Murupolku

Hankkeet

Hankkeet
 

RRP 2 Syli -hanke

RRP-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.

Vastaamme korona-ajan mukanaan tuomiin haasteisiin ja tuotamme hyötyjä meille kaikille kantahämäläisille sote-palvelujen käyttäjille.

Hankkeen tavoitteet:

  • edistämme hoitotakuun toteutumista tukemalla koronavirustilanteen aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa purkua
  • edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
  • otamme käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot

Vuoden 2022 aikana olemme luoneet kokonaiskuvaa koronaepidemian aiheuttamasta palveluvajauksesta alueella. Samalla olemme suunnitelleet toimia vuosille 2023–2025. Hankkeen suunnitelmat sisältyvät laajempiin, tulevan hyvinvointialueen strategioihin.

Suunnitelmien avulla luomme kokonaiskuvaa asiakas- ja potilastarpeista, haavoittuvien asiakkaiden ja asukkaiden määrästä, tarpeiden luonteesta sekä tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä:

  • vauvaperheiden palvelutarpeen selvittäminen
  • korona-aikana palveluiden ulkopuolelle jääneiden ikääntyneiden tarpeiden selvittäminen
  • pitkäaikaissairaiden hoidon tulosten arviointiin liittyvän mallin suunnitteleminen
  • hoitotakuun toteutumisen edistäminen esim. vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
  • nuorten ja nuorten aikuisten palveluun pääsyn kynnyksen madaltaminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen
  • ammattilaisten valmiuksien kasvattaminen sähköisten palvelujen käyttäjinä
  • lähisuhdeväkivallan uhrien parempi tunnistaminen, ohjaaminen ja tukeminen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa

Tavoitteena on myös kehittää ja otta käyttöön pysyvämpi digitaalisten palvelujen ratkaisu asiakkaille ja ammattilaisille. Tavoite on, että asiakas löytää digitaaliset palvelut helposti keskitetysti ja voi käyttää niitä eri välineillä.

Tätä kaikkea työstämme hankkeessa monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä sekä verkostoitumalla.

Lisätietoja: hankepäällikkö Saija Sorvoja, saija.sorvoja(at)omahame.fi
 

RRP3 Vaikuttavuustutkimus

RRP3-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuustutkimuksen kehittämistä.

Kanta-Hämeen vaikuttavuustutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistä kokonaisuutta ”Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen YTA:lla”, Oma Häme vastaa osatutkimuksesta 1 ”Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella”.

Päätavoitteena on tutkimuksen näkökulmasta
•    luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla. Malli koostaa hyödynnettävät/kehitettävät mittarit/indikaattorit yhteiseksi viitekehykseksi.
•    arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton vaikutukset, keskitetyn asiakasohjauksen vaikutukset tai moniammatillisen tiimityön vaikutukset aikuisväestölle, joilla on monialaisia ongelmia. Arvioinnin kohteena erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, erityisenä painopisteenä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.
•   tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä systeemitason vaikuttavuuden näkökulmasta.

Lisätietoja: tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, katja.antikainen(at)omahame.fi

Sisältöjulkaisija

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta. Keskimääräinen jonotusaika on alle minuutin ja asia hoituu keskimäärin 16 minuutissa.

Sairaanhoitaja Janni Järvi istuu rennosti sohvalla ja naputtelee läppäriään. Eilen hän on ollut terveysasemalla kohtaamassa asiakkaita, kun taas tänään on vuorossa etätyö sairaanhoitaja-chatin digisairaanhoitajana. Kaikki chatin kuudesta hoitajasta tekevät 50 % työtä terveysasemalla ja 50 % chatissa.  

Tällä kertaa Järven chat-vastaanotolle tulee asiakas, joka epäilee silmässään silmätulehdusta. Järvi pyytää asiakasta ottamaan kuvan silmästään ja konsultoi lääkäriä. Pian asiakas on jo saanut reseptin ja kiittää Järveä. Aikaa vastaanottoon on kulunut vain 10 minuuttia. Molemmille jää hyvä mieli ripeästä ja mukavasta hoitotapahtumasta. 

