UUTINEN / 02.07.2026

Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen

Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueella on vuoden 2025 jälkeen katettavanaan edelleen 85 miljoonaa euroa kertynyttä alijäämää. Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti myös uusia toimenpiteitä.

Aluehallitus ja aluevaltuusto päättivät keväällä hakea lisäaikaa, koska se helpottaisi talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. 
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen - Oma Häme

Myönnetty lisäaika mahdollistaa talouden tasapainottamisen nykyisessä toimintaympäristössä hallitummalla aikataululla. Sen ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voidaan pienentää noin 57 miljoonasta eurosta noin 35 miljoonaan euroon. Samalla noin 30 miljoonaa euroa alkuperäisen talousarvion kohdentamattomista sopeuttamistoimista voidaan siirtää vuosien 2027–2029 ylijäämillä katettavaksi. Valtiovarainministeriön 30. huhtikuuta julkaisemat uudet rahoituslaskelmat ja niiden seurauksena pienentynyt valtionrahoitus tekivät välttämättömäksi jatkaa talouden tasapainottamisohjelmaa myös vuoteen 2029.

– Lisäaika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainottaminen hallitummin ja realistisemmalla aikataululla. Tarve sopeuttaa taloutta ei kuitenkaan vähene. Alijäämien kattaminen vuoteen 2029 mennessä edellyttää edelleen erittäin tiukkaa taloudenpitoa sekä onnistumista samanaikaisesti monilla eri osa-alueilla. Valtiovarainministeriön päätös osoittaa luottamusta siihen, että Kanta-Häme pystyy tekemään tarvittavat ratkaisut. Siitä meillä on jo näyttöä sekä päätöksenteossa että toimeenpanossa. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että haastava taloustilanne edellyttää myös uusia tasapainottamistoimia. Arvioimme tilannetta uudelleen lukujen valossa elokuussa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Talouden sopeuttamista on edelleen jatkettava, ja lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun mennessä on edelleen vähintään 67 miljoonaa euroa.

– Lisäajan saaminen tarkoittaa myös sitä, että toukokuussa hyväksytty ehdollinen muutostalousarvio astuu voimaan ja päätetyt sopeuttamistoimet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myönnetystä lisäajasta huolimatta alijäämien kattaminen on edelleen haastavaa, mutta mahdollista, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.

Uusi laki alijäämien kattamisesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026, ja hyvinvointialueet ovat voineet hakea lisäaikaa valtiovarainministeriöltä siitä lähtien. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö hakemuksen perusteella.

Aiemman lainsäädännön mukaan vuosien 2023–2025 alijäämät olisi pitänyt kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi sääntely mahdollistaa kattamisajan pidentämisen vuoden 2029 loppuun asti valtiovarainministeriön päätöksellä.

Kertyneiden alijäämien kattamista vaikeutti myös se, että valtiovarainministeriö tarkensi hyvinvointialueiden valtionrahoituksen laskelmia keväällä 2026. Tarkennus heikensi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusnäkymiä merkittävästi. Valtionrahoituksen supistuminen vaikeuttaa alijäämien kattamista ja kasvatti lisäajan tarvetta arviolta noin vuodella.

Valtiovarainministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset hyvinvointialueiden alijäämän kattamiskauden jatkamisesta - Valtiovarainministeriö

UUTINEN / 17.06.2026

Oma Häme panostaa varhaiseen tukeen – tavoitteena sujuvammat palvelut asukkaille

Aluevaltuusto on hyväksynyt Oma Hämeen strategian vuosille 2026–2030 sekä palvelustrategian, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä tulevina vuosina.

Hyvinvointialuelain mukaan jokaisella hyvinvointialueella tulee olla strategia, joka määrittää toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu lainsäädäntö puolestaan edellyttää palvelustrategian laatimista. Palvelustrategia kuvaa, miten palvelut järjestetään ja miten strategian tavoitteita toteutetaan käytännössä.

Strategia ja palvelustrategia muodostavat yhtenäisen strategiakokonaisuuden, jolla vastataan hyvinvointialueita kaikkialla Suomessa haastaviin toimintaympäristön muutoksiin. Väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja työikäisen väestön määrä vähenee. Samalla asukkaat odottavat palveluilta entistä parempaa saavutettavuutta, sujuvuutta ja oikea-aikaisuutta.

Tavoitteena on varmistaa, että kantahämäläiset saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti myös tulevaisuudessa.

Strategia antaa suunnan tuleville vuosille

Oma Hämeen strategiassa määritellään hyvinvointialueen yhteinen suunta vuosille 2026–2030.

Toimintaa ohjataan neljän painopisteen kautta: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä kestävä uudistaminen. Kaikkia painopisteitä yhdistää vaikuttavuus eli tavoite tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta käytettävissä olevilla resursseilla.

Palveluja kehitetään asiakkaan tarpeista lähtien

Palveluja kehitetään asiakkaan näkökulmasta niin, että ne muodostavat nykyistä sujuvampia kokonaisuuksia ja asiakkaan tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan palveluja sovitetaan nykyistä paremmin yhteen ja eri ammattilaiset tekevät tiiviimpää yhteistyötä asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi.

Tavoitteena on, että asukkaan ei tarvitse itse selvittää, mistä palvelusta apu löytyy tai olla yhteydessä useaan eri paikkaan saman asian hoitamiseksi.

Samalla vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta omissa palveluissaan ja tuetaan ihmisten mahdollisuuksia pärjätä arjessaan mahdollisimman itsenäisesti.

