UUTINEN / 28.04.2025

Oma Hämeen uusi Terveys-chat kokoaa asiantuntijat yhteen

Kantahämäläiset saavat toukokuussa käyttöönsä entistä sujuvamman ja selkeämmän reitin terveyspalveluihin, kun Oma Hämeen useita chat-palveluita yhdistetään Terveys-chatiksi 2.5.2025 alkaen. Uusi palvelu kokoaa sairaanhoitajan, fysioterapian, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä suun terveydenhuollon chatit yhden digitaalisen oven taakse.

– Muutoksen myötä chat-palveluissa asioiminen selkeytyy, ja potilaamme ohjautuvat sopivalle ammattilaiselle aiempaa tehokkaammin, kertoo Digitaalisen sote-keskuksen apulaisylilääkäri Tomi Roine.

Kantahämäläiset voivat olla yhteydessä Terveys-chattiin kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa. Jos sinulla on kuitenkin nimetty omalääkäri tai omahoitaja, ole yhteydessä suoraan oman terveysasemasi tiimiin. Näin varmistamme hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden. 

Oirekysely varmistaa sopivan ammattilaisen nopeasti

Terveys-chat alkaa joko oirekyselyn täyttämisellä tai valitsemalla ajanvaraukseen liittyvät asiat.

Jos täytät oirekyselyn, sinut ohjataan suoraan sopivan terveydenhuollon ammattilaisen luo. Kyselyllä varmistetaan, että saat apua juuri oikealta taholta – tehokkaasti ja ilman turhaa odottelua.

Jos asiasi koskee ajanvarausta, voit valita ajanvaraukseen liittyvät asiat suoraan aloitusvalikosta.

Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–20 ja sen ammattilaiset ovat tavoitettavissa seuraavasti:
•    Sairaanhoitaja ja lääkäri: ma–pe klo 8–20
•    Mielenterveys- ja päihdepalvelut: ma–pe klo 13–15
•    Fysioterapia: ma–pe klo 8–15
•    Suun terveydenhuolto: ma–pe klo 8–14

Jos asioit ammattilaisen paikallaoloajan ulkopuolella, kiireellinen asia ohjautuu sairaanhoitajalle. Kiireettömissä asioissa voit tallentaa täyttämäsi oirekyselyn ja palata chattiin, kun asiaa hoitava ammattilainen on paikalla. 

Kun Terveys-chat on kiinni, voit kuitenkin täyttää oirekyselyn. Kysely ohjaa ottamaan yhteyttä päivystykseen tai hätänumeroon, jos se toteaa asian olevan kiireellinen. Muussa tapauksessa oirekysely nopeuttaa asioinnin aloittamista, kun palaat chattiin sen aukioloaikana. 

Terveys-chatissa voit asioida myös toisen henkilön, esimerkiksi lapsen, puolesta, kun valtuutus on tehty Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

Asiointimäärät jatkuvassa kasvussa – suosio kertoo tarpeesta

Chat-palvelun käyttö on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana, ja kasvu jatkuu yhä. Tämä kertoo, että digitaalinen terveydenhuollon asiointikanava vastaa asiakkaiden odotuksiin tai tarpeisiin.

– Chatissa hoidamme tällä hetkellä erityisen paljon esimerkiksi siitepölyallergiasta kärsiviä, Roine kertoo ajankohtaisista tarpeista.

Chatin ruuhka-ajat osuvat usein varhaisiin aamuihin, joten asiakkaita kannustetaan ottamaan yhteyttä mahdollisuuksien mukaan myöhemmin päivällä. Kokeneet ammattilaiset hoitavat asiakkaan asian sujuvasti ja tehokkaasti chatin aikana. Fyysistä vastaanottokäyntiä ei monissa tapauksissa tarvita. 

