UUTINEN / 16.12.2025

Aluevaltuusto päätti talousarviosta lukuisten äänestysten jälkeen

Aluevaltuuston 16. joulukuuta pidetyn kokouksen laajimpana asiana oli vuoden 2026 talousarvioesitys. Budjettikeskustelu kesti yli 7 tuntia. Voit katsoa kokouksen tallenteen tästä. 

Oma Häme on laatinut vuoden 2026 talousarviotaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028.  

Talousarvio 2026: hyvinvointialueen alijäämän kattaminen aikataulussa jatkuu - Oma Häme

Talousarviosta pidettiin valtuustossa pitkiä puheenvuoroja. Kokouksen muut päätökset on koottu tähän tiedotteeseen.

Keskustelun avasi aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Hän muistutti, että Oma Häme on onnistunut pitämään asiakkaiden palveluajat ja henkilömitoitukset kunnossa haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Puolueiden ryhmäpuheenvuoroissa ja yleiskeskustelussa nostettiin esille toisaalta yhteistä ponnistelua alijäämien kattamiseksi, mutta myös huolta taloushaasteiden vaikutuksista asiakkaisiin.

Osa valtuutetuista oli huolissaan asiakkaiden luottamuksen säilymisestä palveluiden saatavuuteen ja toimivuuteen. Hyvinvointialueille asetettu vaatimus alijäämien kattamisesta ja sen talousarviossa näkyvät seuraukset nousivat esille monissa puheenvuoroissa. Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisten asumisen paikkojen väheneminen sai kritiikkiä.

Muutosesitykset kaatuivat äänestyksissä

Oma Hämeen talousarvion lähtökohtana on talouden tasapainottaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan ja palveluja kehitetään hallitusti myös tulevina vuosina. Aiemmille vuosille asetettuihin talouden tasapainottamistavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy, mikä kasvattaa säästöpaineita. Jotta alijäämä voidaan kattaa määräajassa, hyvinvointialueen tulee tehdä selvästi ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2025 ja 2026. 

Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, myöntääkö valtio Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen tai hakeeko ja saako hyvinvointialue valtiolta lisärahoitusta. Mahdollinen lisäaika voisi pienentää vuonna 2026 tarvittavaa ylijäämää noin 30 miljoonalla eurolla. Talousarvioon on sisällytetty tästä kokonaisuudesta noin puolet. Mikäli laki ei tule voimaan eikä hyvinvointialue saa lisärahoitusta, valmistellaan jäljelle jäävän 15 miljoonan euron kattamiseen tarvittavat toimet huhtikuussa muutostalousarvion yhteydessä.

Vasemmistoliitto esitti kahta tekstimuutosta, joilla olisi pienennetty talousarvion sopeuttamistoimia 30 miljoonalla. Tämä ei olisi ollut nykyisen alijäämien kattamisvelvoitteen mukaista. Esitykset kaatuivat äänestyksessä 53-6, joten keväällä 2026 päätetään lisäsopeutustoimista sen mukaan, mikä tilanne alijäämien kattamisen suhteen silloin on.

Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti myös ryhmärahasta ja äänesti siitä kahteen kertaan. Aluevaltuustoryhmät saavat hyvinvointialueelta tukea eli ryhmärahaa. Ryhmärahaa voi käyttää muun muassa toimintakuluihin ja viestintään, ei kuitenkaan vaalikampanjointiin. Perussuomalaiset esittivät ryhmärahasta luopumista, mitä kristillisdemokraatit kannattivat. Vasemmistoliitto esitti ryhmärahan pienentämistä 1 500 euroon vuodessa valtuutettua kohden.

Molemmat esitykset kaatuivat äänestyksessä, ja jatkossa ryhmärahaa maksetaan aluehallituksen esityksen mukaisesti 500 euroa nykyistä vähemmän eli 4 000 euroa vuodessa valtuutettua kohden.

Talousarvio hyväksyttiin lopulta esityslistan mukaisesti

Vasemmistoliiton valtuutetut tekivät useita muutosesityksiä toimialojen talousarvioihin. Juhani Lehto (vas.) esitti kolmen miljoonaa euron lisäystä terveydenhuollon henkilöstömenoihin, erityisesti omalääkäri-toimintamallin vahvistamiseksi. Satu Viksten (vas.) esitti kahden miljoonan euron lisäystä mielenterveys- ja päihdepalveluihin, painottuen erityisesti lapsiin ja nuoriin. Molemmat esitykset kaatuivat äänestyksissä selvin luvuin. 

Myöskään Erja Hirviniemen (vas.) ja Sari Auvisen (vas.) muutosesitykset ikäihmisten palveluiden talousarvioon eivät saaneet äänestyksessä riittävää kannatusta. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluihin esitettiin lisäystä nuorten, työttömien aikuisten tukemiseen, mutta Tarja Kirkkola-Heleniuksen (vas.) esitys hävisi äänestyksessä. 

Keskustan valtuustoryhmä esitti lisäystä pelastustoimen budjettiin ja ensihoidon määrärahoihin, mutta se ei saanut äänestyksessä riittävästi kannatusta.

Aluevaltuusto hyväksyikin talousarvion esityslistan mukaisesti, kuten myös vuosien 2026-2028 taloussuunnitelman. Aluevaltuusto myönsi lisäksi aluehallitukselle valtuuden kohdentaa vuoden 2026 tasapainottamistoimet tulosalueille käyttösuunnitelman 2026 käsittelyn yhteydessä. 

Aluevaltuuston 16.12.2025 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 16.12.2025

Aluevaltuusto hyväksyi kiinteistökauppoja ja kävi vilkasta keskustelua asiakasmaksuista

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui tiistaina 16.12. Hämeenlinnaan vuoden viimeiseen kokoukseensa. Kokouksen tallenteen voi katsoa jälkikäteen täältä. 

Erityisesti asiakasmaksujen korotukset ja vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 aiheuttivat runsaasti keskustelua valtuutettujen parissa. Lue täältä, mitä talousarviosta päätettiin ja keskusteltiin. 

Aluevaltuusto hyväksyi Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kuntien kanssa valmistellut kiinteistökaupat ja niihin myönnettävät määrärahat. Oma Häme haluaa saada palveluverkon kannalta keskeiset toimipisteet omistukseensa. Se tukee hyvinvointialueen tavoitetta kehittää pitkäjänteisesti palveluverkkoaan ja hallita itse kiinteistöjensä elinkaarta. 

