Murupolku

Sisältöjulkaisija

Uutiset


Huolia tai oireita?

Oma Hämeen sairaanhoitaja-chatin aukioloajat laajenevat arki-iltoihin 2.4. alkaen

UUTINEN / 27.03.2024

Uusi aukioloaika on ma–pe klo 8–20.

Huolia tai oireita?

Oma Hämeen sairaanhoitaja-chatin aukioloajat laajenevat arki-iltoihin 2.4. alkaen

UUTINEN / 27.03.2024

Uusi aukioloaika on ma–pe klo 8–20.

Huolia tai oireita?

UUTINEN / 27.03.2024

Oma Hämeen sairaanhoitaja-chatin aukioloajat laajenevat arki-iltoihin 2.4. alkaen

Oma Häme laajentaa aiemmin arkisin klo 8–15 avoinna olleen sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja arki-iltoihin kello kahdeksaan saakka. Kysyntää laajenemiselle on, sillä palvelun suosio on kasvanut koko ajan: helmikuussa sairaanhoitaja-chatissa vieraili 1 429 kantahämäläistä.  
 
- Laajemmat aukioloajat tuovat joustavuutta ihmisten arkeen, kun terveyteen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä ilta-aikaankin, digitaalisen sote-keskuksen apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo.
 
Chatin laajemmat aukioloajat helpottavat myös sen aamuruuhkaa, sillä yhteyttä voi ottaa pitkin päivää: chat-keskusteluun ei tarvitse varata aikaa, vaan chatin voi aloittaa mihin aikaan vain välillä klo 8–20. Kokeneet ammattilaiset hoitavat asian sujuvasti ja tehokkaasti chat-keskustelun aikana – kellonajasta riippumatta. 
 
Sairaanhoitaja-chat löytyy Oma Häme -sovelluksesta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi tai aloittamalla chatin verkkosivuston Aloita chat -painikkeesta. 

Oma Hämeen logo ja teksti palveluverkkomuutokset

Aluehallitus päätti kantansa palveluverkkosuunnitelmaan: toimipisteiden sijainneista äänestettiin

UUTINEN / 25.03.2024

Aluehallitus hyväksyi maanantaina myös viime vuoden tilinpäätöksen.

Oma Hämeen logo ja teksti palveluverkkomuutokset

Aluehallitus päätti kantansa palveluverkkosuunnitelmaan: toimipisteiden sijainneista äänestettiin

UUTINEN / 25.03.2024

Aluehallitus hyväksyi maanantaina myös viime vuoden tilinpäätöksen.

Oma Hämeen logo ja teksti palveluverkkomuutokset

UUTINEN / 25.03.2024

Aluehallitus päätti kantansa palveluverkkosuunnitelmaan: toimipisteiden sijainneista äänestettiin

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa ja hyvinvointialuejohtajan päivitettyä esitystä palveluverkkoon tehtävistä muutoksista. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteiden sijainneista aluehallitus keskusteli perusteellisesti ja aluevaltuustolle annettava päätösesitys syntyi useamman äänestyksen jälkeen. 

Palveluverkkosuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue perustaa kolme laajasti sote-palveluja tarjoavaa palvelukeskusta.

Hämeenlinnan palvelukeskukselle on kaksi vaihtoehtoa. Palvelukeskus voisi toimia Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevissa kiinteistössä, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Toinen vaihtoehto on palvelujen keskittäminen Ahvenistonmäelle ja tarvittavien vuokrakohteiden käyttö kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus toimisi Kontiontiellä sairaalan tiloissa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. Forssan palvelukeskus toimisi Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. 

Lisäksi Oma Häme perustaa palvelupisteitä, joissa sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan palvelukeskuksia suppeammin. Aluehallitus päätti äänestysten jälkeen esittää perustettavaksi kahdeksan palvelupistettä, jotka sijaitsisivat:
•    Jokioisissa
•    Kalvolassa (Hämeenlinna)
•    Lammilla (Hämeenlinna) 
•    Lopella
•    Oitissa (Hausjärvi)
•    Parolassa (Hattula)
•    Tervakoskella (Janakkala)
•    Turengissa (Janakkala)

Palvelupisteiden sijainnista aluehallitus äänesti useasti. Tarja Filatov (sd). teki Merja Taposen kannattamana esityksen, että Tuuloksen palvelupisteen sijainti vaihdetaan Lammiksi. Helena Lehkonen (kok.) esitti Aino Närkin (kok.) kannattamana Tuuloksen tilalle Ydin-Hämettä, joka kattaisi Hauhon, Lammin ja Janakkalan. Lehkosen esitys hävisi äänestyksessä Filatovin esitykselle äänin 2-8, yksi tyhjä. Filatovin esitys taas voitti hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 9-2. 

