Murupolku

Päätöksenteko

Päätöksenteko

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu, 59-henkinen aluevaltuusto. 

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialueen pakolliset toimielimet ovat aluevaltuusto, aluehallitus ja tarkastuslautakunta. 

Löydät toimielinten kokoonpanot, kokouspäivämäärät sekä esityslistat ja pöytäkirjat toimielinten omilta sivuilta, joille pääset sivun vasemman reunan valikon kautta.

Oma Hämeellä on kolme 13-jäsenistä lautakuntaa: turvallisuuslautakunta, elämänkaarilautakunta ja terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta sekä yhdeksänhenkinen yksilöasioiden jaosto. 

Lautakuntien oman sivun löydät myös vasemman reunan valikosta.

Vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuuston asiat on koottu Vaikuttamistoimielimet-sivulle, jonka löydät myös vasemman reunan valikosta.

Toimielinten vastuut ja tehtävät on määritelty hyvinvointialueen hallintosäännössä. 

Luottamushenkilöille maksettavat korvaukset on määritelty hyvinvointialueen palkkiosäännössä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa muun muassa Kanta-Hämeen alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2021-2024 

Aluevaltuutetut on listattu puolueittain Yhteystieto-sivulle

Luottamushenkilön korvaushakemus (ansionmenetys ja muut kulut)

Luottamushenkilön matkakorvaushakemus

 

Sisältöjulkaisija

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.
UUTINEN
23.04.2024

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

Täydentävällä hankinnalla halutaan turvata palvelujen saatavuus ja keventää oman henkilöstön työpainetta.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

UUTINEN / 23.04.2024

Täydentävällä hankinnalla halutaan turvata palvelujen saatavuus ja keventää oman henkilöstön työpainetta.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

UUTINEN / 23.04.2024

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti käynnistää täydentävän hankinnan kotihoidon palveluihin. Oma Hämeen omille kotihoitopalveluille halutaan tukea palveluntuottajilta. 

Kotihoidon palveluiden riittävyys turvataan parhaiten monituottajamallilla, jolloin oman palvelutuotannon rinnalla kotihoidossa vahvistetaan ostopalveluita. Niitä ostetaan vain tarpeen mukaan, eikä pian avattavassa hankinnassa sitouduta mihinkään ostomääriin. Hyvinvointialue jakaa Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat voivat jättää tarjouksiaan. Hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa tehdään puitesopimukset. Toimittajarekisteri on avoinna viisi vuotta – kestoa voidaan jatkaa tarpeen mukaan. 

Hankinnan arvoksi on ennakoitu noin 12 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Hankinnan kustannukset katetaan kotihoidon henkilöstökuluista. Omaa henkilöstöä ei vähennetä, mutta ostopalveluilla pystytään vähentämään ylityö- ja hälytyskorvauksia sekä vähentämään edelleen vuokratyövoiman käyttöä. Eli tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. 

Valtiolta toivotaan lisäaikaa alijäämien kattamiseen 

Aluehallitus käsitteli maanantaina kokouksessaan myös sosiaali- ja terveysministeriölle annettavaa selvitystä. Ministeriö on pyytänyt kaikilta hyvinvointialueilta selvitystä sote-palveluiden järjestämisestä ja talouden tilasta. Lakisääteisesti annettava selvitys pohjustaa syksyllä käytäviä hyvinvointialueneuvotteluja. Lisäksi selvitystä tullaan käyttämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioita sekä STM:n vuosittaista selvitystä tehdessä.

Aluehallitus haluaa, että selvityksessä painotetaan hyvinvointialueiden rahoituksen ja valtion antamien tavoitteiden välistä ristiriitaa. Palveluiden järjestämistä haastaa riittämättömän rahoituksen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvavat palvelutarpeet sekä henkilöstön saatavuus. Useimmat talouden tasapainottamistoimet ovat Oma Hämeessä rakenteellisia, mikä edellyttää riittävää aikaa toimeenpanolle. Tällöin myös uudistusten kustannusvaikutukset toteutuvat täysi-määräisesti vasta pidemmällä aikavälillä. Aluehallituksen mukaan alijäämien kattamiselle tulee saada lisäaikaa, jotta uudistukset voitaisiin tehdä hallitusti. Aluehallitus vaatii myös työrauhaa uudistusten toimeenpanolle. 

Toukokuun alussa annettavassa jätettävässä pitää selvittää muun muassa hyvinvointialueiden palveluiden digitalisaatiota, henkilöstön saatavuutta, kehittämistoimintaa, tulevia investointeja sekä eri asiakasryhmille kohdennettujen palvelujen järjestämistapoja. Aluehallitus hyväksyi maanantaina Oma Hämeen selvityksen pienin täsmennyksin. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä ja se julkaistaan täydennettynä myöhemmin myös Oma Hämeen verkkosivuilla. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi toisen muutoskäyttösuunnitelman, joka on päivitetty vastaamaan hyväksyttyä muutostalousarviota 2024. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslista mukaisesti. Seuraava kokous on 6. toukokuuta. 

Aluehallituksen 22.4.2024 kokouksen esityslista

Ruokalautasia pinoittain pöydällä.
UUTINEN
15.04.2024

Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun

Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Ruokalautasia pinoittain pöydällä.

Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun

UUTINEN / 15.04.2024

Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Ruokalautasia pinoittain pöydällä.

UUTINEN / 15.04.2024

Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun

Aluehallitus käynnisti maanantain kokouksessaan Oma Hämeen oman tukipalveluyhtiön perustamiseen liittyvän valmistelun. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen oman yhtiön toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa. Perustettava yhtiö vastaa hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluista, laitoshuoltopalveluista sekä kiinteistönhuoltopalveluista. Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. 

Aluevaltuusto päätti yhtiön perustamisesta helmikuussa. Yhtiöittäminen koskee hyvinvointialueen omaa toimintaa, jonka euromääräinen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen koskee noin 200 palvelutuotannon tukipalveluissa sekä kiinteistöhuollon tehtävissä työskentelevää henkilöä. 

Oman toiminnan yhtiöittäminen ja yhtiön perustaminen vaatii suunnittelua ja monenlaisia toimenpiteitä, jotka aluehallitus hyväksyi maanantaina aikatauluineen. Yhtiön perustamiseen liittyvät toimet on tarkoitus tehdä kevään aikana, jolloin kesä ja syksy olisivat käytettävissä käytännön valmisteluun. Hyvinvointialueen johtoryhmä nimeää yhtiön valmistelua varten projektiryhmän. Aluehallitus nimeää toukokuussa yhtiön hallituksen ja ennen kesälomia on tarkoitus valita yhtiölle toimitusjohtaja.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 22. huhtikuuta. 

Lapsen käsi piirtämässä kuvaa paperille.
UUTINEN
11.04.2024

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Oma Häme on mukana hyvinvointialueiden yhteisessä kannanotossa.

Lapsen käsi piirtämässä kuvaa paperille.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

UUTINEN / 11.04.2024

Oma Häme on mukana hyvinvointialueiden yhteisessä kannanotossa.

Lapsen käsi piirtämässä kuvaa paperille.

UUTINEN / 11.04.2024

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta. Hyvinvointialueet ovat julkaisseet torstaina kannanoton opiskeluhuollon siirtoaikeista. Oma Häme on mukana kannanotossa.
   
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
 
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
– Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota
 
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
 
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
– Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

– Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1 500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä. 
 
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

– Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat:

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue