Murupolku
Navigointivalikko
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kaikki uutiset
Oma Hämeen uusi Terveys-chat kokoaa asiantuntijat yhteen
Chat aloittaa toimintansa 2.5. alkaen.

Oma Hämeen uusi Terveys-chat kokoaa asiantuntijat yhteen
UUTINEN / 28.04.2025
Chat aloittaa toimintansa 2.5. alkaen.

UUTINEN / 28.04.2025
Oma Hämeen uusi Terveys-chat kokoaa asiantuntijat yhteen
Kantahämäläiset saavat toukokuussa käyttöönsä entistä sujuvamman ja selkeämmän reitin terveyspalveluihin, kun Oma Hämeen useita chat-palveluita yhdistetään Terveys-chatiksi 2.5.2025 alkaen. Uusi palvelu kokoaa sairaanhoitajan, fysioterapian, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä suun terveydenhuollon chatit yhden digitaalisen oven taakse.
– Muutoksen myötä chat-palveluissa asioiminen selkeytyy, ja potilaamme ohjautuvat sopivalle ammattilaiselle aiempaa tehokkaammin, kertoo Digitaalisen sote-keskuksen apulaisylilääkäri Tomi Roine.
Kantahämäläiset voivat olla yhteydessä Terveys-chattiin kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa. Jos sinulla on kuitenkin nimetty omalääkäri tai omahoitaja, ole yhteydessä suoraan oman terveysasemasi tiimiin. Näin varmistamme hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden.
Oirekysely varmistaa sopivan ammattilaisen nopeasti
Terveys-chat alkaa joko oirekyselyn täyttämisellä tai valitsemalla ajanvaraukseen liittyvät asiat.
Jos täytät oirekyselyn, sinut ohjataan suoraan sopivan terveydenhuollon ammattilaisen luo. Kyselyllä varmistetaan, että saat apua juuri oikealta taholta – tehokkaasti ja ilman turhaa odottelua.
Jos asiasi koskee ajanvarausta, voit valita ajanvaraukseen liittyvät asiat suoraan aloitusvalikosta.
Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–20 ja sen ammattilaiset ovat tavoitettavissa seuraavasti:
• Sairaanhoitaja ja lääkäri: ma–pe klo 8–20
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut: ma–pe klo 13–15
• Fysioterapia: ma–pe klo 8–15
• Suun terveydenhuolto: ma–pe klo 8–14
Jos asioit ammattilaisen paikallaoloajan ulkopuolella, kiireellinen asia ohjautuu sairaanhoitajalle. Kiireettömissä asioissa voit tallentaa täyttämäsi oirekyselyn ja palata chattiin, kun asiaa hoitava ammattilainen on paikalla.
Kun Terveys-chat on kiinni, voit kuitenkin täyttää oirekyselyn. Kysely ohjaa ottamaan yhteyttä päivystykseen tai hätänumeroon, jos se toteaa asian olevan kiireellinen. Muussa tapauksessa oirekysely nopeuttaa asioinnin aloittamista, kun palaat chattiin sen aukioloaikana.
Terveys-chatissa voit asioida myös toisen henkilön, esimerkiksi lapsen, puolesta, kun valtuutus on tehty Suomi.fi-verkkopalvelussa.
Lue lisää toisen puolesta asioinnista
Asiointimäärät jatkuvassa kasvussa – suosio kertoo tarpeesta
Chat-palvelun käyttö on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana, ja kasvu jatkuu yhä. Tämä kertoo, että digitaalinen terveydenhuollon asiointikanava vastaa asiakkaiden odotuksiin tai tarpeisiin.
– Chatissa hoidamme tällä hetkellä erityisen paljon esimerkiksi siitepölyallergiasta kärsiviä, Roine kertoo ajankohtaisista tarpeista.
Chatin ruuhka-ajat osuvat usein varhaisiin aamuihin, joten asiakkaita kannustetaan ottamaan yhteyttä mahdollisuuksien mukaan myöhemmin päivällä. Kokeneet ammattilaiset hoitavat asiakkaan asian sujuvasti ja tehokkaasti chatin aikana. Fyysistä vastaanottokäyntiä ei monissa tapauksissa tarvita.
Terveys-chat on osa laajempaa digipalveluiden kokonaisuutta
Terveys-chat ja muut Oma Hämeen chatit, eli neuvola-chat, aikuissosiaalityön chat ja info-chat, ovat osa Oma Hämeen digipalvelukokonaisuutta. Digipalveluiden tarkoituksena ei ole korvata perinteisiä palveluita, vaan toimia rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digipalvelut ovat kätevimmin käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivustolla osoitteessa omahame.fi. Chatin voi aloittaa myös jokaiselta sivulta Oma Hämeen verkkosivustolla.
Lue lisää Oma Hämeen digipalveluista
Lue lisää Oma Häme -sovelluksesta

Terveysasemien kiireettömän hoidon tavoitettavuus paranee toukokuun alussa.

Uusi Terveysasemien kiireetön ensilinja helpottaa erityisesti harvoin tai ensimmäistä kertaa asioivien asiakkaiden yhteydensaantia
UUTINEN / 28.04.2025
Terveysasemien kiireettömän hoidon tavoitettavuus paranee toukokuun alussa.

