ARTIKKELI / 12.01.2026

Blogi: Seinistä palveluihin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viimeisten vuosien aikana ostanut ja vaihtanut useita kiinteistöjä alueen kuntien kanssa. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon kannalta keskeisten rakennusten kiinteistökaupat. Niitä tehdään Hämeenlinnan, Riihimäen, Jokioisten, Forssan ja Hausjärven kanssa, kun valtioneuvosto on myöntänyt Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Minulta on kysytty, miksi toimimme näin? Avaan taustoja tässä blogissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on niin sanottu sirpalealue, jonka toimipisteet ovat sote-uudistuksen alussa olleet pääosin vuokrakohteita. Sote-uudistuksen tullessa voimaan hyvinvointialueen kunnilta vuokraamien tilojen vuokra-aika ja vuokrataso määriteltiin laissa vuokra-asetuksella. Oma Hämeen maksamat vuokrat ovat myös määräytyneet vuokra-asetuksen ja markkinatilanteen mukaan. Tämä on nostanut voimakkaasti hyvinvointialueen toimitilakustannuksia.

Kustannusten laskeminen onkin ollut yksi keskeinen tekijä kiinteistökauppojen valmistelussa. Mikä parasta, kiinteistökauppojen taloudelliset hyödyt ovat näkyneet heti hyvinvointialueen tuloslaskelmassa.  

Toimitilojen omistaminen mahdollistaa Oma Hämeelle tilojen joustavan kehittämisen puhtaasti omasta näkökulmasta. Edessämme ovat sykliset vuosikymmenet, kun väestörakenne muuttuu ennusteiden mukaan suuresti Kanta-Hämeessä seuraavilla vuosikymmenillä. Väestön ikääntyminen tulee nostamaan palveluiden kysyntää 2030-luvulla. Mutta 2040- ja 2050-luvuilla kysyntä tulee todennäköisesti laskemaan.

On myös nähtävissä, että samaan aikaan sote-palveluiden tuottamisen tavat muuttuvat ja teknologia kehittyy, mikä taas edellyttää toimitilojen kehittämistä ja muutosinvestointeja. Omien kiinteistöjen muokkaaminen ja kehittäminen on merkittävästi helpompaa kuin vuokrakohteiden.

Muutos- ja korjauskustannukset on huomioitu

Kiinteistökauppojen yhteydessä on arvioitu myös kiinteistöjen toiminnallista ja teknistä kuntoa sekä käyttöikää. Olemme tietoisia, ettemme ole ostaneet uusia toimitiloja. Kiinteistöjen kunto on myös vaikuttanut kohteiden kauppahintaan.

Tällä hetkellä tarkennamme kiinteistökohtaisia elinkaarisuunnitelmia. Tavoitteena on, että pystymme jatkamaan näiden keskeisten kiinteistöjen elinkaarta ja vaiheistamaan uusien kohteiden rakennusinvestointeja. Investoinneissa on myös huomioitava väestörakenteen muutokset, koska uuden rakennuksen elinkaari on noin 50 vuotta. Suunnittelussa on siis huomioitava, miltä Kanta-Hämeen väestörakenne näyttää vuosina 2050–2070 ja arvioitava tilatarpeita, jotta meillä ei ole tulevaisuudessa mitään kiinteistöpommia käsissämme.

Kaikki toteutetut kiinteistökaupat ovat vähentäneet muita talouden sopeuttamistarpeita. Esimerkiksi Hämeenlinnan kanssa tehdyt kiinteistökaupat paransivat meidän tulostamme yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, Riihimäen kanssa tehty kiinteistöjärjestely paransi tulosta miljoonan vuodessa, samoin Forssan sairaalasta tehty kauppa. Eli kaikkiaan yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa. Kaupoissa on huomioitu myös tulevat muutos- ja korjauskustannukset sekä mahdolliset purkukustannukset.

Joulukuussa päätetyt kiinteistökaupat noudattavat samaa logiikkaa. Ne parantavat hyvinvointialueen tulosta noin miljoona euroa vuodessa. Taas olemme miljoonan lähempänä lakisääteistä velvoitetta alijäämien kattamisesta. Ja mikä hienointa: 10 vuodessa tämä tarkoittaa 10 miljoonan euron säästöä.

