Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion yleiskatteiseen rahoitukseen. Hyvinvointialue päättää itse rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Rahoituksen taso kohdennetaan alueille laskennallisten kriteereiden perusteella ja tarkistetaan vuosittain.
Oma Hämeen vuosibudjetti on noin 890 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 800 miljoonaa. Loppu koostuu asiakasmaksuista ja muista toimintatuloista.
Hyvinvointialueen on laadittava kullekin kalenterivuodelle talousarvio, jonka aluevaltuusto hyväksyy edellisen vuoden loppuun mennessä. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvio sisältää hyvinvointialueen tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot, ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.
Aluevaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2024 Oma Hämeen toisen talouden tasapainottamisohjelman, jota tarvitaan hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen vuoksi. Toisessa tasapainottamisohjelmassa säästöjä haetaan kehittämällä hankintojen johtamista sekä lisäämällä työntekijöiden välitöntä asiakastyötä ja työpanoksen joustavaa käyttöä. Näillä tasapainottamistoimilla tavoitellaan yhteensä 57 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Ensimmäisen talouden tasapainottamisohjelman laatiminen oli valtion asettama ehto Oma Hämeen lainanottovaltuudelle. Oma Häme tarvitsi lisää lainaa Assi-sairaalahanketta varten.
Toukokuussa 2023 hyväksytyn ensimmäisen tasapainottamisohjelman päätavoitteena oli turvata Kanta-Hämeen asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmassa oli kuvattu rahoitusvajeen ja henkilöstöpulan aiheuttamat muutospaineet. Lisäksi ohjelmassa kuvattiin, millaisilla toimenpiteillä saadaan varmistettua palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä tarkoituksenmukainen palvelurakenne tiukkojen talousraamien puitteissa.
Aluevaltuusto hyväksyi toukokuussa 2023 ensimmäisen tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet. Esitys ei pitänyt sisällään henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.
Joulukuussa 2023 aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelmasta sekä toisesta tasapainottamisohjelmasta, jolla halutaan hillitä kustannusten nousua vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja ja ylitöitä.
Hyvinvointialueen tilikausi on kalenterivuosi. Aluehallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Aluevaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva hyvinvointialueen tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta.
Aluevaltuusto päätti sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista sekä pelastustoimen maksuista
Aluevaltuusto oli tiistaina koolla vuoden viimeisessä kokouksessaan Hämeenlinnassa. Päähuomio pitkäksi venyneessä kokouksessa oli talousarvion käsittelyssä, josta on oma tiedotteensa. Lue lisää: Aluevaltuusto päätti talousarviosta maratonkokouksessaan
Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan talousarvion lisäksi perusteellisesti myös sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja. Aluevaltuusto päätti, että hoitopuhelut voivat olla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa olla käyntiä vastaavaksi etäpalvelu. Tällöin yhdenvertaisuuden vuoksi on syytä periä niistä sama asiakasmaksu. Lisäksi valtuusto päätti, että ryhmämuotoisesta fysioterapiapalvelusta peritään jatkossa asiakasmaksuna 50 prosenttia aluevaltuuston vuosittain vahvistamasta fysioterapeutin käyntihinnasta.
Muut asiakasmaksut herättivät keskustelua ja asioista päätettiin useiden äänestysten jälkeen. Vasemmiston valtuutettu Aapo Reima esitti, että lapsiperheiden tilapäinen ja säännöllinen kotipalvelu olisi jatkossakin maksutonta. Useat valtuutetut olivat huolissaan lapsiperheiden ahdingosta ja kannattivat Reiman esitystä. Reiman muutosesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitykselle äänin 24–34. Jatkossa lapsiperheiden tilapäisestä ja säännöllisestä kotipalvelusta peritään kohtuullinen maksu, mutta maksuttomina pysyvät edelleen sosiaalityön kotipalvelu ja lastensuojelun avohuollon kotipalvelu.
