UUTINEN / 26.05.2026

Aluehallitus hyväksyi kuntien kanssa solmittavan yhteistyösopimuksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen kuntien, Hämeen liiton ja hyvinvointialueen strategisen yhteistyösopimuksen sekä esittää sen hyväksymistä myös alueen kunnille ja Hämeen liitolle. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, osallisuuden ja elinvoiman edistämisessä. Yhteistyötä tehdään muun muassa hyvinvointia tukevan asumisen, turvallisuuden, varautumisen ja yhteisen tietojohtamisen teemoissa.

Sopimuksella tuetaan ennaltaehkäisevää työtä, yhteistä tilannekuvaa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Sopimus tulee voimaan kaikkien osapuolten hyväksynnän jälkeen.

Aluehallitus hyväksyi myös vuoden 2026 ensimmäisen muutoskäyttösuunnitelman, joka päivittää talousarvion vastaamaan aluevaltuuston hyväksymää muutostalousarviota. Aluevaltuusto hyväksyi viime viikolla muutostalousarvion, minkä käyttösuunnitelman aluehallitus nyt hyväksyi. Muutokset liittyvät erityisesti organisaatiorakenteen uudistuksiin sekä määrärahojen siirtoihin toimialojen välillä.

Muutoskäyttösuunnitelmaan sisältyy lisäksi teknisiä määrärahasiirtoja sekä 1,7 miljoonan euron lisäys hyvinvointialueen valtionrahoitukseen. Muutoksilla ei ole vaikutusta vuoden 2026 tilikauden yli- tai alijäämään. Tavoitteena on varmistaa organisaation toiminnan sujuvuus ja talouden ajantasainen kohdentuminen muuttuneessa toimintaympäristössä.

Perustietotekniikan palveluihin kilpailutus

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös perustietotekniikan palveluiden kilpailutusta. Hankinta koskee hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden ja tietojärjestelmien perusinfrastruktuuria, kuten työasemapalveluita, käyttöpalveluita ja tukipalveluita. Hankinnan tavoitteena on parantaa palveluiden laatua, kustannusten ennakoitavuutta ja ICT-palveluiden ohjattavuutta sekä vähentää perustietotekniikkaan liittyviä häiriöitä henkilöstön arjessa.

Kilpailutus toteutetaan neuvottelumenettelyllä, jonka tavoitteena on varmistaa kustannustehokas, toimintavarma ja turvallinen palvelukokonaisuus nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Lopullinen hankintapäätös on tarkoitus tehdä syksyllä 2026.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen hyvinvointiraportin vuodelta 2025 sekä siihen liittyvät muut raportit. Aluevaltuusto käsittelee raporttia vielä kesäkuussa. Hyvinvointiraporttiin on koottu tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdystä työstä vuonna 2025. Raportti toimii sekä alueellisena tilannekuvana että suunnannäyttäjänä tuleville vuosille. Raportista on kerrottu laajasti tässä erillisessä tiedotteessa: Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 8. kesäkuuta.

Aluehallituksen 25.5.2026 kokouksen esityslista

Aluehallitus hyväksyi lausunnon sosiaalihuoltolain uudistuksesta 

Lisäksi aluehallitus käsitteli kahta lausuntoa, joita sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lakimuutoksista. Toinen koskee sosiaalihuoltolain uudistusta, jossa suunnitellaan muutoksia muun muassa palvelutarpeen arviointiin ja kirjaamiseen. Esityksessä ehdotetaan myös korotettavaksi ympärivuorokautisen palveluasumisen, pitkäaikaisen laitoshoidon ja säännöllisen kotona annettavan palvelun asiakasmaksuja. Lisäksi kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi.

Aluehallituksen hyväksymässä lausunnossa Oma Häme kertoo pitävänsä uudistuksen tavoitteita pääosin oikeansuuntaisina, sillä ne vahvistavat sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ydintehtäviä sekä painottavat asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja rinnalla kulkevaa tukea. Samalla nähdäään, että uudistuksen toimeenpanoon liittyy merkittäviä riskejä, koska resurssit ja rahoitus vähenevät samalla, kun asiakastyön vaatimukset kasvavat.

