Varotoimet, eristysohjeet ja suojainten käyttö

Tavanomaiset varotoimet tarkoittavat kaikille potilaille/hoitolaitosten asukkaille koko hoidon ajan suositeltavia käytäntöjä riippumatta hoitopaikasta ja siitä onko potilaalla infektiota vai ei. Niitä toteutetaan myös eri eristysluokissa. Suositukset koskevat kaikkia hoitoon osallistuvia työntekijöitä. Tavanomaisia varotoimia noudattamalla estetään mikrobien siirtymistä potilaasta työntekijän välityksellä toisiin potilaisiin, potilaasta työntekijöihin ja työntekijöistä potilaisiin. Tavanomaisten varotoimien noudattaminen on tärkeä osa turvallista potilashoitoa ja työturvallisuutta.

Moniresistenttien mikrobien lähteenä laitosympäristössä ovat yhä useammin kolonisoituneet, oireettomat potilaat, joiden altistumisesta esim. MRSA:lle ei tiedetä, eikä heitä siten osata seuloa tai hoitaa kosketuseristyksessä. Näissäkin tilanteissa tavanomaisten varotoimien noudattaminen ehkäisee valtaosan tartunnoista.

1. Kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella:

• Ennen ja jälkeen potilaskosketuksen, riippumatta siitä, onko käyttänyt suojakäsineitä.
• Ennen puhdasta/aseptista tehtävää.
• Eritteiden/kehon nesteiden käsittelyn jälkeen.
• Hoitoympäristön koskettamisen jälkeen.
• Ennen ja jälkeen henkilökohtaisten suojainten käyttöä.

2. Suojakäsineitä käytetään kosketettaessa verta, kehon nesteitä tai eritteitä, kontaminoituja alueita, limakalvoja tai rikkinäistä ihoa. Käsineet vaihdetaan siirryttäessä potilaan ”likaiselta” alueelta ”puhtaalle” alueelle. Kädet tulee desinfioida heti käsineiden riisumisen jälkeen.

3. Silmät ja suu suojataan toimenpiteissä, joissa roiskevaara.

4. Kertakäyttöistä suojatakkia/- esiliinaa käytetään toimenpiteissä joissa roiskevaara.

5. Eritetahradesinfektio suoritetaan mahdollisimman pian mikrobikontaminaation tapahduttua. 

6. Potilassänky ja muu potilaan välitön hoitoympäristö puhdistetaan asianmukaisesti, kiinnittäen erityistä huomiota kosketuspintoihin.

7. Teräviä instrumentteja ja neuloja käsitellään huolella ja laitetaan käytön jälkeen suoraan viiltävän ja pistävän jätteen keräysastiaan.

8. Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, mikäli hän tahraa ympäristöään eritteillään. 

Tavanomaiset varotoimet (tulostettava pdf)

Pisaravarotoimet - ovikortti

Pisaravarotoimet (tulostettava pdf)

Kosketusvarotoimilla pyritään estämään suoraan tai pintojen kautta tapahtuva mikrobien siirtyminen potilaasta toiseen silloin, kun taudinaiheuttaja on erityisen herkästi leviävä tai hankalahoitoinen.

Kosketusvarotoimissa potilaalle osoitetaan oma huone sekä oma WC ja pesutila (tai sovitaan erikseen yhteisen suihkun käytöstä). Ulkona ja kanttiinissa saa käydä edellyttäen, että potilas ymmärtää saamansa ohjeet ja osaa käyttää käsihuuhdetta huoneesta poistuessaan. Mikäli potilaan kuntoutuksen kannalta on tärkeää päästä liikkumaan laajemmin, sovitaan säännöistä tapauskohtaisesti hygieniahoitajan tai infektiolääkärin kanssa. 

Mikäli viimeisimmästä positiivisesta MDR-mikrobin viljelystä on kulunut vähintään vuosi ja odotettavissa on pitkä osastohoitojakso, eikä potilaalla ole pitkäaikaisia iho-ongelmia, katetria tms. vierasesinettä ja tuoreet viljelynäytteet ovat negatiiviset, voidaan neuvotella infektiolääkärin tai hygieniahoitajan kanssa kosketusvarotoimien päättymisestä hoitojaksokohtaisesti. Liikkumisluvista ja huonejärjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. Kantajuusmerkinnän poistamisesta päättää sairaalahygieniayksikkö.

