UUTINEN / 31.05.2023

Oma Häme laajentaa sähköisiä palvelujaan – digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu avautuu 1. kesäkuuta

Kanta-Hämeen asukkaille avautuu digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu 1. kesäkuuta.

Palvelussa annetaan terveyteen ja hoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä hoidetaan etänä hoidettaviksi soveltuvia asioita. Chatin kautta toimiva palvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä.  

Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu on 1. kesäkuuta alkaen auki arkisin klo 8–15. Aiemmin kantahämäläisille tarjotut perusterveydenhuollon chat-palvelut ovat olleet avoinna hajautetusti yhdestä kahteen tuntia päivässä. 

Uusi palvelu löytyy omahame.fi -sivuston etusivulta. Ruudun oikeassa alakulmassa avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai sivuston palvelutietoihin. Asiointi palvelussa tai Omaolossa edellyttää vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla. 

Uuden palvelun alkaessa on vaikea tietää, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat eli riittääkö sähköisissä palveluissa työskentelevien ammattilaisten määrä. Oma Häme pyytää asiakkailta kärsivällisyyttä ja kehottaa varautumaan pieniin viiveisiin.  
 
Uudessa palvelussa hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa siirtää keskustelun lääkärille. Myös kuvien lähettämien onnistuu palvelun kautta. Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu sopii asiointiin erityisesti silloin kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä. Sen avulla pyritään ratkaisemaan asiakkaan asia mahdollisimman valmiiksi ja etänä, mikäli se on mahdollista hoidon kannalta. Asiakkaiden, joilla on pitkäaikaissairaus tai pysyvä hoitosuhde omalle terveysasemalle, suositellaan asioivan oman tutun hoitajan tai lääkärin kanssa. 
 
Sairaanhoitajan kanssa asiointi on maksutonta - lääkärin kanssa asioinnista veloitetaan normaali käyntimaksu 20,90 euroa. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä, kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta kalenterivuoden aikana.  

Myös sosiaalihuollon sähköisiä palveluita kehitetään innokkaasti 

Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu portaittain 1.9.2023 alkaen koko maassa. Tämän vuoksi Kanta-Hämeessä on kehitetty vauhdikkaasti perusterveydenhuollon sähköistä asiointia kevään 2023 aikana. Sähköisten palveluiden laajentaminen aloitetaan perusterveydenhuollosta. Entistä laajempi sähköinen asiointi on tulevaisuudessa mahdollista myös sosiaalihuollossa sekä erikoissairaanhoidossa.

– Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti monialaisesti, jotta asukkaiden asioinnista tulisi entistä sujuvampaa ja ammattilaiset löytäisivät toisensa helpommin keskinäiseen yhteistyöhön, sanoo palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.  

Oma Hämeen perusterveydenhuollossa pyritään palvelemaan asiakkaita entistä paremmin keskittämällä sähköisiä palveluita. Yhteistyö ja voimavarojen keskittäminen mahdollistaa chat-palvelun aukioloaikojen laajentamisen ja asiakkaiden nopeamman palvelun.  

UUTINEN / 31.05.2023

Oma Häme suunnittelee Hattulan terveyspalvelujen kilpailuttamista

Kanta-Hämeen hyvinvointialue aikoo kilpailuttaa Hattulan terveyspalvelut. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy vuoden lopussa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta käsitteli asiaa tiistain kokouksessaan. Aluehallitus puolestaan päättää kilpailutuksesta ennen juhannusta.

Hattulan kunta on ulkoistanut perusterveydenhuollon palveluita vuodesta 2009 alkaen. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa on solmittu kilpailutuksen jälkeen vuonna 2019. Ulkoistus sisältää laajasti terveydenhuollon palveluita: terveyskeskuspalvelujen lisäksi se sisältään muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluita, hammashoidon, kouluterveydenhuollon, neuvolan, lääkäripalvelut sekä tehostettua palveluasumista. Viime vuonna sekä Hattulan kunta että Oma Hämeen aluehallitus päättivät, ettei Terveystalon sopimukseen kuulunutta optiota sopimuksen jatkosta käytetä. 

