UUTINEN / 04.12.2025

Talousarvio 2026: hyvinvointialueen alijäämän kattaminen aikataulussa jatkuu

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio on laadittu tilanteessa, jossa vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen menot kasvavat edelleen valtion rahoitusta nopeammin, ja rahoituksen arvioidaan heikkenevän vuosina 2026–2028. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että vuoden 2025 tulosennuste on laskenut 22,2 miljoonasta eurosta 13,9 miljoonaan euroon, mikä lisää ensi vuonna katettavaa alijäämää 8,4 miljoonalla eurolla.

Samaan aikaan julkisuuteen on noussut tietoja, joiden mukaan hyvinvointialueet – Kanta-Häme mukaan lukien – voisivat jatkossa saada yhden tai kahden vuoden lisäajan alijäämiensä kattamiseen ilman arviointimenettelyä. Talousarviota ei voi kuitenkaan suunnitella tämän tiedon varassa, koska lakimuutos ei vielä ole voimassa, eivätkä lisäajan hakemisen lopulliset ehdot ole tiedossa.

Lisäajan myöntäminen edellyttäisi ilmeisesti aluevaltuuston hyväksymää, muutostalousarviota vastaavaa suunnitelmaa, jonka mukaan alijäämät olisi katettu vuoden 2028 loppuun mennessä. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ei vielä esitä lisäajan hakemista, vaan siitä päätetään myöhemmin.

Oma Häme haluaa välttää arviointimenettelyn, joka voisi käynnistyä, mikäli suunnitelmaa alijäämän kattamista ei pidettäisi valtiovarainministeriössä uskottavana. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. 

– Lisäaikalain voimaantulo tapahtuu vasta keväällä, mikä monimutkaistaa sen käsittelyä hyvinvointialueella. Mutta lisäaika on erittäin tervetullut Oma Hämeellekin, toteaa Naukkarinen.

Hyvinvointialuejohtaja esittelee talousarvioesityksenä aluehallitukselle 8. joulukuuta. Esityksessä ei ole olennaisia euromääräisiä muutoksia suhteessa viime viikolla esillä olleeseen alustavaan talousarvioesitykseen.

Tasapainottamistoimista päätetään keväällä

Oma Hämeellä on poikkeuksellisen paljon toimintamuutoksia vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Muutoshallinnan vuoksi esitetään, että 30 miljoonan euron tasapainottamistoimista päätetään tarkemmin keväällä, kun mahdollinen lisäaika ja mahdollinen lisärahoitus ovat selvillä. Aikataulun katsotaan istuvan hyvin yhteen uuden strategian hyväksymisen kanssa. Toimialat ovat päivittäneet omat talousarvionsa ja -suunnitelmansa siten, että mahdollisen lisäajan vaikutukset on otettu huomioon.

Lisärahoitusta hyvinvointialue voi hakea vain lakisääteisten palvelujen turvaamiseen. Lisärahoitus ei ole keino yleiseen talouden tasapainottamiseen eikä rakenteellisen rahoitusvajeen korjaamiseen, eikä sitä voida käyttää kustannuksiin, jotka johtuvat esimerkiksi viivästyneistä päätöksistä tai sisäisistä organisaatiomuutoksista. Tämän vuoksi hyvinvointialuejohtaja ei esitä myöskään lisärahoituksen hakemista tässä vaiheessa.

Vuoden 2026 talousarviossa toimintatuotot ovat noin 124 miljoonaa euroa ja toimintakulut noin 830 miljoonaa euroa. Valtion yleiskatteellinen rahoitus on noin 827 miljoonaa euroa. Vuosikate on noin 112 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 95,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Talousarvio tukee aiemmin päätettyä talouden tasapainottamisohjelmaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan sekä palvelurakenteen muutoksilla että toiminnan tehostamisella. Talous on suunnitelmakaudella 2026–2028 edelleen ylijäämäinen, vaikka ylijäämän taso pienenee vuosittain.

Aluevaltuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta

Tulosaluetason tavoitteet, palvelutoiminnan volyymit sekä tasapainottamistoimien kohdentaminen tuodaan aluehallitukselle käsiteltäväksi 18. joulukuuta talouden käyttösuunnitelman yhteydessä.

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 8. joulukuuta hyvinvointijohtajan talousarvioesitystä vuodelle 2026 sekä vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa. Valtuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Myös ensi vuoden talousarvioesityksen lähtökohtana on palveluiden turvaaminen taloudellisesti kestävällä tavalla. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla.

Talousarvion tavoitteita toimialoittain ja taloustilanteen taustoja esitellään tarkemmin tässä tiedotteessa: Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut - Oma Häme

UUTINEN / 27.11.2025

Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut

Oma Häme on laatinut vuoden 2026 talousarviotaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028. 

Aiemmille vuosille asetettuihin talouden tasapainottamistavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy, mikä kasvattaa säästöpaineita. Jotta alijäämä voidaan kattaa määräajassa, hyvinvointialueen tulee tehdä selvästi ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2025 ja 2026. 

Hyvinvointialuejohtajan alustavan talousarvioesityksen tavoitteena on hillitä menoja ja keventää palvelurakennetta siten, että lakisääteiset palvelut ja asukkaiden yhdenvertaiset palvelut turvataan. Vuoden 2026 talousarviossa Oma Hämeen toimintatuotot ovat 124,3 miljoonaa, toimintakulut 838,3 miljoonaa ja toimintakate -714 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi on arvioitu 87,2 miljoonaa euroa ylijäämää, jolla on tarkoitus kattaa taseeseen kertyneet alijäämät. 

Kanta-Hämeen talousongelmien juurisyy on menokasvu vuoden 2022 siirtolaskelmasta vuoden 2023 tilinpäätökseen. Oma Hämeen menot kasvoivat tuolloin 14,4 prosenttia, kun valtakunnallinen kasvu oli 11,9 ja eri alueiden välinen vaihteluväli 4,2–17,4 prosenttia. Suurin menokasvu oli alueilla, joiden organisoituminen aidosti integroituneena alkoi vasta hyvinvointialueen aloittaessa. Vuoden 2023 jälkeen alueiden menokehitys on eriytynyt. Oma Häme on hillinnyt menokasvuaan voimakkaimmin koko maassa. Vuosina 2024–2025 Oma Hämeen toimintakatteen ennustetaan jopa supistuvan, kun se koko maassa kasvaa yli viisi prosenttia.  

Oma Hämeen taloussuunnittelu perustuu valtion uusimpiin laskelmiin sekä arvioihin henkilöstö- ja toimintamenojen kehityksestä. Erityisesti henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen kasvu lisäävät paineita, minkä vuoksi uusia säästö- ja tehostamistoimia arvioidaan jatkuvasti. 

Aluevaltuusto käsittelee talousarvioluonnosta talousseminaarissaan 27. marraskuuta. Talousarvion lähetekeskustelu käydään aluehallituksessa 1. joulukuuta. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelee varsinaisen talousarvioesityksensä aluehallitukselle 8. joulukuuta, ja aluevaltuusto tekee lopullisen päätöksen 16. joulukuuta. 

Palvelurakenteen uudistukset jatkuvat 

Alustavan talousarvioesityksen lähtökohtana on turvata palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla ja samalla vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla. 

Ikäihmisten palveluissa ympärivuorokautista palveluasumista vähennetään ja kevyempiä asumisratkaisuja lisätään. Kotihoitoa ja tukipalveluja vahvistetaan, ja palveluja sujuvoitetaan lisäämällä teknologian käyttöä. Tavoitteena on, että ikääntyvä asukas saa oikean palvelun oikeaan aikaan ja voi asua kotona mahdollisimman pitkään. 

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa pyritään vähentämään sijaishuollon tarvetta vahvistamalla perheiden varhaista tukea. Vammaispalveluissa palveluja yhdenmukaistetaan ja kotona asumista tuetaan. Työllisyyden ja kotoutumisen palveluissa painotetaan erityisesti nuorten sujuvia palveluketjuja. 

