Murupolku

Sisältöjulkaisija

Oma Hämeen sydänlogo
UUTINEN
14.06.2024

Ikäihmisten päivätoimintaan muutoksia Hattulassa ja Tammelassa

Muutokset eivät vähennä asiakkaille tarjottavaa päivätoimintaa.

Oma Hämeen sydänlogo

Ikäihmisten päivätoimintaan muutoksia Hattulassa ja Tammelassa

UUTINEN / 14.06.2024

Muutokset eivät vähennä asiakkaille tarjottavaa päivätoimintaa.

Oma Hämeen sydänlogo

UUTINEN / 14.06.2024

Ikäihmisten päivätoimintaan muutoksia Hattulassa ja Tammelassa

Ikäihmisten päivätoiminnan toimipisteissä Hattulassa ja Tammelassa tapahtuu muutoksia loppukesällä ja syksyllä. Muutokset liittyvät osaltaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien ja palveluverkkokokonaisuuden täytäntöönpanoon. 

Hattulan päivätoiminta on sijainnut Tuulia-Kodissa, jossa ei ole enää ikäihmisten asumispalveluiden toimintaa. Päivätoiminnassa on kesäsulku ja lomatauko 17.6.–28.7., jonka jälkeen toiminta jatkuu Turengissa Janakkalassa (Tapailanpiha 7). Asiakkailla on halutessaan mahdollisuus siirtyä myös Kalvolan päivätoimintaan (Sauvalanaukio 4, Iittala), jos se on logistisesti parempi vaihtoehto. 

Tammelan päivätoimintaan tulee myöhemmin syksyllä muutoksia. Toiminta päättyy Tammelassa 30.9. ja jatkuu 1.10. alkaen joko Forssan päivätoiminnassa (Eteläinen puistokatu 4) tai Jokioisten päivätoiminnassa (Intalantie 25). Paikka tarkentuu syyskuussa. 

– Muutokset eivät vähennä asiakkaille tarjottavaa päivätoimintaa, vaan asiakkaat saavat saman palvelun kuin aiemmin, mutta eri toimipisteessä. Muutos ei myöskään vähennä henkilöstön tarvetta ikäihmisten päivätoiminnassa, kertoo kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen Oma Hämeestä.

– Taustalla on myös se, että Forssan seudulla päivätoiminnoissa asiakasryhmät eivät ole olleet täysiä, joten keskittämisellä saamme aikaan kustannustehokkuutta. 

Oma Häme on muutoksista ja kuljetuksista yhteydessä asiakkaisiin henkilökohtaisesti. 

Vanamon tiloja ulkoapäin Heikanrinteen palvelukeskuksessa
UUTINEN
13.06.2024

Kanervasta ja Kielosta tuli Vanamo

Nimikilpailuun tuli runsaasti ehdotuksia Heikanrinteen palvelukeskuksessa Forssassa.

Vanamon tiloja ulkoapäin Heikanrinteen palvelukeskuksessa

Kanervasta ja Kielosta tuli Vanamo

UUTINEN / 13.06.2024

Nimikilpailuun tuli runsaasti ehdotuksia Heikanrinteen palvelukeskuksessa Forssassa.

Vanamon tiloja ulkoapäin Heikanrinteen palvelukeskuksessa

UUTINEN / 13.06.2024

Kanervasta ja Kielosta tuli Vanamo

Forssassa Heikanrinteen palvelukeskuksessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt Kanerva ja Kielo ottavat käyttöön yhteisen Vanamo-nimen. Muutos tulee voimaan 17.6. 

– Käytännössä Kanerva ja Kielo ovat jo toimineet yhtenä yksikkönä. Niillä on sama lähijohtaja ja henkilökunta sekä yhteiset toimintatavat. Näin ollen yhteinen nimikin tuntui järkevältä, taustoittaa asumispalveluiden lähijohtaja Sari Sundell

Nimenmuutoksesta järjestettiin aiemmin nimikilpailu, johon sekä asukkaat, omaiset että henkilökunta saivat jättää ehdotuksia. Niitä kertyi 27 kappaletta. 

– Henkilökunta äänesti näistä Vanamon voittajaksi. Olemme iloisia, että ehdotuksia tuli niin paljon. Se kertoo, että nimellä on väliä, Sundell toteaa. 

Nimenmuutos ei vaikuta asiakkaiden palveluihin. Vanamossa on yhteensä 40 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa.

Foorumin osallistujia istuu salissa
UUTINEN
13.06.2024

Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevät kunnat ja hyvinvointialue yhdessä.

Foorumin osallistujia istuu salissa

Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä

UUTINEN / 13.06.2024

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevät kunnat ja hyvinvointialue yhdessä.

Foorumin osallistujia istuu salissa

UUTINEN / 13.06.2024

Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ovat vastuussa kunnat, hyvinvointialue ja maakuntaliitto yhdessä. Ne ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen, jonka kärkinä ovat työllisyys ja elinvoima, ikäystävällinen asuminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet.

Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueen ja kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Lisäksi vuosittain neuvotellaan alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa yhteisistä tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.

