ARTIKKELI / 07.11.2025

Ikäihmisten asiakasohjausta kehitetään yhdenmukaisemmaksi – projektipäällikkö Sanna Huhtakallio esittäytyy

Projektipäällikön tavoitteena on luoda asiakasohjauksesta kokonaisnäkemys. Kiireisen arjen vastapainona Sanna harrastaa voimanostoa ja kutoo islantilaisia villapaitoja.  

Ikäihmisten toimialalla on lokakuun loppupuolella aloittanut uusi projektipäällikkö, Sanna Huhtakallio. Hän on aloittanut Oma Hämeessä täysin uudessa tehtävässä: ikäihmisten asiakasohjauksen kehittämisen parissa. Sanna vetää kevääseen 2027 kestävää projektia, jonka tavoitteena on selvittää, miten ikäihmisten asiakasohjausta ja asiakkaiden palvelutarpeen arviointia voitaisiin kehittää entistä paremmaksi. Suunnitelmana on vajaan parin vuoden aikana saada jonkinlainen kokonaisnäkemys hyvinvointialueen asiakasohjauksesta yli tulosaluerajojen. Vastaavanlaista projektia on tehty monilla hyvinvointialueilla.

– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa asiakasohjaus olisi tasa-arvoinen ja mitattava kokonaisuus ikäihmisten toimialan kaikilla tulosalueilla. Vaikka asiat toimivat, tällä hetkellä yhtenäistä kokonaiskuvaa ei ole. Tarkoituksena on kehittää asiakasohjauksen malli, jota voidaan pilotoida. Yhteiselle näkemykselle on ollut tarvetta: sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointialueilla on ollut tarvetta miettiä, mikä on vaikuttavaa ja kustannustehokasta ja miten asiat voidaan hoitaa yhdenmukaisesti, Sanna kuvailee.

Työn merkityksellisyys tulee asiakkaista

Projektin alkuvaiheessa Sannalla on tarkka kuva, miten hän lähtee tutustumaan hyvinvointialueeseen ja toimialaan: hän aikoo haastatella asiakasohjauksen tulosaluejohtajan, lähijohtajat sekä kiertää kaikki toimipisteet ja jutella jokaisen työtekijän kanssa siitä, mitkä asiat toimivat ja mitkä vaativat kehittämistä.

– Asiakasohjaus on se paikka, jossa ihminen kohdataan. Siksi on tärkeää, että siellä asiat hoituvat hyvin ja asiakas ohjataan oikeaan palveluun oikeaan aikaan. Pidän merkityksellisenä sitä, että saan kehittää palveluja, jotka oikeasti merkitsevät asiakkaille jotain eli teen töitä asiakkaiden hyväksi, Sanna kuvailee.

Sanna siirtyi Oma Hämeelle Helsingin kaupungilta, jossa hän työskenteli viimeisimmäksi tiedonhallinnossa ja aiemmin vammaispalveluiden kehittämisen parissa. Hän on ollut myös sähköpiirtäjänä, sekä sairaanhoitajana perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Koulutustaustaa hänellä on myös terveystieteiden maisterin tutkinto, tuotekehitystyön ammattitutkinto sekä kirjaamisvalmennuksia ja sisäisiä valmennuskoulutuksia.

– Palvelujen kehittäminen on ollut minulle aina äärimmäisen mielenkiintoista. Työskentely tiedonhallinnassa antoi puolestaan eri tavalla näkökulmaa asioiden käsittelyprosessiin ja siihen, miten tiedon pitäisi liikkua eri toimijoiden välillä. Oma Häme vaikuttaa mielenkiintoiselta työpaikalta: melko uusi organisaatio, laaja kokonaisuus ja yhteistyörajapintoja on paljon.   

Voimanosto ja islantilaiset villapaidat vievät työstä vapaalle  

Oma Hämeen joustavat työskentelymahdollisuudet mahdollistavat myös Sannalle etätöiden tekemisen. Hän työskentelee pääasiassa kotonaan Päijät-Hämeessä, Heinolassa. Töiden vastapainona hän purkaa stressiä kahdella hyvin erilaisella harrastuksella: voimanostolla ja neulomisella.   

– Kudon islantilaisia villapaitoja lapsille ja ystäville. Painoja käyn nostamassa ohjatusti 2–5 kertaa viikossa. Näen sen hyvänä panostuksena tulevaisuuteen. Painoja nostellessa ei voi ajatella muuta kuin seuraavia toistoja, joten se on hyvä keino päästä irti työasioista, Sanna hymyilee.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hän näkee menevän koko ajan oikeaan suuntaan – ja alueella on tehty paljon hyvää.

