Hankkeet: Otsikko

Hankkeet: haitari

Olemme mukana hyvinvointialueiden kehittämis- ja tutkimustoiminnassa. Autamme hakemaan ulkopuolista rahoitusta kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Rahoituksella voidaan tukea toiminnan järjestämistä, projektien toteutusta ja tulosten juurruttamista. Rahoituslähteitä ovat muun muassa:

  • STEA
  • EU:n rakennerahastot
  • Kansalliset tukiohjelmat
  • Yksityiset säätiöt

Ota yhteyttä – autamme mielellämme.

Kehittämispäällikkö Sini Kelo, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi

RRP-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.

Vastaamme korona-ajan tuomiin haasteisiin ja tuotamme hyötyjä meille kaikille kantahämäläisille sote-palvelujen käyttäjille.

Hankkeen tavoitteet:

  • edistämme hoitotakuun toteutumista tukemalla koronavirustilanteen aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa purkua
  • edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
  • otamme käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot

RRP2-hankkeessa kehitämme hyvinvointialueen toimintaa ja palveluja hyvinvointialueen strategian mukaisesti yhteistyössä monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja: 

Hankepäällikkö Reetta Mathier, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi

Euroopan unionin rahoittama -logo.

RRP3-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuustutkimuksen kehittämistä.

Kanta-Hämeen vaikuttavuustutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistä kokonaisuutta ”Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen YTA:lla”, Oma Häme vastaa osatutkimuksesta 1 ”Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella”.

Päätavoitteena on tutkimuksen näkökulmasta

  • luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla. Malli koostaa hyödynnettävät/kehitettävät mittarit/indikaattorit yhteiseksi viitekehykseksi.
  • arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton vaikutukset, keskitetyn asiakasohjauksen vaikutukset tai moniammatillisen tiimityön vaikutukset aikuisväestölle, joilla on monialaisia ongelmia. Arvioinnin kohteena erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, erityisenä painopisteenä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.
  • tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä systeemitason vaikuttavuuden näkökulmasta.

Lisätietoja: 

Tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi

Euroopan unionin rahoittama -logo.

#ESR #EUnosarahoittama

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteinen ryhmähanke toteutui aikavälillä 1.9.2024–15.6.2025. Kanta-Hämeen hyvinvointialue jatkaa Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hankkeen toteuttamista alkuperäisen hankesuunnitelmansa ja tavoitteidensa mukaisesti. Hanke päättyy lokakuussa 2026.

Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama ja toimii osana Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankekokonaisuutta, josta vastaa SOILA-koordinaatiohanke.

Lempinimeltään KokoOma-hanke kehittää sosiaalisia innovaatioita, joiden tavoitteena on luoda ja vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja vertaistuen rakenteita. Hanke vahvistaa lastensuojelun kokeilukulttuuria toteuttamalla erilaisia asiakkaillekin näkyviä kokeiluja, joista kerätään myös palautetta toimintamallien vakiinnuttamista varten.

Käytännössä hankkeessa

  • jatkokehitetään vertaisryhmätoimintaa asiakkaille
  • kehitetään ammattilaisten vertaisoppimisen malleja sekä
  • kokeillaan lastensuojelun kokemustaustan hyödyntämistä lastensuojelun asiakasprosesseissa sekä kehittämisessä

Hankkeessa työskentelee kolmihenkinen tiimi. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Tuukka Pajuniemi, projektisuunnittelijana Minna Väinölä ja hanketyöntekijänä Jaana Litokorpi. 

Kanta-Hämeen lastensuojelun kehittämisessä ja toiminnassa on ollut mukana kokemusasiantuntijoita aikaisemminkin, mutta hyvinvointialueen palveluksessa ei ole koskaan aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Kokemustaustainen työntekijä on tiimin tasavertainen jäsen ja hän osallistuu hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen hyödyntäen aikaisempaa, henkilökohtaista kokemustaan lastensuojelun palveluista ja näiden toiminnasta.

Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmien jäseninä toimivat lastensuojelun johtavat viranhaltijat sekä järjestö- ja yhdistyskumppaneiden asiantuntijat (Pesäpuu, Lastensuojelun keskusliitto ja Osallisuuden aika). Hankkeen työntekijät osallistuvat ohjausryhmään asiantuntijaroolissa. Hankkeen ajankohtaisia kuulumisia päivitetään erityisesti hankkeen Instagram-tilille @kokoomahanke

Lisätietoja:
Tuukka Pajuniemi, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@omahame.fi

Lue lisää Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankkeista
Lue lisää SOILA-koordinaatiohankkeesta

Euroopan unionin osarahoitttama -logo.
 