Kanta-Hämeen lausunnossa korostetaan erityisesti lapsiperheiden palveluiden, hyvinvoinnin edistämisen sekä sosiaalityön asiantuntijaroolin vahvistamisen tärkeyttä. Hyvinvointialue pitää kannatettavana myös kirjaamisvelvoitteiden keventämistä ja mahdollisuutta kohdentaa enemmän työaikaa suoraan asiakastyöhön. Kanta-Häme painottaa, että hyvinvointialueilla pitäisi olla mahdollisuus järjestää palvelut alueellisten tarpeiden mukaisesti - sosiaalihuollon palveluiden tulee jatkossakin perustua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja oikea-aikaisen tuen varmistamiseen. Aluehallitus teki lausuntoon lisäyksen, jonka mukaan mahdolliset asiakasmaksukorotukset eivät saa vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta.

Aluehallitus hyväksyi lausunnon apteekkitoiminnan uudistuksesta

Toinen sosiaali- ja terveysministeriölle laadittu lausunto koskee apteekkitoiminnan lainsäädäntöuudistusta. Aluehallituksen hyväksymässä lausunnossa Oma Häme korostaa kattavan apteekkiverkoston ja riittävien aukioloaikojen merkitystä erityisesti kiirevastaanottojen ja yhteispäivystysten läheisyydessä. Hyvinvointialue pitää tärkeänä, että itsehoitolääkkeiden myynti säilyy apteekeissa, joissa asiakkaat saavat lääkeneuvontaa ja ohjausta turvalliseen lääkehoitoon.

Oma Häme kannattaa apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyön vahvistamista. Keskeisenä kehittämiskohteena nähdään tiedonkulun parantaminen ja apteekkien mahdollisuus saada ajantasaista tietoa potilaan lääkehoidosta turvallisen lääkeohjauksen varmistamiseksi. 

UUTINEN / 12.05.2026

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle lisäajan hakemista alijäämien kattamiseksi

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli pitkässä kokouksessaan paljon talousasioita sekä hyvinvointialueen uutta strategiaa. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Samalla aluehallitus hyväksyi alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion, joka myös etenee valtuuston päätettäväksi.

Voimassa olevassa talousarviossa tavoitellaan tälle vuodelle jopa 95,5 miljoonan euron ylijäämää, jotta vuosina 2023 ja 2024 kertyneet, mittavat alijäämät saataisiin katettua määräajassa. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ole realistista nykyisessä toimintaympäristössä. Valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi kattamisajan pidentämisen, mutta lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan päätöksen siitä tekee valtiovarainministeriö. Mahdollinen lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Se ei kuitenkaan poista tarvetta tasapainottaa taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa. 

Muutostalousarvioesitys sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttaisivat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Esityksen mukaan nämä muutokset astuisivat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Muussa tapauksessa ne raukeaisivat ja niitä tarkasteltaisiin uudelleen myöhemmin.

Aluevaltuusto päättää muutostalousarviosta 19. toukokuuta

Muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla pyrittäisiin turvaamaan palvelut ja vähentämään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuisivat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja valmisteltaisiin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostettaisiin 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmisteltaisiin vuosille 2027–2029.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti, johon aluehallitus teki joitakin tekstimuutoksia. Samalla aluehallitus hyväksyi lisäajan hakemiseen liittyvän suunnitelman alijäämien kattamisesta. Suunnitelman toimenpiteitä täsmennetään ja arvioidaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on esitetty noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät automaation hyödyntämiseen, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamiseen sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämiseen. Lisäksi kehittämiskohteiksi on listattu organisaatiorakenne, ICT- ja tukipalvelujen uudistaminen sekä oman palvelutuotannon lisääminen esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollosta esille on nostettu esimerkiksi Assi-sairaalan vetovoiman kasvattaminen ja muiden hyvinvointialueiden palvelujen käytön vähentäminen.

Aluevaltuusto päättää muutostalousarviosta ja lisäajan hakemisesta 19. toukokuuta. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta.

Strategia ja palvelustrategia etenivät valtuustoon

Aluehallitus hyväksyi osaltaan myös hyvinvointialueen uuden strategian toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030 ja esittää niitä aluevaltuustolle hyväksyttäväksi.

Palvelustrategiaan lisättiin aluehallituksen yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä.

Erillistä selviämisasemaa ei perusteta Kanta-Hämeeseen

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös päihdepalvelujen järjestämistä ja päätti esittää aluevaltuustolle, ettei Kanta-Hämeeseen perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset.

Aluehallituksen hyväksymän esityksen mukaan päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostaisivat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjottaisiin Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä.

Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon.

Aluehallitus kuitenkin edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.

