UUTINEN / 22.05.2026

Oma Hämeen sairaalafyysikko kehitti uuden menetelmän aivojen yhteyksien tutkimiseen

Aivotutkijat ovat jo pitkään tienneet, mitkä alueet aivoissa toimivat yhdessä. Mutta selvää ei ole ollut se, mitä reittejä viestit eri aivoalueiden välillä kulkevat. Oma Hämeessä työskentelevä sairaalafyysikko Viljami Sairanen on kehittänyt uuden menetelmän, joka auttaa ymmärtämään aiempaa tarkemmin, miten aivojen eri alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimus julkaistiin toukokuussa 2026 kansainvälisessä Network Neuroscience -tiedelehdessä.

Sairasen kehittämä matemaattinen malli yhdistää kaksi erilaista aivokuvantamisen tapaa: ensimmäinen kuvaa aivojen toimintaa ja toinen niiden rakennetta. Menetelmän avulla voidaan arvioida, mitä hermorataverkostoja pitkin aivojen toiminnalliset yhteydet voivat rakenteellisesti välittyä.

– Nykyiset menetelmät kertovat, mitkä aivoalueet ovat yhteydessä toisiinsa, mutta eivät tarkasti sitä, mitä reittejä pitkin yhteys voi kulkea. Kehittämäni menetelmä auttaa täyttämään tätä aukkoa, Sairanen kertoo.

Ajatus tutkimukseen syntyi jo kuusi vuotta sitten Italiassa osana Sairasen väitöskirjan jälkeistä tutkimusprojektia. Menetelmää testattiin sekä simuloiduilla aineistoilla että yli 200 ihmisen aivokuvantamisaineistolla. Tulokset olivat toistettavia ja anatomisesti uskottavia.

Tutkimuksesta hyötyä terveydenhuollolle?

Kyseessä on vielä teoreettinen esitys uudeksi aivotutkimusmenetelmäksi, eikä menetelmä ole lähivuosina tulossa suoraan kliiniseen käyttöön. Ennen mahdollista sairaalakäyttöä tarvitaan jatkotutkimuksia ja menetelmän toimivuuden varmistamista eri tutkijoiden ja laitteistojen avulla.

Tutkimuksella voi kuitenkin olla välillistä hyötyä terveydenhuollolle jo aiemmin.

– Tutkimuspuolelta saatava uusi tieto aivosairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa voi vaikuttaa myös meidän hyvinvointialueemme toimintaan jo lähivuosina, Sairanen arvioi.

Tulevaisuudessa menetelmää voitaisiin hyödyntää esimerkiksi neurologisten sairauksien tutkimuksessa, aivoleikkausten suunnittelussa ja kuntoutuksen tukena. Menetelmä voisi auttaa ymmärtämään paremmin esimerkiksi sitä, miten paikalliset vauriot vaikuttavat laajempiin aivoverkostoihin MS-taudissa.

Tutkimuksessa menetelmää sovellettiin magneettikuvantamiseen (MRI), mutta teoriassa sitä voidaan käyttää myös muiden mittausmenetelmien, kuten EEG:n (elektroenkefalografia mittaa aivojen sähköistä toimintaa) ja MEG:n (magnetoenkefalografia mittaa aivojen magneettikenttiä) kanssa.

Sovelluksia myös logistiikkaan ja verkostoihin

Sairasen mukaan menetelmä ei rajoitu vain aivotutkimukseen, vaan sitä voisi hyödyntää myös muiden verkostojen analysoinnissa, esimerkiksi liikenne- ja logistiikkaverkostojen optimoinnissa.

– Graafiteoreettisena menetelmänä tämä on sovellettavissa moniin erilaisiin verkostoihin. Menetelmä mahdollistaa esimerkiksi eri reittien laskennan useiden toimipisteiden välillä huomioiden reaaliaikaisesti liikennetilanteet, tietyöt ja muut rajoitteet, Sairanen kertoo.

Menetelmän etuna on lisäksi se, ettei se perustu koneoppimiseen.

