UUTINEN / 12.08.2026

Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia

Oma Häme korjaa joidenkin asiakkaiden diagnoositietojen pysyvyysluokituksia heinä–elokuun aikana. Korjauksilla parannetaan potilastietojen laatua sekä tuetaan hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

Korjaukset koskevat noin 27 500 asiakasta, jotka ovat asioineet perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon vastaanotoilla vuoden 2025 aikana ja joilla on diagnosoitu joku pysyväisluonteinen sairaus. Muita asiakkaita korjaukset eivät koske.

Korjauksessa ei muuteta asiakkaalle kirjattua diagnoosia eikä arvioida asiakkaan terveydentilaa uudelleen. Muutos koskee ainoastaan diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa. Pysyväisluonteinen diagnoosi ei tarkoita, että sairaus olisi parantumaton, vaan että se luokitellaan kansallisen tautiluokituksen perusteella pitkäaikaiseksi tai pysyväisluonteiseksi.

Jos asiakkaan tietoja on korjattu, OmaKannassa näkyy diagnoosin pysyvyystiedon muutos määräaikaisesta pysyväisluonteiseksi ja muuttajana näkyy ”Tilastoiva robotti”. Korjaus näkyy yksittäisen käynnin kirjauksessa.

Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä

Vaikka tekninen korjaus näkyy OmaKannassa, se ei muuta asiakkaan hoitoa tai esimerkiksi diagnoosiin liittyviä etuuksia, kuten Kela-korvauksia. Korjaus ei edellytä asiakkaalta mitään toimenpiteitä.

Jos OmaKannassa näkyvä muutos herättää kysymyksiä, asian voi ottaa puheeksi seuraavan vastaanottokäynnin yhteydessä. Tarvittaessa asiakas voi olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköönsä.

Korjauksia tehdään vaiheittain heinä–elokuun 2026 aikana, ja osa korjauksista on jo tehty. Tämän vuoksi vuoden 2025 käyntitietojen yhteydessä voi näkyä vuonna 2026 tehty muutos. Korjaukset tehdään teknisesti robotin avulla. Robotti ei tee lääketieteellisiä päätöksiä, vaan toteuttaa ennalta määritellyt korjaukset lääkärin hyväksymän diagnoosilistan perusteella.

Diagnoosien korjaukset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansalliseen tautiluokitukseen. Kansallisen luokituksen käyttäminen terveydenhuollon kirjauksissa on lakisääteistä.
Kansallinen luokittelu saatiin Oma Hämeen potilastietojärjestelmässä käyttöön toukokuussa 2026. Aiemmin tietojärjestelmät eivät ole tukeneet luokittelua riittävällä tavalla, minkä vuoksi osa pysyväisluonteisista diagnooseista on voinut tallentua määräaikaisiksi.

Luokittelun käyttöönoton yhteydessä myös aiemmin kirjattuja diagnoositietoja on tarkasteltu ja niiden pysyvyystietoja korjataan vastaamaan kansallista luokitusta.

Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta. Erillisessä uutisessa kerromme, miten diagnoositietoja hyödynnetään hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena. Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

ARTIKKELI / 30.07.2026

Näin uusi sairaala saatiin toimimaan – lääkintätekniikka varmisti onnistuneen käyttöönoton

Ahveniston uuden sairaalan käyttöönotto on nyt saatu päätökseen. Uudet tilat ovat täyttyneet potilaista, henkilöstö on siirtynyt arkeen ja toiminta käynnistynyt.

Kulissien takana onnistuminen on rakentunut pitkän ja intensiivisen työn varaan. Yksi keskeisimmistä kokonaisuuksista on ollut lääkintätekniikka, joka on vastannut siitä, että tuhannet laitteet toimivat oikein heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Projektipäällikkö Kauro Mulari on koordinoinut lääkinnällisten laitteiden muuttoa ja käyttöönottoa.

