UUTINEN / 13.09.2024

Puhelinnumerovaihdoksia Oma Hämeen palveluissa syksyn 2024 aikana

Yksi keskitetty ensilinjan numero jokaiseen palveluun 

Oma Hämeen alueella on lähdetty kehittämään puhelinpalveluita asiakasystävällisemmiksi vähentämällä paikkakuntakohtaisia puhelinnumeroita ja korvaamalla niitä keskitetyillä puhelinnumeroilla. Keskitetyt ensilinjan puhelinnumeromme toimivat yhteistyöverkostona, jonka kautta asiakkaan asia hoidetaan kerralla kuntoon tai otetaan ammattilaisten haltuun. Palveluiden ensilinjan numerot ovat ensisijaisia yhteydenottonumeroita erityisesti niille asukkaille, jotka eivät ole uuden asiansa tai tarpeensa suhteen jo palveluissa asiakkaana tai hoitosuhteessa. Ensilinjan puheluihin pyritään vastaamaan suoraan ja takaisinsoittoa käytetään vain ruuhkatilanteessa.  

Puhelinnumerot saattavat vaihtua jo tuttuunkin palveluun loppuvuoden aikana, kun Oma Hämeen alueella otetaan uusi puhelinjärjestelmä ja hyvinvointialueen puhelinnumerot käyttöön vanhojen kunta-aikaisten kiinteiden numeroiden tilalle. Numeroiden vaihtumisen jälkeen, vanhassa numerossa on tiedote, missä kerrotaan uusi puhelinnumero. Epäselvissä tilanteissa kehotamme asukkaita tarkistamaan yhteystiedot Oma Hämeen verkkosivuilta tai mobiilisovelluksesta.  

Mitkä puhelinnumerot muuttuvat loppuvuoden aikana? 

• Äitiys- ja lastenneuvolan sekä perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvonnan ensilinjanumerot otetaan käyttöön 1.10.24. Lokakuun jälkeen asiakkaita ohjataan ottamaan yhteyttä puhelimitse näihin keskitettyihin numeroihin tai chatin kautta, joihin vastaa hyvinvointialueen terveydenhoitajat. Neuvoloiden omat puhelinnumerot poistuvat sen jälkeen käytöstä.  

• Suun terveydenhuollon ensilinjaan tulee asiakkaille kaksi arki aikana toimivaa keskitettyä uutta puhelinnumeroa (kiireettömään ja kiireelliseen asiointiin) 9.10.24 alkaen. Suun terveydenhuollon vanhat käytössä olleet puhelinnumerot poistuvat sen jälkeen käytöstä. Suun terveydenhuoltoon voi asioida myös chatin kautta.  

• Ikäihmisten ensilinja aloittaa lokakuussa. Uudessa, keskitetyssä numerossa hyvinvointialueen asukkaat saavat yhden puhelinnumeron kautta asiakasohjausta ja neuvontaa. Uusi numero korvaa aikaisemmat seutukohtaiset puhelinnumerot.   

• Terveysasemien omien tiimien tai omahoitajien puhelinnumerot tulevat vaihtumaan loppuvuoden aikana. Tarkoituksena on keskittää kaikki satunnainen kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon liittyvä puhelinasiointi 116117 –numeroon terveydenhuollossa lokakuun lopussa. Tämä palvelu on auki ympäri vuorokauden 24/7 periaatteella. Hätänumero tulee luonnollisesti pysymään 112 numerona. Terveysasemien sairaanhoitajien kanssa voi asioida kätevästi myös chatissa arkisin klo. 8-20.  

Muissakin palveluissa tulee suunnitelmien tarkennuttua numeromuutoksia ja keskitettyjä ensilinjan puhelinnumeroita syksyn aikana. Kaikista muutoksista viestimme tarkemmin palvelukohtaisesti ja yleisviestinnän tasolla verkkosivuilla, perinteisen ja sosiaalisen median ja painetun materiaalin kautta. Ota viimeistään nyt seurantaan Oma Hämeen sosiaalisen median kanavat (Facebook, Instagram, TikTok). Järjestämme asukkaille ja medialle syksyn aikana tiedotustilaisuuksia.  

