UUTINEN / 10.12.2024

Aluehallitus päätti talousarvioesityksestään äänestysten ja pitkän keskustelun jälkeen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli perusteellisesti hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviota, josta aluevaltuusto päättää 17. joulukuuta. Koko päivän kestäneessä kokouksessa oli pitkä asialista, mutta talousasioita käsiteltiin pisimpään. Aluehallituksen talousarvioesitys valtuustolle syntyi lukuisten äänestysten jälkeen. 

Aluehallitus keskusteli alijäämien kattamisvelvoitteesta ja sen aiheuttamista talouspaineista. Aapo Reima (vas.) teki Johanna Häggmanin (kesk.) kannattamana muutosesityksen, jolla olisi jatkettu alijäämien kattamisaikaa vuoden 2027 loppuun. Reiman mukaan tämä olisi mahdollista, koska hyvinvointialueella on perustuslain määräämä velvoite turvata asukkaiden sote-palvelut. Reiman mukaan tämä on voimakkaampi velvoite kuin hyvinvointialuelaista tuleva velvoite kattaa alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Reiman muutosesitys hävisi äänestyksessä hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykselle äänin 10–3.

Häggman teki ensi vuoden talousarvion tasapainottamistoimiin liittyen kaksi muutosesitystä, joilla olisi viivästetty tai pienennetty Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toimintaan suunniteltuja muutoksia. Molemmat muutosesitykset hävisivät äänestyksessä selvin luvuin pohjaesitykselle.  

Aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyy talousarvioesitykseen liittyvät uudet tasapainottamistoimet. Kokouksessa tasapainottamistoimien listaan tehtiin muutoksia ja täsmennyksiä. Päiväsairaaloiden toimintaa arvioidaan syksyllä 2025 ASSI-sairaalan käyttöönoton yhteydessä, mutta päiväsairaalatoiminta jatkuu sekä Forssassa että Riihimäellä.

Lisäksi linjattiin, että poliklinikkatoimintaa ja polikliinista kirurgiaa siirretään muista hyvinvointialueen yksiköistä Kanta-Hämeen keskussairaalaan, kun se on toiminnallisesti välttämätöntä ja palvelee väestön tarpeita. Omaishoidon tukea esitetään alennettavaksi palkkioluokissa 1 ja 3 kansalliseen keskiarvoon ja nostetattavaksi palkkioluokassa 2 kansalliseen keskiarvoon. Lisäksi aluehallitus teki talousarviokirjaan joitakin tekstimuutoksia. 

Aluevaltuusto päättää talousarviosta kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistaina 17. joulukuuta. Klo 14 alkavaa kokousta voi seurata suorana omahame.fi -sivuston kautta.

Kotihoidon ostopalvelujen laajentamisesta päätös

Lisäksi aluehallitus käsitteli ensi vuoden talousarvioon liittyen sairaaloiden ja ikäihmisten asumispalveluihin suunniteltuja muutoksia. Niissä esitetään muutoksia erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintoihin. Lisäksi on esitetty, että joitakin vuodeosastoja muutettaisiin lyhytaikaisiksi arviointi- ja kuntoutusosastoiksi. Aluehallitus päätti, että muutossuunnitelmista laaditut selvitykset ovat riittäviä, jotta valtuusto voi asiaa käsitellä talousarvion yhteydessä.

Aluehallitus päätti lisäksi esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy muutokset vuoden 2024 talousarvioon esityslistan mukaisesti.

Aluehallitus päätti myös ikäihmisten kotihoidon ostopalveluiden laajentamisesta. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä 250 kotihoidon asiakasta on siirtynyt ostopalveluihin ja sama määrä myös vuoden 2026 loppuun mennessä. Oma Hämeen on saatava omien kotihoitopalvelujen tueksi palveluntuottajia, jotta pystytään turvaamaan riittävät palvelut jatkossakin. Ostopalveluiden käytöllä hillitään myös kustannusten kasvua, erityisesti vähentämällä oman henkilöstön ylityö- ja hälytyskorvauksia sekä vuokratyövoiman tarvetta.