Tiistaina yhteistyötahot tapasivat strategisen tason foorumissa Hämeenlinnassa. Yhteistyön sujuvuutta, yhteisen tilannekuvan muodostamista, yhteistä luottamusta ja verkostotyön linjaamista varmistava foorumi oli ensimmäinen laatuaan.

Lisäksi käsiteltiin luonnosvaiheessa olevaa hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa, jota ovat tilaisuuksissaan käsitelleet toukokuun aikana myös lakisääteiset vaikuttamistoimielimet, integraatiovaliokunta sekä hyvinvointialueen lautakunnat.

Yhteinen sävel vastakkainasettelun sijaan

Foorumin avanneen aluehallituksen puheenjohtajan Kaisa Lepolan mukaan työnjako hyvinvointialueen ja kuntien kesken on selvä, vaikka rooleja täsmennetään varmasti toisenkin valtuustokauden ajan.

– Toiveena on, että löytäisimme yhteisen sävelen vastakkainasettelun sijaan. Raha on tiukassa ja se aiheuttaa kahnausta, mutta avoin ja rehellinen vuorovaikutus sekä yhteydenotot puolin ja toisin auttavat onnistumaan yhdessä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen muistutti, että lakisääteisen yhteistyövelvoitteen lisäksi työtä pitää tehdä jatkuvasti näiden kokousten ulkopuolellakin – ja tehdäänkin.

– Kiitän kuntia siitä, että esimerkiksi viimeaikaiset ratkaisut ovat olleet eteenpäin katsovia ja keskustelut hyvin rakentavia.

Sekä Lepola että Naukkarinen painottivat, että hyvinvointialue on pystynyt jo avaamaan useita uusia palveluita, kun hartiat ovat leveämmät. Toimintatapaa muutetaan pala kerrallaan suuntaan, jossa tuotantolähtöisten siilojen sijaan palveluita järjestetään asiakaslähtöisesti.

– Oma Häme oli hyvinvointialueista ensimmäinen, joka tarjosi kaikkien asukkaiden käyttöön oman sovelluksen. Toinen hyvä esimerkki on Gerbiili eli liikkuva geriatrinen kotisairaala ja kiireettömän ensihoidon yksikkö, jonka avulla yhä suurempi osa kiireettömistä tehtävistä pystytään hoitamaan ilman ambulanssia, Naukkarinen kertoi.

– Meillä on myös esimerkiksi sairaanhoitaja-chat ja suun terveydenhuollon liikkuva yksikkö. Pystymme järjestämään vaikkapa elintapaohjausta ja auttamaan perheiden arjen hallinnassa paremmin kuin aiemmin yksittäisinä kuntina, Lepola jatkoi.

Kaikissa puitesopimuksen tavoitteissa päästy eteenpäin

Erityisasiantuntija Tuula Salminen Oma Hämeestä kertoi foorumissa, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puitesopimuksen tavoitteet ovat toteutuneet tähän mennessä.

Työllisyyden ja elinvoiman tavoitteesta hän nosti esille mm. asiakastyytyväisyyskyselyt, joiden mukaan tyytyväisyys hyvinvointialueen palveluihin on noussut. Työttömien terveystarkastuksia on Oma Hämeessä tehty viime vuoden aikana enemmän kuin maassa keskimäärin. Työttömien aktivointiaste jäi hieman tavoitteesta vuonna 2023, mutta on kuitenkin hieman korkeampi kuin maan keskiarvo.

Ikäystävällisen asumisen tavoitteena on esimerkiksi se, että yhteisöllisen asumisen paikkoja pystyttäisiin lisäämään 50 kpl vuosittain.

– Tässäkin tarvitaan yhteistyötä kuntien kanssa, Salminen totesi.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin saralta hän mainitsi mm. vahvassa kehitysvaiheessa olevan perhekeskuksen toimintamallin ja sen, kuinka hyvinvointialue on kyennyt palkkaamaan koulupsykologeja etätyöhön toiselle asteelle.

– Odotukset ovat korkealla, sillä psykologien saatavuudessa on ollut vaikeuksia.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin onnistumista kuvaa esimerkiksi niin sanottu hyte-kerroin, joka kohentui vuodesta 2022 vuoteen 2023.

– Se kertoo, että kunnat ovat aktivoituneet hienosti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, Salminen kiitti.

Loppupuheenvuoroissa seminaarin osallistujat totesivat yhteistuumin, että hyte-työssä onnistuminen lieventää myös talouspaineita, kun kelkkaa saadaan käännettyä raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Linkkejä:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (omahame.fi)
HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille (thl.fi)
HYTE-kerroin - kannustin kunnille (thl.fi)

UUTINEN
13.06.2024

Upeaa menestystä Oma Hämeen Tutkijakoululle!

Tutkijakoulun koulutusohjelman tavoite on tarjota osallistujille maistiaisia tutkimustyön maailmasta,...

Upeaa menestystä Oma Hämeen Tutkijakoululle!

UUTINEN / 13.06.2024

Tutkijakoulun koulutusohjelman tavoite on tarjota osallistujille maistiaisia tutkimustyön maailmasta,...

UUTINEN / 13.06.2024

Upeaa menestystä Oma Hämeen Tutkijakoululle!