Valtuutetut esittivät useampia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon ensi vuoden asiakasmaksuihin, mutta kaikki esitykset hävisivät äänestyksissä selvin luvuin. Juhani Lehto (vas.) esitti maksuvapautusta terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin ja alennusta terveydenhuollon maksuihin. Heini Ristavaara (kesk.) esitti alennusta vammaisten asiakasmaksuihin ja Tiina Metsäranta (vkk.) esitti alennusta erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksuihin.
Näin ollen aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä pelastustoimen maksut Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle 1.1.2025 alkaen esityslistan mukaisesti. Uusista asiakasmaksuista tiedotetaan vielä erikseen Oma Hämeen sivustolla. Kaikki asiakasmaksut löytyvät tästä tiedostosta (pdf)
Ensi vuoden kokousaikataulu lukittiin
Aluevaltuusto palautti uudelleen valmisteluun alueellisen hyvinvointisuunnitelman vuosille 2025–2028, koska siitä puuttui ikäihmisiä koskeva hyvinvointisuunnitelma. Muiden väestöryhmien suunnitelmat ovat valmiina, mutta valtuusto haluaa käsitellä kaikki yhtä aikaa.
Sen sijaan hyvinvointialueen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti. Samoin aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti raportin talouden 1 ja 2 tasapainottamisohjelmien tilanteesta, muutokset vuoden 2024 talousarvioon sekä alustavan investointiohjelman vuosille 2026–2029.
Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi kaksi vastausta valtuustoaloitteisiin. Toinen koski mobiilisovelluksen käyttöönottoa hyvinvointialueen keikka- ja sijaistyövuoroja varten. Toinen aloite koski henkilöstö pyöräilyn edistämistä. Lisäksi aluevaltuusto päätti ensi vuoden kokousaikataulustaan. Kokouksia pidetään ensi vuonna seitsemän ja vuoden ensimmäinen kokous on 18. helmikuuta Forssassa.
Aluevaltuusto päätti talousarviosta maratonkokouksessaan
Aluevaltuuston kokoontui tiistaina vuoden viimeiseen kokoukseensa Hämeenlinnaan. Valtuusto istui Ahveniston luentosalissa yli kymmenen tuntia keskustelemassa hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta. Voit katsoa maratonkokouksen tallenteen täältä.
Talousarviokäsittelyn aluksi kuultiin useampia puheenvuoroja. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen nosti omassa puheenvuorossaan esiin kuluneen vuoden onnistumisia ja palveluiden kehittymistä. Naukkarinen myös esitteli hyvinvointialueen keskeisiä strategisia tavoitteita, joiden toteutumista erityisesti ensi vuonna tullaan seuraamaan. Kaiken keskiössä on asiakkaat, joiden ympärille kootaan ammattilaiset ja teknologiset palvelut. Keskeistä on myös se, että asiakas saa sote-ammattilaisiin helposti yhteyden ja asiaansa nopeasti ratkaisun. Kun toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan, voidaan myös turvata palveluja. Naukkarinen muistutti, että hänen esittämänsä talousarvio on haasteellinen ja aikataulu sen toteuttamiseksi on kireä.
– Talousarvion riskejä pitää kuitenkin arvioida jatkuvasti toimeenpanon aikana. Silloin voidaan tarvittaessa esimerkiksi hillitä muutosten vauhtia, jos riskit kasvavat liian suuriksi, sanoo Naukkarinen.
Talousjohtaja Sampo Salo avasi omassa puheenvuorossaan Oma Hämeen talouslukuja, valtion rahoituspohjaa sekä toimintaympäristön muutoksia.
–Talouden toimintaympäristö on normalisoitunut kuluvan vuoden aikana. Alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on iso haaste ja se vaatii täysimääräisen onnistumisen kaikissa tasapainottamisohjelmissa. Joka tapauksessa hyvinvointialue siirtyy vuonna 2025 ylijäämäisten tilikausien aikaan. Nykyisellä rahoituspohjalla tilikausikohtainen tulos kääntyy kuitenkin jälleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä johdosta lisäsäästöt ovat välttämättömiä, jotta alijäämät eivät jää pysyväksi rasitteeksi hyvinvointialueen taseeseen, totesi Salo.