Muutosten syksy 

Keskitettyjen ensilinjan puhelinpalveluiden ja asiakkaan asian hoitaminen hyvinvointialuetasoisesti vaatii Oma Hämeen ammattilaisilta mm. osaamisen laajentamista, uusia toimintatapoja ja palveluiden yhdenmukaistamista.  Seuraamme tiiviisti palveluiden muutosten sujuvuutta ja sitä, miten palveluissamme onnistumme. Mikäli ensilinjan puhelinpalveluissa asioimisessa ilmenee vaikeuksia, toivomme siitä välitöntä palautetta asiakkailtamme. Ensilinjan puhelinpalveluihimme on liitetty satunnaistettu palautekysely, mutta sen lisäksi palautetta kaikista palveluistamme on mahdollista jättää myös Oma Hämeen verkkosivujen kautta.  

Kun saamme kaikki ensilinjan puhelinpalvelut käynnistettyä vuoden loppuun mennessä, tulee alueen ammattilaisilla olemaan laaja yhteistyöverkosto asiakkaiden asioiden hoitamiseen ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien uuden puhelinjärjestelmän ja toimintamallien mahdollistamana. Asiakkaalle tämä tarkoittaa mm. joustavampaa ja helpompaa asiointia, yhden yhteydenoton riittämistä ja yhdenmukaisempia palveluita. 

UUTINEN / 18.09.2024

Kanta-Hämeen keskussairaala siirtyy älypuhelinten käyttöön DECT-puhelinverkosta luopumisen myötä

Kanta-Hämeen keskussairaalassa tehdään merkittävä teknologinen uudistus, kun perinteinen DECT-puhelinverkko poistuu käytöstä ja sen tilalle otetaan käyttöön älypuhelimet. Tämä siirtymä parantaa sairaalan sisäistä viestintää ja edistää uuden teknologian käyttöä osana sairaalan päivittäisiä toimintoja.

Nykyiset DECT-puhelimet eivät vastaa tulevaisuuden viestintätarpeita, eikä Ahveniston sairaalan uusiin tiloihin rakenneta vastaavaa puhelinverkkoa. Siirtyminen älypuhelimiin tarjoaa sairaalan henkilökunnalle joustavamman ja monipuolisemman työkalun. Tämä mahdollistaa tehokkaampien ratkaisujen ja sovellusten käyttöönoton, mikä sujuvoittaa sairaalan toimintoja ja parantaa palveluiden laatua.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa viestintää sairaalan sisällä ja mahdollistaa uusien sovellusten, kuten potilaskuljetus- ja siivouspyyntöjen sähköisen hallinnan, käyttöönoton. Älypuhelinten avulla henkilöstö saa käyttöönsä laajasti erilaisia viestintätyökaluja, kuten pikaviestipalveluita ja sähköpostin. Tämä tehostaa päivittäisiä työprosesseja ja parantaa työn sujuvuutta.

Muutoksen kohderyhmänä ovat sairaalan henkilökunta, joka käyttää puhelimia päivittäisessä työssään, mukaan lukien tukipalveluiden, kuten potilaskuljetuksen ja siivouksen työntekijät. Myös puhelinvaihteen toimintaa sopeutetaan vastaamaan uusia teknologisia ratkaisuja. Tämä laaja muutos parantaa koko sairaalan viestintä- ja palveluketjuja. Älypuhelimet otetaan käyttöön ennen Kanta-Hämeen keskussairaalan siirtymistä uusiin tiloihin Ahvenistolle. Muutoksen onnistuminen varmistetaan perusteellisella testauksella. Käyttäjäryhmien tarpeet kartoitettiin jo syksyllä 2022 työpajoissa, joissa tunnistettiin älypuhelinten minimivaatimukset. 

