ARTIKKELI / 14.03.2025

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio on julkaissut tietojärjestelmäosaamisen YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee turvallisuusverkon (TUVE)-palveluiden käyttöönottoa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Opinnäyte hyväksyttiin korkeimmalla arvosanalla joulukuussa 2024.

TUVE-palveluiden käyttöönoton suunnittelu ja vaatimukset 

Nuotion tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin suunnitella ja toteuttaa TUVE-palveluiden käyttöönottoa pelastustoiminnassa. Tavoitteena oli varmistaa sujuva ja kustannustehokas käyttöönotto sekä selvittää keskeiset vaatimukset ja vaiheet.

Tutkielmassa käsitellään TUVE-palveluiden käyttöönoton vaatimuksia, kuten tietoturvaa ja tilaturvallisuutta sekä operatiivisia tarpeita. Lisäksi Nuotio analysoi tutkimuksessaan käyttöönoton eri vaiheita, kuten ennakkovalmisteluja, tietoliikenneinfrastruktuurin muutoksia ja vaikutuksia Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen nykytilaan.

Tutkimuksen empiirinen osio perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, jossa hyödynnettiin teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia, tekstianalyysiä ja benchmarking-menetelmiä.

Hyödyt: parantunut tietoturva ja tehokas viranomaisten yhteistyö

Tuloksissa korostuvat TUVE-palveluiden hyödyt, kuten parantunut tietoturva ja tehokkaampi viestintä viranomaisyhteistyössä. Tutkielma tarjoaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ja muille pelastuslaitoksille mallin TUVE-palveluiden käyttöönottoon ja turvallisuusvaatimuksien täyttämiseen. Tämä malli helpottaa valtakunnallisesti pelastustoimen TUVE-palveluiden käyttöönottoa ja sen ohjeistus voi hyödyttää myös muita viranomaisia sekä TUVE-ympäristön palveluntarjoajia.

– TUVE-palveluiden käyttöönottaminen luo yhteisen ICT-ympäristön koko pelastustoimelle. Tämä mahdollistaa yhteentoimivat ja vakioidut palvelut sekä synergiaedut muiden viranomaistoimijoiden kanssa, Jukka Nuotio toteaa.

Opinnäyte on luettavissa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen intrassa sekä Tampereen ammattikorkeakoulun kirjaston tiloissa. Se on myös lähetetty pelastusalan kansallisen ohjausryhmän kautta Suomen pelastuslaitoksille hyödynnettäväksi.

Tarkemmin turvallisuusverkkotoiminnasta: Turvallisuusverkkotoiminta - Valtiovarainministeriö

ARTIKKELI / 13.03.2025

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arki rakentuu vahvasti yhteistyölle, kehitykselle ja välittämiselle. Yksi tämän toiminnan keskeisistä voimahahmoista on johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa, joka omistautuu hoitotyön kehittämiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Kutsumus ja kasvu hoitotyön johtajaksi

Hämeenlinnassa syntynyt Jaana on kulkenut pitkän matkan hoitotyön asiantuntijana. Sairaanhoitajaksi kouluttauduttuaan hän on erikoistunut muun muassa haava- ja kivunhoitoon ja työskennellyt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Terveystieteiden maisterin opintojen myötä hän siirtyi johtamistehtäviin, joissa pääsee vaikuttamaan laajemmin hoitotyön kehitykseen ja asiakaslähtöisyyteen.

Jaana kuvaa itseään innostuvaksi ja sosiaaliseksi, mutta samalla jämäkäksi ja harkitsevaksi johtajaksi.

– Teen päätökset kokonaisuuksia huomioiden ja vältän turhaa hötkyilyä. Vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta, hän kertoo.

Yhteistä kehitystä ja hoitotyön laatua

Jaana toimii professiojohtajana, ja tähän rooliin kuuluu hoitotyön asiantuntijuuden ja kehittämisen edistäminen.

– Tavoitteeni on vahvistaa hoitotyön vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, sekä rohkaista kykyä uusien ratkaisujen löytämiseen. Yhteistyön merkitys on valtava, sillä professiojohtaminen on jaettua johtamista linjajohdon kanssa.

Erityisen ylpeä Jaana on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyvästä hoitotyön tutkimusklubista, joka on alkanut vuonna 2025.

– Se tarjoaa foorumin, jossa hoitotyön ammattilaiset voivat keskustella tutkimustiedosta ja jalkauttaa sitä käytäntöön. Kun hoitotyö perustuu tutkittuun tietoon, se parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, hän toteaa.

Työyhteisön voima ja hyvä ilmapiiri

Jaana korostaa, kuinka tärkeää on rakentaa positiivista työilmapiiriä.

– Perusluonteeltani katson asioita positiivisin silmin, ja uskon, että innostus on tarttuvaa. Huumori kuuluu aina asiaan, ja kannustan kollegoitani jakamaan omia ideoitaan ja onnistumisiaan.

Työssä menestyminen perustuu vahvaan yhteistyöhön.

– Meillä on upea porukka, jossa professiojohtajat, eli lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalihuollon johdossa, teemme tiivistä yhteistyötä. Tämä mahdollistaa aidosti asiakaslähtöisen ja yhdenvertaisen hoitotyön kehittämisen.

Hyvinvointi lähellä sydäntä

Vapaa-ajallaan Jaana panostaa omaan hyvinvointiinsa liikunnan ja luonnon avulla.

– Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä voimavaroja. Rakastan juoksemista, kuntosalilla käyntiä ja kesäisin maastopyöräilyä, golfia ja purjelautailua. Talvella taas hiihtäminen ja laskettelu pitävät minut liikkeessä.

Rennompaa ajanviettoa tarjoaa rakas leipomisharrastus.

– Pulla kuuluu elämääni, ja bravuurini on perinteinen korvapuusti. Leipoessa mieli rauhoittuu, ja samalla voi ilahduttaa muita.

Katse tulevaisuuteen

Jaana näkee tulevaisuuden haasteina erityisesti osaavan hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamisen.

– Meidän täytyy varmistaa, että hoitajilla on tarvittava osaaminen ja että he voivat tehdä työnsä hyvin. Tämä vaatii vahvaa johtamista sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen hoitotyön tulevaisuus on. Olen ylpeä siitä, että saamme tehdä tätä työtä yhdessä.

ARTIKKELI / 12.03.2025

Blogi: Assi-sairaala valmistuu – inhimillisyyttä ja sujuvaa hoitoa kaikille

Kanta-Hämeen keskussairaalan uudistaminen käynnistyi jo vuonna 2015, ja minä hyppäsin mukaan hankkeeseen vuotta myöhemmin. Nyt, kymmenen vuoden työn jälkeen, hanke on loppusuoralla – uusi sairaala valmistuu vuoden loppuun mennessä. Tämä matka on ollut täynnä haasteita ja muutoksia, mutta yhdessä olemme vieneet hankkeen maaliin. Pian kanta-hämäläiset saavat käyttöönsä modernin, toimivan ja inhimillisen sairaalan.

Alusta asti suunnittelun lähtökohtana ovat olleet potilaan ja asiakkaan tarpeet. Olemme yhdessä sairaalan henkilökunnan, asiakasedustajien ja rakentajien kanssa pohtineet, miten voimme toteuttaa visiomme Maailman inhimillisin sairaala käytännössä. Keskeistä on ollut se, että ihminen kohdataan ihmisenä. Samalla olemme halunneet varmistaa, että henkilökunnalla on hyvät työskentelyolosuhteet ja että sairaala palvelee kaikkia – iästä, liikuntakyvystä tai kielestä riippumatta. Koska sairaalan rakentaminen on myös iso taloudellinen päätös, olemme tehneet harkittuja valintoja, jotta käytettävissä olevat resurssit saadaan kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä hanke on ollut aidosti yhteinen ponnistus. Hankesuunnitteluvaiheessa työhön osallistui yli 200 ammattilaista, ja viime vuonna lähes 600 työntekijää pääsi tutustumaan tuleviin työtiloihinsa työmaavierailuilla. Hoitotyön ammattilaiset ovat olleet mukana varmistamassa, että laitteet ja varusteet sijoittuvat loogisesti ja tukevat sujuvaa arkea. Myös potilaita ja asiakasryhmiä on kuultu: esimerkiksi lapset ovat päässeet vaikuttamaan pääaulan leikkitilaan ja arvioimaan hoitotilojen videotaideteosta.

Rakentaminen on ollut mittava urakka myös tekijöilleen. Työmaalla on työskennellyt enimmillään 500 ammattilaista, ja hanke on tuonut työtä ja elinvoimaa myös alueen yrityksille. Monelle on ollut erityinen kunnia rakentaa sairaalaa, joka palvelee omaa kotiseutua ja sen asukkaita. Yhteistyö on ollut avainasemassa, ja nyt työmaalla keskitytään vastaanottovaiheeseen, käyttöönottoon ja muuton valmisteluun.

Uusi sairaala ei ole vain erikoissairaanhoidon keskus, vaan se tarjoaa myös perusterveydenhuollon palveluita, Hämeenlinnan läntisiä alueita palvelevan pelastusaseman sekä kaikille avoimen ravintolan. Tämä sairaala on tehty palvelemaan kaikkia kanta-hämäläisiä – nyt ja tulevaisuudessa.

Sairaalan palveluista ja tulevaisuudesta kerrotaan lisää Asukasinfossa 19.3.2025 klo 16.30–18 Hämeenlinnan Raatihuoneen valtuustosalissa. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä Teamsin kautta. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!

Eeva Rikkilä-Kettunen
Projektijohtaja

Eeva Rikkilä-Kettunen on Assi-sairaalahankkeen projektijohtaja, jonka sydän sykkii inhimilliselle ja käyttäjälähtöiselle sairaalasuunnittelulle. Hänellä on vankka kokemus suurten hankkeiden johtamisesta ja kehittämisestä. Eeva on lämminhenkinen ja määrätietoinen asiantuntija, joka haluaa varmistaa, että uusi sairaala palvelee sekä potilaita että henkilöstöä parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen johdollaan Assi-sairaala on muotoutunut paikallisten ihmisten tarpeisiin sopivaksi, moderniksi ja viihtyisäksi hoitopaikaksi.