Alijäämien kattaminen edellyttää uusia toimenpiteitä
Valtuustoryhmien puheenjohtajien ryhmäpuheenvuoroissa nousivat esiin talouspäätöksiin liittyvä suuri vastuu sekä huoli palveluista, riittämättömästä rahoituksesta sekä alijäämän kattamisen tiukasta aikataulusta. Moni valtuutettu kiitti omassa puheenvuorossaan henkilökunnan venymistä ja ammattitaitoa, mutta muistutti myös muutosten mahdollisuuksista. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja asukkaiden yhdenvertaisuus korostuivat useissa puheenvuoroissa.
Talousarvion hyväksyminen vaatii tiukkoja päätöksiä, koska hyvinvointialueen talouden lähtökohdat vuodelle 2025 ovat erittäin haastavat. Alijäämää on kertynyt kahden ensimmäisen tilikauden aikana noin 130 miljoonaa euroa, ja sen kattaminen vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Vuodelle 2025 Oma Hämeen valtion rahoitus kasvaa yli 800 miljoonaan euroon, mikä on vajaat 9 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Rahoituksen kasvu on kuitenkin jälkijättöistä, eikä se riitä kattamaan kertyneitä alijäämiä.
Alijäämien kattamisen tiukka aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään kustannussäästöjä uusista kohteista sen lisäksi, että aiemmin hyväksyttyjen, kahden talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet on saatava toteutumaan täysimääräisesti. Myös keväällä päätettyjen palveluverkkomuutosten toimeenpano on edellytyksenä alijäämien kattamiselle. Alijäämien kattaminen edellyttää myös, ettei valtion rahoituksessa tapahdu oleellista heikennystä vuodelle 2026.
Aapo Reima (vas.) teki valtuustossa muutosesityksen, jolla olisi jatkettu alijäämien kattamisaikaa vuoden 2027 loppuun. Reiman muutosesitys hävisi äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitykselle äänin 18–41, joten alijäämät katetaan vuoden 2026 loppuun mennessä.
Forssan ja Riihimäen palveluista äänestettiin
Valtuusto äänesti useaan otteeseen talousarvioon liittyvistä, uusista tasapainottamistoimista. Erityisesti keskustelua herätti Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toimintaan suunnitellut muutokset, joista myös äänestettiin vilkkaasti. Aluevaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen tasapainottamistoimen, jossa Forssan sairaalan osasto F3 suljetaan, Riihimäen sairaalan yksi osasto muutetaan arviointiyksiköksi keväällä 2025 ja Forssan yksi osasto muutetaan arviointiyksiköksi syksyllä 2025. Tämän muutoksen on laskettu hillitsevän menokehitystä 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Erja Hirviniemi (vas.) esitti, ettei Riihimäen osastoa muuteta arviointiyksiköksi. Hirviniemen esitys hävisi äänestyksessä Johanna Häggmanin (kesk.) muutosesitykselle äänin 8-26, 25 tyhjää. Häggman esitti, että osastotoimintaa tiivistettäisiin siten, että Forssan osasto F3 suljetaan. Osasto F1 muutettaisiin kahdeksi osastoksi: toinen sisätauti- ja toinen kirurgispainotteiseksi perusterveydenhuollon osastoksi. Riihimäen yksi osasto muutettaisiin arviointiyksiköksi keväällä 2025 ja Forssan yksi osasto syksyllä 2025. Tämä muutosesitys hävisi aluehallituksen pohjaesitykselle äänin 16–41, 2 tyhjää.
Aluevaltuusto äänesti myös Riihimäen ja Forssan jäljellä olevien osastojen toiminnan siirtämisestä Assi-sairaalaan lähivuosina. Aluehallituksen pohjaesitys oli, että ennen siirtoa syksyllä 2025 arvioidaan kotisairaalatoimintojen riittävyys ja erikoissairaanhoidon osastojen tiivistäminen siten, että perusterveydenhuollon osastopaikkoja voidaan kasvattaa uudessa Assi-sairaalassa. Tarkoituksena on, että asia käsitellään vuoden 2026 talousarvion yhteydessä, jolloin tehdään tarvittavat tarkennukset kiinnittäen huomiota erityisesti palliatiiviseen hoitoon. Tämän arvioidaan hillitsevän menokehitystä 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Johanna Häggman esitti, että 2025 syksyllä arvioidaan kotisairaalatoimintojen ja muiden kotiin vietävien palveluiden riittävyys, ja että vuodeosastopalveluja pitää olla saatavilla seuduittain. Hannele Saari (kd.) puolestaan esitti, että aluehallituksen pohjaesitystä muutetaan vain niin, että Riihimäen ja Forssan jäljellä olevien osastojen toimintaa siirretään Assi-sairaalaan lähivuosina. Hyväksytty sanamuoto mahdollistaa sen, ettei koko toimintaa siirretä.
