UUTINEN / 29.11.2023

Aluevaltuusto pohjusti talousarvio- ja palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

Vaikea taloustilanne haastaa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja tämän talven päätöksenteossa.

Hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2024 sekä palveluverkon määrittelyperiaatteet ovat valtuuston käsittelyssä 19. joulukuuta. Palveluverkkoon tehtävät muutokset sekä toinen talouden tasapainottamisohjelma tulevat valtuustokäsittelyyn puolestaan maaliskuussa 2024.

Molemmissa kokouksissa päättäjien on tehtävä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyviä linjauksia ja valintoja rahoituksen kohdentamisesta. Aluevaltuusto oli keskiviikkona Hämeenlinnassa seminaarissa pohtimassa hyvinvointialueen taloutta ja palveluverkon määrittelyperiaatteita.

Valtuusto sai seminaarissa laajan katsauksen Oma Hämeen taloustilanteesta, talousarvion valmistelusta toimialoittain sekä strategian toimeenpanosta. Toimialajohtajat esittelivät toimialansa budjetteja, niihin sisältyviä panostuksia, säästökohteita ja mahdollisia riskejä.

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille realistinen kuva taloustilanteesta ja siitä, millaisia päätöksiä talouden tasapainottaminen vaatii. 

– On tärkeää, että valtuusto saa syksyn muutosten jälkeen tilannekatsauksen taloustilanteesta. On tärkeää myös, että voimme keskustella yhdessä palveluverkon määrittelyperusteista. Nehän tulevat ohjaamaan päätöksentekoa maaliskuussa, kun päätetään muutoksista Oma Hämeen palveluverkkoon ja toimipisteisiin, sanoo aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.). 

Lähetekeskustelu palveluverkon määrittelyperiaatteista kuului myös aluevaltuuston seminaariohjelmaan. Joulukuun valtuustokokouksessa päätetään periaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. 

Valtuutettujen tuli pohtia työpajoissaan määrittelyperiaatteita niin, että niissä huomioidaan palvelutarpeen kasvu, henkilöstön saatavuus sekä kustannuskehitys. Päättäjien keskusteluissa nousivat esiin muun muassa yhden luukun periaate, toimitilojen tehokas käyttö, aukioloaikojen laajentaminen, palvelujen sijainti ja joukkoliikenteen sujuvuus. Valtuutetut kävivät keskustelua esitetystä palvelukeskus – palvelupiste -rakenteesta, jonka tavoitteena on monipuolistaa palvelujen tarjontatapaa maakunnan väestölle.

Pohdinnassa oli myös digitaalisten ja liikkuvien palvelujen rooli tulevaisuudessa – kuinka paljon niihin voidaan nojata ja toisaalta, kuinka osataan arvioida oikein niiden kysynnän kasvu. Valtuutettujen puheenvuoroissa tuotiin esille myös ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeys, kuntien ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö sekä erikoissairaanhoidon kulujen kasvun hillitseminen. 

Aluehallitus on käsitellyt hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 27. marraskuuta. Käsittely jatkuu aluehallituksessa 4. ja 11. joulukuuta. Aluevaltuusto päättää talousarviosta 19. joulukuuta – kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta. 

UUTINEN / 27.11.2023

Valmistelu Ilveskodin toiminnan siirtämiseksi hyvinvointialueelle käynnistyy

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville. Ilveskodin toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka kuuluu hyvinvointialueen konserniin.

Sairaskotisäätiön hallitus on päättänyt 15. marraskuuta suunnitelmasta asettaa säätiö selvitystilaan ja käynnistää neuvottelut toiminnan siirtämisestä liikkeenluovutuksella Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö kertoi aiemmin syksyllä Ilveskodin toiminnan kannattavuuden olevan vaakalaudalla hyvinvointialueen vähennettyä kuntoutuspalvelujen ostamista. 

Oma Häme on neuvotellut tilanteesta säätiön kanssa lokakuussa. Tähän asti hyvinvointialue on ollut suurin säätiön palveluiden käyttäjä. Vuoden 2023 aikana osastopaikkojen tarve ja tilanne on kuitenkin muuttunut huomattavasti, joten Oma Hämeellä ei ole enää samanlaista tarvetta ostopaikoille kuin aikaisemmin. Hyvinvointialueella on nyt ollut käytettävissä omaa osastokapasiteettia, ja omilla osastoilla on ollut jopa tyhjiä paikkoja. 

