Murupolku
Navigointivalikko
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kaikki uutiset
Aluevaltuusto kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 18.2. Forssaan
Kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuusto kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 18.2. Forssaan
UUTINEN / 14.02.2025
Kokousta voi seurata suorana verkosta.

UUTINEN / 14.02.2025
Aluevaltuusto kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 18.2. Forssaan
Aluevaltuusto kokoontuu vuoden 2025 ensimmäiseen kokoukseensa Forssaan tiistaina 18. helmikuuta. Kaupungintalon valtuustosalissa pidettävä kokous alkaa klo 17. Seuraa kokousta suorana verkosta
Kokouksessa käsitellään muun muassa varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteita sekä Kanta-Hämeen alueellista hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025–2028. Lisäksi tehdään henkilövalintoja. Tutustu kokouksen esityslistaan

Hoitopuhelut ovat nyt maksullisia – näin se vaikuttaa sinuun
Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun .

Hoitopuhelut ovat nyt maksullisia – näin se vaikuttaa sinuun
UUTINEN / 14.02.2025
Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun .

UUTINEN / 14.02.2025
Hoitopuhelut ovat nyt maksullisia – näin se vaikuttaa sinuun
Oma Hämeen hoitopuhelut ovat nyt maksullisia. Tämä tarkoittaa, että jos terveyteesi liittyvä asia voidaan hoitaa puhelimitse ja puhelu korvaa fyysisen vastaanottokäynnin, peritään siitä asiakasmaksu.
Perusterveydenhuollossa lääkärinkäynnin maksun voi periä kolmelta kerralta kalenterivuodessa. Se sisältää fyysiset vastaanottokäynnit, hoitopuhelut ja mahdolliset muut etäasioinnit.
Erikoissairaanhoidossa hoitopuhelu maksaa saman verran kuin poliklinikkakäynti.
Mikä on hoitopuhelu?
Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun esimerkiksi:
- Oireista ja voinnista
- Hoidon toteutumisesta ja jatkohoidosta
- Tarvittavista tai tehdyistä tutkimuksista
- Lääkityksistä ja hoitosuunnitelmasta
Koska hoitopuhelu vastaa sisällöltään vastaanottokäyntiä, siitä peritään maksu aivan kuten fyysisestä käynnistä.
Hoitopuhelun asiakasmaksu ja maksukatto
Hoitopuhelu kerryttää maksukattoa, eli jos olet maksanut asiakasmaksuja tietyn summan verran vuoden aikana, voit saada vapautuksen lopuista maksuista. Maksukatto suojaa sinua suurilta terveydenhuoltokuluilta.
Hoitopuhelun asiakasmaksu veloitetaan joko lähettämällä lasku kotiin tai e-laskuna, jos se on valittu käyttöön.
Milloin hoitopuhelu on maksuton?
Hoitopuhelu on maksuton, jos se liittyy lakisääteisesti maksuttomaksi määriteltyihin tutkimuksiin tai hoitoihin. Tarkempia tietoja maksuttomista tilanteista löydät verkkosivuiltamme.
Muistathan, että hoitopuhelu on osa laadukasta hoitoa ja helpottaa asiointiasi ilman, että sinun tarvitsee lähteä paikan päälle vastaanotolle.
Oma Häme perii asiakasmaksuja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992) ja asetuksessa (912/1992) määritellyin perustein. Maksuttomat palvelut on säädetty erikseen laissa.
Lue lisää: Oma Hämeen asiakasmaksuihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen - Oma Häme

Ikäihmisten uusi asumisyksikkö nousee Lopelle – ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan syksyllä
Lopella on vietetty torstaina 13.2. ikäihmisten uuden asumisyksikön harjannostajaisia.

Ikäihmisten uusi asumisyksikkö nousee Lopelle – ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan syksyllä
UUTINEN / 13.02.2025
Lopella on vietetty torstaina 13.2. ikäihmisten uuden asumisyksikön harjannostajaisia.
13.02.2025

