Murupolku

Talous-banneri

Talous

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion yleiskatteiseen rahoitukseen. Hyvinvointialue päättää itse rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Rahoituksen taso kohdennetaan alueille laskennallisten kriteereiden perusteella ja tarkistetaan vuosittain.

Oma Hämeen vuosibudjetti on noin 890 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 800 miljoonaa. Loppu koostuu asiakasmaksuista ja muista toimintatuloista.

Hyvinvointialueen on laadittava kullekin kalenterivuodelle talousarvio, jonka aluevaltuusto hyväksyy edellisen vuoden loppuun mennessä. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvio sisältää hyvinvointialueen tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot, ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. 

Talousarviot ja -suunnitelmat 2026

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026-2028

Talousarviot ja -suunnitelmat 2025

Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025–2027 (pdf)

Talousarvion käyttösuunnitelma 2025 (pdf)

Talousarvion käyttösuunnitelma 2025, liite 1 – Talouden tasapainottamistoimenpiteet (pdf)

Muutostalousarvio I, 2025

Muutostalousarvio II, 2025

Muutostalousarvio III, 2025

Talousarviot ja -suunnitelmat 2024

Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024-2026 (pdf)

Talousarvion käyttösuunnitelma 2024 (pdf)

Talousarvion muutoskäyttösuunnitelma I, 2024 (pdf)

Muutostalousarvio, maaliskuu 2024 (pdf) 

Talousarvion muutoskäyttösuunnitelma II, 2024 (pdf) 

Muutostalousarvio II, 2024 (pdf) 

Talousarvion muutoskäyttösuunnitelma III, 2024 (pdf) 

Talousarviot ja -suunnitelmat 2023

Talousarvio 2023 (pdf)

Muutostalousarvio 2023 (pdf)

Muutostalousarvion (2023) liite, Rahoitus ja investoinnit (pdf)

Aluevaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2024 Oma Hämeen toisen talouden tasapainottamisohjelman, jota tarvitaan hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen vuoksi. Toisessa tasapainottamisohjelmassa säästöjä haetaan kehittämällä hankintojen johtamista sekä lisäämällä työntekijöiden välitöntä asiakastyötä ja työpanoksen joustavaa käyttöä. Näillä tasapainottamistoimilla tavoitellaan yhteensä 57 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 loppuun mennessä.

Talouden II tasapainottamisohjelma (pdf)

Ensimmäisen talouden tasapainottamisohjelman laatiminen oli valtion asettama ehto Oma Hämeen lainanottovaltuudelle. Oma Häme tarvitsi lisää lainaa Assi-sairaalahanketta varten.

Toukokuussa 2023 hyväksytyn ensimmäisen tasapainottamisohjelman päätavoitteena oli turvata Kanta-Hämeen asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmassa oli kuvattu rahoitusvajeen ja henkilöstöpulan aiheuttamat muutospaineet. Lisäksi ohjelmassa kuvattiin, millaisilla toimenpiteillä saadaan varmistettua palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä tarkoituksenmukainen palvelurakenne tiukkojen talousraamien puitteissa. 

Aluevaltuusto hyväksyi toukokuussa 2023 ensimmäisen tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet. Esitys ei pitänyt sisällään henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. 

Talouden I tasapainottamisohjelma  (pdf)

Joulukuussa 2023 aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelmasta sekä toisesta tasapainottamisohjelmasta, jolla halutaan hillitä kustannusten nousua vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja ja ylitöitä. 


Hyvinvointialueen tilikausi on kalenterivuosi. Aluehallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Aluevaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva hyvinvointialueen tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta.

Oma Hämeen tilinpäätös 2024 (pdf)

Henkilöstökertomus 2024 (pdf)

Ympäristöraportti 2024 (pdf)

Sitovien strategisten tavotteiden raportointi 2024 (pdf)

Tilintarkastuskertomus 2023 (pdf) 

Oma Hämeen tilinpäätös vuodelta 2023 (pdf)

Henkilöstökertomus vuodelta 2023 (pdf) 

Ympäristöraportti vuodelta 2023 (pdf)

Oma Hämeen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2022 (pdf)

Vanhojen organisaatioiden tilinpäätökset

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tilinpäätös vuodelta 2022 (pdf)

Eteva-kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2022

Sisältöjulkaisija

UUTINEN
26.02.2026

Hyvinvointialue katsoi tarjouksen hinnoittelun poikkeuksellisen alhaiseksi – valitusprosessi päättynyt

KHO ei myöntänyt valituslupaa ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa koskevassa asiassa.

