Lapsiperheiden palveluohjauksesta ja neuvonnasta saat kiireetöntä apua ja tukea. Autamme perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia tai lapsi syntymässä. Palveluohjauksessa selvitämme, millaista tukea perheesi voisi tarvita sekä ohjaamme teidät parhaiten auttaviin palveluihin. Palveluohjaus on vapaaehtoista.
Tarpeen tullen teemme yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten järjestöjen, yhdistysten ja hyvinvointialueen muiden toimialojen kanssa.
Ota yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen, jo esimerkiksi:
Selvitämme tilanteesi ja ohjaamme sopiviin palveluihin. Sopivia tukipalveluita voivat olla esimerkiksi
• keskustelu palveluohjaajan kanssa
• keskusteluavun pika-aika
• lapsiperheiden kotipalvelu
• perhetyö
• perheneuvola
• lapsiperheiden sosiaalityö
• lastensuojelun palvelut.
Valitse paikkakunta ja saat näkyviin yhteystiedot, sähköiset palvelut ja muut palveluun liittyvät tiedot.
Valitse paikkakunta
Valittuna: Kaikki
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää, jotta voidaan arvioida perheen mahdollisesti tarvitseman tuen tarve jo raskauden aikana. Ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus, mutta voit tehdä ilmoituksen myös yksityishenkilönä mikäli toivot oman tai toisen henkilön tuen tarpeen selvittämistä.
Tee lastensuojeluilmoitus, kun epäilet, että lapsen lastensuojelun tarve tulee selvittää. Ammattilaisella on aina velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.
Tee ilmoitus oheisella verkkolomakkeella.
Oma Häme -mobiilisovellus kokoaa hyvinvointialueen palvelut yhteen sovellukseen. Sovelluksesta löydät tietoa hyvinvointisi ja terveytesi tueksi.
Kun olet kirjautunut sovellukseen, voit
Sovelluksen voit ladata sovelluskaupastasi. Voit kirjautua palveluun myös osoitteessa omahame.fi. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, kun herää huoli lapsen tai perheen tuen tarpeesta. Yksityishenkilönä voit ottaa oheisella lomakkeella yhteyttä, kun toivot oman tai perheesi tuen tarpeen selvittämistä. Mikäli ammattilaisella ei ole asiakkaan/lapsen huoltajan suostumusta yhteydenottoon, tulee huolesta tehdä lastensuojeluilmoitus.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumerosta vastataan ympäri vuorokauden (24/7). Jos olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaamaan puheluihin. Soita siis kiireellisissä tapauksissa suoraan hätänumeroon 112.
Hätäkeskus välittää sosiaali- ja kriisipäivystykselle yleiseen hätänumeroon 112 tulleista yhteydenotoista sellaiset, joissa hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan tarvitaan sosiaalitoimen kiireellisiä toimenpiteitä.
Kiireettömissä tilanteissa ole aina ensisijaisesti yhteydessä alueen neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Kiireettömän lastensuojeluilmoituksen ja kaikkia ikäryhmiä koskevat huoli-ilmoitukset voit tehdä täyttämällä digitaalisen tuen tarpeen lomakkeen.
Avoinna ympäri vuorokauden.
HätäkeskusAvoinna ympäri vuorokauden.
Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä
Lapsiperheiden palveluohjauksen puhelinasiointi tarjoaa ohjausta ja neuvontaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen.
Palveluohjaukseen voivat soittaa sekä yksityiset henkilöt että ammattilaiset. Palvelu on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perheille, joissa on ainakin yksi alaikäinen. Palveluohjaus on maksutonta ja vapaaehtoista.
Mikäli puheluusi ei ehditä vastata puhelinajalla, jää numerosi meille talteen ja soitamme sinulle takaisin.
Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä Sosiaali- ja kriisipäivystykseen puh 03 6296560. Henkeä uhkaavassa tilanteessa on aina otettava yhteyttä yleiseen hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi päivystyksellisen sosiaalityön tarpeen.
Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä
Ota yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen ja neuvontaan, jos tarvitset tukea. Voit myös ottaa yhteyttä, mikäli sinulla on huolta läheisestäsi. Löydät yhteystiedot kohdasta ”Puhelinasiointi” ja sähköinen asiointi.