Terveys-chat on osa laajempaa digipalveluiden kokonaisuutta

Terveys-chat ja muut Oma Hämeen chatit, eli neuvola-chat, aikuissosiaalityön chat ja info-chat, ovat osa Oma Hämeen digipalvelukokonaisuutta. Digipalveluiden tarkoituksena ei ole korvata perinteisiä palveluita, vaan toimia rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digipalvelut ovat kätevimmin käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivustolla osoitteessa omahame.fi. Chatin voi aloittaa myös jokaiselta sivulta Oma Hämeen verkkosivustolla. 

Lue lisää Oma Hämeen digipalveluista
Lue lisää Oma Häme -sovelluksesta

UUTINEN / 28.04.2025

Uusi Terveysasemien kiireetön ensilinja helpottaa erityisesti harvoin tai ensimmäistä kertaa asioivien asiakkaiden yhteydensaantia

Terveysasemien kiireettömän hoidon tavoitettavuus paranee toukokuun alussa, kun neljä alueellista ensilinjaa aloittaa puhelinpalvelun 8.5. alkaen. Palvelu otetaan käyttöön Hämeenlinnan, Janakkalan, Forssan ja Riihimäen alueilla. Hattulan asukkaat jatkavat asiointiaan oman terveysaseman kanssa. 

Kiireetön Ensilinja on tarkoitettu ensisijaisesti niille asiakkaille, jotka asioivat terveysasemalla satunnaisesti, ensimmäistä kertaa tai joilla ei ole nimettyä omaa hoitajaa ja lääkäriä.

- Uuden toimintamallin myötä harvoin asioivan asiakkaan ei tarvitse tietää, mille terveysasemalle soittaa. Riittää, että ottaa yhteyttä Ensilinjaan, sanoo projektipäällikkö Tiina Nikkanen.

Soitanko jatkossa Ensilinjaan vai terveysaseman tiiminumeroon?

Jos asiakkaalle ei ole nimetty omaa lääkäriä ja hoitajaa, hän on yhteydessä terveyspalveluihin harvoin tai ensimmäistä kertaa tai ei tiedä mihin muualle ottaisi yhteyttä terveyteen, sairauteen tai uuteen oireeseen liittyen:

Kiireettömät asiat:
• Ota yhteys oman alueen kiireettömään Ensilinjaan

Kiireelliset asiat:
• Ota yhteys numeroon 116117 Päivystysapu - kiireellisen hoidon Ensilinja
• Hätätilanteissa ota yhteys 112

Jos asiakkaalla on uusi lihas- tai niveloire, joka ei liity tapaturmaan, niin hän voi ottaa yhteyttä arkisin suoraan fysioterapeuttiin Kuntoutuksen Ensilinjassa p. 03 629 6680.

Jos asiakkaalle on nimetty omalääkäri ja omahoitaja (Hoidon jatkuvuusmalli):

Kiireettömät ja kiireelliset asiat:
• Soita oman terveysaseman tiiminumeroon
• Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta https://omahame.fi/kiireeton-hoitajan-tai-laakarin-vastaanotto

Kiireelliset asiat terveysaseman ollessa kiinni:
• Ota yhteys numeroon 116117 Päivystysapu - kiireellisen hoidon Ensilinja
• Hätätilanteissa ota yhteys 112

Jos asiakkaalla on uusi lihas- tai niveloire, joka ei liity tapaturmaan, niin hän voi ottaa yhteyttä arkisin suoraan fysioterapeuttiin Kuntoutuksen Ensilinjassa p. 03 629 6680.

– Jos asiakas ei ole varma, kuuluuko hänen soittaa Kiireettömään Ensilinjaan vai oman terveysasemansa tiimiin, hän voi huoletta ottaa yhteyttä kumpaan tahansa. Ammattilaiset arvioivat tilanteen ja ohjaavat oikealle yhteydenottokanavalle jatkoa varten.  Asiakkaiden ei tarvitse olla myöskään huolissaan siitä, että onko hänelle nimetty omaa hoitajaa tai lääkäriä, vaan ammattilainen voi tämän asian tarkistaa seuraavan asioinnin yhteydessä, toteaa tulosaluejohtaja Tiina Merivuori.

