UUTINEN / 06.02.2026

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille

Kanta-Hämeen hyvinvointialue lisää reilusti sosiaalihuoltolain mukaisia yhteisöllisen asumisen paikkoja ikäihmisille tulevina vuosina. Vuonna 2025 käynnistetty yhteisöllisen asumisen hankintakilpailutus päättyi tammikuussa 2026, ja siihen jätettiin runsaasti tarjouksia.  Kilpailutuksen myötä hyvinvointialue lisää noin 150 pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen paikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Ensimmäiset uudet yksiköt saadaan käyttöön jo tänä vuonna, suurin osa vuonna 2027-2028. Mukana on myös uudisrakennuskohteita.

Tällä hetkellä sosiaalihuoltolain mukaisessa yhteisöllisen asumisen piirissä on Oma Hämeessä 170 asiakasta, joista suurin osa saa palvelua ostopalvelun kautta. Yhteisöllisen asumisen kilpailutus ei vaikuta nykyisiin asukkaisiin tai heidän asuinpaikkoihinsa. Hyvinvointialue järjestää asumisyksiköt pääosin ostopalveluina, mutta lisää omaa tuotantoa niille seuduille, joilla ostopalveluja ei ole saatavilla. 

– Tarjousten määrä ylitti odotuksemme, mikä osoittaa kiinnostuksen yhteisölliseen asumiseen sekä sen, että kilpailutuksemme onnistui rakenteellisesti. Myös tarjousten sisältö on odotustemme mukainen. Erityisen tyytyväisiä olemme siitä, että alueellemme on tulossa kokonaan uusia yksiköitä, jotka on suunniteltu juuri yhteisöllisen asumisen tarpeisiin, ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen sanoo.  

Oma Hämeen tavoitteena on lisätä vuosittain vähintään 50 uutta yhteisöllisen asumisen paikkaa vuoteen 2030 asti. Hankinnan kokonaisarvo neljän vuoden aikana on kokonaisuudessaan eniten 40 miljoonaa euroa. Palvelua ostetaan joustavasti vain tarpeeseen, ja valvonta toteutetaan samalla mallilla kuin alueen omissakin yksiköissä. 

Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa?  

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välille. Kyseessä on esteetön ja turvallinen asumisyksikkö, jossa jokaisella asukkaalla on oma vuokra-asunto sekä mahdollisuus osallistua sosiaalista kanssakäymistä edistävään toimintaan. Kotihoito ja tukipalvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Pitkäaikaisessa yhteisöllisessä asumisessa ei ole hoitohenkilöstöä paikalla ympäri vuorokauden, vaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. 

Yhteisöllinen asuminen on Suomessa vielä varsin uutta, mutta se kehittyy jatkuvasti ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. 

– Tällaiselle asumisratkaisulle on selkeästi kasvavaa kysyntää. Kun yhteisöllistä asumista pystytään tarjoamaan oikea-aikaisesti ja riittävässä määrin, tarve ympärivuorokautiselle palveluasumiselle vähenee. Tavoitteena on, että useimmat yhteisöllisen asumisen asukkaat voisivat elää tässä asumismuodossa riittävien palveluiden turvin loppuun saakka, kertoo Haapanen. 

Tällä hetkellä Oma Hämeessä on jonossa pitkäaikaiseen yhteisölliseen asumiseen 15 henkilöä. Laki yhteisöllisen asumisen järjestämisestä on tullut voimaan vuonna 2023. Oma Hämeellä on erikseen myös lyhytaikaista yhteisöllistä asumista, joita järjestetään ns. Kotia kohti -yksiköissä.  

UUTINEN / 04.02.2026

Uusi toimintamalli sujuvoittaa palvelutarpeen arviointia ja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta

Tekoälyä hyödyntävää toimintamallia testataan ikäihmisten omaishoidossa ja vammaispalveluissa vuoden 2026 aikana.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue testaa keväästä 2026 alkaen uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on tehdä asiakkaiden palvelupäätösten uusimisesta sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää. Pilotti koskee ikäihmisten omaishoitoa sekä vammaispalvelujen liikkumista tukevia palveluja, kuten kuljetuspalveluja. Mukana testauksessa on noin tuhat Oma Hämeen asiakasta, joille palvelupäätöksen uusiminen on ajankohtaista. Pilotissa mukana olevia asiakkaita ohjeistetaan asiasta.