– Positiivinen palaute on ollut runsasta. Tässä työssä saa paljon enemmän palautetta kuin terveysasematyössä ja on palkitsevaa, kun se on niin positiivista. Yli 90 prosenttia palautteista on ollut hyvää, Järvi kertoo.

Suuri suosio – keskimääräinen jonotusaika kuitenkin vain alle minuutin

Kesäkuussa avattu sairaanhoitaja-chat on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Marraskuussa asioinnissa koettiin huippu: yli 1 500 asiakasta. Alkusyksystä luku oli vasta noin 900 kuukaudessa. Nousseet luvut kertovat kiinnostuksesta ja tarpeesta digitaalisia palveluita kohtaan. 

Sairaanhoitaja-chatissa hoidetaan asioita, jotka eivät edellytä käyntiä paikan päällä. Yleisimmin yhteydenotot koskevat flunssaa, lapsen sairastumista, virtsatietulehdusta, seksitautia tai sairausloman tarvetta. Myös asiakkaalle 24/7 käytössä olevat Omaolon oirearvioista poimitaan ne, jotka sopivat chatissa hoidettavaksi. Näin asiakas saa nopeammin vastauksen ja ratkaisun huoleensa. 

Yhteyden saaminen ammattilaiseen on nopeaa: keskimääräinen odotusaika chatissa on 58 sekuntia. Ennen chatin aloittamista, vahvan tunnistautumisen jälkeen, asiakas ohjautuu esitietolomakkeelle. Lomakkeella tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti.

– Esitietolomake auttaa paljon ja säästää työaikaa. Esitietolomakkeella asiakas on vastannut jo valmiiksi kysymyksiin, jotka pitäisi joka tapauksessa kysyä. Sen täyttämistä ei siis kannata jättää väliin, Järvi muistuttaa. 

Keskimääräinen chatin kesto on 16 minuuttia. Se on vähän, kun vertaa terveysasemalla käyntiin kuluvaa aikaa. 

Järvi kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä digipalveluiden kautta. Etänä asioiden kysyminen voi olla joskus helpompaa. Kun ottaa ajoissa yhteyttä, se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Asiat kyllä hoidetaan ja tarvittaessa ohjataan asiakas oikean hoidon piiriin.  

Vastuuta ja nopeita päätöksiä

Sairaanhoitaja-chatissa sairaanhoitajan rooli korostuu, kun sairaanhoitaja tekee itsenäisesti päätöksiä ja vain tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

Chatissa on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 6 hoitajaa ja yksi lääkäri. Haastavissa tilanteissa tiimi tukee toisiaan: kollegoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja.

Erityisesti vakavien sairauksien epäilyissä tarvitaan ammattitaitoa, ja hoitajan vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja siirtää potilas oikean asiantuntijan hoitoon. Järvi kertoo esimerkin tapauksesta, jossa potilas ohjattiin vakavan sairauden epäilyn vuoksi päivystykseen. Siinä tarvittiin rautaista ammattitaitoa: osattiin kysyä oikeat kysymykset ja nähtiin riski.

– Kun asiakasta ei näe kasvokkain, pitää kysellä enemmän. Pyydämme usein kuvia, sillä ne auttavat tilanteen arvioimisessa.

Chat-keskusteluja voi olla yhdellä hoitajalla samaan aikaan auki jopa kuusi kappaletta. Mitä sellaisen määrän voi hallita?

– Chatin henkilökunnalta vaaditaan kykyä hoitaa useampaa asiaa yhtä aikaa, rohkeutta tehdä päätöksiä, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, Järvi kertoo.

Syrjäyttävätkö digipalvelut perinteiset vastaanotot?

Digityö on moderni työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se ei korvaa perinteisiä palveluita, vaan toimii rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

– Etäasiointi soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa fyysinen vastaanotto ei ole välttämätön. Suuri osa terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on kuitenkin mahdollista toteuttaa ilman fyysistä vastaanottoa, digitaalisen sote-keskuksen johtaja, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo. 