UUTINEN / 28.04.2025
Uusi Terveysasemien kiireetön ensilinja helpottaa erityisesti harvoin tai ensimmäistä kertaa asioivien asiakkaiden yhteydensaantia
Terveysasemien kiireettömän hoidon tavoitettavuus paranee toukokuun alussa, kun neljä alueellista ensilinjaa aloittaa puhelinpalvelun 8.5. alkaen. Palvelu otetaan käyttöön Hämeenlinnan, Janakkalan, Forssan ja Riihimäen alueilla. Hattulan asukkaat jatkavat asiointiaan oman terveysaseman kanssa.
Kiireetön Ensilinja on tarkoitettu ensisijaisesti niille asiakkaille, jotka asioivat terveysasemalla satunnaisesti, ensimmäistä kertaa tai joilla ei ole nimettyä omaa hoitajaa ja lääkäriä.
- Uuden toimintamallin myötä harvoin asioivan asiakkaan ei tarvitse tietää, mille terveysasemalle soittaa. Riittää, että ottaa yhteyttä Ensilinjaan, sanoo projektipäällikkö Tiina Nikkanen.
Soitanko jatkossa Ensilinjaan vai terveysaseman tiiminumeroon?
Jos asiakkaalle ei ole nimetty omaa lääkäriä ja hoitajaa, hän on yhteydessä terveyspalveluihin harvoin tai ensimmäistä kertaa tai ei tiedä mihin muualle ottaisi yhteyttä terveyteen, sairauteen tai uuteen oireeseen liittyen:
Kiireettömät asiat:
• Ota yhteys oman alueen kiireettömään Ensilinjaan
Kiireelliset asiat:
• Ota yhteys numeroon 116117 Päivystysapu - kiireellisen hoidon Ensilinja
• Hätätilanteissa ota yhteys 112
Jos asiakkaalla on uusi lihas- tai niveloire, joka ei liity tapaturmaan, niin hän voi ottaa yhteyttä arkisin suoraan fysioterapeuttiin Kuntoutuksen Ensilinjassa p. 03 629 6680.
Jos asiakkaalle on nimetty omalääkäri ja omahoitaja (Hoidon jatkuvuusmalli):
Kiireettömät ja kiireelliset asiat:
• Soita oman terveysaseman tiiminumeroon
• Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta https://omahame.fi/kiireeton-hoitajan-tai-laakarin-vastaanotto
Kiireelliset asiat terveysaseman ollessa kiinni:
• Ota yhteys numeroon 116117 Päivystysapu - kiireellisen hoidon Ensilinja
• Hätätilanteissa ota yhteys 112
Jos asiakkaalla on uusi lihas- tai niveloire, joka ei liity tapaturmaan, niin hän voi ottaa yhteyttä arkisin suoraan fysioterapeuttiin Kuntoutuksen Ensilinjassa p. 03 629 6680.
– Jos asiakas ei ole varma, kuuluuko hänen soittaa Kiireettömään Ensilinjaan vai oman terveysasemansa tiimiin, hän voi huoletta ottaa yhteyttä kumpaan tahansa. Ammattilaiset arvioivat tilanteen ja ohjaavat oikealle yhteydenottokanavalle jatkoa varten. Asiakkaiden ei tarvitse olla myöskään huolissaan siitä, että onko hänelle nimetty omaa hoitajaa tai lääkäriä, vaan ammattilainen voi tämän asian tarkistaa seuraavan asioinnin yhteydessä, toteaa tulosaluejohtaja Tiina Merivuori.
Näin uusi Terveysasemien kiireetön Ensilinja toimii
Terveysasemien kiireettömään Ensilinjaan soitetaan terveysaseman asiointiin liittyvissä asioissa, kuten kiireettömät ajanvaraukset hoitajalle tai lääkärille.
Ensilinjan puhelinpalvelu on avoinna aluksi arkisin klo 10–14. Puheluihin vastataan suoraan ilman takaisinsoittoa, mutta ruuhkatilanteissa takaisinsoitto otetaan käyttöön. Jos puheluun ei ehditä vastaamaan heti, asiakkaalle soitetaan takaisin samana päivänä aukioloaikana. Lisäksi asiakkaita palvelee sairaanhoitaja-chat arkipäivisin klo 8–20.
Terveysasemien kiireettömän Ensilinjan puhelinnumerot 8.5.2025 alkaen:
Forssan seutu (sis. Humppila, Ypäjä, Tammela ja Jokioinen) 03 629 6629
Hämeenlinnan alue (sis. kantakaupungin sekä Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) 03 629 6627
Janakkalan alue (sis. Turenki ja Tervakoski) 03 629 6630
Riihimäen seutu (sis. Loppi ja Hausjärvi) 03 629 6628
Hoidon jatkuvuusmalli tukee säännöllisesti asioivia
Perusterveydenhuollon avopalveluissa on otettu käyttöön vaiheittain hoidon jatkuvuusmalli. Sen myötä osa asiakkaista on saanut nimetyn omalääkärin ja omahoitajan. Tällä hetkellä malli kohdistuu erityisesti asiakkaisiin, joilla on pitkäaikaissairauksia, tarve säännölliselle hoitokontaktille tai monialaista palvelutarvetta.
– Haluamme vahvistaa hoidon jatkuvuutta. Siksi tarjoamme tutun tiimin yhteydenottoa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, toteaa toiminnan projektipäällikkö Elina Ahlqvist.

Kaarisillan lastensuojelulaitos saa uudet tilat Forssassa
Vanhaan puusairaalaan remontoidaan tilat kesään 2026 mennessä.

Kaarisillan lastensuojelulaitos saa uudet tilat Forssassa
UUTINEN / 25.04.2025
Vanhaan puusairaalaan remontoidaan tilat kesään 2026 mennessä.

UUTINEN / 25.04.2025
Kaarisillan lastensuojelulaitos saa uudet tilat Forssassa

Forssassa toimivalle Kaarisillan lastenkodille on löytynyt uudet tilat. Hyvinvointialue kunnostaa Forssan sairaala-alueella sijaitsevaan hirsirakennukseen tilat lastensuojelun tarpeita vastaavaksi. Kaarisillalle on pitkään etsitty uusia tiloja, koska vanhat eivät sovellu yksikön tarpeisiin, eivätkä vastaa nykyvaatimuksia.
Uudet tilat remontoidaan 1800-luvulla rakennettuun taloon, joka toimi aikanaan Forssan sairaalana. Viime vuodet rakennus on ollut toimistokäytössä. Rakennus on iäkäs, mutta perusteellisella peruskorjauksella siitä saadaan terveysturvallinen ja sopiva yksikölle.
·– Puutaloon on tehty kantavien rakenteiden ja palkkisuuntien tarkastus. Tutkituissa kohdissa ei ole havaittu vaurioita rakenteissa. Kohteeseen tehdään vielä sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus, jonka perusteella lopulliset kunnostustoimenpiteet ja laajuus määritellään. Tilat uusitaan siten, että ne palvelevat Kaarisillan toimintaa ja vastaavat nykyisiä tilavaatimuksia, sanoo Oma Hämeen rakennusinsinööri Eero Puuppo.
Samalla Kaarisillan sijainti muuttuu keskeisemmäksi.
– Uudet tilat sijaitsevat lähellä sosiaalipalveluja. Lisäksi uimaranta, jäähalli, urheilukenttä ja linja-autoasema sijaitsevat ihan naapurissa. Myös muut keskustan palvelut ovat käden ulottuvilla, iloitsee lähijohtaja Katja Himanen.
Remontti käyntiin syksyllä
Remontin suunnittelu on aloitettu ja urakoitsija valitaan kilpailutuksella. Remontti on tarkoitus aloittaa syksyllä, ja uusien tilojen toivotaan olevan muuttovalmiita kesäkuussa 2026.
Kaarisillassa työskentelee seitsemän työntekijää sekä lähijohtaja, ja yksikössä on seitsemän asiakaspaikkaa.
– Työntekijät ovat mukana suunnittelussa. Myöhemmin mukaan kutsutaan myös lapsia ja nuoria kokemusasiantuntijoina. Heidän näkemyksensä ovat tärkeitä, jotta saadaan rakennettua tila, jossa on hyvä olla ja kaikkien arki toimii, painottaa sijais- ja jälkihuollon palvelupäällikkö Eija Luodes.
Lastenkoti Kaarisillan lisäksi Oma Hämeellä on Hämeenlinnassa Pollentien nuorisokoti. Lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoaa myös Mäkikujan perhetukikeskus Riihimäellä.

Yhteisövaikuttavuudella parempia palveluita lapsille, nuorille ja perheille
Oma Häme tekee uudenlaista yhteistyötä kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa.

Yhteisövaikuttavuudella parempia palveluita lapsille, nuorille ja perheille
UUTINEN / 25.04.2025
Oma Häme tekee uudenlaista yhteistyötä kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa.