Terveydenhuollossa Ahveniston sairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2026 mahdollistaa aiempaa laajemman oman palvelutuotannon. Kiireettömän hoidon saatavuutta parannetaan ja hoitoketjuja sujuvoitetaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan avohoitoa ja kevennetään asumispalvelujen kustannusrakennetta. 

Pelastustoimessa valmius mitoitetaan riskiperusteisesti taloustilanteen tiukkuudesta huolimatta. Uusi Ahveniston pelastusasema vahvistaa alueellista toimintakykyä, ja ensihoidon ja pelastuksen resurssit kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. 

Hyvinvointialue panostaa edelleen palveluidensa ja toimintansa kehittämiseen. Esimerkiksi uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointimalli auttaa tunnistamaan palvelutarpeita entistä tarkemmin ja kohdentamaan resursseja kustannustehokkaasti. 

Asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan keskiössä. Päätökset tehdään vaikuttavuutta lisäten, hoitoketjuja parantaen ja palvelukokemusta vahvistaen. 

– On kriittisen tärkeää, että seuraamme päätöstemme vaikutuksia palveluihin ja asukkaiden hyvinvointiin. Tarkastelemme neljännesvuosittain lakisääteisten määräaikojen toteutumista ja arvioimme palvelurakenteen muutosten vaikutuksia asiakasmääriin ja hoidon tarpeeseen. Tavoitteemme on selkeä: menokasvun hillintä ei saa heikentää hyvinvointia, vaan sen on tuettava palveluiden kohdentumista entistä paremmin. Tämä edellyttää myös tapojen uudistamista siinä, miten palvelut järjestetään, toteaa Naukkarinen. 

Rahoitusjärjestelmän haasteet 

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisessa tutkimuksessa ja Oma Hämeen omassa asiakastyytyväisyysmittauksessa (NPS) asukkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla ja mitattu tyytyväisyys jopa parantunut. 

Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt suunnilleen ennallaan ja se on valtakunnallista tilannetta parempi. Tämä selviää Työterveyslaitoksen juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Yksiköiden ja ammattiryhmien välillä tilanteessa on kuitenkin merkittäviä eroja. 

– Hyvinvointialue ei selviydy haasteistaan, jos henkilöstö ei sitoudu muutokseen. Johtamista on jatkuvasti parannettava ja vahvistettava luottamusta hyvinvointialueen tulevaisuuteen. Vain työssään jaksavan, motivoituneen ja työnsä merkitykselliseksi kokevan henkilöstön avulla voimme onnistua, Naukkarinen sanoo.

Hyvinvointialueiden taloudellinen asema on valtakunnallisesti eriytynyt. Kanta-Häme ei ole merkittävästi hyötynyt eikä kärsinyt valtion rahoitusjärjestelmän alueellisesta jakautumisesta, mutta järjestelmän ennakoimattomuus on tuottanut Oma Hämeelle merkittäviä haasteita. 

Valtiovarainministeriö valmistelee lisäajan myöntämistä hyvinvointialueille alijäämien kattamiseen. Talousarviota ei voi kuitenkaan rakentaa lisäajan varaan, koska siitä ei ole vielä päätöstä. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. Lisäksi hyvinvointialue pohtii lisärahoituksen hakemista. 

– Olemme sisällyttäneet tästä talousarvioesitykseen 15 miljoonan toimenpiteet, ja jos lakimuutos tai lisärahoitus eivät toteudu, loput toimenpiteet valmistellaan kevään muutostalousarvioon. Kyse on erittäin mittavasta kokonaisuudesta, joka edellyttää meiltä vakaata, faktoihin perustuvaa päätöksentekoa.

UUTINEN / 04.12.2025

Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä

Oma Häme on valmistellut useita kiinteistökauppoja alueen kuntien kanssa. Neuvotteluja on käyty Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kanssa.