Oma Hämeen suunnitelmana on käynnistää kilpailutus Hattulan terveydenhuollon palveluiden tuottamisesta vuosille 2024 ja 2025, sisältäen option kahden vuoden jatkosopimuksesta. Kilpailutukseen eivät kuuluisi perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaalatoiminta tai suun terveydenhuolto. Kilpailutukseen sisällytettäisiin optiona neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut.

Hyvinvointialueella on päätetty tehdä palveluverkkoselvitys, jossa määritellään muun muassa terveysasemien verkosto vuoden 2026 alusta. Samassa yhteydessä arvioidaan, ulkoistetaanko palveluita tai terveysasemia. Hattulan palveluiden järjestäminen on kuitenkin ratkaistava ennen selvityksen valmistumista. 

Erilaisia vaihtoehtoja Hattulan terveyspalveluiden järjestämiseksi on selvitetty ja vaihtoehdoista on tehty ennakkovaikutusten arviointi. Yhden kunnan terveyspalveluiden kilpailuttaminen tässä vaiheessa hyvinvointialueen toiminnan rakentamista on haasteellista. Siihen liittyy myös riskejä, esimerkiksi palveluiden yhdenvertaisuuden suhteen. Toisaalta ulkoinen palvelutuottaja näyttää tuottavan palvelut edullisesti, samalla kun palveluiden saatavuus pysyy hyvällä tasolla. 

– Tässä kohtaa virkamiesten vaakakuppi kääntyi ehdottamaan ulkoistusta, koska laajempi palveluverkkoselvitys vasta käynnistymässä ja valmius omaksi toiminnaksi ottamiseen sisältää myös paljon riskejä, muun muassa henkilökunnan saatavuuden suhteen, selittää terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Hattulan terveyspalveluihin on tulossa muitakin muutoksia. Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä aluevaltuusto on päättänyt, että vuodeosasto lakkautetaan Hattulasta. Tämä tapahtuu vuodenvaihteessa, jolloin on tarkoitus mahdollistaa vuodeosaston henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteilla hyvinvointialueen työntekijöiksi. Lisäksi on tarkoitus siirtää Pappilanniemen kiinteistössä toimiva apuvälinepiste osaksi kuntoutuksen apuvälinepalvelua. 

UUTINEN / 30.05.2023

Kohti vaikuttavampaa hoitoa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota vaikuttavaa hoitoa kantahämäläisille. Siksi hyvinvointialueella otetaan käyttöön uusi toimintamalli työikäiselle väestölle, joka parantaa työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä potilaan hyväksi. Tämä toimintamalli tulee käyttöön Työote-hankkeen avulla.  Lisäksi tiivistämme yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä.

Työote-hanketta koordinoi Keski-Suomen hyvinvointialue yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.  Hankkeesta on saatu vuodesta 2020 lähtien erinomaisia tuloksia niin työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistymisestä kuin myös potilaan yksilöllisen työkyvyn tukemisesta. Itä-Suomen yliopisto raportoi hankkeen kustannusvaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Lisäksi Työterveyslaitos toteuttaa tutkimusta hankkeen toteutumisesta.

Uudessa toimintamallissa luodaan potilaalle yksilöllinen polku takaisin työhön ja tukemaan samalla työkyvyn säilymistä. Toimintamalli käynnistetään ortopedisesta potilasryhmästä, jotta prosessi voidaan hioa mahdollisimman sujuvaksi ja toimintavarmaksi. Tämän jälkeen malli laajennetaan muihin potilasryhmiin.

Toimintamallin käyttöönottoa suunnitellaan potilasryhmäkohtaisissa, moniammatillisissa asiantuntijatyöryhmissä, joissa on mukana lääketieteellisen erikoisalan asiantuntijoita sekä edustusta IT:stä, palvelumuotoilusta, palvelupoluista, perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta ja viestinnästä. Alueen työterveyshuollon toimijat suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon prosessin valmiiksi, jolloin malli saadaan mahdollisimman yhdenmukaiseksi ja toimivaksi.

