Olemme mukana hyvinvointialueiden kehittämis- ja tutkimustoiminnassa. Autamme hakemaan ulkopuolista rahoitusta kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Rahoituksella voidaan tukea toiminnan järjestämistä, projektien toteutusta ja tulosten juurruttamista. Rahoituslähteitä ovat muun muassa:
RRP-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.
Vastaamme korona-ajan tuomiin haasteisiin ja tuotamme hyötyjä meille kaikille kantahämäläisille sote-palvelujen käyttäjille.
Hankkeen tavoitteet:
edistämme hoitotakuun toteutumista tukemalla koronavirustilanteen aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa purkua
edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
otamme käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot
RRP2-hankkeessa kehitämme hyvinvointialueen toimintaa ja palveluja hyvinvointialueen strategian mukaisesti yhteistyössä monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
RRP3-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuustutkimuksen kehittämistä.
Kanta-Hämeen vaikuttavuustutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistä kokonaisuutta ”Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen YTA:lla”, Oma Häme vastaa osatutkimuksesta 1 ”Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella”.
Päätavoitteena on tutkimuksen näkökulmasta
luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla. Malli koostaa hyödynnettävät/kehitettävät mittarit/indikaattorit yhteiseksi viitekehykseksi.
arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton vaikutukset, keskitetyn asiakasohjauksen vaikutukset tai moniammatillisen tiimityön vaikutukset aikuisväestölle, joilla on monialaisia ongelmia. Arvioinnin kohteena erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, erityisenä painopisteenä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.
tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä systeemitason vaikuttavuuden näkökulmasta.
Lisätietoja:
Tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi
#ESR #EUnosarahoittama
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteinen ryhmähanke toteutui aikavälillä 1.9.2024–15.6.2025. Kanta-Hämeen hyvinvointialue jatkaa Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hankkeen toteuttamista alkuperäisen hankesuunnitelmansa ja tavoitteidensa mukaisesti. Hanke päättyy lokakuussa 2026.
Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama ja toimii osana Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankekokonaisuutta, josta vastaa SOILA-koordinaatiohanke.
Lempinimeltään KokoOma-hanke kehittää sosiaalisia innovaatioita, joiden tavoitteena on luoda ja vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja vertaistuen rakenteita. Hanke vahvistaa lastensuojelun kokeilukulttuuria toteuttamalla erilaisia asiakkaillekin näkyviä kokeiluja, joista kerätään myös palautetta toimintamallien vakiinnuttamista varten.
Käytännössä hankkeessa
jatkokehitetään vertaisryhmätoimintaa asiakkaille
kehitetään ammattilaisten vertaisoppimisen malleja sekä
kokeillaan lastensuojelun kokemustaustan hyödyntämistä lastensuojelun asiakasprosesseissa sekä kehittämisessä
Hankkeessa työskentelee kolmihenkinen tiimi. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Tuukka Pajuniemi, projektisuunnittelijana Minna Väinölä ja hanketyöntekijänä Jaana Litokorpi.
Kanta-Hämeen lastensuojelun kehittämisessä ja toiminnassa on ollut mukana kokemusasiantuntijoita aikaisemminkin, mutta hyvinvointialueen palveluksessa ei ole koskaan aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Kokemustaustainen työntekijä on tiimin tasavertainen jäsen ja hän osallistuu hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen hyödyntäen aikaisempaa, henkilökohtaista kokemustaan lastensuojelun palveluista ja näiden toiminnasta.
Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmien jäseninä toimivat lastensuojelun johtavat viranhaltijat sekä järjestö- ja yhdistyskumppaneiden asiantuntijat (Pesäpuu, Lastensuojelun keskusliitto ja Osallisuuden aika). Hankkeen työntekijät osallistuvat ohjausryhmään asiantuntijaroolissa. Hankkeen ajankohtaisia kuulumisia päivitetään erityisesti hankkeen Instagram-tilille @kokoomahanke
Ikä Iloiten – selvästi eteenpäin hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Toteutamme hanketta yhteistyössä kuuden kunnan kanssa. Mukana ovat Hämeenlinna, Janakkala. Forssa, Riihimäki, Jokioinen ja Hattula, sekä lukuisat järjestötoimijat.
Hankkeen tavoitteena on ehkäistä yli 65-vuotiaiden päihteidenkäyttöä elämän taitekohdissa. Hankkeessa vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä, osallisuutta ja kehitetään asiakaslähtöinen varhaisen puuttumisen toimintamalli osaksi hyvinvointia edistäviä tukimuotoja. Hankkeessa ennaltaehkäisy tarkoittaa yksinäisyyden ehkäisyä ja osallisuuden sekä aktiivisen toimijuuden vahvistamista. Tavoitteena on lisätä ikääntyneiden hyvinvointia, vähentää palvelutarpeita ja vahvistaa osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Tavoitteena on luoda malleja, jotka juurtuvat osaksi kuntien toimintaa ja kehittyvät kokeilujen myötä.
Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Se on maakunnallinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke, jota toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).
Toiminta-alueena on koko Kanta-Häme, mutta hankkeessa on pilottipaikkakuntia aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn toiminnoille. Sen tarkoituksena on lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, joiden kanssa toteutetaan ennaltaehkäisyyn tähtäävää toimintamallia sekä hälvennetään muistisairauksien stigmaa.
Lisätietoja:
Projektiasiantuntija Leena Onttonen leena.onttonen(at)omahame.fi
Hanketyöntekijät
Kehittämispäällikkö Sini Kelo
Oma Häme
sini.kelo(at)omahame.fi
Muistiterveysasiantuntija Milka Lintinen
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
milka.lintinen(at)muistiaina.fi
Muistiterveysasiantuntija Tiina Kuopanportti
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
tiina.kuopanportti(at)muistiaina.fi
Ikä Iloiten -hanke jalkautui miesten pariin Janakkalassa – kohtaamisista arvokasta tietoa palvelujen kehittämiseen
Hanke pyrkii tavoittamaan palvelujen ulkopuolella olevia iäkkäitä ihmisiä siellä, missä he ovat. THL pitää lähestymistapaa raikkaana ja merkityksellisenä.
Janakkalan Ahilammen kodalle saapui kirpeänä tammikuun pakkaspäivänä viitisentoista iäkästä miestä - suurin osa toisilleen ennestään tuttuja paikallisten huoltoaseman ja kahvilan pöydistä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Ikä Iloiten –hanke oli kutsunut yhteiseen iltapäivään tärkeän kohderyhmänsä: ikääntyvät miehet, jotka voivat helposti jäädä palvelujen ulkopuolelle.
Päivän tavoitteena oli tuoda miehet ja yhteistyökumppanit yhteen. Oma Hämeen lisäksi paikalla oli edustajia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, SPR:n paikallisosastolta ja Kyläturva-hankkeesta HAMK:sta Kirsi Hipp.
Yhteisöllisyyttä ja tukiverkkoja kahvipöydistä
Makkaranpaiston lomassa käytiin keskustelua ikääntymisestä ja siihen liittyvistä tarpeista. Turvallisuus ja yksinäisyys nousivat esiin suurina huolenaiheina. Vaikka kodalle kokoontuneet miehet eivät ole juurikaan järjestettyihin verkostoihin ja tapahtumiin osallistuneet, he ovat muodostaneet omat verkostonsa kahvipöytiin huoltoasemille ja kahviloihin. Niihin kokoonnutaan säännöllisesti.
– Joka päivä sinne on lähdettävä, potkaistava itsensä ulos, muuten jää kotiin. Saatamme kokoontua helposti jopa kolme tuntia ja keskustella päivän polttavista asioista. Se lisää myös turvallisuutta: on hyvä, että on porukka, joka katsoo perään ja josta voi aina kysyä apua. Huomaamme aina, jos joku puuttuu porukasta, miehet kuvailevat yksissä tuumin.
Kodalla kokoonnuttiin makkaranpaistoon ja keskustelemaan arjesta, ikääntymisestä ja yhteisöllisyydestä. Vasemmalla Kari Koskela. Kuva: Timo Martola.
He kokevat, että omaehtoinen kokoontuminen on tuonut paljon yhteisöllisyyttä ja turvaverkkoa työelämän jälkeen - harvalla on ollut vakiintuneita porukoita töissä käydessä. Mukaan otetaan – tai jopa houkutellaan – uusia ihmisiä avoimin mielin. Porukoiden ikähaitari on yli 20 vuotta: nuorimmat ovat juuri eläkkeelle jääneet ja vanhimmat jo lähes 90-vuotiaita.
– Kaikki mahtuu mukaan, harjoittelujaksolle voi tulla nuorempiakin. Paikalla ei varsinaisesti ole merkitystä. Eiköhän näitä kokoontumisia ole joka pitäjällä. Naisilla on omat harrastusryhmänsä, meillä nämä, naurahtaa yksi miehistä, Kari Koskela.
Aidosti kohtaavaa kuuntelua
Vuonna 2025 alkaneen Ikä Iloiten -hankkeen tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden aktiivisuutta ja toimintakykyä sekä tavoittaa erityisesti ne, jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle. Hankkeessa keskitytään erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön.