UUTINEN / 25.04.2025
Yhteisövaikuttavuudella parempia palveluita lapsille, nuorille ja perheille
Oma Hämeessä kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Yhteisövaikuttavuuden avulla pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Tavoitteena on toimintakulttuurin muutos, jossa eri tahot, kuten kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen toimijat, työskentelevät yhdessä. Kyse ei ole vain yhteistyöstä, vaan tietoisesta ja suunnitellusta yhteistoiminnasta.
– Tässä tehdään aitoa konkreettista yhteistyötä uudella tavalla eri toimijoiden kesken, mikä hyödyttää asukkaita. He saavat paremmin yhteensovitettuja palveluja. Esimerkiksi alueella voidaan järjestää tapahtumia, ryhmätoimintaa ja kohtaamispaikkoja, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Lisäksi yhteistyöllä pystytään nopeammin reagoimaan esille tuleviin tarpeisiin, kertoo perhekeskusasiantuntija Milla Mäkikomsi.
Uudessa toimintamallissa ei keskitytä pelkästään yksilöihin, yksittäiseen lapseen tai nuoreen, vaan huomioidaan koko perhe ja yhteisöt, joissa perheet elävät. Yhteisövaikuttavuudessa ajatuksena on parantaa asukkaiden hyvinvointia laajasti koko alueella. Monialainen yhteistyö ja ilmiölähtöinen työskentely voivat myös vähentää lasten, nuorten ja perheiden palvelutarvetta pitkällä aikavälillä.
Rakenteet tukevat yhteisövaikuttavuutta
Yhteisövaikuttavuustyön keskiössä on yhteisen tavoitteen asettaminen, toisiaan tukevien toimintojen toteuttaminen sekä yhteisten mittareiden seuranta. Tämä edellyttää hyvinvointialueelta ja muilta toimijoilta yhteisiä tekemisen rakenteita johtamisesta asiakastyöhön.
Tätä varten maakuntaan on luotu toimintarakenteet, joka muodostuvat kolmen seudullisen perhekeskuksen ympärille Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Alueellinen perhekeskus- ja opiskeluhuollon yhteistyöryhmä luo kokonaiskuvaa ja suuntaviivoja siitä, miten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia voidaan maakunnassa edistää. Seudullisen perhekeskustyöryhmien avulla varmistetaan, että asiakastyön tasolla toimivat Arkitiimit ja Omatiimit saavat tarvittavan tuen ja ohjauksen. Keskeistä rakenteessa on jatkuva vuoropuhelu eri toimijoiden kesken.
Arkitiimit toimivat kuntarajojen sisällä ja kokoavat yhteen eri organisaatioiden edustajia, kuten sote-palvelujen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita. Niiden tehtävänä on tuottaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta ja tarpeista sekä suunnitella toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Arkitiimeissä ei käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita, vaan keskitytään alueen yhteiseen hyvinvointiin. Arkitiimien toiminta voidaan myös liittää kunnissa jo oleviin rakenteisiin, kuten nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon.
Omatiimi -toimintamalli puolestaan rakennetaan asiakkaan tai perheen ympärille silloin, kun tarvitaan monialaista tukea. Tähän tiimiin voi kuulua eri alojen ammattilaisia, vapaaehtoistoimijoita sekä asiakkaan läheisiä. Tavoitteena on, että verkosto kootaan nopeasti ja oikea-aikaisesti, verkostotyötä tehdään vaikuttavalla tavalla ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti, jotta siitä olisi aidosti hyötyä asiakkaalle.
Ilmiölähtöinen työskentely ja sen tulokset
Yhteisövaikuttavuudessa pyritään löytämään ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät ole yksittäisen toimijan ratkaistavissa. Yhteisövaikuttavuuden rakenteet tuottavat tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, mikä auttaa suuntaamaan toimia ilmiöihin, joita alueella esiintyy.
Seudulliset perhekeskustyöryhmät ovat käynnistäneet ensimmäiset ilmiölähtöisen kehittämisen työskentelyt. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla ensimmäiseksi ilmiöksi valittiin ylivilkkaus-, tarkkaamattomuus- ja impulsiivisuusoireiden lisääntyminen. Forssan seudulla puolestaan pureudutaan koulupoissaolojen lisääntymiseen lukukauden käynnistyessä syksyllä. Näihin haasteisiin etsitään ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kesken.
Hämeenlinnassa ja Riihimäellä työskentelyä varten koottiin monialainen työnyrkki, joka pohti ratkaisuja oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi ja kasvuympäristöjen muokkaamiseksi siten, että oireilevien lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyisi. Oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi luotiin ”Himmee hetki”-konsepti, jonka avulla etsitään keinoja lisätä rauhoittumisen hetkiä eri organisaatioiden toiminnassa.
Kasvuympäristöjen muokkaamiseksi puolestaan päätettiin käynnistää toimintayksiköissä aistiesteettömyyskartoitukset. Niiden avulla tunnistetaan mahdollisia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön tekijöitä, jotka heikentävät oireista kärsivien hyvinvointia.
Lisäksi selkiytetään oireista kärsivien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen polkua sekä vahvistetaan vanhempien ja perheiden saamaa tukea. Tämä työ kuuluu hyvinvointialueella käynnistyvään Kirjo-hankkeeseen.
Yhteisövaikuttavuudessa tärkeää on, että työtä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti palautetiedon avulla. Kun toimintaa arvioidaan säännöllisesti, voidaan varmistaa, että yhteisövaikuttavuus tuo aidosti hyötyä kaikille osapuolille.
– Hyvinvointialue edistää yhteisövaikuttavuuden tavoitteita aktiivisesti eri toiminnoissaan, jotta Kanta-Hämeen lasten, nuorten ja perheiden tarpeet aidosti huomioidaan ja jokainen voi kokea tulevansa kuulluksi ja autetuksi, painottaa Mäkikomsi.

Oma Häme suunnittelee kiinteistöjärjestelyä Riihimäen kaupungin kanssa
Suunnitelma koskee Riihimäen sairaalan tonttia, paloasemaa ja Riihikotia.

Oma Häme suunnittelee kiinteistöjärjestelyä Riihimäen kaupungin kanssa
UUTINEN / 24.04.2025
Suunnitelma koskee Riihimäen sairaalan tonttia, paloasemaa ja Riihikotia.

UUTINEN / 24.04.2025
Oma Häme suunnittelee kiinteistöjärjestelyä Riihimäen kaupungin kanssa

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat valmistelleet kiinteistöjärjestelyä, jossa osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistamiaan kiinteistöjä ja samalla päivittäisivät vuokra- ja omistussuhteita vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita.
Suunnitelman mukaan hyvinvointialue luovuttaisi Riihimäen kaupungille Riihimäen sairaalan tontin, mutta säilyttäisi omistuksessaan tontilla sijaitsevat rakennukset ja vuokraisi tontin kaupungilta. Vastaavasti Riihimäen kaupunki myisi hyvinvointialueelle Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman. Hyvinvointialue maksaisi kaupan yhteydessä kaupungille välirahaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöjärjestelyn taloudelliset ehdot perustuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiin markkina-analyyseihin, joissa on määritelty molempien osapuolten hyväksymät arvot kohteille.
Mahdollisuus järjestelyyn nousi esiin hyvinvointialueen ja Riihimäen kaupungin vuokrasopimusneuvotteluissa. Oma Hämeen aluehallitus ja Riihimäen kaupunginhallitus käsittelevät suunnitelmaa kokouksissaan maanantaina 28. huhtikuuta. Suunnitelman toteutuminen vaatii hyväksynnän Oma Hämeen aluevaltuustolta. Riihimäellä asiaa käsittelee kaupunginhallituksen lisäksi myös kaksi lautakuntaa. Lopuksi asia tarvitsee vielä kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Varsinaiset kiinteistökaupat voivat toteutua vasta, kun valtioneuvoston hyväksyy muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.
Taloudellisesti kestävä ratkaisu hyvinvointialueelle
Kiinteistöjärjestely tukisi toteutuessaan molempien tahojen strategisia ja taloudellisia tavoitteita. Hyvinvointialue voisi keskittyä omistamaan ja kehittämään sellaisia kohteita, jotka ovat sen toiminnan kannalta välttämättömiä. Samalla Oma Häme saisi vähennettyä omistukseen liittyvää hallinnollista ja taloudellista taakkaa.
Riihimäen kaupungille järjestely tarkoittaisi sote-kiinteistöihin liittyvien riskien pienentymistä sekä mahdollisuutta kehittää alueita pidemmällä aikavälillä. Järjestely toisi molemmille osapuolille myös selkeyttä kiinteistöomistuksiin.
Riihikoti ja Riihimäen paloasema ovat hyvinvointialueen palveluverkon kannalta keskeisiä kohteita Riihimäellä. Niiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen tukisi pitkäjänteistä palvelutoiminnan suunnittelua ja investointien hallintaa. Samalla Riihimäen sairaalan tontin siirtyminen kaupungille mahdollistaisi alueen kaavoituksen ja kehittämisen kaupunkistrategian mukaisesti.
Järjestelyssä hyvinvointialue jatkaisi Riihikodin ja paloaseman tonttien vuokraamista kaupungilta. Kaupunki omistaisi edelleen tontit, mutta riskienhallinta, kiinteistöjen ylläpito- ja purkuvastuut siirtyisivät hyvinvointialueelle. Vuokrista ja kiinteistöveroista muodostuu kaupungille noin 350 000 euron vuotuiset tulot. Lisäksi kaupunkikonsernin lainakanta pienentyy noin kolmella miljoonalla eurolla paloasemayhtiön lainan siirtyessä hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueelle suunnitelma on myös taloudellisesti kannattava. Sairaalatontin myynti toisi kertaluonteisen myyntivoiton – lisäksi järjestelyn tulosvaikutus olisi kymmenen vuoden aikajänteellä positiivinen, arviolta 7–10 miljoonaa euroa. Riihikodin kiinteistön investointitarve on huomioitu laskelmissa, eikä se heikennä järjestelyn kokonaiskannattavuutta.
Oma Häme teki vastaavan kiinteistöjärjestelyn Hämeenlinnan kaupungin kanssa syyskuussa 2024. Lue uutinen: Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki allekirjoittivat kiinteistökaupat
Aluehallituksen 28.4.2025 kokouksen esityslista julkaistaan Oma Hämeen asiakirjanhallintajärjestelmässä torstaiaamupäivän aikana.