Hyvinvointialue katsoi tarjouksen hinnoittelun poikkeuksellisen alhaiseksi – valitusprosessi päättynyt

UUTINEN / 26.02.2026

KHO ei myöntänyt valituslupaa ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa koskevassa asiassa.

UUTINEN / 26.02.2026

Hyvinvointialue katsoi tarjouksen hinnoittelun poikkeuksellisen alhaiseksi – valitusprosessi päättynyt

Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei 18.2.2026 antamallaan päätöksellä myöntänyt valituslupaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa koskevassa asiassa. Ratkaisu ei ollut yksimielinen. Yksi oikeusneuvos olisi myöntänyt valitusluvan. KHO ei siten anna ratkaisua varsinaiseen valitukseen, ja markkinaoikeuden 27.11.2025 antama päätös jää voimaan.

KHO arvioi valitusluvan myöntämisen edellytyksiä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n perusteella. Korkeimman hallinto-oikeuden enemmistön mielestä asiassa ei ollut perusteita valitusluvan myöntämiselle. 

Markkinaoikeus kumosi marraskuussa 2025 hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemän hankintapäätöksen. Päätöksellä Fodbar Oy -ryhmittymä oli valittu palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Markkinaoikeus katsoi, ettei Palmia Oy:n tarjousta olisi saanut sulkea pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella, koska kyseistä menettelyä ei ollut kuvattu riittävän tarkasti tarjouspyyntöasiakirjoissa. Markkinaoikeus ei ottanut kantaa siihen, oliko Palmian tarjous tarjouspyynnön mukainen.

Hyvinvointialue arvioi tarjouksen hinnoittelun poikkeuksellisen alhaiseksi

Hyvinvointialue katsoi alkuperäisessä hankintapäätöksessään, että Palmia Oy:n sairaala-aterioiden hinnoittelu oli poikkeuksellisen alhainen suhteessa tarjouspyynnössä edellytettyyn palvelukokonaisuuteen. Tämä herätti kysymyksiä siitä, kattaako hinnoittelu kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt tehtävät ja kustannukset.

– Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan tarjouksessa ilmoitettujen sairaala-aterioiden täysin poikkeuksellinen hinnoittelumalli oli ongelmallinen suhteessa tarjouspyynnössä määriteltyyn palvelukokonaisuuteen. On tärkeää varmistaa, että tarjottu hinta kattaa kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt tehtävät ja kustannukset sekä mahdollistaa palvelun kestävän toteuttamisen koko sopimuskauden ajan. Tarjouksen selkeä alihinnoittelu voi vääristää kilpailua ja muodostaa hankintayksikölle toiminnallisen riskin. Lisäksi julkisten varojen vastuullinen käyttö edellyttää, että tarjoukset ovat sekä hinnaltaan että sisällöltään kestäviä, läpinäkyviä ja tarjouspyynnön mukaisia, sanoo toimialajohtaja Jussi Savola.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen mukaan asiassa oli kyse vastuullisen toiminnan varmistamisesta hyvinvointialueella.

– Pidän tätä ratkaisua erikoisena. Jotain asian vaikeudesta kertoo se, että korkein hallinto-oikeus on äänestänyt valitusluvan myöntämisestä. Kilpailutuksessa toimittaja on ilmoittanut yksikköhinnat liike- ja ammattisalaisuuksiksi. Esimerkinomaisesti voin kuitenkin todeta, että muun muassa sairaala-aterioiden hinnoittelu oli tasolla, joka herätti vakavia kysymyksiä kustannusten kattamisesta. Olemme hyvinvointialueella leikanneet menoja kaikesta mahdollisesta. Ei ole mitään syytä olla valitsematta halvinta tarjousta, ellei hintataso ole merkittävällä tavalla poikkeava, Naukkarinen sanoo.

Palvelut turvataan keskeytyksettä

Markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti tarjoukset on vertailtava uudelleen ja asiassa on tehtävä uusi hankintapäätös, mikäli hankinta toteutetaan alkuperäisen tarjouskilpailun perusteella. Alkuperäistä hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön markkinaoikeuden asettaman kiellon vuoksi. 