– Toivon, että edelleen tulevaisuudessa palvelut ovat edelleen vaikuttavia ja tehokkaita, ja asiakkaita kohtaavia. Tähän on tehty alueella hyvää työtä. Lisäksi teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja on kehitetty todella paljon, ja varmasti siihen panostetaan jatkossakin.   

  Ikäihmisten asiakasohjaus - Oma Häme 

ARTIKKELI / 03.11.2025

Blogi: Hyvinvointia elämän taitekohdissa – ilo ja yhteys ehkäisevät yksinäisyyttä

Terveysriskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat avainasemassa oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä kaikissa elämänvaiheissa. Ennaltaehkäisevä työ, yhteenkuuluvuus sekä osallisuus korostuvat myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa: Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027.

Ennaltaehkäisevin palveluiden tulisikin olla helposti saavutettavissa ja tarjonnaltaan monimuotoisia. Kuntien, hyvinvointialueen sekä järjestöjen kesken yhteistyö on avainasemassa niin suunnittelussa ja toteutuksessa kuin toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa. Kohderyhmän, kuten esimerkiksi ikäihmisten, tarpeiden kuunteleminen ja toiveiden esiin nostaminen luovat yhteyttä toimijoiden välille sekä tukevat asiakaslähtöistä työotetta. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, kohtaaminen sekä kuunteleminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin tukipilareita. 

Kokonaisvaltaista hyvinvointia voi edistää lisäksi omiin elintapoihin panostamalla. Esimerkiksi arkiliikunnan lisääminen, säännöllinen ateriarytmi, palautumisesta huolehtiminen, keskusteluhetki ystävän kanssa kahvikupin äärellä tai kulttuuritapahtumaan osallistuminen luovat iloa arkeen ja tukevat toimintakykyä merkittävästi. 

Otetaan vaikeatkin aiheet rohkeasti puheeksi 

Yksi elämän isoista taitekohdista on eläkkeelle jääminen. Arki voi tuntua jopa tyhjältä, kun ei ole enää työrytmiä tai työyhteisön tukea. Yksi riski eläkkeelle siirtymisen yhteydessä on päihteiden käytön huomaamaton lisääntyminen. Esimerkiksi alkoholia saatetaan käyttää keinona käsitellä elämänmuutosta. 

Tämän vuoksi on tärkeää puhua päihteistä avoimesti niin omassa lähipiirissä kuin ammattilaisten kanssa – vaikka se tuntuisikin vaikealta. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen ovat keskiössä myös Ehkäisevän päihdetyön viikolla, jota vietetään 3.–9.11.2025. 

Kahvikupin äärellä syntyy hyvinvointia 

Eläkkeelle jääneiden ja jäävien osallisuutta halutaan tukea myös Ikä Iloiten – Selvästi eteenpäin -hankkeessa. Kehitämme hankkeessa ryhmätoimintaa sekä tuomme terveyttä ja hyvinvointia tukevaa tietoa kohtaamispaikkoihin – juuri sinne, missä ikääntyneet muutenkin kokoontuvat. 

Ikä Iloiten -hankkeen työntekijöinä olemme jalkautuneet ryhmätoimintoihin ja saaneet tutustua omaehtoisiin huumoria viliseviin kokoontumisiin, joissa huolehditaan ja avustetaan toisia sekä ylläpidetään osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä – ehkäpä huomaamattakin. Juuri nämä ikäihmisten yhteiset kohtaamiset sekä vuorovaikutustilanteet vaikkapa huoltoasemien kahviloissa luovat iloa ja hyvinvointia arkeen ja siten ovat hyvin merkityksellisiä keinoja terveysriskien ennaltaehkäisyssä. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, tukevat osallisuutta ja voivat vähentää yksinäisyyttä sekä päihteiden käyttöä. 

Yhteisöllisyyden merkitys hyvinvoinnille 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi-tutkimuksen 2022–2023 mukaan itsensä yksinäiseksi tuntevia yli 65-vuotiaita on Suomessa arviolta 128 000. THL:n Sotkanetin tilaston mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella itsensä yksinäiseksi tuntevia 65 vuotta täyttäneitä on vuonna 2022 ollut 8,6 % ja vuonna 2024 10,2 %. Yksinäiseksi kokevien määrä siis kasvanut Kanta-Hämeessä muutamassa vuodessa lähes kaksi prosenttiyksikköä. 