– Sen käyttö ei vaadi massiivista laskentakapasiteettia eikä suuria aineistoja mallin opettamiseen. Samalla tällä voisi vähentää hyvinvointialueen riippuvuutta kansainvälisistä tietotekniikkajättiläisistä, kuten Googlesta, ja siten varmistaa kestävyyttä kriisitilanteissa, Sairanen pohtii.

Tutkimus linkittyy myös sairaalafyysikon työhön

Sairanen on työskennellyt Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo ennen hyvinvointialuetta. Hän työskentelee erikoissairaanhoidossa osastonylifyysikkona – työ liittyy kuvantamismenetelmiin kuten röntgeniin, ultraääneen ja magneettikuvauksiin.

– Työni hyvinvointialueella liittyy tähän tutkimukseen siten, että vastaan magneettikuvauksien turvallisuudesta, optimoinnista ja kehityksestä. Sivutoimisena tutkijana teen erilaisia tutkimusprojekteja pääosin vapaa-ajallani, hän kertoo.

Lääketieteellisen fysiikan dosenttina Sairanen tekee myös muita tutkimus- ja kehitysprojekteja, jotka voivat tulevaisuudessa hyödyttää hyvinvointialueen toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi henkilökunnan säteilysuojeluun liittyvät säteilysirontakartat sekä kuvantamislaitteiden automatisoitu laadunvalvonta.

UUTINEN / 24.04.2026

Kesätyöpaikat houkuttelivat hakijoita – Oma Häme palkkaa lähes 150 nuorta kesäpestiin

Kesä tuo jälleen nuoret osaksi Oma Hämeen työyhteisöjä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa jo neljättä vuotta peräkkäin kesätyöpaikkoja alueen 15–17-vuotiaille nuorille.

Tänä kesänä kesätöihin palkataan ennätysmäärä eli yhteensä noin 150 nuorta. Hakijoita oli yli 300. Työjaksot sijoittuvat kesä–heinäkuulle ja kestävät kaksi viikkoa. Moni nuori saa kesätyön kautta ensikosketuksen työelämään ja samalla mahdollisuuden pohtia omia tulevaisuudensuunnitelmiaan.

Suurin osa palkatuista nuorista suuntaa ikäihmisten asumispalveluihin sekä vammaispalveluihin päivätoimintaan ja asumisyksiköihin. Lisäksi tarjolla on yksittäisiä paikkoja esimerkiksi sihteerityön yksikössä, tilapalveluissa ja työpajatoiminnassa eri puolilla Kanta-Hämettä.

Nuorten työtehtävät sisältävät esimerkiksi ulkoilua ja keskustelua asiakkaiden kanssa sekä avustamista ruokailuissa ja erilaisissa virkistystoiminnoissa. Hoidollisia tehtäviä ei kesätyöhön kuulu. Työssä korostuvat oma-aloitteisuus ja hyvät vuorovaikutustaidot. Samalla karttuu muitakin tärkeitä valmiuksia tulevaa työelämää varten.

Kesätyöhaku toteutettiin Kuntarekryssä, ja tänä vuonna paikat arvottiin hakukriteerit täyttävien hakijoiden kesken. Kesänuorten rekrytointia hoitanut rekrytointiassistentti Vera Wilen iloitsee nuorten aktiivisuudesta:

– Tänä vuonna toimimme eri tavalla emmekä haastatelleet hakijoita, mutta hakemuksista näki selvästi, että niihin oli silti panostettu ja niitä oli tehty ajatuksella.

Oma Häme haluaa kantaa osansa yhteiskunnallisesta vastuusta tarjoamalla nuorille arvokkaita ensiaskeleita työelämään. Nuoret pääsevät kehittämään työelämässä tarvittavia taitoja turvallisessa ympäristössä sekä näkemään läheltä sosiaali- ja terveysalan arkea.