Filatov teki lisäksi Mia Heinosen (sd.) ja Taposen kannattamana muutosesityksen, että palvelupisteiden listalle lisätään Tervakoski Janakkalassa. Tämä lisäys voitti äänestyksessä hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 8-2, yksi tyhjä. Sen sijaan Taposen muutosesitykset Hauhon ja Tammelan lisäämisestä palvelupisteiksi eivät saanut äänestyksissä riittävästi kannatusta. 

Muilta osin aluehallitus hyväksyi palveluverkkosuunnitelman esityslistan mukaisesti. Verrattuna maaliskuun alussa julkaistuun hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykseen vain suun terveydenhuollon palveluihin tuli pieniä täsmennyksiä. Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.

Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella ja saatavana olevalla henkilöstöllä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Uusi lähipalvelukonsepti käyttöön 2026

Oma Häme on käynyt maaliskuussa alueen kuntien kanssa neuvotteluja vuokratiloista, vuokrista ja muista sopimusehdoista. Kaikki kunnat ovat olleet halukkaita etsimään yhteisiä ratkaisuja, koska sote-palvelujen säilyttämistä nykyisissä toimipisteissä tai kunnan alueella pidetään tärkeänä. Kunnilla on valmius neuvotella vuokrahinnoista ja ratkaisuista, joissa hyvinvointialue vuokraisi vain osan rakennuksesta tai maksaisi tiloista vuokraa vain todellisen käytön mukaan. 

Kuntien joustavuus mahdollistaa hyvinvointialueelle lähipalvelukonseptin käyttöönoton. Vuoden 2026 alusta käyttöön otettava lähipalvelukonsepti on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi. 

Palvelu tuotettaisiin ensisijaisesti nykyisten terveysasemien tiloissa – sillä edellytyksellä, että tilat soveltuvat palveluun, vuokra on kohtuullinen ja muut sopimusehdot ovat riittävän joustavat. Palvelu voidaan toteuttaa myös muissa hyvinvointialueen kiinteissä tai siirrettävissä toimipisteissä. Näissä toimipisteissä ei ole päivystysluonteista vastaanottoa, eivätkä pisteet ole valinnanvapauden piirissä. Tarkoituksena on tarjota lähipalvelua niille, jotka siitä eniten hyötyvät ja jotka sitä eniten tarvitsevat - ei kaikille alueen asukkaille. 

Hämeenlinnan kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Oma Häme on solmimassa erillistä aiesopimusta. Aluehallitus hyväksyi maanantaina kiinteistöjärjestelyjä koskevan aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Assi-sairaalan valmistuttua Ahvenistonmäeltä vapautuvat tilat siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti.

Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. Kiinteistöjärjestelyjen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. 

Kiinteistöjen vaihto perustuu kiinteistöjen tasearvoon ja järjestelyn yksityiskohdat täsmentyvät vielä selvitysten myötä. Edellytyksenä kiinteistöjärjestelylle on se, että siitä syntyy molemmille taloudellista hyötyä tai että järjestely on kustannusneutraali ja siitä syntyy toiminnallista hyötyä molemmille.

Tilapäinen valiokunta tulossa

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Valiokunnan on tarkoitus valmistella aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan eroa. Valiokunnan tehtävä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa jälleen vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokuntaa tarvitaan, koska Keskusta ei halua valtuustoryhmästä eronneen Petri Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla aluehallituksen varajäsenenä tai elämänkaarilautakunnan jäsenenä. Aluevaltuusto tulee valitsemaan tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen taloutta. Muutostalousarvion aluehallitus hyväksyi osaltaan esityslistan mukaisesti. Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksen, jonka mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin lisättäisiin 200 000 euron määräraha. Hannele Saari (kd.) kannatti Reiman esitystä, jonka mukaan määräraha kohdennettaisiin lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 11-2.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen, joka on noin 60 miljoonaa alijäämäinen. Ensimmäisen toimintavuoden tulos on ennakoitua parempi, mutta talouden kokonaistilanne on heikko.