Yhteistyössä luodun hoitoprosessin toimivuus auditoidaan kun se on vakiintuneesti toiminnassa ja auditoinnin tulosten perusteella tehdään mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Koko hyvinvointialueen osalta hanketta koordinoi Yhteistyöfoorumi, jossa on laaja edustus koko hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan toimijoita, TE-palveluista ja työelämän edustajia. Foorumia johtaa tällä hetkellä johtajaylilääkäri Arja Tomminen, ja kesäkuusta alkaen uusi hallintoylilääkärimme Jarmo Koski.

Lisätietoja toimintamallista voit lukea osoitteesta:
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyoote-toimintamalli

UUTINEN / 30.05.2023

Oma Hämeen potilasasiamiehet auttavat, jos potilaan oikeudet askarruttavat

Tiesitkö tämän potilasasiamiehestä?

Jokaisella sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon toimintayksiköllä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen lakisääteiset tehtävät ovat neuvoa ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasasiamies toimii potilaan oikeuksiensa edistämiseksi ja toteuttamiseksi. (Lue lisää Valviran sivuilta)

Jos jokin askarruttaa potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa, voit ottaa yhteyttä potilasasiamieheen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilasasiamiehet neuvovat ja tarvittaessa avustavat kaikissa potilasoikeudellisissa kysymyksissä. Tyypillisimmin yhteydenotot ovat koskeneet hoitoon ja kohteluun liittyviä epäselvyyksiä ja muita koettuja epäkohtia sekä potilasvahinkoasioita. 

Asiakas- ja potilasturvallisuusyksikkömme kokeneet potilasasiamiehet ovat asiakkaiden ja henkilökunnan tukena kaikissa potilassoikeudellisissa kysymyksissä. 

Potilasasiamiehen työ edellyttää korkeakoulututkintoa ja työssä tarvitaan vahvaa terveydenhuollon oikeudellisen sääntelyn sekä organisaation tuntemusta. Työ on asiakaslähtöistä ja tärkeää on asiakkaan kunnioittava kohtelu ja hänen oikeuksiensa puolustaminen. 

Asiakkaan kannattaa ottaa potilasasiamiehiimme yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia, eikä yhteydenotoista ei jää merkintää potilasasiakirjoihin. Asiakkaan on hyvä muistaa, että potilasasiamies ei ota kantaa lääketieteellisin seikkoihin, eikä siihen, onko kyseessä hoitovahinko. Hänen tehtävänsä on neuvoa ja auttaa asian selvittelyssä.

Oma Hämeen potilasasiamiehet

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella potilasasiamiehinä toimivat Tiina Ketola-Mäcklin ja Kirsi Vilpa. Työn parhaiksi puoliksi Tiina ja Kirsi kuvaavat työn vaihtelevuuden ja asiakkaiden kohtaamisen. Jokaisen potilaan asia on yksilöllinen, hänen omansa ja siten työpäivät ovat hyvin vaihtelevia ja monipuolisia tehtäviltään.

”Asiakkaille haluaisimme toivottaa rohkeutta kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi. Usein molemminpuolisen ymmärryksen saavuttamista helpottaa, jos esimerkiksi vastaanottotilanteeseen valmistautuu etukäteen. Ei ole välttämättä huono idea, jos kirjaa muistilapulle asioita, joihin toivoo saavansa vastaanottavalta lääkäriltä vastauksen.”

Potilasasiamiehillä on käytössä takaisinsoittopalvelu (p. 03 629 3204), joka on käytössä maanantaista torstaihin klo 8-12. Tämän lisäksi voi jättää soittopyynnön tekstiviestillä (p. 045 73965639) tai lähettää sähköpostia (etunimi.sukunimi@omahame.fi).
 

Eräitä selvennyksiä omaisten oikeuksista liittyen läheisen hoitoon

Täysi-ikäisellä potilaalla on oikeus itse osallistua hoitoaan koskevien päätösten tekemiseen. Hän päättää itse, kenelle hänen terveydentilaansa ja hoitoaan koskevia tietoja saa antaa. Se että on lähiomainen, ei siis yksin riitä terveystietojen saantiin. 

