UUTINEN / 15.04.2024

Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun

Aluehallitus käynnisti maanantain kokouksessaan Oma Hämeen oman tukipalveluyhtiön perustamiseen liittyvän valmistelun. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen oman yhtiön toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa. Perustettava yhtiö vastaa hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluista, laitoshuoltopalveluista sekä kiinteistönhuoltopalveluista. Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. 

Aluevaltuusto päätti yhtiön perustamisesta helmikuussa. Yhtiöittäminen koskee hyvinvointialueen omaa toimintaa, jonka euromääräinen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen koskee noin 200 palvelutuotannon tukipalveluissa sekä kiinteistöhuollon tehtävissä työskentelevää henkilöä. 

Oman toiminnan yhtiöittäminen ja yhtiön perustaminen vaatii suunnittelua ja monenlaisia toimenpiteitä, jotka aluehallitus hyväksyi maanantaina aikatauluineen. Yhtiön perustamiseen liittyvät toimet on tarkoitus tehdä kevään aikana, jolloin kesä ja syksy olisivat käytettävissä käytännön valmisteluun. Hyvinvointialueen johtoryhmä nimeää yhtiön valmistelua varten projektiryhmän. Aluehallitus nimeää toukokuussa yhtiön hallituksen ja ennen kesälomia on tarkoitus valita yhtiölle toimitusjohtaja.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 22. huhtikuuta. 

UUTINEN / 11.04.2024

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta. Hyvinvointialueet ovat julkaisseet torstaina kannanoton opiskeluhuollon siirtoaikeista. Oma Häme on mukana kannanotossa.
   
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
 
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
– Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota. 
 
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
 
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
– Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

– Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1 500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä. 
 
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

– Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat:

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

UUTINEN / 10.04.2024

Aluevaltuusto päätti palveluverkkomuutoksista maratonkokouksessaan

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijainnista äänestettiin useasti. Aluevaltuusto lisäsi palvelupisteen Hauholle. 

Aluevaltuusto päätti sosiaali- ja terveyspalveluita koskevista palveluverkkomuutoksista pitkässä kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistai-iltana. Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi periaatteen, jonka mukaan hyvinvointialueen palvelurakenteen kiinteinä toimipisteinä toimivat palvelukeskukset ja palvelupisteet.  

Palvelukeskuksia on jatkossa kolme: Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Palvelukeskusten paikoiksi hyväksyttiin Hämeenlinnassa joko Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevat kiinteistöt, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti tai hyvinvointialueen omistuksessa oleva Ahvenistonmäen kiinteistö ja tarvittavissa vuokrakohteissa kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus sijaitsee Riihimäen sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. Forssan palvelukeskus toimii Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. 

Aluevaltuutettu Tiina Metsäranta (vkk.) esitti palveluverkkosuunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Metsäranta peräsi vaihtoehtoja terveysasemien lakkauttamisille ja tiiviimpää yhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Muutosesitystä kannattanut valtuutettu Petri Laine (ps.) peräsi suunnitelmien vaikutuksista tarkempia laskelmia. Metsärannan esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 51–8. 

Aluevaltuuston tiistainen kokous venyi pitkäksi. Palveluverkkomuutokset olivat kolmelta alkaneen kokouksen ensimmäinen asia, mutta päätös palvelupisteiden sijainnista saatiin vasta iltayhdeksän aikaan. Kokonaisuudessaan palveluverkkomuutokset saatiin käsiteltyä kello 23 mennessä. 

Aluevaltuuston kokousta seurasi verkon kautta parhaimmillaan yli 400 henkilöä. Voit katsoa kokouksen tallenteen täältä. Aluevaltuusto käsitteli kokouksessa palveluverkkomuutosten lisäksi myös toista talouden tasapainottamisohjelmaa, muutostalousarviota ja Forssan sairaalan kiinteistökauppaa. Edellä mainitut päätökset sekä kokouksessa tehdyt henkilövalinnat on kerrottu tämän tiedotteen lopussa. Kokouksen esityslista löytyy täältä. 

Hauho lisättiin palvelupisteeksi äänestyksellä 

Palvelupisteiden sijainneista Kanta-Hämeen kunnissa aluevaltuusto keskusteli perusteellisesti ja päätös syntyi vasta useamman äänestyksen jälkeen. Aluehallituksen esityksessä palvelupisteitä oli kahdeksan: Jokioisissa, Kalvolassa, Lammilla, Lopella, Oitissa, Parolassa, Tervakoskella ja Turengissa. Useat valtuutetut eri valtuustoryhmistä tekivät muutosesityksiä palvelupisteiden sijaintiin. Palvelupisteitä esitettiin sijoitettavaksi myös Hauholle, Humppilaan, Renkoon, Tammelaan, Tuulokseen ja Ypäjälle.  

Aluevaltuusto äänesti Lammin palvelupisteestä ja sen vaihtoehdoista sekä aluehallituksen pohjaesitykseen lisättävistä palvelupisteistä. Helena Lehkonen (kok.) esitti Lammin palvelupisteen tilalle Ydin-Hämeen palvelupistettä, joka olisi Hauhon, Tuuloksen ja Lammin yhteinen. Esitys Ydin-Hämeestä hävisi äänestyksessä äänin 38–19. 

Johanna Häggman (kesk.) esitti Tammelan lisäämistä palvelupisteiden listalle. Esitys kaatui äänestyksessä äänin 31–28. Häggman esitti listalle lisättäväksi Hauhoa, joka hyväksyttiin palvelupisteeksi äänin 26-33.  

