UUTINEN / 11.02.2026

Heikki Teppo valittiin Vuoden korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäriksi

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Heikki Teppo on valittu Vuoden 2026 korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäriksi. Valinta julkistettiin torstaina 5. helmikuuta valtakunnallisilla korvalääkäripäivillä.

Valinnan teki Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry:n (ORL-yhdistys) hallitus jäseniltään saamiensa ehdotusten perusteella. Vuoden korvalääkäri -tunnustus myönnetään ansioituneelle alan asiantuntijalle, joka on työssään edistänyt potilaiden hoitoa, erikoisalan kehittymistä sekä kollegiaalista yhteistyötä. Tunnustus on merkittävä huomionosoitus suomalaisessa erikoissairaanhoidossa.

– Arvostan kollegoilta saamaani tunnustusta hyvin korkealle. Näen sen osoituksena arvonannosta työlle keskussairaaloissa ja muissa pienemmissä sairaaloissa, joissa monet tekevät pitkiäkin uria vähän sivussa yliopiston kirkkaista parrasvaloista, toteaa Teppo. 

Teppo toimii ylilääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä. Hän on työskennellyt ylilääkärinä vuodesta 2012 lähtien. Teppo valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1996 ja lääketieteen tohtoriksi vuonna 2003. Dosentin arvon hän sai vuonna 2009.

– Kolmessakymmenessä vuodessa sairaalatyö on muuttunut merkittävästi. Lääkärien ja hoitajien työpanosta käytetään vähemmän potilastyöhön ja vuosi vuodelta suurempi osuus kuluu hallinnon ja tietojärjestelmien tarpeiden tyydyttämiseen. Se turhauttaa, koska se ei olisi välttämätöntä, harmittelee palkittu lääkäri.

– Toisaalta hoidon laatu parantuu koko ajan: tekemältämme työltä vaaditaan vaikuttavuutta ja näyttöön perustuvaa tietoa tehosta. Urani alkuvaiheessa hoitoja toteutettiin hyvin paljon vanhan perinteen ohjaamina, muistuttaa Teppo.

Lääketiede pienoiskoossa erikoisalalla

Valintaperusteluissa korostetaan Tepon merkittävää valtakunnallista vaikuttamistyötä ORL-yhdistyksen hallituksessa sekä hänen panostaan pään ja kaulan alueen syöpiä koskevassa tutkimuksessa. Hän on ollut aktiivinen ja arvostettu väitöskirjojen esitarkastaja ja vastaväittäjä sekä pitänyt yhdistyksen hallitustyössä esillä keskussairaaloiden näkökulmaa.

Tepolla on pitkä ura Kanta-Hämeen keskussairaalassa, ja nyt edessä on muutto Assi-sairaalaan. Tehtävät ja vastuu ovat kasvaneet luonnollisesti kokemuksen kehittyessä. Tänä päivänä ylilääkäri esimerkiksi ohjaa erikoistuvia lääkäreitä korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla ja kannustaa nuoria valitsemaan tämän erikoisalan.

– Täällä meillä on oikeastaan koko lääketiede pienoiskoossa - kaikki ikä- ja tautiryhmät pienellä, rajatulla alueella. Toisaalta ala tarjoaa mahdollisuuden hyvin monenlaiseen työhön, siististä ajatustyöstä hyvinkin vaikeaan kirurgiaan.

Alaistensa keskuudessa Teppo tunnetaan oikeudenmukaisena ja tasapuolisena johtajana. Kirjallisuus, musiikki ja elokuvat ovat lähellä miehen sydäntä. Teppo tunnetaan myös huumoristaan: hänellä on kyky keventää työyhteisön tunnelmaa lakonisilla kommenteillaan.

Oma Häme onnittelee lämpimästi Heikki Teppoa tunnustuksesta.