Ateria- ja laitoshuoltopalveluiden koskevat sopimukset on siirretty Oma Hämeen tukipalvelut Oy:lle. Välttämättömät palvelut on turvattu väliaikaisella sopimusjärjestelyllä.

Hyvinvointialue ja Oma Hämeen tukipalvelut Oy arvioivat lähiviikkoina seuraavat toimenpiteet korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen. 

Riihimäen sairaala ja pysäköintialue
UUTINEN
30.09.2025

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki allekirjoittivat kiinteistösopimuksen

Sopimus koskee Riihimäen sairaalan tonttia, paloasemaa ja Riihikotia.

Riihimäen sairaala ja pysäköintialue

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki allekirjoittivat kiinteistösopimuksen

UUTINEN / 30.09.2025

Sopimus koskee Riihimäen sairaalan tonttia, paloasemaa ja Riihikotia.

Riihimäen sairaala ja pysäköintialue

UUTINEN / 30.09.2025

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki allekirjoittivat kiinteistösopimuksen

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat tiistaina 30. syyskuuta allekirjoittaneet sopimuksen kiinteistöjärjestelystä, jossa osapuolet luovuttavat toisilleen omistamiaan kiinteistöjä ja päivittävät vuokra- ja omistussuhteita.

Järjestelyn myötä hyvinvointialue luovutti Riihimäen kaupungille Riihimäen sairaalan tontin, mutta säilytti omistuksessaan tontilla sijaitsevat rakennukset ja jatkaa tontin vuokraamista kaupungilta. Vastaavasti Riihimäen kaupunki myi hyvinvointialueelle Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman. Hyvinvointialue maksoi kaupan yhteydessä kaupungille välirahaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Hinta perustuu ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiin markkina-analyyseihin.

Järjestely selkeyttää molempien osapuolten kiinteistöomistuksia ja tukee molempien tahojen strategisia tavoitteita. Hyvinvointialue voi keskittyä omistamaan ja kehittämään toiminnan kannalta välttämättömiä kohteita ja samalla keventää hallinnollista ja taloudellista taakkaansa. Riihimäen kaupungille järjestely puolestaan merkitsee sote-kiinteistöihin liittyvien riskien pienentymistä sekä mahdollisuutta kehittää alueita pidemmällä aikavälillä.

Järjestely on hyväksytty aiemmin aluevaltuustossa ja Riihimäen kaupungin toimielimissä. Sopimus voitiin allekirjoittaa nyt, kun valtioneuvosto hyväksyi 25.9. muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Keskeisiä kohteita palveluverkon ja kaupunkistrategian kannalta

Riihikoti ja Riihimäen paloasema ovat hyvinvointialueen palveluverkon kannalta keskeisiä kohteita Riihimäellä. Niiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen tukee pitkäjänteistä palvelutoiminnan suunnittelua ja investointien hallintaa. Sairaalan tontin siirtyminen kaupungille puolestaan mahdollistaa alueen kaavoituksen ja kehittämisen kaupunkistrategian mukaisesti.

Järjestelyn jälkeen hyvinvointialue jatkaa Riihikodin ja paloaseman tonttien vuokraamista kaupungilta. Kaupunki omistaa edelleen tontit, mutta riskienhallinta sekä kiinteistöjen ylläpito- ja purkuvastuut ovat siirtyneet hyvinvointialueelle. Kaupungille kertyy vuokrista ja kiinteistöveroista noin 350 000 euron vuotuiset tulot. Lisäksi kaupunkikonsernin lainakanta pieneni noin kolmella miljoonalla eurolla, kun paloasemayhtiön laina siirtyi hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueelle järjestely on myös taloudellisesti kannattava. Sairaalatontin myynti toi kertaluonteisen myyntivoiton, ja kokonaisuutena järjestelyn tulosvaikutus on kymmenen vuoden aikajänteellä positiivinen, arviolta 7–10 miljoonaa euroa. Myös Riihikodin kiinteistön investointitarve on huomioitu laskelmissa, eikä se heikennä kokonaiskannattavuutta.

Uutisgrafiikka - Taloja ja aurinko
UUTINEN
04.12.2025

Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä

Hyvinvointialue on valmistelut useita kiinteistökauppoja alueen kuntien kanssa.

Uutisgrafiikka - Taloja ja aurinko

Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä

UUTINEN / 04.12.2025

Hyvinvointialue on valmistelut useita kiinteistökauppoja alueen kuntien kanssa.