Jos olet viranomainen, tee tuen tarpeen ilmoitus tai kiireetön lastensuojeluilmoitus sähköisellä lomakkeella. Kysy tarvittaessa neuvoa palveluohjaajalta ennen ilmoituksen tekemistä.
Ota ensisijaisesti yhteyttä omaan työntekijääsi, jos olet jo jonkin palvelun asiakkaana.
Muista, että emme palvele numerotiedusteluissa tai ajanvaraus- ja peruustusasioissa.
Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen numeroon 03 6296560. Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita aina hätänumeroon 112.
Digiasiointi keskitetään marraskuussa entistä vahvemmin Oma Häme -sovellukseen.
Kantahämäläiset ovat löytäneet hienosti Oma Hämeen chatit – syyskuussa asiointeja oli jo yli 3 200 kpl
UUTINEN / 15.10.2024
Digiasiointi keskitetään marraskuussa entistä vahvemmin Oma Häme -sovellukseen.
UUTINEN / 15.10.2024
Oma Hämeen chat-palvelut laajentuivat syyskuussa. Nyt kantahämäläiset saavat keskusteluyhteyden chatin kautta jo moniin Oma Hämeen eri ammattilaisiin – ilman ajanvarausta tai asiointia paikan päällä. Odotusaikakin on vain pari minuuttia. Digiasiointi keskitetään marraskuussa entistä vahvemmin Oma Häme -sovellukseen.
Mihin kaikkeen chatista saa apua?
– Chatin kautta kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Jos asiaa ei voida hoitaa chat-keskustelun aikana, ammattilainen ohjaa asiakkaan hänelle sopivaan palvelukanavaan, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo.
Asiakkaille on tarjolla jo monta erilaista chatia: sairaanhoitaja-chat, aikuissosiaalityön chat, asiakaspalvelu-chat, fysioterapeutti-chat ja neuvola-chat. Uusimpina ovat syyskuussa avatut suun terveydenhuollon chat sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden chat. Suun terveydenhuollon chatin suosio on yllättänyt positiivisesti.
– Suuri suosio kertoo selvästä tarpeesta matalan kynnyksen yhteydenottoväylään ja digitaaliseen ajanvaraukseen.
Tyytyväisyydestä chat-palveluihin kertoo myös esimerkiksi se, että yli 90 % sairaanhoitaja-chatin asiakaspalautteista on positiivisia.
Mediassa paljon esillä ollut verkkorikollisuus, kuten kalastelu- ja huijausyritykset, voivat aiheuttaa huolta myös julkisen terveydenhuollon digipalveluiden käyttäjissä.
Miten Oma Hämeen chattien luotettavuus ja tietosuoja on varmistettu?
– Toiminta on yhtä luottamuksellista kuin lukitun vastaanottohuoneen takana, Roine vakuuttaa.
Palvelussa käytettävät tunnistetiedot välitetään aina vahvaa salausta käyttäen. Jokaisen asiakkaan tulee kuitenkin pitää huolta oman laitteensa tietoturvasta.
Oma Häme haluaa keskittää asiakkaiden digiasioinnin yhteen paikkaan eli Oma Häme -sovellukseen. Tämä tarkoittaa DigiFinlandin ylläpitämästä Omaolo-palvelusta luopumista marraskuun 2024 loppuun mennessä. Sen jälkeen kantahämäläiset eivät voi enää lähettää oirearvioita.
– Sairaanhoitaja-chatissa meillä on käytössä älykäs oirekysely ennen asiantuntijan liittymistä chattiin. Otamme käyttöön mahdollisuuden jättää yhteystiedot yhteydenottoa varten myös silloin, kun chatit ovat suljettuna, kehittämispäällikkö Hanna Narsakka kertoo.
Keskittämisen hyötyjen lisäksi Omaolo-palvelusta luopumisella saadaan aikaan säästöjä.
Oma Häme muistuttelee kantahämäläisiä digipalveluiden käytöstä loppuvuoden aikana myös tekstiviestitse.