Hämeenlinnan kiinteistökaupoista ja niiden vaikutuksista Oma Hämeen palveluihin ja kustannuksiin käytiin kokouksessa keskustelua. Valtuutetut äänestivät aluehallituksen esityksen sekä Johanna Häggmanin (kesk.) tekemän muutosesityksen välillä. Häggman esitti päätökseen lisäystä, jonka mukaan suun terveydenhuollon palveluiden muutosten kustannusvaikutukset pitäisi selvittää. Oma Häme ostaa Hämeenlinnan kaupungilta Jukolan terveysaseman, jonne rakennetaan lisää tiloja suun terveydenhuollolle. Aluehallituksen pohjaesitys voitti Häggmanin esityksen äänestyksessä 45-12. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.  

Kauppojen toteutuminen kuntien kanssa edellyttää vielä, että valtioneuvosto hyväksyy muutoksen hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen. Investoinnit katetaan kassavaroilla, eikä pitkäaikaista rahoitusta tarvita. Tavoitteena on, että rakennukset siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Lue aiheesta lisää: Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä - Oma Häme 

Aluevaltuusto hyväksyi tiistain kokouksessaan muutokset vuoden 2025 talousarvioon esityksen mukaisesti. Myös investointisuunnitelma vuosille 2027-2030 ja päivitykset hyvinvointialueen palkkiosääntöön hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. 

Valtuusto päätti palauttaa jatkovalmisteluun vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka liittyy ikäihmisten neuvolatoiminnan kehittämiseen. Valtuustoaloitteen on jättänyt keskustan valtuustoryhmä.  

Asiakasmaksut jakoi mielipiteitä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakasmaksut vuodelle 2026 herättivät valtuustosalissa vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Puheenvuoroissa tuotiin esiin maksujen korottamisen pakko, joka johtuu hallituksen päätöksestä. Hallitus on antanut asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisesta sekä esittänyt käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä palveluista perittävän enimmäismaksun korottamista.  

Valtuutetut olivat eri mieltä siitä, onko Oma Hämeen nostettava maksuja yhtä paljon. Osa päättäjistä muistutti, että maksujen korotus on välttämätöntä, koska valtion rahoitusta on leikattu samassa suhteessa. Osa valtuutetuista taas vetosi hyvinvointialueiden itsemääräämisoikeuteen ja näki, että korotukset ovat liikaa pienituloisille asiakkaille ja ne voisivat jopa estää hoitoon hakeutumista.  

Erja Hirviniemi (vas.) esitti, että asiakasmaksuohjeeseen palataan uudelleen keväällä 2026 muutostalousarvion yhteydessä, jolloin olisi mahdollisuus tehdä huojennuksia maksuihin. Aluehallituksen pohjaesitys kuitenkin voitti äänestyksessä Hirviniemen muutosesityksen äänin 41-18.  

Aluevaltuuston päätöksellä asiakasmaksut siis nousevat vuodenvaihteessa. Muutoksista viestitään erikseen tarkemmin asiakkaille.  

Aluevaltuuston 16.12.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 15.12.2025

Oma Hämeen talousarvio ratkeaa tiistaina – palveluja kehitetään tiukasta taloustilanteesta huolimatta

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvioesitys on valmisteltu erittäin haastavassa taloustilanteessa. Menojen kasvu ylittää edelleen valtion rahoituksen kehityksen, ja alijäämän kattamisvelvoite edellyttää tiukkaa kulukuria kaikilla toimialoilla. Aluevaltuusto päättää talousarviosta kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistaina 16. joulukuuta. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta klo 10 alkaen.

Aluehallitus esittää vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Lopullisista lisäsopeutustoimista päätetään keväällä 2026, kun valtion lisärahoitus ja mahdollisen lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen selviävät. Talousarvion lähtökohtana on talouden tasapainottaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan ja palveluja kehitetään hallitusti myös tulevina vuosina. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla.

Aluevaltuuston 16.12.2025 kokouksen esityslista

Asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan ytimenä

Taloushaasteista huolimatta asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan keskiössä – palveluita kehitetään vaikuttavuutta lisäten, hoitoketjuja parantaen ja palvelukokemusta vahvistaen. Ikäihmisten palveluissa panostetaan entistä vahvemmin siihen, että asiakas saa oikean palvelun oikeaan aikaan. Teknologian käyttöä lisätään erityisesti asiakasohjauksessa palveluprosessien sujuvoittamiseksi ja palvelutarpeen arvioinnin tueksi. Lisäksi yhteistyötä lisätään perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden kanssa, ja toimialojen välisistä rajapinnoista pyritään löytämään synergiaetuja, jotka tukevat sekä palvelujen vaikuttavuutta että kustannusten hallintaa.

Vuoden 2026 talousarviossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitteeksi on asetettu 5,5 prosenttia, minkä vuoksi ostopalveluja ollaan vähentämässä. Samanaikaisesti kevyempiä ja yhteisöllisiä asumisratkaisuja lisätään. Kotihoitoa ja etähoivaa vahvistetaan, jotta ikäihmisten kotona asumista voidaan tukea aiempaa pidempään.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa toiminta kehittyy useilla osa-alueilla. Uusi lastensuojeluyksikkö Appara sekä Ilveskodin vammaisten asumisen yksikkö aloittavat toimintansa ensi vuonna. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisen kehittäminen jatkuu: perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden Oma Voima -yksiköt vakiinnuttavat asemansa. Palautetietoisen työskentelyn toimintamalli otetaan käyttöön, sen tavoitteena on lisätä palveluiden vaikuttavuutta sekä vahvistaa asiakassuhdeperustaista työskentelyä.

ASSI-sairaala uudistaa terveydenhuollon palveluja

Terveydenhuollossa Ahveniston sairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2026 mahdollistaa aiempaa laajemman oman palvelutuotannon. Kiireettömän hoidon saatavuutta parannetaan ja hoitoketjuja sujuvoitetaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan avohoitoa ja kevennetään asumispalvelujen kustannusrakennetta. 

ASSI-sairaalan valmistuminen tuo käyttöön uudet ja modernit tilat, joihin sijoittuu erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollon osastoja Hämeenlinnan ja Janakkalan seuduilta. Sairaalaan perustetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen kuntoutusosasto. Leikkauskapasiteetti kasvaa 10–12 saliin ja uusi kirurginen osasto käynnistyy, vaikka osastopaikkojen kokonaismäärä pysyy muutoksessa ennallaan.

Erikoissairaanhoidossa keskeistä on oman palvelutuotannon toimivuuden varmistaminen niin, että asiakkaat saavat tarvitsemansa tutkimukset ja hoidon kohtuullisessa ajassa. Myös kuulolaitesovituksiin liittyvät jonot saadaan paremmin hallintaan uusien tilojen ja lisäkapasiteetin avulla. Perusterveydenhuollossa painopisteenä säilyvät tarpeenmukainen hoitoon pääsy, hoidon jatkuvuus ja palvelujen oikea-aikaisuus.