UUTINEN / 13.02.2025
Ikäihmisten uusi asumisyksikkö nousee Lopelle – ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan syksyllä
Lopella on vietetty torstaina 13.2. ikäihmisten uuden asumisyksikön harjannostajaisia. Uusi yksikkö valmistuu elokuun lopussa, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan tiloihin syksyllä 2025.
Lopen kirkonkylälle nouseva ikäihmisten uusi asumisyksikkö on saavuttanut harjakorkeuden, ja harjannostajaisia päästiin juhlimaan torstaina työmaahenkilöstön ja kutsuvieraiden kesken. Uuden asumisyksikön rakennustyöt alkoivat keväällä 2024 ja tällä hetkellä työmaalla tehdään sisätöitä kuten kalusteasennuksia, laatoituksia ja lattiamattotöitä. Työmaalla työskentelee päivittäin noin 25 henkilöä. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Rakennusliike Lapti Oy ja rakennuksen omistaa Suomen Hoiva ja Asunto Oy. Uuteen rakennukseen muuttavat nykyiset Eedilän asukkaat.
– Kaksikerroksiseen palveluasumisen yksikköön tulee yhteensä 49 asukaspaikkaa. Palvelukotiin rakentuvat asunnot ovat muuntojoustavia ja niissä voidaan tarjota joko ympärivuorokautista palveluasumista tai yhteisöllistä asumista ikäihmisille - tai molempia. Kaikkiin huoneisiin tulee asukkaalle oma keittiö. Asuinhuoneiden lisäksi hoivakodista löytyy yhteiset ruoka- ja oleskelutilat, päivätoimintatila, kuntosali, saunaosastot, pyykkitila sekä henkilökunnan tiloja. Asukkaat ovat tiloissa vuokralla, sanoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen.
Harjannostajaisissa puheen piti mm. kansanedustaja Timo Heinonen (kok.).
– On tärkeää, että tällaiset palvelut, joita tarvitaan joka päivä, ovat lähellä. Siinä vanhusten asumispalvelut ovat keskiössä. Tätä taloa kun katsoo, ei voi olla kuin tyytyväinen arkkitehtiin ja rakentajaan. Talo on kuin se olisi ollut tällä historiallisella paikalla naapuritalojen tapaan jo sata vuotta, Heinonen sanoi.
Keskiössä kodinomaisuus ja viihtyisä piha-alue
Kooltaan palveluasumisen yksikkö on 3 300 m². Kohteen suunnittelussa on ollut keskiössä sisä- ja ulko-oleskelutilojen kodinomaisuus – valoisat, viihtyisät ja toimivat tilat ovat niin asukkaiden kuin henkilökunnankin iloksi. Rakentamisessa on panostettu viihtyisään piha-alueeseen, josta löytyy erilaisia oleskelualueita, muistopuutarha, pergola, marjapensaita, viherkasveja ja istutusallas asukkaiden omille istutuksille. Asumisyksikön tarkoituksena on tukea asukkaiden hyvinvointia luomalla miellyttävät puitteet niin yksityisyyttä kunnioittavalle asumiselle kuin sosiaaliselle kanssakäymiselle.
– Rakennustyöt ovat edenneet sujuvasti ja hyvässä yhteistyössä. Olemme suunnittelussa ja toteutuksessa ottaneet vahvasti huomioon paikallisuuden. Punatiilinen palvelutalo istuu mukavasti alueen muuhun rakennuskantaan. Tontilta puretun vanhan navetan perustuksissa käytettyjä kivilohkareita tullaan hyödyntämään palvelutalon pihan maisemoinnissa. Lisäksi palvelutalon oleskelutiloihin tulee maisematapettia, joissa komeilee Lopen Iso-Melkuttimen ja Luutalammin järvimaisemat, kertoo aluejohtaja Tuomo Turkkinen Laptilta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ikäihmisten lähipalveluiden kehittäminen on tärkeä asia.
– Oma Hämeessä on linjattu, että ikääntyneiden pitkäaikainen palveluasuminen on lähipalvelua, joten tämä uusi yksikkö on tärkeä erityisesti Lopella asuville ikääntyville ja heidän omaisilleen. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan asuntoja mahdollisimman läheltä omaa kotia niille alueen ikääntyneille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista palveluasumista. On myös henkilökunnan kannalta tärkeää, että olosuhteet työyksikössä ovat toimivat, jotta he pystyvät mahdollistamaan asukkaille sujuvan arjen ja tarvitsemansa tuen, sanoo Oma Hämeen ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen.
Lopen uusi ikäihmisten asumisyksikkö saa myös uuden nimen lähiviikkoina. Oma Häme keräsi nimiehdotuksia nimikilpailulla alkuvuoden ajan ja voittajanimi julkistetaan lähiaikoina.
Kuvassa etualalla olevat kivilohkareet ovat tontilta puretun vanhan navetan perustuksista. Lohkareita hyödynnetään palvelutalon pihan maisemoinnissa.

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme
Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme
ARTIKKELI / 12.02.2025
Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

ARTIKKELI / 12.02.2025
Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme
Meistä moni on ollut sairaalassa elämänsä aikana. Sairaalaan liittyvät muistot jäävät mieleen pitkäksi aikaa – usein ne liittyvät siihen, miten meidät kohdataan, miten meitä hoidetaan ja miten tunteemme huomioidaan. Näillä kokemuksilla on valtava merkitys, ja ne kertovat, mitä inhimillisyys sairaalaympäristössä voi parhaimmillaan olla.
Olen pohtinut tätä teemaa niin ammattilaisena kuin potilaana. Omat kokemukseni inhimillisyydestä alkoivat jo lapsuudessa, kun jouduin sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi. Alle 3-vuotiaana vietin sairaalassa yli kaksi kuukautta. Vaikka olin niin nuori, jotakin siitä ajasta jäi mieleeni. Myöhemmin kirjoitin lapsuuden kirjaseen, että minusta tulee ”sairaalan hoitaja” – ja niin myös kävi. Nyt saan olla mukana rakentamassa uutta Assi-sairaalaa, ja tuo ajatus inhimillisyydestä on kulkenut mukanani joka askeleella.
Vuonna 2026 Hämeenlinnaan valmistuu Assi-sairaala, joka on paitsi moderni ja toimiva, myös Maailman inhimillisin sairaala. Tämä ei ole vain kaunis lause, vaan konkreettinen tavoite, joka ohjaa kaikkea suunnittelua ja toimintaa. Olemme kysyneet asukkailta ja kokemusasiantuntijoilta, mitä inhimillisyys merkitsee sairaalaympäristössä. Olemme keränneet ajatuksia tapahtumissa, kuten Elomessuilla ja Assi-päivissä, ja näiden pohjalta olemme luoneet vahvan perustan tulevalle toiminnalle.
Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?
Sairaala on monelle paikka, joka herättää tunteita – pelkoa, epävarmuutta, toivoa ja kiitollisuutta. Näiden tunteiden keskellä inhimillisyys, eli lämpö, ymmärrys ja kunnioitus, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kyse ei ole suurista resursseista, vaan ennen kaikkea pienistä teoista, jotka osoittavat, että potilas on arvokas yksilö.
Inhimillisyys näkyy esimerkiksi siinä, miten potilas kohdataan. Jokainen tervehdys, katse ja kuunteleminen luo luottamusta ja turvallisuutta. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja hoitajia, vaan koko sairaalan henkilökuntaa – jokaisella on roolinsa potilaan kokemuksessa.
Inhimillisyys ei myöskään pysähdy kohtaamiseen. Potilaiden ja heidän läheistensä osallistaminen hoitoon on keskeistä. Kun ihminen voi vaikuttaa omaan hoitopolkunsa kulkuun, hän tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Uudet teknologiat, kuten Oma Häme -sovellus, tukevat tätä tavoitetta. Sovelluksen avulla potilaat voivat esimerkiksi päivittää terveystietojaan ja valmistautua hoitoon jo ennen sairaalaan saapumista.
Miksi inhimillisyys on tärkeää?
Inhimillisyys sairaalassa ei ole vain miellyttävä lisä, vaan se voi konkreettisesti parantaa hoidon tuloksia. Potilaat, jotka tuntevat itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitoutuvat paremmin hoitoonsa. Tämä ei ainoastaan nopeuta toipumista, vaan myös tukee potilaan henkistä hyvinvointia.
Empatia kivun ja pelon keskellä, selkeä viestintä, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja arjen pienet teot ovat avaimia inhimillisyyden toteutumiseen. Tärkeää on myös huomioida sairaalan arki – vaikka kiire on osa terveydenhuoltoa, inhimillisyys ei saa jäädä sen jalkoihin. Pieni hetki, jolloin hoitaja lupaa palata pian tai pysähtyy kuuntelemaan, voi olla potilaalle korvaamaton.
Tehdään Assista unelma, josta voimme olla ylpeitä
Assi-sairaalan inhimillisyyttä rakennetaan yhdessä. Mukana ovat kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, ammattilaiset ja koko Hämeenlinnan alueen asukkaat. Yhteinen tavoite on selkeä: tehdä Assista sairaala, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuultu.
Inhimillisyys on sairaalakokemuksen ydin. Se on tunne, joka jää mieleen vielä pitkään hoidon jälkeen – ja siksi se on tavoite, josta emme tingi.
Lähdetään yhdessä rakentamaan Maailman inhimillisintä sairaalaa. Lue lisää Assin matkan etenemisestä osoitteessa [linkki].
Tehdään Assista yhdessä unelma, josta voimme kaikki olla ylpeitä.
Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän. Lilli on mukana rakentamassa Assi-sairaalaa, jossa inhimillisyys ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava perusarvo.

Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut
Uudistunut sivusto avataan kevään aikana asukkaiden käyttöön.

Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut
UUTINEN / 12.02.2025
Uudistunut sivusto avataan kevään aikana asukkaiden käyttöön.

UUTINEN / 12.02.2025
Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut
Oma Häme ottaa kevään aikana käyttöön uudistuneen Hyvinvointisi tueksi -sivuston. Sivusto kokoaa yhteen osoitteeseen Kanta-Hämeen alueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ja toiminnan, tietoa hyvinvoinnista sekä itsehoidon vinkkejä.
Tavoitteenamme on, että asukkaat löytävät hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan helposti ja että ammattilaiset voivat ohjata asukkaita hyvinvointia edistävään toimintaan.
– Sivuston kautta voi löytää mahdollisuuksia osallistua oman alueen toimintaan tai tukimahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin. Hyvinvointia ja arjen pärjäävyyttä tukevia palveluita löytyy usein myös kunnista, järjestöistä tai seurakunnista, projektipäällikkö Sanna Anttonen kertoo.
Sivustolta voi etsiä hyvinvointia tukevia palveluita, selata alueen palvelumahdollisuuksia tai tutustua lisää hyvinvoinnin edistämisen teemoihin. Asukas voi löytää sivustolta tukea esimerkiksi elintapoihin, mielen hyvinvointiin tai kulttuuriin liittyvissä asioissa.
Sivuston pilottivaihe on ohi ja se julkaistaan osana Oma Hämeen verkkosivuja kevään aikana.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet
Aluehallitus käsitteli myös ateria- ja laitoshuoltopalveluiden kilpailutukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet
UUTINEN / 11.02.2025
Aluehallitus käsitteli myös ateria- ja laitoshuoltopalveluiden kilpailutukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia.