Kun mietitte, miksi joku palvelu siirtyy tai työntekijän työpiste muuttuu, niin muistakaa, että jokainen seinistä säästetty euro vähentää muita sopeuttamistarpeita. Se vapauttaa euroja tärkeimpään eli palveluihin.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen

ARTIKKELI / 27.12.2025

Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa

Juteinikoti on 16-paikkainen kehitysvammaisten ympärivuotinen asumisyksikkö Hattulassa, jossa asukkaat ovat iältään 19–84-vuotiaita. Joulun aikaan arki saa Juteinikodissa erityistä lämpöä, ja juhlan suunnitteluun panostetaan hyvissä ajoin yhdessä asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa.

Asukkaiden joulunajan toiveet ja suunnitelmat kartoitetaan etukäteen. Osa asukkaista viettää joulua omaistensa luona. Tänä jouluaattona Juteinikodissa joulua viettää seitsemän asukasta. Paikalla on kolme ohjaajaa, kun normaalisti heitä on kuusi.

Joulun odotus näkyy ja tuntuu Juteinikodissa jo joulukuun alusta alkaen. Joulukalentereilla on tärkeä rooli arjen rytmittäjinä: asukkaiden omien kalentereiden lisäksi talossa on yhteinen joulukalenteri. Siinä jokaiselle 24 päivälle on oma pieni samettipussukka, jonka asukkaat avaavat vuorollaan. Pussista löytyy yleensä pieni suklaa, jouluinen koriste sekä kortti, jossa on päivän numero.

Tunnelmaan virittäydytään koristelemalla tiloja. Joulukuusi koristellaan yhdessä heti marras–joulukuun vaihteessa, jotta sen kauneudesta ehditään nauttia mahdollisimman pitkään. Yhteisistä tiloista löytyy kynttelikköjä, tekstiilejä, silkkikukkia ja valoketjuja. Jokainen asukas saa koristella myös oman huoneensa haluamallaan tavalla.

Perinteet rytmittävät joulun odotusta

Itsenäisyyspäivänä Juteinikodissa katsottiin yhdessä Linnan juhlia, joka on monelle yksi joulunalusajan kohokohdista. Joulun odotukseen kuuluvat myös yhteiset askarteluhetket, joissa tehdään esimerkiksi joulukortteja ja -koristeita. Värittäminen on suosittua ympäri vuoden – joulun alla tietenkin jouluisin aihein.

Joulumieli vahvistuu myös musiikin myötä. Yhteisissä laulu- ja musisointihetkissä lauletaan tuttuja joululauluja, kuten Kulkuset, Joulupuu on rakennettu ja Kello löi jo viisi. Lauluja säestetään rytmisoittimin, ja Jouluradio soi taustalla ahkerasti. Joulun tuoksua saadaan pipari- ja torttupajoista. Sekä asukkaat että henkilökunta pukeutuvat mielellään tonttulakkeihin ja muihin jouluisiin asusteisiin.

Joulunalusaikaan osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös kodin ulkopuolisiin tapahtumiin. Läheisessä tapahtumakeskuksessa järjestetty Toivon Joulu -tapahtuma joulupukkeineen oli asukkaille tänä vuonna mieleenpainuvana elämys. Tänä vuonna ilahduttivat myös läheisen päiväkodin ja alakoulun oppilaiden tekemät joulukortit. Lisäksi Juteinikodissa järjestettiin omat pikkujoulut yhteistyössä seurakunnan diakoniatyön kanssa.

Jouluaattoa Juteinikodissa vietetään perinteisesti ja kiireettömässä tunnelmassa. Päivä alkaa joulurauhan julistuksen kuuntelemisella, ja moni seuraa mielellään jouluisia televisio-ohjelmia. Illansuussa nautitaan yhteinen jouluateria, jota seuraa rauhallinen joulun hetki – ja joka vuosi myös joulupukki on löytänyt tiensä Juteinikotiin.

Juteinikodissa joulussa tärkeintä on lämmin tunnelma ja yhdessäolo.