ARTIKKELI / 12.03.2025

Tutkimusklubi tuo uusimman tutkimustiedon hoitotyöhön – tavoitteena parempi potilasturvallisuus

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty uusi Tutkimusklubi, jossa hoitotyön ammattilaiset kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään uusinta tutkimustietoa ja kehittämään hoitotyön käytäntöjä.

Toiminnan tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja parantaa potilasturvallisuutta. Helmikuussa järjestetyssä ensimmäisessä kokoontumisessa käsiteltiin painehaavojen ehkäisyä ja tunnistamista aikuispotilailla.
 
Painehaavat ovat merkittävä potilasriski, joka vaikuttaa suoraan hoidon laatuun ja kustannuksiin. Tapaamisessa tarkasteltiin hoitosuosituksia, riskitekijöiden tunnistamista ja kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä. Keskusteluissa nousi esiin tarve systematisoida Braden-mittarin käyttö ja varmistaa, että ihon kunnon tarkistus kirjataan osaksi potilastietoja.
 
– Hoitotyön suositusten jalkauttaminen on tärkeää, ja sen tulee olla mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista. Samalla meidän on seurattava ja arvioitava näyttöön perustuvan tiedon käyttöä, jotta motivaatio ennaltaehkäisyyn säilyy, sanoo Tutkimusklubin vetäjä johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa.

 
Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin konkreettisista toimenpiteistä hoitotyön kehittämiseksi. Braden-mittarin käyttöä riskipotilaiden tunnistamisessa tehostetaan, ja kirjaamiskäytäntöjä selkeytetään päivittämällä ohjeistuksia. Tiedon jalkauttamiseen panostetaan lisäämällä koulutusta ja hyödyntämällä osastokokouksia hoitotyön suositusten levittämisessä. Lisäksi jokaisessa yksikössä laaditaan suunnitelma seurantaa ja arviointia varten, ja toteutuneita muutoksia tarkastellaan kesäkuussa järjestettävässä seurantapalaverissa.
 
– Painehaavat ovat ehkäistävissä, mutta se vaatii oikeita työkaluja ja yhtenäisiä käytäntöjä. Kun ihon kunnon tarkistus ja riskitekijöiden arviointi tehdään systemaattisesti ja kirjataan huolellisesti, voidaan ennaltaehkäistä monia kivuliaita ja pitkäkestoisia hoitojaksoja. Tutkimusklubi on loistava tapa varmistaa, että uusimmat suositukset tulevat osaksi arkea, kertoo haavahoidon asiantuntija Mari Zeidler.
 
Tutkimusklubin tavoitteena on vahvistaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä, lisätä kriittistä ajattelua ja parantaa potilasturvallisuutta. Klubitoiminnassa hoitotyöntekijät käsittelevät tieteellisiä tutkimusartikkeleita, joiden pohjalta arvioidaan ja kehitetään hoitokäytäntöjä. Osallistujina ovat hoitajat, lähijohto ja moniammatilliset tiimit, mikä tukee laaja-alaista kehittämistä.

Tutkimusklubi tarjoaa kehittymismahdollisuuksia hoitoalan ammattilaisille

Tutkimusklubi on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laajempaa strategiaa, jossa panostetaan vahvasti hoitotyön kehittämiseen ja työntekijöiden osaamisen tukemiseen. Uudet työntekijät pääsevät mukaan moniammatillisiin kehityshankkeisiin, joissa oma asiantuntemus pääsee vaikuttamaan hoitokäytäntöihin.

– Painehaavojen ennaltaehkäisy on yksinkertaista, mutta se vaatii systemaattisuutta ja tarkkaa kirjaamista. On hienoa, että voimme kehittää työtämme yhdessä ja saada uutta tietoa suoraan käyttöön, kertoo osastonhoitaja Nina Fonsell.
 
Tutkimusklubi järjestetään viisi kertaa vuodessa, ja tapaamiset koostuvat asiantuntija-alustuksesta sekä yhteisestä keskustelusta. Seuraavissa tapaamisissa käsitellään uusia teemoja, ja henkilökunta voi ehdottaa aiheita. Tuleviin keskusteluihin on ehdotettu muun muassa kivun arviointia.

ARTIKKELI / 12.02.2025

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

Meistä moni on ollut sairaalassa elämänsä aikana. Sairaalaan liittyvät muistot jäävät mieleen pitkäksi aikaa – usein ne liittyvät siihen, miten meidät kohdataan, miten meitä hoidetaan ja miten tunteemme huomioidaan. Näillä kokemuksilla on valtava merkitys, ja ne kertovat, mitä inhimillisyys sairaalaympäristössä voi parhaimmillaan olla.

Olen pohtinut tätä teemaa niin ammattilaisena kuin potilaana. Omat kokemukseni inhimillisyydestä alkoivat jo lapsuudessa, kun jouduin sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi. Alle 3-vuotiaana vietin sairaalassa yli kaksi kuukautta. Vaikka olin niin nuori, jotakin siitä ajasta jäi mieleeni. Myöhemmin kirjoitin lapsuuden kirjaseen, että minusta tulee ”sairaalan hoitaja” – ja niin myös kävi. Nyt saan olla mukana rakentamassa uutta Assi-sairaalaa, ja tuo ajatus inhimillisyydestä on kulkenut mukanani joka askeleella.

Vuonna 2026 Hämeenlinnaan valmistuu Assi-sairaala, joka on paitsi moderni ja toimiva, myös Maailman inhimillisin sairaala. Tämä ei ole vain kaunis lause, vaan konkreettinen tavoite, joka ohjaa kaikkea suunnittelua ja toimintaa. Olemme kysyneet asukkailta ja kokemusasiantuntijoilta, mitä inhimillisyys merkitsee sairaalaympäristössä. Olemme keränneet ajatuksia tapahtumissa, kuten Elomessuilla ja Assi-päivissä, ja näiden pohjalta olemme luoneet vahvan perustan tulevalle toiminnalle.

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Sairaala on monelle paikka, joka herättää tunteita – pelkoa, epävarmuutta, toivoa ja kiitollisuutta. Näiden tunteiden keskellä inhimillisyys, eli lämpö, ymmärrys ja kunnioitus, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kyse ei ole suurista resursseista, vaan ennen kaikkea pienistä teoista, jotka osoittavat, että potilas on arvokas yksilö.

Inhimillisyys näkyy esimerkiksi siinä, miten potilas kohdataan. Jokainen tervehdys, katse ja kuunteleminen luo luottamusta ja turvallisuutta. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja hoitajia, vaan koko sairaalan henkilökuntaa – jokaisella on roolinsa potilaan kokemuksessa.

Inhimillisyys ei myöskään pysähdy kohtaamiseen. Potilaiden ja heidän läheistensä osallistaminen hoitoon on keskeistä. Kun ihminen voi vaikuttaa omaan hoitopolkunsa kulkuun, hän tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Uudet teknologiat, kuten Oma Häme -sovellus, tukevat tätä tavoitetta. Sovelluksen avulla potilaat voivat esimerkiksi päivittää terveystietojaan ja valmistautua hoitoon jo ennen sairaalaan saapumista.

Miksi inhimillisyys on tärkeää?

Inhimillisyys sairaalassa ei ole vain miellyttävä lisä, vaan se voi konkreettisesti parantaa hoidon tuloksia. Potilaat, jotka tuntevat itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitoutuvat paremmin hoitoonsa. Tämä ei ainoastaan nopeuta toipumista, vaan myös tukee potilaan henkistä hyvinvointia.

Empatia kivun ja pelon keskellä, selkeä viestintä, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja arjen pienet teot ovat avaimia inhimillisyyden toteutumiseen. Tärkeää on myös huomioida sairaalan arki – vaikka kiire on osa terveydenhuoltoa, inhimillisyys ei saa jäädä sen jalkoihin. Pieni hetki, jolloin hoitaja lupaa palata pian tai pysähtyy kuuntelemaan, voi olla potilaalle korvaamaton.

Tehdään Assista unelma, josta voimme olla ylpeitä

Assi-sairaalan inhimillisyyttä rakennetaan yhdessä. Mukana ovat kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, ammattilaiset ja koko Hämeenlinnan alueen asukkaat. Yhteinen tavoite on selkeä: tehdä Assista sairaala, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuultu.

Inhimillisyys on sairaalakokemuksen ydin. Se on tunne, joka jää mieleen vielä pitkään hoidon jälkeen – ja siksi se on tavoite, josta emme tingi.

Lähdetään yhdessä rakentamaan Maailman inhimillisintä sairaalaa. Lue lisää Assin matkan etenemisestä osoitteessa [linkki].

Tehdään Assista yhdessä unelma, josta voimme kaikki olla ylpeitä.

Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän. Lilli on mukana rakentamassa Assi-sairaalaa, jossa inhimillisyys ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava perusarvo.

ARTIKKELI / 11.02.2025

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella

Jarmo Koski toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialan hallintoylilääkärinä. Potilas- ja hallinnollista kokemusta hänellä on sekä Jyväskylän kaupungilta että hallinnollisista tehtävistä Etelä-Savossa sairaanhoitopiirissä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Hänen polkunsa Kanta-Hämeeseen kumpuaa vahvasta halusta vaikuttaa alueen terveydenhuollon kehitykseen ja edistää alueen väestön hyvinvointia.

– Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia. Vastaan monenlaisista selvityksistä, kuten raportoinnista ja alueemme väestön hoitopalvelujen käytön seurannasta. Talouden tasapainotuksen haasteissa pyrimme vähentämään ulkopuolisten sairaaloiden ostopalvelujen kustannuksia ja suuntaamaan alueemme palvelujen käyttöä enemmän omaan sairaalaamme. Tehtäviini kuuluvat myös potilaspalautteisiin ja muistutuksiin selvitysten tekeminen ja vastausten antaminen, Koski kertoo työstään.