Ikä iloiten – selvästi eteenpäin 

Ikä Iloiten – selvästi eteenpäin hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Toteutamme hanketta yhteistyössä kuuden kunnan kanssa. Mukana ovat Hämeenlinna, Janakkala. Forssa, Riihimäki, Jokioinen ja Hattula, sekä lukuisat järjestötoimijat. 

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä yli 65-vuotiaiden päihteidenkäyttöä elämän taitekohdissa. Hankkeessa vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä, osallisuutta ja kehitetään asiakaslähtöinen varhaisen puuttumisen toimintamalli osaksi hyvinvointia edistäviä tukimuotoja. Hankkeessa ennaltaehkäisy tarkoittaa yksinäisyyden ehkäisyä ja osallisuuden sekä aktiivisen toimijuuden vahvistamista. Tavoitteena on lisätä ikääntyneiden hyvinvointia, vähentää palvelutarpeita ja vahvistaa osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Tavoitteena on luoda malleja, jotka juurtuvat osaksi kuntien toimintaa ja kehittyvät kokeilujen myötä. 

Lisätietoja:

Projektiasiantuntija Christa Ahonen, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi


Ikä iloiten -logo
 

Muistijälki – Aivoterveyttä elämän varrelle 

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Se on maakunnallinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke, jota toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). 

Toiminta-alueena on koko Kanta-Häme, mutta hankkeessa on pilottipaikkakuntia aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn toiminnoille. Sen tarkoituksena on lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, joiden kanssa toteutetaan ennaltaehkäisyyn tähtäävää toimintamallia sekä hälvennetään muistisairauksien stigmaa. 

Lisätietoja: 

Projektiasiantuntija Leena Onttonen leena.onttonen(at)omahame.fi

Hanketyöntekijät

Kehittämispäällikkö Sini Kelo
Oma Häme
sini.kelo(at)omahame.fi

Muistiterveysasiantuntija Milka Lintinen
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
milka.lintinen(at)muistiaina.fi

Muistiterveysasiantuntija Tiina Kuopanportti
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
tiina.kuopanportti(at)muistiaina.fi

Hankeasiantuntija Elli Lukkarinen
HAMK
elli.lukkarinen(at)hamk.fi

Hankeasiantuntija, lehtori
Hanna Naakka
HAMK
hanna.naakka(at)hamk.fi

Tutkijayliopettaja, projektipäällikkö
Päivi Sanerma
HAMK
paivi.sanerma(at)hamk.fi

Muistijälki - aivoterveyttä elämän varrelle - HAMK

Muistijälki - Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry


Muistijälki -logo
 

Sisältöjulkaisija

Ukrainaan on lahjoitettu kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta
UUTINEN
02.07.2026

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.

Ukrainaan on lahjoitettu kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

UUTINEN / 02.07.2026

Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.

Ukrainaan on lahjoitettu kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

UUTINEN / 02.07.2026

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat yhteistyössä toimittaneet Ukrainaan kahdeksan rekallista vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistettuja lääkintälaitteita, sairaalakalusteita ja hoitotarvikkeita. Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä vapaaehtoisten ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lahjoitettavat tarvikkeet ovat peräisin vanhasta keskussairaalasta, jonka tiloja on tyhjennetty uuden Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä. Mukana on sairaalakalusteita, hoitovälineitä ja muuta terveydenhuollossa tarvittavaa materiaalia, joka voi edelleen palvella potilaiden hoidossa Ukrainassa. Lahjoituksiin on sisältynyt myös Sydänsairaalan ja Fimlabin käytöstä poistuneita laitteita ja kalusteita.

– Yhteistyön ansiosta käyttökelpoiset laitteet ja tarvikkeet saadaan sinne, missä niille on tällä hetkellä suuri tarve. Samalla vanhan keskussairaalan tilojen tyhjentäminen etenee suunnitellusti. Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Avustustarvikkeita on toimitettu Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Sumyyn sekä Vinnytsjan, Harkovan, Zaporižžjan ja Umanin alueiden sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä Lutskin sairaalaan.

Merkittävä osa hankkeesta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Avustustarvikkeiden keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen osallistui 78 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 74 työpäivää. Työ toteutui ilman työtapaturmia.

