ARTIKKELI / 10.07.2025

”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa

Kun sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström kesäkuussa jäi eläkkeelle, jäivät häntä kaipaamaan Perhehoitoyksikkö Kanervan työkaverit. Ja suuri joukko sijais- ja tukiperheitä Kanta-Hämeessä.  

Riitta on ollut mukana perustamassa Kanervaa Kanta-Hämeeseen 2010-luvulla. Sittemmin hän on kehittänyt sijais- ja tukiperheiden toimintaa ja kohdannut ihmisiä tavalla, joka ei koskaan ollut vain työtä.

– Ajattelen, että tämä työ vaatii sitä, että olet ihminen ihmiselle. Vaikka joutuisit tekemään vaikeita päätöksiä, on kohdattava ihmiset inhimillisesti. Silloin heidän on helpompi ottaa apua vastaan. Toisaalta se tekee tästä välillä raskaasta työstä merkityksellistä.

Riitan ura sosiaalialalla alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Sosionomiksi opiskellut Fagerström työskenteli ennen Kanta-Hämeen vuosiaan muun muassa Helsingin ensikodissa 14 vuotta. Siellä hän kohtasi perheitä aivan erityisessä vaiheessa – lapsen syntymän kynnyksellä tai kriisin keskellä.

– Työ ensi- ja turvakodissa oli arvokasta aikaa. Siellä opin näkemään perheiden moninaisuuden, mikä jäi selkärankaan.  

Riitta työskenteli ennen Kanta-Hämettä maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa Keski-Uudellamaalla.

– Mä tulin tänne sijaishuoltoon vuonna 2011, ja sitten alettiin valmistella Kanervaa. Meitä oli silloin perustamisvaiheessa kolme työntekijää. Toiminta alkoi tammikuussa 2012.

Kanta-Häme on onnistunut perhehoidossa  

Koko Kanervassa työskentelyn ajan Riitan punaisena lankana on ollut perusajatus, että lapsi kuuluu perheeseen. Jos lapsen asuminen syntymäperheessään ei jostain syystä ole mahdollista,  on sijaisperhe parempi kuin laitospaikka. Kanta-Häme onkin onnistunut poikkeuksellisen hyvin perhehoidossa: jopa 66 prosenttia lapsista sijoitetaan perheisiin, mikä on merkittävän korkea osuus valtakunnallisessakin vertailussa.

– Se on ihan mieletön luku. Me ollaan pystytty sijoittamaan lähes kaikki lapset perheisiin. Toki joissakin tilanteissa esimerkiksi erityistarpeet tai vaikea teini-ikä edellyttävät laitospaikkaa, kertoo Fagerström.

Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Se on tarkoitettu lastensuojelutoimien piirissä olevalle lapselle tai nuorelle, joka ei voi asua huoltajansa kanssa eikä tuettuna. Ennen sijaisperhettä lapsi saattaa olla sijoitettuna kriisiperheeseen, jos hänen tilanteensa sitä vaatii. Päätöksen lapsen sijoittamisesta perhehoitoon tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.  

Tukiperhe on taas perhe, jossa lapsi on hoidossa yhden viikonlopun kuussa ja sovitusti lomien aikana. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen, joilla on voimassa oleva asiakkuus lapsiperheiden sosiaalityössä tai lastensuojelussa. Tavoitteena on lisätä lapsen perheen voimavaroja ja tarjota lapselle turvallisia aikuissuhteita. Tukiperheelle maksetaan tehtävästä palkkio ja kulukorvaus.

– Perheitä on erilaisia ja tukiperheenä voi toimia myös yksi aikuinen. Toki suurin osa on pariskuntia tai lapsiperheitä. Mutta myös isovanhempien ikäiset voivat hyvin olla tukiperhe, muistuttaa Riitta.

Riitta on tehnyt työtä sijaisperheiden kanssa, mutta viimeiset kolme vuotta hän on toiminut Kanervassa kokopäiväisesti tukiperhetyöntekijänä. Hän on etsinyt ja valmentanut tukiperheitä, ja sen jälkeen etsinyt lapselle sopivan tukiperheen. Se vaatii tietynlaista silmää ja kokemusta.

– Kun etsimme matcheja, emme tapaa lapsia, vaan heidän paperinsa. Mutta tukiperheet olemme tavanneet ja heihin tutustuneet valmennuksen aikana. Tiedämme perheen arvot, tavat ja arjen, minkä kautta voimme arvioida millainen lapsi siihen perheeseen sopii. Kun löydämme oikean perheen oikealle lapselle, voi siitä syntyä jotain tosi hienoa ja kestävää, iloitsee Riitta.  