Erityisasuntosäätiön palvelut hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi?

Aluehallitus linjasi tavoitteeksi, että Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelutuotanto siirtyisi hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi vuoden 2027 alusta alkaen. Samalla käynnistetään jatkovalmistelu, jossa arvioidaan säätiön kiinteistöjen omistukseen, hallintaan ja investointeihin liittyviä vaihtoehtoja. Valmistelua jatketaan yhteistyössä säätiön johdon, henkilöstön, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on turvata palvelujen jatkuvuus ja asukkaiden asuminen siirtymävaiheen aikana.

Aluehallitus ilmoitti ennakkokantanaan, ettei hyvinvointialue hyväksyisi järjestelyä, jossa säätiön palveluliiketoiminta luovutettaisiin ulkopuoliselle toimijalle pitkäaikaisilla käyttö- tai vuokrasopimuksilla tavalla, joka rajoittaisi hyvinvointialueen mahdollisuuksia päättää palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa.

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö tuottaa asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Säätiön palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tytäryhteisö, ja hyvinvointialue nimeää enemmistön sen hallituksen jäsenistä.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien raportoinnin vuodelta 2025 sekä alkuvuoden 2026 kvartaaliraportin. Pykälä 196 poistettiin kokouksen esityslistalta. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluevaltuusto kokoontuu 19. toukokuuta ja aluehallitus seuraavan kerran 25. toukokuuta.

Aluehallituksen 11.5.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 08.05.2026

Aluehallitus käsitteli seminaarissaan talouden tasapainottamista ja strategian toimeenpanoa

Aluehallitus kokoontui torstaina 7. toukokuuta seminaariin Riihimäelle. Päivän aikana aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen talouden tasapainottamista, muutostalousarviota sekä strategian toimeenpanoa tulevaa päätöksentekoa varten.

Seminaarin tavoitteena oli muodostaa aluehallitukselle yhteinen tilannekuva hyvinvointialueen taloudesta, strategiatyöstä ja valmisteltavista asioista.

– Päivä avasi yhteistä ymmärrystä ja antoi aluehallitukselle yhteisen tilannekuvan strategian valmistelusta ja siirtymisestä päätöksentekoon. Keskustelu oli erittäin tärkeää talouden tilanteesta ja muutostalousarviosta. Käsittelyn avulla muodostui yhteinen käsitys myös lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen ja prosessin etenemisestä, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) toteaa.

Seminaarissa myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusedustajat antoivat katsauksensa henkilöstön ajankohtaisiin asioihin. Pääluottamusedustajat korostivat poikkeuksellisen hyvää yhteistyötään työnantajan kanssa sekä jatkuvasti käytävää yhteistä vuoropuhelua. Esillä keskusteluissa ovat jatkuvien muutosten vaikutukset henkilöstöön, kuten esim. palkkausjärjestelmän kehittäminen, työvuorosuunnittelu, Assi-sairaalan käyttöönotto sekä toiminnan uudelleenorganisointi.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esitteli aluehallitukselle hyvinvointialueiden rahoitusennusteiden suuria muutoksia kevään aikana sekä niiden vaikutuksia talouden suunnitteluun. Seminaarissa käytiin keskustelua myös valtiovarainministeriölle valmisteltavasta lisäaikahakemuksesta alijäämien kattamiseen kestävällä tavalla.

Seminaarissa käsiteltiin lisäksi toimialojen suunnitelmia talouden tasapainottamiseksi. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa palvelurakenteen kehittäminen, teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen, palveluiden tuotantotapojen tarkastelu sekä henkilöstöresurssien joustava käyttö.

Talousjohtaja Sampo Salo esitteli muutostalousarvion valmistelua. Muutostalousarvio ja siihen liittyvät talouden tasapainottamistoimet etenevät aluehallituksen päätöksentekoon maanantaina 11. toukokuuta.

Iltapäivän strategiaosuudessa aluehallitus käsitteli strategian ja palvelustrategian valmistelun etenemistä sekä toimeenpanon tiekarttaa. Strategiakokonaisuus etenee niin ikään aluehallituksen päätöksentekoon 11. toukokuuta.

– Seminaarin tavoite on, että päätöksenteko helpottuu, kun taustavalmistelusta on voitu keskustella yhdessä ennen varsinaisia päätöksiä. Päivä antoi aluehallitukselle hyvät valmiudet tulevaan päätöksentekoon, Lepola sanoo.