Pelastustoimessa toimintavalmiuden kehittäminen jatkuu, missä uuden aseman käyttöönotto ASSIssa on merkittävä askel. Pelastustoimen suorituskykyä parannetaan muun muassa sortumapelastamisessa ja CBRNE-uhkiin varautumisessa. Ensihoidossa kehitetään kiireettömien palveluiden puhelinarviointia, jotta asiakkaat pystytään ohjaamaan aiempaa paremmin ja suoremmin oikeisiin palveluihin.

Asiakkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisessa tutkimuksessa ja Oma Hämeen omassa asiakastyytyväisyysmittauksessa (NPS) asukkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla ja mitattu tyytyväisyys jopa parantunut. Tänä vuonna sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi on pysytellyt koko ajan yli 80:ssä – ollen marraskuussa 85,5, mikä on poikkeuksellisen hyvä luku. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt suunnilleen ennallaan ja se on valtakunnallista tilannetta parempi. Tulosten mukaan Oma Hämeessä työyhteisöä koskevat asiat ovat parantuneet entisestään edellistä tutkimuksesta, vuodesta 2023. Työhön panostaminen nousee selväksi voimavaratekijäksi, kun merkittävä osa työntekijöistä (88,9 %) kertoo panostavansa työhönsä. Työn palkitsevuus on lisääntynyt, ja työ koetaan kautta linjan mielekkääksi (70,7 % vastaajista). 

Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn vastasi Oma Hämeessä 73 prosenttia työntekijöistä, mikä on selvästi valtakunnallista keskiarvoa (53 %) korkeampi. Laaja vastaajamäärä antaa tuloksille vahvan pohjan. Tutkimukseen osallistui Kanta-Hämeen lisäksi neljä muuta hyvinvointialuetta sekä Oma Hämeen Tukipalveluyhtiö. 

Kaisa Lepola, aluehallituksen puheenjohtaja (sd.)

UUTINEN / 02.12.2025

Aluevaltuusto pohjusti talousarviopäätöksiään seminaarissa

Aluevaltuusto oli koolla 27. marraskuussa Hämeenlinnassa talousseminaarissa. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta 16. joulukuuta. Valtuusto sai seminaarissa ajankohtaiskatsauksen Oma Hämeen taloustilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä. Lisäksi toimialajohtajat esittelivät omia talousarviosuunnitelmiaan.

– Seminaarin tärkein anti on tieto talousarvion laatimisen realistisesta lähtökohdasta ja rahoituslain velvoitteesta. Tätä asiaa kyllä hämärtää ennakkotieto alijäämien kattamisajan mahdollisesta jatkamisesta, mutta lakimuutos on vasta valmistelusta, pohtii aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.).

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille taustatietoa taloustilanteesta sekä mahdollisuuden pohtia yhdessä tulevia päätöksiä. Oma Hämeen ensi vuoden talousarvio on laadittu huomioiden asukkaiden kasvavat palvelutarpeet ja tiukka taloudellinen toimintaympäristö. 

Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan hyvinvointialueiden on katettava alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028. 

Valtuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta

Hyvinvointialuejohtajan alustavan talousarvioesityksen tavoitteena on hillitä menoja ja keventää palvelurakennetta siten, että lakisääteiset palvelut ja asukkaiden yhdenvertaiset palvelut turvataan. 

– Uskon, että vaikka tilanne on haastava, niin löydämme valmistelussa ja päätöksenteossa ratkaisuja, joilla palvelut turvataan. Jos teemme huonoja ratkaisuja, joudumme ottamaan korjaussarjat käyttöön. Siksi asiat vaativat keskusteluja, monipuolista arviointia ja toistemme näkemysten ymmärtämistä sekä virkamiehiltä että päättäjiltä ja etenkin asiakkaiden ja henkilöstön kuulemista, sanoo aluevaltuuston 2, varapuheenjohtaja Heini Ristavaara (kesk.). 

Toimialajohtajat esittelivät valtuutetuille omia talousarvioluonnoksiaan sekä keskeisiä muutoksia ja palveluiden kehittämistoimia. Päättäjät kysyivät toimialajohtajilta perusteluita ja lisätietoja. Valtuutettuja huolestuttivat erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus sekä ikäihmisten asumispalvelut. 

– Seminaarissa miljardit ja miljoonat vilisevät silmissä. Ajattelen, että tarvitaan yllin kyllin ymmärrystä käytännöllisestä ja inhimillisestä taloudesta. Valtion rahoituksen riittävyys ja ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan paikkojen tarpeen kasvu herättivät kylliksi keskustelua, mutta syystä pohtii aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kylli Kylliäinen (sd.). 

Valtuustoseminaarissa oli käsittelyssä myös hyvinvointialueen strategiset tavoitteet vuodelle 2026. Aluevaltuuston lokakuussa hyväksymät strategiset painopisteet ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina kohti entistä asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa palvelukokonaisuutta. Hyvinvointialueen uutta strategiaa valmistellaan parhaillaan – käynnissä on palvelustrategian ja strategian toimeenpanosuunnitelman valmistelu. Nämä valmistellaan päätöksentekoon kevään 2026 aikana.

Hyvinvointialuejohtaja tekee esityksensä talousarviosta aluehallituksen 8. joulukuuta pidettävään kokoukseen. Aluevaltuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta klo 10 alkaen.

UUTINEN / 25.11.2025

Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti lähipalvelumallista ja Diabeteskeskuksen asiakasmaksuista

Maanantaina Hämeenlinnassa koolla ollut aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan väliarviointiraportin. Tarkastuslautakunta voi vuosittaisen arviointikertomuksen lisäksi antaa aluevaltuustolle muitakin tarpeellisina pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. 

Hyvinvointialuelain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet hyvinvointialueella ja hyvinvointialuekonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan tehtävä on myös arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden riittävyyttä talouden tasapainotuksen kannalta.

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi talouden 1 ja 2 tasapainottamisohjelmien toteuman tammi–syyskuulta. Oma Hämeen talous on alkuvuoden 2025 aikana kehittynyt suotuisaan suuntaan, mutta tilanne on heikentynyt loppuvuotta kohden. Ennuste talouden tasapainottamisohjelmien toteumasta oli syyskuun lopussa noin 80 prosenttia, mikä on noin 13,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Talouden tasapainottamisohjelmista raportoidaan säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle.

Voit katsoa valtuustokokouksen tallenteen tästä.