Näin uusi Terveysasemien kiireetön Ensilinja toimii 

Terveysasemien kiireettömään Ensilinjaan soitetaan terveysaseman asiointiin liittyvissä asioissa, kuten kiireettömät ajanvaraukset hoitajalle tai lääkärille.

Ensilinjan puhelinpalvelu on avoinna aluksi arkisin klo 10–14. Puheluihin vastataan suoraan ilman takaisinsoittoa, mutta ruuhkatilanteissa takaisinsoitto otetaan käyttöön. Jos puheluun ei ehditä vastaamaan heti, asiakkaalle soitetaan takaisin samana päivänä aukioloaikana. Lisäksi asiakkaita palvelee sairaanhoitaja-chat arkipäivisin klo 8–20.

Terveysasemien kiireettömän Ensilinjan puhelinnumerot 8.5.2025 alkaen:  

Forssan seutu (sis. Humppila, Ypäjä, Tammela ja Jokioinen) 03 629 6629  
Hämeenlinnan alue (sis. kantakaupungin sekä Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) 03 629 6627  
Janakkalan alue (sis. Turenki ja Tervakoski) 03 629 6630  
Riihimäen seutu (sis. Loppi ja Hausjärvi) 03 629 6628

Hoidon jatkuvuusmalli tukee säännöllisesti asioivia

Perusterveydenhuollon avopalveluissa on otettu käyttöön vaiheittain hoidon jatkuvuusmalli. Sen myötä osa asiakkaista on saanut nimetyn omalääkärin ja omahoitajan. Tällä hetkellä malli kohdistuu erityisesti asiakkaisiin, joilla on pitkäaikaissairauksia, tarve säännölliselle hoitokontaktille tai monialaista palvelutarvetta.

– Haluamme vahvistaa hoidon jatkuvuutta. Siksi tarjoamme tutun tiimin yhteydenottoa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, toteaa toiminnan projektipäällikkö Elina Ahlqvist.

UUTINEN / 25.04.2025

Kaarisillan lastensuojelulaitos saa uudet tilat Forssassa

Forssassa toimivalle Kaarisillan lastenkodille on löytynyt uudet tilat. Hyvinvointialue kunnostaa Forssan sairaala-alueella sijaitsevaan hirsirakennukseen tilat lastensuojelun tarpeita vastaavaksi. Kaarisillalle on pitkään etsitty uusia tiloja, koska vanhat eivät sovellu yksikön tarpeisiin, eivätkä vastaa nykyvaatimuksia.

Uudet tilat remontoidaan 1800-luvulla rakennettuun taloon, joka toimi aikanaan Forssan sairaalana. Viime vuodet rakennus on ollut toimistokäytössä. Rakennus on iäkäs, mutta perusteellisella peruskorjauksella siitä saadaan terveysturvallinen ja sopiva yksikölle.

·– Puutaloon on tehty kantavien rakenteiden ja palkkisuuntien tarkastus. Tutkituissa kohdissa ei ole havaittu vaurioita rakenteissa. Kohteeseen tehdään vielä sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus, jonka perusteella lopulliset kunnostustoimenpiteet ja laajuus määritellään. Tilat uusitaan siten, että ne palvelevat Kaarisillan toimintaa ja vastaavat nykyisiä tilavaatimuksia, sanoo Oma Hämeen rakennusinsinööri Eero Puuppo.

Samalla Kaarisillan sijainti muuttuu keskeisemmäksi.

– Uudet tilat sijaitsevat lähellä sosiaalipalveluja. Lisäksi uimaranta, jäähalli, urheilukenttä ja linja-autoasema sijaitsevat ihan naapurissa. Myös muut keskustan palvelut ovat käden ulottuvilla, iloitsee lähijohtaja Katja Himanen.