– Aluehallitus sai kattavan selvityksen taloustilanteesta. Kävimme kokouksessa yksityiskohtaisesti läpi talouden toteumaa ja tilinpäätöstä, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). 

Tilinpäätöksestä on kerrottu tarkemmin tässä uutisessa.

Palvelusetelisääntökirjan päivitystä koskeva asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 8. huhtikuuta. 

Aluehallituksen 25.3.2024 kokouksen esityslista

Kanta-Hämeen terveysasemien aukioloaikoja yhtenäistetään

UUTINEN / 22.03.2024

Kanta-Hämeen terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottojen aukioloajat yhtenäistetään 25.3....

Kanta-Hämeen terveysasemien aukioloaikoja yhtenäistetään

UUTINEN / 22.03.2024

Kanta-Hämeen terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottojen aukioloajat yhtenäistetään 25.3....

UUTINEN / 22.03.2024

Kanta-Hämeen terveysasemien aukioloaikoja yhtenäistetään

Kanta-Hämeen terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottojen aukioloajat yhtenäistetään 25.3. alkaen. Hyvinvointialueen alueen terveysasemat ovat toimineet tähän asti eri tavoin ja tavoitteena on tarjota asiakkaille yhdenvertaisesti palveluja. Terveysasemat palvelevat maanantaista torstaihin klo 8–15.30 ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo 8–15.

Vaaleanpunainen säästöpossu.

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

UUTINEN / 21.03.2024

Alijäämää kertyi Oma Hämeen ensimmäiseltä toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa.

Vaaleanpunainen säästöpossu.

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

UUTINEN / 21.03.2024

Alijäämää kertyi Oma Hämeen ensimmäiseltä toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa.

Vaaleanpunainen säästöpossu.

UUTINEN / 21.03.2024

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

 

Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös on loppuvuoden ennustetta parempi.

Alijäämää kertyi ensimmäiseltä varsinaiselta toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa, kun vielä joulukuussa arviot ylittivät 70 miljoonan euron alijäämätason. Syynä tähän ovat odotettua paremmat toimintatuotot, pienemmät rahoituskulut sekä merkittävästi ennustettua alhaisempi poistojen taso. 

– Pieni valonpilkahdus on näkyvissä. Lähtökohta talouden tasapainottamiselle on nyt hiukan parempi tuleville vuosille, kun tulos oli odotettua hieman parempi, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Vaikka hyvinvointialueen tulos onkin ennakoitua parempi, on talouden kokonaistilanne heikko.

– Näkymät suunnitelmakauden tasapainon osalta ovat todella epävarmat ja haastavat. Hyvinvointialueella on tehty paljon rakenteisiin vaikuttavaa työtä, jonka taloudelliset vaikutukset realisoituvat vasta tulevina vuosina, kertoo talousjohtaja Sampo Salo.

Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös kertoo enemmän kunnilta peritystä historiasta kuin hyvinvointialueen oman toiminnan vaikutuksista tulokseen. Hyvinvointialue on ensimmäisinä toimintavuosinaan vahvasti sidottuna sille siirtyneisiin sopimuksiin ja rakenteisiin. 

– Hyvinvointialueen oman päätöksenteon ja strategian vaikutukset alkavat näkymään tuloksessa toden teolla vasta käynnissä olevan taloussuunnittelukauden loppupuolella. Esimerkiksi kuntien vuokrasopimukset sitovat meitä vuoteen 2026 saakka, Salo toteaa.

Kehitystyötä tehty aktiivisesti monella saralla

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminta saatiin käynnistettyä häiriöttömästi. Vuoden 2023 aikana toimintaa kehitettiin taloushaasteista huolimatta monella tasolla asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

– Haluan omasta puolestani kiittää koko hyvinvointialueen henkilökuntaa hyvästä työstä ja isosta panostuksesta Oma Hämeen palveluihin ensimmäisenä toimintavuonna, sanoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.