Syyskuussa 2023 alkanut Oma Hämeen Kanta-Hämeen keskussairaalassa järjestetty Tutkijakoulu on saavuttanut menestystä ja herättänyt laajaa kiinnostusta. Koulutusohjelman tavoite on tarjota osallistujille maistiaisia tutkimustyön maailmasta, mahdollisuutta kehittää omaa tieteellistä ajattelua ja antaa käytännön vinkkejä sekä opettaa tulkitsemaan tutkimuksia, joihin törmää työssään

Tutkijakoulu on suunnattu kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöille, olipa kyseessä sitten tutkimustyötä aloitteleva lääkäri, väitöskirjaa valmisteleva terveystieteiden tai hallintotieteiden opiskelija tai kokenut konkari, joka haluaa päivittää tietojaan ja saada uutta draivia. Yhteistä osallistujille on kiinnostus tutkimusmaailmaan ja halu kehittää omaa osaamistaan.

Tutkijakoulu kokoontui syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana kerran kuukaudessa, yhteensä yhdeksän kertaa ja osallistuminen laskettiin työajaksi. Koulutuksen aikana käsiteltiin laaja-alaisesti erilaisia tieteelliseen tutkimukseen liittyviä aiheita, kuten tieteellisten lehtien arvostusta, tutkimusryhmän valintaa, kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta sekä tutkimuslupaprosesseja ja rahoitusta. Niinikään kuultiin tutkimustyötä tekevien tai jo väitelleiden nuorien tutkijoiden kokemuksia – mikä meni hyvin, minkä tekisin toisin. Nyt Tutkijakoulu jää kesätauolle ja jatkuu syksyllä 2024.

Koulutuksen sisällöistä ja järjestelyistä vastasivat päivystyksen osastonylilääkäri Ville Hällberg ja tutkimuskoordinaattori Mirva Lähteenmäki. Heidän panoksensa ja intohimonsa koulutuksen kehittämisessä on ollut korvaamatonta. He ovat saaneet ehdotuksia ja tukea useilta tahoilta, joista yksi on ollut akuuttilääketieteen professori Ari Palomäki.

– Tutkijakoulun tavoitteena on edistää Kanta-Hämeen omaehtoista terveydenhuollon tutkimusta sekä yksilöllisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Tays-piirin tutkijoiden kanssa. Olemme erittäin tyytyväisiä osallistujien aktiivisuuteen ja koulutuksen saamaan positiiviseen palautteeseen, toteaa Ville Hällberg.

– Ensi vuoden ohjelma on jo suunniteltu ja sovittu. Pyrimme laajentamaan sitä entistä enemmän hoitotieteellisen tutkimuksen suuntaan ja vakiinnuttamaan tutkijakoulun toiminnan. Tavoitteemme on myös levittää tietoa koulutuksen mahdollisuuksista koko hyvinvointialueelle ja saada mukaan entistä monipuolisemmin kaikkia tutkimustyötä tekeviä ammattiryhmiä, lisää Mirva Lähteenmäki.

Tutkijakouluun osallistumisesta voi hakea sekä lääkäri erikoistumiskoulutuksen pisteitä että väitöskirjan tekijä väitöstyön teoreettisen koulutuksen pisteitä.

–Tämä on tiedon karttumisen ohella merkittävä hyöty, jonka uskomme kannustavan Oma Hämeen työntekijöitä mukaan tutkijakoulun toimintaan. Tutkijakoulua kohtaan mielenkiintoa on ollut lääkärikunnan ohella hammaslääkäreillä, psykologeilla, sairaanhoitajilla ja taloushallinnon henkilökunnalla. Kaikki kiinnostuneet voivat osallistua koko koulutussarjaan tai valita itselleen sopivimmat kerrat. Onnistuneen ensimmäisen vuoden jälkeen on selvää, että Tutkijakoulu jatkaa ja kehittyy entisestään, tarjoten yhä parempia mahdollisuuksia Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöille syventyä tieteellisen tutkimuksen maailmaan, lisää Ville Hällberg.

Olemme mukana SuomiAreenassa
UUTINEN
12.06.2024

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan kaikkia – Oma Häme mukana SuomiAreenassa

Keskustelemassa on monipuolinen joukko asiantuntijoita.

Olemme mukana SuomiAreenassa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan kaikkia – Oma Häme mukana SuomiAreenassa

UUTINEN / 12.06.2024

Keskustelemassa on monipuolinen joukko asiantuntijoita.

Olemme mukana SuomiAreenassa

UUTINEN / 12.06.2024

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan kaikkia – Oma Häme mukana SuomiAreenassa

Oma Häme on mukana järjestämässä SuomiAreenassa Porissa keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnista. SuomiAreena on maamme suurin yhteiskunnallinen keskustelufestivaali. Oma Hämeen keskustelun otsikkona on Tanssiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi tarvitaan kaikkia – älä jää seinäruusuksi! Ajankohta on torstai 27.6. klo 13–13.45 ja paikka Porin kaupungintalon pihan lava. 