Hanketyöntekijät Christa Ahonen (kuvassa oikealla) ja Anuliisa Salovaara ovat syksyn aikana tutustuneet Janakkalassa omaehtoisesti kokoontuviin porukoihin. Toisin kuin perinteisesti, ihmisiä ei ole kutsuttu järjestettyihin tapahtumiin, vaan tietoa ja tukea on viety sinne, missä kohderyhmä jo on.
– Olemme keskustelleet miesten kanssa siitä, mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja millaista tarvetta heillä on palveluille. Olemme halunneet tarjota aidosti kohtaavaa kuuntelua. Jos haluaa huomioida jotain ryhmää, heitä täytyy kuunnella. Nämä miehet ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Olemme halunneet nostaa heidän arvoaan. Se vaatii myös tekijöiltä ammattiroolin riisumista, Ahonen ja Salovaara kertovat.
Tiiviit miesporukat ovat ottaneet hanketyöntekijät uteliaisuudella vastaan – vaikka alkuun jalkautuminen pieneen kuntaan herättikin ihmetystä.
– Onhan se ollut sellainen piristysruiske, että tänne tullaan. Eikä väkisin ole tuppauduttu mukaan, vaan kysytty kohteliaasti, miehet tuumaavat.
Hankkeessa toivotaan, että jalkautumisen malli voisi laajentua myös muille alueille ja kuntiin.
Lähestymistapa herättää kiinnostusta myös valtakunnallisesti
Makkaranpaistotapahtumassa mukana ollut THL:n kehittämispäällikkö Mari Luonsinen pitää hankkeen lähestymistapaa raikkaana. Hän näkee tärkeänä, että palveluiden kohderyhmät tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi koko kehittämisen ajan – ei vain suunnitteluvaiheessa, vaan myös toteutuksessa ja arvioinnissa.
– Tässä lähestymistavassa on jotain hyvin luontevaa ja samalla raikasta. Sen sijaan, että perustettaisiin uusia ryhmiä tai odotettaisiin ihmisten ottavan itse yhteyttä, mennään sinne, missä ihmiset jo valmiiksi kokoontuvat ja viettävät aikaa. Miesten kokemukset ja näkemykset tarjoavat arvokasta tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen suuntaamiseen. Näitä oivalluksia voisi hyödyntää esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintojen suunnittelussa ja vahvistamisessa.
Luonsinen näkee, että sote-alalla kannattaisi muutenkin rohkeasti kokeilla erilaisia tapoja tavoittaa ihmisiä – erityisesti niitä iäkkäitä, joita voi muuten olla vaikea tavoittaa ja joilla saattaa olla riski toimintakyvyn heikkenemiseen.
– Jos voimme mennä heidän luokseen ja rakentaa luottamusta siellä, missä he jo ovat, se voi olla merkittävä askel kohti oikea-aikaisempaa tukea.
Kuva: Timo Martola.
Ikä Iloiten – selvästi eteenpäin -hanke (2025–2027)
STM:n rahoittama terveyden edistämisen hanke
Mukana kuusi kuntaa ja useita järjestöjä
Kohderyhmänä yli 65-vuotiaat
Painopiste: ehkäisevä päihdetyö, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen
Tavoitteena pysyvä varhaisen puuttumisen toimintamalli kuntien käyttöön
Oma Häme on saanut Sitralta eli Suomen itsenäisyyden juhlarahastolta rahoitusta uuden Älylinja-hankkeen käynnistämiseen.
Älylinja-hanke on osa Sitran Ennakoiva terveys ja hyvinvointi ‑ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ennakoivien menetelmien käyttöönottoa sekä hyödyntää uusia teknologioita palvelujen kehittämisessä. Rahoitus kattaa 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.
Älylinja-hankkeessa Oma Häme kehittää puhelimitse tapahtuvaa asiakasohjausta Ensilinjassa ja siihen liittyvää tiedon hyödyntämistä. Tavoitteena on vahvistaa ennakoivaa työotetta ja parantaa palveluiden laatua sekä yhdenvertaisuutta. Hankkeessa hyödynnetään tekoälyyn perustuvia analysointiratkaisuja ja Oma Hämeen henkilökeskeistä tietomallia. Hankkeessa testataan myös puheohjausta älykkään hoidon tarpeen arvion tekemisessä, jolloin asiakas voi vastata puhelimessa etukäteiskysymyksiin keskustelemalla. Ratkaisujen avulla pyritään tukemaan ammattilaisia heidän työssään ja tarjoamaan asiakkaille entistä sujuvampia palveluita.