Kotisairaalan toiminnan käynnistyminen ja kotisairaalan ja ensihoidon yhteisen liikkuvan yksikön, GerBiilin, tarjoama hoito ikäihmisten kotona asumisen tueksi ovat konkreettisia toimia palveluiden kehittämisestä asiakasnäkökulmasta. Samalla ensihoidon kiireettömien tehtävien vähentäminen vuoden 2023 aikana uudella toimintamallilla ja tehtävien puhelinarvioinnilla on ollut tehokas keino parantaa palveluiden saatavuutta. Hiukan yli puolet kiireettömistä tehtävistä vuoden 2023 kesä-syyskuussa hoidettiin ensihoidossa jo ilman ambulanssia.

Oma Häme otti viime vuonna yhtenä ensimmäisistä hyvinvointialueista käyttöönsä oman sovelluksen. Oma Häme -sovellus tarjoaa asiakkaille helpon tavan hoitaa hyvinvointiin liittyviä asioita. Chat ja videovastaanotto mahdollistavat turvallisen ja nopean yhteyden sote-ammattilaiseen. Digipalvelujen avulla vapautuu vastaanottoaikoja niille, joiden vaivat vaativat tutkimista paikan päällä. Digipalveluiden lisääminen on myös yksi keino lisätä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Lisäksi viime vuonna esimerkiksi perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa otettiin käyttöön uusia toimintamalleja tai laajennettiin käytössä olevia konsepteja, kuten Arjen Kesyttämö, Talousneuvola ja yhteisasiakkuuden mallintaminen perhekeskuksen ja lastensuojelun toimintaan. 

Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys hyvällä tasolla

Asiakastyytyväisyys on hyvinvointialueella kehittynyt positiivisesti. Vastauspainotettu NPS-indeksi oli terveydenhuollossa 75,4 koko hyvinvointialueen mitatussa palveluissa 74,4. Syksyllä 2023 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä hyvinvointialueen palveluihin ja vastausten keskiarvo oli 3/5 (asteikolla 1 - 5, jossa 5 = erittäin tyytyväinen). Eniten palveluja käyttäneet olivat vastaajista tyytyväisimpiä.  

Oma Hämeellä oli vuoden 2023 lopussa henkilöstöä reilut 7 000. Henkilöstön näkökulmasta käynnistymisvuosi on ollut onnistunut: työtyytyväisyystutkimuksesta saatiin myönteisiä tuloksia ja henkilöstön veto- ja pitovoimassa näkyy myös parantumista. Keskussairaalan hyvä rekrytointitilanne vahvistaa tätä positiivista suuntausta.

Henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja hyvinvointialueen innovoinnin tukemiseksi perustettiin tutkijakoulu. Palveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyvää kehitystyötä tehdään jatkuvasti monialaisesti palvelumuotoja ja -rakenteita uudistamalla.


Talouden tasapainottaminen jatkuu lähivuosille

Vuoden 2023 kustannustaso oli huomattavasti alkuperäistä arviota korkeampi. Kustannukset nousivat vuoden aikana uusien sopimusten myötä. Toimintakulujen arvioitiin alun perin olevan noin 810 miljoonaa, kun lopullinen luku oli 880 miljoonaa euroa. Osittain toimintakuluja kasvatti myös ensimmäisen talouden tasapainottamisohjelman viivästyminen.
 
–  Vuoden 2022 raju inflaatiotaso heijastui sosiaali- ja terveysmenoihin pääasiassa vasta viime vuonna, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Meidän ei siis ole ollut mahdollista vaikuttaa merkittävästi viime vuoden kustannuksiin omalla toiminnallamme, painottaa talousjohtaja Salo.

Oma Häme tasapainottaan talouttaan monin keinoin lähivuosien aikana. Alkuvuoden aikana hyvinvointialueella tehdään merkittäviä linjauksia ja päätöksiä, jotka tasapainottavat taloutta lähivuosina. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta. Aluehallitus puolestaan hyväksyi kokouksessaan 11. maaliskuuta yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. 
 
Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä. Tätä tavoitellaan palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelman tuomista säästöistä, hankintojen johtamisen tehostamisesta sekä henkilöstökuluihin liittyvästä kokonaisuudesta.
 
Tilinpäätös on julkaistu kokonaisuudessaan aluehallituksen esityslistan liitteenä.