Häggmanin esitys Humppilasta kaatui äänestyksessä äänin 36–23. Myöskään Tiina Metsärannan (vkk.) esitys Ypäjän lisäämisestä palvelupisteeksi ei saanut riittävää kannatusta, vaan hävisi äänestyksessä 37–21. Prabhakaran Ranjithkumar (sd.) ja Tea Jaakkola (ps.) esittivät palvelupistettä Renkoon, mutta esitys kaatui äänestyksessä 36–23.  

Aluevaltuuston päätöksellä Oma Häme perustaa yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat  

• Jokioisissa 
• Hauholla (Hämeenlinna) 
• Kalvolassa (Hämeenlinna) 
• Lammilla (Hämeenlinna)  
• Lopella 
• Oitissa (Hausjärvi) 
• Parolassa (Hattula) 
• Tervakoskella (Janakkala) 
• Turengissa (Janakkala) 

Myös lähipalvelukonsepti keskustelutti aluevaltuustoa. Kyse on vuoden 2026 alusta käyttöön otettavasta palvelusta, joka on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi.  

Johanna Häggman (kesk.) esitti, että palvelukonsepti otettaisiin käyttöön erityisesti niillä alueilla, joilta terveysasema lakkaa. Häggmanin esitys kaatui äänestyksessä täpärästi 30–29. Häggman esitti myös, että lähipalvelukonseptin käyttäminen mahdollistettaisiin myös muille kuin määritellylle kohderyhmälle, jos resurssit sen sallivat. Myös tämä esitys kaatui äänestyksessä 33–26. Hannele Saari (kd.) esitti, että aluevaltuusto määrittelisi lähipalvelukonseptin tarkemman sisällön ennen sen käyttöönottoa. Muutosesitys kaatui tiukassa äänestyksessä 30–29. Muut palveluverkkomuutoksia koskevat yksityiskohdat aluevaltuusto hyväksyi pienin tekstimuutoksin. 

Talousasiat hyväksyttiin pienin muutoksin

Palveluverkkomuutosten lisäksi aluevaltuusto käsitteli tiistain kokouksessaan toista talouden tasapainottamisohjelmaa sekä muutostalousarviota, joita tarvitaan hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen vuoksi. Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoiteltiin vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa 2023 aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelmasta sekä toisesta tasapainottamisohjelmasta, jolla halutaan hillitä kustannusten nousua vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja ja ylitöitä. 

Säästöjä haetaan toisessa tasapainottamisohjelmassa myös kehittämällä hankintojen johtamista sekä lisäämällä työntekijöiden välitöntä asiakastyötä ja työpanoksen joustavaa käyttöä. Näillä tasapainottamistoimilla tavoitellaan yhteensä 57 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluevaltuusto hyväksyi toisen tasapainottamisohjelman Minna Belikin (vas.) esittämällä lisäyksellä. Sen mukaan henkilöstön työpanoksen joustavan käytön tulee perustua ensisijaisesti työntekijän vapaaehtoisuuteen. Belikin esittämä lisäys hyväksyttiin äänin 29–30.

Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksiä tämän vuoden muutostalousarvioon. Reiman mukaan Oma Hämeellä on velvollisuus hakea valtiolta lisärahoitusta, jos on riski, etteivät rahat riitä asukkaiden perustuslaillisiin oikeuksiin perustuvien palveluiden järjestämiseen. Reima esitti, että hyvinvointialue selvittää, millaisia puutteita palveluissa on perusoikeuksien osalta ja tarvittaessa hakee lisärahoitusta viimeistään syksyllä. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 34–25. Juhani Lehto (vas.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä. Lisäksi Reima esitti 200 000 euron lisämäärärahaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tämä esitys hävisi äänestyksessä 33–25.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi Forssan sairaalan kiinteistökaupan. Oma Häme ostaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä kiinteistöjä reilulla kahdeksalla miljoonalla eurolla. Kauppa koskee Forssan sairaalaa, Korkeavahan terveysasemaa sekä kolmea pienempää kiinteistöä. Kaupan toteutuminen edellyttää, että valtiovarainministeriö myöntää siihen valtuuden. Forssan sairaalaan on tarkoitus perustaa yksi Oma Hämeen kolmesta sote-palvelukeskuksesta.

Aluevaltuusto asetti tilapäisen valiokunnan

Aluevaltuusto päätti asettaa tilapäisen valiokunnan, jonka tehtävänä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokunnan tarve johtuu aluehallituksen varajäsenen, Petri Hakamäen, eroamisesta Keskustan valtuustoryhmästä. Hakamäki ilmoitti aluevaltuuston kokouksessa 19. joulukuuta eroavansa Keskustan valtuustoryhmästä ja perustavansa oman valtuustoryhmän. Hakamäki ei kuitenkaan ole eronnut aluehallituksen varajäsenen tehtävästä, eikä Keskustan aluevaltuustoryhmä halua Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla hyvinvointialueen luottamustehtävissä. 

Aluevaltuusto valitsi tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinaisia jäseniä ovat Piia Olkinuora (sd.), Juha Isosuo (kok.), Heini Ristavaara (kesk.), Mika Lartama (ps.), Juhani Lehto (vas.), Anne Lindgren (vihr.) ja Elise Oikari (kd.). Tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Piia Olkinuora ja varapuheenjohtajaksi Juha Isosuo.

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessaan myös muita henkilövalintoja. Teppo Turjan (ps.) tilalle aluevaltuustoon nousee Tea Jaakkola. Turjan tilalle integraatiovaliokuntaan valittiin Mika Lartama ja hänen tilalleen varajäseneksi Jukka Lintukangas. 

Muut asiat aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston seuraava kokous on 14. toukokuuta.