Äänestyksessä Saaren esitys voitti Häggmanin esityksen äänin 34–24, 1 tyhjä. Ja toisessa äänestyksessä Saaren esitys voitti aluehallituksen pohjaesityksen äänin 50–7, 2 tyhjää. Useat valtuutetut jättivät päätöksestä eriävän mielipiteensä.
Forssan ja Riihimäen asema nousi esiin vielä poliklinikkatoimintaa ja polikliinista kirurgiaa koskevassa tasapainottamisesityksessä. Aluehallituksen esitys hyväksyttiin äänestyksellä. Päätöksen mukaan poliklinikkatoimintaa ja polikliinista kirurgiaa siirretään muista hyvinvointialueen yksiköistä Kanta-Hämeen keskussairaalan yhteyteen, kun se on toiminnallisesti ja väestön tarpeet huomioiden välttämätöntä. Tavoitteena on, että usein erikoissairaanhoidon polikliinista palvelua käyttävät saavat palvelun lähipalveluna. Tämä toimenpide hillitsee menokehitystä 0,95 miljoonaa euroa vuonna 2025. Johanna Häggman esitti, että Forssan ja Riihimäen palvelukeskusten erikoisalojen poliklinikat ja polikliinisen kirurgian yksiköt jatkaisivat toimintaansa ja että poliklinikkatoimintojen sijoittuminen arvioidaan laajemmin Assin toiminnan vakiinnuttua. Häggmanin esitys hävisi äänin 18–41. Useampi altuutettu jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä.
Tasapainottamistoimien listassa todetaan vielä, että päiväsairaalatoiminta jatkuu sekä Forssassa että Riihimäellä myös vuoden 2025 jälkeen, vaikka syksyllä 2025 Assi-sairaalan käyttöönoton yhteydessä arvioidaan päiväsairaalatoimintaa ja Assin tilakapasiteettia.
Omaishoidon tukien alentamisesta tiukka päätös
Talousarvion tasapainottamistoimissa oli myös esitys omaishoidon tukien alentamisesta. Elise Oikari (kd.) esitti, että tuet säilytettäisiin nykytasolla. Oikarin muutosesitys hävisi äänestyksessä täpärästi aluehallituksen pohjaesitykselle 29–30. Aluevaltuuston päätöksellä omaishoidon tukia alennetaan palkkioluokissa 1 ja 3 kansalliseen keskiarvoon sekä nostetaan palkkioluokassa 2 kansalliseen keskiarvoon. Tämä hillitsee menokehitystä 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Muut aluevaltuuston hyväksymät tasapainottamistoimet koskevat muun muassa vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun ostopalvelun kilpailuttamista, ikäihmisten asumispalveluyksiköiden tuottavuutta parantamista ja ostopalveluiden lisäämistä kotihoidossa. Hyvinvointialueen omaan toimintaan kohdistuu Oma Hämeen tukipalvelu Oy:n tuottavuuden parantaminen sekä hallinnollisen työn tehostaminen.
Lisäksi on keväällä 2025 käynnistetään lisärahoituksen hakemisen valmistelu, josta aluehallitus kuitenkin päättää erikseen. Rahoitusta haetaan, jos toimintaympäristön muutokset tuovat lisää menoja, joita talousarviossa ei ole voitu ennakoida tai rahoituspohja uhkaa heiketä. Valtion päätöksen lisärahoituksesta tulee olla käytettävissä vuoden 2026 talousarvioprosessissa.
