UUTINEN / 05.03.2025

Vaikuttavuuden arviointi – miten kustannusvaikuttavuus auttaa hyvinvointialueiden johtoa päätöksenteossa?

Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi ei ole pelkästään hoitotulosten tarkastelua. Kustannusvaikuttavuuden arviointi auttaa hyvinvointialueiden johtoa ymmärtämään, millä hinnalla ja resursseilla tulokset saavutetaan. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään mallia sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta. Yksi olennainen vaikuttavuuden arvioinnin osa on kustannusvaikuttavuus.

– Jos tarkastelisimme vain hoidon vaikutuksia elämänlaatuun ja terveyteen, kaikki parantavat toimenpiteet kannattaisi toteuttaa, toteaa Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen. 

Kustannusnäkökulma auttaa ymmärtämään, millä panostuksella haluttu lopputulos saavutetaan.

– Esimerkiksi kalliiden lääkkeiden hoitovaste voi olla heikko, kun taas edullisempi vaihtoehto voi tuottaa lähes saman hoitotuloksen pidemmällä aikavälillä. Kustannusnäkökulma tekee hoitotulokset vertailukelpoisiksi, Antikainen jatkaa.

Jotta palvelu ja hoito olisi kustannustehokas, sen on parannettava elämänlaatua tai terveyttä mahdollisimman vähäisillä kustannuksilla. Kun hoidon kustannuksia verrataan saavutettuun hyötyyn, voidaan tunnistaa vähähyötyiset hoidot, jotka ovat kalliita, mutta tuottavat vain vähän hyvinvointia. Kustannusperusteinen vertailu auttaa suuntaamaan hyvinvointialueen resursseja vaikuttavimpiin palveluihin ja hoitomuotoihin.

Tutkimuksessa kehitetään uutta mallia vaikuttavuuden arviointiin 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkija Nina Rajainmäki tarkastelee kustannuslaskentaa osana vaikuttavuusarviointia. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda kustannustiedot osaksi vaikuttavuusarviointia ja laskea yksittäisen palveluketjun kustannukset, esimerkiksi diabeteksen hoidon tai digitaalisten palveluiden osalta. 

Tutkimuksessa hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoallasta, joka kokoaa yhteen palveluihin ja hoitoihin liittyvä datan. Tutkimuksessa kehitetään vaikuttavuuden arviointimallia, joka auttaa arvioimaan, miten erilaiset palvelut tai laajat toimenpiteet vaikuttavat asiakkaisiin. Mallia testataan parhaillaan digipalveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Kun digipalvelujen kustannukset yhdistetään tietoon niiden vaikutuksista, saadaan selkeä kuva digipalvelujen tuottamista hyödyistä suhteessa niiden todellisiin kustannuksiin.

Lue lisää vaikuttavuuden arviointimallista: Tutkimus tuo vaikuttavuuden arvioinnin osaksi hyvinvointialueiden arkea

Lue lisää digipalveluiden vaikuttavuuden arvioinnista: Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?

Voiko mallia hyödyntää myös muilla hyvinvointialueilla? 

– Kehittämäämme vaikuttavuuden arviointimallia voi hyödyntää muilla hyvinvointialueilla, jos saatavilla on luotettavia lähtötietoja. Kustannuslaskentaa varten palvelut tulee tuotteistaa ja yhdistää oikeisiin suoritteisiin, sanoo Rajainmäki.

Tällä hetkellä hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuuden arviointi perustuu pitkälti yksittäisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Arviointimallilla vaikuttavuustiedolla johtaminen voidaan tuoda johdon päivittäiseksi työvälineeksi. Mallin avulla hyvinvointialueiden on mahdollista seurata kuukausittain esimerkiksi ikäihmisten palveluiden kehitystä.

– Jos halutaan tietää ikäihmisten asumisen ostopalvelun kustannusvaikutus, hoitopäivän kustannusten rinnalle tuodaan asukkaan toimintakykytieto. Näin voidaan arvioida, onko asukkaan toimintakyky parantunut tai pysynyt ennallaan suhteessa palveluntuottajalle maksettuun hintaan. Tätä kautta voidaan ohjata palveluntuottajia ja löytää parhaat käytännöt, Antikainen toteaa.

Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä 

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on siirtyä vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen, mutta se edellyttää yhtenäistä tietopohjaa ja mallinnusta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimuksessa tehdään yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kansallisen tietomallin kehittämiseksi. Lisäksi valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriöt toteuttavat yksikkökustannuslaskentaa kansallisella tasolla. Hyvinvointialueilla tarkastelun painopiste on kuitenkin eri kuin kansallisella tasolla.

– Valtakunnallisesti tiedonkeruussa on alueellisia eroja, jotka vaikeuttavat vertailua. Tietopohjat ja kirjanpidon vyörytyssäännöt voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla, eikä aina ole selvää, mistä erot johtuvat, Rajainmäki kertoo.

Antikaisen mukaan, kun vaikuttavuuden arviointimalli saadaan laajasti käyttöön, hoitokäytäntöjä ja palveluja voidaan kehittää tehokkaammin myös kansallisesti. Mallin avulla päätöksentekijät saavat selkeää ja ajankohtaista tietoa siitä, mitkä hoidot ja palvelut tuottavat eniten hyötyä niiden kustannuksiin nähden.

Oma Hämeen tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta. 

Pirkanmaan hyvinvointialue hallinnoi kokonaishanketta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla. Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA tutkivat sosiaalihuollon peruspalveluja Sulava-hankkeessa. 

Systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueilla -tutkimuksen tulokset tulevat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Lisäksi tutkimushankkeessa tuotetaan hyvinvointialueiden johdolle suunnattu vaikuttavuusjohtamisen käsikirja. Käsikirja tulee sisältämään käytännön työvälineitä, joka auttaa alueiden johtoa ottamaan vaikuttavuustiedon osaksi arjen päätöksentekoa. 

Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 – 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.

Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
 

ARTIKKELI / 12.02.2025

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

Meistä moni on ollut sairaalassa elämänsä aikana. Sairaalaan liittyvät muistot jäävät mieleen pitkäksi aikaa – usein ne liittyvät siihen, miten meidät kohdataan, miten meitä hoidetaan ja miten tunteemme huomioidaan. Näillä kokemuksilla on valtava merkitys, ja ne kertovat, mitä inhimillisyys sairaalaympäristössä voi parhaimmillaan olla.

Olen pohtinut tätä teemaa niin ammattilaisena kuin potilaana. Omat kokemukseni inhimillisyydestä alkoivat jo lapsuudessa, kun jouduin sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi. Alle 3-vuotiaana vietin sairaalassa yli kaksi kuukautta. Vaikka olin niin nuori, jotakin siitä ajasta jäi mieleeni. Myöhemmin kirjoitin lapsuuden kirjaseen, että minusta tulee ”sairaalan hoitaja” – ja niin myös kävi. Nyt saan olla mukana rakentamassa uutta Assi-sairaalaa, ja tuo ajatus inhimillisyydestä on kulkenut mukanani joka askeleella.

Vuonna 2026 Hämeenlinnaan valmistuu Assi-sairaala, joka on paitsi moderni ja toimiva, myös Maailman inhimillisin sairaala. Tämä ei ole vain kaunis lause, vaan konkreettinen tavoite, joka ohjaa kaikkea suunnittelua ja toimintaa. Olemme kysyneet asukkailta ja kokemusasiantuntijoilta, mitä inhimillisyys merkitsee sairaalaympäristössä. Olemme keränneet ajatuksia tapahtumissa, kuten Elomessuilla ja Assi-päivissä, ja näiden pohjalta olemme luoneet vahvan perustan tulevalle toiminnalle.

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Sairaala on monelle paikka, joka herättää tunteita – pelkoa, epävarmuutta, toivoa ja kiitollisuutta. Näiden tunteiden keskellä inhimillisyys, eli lämpö, ymmärrys ja kunnioitus, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kyse ei ole suurista resursseista, vaan ennen kaikkea pienistä teoista, jotka osoittavat, että potilas on arvokas yksilö.

Inhimillisyys näkyy esimerkiksi siinä, miten potilas kohdataan. Jokainen tervehdys, katse ja kuunteleminen luo luottamusta ja turvallisuutta. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja hoitajia, vaan koko sairaalan henkilökuntaa – jokaisella on roolinsa potilaan kokemuksessa.