Tukiperheitä Kanervassa on paljon, mutta heitä myös tarvitaan. Kaikille lapsille ei löydy sopivaa perhettä, ellei valikoima ole riittävän laaja.

– Pitää olla erilaisia perheitä, koska lapsetkin on erilaisia. Ei riitä, että on yksi malli. Täytyy olla perheitä eri elämäntilanteista, eri sijainneista, eri rakenteilla. Siitä se yhteensopivuus syntyy.  

Sydämellä rakennettu yhteisö  

Perhehoitoyksikkö Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana. Kriisi-, sijais- ja tukiperheille järjestetään myös koulutusta, virkistystä ja vertaisryhmätoimintaa.  

Riitalle erityisen rakkaita ovat olleet juuri vertaistukiryhmät, joita hän on saanut vuosien varrella rakentaa. Vertaistuki ei ole ollut sivujuonne – vaan osa työn ydintä.

– Mä oon perustanut ryhmiä kaikille: tukiperheille, sijaisvanhemmille, isovanhemmille, kriisiperheille, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ne on paikkoja, joissa voi puhua asioista, joista ei muualla voi. Se on älyttömän tärkeää.  

Yksi merkityksellisimmistä on ollut Voikukka-ryhmä, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ryhmän kautta vanhemmille useimmiten syntyy ymmärrys siitä, miksi ollaan tähän tilanteeseen tultu ja miten siitä mennään eteenpäin.

– Siellä puhutaan paljon myös työntekijöistä, mutta pääsääntöisesti se, että joku on kohdannut vanhemman ihmisenä, muuttaa kaiken.  

Työvuosien aikana Riitta on myös nähnyt muutoksen perheissä ja lasten erityisyyksissä.

– Ei ole enää niin, että haetaan tukiperhettä lettipäiselle tytölle. On enemmän neurokirjoa, erityistarpeita ja haasteita. Mutta se on säilynyt, että kun lapset tulevat tukiperheeseen, he unohtavat murheensa. Ne pelaa lautapelejä, ovat vaan. Perhearjen rauha vaikuttaa valtavasti.  

Riitta on toiminut myös itse tukiperheenä.

– Muistan, että itsekin vähän jännitin yhteistä aikaa ja mietin, mitä pitäisikään puuhata. Mutta sitten tukipoika pyysi, että ollaan vaan ja että hieroisin hänen jalkojaan. Se oli konkreettinen muistutus itsellekin, mikä on tärkeää: yhteinen aika ja läsnäolo.  

Matka kohti uusia vaiheita – mutta ei kauas  

Hyvinvointialueuudistus, järjestelmämuutokset ja resurssipaineet eivät ole sammuttaneet Riitan paloa, mutta antavat sopivan hetken siirtyä sivuun.

– Onhan tämä työ muuttunut ja monimutkaistunut. En ole enää tässä kaikkia uusimpia kommervenkkejä edes opiskellut. Mutta mä oon sanonut, että jos valmennuksissa on hätä, niin kyllä mä tulen. Ihan kokonaan en halua vielä irrottautua.

Riitta aikookin jatkaa lasten ja perheiden parissa tekemällä keikkatyötä. Eläkeaika saattaa viedä myös ulkomaille, koska Riitan poika asuu Hongkongissa.

– Mä oon sanonut, että voin tulla au pairiksi! Siellä on vajaan vuoden ikäinen lapsenlapsi, ja se olisi aikamoinen kokemus.  

Riitan elämäntyö on arvokas: hän on antanut osaamistaan ja sydämensä niille perheille, jotka kaipaavat tukea ja varsinkin niille lapsille, jotka ovat usein hiljaa.  

ARTIKKELI / 08.07.2025

Eläinystävien vierailut ilahduttavat ja tuovat turvan tunnetta ikäihmisille

Eläinten vierailut ovat tuttuja monissa ikäihmisten asumispalveluyksiköissä Kanta-Hämeessä. Niin sanotut tassuterapeutit ilahduttavat läsnäolollaan, ja voivat helpottaa esimerkiksi muistisairasta hoitotilanteessa. Eläinkavereita voi löytää useiden eri toimijoiden kautta.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eläinystävien vierailut ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi monien ikäihmisten asumispalveluyksiköiden arkea. Yksiköissä on nähty vieraina eniten koiria, hevosia, pupuja ja poneja, mutta myös kissat, marsut, kanat, lampaat, vasikat ja karitsat ovat päässeet ilahduttamaan ikäihmisten arkea. 