Suomen lastenkulttuurikeskuksen liiton Kaisa Järvelinin jututettavina ovat nuorten edustajan Ethan Kankaanpään lisäksi psykologi ja tietokirjailija Keijo Tahkokallio, Suomen Vanhempainliitto ry:n toiminnanjohtaja Saija Ohtonen-Jones ja Vuoden Rehtori 2020 Pekka Paappanen, joka edustaa Suomen Rehtorit ry:tä. 

Huomioitavaa keskustelussa on, että nyt ei korjata lasta, vaan hänen toimintaympäristöjään, muistuttaa opiskeluhuollosta ja nuorten palveluista vastaava palvelupäällikkö Sari Tuomivaara Oma Hämeestä. 

– Jokaiselle vähänkään hankalammalle asialle tuntuu nykyään olevan asiantuntijansa. Totuus kuitenkin on, että kaikki vaikuttaa kaikkeen; perheenjäsenet, läheiset, koulujen ja oppilaitosten aikuiset, harrastustoiminnan ohjaajat. Lapset ja nuoret itsekin rakentavat hyvinvointia erilaisissa arjen toimintaympäristöissä koulutuksestaan ja elämänkokemuksistaan riippumatta. 

– Tittelillä ei ole merkitystä, vaan sillä, miten kohtaamme ja kohtelemme arjessa toisiamme. Tämä on tanssi, jota kaikki osaavat tanssia, kun vain uskaltaa lähteä mukaan.  Vastuuta ei voi sysätä jonnekin muualle, vaan jokaisen on tehtävä oma osuutensa lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi, Tuomivaara painottaa.  

Keskustelun yleisön toivotaan osallistuvan myös ajatusten vaihtoon. Yleisöä aktivoimassa on nuoria sekä nuorisotyön päällikkö Mervi Hiltunen Hämeenlinnan kaupungilta ja yliopisto-opettaja Taina Laitinen Jyväskylän yliopistosta. Oma Hämeestä paikalla ovat Sari Tuomivaara ja koululääkäri Marke Hietanen-Peltola. Keskustelun kustannuksista vastaa Hauhon Säästöpankkisäätiö.

Linkit:
Oma Hämeen keskustelu SuomiAreenan ohjelmassa (suomiareena.fi)
SuomiAreenan striimit (MTV Katsomo)

puheenjohtajan nuija kokouspöydällä
UUTINEN
11.06.2024

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja lakkautti tulosalueita

Tulosalueita lakkautetaan keväällä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena.

puheenjohtajan nuija kokouspöydällä

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja lakkautti tulosalueita

UUTINEN / 11.06.2024

Tulosalueita lakkautetaan keväällä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena.

puheenjohtajan nuija kokouspöydällä

UUTINEN / 11.06.2024

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja lakkautti tulosalueita

Maanantaina 10.6. kokoontunut aluehallitus esittää aluevaltuustolle vuoden 2024 talousarviomuutosten hyväksymistä. Talousarvio vuodelle 2024 oli lähes 67 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueen tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluevaltuusto on huhtikuun kokouksessaan hyväksynyt ensimmäisen muutostalousarvion, jossa alijäämän yhteismäärä oli reilut 66 miljoonaa euroa ja muutokset keskittyivät siinä tasapainottamisohjelma 2:n tuomiin muutoksiin. 
 
Kesäkuun muutostalousarvion muutosten vaikutuksena hyvinvointialueen toimintakate heikkenee miljoona euroa ja tilikauden alijäämä pienenee 0,9 miljoonaa euroa. Kevan tasausmaksua korotetaan 1,0 miljoonaa euroa, mikä vaikuttaa hyvinvointialueen toimintakatteeseen. Rahoitustuottojen ja -kulujen nettomuutos on 1,9 miljoona euroa positiiviseen suuntaan. Muilta osin kesäkuun muutostalousarvion muutokset ovat pääosin teknisiä, toimialojen sisäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta toimintakatteeseen. Tilikauden tulos muutetussa talousarviossa on reilut 65,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. 
 
Aluehallitus käsitteli ja lähetti aluevaltuustolle hyväksyttäväksi myös täsmennetyn investointisuunnitelman. Investointisuunnitelma toimii lainanottovaltuuden muutosprosessin perusteena. Aluevaltuusto käsittelee hyvinvointialueen lopullista investointisuunnitelmaa joulukuussa 2024. 
 
Kuusi tulosaluetta lakkautetaan 
 
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella keväällä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena toimialojen tulosaluejako muuttuu. Aluehallitus teki muutokset hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaan. 
 
Pelastustoimen nykyiset tulosalueet eli pelastustoimintapalvelut, onnettomuuksien ehkäisyn palvelut, ensihoitopalvelut ja toimialasidonnaiset tukipalvelut lakkautetaan 1.8. lukien. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialan päivystykselliset sosiaalipalvelut -tulosalue lakkautetaan 1.11. lukien. Terveydenhuollon toimialan kliiniset tukipalvelut ja diagnostiikka -tulosalue lakkautetaan 1.1.2025 lukien. 
 
Muutosten kohteena olevat tulosalueet järjestellään uudelleen, yhdistetään toisiin tulosalueisiin, muutetaan palvelualueiksi tai lakkautetaan tarpeettomana. 
 