Kun osa vastaanotoista hoidetaan etänä, jää enemmän aikaa kohdata terveysasemalla niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista. Etäasiointi tarjoaa myös mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn, kun neuvoa voi kysyä helposti ja nopeasti chatin kautta. Ikäihmisten ja kotihoidon potilaidenkin elämää helpottaa se, ettei tarvitse joka kerta asioida fyysisesti terveysasemalla. 

Järvi sulkee läppärinsä ja lähtee juoksulenkille. Etätyö vapauttaa aikaa iltaan, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Seuraavana päivänä on taas mukavaa kohdata asiakkaita terveysasemalla. 

– Vaihteleva työ antaa voimaa. Digipalveluiden puolella on innostavaa, kun koko ajan tulee jotain uutta. Kevään aikana chatin aukioloaikoja on muuten tarkoitus laajentaa myös iltoihin, Järvi huikkaa vielä lopuksi.

Digipalveluita kehitetään Oma Hämeessä aktiivisesti. Lokakuussa 2023 lanseerattiin itse kehitetty Oma Häme -sovellus. Oma Häme -sovelluksesta löytyvät kaikki digitaalisen sote-keskuksen palvelut, eli chatit, videovastaanotot ja linkitys Omaolo-palveluun. Sovelluksella voi lisäksi mm. tarkastella ajanvarauksia ja ammattilaisen kirjauksia, asioida toisen puolesta ja hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi/sovellus. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Lue myös: 5 vinkkiä etävastaanotolle
Lue myös: Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan


 

Ihmisten kädet yhdessä.

Oma Häme sai miljoonatuen tutkimushankkeelle Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta

UUTINEN / 20.12.2023

Hankkeessa luodaan vaikuttavuuden arviointimalli sosiaali- ja terveyspalveluille.

Ihmisten kädet yhdessä.

Oma Häme sai miljoonatuen tutkimushankkeelle Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta

UUTINEN / 20.12.2023

Hankkeessa luodaan vaikuttavuuden arviointimalli sosiaali- ja terveyspalveluille.

Ihmisten kädet yhdessä.

UUTINEN / 20.12.2023

Oma Häme sai miljoonatuen tutkimushankkeelle Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lähes miljoonan euron tuen vaikuttavuustutkimukselle, joka liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Oma Hämeen tutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushanketta, jolle haettiin yhteisrahoitusta ministeriöltä. Kanta-Hämeen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 

Tutkimushankkeessa on tarkoitus luoda yleisesti käytettävä vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimuksella halutaan myös tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuudesta. Tarkoituksena on arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton, keskitetyn asiakasohjauksen tai moniammatillisen tiimityön vaikutuksia. 

– Rahoitushakemus tehtiin yhteistyössä Sisä-Suomen yhteistyöalueen kanssa, mutta varsinainen tutkimus tehdään Oma Hämeessä. Tutkimuksen tuloksia testataan koko YTA:n alueella, jotta tulosten yleistettävyys voidaan todentaa, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tutkimushankkeesta vastaava Antikainen kertoo, että arvioinnin kohteena on erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja palvelujen saatavuuden merkitys. Kehitettävän arviointimallin pitäisi tuoda esille sellaiset vaikuttavat palvelut ja toiminnot, joilla saadaan kustannustehokkaasti paras hyvinvointi alueen asukkaille.

– Hyvinvointialueen asukkaat hyötyvät hankkeesta, koska sen kautta pystytään arvioimaan palvelujen ja esimerkiksi hoidon vaikuttavuutta systemaattisesti eri tasoilla. Näin ammattilaiset pystyvät keskittymään työssään olennaiseen ja asukkaat saavat oikean avun oikea-aikaisesti, sanoo Antikainen.

Yhtenäistä arviointikulttuuria ja uutta tutkimustietoa

Perinteisesti vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Lisäksi vaikuttavuustutkimukset ovat yleensä kohdistuneet yksittäisiin sairauksiin tai palvelukokonaisuuksiin. Systeemitasoisesta vaikuttavuudesta on vähän aiempaa tutkimusta, joten nyt käynnistyvän tutkimuksen tuloksille on käyttöä kaikilla hyvinvointialueilla Suomessa. Yhteisellä arviointimallilla olisi mahdollista saada myös yhtenäistä arviointikulttuuria sosiaali- ja terveydenhuollolle. 

Vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hyödyntää hyvinvointialueilla sekä strategisen että operatiivisen johdon tukena. Malli myös tukee päätöksentekoa ja auttaa muuttamaan sote-palvelujärjestelmän painopistettä raskaammista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin. 

– Isoissa yhteiskunnallisissa rakenteissa ei riitä, että tutkitaan vain yksittäisiä sairauksia. Väestö vanhenee, sote-ammattilaiset eläköityvät ja palvelutarpeet kasvat. Tämän kokoluokan ongelmassa meidän täytyy löytää myös systeemitasolla vaikuttavimmat palvelumuodot, sanoo Oma Hämeen tietohallintojohtaja Toni Suihko.

– Kanta-Hämeen vetämä tutkimushanke mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin yksilö- ja palvelujärjestelmätasolla. Tätä ei ole Suomessa vielä oikeasti tutkittu. On ainutlaatuista, kun viimeinkin pääsemme Suomessa tutkimaan sote- integraation mahdollistamaa kokonaisvaikuttavuutta, Suihko jatkaa.

EU:n rahoittamalla Suomen kestävän kasvun ohjelmalla puretaan korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa. Ohjelmalla myös edistetään hoitotakuun toteutumista muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä kehittämällä ja laajentamalla digitaalisten palvelujen käyttöä.


 

Ensihoidon työntekijä työpöytänsä ääressä.

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi ohjaa potilaan oikeaan hoitoon ja säästää ensihoidon kuluja

UUTINEN / 28.11.2023

Ensihoidon toimintaa on kehitetty menestyksekkäästi Oma Hämeessä Suomen kestävän kasvun ohjelman turvin.

Ensihoidon työntekijä työpöytänsä ääressä.

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi ohjaa potilaan oikeaan hoitoon ja säästää ensihoidon kuluja

UUTINEN / 28.11.2023

Ensihoidon toimintaa on kehitetty menestyksekkäästi Oma Hämeessä Suomen kestävän kasvun ohjelman turvin.

Ensihoidon työntekijä työpöytänsä ääressä.

UUTINEN / 28.11.2023

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi ohjaa potilaan oikeaan hoitoon ja säästää ensihoidon kuluja

Ensihoidon toimintaa on kehitetty menestyksekkäästi Oma Hämeessä Suomen kestävän kasvun ohjelman turvin.

Kanta-Hämeessä on maaliskuusta saakka ohjattu kiireettömät ensihoitotehtävät hätäkeskuksesta ensihoidon puhelinarviointiin sen sijaan, että paikalle olisi automaattisesti lähetetty ambulanssi. Uusi käytäntö on osoittautunut hyödylliseksi sekä asiakkaiden että hyvinvointialueen kannalta.

Ensihoitopalveluista vastaa Oma Hämeessä pelastuslaitos. Kanta-Hämeessä on vuodessa noin 30 000 ensihoidon tehtävää. Näistä kolmannes on kiireettömiä. Kiireettömiä tehtäviä ovat esimerkiksi yleistilan lasku ja erilaiset raaja- ja vartalokivut.

Jos akuuttia hoidon tarvetta ei ole, ambulanssi normaalisti kuljettaisi asiakkaan päivystykseen tai hän jäisi kotiin. Kumpikaan vaihtoehto ei aina ole paras asiakkaan kannalta. Nyt Kanta-Hämeessä asiakkaan tilanne arvioidaan puhelimessa, ja hänet ohjataan suoraan oikealle hoitopolulle ilman turhaa jonottamista päivystyksessä tai pompottelua paikasta paikkaan. 

–  Ensihoidon kiireettömien tehtävien puhelinarviointia on nyt reilu puoli vuotta takana. Malli on löytänyt ansiokkaasti paikkansa ensihoidon ja muun soten rajapinnassa asiakasta ja hyvinvointialueen toimintaa palvellen. Tästä on hyvä jatkaa integraation kehittämistä, sanoo ensihoidon tulosaluejohtaja Lasse Hakala.

