UUTINEN / 08.07.2024

Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

Oma Hämeessä on käynnissä merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuteen ja asiakasohjauksen parantamiseen keskittyvä kehitystyö. Kanta-Hämeessä halutaan ohjata asiakkaat kerralla oikeaan sosiaali- tai terveyspalveluun ja ehkäistä siten kustannusten kasvua. Samalla palvelujen vaikuttavuutta seurataan yksilötasolla, jotta voidaan varmistua resurssien oikeasta kohdentumisesta. 

Perinteisesti palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Lisäksi usein toiminnan tehokkuutta tai resurssien käyttöä on arvioitu yksikkökohtaisesti tai tuotantokeskeisesti. Oma Hämeessä toimintaa ja suunnittelua ohjaa nyt asiakaskeskeinen ajattelutapa ja vaikuttavuusperusteinen johtaminen. 

– Aiemmin ei ole ollut kattavaa tietoa missä muualla sinne tullut asiakas on asioinut tai millaisia muita tarpeita asiakkaalla olisi. Asiakkaat ovat asioineet palveluiden hallinnollisesta hajautumisesta johtuen pistemäisesti siellä ja täällä ja asiakkaita on myös jouduttu lähettämään toisiin yksiköihin, mikä on kuormittanut usean yksikön resursseja ja aiheuttanut paljon selvitystyötä, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

– Vaikuttavuusperusteisessa ajattelussa etsitään keinoja, jolla ihminen saadaan kerralla kuntoon ja mahdollisimman oikein. Silloin turhat yhteydenotot ja lisäkäynnit jäävät toteutumatta. Se säästää paitsi asiakkaan aikaa ja vaivaa, myös hyvinvointialueen kustannuksia, painottaa Antikainen.

Hyvinvointialueuudistus on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa nimenomaan hallitsemattomasti nousevien kustannusten vuoksi. Oma Hämeessä nähdään kustannusten kasvun hillitsemiselle olennaisena keinona vaikuttavuusperusteinen johtaminen, asiointiprosessien ja asiakassegmenttien kautta. Vaikuttavuusperusteinen johtaminen vaatii paljon tietoa ja niiden analysointia. Kehitystyön saaminen käytäntöön vaatii myös muutoksia asenteissa ja työkulttuurissa. Oma Hämeessä ollaan päästy jo hyvää alkuun.

Pois poislähettämisen kulttuurista

Kuten muutkin hyvinvointialueet, myös Oma Häme on tehnyt paljon toimia taloutensa tasapainottamiseksi. Asiakaskeskeisen ajattelutavan ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin nähdään Oma Hämeessä vaikuttavan kantahämäläisten palveluihin ja niiden kehittymiseen lopulta enemmän kuin esimerkiksi paljon julkisuudessa esillä olleet palveluverkkomuutokset. 

– Meillä Kanta-Hämeessäkin asiointipaikat tulevat lähivuosina muuttumaan. Usein muutokset koetaan huononnuksina, vaikka asiat paranisivatkin. Haluamme keskittää osaamisen ja palvelut paikkoihin niin, että ne tuottavat varmasti parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaalle, kerralla. Ei niin, että hän kiertää pienemmistä yksiköistä isompiin, kunnes apu löytyy, selittää Antikainen.

Sote-ammattilaisilta uusi ajattelutapa vaatii totuttelua ja rohkeutta. 

– Usein esimerkiksi erikoissairaanhoidossa koetaan, että joku asia olisi pitänyt hoitaa perusterveydenhuollossa. Ja taas perusterveydenhuollon kiirevastaanotolla on ajateltu, että asiakkaan vaiva hoituu paremmin päivystyksessä. Irtautumista poislähettämisen kulttuurista tuetaan meillä niin, että palveluiden käytöstä ja parhaista käytännöistä kerätään dataa, jolloin päätös hoitopaikasta tai -muodosta perustuu vaikuttavuusarviointiin, muistuttaa Antikainen.