Yhteisöllisyys sekä osallisuus ovat avaimia hyvinvointiin. Jokainen voi olla osa toisen ihmisen hyvinvoinnin edistämistä sekä löytää oman tapansa tukea terveyttään ja toimintakykyään. Arjen kohtaamiset, ryhmätoimintaan osallistuminen ja rohkeus puhua vaikeistakin asioista rakentavat siltoja yksinäisyyden yli. Jokainen meistä voi olla osa ennaltaehkäisevää työtä: pienillä teoilla, jotka tuovat iloa ja yhteyttä arkeen sekä rakentavat hyvinvointia. Voit kysyä tänään joltain läheiseltä: "Miten voit?", se voi olla tärkein kysymys, jonka esität. 

Tervetuloa mukaan keskustelemaan Ikä iloiten -hanketyöntekijöiden kanssa aiheesta Oma Hämeen Instagram-livessä 12.11. klo 18:00.  Siirry tästä Oma Hämeen Instagramiin. 

Anuliisa Salovaara 
Projektisuunnittelija, Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke  

Lue lisää: 

Hankkeet - Oma Häme 

Ikäihmisten hyvinvointi - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Blogi: Arjen areenat – arkisia kohtaamisia ja hyvinvoinnin siemeniä ikäihmisille - Oma Häme 

Kanta-Hämeessä alkoi kaksi merkittävää ikäihmisten terveyden edistämishanketta - Oma Häme 

UUTINEN / 24.10.2025

Tavoitteena vahvat luut – luustoviikon kunniaksi osteoporoosin palvelupolku julki

Kanta-Hämeessä panostetaan osteoporoosin ehkäisyyn ja luustoterveyteen.

Kanta-Hämeessä on julkaistu uusi osteoporoosipolku, joka kokoaa yhteen tietoa tutkimuksista, hoidosta, omahoidosta ja vertaistuesta sekä ohjaa luotettavan lisätiedon äärelle. Polku on apuna varmistamassa, että potilas saa oikea-aikaista hoitoa ja riittävästi tietoa omahoidon tueksi – ja samalla tavoitteena on vahvistaa koko alueen luustoterveyttä. 

– Kun osteoporoosi tunnistetaan ajoissa, voidaan ehkäistä murtumia tai uusintamurtumia, joilla on suuri vaikutus ihmisen toimintakykyyn ja elämään. Toivon osteoporoosipolun havahduttavan meitä sekä omaan luustoterveyteemme että ammattilaisina osteoporoosiriskin tunnistamiseen ja asiakasohjaukseen, kertoo polkukuvausta koordinoinut asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. 

Osteoporoosipolku on tehty moniammatillisena yhteistyönä ja sen kuvaamisessa on alusta asti ollut mukana Luustoliiton ja Kanta-Hämeen Luustoyhdistyksen toimijoita.  Polun tekstien sisällöllistä täydentämistä on tehty yhdessä osteoporoosia sairastavien kanssa. 

Luusto tarvitsee huolenpitoa läpi elämän 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2024 Kanta-Hämeessä asui lähes 47 000 yli 65-vuotiasta, joista arviolta 44 %:lla on alentunut luuntiheys. Kun luuston rakenne ja lujuus heikkenevät, luu voi murtua jopa tavallisessa arjen tilanteessa – joskus ilman selkeää vammaa. Viime vuonna alueella hoidettiin 1 751 kaatumisvammaa ja 304 lonkkamurtumaa. Määrät kasvavat väestön ikääntyessä, ja siksi luuston hyvinvointiin panostaminen on entistä tärkeämpää. 

Osteoporoosi eli luukato kehittyy, kun luuta hajoaa enemmän kuin sitä muodostuu. Riskiä lisäävät tietyt sairaudet, kuten keliakia, diabetes ja reumasairaudet, sekä vaihdevuosien jälkeinen estrogeenin väheneminen. Myös osa lääkkeistä voi heikentää luustoa. 

Vahva luusto syntyy arjen valinnoista 

Luuston hyvinvointia voi vahvistaa monin tavoin. Monipuolinen ruokavalio, jossa varmistetaan riittävä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saanti, on tärkeä perusta. Säännöllinen liikunta, joka kehittää lihasvoimaa ja tasapainoa, ehkäisee kaatumisia ja vahvistaa luita. Arjen turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota poistamalla kodista liukastumis- ja kompastumisriskit. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön kohtuullistaminen tukevat luuston terveyttä pitkällä aikavälillä. 

– Luuston terveys rakentuu pienistä, mutta merkityksellisistä teoista. Samalla vahvistamme toimintakykyä ja itsenäistä arkea, muistuttaa elintapaohjauksen asiantuntija Minna Ritakorpi.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen uusi osteoporoosipolku on osa hyvinvointialueen työtä ennaltaehkäisevän ja vaikuttavan hoidon vahvistamiseksi. 

Tutustu uuteen palvelupolkuun: Osteoporoosipolku - Oma Häme