– Tehtävä on vaatinut täyden sitoutumisen. Tämä on ollut intensiivisin työtehtävä, missä olen ollut mukana, Mulari sanoo.

Nykyajan sairaala ei toimi ilman lääkinnällisiä laitteita, eikä kyse ole pienestä määrästä. Assiin siirtyi noin 3 000 laitetta, kun alkuperäinen arvio oli noin 2 000. Laitteet vaihtelevat tietokonetomografialaitteista verenpainemittareihin, mutta jokaisella on oma roolinsa potilaan hoidossa.

– Jokainen laite on osa hoitoa ja jokaisen täytyy toimia, Mulari kuvaa.

Laitteet kulkivat läpi tarkasti suunnitellun prosessin. Se inventoitiin, merkittiin, tarkastettiin, siirrettiin, asennettiin ja testattiin. Samalla varmistettiin, että laite toimii yhteen sairaalan järjestelmien kanssa ja täyttää kaikki valmistajan vaatimukset. Työ ei alkanut muuttopäivinä, vaan paljon aiemmin.

Lääkintätekniikka oli mukana jo sairaalan suunnitteluvaiheessa. Varsinainen muuttoon valmistautuminen käynnistyi syksyllä, kun yksiköiden kanssa alettiin kartoittaa laitteita ja niiden tulevia sijainteja. Suunnittelu ulottui yksityiskohtiin, joissa esimerkiksi leikkaussalien, teho-osaston, dialyysin ja kuvantamisen laitesiirrot käytiin läpi jopa minuuttitasolla. Laitteita myös RFID-merkittiin, jotta niiden sijaintia ja käyttöä voidaan seurata uudessa sairaalassa.

Muuttopäivät olivat intensiivisiä ja rytmiltään tarkkoja. Päivä alkoi aikaisin, usein jo ennen kuutta, ja jatkui iltaan saakka. Päivän aikana seurattiin muuttavia yksiköitä, osallistuttiin useisiin palavereihin ja varmistettiin, että laitteet saatiin käyttöön suunnitellusti. Mukana oli jatkuvasti useita eri toimijoita, ja kokonaisuuden hallinta vaati jatkuvaa tilannekuvaa.

– Yksi onnistumisen edellytyksistä oli, että tieto kulki oikeaan aikaan oikeille ihmisille. Näin isossa kokonaisuudessa tiedonkulku ratkaisee paljon, Mulari sanoo.

Nopeat muutokset kuuluivat tilanteeseen, mutta yllätyksiä oli lopulta vähemmän kuin olisi voinut odottaa. Huolellinen valmistelu näkyi käytännössä.

– Muutto on nopearytminen tilanne, mutta yllättävän vähän tuli tilanteita, joita ei olisi voitu ennakoida. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kun yksiköt käynnistyivät uusissa tiloissa, työn tulokset näkyivät konkreettisesti. Yksi hetki on jäänyt erityisesti mieleen, kun huoli muuttui helpotukseksi.

– Lääkäri kertoi, että häntä huolestutti, toimivatko laitteet uudessa sairaalassa verkkojen osalta. Kun hän tuli aamulla testaamaan laitetta ja kaikki toimi kuten ennenkin, hän oli erityisen tyytyväinen. Se oli hieno hetki.

Lääkintätekniikan työssä kyse ei ole vain laitteista, vaan potilasturvallisuudesta. Laitteiden täytyy olla turvallisia ja toimivia, jotta hoito voi toteutua luotettavasti.

– Siksi niiden tarkastus ja käyttöönotto on niin tärkeää. Se varmistaa, että potilaat saavat hoitoa turvallisilla laitteilla, Mulari sanoo.

Suurin osa työstä tapahtuu ennen kuin potilas astuu sairaalaan. Kun kaikki toimii, sitä ei välttämättä huomata, mutta merkitys on silti keskeinen.