ARTIKKELI / 25.12.2025

Turvanasi jouluna – lasten osastolla on joulun taikaa ja uuden odottelua

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Kaikki toivovat, että lapset saisivat viettää joulunsa terveinä kotona, mutta jos sairaalahoitoa tarvitaan, osastolla ollaan valmiina auttamaan myös pyhinä. Jokainen pieni potilas ja perhe kohdataan joulunakin samalla turvallisuudella ja ammattitaidolla – ja tunnelmaa rakennetaan pienillä, merkityksellisillä eleillä. 

Tänä jouluna ilmassa on myös uuden odottelua 

Tänä vuonna joulun tunnelmaan sekoittuu myös odotusta. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan alkaa tuntua jo arjessa: katse on samaan aikaan tässä hetkessä ja tulevassa. 

– Valmisteluja on tehty jo etukäteen, ja muutto tuo mukanaan paljon uutta. Silti kaikkein tärkein pysyy: lapsen ja perheen turvallinen hoito ja kohtaaminen – myös jouluna, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä. 

Joulutunnelma syntyy pienistä teoista 

Lasten osastolla joulun henkeä luodaan käytännön arjen keskelle lempeästi: osastolla voi näkyä joulukoristeita ja valoja, ja työntekijöillä saattaa olla tonttulakkeja tuomassa hymyä hetkiin. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja osasto pyrkii siihen, että jouluna jokainen lapsi kokee olevansa huomioitu ja joulupukkikin vierailee ilahduttamassa lapsia ja lapsen mielisiä. 

– Lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joulumuistamisen. Se tuo usein hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisikaan se paikka, missä joulua toivoisi viettävänsä, Kesälä sanoo. 

Osaston joulumuistamisia mahdollistavat osaston omat järjestelyt sekä lahjoittajat, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille ja heidän perheilleen. 

Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi 

Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen tiimiin kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, ja tarvittaessa apua saadaan myös muualta sairaalasta. Tavoite on selkeä: varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon myös jouluna. 

Vaikka osastolla elettävä arki on sairaalan arkea, jouluna tunnelmassa on usein jotakin erityistä. Perheiden kiitollisuus ja lasten pienet ilon hetket koskettavat – ja henkilökunnalle on tärkeää, että lapsi ja perhe voivat tuntea olonsa mahdollisimman turvalliseksi myös pyhien aikana. 

Vinkki perheille: joulun taika on usein yksinkertaista 

Lasten osaston väki muistuttaa, että lasten joulussa tärkeintä ovat usein pienet asiat: lämpö, läsnäolo ja yhdessäolo. 

– Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan turvallista oloa, läheisyyttä ja rauhaa. Jos vain mahdollista, hidastakaa ja olkaa läsnä, lasten osaston henkilökunta vinkkaa. 

Jouluna lasten osastolla tehdään parhaamme, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun lämpöä myös hoidon keskellä. Toive on silti sama kuin kaikilla: rauhallinen ja iloinen joulu. 

ARTIKKELI / 24.12.2025

Turvanasi jouluna – Joulussa on tänä vuonna uuden odottelua synnytys- ja naistentautien yksikössä

Joulu on monelle rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa, mutta Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä joulupyhät kuluvat tärkeän työn äärellä – perheitä kohdaten, hoitaen ja ohjaten, vuorokauden ympäri. 

Tänä jouluna ilmassa on lisäksi jotain erityistä: uuden odottelua. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan, eli Assiin alkaa tuntua jo arjessa. Uusia tiloja odotellaan innolla, ja valmisteluja on tehty pitkäjänteisesti pitkin vuotta. 

– Uusi sairaala on jo mielessä monella tavalla. Valmisteluja on tehty etukäteen ja kevään korvalla pääsemme myös esittelemään uutta asiakkaille, kertoo apulaisosastonhoitaja ja kätilö Veera Karhu. 

Joulu näkyy pieninä asioina – työn ydin pysyy samana 

Vaikka tuleva muutto tuo arkeen odotusta ja suunnittelua, jouluna työ jatkuu tällä hetkellä vielä tutuissa tiloissa ja tutulla varmuudella. 

Yksiköissä joulun taika näkyy pieninä asioina: joulukoristeita on ripoteltu esille ja tunnelma on monelle lämmin, vaikka vuorot rytmittävät päivää kuten muulloinkin. 

