Sairaalapalvelut

Marjanoksia maljakossa.

Sairaalapalvelut

Tarjoamme laadukkaita sairaalapalveluita useissa eri sairaaloissa ja myös kotiin. 

Sisältöjulkaisija

Kanta-Hämeen keskussairaala ilmasta kuvattuna.

STM:n esitys sairaalaverkon muutoksista vaatii lisäselvityksiä – kustannusvaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä

UUTINEN / 11.01.2024

Olli Naukkarinen jätti eriävän mielipiteen yhdessä kolmen muun hyvinvointialuejohtajan kanssa.

Kanta-Hämeen keskussairaala ilmasta kuvattuna.

STM:n esitys sairaalaverkon muutoksista vaatii lisäselvityksiä – kustannusvaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä

UUTINEN / 11.01.2024

Olli Naukkarinen jätti eriävän mielipiteen yhdessä kolmen muun hyvinvointialuejohtajan kanssa.

Kanta-Hämeen keskussairaala ilmasta kuvattuna.

UUTINEN / 11.01.2024

STM:n esitys sairaalaverkon muutoksista vaatii lisäselvityksiä – kustannusvaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on saanut Suomen sairaalaverkkoa koskevan selvityksensä valmiiksi.

11. tammikuuta julkaistussa selvityksessä on pohdittu sitä, kuinka monen sairaalan pyörittämiseen työvoimaa riittää Suomessa lähivuosina. Esitys sisältää muutoksia nykyisten keskussairaaloiden määrään, toimintoihin ja työnjakoon. Työryhmän ehdotukset on vaiheistettu vuosille 2026–2030.  

Työryhmän mukaan sairaala- ja päivystystoimintaa ja sen työnjakoa valtakunnallisesti on tarkasteltava henkilöstön ja osaamisen riittävyyden vuoksi. Työryhmä ei esitä sairaaloiden lakkautuksia, vaan palveluprofiilin muutoksia. Muutoksia esitetään, jotta erikoissairaanhoidon palvelut saadaan turvattua koko maassa. Samalla tavoitellaan säästöjä ja resurssien kohdentamista peruspalveluihin sote-uudistuksen periaatteiden mukaisesti. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen on ollut mukana sairaalaselvityksen ohjausryhmässä. Naukkarinen painottaa, että ennen päätöksiä on tehtävä vielä lisäselvityksiä ja tarkempia laskelmia ehdotettujen muutosten vaikutuksista.  

– Ennen säädösvalmistelua on selvitettävä kustannusvaikutukset kansallisella tasolla sekä arvioitava aiempien erikoissairaanhoidon keskittämistoimien vaikutukset. Lisäksi on selvitettävä suunniteltujen muutosten vaikutukset ensihoidon ja kuljetusten kustannuksiin sekä hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäselvitystarpeen laajuutta ajatellen tämä selvitys tuotiin julki mielestäni liian aikaisin, toteaa Naukkarinen.

Naukkarinen on yhdessä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden johtajien kanssa jättänyt eriävän mielipiteensä työryhmän esitykseen. Se koskeen keskussairaaloiden lukumäärää. Neljän hyvinvointialuejohtajan mukaan sairaaloiden tulevan lukumäärän tarkentamiseksi on vielä täydennettävä tietopohjaa ja syvennettävä vaikutusten arviointia. 

Keskussairaaloiden vastuualueisiin muutoksia?

Sairaalaverkostoa pohtineen työryhmän mukaan sairaaloiden rooleista, yhteistyöstä ja työnjaosta on säädettävä lailla. Työryhmä ehdottaa, että vuonna 2026 siirryttäisiin malliin, jossa jokaisella hyvinvointialueella saisi olla korkeintaan yksi laajan päivystyksen sairaala ja yksi synnytyksiä hoitava sairaala. Kanta-Hämeessä tilanne on jo nyt tämä.

Työryhmän mukaan erillisten, ympärivuorokautisten perusterveydenhuollon päivystyspisteiden määrää on syytä vähentää. Lisäksi työryhmä esittää vähennystä keskussairaaloiden määrään niin, että vuoden 2030 jälkeen Suomessa olisi viisi yliopistosairaalaa sekä 5–8 keskussairaalaa. Tällä hetkellä keskussairaaloita on Suomessa 15, joista yksi on Kanta-Hämeen keskussairaala.  

– Joitakin muutoksia sairaalaverkkoon varmasti tulee, mutta nyt esitetty malli ei tuo toivottuja säästöjä eikä ratkaise työvoimapulaa. Nyt hyvin isoja muutoksia perustellaan pienen, erikoistuneen ammattiryhmän resurssipulalla. Pula on todellinen, mutta mielestäni se ei ole syy tehdä näin isoja muutoksia ilman perusteellista arviointia ja laskelmia, Naukkarinen toteaa.
 
Työryhmän esitys sisältää myös ehdotuksen akuuttisairaaloista, jollaisiksi osa nykyisistä keskussairaaloista muuttuisi viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Akuuttisairaalassa ei hoidettaisi synnytyksiä, ei annettaisi tehohoitoa eikä siellä olisi leikkaussalia käytössä ympärivuorokautisesti. Esityksessä ei oteta kantaa siihen, mitkä nykyiset keskussairaalat mahdollisesti muuttuisivat akuuttisairaaloiksi.