UUTINEN / 11.02.2025
Aluehallitus hyväksyi osaltaan varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet
Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti, että hyvinvointialue nostaa vuonna 2025 pitkäaikaista lainaa Assi-sairaalahankkeen investointeihin enintään 54 miljoonaa euroa. Lisäksi hyvinvointialue voi ottaa tänä vuonna lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään 70 miljoonaa euroa.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 päivitetyn talouden käyttösuunnitelman liitteineen. Käyttösuunnitelma ja talousarvion täytäntöönpano-ohje toimitetaan lautakuntiin.
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle Kanta-Hämeen hyvinvointialueen varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteiden hyväksymistä. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä.
Oma Hämeen hallintosäännön mukaisesti aluevaltuusto päättää varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteista ja aluehallitus käytännön toteutuksesta. Aluehallitus nimeää kokonaisturvallisuudesta vastaavan viranhaltijan ja toimialajohtajat vastaavat palvelutuotannon osalta varautumisesta ja valmiussuunnittelusta.
Aluehallitus hylkäsi kilpailutukseen liittyvät oikaisuvaatimukset
Aluehallitus käsitteli myös ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden kilpailutukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia. Oma Häme kilpailutti syksyllä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluita, jotka on hankittu tällä hetkellä ulkoisena ostopalveluna.
Hankinta toteutettiin neuvottelumenettelyllä ja palveluntuottajaksi valittiin joulukuussa Fodbar Oy:n ryhmittymä, jonka kanssa ei ole vielä solmittu sopimusta. Kaksi kilpailutuksessa mukana ollut yritystä on tehnyt hankintapäätöksestä oikaisuvaatimukset sekä valitukset markkinaoikeuteen.
Compass Group Oy vetosi oikaisuvaatimuksessaan hankintamenettelyn ja tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyyksiin. Oma Häme ei nähnyt syytä muuttaa tehtyä päätöstä. Palmia Oy puolestaan vaati muutosta siihen, että heidät suljettiin tarjouskilpailusta muun muassa poikkeuksellisen alhaisen hinnoittelun vuoksi.
Oma Hämeen hankintayksikön mukaan Palmia ei pystynyt luotettavasti selvittämään, miten se tuottaa palvelut, kun tarjottu hinta ei riittänyt kattamaan lakisääteisiä kustannuksia. Lisäksi tarjous oli katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi.
Aluehallitus hylkäsi molemmat oikaisuvaatimukset. Yritysten valituksiin markkinaoikeudelle laaditaan erilliset vastineet.
Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta muuttuu tänä vuonna
Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan muutosta. Valtioneuvosto päätti loppuvuodesta 2024 sosiaalialan osaamiskeskusten uudelleenjärjestelyistä. Uudistuksen myötä sosiaalialan osaamiskeskukset keskitetään viidelle yhteistoiminta-alueelle (YTA-alue) 1.7.2025 alkaen.
Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta sekä huolehtia yhteistyöstä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalvelujen tuottamiseksi. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta on organisoitu osakeyhtiömuotoon ja toimintaa harjoittaa Pikassos Oy.
Valtionavustuksen määrä vähenee lähes puoleen aiemmasta, eikä yhtiön toiminta voi siten jatkua ennallaan. Tämän vuoksi Sisä-Suomen yhteistoiminta-alueelle (Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa) ryhdytään rakentamaan uutta, sopimuspohjaista sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa. Aluehallitus päätti pyytää Pikassos Oy:n johtoa käynnistämään valmistelut osakeyhtiön purkamiseksi. Tavoitteena on, että yhtiön toiminta loppuu viimeistään 30.6.2025.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi muutokset joulukuussa hyväksyttyihin ikäihmisten päivätoiminnan myöntämisperusteisiin. Päivätoiminnan sisällöt ja tuotteet uudistuivat kotihoidossa vuodenvaihteessa.
Alkuvuoden aikana on käynyt ilmi, että myöntämisperusteita on täsmennettävä RAI -mittariston osalta. RAI-mittaristoa käytetään palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa. Lisäksi myöntämisperusteista on poistettu rajaukset asiakkaan kodin ja päivätoimintapisteen välisestä etäisyydestä.
Muut asiat aluehallitus hyväksi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous pidetään 17. helmikuuta 2025.
Seuraa meitä somessa: linkit

Seuraa meitä somessa!
Sisältöjulkaisija
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme
Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme
ARTIKKELI / 12.02.2025
Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

ARTIKKELI / 12.02.2025
Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme
Meistä moni on ollut sairaalassa elämänsä aikana. Sairaalaan liittyvät muistot jäävät mieleen pitkäksi aikaa – usein ne liittyvät siihen, miten meidät kohdataan, miten meitä hoidetaan ja miten tunteemme huomioidaan. Näillä kokemuksilla on valtava merkitys, ja ne kertovat, mitä inhimillisyys sairaalaympäristössä voi parhaimmillaan olla.
Olen pohtinut tätä teemaa niin ammattilaisena kuin potilaana. Omat kokemukseni inhimillisyydestä alkoivat jo lapsuudessa, kun jouduin sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi. Alle 3-vuotiaana vietin sairaalassa yli kaksi kuukautta. Vaikka olin niin nuori, jotakin siitä ajasta jäi mieleeni. Myöhemmin kirjoitin lapsuuden kirjaseen, että minusta tulee ”sairaalan hoitaja” – ja niin myös kävi. Nyt saan olla mukana rakentamassa uutta Assi-sairaalaa, ja tuo ajatus inhimillisyydestä on kulkenut mukanani joka askeleella.
Vuonna 2026 Hämeenlinnaan valmistuu Assi-sairaala, joka on paitsi moderni ja toimiva, myös Maailman inhimillisin sairaala. Tämä ei ole vain kaunis lause, vaan konkreettinen tavoite, joka ohjaa kaikkea suunnittelua ja toimintaa. Olemme kysyneet asukkailta ja kokemusasiantuntijoilta, mitä inhimillisyys merkitsee sairaalaympäristössä. Olemme keränneet ajatuksia tapahtumissa, kuten Elomessuilla ja Assi-päivissä, ja näiden pohjalta olemme luoneet vahvan perustan tulevalle toiminnalle.
Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?
Sairaala on monelle paikka, joka herättää tunteita – pelkoa, epävarmuutta, toivoa ja kiitollisuutta. Näiden tunteiden keskellä inhimillisyys, eli lämpö, ymmärrys ja kunnioitus, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kyse ei ole suurista resursseista, vaan ennen kaikkea pienistä teoista, jotka osoittavat, että potilas on arvokas yksilö.
Inhimillisyys näkyy esimerkiksi siinä, miten potilas kohdataan. Jokainen tervehdys, katse ja kuunteleminen luo luottamusta ja turvallisuutta. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja hoitajia, vaan koko sairaalan henkilökuntaa – jokaisella on roolinsa potilaan kokemuksessa.
Inhimillisyys ei myöskään pysähdy kohtaamiseen. Potilaiden ja heidän läheistensä osallistaminen hoitoon on keskeistä. Kun ihminen voi vaikuttaa omaan hoitopolkunsa kulkuun, hän tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Uudet teknologiat, kuten Oma Häme -sovellus, tukevat tätä tavoitetta. Sovelluksen avulla potilaat voivat esimerkiksi päivittää terveystietojaan ja valmistautua hoitoon jo ennen sairaalaan saapumista.
Miksi inhimillisyys on tärkeää?
Inhimillisyys sairaalassa ei ole vain miellyttävä lisä, vaan se voi konkreettisesti parantaa hoidon tuloksia. Potilaat, jotka tuntevat itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitoutuvat paremmin hoitoonsa. Tämä ei ainoastaan nopeuta toipumista, vaan myös tukee potilaan henkistä hyvinvointia.
Empatia kivun ja pelon keskellä, selkeä viestintä, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja arjen pienet teot ovat avaimia inhimillisyyden toteutumiseen. Tärkeää on myös huomioida sairaalan arki – vaikka kiire on osa terveydenhuoltoa, inhimillisyys ei saa jäädä sen jalkoihin. Pieni hetki, jolloin hoitaja lupaa palata pian tai pysähtyy kuuntelemaan, voi olla potilaalle korvaamaton.
Tehdään Assista unelma, josta voimme olla ylpeitä
Assi-sairaalan inhimillisyyttä rakennetaan yhdessä. Mukana ovat kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, ammattilaiset ja koko Hämeenlinnan alueen asukkaat. Yhteinen tavoite on selkeä: tehdä Assista sairaala, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuultu.
Inhimillisyys on sairaalakokemuksen ydin. Se on tunne, joka jää mieleen vielä pitkään hoidon jälkeen – ja siksi se on tavoite, josta emme tingi.
Lähdetään yhdessä rakentamaan Maailman inhimillisintä sairaalaa. Lue lisää Assin matkan etenemisestä osoitteessa [linkki].
Tehdään Assista yhdessä unelma, josta voimme kaikki olla ylpeitä.
Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän. Lilli on mukana rakentamassa Assi-sairaalaa, jossa inhimillisyys ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava perusarvo.