Remontti käyntiin syksyllä

Remontin suunnittelu on aloitettu ja urakoitsija valitaan kilpailutuksella. Remontti on tarkoitus aloittaa syksyllä, ja uusien tilojen toivotaan olevan muuttovalmiita kesäkuussa 2026.

Kaarisillassa työskentelee seitsemän työntekijää sekä lähijohtaja, ja yksikössä on seitsemän asiakaspaikkaa.

– Työntekijät ovat mukana suunnittelussa. Myöhemmin mukaan kutsutaan myös lapsia ja nuoria kokemusasiantuntijoina. Heidän näkemyksensä ovat tärkeitä, jotta saadaan rakennettua tila, jossa on hyvä olla ja kaikkien arki toimii, painottaa sijais- ja jälkihuollon palvelupäällikkö Eija Luodes.

Lastenkoti Kaarisillan lisäksi Oma Hämeellä on Hämeenlinnassa Pollentien nuorisokoti. Lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoaa myös Mäkikujan perhetukikeskus Riihimäellä.

UUTINEN / 25.04.2025

Yhteisövaikuttavuudella parempia palveluita lapsille, nuorille ja perheille

Oma Hämeessä kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Yhteisövaikuttavuuden avulla pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. 

Tavoitteena on toimintakulttuurin muutos, jossa eri tahot, kuten kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen toimijat, työskentelevät yhdessä. Kyse ei ole vain yhteistyöstä, vaan tietoisesta ja suunnitellusta yhteistoiminnasta. 

– Tässä tehdään aitoa konkreettista yhteistyötä uudella tavalla eri toimijoiden kesken, mikä hyödyttää asukkaita. He saavat paremmin yhteensovitettuja palveluja. Esimerkiksi alueella voidaan järjestää tapahtumia, ryhmätoimintaa ja kohtaamispaikkoja, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Lisäksi yhteistyöllä pystytään nopeammin reagoimaan esille tuleviin tarpeisiin, kertoo perhekeskusasiantuntija Milla Mäkikomsi. 

Uudessa toimintamallissa ei keskitytä pelkästään yksilöihin, yksittäiseen lapseen tai nuoreen, vaan huomioidaan koko perhe ja yhteisöt, joissa perheet elävät. Yhteisövaikuttavuudessa ajatuksena on parantaa asukkaiden hyvinvointia laajasti koko alueella. Monialainen yhteistyö ja ilmiölähtöinen työskentely voivat myös vähentää lasten, nuorten ja perheiden palvelutarvetta pitkällä aikavälillä.

Rakenteet tukevat yhteisövaikuttavuutta

Yhteisövaikuttavuustyön keskiössä on yhteisen tavoitteen asettaminen, toisiaan tukevien toimintojen toteuttaminen sekä yhteisten mittareiden seuranta. Tämä edellyttää hyvinvointialueelta ja muilta toimijoilta yhteisiä tekemisen rakenteita johtamisesta asiakastyöhön.

Tätä varten maakuntaan on luotu toimintarakenteet, joka muodostuvat kolmen seudullisen perhekeskuksen ympärille Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Alueellinen perhekeskus- ja opiskeluhuollon yhteistyöryhmä luo kokonaiskuvaa ja suuntaviivoja siitä, miten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia voidaan maakunnassa edistää. Seudullisen perhekeskustyöryhmien avulla varmistetaan, että asiakastyön tasolla toimivat Arkitiimit ja Omatiimit saavat tarvittavan tuen ja ohjauksen. Keskeistä rakenteessa on jatkuva vuoropuhelu eri toimijoiden kesken.

Arkitiimit toimivat kuntarajojen sisällä ja kokoavat yhteen eri organisaatioiden edustajia, kuten sote-palvelujen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita. Niiden tehtävänä on tuottaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta ja tarpeista sekä suunnitella toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Arkitiimeissä ei käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita, vaan keskitytään alueen yhteiseen hyvinvointiin. Arkitiimien toiminta voidaan myös liittää kunnissa jo oleviin rakenteisiin, kuten nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon.