Lue lisää uutisia 

Sisältöjulkaisija

Artikkelit


Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Riitta Kilpinen (vas.), Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni kehuvat Uranuskotia erinomaiseksi työpaikaksi.


Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

ARTIKKELI / 15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja palvelualuepäällikkö Sari Järvinen vastaanottivat 12.2.2024 terveystieteiden tohtori, lääkäri Laura Kauhasen alullepaneman ja luovuttaman adressin, jossa noin 850 allekirjoittajaa vaatii lastenpsykiatrian osaston säilyttämistä toiminnassa.

On ilahduttavaa, että lastenpsykiatrinen hoito kiinnostaa asukkaita ja he ovat valmiita puolustamaan tärkeäksi kokemaansa asiaa!

Aluevaltuusto teki 19.12.2023 osana tasapainotusohjemaa päätöksen, että lastenpsykiatrian osasto muutetaan avotoiminnaksi vuoden 2024 aikana. Aikataulu tarkentui loppuvuoden aikana siten, että 8.3.2024 osastotoiminta loppuu ja henkilöstö siirtyy suunnittelemaan ja perehtymään avovastaanoton toimintoihin. Päätös aikaistui suunnitellusta syksystä 2024, koska jono poliklinikan ensikäynnille uhkaa ylittää hoitotakuun (yli 90pv) samaan aikaan kun osastopaikat ovat olleet jo pidempään vajaakäytöllä. Siirtämällä osaston henkilöstöresurssi avohoitoon sinne saadaan 14 htv:tta, joilla voidaan lisätä ja monipuolistaa poliklinikan palveluita.

Useampi adressin allekirjoittanut ja sitä kommentoinut oli virheellisesti ymmärtänyt, että lastenpsykiatrinen hoito lopetetaan Kanta-Hämeestä kokonaan tai että lopettamassa ollaan nuorisopsykiatrian osastoa tai sairaalakoulua. Sairaalakoulu jatkaa ja sinne voidaan ottaa avohoidossa olevia lapsia tutkimusjaksoille jatkossa enemmän, kun osastohoidossa olevat lapset eivät vie koulupaikkoja. Nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen avohoidon resurssi lähes tuplaantuu, mikä nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja käyntien tihentämistä sekä mahdollistaa uusien hoitomuotojen, kuten koulu- ja kotikäyntien aloittamisen.

Kommenteissa epäiltiin myös, että toiminnallisella muutoksella haetaan säästöjä, kun avohoitoa ei tehosteta perustamalla uusia hoitajan toimia. On totta, että valtion rahoitus on niin niukka, ettei sillä uusia toimia juuri nyt perusteta, mutta suurempi ongelma on se, mistä saataisiin uusiin toimiin hoitajat lähivuosina, kun sote -henkilöstöä alkaa eläköityä ja työelämään vuosittain tulevat ikäluokat ovat niin pieniä, etteivät ne riitä korvaamaan eläköityviä.

Adressin kommenteissa korostui riittävän ja varhaisen psykiatrisen hoidon saamisen tärkeys ja vanhempien huomioiminen hoidossa. Tärkeitä asioita kaikki ja myös meidän prioriteettilistamme kärjessä. Osaston toiminnan muuttaminen avohoidoksi on yksi osa lastenpsykiatrisen hoitojen kehittämisessä hyvinvointialueellamme.

Mielen kasvupolku on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen hanke, jossa kehitetään alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Viva -projektin puitteissa on 89 perustason työntekijää (terveydenhoitajia, kuraattoreita, sairaanhoitajia, psykologeja) aloittanut IPC- menetelmäkoulutuksen, ja lisäksi 19 on aloittanut Cool Kids –hoito-ohjelmakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota alaikäisille vaikuttavia hoitomuotoja masennus- ja ahdistusoireisiin jo päiväkodeissa ja kouluissa ilman odottelua.

Aikuisten perustason palveluita on tehostettu kansallisen Terapiat Etulinjaan -hankkeen avulla ja tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tarjota perustasolla niin vaikuttavaa lyhytterapiaa, että puolet toipuu pelkästään sen avulla eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita. Olemme jo kouluttaneet lyhytterapeutteja perustasolle ja ottaneet käyttöön Terapianavigaattorin, seuraava vaihe on mielenterveys -chat.