Uusi Diabeteskeskus parantaa diabeetikoiden hoitoa

Aluevaltuusto päätti Diabeteskeskuksen asiakasmaksujen perusteista. Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittava Diabeteskeskus kokoaa yhteen vaativan diabeteksen hoitoa. Uudistus parantaa diabeteksen hoitoa, joka on ollut tähän asti alueella pirstaleista, ja hoitokäytännöt vaihtelevia. Diabeteskeskukseen keskitetään tyypin 1 diabetesta sairastavien, nuorten aikuisten sekä vaikeahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito ja seuranta. Keskus toimii Ahveniston sairaalassa sekä Forssan ja Riihimäen sote-keskuksissa, ja siinä työskentelee sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon ammattilaisia.

Aluevaltuuston hyväksymillä perusteilla asiakasmaksut Diabeteskeskuksessa määräytyvät hoidon sisällön ja terveydenhuollon toimialalla vahvistettujen hoidon kriteerien mukaisesti. Diabeteskeskus on hallinnollisesti yhteinen yksikkö, mutta palvelut voivat kuulua joko perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon piiriin, palvelun sisällöstä riippuen. 

Valtuutetut kokivat, että kahdenlaisten maksujen periminen samassa yksikössä ja samanlaisesta palvelusta on sekavaa ja epäreilua. Useampi puheenvuoron käyttänyt päättäjä epäili, etteivät asiakkaat ymmärrä maksujen perusteita ja palvelun eroja. Valtuutetut olivat myös huolissaan siitä, että maksut estävät diabeetikkoja hakeutumasta hoitoon. Valtuutettu Erja Hirviniemi (vas.) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 42–17. 

Käsittelyssä useampi valtuustoaloite

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi useampia vastauksia valtuustoaloitteisiin. Valtuusto keskusteli vilkkaasti aloitteesta, joka koskee lähipalvelumallin laajentamista maakunnan ikäihmisille. Aloitteeseen saatu vastaus ei tyydyttänyt kaikkia päättäjiä. Valtuusto keskusteli aiheesta pitkään ja polveilevasti. Puheenvuorojen aikana tuotiin esille muun muassa se, ettei lähipalvelumalli ole tuttu asukkaille, eikä sen sisältö ole selkeä valtuutetuille. 

Keskustan valtuustoryhmä esitti kokouksessa, että lähipalvelumalli laajennettaisiin koskemaan kaikkia yli 70-vuotiaita asukkaita niillä alueilla, joilla ei ole vuoden 2026 alusta alkaen sote-keskusta tai sote-asemaa aiemman palveluverkkopäätösten perusteella. Nämä alueet olisivat Humppila, Renko, Tammela ja Ypäjä. Keskustan muutosesitys hävisi äänestyksessä äänin 37–22. 

Aluevaltuusto käsitteli myös valtuustoaloitteen vastausta, joka koskee keskenmenon kokeneiden naisten hoitopolkua. Valtuusto päätti yksimielisesti liittää päätökseen valtuutettu Elise Oikarin (kd.) esittämän lisäyksen. Sen mukaan keskenmenon saaneiden naisten ja perheiden resurssitarve ja kustannusvaikutukset tarkastellaan uudelleen keväällä 2026 Käypä hoito -suositusten valmistumisen jälkeen. 

Valtuusto äänesti sairaaloiden neuvontapisteitä koskevasta asiasta. Keskustan valtuustoryhmä ei ollut tyytyväinen valtuustoaloitteeseen annettuun vastaukseen, vaan esitti, että sairaaloissa ja sote-palvelukeskuksissa pitäisi olla oma neuvontapiste. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 35–24.

Aluevaltuusto merkitsi lisäksi tiedoksi kahteen muuhun valtuustoaloitteeseen annetut vastaukset. Ne koskivat palliatiivisen hoidon kehittämistä ja palvelusetelin käyttöönottoa suun terveydenhuollossa. 

Lisäksi aluevaltuusto teki henkilövalintoja. Ira Koivun (vihr.) tilalle terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan varajäseneksi valittiin Satu Kuusi (vihr.). Okko Lausmaan (vihr.) tilalle elämänkaarilautakuntaan valittiin puolestaan Anssi Lepistö (vihr.) ja uudeksi varajäseneksi lautakuntaan Jan Löfstedt (vihr.). 

Aluevaltuuston 25.11.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 28.10.2025

Aluevaltuusto päätti strategian pohjasta ja keskusteli vilkkaasti ikäihmisten asumispalveluista

Forssassa tiistaina koolla ollut aluevaltuusto keskusteli pitkään ikäihmisten asumispalveluista. Valtuutettujen puheenvuoroissa korostui huoli ikäihmisten palveluiden laadusta ja hoivan riittävyydestä. Osa valtuutetuista kyseenalaisti muutosten järkevyyttä, vaikka esitetyt muutokset ovat jatkoa aluevaltuuston huhtikuussa 2024 hyväksymälle palveluverkkopäätökselle.

Oma Hämeen tavoitteena on, että ikäihmisten lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen keskitetään kolmeen yksikköön/kiinteistöön vuoteen 2028 mennessä. Samalla lisätään yhteisöllisen asumisen palveluja. 

Pitkässä keskustelussaan päättäjät pohtivat myös yhteisöllisen asumisen määritelmää ja asiakkaille tulevia kustannuksia. Valtuutettuja mietitytti myös se, miten eri yksiköt sopivat yhteisölliseen asumiseen ja minkälaisia investointeja yksiköiden muutostyöt vaativat. 

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä teki keskustelun aikana esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 49–10. Niinpä aluevaltuusto hyväksyi seuraavat muutokset ikäihmisten asumispalveluihin: 

•    Janakkalan Tapailakodin ja Hämeenlinnan Ilveskodin toiminnat siirretään Janakkalan ja Riihimäen sairaaloiden tiloihin kevään 2026 aikana.
•    Birgittakoti muutetaan pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta yksiköstä yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
•    Lopen Salmelassa tuotetaan jatkossa lyhyt- tai pitkäaikaista yhteisöllistä asumista.
•    Jokioisten Intalankartanon Onnela-yksikön (16 paikkaa) toiminta jatkuu eli aiemmin suunniteltuja muutoksia ei toteuteta. 

Aluevaltuusto päätti lisäksi äänin 58–1 lisätä päätökseen toimenpidealoitteen. Aloitteessa korostetaan, että ikäihmisten asumispalveluissa tilojen tulee soveltua ja olla säädösten mukaiset suhteessa toimintaan. Lisäksi korostetaan, että yhteisöllisen asumisen kriteerit, hoivatyön resurssit ja asiakasmaksut tulee olla yhdenmukaiset koko hyvinvointialueella. Ennen toimeenpanoa edellä mainitut asiat pyydetään tuomaan aluehallituksen  käsiteltäväksi. 