Kosken työtehtäviin kuuluu myös sekä kattavien valtakunnallisten että vertaisorganisaatioiden vertailutietojen kerääminen ja hyödyntäminen oman toiminnan kehittämiseksi sekä osallistuminen myös alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja ohjausryhmiin. 

– Olen omalta osaltani mukana kehittämässä tiedolla johtamisen tietopohjaa, ja roolini kautta voin tuoda esiin kehityskohteita, joilla pyritään vastaamaan myös alueemme hyvinvoinnin vajeisiin, Koski kuvailee.

Hänen näkemyksensä mukaan hyvinvoinnin vajeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen yhteydessä ja viestinnässä väestölle ovat keskeisiä hyvinvoinnin edistämisessä. Myös työn laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen ovat lähellä Kosken sydäntä.

Yhteistyötä valtakunnallisesti merkittävän kolmion keskiössä

Vapaa-ajallaan Koski viettää aikaa mökillä ja harrastaa kestävyysliikuntaa. Hän on myös hiljattain aloittanut kuntosaliharjoittelun, joka tuntuu hänestä mielekkäältä vastapainolta työlle.

– Liikunta, erityisesti talviaikaan, mutta myös muina vuodenaikoina, auttaa minua lataamaan akkuja, hän toteaa.  

Koski kokee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työyhteisön tiiviiksi ja toimivaksi. Hän on saanut myös havaita, että alueella on erinomaista osaamista ja kehittämistoiminta on todella aktiivista. Yhteistyö työkavereiden kanssa sujuu saumattomasti, ja hän kertoo erityisen onnistuneesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on ollut ostopalvelukustannusten kasvun hillintä. Yhteistyön merkitystä hän painottaa myös onnistumisten jakamisessa.

– Onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia, ja jaettu ilo on vähintään kaksinkertainen ilo, Koski kiteyttää.  

Kosken tavoitteena on tuottaa lisäarvoa hyvinvointialueen palveluille ja kehittää niitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

– Alueemme kehittyy valtakunnallisesti merkittävän Helsinki-Turku-Tampere-kolmion keskiössä. Näen, että tarjoamamme palvelut ovat tärkeitä paitsi omalle alueellemme myös laajemmin koko kolmion väestölle, hän toteaa.
 

ARTIKKELI / 03.02.2025

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

Heli Ylitalo työskentelee osastonhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalan silmäyksikössä, KNK-poliklinikalla ja suusairauksien poliklinikalla. Silmäyksikössä hoidetaan poliklinikka- ja päivystyspotilaita sekä päiväkirurgisia silmäleikkauspotilaita, KNK-poliklinikalla hoidetaan korva-, nenä ja kurkkusairauksia sekä suusairauksien poliklinikalla suu- ja leukasairauksia.

Osastonhoitajan työ on monipuolista ja vaatii laaja-alaista asiantuntemusta. Ylitalolla on pitkä kokemus terveydenhuollon tehtävistä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja yli puolet hänen työurastaan on kulunut esihenkilönä toimien.

– Päiväni alkavat yleensä klo 7.30 ja niihin kuuluu niin kokouksia, kehittämistehtäviä, hallinnollisia töitä kuin henkilökunnan tapaamisia. Työpäiväni sisältää myös toistuvia rutiineja, puheluita ja sähköistä viestintää sekä keskittymistä vaativia suunnittelutyötä. Nautin siitä, että työni on vaihtelevaa ja dynaamista, Ylitalo kuvailee.

Vapaa-ajalla hän hakee tasapainoa arjen kiireisiin liikunnan, ystävien ja perheen parissa. Ylitalo on intohimoinen liikkuja, ja nuoruuden yleisurheilutausta näkyy edelleen elämäntavoissa. Hän hiihtää talvisin ja kesäisin nauttii luonnossa liikkumisesta. Lisäksi hän löytää rentoutumista vanhojen huonekalujen verhoilusta ja puutarhanhoidosta.

Innostava työyhteisö ja tavoitteet tulevaisuudessa

Ylitalo korostaa työyhteisön merkitystä omassa työssään. Hän pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä voi kehittää erityisosaamistaan ja kokea itsensä arvostetuksi.

– Henkilökuntamme on huippuluokkaa, ja heidän asiantuntemuksensa mahdollistaa laadukkaan potilastyön. Yhteinen innostus näkyy myös Assi-sairaalan suunnittelussa, johon henkilöstömme on osallistunut aktiivisesti, hän kertoo. Tämä on upea ja ainutlaatuinen kokemus henkilöstölle.

Erityisen mieleenpainuva hetki Ylitalon uralla oli verkkokalvokirurgian tuominen omalle sairaalalle.

– Aiemmin potilaat lähetettiin yliopistosairaaloihin, mutta päätimme tuoda tämän palvelun lähemmäs alueemme asukkaita. Uuden toiminnan kehittäminen oli vaativa mutta palkitseva projekti, joka on ollut sekä potilaiden että sairaalan etu, hän iloitsee.

Tulevaisuuden tavoitteista puhuttaessa Ylitalo nostaa esiin Assi-sairaalaan siirtymisen merkityksen.

– Suurin tavoitteemme on varmistaa osaava henkilökunta ja sujuvat prosessit. Assissa haluamme tarjota potilaille korkeatasoista ja inhimillistä hoitoa alusta alkaen.

Yhteistyö ja onnistumiset keskiössä

Ylitalo korostaa hyvien käytöstapojen, avoimuuden ja päivittäisten kohtaamisten merkitystä hyvän ilmapiirin ylläpitämisessä.

– Jokapäiväiset kysymykset, kuten ’Miten teillä menee tänään?’, sekä kiittäminen ja ilojen jakaminen vahvistavat yhteishenkeä. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat myös tärkeä osa työtäni. Työssäni on lukuisia päivittäisiä kohtaamisia idearikkaiden työntekijöiden, kollegoiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Saattaapa joku potilaskin kävellä huoneeseeni, kun ovi on auki. Jokainen kohtaaminen on tärkeä.

Onnistumiset jaetaan työyhteisössä yhdessä.

– Olipa kyse uudesta saavutuksesta tai pienemmästä onnistumisesta, nostamme ne esille. Kiitän työkavereita kokouksissa, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse, ja välillä juhlistamme niitä vaikka yhteisellä kakkuhetkellä, Ylitalo kertoo.

Heli Ylitalon sitoutuminen työhönsä ja henkilöstönsä hyvinvointiin näkyy jokapäiväisessä toiminnassa. Hänen työnsä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä ja asiantuntemuksella voidaan parantaa sekä potilaiden että työntekijöiden hyvinvointia.

ARTIKKELI / 26.01.2025

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija

Tiina Nikkanen on kokenut terveydenhoitaja ja melko tuore projektipäällikkö sekä tuotekehittäjä, joka on omistanut uransa Kanta-Hämeen alueelle. Hänen työpanoksensa näkyy erityisesti Oma Hämeen Ensikontaktin hallinta -projektissa, jonka tavoitteena on varmistaa, että asukkaat löytävät tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja helposti.

Tiina on sitoutunut myös oman osaamisensa kehittämiseen ja suorittaa parhaillaan YAMK-opintoja työn ohessa.

– Oma Hämeen sydän sykkii minulle vahvasti, sillä olen työskennellyt alueella koko sote-urani ajan ja ollut mukana monenlaisessa kehittämisessä, hän kertoo.

Monipuolinen työpäivä ja vahva työyhteisö 

Tiina työskentelee pääosin etänä, mutta projektin luonne vie hänet erilaisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten pariin. Hänen työtään leimaa monialainen yhteistyö ja verkostomaisuus, joka ulottuu useisiin yksiköihin ja palveluihin.

– Työni kautta minulla on onni olla yhteistyössä monen eri osaamisalueen asiantuntijan kanssa, mikä tarjoaa jatkuvasti uusia näkökulmia ja oppimismahdollisuuksia, hän kuvailee. 

Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan työfilosofian tavoitteita. Hän uskoo, että välitön positiivinen palaute ja onnistumisten esille tuominen lisäävät yhteishenkeä ja motivaatiota.

– Pyrin tartuttamaan hyvää mieltä ympärilleni, sillä tunnetilat tarttuvat, Tiina sanoo hymyillen.

Innostusta ja konkreettisia tuloksia 

Ensikontaktin hallinta -projekti on tuonut mukanaan lukuisia innostavia hetkiä.

– On ollut mahtavaa nähdä, kuinka palveluiden kanssa yhteistyössä kehittämämme ensilinjapalvelut ovat luoneet alueelle yhdenmukaisia toimintatapoja ja hyvää yhteistyöverkostoa ja kuinka ne tulevat konkreettisesti helpottamaan asiakasasioiden hoitoa. Myös Keto-projektihallintajärjestelmän kuukausittainen raportointi innostaa, sillä siinä näkee selkeästi, mitä kuukauden aikana on saatu aikaan, Tiina kertoo tyytyväisenä. 

Kohti tulevaisuutta ja uusia mahdollisuuksia 

Tiinan ensivuoden tavoitteisiin kuuluu valmistua YAMK-opinnoistaan ja jatkaa työskentelyään ensikontaktin hallinta-projektin parissa RRP2-hanketyön ajan. Hänellä on vahva visio alueen kehittämisestä entistä yhteisöllisempään suuntaan, jossa ”meidän yhteiset asiakkaamme ja meidän yhteinen työmme” ovat perusperiaatteita.

– Toivon, että voimme hyödyntää kaikki alueemme vahvuudet ja potentiaalin yhteisenä voimavarana, hän toteaa toiveikkaana.

ARTIKKELI / 21.01.2025

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä

Yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia – niin työpaikalla kuin koko maakunnassakin. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella moniammatilliset työyhteisöt ja innovatiivinen kehittäminen kohtaavat arjen pienissä ja suurissa teoissa. Yksi näistä arjen sankareista on osastonhoitaja Nina Fonsell, joka on omistanut yli 25 vuotta elämästään terveydenhuollon parissa aloittaen uransa Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo vuonna 1998.