Kun tilanne on niin vaikea, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, senkin tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehostetaan osastolta siirtyvän henkilöstöresurssin avulla perheinterventioita ja lisätään perheterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä vanhemmuuden tueksi yhdessä lastensuojelun ja perhekeskuksen kanssa, jotta lasta voidaan hoitaa avohoidon keinoin ja kotona asuen. Rohkaiseva esimerkki löytyy hyvinkin läheltä: 20 vuotta sitten lastenpsykiatrian osaston potilaista puolet oli Forssan seudulta, mutta kun sinne perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikka, osastohoidon tarve väheni muutamaan jaksoon vuodessa.

Valtavasti kasvaneiden lähetemäärien vuoksi pystymme tällä hetkellä vaivoin aloittamaan lastenpsykiatriset polikliiniset tutkimukset hoitotakuun puitteissa. Tutkimusjakson jälkeen varsinainen hoito jää usein liian ohueksi ja potilaat kriisiytyvät, jolloin todennäköisyys osastohoidon tarpeelle kasvaa. Tämä ei ratkea sillä, että osastopaikkoja lisätään, kuten moni adressiin kommentoinut ehdotti. Sen sijaan meidän on lisättävä vaikuttavia hoitomuotoja perustasolle ja vahvistettava erikoissairaanhoidon avopalveluita.

Mikäli lapsi voi niin huonosti, ettei avohoidossa pärjätä, ympärivuorokautinen osastohoito mahdollistuu TAYS:ssa kuten nytkin. Siellä keskitytään tilanteen vakauttamiseen. Jaksot ovat keskimäärin 1-3 viikon mittaisia ja niiden jälkeen avohoito jatkuu tiiviinä meidän poliklinikoilla. Omalla osastollamme on hoidettu 6 viikon jaksoilla lapsia, joiden psyykkinen vointi ja toimintakyky on ollut huomattavasti parempi, mistä kertoo sekin, että osa on ollut päiväpotilaita ja yöpyy kotona tai käy osastolta käsin koulussa ja harrastuksissa. Tällaiset lapset on muilla hyvinvointialueilla hoidettu onnistuneesti avohoidossa ja tämä on meidänkin tavoitteemme.

Paula Turunen, tulosaluejohtaja, mielenterveys- ja päihde

Sari Järvinen, palvelualuepäällikkö, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalat       

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

ARTIKKELI / 06.02.2024

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

ARTIKKELI / 06.02.2024

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

ARTIKKELI / 06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma sai aluehallituksen hyväksynnän ja etenee aluevaltuustonm käsittelyyn. Tällä viikolla vietetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osallisuusviikkoa. Osallisuusviikon kunniaksi haluan nostaa esiin osallisuuden merkityksen ihmisille sekä osallisuustyön tarpeen meillä Oma Hämeessä. Nyt juuri osallisuus on hyvä nostaa esiin, kun käynnistymässä on keskustelu asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidoryhmien kanssa hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvistä muutoksista. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen

Osallisuusohjelman taustalla on ymmärrys osallisuudesta

Osallisuus tarkoittaa osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia ja tunnekokemusta. Osallisuuden tunnekokemus taas liittyy olennaisesti hyvinvointiin. Kun ihminen tuntee osallisuutta, se tuo hyvän mielen ja hän innostuu helpommin tekemään omaa hyvinvointiaan edistäviä tekoja.  

Osallisuuden tunteen synnyttää muun muassa se, että ihminen tuntee elämänsä ja ympäristönsä ennakoitavaksi, kokee kuuluvansa joukkoon, pystyy osallistumaan itselleen kiinnostaviin asioihin ja huomaa olevansa merkityksellinen muille. Esimerkiksi palveluissa asiakas voi osallistua omien palvelujensa suunnitteluun. Asukkaat taas voivat osallistua ja vaikuttaa Oma Hämeen päätöksentekoon ja palvelujen järjestämiseen. 