Ennaltaehkäisyyn panostetaan aiempaa enemmän

Painopistettä siirretään aiempaa enemmän ongelmien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. 

Tämä tarkoittaa esimerkiksi mielen hyvinvoinnin tukemista, terveellisten elintapojen vahvistamista, aivoterveyden riskien tunnistamista sekä ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista.

Tavoitteena on tunnistaa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit nykyistä aikaisemmin ja tarjota tukea ennen kuin ongelmat kasvavat tai palveluntarve lisääntyy.

Hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää entistä vahvempaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntien kanssa sovitaan yhteisistä tavoitteista asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja järjestöjen kanssa vahvistetaan erityisesti ennaltaehkäisevää työtä.

Yritysten kanssa yhteistyötä kehitetään niin, että palvelujen laatu, vaikuttavuus ja asukkaiden saama hyöty paranevat. Tavoitteena on rakentaa palveluketjuja, jotka toimivat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman sujuvasti.

Palveluja uudistetaan kestävällä tavalla

Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään entistä enemmän tietoa asiakkaiden tarpeista, palvelujen vaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta.

Myös digitalisaation, automaation ja tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on helpottaa asiointia, tukea ammattilaisten työtä ja kohdentaa resursseja sinne, missä niillä saavutetaan suurin hyöty. Teknologian avulla voidaan tukea palvelutarpeiden varhaista tunnistamista, tiedon hyödyntämistä ja palveluprosessien kehittämistä.

– Tavoitteena on, että palveluja kehitetään tulevina vuosina yhä vahvemmin niiden vaikuttavuuden perusteella. Haluamme kohdentaa voimavarat sinne, missä niillä voidaan tuottaa kantahämäläisille mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, sanoo toimialajohtaja Satu Ala-Kokko.

UUTINEN / 16.06.2026

Aluehallitus hyväksyi laadun ja omavalvonnan vuosiraportit ja käsitteli palvelutuottajien valintaa

Maanantaina 15.6.2026 kokoontunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi laadun ja omavalvonnan vuosiraportin sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvityksen vuodelta 2025. Raportit tarjoavat kattavan kuvan hyvinvointialueen palvelujen laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja asiakkaiden kokemuksista sekä heidän oikeuksiensa toteutumisesta. 

Lue lisää: Oma Häme seuraa palvelujen laatua ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista – aluehallitus käsittelee vuosiraportteja - Oma Häme 

Aluehallitus päätti myös käynnistää Koivikkokoti säätiö sr:n kanssa selvityksen yhteistyön kehittämisestä ja nykyisen yhteistyösopimuksen päivittämisestä. Nykyinen, vuonna 2021 tehty sopimus ei enää vastaa hyvinvointialueen ja Koivikko-kodin tarpeita, koska Oma Hämeen organisaatio ja palvelurakenne ovat muuttuneet merkittävästi.

Lue lisää: Oma Häme valmistelee yhteistyön uudistamista Koivikko-kodin kanssa - Oma Häme 

Kokouksessa hyväksyttiin Oma Hämeen henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Strategiaan pohjautuva suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet, joilla vahvistetaan yhdenvertaista, turvallista ja arvostavaa työyhteisöä koko organisaatiossa.

Oma Hämeen uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ohjaa arjen tekoja - Oma Häme

Palvelupisteiden tuotantotapa-analyysi valmistuu loppuvuodesta 

Aluehallitus päätti merkitä tiedoksi perusterveydenhuollon palvelupisteiden tuotantotapa-analyysin valmistelutilanne. Hallitus käsitteli maaliskuussa Parolan terveysaseman mahdollista siirtämistä Hämeenlinnaan Parantolan sosiaali- ja terveysasemalle. Asia päätettiin kuitenkin palauttaa valmisteluun ja päättää asiasta vasta vuoden 2027 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Samalla päätettiin, että vuoden 2026 aikana tehdään perusterveydenhuollon palvelupisteiden tuotantotapa-analyysi, jossa tarkastellaan palvelujen järjestämisen kokonaisuutta, siihen liittyviä haasteita ja toimintaympäristöä yhdeksällä palvelupisteellä. 

Analyysin on tarkoitus valmistua marraskuussa ja sen toteuttamisessa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijaa. Aluehallitus lisäsi kokouksessa päätökseen, että se edellyttää jatkovalmistelussa ottamaan huomioon asukkaiden hoidontarpeen, palveluiden saavutettavuuden, hoidon jatkuvuuden ja toteutuneen henkilöstöresurssin. 

Aluehallitus käsitteli myös palveluntuottajien valintaa kilpailutusten perusteella. Hallitus päätti valita palveluntuottajia:  

• päihde- ja riippuvuuspalvelujen kuntouttavaan laitoshoitoon, katkaisu- ja vieroitushoitoon ja avomuotoiseen kuntoutukseen sekä 

• Mielenterveystyön ja päihde- ja riippuvuustyön erityispalvelujen asumispalveluihin 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen lakisääteisten henkilökuljetusten, kiireettömien potilaskuljetusten ja kiireellisten tavarakuljetusten hankinnan käynnistämisen niin, että hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä ja vertailuperusteena tarjoushintaa.  

Se myös päätti hylätä Esperi Caren oikaisuvaatimuksen, joka koski palvelusetelin arvon korotusta ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. 

Seuraava aluehallituksen kokous on 10. elokuuta. 

Aluehallituksen esityslista