Aluevaltuusto päätti lisäksi, että Janakkalan sairaalan toiminnot ja henkilöstö siirretään Assi-sairaalaan keväällä 2026. Aluevaltuusto päätti myös vammaispalveluiden asumispalveluiden muutoksista. Matinkulmakotien A- ja B-talojen toiminnot siirtyvät Hämeenlinnassa Ilveskotiin kevään 2026 aikana. 

Asiakaslähtöisen strategian pohja hyväksyttiin

Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen uuden, valmisteilla olevan strategian pohjaa ja hyväksyi hyvinvointialueen merkityksen, arvot ja strategiset painopisteet vuosille 2026–2029. Merkitys ja arvot jatkavat nykyisen strategian linjaa, mutta strategiset painopisteet on muokattu vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Strategiset linjaukset ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina kohti entistä asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa palvelukokonaisuutta.

Valtuutetut korostivat strategiakäsittelyn palveluiden asukaslähtöisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Päättäjät toivovat strategialta konkretiaa ja rohkeutta. Strategian jalkauttamiseen kaivataan panostusta, jotta se tulee osaksi henkilöstön arkea ja näkyy palveluissa asiakkaalle asti.

Nyt valmisteilla oleva strategia pohjautuu asiakaslähtöisyyteen ja vaikuttavuuteen, joissa ennakointi, yhteistyö ja rohkea uudistuminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Strategian tavoitteena on rakentaa hyvinvointialue, joka toimii ennakoivasti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti – joka on askelen edellä elämäsi polulla.

Aluevaltuuston päätöksen jälkeen strategiavalmistelu jatkuu palvelustrategian valmistelulla ja strategian toimeenpanosuunnitelmalla. Nämä valmistellaan päätöksentekoon kevään 2026 aikana. Valmistelua tehdään yhteistyössä poliittisten päättäjien, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa.

Lisäksi aluevaltuusto päätti tiistai-iltana ensi vuoden kokouspäivämääränsä esityslistan mukaisesti. Kokouksia pidetään vuonna 2026 kahdeksan vaihdellen Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. 

Aluevaltuusto käsitteli myös vastausta valtuustoaloitteeseen, joka koskee lääkärien ja hoitajien suomen kielen taitoa. Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmän jättämässä aloitteessa esitetään muun muassa, että kielitaito huomioitaisiin palkkauksessa. Lisäksi toivottiin, että Oma Häme kehittäisi käytäntöjä, joilla hoitohenkilöstön suomen kieli- ja ammattitaidon kehittäminen turvataan työskentelyn ohessa.

Oma Hämeen antamassa vastauksessa todetaan, ettei palkkauksen eriyttäminen kielitaidon mukaan ole laillisesti mahdollista. Hyvinvointialue edistää kielitaidon kehittymistä järjestämällä koulutuksia ja tukemalla ammatillista kasvua koulutusmäärärahojen puitteissa. Aluevaltuusto merkitsi valtuustoaloitteeseen saadun vastauksen tiedoksi. 

Istuvan valtuuston ensimmäinen kyselytunti pidetty

Ennen varsinaista kokousta pidettiin istuvan aluevaltuuston ensimmäinen kyselytunti. Oma Hämeen hallintosäännön mukaan valtuuston kyselytunti järjestetään sekä kevät- että syyskaudella. Valtuutetulla on oikeus esittää aluehallitukselle julkisella kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kysymyksiä hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta koskevista asioista. Kysymyksiin vastaa aluehallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Kysymykset on toimitettava kirjallisina etukäteen, eikä niistä käydä varsinaista keskustelua.

Tiistain kyselytunnilla valtuutettujen kysymykset koskivat kotihoidon henkilöstöresursseja ja kuormitusta, ikäihmisten perhehoitoa, ikäihmisten käyttämien turvapalvelujen hinnoittelua ja lapsiperheiden kotipalvelun maksullisuutta. Lisäksi käsittelyssä olivat erikoissairaanhoidon osastopaikkojen vähennysten vaikutukset, hyvinvointialueen hankinnat, erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen, johtajien määrän kehittyminen sekä Kanta-Hämeen huumetilanne, erityisesti alfa-PVP:n suhteen.

Katso valtuustokokouksen ja kyselytunnin tallenne

Aluevaltuuston 28.10.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 02.10.2025

Aluevaltuusto hahmotteli yhteistä näkemystä strategiasta syysseminaarissaan

Aluevaltuusto kokoontui 26. syyskuuta strategiaseminaariin Hämeenlinnan Raatihuoneelle. Päivän tavoitteena oli edistää vuosien 2026–2029 strategian valmistelua. Nykyinen strategia on laadittu hyvinvointialueen perustamisvaiheessa, ja uusi strategia tulee suuntautumaan voimakkaammin tulevaisuuteen.

Aluevaltuutetut työskentelivät päivän aikana pienryhmissä ja hyödynsivät Topaasia-menetelmää, jonka avulla pyrittiin lisäämään tasa-arvoista keskustelua ja luottamusta. Menetelmä sai kiitosta vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta, joka nosti esiin valtuutettujen näkemyksiä tärkeimmistä strategian painotuksista.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.) tiivisti päivän antia:

– Viime valtuustokausi oli aivan ymmärrettävästi organisaation ja toimintojen rakentamisen aikaa. Nyt strategiaa voidaan tehdä enemmän sisältö edellä ja kumppanuudet paremmin huomioiden. Strategiatyöskentely oli avointa ja rakentavaa. Työskentelytapa oli innostava, joka myös nosti kärkiasiat esille.

Uuden strategian pohjaksi on arvioitu edellistä strategiaa sekä tehty hyvinvointialueen omien asiantuntijoiden voimin toimintaympäristöanalyysi. Sen mukaan väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta hyvinvointialueen palvelujärjestelmälle. Toisaalta teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.

Nykyisen strategian arvio ja toimintaympäristöanalyysi ovat perintö, jonka edellinen aluevaltuusto jätti kesäkuussa työnsä aloittaneille päättäjille. Jatkuvuus onkin tärkeää strategiatyössä.

–  Nykyisen strategian arvot haluttiin säilyttää, mistä olimme yksimielisiä. Valtuutettujen motivaatio yhteiseen tekemiseen näkyi päivän aikana, totesi aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Keskiössä ennaltaehkäisy, peruspalvelut ja palvelujen vaikuttavuus

Seminaarissa aluevaltuutettujen puheenvuoroissa ja pohdinnoissa korostuivat ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys, peruspalvelujen toimivuus sekä kustannustehokkuus ja palveluiden vaikuttavuus. Myös kumppanuudet ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö herättivät keskustelua.