Tiedon tuomalla ymmärryksellä on valtava merkitys osallisuustyössä. Osallisuustyö tuo jokaisen ammattilaisen ja päätöksentekijän työhön ulottuvuuden, joka on monelle uusi. Osallisuuden rooli ihmisten hyvinvoinnissa tuodaan esille uusin tutkimustuloksin, kokemuksin ja koulutuksin. Monitasoinen osallisuuden käsite tarvitsee siis jatkuvaa avaamista. Syvempi ymmärrys aiheesta vahvistaa osallisuuden tunnetta meidän kaikkien elämässä, varsinkin muutosten aikoina. 

Osallisuusohjelma ohjaa osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma tehtiin helpottamaan ja ohjaamaan osallisuustyötä. Se tehtiin vastaamaan kysymykseen, miten voimme lisätä asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen tilaisuuksia? Ohjelma nimi, Jokaisen Oma Häme, johdattelee ajatukset jokaisen oikeuteen kuulua Oma Hämeen palvelujen piiriin, vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja olla keskiössä omien palvelujen suunnittelussa. 

Osallisuusohjelma on rakennettu niin, että asukas, asiakas, henkilökunta ja sidosryhmän edustaja voi löytää itselleen osallistumisen ja vaikuttamisen väylät ja tavat. Työ on vielä osittain kesken. Esimerkiksi osallisuusohjelmassa mainitut avoimet foorumit ja asiakasraadit ovat toimintakulttuuria, joka on käynnistymässä tänä vuonna.

Osallisuusohjelma edesauttaa arvojen ja strategian toteutumista

Maaliskuussa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkoon liittyviä välttämättömiä päätöksiä, joiden syihin, kuten esimerkiksi hyvinvointialueen taloustilanteeseen, ei kukaan voi vaikuttaa. Jäljelle kuitenkin jää paljon ratkaistavia asioita, joihin voi vaikuttaa. 

Tässä vaikeassa tilanteessa muutosta ohjaavat Oma Hämeen arvot ja strategian painopistealueet. Niiden mukaan yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa Oma Häme voi toteuttaa vaikuttavat palvelut, saavuttaa strategiset tavoitteet ja toimia valitsemiensa arvojen mukaisesti. Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelma kuvaa rakenteita, jossa tämä yhteistyö voi toteutua.

Jaana Hymmi, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö

Tutustu Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelmaan

Lue lisää artikkeleja 

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat


Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista!

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista!

Sosiaalihuollon palvelusetelijärjestelmän muutos – infotilaisuus palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 05.04.2024, klo 10–11.30

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on siirtymässä Effector-järjestelmän käyttöön palvelusetelien hallinnoinnissa vuoden 2024 aikana. Muutos palvelusetelijärjestelmässä koskee kaikkia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palvelusetelillä sosiaalipalveluita tuottavia palveluntuottajia. 

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista! Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Paikka: Teams, linkki kokoukseen

Lisätietoa
Valvonta-assistentti Petri Malinen, petri.malinen(at)omahame.fi, p. 040 182 5386
Hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa, jouni.sakomaa(at)omahame.fi, p. 040 330 4202

 

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella järjestetään Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä torstaina 21. maaliskuuta. Uusi ravitsemushoitosuositus julkaistiin keväällä 2023. Ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon toteuttamista ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ravitsemushoitoa ja siihen liittyviä käytäntöjä osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta.

Koulutuspäivä kokoaa yhteen ravitsemushoitoon osallistuvia ammattilaisia ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoita. Päivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueellamme ja tukea ammattilaisia kantahämäläisten ravitsemusterveyden edistämisessä.

Uusi ravitsemushoitosuositus -päivä on suunnattu kaikille hyvinvointialue-, kunta- ja sote-toimijoille. Se koskettaa niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, potilas- ja asukasruokailun toteuttamisesta vastaavia sekä päättäjiä. Koulutus sopii myös oppilaitoksille, mm. sote-opiskelijoille. Kaikki ravitsemusterveyden edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan. Tilaisuus on maksuton niin lähi- kuin etäosallistujille.

Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Koulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 9.30–15.00.

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimii aluehallituksemme puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Puhujina mm. Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM ja Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto sekä Oma Hämeen omat ammattilaiset.

Koulutuksen aamupäivä kohdentuu ravitsemushoitoon ja sen edistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Iltapäivällä aiheena on väestön ravitsemusterveyden edistäminen.