Muutokset eivät vaikuta kotihoidon asiakkaiden palveluihin ja maksuihin, ainoastaan palveluntuottaja vaihtuu osalla asiakkaista. Asiakkaiden hoito ja palvelu jatkuvat entiseen tapaan. Siirtymävaihe tehdään mahdollisimman sujuvasti. Laadunvalvonta toteutuu ostopalveluissa samoin kuin omissakin yksiköissä.

Lisäksi aluehallitus päätti esittää useampaa asiakasmaksuja koskevaa asiaa aluevaltuustolle päätettäväksi esityslistan mukaisina.

Ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden tuottajaksi Fodbar Oy

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankinnasta. Oma Häme on kilpailuttanut syksyn aikana toimijoita neuvottelumenettelyllä. Hankinnan kohteena ovat hyvinvointialueen yksiköt Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla, joissa ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalvelut hankitaan tällä hetkellä ulkoisena ostopalveluna.

Ateria- ja ruokapalveluiden hankinta sisältää palveluasumisen ja sairaalan ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut sekä kahvilapalvelun Riihimäen sairaalassa. Hankintaan ei sisälly ikääntyneiden kotiin vietäviä aterioita. Laitoshuoltopalveluiden hankinta sisältää muun muassa siivous-, vuodehuolto-, jätehuolto- sekä apuvälineidenhuoltotehtäviä hyvinvointialueen eri yksiköissä. Hankinnalla haetaan yhtenäistä toimintamallia, tasalaatuisuutta ja kustannussäästöjä. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää työnjakoa tukipalveluhenkilöstön ja yksiköiden henkilökunnan kesken sekä parantaa huoltovarmuutta. 

Neuvottelumenettelyssä oli mukana neljä yritystä, joista yhden tarjousta ei lopulta hyväksytty. Laatu- ja hinta-arvioinnin perusteella palveluntuottajaksi valittiin Fodbar Oy:n ryhmittymä. Nyt tehty hankintapäätös ei muodosta sopimussuhdetta, vaan hankinnasta laaditaan erillinen sopimus palveluntuottajan kanssa. Hankinnan sopimuskausi on nelivuotinen, vuoden 2028 loppuun. Hankinnan ennakoitu arvo sopimuskaudelle on 44 miljoonaa euroa.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 16. joulukuuta.

Aluehallituksen 9.12.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 05.12.2024

Oma Häme jatkaa palveluidensa kehittämistä – taloustilanne kiristää muutosvauhtia

Ensi vuoden talousarvion päätöksenteko käynnistyy hyvinvointialueella. Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan esitystä kokouksessaan maanantaina 9. joulukuuta. Aluevaltuusto päättää vuoden 2025 talousarviosta ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelmasta 17. joulukuuta. Valtuustokokousta voi seurata suorana omahame.fi -sivuston kautta.

Aluehallituksen 9.12.2024 kokouksen esityslista

Oma Häme jatkaa palvelujensa kehittämistä ja turvaa asukkaidensa lakisääteiset palvelut myös ensi vuonna tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Tämänhetkisen arvion mukaan hyvinvointialue saa taloutensa tasapainoon vuosien 2025 ja 2026 aikana. Laki kuitenkin velvoittaa kattamaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii huomattavan ylijäämäisiä talousarvioita seuraavalle kahdelle vuodelle.

Vuoden 2023 alijäämä oli noin 60 miljoonaa euroa, ja myös kuluvan vuoden tulos on yhtä merkittävästi alijäämäinen. Lisäksi talouden suunnitteluun sisältyy yhä paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä. Vuodelle 2025 Oma Hämeen valtion rahoitus kasvaa 803,8 miljoonaan euroon, mikä on vajaat 9 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Rahoituksen kasvu on kuitenkin jälkijättöistä, eikä se riitä kattamaan kertyneitä alijäämiä.

