Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä
Rahoitus- ja investointijohtaja kirjoittaa, kuinka hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä...
Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä
ARTIKKELI / 28.05.2026
Rahoitus- ja investointijohtaja kirjoittaa, kuinka hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä...
ARTIKKELI / 28.05.2026
Hyvinvointialueiden talouden ohjaus ei enää näytä, eikä tunnu ratkaisukeskeiseltä. Enemmänkin tämä alkaa näyttää menettelyjen kierteeltä, joka vain syvenee koko ajan.
Valtio rahoittajana ja eri ministeriöt tuntuvat kehittävän uusia menettelyjä sitä tahtia, että perässä on vaikea pysyä. Meillä on jo käytössä lisärahamenettely, ennakollinen arviointimenettely, lainanottovaltuusmenettely ja varsinainen arviointimenettely. Nyt eduskunnassa valmistellaan vielä lisäaikamenettelyä.
Ymmärrän kyllä, että ohjaukseen tarvitaan välineitä. Mutta kun poikkeusmenettelyistä tulee arkea, ollaan aika kaukana normaalista. Kun tähän lisätään oikaisupyynnöt ja oikeudelliset prosessit, kokonaisuus alkaa näyttää jo aika hurjalta. Kanta-Hämekin on mukana lainanottovaltuusmenettelyssä ja meillä on avoinna kaksi oikaisupyyntöä rahoituksesta ja kuulemismenettelystä. Taas yksi menettely lisää. Samaan aikaan nämä prosessit, menettelyt ja ohjaus vievät huomiota pois siitä, minkä pitäisi olla keskiössä eli palveluiden uudistaminen ja kehittäminen.
Rehellisesti sanottuna olen aika huolissani siitä, mihin tämä johtaa. Aikaa kuluu ainakin valtavasti - ministeriöissä, oikeuskanslerilla ja alueiden virkamiehillä. Tilanne muistuttaa välillä lapsuuden Muuttuva labyrintti -peliä. Hyvinvointialue yrittää rakentaa toiminnan ja talouden reittiä pala kerrallaan. Juuri kun oikea suunta alkaa löytyä, joku siirtää palikoita ja käytävä muuttuu. Ja tällä hetkellä niiden palikoiden siirtely tulee hyvinvointialueille ulkopuolelta.
Uusin muutos on lisäaikamenettely. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt ministeriössä on valmisteltu mahdollisuutta myöntää lisäaikaa jopa vuoden 2029 loppuun saakka. Lain pitäisi tulla voimaan kesäkuun alussa. Aluevaltuusto on juuri päättänyt, että Oma Häme hakee lisäaikaa, kun se tulee mahdolliseksi.
Ajatus lisäajasta on sinänsä hyvä. Se auttaisi suunnittelemaan toimenpiteitä järkevämmin, ajoittamaan niitä paremmin ja hallitsemaan vaikutuksia. Mutta samaan aikaan lakimuutoksen valmistelu on tehty kiireellä, ja alueilta odotetaan suunnitelmia vielä nopeammalla aikataululla.
Tässä kohtaa on pakko kysyä, mihin jäivät hyvän virkavalmistelun periaatteet? Oikeassa elämässä kunnollisten suunnitelmien tekeminen vie 6–8 kuukautta. Nyt niitä tehdään muutamassa viikossa. Meidän isoimpia muutosohjelmiamme: talouden tasapainottamisohjelmia ja palveluverkkosuunnitelmaa, on valmisteltu yli puolen vuoden ajan ennen päätösesitystä. Minua on välillä sanottu nopeaksi virkamieheksi, mutta nyt alkaa Kukkonenkin jo pudota ratsailta.
Moni varmasti miettii, miksi muutostalousarvion ja lisäajan hakemisen valmistelua ei ole aloitettu aiemmin. Syy on aika yksinkertainen. Pelin palikat ovat muuttuneet viime kuukausina todella paljon. Vielä joulukuussa julkaistujen rahoituslaskelmien mukaan lisätoimenpiteitä ei olisi tarvittu.
Huhtikuussa tilanne muuttui taas: vuosien 2027–2029 rahoituksesta leikattiin noin 90 miljoonaa euroa. Se on iso raha suhteutettuna katettaviin alijäämiin ja Oma Hämeen vuosittaiseen valtion rahoitukseen, joka on esimerkiksi tänä vuonna 828 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä kohtaa hiekkaa meni aika reippaasti sekä toiminnan että talouden rattaisiin. Onneksi olimme kuitenkin valmistautuneet muutoksiin.
