UUTINEN / 13.01.2025

Kulttuurimuutos työkykyjohtamisessa käänsi sairauspoissaolot laskuun Oma Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon palvelualueella on onnistuttu merkittävästi parantamaan henkilöstön työkykyä ja vähentämään sairauspoissaoloja. Hyviin tuloksiin on päästy tavoitteellisella yhteistyöllä ja uudistamalla työkykyjohtamisen kulttuuria.

Anu Kinnunen, Anne Hintsala ja Anne Tuominen.

Oma Hämeen kotihoidon palvelualueella työkykyhaasteisiin ja sairauspoissaoloihin on löydetty monipuolisia ratkaisuja, joissa korostuvat erityisesti esihenkilöiden rooli, ratkaisukeskeisyys ja sitoutuminen.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoden aikana keskimäärin 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä.  Kustannussäästöt, joita sairauspoissaolojen vähentymisellä on saatu aikaan, ovat niin ikään merkittäviä: työkykyjohtamisen uudistuksilla on arvioitu saatavan jopa 540 000 euron säästöt.

Työkykyhaasteita ja sairauspoissaoloja ovat kotihoidon palvelualueella aiheuttaneet muun muassa mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä infektiot ja tapaturmat. Lisäksi liian vähäinen palautuminen työstä ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat nousseet esiin työkykyä heikentävinä tekijöinä.

Yhteistyö toi tuloksia

Tulosaluejohtaja Anne Hintsala ja kotihoidon päälliköt Anu Kinnunen ja Anne Tuominen nostavat esille yhteisten pelisääntöjen luomisen tärkeyden etenkin, kun niitä ei uudessa organisaatiossa aiemmin ollut.

– Aiemmin työkykyjohtamisen käytännöt vaihtelivat suuresti eri kunnissa. Yhtenäiset ja systemaattiset toimintamallit puuttuivat hyvinvointialueelle siirryttäessä, he toteavat.

Nyt käytäntöjä ja toimintamalleja on kirkastettu ja yhtenäistetty laajasti. Käytännön esimerkkinä Tuominen nostaa esiin keskustelut henkilöstön kanssa, jotka on tuotu osaksi toimintamallia. Tuomisen mukaan tämä on lisännyt luottamusta henkilöstön ja esihenkilöiden välillä, mikä mahdollistaa asioihin puuttumisen aikaisemmassa vaiheessa.

Toisena keskeisenä keinona Oma Hämeessä nähdään tiedolla johtaminen ja eri mittareiden tavoitteellinen seuranta. Kotihoidossa on otettu käyttöön mm. aktiivinen sairauspoissaolojen seuranta, jossa esihenkilöt analysoivat yksiköittäin poissaolotiedot kuukausittain.

Korvaavan työn mahdollisuuksia ja työtehtävien räätälöintiä työkyvylle sopivaksi on niin ikään onnistuttu lisäämään. Korvaavien tehtävien kartoittaminen kotihoidossa on joskus haasteellista, mutta Oma Hämeessä on tehty onnistuneita työkokeiluja esim. annosjakelulääkkeiden tarkastamisen parissa sekä kotihoidon etä- ja digikeskuksen palveluksessa.

Tavoitteet edelleen korkealla

Lisäksi kotihoidossa on panostettu yleisesti henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukeviin toimiin. Muun muassa työstä palautumista on tuettu painottamalla työn tauottamista. Infektiot on saatu entistä paremmin hallintaan säännöllisellä hygieniaohjauksella ja kampanjoinnilla. Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden kanssa on käynnistetty yhteistyö, jossa opiskelijat tuottavat työhyvinvointia ja jaksamista tukevia tietoiskuja henkilöstölle.

Työkykyjohtamisen tulokset ovat jo nyt olleet Oma Hämeen kotihoidossa vaikuttavia – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä. 

– Tämä kertoo kulttuurimuutoksen voimasta ja yhteistyön merkityksestä, Tuominen toteaa.

Kotihoidon tavoitteena on jatkaa sairauspoissaolojen vähentämistä ja vahvistaa työkykyjohtamisen kulttuuria. Tavoitteet pysyvät kunnianhimoisina: vuonna 2025 sairauspoissaolot halutaan saada tippumaan 2,14 päivää per henkilötyövuosi.

– Työkykyjohtamisen onnistuminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä ja yhteistyötä. Yksikään ratkaisu ei yksin riitä, mutta yhdessä ne luovat kestävän pohjan tulevaisuudelle, Hintsala kiteyttää.

Oma Hämeen kotihoidon palveluissa työskentelee lähes 700 vakituista ja yli 90 määräaikaista työntekijää.

Yhteistyöllä tuloksiin työkykyjohtamisessa

Oma Hämeen kotihoidon työkykyjohtaminen on onnistunut tiiviillä yhteistyöllä, jossa organisaation kaikilla toimijoilla on selkeästi määritelty rooli ja vastuut:

• Johto on asettanut sairauspoissaolojen vähentämisen tavoitteeksi ja tarjosi keinoja toteutukseen.
• Työhyvinvointiyksikkö tukee työkykytoimien käynnistämistä ja kehittämistä.
• Esihenkilöt toimivat avainroolissa seurannassa, keskusteluissa ja toimenpiteiden toimeenpanossa.
• Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti tietoiskuihin ja kampanjoihin

ARTIKKELI / 10.01.2025

”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”

Syksyllä 2024 elintapaohjauksen etäryhmään osallistunut Marika Lehtonen on saanut ryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa. Lue Marikan ajatuksia etäryhmästä.

Voit tutustua etäryhmien toimintaan tarkemmin täällä

Kuva: Marika Lehtonen

Miksi lähdit mukaan etäryhmään? Mitä kautta ohjauduit ryhmään?

Minulla on tyypin 1 diabetes, ja olin juuri käymässä omalla diabeteshoitajallani. Huomasin ohimennen käytävällä mainoksen etäryhmästä ja innostuin välittömästi. Minulla on ollut vuosikausia ongelmia painoni kanssa ja ajattelin, että saan etäryhmästä lisäpuhtia ja näkemyksiä painonhallintaan.

Miten elintaparyhmä on vaikuttanut arkeesi ja hyvinvointiisi?

Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini. Lähdin aluksi mukaan vain ajatuksella, että ”katsotaan nyt”. Olen kuitenkin saanut paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan toimintaani niin ruokailun, mielen hyvinvoinnin kuin liikunnankin suhteen.  

Esimerkiksi kaupassa tulee nyt enemmän tarkkailtua ostoksia ja valittua sydänystävällisiä tuotteita. Olen myös lisännyt kasvisten ja vihannesten määrää.

Ehkä suurin yllätys oli motivaation merkitys ja se, ettei kaikkea tarvitse tehdä hampaat irvessä. Jos välillä tulee kompastuskiviä, niin sitten vain jatketaan eteenpäin eikä lannistuta. 

Miten ryhmän tuki ja yhteisöllisyys ovat auttaneet sinua saavuttamaan tavoitteesi?

Oli mukava huomata, etten ole yksin näiden asioiden kanssa. On myös muita, jotka taistelevat samoista asioista.

Onko jokin erityinen hetki tai kokemus, joka on jäänyt mieleesi ryhmän toiminnasta?

Yleensä käsitellään aika vähän mielen hyvinvointia, ja siksi tämä aihealue oli ehkä se kaikista tärkein: herätellä miettimään juuri omia kokemuksia ja tuntemuksia.

Ryhmässä korostettiin, että vaikka välillä elämä ottaakin takapakkia, niin se ei tarkoita epäonnistumista. Ihan hyvällä omallatunnolla voi välillä vaikka herkutella.

Mikä etäryhmässä oli parasta?

Parasta oli se, että sai olla oma itsensä. Jos halusi kommentoida ääneen, sai kommentoida. Jos ei halunnut kommentoida ääneen, pystyi kirjoittamaan chatin puolelle kommentteja tai kysymyksiä.

Asiantuntijat ja muutkin etäryhmää pyörittävät henkilöt olivat todella mukavia. Oli hyvä fiilis joka kerta. Saimme myös välillä kotitehtäviä, joita pystyi tekemään tapaamiskertojen välillä ja joihin pystyi halutessaan palaamaan myöhemmin.

Suositteletko ryhmää ja millä perusteella?

Suosittelen ryhmää ehdottomasti! Minulle jäi todella hyvä kokemus ryhmästä ja sen monipuolisesta sisällöstä. Pidin erityisesti hoitaja Samin luennoista. Kaikki asiantuntijat olivat ihan huippuja, selväsanaisia ja kauhean ystävällisen oloisia.

Ryhmässä ei ole pakko puhua tai edes välttämättä kirjoittaa mitään chattiin, jos siltä tuntuu. Voi vain seurata ja kuunnella. Paikalta pystyy poistumaan tarvittaessa, koska ryhmässä ei ole läsnäolo- tai sitoutumispakkoa.

Lue uutinen: Osallistu elintapamuutoksen ja Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiin

UUTINEN / 10.01.2025

Palvelupolut löytyvät nyt Oma Hämeen verkkosivuilta

Olemme siirtäneet palvelukokonaisuuden hahmottamissa auttavat palvelupolkumme Oma Hämeen verkkosivuille. Siirsimme polut, jotta kaikki palveluitamme koskevat tiedot löytyisivät kätevästi saman osoitteen alta.

Palvelupolut näyttävät hieman erilaisilta kuin aiemmin, mutta niiden sisältö on pysynyt samana.

Päivitämme polkuja kevään 2025 aikana, sillä palveluihin, asiointikanaviin ja yhteystietoihin on tullut jonkin verran muutoksia. Lisäksi lisäämme poluille tietoa digipalveluistamme.

Mikä on palvelupolku?

Palvelupolkukuvaukset tukevat asiakkaita ja heidän läheisiään palvelukokonaisuuden hahmottamisessa. Poluilta löytyy palveluiden lisäksi tietoa arjen, omahoidon ja palveluihin valmistautumisen tueksi. Voit halutessasi tarkastella juuri omaa tarvettasi ja tilannettasi tukevaa kohtaa.

Tarkoittaako palvelupolku samaa kuin digipolku?

Olemme luomassa vuonna 2025 useampia digipolkuja, joista ensimmäinen, Diabetesriskissä olevan digipolku, on jo julkaistu. Digipolut löytyvät Oma Häme -sovelluksesta tai tietokonetta käyttävillä kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palvelupolut ja digipolut toimivat toistensa tukena: palvelupolku kokonaisuuden kuvaajana ja digipolku asiointikanavana.
 
Katso tästä kaikki palvelupolkumme