Hyvinvointialuejohtajan mukaan toimintaympäristön muutokset vaativat, että Oma Häme tekee huhtikuussa valittavan, uuden aluevaltuuston kanssa väliarvion ennen vuoden 2026 talousarvion tekemistä.

– Talousarvioon on otettu paljon sellaisia uusia toimia, jotka laittavat vuoden 2025 aikana talouden rakennetta korjaavia muutoksia liikkeelle, mutta joiden vaikutuksia on syytä tarkastella vuoden 2026 talousarviokäsittelyn yhteydessä uudelleen. Muutosten suunta on oikea, mutta meidän on tehtävä väliarvio ensi vuoden loppupuolella, että voimme varmistua muutosvauhdin ja riskien riittävästä hallinnasta, sanoo Olli Naukkarinen.

Alijäämien kattamiseen asetettu tiukka aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään kustannussäästöjä uusista kohteista. Tämän lisäksi aiemmin hyväksyttyjen, kahden talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet on saatava toteutumaan täysimääräisesti. Myös keväällä päätettyjen palveluverkkomuutosten toimeenpano on edellytyksenä alijäämien kattamiselle. Alijäämien kattaminen edellyttää myös, ettei valtion rahoituksessa tapahdu oleellista heikennystä vuodelle 2026.

Hyvinvointialuejohtajan aluehallitukselle tekemä talousarvioesitys pitää sisällään myös keinoja menojen hillitsemiseksi. Aiemmin esille on tuotu vuodeosastojen ja sairaaloiden toimintaan tehtävät muutokset. Lisäksi pohdinnassa on esimerkiksi omaishoidontuen määrän sopeuttaminen lakisääteiselle tasolle.

Muutoksille on myös toiminnallinen tarve

Kanta-Häme on yksi harvoista hyvinvointialueista, jolla on pieni mahdollisuus mahdollisuudet alijäämien kattamiseen velvoiteajassa. Se vaatii onnistumisia, tiukkaa taloudenpitoa ja tiettyä toimintaympäristön vakautta.

– Tätä aikataulua tulisi kansallisin ratkaisuin hiukan höllentää. Muutosvauhti johtaa siihen, että dialogi sidosryhmien ja henkilöstön kanssa jää vähäiseksi, mikä puolestaan rapauttaa luottamusta ja aiheuttaa lukuisan määrä väärinkäsityksiä. Muutosten yhteisvaikutusten analysointiin tarvittaisiin enemmän aikaa, painottaa hyvinvointialuejohtaja.

Naukkarisen mukaan lokakuun rahoituslaskelma ja siinä tapahtunut sairastavuuskertoimen muutos tuo Oma Hämeelle rahoitusta 40 miljoonaa vuosille 2025-2026.

– Lisäksi viime aikoina on päättynyt useita kilpailutuksia, joissa kulukehitys suhteessa nykytilaan on jopa negatiivinen. Vuosi 2025 jälkimmäinen puolisko ja vuosi 2026 näyttävät nyt ensi kerran sen, miten paljon hyvinvointialuetasoiset järjestämistavat ja kilpailutukset parantavat tuottavuuttamme.

Naukkarinen muistuttaa, että monet toteutuneet ja monet suunnitellut muutokset palveluihin ovat tarpeellisia sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Monet muutokset myös parantavat palveluja tai lisäävät palveluiden integraatiota, mistä asiakkaat hyötyvät. Palveluja tuodaan asiakkaan kotiin uusilla fyysisillä palvelumalleilla, kuten ensihoidon ja kotisairaalan yhteinen Gerbiili-palvelu. Tai digitaalisesti, johon Oma Häme tarjoaa jo nyt varsin laajan valikoiman keinoja.

Muutokset ovat tarvittavia, vaikka muutosvauhti on kireä. Tämä ajatus pätee myös julkisuudessa paljon esillä olleisiin muutoksiin, joita kaavaillaan vuodeosastojen ja sairaaloiden toimintaan sekä erikoissairaanhoidon poliklinikoille. Palvelujen kehittämiselle on jatkuva tarve ja suunnitellut muutokset vahvistaisivat moniammatillista yhteistyötä ja mahdollistaisivat lääkäriresurssien tehokkaampaa käyttöä. Se myös parantaisi asiakkaan saamia palveluja, kun tarjolla olisi laajempi tutkimusvalikoima ja sujuvampi konsultaatiomahdollisuus.