Pilotissa asiakkaalla tai hänen omaisellaan on uudenlainen mahdollisuus kertoa tilanteestaan ja tuen tarpeistaan digitaalisesti jo ennen ammattilaisen tapaamista. Toimintamallin yksi keskeinen tavoite on, että asiakkaan oma näkökulma on kattavasti ja aidosti isona osana ammattilaisen tekemää palvelutarpeen arviointia.

Tällä hetkellä asiakas pääsee kertomaan oman näkemyksensä vasta ammattilaisen tapaamisessa. Ammattilaiset keräävät asiakkaan ennakkotietoja järjestelmistä ja muilta ammattilaisilta. Kerääminen ja tiedon kirjaaminen vie paljon työaikaa ja voi vaihdella laadultaan, mikä saattaa hidastaa päätöksentekoa.  

Oma Häme toteuttaa pilotin yhdessä alustayhtiö Flion Oy:n kanssa, joka kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön tekoälyä hyödyntävää palvelua asiakkaan ennakkotiedon keräämiseen.

Mitä pilotti tarkoittaa asiakkaalle?

Ennen palvelupäätöksen uusintaa ja arviointia asiakas tai omainen saa hyvinvointialueelta selkeät toimintaohjeet järjestelmän käyttöön. Käyttäjä tunnistautuu järjestelmään ja joko kirjoittamalla tai puhumalla vastaa järjestelmässä oleviin kysymyksiin. Keskustelu tapahtuu tekoälyavustajan kanssa. Palvelu sijaitsee Oma Hämeen tietoteknisessä ympäristössä ja sen käyttäminen on täysin turvallista.

Järjestelmä koostaa vastauksista yhteenvedon tekoälyavusteisesti. Käyttäjä näkee yhteenvedon ja voi tarvittaessa muokata sitä haluamallaan tavalla. Lopuksi käyttäjä hyväksyy yhteenvedon, joka menee tiedoksi hyvinvointialueen ammattilaiselle. Hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen tapaamisen sopimiseksi.  

Asiakkaan oikeudet tai palvelujen myöntämisperusteet eivät muutu. Palvelutarpeen arvioinnin ja päätökset tekee edelleen aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Tekoälypohjainen palvelu toimii ainoastaan apuna tiedon keräämisessä.  

Asiakkaan kannalta pilotti tarkoittaa:

• Omat näkemykset ja kokemukset tulevat paremmin kuulluiksi

• Tiedot voi antaa itselle sopivina aikoina ja vaikka useammalla kertaa, jolloin kohtaaminen ammattilaisen kanssa on kiireettömämpi

• Palveluprosessi etenee nopeammin

• Päätökset perustuvat ajantasaisempaan ja kattavampaan tietoon

Pilotin taustalla tarve kehittää palveluja kestävästi

Pilotin tavoitteena on löytää uusia ja kestäviä tapoja palveluiden tuottamiseen hyvinvointialueen tiukentuneilla resursseilla.

Ennakkotiedon kerääminen digitaalisesti vähentää palvelutarpeen arviointiin kuluvaa aikaa. Se vähentää manuaalista työtä, tekee työstä suunnitellumpaa, yhdenmukaistaa tietoa ja vapauttaa ammattilaisten aikaa asiakkaan kohtaamiseen.  

- Asiakas hyötyy mahdollisuudesta kertoa tilanteestaan rauhassa omaan tahtiin, mikä lisää kokemusta kuulluksi tulemisesta ja sujuvoittaa koko arviointiprosessia. Ammattilaiselle tämä tuo enemmän aikaa kohtaamiseen, arviointiin ja päätöksentekoon, kun taas asiakkaalle prosessi kevenee, nopeutuu ja tarjoaa tasalaatuisemman palvelukokemuksen, sanoo Oma Hämeen ikäihmisten asiakasohjaksen kehittämisen projektipäällikkö Sanna Huhtakallio.

Flion Oy:n toimitusjohtaja Johanna Mätäsaho uskoo, että tekoälyn mahdollistamilla toimintamalleilla on sosiaalihuollossa valtava potentiaali.

- Tähän mennessä koko sote-toimialalla tekoälyn mahdollisuuksista on realisoitunut vasta ripaus. Meille tärkeä näkökulma on konkreettisen arvon tuottaminen sekä asiakkaille että hyvinvointialueelle. Pilotti on onnistunut, jos asiakkaat kokevat osallisuutensa omien asioiden äärellä vahvistuneen ja ammattilaiset eivät halua palata entiseen toimintamalliin.

