Tavanomaiset varotoimet tarkoittavat kaikille potilaille/hoitolaitosten asukkaille koko hoidon ajan suositeltavia käytäntöjä riippumatta hoitopaikasta ja siitä onko potilaalla infektiota vai ei. Niitä toteutetaan myös eri eristysluokissa. Suositukset koskevat kaikkia hoitoon osallistuvia työntekijöitä. Tavanomaisia varotoimia noudattamalla estetään mikrobien siirtymistä potilaasta työntekijän välityksellä toisiin potilaisiin, potilaasta työntekijöihin ja työntekijöistä potilaisiin. Tavanomaisten varotoimien noudattaminen on tärkeä osa turvallista potilashoitoa ja työturvallisuutta.

Moniresistenttien mikrobien lähteenä laitosympäristössä ovat yhä useammin kolonisoituneet, oireettomat potilaat, joiden altistumisesta esim. MRSA:lle ei tiedetä, eikä heitä siten osata seuloa tai hoitaa kosketuseristyksessä. Näissäkin tilanteissa tavanomaisten varotoimien noudattaminen ehkäisee valtaosan tartunnoista.

1. Kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella:

• Ennen ja jälkeen potilaskosketuksen, riippumatta siitä, onko käyttänyt suojakäsineitä.
• Ennen puhdasta/aseptista tehtävää.
• Eritteiden/kehon nesteiden käsittelyn jälkeen.
• Hoitoympäristön koskettamisen jälkeen.
• Ennen ja jälkeen henkilökohtaisten suojainten käyttöä.

2. Suojakäsineitä käytetään kosketettaessa verta, kehon nesteitä tai eritteitä, kontaminoituja alueita, limakalvoja tai rikkinäistä ihoa. Käsineet vaihdetaan siirryttäessä potilaan ”likaiselta” alueelta ”puhtaalle” alueelle. Kädet tulee desinfioida heti käsineiden riisumisen jälkeen.

3. Silmät ja suu suojataan toimenpiteissä, joissa roiskevaara.

4. Kertakäyttöistä suojatakkia/- esiliinaa käytetään toimenpiteissä joissa roiskevaara.

5. Eritetahradesinfektio suoritetaan mahdollisimman pian mikrobikontaminaation tapahduttua. 

6. Potilassänky ja muu potilaan välitön hoitoympäristö puhdistetaan asianmukaisesti, kiinnittäen erityistä huomiota kosketuspintoihin.

7. Teräviä instrumentteja ja neuloja käsitellään huolella ja laitetaan käytön jälkeen suoraan viiltävän ja pistävän jätteen keräysastiaan.

8. Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, mikäli hän tahraa ympäristöään eritteillään. 

(Tulostettava ohje löytyy sivun alareunasta, kohdasta ”Aiheeseen liittyviä linkkejä”.)

Pisaravarotoimet - ovikortti

(Tulostettava ohje löytyy sivun alareunasta, kohdasta ”Aiheeseen liittyviä linkkejä”.)

Kosketusvarotoimilla pyritään estämään suoraan tai pintojen kautta tapahtuva mikrobien siirtyminen potilaasta toiseen silloin, kun taudinaiheuttaja on erityisen herkästi leviävä tai hankalahoitoinen.

Kosketusvarotoimissa potilaalle osoitetaan oma huone sekä oma WC ja pesutila (tai sovitaan erikseen yhteisen suihkun käytöstä). Ulkona ja kanttiinissa saa käydä edellyttäen, että potilas ymmärtää saamansa ohjeet ja osaa käyttää käsihuuhdetta huoneesta poistuessaan. Mikäli potilaan kuntoutuksen kannalta on tärkeää päästä liikkumaan laajemmin, sovitaan säännöistä tapauskohtaisesti hygieniahoitajan tai infektiolääkärin kanssa. 

Mikäli viimeisimmästä positiivisesta MDR-mikrobin viljelystä on kulunut vähintään vuosi ja odotettavissa on pitkä osastohoitojakso, eikä potilaalla ole pitkäaikaisia iho-ongelmia, katetria tms. vierasesinettä ja tuoreet viljelynäytteet ovat negatiiviset, voidaan neuvotella infektiolääkärin tai hygieniahoitajan kanssa kosketusvarotoimien päättymisestä hoitojaksokohtaisesti. Liikkumisluvista ja huonejärjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. Kantajuusmerkinnän poistamisesta päättää sairaalahygieniayksikkö.

Kosketusvarotoimissa on käytössä kolme erillistä ovikorttia: A, B ja C. Ovikortti valitaan potilaan eristämissyyn mukaan. Ohjeen sivut 2 (aikuisten vuodeosastot) ja 3 (lastenosasto) ohjaavat ovikortin valinnassa. 