 – Sote-uudistuksen tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen sekä perustason palvelujen vahvistaminen. Lisäksi meillä on velvoite hillitä kustannusten nousua sekä varautua ikääntymisen mukana tuomaan palvelutarpeen muutokseen. Kaavailtuihin muutosesityksiin on vaikuttanut myös henkilöstön saatavuus sekä toiminnan kehittämistarpeet, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

– Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintoihin suunnitellaan muutoksia niin, että palvelukeskuksiin jäisi usein tarvittavia palveluita sekä niitä erikoisaloja, joiden osalta integroituminen perusterveydenhuollon palveluihin katsotaan erityisen tärkeäksi. Joidenkin erikoisalojen palveluja on tarkoitus siirtää Hämeenlinnaan, mihin vaikuttavat myös esimerkiksi resurssien tehokkaampi käyttö sekä kalustoon ja laitteisiin liittyvät näkökohdat, jatkaa Lappalainen.

Talouden haasteista huolimatta Oma Häme on saavuttanut kuluvana vuonna merkittäviä edistysaskelia. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on vähennetty ja kevyempiä asumisvaihtoehtoja on lisätty, mikä tukee ikääntyneiden kotona asumista. Asiakkaiden ohjausta palveluihin on selkeytetty ja helpotettu monin tavoin, muun muassa ottamalla käyttöön ensilinja-numeroita. Keskitetyt, ensilinjanumerot toimivat yhteistyöverkostona, jonka kautta asiakkaan asia hoidetaan kerralla kuntoon tai otetaan ammattilaisten haltuun. Eri palveluiden ensilinjanumerot ovat tarkoitettu erityisesti niille asukkaille, joilla ei ole vielä hoitosuhdetta tai joilla on uusi palvelutarve.

Tulevaisuuden tavoitteet nousevat strategiasta

Vuoden 2025 talousarvio rakentuu strategiasta nouseville, selkeille tavoitteille ja mittareille, jotka on Oma Hämeessä määritelty ensimmäistä kertaa OKR-mallin mukaisesti (Objectives and Key Results). OKR-mallin ideana on määrittää yhteisesti tavoitteet, jotka kertovat, mitä kohti mennään sekä seurata ja mitata avaintuloksia, jotka puolestaan kertovat, ollaanko maaliin päästy toivotulla tavalla.

Valtuustotasolla sitovia, koko hyvinvointialueen yhteisiä tavoitteita on viisi. Niissä yhdistyvät asiakkaan pääsy oikeaan palveluun oikeaan aikaan, palveluiden vaikuttavuus ja tuottavuus sekä ammattilaisten ja teknologian yhteistyö asiakkaan tarpeisiin mukaan.

1) Asiakas saa helposti yhteyden sekä ratkaisun ensikontaktissa

Tavoitteena on parantaa asiakkaan kohtaamista ja ohjausta niin, että asiakas pääsee oikeaan palveluun mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti, ja ongelmat pyritään ratkaisemaan yhdellä yhteydenotolla. Palvelukulttuurin muutoksella on tarkoitus vähentää palveluiden hajanaisuudesta johtuvia ongelmia ja kohdistaa resurssit tehokkaasti niille, jotka tarvitsevat eniten tukea.

2) Saavutamme yhdessä asiakkaan kanssa asetetut tavoitteet ​

Palveluita tuotetaan tehokkaasti asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Tämä perustuu paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien tunnistamiseen ja päällekkäisten palveluiden karsimiseen. Palvelujen vaikuttavuutta ja vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun seurataan organisaation kaikilla tasoilla, minkä perusteella kehitetään toimintaa edelleen.