Tilanteissa, joissa potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun (myös tilapäisen) syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, on hoitoon ja esimerkiksi jonkin tärkeän toimenpiteen suorittamiselle saatava hänen laillisen edustajansa, lähiomaisen tai muun läheisen henkilön suostumus. Tavoitteena on, että omaisten mielipiteen avulla saadaan selville, mitä potilas itse toivoisi hoidoltaan. Omaiset voivat kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen. Tällöin potilasta pyritään hoitamaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena ja yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa. Hoito toteutetaan näin myös silloin, jos läheisten mielipidettä ei saada selville.
Henkilöllä, jolta pyydetään suostumusta hoitoon, on oikeus saada suostumuksen antamista varten tarvittavat tiedot potilaan terveydentilasta.

Suostumusta antavilla henkilöillä ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran välttämiseksi annettavaa tarvittavaa hoitoa.

Jos potilas on aikaisemmin ilmaissut hoitotahtonsa ja se on luotettavasti tiedossa, sitä on noudatettava. Hoidon tulee olla aina lääketieteellisesti perusteltua eli mitä tahansa toivomaansa hoitoa potilaalla ei ole oikeutta saada. DNR-päätös eli päätös elvyttämättä jättämisestä voi perustua potilaan hoitotahtoon. Varsinaisen DNR-päätöksen tekee lääkäri lääketieteellisin perustein. Päätöksestä on keskusteltava potilaan itsensä kanssa tai jos hän ei pysty päättämään hoidostaan itse, läheisten kanssa. Potilas tai omainen ei voi edellyttää lääketieteellisesti asianmukaisen ja perustellun DNR-päätöksen kumoamista.

Alaikäistä potilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon hoitotoimenpiteestä ja hoidosta päätettäessä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Lääkäri tai muu hoitohenkilökuntaan kuuluva arvioi alaikäisen potilaan kehitystason. Jos alaikäinen kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.
 

Ilmoittautuminen: Päihde- ja riippuvuusalan järjestöt tutuiksi -webinaari

TAPAHTUMAT / 15.05.2023, klo 14:00-15:00

Paikka: Teams

Päihde- ja riippuvuusalan järjestöt kertovat toiminnastaan, tarjolla olevista apu- ja tukimuodoista sekä siitä, miten järjestöjen toimintaan pääsee mukaan. Webinaari on suunnattu Kanta-Hämeessä sote- ja sivistyspalveluissa työskenteleville ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tavoitteena on lisätä tietoa järjestötoiminnasta sekä helpottaa asiakasohjausta järjestöjen avun ja tuen piiriin.

Esittelyssä: 

• Riippuvuushoidon palvelupolku Kanta-Hämeessä
• A-klinikkasäätiö ja A-klinikka
• Al-Anon
• EHYT

Webinaari järjestetään Teamsissa ja osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille viimeistään päivää ennen tilaisuutta. 

Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään 9.5.2023 mennessä tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/0C4EE589F15124F9

Lisätietoja:

Tiina Saarinen, kehittämispäällikkö, järjestölähtöisen päihdetyön kehittäminen, A-klinikkasäätiö, tiina.saarinen(at)a-klinikka.fi, puh. 050 5671173 

Mini-interventio ennaltaehkäisyn välineenä, päihdetyö

TAPAHTUMAT / 11.05.2023, klo 13:00-15:30

Paikka: Teams

Kaikille avoin maksuton koulutustilaisuus sisältää tietoa päihteistä, riippuvuuksista ja mini-interventiomenetelmästä. Mini-interventio on tutkitusti vaikuttava menetelmä alkoholin, muiden päihteiden- ja riippuvuuksien puheeksiotossa. Tervetuloa mukaan!