Omatiimi -toimintamalli puolestaan rakennetaan asiakkaan tai perheen ympärille silloin, kun tarvitaan monialaista tukea. Tähän tiimiin voi kuulua eri alojen ammattilaisia, vapaaehtoistoimijoita sekä asiakkaan läheisiä. Tavoitteena on, että verkosto kootaan nopeasti ja oikea-aikaisesti, verkostotyötä tehdään vaikuttavalla tavalla ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti, jotta siitä olisi aidosti hyötyä asiakkaalle.

Ilmiölähtöinen työskentely ja sen tulokset

Yhteisövaikuttavuudessa pyritään löytämään ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät ole yksittäisen toimijan ratkaistavissa. Yhteisövaikuttavuuden rakenteet tuottavat tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, mikä auttaa suuntaamaan toimia ilmiöihin, joita alueella esiintyy. 

Seudulliset perhekeskustyöryhmät ovat käynnistäneet ensimmäiset ilmiölähtöisen kehittämisen työskentelyt. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla ensimmäiseksi ilmiöksi valittiin ylivilkkaus-, tarkkaamattomuus- ja impulsiivisuusoireiden lisääntyminen. Forssan seudulla puolestaan pureudutaan koulupoissaolojen lisääntymiseen lukukauden käynnistyessä syksyllä. Näihin haasteisiin etsitään ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kesken. 

Hämeenlinnassa ja Riihimäellä työskentelyä varten koottiin monialainen työnyrkki, joka pohti ratkaisuja oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi ja kasvuympäristöjen muokkaamiseksi siten, että oireilevien lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyisi. Oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi luotiin ”Himmee hetki”-konsepti, jonka avulla etsitään keinoja lisätä rauhoittumisen hetkiä eri organisaatioiden toiminnassa. 

Kasvuympäristöjen muokkaamiseksi puolestaan päätettiin käynnistää toimintayksiköissä aistiesteettömyyskartoitukset. Niiden avulla tunnistetaan mahdollisia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön tekijöitä, jotka heikentävät oireista kärsivien hyvinvointia.

Lisäksi selkiytetään oireista kärsivien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen polkua sekä vahvistetaan vanhempien ja perheiden saamaa tukea. Tämä työ kuuluu hyvinvointialueella käynnistyvään Kirjo-hankkeeseen. 

Yhteisövaikuttavuudessa tärkeää on, että työtä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti palautetiedon avulla. Kun toimintaa arvioidaan säännöllisesti, voidaan varmistaa, että yhteisövaikuttavuus tuo aidosti hyötyä kaikille osapuolille.

– Hyvinvointialue edistää yhteisövaikuttavuuden tavoitteita aktiivisesti eri toiminnoissaan, jotta Kanta-Hämeen lasten, nuorten ja perheiden tarpeet aidosti huomioidaan ja jokainen voi kokea tulevansa kuulluksi ja autetuksi, painottaa Mäkikomsi.

UUTINEN / 24.04.2025

Oma Häme suunnittelee kiinteistöjärjestelyä Riihimäen kaupungin kanssa

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat valmistelleet kiinteistöjärjestelyä, jossa osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistamiaan kiinteistöjä ja samalla päivittäisivät vuokra- ja omistussuhteita vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita.

Suunnitelman mukaan hyvinvointialue luovuttaisi Riihimäen kaupungille Riihimäen sairaalan tontin, mutta säilyttäisi omistuksessaan tontilla sijaitsevat rakennukset ja vuokraisi tontin kaupungilta. Vastaavasti Riihimäen kaupunki myisi hyvinvointialueelle Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman. Hyvinvointialue maksaisi kaupan yhteydessä kaupungille välirahaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöjärjestelyn taloudelliset ehdot perustuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiin markkina-analyyseihin, joissa on määritelty molempien osapuolten hyväksymät arvot kohteille.