Kosketusvarotoimissa on käytössä kolme erillistä ovikorttia: A, B ja C. Ovikortti valitaan potilaan eristämissyyn mukaan. Ohjeen sivut 2 (aikuisten vuodeosastot) ja 3 (lastenosasto) ohjaavat ovikortin valinnassa. 

Ovikortin oikea valinta on tärkeää, sillä se ohjaa tarkemmin sairaalahuoltajaa valitsemaan siivouksessa käytettävät siivous- ja desinfektioaineet sekä tekemään tarvittaessa kloorauksen sitä edellyttävissä tilanteissa. 
 
HUOM! Ovikorttia B käytettäessä alleviivataan/ympäröidään ovikortin siivousohjeesta sana klooraus kun potilas on eristettynä CPE:n, VRE:n, ESBL Klebsiella pneumoniaen, MDR-Pseudomoans aeruginosan, MDR-acinetobacter-baumanniin takia tai potilas on altistunut em. moniresistenteille mikrobeille ja riskinarvioon perustuen hoidetaan kosketusvarotoimin osastolla.
  
Lifecare-paikkakartalla kosketusvarotoimien yhteydessä käytetään kehysvärinä punaista

Ovikortin valinta aikuisten vuodeosastolle

Kosketusvarotoimet (tulostettava pdf)

Vakavan taudinkuvan ehkäisemiseksi 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiry-hmiin kuuluville suositellaan kausi-influenssarokotetta ja covid-19-tehosterokotetta.

Kausi-influenssarokote on aiheellinen kaikille välittömässä potilas/asiakaskontaktissa työskenteleville sote-ammattilaisille.

Pitkäkestoinen altistuminen tartuttavalle huonetoverille on keskeinen tartuntaan johtava altiste. Oireisten varhaiseen tunnistamiseen ja vakavalle covid-infektiolle altti-iden potilaiden sijoitteluun tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota. Huonesijoituksista päättävät yksikön hoitajat yhteistyössä erikoisalan lääkärin kanssa ja päivystysaikaan tarvittaessa päivystävää lääkäriä konsultoiden.

Omaisia ja vierailijoita tulee ohjata siirtämään vierailunsa potilaan/asukkaan luona kunnes vierailijan hengitystieoireet ovat väistyneet. Vierailijoiden käyttöön tulee olla helposti saatavissa kirurgisia suu-nenäsuojuksia ja heitä tulee ohjata käsidesinfek-tioon yksikköön tullessaan ja lähtiessään.

Henkilökunnan suojainten käyttö

Henkilökunnan ei tule työskennellä sairaana. Hengitystieinfektiotoipilaan on hyvä käyttää suu-nenäsuojusta potilaslähikontaktissa kunnes oireiden alusta on kulunut viikko.

Hengitystieoireisen potilaan hoidossa noudatetaan tavanomaisia ja pisaravarotoimia.
FFP2/3-luokan hengityssuojaimia suositellaan covid-19 ja influenssapotilaan hoidossa mikäli potilas on voimakasoireinen tai tehdään aerosolia muodostavia toimenpiteitä (esim.hengityskonehoito, nebulisaattorihoidot, limaimut). Jos työntekijä on oman terveydentilansa vuoksi altis vakavalle covid/InflA-taudille, FFP-suojainta voi käyttää kaikessa lähihoidossa.

Virustautien tarttuvuus on suurinta taudin alkuvaiheessa.
Hoitava lääkäri ottaa kantaa siihen milloin pisaravarotoimista kunkin potilaan kohdalla voidaan luopua.Yleensä tämä on mahdollista 5-7 vrk oireiden alusta.

Vaikeasti immuunipuutteiset potilaat

Syvästi immuunipuutteiset potilaat pyritään hoitamaan yhden hengen huoneessa. Henkilökunta käyttää lähihoidossa kirurgista suunenäsuojusta. Vaikeasti im-muunipuutteisiin luetaan elinsiirtopotilaat, solunsalpaajahoidon vuoksi neutropeniset potilaat sekä lääkärin erillisen ohjeen mukaan muut kuten biologisia lääkkeitä saavat potilaat, esim.CD20-vasta-ainehoitoja 1 v sisällä saaneet potilaat.