Ovikortin oikea valinta on tärkeää, sillä se ohjaa tarkemmin sairaalahuoltajaa valitsemaan siivouksessa käytettävät siivous- ja desinfektioaineet sekä tekemään tarvittaessa kloorauksen sitä edellyttävissä tilanteissa. 
 
HUOM! Ovikorttia B käytettäessä alleviivataan/ympäröidään ovikortin siivousohjeesta sana klooraus kun potilas on eristettynä CPE:n, VRE:n, ESBL Klebsiella pneumoniaen, MDR-Pseudomoans aeruginosan, MDR-acinetobacter-baumanniin takia tai potilas on altistunut em. moniresistenteille mikrobeille ja riskinarvioon perustuen hoidetaan kosketusvarotoimin osastolla.
  
Lifecare-paikkakartalla kosketusvarotoimien yhteydessä käytetään kehysvärinä punaista

Ovikortin valinta aikuisten vuodeosastolle

(Tulostettava ohje löytyy sivun alareunasta, kohdasta ”Aiheeseen liittyviä linkkejä”.)

Vakavan taudinkuvan ehkäisemiseksi 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiry-hmiin kuuluville suositellaan kausi-influenssarokotetta ja covid-19-tehosterokotetta.

Kausi-influenssarokote on aiheellinen kaikille välittömässä potilas/asiakaskontaktissa työskenteleville sote-ammattilaisille.

Pitkäkestoinen altistuminen tartuttavalle huonetoverille on keskeinen tartuntaan johtava altiste. Oireisten varhaiseen tunnistamiseen ja vakavalle covid-infektiolle altti-iden potilaiden sijoitteluun tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota. Huonesijoituksista päättävät yksikön hoitajat yhteistyössä erikoisalan lääkärin kanssa ja päivystysaikaan tarvittaessa päivystävää lääkäriä konsultoiden.

Omaisia ja vierailijoita tulee ohjata siirtämään vierailunsa potilaan/asukkaan luona kunnes vierailijan hengitystieoireet ovat väistyneet. Vierailijoiden käyttöön tulee olla helposti saatavissa kirurgisia suu-nenäsuojuksia ja heitä tulee ohjata käsidesinfek-tioon yksikköön tullessaan ja lähtiessään.

Henkilökunnan suojainten käyttö

Henkilökunnan ei tule työskennellä sairaana. Hengitystieinfektiotoipilaan on hyvä käyttää suu-nenäsuojusta potilaslähikontaktissa kunnes oireiden alusta on kulunut viikko.

Hengitystieoireisen potilaan hoidossa noudatetaan tavanomaisia ja pisaravarotoimia.
FFP2/3-luokan hengityssuojaimia suositellaan covid-19 ja influenssapotilaan hoidossa mikäli potilas on voimakasoireinen tai tehdään aerosolia muodostavia toimenpiteitä (esim.hengityskonehoito, nebulisaattorihoidot, limaimut). Jos työntekijä on oman terveydentilansa vuoksi altis vakavalle covid/InflA-taudille, FFP-suojainta voi käyttää kaikessa lähihoidossa.

Virustautien tarttuvuus on suurinta taudin alkuvaiheessa.
Hoitava lääkäri ottaa kantaa siihen milloin pisaravarotoimista kunkin potilaan kohdalla voidaan luopua.Yleensä tämä on mahdollista 5-7 vrk oireiden alusta.

Vaikeasti immuunipuutteiset potilaat

Syvästi immuunipuutteiset potilaat pyritään hoitamaan yhden hengen huoneessa. Henkilökunta käyttää lähihoidossa kirurgista suunenäsuojusta. Vaikeasti im-muunipuutteisiin luetaan elinsiirtopotilaat, solunsalpaajahoidon vuoksi neutropeniset potilaat sekä lääkärin erillisen ohjeen mukaan muut kuten biologisia lääkkeitä saavat potilaat, esim.CD20-vasta-ainehoitoja 1 v sisällä saaneet potilaat.

Suojainten käyttö osastoepidemiatilanteessa

Jos yksikössä epäillään hoitojakson aikana syntyneitä hengitystieinfektiotartuntoja useammassa kuin yhdessä potilashuoneessa / asukkaalla, suositellaan kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttöä kaikissa potilaslähikontakteissa seuraavan 2 viikon ajan tai kunnes voidaan todeta että tapauksia ei ilmene lisää. Päätöksen voi tehdä yksikön lääkäri ja päivystysaikaan tarvittaessa päivystävä lääkäri tai vastaava hoitaja. Henkilökunnan tulee tällöin lisäksi kiinnittää erityistä huomiota käsihygieniaan sekä väljyyteen taukotiloissa.