Hankkeen onnistuminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on koordinoinut vapaaehtoistyötä, jonka merkitys on ollut keskeinen lahjoitettavan materiaalin keräilyssä, lajittelussa ja pakkaamisessa. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut hankkeeseen muun muassa kuljetuskustannusten kautta. Keväällä hanketta tukivat myös Panssariprikaatin varusmiehet osallistumalla vanhan keskussairaalan sairaalatarvikkeiden tyhjennystyöhön.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiittävät lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, joiden työ mahdollisti avustuskuljetusten toteutumisen. Erityiskiitos Panssariprikaatille, Renta Hämeenlinnalle, K-Rauta Hämeenlinnalle ja Konditoria R. Kokolle arvokkaasta tuesta hankkeen aikana.

ARTIKKELI
25.06.2026

“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”

Lastensuojelun KokoOma-hanke kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi. 

“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”

ARTIKKELI / 25.06.2026

Lastensuojelun KokoOma-hanke kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi. 

ARTIKKELI / 25.06.2026

“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”

Lastensuojelun Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma) kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita lastensuojelulaitosten kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi.  


 

Jokioislainen Janika Korhonen, 22, ja hämeenlinnalainen Eetu Uschanov, 23, hakivat välittömästi mukaan valmennukseen, kun kuulivat KokoOma-hankkeen järjestämästä mahdollisuudesta kouluttautua lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi. Omat kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään, mitä vaikeassa tilanteessa oleva nuori tarvitsee. Siksi päätös hakea mukaan oli helppo. 

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

Vertaisuudella Eetu ja Janika haluavat antaa nuorille sellaisia kokemuksia, joita he ehkä itsekin olisivat kaivanneet: tunnetta selviämisestä, turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen ja itseensä. 

– On tärkeää, että nuorella on edes yksi turvallinen aikuinen, jolle voi puhua. Koen merkitykselliseksi, jos pystyn olemaan sellainen ihminen, jota ei omassa nuoruudessani ollut. Olisin kaivannut enemmän turvaa omaankin laitoselämään, nyt jälkihuollossa oleva Janika sanoo. 

– Haluan näyttää omalla esimerkilläni, että vaikka nyt tuntuisi huonolta, tulevaisuus voi näyttää ihan toisenlaiselta. Minulla on aikaisemmin ollut tosi vaikea luottaa aikuisiin – mutta tiedän, että jos nuori saa edes yhden luotettavan ihmisen, kenelle jutella, se voi avata mahdollisuuksia ja uskallusta puhua muillekin, Eetu lisää. 

Kokemusasiantuntija toimii sillanrakentajana 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen KokoOma-hankkeessa on tunnistettu tarve inhimillisempään ja läsnä olevaan kohtaamiseen lastensuojelussa. Keväällä järjestettiin valmennus, jossa koulutettiin nuoria sekä kummeiksi lastensuojelun sijaishuoltoyksiköihin että vertaistukihenkilöiksi yksittäisille nuorille. Kevään valmennukseen osallistui kahdeksan nuorta. Samalla neljä ammattilaista kouluttautui vetämään vastaavaa toimintaa myös tulevaisuudessa. 

Ajatus nuorten tukemisesta syntyi yhdessä Oma Hämeen RIOT! -nuorten kehittäjäryhmän kanssa, josta myös kaikki nuoret löytyivät koulutukseen. Valmennuksesta kiinnostuneita olisi ollut jopa enemmän kuin oli mahdollisuuksia ottaa mukaan. Valmennus sisälsi esimerkiksi arvo- ja kohtaamistyöskentelyä, tietoa lastensuojelussa toimimisesta ja luottamuksellisuuden merkityksestä sekä oman elämäntarinan käsittelyä. 

– Valmennus oli hyvin tasa-arvoinen tilanne, jossa myös vetäjät jakoivat omat tarinansa, nuoret kiittelevät.  


Kummitoiminnassa nuoret käyvät sovitussa sijaishuollon yksikössä säännöllisesti. 

Kohtaavaan hengaamiseen perustuva toiminta voi olla mitä vain keskustelusta kummien ohjaamaan puuhasteluun. Nuorilla on mahdollisuus toimia myös vertaistukihenkilönä yhdelle nuorelle kerrallaan. Tuki voi olla hyvin arkista tai toiminnallista – vaikka kuntosalilla käymistä tai asuntojen etsimistä – sellaista toimintaa, jossa voi toisen kanssa saada positiivisia ja vahvistavia kokemuksia ihmisistä sekä yhteiskunnasta.   