UUTINEN / 25.11.2025

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on ehdolla vuoden Ihmisläheisimmäksi esihenkilöksi

Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on valittu ehdolle vuoden 2025 Ihmisläheisin esihenkilö -tunnustuksen saajaksi. Palkinto ja kilpailu ovat osa valtakunnallista Human Power -tapahtumaa, joka nostaa esiin esihenkilötyön inhimillisyyttä, arjen kohtaamisia ja esimerkillistä johtamista Suomessa. Human Power on työyhteisöille ja yksilöille valmennuksia tarjoavan Hälsan järjestämä vuosittainen kilpailu.

Ihmisläheisimmän esihenkilön kategoriassa on Bjerregård Madsenin lisäksi 9 muuta ehdokasta. Kolmatta kertaa järjestettävässä HumanPower-kilpailussa etsitään lisäksi Suomen ihmisläheisintä työpaikkaa, johtajaa sekä työelämätekoa. Palkinnot jaetaan Helsingissä torstaina 27. marraskuuta. Lue lisää HumanPower-kilpailusta. 

– Ehdokkuus tuli täysin yllätyksenä. Nöyrästi ja kiitollisena suhtaudun siihen, että ylipäätään hyvinvointialue on saanut ehdokkuuden ihmislähtöisen johtamisen kärjessä. Ja tietenkin se, että kaikista hyvinvointialueista juuri Oma Häme ja minä olen ehdokkaana, lämmittää mieltä. Ehdokkuus ei olisi ilman Oma Hämeen organisaatiota, arvoja ja ehdokkuuden ilmiantajia edes mahdollista, painottaa Bjerregård Madsen.

Human Powerin palkintokriteereissä ihmisläheinen esihenkilö on välittävä ja arvostava päällikkö, joka saa ihmiset innostumaan, onnistumaan ja kasvamaan. Bjerregård Madsen kokee itse, että hänen esihenkilötyössään korostuu inhimillisyys.

–  Usein riittää se, että ollaan ihmisiä toisillemme. Haluan Oma Hämeen arvojen ja johtamisen periaatteiden näkyvän koko organisaation toiminnassa. Me olemme ne yhdessä valinneet, niihin kannattaa kaikkien sitoutua ja niitä vaalia arjessa.

Yhteisöllisyyden merkitys vain korostuu

Kolme vuotta Oma Hämeessä työskennellyt Bjerregård Madsen on tehnyt kehittämistyötä henkilöstökokemuksen ja -johtamisen vahvistamiseksi koko organisaatiossa. Aiemmin Bjerregård Madsen on työskennellyt Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän palveluksessa henkilöstöjohtajana. Koulutukseltaan Bjerregård Madsen on terveystieteiden maisteri.

Henkilöstöjohtaja on myös lähijohtaja omille työntekijöilleen. Hänen omassa tiimissään työskentelee sekä päälliköitä että asiantuntijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on töissä 7 100 työntekijää. Human Power -kilpailun ehdokkaaksi Bjerregård Madsenin ilmoitti hänen työntekijänsä. Henkilöstöjohtaja näkee, että ehdokkuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden maineelle.

–  Sosiaali- ja terveydenhuollolla on ollut heikko maine ihmisten johtamisen suhteen. Tässä vaikeassa ajassa on tärkeätä, että työyhteisöt tekevät töitä yhteisöllisyyden eteen ja me kaikki kohtelemme toinen toisiamme hyvin kaikissa tilanteissa ja kaikissa kohtaamisissa, muistuttaa palkintoehdokas.

UUTINEN / 22.08.2025

Sulava-hanke: Voiko sosiaalityöntekijä tehdä tutkimustyötä? – Kokeilu ja käytäntötutkimukset valmistuivat

Sulava-hankkeen uramallikokeilusta valmistui kolme käytäntötutkimusta. Uramallikokeilun tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalityössä käytännön työ ja tutkimuksen tekeminen voidaan yhdistää siten, että työaika jakautuu 50/50 asiakastyöhön ja tutkimukseen.

– Uramallikokeilu osoitti, että sosiaalityön ammattilaisten tutkimusosaaminen täydentää ja vahvistaa alan vaikuttavuustiedon tuottamista yhdessä tutkijoiden rinnalla, kommentoi Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.