Uuden ajattelu- ja toimintamallin vieminen käytäntöön on helppoa juuri Kanta-Hämeen kokoisella hyvinvointialueella.

– Meillä ei ole yliopistosairaalaa, joka korostaisi erikoissairaanhoidon roolia. Lisäksi Kanta-Hämeessä ei ole taustalla maakunnallista sote-kuntayhtymää, jonka rakenteista pitäisi pyrkiä eroon. Voimme nyt luoda uutta yhdessä. Muualla Suomessa ei olla ehkä niin vielä rohjettu tarttua vaikuttavuuteen, miettii Antikainen.

 Antikainen (kuvassa) on väitellyt hyvinvointialueiden vaikuttavuuden arvioinnista. Aiemmin Eksotessa työskennellessään Antikainen pääsi kokeilemaan sote-palvelujen vaikuttavuuden arviointia.

– Kymmenisen vuotta sitten Eksote oli mukana silloisessa kuntakokeilussa, joka mahdollisti tämän tyyppisen datan hyödyntämisen. Mutta sitä mallia ei ole voitu hyödyntää oikein missään muualla sen jälkeen, koska hyvinvointialueuudistus viivästyi. Oma Hämeen panostukset vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuusperusteiseen johtamiseen houkuttelivat minut Kanta-Hämeeseen, sanoo Antikainen. 

Vaikuttavuus perustuu tietoon ja sen analysointiin

Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta pystytään kunnolla arvioimaan, tarvitaan tietoa palveluista ja niiden käyttäjistä. Oma Hämeessä on käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana tekoälyn hyödyntämiselle. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot.

– Tietoallas kerää kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot, kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Antikainen selvittää.

Oma Hämeessä on varmistettu, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi. Tietojen käyttö hyödyttää asiakkaita, koska se auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun esimerkiksi kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta, sanoo Antikainen.

Asiakasohjauksen selkeytyminen säästää kaikkien aikaa

Palvelujen vaikuttavuuteen liittyy olennaisesti asiakasohjaus, jota Oma Hämeessä kehitetään tällä hetkellä muun muassa selkiyttämällä asiakkaiden ensikontaktia palveluihin. Tällä halutaan helpottaa asiakkaan ohjautumista oikean ammattilaisen tai palvelun äärelle sekä itsehoidon pariin. 

Ensikontaktilla tarkoitetaan asiakkaan yhteydenottoa, josta käynnistyy hänen uuden vaivansa tai asian hoitaminen hyvinvointialueen palveluissa. Yhteydenotto voi tulla puhelimitse, digipalvelujen kautta tai toimipisteessä asioidessa. Ensikontaktissa annetaan muun muassa asiakas- ja palveluohjausta, tehdään hoidon arviointeja tai varataan aikoja. Pitkäaikaissairaiden ja muiden asiakkaiden, joilla on jo olemassa oleva hoito- tai palvelusuhde, kuuluu jatkuvuuden turvaamiseksi asioida omien, tuttujen työntekijöiden kanssa. 

Ensikontaktipalveluita on lähdetty kehittämään Oma Hämeessä ensin puhelinasioinnista. Muutokset näkyvät palveluissa vaiheittain, syksyn aikana tullaan asioinnin selkeyttämiseksi keskittämään ja vähentämään tuntuvasti Oma Hämeen palveluiden puhelinnumeroita, esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Ensikontaktipalvelujen yhtenäistämisellä tavoitellaan myös alueellista yhdenvertaisuutta asiakkaiden ohjautumisessa.

Keskitettyihin puheluihin vastaavat osaavat ammattilaiset, jotka ratkaisevat asiakkaan asian kerralla kuntoon tai ottavat asian haltuun. Tavoitteena on, ettei asiakkaan tarvitse olla enää ensimmäisen kontaktin jälkeen yhteydessä itse muihin ammattilaisiin tai palveluihin, vaan ammattilainen ohjaa hänet oikealle polulle.   