Hänen matkansa vastavalmistuneesta sairaanhoitajasta osastonhoitajaksi on ollut täynnä oppimista, uusia haasteita ja unohtumattomia hetkiä. 

Työtä sydämellä ja taidolla

Osastojen 6A ja 6BH vetäjänä Ninan työpäivät alkavat varhain, kun yhdessä henkilöstön kanssa kartoitetaan päivän potilas- ja henkilöstötilanne. Työ sisältää hallinnollisia tehtäviä, kehittämistyötä ja vuorovaikutusta henkilöstön kanssa.

– Tämä työ on jatkuvaa tasapainoilua arjen haasteiden ja kehittämistyön välillä, mutta juuri se tekee siitä niin antoisaa. 

Hän näkee tärkeäksi, että henkilöstö voi itse vaikuttaa työnsä sisältöön, sillä se heijastuu suoraan potilaiden saamaan hoidon laatuun.

– Kun henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä merkitykselliseksi, myös potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa.

Luonto, käsityöt ja huumori vastapainona

Työn vastapainoksi Nina ammentaa energiaa luonnosta, käsitöistä ja viljelyharrastuksestaan. Kesällä hänen suuri intohimonsa on palstaviljely, jossa konkreettisesti näkee kättensä jäljet sadon muodossa.

– Mullan tuoksu ja käsityöt ovat terapeuttisia – ne auttavat irtautumaan työpäivän kiireistä ja tuovat iloa elämään. 

Työyhteisössä huumorilla on tärkeä rooli. Nina kertoo erään huvittavan tilanteen, jossa työhuoneeseen oli kertynyt hieman liikaa välineistöä.

– Hoitajat jo vitsailivat, että joudunko yöpymään täällä kaiken työn keskellä. Näin pienet jutut keventävät arkea ja muistuttavat, että työtä voi tehdä myös hymy huulilla. 

Yhdessä kohti tulevaisuutta 

Ninan sydäntä lähellä on henkilöstön osallistaminen ja valmentava johtaminen. Viime vuosien suurimpiin saavutuksiin kuuluu muun muassa Tilannekuvasovellus-työkalun käyttöönotto, joka on sujuvoittanut arkea osastoilla.

– Yhteinen kehittäminen on tärkeää – kun yksi yksikkö onnistuu, siitä voi hyötyä koko hyvinvointialue. 

Tulevaisuudessa hänen tavoitteensa on kehittää edelleen osastojen toimintaa ja luotsata ne onnistuneesti uuteen Assi-sairaalaan.

– Toivon, että voimme jatkossakin panostaa työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen, sillä ne ovat avaimia hyvinvointialueemme menestykseen.

Hyvinvoinnin puolestapuhuja koko maakunnalle

Nina näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vahvuutena yhteistyön eri toimijoiden välillä.

– Vanhoista raja-aidoista on päästävä eroon, ja meidän on mietittävä, miten voimme yhdessä parhaiten vastata asukkaiden terveys- ja hyvinvointitarpeisiin. 

Ninan positiivinen ja osallistava asenne tekee hänestä innostavan esimerkin, joka luo uskoa parempaan tulevaisuuteen. Hän on muistutus siitä, miten jokainen voi arjessaan edistää hyvinvointia – niin omalla työpaikallaan kuin laajemmin koko Kanta-Hämeen maakunnassa.

ARTIKKELI / 17.01.2025

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen tutki osastonhoitajien tasapainoilua kliinisen työn ja hallinnollisten vaatimusten välillä sairaalaorganisaatioissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtaja, terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Väitöstutkimus käsittelee sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen kohdistuvia odotuksia ja haasteita. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Marja Kaunonen.

Kliinisen työn johtaminen – arvojen ja vaatimusten tasapainoa

Ottman-Salminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä laadullisen pitkittäistutkimuksen avulla. Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamista työtä tai terveydenhuollon ammattilaisen potilaan hoitoon liittyvää kliinisen työn johtamista. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät mm. tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.

Tutkimuksen mukaan osastonhoitajien työssä kliinisen työn johtaminen on jatkuvaa tasapainoilua potilastyön ja hallinnollisten tehtävien välillä. Työ vaatii vahvoja johtamistaitoja, priorisointikykyä sekä vuorovaikutusverkostojen kehittämistä. Tutkimuksen aineistoissa sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen peruspilareina olevat arvot, ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ovat pysyneet pääasiallisesti muuttumattomina vuodesta 2000 vuosiin 2018-2019. Tutkimuksen  perusteella sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta.

Tutkimuksen mukaan pandemia-aika lisäsi merkittävästi osastonhoitajien työmäärää ja muutti heidän viestintäänsä kiireviestinnäksi, jolloin kehittävä vuorovaikutus jäi taka-alalle. Samalla korostuivat osastonhoitajien kyky sopeutua ja johtaa toimintaa kriisitilanteessa. Ottman-Salmisen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa sairaalaorganisaatioiden kliinisen työn johtamisen kehittämiseen. Se tukee SOTE-uudistuksen tavoitetta, jossa asiakaslähtöinen ja turvallinen hoito, muodostavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.

ARTIKKELI / 10.01.2025

”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”

Syksyllä 2024 elintapaohjauksen etäryhmään osallistunut Marika Lehtonen on saanut ryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa. Lue Marikan ajatuksia etäryhmästä.

Voit tutustua etäryhmien toimintaan tarkemmin täällä

Kuva: Marika Lehtonen

Miksi lähdit mukaan etäryhmään? Mitä kautta ohjauduit ryhmään?

Minulla on tyypin 1 diabetes, ja olin juuri käymässä omalla diabeteshoitajallani. Huomasin ohimennen käytävällä mainoksen etäryhmästä ja innostuin välittömästi. Minulla on ollut vuosikausia ongelmia painoni kanssa ja ajattelin, että saan etäryhmästä lisäpuhtia ja näkemyksiä painonhallintaan.

Miten elintaparyhmä on vaikuttanut arkeesi ja hyvinvointiisi?

Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini. Lähdin aluksi mukaan vain ajatuksella, että ”katsotaan nyt”. Olen kuitenkin saanut paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan toimintaani niin ruokailun, mielen hyvinvoinnin kuin liikunnankin suhteen.  

Esimerkiksi kaupassa tulee nyt enemmän tarkkailtua ostoksia ja valittua sydänystävällisiä tuotteita. Olen myös lisännyt kasvisten ja vihannesten määrää.

Ehkä suurin yllätys oli motivaation merkitys ja se, ettei kaikkea tarvitse tehdä hampaat irvessä. Jos välillä tulee kompastuskiviä, niin sitten vain jatketaan eteenpäin eikä lannistuta. 

Miten ryhmän tuki ja yhteisöllisyys ovat auttaneet sinua saavuttamaan tavoitteesi?

Oli mukava huomata, etten ole yksin näiden asioiden kanssa. On myös muita, jotka taistelevat samoista asioista.

Onko jokin erityinen hetki tai kokemus, joka on jäänyt mieleesi ryhmän toiminnasta?

Yleensä käsitellään aika vähän mielen hyvinvointia, ja siksi tämä aihealue oli ehkä se kaikista tärkein: herätellä miettimään juuri omia kokemuksia ja tuntemuksia.

Ryhmässä korostettiin, että vaikka välillä elämä ottaakin takapakkia, niin se ei tarkoita epäonnistumista. Ihan hyvällä omallatunnolla voi välillä vaikka herkutella.

Mikä etäryhmässä oli parasta?

Parasta oli se, että sai olla oma itsensä. Jos halusi kommentoida ääneen, sai kommentoida. Jos ei halunnut kommentoida ääneen, pystyi kirjoittamaan chatin puolelle kommentteja tai kysymyksiä.

Asiantuntijat ja muutkin etäryhmää pyörittävät henkilöt olivat todella mukavia. Oli hyvä fiilis joka kerta. Saimme myös välillä kotitehtäviä, joita pystyi tekemään tapaamiskertojen välillä ja joihin pystyi halutessaan palaamaan myöhemmin.

Suositteletko ryhmää ja millä perusteella?

Suosittelen ryhmää ehdottomasti! Minulle jäi todella hyvä kokemus ryhmästä ja sen monipuolisesta sisällöstä. Pidin erityisesti hoitaja Samin luennoista. Kaikki asiantuntijat olivat ihan huippuja, selväsanaisia ja kauhean ystävällisen oloisia.

Ryhmässä ei ole pakko puhua tai edes välttämättä kirjoittaa mitään chattiin, jos siltä tuntuu. Voi vain seurata ja kuunnella. Paikalta pystyy poistumaan tarvittaessa, koska ryhmässä ei ole läsnäolo- tai sitoutumispakkoa.

Lue uutinen: Osallistu elintapamuutoksen ja Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiin

ARTIKKELI / 31.12.2024

Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen suhtautuu intohimoisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen mukaansa yksilöä autetaan parhaiten puuttumalla yhteiskunnan, organisaation ja palveluiden rakenteisiin.  

Katri Pellinen kuvattuna marraskuussa 2024. Hän on jäämässä eläkkeelle alkuvuonna 2025.

Pitkän uran tehnyt sosiaalityöntekijä, erityisasiantuntija Katri Pellinen on nähnyt vuosien aikana tapahtuneet muutokset sosiaalialalla. Muutoksia on tapahtunut erityisesti ajatuksellisella tasolla. Sosiaalityöntekijät eivät ole enää pelkkiä virkamiehiä, jotka kertovat, miten asiat tehdään, vaan nykyään asiakkaan kanssa tehdään yhteistyötä ja pohditaan, mikä hänelle olisi parhaaksi. Se on toisaalta tuonut etenkin viime vuosina liiaksikin yksilöllistä pohdintaa.  

– Saatamme ratkaista yhden ihmisen ongelman, mutta se on hirveän hidasta, jos 50 muuta on samassa tilanteessa. Silloin pitäisi miettiä yhteiskunnallisia rakenteita ja jopa uudenlaista ajattelua koko alalle. Albert Einstein on sanonut, että emme voi ratkaista nykyisiä ongelmia ajattelemalla samoin kuin silloin kuin loimme ne. Meidän on pakko välillä ravistella alaa! hän huomauttaa.  