Monet valtuutetut totesivat, ettei hyvinvointialueiden rahoitus ei tule lisääntymään, minkä vuoksi palveluja on kyettävä tuottamaan vaikuttavammin ja tehokkaammin. Keskeiseksi nousi kysymys siitä, miten ennaltaehkäisevien toimien vaikutuksia voidaan mitata. Asiakasryhmistä eniten esillä olivat ikääntyneet sekä lapset ja nuoret. Arvoista nousi vahvasti esiin yhdenvertaisuus.

Seminaaripäivää vetänyt strategia- ja integraatiotoimialan johtaja Satu Ala-Kokko oli tyytyväinen päivän antiin.

– Keskustelu oli vilkasta. Toivottavasti kaikille jäi tunne, että tässä on tehty töitä yhdessä tulevaisuuden rakentamiseksi, on saanut keskustella erilaisista näkemyksistä ja synnyttää yhteistä tahtotilaa.

Strategiavalmistelu etenee vaiheittain

Hyvinvointialueen strategia toimii sateenvarjona toimeenpaneville asiakirjoille, kuten palvelustrategialle, talousarviolle ja palvelutasopäätöksille. Seminaaripäivän tulokset kootaan yhteen ja ne toimivat pohjana strategiatyön jatkolle. Strategiaa on pohjustettu myös henkilöstön edustajien ja toimialojen johtoryhmien kanssa. Asukkaita ja sidosryhmiä tullaan osallistamaan jatkovalmistelun aikana.

Aluehallitus ja aluevaltuusto jatkavat strategiavalmistelua kevätkaudelle 2026 saakka. Aluehallituksen puheenjohtaja korostaa hyvän valmistelun merkitystä ennen päätöksentekoa.

– Minusta oli tärkeää saada kirkastettua ja rikastettua olemassa olevaa strategiaa jälleen askeleen edemmäksi. Strategia luo reunaehdot kaikelle pitkän aikavälin toiminnalle ja taloudelle. Yhteinen työskentely mahdollisti myös ymmärryksen lisäämistä eri rooleista. Päättäjät toimivat strategisella tasolla ja henkilöstö operatiivisella, painottaa Kaisa Lepola.

UUTINEN / 01.10.2025

Aluevaltuusto käsitteli talousasioita ja keskusteli vilkkaasti valtuustoaloitteiden vastauksista

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistai-iltana Riihimäelle syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa. Reilu kaksi tuntia kestäneessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa hyvinvointialueen taloustilannetta, tehtiin henkilövalintoja sekä hyväksyttiin vastauksia useisiin valtuustoaloitteisiin. Uramon koululla pidetyssä kokouksessa keskustelua herättivät erityisesti sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimukset sekä vaihdevuosioireiden hoitaminen perusterveydenhuollossa. 

Voit katsoa kokouksen tallenteen tästä.

Ensimmäisenä aluevaltuusto käsitteli hyvinvointialueen osavuosikatsausta, joka esittelee palveluiden tilaa sekä talouden ja toiminnan kehitystä. Katsaus kuuluu toimittaa aluevaltuustolle säännöllisesti. Tammi-kesäkuuta koskeva katsaus osoittaa, että hyvinvointialueen kolmas toimintavuosi on alkanut positiivisesti: talous on kehittynyt suotuisasti ja palveluiden saatavuus on parantunut. Tammi–kesäkuun tilikauden tulos oli 28,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin sama ajanjakso päättyi 14,1 miljoonan euron alijäämään. 

Vuoden 2023–2024 aikana päätettyjen tasapainottamisohjelmien vaikutukset näkyvät nyt ensimmäistä kertaa tuloslaskelmassa. Talouden pitäminen hyvällä uralla vaatii kuitenkin jatkossa paljon työtä, sillä kaikkia ohjelmia ei välttämättä pystytä toteuttamaan kokonaisuudessaan. Lisäksi haasteena on lakisääteinen velvollisuus alijäämien kattamisesta ensi vuoden loppuun mennessä.

Muutostalousarvio ja investointisuunnitelma hyväksyttiin

Aluevaltuutetut kiittivät viranhaltijoita perusteellisesti valmistellusta osavuosikatsauksesta, joka heidän mielestään tarjosi runsaasti tietoa. Osa valtuutetuista suhtautui kriittisesti osavuosikatsauksessa esitettyihin mittareihin ja tavoitteisiin. Keskustelussa pohdittiin, palvelevatko mittarit enemmän taloudellisia tavoitteita kuin asukkaiden palvelutarpeita. Huolta herätti myös se, millaista kuormitusta henkilöstölle aiheutuu kovista tavoitteista.

Aluevaltuusto merkitsi osavuosikatsauksen tiedoksi, kuten myös talouden tasapainottamisohjelmien toteutumat tammi–kesäkuulta 2025. Toteutumien seuraaminen auttaa arvioimaan, kuinka suunnitellut säästö- ja sopeutustoimet etenevät ja riittävätkö ne asetettuihin tavoitteisiin. 

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi muutokset vuoden 2025 talousarvioon. Suurin osa muutoksista on teknisiä, joilla ei ole vaikutuksia hyvinvointialueen tulokseen. Ainoana määrärahalisäyksenä oli 1,4 miljoonaa euron lisärahaa erikoissairaanhoitoon ortopedian, silmätautien sekä kuntoutuspalvelujen kuulokeskuksen hoitojonojen purkuun. Muutoksilla varmistetaan, että lakisääteiset palvelut voidaan turvata ja että käytettävissä olevat varat kohdennetaan oikein.

Aluevaltuusto hyväksyi myös vuosien 2026–2029 täsmennetyn investointisuunnitelman, joka määrittelee, millaisia suuria hankintoja ja rakennusinvestointeja hyvinvointialueella tehdään lähivuosina.

Sosiaalialan sijaiset huolena

Talousasioiden käsittely sujui aluevaltuustolta varsin nopeasti, mutta keskustelu vilkastui, kun käsittelyyn tulivat valtuustoaloitteisiin annetut vastaukset. Erityisesti vaihdevuosiklinikan perustamista ja sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten madaltamisen vaikutuksia koskevat aloitteet kirvoittivat pitkiä ja värikkäitä puheenvuoroja.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli tehnyt joulukuussa 2024 aloitteen, jossa vaadittiin sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten madaltamisesta aiheutuvien haittojen minimoimista. Eduskunta höllensi sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia marraskuussa 2024.

