Hankkeet: Otsikko

Hankkeet: haitari

Olemme mukana hyvinvointialueiden kehittämis- ja tutkimustoiminnassa. Autamme hakemaan ulkopuolista rahoitusta kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Rahoituksella voidaan tukea toiminnan järjestämistä, projektien toteutusta ja tulosten juurruttamista. Rahoituslähteitä ovat muun muassa:

  • STEA
  • EU:n rakennerahastot
  • Kansalliset tukiohjelmat
  • Yksityiset säätiöt

Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Kehittämispäällikkö Sini Kelo, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi

RRP-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.

Vastaamme korona-ajan tuomiin haasteisiin ja tuotamme hyötyjä meille kaikille kantahämäläisille sote-palvelujen käyttäjille.

Hankkeen tavoitteet:

  • edistämme hoitotakuun toteutumista tukemalla koronavirustilanteen aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa purkua
  • edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
  • otamme käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot

RRP2-hankkeessa kehitämme hyvinvointialueen toimintaa ja palveluja hyvinvointialueen strategian mukaisesti yhteistyössä monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja: 

Hankepäällikkö Reetta Mathier, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi

Euroopan unionin rahoittama -logo.

RRP3-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuustutkimuksen kehittämistä.

Kanta-Hämeen vaikuttavuustutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistä kokonaisuutta ”Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen YTA:lla”, Oma Häme vastaa osatutkimuksesta 1 ”Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella”.

Päätavoitteena on tutkimuksen näkökulmasta

  • luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla. Malli koostaa hyödynnettävät/kehitettävät mittarit/indikaattorit yhteiseksi viitekehykseksi.
  • arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton vaikutukset, keskitetyn asiakasohjauksen vaikutukset tai moniammatillisen tiimityön vaikutukset aikuisväestölle, joilla on monialaisia ongelmia. Arvioinnin kohteena erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, erityisenä painopisteenä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.
  • tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä systeemitason vaikuttavuuden näkökulmasta.

Lisätietoja: 

Tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi

Euroopan unionin rahoittama -logo.

#ESR #EUnosarahoittama

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteinen ryhmähanke toteutui aikavälillä 1.9.2024–15.6.2025. Kanta-Hämeen hyvinvointialue jatkaa Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hankkeen toteuttamista alkuperäisen hankesuunnitelmansa ja tavoitteidensa mukaisesti. Hanke päättyy lokakuussa 2026.

Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama ja toimii osana Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankekokonaisuutta, josta vastaa SOILA-koordinaatiohanke.

Lempinimeltään KokoOma-hanke kehittää sosiaalisia innovaatioita, joiden tavoitteena on luoda ja vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja vertaistuen rakenteita. Hanke vahvistaa lastensuojelun kokeilukulttuuria toteuttamalla erilaisia asiakkaillekin näkyviä kokeiluja, joista kerätään myös palautetta toimintamallien vakiinnuttamista varten.

Käytännössä hankkeessa

  • jatkokehitetään vertaisryhmätoimintaa asiakkaille
  • kehitetään ammattilaisten vertaisoppimisen malleja sekä
  • kokeillaan lastensuojelun kokemustaustan hyödyntämistä lastensuojelun asiakasprosesseissa sekä kehittämisessä

Hankkeessa työskentelee kolmihenkinen tiimi. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Tuukka Pajuniemi, projektisuunnittelijana Minna Väinölä ja hanketyöntekijänä Jaana Litokorpi. 

Kanta-Hämeen lastensuojelun kehittämisessä ja toiminnassa on ollut mukana kokemusasiantuntijoita aikaisemminkin, mutta hyvinvointialueen palveluksessa ei ole koskaan aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Kokemustaustainen työntekijä on tiimin tasavertainen jäsen ja hän osallistuu hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen hyödyntäen aikaisempaa, henkilökohtaista kokemustaan lastensuojelun palveluista ja näiden toiminnasta.

Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmien jäseninä toimivat lastensuojelun johtavat viranhaltijat sekä järjestö- ja yhdistyskumppaneiden asiantuntijat (Pesäpuu, Lastensuojelun keskusliitto ja Osallisuuden aika). Hankkeen työntekijät osallistuvat ohjausryhmään asiantuntijaroolissa. Hankkeen ajankohtaisia kuulumisia päivitetään erityisesti hankkeen Instagram-tilille @kokoomahanke

Lisätietoja:
Tuukka Pajuniemi, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@omahame.fi

Lue lisää Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankkeista
Lue lisää SOILA-koordinaatiohankkeesta

Euroopan unionin osarahoitttama -logo.
 

Ikä iloiten – selvästi eteenpäin 

Ikä Iloiten – selvästi eteenpäin hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Toteutamme hanketta yhteistyössä kuuden kunnan kanssa. Mukana ovat Hämeenlinna, Janakkala. Forssa, Riihimäki, Jokioinen ja Hattula, sekä lukuisat järjestötoimijat. 

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä yli 65-vuotiaiden päihteidenkäyttöä elämän taitekohdissa. Hankkeessa vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä, osallisuutta ja kehitetään asiakaslähtöinen varhaisen puuttumisen toimintamalli osaksi hyvinvointia edistäviä tukimuotoja. Hankkeessa ennaltaehkäisy tarkoittaa yksinäisyyden ehkäisyä ja osallisuuden sekä aktiivisen toimijuuden vahvistamista. Tavoitteena on lisätä ikääntyneiden hyvinvointia, vähentää palvelutarpeita ja vahvistaa osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Tavoitteena on luoda malleja, jotka juurtuvat osaksi kuntien toimintaa ja kehittyvät kokeilujen myötä. 

Lisätietoja:

Projektiasiantuntija Christa Ahonen, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi


Ikä iloiten -logo
 

Muistijälki – Aivoterveyttä elämän varrelle 

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Se on maakunnallinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke, jota toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). 

Toiminta-alueena on koko Kanta-Häme, mutta hankkeessa on pilottipaikkakuntia aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn toiminnoille. Sen tarkoituksena on lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, joiden kanssa toteutetaan ennaltaehkäisyyn tähtäävää toimintamallia sekä hälvennetään muistisairauksien stigmaa. 

Lisätietoja: 

Projektiasiantuntija Leena Onttonen leena.onttonen(at)omahame.fi

Hanketyöntekijät

Kehittämispäällikkö Sini Kelo
Oma Häme
sini.kelo(at)omahame.fi

Muistiterveysasiantuntija Milka Lintinen
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
milka.lintinen(at)muistiaina.fi

Muistiterveysasiantuntija Tiina Kuopanportti
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
tiina.kuopanportti(at)muistiaina.fi

Hankeasiantuntija Elli Lukkarinen
HAMK
elli.lukkarinen(at)hamk.fi

Hankeasiantuntija, lehtori
Hanna Naakka
HAMK
hanna.naakka(at)hamk.fi

Tutkijayliopettaja, projektipäällikkö
Päivi Sanerma
HAMK
paivi.sanerma(at)hamk.fi

Muistijälki - aivoterveyttä elämän varrelle - HAMK

Muistijälki - Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry


Muistijälki -logo
 

Sisältöjulkaisija

Tärkeissä töissä -gaalan palkitut Oma Hämeessä.
UUTINEN
03.12.2025

Oma Häme on innostavin hyvinvointialue! Kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa

Oma Häme sai palkinnon seitsemästä kehittämisteosta.

Tärkeissä töissä -gaalan palkitut Oma Hämeessä.

Oma Häme on innostavin hyvinvointialue! Kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa

UUTINEN / 03.12.2025

Oma Häme sai palkinnon seitsemästä kehittämisteosta.

Tärkeissä töissä -gaalan palkitut Oma Hämeessä.