Henkilöstö siirtyisi Oma Hämeeseen vanhoina työntekijöinä

Tällä hetkellä Ilveskodissa työskentelee vajaat 40 työntekijää, joille järjestetään infotilaisuus tiistaina 28. marraskuuta. Henkilöstön siirtoa koskeva muutosneuvottelu käydään joulukuussa.

– Olen helpottunut Ilveskodin ja hyvinvointialueen yhteisestä päätöksestä purkaa säätiön toiminta ja varmistaa toimintaedellytykset hyvinvointialueen toimesta. Henkilökunnalle luodaan näin mahdollisuus siirtyä hyvinvointialueen palvelukseen ja turvata työsuhteen jatkuvuus, sanoo Ilveskodin johtaja Liisa Lähteenmäki.

Liikkeenluovutuksessa henkilökunta siirtyisi hyvinvointialueelle vanhoina työntekijöinä, jolloin heidän nimikkeensä, palkkansa ja lomaoikeutensa säilyisivät. 

– Ilveskodissa työskentelee osaavia ammattilaisia, joita tarvitaan hyvinvointialueella. On ilo toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi Oma Hämeelle, toteaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Asiakkaita Ilveskodilla on nyt reilut parikymmentä, joista osa on pitkäaikaishoidossa olevia. Lisäksi säätiölle kuuluvassa Ilvesmajassa asuu seitsemän yhteisöllisen palveluasumisen asukasta.

Asiakkaiden hoidosta laaditaan suunnitelma. Joulukuun ajan toiminta Ilveskodissa pysyy ennallaan, jos henkilökuntaa on riittävästi. Joka tapauksessa hyvinvointialue huolehtii asiakkaiden tarvitsemista palveluista. 

Selvitysmenettelyyn siirtyminen edellyttää lausuntoa Hämeenlinnan kaupungilta ja Valtiokonttorilta

Ilveskodilla on sotainvalidien kuntoutus- ja hoitopalveluista puitesopimus Valtiokonttorin kanssa vuoden 2027 loppuun. Valtiokonttori vastaa Suomessa veteraanien kuntoutuksesta, jonka palveluntuottaja Ilveskoti on Kanta-Hämeessä. Säätiön käytössä on kaksi toimitilaa: Ilveskoti ja palvelutalo Ilvesmaja, joka on muuttumassa yhteisöllisen asumisen kohteeksi uuden sosiaalipalvelulain vaatimusten mukaisesti.

Selvitysmenettelyyn siirtyminen edellyttää lausuntojen pyytämistä säätiön hallituksessa edustettuina olevilta yhteisöiltä eli Hämeenlinnan kaupungilta ja Valtiokonttorilta. Hyvinvointialueen aluehallitus antoi oman lausuntonsa maanantaina kokouksessaan.

– Säätiön purkaminen on hidas prosessi. Se on syytä erottaa säätiön toiminnan ja henkilökunnan siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle. Toiminnan ja henkilökunnan siirto liikkeenluovutuksen periaattein on syytä tehdä hyvinvointialueelle mahdollisimman nopeasti. Säätiörakenteen juridinen purkaminen on eri asia, josta vastaa säätiön asettama selvitysmies, sanoo konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola Oma Hämeestä. 

Säätiön hallinnon tehtävänä on huolehtia selvitysmenettelyn käytännön järjestelyistä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. 

– On todella huojentavaa, että olemme löytäneet kaikkia palvelevan ja palvelut turvaavan ratkaisun Ilveskodille. Hyvinvointialueella on leveämmät hartiat suunnitella niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin tarpeita pitkässä juoksussa. Säätiöpohjainen toiminta Ilveskodissa on tullut nyt tiensä päähän, pitää ajatella kokonaisuutta Kanta-Hämeen alueella. Tietysti toivomme, että siinä Ilveskodin henkeä, tasoa ja ammattitaitoa osataan käyttää mahdollisimman paljon hyödyksi, toteaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Penttilä (kok.).

Aluehallituksen kokoukset muut asiat

Aluehallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi Oma Hämeen talouden toteuman 1– 10/2023. Aluehallitus edellyttää kustannusnousuanalyysin laatimista henkilöstökustannusten ja osto-palveluiden osalta. Lisäksi aluehallitus edellyttää talouden tasapainottamisohjelman päivittämistä maaliskuun loppuun mennessä sekä lyhyen aikavälin tasapainottamistoimenpiteiden esittelemistä käyttösuunnitelman yhteydessä.