Ponien vierailu sisätiloissa on herättänyt asukkaissa hilpeyttä ja keskustelua pitkäksi aikaa Kyterinhovissa. Eräs asukas iloitsi, että pääsi vielä vanhemmalla iällä rapsuttamaan hevosia.  

Eläinvierailut ovat järjestyneet pääasiassa työntekijöiden oman aktiivisuuden avulla. Usein vierailevat eläimet ovat henkilöstön omia lemmikkejä tai vierailut järjestetään vapaaehtoisten avustuksella.  Esimerkiksi kaverikoiratoiminta, Suomen Karva-Kaverit, Hellikit ry ja yksityishenkilöt ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa toimintaa. Monissa asumisyksiköissä vierailuja järjestetään kuukausittain tai useita kertoja vuodessa. Asukkaiden ja henkilökunnan toiveet ja allergiat vaikuttavat myös siihen, voidaanko vierailuja järjestää. 

Oma Hämeen asumispalveluiden työntekijöille tehdyn kyselyn perusteella eläinten läsnäolo tukee silminnähden ikäihmisten hyvinvointia; se vahvistaa asukkaiden tunne-elämää ja luo kodinomaisia kokemuksia. Esimerkiksi Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa koiravieraita käy säännöllisesti Suomen Karva-Kavereiden kautta. 

– Koirien vierailut saavat aikaan hellyyden puuskia sekä asukkaissa että henkilökunnassa. Asukkaat juttelevat automaattisesti koiralle enemmän kuin koiran hoitajalle. Suurin osa asukkaista kurkottaa rapsuttaakseen koiraa ja ovat tykänneet koiran vierailusta. Osa voi ilmaista, ettei halua koskea koiriin, jolloin he ovat katselleet sivusta, kuvailee ohjaaja Vuokko Syväntä. 

Koirat tuovat iloa myös vuodeasukkaille.

Työntekijöiden mukaan eläinten vierailut herättävät ikäihmisissä muistoja, tuovat keskustelunaiheita ja lisäävät positiivista vuorovaikutusta. Erityisesti muistisairaat hyötyvät eläinten läsnäolosta – suihkuhetki voi sujua helpommin, kun tutun koiran läsnäolo tuo rauhaa ja turvallisuuden tunnetta. Vierailut voivat myös helpottaa haastavia hoitotilanteita.  

Eläimet vierailevat toisinaan myös vuodeasukkaiden tai osallistuvat läsnäolollaan arjen hetkiin – sohvalle viereen istahtava koira tai takapihalla laiduntava poni herättää usein puheensorinaa pitkäksi aikaa. 

Eläinvierailujen kesto vaihtelee: tyypillisesti ne kestävät 1–2 tuntia, mutta joissakin tapauksissa eläimet viipyvät puoli päivää tai jopa koko työvuoron ajan. 

– Koiranpennun sosiaalistaminen voi olla myös yksi syy eläinvierailuille. Sauvolassa on vieraillut eri-ikäisiä koiria. Olemme huomanneet, miten positiivisesti koira vaikutti muistisairaisiin, ja tämä lisäsi vierailujen määrää. Asukkaiden silmät syttyvät, kun eläin astuu huoneeseen. Vaikka käynti kestäisi vain hetken, sen vaikutus näkyy vielä pitkään keskusteluissa ja tunnelmassa, kertoo Satu Peltomaa Hyvinvointikeskus Sauvolasta. 

Peltomaa on tehnyt myös opinnäytetyön lemmikin merkityksestä kotona asuvalle vanhukselle. Työ osoitti, miten merkittävästä asiasta voi olla kyse. 

– Kaikilla ei lemmikkiä ole ollut, mutta ne joilla on, lemmikin tärkeä merkitys säilyy läpi elämän. Esimerkiksi heppatyttö on heppatyttö vanhanakin.   

Eläinkavereita voi löytää useista paikoista: 

Suomen Karva-Kaverit ry 

Hellikit ry 

Paikalliset kaverikoiraharrastajat 

Metsälän tila (eläinvierailuja kuten hevosia, pupuja, karitsoita) 

Yksityishenkilöt, joilla on koulutettuja eläinystäviä 

Lisäksi omien työntekijöiden eläimet voivat toimia yksikön eläinystävinä, kunhan asiasta sovitaan erikseen ja huomioidaan hygienia- ja turvallisuusasiat. 