Tiedolla johtaminen on tullut osaksi sosiaalityötä  

Vaikuttavuuden mittaamisen vaatimus on tullut myös osaksi sosiaalialaa. Datan ja tiedolla johtamisen avulla saadaan tietoa paitsi asiakasmääristä, myös siitä, ketkä käyttävät paljon palveluita hyvinvointialueella. Tiedon avulla on helpompi pureutua siihen, miten ihmisiä voisi auttaa.  

– Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalipalveluissa ei toisaalta ole aina niin yksinkertaista. Tiedon hyödyntäminen alkaa kirjaamisesta ja siinä meillä on vielä paljon tehtävää. Meidän pitää saada kaikkien ammattilaisten kirjaaminen hyvälle tasolle, jotta tieto tallentuu oikein ja saamme näin oikeaa tietoa. Mutta Oma Hämeessä tehdään kyllä todella hyvää tiedolla johtamisen työtä ja on satsattu vaikuttamisen mittaukseen, Katri kiittelee.  

Hän näkee hyvinvointialueissa edelleen paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia eri toimialojen yhteistyölle, kun sosiaali-, terveys- ja pelastusala ovat saman organisaation alla. Hän muistuttaa kuitenkin, että uudet organisaatiot ovat edelleen rakennusvaiheessa.   

–  Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen pitäisi toimia mutkattomasti yhteen, mutta edelleen asioiden sujuvuuden eteen tehdään paljon töitä. On vanhoja siiloja ja omia tontteja, joita jokainen hoitaa ja vartioi. Aikaa on kulunut vasta niin vähän, että alueiden sujuva yhteistyö ottaa aikaa, mutta sitä rakennetaan koko ajan kestävämmäksi.   

– Totta kai toivoisin myös hallitukselta tukea hyvinvointialueille, eikä lisää kurjistamista. Esimerkiksi järjestöiltä rahojen leikkaaminen näkyy suoraan päihde- ja mielenterveyspuolella. Tämä on todella lyhytnäköistä touhua! Toivoisin, että myös hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa ja rahoitusta, että pystymme järjestämään nämä peruspalvelut kunnolla, Katri pohtii.  

Trubaduurista johtavaksi sosiaalityöntekijäksi  

Katri aloitti sosiaalihuollon erityisasiantuntijana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kesällä 2023, ja eläkkeelle siirtyminen koittaa ensi vuoden alkupuolella. Katrin työhön kuuluu tällä hetkellä paljon kirjoittamista: päätehtävänä on ollut rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kirjoittaminen, ja hän on osallistunut esimerkiksi etsivän sosiaalityön käynnistämiseen. Myös sosiaalisen raportoinnin prosessissa näkyy hänen kädenjälkeään: Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta - Oma Häme  

Nykyiseen tehtävään Katri on kuitenkin tullut monen mutkan kautta.   

–  Aloitin sosiaalialan urani ilman koulutusta 1980-luvulla lastenkodissa ohjaajana ja työskentelin siellä kuusi vuotta. Sen jälkeen tein opettajan töitä useamman vuoden. Sitten tein rakkaasta harrastuksesta ammatin ja kiersin pitkään Suomea ja Eurooppaa muusikkona, trubaduurina, hän valottaa.  

Katri työskenteli Ruovedellä sosiaalityöntekijänä ennen Hämeenlinnaan siirtymistä.

45-vuotiaana Katri päätti lähteä tavoittelemaan urahaaveitaan ja aloitti yliopistossa sosiaalityön opinnot. Tie vei vuosien aikana useisiin työtehtäviin esimerkiksi päihdehuollon ja aikuissosiaalityön pariin. Vuonna 2017 Katri valittiin johtavaksi sosiaalityöntekijäksi ja vuonna 2021 palvelupäälliköksi Hämeenlinnaan.  

–  Siitä tulikin sitten luonteva siirtyminen hyvinvointialueelle. Nykyään en ole johtavassa asemassa, saan keskittyä asiantuntijatyöhön. Työtiimini on tällä hetkellä kolme henkilöä. Se on ollut isoin muutos verrattuna aikaisempaan työhöni lähijohtajana ja päällikkönä. Teen myös pääsääntöisesti etätyötä Tampereelta käsin.   

Taloudellisen tuen yksikkö syntyi palosta korjata rakenteita  

Sosiaalialassa Katria on alusta asti innostanut ennen kaikkea rakenteellinen sosiaalityö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hänet on vuosien aikana totuttu näkemään usein antamassa lausuntoja mediassa sosiaalialasta tai vaikkapa hallituksen toimista.  

–  Totta kai ihmisten auttaminen on aina ollut myös tärkeää, mutta pääasiallinen motiivini on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Sosiaalityöntekijän ammatti on yhteiskunnallinen ammatti.  Ajattelen sosiaalialaa ensisijaisesti rakenteiden tasolla. Organisaationakin me pystymme auttamaan parhaiten yksilöitä siten, että varmistamme rakenteiden ja palveluiden toimivuuden, Katri sanoo.  

Hän kokee itse menneensä eteenpäin urallaan sisäisen motivaation, tai palon, voimin, ja pyrkinyt osaltaan edistämään asioiden parantumista. Onnistumisenaan hän mainitsee pienet vaikuttamisen hetket. Katri oli esimerkiksi mukana perustamassa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle taloudellisen tuen yksikköä. Taloudellisen tuen yksikössä käsitellään täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia keskitetysti yhdessä paikassa. Vastaavaa palvelua ei ole käytössä kaikilla hyvinvointialueilla.  

– Puhuin siitä paljon ja usein, että Kanta-Hämeeseen tarvitaan taloudellisen tuen yksikkö, joten voi ehkä sanoa, että olen vaikuttanut vahvasti sen käyttöönottamiseen. Se on rakenteellista sosiaalityötä. Asioihin vaikuttamisen ei tarvitse aina olla suurta, vaan esimerkiksi asioiden ja ideoiden esiintuomista uudelleen ja uudelleen, Katri muistuttaa.  

Oma Hämeessä on ollut lupa kokeilla ja ideoida  

Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta Katri kiittelee etenkin kokeilun kulttuurista. Taloudellisen tuen yksikön perustaminen oli siitä yksi esimerkki, mutta muutakin on saanut kokeilla.  

– Koen hyvin tärkeänä sen, että täällä on ollut lupa kokeilla ja on ollut tietynlainen ammatillinen vapaus. Mulla on sellainen oma sisäinen olympiatuli; on ihana tehdä asioita ja nähdä niiden menevän eteenpäin. Kaiken ei tarvitse johtaa mihinkään: pääasia saa tehdä töitä, joista innostuu. Ja olen tosi kiitollinen, että olen edelleen saanut tehdä tätä työtä innostuneesti ja intohimolla, ja koen myös työmääräni kohtuulliseksi.   

Hakijamäärät sosiaalialalle ovat viime vuosina kasvaneet, mutta Katri toivoisi ennen kaikkea uusia tekijöitä laajasti koko alalle, etenkin aikuissosiaalityön pariin. Iso osa nuorista sosiaalityöntekijöistä hakeutuu lastensuojeluun, joka voi toisinaan olla raskaskin työ uran alkuvaiheessa.  

– Lastensuojeluun toivoisi myös sitä senioriteettitasoa, joka voisi olla vastavalmistuneiden tukena. Mutta sosiaalialahan on mielettömän kiinnostava ja sosiaalityöntekijänä voi aika laajasti työskennellä vaikkapa asiakastyössä, asiantuntijana tai johtotehtävissä. 

Mutta mitä intohimolla asiaansa suhtautuvan sosiaalityön asiantuntijan elämään kuuluu eläkkeelle jäämisen jälkeen?  

– Vapaa-ajalla minut on pitänyt tasapainossa perhe. Harrastan musiikkia, käsityöitä ja lukemista ja niitä jatkan totta kai eläkkeelläkin. Haluaisin myös opiskella puutöitä, mikä olisi mukavaa käsillä tekemistä. En varmasti vaikuttamistyöstäkään luovu kokonaan. Sori siitä! 

ARTIKKELI / 23.12.2024

Turvanasi jouluna – Ikäihmisten asumisyksiköissä joulu on perinteiden ja yhdessäolon aikaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asumisyksiköissä joulun tunnelmaa on rakennettu ja rakennetaan yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa. Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa joulu koostuu tutuista perinteistä: keskukseen tuodaan vuosittain joulukuusi, joka koristellaan yhdessä. Henkilökunta luo joulutunnelmaa myös koristelemalla yksiköitä. Joulunpyhinä työntekijöitä on viikonlopun miehityksen verran eli 10 henkilöä ja 1–2 ylimääräistä. 

–  Ohjaaja järjestää joka vuosi pikkujoulun, johon asukkaat leipovat tarjottavaa ja pukki käy jakamassa pienet joulupaketit. Osa asukkaista myös vierailee läheistensä luona jouluna. Olemme saaneet Parolantien kukkapalvelun kautta lahjoituksena kukkalähetyksiä sellaisille asukkaille, joilla ei ole läheisiä, kertoo asumispalveluiden lähijohtaja Pia Kalliopuska-Janhunen. 

Voutilakeskus sai myös lahjoituksena suuren määrän käsintehtyjä joulukortteja Loimua Areenalla pidetyn tapahtuman kautta. Korteissa oli ikäihmisille kertomuksia, toivotuksia ja lämpimiä ajatuksia kaiken ikäisiltä. Kortit jataan ikäihmisille yksilöllisesti. 

Hanurinsoittajia esiintymässä Voutilakeskuksessa.

Jouluaattoa Voutilakeskuksessa vietetään hyvin perinteisin menoin. Henkilökunta seuraa asukkaiden kanssa joulurauhan julistusta, jota varten omahoitajat ovat pukeneet asukkaille juhlavammat vaatteet päälle. Jos vointi sallii, asukkaat tuodaan päiväsaliin. Henkilökunta tuo joulutunnelmaa myös käyttämällä tonttulakkia tai muuta jouluista asustetta. 