Kiinteistökauppojen taustalla ovat hyvinvointialueen ja kuntien väliset vuokrasopimusneuvottelut, joissa on myös tarkasteltu vuokralla olevien toimipisteiden omistusta. Oma Häme näkee omistamisen strategisesti tärkeänä palveluverkon pitkäjänteiselle kehittämiselle, kiinteistöjen elinkaaren hallinnalle ja taloudelliselle liikkumavaralle. Omistukseen siirtyminen vähentää hyvinvointialueen toimintakuluja ja pienentää omistajavaihdoksiin liittyviä riskejä.

Hyvinvointialueen tavoitteena on jatkaa toimintaansa pääosin nykyisissä toimitiloissa – omistuksen siirto mahdollistaa toimitilojen kehittämisen hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointialue pyrkii pidentämään keskeisten toimipisteiden käyttöikää niin, että rakennuskannan laajempi uudistaminen tehtäisiin 2040–2050 -luvuilla.

– Olemme tunnistaneet, että palveluiden kysyntä kasvaa erityisesti 2030-luvulla. Hyvinvointialueen ensimmäiset toimintavuodet ovat osoittaneet, että toiminta on tällä hetkellä muutoksessa, joka vaikuttaa myös tilatarpeisiin. Myös teknologiset ja tekoälyratkaisut tulevat muuttamaan palveluiden tuottamistapaa, jolla on heijasteita tilatarpeisiin. Tässä hetkessä voi olla vaikeaa määrittää, mitkä ovat tulevaisuuden tilatarpeet, toteaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

– Ajattelen, että nyt on viisasta pyrkiä toimimaan nykyisissä toimipisteissä, niin kauan kuin se on mahdollista ja uudistaa palvelurakenteita. Tämän jälkeen osaamme paremmin määrittää tulevaisuuden tilatarpeita, jatkaa Kukkonen.

Tuttuja toimipisteitä ja uutta toimintaa

Päätöksenteko kiinteistökaupoista etenee eri kunnissa eri tahtiin – aluehallitus käsittelee kauppoja kokouksissaan 1. ja 8. joulukuuta ja aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen osalta kiinteistökaupoista 16. joulukuuta. Kauppojen toteutuminen vaatii myös valtioneuvoston hyväksymän muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Investoinnit on tarkoitus kattaa Oma Hämeen kassavaroista, pitkäaikaista rahoitusta ei tämänhetkisen ennusteen mukaan tarvita. Tarkoituksena on, että rakennukset siirtyisivät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Oma Häme on ostamassa Hämeenlinnan kaupungilta Jukolan ja Ojoisten terveysasemia. Ojoisille suunnitellaan uutta lastensuojeluyksikköä, joka mahdollistaisi ostopalveluiden vähentämisen. Jukolan terveysasemalle on tarkoitus rakentaa lisää tiloja suun terveydenhuollolle. Laajennus vahvistaisi Hämeenlinnan seudun suunterveydenhuollon palveluja ja perustuu palveluverkkosuunnitelmaan.

Jokioisilla Oma Hämeen omistukseen on siirtymässä Intalan kartano, jossa hyvinvointialueella on ikäihmisten ympärivuorokautista palveluasumista. Riihimäellä taas Oma Häme ostaisi kaupungilta Mäkikujan perhekeskuksen.

Forssassa valmistellaan Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman ja Forssan pääterveysaseman ostoa. Hausjärven kanssa neuvotellaan Lehtimajan ostosta. Lehtimaja on Oitissa sijaitseva ikäihmisten asumisen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkö.

– Näiden kiinteistökauppojen jälkeen hyvinvointialueen omistuksessa on palveluverkon kannalta keskeiset kiinteistöt. Oma Häme jatkaa edelleen aktiivisesti kiinteistökannan ja omistusrakenteiden kehittämistä. Keskeinen tavoite on, että seiniin sitoutuneita euroja voidaan siirtää eri järjestelyillä palveluiden tuottamiseen, sanoo Kukkonen.

Lue lisää: Oma Häme suunnittelee rakennuskauppoja alueen kuntien kanssa - Oma Häme