Suojainten käyttö osastoepidemiatilanteessa

Jos yksikössä epäillään hoitojakson aikana syntyneitä hengitystieinfektiotartuntoja useammassa kuin yhdessä potilashuoneessa / asukkaalla, suositellaan kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttöä kaikissa potilaslähikontakteissa seuraavan 2 viikon ajan tai kunnes voidaan todeta että tapauksia ei ilmene lisää. Päätöksen voi tehdä yksikön lääkäri ja päivystysaikaan tarvittaessa päivystävä lääkäri tai vastaava hoitaja. Henkilökunnan tulee tällöin lisäksi kiinnittää erityistä huomiota käsihygieniaan sekä väljyyteen taukotiloissa.

Hengitystieinfektioiden laboratoriodiagnostiikasta

Sairaaloihin osastohoitoon otettavat tai hoivayksikköön jatkohoitoon palaavat potilaat, joilla on hengitystie- tai muita akuutteja infektioon viittavia oireita tutkitaan päivystysalueella covid-19-infektion suhteen vieritestillä tai kulloinkin käytettävissä olevalla pikadiagnostiikalla. Influenssa- ja RSV-epidemiakauden alettua hyödynnetään käytettävissä olevia yhdistelmätestejä.

Intran Taulukko covid- ja hengitystieinfektionäytteistä .

Osastohoidon aikana oireilemaan alkavat pyritään tunnistamaan ja tutkimaan mah-dollisimman pian käytettävissä olevilla pikadiagnostisilla menetelmillä covidin ja
epidemiatilanteen mukaan tarvittaessa influenssan ja RS-viruksen suhteen.
Oireiset potilaat kohortoidaan mahdollisimman pikaisesti omaan huoneeseen.

Hoivayksikössä yksittäisen hengitystieoireisen asukkaan tutkiminen virusnäytteillä ei ole välttämätöntä. Asukkaan lähikontakteja muihin asukkaisiin pyritään rajoittamaan oireiseksi ajaksi. Jos oireilevia ilmenee muutaman vrk kuluessa useampia tutkitaan covid-näyte ja
epidemiatilanteen mukaan influenssa/RSV-näytteet.

Hengitystieinfektioiden torjunta sote-yksiköissä epidemiakaudella 2023 - 2024 (tulostettava pdf)

Ohjetta voidaan soveltaa sosiaalitoimen yksiköissä, jotka tarjoavat pitkäaikaista hoitoa ja hoivaa esim. ikääntyville, vammaisille tai päihdekuntoutujille, kun yhdellä tai useammalla asukkaalla on todettu covid-19-tartunta tai henkilökunnan jäsen epäilee omaa tartuntaansa työperäiseksi.

Epidemiaa voidaan epäillä, jos viikon kuluessa tapauksia ilmenee eri huoneissa asuvilla asukkailla ja/tai henkilökunnalla. Harkitse tällöin suu-nenäsuojusten käyttöönottoa koko henkilökunnalle määräaikaisesti. Henkilökunnan tulee kiinnittää huomiota väljyyteen taukotiloissaan. Asukkaiden ja henkilökunnan liikkumista yksiköiden välillä tulee välttää. Päätöksen suojainten käytön tehostamisesta voi tehdä lähijohto. 

Yleistä
 

Covid-19 tarttuu pisara- ja kosketustartuntana

• Pidä 2 metrin väli toisiin henkilöihin, muista turvavälit myös taukotiloissa.
• Riisu suojakäsineet ja suojatakki/esiliina heti hoitotoimien loputtua, jotta et levitä virusta muualle.
• Vältä kasvojesi koskettelua, jotta et vie virusta limakalvoillesi.

Muista perusasiat

• Tarkista käsihuuhteen saatavuus joka puolella yksikössä.
• Huolehdi myös asukkaiden käsien puhtaudesta.
• Puhdista tai desinfioi kaikki välineet asukkaiden välillä tai käytä kertakäyttöisiä/asukaskohtaisia tarvikkeita.
• Puhdista näppäimistöt ja puhelimet jokaisen työvuoron aikana.
• Pidä asukashuoneiden ja yhteisten tilojen pinnat mahdollisimman tyhjinä, jotta pintojen puhdistaminen helpottuu. Säilytä tavarat kaapeissa ja laatikoissa, jotta ne pysyvät puhtaina.
• Älä varastoi asukashuoneisiin ylimääräisiä hoitotarvikkeita
• Seuraa yksikön asukkaiden mahdollisia hengitystieinfektio-oireita.
• Työntekijän ei pidä tulla töihin oireista hengitystieinfektiota sairastaessaan; hengitystieinfektion jälkeen työhön palaavan suositellaan käyttävän kirurgista suu-nenäsuojusta kunnes on kulunut 7 vrk ensioireista.