Liity koulutukseen napsauttamalla tästä

Toinen samansisältöinen koulutus on 4.5. klo 13–16. Liity koulutukseen napsauttamalla tästä

Jos haluat syventää osaamistasi niin olet tervetullut motivoinnin avainosaajakoulutukseen 25.5. klo 13-16. Avainosaajakoulutukseen osallistuminen edellyttää osallistumista 4.5. tai 11.5. koulutukseen. Motivoinnin avainosaajia toivotaan ilmoittautuvan Kanta-Hämeen alueen eri organisaatioista, jotta saamme osaamista eri yksiköihin. Koulutus järjestetään Teams-sovelluksella ja linkin saat ilmoittautumisen jälkeen. Ilmoittautumiset: christa.ahonen(at)omahame.fi

Kouluttajana molemmissa tilaisuuksissa toimii koulutussuunnittelija Jukka Oksanen, A-klinikka Oy.

Itsetuhoisuuden puheeksiotto ja alkuvaiheen auttamiskeinot

TAPAHTUMAT / 09.05.2023, klo 14:00-15:00

Paikka: Teams

Itsetuhoisuus muodostuu vähitellen kasaantuvista riskitekijöistä, kuten mielenterveyshäiriöistä. Tämän lisäksi usein myös suojaavat tekijät, kuten sosiaalinen tukiverkosto, heikentyvät vähitellen ja lopulta puuttuvat. Itsemurhaan johtavassa kehityskulussa on lähes aina kyse kasaantuvista elämän ongelmista (THL).

Kuinka otan itsetuhoisuuden puheeksi? Minkälainen on hyvän hoidon malli? Miten rakennan turvasuunnitelman?

Sähköisten palveluiden hyödyntäminen (Mielenterveystalo.fi, Terapianavigaattori) työssä.

Tervetuloa tiistaina 9.5 klo 14–15 kuuntelemaan HUS psykiatrian ylilääkäri Tero Levolan luentoa itsetuhoisuuden puheeksiottamisesta ja alkuvaiheen auttamiskeinoista!

Liity koulutukseen napsauttamalla tästä

Tilaisuus on tarkoitettu perustason sote-ammattilaisille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuus on maksuton eikä ennakkoon tarvitse ilmoittautua.

Lisätietoja: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, mielenterveystyön projektiasiantuntija Heidi Kemmo, heidi.kemmo@omahame.fi, p. 050 593 5695.

Oman elintapamuutoksen palvelupolun esittely

TAPAHTUMAT / 09.05.2023, klo 16:00-16:30

Paikka: Teams

Oman elintapamuutoksen palvelupolku asiakkaille valmistunut. Sitä esitellään kaikille kantahämäläisille Teamsin välityksellä 26.4. klo 16-16.30 ja 9.5. klo 16-16.30. Tervetuloa kuulemaan, katsomaan ja kysymään lisää!

Liity mukaan tästä

Palvelupolku on digitaalinen info asiakkaalle. Oman elintapamuutoksen palvelupolku sisältää suosituksia ja ohjeita terveyttä edistävistä elintavoista aivojen hyvinvoinnin, ravitsemuksen, liikunnan, unen ja riippuvuuksien aihealueista sekä motivaation ylläpidosta ja yleisesti hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä elämässä.

Tavoitteena on tarjota tietoa terveyttä edistävistä elintavoista, ohjeita elintapamuutoksen tekemiseen ja koostaa omahoito-ohjelmia, hyvinvointivalmennuksia sekä terveys- ja liikuntapalveluiden yhteystietoja yhteen paikkaan ja näin parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. 

Oman elintapamuutoksen polulle ovat tervetulleita kaikki hyvinvointialueen asukkaat, jotka kaipaavat lisämotivaatiota, luotettavia tiedonlähteitä ja tukea hyvien elintapojen ylläpitoon.

Tervetuloa tutustumaan Oman elintapamuutoksen polulle tästä.

Palvelupolku on rakentunut osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta. Sitä ovat olleet työstämässä perusterveydenhuollon hanketyöntekijöiden lisäksi Kanta-Hämeen kuntien hyvinvointi- ja liikuntapalveluiden edustajat. Polku päivittyy ja täydentyy jatkossa tarpeen mukaan.