Uutisgrafiikka - Taloja ja aurinko

UUTINEN / 04.12.2025

Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä

Oma Häme on valmistellut useita kiinteistökauppoja alueen kuntien kanssa. Neuvotteluja on käyty Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kanssa.

Kiinteistökauppojen taustalla ovat hyvinvointialueen ja kuntien väliset vuokrasopimusneuvottelut, joissa on myös tarkasteltu vuokralla olevien toimipisteiden omistusta. Oma Häme näkee omistamisen strategisesti tärkeänä palveluverkon pitkäjänteiselle kehittämiselle, kiinteistöjen elinkaaren hallinnalle ja taloudelliselle liikkumavaralle. Omistukseen siirtyminen vähentää hyvinvointialueen toimintakuluja ja pienentää omistajavaihdoksiin liittyviä riskejä.

Hyvinvointialueen tavoitteena on jatkaa toimintaansa pääosin nykyisissä toimitiloissa – omistuksen siirto mahdollistaa toimitilojen kehittämisen hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointialue pyrkii pidentämään keskeisten toimipisteiden käyttöikää niin, että rakennuskannan laajempi uudistaminen tehtäisiin 2040–2050 -luvuilla.

– Olemme tunnistaneet, että palveluiden kysyntä kasvaa erityisesti 2030-luvulla. Hyvinvointialueen ensimmäiset toimintavuodet ovat osoittaneet, että toiminta on tällä hetkellä muutoksessa, joka vaikuttaa myös tilatarpeisiin. Myös teknologiset ja tekoälyratkaisut tulevat muuttamaan palveluiden tuottamistapaa, jolla on heijasteita tilatarpeisiin. Tässä hetkessä voi olla vaikeaa määrittää, mitkä ovat tulevaisuuden tilatarpeet, toteaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

– Ajattelen, että nyt on viisasta pyrkiä toimimaan nykyisissä toimipisteissä, niin kauan kuin se on mahdollista ja uudistaa palvelurakenteita. Tämän jälkeen osaamme paremmin määrittää tulevaisuuden tilatarpeita, jatkaa Kukkonen.

Tuttuja toimipisteitä ja uutta toimintaa

Päätöksenteko kiinteistökaupoista etenee eri kunnissa eri tahtiin – aluehallitus käsittelee kauppoja kokouksissaan 1. ja 8. joulukuuta ja aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen osalta kiinteistökaupoista 16. joulukuuta. Kauppojen toteutuminen vaatii myös valtioneuvoston hyväksymän muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Investoinnit on tarkoitus kattaa Oma Hämeen kassavaroista, pitkäaikaista rahoitusta ei tämänhetkisen ennusteen mukaan tarvita. Tarkoituksena on, että rakennukset siirtyisivät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Oma Häme on ostamassa Hämeenlinnan kaupungilta Jukolan ja Ojoisten terveysasemia. Ojoisille suunnitellaan uutta lastensuojeluyksikköä, joka mahdollistaisi ostopalveluiden vähentämisen. Jukolan terveysasemalle on tarkoitus rakentaa lisää tiloja suun terveydenhuollolle. Laajennus vahvistaisi Hämeenlinnan seudun suunterveydenhuollon palveluja ja perustuu palveluverkkosuunnitelmaan.

Jokioisilla Oma Hämeen omistukseen on siirtymässä Intalan kartano, jossa hyvinvointialueella on ikäihmisten ympärivuorokautista palveluasumista. Riihimäellä taas Oma Häme ostaisi kaupungilta Mäkikujan perhekeskuksen.

Forssassa valmistellaan Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman ja Forssan pääterveysaseman ostoa. Hausjärven kanssa neuvotellaan Lehtimajan ostosta. Lehtimaja on Oitissa sijaitseva ikäihmisten asumisen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkö.

– Näiden kiinteistökauppojen jälkeen hyvinvointialueen omistuksessa on palveluverkon kannalta keskeiset kiinteistöt. Oma Häme jatkaa edelleen aktiivisesti kiinteistökannan ja omistusrakenteiden kehittämistä. Keskeinen tavoite on, että seiniin sitoutuneita euroja voidaan siirtää eri järjestelyillä palveluiden tuottamiseen, sanoo Kukkonen.

Lue lisää: Oma Häme suunnittelee rakennuskauppoja alueen kuntien kanssa - Oma Häme