Asiakasmaksuihin muutoksia 
 
Oma Häme kokeilee syksyllä ikäihmisten yhteisöllistä asumista lyhytaikaisena palveluna. Kyseessä on Kotia kohti -niminen puolivuotinen pilotti, joka toteutetaan Forssassa KuntoTyyki-yksikössä. Kotihoidon palveluja tarjotaan asiakkaille, joilla ei ole tarvetta ympärivuorokautiselle asumispalvelulle tai sairaalahoidolle, mutta joille suoraan omaan kotiin siirtyminen ei ole mahdollista. Palveluvuorokausi uudessa yksikössä maksaa 30 euroa. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle asiakasmaksun vahvistamista. 
 
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen maksut 1.1.2024 alkaen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella -ohjekirjan kohtaan 1.3. täsmennetään: Asiakkaan siirtyessä välittömästi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestämästä laitoshoidosta toiseen laitoshoitoon, lähettävä yksikkö ei laskuta lähtöpäivää. 
 
Edelleen hallitus esittää valtuustolle, että sosiaalihuoltolain tilapäisestä asumisesta peritään tasasuuruinen asiakasmaksu 20 euroa vuorokausi, ja että mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteisöllisessä asumisessa peritään sosiaalista kanssakäymistä edistävästä toiminnasta tasasuuruinen asiakasmaksu 35 euroa kuukaudessa. 
 
Keskustelun aikana Aapo Reima (vas.) teki Tarja Filatovin (sd.) kannattamana esityksen sosiaalihuoltolain tilapäisen asumisen asiakasmaksun poistamisesta. Muutosesitys kaatui äänestyksessä äänin 8–5. Reima jätti päätökseen eriävän mielipiteen. 
 
Muut käsittelyssä olleet asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. 

Sisältöjulkaisija

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja
ARTIKKELI
29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

ARTIKKELI / 29.04.2024

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

ARTIKKELI / 29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi. 

Eemeli Kuvaja viihtyy hyvin töissä Oma Hämeessä. ​​​– Saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin. 

–  Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee. 

Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti. 

Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen. 

 –  Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia. 

–  Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”

Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo. 

–  Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa. 

–  Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta. 

“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus” 

Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään. 

On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.  

–  Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee. 

–  Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan. 

“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan” 

Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.  

–  Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin. 

–  Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin. 

Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle: 

–  Olemme positiivinen riski työnantajalle! 

  

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita. 

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme: 

• kiireelliset lastensuojeluasiat 

• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet 

• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet 

• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema) 

• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona 

• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille. 

ARTIKKELI
05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

ARTIKKELI / 05.04.2024

Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.

ARTIKKELI / 05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta! 

Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa. 

Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme. 

Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu. 

Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu 

Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni
ARTIKKELI
29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Riitta Kilpinen (vas.), Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni kehuvat Uranuskotia erinomaiseksi työpaikaksi.


Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

ARTIKKELI
16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi
ARTIKKELI
15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

ARTIKKELI / 15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja palvelualuepäällikkö Sari Järvinen vastaanottivat 12.2.2024 terveystieteiden tohtori, lääkäri Laura Kauhasen alullepaneman ja luovuttaman adressin, jossa noin 850 allekirjoittajaa vaatii lastenpsykiatrian osaston säilyttämistä toiminnassa.

On ilahduttavaa, että lastenpsykiatrinen hoito kiinnostaa asukkaita ja he ovat valmiita puolustamaan tärkeäksi kokemaansa asiaa!

Aluevaltuusto teki 19.12.2023 osana tasapainotusohjemaa päätöksen, että lastenpsykiatrian osasto muutetaan avotoiminnaksi vuoden 2024 aikana. Aikataulu tarkentui loppuvuoden aikana siten, että 8.3.2024 osastotoiminta loppuu ja henkilöstö siirtyy suunnittelemaan ja perehtymään avovastaanoton toimintoihin. Päätös aikaistui suunnitellusta syksystä 2024, koska jono poliklinikan ensikäynnille uhkaa ylittää hoitotakuun (yli 90pv) samaan aikaan kun osastopaikat ovat olleet jo pidempään vajaakäytöllä. Siirtämällä osaston henkilöstöresurssi avohoitoon sinne saadaan 14 htv:tta, joilla voidaan lisätä ja monipuolistaa poliklinikan palveluita.

Useampi adressin allekirjoittanut ja sitä kommentoinut oli virheellisesti ymmärtänyt, että lastenpsykiatrinen hoito lopetetaan Kanta-Hämeestä kokonaan tai että lopettamassa ollaan nuorisopsykiatrian osastoa tai sairaalakoulua. Sairaalakoulu jatkaa ja sinne voidaan ottaa avohoidossa olevia lapsia tutkimusjaksoille jatkossa enemmän, kun osastohoidossa olevat lapset eivät vie koulupaikkoja. Nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen avohoidon resurssi lähes tuplaantuu, mikä nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja käyntien tihentämistä sekä mahdollistaa uusien hoitomuotojen, kuten koulu- ja kotikäyntien aloittamisen.