– Asiakkaiden yhteydensaanti ja pääsy sote-palveluihin tarvetta vastaavalla tavalla on jo pidemmän aikaa ollut haaste koko Suomessa. Selkeyttämällä asiakkaan ohjautumista palveluissamme vältämme turhaa työtä ja ajanhukkaa kaikilta osapuolilta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakas joutuu kolkuttelemaan erilaisia ovia saadakseen apua ongelmiinsa. Asia on ratkaistava ammattilaisten päässä, painottaa Oma Hämeen asiakkuusjohtaja Heli Aalto.

Palvelujen keskittäminen ja asiakkaan tarpeen mukainen ohjautuminen tukevat toiminnan vaikuttavuutta. Ideana on tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan. 

Kokemuksia ja tuloksia jaetaan muille hyvinvointialueille

Käytännön kehitystyön lisäksi Oma Hämeessä tehdään palvelujen vaikuttavuudesta myös tutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi joulukuussa 2023 Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lähes miljoonan euron tuen vaikuttavuustutkimukselle, joka liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Oma Hämeen tutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushanketta, jolle haettiin yhteisrahoitusta ministeriöltä. Kanta-Hämeen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 

Tutkimushankkeessa kehitettävän arviointimallin pitäisi tuoda esille sellaiset vaikuttavat palvelut ja toiminnot, joilla saadaan kustannustehokkaasti paras hyvinvointi alueen asukkaille.

– Jos otetaan esimerkiksi yksi meidän kansansairauksistamme, diabetes. Asiakkaalla voi olla tarve paljon muullekin kuin terveyspalveluille, mikä kannattaisi huomioida sekä asiakkaan hyvinvoinnin että kustannusten näkökulmasta. Esimerkiksi tarve säännölliselle kotihoidolle, asunnon muutostöille tai muulle pitkäkestoisille sosiaalihuollon palveluille on jäänyt aiemmin helposti diabeteksen hoidon ulkopuolelle. Tämä on voinut aiheuttaa päällekkäistä tekemistä tai palveluaukkoja asiakkaalle. Nyt koko sote-palvelujen kokonaisuus saadaan näkyväksi, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Oma Hämeessä kehitettävää vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hyödyntää muillakin hyvinvointialueilla sekä strategisen että operatiivisen johdon tukena. Malli myös tukee päätöksentekoa ja auttaa muuttamaan sote-palvelujärjestelmän painopistettä raskaammista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin.

Malli on jo herättänyt kiinnostusta – yhteistyötä tehdään useiden muiden hyvinvointialueiden kanssa sekä kansallisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kokemuksia ja tuloksia jaetaan mielellään, jotta tulokset saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi.

Hyvinvointialueiden velvoitteet palveluiden vaikuttavuuden seuraamiseen ovat kuitenkin kasvamassa. Nykyisellään hyvinvointialueiden yleiskatteisesta rahoituksesta suurin osa perustuu väestön palvelutarpeeseen. Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja esimerkiksi väestön sairastavuudessa, mikä heijastuu palvelutarpeen kautta rahoitukseen.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on kuitenkin muuttumassa. Avoinna on kuitenkin vielä, milloin ja miten se muuttuu. Rahoituksen uudistaminen vaatii myös kansallisen tason muutoksen tiedon hyödyntämisessä ja ajattelumallissa. 

– Tällä hetkellä rahoitusmalli on palvelutarveperusteinen, eli itse asiassa palvelutuotanto-keskeinen. Eli mitä enemmän väestö sairastaa, niin sitä enemmän saadaan rahaa. Olisi kaikkien kannalta järkevämpää, että rahoitusmalli olisi vaikuttavuusperusteinen ja että tuettaisiin hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja asukkaiden hyvinvointia, pohtii Antikainen. 