– Vertaan lääkintätekniikan työtä ihmiskehon verihiutaleisiin. Lääkintätekniikasta löytyy paljon yhteistä, jos kaikki sujuu sairaalassa hyvin meidän toimintaamme ei välttämättä huomata, mutta jos lääkintätekniikan toiminta sakkaa alkaa tämä näkyä sairaalan toiminnoissa häiriöinä.

Kun käyttöönotto on nyt ohi, tunne on luottavainen ja levollinen.

– Olen ylpeä koko sairaalan henkilökunnasta ja siitä, miten hyvin kaikki valmistautuivat muuttoon. Ja erityisen ylpeä olen lääkintätekniikan tiimin työstä ja siitä, miten kaikki puhaltivat yhteen hiileen.

UUTINEN / 27.07.2026

Muutoksia Viipurintien terveysaseman kuvantamispalveluihin elokuun lopusta alkaen

Kuvantamispalvelut siirretään Viipurintien terveysasemalta Oma Hämeen muihin toimipisteisiin elokuun lopussa. Röntgentutkimuksia tehdään Viipurintiellä perjantaihin 28.8. saakka - ultraäänitutkimuksia loppuvat jo tiistaina 25.8. Hammaskuvaukset jatkuvat normaalisti Viipurintiellä osana suun terveydenhuollon palveluja.

Syyskuun alusta Oma Hämeen kuvantamisyksiköt toimivat uudessa Ahveniston sairaalassa eli Assissa sekä Forssan ja Riihimäen sote-keskuksissa. Sote-keskukset toimivat sairaaloiden tiloissa: Forssassa osoitteessa Urheilukentänkatu 9 ja Riihimäellä Kontiontie 77. 

Asiakas saa ajanvarauskirjeessä aina tiedon toimipisteestä, jossa tutkimus tehdään sekä saapumisohjeet. Huomioithan, että lähetämme kutsukirjeitä myös Suomi.fi-viesteinä niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Omat ajat voi tarkistaa myös Oma Häme -sovelluksesta. Kuvantamistutkimuksiin tarvitaan aina lääkärin lähete.

Oma Häme käyttää kaikkia kuvantamisen toimipisteitä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti, jotta potilaat saavat tarvitsemansa tutkimukset mahdollisimman sujuvasti ja hoitotakuun mukaisesti. Tämän vuoksi asiakas saattaa saada ajan kuvantamistutkimukseen johonkin muuhun yksikköön, jossa asiakas muuten asioi. Tutkimuspaikka määräytyy aina hoidon tarpeen, tutkimuksen kiireellisyyden, tutkimuslaitteiden saatavuuden sekä hoidon sujuvuuden perusteella. Kaikkia tutkimuksia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä samassa toimipisteessä, eikä kaikkiin tutkimuksiin liity päivystyksellistä tarvetta.

Apua Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelusta

Ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee ottaa yhteyttä Erikoissairaanhoidon asiakaspalveluun puhelimitse tai chatin kautta. Ota yhteyttä asiakaspalveluun myös silloin, kun kuvantamistutkimuksen lähete on kirjoitettu terveysasemalla.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu on avoinna ma-pe klo 07.30 – 16.30. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 03 629 6262 – chat-asiointi onnistuu kirjautumalla asiointipalveluun joko Oma Häme -sovelluksessa tai verkkosivuilla.

Hattulalaisille muistutuksena, että Parolan terveysaseman terveyspalvelut tuottaa Terveystalo Oy, minkä vuoksi röntgentutkimukset tehdään Hämeenlinnassa, kauppakeskus Goodmanin toimipisteessä. Parolan terveysaseman asiakkaiden tulee olla ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyvissä asioissa yhteydessä Parolan terveysasemalle.

Kuvantamisen muutokset perustuvat aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Kuvantamisen henkilöstö Viipurintieltä siirtyy työskentelemään Oma Hämeen muihin toimipisteisiin.

Uutista muokattu: Parolan terveysaseman asiakkaiden tulee olla yhteydessä Parolan terveysasemalle, ei Terveystaloon.