ARTIKKELI / 03.07.2025

Kesä kutsuu luontoon – löydä lähiseudun ulkoilumahdollisuudet!

Kesä on täydellistä aika nauttia luonnosta ja liikkua ulkona. Ulkoilu ja retkeily eivät ainoastaan virkistä mieltä, vaan tukevat myös fyysistä terveyttä. Lähiluonto tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille – eikä retkelle lähteminen vaadi suuria valmisteluja tai pitkää matkaa.

Lähde liikkeelle – mahdollisuuksia on kaikkialla

Kanta-Häme tarjoaa runsaasti ulkoilukohteita, joihin tutustua.

Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivustolta löydät helposti ja yhdestä paikasta ulkoilumahdollisuuksia kuten:

• Uimarannat
• Leikkipuistot
• Ulkoliikuntapaikat
• Laavut, kodat
• Ulkoilu- ja retkeilyreitit

Sivusto kokoaa yhteen tärkeimmät tiedot ja tekee ulkoilumahdollisuuksien löytämisestä helppoa.

Ulkoilu sopii kaikille

Luonnossa liikkuminen ei vaadi huippukuntoa tai erikoisvarusteita. Voit lähteä lyhyelle kävelylle puistoon, uimarannalle tai viettää päivän metsässä eväiden kanssa. Tärkeintä on lähteä liikkeelle – yksin, ystävän kanssa tai koko perheen voimin.

Luonto on lähellä – tartu tilaisuuteen

Kesä on lyhyt, mutta täynnä mahdollisuuksia. Lähde ulos, hengitä syvään ja anna luonnon tehdä tehtävänsä. Hyvinvointisi alkaa pienistä askelista – vaikka lähimetsän polulta. 

Tutustu ulkoilumahdollisuuksiin helposti Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivustolla ja löydä oma suosikkisi!

Siirry sivustolle: omahame.fi/web/hyvinvointisi-tueksi

ARTIKKELI / 01.07.2025

Etänä voidaan hoitaa kaikkea lääkityksestä kauppatilauksiin – myös apu tulee tarvittaessa nopeasti paikalle

Etäkotihoito mahdollistaa hoitajalle kiireettömän kohtaamisen asiakkaan kanssa. 

Riihimäkeläinen lähihoitaja Mirka Kaitanen on tehnyt ikäihmisten kotihoidon etäneuvontaa ja etäkotihoitoa noin 1,5 vuoden ajan. Työtä tehdään tiiminä aamu- ja iltavuoroissa. Jokaiseen vuoroon mahtuu noin 30 puhelua, kestoltaan 5-15 minuutin mittaisia. Hoitaja soittaa videopuhelun sovittuna aikana etälaitteeseen asiakkaalle. Jos asiakas on esimerkiksi vielä nukkumassa, hänet voidaan herättää puhelinsoitolla. Videopuheluiden aikana käydään läpi asiakkaan vointia ja kuulumisia sekä varmistetaan esimerkiksi lääkkeidenottoon ja ravitsemukseen liittyviä asioita. 

– Lääkeautomaatin avulla voimme myös valvotusti annostella ja valvoa lääkkeidenottoa etäyhteyden aikana.  Myös mahdolliset mittaukset, kuten verensokerin tai verenpaineen mittaus, asiakas voi tehdä puhelun aikana. Lisäksi teemme tarvittaessa asiakkaille kauppatilauksia, lääketilauksia apteekista ja asiakas voi esimerkiksi jakaa lääkkeensä dosettiin soiton aikana, Mirka kertoo. 

Hänen mukaansa etäkotihoidossa korostuu ennen kaikkea intensiivisyys ja vuorovaikutus. Etäkotihoidon avulla asiakas voi myös saada nopeasti avun paikalle kotiinsa hätätilanteen sattuessa. 

– Siinä, missä työntekijä lähihoidossa tekee paljon fyysisesti avustettavia asioita, etäkotihoidossa ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja ohjataan sanallisesti esimerkiksi ruuan lämmityksessä. Tilanteen vaatiessa kentällä olevaa hoitajaa voidaan pyytää käymään asiakkaan luona, jos esimerkiksi herää huoli asiakkaan voinnista ja pärjäämisestä, Mirka kertoo.  