– Meillä Oma Hämeessähän näin toimitaan jo. Voisi ajatella, että me ollaan ymmärretty hyvinvointialueuudistuksen ydin esimerkillisesti, ehkä parhaiten koko maassa. Vaikuttavuuden kasvua ja kustannusten parempaa hallintaahan uudistuksella nimenomaan haettiin, kehaisee Antikainen. 

UUTINEN / 04.06.2024

Aluehallitus hyväksyi kiinteistökaupan Hämeenlinnan kaupungin kanssa

Maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi osaltaan Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökaupan. Kiinteistöjärjestelyistä on olemassa jo aiesopimus, jonka mukaan osapuolet luovuttavat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Ahveniston sairaala-alue ja rakennukset siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. 

Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen sekä hyväksynnän ministeriöiltä. Aluevaltuusto käsittelee kauppaa kokouksessaan 18. kesäkuuta. Kaupalla halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. Lue lisää kiinteistökaupasta

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös, että Oma Häme hakee lainanottovaltuuden muuttamista ministeriöiltä. Muutos tarvitaan, jotta hyvinvointialueelle syntyy laskennallinen lainanottovaltuus Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehtävien kiinteistöjärjestelyjen toteuttamiseksi. Oma Häme ei tarvitse pitkäaikaista lainaa kiinteistökauppaan ja sen myötä hyvinvointialueen vuokravastuut kokonaisuutena laskevat. Hyvinvointialue voi rahoittaa Forssan sairaalan oston kiinteistökaupasta saatavilla rahoilla. 

Silmäpoliklinikan laiteinvestointeihin tarvitaan hyväksyntä

Lisäksi Oma Häme hakee ministeriöiltä lupaa muuttaa lainanottovaltuuden perusteena olleen investointisuunnitelman kohdennuksia sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelman osalta. Muutos tarvitaan Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan laiteinvestointeja varten. 

Aiemmin Oma Häme on ostanut silmätautien hoitoon liittyviä palveluita Forssassa Silmäasema Julkiset palvelut Oy:ltä. Syyskuusta eteenpäin Oma Häme aikoo tuottaa palvelut itse. Forssan sairaalassa on valmiina sopivat tilat ja henkilöstö, mutta laitteet silmätautien poliklinikalle sekä kaihileikkaustoimintaan puuttuvat.

Omalla palvelutuotannolla tavoitellaan säästöjen lisäksi toiminnan tehostamista, koska silmätautien hoidon saatavuus ei ole ollut Kanta-Hämeessä lainmukaisella tasolla. Omaa toimintaa kokeillaan kahden vuoden pilottina, jonka perusteella jatko arvioidaan ennen ASSI-sairaalaan siirtymistä. Silmätautien investointihankinnat voidaan tarvittaessa hyödyntää ASSI-sairaalassa.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi Assi-sairaalanhankkeeseen liittyvät raportit. Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös talouden toteuman ensimmäiseltä vuosineljännekseltä sekä toteumaennusteen. Aluehallitus edellyttää, että toimialat valmistelevat menoleikkaustoimia, joilla korjataan tämän vuoden budjetin ylittymiset. Menoleikkaustoimia käsitellään vuoden 2025 talousarvioraamin käsittelyn yhteydessä aluehallituksen kokouksessa 17. kesäkuuta. 

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 10. kesäkuuta.

UUTINEN / 30.05.2024

Aluehallitus käsittelee maanantaina Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökauppaa

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy osaltaan Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökaupan. Kiinteistöjärjestelyistä on olemassa jo aiesopimus, jonka mukaan osapuolet luovuttavat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Ahveniston sairaala-alue ja rakennukset siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. 

Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen sekä hyväksynnän ministeriöiltä. Kaupalla halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja.

Kaupan kohteiden käypä arvo vastaa arvonmäärityksen marginaalien rajoissa kiinteistöjen aiesopimusvaiheessa arvioituja arvoja. Kauppakirjassa Oma Hämeen omistaman Ahveniston sairaala-alueen myyntihinta on 63 miljoonaa. Hämeenlinnan kaupungin omistamien neljän kohteen myyntihinta on  noin 34 miljoonaa euroa. Tällöin Hämeenlinnan kaupunki maksaisi Oma Hämeelle välirahaa vajaat 29 miljoonaa euroa. 