Hankkeen myötä Oma Häme toteuttaa laajemman analyysin Ensilinjan puhelinpalveluista sekä vahvistaa datan hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Samalla rakennetaan edellytyksiä uudenlaisille toimintamalleille, jotka tukevat ennakoivaa, asiakaslähtöistä ja resurssitehokasta palvelutuotantoa. Hankkeen tuloksena pyritään myös tuottamaan käytäntöjä ja ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää jatkossa laajemminkin hyvinvointialueiden palveluissa. Hankkeen toteutukseen osallistuvat palveluntuottajina ja uusimman tekoälyteknologian asiantuntijoina Aivot Labs Oy ja JST Healthcare Solutions Oy.
Rahoituksen avulla Oma Häme pääsee vahvistamaan alueen edelläkävijyyttä digitalisaatiossa ja tuottamaan uudenlaisia toimintamalleja ja tietoa, jotka tukevat hyvinvointialueen strategisia ja asiakaslähtöisiä tavoitteita. Älylinja-hankkeen toivotaan tuottavan myös kansallista hyötyä tarjoamalla monistettavia ratkaisuja puhelinpalvelujen ja asiakasohjauksen kehittämiseen, helpottamaan tulevaa ammattilaisvajetta, parantamaan palvelujen laatua ja sekä luomalla valmiuksia suomalaisen terveysteknologian ratkaisujen laajempaan hyödyntämiseen.
Hankeaika on 5.1.2025-31.1.2027. Hankkeesta tullaan viestimään tarkemmin sen edetessä.
RRP2-hanke päättyy – vaikuttava hyvinvoinnin edistämistyö jatkuu Oma Hämeessä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen tärkeä tehtävä – jokaisella kantahämäläisellä pitää olla mahdollisuus voida hyvin ja löytää tukea arjen valintoihin. Hyte-työllä on suuri merkitys ennaltaehkäisyssä, sillä pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa suuria vaikutuksia: enemmän jaksamista, parempaa toimintakykyä ja vahvempaa yhteisöllisyyttä.
EU-rahoitteinen RRP2-kehittämishanke on ollut konkreettinen askel kohti näitä tavoitteita. Sen tuloksena asukkaiden palveluja on parannettu, arjen hyvinvoinnin mahdollisuuksia on lisätty ja ammattilaisille on tarjottu työkaluja, joiden avulla tukea voidaan antaa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa on toimittu aktiivisesti hyte-työn edistäjinä, ja tulokset näkyvät niin ammattilaisten arjessa kuin asukkaiden palveluissa.
Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen: Hyvinvointialueen ammattilaisia on tavoitettu koulutusten, tilaisuuksien ja materiaalien avulla. Jokainen kohtaaminen on ollut askel kohti vaikuttavampaa työtä.
Hyvinvointisi tueksi -sivusto julkaistiin: Sivusto tarjoaa tietoa, palveluita ja tukea arjen valintoihin. Kävijämäärät ovat olleet tasaisessa nousussa, mikä kertoo tarpeesta ja kiinnostuksesta.
Liikuntalähetteet kuntien liikuntaneuvojille: Vuoden aikana on tehty 300 liikuntalähetettä, jotka tukevat asukkaiden liikkumista ja toimintakykyä.
Tietopaketit ammattilaisille: Oma Hämeen intraan on koottu kattava tietopaketti ammattilaisten työn tueksi – tieto on nyt helpommin saatavilla ja hyödynnettävissä.
Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää
Hyvinvoinnin edistäminen on lopulta kiinni arkisista asioista. Pienet valinnat – liikkuminen, terveelliset elämäntavat, ihmissuhteiden vaaliminen ja osallistuminen yhteisön toimintaan – ovat keskeisiä jokaisen hyvinvoinnille. Tätä viestiä hanke on tuonut esiin kaikessa tekemisessään.
Samalla tulevaisuuden palveluille on rakennettu vahvaa perustaa. Asiakkuusjohtaja Heli Aallon mukaan hankkeen aikana rakennettu työ jatkuu sujuvasti osana hyvinvointialueen pysyvää toimintaa.
– RRP2-hankkeessa on luotu pohjaa rakenteille, joissa kaikki toimijat tietävät roolinsa ja yhteistyö on saumatonta. Haasteet muuttuvat, mutta pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.
Aalto visioi hyte-työn tilannetta vuoteen 2030.
– Viiden vuoden päästä varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy tuottavat tulosta nuorten mielen hyvinvoinnissa. Olemme myös onnistuneet itsemurhien ennaltaehkäisyssä. Asukkaat liikkuvat enemmän, ja nyt jo toiminnassa olevan liikuntalähetteen rinnalle on tullut luonto- ja kulttuurilähete. Ylipainon kehityksessäkin nähdään väestötason tuloksia, listaa Aalto tavoitteita.
RRP2-hanke kiittää kaikkia mukana olleita ammattilaisia, järjestöjä, kuntia ja sidosryhmiä. Hyte-työ jatkuu hyvinvointialueen omana toimintana hyte-tiimin johdolla.