Inhimillisyys ei myöskään pysähdy kohtaamiseen. Potilaiden ja heidän läheistensä osallistaminen hoitoon on keskeistä. Kun ihminen voi vaikuttaa omaan hoitopolkunsa kulkuun, hän tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Uudet teknologiat, kuten Oma Häme -sovellus, tukevat tätä tavoitetta. Sovelluksen avulla potilaat voivat esimerkiksi päivittää terveystietojaan ja valmistautua hoitoon jo ennen sairaalaan saapumista.

Miksi inhimillisyys on tärkeää?

Inhimillisyys sairaalassa ei ole vain miellyttävä lisä, vaan se voi konkreettisesti parantaa hoidon tuloksia. Potilaat, jotka tuntevat itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitoutuvat paremmin hoitoonsa. Tämä ei ainoastaan nopeuta toipumista, vaan myös tukee potilaan henkistä hyvinvointia.

Empatia kivun ja pelon keskellä, selkeä viestintä, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja arjen pienet teot ovat avaimia inhimillisyyden toteutumiseen. Tärkeää on myös huomioida sairaalan arki – vaikka kiire on osa terveydenhuoltoa, inhimillisyys ei saa jäädä sen jalkoihin. Pieni hetki, jolloin hoitaja lupaa palata pian tai pysähtyy kuuntelemaan, voi olla potilaalle korvaamaton.

Tehdään Assista unelma, josta voimme olla ylpeitä

Assi-sairaalan inhimillisyyttä rakennetaan yhdessä. Mukana ovat kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, ammattilaiset ja koko Hämeenlinnan alueen asukkaat. Yhteinen tavoite on selkeä: tehdä Assista sairaala, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuultu.

Inhimillisyys on sairaalakokemuksen ydin. Se on tunne, joka jää mieleen vielä pitkään hoidon jälkeen – ja siksi se on tavoite, josta emme tingi.

Lähdetään yhdessä rakentamaan Maailman inhimillisintä sairaalaa. Lue lisää Assin matkan etenemisestä osoitteessa [linkki].

Tehdään Assista yhdessä unelma, josta voimme kaikki olla ylpeitä.

Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän. Lilli on mukana rakentamassa Assi-sairaalaa, jossa inhimillisyys ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava perusarvo.

UUTINEN / 06.02.2025

Hoitotarvikejakeluun tulee käyttöön keskitetty Ensilinja puhelinnumero

Oma Hämeessä on kehitetty vuodesta 2024 lähtien ensilinjan puhelinpalveluita. Asukkaat saavat myös hoitotarvikejakeluun keskitetyn ensilinjanumeron 13.2.2025. Hoitotarvikejakelun ensilinjan puhelinnumero on 03 629 6230.   

Kun asiakas soittaa hoitotarvikejakelun ensilinjan numeroon, kuulee hän palvelukeskuskohtaisen valikon. Valinnan jälkeen asiakas jättää viestin ammattilaisille puhepostiin. Puhepostiviestin voi jättää ympäri vuorokauden (24/7). Ammattilainen soittaa tai lähettää tekstiviestin asiakkaalle takaisin viiden arkipäivän sisällä yhteydenotosta.  

Jos asiakkaalla on puhe- tai kuulovamma tai tulkkaustarve, niin hän voi lähettää hoitotarvikkeisiin liittyen tekstiviestin oman terveysaseman tiimin tekstiviestinumeroon. Tekstiviestinumerot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta.   

Keskittämällä yhteen numeroon saadaan karsittua puhelinnumeroiden määrää 

Keskittämisen myötä poistuvat nämä vanhat hoitotarvikejakelun puhelinnumerot käytöstä:   

• Forssan hoitotarvikejakelu, puh. 03 4191 2870  

• Parolan terveysasema, Hoitotarviketilaus puh. 050 4768171  

• Hämeenlinna Viipurintien terveysasema, puh. 03 621 9269  

• Hauhon terveysasema, puh. 03 621 9140  

• Kalvolan terveysasema, puh. 03 621 9160  

• Lammin terveysasema, puh. 03 621 9265  

• Rengon terveysasema, puh. 03 621 9175  

• Turengin terveysasema, puh. 03 680 1477  

• Tervakosken terveysasema, puh. 03 680 1477