– Sitä ei aina tiedä, ovatko joulunpäivät rauhallisia vai kiireisiä. Mutta kaikkeen ollaan moniammatillisesti valmiina – niin kuin aina, Veera kuvaa. 

Turva on läsnä myös jouluna 

Synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailussa ammattilaiset ovat joulunakin tavoitettavissa, vastassa ja valmiina auttamaan. 

Jouluna syntyvät vauvat, perheiden suuret tunteet ja joskus yllättävätkin tilanteet muistuttavat siitä, miksi työtä tehdään: jotta jokainen perhe saa hoidon, tuen ja turvan silloinkin, kun muu Suomi viettää joulua. 

Yksikön väki haluaa toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille! 

ARTIKKELI / 23.12.2025

Turvanasi jouluna – tonttupolku ja puurojuhla luovat taianomaisia hetkiä ikäihmisille

Monissa Oma Hämeen ikäihmisten asumisyksiköissä joulun valmistelu aloitettiin jo hyvissä ajoin ja joulutunnelmaa on luotu mitä moninaisimmilla tavoilla. 

Riihikodilla päätettiin tänä vuonna luoda joulun tunnelmaa herättelemällä jouluisia muistoja eri aistien kautta. Riihikodin aulaan on rakennettu jouluinen tila ja aisti-/tonttupolku, joka jatkuu aina sisäpihalle asti. Ulkoilemaan pääsee oikeaan kuusimetsään, jota koristavat jouluiset valot, lyhdyt ja tontut. 

Riihikodin aistipolulla joulu kuuluu, tuoksuu, maistuu ja näkyy; on kellon kilinää, piparin makua, havujen, kanelin ja kardemumman tuoksua sekä jouluinen postikorttiseinä. Ne herättävät muistelemaan, millaisia muistoja asukkailla on omista tärkeistä jouluista vuosien varrelta. Joulutunnelma ja tonttupolku on saanut asukkailta ihastuneen vastaanoton. 

– Me menimme joka joulu reellä kirkkoon, eräs asukas tokaisi, kun kuuli kilisevän joulukellon äänen. 

Aulasta löytyy myös jouluinen valokuvanurkkaus, jossa voi käydä ottamassa valokuvia yhdessä läheisten tai hoitajien kanssa – ja moni asukas onkin hyödyntänyt tilaisuutta. Jouluinen aula on rakennettu Riihikodin virikeohjaajan ohjauksella yhdessä asukkaiden ja Villavan yksikön tettiläisten kanssa. 

– Jouluiseen tonttupolkuun saatiin lahjoituksena joulukoristeita, joulukuusia sekä jouluvaloja riihimäkeläisistä sosiaalisen median ryhmistä. Todella moni Riihimäkeläinen halusi olla mukana ilahduttamassa ja rakentamassa joulun tunnelmaa Riihikodin ikäihmisille. He kokivat auttamisen tuovan joulumieltä itselleenkin, lähijohtaja Tiia Santala kiittelee. 

Lammin puurojuhlalla on vuosien perinteet 

Lammilla Pellavakodin ja Sinipellavan puurojuhlalla on pitkät perinteet - eikä tänäkään vuonna siitä ole tingitty. Jo ennen joulua vietettävät puurojuhlat ovat pidettyjä ja odotettuja tapahtumia sekä asukkaille että heidän omaisilleen. Juhlatila koristellaan jouluiseen tunnelmaan yhdessä asukkaiden kanssa ja puurojuhlassa tarjoillaan perinteistä riisipuuroa, rusinasoppaa sekä glögiä ja pipareita. Ohjelmassa on joululauluja, yhteislaulua ja jouluinen tietovisailu. 

Puurojuhlalla on vuosien perinteet; se oli jo aikaisemmalla vanhainkodilla tärkeä kokoontumisjuhla, jossa saatiin olla yhdessä ja jota arvostettiin paljon. Juhlavieraita oli joka joulu ihastuttamassa joulutunnelman lisäksi joulukuusi, joka koristeltiin yhdessä asukkaiden kanssa.  

Puurojuhlan jälkeen asumisyksiköissä laskeudutaan joulun viettoon. Jouluaatto Sinipellavassa ja Pellavakodilla sujuu rauhallisissa merkeissä joulun tunnelmasta ja yhdessäolosta nauttien.  