Hengitystieinfektioiden laboratoriodiagnostiikasta

Sairaaloihin osastohoitoon otettavat tai hoivayksikköön jatkohoitoon palaavat potilaat, joilla on hengitystie- tai muita akuutteja infektioon viittavia oireita tutkitaan päivystysalueella covid-19-infektion suhteen vieritestillä tai kulloinkin käytettävissä olevalla pikadiagnostiikalla. Influenssa- ja RSV-epidemiakauden alettua hyödynnetään käytettävissä olevia yhdistelmätestejä.

Intran Taulukko covid- ja hengitystieinfektionäytteistä .

Osastohoidon aikana oireilemaan alkavat pyritään tunnistamaan ja tutkimaan mah-dollisimman pian käytettävissä olevilla pikadiagnostisilla menetelmillä covidin ja
epidemiatilanteen mukaan tarvittaessa influenssan ja RS-viruksen suhteen.
Oireiset potilaat kohortoidaan mahdollisimman pikaisesti omaan huoneeseen.

Hoivayksikössä yksittäisen hengitystieoireisen asukkaan tutkiminen virusnäytteillä ei ole välttämätöntä. Asukkaan lähikontakteja muihin asukkaisiin pyritään rajoittamaan oireiseksi ajaksi. Jos oireilevia ilmenee muutaman vrk kuluessa useampia tutkitaan covid-näyte ja
epidemiatilanteen mukaan influenssa/RSV-näytteet.

(Tulostettava ohje löytyy sivun alareunasta, kohdasta ”Aiheeseen liittyviä linkkejä”.)

1. Desinfioi kädet. Jos käytät silmälaseja, ota ne pois. Muotoile nenäpehmuste taivuttamalla keskikohdasta. Avaa alaosa niin, että suojaimesta tulee kuppimainen.
2. Käännä hengityksensuojain siten, että nauhat roikkuvat alaspäin. 
3. Aseta hengityksensuojain kasvoille ja vedä kiinnitysnauhat pään yli.
4. Laita alempi nauha korvien alapuolelle ja ylempi nauha päälaelle. Säädä ylä- ja alaosan istuvuus.
5. Muotoile molemmilla käsillä nenäpehmuste tiiviisti nenän muotoon, käyttäen molempien käsien etu-ja keskisormia.
6. Tee tiiviystesti: venttiilillinen malli:hengitä voimakkaasti sisäänpäin venttiilitön malli: hengitä voimakkaasti ulospäin.

Jos tunnet suojaimen reunoilla ilmavirtauksen, asettele suojain uudelleen: korjaa nauhojen asentoa ja muotoile nenäpinne uudelleen. Toista tiiviystesti. Jos käytät silmälaseja, laita ne takaisin.
 

(Tulostettava ohje löytyy sivun alareunasta, kohdasta ”Aiheeseen liittyviä linkkejä”.)

Kertakäyttöiset suojakäsineet valitaan aina käyttötarkoituksen mukaan ja ne ovat potilas-/toimenpidekohtaiset. Suojakäsineitä ei pestä eikä desinfioida työtehtävästä toiseen siirryttäessä tai eri potilaiden välillä.

Suojakäsineet suojaavat sekä potilaita että henkilökuntaa haitallisilta mikrobeilta ja estävät niiden siirtymisen työntekijän välityksellä muihin potilaisiin. Lisäksi suojakäsineet suojaavat henkilökuntaa erilaisilta altisteilta (esimerkiksi sytostaatit, kemikaalit). 

Suojakäsineiden käyttö ei korvaa hyvää käsihygieniaa. Suojakäsineet puetaan puhtaisiin desinfioituihin käsiin (steriilit käsineet aseptisesti) ja riisutaan käsien ihoa mahdollisimman vähän kontaminoiden heti, kun suojakäsineiden käyttöä vaatinut tilanne on ohi. Lopuksi kädet desinfioidaan. 
Sormusten, pitkien kynsien, rakenne-/geelikynsien, kynsilakan, kynsikorujen tms. käyttö potilastyössä on kiellettyä, koska ne estävät hyvän käsihygienian toteutumisen ja rikkovat suojakäsineet.

Kertakäyttöiset steriilit suojakäsineet
(lateksi, synteettinen vaihtoehto nitriili/neopreeni)

Käytetään:

Aseptiikkaa vaativissa invasiivisissa toimenpiteissä (= kun läpäistään iho ja/tai limakalvot) esim.