 – Kokemusasiantuntijat voivat toimia siltana nuorten ja ammattilaisten välillä. He ymmärtävät kokemuksen kautta asioita, joita ei välttämättä näe pelkästään työntekijän näkökulmasta. Hankkeessa meillä on tavoitteena lisätä lastensuojeluun inhimillisyyttä ja uusia tapoja kohdata nuoria. Parhaimmillaan toiminta voi vähentää syrjäytymisriskiä, projektipäällikkö Tuukka Pajuniemi sanoo. 

Lastensuojeluun on nimetty kaksi koordinaattoria, jotka huolehtivat mm. vertaistukihenkilötoiminnasta ja tukevat kokemusasiantuntijoita tehtävissään, mutta myös ammattilaisia lastensuojelun kehittämisessä kokemustiedon avulla, kun KokoOma-hanke päättyy lokakuussa. Varsinainen kummitoiminta pyritään käynnistämään heti kesän aikana. Hankkeessa on kehitetty nuorten toiminnan lisäksi myös uudenlaista vanhempien vertaistoimintaa.

– Esimerkiksi Riihimäellä Mäkikujan perhetukikeskuksessa Juttutuvista on tullut jo säännöllisiä kohtaamispaikkoja vanhemmille, kertoo kokemustaustainen hanketyöntekijä Jaana Litokorpi

"Nuorten ääntä pitää kuulla enemmän" 

Eetu ja Janika haluavat rakentaa kummitoimintaa ennen kaikkea nuorten toiveiden pohjalta. Heille tärkeintä on viedä läsnäoloa ja hyväksyntää sinne, missä nuoret sitä kaipaavat. RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmään osallistuessaan he ovat päässeet vaikuttamaan laajemminkin nuoria koskeviin asioihin, osallistumalla palveluiden kehittämiseen tai ottamalla kantaa esimerkiksi lastensuojelun kansalliseen uudistamiseen. 

– Lastensuojeluun pitäisi saada enemmän mukaan nuorten omaa näkökulmaa. Nuoria pitäisi kuulla enemmän ja kohdata yksilöinä, Janika ja Eetu sanovat. 

Heille tärkeintä on kuitenkin se, että he voivat välittää eteenpäin sitä tukea, jota ovat itse saaneet. Eetua on hänen omassa matkassaan eniten auttanut itseluottamuksen vahvistuminen. 

– Sitä olen saanut ohjaajalta, kavereilta, läheisiltä ihmisiltä ja omalta työntekijältäni. Jos luotat itseesi, olet oman elämäsi johtaja ja kaikki polut ovat valideja. Haluan antaa tätä viestiä nuorille, joiden tulevaisuus näyttää epätoivoiselta. 


Jaana Litokorpi (vasemmalla) toimii hankkeessa kokemustaustaisena työntekijänä vanhemmalta vanhemmalle –toimintamallissa. Hanketiimiin kuuluu lisäksi Minna Väinölä ja Tuukka Pajuniemi.

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma): 

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke eli KokoOma-hanke kehittää Kanta-Hämeen lastensuojeluun uusia toimintamalleja, jotka vahvistavat asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta, vertaistukea ja kokemustiedon hyödyntämistä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamassa hankkeessa kokeillaan käytännön ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa ja kehitetään niiden pohjalta pysyviä toimintatapoja lastensuojeluun. Hanke jatkuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lokakuuhun 2026 asti. 

KokoOma-hanke Instagramissa: https://www.instagram.com/kokoomahanke  

RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmä Instagramissa: https://www.instagram.com/riot_kehittajaryhma/  

Lue myös: KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 


 

UUTINEN
27.05.2026

Nuorisoerityinen rikososaaminen saa jatkoa Oma Hämeessä – NERO-hanke laajenee vertaisohjaukseen

Oikeusministeriö on myöntänyt jatkorahoituksen NERO-hankkeelle.

Nuorisoerityinen rikososaaminen saa jatkoa Oma Hämeessä – NERO-hanke laajenee vertaisohjaukseen

UUTINEN / 27.05.2026

Oikeusministeriö on myöntänyt jatkorahoituksen NERO-hankkeelle.

UUTINEN / 27.05.2026

Nuorisoerityinen rikososaaminen saa jatkoa Oma Hämeessä – NERO-hanke laajenee vertaisohjaukseen

Kanta-Hämeessä jatketaan vakavia tai toistuvia rikoksia tehneiden nuorten auttamista. Oikeusministeriö on myöntänyt jatkorahoituksen Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä (NERO) -hankkeelle, jota toteutetaan Oma Hämeessä yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestötoimijoiden kanssa. 