Kiinteistökaupan solmimisen jälkeen Oma Häme vuokraisi kaupungilta käyttöönsä kaikki Ahveniston sairaala-alueen rakennukset vuoden 2026 loppuun saakka. Oma Häme maksaisi kaikista tiloista kaupungille vuokraa noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Osaan tiloista, kuten Ahvenisto-rakennukseen, ensiavun tiloihin sekä C- ja M-rakennuksiin, Oma Häme jäisi vuokralle vuoden 2045 loppuun saakka. Sen sijaan D-, E- ja F-rakennukset jäisivät pois Oma Hämeen käytöstä vuoden 2026 lopussa.

Palvelut paremmin asukkaiden saataville

Kiinteistöjärjestelyn kannattavuus Oma Hämeelle vaihtelee 2020-, 2030– ja 2040-luvuilla. Hyvinvointialueen toiminnallista ja taloudellista tilannetta on vaikea arvioida pitkällä aikavälillä, koska esimerkiksi rahoitukseen, lainsäädäntöön ja hyvinvointialueille määrättyihin tehtäviin liittyy epävarmuustekijöitä.

Lähivuosina kiinteistöjärjestely on toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava Oma Hämeelle. Järjestely on lähivuosina myös kannattavampi kuin keväällä julkistetussa palveluverkkosuunnitelmassa ollut vaihtoehto, jossa Hämeenlinnan sote-palveluja olisi keskitetty merkittävästi Oma Hämeen omiin tiloihin eli lähinnä Ahvenistolle.

Kiinteistöjärjestely vähentää toiminnallisia ja taloudellisia riskejä, kun palvelut on hajautettu useampaan toimipisteeseen. Samalla palvelut ovat paremmin asukkaiden saavutettavissa. Hyvinvointialue ei tarvitse pitkäaikaista lainaa kiinteistöjärjestelyille, mutta Oma Hämeen on säädösten mukaan haettava sille kuitenkin laskennallista lainanottovaltuutta ministeriöltä. 

UUTINEN / 10.04.2024

Aluevaltuusto päätti palveluverkkomuutoksista maratonkokouksessaan

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijainnista äänestettiin useasti. Aluevaltuusto lisäsi palvelupisteen Hauholle. 

Aluevaltuusto päätti sosiaali- ja terveyspalveluita koskevista palveluverkkomuutoksista pitkässä kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistai-iltana. Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi periaatteen, jonka mukaan hyvinvointialueen palvelurakenteen kiinteinä toimipisteinä toimivat palvelukeskukset ja palvelupisteet.  

Palvelukeskuksia on jatkossa kolme: Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Palvelukeskusten paikoiksi hyväksyttiin Hämeenlinnassa joko Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevat kiinteistöt, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti tai hyvinvointialueen omistuksessa oleva Ahvenistonmäen kiinteistö ja tarvittavissa vuokrakohteissa kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus sijaitsee Riihimäen sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. Forssan palvelukeskus toimii Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. 

Aluevaltuutettu Tiina Metsäranta (vkk.) esitti palveluverkkosuunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Metsäranta peräsi vaihtoehtoja terveysasemien lakkauttamisille ja tiiviimpää yhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Muutosesitystä kannattanut valtuutettu Petri Laine (ps.) peräsi suunnitelmien vaikutuksista tarkempia laskelmia. Metsärannan esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 51–8. 

Aluevaltuuston tiistainen kokous venyi pitkäksi. Palveluverkkomuutokset olivat kolmelta alkaneen kokouksen ensimmäinen asia, mutta päätös palvelupisteiden sijainnista saatiin vasta iltayhdeksän aikaan. Kokonaisuudessaan palveluverkkomuutokset saatiin käsiteltyä kello 23 mennessä. 