Kohtaamisia ja yhteisiä oivalluksia Oma Hämeen henkilöstöpäivillä
Hyvinvointialueen työntekijät olivat koolla kolmatta kertaa Hämeenlinnan Verkatehtaalla.

Kohtaamisia ja yhteisiä oivalluksia Oma Hämeen henkilöstöpäivillä
UUTINEN / 23.04.2025
Hyvinvointialueen työntekijät olivat koolla kolmatta kertaa Hämeenlinnan Verkatehtaalla.

UUTINEN / 23.04.2025
Kohtaamisia ja yhteisiä oivalluksia Oma Hämeen henkilöstöpäivillä

Hyvinvointialueen perinteiset henkilöstöpäivät pidettiin jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaalla 22.–23. huhtikuuta. Kolmansille henkilöstöpäiville kokoontui noin 1 400 työntekijää ympäri maakuntaa. Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työntekijät saivat jälleen mahdollisuuden kohdata toisiaan, verkostoitua ja inspiroitua hyvinvointialueen onnistumisista.
Tänäkin vuonna henkilöstöpäivät järjestettiin kahtena samansisältöisenä päivänä, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan tapahtumaan työvuorojensa puitteissa. Henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus seurata pääsalin ohjelmaa myös livestriimin välityksellä omissa yksiköissään.
– Henkilöstöpäivät ovat konkreettinen osoitus siitä, miten tärkeä henkilöstö on hyvinvointialueelle. Päivien aikana on mahdollisuus tavata toisia, oppia uutta ja saada aineksia, joista riittää ammennettavaa arkeen pitkäksi aikaa, totesi tapahtuman avannut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen puolestaan käsitteli omassa puheenvuorossaan hyvinvointialueen rahoitustilannetta ja siihen liittyvää epäsuhtaa. Naukkarinen avasi puheessaan muun muassa uuden strategian valmistelua. Hyvinvointialueen tulevan strategiakauden 2026–2029 perustana on ensimmäisellä valtuustokaudella hyväksytty hyvinvointialuestrategia. Valmistelussa hyödynnetään nykyisestä strategiasta ne elementit, jotka edelleen ovat perusteltuja.
Naukkarisen mukaan tulevalla strategiakaudellakin Oma Häme järjestää palvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti.
– Henkilökeskeisen tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä olemme maan kärjessä. Siitä voimme olla ylpeitä ja meidän tekemistämme myös seurataan tämän vuoksi. Meidän on tunnistettava asiakkaiden tarpeet, jotta voimme kehittää palveluja, Naukkarinen painottaa.

Henkilöstöpäivien pääpuhujana oli tänä vuonna yhdenvertaisuusasiantuntija ja ihmisoikeuskouluttaja Dakota Robin. Hän pysäytti kuulijat puheenvuorollaan oikeudenmukaisuudesta ja ihmisen arvosta:
– Jokaisella on tarve kuulua joukkoon, joka on ihan eri asia kuin joukkoon mahtuminen. Jos ihminen ahdetaan yhteiskunnan normeihin kuin valkosipulin kynsi mandariinilohkon tilalle, ei se toimi, eikä yksilö silloin voi hyvin, Robin kuvailee.
Robin on suosittu puhuja, joka kiertää kouluttamassa erilaisia työyhteisöjä ammentaen omia kokemuksiaan. Robin on puoliksi turkkilainen, puoliksi suomalainen transsukupuolinen mies, joka on syntynyt Sveitsissä, mutta kasvanut sotaveteraanien lapsenlapsena pienessä suomalaiskaupungissa. Lapsena hän ei osannut sopeutua yhteiskunnan rooleihin.
– Inhimillinen kulttuuri, jossa arvostetaan ja tuetaan ihmisiä, luo turvaa ja hyvinvointia. Erilaisuuden hyväksyminen on entistä tärkeämpää nyt, kun yhteisöllisyys on muuttunut ja yhteiskunta on pirstaloitunut, Robin painottaa.
Lisää tietoa ja yhteenkuuluvaisuutta
Verkatehtaan Lasipihalla esiteltiin henkilöstölle hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa. Lisäksi Lasipihalla oli mukana Oma Hämeen kumppaneiden erilaisia toimintapisteitä. Henkilöstöpäivät järjestettiin tänä vuonna osittain tapahtumakumppanien tuella. Pääyhteistyökumppaneina olivat Terveystalo ja Diktamen – muut kumppanit ja näytteilleasettajat olivat mukana mahdollistamassa päivien järjestämistä.
Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen pitää päiviä onnistuneina.
– Päivien sisältö herätti itsessäni tänä vuonna vahvoja onnistumisen, ilon ja ylpeyden tunteita henkilöstöstä. Tunnelma oli lämmin, innostunut ja yhteisöllinen, kun ihmiset pääsevät irti arjen kiireistä ja tutustuvat toisiinsa uudella tavalla. Nauru, keskustelut ja jaetut hetket vahvistavat yhteishenkeä ja sitoutumista Oma Hämeeseen organisaationa, iloitsee Bjerregård Madsen.
– Uskon, että päivät lisäävät arvostusta työntekijöiden työlle ja vahvistavat motivaatiota. Ja jopa nostattavat ylpeyden tunnetta, omasta organisaatiosta.