– On hienoa, että voimme tarjota kesätöitä näinkin isolle joukolle nuoria. Olemme saaneet kesätöistä aiempina vuosina paljon positiivista palautetta, ja osa nuorista on löytänyt näiden kokemusten kautta suunnan omille opinnoilleen, Wilen kertoo.

UUTINEN / 14.04.2026

Oma Hämeen neljännet henkilöstöpäivät tarjosivat tietoa, tunnetta ja toimintaa

Oma Hämeen henkilöstöpäivät järjestettiin jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaalla. 13.-14. huhtikuuta  järjestetty tapahtuma kokosi yhteen noin 1 300 hyvinvointialueen työntekijää eri puolilta Kanta-Hämettä.

Henkilöstöpäivät ovat hyvinvointialueen vuosittainen henkilöstötapahtuma, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistä suuntaa, jakaa osaamista ja lisätä työssä jaksamista. Kahden päivän toteutuksella pyritään varmistamaan, että mahdollisimman monella työntekijällä on mahdollisuus osallistua työn ja vuorojen puitteissa.

Tapahtuman avannut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) korosti puheessaan yhdessä onnistumista.

– Työyhteisö, luottamus ja toisten tukeminen ovat keskeisiä työssä jaksamiselle. Kun voimme itse hyvin, pystymme kohtaamaan paremmin ne ihmiset, joita autamme päivittäin.

Lepolan mukaan Oma Hämeessä on onnistuttu haastavassa toimintaympäristössä.

– Olemme puurtajaorganisaatio. Olemme hoitaneet velvollisuutemme hyvin, vaikka toimintaympäristö on ollut vaikea. On tärkeää pysähtyä myös iloitsemaan siitä, mitä olemme yhdessä saavuttaneet, painotti Lepola.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tarkasteli puheenvuorossaan palveluiden vaikuttavuutta ja Oma Hämeen tulevaisuuden näkymiä, lähinnä mahdollisten rahoitusmuutosten näkökulmasta. Hän nosti esiin tarpeen kohdentaa palveluja entistä paremmin.

– Pieni joukko asiakkaista käyttää suuren osan palveluista. Meidän on löydettävä keinoja vastata heidän tarpeisiinsa paremmin ja ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.

Tapahtuman keynote-puhujana kuultiin Janne Lehtosta, joka tunnetaan muun muassa Erikoisjoukot-tv-ohjelmasta. Lehtonen työskentelee nykyisin palomies-ensihoitajana ja liikunta-alan yrittäjänä. Hän puhui Verkatehtaalla rohkeudesta, luottamuksesta ja palautekulttuurista käyttäen esimerkkeinä omia kokemuksiaan kansainvälisistä sotilasoperaatioista.

Merivoimien erikoisjoukkojen sotilas kertoi, että heidän vaativassa työssään tärkein arvo oli “ihminen ensin”.  Käytännössä se tarkoitti, että jokainen teki kaikkensa varmistaakseen, että sekä itse että kaveri palaavat turvallisesti kotiin. Ihmishenkiä ei saanut koskaan vaarantaa operaatioissa, ja tapahtumien purkuun haettiin tarvittaessa ammattilaisapua.

– Luottamus on tiimityön tärkein arvo. Se ansaitaan pienillä teoilla joka päivä, painotti Lehtonen.

Henkilöstöpäivien ohjelma rakentui hyvinvointialueen strategian ja ajankohtaisten teemojen ympärille. Yhteisissä osuuksissa käsiteltiin muun muassa asiakaslähtöisyyttä, työhyvinvointia, yhteistyötä ja muutoksissa toimimista. Iltapäivien rinnakkaissessioissa osallistujat pääsivät syventymään omaa työtä tukeviin aiheisiin, kuten etäpalveluihin, tekoälyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Ohjelmaan kuului myös työhyvinvointia konkreettisesti tukevaa toimintaa. Ennakkoilmoittautuneille oli tarjolla oli mindfulnessia, äänimaljarentoutusta ja joogaa – hyvinvointihetkien ohjaajina toimivat Oma Hämeen omat työntekijät.