Valtuustoaloitteessa oltiin huolissaan siitä, että sosiaalipalvelujen laatu kärsii ja asiakasturva vaarantuu, kun tilapäiseksi sosiaalityöntekijäksi kelpuutetaan sijaisia väljemmin perustein. Aloitteen allekirjoittajina oli laaja joukko valtuutettuja eri puolueista.

Hyvinvointialueen vastauksessa todettiin, ettei Oma Hämeellä ole syytä poiketa valtakunnallisesta linjauksesta. Joustavuus on välttämätöntä, jotta palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Vastauksessa muistutettiin, että sijaisilla aina ohjaajana laillistettu sosiaalityöntekijä, eikä heillä ole oikeutta tehdä kaikkia päätöksiä.

Elämänkaarilautakunta oli jakanut valtuustoaloitteen tekijöiden ja lukuisten allekirjoittajien huolen. Aluevaltuustossa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Satu Viksten (vas.) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Hänen mukaansa vaakalaudalla on lasten ja perheiden turvallisuus sekä alan arvostus. Vikstenin mukaan liian iso vastuu sijaisella voi johtaa virheisiin, ja kelpoisten työntekijöiden kuormitus kasvaisi entisestään.

Vikstenin esitys sai kannatusta, mutta se hävisi äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitykselle äänin oli 43–16. Näin ollen vastaus merkittiin tiedoksi ja asia todettiin loppuun käsitellyksi.

Tarvitaanko vaihdevuosista kärsiville oma klinikka?

Toinen laajaa keskustelua herättänyt aloite koski vaihdevuosiklinikan perustamista. Aloitteen perusteluna oli kustannussäästöjen lisäksi tarve hoidon selkeyttämiselle ja lääkäreiden osaamisen lisäämiselle. Aloitteen olivat tehneet edellisellä valtuustokaudella Tea Jaakkola (ps.) ja Tiina Metsäranta (vkk.). Toukokuussa jätetyn aloitteen allekirjoittajina oli laaja joukko valtuutettuja eri puolueista.

Hyvinvointialueen vastauksessa todettiin, että Oma Hämeessä vaihdevuosioireiden hoito on jo osa perusterveydenhuoltoa ja hoitoketjut toimivat. Erillistä klinikkaa ei nähty tarpeelliseksi, mutta koulutuksen ja hoidon keskittämisen mahdollisuuksia luvattiin tarkastella.

Vastaus tyydytti aiemmin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaa, mutta aluevaltuustossa sitä kritisoitiin. Anne Kisonen (vas.) esitti aloitteen palauttamista valmisteluun vedoten naisten eriarvoiseen asemaan palveluihin pääsyssä. Muiden valtuutettujen kannatuspuheenvuoroissa nousi esiin muun muassa huoli naisten oireiden tunnistamisen puutteista ja siitä, onko hyvinvointialueen vastausta varten selvitetty asioita riittävällä perusteellisuudella.

Äänestyksessä aluehallituksen esitys kuitenkin voitti äänin 39–20. Vastaus aloitteeseen merkittiin tiedoksi ja asia todettiin loppuun käsitellyksi.

Tarkastuslautakunnassa henkilövaihdoksia

Lisäksi aluevaltuusto teki henkilövalintoja. Vasemmistoliiton uudeksi varavaltuutetuksi ja turvallisuuslautakunnan jäseneksi valittiin Tapio Virtasen tilalle Timo Koskinen.

Yksilöasioiden jaostoon valittiin Harri Aaltosen (ps.) tilalle Jonni Levaniemi (ps.).

Lisäksi tarkastuslautakuntaan tehtiin useampi henkilömuutos. Teijo Pullisen (ps.) tilalle nimettiin Harri Aaltonen. Samalla perussuomalaiset luopuvat varapuheenjohtajan paikasta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Elise Oikari (kd.). Aaltosen varajäseneksi valittiin Vesa Mäkinen (ps.).

Muut asiat aluevaltuusto päätti esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston seuraava kokous on lokakuun lopussa.

Aluevaltuuston 30.9.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 29.08.2025

Oma Hämeen toinen arviointi- ja kuntoutusyksikkö avautuu syyskuun alussa Forssaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialue avaa toisen ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikön syyskuun alussa. Uusi yksikkö avautuu Forssan sairaalan osaamiskeskuksen tiloihin. Asiakaspaikkoja on 22. 

Uusi yksikkö avautuu 1. syyskuuta, kun perusterveydenhuollon yksi vuodeosastoista muutetaan lyhytaikaiseksi ympärivuorokautisen palveluasumisen arviointi- ja kuntoutusyksiköksi. Aluevaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen joulukuussa 2024. Muutoksen tavoitteena on tarjota asiakkaille heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa paremmin soveltuvia palveluita; samalla tehostetaan toimintaa ja saadaan aikaan säästöjä. Vastaava arviointi- ja kuntoutusyksikkö avattiin keväällä Riihimäelle, ja siitä saatuja kokemuksia on hyödynnetty Forssan yksikön suunnittelussa.  

Oma Häme kehittää ikäihmisten palveluita: uusi arviointi- ja kuntoutusyksikkö avataan Riihimäelle - Oma Häme 

Ikäihmisten kuntoutus- ja arviointiyksikössä asiakas on määräajan, yleensä hän siirtyy sinne terveyskeskussairaalan vuodeosastolta. Lyhytaikaisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tavoitteena on aktivoida ja parantaa asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, jotta hänet voidaan ohjata yksiköstä oikeaan paikkaan, esimerkiksi kotihoitoon tai muuhun palveluun.

Yksiköiden tavoitteena on saada asiakkaat kotiutumaan yksiköstä kotiinsa tarvittavien tukipalveluiden kanssa. Toiminta on sosiaalihuollon palvelua ympärivuorokautisessa lyhytaikaisessa palveluasumisessa. 

Riihimäellä asiakkaat päässeet nopeammin oikeanlaiseen jatkohoitoon 

Arviointi- ja kuntoutusyksiköissä toimii moniammatillinen henkilöstö, johon kuuluu esimerkiksi sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Henkilöstö arvioi asiakkaan kokonaisvaltaista toimintakykyä ja laatii sopivat jatkosuunnitelmat. Jakson aikana asiakkaille tarjotaan tukea ja palveluita toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Päivittäiseen toimintaan kuuluu kuntoutus, itsenäinen ja ohjattu toiminta sekä ravitsemuksen huomioiminen. Lääkehoito arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään jakson aikana. 

Vuodeosaston muuttaminen arviointi- ja kuntoutusyksiköksi tarkoittaa sitä, että Forssassa nykyisten terveydenhuollon osastohoidossa olevien asiakkaiden palvelut jatkuvat 1. syyskuuta alkaen ympärivuorokautisena hoivana, joka on sosiaalihuoltolain alla. Jatkossa asiakkaalla on oltava mukanaan henkilökohtaiset tarvikkeet, kuten lääkkeet, hygieniatarvikkeet ja käyttövaatteet tullessaan yksikköön. Asiakasohjauksen palveluohjaaja tiedottaa tarkemmin käytännön muutoksista suoraan asiakkaita. 

Riihimäelle huhtikuussa avatusta arviointi- ja kuntoutusyksiköstä on jo saatu hyviä kokemuksia: asiakkaat ovat päässeet aiempaa nopeammin oikeanlaiseen jatkohoitoon. Yksikön täyttöaste on ollut 95 prosenttia. Suurin osa asiakkaista on siirtynyt yksiköstä omaan kotiinsa – johon osa saa kotihoidon tukea. Pieni osa voi joutua siirtymään takaisin sairaalaan tai jatkohoitoon asumispalveluiden muihin yksiköihin. Keskimäärin hoitojakso yksikössä kestää 3 viikkoa. Muutos on vapauttanut sairaanhoitajia muihin tehtäviin hyvinvointialueella. 

UUTINEN / 04.09.2025

Asiakaslähtöinen lähipalvelumalli laajenee Oma Hämeessä

Oma Häme aikoo ottaa lähipalvelumallin vaiheittain laajempaan käyttöön tämän syksyn aikana. Tavoitteena on, että vuoden 2026 alussa lähipalvelumalli on käytössä koko laajuudessaan Tammelassa, Humppilassa, Rengossa ja Ypäjällä. 

Lähipalvelumallia on testattu keväällä 2025 Tammelassa. Pilotissa testattiin mallia käytännössä ja kerättiin arvokasta tietoa asiakasmääristä, palvelutarpeesta sekä asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista. Pilotin aikana havaittiin, että suurin osa asiakkaista jatkoi asiointia Forssan terveyskeskuksessa, mutta yksittäisille asiakkaille Tammelan lähipalvelupiste tarjosi välttämättömän vaihtoehdon. Näitä havaintoja on hyödynnetty mallin jatkokehityksessä. 

Asiakaslähtöisen lähipalvelumallin ohjaavia periaatteita esitellään aluehallitukselle maanantaina 8. syyskuuta. Aluehallitukselle esitetään, että se merkitsee periaatteet ja lähipalvelumallin laajentamisen tiedoksi. 

Aluevaltuusto päätti keväällä 2024, että Oma Häme ottaa lähipalvelumallin käyttöön osana palveluverkon uudistamista. Uuden mallin avulla varmistetaan palveluiden saavutettavuus myös niille asukkaille, joille palveluihin hakeutuminen voi muutoin olla hankalaa esimerkiksi pitkien välimatkojen tai julkisen liikenteen puutteiden vuoksi. Lähipalvelumalli on osa hyvinvointialueen laajempaa palveluverkon kehittämistä.

Lähtökohtana on aina asiakkaan palveluntarve

Lähipalvelumallin periaatteena ja lähtökohtana on aina asiakkaan palveluntarve ja tarkoituksenmukaisin toteutustapa. Lähipalvelu on suunnattu niille asukkaille, joiden palveluiden saanti tai hoitoon hakeutuminen voi vaarantua esimerkiksi pitkien etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden vuoksi. Palvelutarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja palvelu voidaan toteuttaa terveysasemalla, muussa lähipalvelupisteessä tai kotiin vietävänä palveluna. On syytä muistaa, että lähipalvelumallin kautta ei saa kiireellistä hoitoa, eikä sen palvelut myöskään kuulu kiireettömän hoidon valinnanvapauden piiriin.

Lähipalvelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oma Hämeen eri toimialueiden välillä. Avoterveydenhuollon, neuvolan sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaiset tuottavat palvelut niille asiakkaille, jotka tarvitsevat lähipalvelua hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaali- ja vammaispalvelut tarjoavat jo nykyisellään kotiin vietäviä ja jalkautuvia palveluja, jotka sisältyvät malliin.

Lähipalvelumallissa palvelut voidaan järjestää terveysasemalla, muussa lähipalvelupisteessä, kotikäyntinä tai asiakkaan luokse vietynä palveluna. Näin varmistetaan joustavuus ja tarkoituksenmukaisuus kunkin asiakkaan tarpeen mukaan.

UUTINEN / 19.08.2025

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksulliseksi 1. syyskuuta alkaen

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksulliseksi 1.9.2025 alkaen. Asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, ja päätös perustuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston 17.12.2024 tekemään linjaukseen.

Kotipalvelun apu on käytännönläheistä ja se muokataan perheen tarpeiden mukaan. Palvelu tukee perheitä määräaikaisesti arjen sujumisessa erilaisissa elämäntilanteissa. Palveluun hakeudutaan soittamalla Lapsiperheiden palveluohjaukseen ja neuvontaan tai olemalla yhteydessä omatyöntekijään.

Maksujen määräytyminen

Tilapäinen kotipalvelu:
Maksu on 50 prosenttia aluevaltuuston vuosittain vahvistamasta tilapäisen kotihoidon käyntihinnasta. Vuonna 2025 hinta on 16,40 €/h, jolloin asiakasmaksu on 8,20 €/h. Maksimimaksu on 32,80 €/vrk (enintään 4 tuntia vuorokaudessa).

Maksua ei peritä, jos palvelu toteutetaan lapsiperheiden sosiaalityön tai lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Tai jos perheen tulot alittavat perhekoon mukaisen maksuttomuuden rajan.

Säännöllinen kotipalvelu:
Asiakasmaksu määräytyy asiakasmaksulain 10 e §:n mukaisesti maksukyvyn, perhekoon ja palvelutuntien perusteella. Maksimimaksu on 39,99 €/h.

Maksujen käsittely ja laskutus

Asiakasmaksujen määrittäminen, mahdollisten maksun alentamishakemusten käsittely ja laskutus hoidetaan keskitetysti konsernipalveluiden talouspalveluissa. Näin varmistetaan asiantuntemus, yhdenmukaisuus ja tehokas palveluprosessi.

Lisää tietoa lapsiperheiden kotipalvelusta ja asiakasmaksujen määräytymisestä: 

Lapsiperheiden kotipalvelu - Oma Häme

Asiakasmaksut ja -laskutus - Oma Häme