UUTINEN / 03.12.2025

Oma Häme on innostavin hyvinvointialue! Kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa

Vuoden tärkeimpiä kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa. Oma Hämeestä ehdotettiin Tekojen Torille runsaasti (23 kpl) vuoden tärkeimpiä tekoja, jonka ansiosta Oma Häme palkittiin vuoden innostavimpana hyvinvointialueena. 


Tärkeissä töissä -palkitut 2025. Ylhäältä vasemmalta: Lilli Väisänen, Kati Koppinen, Katri Parviainen, Sirkku Helen, Emmi Leponiemi, Terhi Saloranta, Tiina Hietanen, Tuukka Tähti ja Johanna Koskela. Alhaalla: Heidi Huovinen, Katri Saartila, Paula Turunen, Suvi Thure, Johanna Johanna Bjerregård Madsen ja Minna Lönnqvist.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja alan pääsopijajärjestöt järjestävät vuosittain Tekojen tori -kampanjan, jossa kerätään uusia kehittämisen kuvauksia kunnista ja hyvinvointialueilta Tekojen tori -sivustolle. Tänä vuonna Tekojen toriin ilmoitettiin mukaan 265 uutta kehittämistekoa 65 organisaatiosta ja näitä kuntien ja hyvinvointialueiden monipuolisia kehittäjiä palkittiin Tärkeissä töissä -gaalassa Helsingissä 2.12. 

Oma Hämeestä palkittiin seitsemän kehittämistekoa 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja Kangasalan kaupunki palkittiin vuoden innostavimpina organisaatioina, joissa on viimeisen vuoden aikana ollut erityisen inspiroivaa kehittämistoimintaa.  Kehittämispäällikkö Lilli Väisänen ja HR-päällikkö Kati Koppinen pokkasivat gaalassa tunnustuksen Oma Hämeen edustajina. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta jätettiin Tekojen Torille 23 ehdotusta, joista palkittiin yhteensä seitsemän kehittämistekoa. Lilli Väisänen kiittelee kaikkia kollegoitaan yhteisestä juhlahetkestä: 

– Oma Hämeen yksiköiden ja toimialojen henkilöstössä on uskomatonta potentiaalia, ja meidän me-henki ja innostus heijastui mielestäni kaikkiin osallistujiin! hän hehkuttaa. 

– Olen onnellinen näistä huomionosoituksista ja henkilöstöstämme, joka jaksaa tässä kiireessä ja tuiverruksessa uudistaa toimintaa. Erilaiset pienet ja suuremmat kehitysteot mahdollistavat palveluiden turvaamisen tiukassa taloustilanteessa, kiteyttää myös hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Palkittuja tekoja viestinnästä etäkotihoitoon 

Viestinnän kehittämisteoista palkinnon sai sisäisen viestinnän Johtoryhmän matkassa -kanava, joka on onnistunut tuomaan johdon lähelle henkilöstön arkea ja saanut kiitosta varsinkin hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen videotervehdyksistä. Myös HR-asiantuntijoiden kehittämät lähijohtajille suunnatut viikkokoosteet nappasivat palkinnon. Teot ovat parantaneet tiedonkulkua ja sujuvoittaneet lähijohtajien työtä Oma Hämeessä.  

Niin ikään lähijohdolle suunnattu 10-vaiheinen muutosten edistämisen runko, Assi-passi, nappasi palkinnon. Assi-passi on toiminnallisen muutoksen väline, joka mahdollistaa 70 yksikön samanaikaisen etenemisen uuden sairaalan valmistelussa ja aikataulussa.  

Oma Hämeen muutosjohtamisen tuki ja uudistumisen johtaminen sai tunnustusta muutosjohtamisen vahvistamisesta ja henkilöstön tukemisesta strategisten uudistusten keskellä. 3-luokkalaisten purennan esiseulonta ja tarkastus suuhygienistin toimesta -kehittämisteko onnistui puolestaan vähentämään erikoishammaslääkärikäyntejä ja tehostamaan toimintaa. 