Kommenteissa epäiltiin myös, että toiminnallisella muutoksella haetaan säästöjä, kun avohoitoa ei tehosteta perustamalla uusia hoitajan toimia. On totta, että valtion rahoitus on niin niukka, ettei sillä uusia toimia juuri nyt perusteta, mutta suurempi ongelma on se, mistä saataisiin uusiin toimiin hoitajat lähivuosina, kun sote -henkilöstöä alkaa eläköityä ja työelämään vuosittain tulevat ikäluokat ovat niin pieniä, etteivät ne riitä korvaamaan eläköityviä.

Adressin kommenteissa korostui riittävän ja varhaisen psykiatrisen hoidon saamisen tärkeys ja vanhempien huomioiminen hoidossa. Tärkeitä asioita kaikki ja myös meidän prioriteettilistamme kärjessä. Osaston toiminnan muuttaminen avohoidoksi on yksi osa lastenpsykiatrisen hoitojen kehittämisessä hyvinvointialueellamme.

Mielen kasvupolku on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen hanke, jossa kehitetään alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Viva -projektin puitteissa on 89 perustason työntekijää (terveydenhoitajia, kuraattoreita, sairaanhoitajia, psykologeja) aloittanut IPC- menetelmäkoulutuksen, ja lisäksi 19 on aloittanut Cool Kids –hoito-ohjelmakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota alaikäisille vaikuttavia hoitomuotoja masennus- ja ahdistusoireisiin jo päiväkodeissa ja kouluissa ilman odottelua.

Aikuisten perustason palveluita on tehostettu kansallisen Terapiat Etulinjaan -hankkeen avulla ja tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tarjota perustasolla niin vaikuttavaa lyhytterapiaa, että puolet toipuu pelkästään sen avulla eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita. Olemme jo kouluttaneet lyhytterapeutteja perustasolle ja ottaneet käyttöön Terapianavigaattorin, seuraava vaihe on mielenterveys -chat.

Kun tilanne on niin vaikea, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, senkin tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehostetaan osastolta siirtyvän henkilöstöresurssin avulla perheinterventioita ja lisätään perheterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä vanhemmuuden tueksi yhdessä lastensuojelun ja perhekeskuksen kanssa, jotta lasta voidaan hoitaa avohoidon keinoin ja kotona asuen. Rohkaiseva esimerkki löytyy hyvinkin läheltä: 20 vuotta sitten lastenpsykiatrian osaston potilaista puolet oli Forssan seudulta, mutta kun sinne perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikka, osastohoidon tarve väheni muutamaan jaksoon vuodessa.

Valtavasti kasvaneiden lähetemäärien vuoksi pystymme tällä hetkellä vaivoin aloittamaan lastenpsykiatriset polikliiniset tutkimukset hoitotakuun puitteissa. Tutkimusjakson jälkeen varsinainen hoito jää usein liian ohueksi ja potilaat kriisiytyvät, jolloin todennäköisyys osastohoidon tarpeelle kasvaa. Tämä ei ratkea sillä, että osastopaikkoja lisätään, kuten moni adressiin kommentoinut ehdotti. Sen sijaan meidän on lisättävä vaikuttavia hoitomuotoja perustasolle ja vahvistettava erikoissairaanhoidon avopalveluita.

Mikäli lapsi voi niin huonosti, ettei avohoidossa pärjätä, ympärivuorokautinen osastohoito mahdollistuu TAYS:ssa kuten nytkin. Siellä keskitytään tilanteen vakauttamiseen. Jaksot ovat keskimäärin 1-3 viikon mittaisia ja niiden jälkeen avohoito jatkuu tiiviinä meidän poliklinikoilla. Omalla osastollamme on hoidettu 6 viikon jaksoilla lapsia, joiden psyykkinen vointi ja toimintakyky on ollut huomattavasti parempi, mistä kertoo sekin, että osa on ollut päiväpotilaita ja yöpyy kotona tai käy osastolta käsin koulussa ja harrastuksissa. Tällaiset lapset on muilla hyvinvointialueilla hoidettu onnistuneesti avohoidossa ja tämä on meidänkin tavoitteemme.

Paula Turunen, tulosaluejohtaja, mielenterveys- ja päihde

Sari Järvinen, palvelualuepäällikkö, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalat       

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.
ARTIKKELI
06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

ARTIKKELI / 06.02.2024

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

ARTIKKELI / 06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma sai aluehallituksen hyväksynnän ja etenee aluevaltuustonm käsittelyyn. Tällä viikolla vietetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osallisuusviikkoa. Osallisuusviikon kunniaksi haluan nostaa esiin osallisuuden merkityksen ihmisille sekä osallisuustyön tarpeen meillä Oma Hämeessä. Nyt juuri osallisuus on hyvä nostaa esiin, kun käynnistymässä on keskustelu asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidoryhmien kanssa hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvistä muutoksista. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen

Osallisuusohjelman taustalla on ymmärrys osallisuudesta

Osallisuus tarkoittaa osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia ja tunnekokemusta. Osallisuuden tunnekokemus taas liittyy olennaisesti hyvinvointiin. Kun ihminen tuntee osallisuutta, se tuo hyvän mielen ja hän innostuu helpommin tekemään omaa hyvinvointiaan edistäviä tekoja.  