Mahdollisuus järjestelyyn nousi esiin hyvinvointialueen ja Riihimäen kaupungin vuokrasopimusneuvotteluissa. Oma Hämeen aluehallitus ja Riihimäen kaupunginhallitus käsittelevät suunnitelmaa kokouksissaan maanantaina 28. huhtikuuta. Suunnitelman toteutuminen vaatii hyväksynnän Oma Hämeen aluevaltuustolta. Riihimäellä asiaa käsittelee kaupunginhallituksen lisäksi myös kaksi lautakuntaa. Lopuksi asia tarvitsee vielä kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Varsinaiset kiinteistökaupat voivat toteutua vasta, kun valtioneuvoston hyväksyy muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Taloudellisesti kestävä ratkaisu hyvinvointialueelle

Kiinteistöjärjestely tukisi toteutuessaan molempien tahojen strategisia ja taloudellisia tavoitteita. Hyvinvointialue voisi keskittyä omistamaan ja kehittämään sellaisia kohteita, jotka ovat sen toiminnan kannalta välttämättömiä. Samalla Oma Häme saisi vähennettyä omistukseen liittyvää hallinnollista ja taloudellista taakkaa.

Riihimäen kaupungille järjestely tarkoittaisi sote-kiinteistöihin liittyvien riskien pienentymistä sekä mahdollisuutta kehittää alueita pidemmällä aikavälillä. Järjestely toisi molemmille osapuolille myös selkeyttä kiinteistöomistuksiin.

Riihikoti ja Riihimäen paloasema ovat hyvinvointialueen palveluverkon kannalta keskeisiä kohteita Riihimäellä. Niiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen tukisi pitkäjänteistä palvelutoiminnan suunnittelua ja investointien hallintaa. Samalla Riihimäen sairaalan tontin siirtyminen kaupungille mahdollistaisi alueen kaavoituksen ja kehittämisen kaupunkistrategian mukaisesti.

Järjestelyssä hyvinvointialue jatkaisi Riihikodin ja paloaseman tonttien vuokraamista kaupungilta. Kaupunki omistaisi edelleen tontit, mutta riskienhallinta, kiinteistöjen ylläpito- ja purkuvastuut siirtyisivät hyvinvointialueelle. Vuokrista ja kiinteistöveroista muodostuu kaupungille noin 350 000 euron vuotuiset tulot. Lisäksi kaupunkikonsernin lainakanta pienentyy noin kolmella miljoonalla eurolla paloasemayhtiön lainan siirtyessä hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueelle suunnitelma on myös taloudellisesti kannattava. Sairaalatontin myynti toisi kertaluonteisen myyntivoiton – lisäksi järjestelyn tulosvaikutus olisi kymmenen vuoden aikajänteellä positiivinen, arviolta 7–10 miljoonaa euroa. Riihikodin kiinteistön investointitarve on huomioitu laskelmissa, eikä se heikennä järjestelyn kokonaiskannattavuutta.

Oma Häme teki vastaavan kiinteistöjärjestelyn Hämeenlinnan kaupungin kanssa syyskuussa 2024. Lue uutinen: Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki allekirjoittivat kiinteistökaupat

Aluehallituksen 28.4.2025 kokouksen esityslista julkaistaan Oma Hämeen asiakirjanhallintajärjestelmässä torstaiaamupäivän aikana.

UUTINEN / 23.04.2025

Kohtaamisia ja yhteisiä oivalluksia Oma Hämeen henkilöstöpäivillä

Hyvinvointialueen perinteiset henkilöstöpäivät pidettiin jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaalla 22.–23. huhtikuuta. Kolmansille henkilöstöpäiville kokoontui noin 1 400 työntekijää ympäri maakuntaa. Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työntekijät saivat jälleen mahdollisuuden kohdata toisiaan, verkostoitua ja inspiroitua hyvinvointialueen onnistumisista. 