Otan toisen pelivertauksen, Rubikin kuution. Sitä voi pyörittää loputtomiin ilman, että ratkaisu löytyy. Mutta kun tietää oikeat liikkeet, palaset loksahtavat suht helposti paikoilleen. Nyt tätä hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä aikaa. Valtio rahoittaa, ministeriöt ohjaavat ja alueet yrittävät toteuttaa. Mutta värit eivät asetu paikoilleen, vaan menevät koko ajan enemmän sekaisin. Kukahan rohkenisi tekemään ne oikeat käännöt ? Vaihtoehtoja on kyllä esitetty.
rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme
Hämeenlinnassa koolla ollut aluevaltuusto hyväksyi myös hyvinvointiraportin.
Aluevaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen
UUTINEN / 09.06.2026
Hämeenlinnassa koolla ollut aluevaltuusto hyväksyi myös hyvinvointiraportin.
UUTINEN / 09.06.2026
Aluevaltuusto oli koolla Hämeenlinnassa 9. kesäkuuta ennen kesätaukoaan. Aluevaltuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2025.
Sen mukaan vuosi 2025 oli Oma Hämeelle myönteisen kehityksen vuosi. Hyvinvointialue teki ensimmäistä kertaa ylijäämäisen tuloksen, kun tilikauden tulos oli 23,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden paraneminen kertoo onnistuneista sopeutustoimista, toiminnan tehostamisesta sekä henkilöstön ja johdon sitoutumisesta muutoksiin. Vaikka talouden suunta on oikea, hyvinvointialueella on edelleen noin 85 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä, jonka kattaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia tulevina vuosina.
Tarkastuslautakunnan mukaan hyvinvointialue on onnistunut turvaamaan lakisääteiset palvelut talouden sopeutuksesta huolimatta. Hoitoon pääsy, palvelujen saatavuus ja asiakaskokemus ovat säilyneet pääosin hyvällä tasolla. Lautakunta nostaa kehityskohteiksi kuitenkin palvelujen vaikuttavuuden mittaamisen ja asiakastiedon hyödyntämisen.
Arviointikertomuksessa nostetaan esiin myös uuden Ahveniston sairaalan onnistunut toteutus. Hanke valmistui etuajassa ja alittaa budjetin.
Tarkastuslautakunta on arvioinut erityisesti sosiaalipalveluja, perhekeskuksen palveluja ja lastensuojelua. Palveluissa on nähtävissä myönteistä kehitystä, mutta myös kehittämistarpeita, esimerkiksi henkilöstön kuormituksen hallinnassa. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankinnan viivästymiseen ja siihen liittyviin riskeihin.
Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta esittää aluehallitukselle neljä kysymystä, jotka koskevat henkilöstön onnistumiskeskusteluja, konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumista, sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän tilannetta sekä ADHD-potilaiden hoidon vastuunjakoa ja resurssien riittävyyttä kouluterveydenhuollossa. Aluehallituksen tulee antaa vastauksensa aluevaltuustolle syyskuun loppuun mennessä.
Valtuutetut käyttivät arviointikertomuksesta puheenvuoroja, jossa nostettiin esille muun muassa Omavoima-palvelun rooli nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitamisessa sekä huoli lastensuojelussa työskentelevien työn kuormittavuudesta. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on luettavissa kokouksen esityslistan liitteistä.
Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään laissa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tuottaa arviointitietoa aluevaltuustolle, valvoa sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden toteutumista, valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat aluevaltuuston päätettäväksi sekä valvoa tilintarkastajan työn toteutumista.
Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja merkitsi tiedoksi vuoden 2025 tilintarkastuskertomuksen. Aluevaltuusto myös myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja viranhaltijoille. Tilinpäätös osoittaa 23,9 miljoonan euron ylijäämäistä tulosta. Tulos oli selvästi muutettua talousarviota parempi toimintatuottojen kasvun ja toimintakulujen ennakoitua pienemmän toteuman ansiosta. Hyvinvointialueen kertynyt alijäämä on kuitenkin edelleen 85,3 miljoonaa euroa.
Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Uusi laki alijäämien kattamisesta astui voimaan 1. kesäkuuta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö.
Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi raportin hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien toteutumisesta vuonna 2025. Raportointi koskee kahta talouden tasapainottamisohjelmaa, palveluverkkomuutoksia sekä käyttötalouden sopeuttamistoimia. Ohjelmien tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua, saavuttaa merkittäviä säästöjä ja kattaa hyvinvointialueen alijäämät. Tasapainottamistoimien toteutumista seurataan säännöllisesti aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Palveluverkkomuutosten toimeenpano on käynnistynyt suunnitellusti. Muutosten taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle säännöllisesti ohjelman edetessä.
Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 hyvinvointiraportin, joka kokoaa yhteen tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja niiden edistämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Raportti perustuu alueellisen hyvinvointisuunnitelman 2025–2028 tavoitteisiin ja sisältää myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumisen seurannan, sosiaalisen raportoinnin yhteenvedon sekä ikääntyneiden asumisen kehittämistä koskevan suunnitelman.
Hyvinvointityötä tehdään Kanta-Hämeessä erityisesti neljän tavoitteen ympärillä: osallisuuden, yhdenvertaisuuden, turvallisen arjen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Raportissa korostuu vahvasti ennaltaehkäisevän työn merkitys sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön pitkäjänteiset vaikutukset. Lue lisää hyvinvointiraportista: Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen
Oma Häme hakee lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen
UUTINEN / 19.05.2026
Oma Häme hakee lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.
UUTINEN / 19.05.2026
Tiistaina kokoontunut aluevaltuusto päätti, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta, ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö.
Lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Nykyisen lainsäädännön mukaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät pitäisi kattaa tämän vuoden loppuun mennessä.
Aluevaltuusto hyväksyi myös alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion. Mahdollinen lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen ei poista tarvetta tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa.
Katso 19.5.2026 valtuustokokouksen tallenne
Muutostalousarvio sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttavat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Ehdolliset muutokset astuvat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen.
Aluevaltuuston hyväksymä muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla turvataan palveluja ja vähennetään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja tullaan tekemään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostetaan 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmistellaan vuosille 2027–2029.
Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästöt on arvioitu saavutettavan automaation hyödyntämisestä, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamisesta sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämisestä. Lisäksi on suunniteltu uudistuksia organisaatiorakenteeseen, ICT- ja tukipalveluihin sekä lisäyksiä omaan palvelutuotantoon lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollossa aiotaan kasvattaa Assi-sairaalan vetovoimaa ja samalla vähentää muiden hyvinvointialueiden palvelujen käyttöä.
Aluevaltuusto hyväksyi ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti.
Aluevaltuustossa käytettiin lähes parikymmentä puheenvuoroa aiheeseen liittyen. Keskusteluissa nostettiin esille muun muassa ikäihmisten kotihoidon resurssit ja hoitajamitoitus, mitä lopulta myös ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen avasi puheenvuorossaan. Useampi valtuutettu korosti, että lisäajan hakeminen on välttämätöntä ja se on tervetullut päätös.
Aluevaltuusto teki yksimielisesti alijäämien kattamissuunnitelmaan tekstilisäyksen, joka liittyy muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutuksen seuraamiseen. Lisäyksen mukaan hyvinvointialue arvioi ja seuraa myös toimenpiteiden laajempia vaikutuksia, asiakkaita ja henkilöstöä kuullen sekä pyrkii estämään, hillitsemään ja korjaamaan mahdollisia haitallisia vaikutuksia.
Aluevaltuusto hyväksyi myös aluehallituksen esityksen, että Kanta-Hämeeseen ei perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset.
Päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostavat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjotaan Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä.
Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon.
Päätös edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.
Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös hyvinvointialueen strategian ja toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030. Molemmista aiheesta pidettiin vain yksi puheenvuoro.
Palvelustrategiaan lisättiin yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä. Palvelustrategian periaatteet ohjaavat päätöksentekoa sekä palvelujen järjestämistä ja kehittämistä.
Palvelustrategia perustuu neljään painopisteeseen: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kestävä uudistaminen ja kumppanuuksien kehittäminen. Ne tarjoavat selkeän suunnan palvelujen järjestämiselle ja auttavat varmistamaan, että strategia vastaa sekä lakisääteisiä velvoitteita että muuttuvaa palvelutarvetta taloudelliset reunaehdot huomioiden.
Palvelustrategian valmistelu on toteutettu yhteistyössä poliittisten päättäjien, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Asukkaiden näkemyksiä palvelustrategiaan ja sen toimeenpanoon kysyttiin lausuntoaikana Ota kantaa -sivustolla.