Osallisuuden tunteen synnyttää muun muassa se, että ihminen tuntee elämänsä ja ympäristönsä ennakoitavaksi, kokee kuuluvansa joukkoon, pystyy osallistumaan itselleen kiinnostaviin asioihin ja huomaa olevansa merkityksellinen muille. Esimerkiksi palveluissa asiakas voi osallistua omien palvelujensa suunnitteluun. Asukkaat taas voivat osallistua ja vaikuttaa Oma Hämeen päätöksentekoon ja palvelujen järjestämiseen. 

Tiedon tuomalla ymmärryksellä on valtava merkitys osallisuustyössä. Osallisuustyö tuo jokaisen ammattilaisen ja päätöksentekijän työhön ulottuvuuden, joka on monelle uusi. Osallisuuden rooli ihmisten hyvinvoinnissa tuodaan esille uusin tutkimustuloksin, kokemuksin ja koulutuksin. Monitasoinen osallisuuden käsite tarvitsee siis jatkuvaa avaamista. Syvempi ymmärrys aiheesta vahvistaa osallisuuden tunnetta meidän kaikkien elämässä, varsinkin muutosten aikoina. 

Osallisuusohjelma ohjaa osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma tehtiin helpottamaan ja ohjaamaan osallisuustyötä. Se tehtiin vastaamaan kysymykseen, miten voimme lisätä asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen tilaisuuksia? Ohjelma nimi, Jokaisen Oma Häme, johdattelee ajatukset jokaisen oikeuteen kuulua Oma Hämeen palvelujen piiriin, vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja olla keskiössä omien palvelujen suunnittelussa. 

Osallisuusohjelma on rakennettu niin, että asukas, asiakas, henkilökunta ja sidosryhmän edustaja voi löytää itselleen osallistumisen ja vaikuttamisen väylät ja tavat. Työ on vielä osittain kesken. Esimerkiksi osallisuusohjelmassa mainitut avoimet foorumit ja asiakasraadit ovat toimintakulttuuria, joka on käynnistymässä tänä vuonna.

Osallisuusohjelma edesauttaa arvojen ja strategian toteutumista

Maaliskuussa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkoon liittyviä välttämättömiä päätöksiä, joiden syihin, kuten esimerkiksi hyvinvointialueen taloustilanteeseen, ei kukaan voi vaikuttaa. Jäljelle kuitenkin jää paljon ratkaistavia asioita, joihin voi vaikuttaa. 

Tässä vaikeassa tilanteessa muutosta ohjaavat Oma Hämeen arvot ja strategian painopistealueet. Niiden mukaan yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa Oma Häme voi toteuttaa vaikuttavat palvelut, saavuttaa strategiset tavoitteet ja toimia valitsemiensa arvojen mukaisesti. Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelma kuvaa rakenteita, jossa tämä yhteistyö voi toteutua.

Jaana Hymmi, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö

Tutustu Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelmaan

Sisältöjulkaisija

TAPAHTUMAT
14.06.2024, klo 14:00-16:00

Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään koskevista asioista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

TAPAHTUMAT / 14.06.2024, klo 14:00-16:00

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään koskevista asioista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

TAPAHTUMAT / 14.06.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

TAPAHTUMAT / 14.06.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään koskevista aiheista. Tällä kertaa kyselytunnilla keskustellaan digipalveluista. Keskustelussa mukana Oma Hämeen asiantuntijoita. Tilaisuus on kaikille avoin.

Linkki tilaisuuteen: Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

TAPAHTUMAT
06.05.2024, klo 14:00-16:00

Ikäihmisten kyselytunti

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä koskevista aiheista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 06.05.2024, klo 14:00-16:00

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä koskevista aiheista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 06.05.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 06.05.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään koskevista aiheista.

Aiheina tässä tilaisuudessa ovat palveluverkkoon liittyvät päätökset, päätöksenteko hyvinvointialueella yleisesti sekä gerbiili -palvelu!

Tarkempi ohjelma täsmentyy vielä lähempänä tilaisuutta.

Liity kokoukseen alla olevasta linkistä:

Liity kokoukseen nyt 

TAPAHTUMAT
09.04.2024, klo 15:00

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

Palveluverkkomuutosten päätöksentekoa voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Palveluverkkomuutosten päätöksentekoa voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Paikka: Youtube

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Paikka: Youtube

Aluevaltuusto kokoontui päättämään palveluverkkomuutoksista Hämeenlinnaan 9. huhtikuuta. 

Katso kokouksen tallenne

Palveluverkkosuunnitelman lisäksi aluevaltuusto päätti muun muassa toisesta talouden tasapainoittamisohjelmasta ja muutostalousarviosta. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Forssan sairaalan kiinteistökauppaa sekä tehtiin henkilövalintoja.

Lue tiedote kokouksen päätöksistä

TAPAHTUMAT
08.04.2024, klo 16–17

Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuus 8.4. Tammelassa

Tapahtuman järjestää Tammelan vanhusneuvosto.

Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuus 8.4. Tammelassa

TAPAHTUMAT / 08.04.2024, klo 16–17

Tapahtuman järjestää Tammelan vanhusneuvosto.

Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuus 8.4. Tammelassa

TAPAHTUMAT / 08.04.2024, klo 16–17

Paikka: Tammelan kunnantalon valtuustosali

Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuus 8.4. Tammelassa

TAPAHTUMAT / 08.04.2024, klo 16–17

Paikka: Tammelan kunnantalon valtuustosali

Tammelan vanhusneuvosto järjestää Oma Häme -sovelluksen esittely- ja opastustilaisuuden 8.4.2024 klo 16–17 Tammelan kunnantalon valtuustosalissa.

Sovelluksen avulla voit hoitaa omia sosiaali- ja terveysasioitasi. Sovelluksella voit myös asioida toisen henkilön puolesta.

Lue lisää sovelluksesta

Lämpimästi tervetuloa!

TAPAHTUMAT
05.04.2024, klo 10–11.30

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista!

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista!

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on siirtymässä Effector-järjestelmän käyttöön palvelusetelien hallinnoinnissa vuoden 2024 aikana. Muutos palvelusetelijärjestelmässä koskee kaikkia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palvelusetelillä sosiaalipalveluita tuottavia palveluntuottajia. 

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista! Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Paikka: Teams, linkki kokoukseen

Lisätietoa
Valvonta-assistentti Petri Malinen, petri.malinen(at)omahame.fi, p. 040 182 5386
Hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa, jouni.sakomaa(at)omahame.fi, p. 040 330 4202

 

TAPAHTUMAT
21.03.2024, klo 9.30–15.00

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella järjestetään Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä torstaina 21. maaliskuuta. Uusi ravitsemushoitosuositus julkaistiin keväällä 2023. Ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon toteuttamista ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ravitsemushoitoa ja siihen liittyviä käytäntöjä osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta.

Koulutuspäivä kokoaa yhteen ravitsemushoitoon osallistuvia ammattilaisia ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoita. Päivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueellamme ja tukea ammattilaisia kantahämäläisten ravitsemusterveyden edistämisessä.

Uusi ravitsemushoitosuositus -päivä on suunnattu kaikille hyvinvointialue-, kunta- ja sote-toimijoille. Se koskettaa niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, potilas- ja asukasruokailun toteuttamisesta vastaavia sekä päättäjiä. Koulutus sopii myös oppilaitoksille, mm. sote-opiskelijoille. Kaikki ravitsemusterveyden edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan. Tilaisuus on maksuton niin lähi- kuin etäosallistujille.

Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Koulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 9.30–15.00.

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimii aluehallituksemme puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Puhujina mm. Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM ja Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto sekä Oma Hämeen omat ammattilaiset.

Koulutuksen aamupäivä kohdentuu ravitsemushoitoon ja sen edistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Iltapäivällä aiheena on väestön ravitsemusterveyden edistäminen.

Ohjelma

9.30–10: Aamukahvi ja pientä suolaista. Linjat auki.
10–10.10: Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd) avaa tilaisuuden
10.10–10.30 Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteet ja keskeinen sisältö. Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
10.30–10.50: Eri ammattilaisten rooli potilaan ravitsemushoidossa, Soile Ruottinen, erityisasiantuntija, VRN
10.50–11.10: Toimintakorttien esittely työn tueksi, ravitsemusterapeutti Noora Toivonen ja ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
11.10-11.30: Tauko ja tilaa kysymyksille
11.30–11.50: Käytännön kokemuksia kentältä: OmaHämeen ammattilaisen puheenvuoro
11.50–12.10: OmaHämeen palvelut ja materiaali työn tukena, elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää ja ravitsemusterapeutti Noora Toivonen
12.15–13.15: Lounas (omakustanteinen)
13.15–13.40: Hyvinvointialueen yhtenäinen ravitsemuskäsikirja, ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
13.40–14.00 Ravitsemusterveyttä edistetään vaikuttavasti yhteistyössä, Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM
14.00–14.20 Ravitsemusterveyden edistäminen OmaHämeessä, kehittämispäällikkö Tuula Salminen
14.20–15.00: Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola
Etkö pääse koulutukseen? Esitysten materiaali toimitetaan kaikille koulutukseen ilmoittautuneille.

Lämpimästi tervetuloa! Varaa paikkasi nopeasti, lähiosallistujia koulutukseen mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Muista valita tarvittaessa erityisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjeet saapumiseen löydät tiedotteen lopusta.

Lisätietoa: Noora Toivonen, ravitsemusterapeutti, puh. 040 610 2383

Hanna Viitakangas, ravitsemussuunnittelija, puh. 040 486 0798

Oma Hämeen henkilöstö: Ilmoittaudu mukaan Hertassa, koulutuskalenterin kautta. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Organisaation ulkopuolinen henkilö: Ilmoittautuminen sekä ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Ahveniston luentosali sijaitsee Kanta-Hämeen keskussairaalalla rakennuksessa A (keltainen rakennus) 3 krs. Sisäänkäynti ovesta AB.