Valtuutetuilla oli omia säästöehdotuksia
Talousarviokirjaa käsiteltäessä valtuutetut toivat esiin omia säästö- ja panostusehdotuksiaan, joista muutosesityksinä äänestettiin. Hanna Jokinen (vas.) esitti, että luottamushenkilöiden palkkioita pienennetään. Maria Laakso (vas.) esitti lisäpanostusta kotisairaalaan ja Aapo Reima (vas.) järjestöavustusten leikkauksen perumista. Mikään muutosesityksistä ei saanut riittävästi kannatusta äänestyksissä.
Lisäksi Kylli Kylliäinen (kd.) esitti valtuustoryhmille maksettavien ryhmärahojen pienentämistä kahdella kolmasosalla. Muutosesitys herätti paljon keskustelua ja sen vuoksi pidettiin jopa neuvottelutauko, jonka jälkeen esitettiin 10 prosentin vähennystä. Kahden äänestyksen jälkeen aluevaltuusto päätti, että ryhmärahoja leikataan ensi vuonna 10 prosenttia. Aluevaltuustoryhmät saavat hyvinvointialueelta tukea eli ryhmärahaa, jota tänä vuonna on maksettu 5 000 euroa per valtuutettu. Ryhmärahaa voi käyttää muun muassa toimintakuluihin ja viestintään, ei kuitenkaan vaalikampanjointiin.
Lisäksi aluevaltuusto teki tekstilisäyksen ikäihmisten palveluiden käyttötalousosaan. Sen mukaan perhehoidon, mukaan lukien kiertävä perhehoito, jatkuvuus hyvinvointialueella turvataan ja sen vaikuttavuutta kehitetään edelleen. Tämän tukemiseksi perhehoidon määrärahasta ei leikata.
Tiedotetta on korjattu 18.12.2024 klo 15.08 täsmennyksillä, jotka liittyvät Johanna Häggmanin muutosesityksiin Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toiminnasta
Aluehallitus päätti talousarvioesityksestään äänestysten ja pitkän keskustelun jälkeen
Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli perusteellisesti hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviota, josta aluevaltuusto päättää 17. joulukuuta. Koko päivän kestäneessä kokouksessa oli pitkä asialista, mutta talousasioita käsiteltiin pisimpään. Aluehallituksen talousarvioesitys valtuustolle syntyi lukuisten äänestysten jälkeen.
Aluehallitus keskusteli alijäämien kattamisvelvoitteesta ja sen aiheuttamista talouspaineista. Aapo Reima (vas.) teki Johanna Häggmanin (kesk.) kannattamana muutosesityksen, jolla olisi jatkettu alijäämien kattamisaikaa vuoden 2027 loppuun. Reiman mukaan tämä olisi mahdollista, koska hyvinvointialueella on perustuslain määräämä velvoite turvata asukkaiden sote-palvelut. Reiman mukaan tämä on voimakkaampi velvoite kuin hyvinvointialuelaista tuleva velvoite kattaa alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Reiman muutosesitys hävisi äänestyksessä hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykselle äänin 10–3.
Häggman teki ensi vuoden talousarvion tasapainottamistoimiin liittyen kaksi muutosesitystä, joilla olisi viivästetty tai pienennetty Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toimintaan suunniteltuja muutoksia. Molemmat muutosesitykset hävisivät äänestyksessä selvin luvuin pohjaesitykselle.
Aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyy talousarvioesitykseen liittyvät uudet tasapainottamistoimet. Kokouksessa tasapainottamistoimien listaan tehtiin muutoksia ja täsmennyksiä. Päiväsairaaloiden toimintaa arvioidaan syksyllä 2025 ASSI-sairaalan käyttöönoton yhteydessä, mutta päiväsairaalatoiminta jatkuu sekä Forssassa että Riihimäellä.
Lisäksi linjattiin, että poliklinikkatoimintaa ja polikliinista kirurgiaa siirretään muista hyvinvointialueen yksiköistä Kanta-Hämeen keskussairaalaan, kun se on toiminnallisesti välttämätöntä ja palvelee väestön tarpeita. Omaishoidon tukea esitetään alennettavaksi palkkioluokissa 1 ja 3 kansalliseen keskiarvoon ja nostetattavaksi palkkioluokassa 2 kansalliseen keskiarvoon. Lisäksi aluehallitus teki talousarviokirjaan joitakin tekstimuutoksia.