Kanta-Hämeen keskussairaalan työvoimatilanne hyvä

Oma Hämeen näkökulmasta Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaa ei ole syytä muuttaa. Uusi Assi-sairaala on valmistumassa ja se on mitoitettu nykyisten palvelutarpeiden ja teknologian mukaisesti. Lisäksi keskussairaalan työvoimatilanne on tällä hetkellä hyvä. Ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö toimii virkasuhteessa olevien päivystävien lääkäreiden voimin. Myös pääosa Forssan ja Riihimäen poliklinikoista sekä operatiivisen puolen päivystykset toimivat omalla lääkärityövoimalla.

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa konservatiivisella palvelualueella kaikki hoitohenkilöstötoimet ovat täynnä. Operatiivisella palvelualueella on joitakin paikkoja avoinna, mutta työvoimatilanne sielläkin on parantunut. Keskussairaalaan on saatu rekrytoitua hoitajia myös hyvinvointialueen ulkopuolelta, ja sijaisuuksien täyttöaste on parantunut. Poliklinikoilla hoitajatilanne hyvä ja operatiivisten erikoisalojen lääkäreiden virat ovat täynnä. Tällä hetkellä muutama virka on avoimessa haussa. Myös synnytystoiminnassa kätilöiden toimet ovat täynnä ja kesän lomasijaisuuksiin on hakenut useita valmiita kätilöitä. 

–  Me jatkamme Kanta-Hämeessä omaa työtämme ja toiminnan kehittämistä. Keskussairaalan henkilöstötilanne on nyt erinomainen ja aiomme yhdessä pitää sen sellaisena, sanoo Kati Kortelainen, erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosalueylilääkäri.

Selvityksen taustalla useita syitä

Elokuussa asetetun työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotuksia erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja ympärivuorokautisten terveydenhuollon päivystysten työnjaosta ja yhteistyöstä kansallisena kokonaisuutena. Toimiva sairaala- ja päivystysverkosto on terveydenhuollon kansallisen varautumisen kulmakivi niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin.  

Lain mukaan kunkin hyvinvointialueen tulee ensisijaisesti huolehtia väestönsä perustason palveluista ja usein tarvittavista erityispalveluista. Erityisosaamisen varmistamiseksi on jatkossa tiettyjä erityispalveluita koottava suurempiin kokonaisuuksiin. Selvityksen taustalla on huoli terveydenhuollon henkilöstön riittävyydestä. Lääketieteen erityisosaaminen on jatkanut jakaantumistaan, eikä erityisosaajia enää riitä kaikkiin nykyisiin toimipisteisiin. Selvityksen taustalla on myös kertynyt hoito- ja palveluvelka sekä julkisen talouden vaikea tila. Lisäksi tiedossa on väestöprofiilin muutos ikääntyvien osuuden kasvaessa ja huoltosuhteen heiketessä.   

Selvityksen pohjalta on aloitettu virkavalmistelu hallituksen esitykseksi. Valmistelu aikana tehdään vielä lisäselvityksiä ja laskelmia. Asiasta järjestetään lisäksi normaali kuulemis- ja lausuntomenettely.

Ministeriön tiedote ja työryhmän esitys valtioneuvoston sivuilla

Oma Hämeen puhelinvaihde laajamittaiseen käyttöön 12. lokakuuta alkaen

UUTINEN / 05.10.2023

Ota numero 03 629 629 talteen.

Oma Hämeen puhelinvaihde laajamittaiseen käyttöön 12. lokakuuta alkaen

UUTINEN / 05.10.2023

Ota numero 03 629 629 talteen.

UUTINEN / 05.10.2023

Oma Hämeen puhelinvaihde laajamittaiseen käyttöön 12. lokakuuta alkaen

Hyvinvointialueen puhelinvaihdepalveluja on yhdistetty syys-lokakuun 2023 aikana. Samalla Oma Häme luopuu kuntien puhelinvaihteiden käytöstä. 

Hyvinvointialueen puhelinvaihteen numero on 03 629 629. Se palvelee sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin liittyvissä kysymyksissä arkisin klo 8-16. Kanta-Hämeen keskussairaalan puhelinvaihe 03 6291 palvelee sairaalan asiakkaita.

Janakkalan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin nykyisissä puhelinvaihdenumeroissa on asiakastiedotteet, jossa kerrotaan muutoksesta. Hämeenlinnan terveyspalveluiden puhelinnumero 03 621 9000 on käännetty suoraa hyvinvointialueen puhelinvaihteeseen 03 629 629. 

Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän puhelinvaihteisiin soitetut puhelut kääntyvät suoraan hyvinvointialueen puhelinvaihteeseen 03 629 629.

Muiden Kanta-Hämeen kuntien puhelinvaihteita on tiedotettu muutoksesta. Niiden puhelinvaihteet ohjaavat asiakkaat soittamaan hyvinvointialuetta koskevissa asioissa Oma Hämeen puhelinvaihteeseen.

Muutos on iso ja vaatii alkuvaiheessa kärsivällisyyttä niin asiakkailta kuin ammattilaisiltakin.

– Kuntien puhelinvaihteilla on paljon tietoa ja asiantuntemusta, joka on kertynyt vuosien aikana. Nyt Oma Hämeen puhelinvaihdetta hoitaa uusi toimija, jolle pyritään siirtämään tietoa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman tarkkaan. On kuitenkin selvää, ettei se tapahdu hetkessä. Toivomme asiakkailta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä muutosvaiheeseen, sanoo tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Hyvinvointialueen puhelinluettelo pyritään saamaan näille verkkosivuille loppuvuoden aikana.