Lisäksi aluehallitus aloitti maanantaina hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion käsittelyn. Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen 1. vaiheen ja jatkaa talousarvion käsittelyä kokouksissaan seuraavissa kokouksissaan 4. ja 11. joulukuuta. 

Hattulan terveyspalveluiden liikkeenluovutusta koskevan asian aluehallitus palautti valmisteluun. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti.

Aluehallituksen 27.11. kokouksen esityslista

Tiedote hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksestä

UUTINEN / 23.11.2023

Oma Häme laatii toisen tasapainottamisohjelman maaliskuulle edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi

Nopeasti ja yllättäen heikentynyt valtion rahoitus ja kustannusten nopea kasvu ovat painaneet hyvinvointialueen tämän vuoden tilinpäätösennusteen noin 70 miljoonaa miinukselle. Tämä on 15 miljoonaa aiempaa ennustetta heikompi. 

Valtion niukentunut rahoitus yhdessä tämän vuoden heikentyneen tilinpäätösennusteen kanssa tarkoittaa 130 miljoonan euron tasapainotustarvetta vuosina 2024–2026. Tämä edellyttää keväällä hyväksytyn, nyt käynnissä olevan talouden tasapainottamisohjelman toteutumista täysimääräisenä. Sillä haetaan 32 miljoonan euron menoleikkauksia vuoteen 2026 mennessä muun muassa hallinnosta, erikoissairaanhoidosta ja ikäihmisten palveluista. 

Edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi Oma Hämeen on laadittava toinen talouden tasapainottamisohjelma. Sillä tavoitellaan noin 50 miljoonan euron menokasvun hillintää vuoteen 2026 mennessä. Uusi tasapainottamisohjelma tuodaan päätöksentekoon yhtä aikaa palveluverkkomuutosten kanssa eli maaliskuussa 2024. 

– Päätöksiä ei tule tässä tilanteessa lykätä, mutta suunnitelmien pitää olla toimeenpanokelpoisia. Suunnitelmien tekemisen kanssa yhtä aikaa yksiköissä tehdään myös heti vaikuttavia muutoksia talouteen, kertoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Taloustilanteeseen haetaan korjausta myös palveluverkkomuutoksilla. Alustavan arvion mukaan niillä voitaisiin saavuttaa noin 30 miljoonan säästöt lähivuosina. Hyvinvointialuejohtaja painottaa, ettei talous kuitenkaan tasapainotu pelkästään toimipistemuutoksilla.

– Maaliskuussa valtuustolla on edessään puntarointi siitä, miten pitkälle menoleikkauksissa ollaan valmiita menemään ja haetaanko valtioneuvostolta lisärahoitusta, sanoo Naukkarinen.

Palvelut turvataan talousvaikeuksista huolimatta

Talousvalmistelun kantavana ideana Oma Hämeessä on asukkaiden yhdenvertaisten ja yhtenäisten palvelujen turvaaminen. 

– On tärkeää muistaa, että tiukkojen talousraamien taustalla on syvä huoli Suomen tulevaisuudesta ja kansantaloutemme tilasta. Arvostuksesta demokraattisesti säädettyjä lakeja kohtaan, katsomme Oma Hämeessä vielä kerran keväällä, onko mahdollista päästä valtion vaatimiin säästötavoitteisiin asetetussa aikaraamissa. Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, ettei ole. Toivon, että järki lopulta voittaa valtionkin päässä ja siellä ymmärretään, mitä voi muuttaa missäkin aikataulussa. Kaikkemme teemme, mutta on hyvä muistaa, että epärealistinen vauhti johtaa hallitsemattomiin riskeihin, sanoo Naukkarinen.

Oma Hämeen ensi vuoden talousarviota on laadittu poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Valtion rahoitus on muuttunut moneen kertaan kuluneen vuoden aikana. Taloussuunnittelu on ollut vaikeaa kuntien tilinpäätöstietojen pohjalta. Lisäksi talouden toteumatietoihin ja ennusteeseen sisältyy paljon epävarmuuksia. 

– Ennakoitua suurempi alijäämä oli ikävä yllätys, joka selvisi maanantaina. Etenkin sotessa loppuvuosi tuo tyypillisesti suurempia menoeriä. Asiaan varauduttiin jo alkusyksystä siirtämällä valtuusto mahdollisimman myöhäiseksi, jotta kaikki saatavilla oleva tieto on käytössä päätöksentekoon. Se tekee siitä henkisesti vaikeampaa, mutta on vastuullista päättää rehellistä ja oikeaa tilannekuvaa vasten, painottaa Naukkarinen.