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella
Jarmo Kosken mukaan onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia.

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella
ARTIKKELI / 11.02.2025
Jarmo Kosken mukaan onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia.

ARTIKKELI / 11.02.2025
Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella
Jarmo Koski toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialan hallintoylilääkärinä. Potilas- ja hallinnollista kokemusta hänellä on sekä Jyväskylän kaupungilta että hallinnollisista tehtävistä Etelä-Savossa sairaanhoitopiirissä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Hänen polkunsa Kanta-Hämeeseen kumpuaa vahvasta halusta vaikuttaa alueen terveydenhuollon kehitykseen ja edistää alueen väestön hyvinvointia.
– Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia. Vastaan monenlaisista selvityksistä, kuten raportoinnista ja alueemme väestön hoitopalvelujen käytön seurannasta. Talouden tasapainotuksen haasteissa pyrimme vähentämään ulkopuolisten sairaaloiden ostopalvelujen kustannuksia ja suuntaamaan alueemme palvelujen käyttöä enemmän omaan sairaalaamme. Tehtäviini kuuluvat myös potilaspalautteisiin ja muistutuksiin selvitysten tekeminen ja vastausten antaminen, Koski kertoo työstään.
Kosken työtehtäviin kuuluu myös sekä kattavien valtakunnallisten että vertaisorganisaatioiden vertailutietojen kerääminen ja hyödyntäminen oman toiminnan kehittämiseksi sekä osallistuminen myös alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja ohjausryhmiin.
– Olen omalta osaltani mukana kehittämässä tiedolla johtamisen tietopohjaa, ja roolini kautta voin tuoda esiin kehityskohteita, joilla pyritään vastaamaan myös alueemme hyvinvoinnin vajeisiin, Koski kuvailee.
Hänen näkemyksensä mukaan hyvinvoinnin vajeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen yhteydessä ja viestinnässä väestölle ovat keskeisiä hyvinvoinnin edistämisessä. Myös työn laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen ovat lähellä Kosken sydäntä.
Yhteistyötä valtakunnallisesti merkittävän kolmion keskiössä
Vapaa-ajallaan Koski viettää aikaa mökillä ja harrastaa kestävyysliikuntaa. Hän on myös hiljattain aloittanut kuntosaliharjoittelun, joka tuntuu hänestä mielekkäältä vastapainolta työlle.
– Liikunta, erityisesti talviaikaan, mutta myös muina vuodenaikoina, auttaa minua lataamaan akkuja, hän toteaa.
Koski kokee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työyhteisön tiiviiksi ja toimivaksi. Hän on saanut myös havaita, että alueella on erinomaista osaamista ja kehittämistoiminta on todella aktiivista. Yhteistyö työkavereiden kanssa sujuu saumattomasti, ja hän kertoo erityisen onnistuneesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on ollut ostopalvelukustannusten kasvun hillintä. Yhteistyön merkitystä hän painottaa myös onnistumisten jakamisessa.
– Onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia, ja jaettu ilo on vähintään kaksinkertainen ilo, Koski kiteyttää.
Kosken tavoitteena on tuottaa lisäarvoa hyvinvointialueen palveluille ja kehittää niitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
– Alueemme kehittyy valtakunnallisesti merkittävän Helsinki-Turku-Tampere-kolmion keskiössä. Näen, että tarjoamamme palvelut ovat tärkeitä paitsi omalle alueellemme myös laajemmin koko kolmion väestölle, hän toteaa.

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella
Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella
ARTIKKELI / 03.02.2025
Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.