Ypäjäläinen Urho Puukka on jo kokenut etähoidon asiakas: “Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta” - Oma Häme

Mirka Kaitanen juttelee etäyhteydellä Riihimäeltä Ypäjälle, jossa asiakas Urho Puukka asuu.

Etätiimi hoitaa iltaisin ja viikonloppuisin puheluiden lisäksi myös lääkeautomaattihälytyksiä, joista välitetään tarvittaessa tietoa tiimeihin kentälle. 

– Itse vastaan lisäksi sähkölukkotilauksista Riihimäen seudulla ja olen mukana sähkölukkopäivällä asentajan kanssa. Yleensä työpäivän alkaessa käyn läpi sähköpostiin sekä muihin kanaviin tulleet viestit. Etäkotihoidon puheluiden välissä otetaan vastaan lääkeautomaattihälytyksiä. 

Palvelu on ollut tykätty kokeilun jälkeen

Oma Hämeessä etäkotihoitoa tekee tällä hetkellä 25 työntekijää. Asiakkaiden vastaanotto uudelle palvelulle on pääasiassa ollut positiivista, vaikka kaikkien mieleen etäsoitot eivät heti alkuun ole. 

– Yleensä kokeilun jälkeen asiakkaat ovat kuitenkin olleet mielissään palvelusta. Omaiselle on mahdollista luoda omaisliittymä, jolloin omainen voi myös soittaa laitteeseen ja pitää sitä kautta yhteyttä. Tämä ominaisuus on kovin tykätty. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tavoitteena on lisätä etäkotihoidon palveluja. Tällä hetkellä kotihoidon käynneistä yli 5 % toteutuu etäpalveluna. Kotihoitoa annetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etäpalveluna, mutta asiakkaan kyky teknologian käyttöön arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Etähoidolla pyritään vähentämään myös kentällä olevaa työtaakkaa ja niitä käyntejä, mitkä voidaan onnistuneesti hoitaa myös etänä. 

– Mielestäni etähoidossa on ja tulee olemaan paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Mielenkiinnolla odotan, miten tekniikka kehittyy, ja millaisia työkaluja se antaa lisää työhön. Mielestäni etähoito mahdollistaa eri tavalla asiakkaan kohtaamisen ja kiireettömän ilmapiirin arkeen, Mirka hymyilee. 

Etälaitteeseen voivat myös omaiset ottaa videoyhteyden.

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut ovat osa Kanta-Hämeen palveluita ikääntyneille asiakkaille.

• Ammattilainen arvioi teknologian soveltuvuutta ikääntyneelle asiakkaalle osana palvelutarpeen arviointia.
• Asiakkaalta ei odoteta osaamista teknologiasta vaan laitteiden käyttöä opetellaan ja kokeillaan yhdessä ammattilaisen kanssa.
• Teknologian avulla ammattilainen ja omainen voivat tehdä yhteistyötä ikääntyneen asiakkaan hoitamisessa.

Tavoitteena on, että asiakkaan kokemus etä- ja digipalvelusta on hyvä ja hän kokee saavansa tarpeeseensa vastaavaa palvelua. Ikääntyneitä henkilöitä kannustetaan tutustumaan laitteisiin ja digipalveluihin jo ennen kotihoidon asiakkuutta.

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

• kotihoidon etäkäynnit
• itsenäisen lääkkeenoton tuki
• etäneuvonta.

Lue myös:

Ypäjäläinen Urho Puukka on jo kokenut etähoidon asiakas: “Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta” - Oma Häme

Kotihoidon etähoito laajenee – turvallisuus ja läsnäolo ovat tärkeässä roolissa etäpalveluissa - Oma Häme 

Kotihoito - Oma Häme 

Oma Hämeen kotisairaalan liikkuva yksikkö GerBiili - Oma Häme 

ARTIKKELI / 01.07.2025

Ypäjäläinen Urho Puukka on jo kokenut etähoidon asiakas: “Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta”

85-vuotias Urho Puukka saa sekä lähi- että etäkotihoitoa hyvinvointialueelta. Urho kokee päivittäisten puheluiden tuovan turvallisuutta ja etäkotihoidon helpottavan tarvittaessa nopeastikin hoitoon pääsemistä. 

Urho Puukka keskustelee etälaitteen kautta Riihimäellä olevan hoitajan Mirkan Kaitasen kanssa.