Tänäkin vuonna henkilöstöpäivät järjestettiin kahtena samansisältöisenä päivänä, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan tapahtumaan työvuorojensa puitteissa. Henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus seurata pääsalin ohjelmaa myös livestriimin välityksellä omissa yksiköissään.

– Henkilöstöpäivät ovat konkreettinen osoitus siitä, miten tärkeä henkilöstö on hyvinvointialueelle. Päivien aikana on mahdollisuus tavata toisia, oppia uutta ja saada aineksia, joista riittää ammennettavaa arkeen pitkäksi aikaa, totesi tapahtuman avannut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen puolestaan käsitteli omassa puheenvuorossaan hyvinvointialueen rahoitustilannetta ja siihen liittyvää epäsuhtaa. Naukkarinen avasi puheessaan muun muassa uuden strategian valmistelua. Hyvinvointialueen tulevan strategiakauden 2026–2029 perustana on ensimmäisellä valtuustokaudella hyväksytty hyvinvointialuestrategia. Valmistelussa hyödynnetään nykyisestä strategiasta ne elementit, jotka edelleen ovat perusteltuja. 

Naukkarisen mukaan tulevalla strategiakaudellakin Oma Häme järjestää palvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. 

– Henkilökeskeisen tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä olemme maan kärjessä. Siitä voimme olla ylpeitä ja meidän tekemistämme myös seurataan tämän vuoksi. Meidän on tunnistettava asiakkaiden tarpeet, jotta voimme kehittää palveluja, Naukkarinen painottaa. 

Henkilöstöpäivien pääpuhujana oli tänä vuonna yhdenvertaisuusasiantuntija ja ihmisoikeuskouluttaja Dakota Robin. Hän pysäytti kuulijat puheenvuorollaan oikeudenmukaisuudesta ja ihmisen arvosta:

– Jokaisella on tarve kuulua joukkoon, joka on ihan eri asia kuin joukkoon mahtuminen. Jos ihminen ahdetaan yhteiskunnan normeihin kuin valkosipulin kynsi mandariinilohkon tilalle, ei se toimi, eikä yksilö silloin voi hyvin, Robin kuvailee.

Robin on suosittu puhuja, joka kiertää kouluttamassa erilaisia työyhteisöjä ammentaen omia kokemuksiaan. Robin on puoliksi turkkilainen, puoliksi suomalainen transsukupuolinen mies, joka on syntynyt Sveitsissä, mutta kasvanut sotaveteraanien lapsenlapsena pienessä suomalaiskaupungissa. Lapsena hän ei osannut sopeutua yhteiskunnan rooleihin.

– Inhimillinen kulttuuri, jossa arvostetaan ja tuetaan ihmisiä, luo turvaa ja hyvinvointia. Erilaisuuden hyväksyminen on entistä tärkeämpää nyt, kun yhteisöllisyys on muuttunut ja yhteiskunta on pirstaloitunut, Robin painottaa. 

Lisää tietoa ja yhteenkuuluvaisuutta 

Verkatehtaan Lasipihalla esiteltiin henkilöstölle hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa. Lisäksi Lasipihalla oli mukana Oma Hämeen kumppaneiden erilaisia toimintapisteitä. Henkilöstöpäivät järjestettiin tänä vuonna osittain tapahtumakumppanien tuella. Pääyhteistyökumppaneina olivat Terveystalo ja Diktamen – muut kumppanit ja näytteilleasettajat olivat mukana mahdollistamassa päivien järjestämistä.

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen pitää päiviä onnistuneina.

–  Päivien sisältö herätti itsessäni tänä vuonna vahvoja onnistumisen, ilon ja ylpeyden tunteita henkilöstöstä. Tunnelma oli lämmin, innostunut ja yhteisöllinen, kun ihmiset pääsevät irti arjen kiireistä ja tutustuvat toisiinsa uudella tavalla. Nauru, keskustelut ja jaetut hetket vahvistavat yhteishenkeä ja sitoutumista Oma Hämeeseen organisaationa, iloitsee Bjerregård Madsen.