Ikäihmisten kotihoidossa tunnustusta sai etähoidon mentorointimalli. Kotihoidossa tavoitteena on lisätä etähoidon määrää ja tuoda sen mahdollisuuksia laajemmin kotihoidon asiakkaiden arkeen. Mentorointimallin kehittämisellä onkin onnistuttu saamaan lisää asiakkaita etäkotihoitoon. 

– Tämä palkinto on ennen kaikkea osoitus tiimin onnistumisesta – siitä, että osaaminen on annettu käyttöön yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, tiivistää mallin kehittämisessä mukana ollut kotihoidon lähijohtaja Katri Saartila

Osaamisen vahvistaminen ikäihmisten akuuttitilanteissa -hankkeessa etsittiin ja löydettiin keinoja ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin parantamiseen sekä kriisisijoitusten vähentämiseen.  

Lisää tunnelmia gaalasta sekä kaikki palkittavat kehittämisteot ja organisaatiot löytyvät Tärkeissä töissä -sivustolta Tekojen torilla maailman paras julkinen työ näkyväksi | Tärkeissä töissä 

UUTINEN
02.12.2025

Tammelan Ikäpolku-tapahtuma innosti osallistujia aivoterveyden äärelle

Tapahtuma tarjosi monipuolista ohjelmaa aivoterveyden edistämisen ja hyvinvoinnin tueksi.

Tammelan Ikäpolku-tapahtuma innosti osallistujia aivoterveyden äärelle

UUTINEN / 02.12.2025

Tapahtuma tarjosi monipuolista ohjelmaa aivoterveyden edistämisen ja hyvinvoinnin tueksi.

UUTINEN / 02.12.2025

Tammelan Ikäpolku-tapahtuma innosti osallistujia aivoterveyden äärelle

Muistijälki-hanke järjesti Tammelassa marraskuun lopussa toisen ikäihmisille suunnatun Ikäpolku-tapahtuman. Se keräsi yhteen 58 osallistujaa ja yhteensä 29 toimijaa paikallisista järjestöistä ja yrityksistä. Tilaisuuteen oli kutsuttu kohderyhmään kuuluvia alueen asukkaita noin 260.  Muistijälki-hanke järjesti tapahtuman tiiviissä yhteistyössä Tammelan kunnan kanssa.

Ikäpolku-tapahtuma tarjosi monipuolista ohjelmaa aivoterveyden edistämisen ja hyvinvoinnin tueksi. Tilaisuudessa Kanta-Hämeen Muistiyhdistykseltä Milka Lintinen piti tietoiskun aivoterveyden edistämisestä ja Tiina Kuopanportti tulevaisuuteen varautumisesta, joka herätti runsaasti aktiivista keskustelua.  

Osallistujat pääsivät myös kiertämään esittelypisteitä suunnistuksen merkeissä. Etenkin musiikin tahdissa tehtyyn aivojumppa keräsi runsaasti osallistujia. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus tehdä muistisairauksien riskitesti sekä mittauttaa oma verenpaineensa ja puristusvoimansa.

Lopuksi Oma Hämeen projektiasiantuntija Leena Onttonen esitteli Arjen aarteet -elintaparyhmää ja FINGER-tutkimustuloksia Suomessa. Tammikuussa alkavaan ryhmään ilmoittautui heti parisen kymmentä innokasta osallistujaa, mikä kertoo kiinnostuksesta terveellisiin elintapoihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Ikäpolkutapahtuma sai kiitosta monipuolisesta sisällöstään ja yhteisöllisestä ilmapiiristään – se oli konkreettinen askel kohti parempaa aivoterveyttä ja hyvinvointia Tammelassa.