Aluevaltuuston kokousta seurasi verkon kautta parhaimmillaan yli 400 henkilöä. Voit katsoa kokouksen tallenteen täältä. Aluevaltuusto käsitteli kokouksessa palveluverkkomuutosten lisäksi myös toista talouden tasapainottamisohjelmaa, muutostalousarviota ja Forssan sairaalan kiinteistökauppaa. Edellä mainitut päätökset sekä kokouksessa tehdyt henkilövalinnat on kerrottu tämän tiedotteen lopussa. Kokouksen esityslista löytyy täältä. 

Hauho lisättiin palvelupisteeksi äänestyksellä 

Palvelupisteiden sijainneista Kanta-Hämeen kunnissa aluevaltuusto keskusteli perusteellisesti ja päätös syntyi vasta useamman äänestyksen jälkeen. Aluehallituksen esityksessä palvelupisteitä oli kahdeksan: Jokioisissa, Kalvolassa, Lammilla, Lopella, Oitissa, Parolassa, Tervakoskella ja Turengissa. Useat valtuutetut eri valtuustoryhmistä tekivät muutosesityksiä palvelupisteiden sijaintiin. Palvelupisteitä esitettiin sijoitettavaksi myös Hauholle, Humppilaan, Renkoon, Tammelaan, Tuulokseen ja Ypäjälle.  

Aluevaltuusto äänesti Lammin palvelupisteestä ja sen vaihtoehdoista sekä aluehallituksen pohjaesitykseen lisättävistä palvelupisteistä. Helena Lehkonen (kok.) esitti Lammin palvelupisteen tilalle Ydin-Hämeen palvelupistettä, joka olisi Hauhon, Tuuloksen ja Lammin yhteinen. Esitys Ydin-Hämeestä hävisi äänestyksessä äänin 38–19. 

Johanna Häggman (kesk.) esitti Tammelan lisäämistä palvelupisteiden listalle. Esitys kaatui äänestyksessä äänin 31–28. Häggman esitti listalle lisättäväksi Hauhoa, joka hyväksyttiin palvelupisteeksi äänin 26-33.  

Häggmanin esitys Humppilasta kaatui äänestyksessä äänin 36–23. Myöskään Tiina Metsärannan (vkk.) esitys Ypäjän lisäämisestä palvelupisteeksi ei saanut riittävää kannatusta, vaan hävisi äänestyksessä 37–21. Prabhakaran Ranjithkumar (sd.) ja Tea Jaakkola (ps.) esittivät palvelupistettä Renkoon, mutta esitys kaatui äänestyksessä 36–23.  

Aluevaltuuston päätöksellä Oma Häme perustaa yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat  

• Jokioisissa 
• Hauholla (Hämeenlinna) 
• Kalvolassa (Hämeenlinna) 
• Lammilla (Hämeenlinna)  
• Lopella 
• Oitissa (Hausjärvi) 
• Parolassa (Hattula) 
• Tervakoskella (Janakkala) 
• Turengissa (Janakkala) 

Myös lähipalvelukonsepti keskustelutti aluevaltuustoa. Kyse on vuoden 2026 alusta käyttöön otettavasta palvelusta, joka on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi.  

Johanna Häggman (kesk.) esitti, että palvelukonsepti otettaisiin käyttöön erityisesti niillä alueilla, joilta terveysasema lakkaa. Häggmanin esitys kaatui äänestyksessä täpärästi 30–29. Häggman esitti myös, että lähipalvelukonseptin käyttäminen mahdollistettaisiin myös muille kuin määritellylle kohderyhmälle, jos resurssit sen sallivat. Myös tämä esitys kaatui äänestyksessä 33–26. Hannele Saari (kd.) esitti, että aluevaltuusto määrittelisi lähipalvelukonseptin tarkemman sisällön ennen sen käyttöönottoa. Muutosesitys kaatui tiukassa äänestyksessä 30–29. Muut palveluverkkomuutoksia koskevat yksityiskohdat aluevaltuusto hyväksyi pienin tekstimuutoksin. 