Henkilöstöpäivien tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden aidot kohtaamiset ja verkostoituminen. Tämän tärkeyttä korostavat myös hyvinvointialueiden pääluottamusmiehet, joiden mukaan tapahtumalla on arvoa erityisesti jatkuvien muutosten keskellä.
– Tämä on paikka, jossa itse kukin saa ihmisille kasvot. Tapahtuma vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokemusta vaikuttamisesta. Mekin olemme voineet täällä viedä työntekijöiden palautetta konkreettisesti eteenpäin saman tien, kasvotusten, kertovat pääluottamusmiehet.
Heidän mukaansa osa on kokenut henkilöstöpäivien ajankohdan heti pääsiäisen jälkeen haastavaksi. Mutta yhteiskuljetukset Forssasta ja Riihimäeltä ovat saaneet pääluottamusmiesten mukaan kiitosta.
Keskusteluissa henkilöstön kanssa on noussut pääluottamusmiesten mukaan esiin muutosten nopeus ja määrä.
– Vaikka säästöpaineiden vuoksi varmasti mietitään tämänkin tilaisuuden tulevaisuutta, on tärkeää ymmärtää tapahtuman arvo. Tällä on paikkansa – nyt ehkä enemmän kuin koskaan.
Henkilöstöpäivillä oli tarjolla runsaasti vaihtoehtoisia luentoja eri aiheista. Oma Hämeen omien asiantuntijoiden puheenvuoroissa oli esillä esimerkiksi asiakaslähtöisyys, tekoälyn hyödyntäminen, tietojohtaminen, liikkuvat palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Päivillä oli puhumassa myös joukko kokemusasiantuntijoita.
Palkittavina helmiä tyyppejä ja sydänten valloittajia
Monella sote-ammattilaisella ei ole arjessaan aikaa kohdata omia kollegoitaan. Senkin vuoksi henkilöstöpäivät on osallistujille merkityksellisiä. Nuorille suunnatussa mielenterveys- ja päihdepalvelujen Oma Voima -palvelussa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat Mari Sintonen, Sanna Kuosa ja Jenni Hellman osallistuivat tiistain päivään yhdessä.

– Saimme järjesteltyä asiakkaiden ajat niin, että pystyimme tulemaan tänne Riihimäeltä. Tämä on vaihtelua arkeen ja mahdollisuus purkaa asioita ja ideoida yhdessä, Sanna Kuosa kertoo.
– Olen ollut mukana muinakin vuosina. Kyllähän tämä tukee työhyvinvointiakin, Jenni Hellman muistuttaa.
– Dakota Robin oli paras puhuja, hänen teemansa on tärkeä. Omassa työssämme kohtaamme paljon nuoria, joilla on samanlaisia haasteita. Oli herättelevää puhetta, Mari Sintonen sanoo.
Henkilöstöpäivien aikana nostettiin esiin arvostettuja työntekijöitä, Helmiä. Oma Hämeessä ammattilaiset kehuvat ja kiittävät kollegoitaan, ja eniten ääniä saaneita valitaan aina kuukauden Helmeksi. Oma Hämeen Helmien lisäksi pääsalin lavalla kävivät palkittavana myös Oma Hämeen Sydän -kampanjassa menestyneet. Asukkaat ja asiakkaat saivat maaliskuussa äänestää yksittäisiä ammattilaisia, työpareja tai yksiköitä, jotka ovat tehneet vaikutuksen ja jättäneet jäljen asiakkaan sydämeen.
Seuraa meitä somessa: linkit

Seuraa meitä somessa!
Sisältöjulkaisija
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Suvi Laitinen näkee etävastaanottojen olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"
ARTIKKELI / 16.04.2025
Suvi Laitinen näkee etävastaanottojen olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

ARTIKKELI / 16.04.2025
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"
Sairaanhoitaja Suvi Laitinen on työssään nähnyt läheltä, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pian hän siirtyy täysipäiväisesti uuteen digitiimiin, jossa hän tarjoaa etänä apua ja tukea näiden haasteiden kanssa kamppaileville.
– Digitaaliset palvelut madaltavat kynnystä hakea apua. Niiden kautta pääsee keskustelemaan ammattilaisen kanssa nopeasti, Suvi kertoo.
Suvin mukaan asiakas hyötyy mielenterveys- ja päihdepalveluista eniten silloin, kun on itse valmis työskentelemään muutoksen eteen. Asiakkaan omat toimet arjessa ovat pääosassa, jotta muutoksia saadaan tehtyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten tehtävänä on olla siinä tukena.
– Asiakkaiden onnistumisten näkeminen ja heidän omien tavoitteidensa saavuttaminen on aina innostavaa. Se tuo merkityksellisyyttä työhön ja antaa voimia jaksaa arjessa, Suvi jatkaa.
Vielä toistaiseksi Suvin työviikot koostuvat korvaushoitolääkkeiden jakamisesta, puheluihin vastaamisesta, vastaanottokäynneistä, lyhytterapiakäyntien pitämisestä, chat-vuoroista ja kognitiivisen lyhytterapian opiskelusta.
Ilot jaetaan työporukassa suurella sydämellä
Työyhteisö Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä on Suville tärkeä.
– Työporukkamme on mahtava! Olen saanut kunnianimikkeen "hupitoimikunnan johtaja". Pyrin tuomaan arkeen iloa, oli kyseessä sitten ystävänpäivän kehukuoret tai joulun tonttudiplomit, Suvi kertoo.
Työporukassa jokainen saa olla oma itsensä ja asioista keskustellaan avoimesti. Huumori auttaa jaksamaan. Ilot jaetaan suurella sydämellä – usein kahvipöydän äärellä.
– Meillä on tapana juhlia isoja ja pieniä onnistumisia. Itseleivotut herkut ovat olennainen osa tunnelmaa, Suvi kertoo hymyillen.
Viimeaikaisista onnistumisista Suvi nostaa esiin kollegansa kanssa perustaman kognitiivisen lyhytterapiaryhmän masennuksesta kärsiville. Ryhmä otettiin lämpimästi vastaan ja yhteistyö kollegan kanssa sujui saumattomasti. Se tuntui erityisen hyvältä.
Puutarhanhoito ja kesäkanat tuovat vastapainoa työlle
Suvin vapaa-aika kuluu pitkälti omien pienten lasten kanssa ulkoillessa ja puuhastellessa. Kevätaurinko saa hymyn Suvin huulille, koska hän pääsee pian rakkaan harrastuksensa pariin.
– Pidän kovasti puutarhanhoidosta. Kasvatan kasvihuoneessa ja kasvimaalla hyötykasveja, ja tulevana kesänä suunnitelmissa on ottaa pihalle myös kesäkanoja.
Uuden ja innostavan edessä
Pian Suvi on siirtymässä omasta halustaan digitiimiin ja on oikein tyytyväinen, että työnantaja on kuunnellut hänen toiveitaan. Uudessa roolissaan Suvi vastaa yli 18-vuotiaille tarkoitettuun mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja-puhelinpalveluun ja chattiin. Ensilinjan palvelut tarjoavat maksutonta neuvontaa ja ohjausta, ja ovat uusille asiakkaille ensisijainen tapa ottaa yhteyttä.
Etävastaanottojen Suvi ajattelee olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.
– Fyysisille vastaanotoille on tietysti oma aikansa ja paikkansa, mutta luulen, että etävastaanotot yleistyvät vielä entisestään lähitulevaisuudessa.
Myös ennaltaehkäisevää työtä Suvi pitää tärkeänä.
– Toivon, että ennaltaehkäisevä työ lisääntyy ja ihmisten tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksistaan arjessa ja elämässä kasvaa.
Suvi mainitsee esimerkiksi Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat, joista suuri osa ihmisistä hänen mukaansa hyötyisi.
Lue lisää Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluista
Klikkaa tästä Mielenterveystalon Omahoito-ohjelmiin
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden chatin voit aloittaa joko Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa omahame.fi. Chat on avoinna ma–pe klo 13–15.

Muutto lähestyy – muutamme uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026
Viimeinen vuosi käynnistyi vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, koska ASSI-sairaalan muutto lähestyy...

Muutto lähestyy – muutamme uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026
ARTIKKELI / 15.04.2025
Viimeinen vuosi käynnistyi vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, koska ASSI-sairaalan muutto lähestyy...