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarvioinnin toimintaa on Oma Hämeessä kehitetty osana RRP2-hanketta, joka Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on nimetty Syli-hankkeeksi. Kanta-Hämeen RRP2 Syli-hanke on osa kansallista, EU:n rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jossa puretaan korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa. Ohjelmalla myös edistetään hoitotakuun toteutumista muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä kehittämällä ja laajentamalla digitaalisten palvelujen käyttöä. 

Jo yli puolet kiireettömistä tehtävistä hoituu puhelimitse

Ensihoitotehtävät ovat Kanta-Hämeessäkin lisääntyneet koronan myötä. Samaan aikaan on tullut paine vähentää päivystyksen kuormittumista ja tarve ohjata potilaita suoremmin oikeaan hoitoon. Muun muassa näistä syistä Oma Hämeessä ryhdyttiin kehittämään kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointia. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia muualla Suomessa. 

–  Asiakkaalle hoidon tai arvion tarve on aina todellinen, joten siinä mielessä ensihoidolla ei ole turhia tehtäviä. Kuitenkin ensihoitopalvelujen saatavuuden turvaamisen ja kustannustehokkuuden vuoksi ambulansseja ei kannata käyttää kaikkien kiireettömien tehtävien hoitamiseen, selittää Hakala.

Oma Hämeessä kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi aloitettiin maaliskuussa 2023. Neljä sairaanhoitajaa hoitaa puhelinarviointia ensihoidon tilannekeskuksen tiloissa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Toimintamallissa hätäkeskus ohjaa kiireettömät ensihoitotehtävät päiväsaikaan ja alkuillasta puhelinarviointipisteen hoidettavaksi.

Alkuvaiheessa tavoitteena oli käsitellä noin kolmannes tehtävistä ilman ambulanssia. Alustava tavoite saavutettiin jo ensimmäisen kuukauden aikana, ja kesä-syyskuun aikana puhelimitse on hoitunut jo hiukan yli puolet tehtävistä. 

– Hyvinvointialueen näkökulmasta lisäarvo on toteutunut jo tuhat kertaa puhelinarvioinnin avulla. Näissä tuhannessa tapauksessa ei ole ollut tarvetta ajaa ambulanssilla eri puolille Kanta-Hämettä. Tämä ei olisi mahdollista ilman ammattitaitoisia, kehitysmyönteisiä ja sitoutuneita työntekijöitä. He etsivät luonnostaan ratkaisuja ja rakentavat yhteistyöverkostoa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, toteaa Hakala.

Seuraavaksi kehitetään kotisairaalan ja ensihoidon yhteistyötä

Puhelinarvioinnin myötä Oma Hämeen ensihoito on voinut hoitaa kiireellisiä tehtäviä nopeammin. Samalla ensihoidon työtyytyväisyys on parantunut, kun henkilöstöltä ovat vähentyneet työtehtävät, joiden hoitamiseen kentällä ei ole kunnollisia työkaluja.

–  Asiakkaat puolestaan ovat saaneet ystävällistä palvelua ja ratkaisun tilanteeseensa. Puhelinarvioinnin henkilökunta pyrkii löytämään aina oikean hoitopolun ja saamaan asiakkaille kokemuksen, ettei heitä pompotella, vaan tilanteeseen pyritään löytämään yhdessä ratkaisu, kertoo Hakala.

Koska toimintamalli on uusi Oma Hämeessä, ei organisaatiossa ole ollut valmiita konsultaatiokäytänteitä ja -kanavia.

–  Suhtautuminen konsultaatioihin on ollut hyvinvointialueella rakentavaa ja yhteistyöhakuista, mikä kertoo Oma Hämeen yhteisistä tavoitteista ja strategian toteuttamisesta. Integraation kehittämistä jatketaan systemaattisesti ja seuraavaksi kehitetään myös kotisairaalan ja ensihoidon yhteistä toimintaa, sanoo Hakala.