Uusi hankekausi alkaa lokakuussa 2026 nykyisen hankkeen päättyessä. Rahoitus ulottuu kevääseen 2028 asti. Rahoitusta on myönnetty omaan toimintaan 140 000 euroa ja Asenne ry:lle 80 000 euroa. 

Jatkohankkeessa kehitetään erityisesti kokemustaustaista vertaisohjausta osaksi nuorten palveluita yhteistyössä forssalaisen Asenne ry:n kanssa. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa vertaisohjaus tukee viranomais- ja sosiaalihuollon työtä myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

– Ammatillisesti erityisen innostavaa on mahdollisuus kehittää vertaisohjaajien käyttöä osana sosiaalihuollon prosesseja. Tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa, hankkeen päättymisen jälkeen, sanoo erityisasiantuntija Janne Yrjölä Oma Hämeen sosiaali- ja perhepalveluista. 

NERO-malli vahvistaa ammattilaisten osaamista 

Vuonna 2024 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista tilanteissa, joissa nuori oireilee rikoksilla tai on vaarassa ajautua rikoskierteeseen. 

Hankkeessa on kehitetty NERO-toimintamalli, joka perustuu tutkittuun tietoon, luottamussuhteen rakentamiseen sekä nuoren tilanteen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. 

Tähän mennessä Oma Hämeessä on koulutettu noin 30 NERO-osaajaa, jotka työskentelevät eri tehtävissä - niissä paikoissa, joissa nuoria voi kohdata. He tukevat omia työyhteisöjään rikoksilla oireilevien nuorten kohtaamisessa ja työskentelyssä. 

–  Valmennus on herättänyt kiinnostusta myös hyvinvointialueen ulkopuolisissa toimijoissa. Uusi rahoitus mahdollistaa NERO-verkoston laajentamisen samalla kun vertaisohjaaja-toimintaa kehitetään, Yrjölä sanoo. 

Asenne ry tuo hankkeeseen kokemustietoa ja yhteisöllistä tukea 

Forssassa toimiva Asenne ry on ollut mukana hankkeessa tuottamassa kokemustietoa ja osallistumassa valmennuksiin yhteistyökumppanina. 

Jatkohankkeessa yhdistys vastaa kokemustaustaisesta vertaisohjauksesta ja tarjoaa nuorille yhteisöllistä tukea sekä rikos- ja päihdeongelmien parissa tehtävää työskentelyä. Vertaisohjaus voi tarjota nuorelle samaistumispintaa, rinnalla kulkemista ja kokemuksen siitä, ettei hän ole yksin. 

– Moni nuori avautuu helpommin ihmiselle, jonka kokee aidosti ymmärtävän hänen maailmansa ilman pelkoa leimaamisesta tai tuomituksi tulemisesta. Parhaimmillaan vertaisohjaaja toimii sillanrakentajana nuoren ja viranomaisverkoston välillä. Ajattelemme, että kaikkein vaikuttavin tuki syntyy silloin, kun ammatillinen osaaminen ja kokemustaustainen vertaistyö täydentävät toisiaan, sanoo Paula Vigilant Asenne ry:stä. 

Oikeusministeriö toteaa rahoituspäätöksessään, että hankkeella on hyvä potentiaali vakiintua osaksi hyvinvointialueen toimintaa, koska työ rakentuu olemassa oleviin rakenteisiin ja ammattilaisten perustehtäviin.  

Tietoja hankkeesta: 

  • NERO = Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä  

  • Toteuttaja: Oma Häme  

  • Rahoittaja: Oikeusministeriö  

  • Avustuksesta 140 000 euroa kohdistuu Oma Hämeen omaan toimintaan ja 80 000 euroa siirronsaajana toimivalle Asenne ry:lle 

  • Hankekausi: 1.10.2026–31.5.2028  

  • Keskeiset yhteistyötahot: poliisi, Rikosseuraamuslaitos, kunnat, Asenne ry ja Oma Hämeen palvelut 

Lue myös:

Nuorisoerityinen rikososaaminen vahvistuu Oma Hämeessä – henkilöstön perehdytys ja valmennukset käynnistyvät - Oma Häme

Uusi hanke kehittää rikoksiin syyllistyneiden nuorten kanssa työskentelyä - Oma Häme


Sisältöjulkaisija