ARTIKKELI / 15.04.2025
Muutto lähestyy – muutamme uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026
Viimeinen vuosi käynnistyi vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, koska ASSI-sairaalan muutto lähestyy päivä päivältä, alle 365 päivää muuttoon.
Uuden Oma-Hämeen ASSI-sairaalan suunnittelu on ollut pitkä ja monivaiheinen prosessi. Kanta-Hämeen keskussairaala on ollut työpaikkani vuodesta 1987 alkaen ja olen toiminut sairaalassa monenmoisissa tehtävissä kätilönä, sairaanhoitajana, lähijohtaja, projektipäällikkönä, ylihoitajana ja sittemmin erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtajana. Olen ollut ASSI-sairaalan rakentamisessa mukana erikoissairaanhoidon sairaalatoiminnan näkökulmasta alusta alkaen. Vuonna 2015 kaikki alkoi toimeksiannosta sairaalan toiminnallisen suunnittelun osalta. Teeseinä sairaalasuunnittelun lähtötilanteessa olivat ”potilas ensin”-periaate, laadukas ja turvallinen hoito, tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen, avohoidon vahvistaminen, potilaspaikkojen vähentäminen osastoilla sekä toimintojen vakiointi.
Tällä hetkellä meillä on alle vuosi aikaa koko sairaalan muuttoon ja meillä on yli 70 toiminnallista, moniammatillista työryhmää valmistelemassa muutosta ja muuttoa. Olemme jo pitkään pilotoineet vanhan keskussairaalan tiloissa ASSIN uusia toimintamalleja. Näitä ovat mm. asiakkaan sähköisen esitietolomakkeen käyttöönotto sekä asiakkaan sairaalassa itseilmoittautuminen. Mikäli asukkaat asioivat hyvinvointialueen palveluissa Oma Hämeen puhelinsovelluksesta löytyy mm. ajanvaraukset, eEsitiedot.
ASSI-sairaalan vuodeosastoilla on yhden hengen huoneita, joten henkilöstömme on pilotoinut tätä toimintamallia sisätautien osastolla. Lisäksi olemme uudistaneet ammattilaisten työnjakoa mm. puhelinsovellusten käyttöönotolla voimme sujuvoittaa työntekijöiden päivittäistä työtä; palvelupyynnöt potilaskuljetukseen, siivouspyynnöt ja kiinteistöhuoltoon, hoitologistikoille. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto tämän vuoden aikana leikkaustoiminnassa ja välinehuollossa eivät näy varsinaisesti sairaalan asiakkaille, mutta ne toivottavasti automatisoivat ja sujuvoittavat työtä, jolloin henkilöstöllä on enemmän aikaa potilaiden hoitoon.
Kaikkien uuteen sairaalaan muuttavien työntekijöiden systemaattinen henkilöstön perehdytyksen valmistelu uuden sairaalatiloihin on parhaillaan työn alla. Se on valtavan suuri ponnistus kaikilta, koska sairaalaympäristönä on uusi täynnä erilaista teknologiaa. Jokainen työntekijä perehdytetään läsnäolokoulutuksin ja osin sähköisin aineistoin, jotta työntekijä voi turvallisesti työskennellä ja liikkua uudessa sairaalassa.
Vaikka uusi sairaala työ mukanaan innostusta, valoa suurien ikkunoiden kautta, sujuvuutta työhön, niin samalla henkilöstö luopuu osittain totutuista työnkuluista ja tiloista. Myös työyhteisö saattaa muuttua osalla työntekijöistä, kun muutamme uuteen sairaalaan, tämä tuo mukanaan myös haikeutta.
Uudistumme yhdessä rohkeasti ja odotamme innolla uusien tilojen tuomia mahdollisuuksia!
Mirja
Kirjoittajana Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen
Hän toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja hänellä on pitkä kokemus hoitotyöstä, lähijohtamisesta ja sairaalatoiminnan kehittämisestä. ASSI-hankkeessa hän on ollut mukana alusta alkaen varmistamassa, että uusi sairaala tukee laadukasta, turvallista ja inhimillistä hoitoa.

Assi rakentuu elämää varten – synnyttäjälle tilaa, rauhaa ja tukea
Keväällä 2026 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan – Assiin.

Assi rakentuu elämää varten – synnyttäjälle tilaa, rauhaa ja tukea
ARTIKKELI / 10.04.2025
Keväällä 2026 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan – Assiin.

ARTIKKELI / 10.04.2025
Assi rakentuu elämää varten – synnyttäjälle tilaa, rauhaa ja tukea
Keväällä 2026 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan – Assiin. Tulevaisuuden sairaalassa yhdistyvät teknologinen huippuosaaminen, rauhallinen ympäristö ja ennen kaikkea käyttäjälähtöinen ajattelu.
Synnyttäjien ja perheiden tarpeet ovat olleet suunnittelun keskiössä alusta alkaen. Käyttäjälähtöisyys on konkretisoitunut muun muassa allashuoneissa, ilmajoogaliinoissa, kodinomaisissa ratkaisuissa sekä siinä, että henkilöstö ja asiakkaat on otettu aktiivisesti mukaan suunnitteluun.
Henkilöstö mukana suunnittelussa alusta asti
– Assin suunnittelu on ollut poikkeuksellista juuri siksi, että olemme saaneet vaikuttaa tiloihin kätilöinä, asiantuntijoina ja hoitotyön tekijöinä. Olemme tuoneet arjen näkökulmaa suunnitteluun: mitä oikeasti tarvitsemme ja miten eri yksiköiden yhteydet palvelevat toimintaa, kertoo Pirjo Koskela, apulaisosastonhoitaja ja kätilö. Koskela toimii käyttäjäedustajana ja kuvaa prosessia palkitsevaksi – Olen kokenut, että mielipiteelläni on ollut merkitystä. On ollut upeaa seurata eri toimijoiden ammattitaitoa ja kuinka se on Allianssityöskentelyssä sulautunut voimavaraksi, joka vie projektia eteenpäin.
Synnyttäjien ääni mukana kehittämisessa
Synnyttäjien ja perheiden näkemyksiä on kerätty monin eri tavoin. Projektin alkuvaiheessa suunnittelupalavereihin osallistui asiakasraatilainen, ja nykyisestä toiminnasta saadut asiakaspalautteet ovat tarjonneet arvokkaita ideoita tilojen ja toiminnan kehittämiseen. Myös sähköisiin ratkaisuihin liittyviä kyselyitä on toteutettu suunnittelutyön tukena. Asiakaskeskeisyys on ollut mukana koko matkan ajan – ei vain paperilla, vaan käytännön päätöksissä. – Tilat tukevat yksilöllisyyttä, liikkumisvapautta ja synnytyksen luonnollisuutta. Esimerkiksi ilmajoogaliinat tuovat synnyttäjillemme uusia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja kivunlievitykseen, Koskela kuvailee.
Luonto ja teknologia – rauhaa ja sujuvuutta
Assi rakentuu keskelle sydänmetsää. Luonnon läheisyys tuo rauhan ja kauneuden synnytyksen hetkiin. Samalla teknologia on saumaton osa tiloja – se toimii taustalla, tukee hoitoa ja vapauttaa aikaa ihmiselle. Esimerkiksi uuden palvelupyyntösovelluksen avulla henkilökunta voi tilata asiakkaalle kuljettajan röntgentutkimukseen, jolloin ammattilaisten aikaa säästyy potilastyöhön. Henkilökunta odottaa innolla uusia ja puhtaita tiloja, jotka on suunniteltu aidosti hoitotyötä tukeviksi. Modernit teknologiset ratkaisut auttavat kohdentamaan osaamisen ja ajankäytön juuri sinne, missä sitä tarvitaan eniten.
Käytännön ratkaisut tukevat elämää ja kohtaamista
Uusi synnytysyksikkö on suunniteltu täyttämään sekä asiakkaiden että henkilöstön tarpeet. Yksikössä on viisi tilavaa synnytyssalia ja kolme synnytysammeilla varustettua huonetta, joissa voi rauhassa antautua synnytyksen kulkuun. Kaikissa synnytyssaleissa ja ammehuoneissa on kattoon asennetut koukut, jotka mahdollistavat ilmajoogaliinojen käytön – tämä antaa uusia tapoja liikkua ja tukea kehoa synnytyksen aikana.
Perhehuoneet mahdollistavat puolison tai tukihenkilön täysipainoisen läsnäolon koko hoitojakson ajan, mikä vahvistaa perhekeskeistä hoitoa. Vauvojen hoitopöydät ovat sähkösäätöisiä, ja niiden yläpuolelle sijoitetut lämpösäteilijät varmistavat, ettei vastasyntynyt menetä lämpöä hoitotoimenpiteiden aikana. Lisäksi vuodeosaston buffet-ruokailu tuo joustavuutta ja kodinomaisuutta osastolla oloon.
Erityinen yhdistelmä – vastasyntyneiden teho samassa yksikössä
Assin synnytysyksikköön kuuluu myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikkö, joka on integroitu osaksi synnytysvuodeosastoa. Tämä mahdollistaa sen, että myös erityishoitoa tarvitseva vastasyntynyt voi olla samassa perhehuoneessa vanhempiensa kanssa koko hoitojakson ajan. Tämä on suuri edistysaskel yksikkömme perhekeskeisessä ja inhimillisessä hoitotyössä. – Tämä ratkaisu turvaa paitsi vauvan hoitoa, myös vanhemmuuden alkua ja yhteyttä – yhdessäolon merkitystä ei voi korostaa liikaa, Koskela kiteyttää.

Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan tarkistuksen konkreettisia vaikutuksia.

Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja
ARTIKKELI / 01.04.2025
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan tarkistuksen konkreettisia vaikutuksia.

ARTIKKELI / 01.04.2025
Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja
No niin, nyt yksi hyvonvointialueiden rahoituslain kukkanen on vuorostaan puhjennut kukkaan. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvoi vuodelle 2025 noin 2,2 miljardia euroa. Tänä vuonna hyvinvointialueiden rahoitusta on korjattu ensimmäisen kerran jälkikäteistarkistuksella. Se on noin 1,41 miljardia euroa eli palvelutarpeen ja hyvinvointialue-indeksin vaikutus rahoitukseen kasvuun oli noin 800 miljoonaa euroa.
Jälkikäteistarkistuksen arvo perustuu kaikkien hyvinvointialueiden yhteen laskettuun alijäämään vuodelta 2023. Jälkikäteistarkistuksen tavoitteena on korjata valtakunnallisesti hyvinvointialueiden rahoitusta vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen todellisia kustannuksia. Tarkistus on erä, joka myös otetaan alueilta pois, kun valtakunnallinen alijäämä pienentyy.
Rahoituksen tarkistus on valtakunnallisesti hyvä asia. Mutta, kun sukeltaa pinnan alle ja katsoo, miten se on kohdistunut eri alueille, saattaa kahvi mennä väärään kurkkuun. Jälkikäteistarkistus kohdennetaan alueille rahoituksen suhteessa – eli jos alueen osuus rahoituksesta on yksi prosentti, niin jälkikäteistarkistuksena lisätyn rahoituksen osuus on 14,1 miljoonaa euroa vuonna 2025. Epäilen, että tämä ei vielä laita herätyskelloja soimaan.
Jälkikäteistarkistuksena myönnetyn rahoituksen määrä on syntynyt alueiden yhteenlasketuista alijäämistä. Alijäämät alueilla ovat jakautuneet täysin eri tavalla kuin alueiden osuus kokonaisrahoituksesta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen jälkikäteistarkistuksena lisätty rahoitusosuus on noin 43,8 miljoonaa vuodelle 2025. Se perustuu rahoitusosuuteen, joka on 3,1 prosenttia eli 3,1 x 1,41 miljardia = 43,8 miljoonaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 alijäämä oli 59,4 miljoonaa euroa. Tuo noin 15,6 miljoonan erotus (59,4 me – 43,8 me) on järjestelmässä siirtynyt toiselle alueelle. Isoimmat erotukset ovat Keski-Suomessa, Lapissa ja Vantaa-Keravalla.
Lisärahoitusta ylijäämästä huolimatta?
Jälkikäteistarkistus on myös nostanut tiettyjen alueiden rahoitusta enemmän kuin vuoden 2023 alijäämä on ollut. On myös yksi alue, jossa vuonna 2023 on tehty ylijäämää. Käytetään tästä paikasta nimeä Onnela.
Onnelassa sosiaali – ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi teki vuonna 2023 ylijäämää noin 28 miljoonaa euroa ja kyseisen vuoden osalta jälkikäteistarkistuksena kohdistui heille 150 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2025. Eli muiden alueiden syntyneestä alijäämästä siirrettiin Onnelalle kyseinen summa. Yhteisvaikutus Onnelan talouteen oli siis +178 miljoonaa euroa ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouteen - 15,6 miljoonaa euroa. On myös muita alueita, jotka hyötyvät jälkikäteistarkistuksesta. Korostan, että syy ei ole Onnelan tai muiden alueiden, vaan rahoitusjärjestelmän.
On suhteellisen helppo ymmärtää lain laatijoita, miksi lakiin on kirjoitettu jälkikäteistarkistuselementti nykyiseen muotoon. Sen tarkoituksena on ollut varmistaa, että rahoituksen taso vastaa valtakunnallisesti todellisia kustannuksia. Tarkistus voisi toimia kohtuullisesti tilanteessa, jossa alijäämät tai ylijäämät olisivat olleet pieniä. Sitä ei ole laadittu tilanteeseen, jossa alueiden alijäämät nousivat erittäin korkeiksi vuonna 2023.
Rahoitusjärjestelmään liittyvät ongelmat olivat kuitenkin helposti nähtävissä jo syksyllä 2023, kun alueiden tilinpäätösennusteet alkoivat tarkentua. Yksittäisen virkamiehen näkökulmasta on suhteellisen vaikea ymmärtää, miksi ilmiselvää ongelmaa ei lähdetty jo silloin korjaamaan. Nyt sen on annettu uida osaksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää, missä se aiheuttaa entistäkin vaikeampia taloustilanteita alueille.
Pahempaa vielä edessä?
Nyt kun odotetaan vielä vuosi tai kaksi niin, ollaan tilanteessa, jossa hyötyjien ja häviäjien erot vain kasvavat ja tilanteen korjaaminen on aina vain vaikeampaa. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun eriarvoistuminen on siinä pisteessä, että valtakunnallisesti hyvinvointialueiden tulos on kääntynyt positiiviseksi, jolloin jälkikäteistarkistus lähtee leikkaamaan kaikkien alueiden rahoitusta rahoitusosuuksien suhteessa.
Jälkikäteistarkistus siis leikkaa alueiden rahoituksen tasoa, vaikka alueella olisikin vielä alijäämää taseessa. Tämä on nähtävissä jo nyt, kun tarkastellaan rahoituksen painelaskelmaa vuosien 2026–2028 osalta. Alueiden rahoituksen kasvu putoaa lähes nollaan ja joillain alueilla kehitys on jopa negatiivinen.
Näin lopuksi ilmainen vinkki: säästöjä voi saada aikaiseksi myös korjaamalla rahoitusjärjestelmää.
Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria
Jukka Nuotio on julkaissut YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee TUVE-palveluiden käyttöönottoa.