– Jouluaattona on rauhallinen tunnelma ja kaikilla on hyvä mieli. Sanoisin ikäihmisille ja muillekin vinkkinä, että joulun henki on tärkeintä. Se ei synny materiasta. 

Myös Forssassa Heikanrinteen palvelukeskuksen Metsätähti-yksikössä joulua vietetään rauhallisissa tunnelmissa. Jouluaattona käy joulupukki, joka jakaa pieniä lahjoja.  

–  Asukkaiden kanssa lauletaan joululauluja ja vietetään aikaa. Erityisesti joulupukin käynti on ollut kovin mieleinen asia sekä työntekijöille että asukkaille. Jouluna yhdessäolo ja juhlan tuntu on tärkeää, kuvailee lähijohtaja Milla Grefberg. 

Asukas: Harras tunnelma on tärkeää, joulu on suuri lahja 

Riihimäellä Uranuskodissa hoitajat ovat paikalla joulun jokaisena hetkenä. Uranuskodilla on joulua vietetty ja vietetään tänäkin vuonna kuuntelemalla ja laulamalla joululauluja, osallistumalla joulukonserttiin ja seuraamalla jouluohjelmia asukkaiden kanssa. 

Yhdessäoloon sekä rauhalliseen tunnelmaan panostetaan ja osastoja on koristeltu joulukoristeilla jo hyvissä ajoin yhdessä asukkaiden kanssa. Kaikki ”ylimääräinen” pyritään jättämään pois jouluaatolta, jotta voidaan keskittyä asukkaiden kanssa tärkeään päivään. Jo jouluaamusta alkaen huomioidaan pukeutumisessa tärkeä juhla. 

–  Itse olen aina huomioinut joulun tonttuasusteilla, tällöin tunnelma on entisestään tarttunut asukkaisiin, kertoo Uranuskodin työntekijä Sanna Leppälä. 

– Koristeet, kuten tonttukuvat ikkunassa, muistuttavat joulusta, ja herättelevät keskustelua asukkaiden kanssa joulun ajan muistoista. Myös jouluruokailu koetaan tärkeäksi perinteeksi, työntekijä Satu Niskanen kertoo. 

Satun ja Sannan mukaan joulun työvuorot ovat erilaisia verrattuna vuoden muihin päiviin. Jouluna töissä on erityinen tunnelma, minkä huomaa jo ovesta sisään astuessa. He kertovat huomaavansa myös asukkaissa muutoksen jouluna. Uranuskodin naisasukas kertoo samaa: 

– Harras tunnelma on erittäin tärkeää ja joulu on suuri lahja. Haluan muistuttaa kaikkia, että jouluna on tärkeää huomioida rakkaita ja käydä läheisten luona. Valitettavasti kauniita joulukortteja ei lähetetä enää kuten ennen vanhaan, mutta Uranuskoti ja Riihikoti saivat onneksi päiväkodista ja koulusta kortteja asukkaille jaettavaksi ja joulumieltä tuomaan. Myös paikallinen R-kioski muisti meitä keräyksellä. 

Oma Hämeen asumisyksiköt toivottavat kaikille rauhallista joulua! 

ARTIKKELI / 26.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Synnytysyksikössä joulun taikaa

Joulu on monelle perheen yhteisen juhlan aikaa, mutta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä joulun pyhät kuluvat tärkeän työn äärellä.

Vaikka päivät ovat työn puolesta kuin mitkä tahansa muutkin, joulutunnelma kantaa läpi yksiköiden – ja erityisesti uusien perheiden iloa ja lämpöä ei voi olla huomaamatta.

Yksiköiden tunnelma on koristeltu jouluiseksi jo hyvissä ajoin. Joulun alla työntekijät saavat nauttia yhdessä perinteisestä joulupuurosta, ja kun mahdollisuus tulee, joululaulut soivat taustalla. Välillä yksiköt ovat saanut jopa yllätysvieraita, kuten joulupukin, joka on käynyt tuomassa iloa niin henkilökunnalle kuin asiakkaille.

Jouluöissä on oma taikansa

Yksikössä joulua vietetään sen mukaan, millaisia tarpeita asiakkailla on – joskus jouluyö voi olla rauhaisa, toisinaan erittäin kiireinen. Silti jouluöillä on oma erityinen tunnelmansa, jota kiirekään ei vie pois.

– Osastolla vierailevat usein vastasyntyneiden sisarukset ja isovanhemmat. He tuovat oman lisänsä tunnelmaan. Joulun aikaan syntyvät vauvat tekevät päivistä todella merkityksellisiä, ja tunnelma on monesti liikuttava, yksiköstä kerrotaan.

Tänä vuonna synnytysyksikkö haluaa muistaa joulun aikaan syntyneitä vauvoja erityisellä tavalla: jokainen pieni joululahja maailmalle saa "Ensimmäinen jouluni" -joulupallon. Siihen vanhemmat voivat myöhemmin liittää vauvan valokuvan muistoksi ikimuistoisesta hetkestä. Tämä yllätys on suunniteltu tuomaan iloa niin tuoreille perheille kuin henkilökunnalle, jotka saavat jakaa tämän erityisen hetken perheiden kanssa.

Turvallisuus varmistetaan ympäri vuorokauden

Joulunaikaan synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksiköissä työskentelee päivittäin noin 20 ammattilaista eri vuoroissa. Tiimi varmistaa, että perheet saavat parasta mahdollista hoitoa ja tukea vuodenajasta riippumatta.

Joulun kiireiden keskellä henkilökunta muistuttaa siitä, miten tärkeää heidän työnsä on.

– Vaikka olemme töissä, joulun taika kulkee mukana. On etuoikeus olla osana perheiden suurta hetkeä – olipa kyseessä sitten jouluaatto tai mikä tahansa muu päivä.

Oma Hämeen synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksiköt ovat läpi vuoden valmiina auttamaan, ja erityisesti jouluna tunnelma yksiköissä on aivan erityinen. Kun odotettu uusi elämä alkaa juuri joulun aikaan, se muistuttaa kaikkia elämän kauneudesta ja siitä, miten tärkeää työ yksiköissä onkaan.
 

ARTIKKELI / 25.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Lasten osastolla joulun taikaa pienille potilaille

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Vaikka kaikki toivovat, että lapset voisivat viettää joulunsa terveinä kotona, osastolla ollaan valmiina auttamaan, jos sairaalahoitoa tarvitaan. Jokainen pieni potilas, joka viettää joulun sairaalassa, saa osakseen erityistä huomiota ja lämpöä – unohtamatta joulupukin vierailua.

Joulupukki tuo iloa osastolle

Lasten osastolla joulutunnelma luodaan pienillä mutta merkityksellisillä eleillä. Työntekijät sonnustautuvat tonttulakeilla ja osasto koristellaan jouluvaloin ja -koristein. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja jouluaattoaamuna sairaalan käytävillä kuullaan tuttu ääni – joulupukki saapuu tervehtimään osaston potilaita.

– Kaikki osastolla olevat lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joululahjan, joka usein tuo hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisi toivelistan kärjessä, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä. Lahjoja saadaan paitsi osaston kautta, myös monilta lahjoittajilta, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille.

Henkilökunta pitää myös omista perinteistään kiinni: ennen joulua nautitaan yhdessä kahvit ja tortut, ja jokainen työntekijä lähtee työvuoronsa jälkeen oman joulunsa viettoon.

– Meillä jokaisella on oma joulu odottamassa, muistuttaa Mari.

Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi

Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen joukkueeseen kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, jotka varmistavat, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa myös jouluna.

– Vaikka kyseessä on sairaalan arki, tunnelmassa on aina jotakin erityistä. Iloisuus ja kiitollisuus näkyvät osastolla, ja haluamme luoda lapsille ja heidän perheilleen mahdollisimman mukavan kokemuksen.

Vinkkejä lasten jouluun – pienet asiat tekevät suurimman ilon

Lasten osaston henkilökunta muistuttaa, että joulun taika löytyy usein pienistä asioista. –Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan yhdessäoloa, lämpöä ja aitoa läsnäoloa. Unohtakaa kiire ja antakaa lasten nauttia joulun yksinkertaisista iloista, vinkkaa osaston henkilökunta.

Arkihuolesi kaikki heitä…

Jouluna sairaalan lasten osastolla tehdään parhaansa, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun taikaa myös hoitotilanteessa.

– Vaikka työskentelemme sairaalassa, joulun taika elää täälläkin. Toivomme, että kaikilla olisi rauhallinen ja iloinen joulu – mieluiten kotona läheisten kanssa, toivottaa lasten osaston henkilökunta hymyillen.
 

ARTIKKELI / 24.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Päivystyksen joulu on täynnä huolenpitoa ja hyvää mieltä

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys ei hiljene joulunakaan. Kun monet viettävät juhlaa kotona läheisten kanssa, päivystyksen henkilökunta varmistaa, että apu on saatavilla vuoden jokaisena päivänä – myös pyhien aikaan. Joulutunnelma näkyy ja tuntuu kuitenkin myös päivystyksen hektisessä ympäristössä.

Päivystyksessä joulua vietetään työn ehdoilla, mutta lämpimän yhteishengen ja pienten perinteiden avulla: joulukoristeet valaisevat kanslioita ja kahvihuonetta, ja työntekijöillä saattaa olla pieniä jouluisia asusteita, kuten joulusukkia – aseptiikka luonnollisesti huomioiden. Perinteisiin kuuluu myös herkkujen nyyttäriperiaatteella nauttiminen, mikä tuo juhlan tuntua kiireen keskelle.

Kiireen keskelläkin päivystyksessä välitetään joulumieltä

Päivystyksessä korostuu henkilökunnan yhteishenki ja hyvä työilmapiiri.

–Vaikka työmme on vaativaa, pyrimme aina luomaan ympärillemme positiivisen tunnelman, joka välittyy myös potilaille. Hoidamme työmme hyvin, ja jouluna haluamme erityisesti välittää hyvää mieltä, kertoo sairaanhoitaja Johanna Vainio.