Oma Hämeen pilottiin osallistuu noin 600 ikäihmisten palveluiden asiakasta (omaishoito) ja 400 vammaispalveluiden asiakasta (liikkumisen tuki). Pilotti kestää helmikuusta vuoden 2026 loppuun, minkä jälkeen arvioidaan sen jatkoa ja mahdollista laajentamista muihin palveluihin.

UUTINEN / 02.02.2026

Ikäihmisten asumispalveluiden muutokset näkyvät asiakkaille tänä vuonna

Oma Häme käynnistää helmikuussa asumispalveluita koskevat yt-neuvottelut. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkkopäätösten toimeenpano alkaa näkyä konkreettisesti asiakkaille vuonna 2026. Myös ikäihmisten asumispalveluissa muutoksia on tulossa vuoden aikana muutamiin yksiköihin. Palvelumuutokset näkyvät konkreettisesti asiakkaille myöhemmin tänä vuonna.  

Tässä vaiheessa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkopäätöksiin liittyviä sisäisiä järjestelyjä. Hyvinvointialue käynnistää ikäihmisten asumispalveluita koskevat yhteistoimintaneuvottelut 11.2.2026. Neuvotteluiden piirissä on noin 75 henkilöä. 

Neuvottelujen tavoitteena ei ole työvoiman vähentäminen, vaan olemassa olevan työvoiman uudelleenjärjestely. Neuvottelujen kohteena oleville henkilöille pyritään tarjoamaan ensisijaisesti heidän työsopimuksensa mukaista tarjolla olevaa työtä asumispalveluiden tulosalueella. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen maaliskuun aikana. Neuvotteluiden lopputulos tulee voimaan vuoden 2026 aikana. 

Asiakkaita koskevat muutokset toteutetaan vaiheittain ja niiden toimeenpanossa kuullaan asiakkaita, omaisia ja henkilöstöä. Helmikuusta lähtien asumisyksiköissä järjestetään infotilaisuuksia ja asiakkaille toimitetaan myös tiedote muutoksista. Ympärivuorokautisten pitkäaikaisten hoivan asiakkaiden sekä omaisten kanssa käydään henkilökohtaiset keskustelut.  

Palveluverkkopäätösten tavoitteena on varmistaa laadukkaat palvelut ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö.  

Vuoden 2026 aikana ikäihmisten asumisyksiköissä tapahtuu seuraavia muutoksia: 

Janakkala, Hämeenlinna ja Riihimäki:  

• Hämeenlinnan Ilveskodin toiminta ja Janakkalan Tapailakodin toiminta siirtyvät uusiin tiloihin Janakkalaan ja Riihimäelle vuoden 2026 aikana.  

• Molemmat yksiköt tarjoavat jatkossa lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista. 

• Suunnitelmien mukaan Tapailakodissa olevien omaishoidettavien jaksot jatkuisivat tulevaisuudessakin Janakkalassa. Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoivassa oleville asiakkaille etsitään heidän palvelutarpeitaan vastaava paikka muualta hyvinvointialueelta.  

• Oma Häme luopuu samalla Tapailakodin kiinteistöstä ja vuokrasopimuksesta, mikä tuo arviolta jatkossa tulevina vuosina 0,5 miljoonan euron vuosisäästöt.  

• Ilveskodissa on tällä hetkellä 18 asiakaspaikkaa ja Tapailakodissa 44. 

Hämeenlinna (Tuulos):  

• Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Birgittakoti muutetaan pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen yksiköksi. 

• Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikainen yhteisöllisen asuminen tarkoittaa kodinomaista asumista henkilöille, jotka eivät pärjää kotihoidon turvin, mutta eivät myöskään tarvitse ympärivuorokautista palveluasumista. 

• Vanha toiminta jatkuu yksikössä vielä hetken aikaa samanaikaisesti.  

• Oma Hämeen asiakasohjaus tekee jokaiselle asiakkaalle yksilöllisen suunnitelman jatkosta. Asukkaille etsitään heidän palvelutarpeitaan vastaava paikka muualta hyvinvointialueelta.  

• Birgittakodissa on tällä hetkellä 14 asiakaspaikkaa.