ARTIKKELI / 03.02.2025
Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella
Heli Ylitalo työskentelee osastonhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalan silmäyksikössä, KNK-poliklinikalla ja suusairauksien poliklinikalla. Silmäyksikössä hoidetaan poliklinikka- ja päivystyspotilaita sekä päiväkirurgisia silmäleikkauspotilaita, KNK-poliklinikalla hoidetaan korva-, nenä ja kurkkusairauksia sekä suusairauksien poliklinikalla suu- ja leukasairauksia.
Osastonhoitajan työ on monipuolista ja vaatii laaja-alaista asiantuntemusta. Ylitalolla on pitkä kokemus terveydenhuollon tehtävistä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja yli puolet hänen työurastaan on kulunut esihenkilönä toimien.
– Päiväni alkavat yleensä klo 7.30 ja niihin kuuluu niin kokouksia, kehittämistehtäviä, hallinnollisia töitä kuin henkilökunnan tapaamisia. Työpäiväni sisältää myös toistuvia rutiineja, puheluita ja sähköistä viestintää sekä keskittymistä vaativia suunnittelutyötä. Nautin siitä, että työni on vaihtelevaa ja dynaamista, Ylitalo kuvailee.
Vapaa-ajalla hän hakee tasapainoa arjen kiireisiin liikunnan, ystävien ja perheen parissa. Ylitalo on intohimoinen liikkuja, ja nuoruuden yleisurheilutausta näkyy edelleen elämäntavoissa. Hän hiihtää talvisin ja kesäisin nauttii luonnossa liikkumisesta. Lisäksi hän löytää rentoutumista vanhojen huonekalujen verhoilusta ja puutarhanhoidosta.
Innostava työyhteisö ja tavoitteet tulevaisuudessa
Ylitalo korostaa työyhteisön merkitystä omassa työssään. Hän pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä voi kehittää erityisosaamistaan ja kokea itsensä arvostetuksi.
– Henkilökuntamme on huippuluokkaa, ja heidän asiantuntemuksensa mahdollistaa laadukkaan potilastyön. Yhteinen innostus näkyy myös Assi-sairaalan suunnittelussa, johon henkilöstömme on osallistunut aktiivisesti, hän kertoo. Tämä on upea ja ainutlaatuinen kokemus henkilöstölle.
Erityisen mieleenpainuva hetki Ylitalon uralla oli verkkokalvokirurgian tuominen omalle sairaalalle.
– Aiemmin potilaat lähetettiin yliopistosairaaloihin, mutta päätimme tuoda tämän palvelun lähemmäs alueemme asukkaita. Uuden toiminnan kehittäminen oli vaativa mutta palkitseva projekti, joka on ollut sekä potilaiden että sairaalan etu, hän iloitsee.
Tulevaisuuden tavoitteista puhuttaessa Ylitalo nostaa esiin Assi-sairaalaan siirtymisen merkityksen.
– Suurin tavoitteemme on varmistaa osaava henkilökunta ja sujuvat prosessit. Assissa haluamme tarjota potilaille korkeatasoista ja inhimillistä hoitoa alusta alkaen.
Yhteistyö ja onnistumiset keskiössä
Ylitalo korostaa hyvien käytöstapojen, avoimuuden ja päivittäisten kohtaamisten merkitystä hyvän ilmapiirin ylläpitämisessä.
– Jokapäiväiset kysymykset, kuten ’Miten teillä menee tänään?’, sekä kiittäminen ja ilojen jakaminen vahvistavat yhteishenkeä. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat myös tärkeä osa työtäni. Työssäni on lukuisia päivittäisiä kohtaamisia idearikkaiden työntekijöiden, kollegoiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Saattaapa joku potilaskin kävellä huoneeseeni, kun ovi on auki. Jokainen kohtaaminen on tärkeä.
Onnistumiset jaetaan työyhteisössä yhdessä.
– Olipa kyse uudesta saavutuksesta tai pienemmästä onnistumisesta, nostamme ne esille. Kiitän työkavereita kokouksissa, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse, ja välillä juhlistamme niitä vaikka yhteisellä kakkuhetkellä, Ylitalo kertoo.
Heli Ylitalon sitoutuminen työhönsä ja henkilöstönsä hyvinvointiin näkyy jokapäiväisessä toiminnassa. Hänen työnsä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä ja asiantuntemuksella voidaan parantaa sekä potilaiden että työntekijöiden hyvinvointia.

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija
Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan tavoitteita.

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija
ARTIKKELI / 26.01.2025
Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan tavoitteita.