Ensimmäinen Ikäpolku-tapahtuma järjestettiin syyskuussa Janakkalassa. Molemmat tapahtumat liittyvät Muistijälki-hankkeeseen, johon voit tutustua tarkemmin täällä.

Aivoterveydestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä keskustellaan myös Oma Hämeen Instagram-livessä 10.12.2025. Liveen pääsee mukaan Oma Hämeen Instagram-tililtä

Kuvassa Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi. 
ARTIKKELI
28.11.2025

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun.

Kuvassa Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi. 

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija

ARTIKKELI / 28.11.2025

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun.

Kuvassa Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi. 

ARTIKKELI / 28.11.2025

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija


Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi työskentelevät KokoOma-hankkeessa. Hankkeella tuli tänä syksynä ensimmäinen vuosi täyteen.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun. Tavoitteena on juurruttaa arkeen käytäntöjä, joissa lastensuojelun ammattilaiset ja asiakkaat voivat oppia toisiltaan.

Syksyllä 2024 alkaneen KokoOma-hankkeen (Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke) tavoitteena on tarjota lastensuojelun asiakkaille ja ammattilaisille monipuolista vertaisoppimistoimintaa ja luoda niistä pysyviä käytäntöjä sekä ammattilaisten että asiakkaiden tueksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda toimintatapoja, jotka tukevat perhettä ja vanhemmuutta lastensuojelun eri vaiheissa, jotta perheen vuorovaikutussuhteet vahvistuvat.

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää kokemusasiantuntijuutta uudella tavalla. Oma Hämeessä ei koskaan ole aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Nyt hankkeen tiimiin kuuluu Jaana Litokorpi, joka tuo hankkeeseen lastensuojelun palveluiden läpikäyneen vanhemman näkökulman – ja on siten apuna muille vastaavassa tilanteessa oleville.

– Kokemustaustainen työntekijä ymmärtää, miltä lastensuojelun asiakkuus tuntuu. Jokaisella on omanlainen polkunsa, ja siihen voi liittyä monenlaista taakkaa ja häpeän tunnetta. Kokemusasiantuntija voi tuoda toivoa ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen – ja auttaa purkamaan häpeän kulttuuria, Litokorpi kertoo.

Hankkeessa mietitäänkin mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden tuen mahdollistamiseen myös tulevaisuudessa.

– Tavoitteena on, että lastensuojelun eri vaiheissa olisi kokemusasiantuntijan tukea tarjolla. Hankkeessa valmistelemme tätä, ja nyt Jaanan rooli on ollut jo merkittävä – hänet on otettu hyvin vastaan ja hänet on koettu läheiseksi, projektisuunnittelija Minna Väinölä jatkaa. 

Ensimmäinen vuosi tuonut konkreettisia tuloksia  

Hanketiimi kehittää lastensuojelun toimintatapoja yhdessä ammattilaisten kanssa kolmella eri osa-alueella. Näistä on jo ensimmäisen vuoden aikana saatu konkreettisia tuloksia.

Vertaisryhmätoiminta:  

  • Lastensuojelun asiakkaille tarjotaan vertaisryhmätoimintaa. Tavoitteena on, että ryhmien järjestämisestä tulee entistä mielekkäämpi osa lastensuojelun työntekijän työtä ja asiakkaat ymmärtävät toiminnan merkityksen.
  • Tähän mennessä järjestetty mm. vanhemmille suunnattuja kynnyksettömiä vertaistilaisuuksia Juttutupien muodossa eri puolilla maakuntaa sekä Kesäcamp-leiri itsenäistyville nuorille. Vuoden 2026 alussa käynnistyvät Tähkä-ryhmät sijoitettujen lasten vanhemmille Forssassa ja Hämeenlinnassa.
  • Lisäksi marraskuussa 2025 on aloitettu työntekijöiden koulutus vertaisryhmäohjaajiksi, jotta ryhmätoiminta vakiintuisi osaksi arkea.