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria
ARTIKKELI / 14.03.2025
Jukka Nuotio on julkaissut YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee TUVE-palveluiden käyttöönottoa.

ARTIKKELI / 14.03.2025
Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio on julkaissut tietojärjestelmäosaamisen YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee turvallisuusverkon (TUVE)-palveluiden käyttöönottoa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Opinnäyte hyväksyttiin korkeimmalla arvosanalla joulukuussa 2024.
TUVE-palveluiden käyttöönoton suunnittelu ja vaatimukset
Nuotion tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin suunnitella ja toteuttaa TUVE-palveluiden käyttöönottoa pelastustoiminnassa. Tavoitteena oli varmistaa sujuva ja kustannustehokas käyttöönotto sekä selvittää keskeiset vaatimukset ja vaiheet.
Tutkielmassa käsitellään TUVE-palveluiden käyttöönoton vaatimuksia, kuten tietoturvaa ja tilaturvallisuutta sekä operatiivisia tarpeita. Lisäksi Nuotio analysoi tutkimuksessaan käyttöönoton eri vaiheita, kuten ennakkovalmisteluja, tietoliikenneinfrastruktuurin muutoksia ja vaikutuksia Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen nykytilaan.
Tutkimuksen empiirinen osio perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, jossa hyödynnettiin teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia, tekstianalyysiä ja benchmarking-menetelmiä.
Hyödyt: parantunut tietoturva ja tehokas viranomaisten yhteistyö
Tuloksissa korostuvat TUVE-palveluiden hyödyt, kuten parantunut tietoturva ja tehokkaampi viestintä viranomaisyhteistyössä. Tutkielma tarjoaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ja muille pelastuslaitoksille mallin TUVE-palveluiden käyttöönottoon ja turvallisuusvaatimuksien täyttämiseen. Tämä malli helpottaa valtakunnallisesti pelastustoimen TUVE-palveluiden käyttöönottoa ja sen ohjeistus voi hyödyttää myös muita viranomaisia sekä TUVE-ympäristön palveluntarjoajia.
– TUVE-palveluiden käyttöönottaminen luo yhteisen ICT-ympäristön koko pelastustoimelle. Tämä mahdollistaa yhteentoimivat ja vakioidut palvelut sekä synergiaedut muiden viranomaistoimijoiden kanssa, Jukka Nuotio toteaa.
Opinnäyte on luettavissa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen intrassa sekä Tampereen ammattikorkeakoulun kirjaston tiloissa. Se on myös lähetetty pelastusalan kansallisen ohjausryhmän kautta Suomen pelastuslaitoksille hyödynnettäväksi.
Tarkemmin turvallisuusverkkotoiminnasta: Turvallisuusverkkotoiminta - Valtiovarainministeriö

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia
Jaana Myllymaan mukaan vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta.

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia
ARTIKKELI / 13.03.2025
Jaana Myllymaan mukaan vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta.

ARTIKKELI / 13.03.2025
Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arki rakentuu vahvasti yhteistyölle, kehitykselle ja välittämiselle. Yksi tämän toiminnan keskeisistä voimahahmoista on johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa, joka omistautuu hoitotyön kehittämiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle.
Kutsumus ja kasvu hoitotyön johtajaksi
Hämeenlinnassa syntynyt Jaana on kulkenut pitkän matkan hoitotyön asiantuntijana. Sairaanhoitajaksi kouluttauduttuaan hän on erikoistunut muun muassa haava- ja kivunhoitoon ja työskennellyt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Terveystieteiden maisterin opintojen myötä hän siirtyi johtamistehtäviin, joissa pääsee vaikuttamaan laajemmin hoitotyön kehitykseen ja asiakaslähtöisyyteen.
Jaana kuvaa itseään innostuvaksi ja sosiaaliseksi, mutta samalla jämäkäksi ja harkitsevaksi johtajaksi.
– Teen päätökset kokonaisuuksia huomioiden ja vältän turhaa hötkyilyä. Vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta, hän kertoo.
Yhteistä kehitystä ja hoitotyön laatua
Jaana toimii professiojohtajana, ja tähän rooliin kuuluu hoitotyön asiantuntijuuden ja kehittämisen edistäminen.
– Tavoitteeni on vahvistaa hoitotyön vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, sekä rohkaista kykyä uusien ratkaisujen löytämiseen. Yhteistyön merkitys on valtava, sillä professiojohtaminen on jaettua johtamista linjajohdon kanssa.
Erityisen ylpeä Jaana on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyvästä hoitotyön tutkimusklubista, joka on alkanut vuonna 2025.
– Se tarjoaa foorumin, jossa hoitotyön ammattilaiset voivat keskustella tutkimustiedosta ja jalkauttaa sitä käytäntöön. Kun hoitotyö perustuu tutkittuun tietoon, se parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, hän toteaa.
Työyhteisön voima ja hyvä ilmapiiri
Jaana korostaa, kuinka tärkeää on rakentaa positiivista työilmapiiriä.
– Perusluonteeltani katson asioita positiivisin silmin, ja uskon, että innostus on tarttuvaa. Huumori kuuluu aina asiaan, ja kannustan kollegoitani jakamaan omia ideoitaan ja onnistumisiaan.
Työssä menestyminen perustuu vahvaan yhteistyöhön.
– Meillä on upea porukka, jossa professiojohtajat, eli lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalihuollon johdossa, teemme tiivistä yhteistyötä. Tämä mahdollistaa aidosti asiakaslähtöisen ja yhdenvertaisen hoitotyön kehittämisen.
Hyvinvointi lähellä sydäntä
Vapaa-ajallaan Jaana panostaa omaan hyvinvointiinsa liikunnan ja luonnon avulla.
– Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä voimavaroja. Rakastan juoksemista, kuntosalilla käyntiä ja kesäisin maastopyöräilyä, golfia ja purjelautailua. Talvella taas hiihtäminen ja laskettelu pitävät minut liikkeessä.
Rennompaa ajanviettoa tarjoaa rakas leipomisharrastus.
– Pulla kuuluu elämääni, ja bravuurini on perinteinen korvapuusti. Leipoessa mieli rauhoittuu, ja samalla voi ilahduttaa muita.
Katse tulevaisuuteen
Jaana näkee tulevaisuuden haasteina erityisesti osaavan hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamisen.
– Meidän täytyy varmistaa, että hoitajilla on tarvittava osaaminen ja että he voivat tehdä työnsä hyvin. Tämä vaatii vahvaa johtamista sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen hoitotyön tulevaisuus on. Olen ylpeä siitä, että saamme tehdä tätä työtä yhdessä.
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatAluevaltuuston kokous + kyselytunti
Voit seurata valtuuston kokousta ja kyselytuntia suorana verkosta.
Aluevaltuuston kokous + kyselytunti
TAPAHTUMAT / 29.04.2025, klo 16.00 (kokous 17)
Voit seurata valtuuston kokousta ja kyselytuntia suorana verkosta.
TAPAHTUMAT / 29.04.2025, klo 16.00 (kokous 17)
Paikka:
Aluevaltuuston kokous + kyselytunti
TAPAHTUMAT / 29.04.2025, klo 16.00 (kokous 17)
Paikka:
Aluevaltuusto kokoontuu kokoukseen Hämeenlinnaan tiistaina 29. huhtikuuta. Ahveniston luentosalissa pidettävä kokous alkaa klo 17. Ennen sitä on valtuuston kyselytunti, jota voit myös seurata suorana verkosta klo 16 alkaen.
Aluevaltuusto käsittelee kokouksessaan muun muassa valtuustoaloitteita sekä Assi-sairaalanhankkeen vuosiraporttia. Kokouksen esityslista