ARTIKKELI / 26.01.2025
Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija
Tiina Nikkanen on kokenut terveydenhoitaja ja melko tuore projektipäällikkö sekä tuotekehittäjä, joka on omistanut uransa Kanta-Hämeen alueelle. Hänen työpanoksensa näkyy erityisesti Oma Hämeen Ensikontaktin hallinta -projektissa, jonka tavoitteena on varmistaa, että asukkaat löytävät tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja helposti.
Tiina on sitoutunut myös oman osaamisensa kehittämiseen ja suorittaa parhaillaan YAMK-opintoja työn ohessa.
– Oma Hämeen sydän sykkii minulle vahvasti, sillä olen työskennellyt alueella koko sote-urani ajan ja ollut mukana monenlaisessa kehittämisessä, hän kertoo.
Monipuolinen työpäivä ja vahva työyhteisö
Tiina työskentelee pääosin etänä, mutta projektin luonne vie hänet erilaisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten pariin. Hänen työtään leimaa monialainen yhteistyö ja verkostomaisuus, joka ulottuu useisiin yksiköihin ja palveluihin.
– Työni kautta minulla on onni olla yhteistyössä monen eri osaamisalueen asiantuntijan kanssa, mikä tarjoaa jatkuvasti uusia näkökulmia ja oppimismahdollisuuksia, hän kuvailee.
Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan työfilosofian tavoitteita. Hän uskoo, että välitön positiivinen palaute ja onnistumisten esille tuominen lisäävät yhteishenkeä ja motivaatiota.
– Pyrin tartuttamaan hyvää mieltä ympärilleni, sillä tunnetilat tarttuvat, Tiina sanoo hymyillen.
Innostusta ja konkreettisia tuloksia
Ensikontaktin hallinta -projekti on tuonut mukanaan lukuisia innostavia hetkiä.
– On ollut mahtavaa nähdä, kuinka palveluiden kanssa yhteistyössä kehittämämme ensilinjapalvelut ovat luoneet alueelle yhdenmukaisia toimintatapoja ja hyvää yhteistyöverkostoa ja kuinka ne tulevat konkreettisesti helpottamaan asiakasasioiden hoitoa. Myös Keto-projektihallintajärjestelmän kuukausittainen raportointi innostaa, sillä siinä näkee selkeästi, mitä kuukauden aikana on saatu aikaan, Tiina kertoo tyytyväisenä.
Kohti tulevaisuutta ja uusia mahdollisuuksia
Tiinan ensivuoden tavoitteisiin kuuluu valmistua YAMK-opinnoistaan ja jatkaa työskentelyään ensikontaktin hallinta-projektin parissa RRP2-hanketyön ajan. Hänellä on vahva visio alueen kehittämisestä entistä yhteisöllisempään suuntaan, jossa ”meidän yhteiset asiakkaamme ja meidän yhteinen työmme” ovat perusperiaatteita.
– Toivon, että voimme hyödyntää kaikki alueemme vahvuudet ja potentiaalin yhteisenä voimavarana, hän toteaa toiveikkaana.

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä
Nina Fonsell uskoo, että yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia.

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä
ARTIKKELI / 21.01.2025
Nina Fonsell uskoo, että yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia.

ARTIKKELI / 21.01.2025
Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä
Yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia – niin työpaikalla kuin koko maakunnassakin.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella moniammatilliset työyhteisöt ja innovatiivinen kehittäminen kohtaavat arjen pienissä ja suurissa teoissa. Yksi näistä arjen sankareista on osastonhoitaja Nina Fonsell, joka on omistanut yli 25 vuotta elämästään terveydenhuollon parissa aloittaen uransa Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo vuonna 1998.
Hänen matkansa vastavalmistuneesta sairaanhoitajasta osastonhoitajaksi on ollut täynnä oppimista, uusia haasteita ja unohtumattomia hetkiä.
Työtä sydämellä ja taidolla
Osastojen 6A ja 6BH vetäjänä Ninan työpäivät alkavat varhain, kun yhdessä henkilöstön kanssa kartoitetaan päivän potilas- ja henkilöstötilanne. Työ sisältää hallinnollisia tehtäviä, kehittämistyötä ja vuorovaikutusta henkilöstön kanssa.
– Tämä työ on jatkuvaa tasapainoilua arjen haasteiden ja kehittämistyön välillä, mutta juuri se tekee siitä niin antoisaa.
Hän näkee tärkeäksi, että henkilöstö voi itse vaikuttaa työnsä sisältöön, sillä se heijastuu suoraan potilaiden saamaan hoidon laatuun.
– Kun henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä merkitykselliseksi, myös potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa.
Luonto, käsityöt ja huumori vastapainona
Työn vastapainoksi Nina ammentaa energiaa luonnosta, käsitöistä ja viljelyharrastuksestaan. Kesällä hänen suuri intohimonsa on palstaviljely, jossa konkreettisesti näkee kättensä jäljet sadon muodossa.
– Mullan tuoksu ja käsityöt ovat terapeuttisia – ne auttavat irtautumaan työpäivän kiireistä ja tuovat iloa elämään.
Työyhteisössä huumorilla on tärkeä rooli. Nina kertoo erään huvittavan tilanteen, jossa työhuoneeseen oli kertynyt hieman liikaa välineistöä.
– Hoitajat jo vitsailivat, että joudunko yöpymään täällä kaiken työn keskellä. Näin pienet jutut keventävät arkea ja muistuttavat, että työtä voi tehdä myös hymy huulilla.
Yhdessä kohti tulevaisuutta
Ninan sydäntä lähellä on henkilöstön osallistaminen ja valmentava johtaminen. Viime vuosien suurimpiin saavutuksiin kuuluu muun muassa Tilannekuvasovellus-työkalun käyttöönotto, joka on sujuvoittanut arkea osastoilla.
– Yhteinen kehittäminen on tärkeää – kun yksi yksikkö onnistuu, siitä voi hyötyä koko hyvinvointialue.
Tulevaisuudessa hänen tavoitteensa on kehittää edelleen osastojen toimintaa ja luotsata ne onnistuneesti uuteen Assi-sairaalaan.
– Toivon, että voimme jatkossakin panostaa työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen, sillä ne ovat avaimia hyvinvointialueemme menestykseen.
Hyvinvoinnin puolestapuhuja koko maakunnalle
Nina näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vahvuutena yhteistyön eri toimijoiden välillä.
– Vanhoista raja-aidoista on päästävä eroon, ja meidän on mietittävä, miten voimme yhdessä parhaiten vastata asukkaiden terveys- ja hyvinvointitarpeisiin.
Ninan positiivinen ja osallistava asenne tekee hänestä innostavan esimerkin, joka luo uskoa parempaan tulevaisuuteen. Hän on muistutus siitä, miten jokainen voi arjessaan edistää hyvinvointia – niin omalla työpaikallaan kuin laajemmin koko Kanta-Hämeen maakunnassa.