–  Uskon, että päivät lisäävät arvostusta työntekijöiden työlle ja vahvistavat motivaatiota. Ja jopa nostattavat ylpeyden tunnetta, omasta organisaatiosta.

Henkilöstöpäivien tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden aidot kohtaamiset ja verkostoituminen. Tämän tärkeyttä korostavat myös hyvinvointialueiden pääluottamusmiehet, joiden mukaan tapahtumalla on arvoa erityisesti jatkuvien muutosten keskellä.

–  Tämä on paikka, jossa itse kukin saa ihmisille kasvot. Tapahtuma vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokemusta vaikuttamisesta. Mekin olemme voineet täällä viedä työntekijöiden palautetta konkreettisesti eteenpäin saman tien, kasvotusten, kertovat pääluottamusmiehet.

Heidän mukaansa osa on kokenut henkilöstöpäivien ajankohdan heti pääsiäisen jälkeen haastavaksi. Mutta yhteiskuljetukset Forssasta ja Riihimäeltä ovat saaneet pääluottamusmiesten mukaan kiitosta. 

Keskusteluissa henkilöstön kanssa on noussut pääluottamusmiesten mukaan esiin muutosten nopeus ja määrä. 

–  Vaikka säästöpaineiden vuoksi varmasti mietitään tämänkin tilaisuuden tulevaisuutta, on tärkeää ymmärtää tapahtuman arvo. Tällä on paikkansa – nyt ehkä enemmän kuin koskaan.

Henkilöstöpäivillä oli tarjolla runsaasti vaihtoehtoisia luentoja eri aiheista. Oma Hämeen omien asiantuntijoiden puheenvuoroissa oli esillä esimerkiksi asiakaslähtöisyys, tekoälyn hyödyntäminen, tietojohtaminen, liikkuvat palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Päivillä oli puhumassa myös joukko kokemusasiantuntijoita. 

Palkittavina helmiä tyyppejä ja sydänten valloittajia 

Monella sote-ammattilaisella ei ole arjessaan aikaa kohdata omia kollegoitaan. Senkin vuoksi henkilöstöpäivät on osallistujille merkityksellisiä. Nuorille suunnatussa mielenterveys- ja päihdepalvelujen Oma Voima -palvelussa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat Mari Sintonen, Sanna Kuosa ja Jenni Hellman osallistuivat tiistain päivään yhdessä. 

–  Saimme järjesteltyä asiakkaiden ajat niin, että pystyimme tulemaan tänne Riihimäeltä. Tämä on vaihtelua arkeen ja mahdollisuus purkaa asioita ja ideoida yhdessä, Sanna Kuosa kertoo. 

–  Olen ollut mukana muinakin vuosina. Kyllähän tämä tukee työhyvinvointiakin, Jenni Hellman muistuttaa.

–  Dakota Robin oli paras puhuja, hänen teemansa on tärkeä. Omassa työssämme kohtaamme paljon nuoria, joilla on samanlaisia haasteita. Oli herättelevää puhetta, Mari Sintonen sanoo.

Henkilöstöpäivien aikana nostettiin esiin arvostettuja työntekijöitä, Helmiä. Oma Hämeessä ammattilaiset kehuvat ja kiittävät kollegoitaan, ja eniten ääniä saaneita valitaan aina kuukauden Helmeksi. Oma Hämeen Helmien lisäksi pääsalin lavalla kävivät palkittavana myös Oma Hämeen Sydän -kampanjassa menestyneet. Asukkaat ja asiakkaat saivat maaliskuussa äänestää yksittäisiä ammattilaisia, työpareja tai yksiköitä, jotka ovat tehneet vaikutuksen ja jättäneet jäljen asiakkaan sydämeen.