Kun kuvapuhelimen ruudulle ilmestyvät tutut kasvot, ypäjäläisen Urho Puukan silmät kirkastuvat. Hän tunnistaa Riihimäeltä soittavan etähoitajan Mirka Kaitasen. Hoitajat saattavat vaihtua usein ja soitto tulla eri puolilta hyvinvointialuetta, mutta Urho kertoo oppineensa nopeasti tunnistamaan tutut ja tutustumaan uusiinkin hoitajiin. Hän on ollut Kanta-Hämeen hyvinvointialueen etäkotihoidon asiakkaana nyt noin viitisen vuotta.  

– Nopeasti jää kasvot ja nimet mieleen. Tämä kuvapuhelin sopii minulle oikein hyvin ja se on toiminut. Tässä ehtii jutella ja rupattelua voisi usein kyllä jatkaa pidempäänkin, mitä aikaa on, hän naurahtaa.  

Urho asuu kotonaan Ypäjällä, jossa hänellä käy kotihoitaja paikan päällä kerran viikossa. Tuolloin hoitaja auttaa esimerkiksi peseytymisessä sekä antaa reuman hoitoon tarvittavia piikityksiä. Muina päivinä Urho saa soiton etälaitteeseen, johon hoitaja on avannut videoyhteyden. Aamuisissa puheluissa käydään läpi kuulumisia, ajankohtaisia esimerkiksi lääkitykseen liittyviä asioita tai tehdään yhdessä tuolijumppaa. Puhelut kestävät yleensä 5-15 minuuttia.  

– Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta. Kun asuu yksin, on tosi virkistävää, kun soitetaan päivittäin. Se on tuo myös turvallisuuden tunnetta. Puheluista jää tunne, että ei tässä nyt ihan yksin ja hukassa ole, hän hymyilee. 

Etänä voidaan hoitaa kaikkea lääkityksestä kauppatilauksiin – myös apu tulee tarvittaessa nopeasti paikalle - Oma Häme

Hoitaja laskee etäyhteyden päässä viiteen, ja Urho tekee jumppaliikkeitä nousemalla tuolilta ylös.

Etäyhteyden kautta saa nopeasti apua paikalle 

Urho on kokenut erityisen tärkeäksi sen, että etäyhteys mahdollistaa nopeastikin avun saannin paikan päälle, eikä tarvitse itse lähteä jonottamaan matkan päähän päivystykseen. Etähoitaja voi tarvittaessa lähettää hoitajan paikalle tarkastamaan tilanteen, jos jokin asia herättää huolta. Urholla on tästä omakohtaista kokemusta. 

– Kerran oli pahoja vatsaongelmia ja kotihoitaja tuli käymään ja hälytti sitten Gerbiilin (kotisairaalan liikkuva yksikkö) paikalle Hämeenlinnasta. Hoitaja totesi, että oli kuivahtamista tapahtunut ja kahtena päivänä kävivät antamassa nesteytystä kotona. Ei tarvinnut lähteä päivystykseen, vaan kaikki hoitui täällä kotona. Olo oli kuitenkin vielä hutera, niin pyysin, että hoitaja soittaisi kuvapuhelimeen kaksi kertaa päivässä ja varmistaisi, että kaikki on hyvin. Se toi turvallisuuden tunnetta, että joku varmistelee, olenko tolpillani. 

Urho on kokenut etälaitteen käytön helpoksi. Jos yhteysongelmia on ollut, hoitaja saattaa soittaa kännykkään tai etälaite käynnistetään uudelleen. Hänelle teknologian käyttö on tuttua muutenkin: hän harrastaa musiikin kuuntelua YouTubesta. Lempikappale on Iltatuulen viesti, josta tulee muistoja mieleen esimerkiksi kirkkokuorosta, jossa hän nuorempana lauloi.

Urho toivoisi, että kaikilla ikäihmisillä olisi vastaava laite, johon voi olla yhteydessä. Etälaitteisiin voivat myös omaiset soittaa. 

– Mielestäni nämä soitot mahdollistavat sen, että laajenee mahdollisuus saada apua. Joku tulee tarvittaessa aina nopeasti katsomaan tilannetta paikan päälle. Olisi hyvä, jos palvelu saataisiin toimimaan laajemmin niin, että tavoitettaisiin kaikki vanhukset. Palveluita tarvitaan nyt, kun suuret ikäluokat alkavat harmaantua. 