Ohjelma

9.30–10: Aamukahvi ja pientä suolaista. Linjat auki.
10–10.10: Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd) avaa tilaisuuden
10.10–10.30 Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteet ja keskeinen sisältö. Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
10.30–10.50: Eri ammattilaisten rooli potilaan ravitsemushoidossa, Soile Ruottinen, erityisasiantuntija, VRN
10.50–11.10: Toimintakorttien esittely työn tueksi, ravitsemusterapeutti Noora Toivonen ja ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
11.10-11.30: Tauko ja tilaa kysymyksille
11.30–11.50: Käytännön kokemuksia kentältä: OmaHämeen ammattilaisen puheenvuoro
11.50–12.10: OmaHämeen palvelut ja materiaali työn tukena, elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää ja ravitsemusterapeutti Noora Toivonen
12.15–13.15: Lounas (omakustanteinen)
13.15–13.40: Hyvinvointialueen yhtenäinen ravitsemuskäsikirja, ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
13.40–14.00 Ravitsemusterveyttä edistetään vaikuttavasti yhteistyössä, Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM
14.00–14.20 Ravitsemusterveyden edistäminen OmaHämeessä, kehittämispäällikkö Tuula Salminen
14.20–15.00: Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola
Etkö pääse koulutukseen? Esitysten materiaali toimitetaan kaikille koulutukseen ilmoittautuneille.

Lämpimästi tervetuloa! Varaa paikkasi nopeasti, lähiosallistujia koulutukseen mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Muista valita tarvittaessa erityisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjeet saapumiseen löydät tiedotteen lopusta.

Lisätietoa: Noora Toivonen, ravitsemusterapeutti, puh. 040 610 2383

Hanna Viitakangas, ravitsemussuunnittelija, puh. 040 486 0798

Oma Hämeen henkilöstö: Ilmoittaudu mukaan Hertassa, koulutuskalenterin kautta. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Organisaation ulkopuolinen henkilö: Ilmoittautuminen sekä ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Ahveniston luentosali sijaitsee Kanta-Hämeen keskussairaalalla rakennuksessa A (keltainen rakennus) 3 krs. Sisäänkäynti ovesta AB.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Tapahtumassa pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Tapahtumassa pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellinen sosiaalityö on tapa tehdä sosiaalityötä, jossa kiinnostuksen kohteena on yksilön sijaan koko yhteiskunta ja ympäristö, jossa elämme sekä vuorovaikutus näiden kahden välillä. Millaisissa rakenteissa elämme, millaisten normien keskellä toimimme, miten lainsäädäntö vaikuttaa arkeemme, mitä muutostarpeita rakenteissamme on? Miten luomme hyvinvointialueestamme paremman paikan elää? Keskeistä tässä työssä ovat arvot ja etiikka – ja se että luomme yhdessä hyvän hyvinvointialueen kaikille Kanta-Hämeen asukkaille. 

Näitä ja monia muita eettisiä peruskysymyksiä pohdimme ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä 20.3.2024. Teams-alustalla järjestettävä päivä rakentuu kahdesta eri osuudesta. Aamupäivällä klo 9–11 saamme vieraaksi sosiaalisessa mediassa tilastotietoa popularisoineen Stina Oksan STM:stä, sosiaalihuollon kohtuuttomia tapauksia tutkineen professori emerita Anna Metterin ja työelämäprofessori Juha Kaakisen.

Iltapäivän osuudessa klo 13–15.30 puolestaan pohditaan päivän teemaa otsikolla ”Poliittiset päättäjät rakenteellisen sosiaalityön kumppaneina”. Politiikkastudiossa keskustelemassa ovat Oma Hämeen aluehallituksen pj. Kaisa Lepola, aluevaltuutettu Juhani Lehto ja aluevaltuuston varajäsen Sirpa Ylikerälä. 

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Linkki tapahtumaan

Lisätietoja:

Katri Pellinen
Erityisasiantuntija
Sosiaalihuolto 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Puh. 040 670 6238
katri.pellinen@omahame.fi

Anu Ropponen
Rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija
Kanta-Hämeen RRP2 Syli -hanke, Suomen kestävän kasvun ohjelma
Puh. 040 353 2329
anu.ropponen@omahame.fi

Seija Junno
Kehittämispäällikkö
Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
Puh. 050 599 6415 
seija.junno@pikassos.fi 

Lue lisää tapahtumia