Puhtaat ja kontaminoituneet tilat yksikössä

• Asukkaan lähiympäristö kontaminoituu väistämättä mikrobeilla. Hengitystieinfektiota sairastavaa asukasta hoidettaessa hänen huoneessaan ei kosketa pintoihin tai välineisiin ilman suojakäsineitä ja kädet desinfioidaan käsineiden riisumisen jälkeen.
• Yleiset tilat ja varastot pidetään puhtaina. Niissä ei ole tarkoitus liikkua suojaimiin pukeutuneena.
• Vuodepotilaan huoneessa on mahdollista säilyttää suojaimia, kunhan ne on sijoitettu seinätelineisiin tai roiske-etäisyyden päähän asukkaasta. Jos on vaarana, että asukas koskettelee suojaimia, ne on säilytettävä huoneen ulkopuolella.

Henkilökunnan suojainten käyttö asumisyksikössä
 

Koko kasvot peittävää visiiriä voidaan käyttää kirurgisen suu-nenäsuojuksen tilalla sellaisten oireettomien/altistumattomien asukkaiden hoidossa tilanteissa, joissa se potilaan hoidon kannalta on välttämätöntä kuten esim. autismikirjon potilaita hoidettaessa. Koko kasvot peittävä visiiri ei kuitenkaan korvaa kirurgista suu-nenäsuojusta, eikä hengityksensuojainta, eikä se suojaa samalla tavalla kun viimeksi mainitut. 

Hengityksensuojainta FFP2 käytettäessä varmistetaan, että peittämättömällä venttiilillä varustettua hengityksensuojainta FFP2 käytetään vain Covid-19 positiiviseksi todetun asukkaan hoidossa tai huoneen siivoamisen yhteydessä (suojaa vain käyttäjäänsä). Kun myös asukasta pitää suojata henkilökunnan hengitysilmassa olevilta mikrobeilta, käytetään muissa hengityksensuojainta edellyttävissä tilanteissa vain venttiilitöntä tai peitetyllä venttiilillä varustettua hengityksensuojainta FFP2. Jos hengityksensuojaimien käytöstä ei ole aiempaa koulutusta, konsultoi asiasta hyvinvointialueen aluehygieniahoitajia.

Mikäli hengitystieinfektio-oireista tai oireetonta altistunutta asukasta joudutaan kuljettamaan, käytetään mahdollisuuksien mukaan kirurgista suu-nenäsuojusta myös asukkaalla. Puhdista kuljetusvälineen kosketuspinnat desinfektioaineella ennen ja jälkeen kuljetuksen.

Toiminta tilanteessa, jossa asukkaalla epäillään koronaviruksen aiheuttamaa infektiota 
(COVID-19)

COVID-19 infektiota tulee epäillä, jos useammalla kuin yhdellä asukkaalla todetaan hengitystieinfektion oireita, joiden syy ei ole ilmeinen (esim. aspiraatio). Hengitystieinfektion oireilla tarkoitetaan: yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja/tai päänsärky. Myös yleistilan lasku tai pelkkä ripuli voivat olla Covid-19 infektion oireita.

1. Asukasta, jolla epäillään COVID-19 tartuntaa, hoidetaan yhden hengen huoneessa.  
2. Oireilevan asukkaan lähihoidossa noudatetaan tavanomaisia ja pisaravarotoimia sekä aerosoleja tuottavissa toimenpiteissä em. lisäksi myös kosketusvarotoimia. Varotoimia aletaan noudattaa heti, kun COVID- 19 epäily herää, vaikka testitulos ei olisi vielä valmis. Ohjaa asukkaalle yskimishygienia.
3. Konsultoi yksikön lääkäriä mahdollisesta COVID19-näytteenotosta ja muusta diagnostiikasta. Mieti jo ennakkoon, miten näytteenotto ja lähetys laboratorioon toteutetaan. 
4. Jos potilaan yleisvointi on heikentynyt, potilaan lähettämisestä sairaalahoitoon konsultoidaan yksikön lääkäriä.
5. Jos potilas päätetään lähettää sairaalaan COVID-19 –epäilyn vuoksi, yksikkö ilmoittaa asiasta vastaanottavaan sairaalaan.
6. Potilaiden ja henkilökunnan liikkumista eri yksiköiden välillä pyritään välttämään epidemiatilanteessa.