Aluevaltuusto päättää talousarviosta kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistaina 17. joulukuuta. Klo 14 alkavaa kokousta voi seurata suorana omahame.fi -sivuston kautta.
Kotihoidon ostopalvelujen laajentamisesta päätös
Lisäksi aluehallitus käsitteli ensi vuoden talousarvioon liittyen sairaaloiden ja ikäihmisten asumispalveluihin suunniteltuja muutoksia. Niissä esitetään muutoksia erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintoihin. Lisäksi on esitetty, että joitakin vuodeosastoja muutettaisiin lyhytaikaisiksi arviointi- ja kuntoutusosastoiksi. Aluehallitus päätti, että muutossuunnitelmista laaditut selvitykset ovat riittäviä, jotta valtuusto voi asiaa käsitellä talousarvion yhteydessä.
Aluehallitus päätti lisäksi esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy muutokset vuoden 2024 talousarvioon esityslistan mukaisesti.
Aluehallitus päätti myös ikäihmisten kotihoidon ostopalveluiden laajentamisesta. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä 250 kotihoidon asiakasta on siirtynyt ostopalveluihin ja sama määrä myös vuoden 2026 loppuun mennessä. Oma Hämeen on saatava omien kotihoitopalvelujen tueksi palveluntuottajia, jotta pystytään turvaamaan riittävät palvelut jatkossakin. Ostopalveluiden käytöllä hillitään myös kustannusten kasvua, erityisesti vähentämällä oman henkilöstön ylityö- ja hälytyskorvauksia sekä vuokratyövoiman tarvetta.
Muutokset eivät vaikuta kotihoidon asiakkaiden palveluihin ja maksuihin, ainoastaan palveluntuottaja vaihtuu osalla asiakkaista. Asiakkaiden hoito ja palvelu jatkuvat entiseen tapaan. Siirtymävaihe tehdään mahdollisimman sujuvasti. Laadunvalvonta toteutuu ostopalveluissa samoin kuin omissakin yksiköissä.
Lisäksi aluehallitus päätti esittää useampaa asiakasmaksuja koskevaa asiaa aluevaltuustolle päätettäväksi esityslistan mukaisina.
Ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden tuottajaksi Fodbar Oy
Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankinnasta. Oma Häme on kilpailuttanut syksyn aikana toimijoita neuvottelumenettelyllä. Hankinnan kohteena ovat hyvinvointialueen yksiköt Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla, joissa ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalvelut hankitaan tällä hetkellä ulkoisena ostopalveluna.
Ateria- ja ruokapalveluiden hankinta sisältää palveluasumisen ja sairaalan ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut sekä kahvilapalvelun Riihimäen sairaalassa. Hankintaan ei sisälly ikääntyneiden kotiin vietäviä aterioita. Laitoshuoltopalveluiden hankinta sisältää muun muassa siivous-, vuodehuolto-, jätehuolto- sekä apuvälineidenhuoltotehtäviä hyvinvointialueen eri yksiköissä. Hankinnalla haetaan yhtenäistä toimintamallia, tasalaatuisuutta ja kustannussäästöjä. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää työnjakoa tukipalveluhenkilöstön ja yksiköiden henkilökunnan kesken sekä parantaa huoltovarmuutta.
Neuvottelumenettelyssä oli mukana neljä yritystä, joista yhden tarjousta ei lopulta hyväksytty. Laatu- ja hinta-arvioinnin perusteella palveluntuottajaksi valittiin Fodbar Oy:n ryhmittymä. Nyt tehty hankintapäätös ei muodosta sopimussuhdetta, vaan hankinnasta laaditaan erillinen sopimus palveluntuottajan kanssa. Hankinnan sopimuskausi on nelivuotinen, vuoden 2028 loppuun. Hankinnan ennakoitu arvo sopimuskaudelle on 44 miljoonaa euroa.
Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 16. joulukuuta.