Vertaisoppiminen:

  • Lastensuojelun ammattilaiset saavat säännöllisesti ammatillisen vertaisoppimismahdollisuuden, ja näissä tuokioissa syntyneet ajatukset, oivallukset ja toimintasuositukset on tarkoitus jalkauttaa kaikkien lastensuojelun ammattilaisten työn tueksi.
  • Ammattilaisille on tähän mennessä kehitetty vertaisoppimisen tilaisuuksia tai foorumeita. Niiden tavoitteena on luoda lastensuojeluun kannustava vertaisoppimisen toimintakulttuuri, jossa virheistä voidaan oppia ja ammattilaiset tukevat toisiaan työssään.  

Kokemustoiminta:

  • Hankkeessa kehitetään rakenteita kokemustaustaisten henkilöiden pysyvälle mukanaololle lastensuojelussa. Yksi kokeiluista on ollut Kokemuskonsultaatio, johon työntekijät voivat osallistua pop-up -tyyppisesti ja keskustella kokemustaustaisen työntekijän kanssa omasta asiakastyöstään – tai asiakkaan kanssa yhdessä. Kevään 2025 kokeilu oli niin suosittu, että sitä jatkettiin syksyllä. Myös kokemustaustaista tukityötä kehitetään lastensuojelun asiakkaan vanhemmalle.  

Toimintatavat halutaan viedä syvemmälle rakenteisiin  

KokoOma-hanke aloitettiin Kanta-Hämeessä, koska maakunnassa nähtiin tarpeellisena vahvistaa nimenomaan lastensuojelun asiakaslähtöisyyttä ja kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja. Kanta-Hämeessä on pitkään ollut vertaisryhmätoimintaa, mutta käytännöt ovat vaihdelleet kunnittain, ja juurtuminen osaksi hyvinvointialueen toimintatapaa vaatii vielä lisätyötä.

Projektipäällikkö Tuukka Pajuniemen mukaan KokoOma-hankkeessa halutaankin viedä kehittämistyötä syvemmälle rakenteisiin.

– Monissa sote-hankkeissa hienot toimintamallit katoavat hankkeen päättyessä. Me taas keskitymme siihen, että toiminta juurtuu ammattilaisten työhön jo hankkeen aikana: siten voimme vaikuttaa toimintakulttuuriin pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi vertaistoimintaa eivät järjestä hankeihmiset, vaan toiminta pyritään saamaan lastensuojelun ammattilaisten arkeen.

Hanketta toteutetaan yhteistyönä. Kaikki kokeilut ja ideat syntyvät yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeen myötä lastensuojeluun on jo syntynyt uudenlaista kokeilukulttuuria.

– Ammattilaisten osallistuminen on ollut huikeaa. Ilman heidän panostaan kehittämistä ei voisi tehdä, eikä tuloksia juurruttaa tulevaisuuteen. Kokeileva työote on parhaimmillaan vastalääke jäykille rakenteille. Se tuo inhimillisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä työhön, Pajuniemi sanoo.

Asiakkaille hanke näkyy vähitellen lisääntyvänä vertaistukena ja osallistumisen mahdollisuuksina, ammattilaisille taas työssä jaksamisen ja yhteisen oppimisen rakenteina.  


KokoOma-hanke lyhyesti:  

  • KokoOma-hanke toteutetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja aiemmin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteistyönä. Hankkeen kesto on 1.9.2024–31.10.2026.
  • Hanke on osa kansallista Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ TL5.1 -hankeverkostoa ja Sosiaaliset innovaatiot -kokonaisuutta. Kokonaisuudessa on hankkeita parhaillaan käynnissä yli toistakymmentä, ja näitä yhdistää tavoite uudistaa lastensuojelun palvelujärjestelmä.
  • Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), ja Oma Häme vastaa 20 prosentin omarahoitusosuudesta.  

Seuraa hanketta Instagramissa: @kokoomahanke  


Sisältöjulkaisija