Varotoimet hengitystieoireisen ja varmistettua COVID-19 sairastavan hoidossa

Hoidossa noudatetaan tavanomaisia sekä pisaravarotoimia.
 

Suojaimet

• Kirurginen tyypin II suu-nenäsuojus. Jos COVID-19-infektio on varmistunut, tai altistuneelle asukkaalle tulee hengitystieinfektion oireita, käytetään hänen pitkäaikaisessa lähihoidossa/huoneen siivouksen yhteydessä tai asukkaan ollessa voimakasoireinen FFP2/FFP3 hengityksensuojainta.
• Silmäsuoja (suojalasit tai koko kasvot peittävä visiiri).
• Hihallinen suojaesiliina/suojatakki, suojatakkia/hihallista suojaesiliinaa käytetään, jos potilas yskii/aivastelee/ripuloi tai tehdään toimenpiteitä, joissa on eriteroiskevaara, mukaan lukien aerosolia tuottavat toimenpiteet.
• Suojakäsineet 

Toimintaohje Covid-19 tartuntojen torjumiseksi ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa antaviin yksiköihin (tulostettava pdf)
 

1. Desinfioi kädet. Jos käytät silmälaseja, ota ne pois. Muotoile nenäpehmuste taivuttamalla keskikohdasta. Avaa alaosa niin, että suojaimesta tulee kuppimainen.
2. Käännä hengityksensuojain siten, että nauhat roikkuvat alaspäin. 
3. Aseta hengityksensuojain kasvoille ja vedä kiinnitysnauhat pään yli.
4. Laita alempi nauha korvien alapuolelle ja ylempi nauha päälaelle. Säädä ylä- ja alaosan istuvuus.
5. Muotoile molemmilla käsillä nenäpehmuste tiiviisti nenän muotoon, käyttäen molempien käsien etu-ja keskisormia.
6. Tee tiiviystesti: venttiilillinen malli:hengitä voimakkaasti sisäänpäin venttiilitön malli: hengitä voimakkaasti ulospäin.

Jos tunnet suojaimen reunoilla ilmavirtauksen, asettele suojain uudelleen: korjaa nauhojen asentoa ja muotoile nenäpinne uudelleen. Toista tiiviystesti. Jos käytät silmälaseja, laita ne takaisin.
 

Hengityksen suojaimen pukemisohje (tulostettava pdf)

Kertakäyttöiset suojakäsineet valitaan aina käyttötarkoituksen mukaan ja ne ovat potilas-/toimenpidekohtaiset. Suojakäsineitä ei pestä eikä desinfioida työtehtävästä toiseen siirryttäessä tai eri potilaiden välillä.

Suojakäsineet suojaavat sekä potilaita että henkilökuntaa haitallisilta mikrobeilta ja estävät niiden siirtymisen työntekijän välityksellä muihin potilaisiin. Lisäksi suojakäsineet suojaavat henkilökuntaa erilaisilta altisteilta (esimerkiksi sytostaatit, kemikaalit). 

Suojakäsineiden käyttö ei korvaa hyvää käsihygieniaa. Suojakäsineet puetaan puhtaisiin desinfioituihin käsiin (steriilit käsineet aseptisesti) ja riisutaan käsien ihoa mahdollisimman vähän kontaminoiden heti, kun suojakäsineiden käyttöä vaatinut tilanne on ohi. Lopuksi kädet desinfioidaan. 
Sormusten, pitkien kynsien, rakenne-/geelikynsien, kynsilakan, kynsikorujen tms. käyttö potilastyössä on kiellettyä, koska ne estävät hyvän käsihygienian toteutumisen ja rikkovat suojakäsineet.

Kertakäyttöiset steriilit suojakäsineet
(lateksi, synteettinen vaihtoehto nitriili/neopreeni)

Käytetään:

Aseptiikkaa vaativissa invasiivisissa toimenpiteissä (= kun läpäistään iho ja/tai limakalvot) esim.