3) Tarvittavat ammattilaiset ja teknologia yhdessä asiakkaan ympärille

Ammattilaisten tulee tunnistaa asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarve ja välttää ohjaamista useisiin ja päällekkäisiin palveluihin. Tavoitteena on siirtyä kohti yhteistä asiakassuunnitelmaa, joka vähentäisi palveluiden hajanaisuutta, parantaisi jatkuvuutta ja asiakkaiden elämänlaatua.

Tämä uusi toimintamalli kohdistuu erityisesti viiteen kriittiseen palveluketjuun: leikkauspotilaan, masennusta sairastavan, vanhemmuuden varhaisen tuen, opiskelun tai työelämän ulkopuolella olevien nuorten sekä ikääntyneen kotiutumisen palveluketjut.

 4) Asiakastarve ohjaa henkilöstömme osaamista

Oma Häme on asiakaslähtöinen organisaatio, jossa palveluja tuotetaan tehokkaasti asiantuntijoiden saumattomalla yhteistyöllä. Oma Hämeellä on yhteinen johtamismalli, mikä mahdollistaa luottamuksen ja läpinäkyvyyden sekä ammattilaisten osaamisen systemaattisen ja tavoitteellisen kehityksen.

 5) Tuottavuus turvaa palvelut

Talousohjelmat toteutetaan suunnitellusti. Jokaisella tulosalueella tehdään tuottavuusvertailuja omien yksiköiden välillä. Lisäksi vertaillaan omaa toimintaa yksityisen palvelutarjontaan tuotantotapa-analyysien/kustannusanalyysien avulla.

Oma Häme jatkaa palvelujensa kehittämistä ja turvaa asukkaidensa lakisääteiset palvelut myös ensi vuonna taloustilanteesta huolimatta. Palvelumuutoksissa turvataan asiakkaiden palvelut ja niiden jatkuvuus hoitosuunnitelmien mukaisesti. Muutosten toteutus suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa. 

UUTINEN / 03.12.2024

Aluehallitus päätti vammaisten asumispalveluiden hankinnasta sekä perheiden ja jälkihuollon kotiin vietävien palvelujen hankinnasta

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti kahdesta isosta hankintakokonaisuudesta. Toinen koskee vammaisten asumispalveluita ja toinen perheiden ja jälkihuollon kotiin vietäviä palveluita. 

Oma Häme on kilpailuttanut syksyn aikana toimijoita, jotka tarjoavat erilaisia vammaisten henkilöiden asumiseen liittyviä palveluja, kuten esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista, yhteisöllistä asumista tai tuettua asumista. Hyvinvointialue on jakanut Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat ovat jättäneet tarjouksiaan. 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan palvelutuottajien valinnat eri palvelukokonaisuuksiin ja palvelutuottajien etusijajärjestyksen. Listaus löytyy kokouksen esityslistasta (linkki on sivun lopussa). Hankintapäätös ei muodosta sopimussuhdetta, vaan hankinnasta laaditaan erillinen sopimus palvelutuottajien kanssa. Hankinnan sopimuskausi on nelivuotinen, vuoden 2028 loppuun. Hankinnan ennakoitu arvo sopimuskaudelle on 100 miljoonaa euroa.

Oma Häme on kilpailuttanut syksyn aikana myös toimijoita, jotka tarjoavat perheiden ja jälkihuollon kotiin vietäviä palveluita. Kilpailutus on toteutettu dynaamisella hankintatavalla, jonka kautta muodostetaan palveluntuottajista joustava toimittajarekisteri. Hyvinvointialue on jakanut Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat ovat jättäneet tarjouksiaan. Toimittajarekisterissä on neljä luokkaa, johon palveluntuottajat saivat ilmoittautua. 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan perheiden ja jälkihuollon kotiin vietävien palveluiden palvelutuottajien valinnat ja etusijajärjestyksen. Listaus löytyy kokouksen esityslistasta (linkki on sivun lopussa). Hankintapäätös ei muodosta sopimussuhdetta, vaan hankinnasta laaditaan erillinen sopimus palvelutuottajien kanssa. Hankinnan sopimuskausi on kaksivuotinen, vuoden 2026 loppuun, sisältäen yhden vuoden option. Hankinnan ennakoitu arvo sopimuskaudelle on 15 miljoonaa euroa.