Chatteja ja muita digipalveluitamme käytät kätevimmin Oma Häme -sovelluksen kautta. Sovelluksen avulla myös esimerkiksi nämä asiat löytyvät helposti yhdestä paikasta:
Sovelluksen voit ladata maksutta omasta sovelluskaupastasi nimellä ”Oma Häme”. Jos käytät tietokonetta, kirjaudu palveluun osoitteessa omahame.fi. Osan chateista voit aloittaa myös anonyymisti omahame.fi-sivustolla löytyvästä Aloita chat -painikkeesta.
Katso tästä ohjevideo sovelluksen käyttöön:
Lue lisää chateista ja niiden aukioloajoista
Lue Oma Häme -sovelluksesta ja katso ohjevideo
Jätä tästä palautetta digipalveluista (huom! Jätä teknisiä häiriöitä koskevat palautteet suoraan sovelluksen kautta).
Oma Häme on mukana kehittämässä Paluu hatkasta -menetelmää
Hatkaamisella tarkoitetaan nuoren karkaamista lastensuojelulaitoksesta.
Oma Häme on mukana kehittämässä Paluu hatkasta -menetelmää
UUTINEN / 13.03.2025
Hatkaamisella tarkoitetaan nuoren karkaamista lastensuojelulaitoksesta.
UUTINEN / 13.03.2025
Oma Hämeen sijaishuolto on ollut mukana testaamassa uutta Paluu hatkasta -menetelmää yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa. Mäkikujan perhetukikeskuksen Apila-osasto Riihimäellä on kokeillut viime vuonna menetelmää nuorten kanssa, ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Sekä työntekijät että nuoret ovat antaneet myönteistä palautetta menetelmän toimivuudesta. Ensikokemukset osoittavat, että menetelmällä on vaikuttavuutta hatkaamisen ennaltaehkäisyssä. Hatkaamisella tarkoitetaan nuoren karkaamista lastensuojelulaitoksesta.
Oma Hämeen tavoitteena on laajentaa Paluu hatkasta -menetelmän käyttö kaikkiin Oma Hämeen lastensuojeluyksiköihin vuoden 2025 aikana. Menetelmä tarjoaa systemaattisen ja rakenteellisen tavan työskennellä nuorten kanssa hatkasta palaamisen jälkeen. Se auttaa lastensuojelun ammattilaisia ymmärtämään nuorten kokemuksia, tunnistamaan hatkan taustalla olevia syitä sekä löytämään ratkaisuja, joilla tulevia hatkoja voidaan vähentää.
Oma Hämeen ammattilaiset olivat esittelemässä hyvinvointialueen kokeilua Hatkassa-hankkeen "Hyvä paluu hatkasta" -webinaarissa helmikuussa. Tilaisuudessa jaettiin ensikokemuksia menetelmän käytöstä ja keskusteltiin sen mahdollisuuksista lastensuojelun arjessa.
Paluu hatkasta -menetelmä perustuu yhdysvaltalaiseen malliin, jonka on tuonut Suomeen Pesäpuu ry:n Hatkassa-hanke. Menetelmä on mukautettu suomalaiseen lastensuojeluun sopivaksi. Pesäpuu ry on juuri julkaissut -oppaan, johon on koottu menetelmän tausta, toimintamekanismit sekä konkreettiset lomakkeet, joiden avulla sen käyttö on helppoa ja selkeää. Julkaisu on suunnattu lastensuojelun ammattilaisille sekä kaikille hatkaamisilmiöstä kiinnostuneille.
Oma Häme on sitoutunut kehittämään lastensuojelun käytäntöjä ja tarjoamaan vaikuttavia työmenetelmiä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Paluu hatkasta -menetelmän käyttöä laajennetaan vaiheittain, ja sen vaikuttavuutta seurataan tiiviisti hyvinvointialueella.
Tutustu Hatkassa Suomessa III: Paluu hatkasta -oppaaseen Pesäpuu ry:n sivuilla
Palautetietoinen työskentelytapa tuo asiakkaan äänen paremmin kuuluviin
FIT-työtapaa käyttävät ensimmäisinä kasvatus- ja perheneuvoloiden sekä lastensuojelun ammattilaiset.