• Katetrointi ilman steriiliä instrumenttia.
• Keskuslaskimokatetrien asettaminen.
• Toimenpiteet/leikkaukset (kaksois-/indikaattorikäsineet leikkauksissa, joissa käsineiden  rikkoutumisvaara on suuri esim. ortopedia) .
• Tuoreen, alle 24 tuntia vanhan leikkaushaavan käsittelyssä.
• Lääkkeiden aseptisessa valmistuksessa.

Kertakäyttöiset tehdaspuhtaat suojakäsineet
(vinyyli, lateksi, nitriili)

Käytetään:

Aina kun ollaan tekemisessä:

• Rikkinäisen ihon.
• Limakalvojen.
• Veren tai eritteiden kanssa, mukaan lukien ääreislaskimokanyylin laitto ja verinäytteen otto.
• Verellä tai eritteillä kontaminoituneiden pintojen tai välineiden kanssa.
• Kun työntekijän käsien iho ei ole kunnossa.

Suosituksia/ehdotuksia käsinevalintaan

Vinyylikäsine

Lyhytkestoiset työtehtävät esim.

• Ihon desinfektio.
• Liman imeminen.
• Pienten eritetahrojen poisto. 

Lateksikäsine

Pidempikestoiset työtehtävät 

• Kun käsine joutuu alttiiksi mekaaniselle rasitukselle.
• Kun ollaan tekemisissä runsaiden eritteiden kanssa.
• Moniresistentin mikrobin kantajan hoidossa.

Tarkkuutta edellyttävissä tilanteissa ja terävien, leikkaavien ja pistävien välineiden käsittelyssä esim. ääreislaskimokanyylin laitto ja verinäytteen otto.

 

Nitriilikäsine

Lateksikäsineen tilalla em. tilanteissa

• Lateksiallergisille kun vinyylikäsine ei anna riittävää suojaa.

Suojakäsineitä ei tarvita (käsien desinfektio käsihuuhteella riittää) esim.

• Sängyn petaamisessa.
• Kosketeltaessa potilaan tervettä ihoa.
• Potilaan hiusten kampaamisessa.
• Potilaan taluttamisessa.

Poikkeuksena erilaiset eristystilanteet, jolloin suojakäsineitä käytetään ko. eristysohjeen mukaisesti. Suojakäsineiden turhalla käytöllä levitetään tarpeettomasti mikrobeja.

Suojakäsineiden säilyttäminen potilas-/tutkimushuoneissa on perusteltua, koska potilashoidossa on runsaasti tilanteita, joissa käsineitä tarvitaan. Suojakäsineet sijoitetaan niille tarkoitettuihin telineisiin. Suojakäsineet hävitetään käsinepakkauksen ohjeen mukaan. 

Suojakäsineiden käyttöä ohjaavat tämän ohjeen lisäksi tavanomaiset varotoimet ja eri eristysohjeet. Päätöksen käsinevalinnasta tekee työntekijä itse tuntien parhaiten hoitamansa potilaat ja työ-/tehtävätilanteet.
 

Suojakäsineiden käyttö potilashoidossa (tulostettava pdf)

Tilanteissa, joissa tarvitaan erilaisia suojaimia, niiden asianmukainen käyttö korostuu. Tärkeää on kontaminoituneiden suojainten oikea riisumisjärjestys.

Suojainten pukeminen

1. Käsien desinfektio.
2. Hengityksensuojaimen/kirurgisen suu-nenäsuojuksen pukeminen. Huom. hengityksensuojainta käyttäessä tehdään tiiviystestaus! Kts. kohta hengityksen suojaimen pukemisohje.
3. Hiussuoja/tarvittaessa kypärämallinen leikkauspäähine.
4. Visiiri/suojalasit.
5. Suojatakki, käsien desinfektio ja suojakäsineiden pukeminen. Käsineet tulee pukea niin, että ne ovat suojatakin päällä.

Suojainten riisuminen

1. Suojakäsineiden poisto.
2. Suojatakin riisuminen.
3. Käsien desinfektio.
4. Visiirin poisto (nauhasta kiinni pitäen).
5. Hiussuojan poisto. Mikäli käytössä on kypärämallinen leikkauspäähine, kädet desinfioitava ennen päähineen poistoa.
6. Viimeiseksi poistetaan hengityksensuojain (nauhoista kiinni pitäen).
7. Käsien desinfektio.

Suojainten käytöstä (tulostettava pdf)