Talousasiat hyväksyttiin pienin muutoksin

Palveluverkkomuutosten lisäksi aluevaltuusto käsitteli tiistain kokouksessaan toista talouden tasapainottamisohjelmaa sekä muutostalousarviota, joita tarvitaan hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen vuoksi. Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoiteltiin vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa 2023 aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelmasta sekä toisesta tasapainottamisohjelmasta, jolla halutaan hillitä kustannusten nousua vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja ja ylitöitä. 

Säästöjä haetaan toisessa tasapainottamisohjelmassa myös kehittämällä hankintojen johtamista sekä lisäämällä työntekijöiden välitöntä asiakastyötä ja työpanoksen joustavaa käyttöä. Näillä tasapainottamistoimilla tavoitellaan yhteensä 57 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluevaltuusto hyväksyi toisen tasapainottamisohjelman Minna Belikin (vas.) esittämällä lisäyksellä. Sen mukaan henkilöstön työpanoksen joustavan käytön tulee perustua ensisijaisesti työntekijän vapaaehtoisuuteen. Belikin esittämä lisäys hyväksyttiin äänin 29–30.

Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksiä tämän vuoden muutostalousarvioon. Reiman mukaan Oma Hämeellä on velvollisuus hakea valtiolta lisärahoitusta, jos on riski, etteivät rahat riitä asukkaiden perustuslaillisiin oikeuksiin perustuvien palveluiden järjestämiseen. Reima esitti, että hyvinvointialue selvittää, millaisia puutteita palveluissa on perusoikeuksien osalta ja tarvittaessa hakee lisärahoitusta viimeistään syksyllä. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 34–25. Juhani Lehto (vas.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä. Lisäksi Reima esitti 200 000 euron lisämäärärahaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tämä esitys hävisi äänestyksessä 33–25.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi Forssan sairaalan kiinteistökaupan. Oma Häme ostaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä kiinteistöjä reilulla kahdeksalla miljoonalla eurolla. Kauppa koskee Forssan sairaalaa, Korkeavahan terveysasemaa sekä kolmea pienempää kiinteistöä. Kaupan toteutuminen edellyttää, että valtiovarainministeriö myöntää siihen valtuuden. Forssan sairaalaan on tarkoitus perustaa yksi Oma Hämeen kolmesta sote-palvelukeskuksesta.

Aluevaltuusto asetti tilapäisen valiokunnan

Aluevaltuusto päätti asettaa tilapäisen valiokunnan, jonka tehtävänä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokunnan tarve johtuu aluehallituksen varajäsenen, Petri Hakamäen, eroamisesta Keskustan valtuustoryhmästä. Hakamäki ilmoitti aluevaltuuston kokouksessa 19. joulukuuta eroavansa Keskustan valtuustoryhmästä ja perustavansa oman valtuustoryhmän. Hakamäki ei kuitenkaan ole eronnut aluehallituksen varajäsenen tehtävästä, eikä Keskustan aluevaltuustoryhmä halua Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla hyvinvointialueen luottamustehtävissä. 

Aluevaltuusto valitsi tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinaisia jäseniä ovat Piia Olkinuora (sd.), Juha Isosuo (kok.), Heini Ristavaara (kesk.), Mika Lartama (ps.), Juhani Lehto (vas.), Anne Lindgren (vihr.) ja Elise Oikari (kd.). Tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Piia Olkinuora ja varapuheenjohtajaksi Juha Isosuo.

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessaan myös muita henkilövalintoja. Teppo Turjan (ps.) tilalle aluevaltuustoon nousee Tea Jaakkola. Turjan tilalle integraatiovaliokuntaan valittiin Mika Lartama ja hänen tilalleen varajäseneksi Jukka Lintukangas. 

Muut asiat aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston seuraava kokous on 14. toukokuuta.