Puurosen mukaan sosiaalityön vaikuttavuutta on tärkeää tarkastella monipuolisesti. Sosiaalityöntekijöille tulee tarjota mahdollisuus käytäntötutkimuksiin riittävillä resursseilla, rakenteellisesti ja ohjatusti. Tämä voi vahvistaa alan vetovoimaa ja sitouttaa työntekijöitä.

Uramallikokeiluun osallistuivat tutkijasosiaalityöntekijät Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta, Jenna Kantonen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta. He nostivat käytäntötutkimuksissa esiin sosiaalityön arkivaikuttavuuden tekijöitä, joilla on vaikutusta asiakkaan saamaan palveluun.

Käytäntötutkimus: Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaiden palvelutarpeen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta tutki, miten perustason terveydenhuollon avopalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden perustason avopalveluissa tunnistetaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaiden palvelutarve ja yhteisasiakkuus sosiaalipalveluiden kanssa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perusterveydenhuollon avopalveluissa kohdataan päivittäin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaita, ja tunnistetaan heidän sosiaalihuollon palvelutarpeensa. Käytäntötutkimus paljasti, ettei asiakkaiden palveluntarpeisiin vastata kokonaisvaltaisesti puuttumattomien toimintamallien, käytäntöjen ja työkalujen vuoksi.

Perusterveydenhuollon yhteistyö sosiaalihuollon kanssa on hajanaista, eikä selkeitä toimintamalleja ole vielä vakiintunut. Riskinä on asiakkaan jääminen heitteille ilman palveluita. Heino ehdottaa yhteisen toimintamallin luomista sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja systemaattiseen kirjaamiseen.

Käytäntötutkimus: Lapsiperheen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi ja monitoimijuus 

Jenna Kantonen tarkasteli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia ja siihen liittyvää monitoimijaista yhteistyötä.

Käytäntötutkimus toi esiin eri ammattilaisten yhteistyön keskeisen merkityksen asiakkaalle räätälöityjen palvelujen ja tuen varmistamisessa. Muun muassa perhekeskusten sisäinen alue- ja tiimityö sekä systeeminen työskentely tukevat monitoimijaista työskentelyä.

Arviointityöhön vaikuttavat tiimien rakenteet, käytännöt ja ajankäyttö. Arvioinnin laajuuden porrastaminen tuen tarpeiden mukaisesti voisi selkeyttää työnjakoa sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä. 

Kantosen mukaan tarkemmat ohjeet arvioinnin laajuudesta voisivat tukea käytettävän ajan hahmottamista ja tapaamisten määrän suunnittelua. Säännölliset moniammatilliset koulutukset palvelutarpeen arvioinneista voisivat vahvistaa osaamisen tunnistamista ja tukea sujuvaa yhteistyötä eri ammattilaisten välillä.

Käytäntötutkimus: ECOMAP-karttatyöskentely aikuissosiaalityössä 

Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta tutki, voiko ECOMAP-työskentelymenetelmällä tunnistaa ja tukea aikuissosiaalityön asiakkaiden myönteistä muutosta edistäviä tekijöitä.

Tulosten perusteella ECOMAP-karttatyöskentely auttoi sekä asiakasta että työntekijää hahmottamaan asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuutta, siinä tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yhteinen työskentely oli visuaalisesti vapaata ja asiakaslähtöistä. ECOMAP-työskentely auttoi myös herkkien asioiden käsittelyssä. Asiakkaiden tilanteista piirtyi esiin ihmissuhteiden merkitys, riittämättömyyden ja häpeän kokemukset sekä toisaalta halu olla tarpeellisia ja pärjätä itsenäisesti. Niskanen suosittelee ECOMAPia välineeksi aikuisten parissa tehtävään sosiaalityöhön.

Sulava-tutkimushanke

Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, uramallikokeiluun ja käytäntötutkimukseen. 

Tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta. Tutkimushanke toteutetaan ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Lisätietoa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hankkeesta