Palautetietoinen työskentelytapa tuo asiakkaan äänen paremmin kuuluviin
UUTINEN / 11.03.2025
FIT-työtapaa käyttävät ensimmäisinä kasvatus- ja perheneuvoloiden sekä lastensuojelun ammattilaiset.
UUTINEN / 11.03.2025
Oma Hämeen lastensuojelun, perhekeskuksen ja aikuissosiaalityön yksiköissä otetaan käyttöön palautetietoinen työskentelytapa (FIT eli Feedback-Informed Treatment) vaiheittain tämän vuoden aikana. Työtavalla halutaan vastata vahvemmin ja vaikuttavammin asiakkaiden tarpeisiin. Työtapaa on testattu Hämeenlinnassa vuosina 2021–2022 ja se on laajasti käytössä muun muassa Helsingin kaupungilla. Työtapaa ollaan ottamassa käyttöön myös useammalla muulla hyvinvointialueella.
Oma Hämeessä on koulutettu lastensuojelun, perhekeskuksen ja aikuissosiaalityön esihenkilöitä ja ammattilaisia työtavan käyttöön vuoden 2024 lopusta lähtien. Työtapa otetaan ensimmäisenä käyttöön kasvatus- ja perheneuvolassa, lastensuojelun avo- ja jälkihuollossa ja lastensuojelun perhekuntoutuksessa.
Tavoitteena on, että kaikki tarvittavat ammattilaiset koulutetaan ja työtavasta tulee pysyvä lastensuojelun, perhekeskuksen ja aikuissosiaalityön palveluissa. Palautetietoinen työtapa esitellään asiakkaille aina työskentelyn alussa.
Palautetietoisuus on työtapa, jossa kunnioitetaan asiakkaan ääntä ja kokemusta. FIT-työtapaan sisältyy kahden erilaisen arviointimittarin käyttö. Toisella mittarilla asiakas arvioi itse omaa hyvinvointiaan tapaamisen alussa. Toisella mittarilla asiakas antaa tapaamisen lopussa arvion yhteistyön laadusta ja kokemuksestaan itse työskentelystä (katso kuvat alempaa).
Asiakkaan tarpeista keskustellaan käynnin aikana ja niitä kartoitetaan FIT-kyselyllä ja ne kirjataan ylös. Tämä auttaa muokkaamaan työskentelyä asiakkaalle sopivammaksi ja auttaa häntä kohti tavoiteltuja tuloksia tai muutosta. Lapsiasiakkaiden kohdalla huoltaja voi täydentää arviota rinnakkaisella arvioinnilla.
Asiakas antaa arvion ammattilaisen lähettämän kyselylinkin tai QR-koodin kautta. Jos asiakkaalla ei ole omaa älylaitetta käytettävissä, niin arvio annetaan joko paperilomakkeella tai ammattilaisen älylaitteella. Asiakas saa arvion antamiseen ammattilaisen tukea tarvittaessa. Arvion antaminen perustuu asiakkaan suostumukseen.
Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen on vakuuttunut työtavan käytön vaikuttavuudesta.
– Olemme Oma Hämeessä kiinnostuneita siitä, mitä sinulle ja läheisillesi kuuluu ja miten voimme sinua tai tilannettasi parhaiten tukea, painottaa Paasikoski-Junninen.
Työtapa tukee asiakkaan ja ammattilaisen yhteistä ymmärrystä. Sen hyödyistä asiakastyössä on tutkimusnäyttöä. Palautetta sinulta on kysytty varmasti aiemminkin, mutta nyt sen kysyminen tapahtuu työtavan kautta järjestelmällisesti ja säännöllisesti.
Työtavan avulla voit osallistua paremmin tapaamisten arviointiin ja suunnitteluun, jolloin palvelu vastaa paremmin omia tarpeitasi. Palautteen perusteella tapaamisia muokataan niin, että niistä olisi sinulle mahdollisimman paljon hyötyä. Työskentelytapa antaa pidemmällä aikavälillä mahdollisuuden nähdä, miten kokemuksesi hyvinvoinnistasi muuttuu ollessasi asiakkaamme.