15 miljoonan lisäys tämän vuoden alijäämään johtuu muun muassa vuokratyövoiman käytön kasvusta, hälytys- ja ylityökorvauksista sekä ostopalveluiden kasvusta, joista merkittävimpiä ovat ulkopuolisten sairaaloiden ostot. Lain mukaan hyvinvointialueen on katettava syntyvä alijäämä viimeistään vuonna 2026.

Pseudo-budjetointi ei kannata

Oma Hämeen uudella talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan 50 miljoonan euron hillintää menojen kasvuun. Säästöjä on tarkoitus etsiä muun muassa tehostamalla hankintojen johtamista. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointia tukemalla tavoitellaan sairauspoissaolojen vähentämistä. Näillä kahdella keinoilla olisi mahdollisuus saada arviolta 16–20 miljoonan euron säästöt. 

Lisäksi henkilöstön työpanosta aiotaan kohdentaa paremmin, mikä tarkoittaa henkilöstön liikkumisen lisäämistä eri yksiköiden välillä, vuokratyövoiman käytön ja ylitöiden karsimista sekä rekrytoinnin hallintaa. Toimintaa on tarkoitus tehostaa lisäämällä hoitohenkilöstön välillisen ja välittömän asiakastyön määrää suhteessa hallinnolliseen työhön. Tarkoituksena on esimerkiksi nopeuttaa kirjaamistyön siirtymistä sihteereille. Lisäksi on tarkoitus hyödyntää tekoälyratkaisuja hallinnollisessa työssä. Näillä keinoilla voitaisiin puolestaan saada 15–25 miljoonan euron säästöt.

Lisäkeinoina menojen hillintään nähdään mahdolliset yhtiöittämisratkaisut, esimerkiksi oman vuokratyöyhtiön perustaminen. Yksi mahdollisuus on karsia hyvinvointialueen ei lakisääteisiä -tehtäviä, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tai tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kaikkia vapaaehtoisia palveluja on pakko tarkastella ennen pitkää. 

– Tässä on kyse niin tärkeistä asioista, että meidän on oltava huolellisia ja rehellisiä. En ole koskaan urallani nähnyt pseudo-budjetoinnin, jota myös tavoitteelliseksi budjetiksi kutsutaan, johtavan tasapainoiseen talouteen. Sillä kyllä saa talouden tasapainoon paperilla, mutta virallinen tilinpäätös tasapainottuu vain toteuttamiskelpoisilla suunnitelmilla, jotka myös viedään läpi.

– Tämä vaatii sitoutumista niin päättäjiltä kuin henkilöstöltä. Sitoutuminen taas edellyttää sellaista päätösprosessia, jossa on kuulluksi ja huomioiduksi tulemisen kokemus, vaikka jäisikin lopulta vähemmistöön näkemyksensä kanssa, toteaa Naukkarinen.

Aluevaltuusto päättää talousarviosta ennen joulua

Oma Hämeen ensi vuoden talousarvio perustuu talousarvioraamiin, jonka aluehallitus antoi 23. lokakuuta syksyn aikana muuttuneen valtion rahoituksen vuoksi. Hyvinvointialueen lautakunnat, konsernipalveluiden toimiala sekä strategia- ja integraatio -toimiala ovat valmistelleet omat talousarvioesityksensä uuden raamin pohjalta. Lisäksi vaikuttamistoimielimet ovat antaneet omat evästyksensä talousarviovalmisteluun. 

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 27. marraskuuta ja edelleen 4.12. ja 11.12. Aluevaltuusto käsittelee esitystä seminaarissaan 29. marraskuuta. Päätöksenteossa talousarvio on joulukuussa: aluehallitus tekee 11. joulukuuta oman esityksensä aluevaltuustolle, joka päättää siitä kokouksessaan 19. joulukuuta. 

Valtuuston päättämien linjojen pohjalta tullaan tarkentamaan uuden tasapainottamisohjelman kohdennuksista. Joulukuun valtuustokokouksessa päätetään myös periaatteista, joiden mukaan palveluverkkoa tullaan tarkastelemaan. Palveluverkkoon tehtävistä muutoksista päätetään maaliskuussa.

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys löytyy aluehallituksen 27.11.2023 kokouksen esityslistasta

Lue lisää palveluverkosta

Lue lisää ensimmäisestä tasapainottamisohjelmasta