Joulutunnelmaa luo Porkkalan kartanolta lahjoituksina saadut joulukukat, sekä lukuisat joulukoristeet ja kyntteliköt. Ruokasalissa soi aattopäivän ajan klassiset joululaulut ja puolen päivän aikaan asukkaat kuuntelevat perinteisen joulurauhanjulistuksen, nauttivat maukkaan jouluaterian laatikoineen ja kinkkuineen kiireettömästi. Lammin seurakunta käy joka joulu tervehtimässä asukkaita jouluhartauden merkeissä ja toivottamassa kaikille hyvää joulua. 

– Päiväkahvin aikaan asukkaille on tarjolla herkullisia joulutorttuja ja pipareita, ja joulupukkikin vierailee lahjojen kera. Päivällisellä herkuttelemme yhdessä joulupuurolla ja rusinasopalla. Joulupyhien aikaa rauhoitetaan yhdessä ololle ja vietetään aikaa läheisten kanssa, sanoo ohjaaja Virpi Peippola. 

Joulun vieraina Panzo-poni ja joulupukki

Hattulassa Willa Katinalassa jouluun laskeudutaan koristelemalla yksikkö jouluvaloilla ja koristelamalla joulukuusi. Asukkaat pääsevät laulamaan joululauluja ja leipomaan jouluherkkuja.  

Joulun perinteisiin kuuluu vuosittain ensimmäisen adventin Hattulan seurakunnan jouluhartaus sekä Lions Clubin vuosittain lahjoittamat herkulliset täytekakut. 

– Pikkujouluja vietetään kaikissa ryhmäkodeissa, joissa perinteisesti kuullaan Hattulan Pyhän Ristin kuoron esitykset, joulupukki vierailee ja tänä vuonna meillä oli myös meillä usein vieraileva Panzo-poni mukana. Omaiset ja läheiset ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuksiin, kertoo lähijohtaja Päivi Luopajärvi. 

Oma Hämeen asumisyksiköt toivottavat kaikille lämmintä joulua! 

ARTIKKELI / 19.12.2025

Blogi: Joulu eron jälkeen

Joulu on monelle vuoden kohokohta, johon liittyy paljon odotuksia yhdessäolosta, rentoutumisesta ja levosta. Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua kaikelta muulta kuin juhlalta. Miten kestän yksinolon ilman lapsia? Miltä joulu tuntuu ilman puolisoa ja lapsia? Miten voisin viettää joulua myös lasten kanssa?  

Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi olla vaikein. Ikäviä tunteita, kuten ahdistusta, surua ja ikävää, voi kuitenkin herätä vielä vuosia eron jälkeenkin. On tärkeää hyväksyä, että nämä tunteet kuuluvat asiaan. Älä pakota itseäsi iloon, jos tarvitset aikaa toipua parisuhteen päättymisestä ja sopeutumisesta uudenlaiseen joulun aikaan.  

Eroon liittyy menetys, joka juhla-aikana monesti korostuu. Vanhat tavat viettää perhejoulua muuttuvat. Tilalle olisi luotava uudenlaisia joulun viettämisen tapoja, niin yhdessä lasten kanssa kuin erillään lapsista. Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua vaikealta, mutta se ei onneksi määritä kaikkia tulevia jouluja ja vuodenvaihteita. 

Älä jää yksin

Jos vietät joulua ilman lapsia, voit luoda uusia perinteitä ja viettää joulunpyhiä oman aikataulun mukaisesti. Millainen joulu tuntuu sinusta joululta, tuo lepoa ja yhteyttä toisiin ihmisiin sen mukaan, mitä tarvitset? Joulupöytään voi valita juuri ne itselle parhaiten maistuvat ruuat. Ota yhteyttä ystäviin ja läheisiin. Ota kyläilykutsut vastaan.  

Joulua voi viettää myös erilaisin vaihtoehdoin: metsäretkeily, leffamaraton, lautapeli-ilta ystävien kanssa, ruokamaistelut, hotelliyöpyminen, risteily tai reissu uudelle paikkakunnalle. Valitse mielimusiikkia kuunneltavaksi, lukemista, kirjoita kirje läheiselle, tai puuhastele muuta, mistä itse pidät ja nautit. Joulussa oleellista ei ole se, miltä se muiden silmissä näyttää,. Olennaista on se, että se tuntuu sinulle itsellesi sopivalta ja tuo itselle hyvää mieltä ja lepoa. 