Myös päättäjille hänellä on terveisiä: 

– Toivon, että löydätte resursseja tämän toiminnan kehittämiseen. Viisaita ihmisiä hyvinvointialueella on, kun tällainenkin on saatu aikaiseksi ja kehitettyä. 

Etälaitteeseen voivat myös omaiset soittaa videopuheluita.

Lue myös:

Etänä voidaan hoitaa kaikkea lääkityksestä kauppatilauksiin – myös apu tulee tarvittaessa nopeasti paikalle - Oma Häme

Kotihoidon etähoito laajenee – turvallisuus ja läsnäolo ovat tärkeässä roolissa etäpalveluissa - Oma Häme 

Kotihoito - Oma Häme 

Oma Hämeen kotisairaalan liikkuva yksikkö GerBiili - Oma Häme 

ARTIKKELI / 20.06.2025

Blogi: Maailman pakolaiset, sinä ja minä

Tänään 20. kesäkuuta vietetään maailman pakolaispäivää. Päivän tavoitteena on lisätä solidaarisuutta ja ymmärrystä pakolaisuudesta, jotta kodeistaan paenneille voitaisiin varmistaa mahdollisimman onnistunut sopeutuminen. Yhtä lailla päivän tavoitteena on vaikuttaa yhteiseen tahtotilaan pakolaisuutta aiheuttavien syiden lopettamiseksi. Kodeistaan paenneiden määrä on kasvanut jo 122,1 miljoonaan ihmiseen.

Pakolaisuuden taustalla on monenlaisia syitä. Juridisena terminä pakolainen viittaa ihmiseen, joka on paennut kotimaastaan vakavan vainon tai ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Vainon syitä voivat olla esimerkiksi etninen tausta, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen tai poliittinen mielipide. Yleiskielessä termi ”pakolainen” viittaa kaikkiin, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Yleisimpiä paon syitä ovat sodat ja väkivaltaiset konfliktit, mutta yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa myös sään ääri-ilmiöiden ja muiden äkillisten luonnonmullistusten vuoksi.

Pakolaisuus on kokonaisvaltainen elämänmullistus, joka ravistelee kaikkia elämän osa-alueita, joihin ihmisen turvallisuudentunne ja identiteetti tyypillisesti kiinnittyvät. Kotimaissaan ja usein pakomatkallakin ihmiset ovat joutuneet kohtaamaan ja kokemaan asioita, joita ihmismieli ei kykene käsittämään eikä keho kestämään. Oman kodin ja kotimaan lisäksi on täytynyt jättää taakse myös ihmiset, joita on tottunut arjessaan kohtaamaan. Usein myös omista lähimmäisistä on jouduttu eroon tai koetut menetykset ovat muuttuneet pysyviksi ja korjaamattomiksi. Uudessa asuinmaassa omia ansioita ei enää tunnisteta aiempaan tapaan, ja ihmisestä tulee muiden silmissä ennen kaikkea pakolainen - oman persoonallisen itsensä sijasta.

Mitä voimme tälle kaikelle tehdä? Tärkein aloituspiste on oma itse ja tapa kohdata muita. Hyvää oloa ja turvallisuudentunnetta voimme kukin välittää ympärillemme pienillä teoilla, joista ehkä tärkein on hymy. Hymyileminen lisää turvallisuudentunnetta, koska se viestii vaarattomuutta ja ystävällisyyttä. Hymy lisää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja vähentää sekä antajansa että vastaanottajansa kokemaa stressiä.

Tärkeää on myös jokaisen ihmisen kohtaaminen omana itsenään ja luottamus toiseen, kun syytä epäluottamukselle ei ole. Valmius kohtaamiseen ja perusluottamus ovat edellytys sille, että vaikeistakin asioista voidaan puhua suoraan niiden kanssa, joita ne koskevat. Tällöin ongelmat eivät kasva kokoaan suuremmiksi. Kolmantena sanoisin, että istuta puu. Puut puhdistavat hengitysilmaa kaikille, eivät vain joillekin, ja niiden rooli on keskeinen myös sotien ja konfliktien jälkeisen maailman rakentamisessa. Näiden lisäksi on paljon muutakin, mitä sinä ja minä voimme tehdä.

Ollaan ystäviä toisillemme! Hyvää maailman pakolaispäivää!

Milla Elo
erityisasiantuntija, maahanmuutto ja kotoutuminen