• Katetrointi ilman steriiliä instrumenttia.
• Keskuslaskimokatetrien asettaminen.
• Toimenpiteet/leikkaukset (kaksois-/indikaattorikäsineet leikkauksissa, joissa käsineiden  rikkoutumisvaara on suuri esim. ortopedia) .
• Tuoreen, alle 24 tuntia vanhan leikkaushaavan käsittelyssä.
• Lääkkeiden aseptisessa valmistuksessa.

Kertakäyttöiset tehdaspuhtaat suojakäsineet
(vinyyli, lateksi, nitriili)

Käytetään:

Aina kun ollaan tekemisessä:

• Rikkinäisen ihon.
• Limakalvojen.
• Veren tai eritteiden kanssa, mukaan lukien ääreislaskimokanyylin laitto ja verinäytteen otto.
• Verellä tai eritteillä kontaminoituneiden pintojen tai välineiden kanssa.
• Kun työntekijän käsien iho ei ole kunnossa.

Suosituksia/ehdotuksia käsinevalintaan

Vinyylikäsine

Lyhytkestoiset työtehtävät esim.

• Ihon desinfektio.
• Liman imeminen.
• Pienten eritetahrojen poisto. 

Lateksikäsine

Pidempikestoiset työtehtävät 

• Kun käsine joutuu alttiiksi mekaaniselle rasitukselle.
• Kun ollaan tekemisissä runsaiden eritteiden kanssa.
• Moniresistentin mikrobin kantajan hoidossa.

Tarkkuutta edellyttävissä tilanteissa ja terävien, leikkaavien ja pistävien välineiden käsittelyssä esim. ääreislaskimokanyylin laitto ja verinäytteen otto.

 

Nitriilikäsine

Lateksikäsineen tilalla em. tilanteissa

• Lateksiallergisille kun vinyylikäsine ei anna riittävää suojaa.

Suojakäsineitä ei tarvita (käsien desinfektio käsihuuhteella riittää) esim.

• Sängyn petaamisessa.
• Kosketeltaessa potilaan tervettä ihoa.
• Potilaan hiusten kampaamisessa.
• Potilaan taluttamisessa.

Poikkeuksena erilaiset eristystilanteet, jolloin suojakäsineitä käytetään ko. eristysohjeen mukaisesti. Suojakäsineiden turhalla käytöllä levitetään tarpeettomasti mikrobeja.

Suojakäsineiden säilyttäminen potilas-/tutkimushuoneissa on perusteltua, koska potilashoidossa on runsaasti tilanteita, joissa käsineitä tarvitaan. Suojakäsineet sijoitetaan niille tarkoitettuihin telineisiin. Suojakäsineet hävitetään käsinepakkauksen ohjeen mukaan. 

Suojakäsineiden käyttöä ohjaavat tämän ohjeen lisäksi tavanomaiset varotoimet ja eri eristysohjeet. Päätöksen käsinevalinnasta tekee työntekijä itse tuntien parhaiten hoitamansa potilaat ja työ-/tehtävätilanteet.
 

(Tulostettava ohje löytyy sivun alareunasta, kohdasta ”Aiheeseen liittyviä linkkejä”.)

Tilanteissa, joissa tarvitaan erilaisia suojaimia, niiden asianmukainen käyttö korostuu. Tärkeää on kontaminoituneiden suojainten oikea riisumisjärjestys.

Suojainten pukeminen

1. Käsien desinfektio.
2. Hengityksensuojaimen/kirurgisen suu-nenäsuojuksen pukeminen. Huom. hengityksensuojainta käyttäessä tehdään tiiviystestaus! Kts. kohta hengityksen suojaimen pukemisohje.
3. Hiussuoja/tarvittaessa kypärämallinen leikkauspäähine.
4. Visiiri/suojalasit.
5. Suojatakki, käsien desinfektio ja suojakäsineiden pukeminen. Käsineet tulee pukea niin, että ne ovat suojatakin päällä.

Suojainten riisuminen

1. Suojakäsineiden poisto.
2. Suojatakin riisuminen.
3. Käsien desinfektio.
4. Visiirin poisto (nauhasta kiinni pitäen).
5. Hiussuojan poisto. Mikäli käytössä on kypärämallinen leikkauspäähine, kädet desinfioitava ennen päähineen poistoa.
6. Viimeiseksi poistetaan hengityksensuojain (nauhoista kiinni pitäen).
7. Käsien desinfektio.

(Tulostettava ohje löytyy sivun alareunasta, kohdasta ”Aiheeseen liittyviä linkkejä”.)