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta
ARTIKKELI / 17.01.2025
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä

ARTIKKELI / 17.01.2025
Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta
Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen tutki osastonhoitajien tasapainoilua kliinisen työn ja hallinnollisten vaatimusten välillä sairaalaorganisaatioissa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtaja, terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Väitöstutkimus käsittelee sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen kohdistuvia odotuksia ja haasteita. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Marja Kaunonen.
Kliinisen työn johtaminen – arvojen ja vaatimusten tasapainoa
Ottman-Salminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä laadullisen pitkittäistutkimuksen avulla. Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamista työtä tai terveydenhuollon ammattilaisen potilaan hoitoon liittyvää kliinisen työn johtamista. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät mm. tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.
Tutkimuksen mukaan osastonhoitajien työssä kliinisen työn johtaminen on jatkuvaa tasapainoilua potilastyön ja hallinnollisten tehtävien välillä. Työ vaatii vahvoja johtamistaitoja, priorisointikykyä sekä vuorovaikutusverkostojen kehittämistä. Tutkimuksen aineistoissa sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen peruspilareina olevat arvot, ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ovat pysyneet pääasiallisesti muuttumattomina vuodesta 2000 vuosiin 2018-2019. Tutkimuksen perusteella sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta.
Tutkimuksen mukaan pandemia-aika lisäsi merkittävästi osastonhoitajien työmäärää ja muutti heidän viestintäänsä kiireviestinnäksi, jolloin kehittävä vuorovaikutus jäi taka-alalle. Samalla korostuivat osastonhoitajien kyky sopeutua ja johtaa toimintaa kriisitilanteessa. Ottman-Salmisen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa sairaalaorganisaatioiden kliinisen työn johtamisen kehittämiseen. Se tukee SOTE-uudistuksen tavoitetta, jossa asiakaslähtöinen ja turvallinen hoito, muodostavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatLähellä.fi -info Kanta-Hämeen järjestötoimijoille
Tule kuulemaan Lähellä.fi -palvelusta!
Lähellä.fi -info Kanta-Hämeen järjestötoimijoille
TAPAHTUMAT / 10.03.2025, klo 16-18
Tule kuulemaan Lähellä.fi -palvelusta!
TAPAHTUMAT / 10.03.2025, klo 16-18
Paikka: Kumppanuustalo, Hämeenlinna
Lähellä.fi -info Kanta-Hämeen järjestötoimijoille
TAPAHTUMAT / 10.03.2025, klo 16-18
Paikka: Kumppanuustalo, Hämeenlinna
Kanta-Hämeen järjestötoimijoille esitellään Lähellä.fi -palvelua maanantaina 10. maaliskuuta Hämeenlinnassa. Tilaisuus pidetään Kumppanuustalon tilassa 109 (Kirjastokatu 1, Hämeenlinna) klo 16–18.
Lähellä.fi-palvelu on valtakunnallinen verkkopalvelu, jossa on tarjolla yhdistysten ja yhteisöjen toimintaa, tapahtumia ja tukea. Kanta-Hämeessä otetaan vuoden 2025 aikana käyttöön Hyvinvointisi tueksi-sivusto, johon kootaan tietoa hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista. Maakunnan toimijat saavat oman tarjontansa näkyviin sivustolle Lähellä.fi -palvelun kautta.
Kerromme, miksi sinun ja järjestösi kannattaa rekisteröityä palveluun. Autamme myös palveluun rekisteröitymisessä ja toimintailmoitusten tekemisessä. Voit tuoda oman kannettavan tietokoneen mukanasi.
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Lämpimästi tervetuloa, tarjoamme kahvit!
Lisätietoja antavat:
asta.ruodemaki(at)omahame.fi
jenni.eronkoski(at)hameensetlementti.fi
Tutustu myös Lähellä.fi:n etänä pidettäviin infoihin ja koulutuksiin
Järjestöt mukana Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin poluilla
Järjestötoimija - tule mukaan!
Järjestöt mukana Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin poluilla
TAPAHTUMAT / 03.03.2025, klo 13-14.30
Järjestötoimija - tule mukaan!
TAPAHTUMAT / 03.03.2025, klo 13-14.30
Paikka: Teams-yhteydellä
Järjestöt mukana Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin poluilla
TAPAHTUMAT / 03.03.2025, klo 13-14.30
Paikka: Teams-yhteydellä
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista järjestöyhteistyön aiheista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Oma Hämeessä:
- Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte on yhteistä tekemistä
- Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi-sivuston esittely
- Mitä kuuluu? -kortti asukkaan hyvinvoinnista puhumisen tukena
- Järjestöyhteistyön näkymiä tulevaisuudessa
Ilmoittauduthan mukaan tapaamiseen perjantaihin 28.2. mennessä osoitteeseen: asta.ruodemaki@omahame.fi.
Saat Teams-kalenterikutsun sähköpostiisi vastausviestillä.
Lisätietoja:
asta.ruodemaki(at)omahame.fi
Aluevaltuuston helmikuun kokous
Kokousta voi seurana suorana verkosta.
Aluevaltuuston helmikuun kokous
TAPAHTUMAT / 18.02.2025, klo 17
Kokousta voi seurana suorana verkosta.
TAPAHTUMAT / 18.02.2025, klo 17
Paikka: Forssan kaupungintalon valtuustosali + verkkolähetys
Aluevaltuuston helmikuun kokous
TAPAHTUMAT / 18.02.2025, klo 17
Paikka: Forssan kaupungintalon valtuustosali + verkkolähetys
Aluevaltuusto kokoontuu vuoden 2025 ensimmäiseen kokoukseensa Forssaan. Kaupungintalon valtuustosalissa pidettävä kokous alkaa klo 17.