Joulun pyhinä päivystyksessä on saman verran henkilöstöä kuin muulloinkin.

–Olemme aina valmiudessa, toteaa akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Stefano Peciola.

–Vaikka päivystyksemme toimii normaalisti, pyhät tuovat omat erityispiirteensä – jouluna vastaanotamme usein vatsakipuisia, rintakipuisia, yksinäisiä vanhuksia sekä potilaita, jotka ovat loukkaantuneet kotitapaturmissa. Haluamme muistuttaa ihmisiä kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä, sillä priorisoimme kiireelliset potilaat.

Vinkkejä rauhalliseen jouluun

Joulun kiireet ja herkuttelut voivat aiheuttaa terveyshaasteita, mutta niihin voi varautua etukäteen. Päivystyksen henkilökunta jakaa vinkkejä joulun viettäjille:

• Muistakaa kohtuus syömisessä ja juomisessa. Närästyslääkettä kannattaa hankkia valmiiksi kotiin.
• Jos vointi huolettaa, soittakaa ensin numeroon 116117. He osaavat ohjata tarvittaessa oikeaan paikkaan, jotta päivystyksessä on tilaa kaikkein kiireisimmille potilaille.
• Pitäkää huolta toisistanne. Joulu on yhdessäolon juhla – välittäminen on tärkeämpää kuin täydelliset tarjoilut.

Hyvää joulua – toivottavasti emme näe päivystyksessä!

Päivystyksen henkilökunta toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulua.

–Me olemme täällä sinua varten, mutta toivomme, että joulun pyhät sujuvat mahdollisimman monelta rauhallisesti – kotona läheisten kanssa, Vainio ja Peciola summaavat hymyillen.

ARTIKKELI / 21.12.2024

Joulun iloa lasten osastolle – Petri Autio lahjoittaa hyvän mielen jo 15. vuotta

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osasto sai tänä jouluna jälleen lämpimän lahjoituksen Autiotalot LKV Oy:ltä. Lahjoituksen kävi tuomassa Petri Autio, joka on jo 15 vuoden ajan ilahduttanut pieniä potilaita ja heidän perheitään jouluisilla lahjoilla. Petri Autio kertoo, että ajatus lahjoittamisesta sai alkunsa yrityksen joululahjaperinteistä. 

– Mietimme, voisiko yrityksen joululahjoitukset kohdentaa johonkin parempaan tarkoitukseen kuin yritysten kesken vaihdettuihin lahjoihin. Halusimme antaa rahalle merkityksellisemmän käyttötarkoituksen, Petri kertoo. 

Lasten hyvinvointi sydämen asiana 

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osasto valikoitui kohteeksi erityisesti siksi, että lasten hyvinvointi on Petrille läheinen ja tärkeä asia. 

– Joulu on antamisen aikaa, ja lapsille se on vuoden tärkeimpiä juhlia riippumatta siitä, missä he joulunsa viettävät. Ensimmäisen oman lapseni syntymän jälkeen lasten hyvinvointi on tullut minulle vuosi vuodelta tärkeämmäksi, hän sanoo. 

Petri mainitsee, että lahjoittamisesta on muodostunut hänelle henkilökohtainen perinne, joka tuo mukanaan hyvän mielen ja joulun taikaa. 

– Tämä tuo minulle joulumielen joka vuosi. On hienoa päästä tuomaan iloa lapsille ja käydä teitä sairaalassa tapaamassa, hän hymyilee. 

Lämmin muisto lahjasäkistä 

Yksi Petrin mieleen jääneistä muistoista liittyy hetkeen, jolloin hän oli tuomassa lahjoja sairaalan osastolle. 

– Muistan kerran, kun osaston edessä oli pieni poika vanhempineen. Hän näki lahjasäkin ja kuinka hänen mielensä kirkastui nähdessään sen. Se hetki jäi mieleeni, ja juuri tällaiset kokemukset kannustavat jatkamaan lahjoittamista vuodesta toiseen. 

Lahjat valitaan lasten osaston henkilökunnan avustuksella, jotta ne vastaavat tarpeita ja ilahduttavat saajiaan. – Soitan aina etukäteen osastolle ja kysyn lahjatoiveet. Sitten hankin niiden perusteella lahjat, Petri kertoo. Hän toivoo, että lahjat tuovat lapsille iloa ja valoa joulunaikaan. 

Viesti kaikille lahjoittamista harkitseville 

Petri haluaa kannustaa muitakin harkitsemaan lahjoittamista. – Lahjoittaminen on jokaisen oma asia, mutta uskon, että jokainen saa siitä hyvän mielen, jos pystyy auttamaan jotakuta. Se on merkityksellistä sekä lahjoittajalle että lahjan saajalle, hän toteaa. 

Lopuksi Petri haluaa lähettää lämpimät terveiset kaikille osaston lapsille: – Toivon kaikille lapsille terveyttä, iloa elämään ja oikein Hyvää Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta! 

ARTIKKELI / 20.12.2024

Asiakas- ja potilasturvallisuusgaalassa juhlistettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osaamista ja yhteistyötä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen nousivat esiin eilisessä Asiakas- ja potilasturvallisuusgaalassa. Tilaisuudessa palkittiin kuusi yksikköä, jotka ovat tehneet ansiokasta työtä turvallisuuden ja laadun parantamiseksi.

Palkittuja olivat muun muassa Hauhon terveysasema, joka on saanut erityistä kiitosta potilailta hoidon saatavuudesta ja ystävällisestä kohtaamisesta, sekä Koivukodon yksikkö Hauholla, jossa on kehitetty lääkitysturvallisuutta uuden perehdytysmallin avulla. Myös päivystyksen ammattitaito ja potilaslähtöinen toiminta nostettiin esiin.

Tilaisuudessa korostettiin, että pienilläkin teoilla on suuri vaikutus turvallisuuskulttuurin kehittymiseen. Hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen ja useat muut asiantuntijat jakoivat näkemyksiään siitä, kuinka laatu ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä.

Gaalassa kuultiin puheenvuoroja johtajaylilääkäri Arja Tommiselta, johtajaylihoitaja Jaana Myllymaalta ja sosiaalihuollon professiojohtaja Marjo Mutaselta, jotka jakoivat myös palkinnot palkituille yksiköille. Heidän puheenvuoroissaan korostui erityisesti laadun, turvallisuuden ja asiakasosallisuuden merkitys kehittämistyössä.

Asumispalvelu, Koivukoto, Hauho

Ikäihmisten asumispalveluyksikkö Koivukodossa on kehitetty lääkitysturvallisuutta. Ammattilaisten työn tueksi on laadittu lääkehoidon perehdytyksen muistilista. Muistilistan avulla varmistetaan, että uudet työntekijät saavat tasalaatuisen perehdytyksen Oma Hämeen lääkityskäytäntöihin yksikössä.

Fysiatria, Kuntoutuksen tulosalue

Kuntoutuksen tulosalueella on kehitetty asiakas- ja potilasturvallisuutta allasterapiaa ja allasvalvontaa suorittavien työntekijöiden koulutuksella. Nämä työntekijät suorittavat vuosittain allasturvallisuuden Trimmi koulutuksen, joka täyttää viranomaisohjeen vaatimukset kyseisen toiminnan ylläpitämiseksi. Koulutuksen käyneet suorittavat seuraavana vuonna koulutuksen sisäisenä näyttökokeena.

Willa Katinala, Hattula

Ikäihmisten asumispalveluyksikkö Willa Katinala on toiminnassaan kiinnittänyt erityistä huomiota asukkaiden kaatumisriskiin. Hyvinvointialueella tehdyn kaatumisten teematutkinnan perusteella on huomattu, että yksikössä ilmoitetaan aktiivisesti kaatumisiin liittyvistä vaaratilanteista. Näiden pohjalta yksikössä on mietitty ja kokeiltu erilaisia kehittämistoimenpiteitä.

Kotihoito

Kotihoidossa on yhtenäistetty eri alueiden hyvin erilaisia toimintatapoja, tavoitteena parantaa asiakasturvallisuutta. Toiminta sisältää monia riskejä, joiden pienentämiseksi tarvitaan toimintamallien uudistamista. Asiakas- ja myös työturvallisuus on parantunut yhtenäisten ja selkeiden ohjeistusten ja toimintamallien myötä.  Ohjeita on laadittu mm. liittyen kotiutukseen sekä tilanteisiin, joissa asiakasta ei tavoiteta käynneillä.

Päivystys, KHKS

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys saa erityistä kiitosta potilailta hyvästä ja ammattimaisesta kohtelusta. Päivystyksen henkilökunnan ammattitaito ja kyky kuunnella potilasta luovat turvallisen ilmapiirin. Päivystyksessä on tehty aktiivista työtä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantamiseksi.

Hauhon terveysasema

Hauhon terveysasema saa potilailta erityistä kiitosta hyvästä hoidon saatavuudesta ja erinomaisesta potilaan kohtaamisesta Käytössä on moniammatillinen tiimi, joka toimii potilaan parhaaksi turvallisen hoidon varmistamiseksi. Hoito on luotettavaa ja laadukasta sekä kohtelu aina ystävällistä.

Lämmin kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille ja erityisesti Asiakas- ja potilasturvallisuusyksikön henkilöstölle, jotka mahdollistivat tämän ikimuistoisen gaalan!

ARTIKKELI / 30.10.2024

Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen

Pienet onnistumiset ovat niitä kaikista merkityksellisimpiä. Kun luottamussuhde asiakkaan kanssa on muodostunut ja näkee kehitystä, tietää tekevänsä tärkeää työtä. Joskus se voi viedä kauankin, mutta on sitäkin palkitsevampaa. Näin kuvailee työtään Tinja Savela, joka työskentelee ohjaajana vammaisten asumispalveluissa, Jaakonkadun asumisyksikössä Hämeenlinnassa. Tinjan mukaan työssä tärkeintä on asiakkaiden auttaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen, mutta erityisesti pienet onnistumiset ja kehittymiset tuntuvat palkitsevilta. 