Lapsilla joulun viettäminen vanhempien eron jälkeen voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Iloa ja kaipausta rinnakkain. Lapset voivat olla iloisia mahdollisesta kahdesta joulusta, jos joulu valmistellaan molempien vanhempien luo koristeineen, lahjoineen ja ruokineen. Samalla läsnä voivat olla muistot ja kokemukset aiemmista yhtenä perheenä vietetyistä jouluista, ikävä toista vanhempaa kohtaan ja kaipaus aikaan, jolloin vielä oltiin ja elettiin yhdessä. Lapselle on yleensä tärkeää nähdä vanhemmat mukana päiväkodin tai koulun järjestämissä joulun ajan tapahtumissa ja juhlissa. 

Lapsille turvallinen joulu

Parhaimmat lahjan vanhemmat antavat lapsilleen, kun he pyrkivät mahdollistamaan toisen vanhemman luona vietettävää aikaa jouluna tai joulun aikaan tai yhteyden muulla tavoin lapselle. Tämä vaatii vanhemmilta tahtoa tehdä kompromisseja – sen muistamista, ettei lapsi lähtökohtaisesti eroa vanhemmistaan, vaan ero on aikuisten välinen asia. Jos mahdollista, voiko joulupäivän joulupöydän ääressä tai aaton joulupukin vierailussa olla läsnä vanhemmat yhdessä? Voiko aaton ilonhetkiä videoida tai välittää videopuheluna toisaalla asuvalle vanhemmalle?

Lapselle turvallisuutta lisätään sovinnollisuuteen pyrkivällä joulun viettämisellä. Turvallinen joulu lapselle tarkoittaa rauhallista ilmapiiriä ilman riitoja. Tunnetta, että joulu on edelleen juhla, ei taistelukenttä. Kun ilmapiiri on turvallinen, joulu voi olla edelleen ilon aikaa, vaikka sitä vietetäänkin eri lailla kuin aiemmin. 

Muista nämä:

1) Joulun ajankohta 

Jos lapset viettävät osan joulusta toisessa kodissa, muista, ettei joulu ole vain yksi päivä. Voitte juhlia ja viettää joulua myös etukäteen tai jälkikäteen. Tärkeintä on yhdessäolo. 

2) Huolehdi itsestäsi 

Joulu voi korostaa yksinäisyyttä. Sovi tapaamisia ystävien kanssa, lähde joulukonserttiin tai vietä aikaa luonnossa. Jos olo on raskas, puhu läheiselle tai ammattilaiselle.  

3) Suunnittele ja sovi yhdessä 

Jos mahdollista, sovi toisen vanhemman kanssa, miten joulun aikaa lasten kanssa olisi hyvä viettää. Onko mahdollista jakaa joulun ja uuden vuoden pyhät vuosittain tai löytää uusia yhteisiäkin tapoja viettää joulun lasten kanssa? 

4) Luo turvaa lapselle 

Kerro lapselle, miten joulua tänä vuonna vietetään ja missä ja kenen kanssa hän joulun aikaa viettää. Anna lapselle mahdollisuus olla yhteydessä toiseen vanhempaan, isovanhempiin ja muihin hänelle tärkeisiin ihmisiin. 

Tukea on saatavilla myös joulun aikaan  

Apua eroon -chatistä ja Apua väkivaltaan -chatistä arkipäivisin (paitsi 24.–26.12. 2025 ja 1.1. ja 6.1.2026).

Mieli ry:n Kriisipuhelin 09-2525 011 päivystää 24/7 myös juhla-aikoina. 

Nollalinja 080005005 päivystää 24/ 7 myös juhla-aikoina. Puhelin on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. 

Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjaus- ja neuvonta arkipäivisin 

Päivi Hietanen 
Ensi- ja turvakotien liitto 
Ero lapsiperheessä työn asiantuntija 

Minna Ritakorpi 
elintapaohjauksen asiantuntija
Oma Häme