Talousarviosta keskusteltiin perusteellisesti

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös ensi vuoden talousarviota, josta käytiin perusteellinen ja monipuolinen lähetekeskustelu koko päivän kestäneessä kokouksessa. Aluehallitus päättää osaltaan talousarviosta seuraavassa kokouksessaan, 9. joulukuuta. Talousarvion käsittely on jaettu tarkoituksella useampaan kokoukseen. Ensi vuoden talousarvion valmistelusta ja taloustilanteesta kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa. 

Ensi vuoden talousarvioon liittyvät myös Oma Hämeen suunnittelemat muutokset sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin sekä erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan. Aluehallitukselle esiteltiin suunnitelmista tehtyjä selvityksiä, joista on kerrottu näissä tiedotteissa:

Oma Häme jatkaa muutosten suunnittelua erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan

Oma Häme jatkaa muutosten suunnittelua sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin

Aluehallitus merkitsi selvitykset tiedoksi ja päätti, että asiakokonaisuuden varsinainen käsittely on myös seuraavassa kokouksessa 9. joulukuuta. 

Hyvinvointisuunnitelma päätettäväksi aluevaltuustoon

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös hyvinvointialueen alueellista hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2028. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä. Siihen kuuluu, että asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä seurataan väestöryhmittäin ja alueittain. Samoin tulee seurata näihin vaikuttavia tekijöitä ja tehtyjä toimenpiteitä. Lisäksi on velvoite asettaa hyte-työlle tavoitteet ja määritellä ne toimenpiteet, joilla tavoitteisiin tähdätään. Tätä varten laaditaan kerran neljässä vuodessa hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella valmistellaan suunnitelmaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Suunnitelmaa tehdään yhteistyössä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien tahojen, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa. Asukkailta halutaan tietoa siitä, mitä hyvinvointialueen tulisi erityisesti huomioida tavoitellessaan painopisteitä.

Oma Hämeen alueellisen hyvinvointisuunnitelman luonnos on ollut liitteineen lausuntokierroksella hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimillä, integraatiovaliokunnalla ja lautakunnilla. Lisäksi se on lähetetty Kanta-Hämeen kuntien ja muiden alueen hyte-työtä tekevien tahojen lausuttavaksi. Myös Oma Hämeen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.

Hyvinvointisuunnitelma perustuu kantahämäläisten hyvinvoinnista koottuun tietoon. Sen pohjalta on määritelty hyvinvointityön painopisteet, jotka ovat turvallisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus. Aluehallitus hyväksyi maanantaina osaltaan hyvinvointisuunnitelman liitteineen ja esittää niitä hyväksyttäväksi aluevaltuustolle. 

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi keväällä pidettyjen yhteistoimintaneuvotteluiden tulokset. Maaliskuussa aloitettiin yt-neuvottelut johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. Kohteena oli 1 379 henkilöä hallinto-, asiantuntija-, toimisto-, huolto- ja muissa tukipalvelutehtävissä. 

Yt-neuvotteluiden toimenpiteiden ja kustannusten vaikutuksia ja toteutumista on seurattu säännöllisesti Oma Hämeessä. Aluehallitukselle kerrottiin, että neuvotteluissa pyrittiin ensisijaisesti löytämään ratkaisuja tarjoamalla työntekijöille toista tehtävää koulutuksen avulla, jättämällä tehtäviä täyttämättä eläköitymisten tai irtisanoutumisten seurauksena sekä muuttamalla tehtäviä ja toimenkuvia. Yhtenä keinona oli määräaikaisten palvelussuhteiden täyttämättä jättäminen. Neuvottelut johtivat kuitenkin myös irtisanomisiin. Neuvotteluiden tuloksista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 9. joulukuuta. 

Aluehallituksen 2.12.2024 kokouksen esityslista