Muutoksessa ovat mukana Kanta-Hämeen hyvinvointialueen teknologia- ja viestintätiimit, puhelinvaihteen henkilökunta sekä IT-osasto. Käyttäjien kokemuksia ja palautetta on hyödynnetty suunnittelussa aktiivisesti työpajojen kautta, jotta laitteet ja sovellukset vastaavat sairaalan tarpeita. Älypuhelimet tarjoavat perustan laajemmille digitaalisen viestinnän ja palveluiden kehittämiselle. Tulevaisuudessa hyödynnetään entistä enemmän esimerkiksi INTO-hankkeessa kehitettyjä sovelluksia, jotka tukevat sairaalan operatiivista toimintaa. Uusien sovelluksien käyttöönottoaikataulu vahvistuu testauksen edetessä. Pikaviestisovellukset ja muut älykkäät viestintäratkaisut parantavat henkilöstön välistä viestintää ja työn sujuvuutta. Tämä muutos on osa laajempaa digitalisaatiota, joka valmistelee Kanta-Hämeen keskussairaalaa tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

UUTINEN / 16.04.2024

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee 

Tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta. Tutkimushanketta toteuttaa ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025 Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueista muodostuva Sisä-Suomen yhteistyöalue, ja sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos Oy ja SONet BOTNIA.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arvioidaan hyvinvointialueiden systeemitasoista vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Pikassos Oy ja SONet BOTNIA tutkivat Sulava-tutkimushankkeessa sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Hanketta hallinnoi Pirkanmaan hyvinvointialue.

– Sosiaalihuollon tutkimuksen tarve on vahvasti tunnistettu. Tutkimussuunnitelma vastaa vahvasti tähän tarpeeseen, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttavuusylilääkäri Suvi Liimatainen.

Systeemitasoinen vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimustyön päätavoitteena on luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla.

Tutkimustyö on aloitettu tutkimustiedon keruulla. Hankkeeseen tuotetaan väitöskirjoja vaikuttavuuden arvioinnin tietomallista, kustannuslaskennasta osana vaikuttavuusarviointia, ja digitaalisten sote-palvelujen käyttäjäprofiileista ja digipalvelujen vaikuttavuudesta.

Lisäksi on aloitettu kokoamaan asiakkaiden henkilökohtaista tietomallia. Tämä tuo esille esimerkiksi diabetesta sairastavan asiakkaan koko sote-palveluiden käytön kustannusketjun. Perinteiseen näkökulmaan verrattuna diabeteksen hoidon kustannusten lisäksi saadaan näkyville myös muut diabeetikoiden käyttämät sote-palvelut, jotka voivat olla diabeteksesta johtuvia. Tietomallin avulla pystytään vertailemaan eri palveluiden kustannusvaikuttavuuksia. 

– Haasteena ovat kirjaamisen yhtenäiset käytänteet. Tutkimuksessa luodaan myös sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita, jotka huomioivat kustannusnäkökulman, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen. 

Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta

Sosiaalialan osaamiskeskusten vetämän Sulava-hankkeen tutkimus kohdentuu aikuissosiaalityöhön, lapsiperheiden sosiaalityöhön ja gerontologiseen sosiaalityöhön sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tarkoituksena on vahvistaa käytännön, tutkimuksen ja kehittämisen vuoropuhelua sekä rakentaa laajasti tietopohjaa sosiaalityön vaikuttavuutta edistävistä ja jarruttavista tekijöistä.

Tutkimuksessa keskitytään sosiaalityön vuorovaikutustilanteissa esiintyviin mekanismeihin, asiakkaalle tarjottavan tuen sisältöön ja vuorovaikutukseen, sosiaalihuollon sääntelyyn ja normeihin ja niiden laatuvaikutukseen, laadukkaan sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin konteksteihin.

– Sosiaalityön palvelujen vaikuttuvuuden arviointityössä lähdetään takamatkalta mukaan, kertoo Pikassos Oy:n Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.

Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata ja arvioida asiakas-työntekijätilanteiden laatua ja vaikuttavuutta sosiaalityön sisällön ja toimintaympäristön yhteistuloksena. Toisena tavoitteena on mallintaa sosiaalityöntekijöiden tutkimaa ammattikäytäntöä osana omaa asiakastyötään, erityisesti oman työn laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. Sisä-Suomen yhteistyöaluetasoisesti tuotetaan uutta tietoa sosiaalityöntekijöiden tutkimusosaamistarpeista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteiden kehittämistarpeista. Näillä tuodaan esille sosiaalipalveluiden laatua ja vaikuttavuutta.

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.