– Yksi ihana onnistuminen oli tänä syksynä, kun meille muutti asiakas toisesta asumispalvelusta odottamaan Kepsy-siirtoa. Hän saapui kolmen ohjaajan kiinnipidossa, mutta jo muutamassa viikossa näimme käytöksessä ison muutoksen. Lopulta siirto Kehitysvammapsykiatriseen kriisi- ja kuntoutusyksikköön sujui ilman toimenpiteitä ja asiakas alkoi puhua yksiköstämme kotina. Tuolloin tiesin, että olimme onnistuneet luomaan lyhyessä ajassa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa hän voi luottaa meihin ohjaajiin, Tinja hymyilee. 

Työstressi tippuu levypainojen mukana lattiaan 

Tinja on aloittanut hiljattain Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, johon hän tuli lastensuojelun parista. Sitä ennen hän työskenteli Eteva-kuntayhtymässä. Tinjan nykyisessä työpaikassa, Jaakonkadun yksikössä, tarjotaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jonka tarkoituksena on tukea erilaisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita heidän arjessaan. Työpäivissä riittää vaihtelua ja haasteita, koska asiakkaiden tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Ohjaajat tukevat asiakkaita myös asumisen ulkopuolella, jotta asiakkaiden, ympäristön ja ohjaajien turvallisuus voidaan taata vilkkaalla sijainnilla Myllymäessä. 

– Ennakointi ja tilanteiden suunnittelu onkin tärkeä osa päivittäistä työtämme. Pyrimme aina kehittämään ja tekemään töitä siten, että asiakas voisi elää mahdollisimman itsenäistä ja itsensä näköistä elämää. Meillä asuessaan voi pärjätä hyvinkin pienellä tuella, mutta tarvittaessa meiltä löytyy vahva ammatillinen osaaminen ympärivuorokautiseen tukeen. Haastavia tilanteita käymme aktiivisesti läpi ja pyrimme löytämään työkaluja tilanteiden vähentämiseksi, Tinja kertoo. 

Ajoittain raskaskin työ vaatii tasapainotusta vapaa-ajalla. Tinja harrastaa tavoitteellisesti voimalajeja kuntosalilla, jossa hän unohtaa työasiat ja työroolin ja tyhjentää pään. Myös luonto, perhe ja ystävät ovat iso osa arkea. 

– Levypainojen kolistelu purkaa stressiä, mutta koiran kanssa metsässä lenkkeillessäni saan pysähtyä ja rauhoittua. Pannukahvin ääressä upeaa maisemaa katsellessa on mahdoton olla nauttimatta. Vuorotyön vuoksi läheisten ihmisten kanssa näkeminen saattaa olla välillä hankalaa, mutta sitten kun vihdoin tapaa heitä ja saa nauraa kyyneleet silmissä tai lähdetään yhdessä tekemään jotain, se on korvaamatonta. 

Tinja Savela (oik.) on tehnyt töitä yhdessä kollegansa Ville Mäkisen kanssa jo vuodesta 2010. 

Tuttu työporukkaa luo turvaa ja huumoria 

Voimavaroja Tinja saa myös työyhteisöstä, joka koostuu hyvin monipuolisesta joukosta osaavia ammattilaisia. Osa kollegoista tuntee asiakkaat vuosien takaa, mutta myös uusinta tietoa ja intoa löytyy nuoremmilta työntekijöiltä. Haastava työ hitsaa porukan yhteen ja jokainen tuntee toistensa vahvuudet.  

– Työryhmän luottamus ja kyky toimia yhtenäisesti luo turvallisuuden tunnetta niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Teemme työtä paljon omalla persoonalla, mutta yhteisistä pelisäännöistä pidetään ja on pidettävä kiinni. Jaamme työryhmässä niin hyviä kuin kehitettäviäkin asioita ja myös koitamme muistaa kehua toisiamme onnistuneista hetkistä. Koen, että työryhmän hyvinvoinnilla ja arvostuksella on iso merkitys asiakastyöhön. Myös vitsailu ja pienet harmittomat pilat piristävät päivää ja keventävät työilmapiiriä, Tinja sanoo. 

Haastava työ on myös motivoivaa. Tinja kokee työssään innostavaksi nimenomaan haastavien tilanteiden suunnittelun tai uusien asiakkaiden vastaanottamisen. Uuden asiakkaan tapaaminen ensimmäistä kertaa vaatii paljon havainnointia. Yksikössä on viisi eri taloa, jossa asuu keskenään erilaisia asukkaita. Halutessaan voi vaihtaa yksikön sisällä työryhmää. Toisaalta hän kaipaa lisää esimerkiksi tyhy-päiviä, jolloin pääsisi hetkeksi pois työympäristöstä ja ryhmäytymään lisää työkavereiden kanssa. 

– Haastavassa työssä myös työterveydenhuollon merkitys kasvaa, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä sairaslomia ja uupumista. Meillä väkivalta- ja sen uhka ovat arkipäivää ja siinä voisi olla enemmän ennaltaehkäisevämpää otetta työterveyden kautta, Tinja pohtii. 

– Tulevaisuuden tavoitteeni on kehittää tätä työtä kouluttautumalla ja tuomalla asiakkaiden ääntä kuuluville. Olemme asiakkaiden äänitorvia ja on meidän tehtävä pitää heidän oikeuksistaan kiinni. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tulisi saada sujuvammaksi, tällä hetkellä etenkin asumispalveluissa näkyy päällekkäisyyksiä. Huoli on, saavatko asiakkaat oikeaa tai tarvittavaa palvelua oikeaan aikaan. 

ARTIKKELI / 24.10.2024

Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti maanantain kokouksessa, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hakea lainanottovaltuuden muuttamista valtiovarainministeriöltä. Sinänsä asiassa ei ole mitään ihmeellistä, koska lainanottovaltuuden määrityskriteerit pitävät meidän lainanottovaltuutemme vielä pitkään nollassa eurossa. Lainanottovaltuusmenettelyn piti alun perin olla poikkeusmenettely, mutta lainsäädäntö on tehnyt siitä pysyvän menettelyn melkein kaikille alueille. Kanta-Hämeen osalta neuvottelut olisivat neljännet, joten edessä on osaltaan tuttua byrokratian pyöritystä.

Lainanottovaltuusmenettely on itsessään hyvä menettely. Neuvottelussa käydään läpi alueen suunnitelmia yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa. Menettelyssä arvioidaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman välttämättömyyttä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta.

Hyvinvointialueen investointeja ohjaavassa laissa on muutamia erittäin vaikeita ja tulkinnanvaraisia kirjauksia. Esimerkiksi “välttämättömyys”. Välttämätön on sana, joka tekee menettelystä haastavan niin alueille kuin ministeriöille. Yksittäinen investointirivi voi vaikuttaa tarpeettomalta, esimerkiksi pihan asvaltointi. Mutta käytännössä sen investoinnin hylkääminen voi aiheuttaa asiakkaan ajoneuvon rikkoutumisen, asiakkaan kaatumisen tai vaaratilanteita, kun ambulanssi ajaa monttuun pihalla. Yksittäiset rivit investointilaskelmassa voivat siis olla todella merkittäviä vaikutuksiltaan. Esimerkiksi yksittäiset laiteinvestoinnit on helppo siirtää toteutettaviksi vasta seuraaville tilikausille, mutta entä jos uusittavaksi tunnistetun laitteen hankintaa lykätään ja se vioittuu eikä potilaita pystytäkään hoitamaan?

Vuonna 2024 maan hallitus on päättänyt, että lainanottovaltuusmenettelyä tiukennetaan. Tämä on johtanut siihen, että lainanottovaltuusneuvotteluissa tarkastelu keskittyy yksittäisiin investointiriveihin, eikä kokonaisuuteen. Menettelytavan muutos myös lukitsee yksittäiset rivit niin, että alue ei voi käyttää harkintaa. Jos suunnitelmassa esimerkiksi lukee kaihilaitteiston hankinta Riihimäen yksikköön, niin sitä ei saa hankkia Hämeenlinnan yksikköön, vaikka tarve muuttuisi tilikauden aikana. Lupa investoinnin siirtoon on haettava samalta toimijalta kuin lainanottovaltuus on saatu, eli valtioneuvostolta. On myös kohtuutonta asettaa yksittäinen ministeriön virkamies asemaan, jossa hänen pitäisi pystyä arvioimaan investointeja näin yksityiskohtaisella tasolla.

Uskon, että maan hallitus ei ole tarkoittanut tätä, kun on päätetty menettelyn tiukentamisesta. Tälle tasolle menevä sääntely ei ole tarkoituksenmukaista, vaan aiheuttaa ongelmia ja epätarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä. Hyvinvointialueiden on myös harkittava, miten investointisuunnitelmat laaditaan, jotta alueelle mahdollistuu myös järkevä oman harkinnan käyttäminen investointien toteuttamisessa. Tästä seuraa riski, että alueiden investointisuunnitelmat tehdään vain yleisellä tasolla eikä aluevaltuusto saa riittävää kokonaiskuvaa hyvinvointialueen investointisuunnitelmasta.

Kannatan itse lainanottovaltuusmenettelyn tiukentamista, kun se kohdennetaan alueen ja valtion talouden kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Kanta-Hämeen osalta Riihimäen uuden palvelukeskuksen suunnittelu on sellainen kokonaisuus, jonka käsittelyyn toivon tiukkaa tarve- ja välttämättömyysarviointia ministeriöiltä. Olemme jo ennakoidusti pyytäneet hankkeen ohjausryhmään mukaan maakuntien tilakeskuksen edustajan. Näin voimme varmistaa, että uuden rakennushankkeen suunnittelu ja toteutus vastaavat valtakunnallisia linjauksia.

Investointien sääntelyn perusajatusmallissa on paljon hyvää, mutta lainsäädäntö on tehty eri toimintaympäristössä ja lain tulkinnat eivät välttämättä vastaa kaikilta osin alkuperäistä tarkoitusta. Toivottavasti myös tätä osakokonaisuutta kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja