UUTINEN / 09.06.2026

Aluevaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen

Aluevaltuusto oli koolla Hämeenlinnassa 9. kesäkuuta ennen kesätaukoaan. Aluevaltuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2025.

Sen mukaan vuosi 2025 oli Oma Hämeelle myönteisen kehityksen vuosi. Hyvinvointialue teki ensimmäistä kertaa ylijäämäisen tuloksen, kun tilikauden tulos oli 23,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden paraneminen kertoo onnistuneista sopeutustoimista, toiminnan tehostamisesta sekä henkilöstön ja johdon sitoutumisesta muutoksiin. Vaikka talouden suunta on oikea, hyvinvointialueella on edelleen noin 85 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä, jonka kattaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia tulevina vuosina. 

Tarkastuslautakunnan mukaan hyvinvointialue on onnistunut turvaamaan lakisääteiset palvelut talouden sopeutuksesta huolimatta. Hoitoon pääsy, palvelujen saatavuus ja asiakaskokemus ovat säilyneet pääosin hyvällä tasolla. Lautakunta nostaa kehityskohteiksi kuitenkin palvelujen vaikuttavuuden mittaamisen ja asiakastiedon hyödyntämisen. 
Arviointikertomuksessa nostetaan esiin myös uuden Ahveniston sairaalan onnistunut toteutus. Hanke valmistui etuajassa ja alittaa budjetin. 

Tarkastuslautakunta on arvioinut erityisesti sosiaalipalveluja, perhekeskuksen palveluja ja lastensuojelua. Palveluissa on nähtävissä myönteistä kehitystä, mutta myös kehittämistarpeita, esimerkiksi henkilöstön kuormituksen hallinnassa. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankinnan viivästymiseen ja siihen liittyviin riskeihin.

Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta esittää aluehallitukselle neljä kysymystä, jotka koskevat henkilöstön onnistumiskeskusteluja, konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumista, sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän tilannetta sekä ADHD-potilaiden hoidon vastuunjakoa ja resurssien riittävyyttä kouluterveydenhuollossa. Aluehallituksen tulee antaa vastauksensa aluevaltuustolle syyskuun loppuun mennessä. 

Valtuutetut käyttivät arviointikertomuksesta puheenvuoroja, jossa nostettiin esille muun muassa Omavoima-palvelun rooli nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitamisessa sekä huoli lastensuojelussa työskentelevien työn kuormittavuudesta. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on luettavissa kokouksen esityslistan liitteistä. 

Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään laissa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tuottaa arviointitietoa aluevaltuustolle, valvoa sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden toteutumista, valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat aluevaltuuston päätettäväksi sekä valvoa tilintarkastajan työn toteutumista.

Aluevaltuusto myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja merkitsi tiedoksi vuoden 2025 tilintarkastuskertomuksen. Aluevaltuusto myös myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja viranhaltijoille. Tilinpäätös osoittaa 23,9 miljoonan euron ylijäämäistä tulosta. Tulos oli selvästi muutettua talousarviota parempi toimintatuottojen kasvun ja toimintakulujen ennakoitua pienemmän toteuman ansiosta. Hyvinvointialueen kertynyt alijäämä on kuitenkin edelleen 85,3 miljoonaa euroa. 

Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Uusi laki alijäämien kattamisesta astui voimaan 1. kesäkuuta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö. 

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi raportin hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien toteutumisesta vuonna 2025. Raportointi koskee kahta talouden tasapainottamisohjelmaa, palveluverkkomuutoksia sekä käyttötalouden sopeuttamistoimia. Ohjelmien tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua, saavuttaa merkittäviä säästöjä ja kattaa hyvinvointialueen alijäämät. Tasapainottamistoimien toteutumista seurataan säännöllisesti aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Palveluverkkomuutosten toimeenpano on käynnistynyt suunnitellusti. Muutosten taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle säännöllisesti ohjelman edetessä.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 hyvinvointiraportin, joka kokoaa yhteen tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja niiden edistämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Raportti perustuu alueellisen hyvinvointisuunnitelman 2025–2028 tavoitteisiin ja sisältää myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumisen seurannan, sosiaalisen raportoinnin yhteenvedon sekä ikääntyneiden asumisen kehittämistä koskevan suunnitelman. 

Hyvinvointityötä tehdään Kanta-Hämeessä erityisesti neljän tavoitteen ympärillä: osallisuuden, yhdenvertaisuuden, turvallisen arjen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Raportissa korostuu vahvasti ennaltaehkäisevän työn merkitys sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön pitkäjänteiset vaikutukset. Lue lisää hyvinvointiraportista: Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä

Aluevaltuuston 9.6.2026 kokouksen esityslista

Katso kokouksen tallenne
 

UUTINEN / 19.05.2026

Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen

Tiistaina kokoontunut aluevaltuusto päätti, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta, ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö. 

Lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Nykyisen lainsäädännön mukaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät pitäisi kattaa tämän vuoden loppuun mennessä.  

Aluevaltuusto hyväksyi myös alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion. Mahdollinen lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen ei poista tarvetta tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa. 

Katso 19.5.2026 valtuustokokouksen tallenne

Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin 

Muutostalousarvio sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttavat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Ehdolliset muutokset astuvat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen.  

Aluevaltuuston hyväksymä muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla turvataan palveluja ja vähennetään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja tullaan tekemään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostetaan 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmistellaan vuosille 2027–2029. 

Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästöt on arvioitu saavutettavan automaation hyödyntämisestä, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamisesta sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämisestä. Lisäksi on suunniteltu uudistuksia organisaatiorakenteeseen, ICT- ja tukipalveluihin sekä lisäyksiä omaan palvelutuotantoon lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollossa aiotaan kasvattaa Assi-sairaalan vetovoimaa ja samalla vähentää muiden hyvinvointialueiden palvelujen käyttöä. 

Aluevaltuusto hyväksyi ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti.  

Aluevaltuustossa käytettiin lähes parikymmentä puheenvuoroa aiheeseen liittyen. Keskusteluissa nostettiin esille muun muassa ikäihmisten kotihoidon resurssit ja hoitajamitoitus, mitä lopulta myös ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen avasi puheenvuorossaan. Useampi valtuutettu korosti, että lisäajan hakeminen on välttämätöntä ja se on tervetullut päätös. 

Aluevaltuusto teki yksimielisesti alijäämien kattamissuunnitelmaan tekstilisäyksen, joka liittyy muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutuksen seuraamiseen. Lisäyksen mukaan hyvinvointialue arvioi ja seuraa myös toimenpiteiden laajempia vaikutuksia, asiakkaita ja henkilöstöä kuullen sekä pyrkii estämään, hillitsemään ja korjaamaan mahdollisia haitallisia vaikutuksia.  

Valtuusto päätti: selviämisasemaa ei perusteta 

Aluevaltuusto hyväksyi myös aluehallituksen esityksen, että Kanta-Hämeeseen ei perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset. 

Päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostavat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjotaan Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä. 

Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon. 

Päätös edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä. 

Strategia hyväksyttiin yksimielisesti 

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös hyvinvointialueen strategian ja toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030. Molemmista aiheesta pidettiin vain yksi puheenvuoro. 

Palvelustrategiaan lisättiin yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä. Palvelustrategian periaatteet ohjaavat päätöksentekoa sekä palvelujen järjestämistä ja kehittämistä.  

Palvelustrategia perustuu neljään painopisteeseen: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kestävä uudistaminen ja kumppanuuksien kehittäminen. Ne tarjoavat selkeän suunnan palvelujen järjestämiselle ja auttavat varmistamaan, että strategia vastaa sekä lakisääteisiä velvoitteita että muuttuvaa palvelutarvetta taloudelliset reunaehdot huomioiden. 

Palvelustrategian valmistelu on toteutettu yhteistyössä poliittisten päättäjien, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Asukkaiden näkemyksiä palvelustrategiaan ja sen toimeenpanoon kysyttiin lausuntoaikana Ota kantaa -sivustolla.

Aluevaltuuston 19.5.2026 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 07.05.2026

Aluevaltuuston strategiaseminaari kokosi päättäjät Hämeenlinnaan – yhteinen suunta korostaa asiakaslähtöisyyttä ja ennakointia

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui strategiaseminaariin Hämeenlinnaan 24. huhtikuuta pohjustamaan uuden strategian päätöksentekoa. Keskusteluissa nousi esiin laaja yhteinen näkemys siitä, että tulevien vuosien keskeisiä ratkaisuja ovat asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisy sekä talouden kestävä tasapaino.

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2026–2030. Tavoitteena on rakentaa ennakoiva, yhdenvertainen ja vaikuttava hyvinvointialue, joka vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Aluevaltuusto hyväksyi jo lokakuussa hyvinvointialueen merkityksen, arvot ja strategiset painopisteet, ja palvelustrategia on tulossa valtuuston käsittelyyn toukokuussa.

Hyvinvointialueen toimintaa ohjaavat arvot – vaikuttavuus, rohkeus, yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys – näkyivät vahvasti myös seminaarikeskusteluissa. Strategian painopisteet kiteytyvät siihen, että palvelut järjestetään vaikuttavasti, asiakkaita ohjataan sujuville palvelupoluille, toimintaa ennakoidaan ja luottamusta vahvistetaan.

Seminaarissa valtuutetut kuulivat virkajohdon katsaukset taloustilanteesta ja strategiavalmistelun etenemisestä. Sen jälkeen valtuutetut pohtivat työryhmiin jaettuina palvelustrategian sisältöjä ja tavoitteita.

Valmistelun taustalla vaikuttavat samanaikaisesti useat haasteet: tiukka taloustilanne, väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet. Näihin vastaaminen edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että toimintatapojen uudistamista.

Asiakaslähtöisyys ja ennaltaehkäisy yhdistävät päättäjiä

Valtuustoryhmien puheenjohtajien mukaan onnistumisen ytimessä on palveluiden rakentaminen aidosti asukkaiden tarpeista.

– Meidän pitää rakentaa aidosti asiakaslähtöiset palvelupolut ja onnistua ennaltaehkäisyssä. Samalla tarvitaan verkostomaista yhteistyötä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa, toteaa Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Lehkonen.

Hänen mukaansa kehityssuunta on jo nyt monin mittarein oikea, ja parempi kuin ennen hyvinvointialueuudistusta.

SDP:n Kaisa Lepola painottaa muutoksen pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta.

– Tarvitsemme vastuullista ja pitkäjänteistä muutostyötä. Asiakkaan pitää olla keskiössä kaikessa tekemisessä, aluehallituksen puheenjohtaja painottaa.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mirka Soinikoski nostaa esiin ennaltaehkäisyn ja yhteistyön merkityksen – ne ovat tärkeitä, jos halutaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.

– Meidän on päästävä eroon siiloista ja rakennettava moniammatillista yhteistyötä.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Heini Ristavaara korostaa tiedolla johtamista ja palveluiden saatavuutta.

– On tärkeää, että pystymme hyödyntämään tietoa monipuolisesti ja varmistamaan palveluiden saatavuuden tasavertaisesti. Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat tässä keskeisiä. Palvelut tulisi järjestää asiakasvirtojen mukaisesti ja tuotantotapoja pitäisi arvioida jatkuvasti osana toimintaa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Lartama muistuttaa talouden reunaehdoista.

– Meidän on selvittävä tiukasta taloustilanteesta ja alijäämien kattamisesta. Se edellyttää palvelurakenteiden uudistamista niin, että asiakkaat ja asukkaat huomioidaan aidosti.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Aapo Reima painottaa myös asukkaiden osallistamista ja käytännön toteutusta.

– Muutoksia on tehtävä kuunnellen ammattilaisia ja asukkaita. Strategia onnistuu vain, jos se perustuu ihmisten todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Elise Oikari puolestaan nostaa esiin kohtaamisen merkityksen.

– Inhimillinen kohtaaminen ja asiakkaista välittäminen ovat keskiössä. Samalla tarvitaan huolellista taloudenpitoa ja ennakointia.

Onnistuminen mitataan arjessa – strategian on näytettävä palveluissa

Puheenjohtajat ovat pohtineet myös sitä, miten strategian onnistumista arvioidaan. Keskeisiksi mittareiksi koetaan palveluiden saatavuus, asiakas- ja henkilöstökokemus sekä talouden tasapaino.

– Onnistumme, jos asiakas kokee saavansa hyvää palvelua ja hoitoon pääsee, Kokoomuksen Lehkonen sanoo.

Hoitoon pääsyä oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti pidetään tärkeänä.

– Onnistumisen mittarina tulisi pitää sitä, saammeko säilytettyä erityisesti peruspalveluiden saavutettavuuden hyvällä tasolla, kehitymmekö innovatiivisissa ratkaisuissa tarkasta taloudenpidosta huolimatta, kokeeko henkilöstö onnistumista ja iloa työssään sekä toteutuuko välittäminen asiakastyössä, Oikari (kd.) listaa.

– Palveluiden järjestäminen suuremmissa yksiköissä voi tarjota asukkaille yhdenvertaisemmat ja laadukkaammat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Toimintatapojen ravistelu on voinut tuntua kovaltakin, mutta toivottavasti hoitopolkujen yhtenäistäminen parantaa hoitoon pääsyä toiminnan tehostumisen lisäksi, jatkaa Lartama (ps.).

Useat puheenjohtajat korostavat, että strategian arvo ratkaistaan sen toimeenpanossa.

– Strategia ei saa jäädä paperiksi, vaan sen pitää näkyä arjessa. Lisäksi keskustelua palveluista täytyisi käydä aidosti vuoropuheluna eri tahojen kanssa ja asiakkaita täytyisi aidosti kuunnella, tiivistää Ristavaara (kesk.).

– Seuratkaa niitä päättäjiä, jotka ovat saaneet päätösvaltaa äänillänne vaaleissa. Strategia on pelkkää paperia ja kauniita lupauksia, elleivät päättäjät huolehdi myös niiden toimeenpanosta, muistuttaa Reima (vas.).

Valtuustoryhmien viesti kantahämäläisille on varovaisen luottavainen. Sosialidemokraattien Lepolan mukaan strategia antaa yhteisen suunnan:

– Strategia linjaa yhdessä tekemisen suunnan ja se on tehty hyvin osallistaen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella annetaan asukkaiden tarpeista käsin palveluita nykyaikaisesti. Hyvinvointialueen asemaa puolustetaan ja tavoitteemme on säilyttää itsenäinen hyvinvointialue myös jatkossa, Lepola muistuttaa.

– Vaikka talouden hallinta ei ole täysin meidän käsissämme, ja meitä painostetaan jatkuvasti leikkaamaan valtion taholta, me huolehdimme, että jokainen ihminen ja perhe saa apua. Hädässä autetaan nopeasti ja kokonaisvaltaisesti, vierellä kulkien, lisää Soinikoski (vihr.).

Aluevaltuusto päättää strategiakokonaisuudesta toukokuussa.