Murupolku
Päätöksentekobanneri

Päätöksenteko ja hallinto
Päätöksenteko
Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu, 59-henkinen aluevaltuusto.
Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialueen pakolliset toimielimet ovat aluevaltuusto, aluehallitus ja tarkastuslautakunta.
Oma Hämeellä on kolme 13-jäsenistä lautakuntaa: turvallisuuslautakunta, elämänkaarilautakunta ja terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta sekä yhdeksänhenkinen yksilöasioiden jaosto. Lisäksi hyvinvointialueella on kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto.
Löydät toimielinten kokoonpanot ja kokouspäivämäärät toimielinten omilta sivuilta. Kaikki esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät asiakirjanhallintajärjestelmästä. Pääset näille sivuille vasemman reunan valikon kautta.
Toimielinten vastuut ja tehtävät on määritelty hyvinvointialueen hallintosäännössä.
Luottamushenkilöille maksettavat korvaukset on määritelty hyvinvointialueen palkkiosäännössä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa muun muassa Kanta-Hämeen alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2021-2024.
Aluevaltuutetut on listattu puolueittain Yhteystieto-sivulle.
Hyvinvointialueen hallintosääntö (pdf)
Luottamushenkilön korvaushakemus (ansionmenetys ja muut kulut)
Luottamushenkilön matkakorvaushakemus
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kaikki uutiset
Ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle.

Toimintaympäristön muutokset haastavat Kanta-Hämeessä – Oma Häme rakentaa strategiaa, joka vastaa ajan tarpeisiin
UUTINEN / 02.07.2025
Ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle.

UUTINEN / 02.07.2025
Toimintaympäristön muutokset haastavat Kanta-Hämeessä – Oma Häme rakentaa strategiaa, joka vastaa ajan tarpeisiin
Väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle – samalla teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme on laatinut ja julkaissut laajan toimintaympäristöanalyysin, joka toimii pohjana vuosille 2026–2029 laadittavalle strategialle. Kanta-Hämeen väestörakenne muuttuu merkittävästi lähivuosina, mikä vaikuttaa asukkaiden palvelutarpeisiin, hyvinvointialueen talouteen ja henkilöstön saatavuuteen.
Keskeiset muutokset ovat väestön ikääntyminen, lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet, elintapasairauksien kasvu sekä talous. Samalla analyysi nostaa esiin mahdollisuuksia kuten teknologien kehitys ja yhteistyön lisääminen, joiden avulla voidaan uudistaa hyvinvointialueen palveluja. Toimintaympäristöanalyysi on julkaistu Oma Hämeen nettisivuilla.
Analyysi on laadittu hyvinvointialueen omana työnä, ja analyysin laadintaan on osallistunut iso joukko Oma Hämeen eri alojen asiantuntijoita. Siinä on hyödynnetty laajasti valtakunnallisia tietokantoja sekä Oma Hämeen omia tiedonhallinnan ratkaisuja. Lisäksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus kertoa omia ajatuksiaan ja havaintojaan toimintaympäristön muutoksesta erillisen kyselyn kautta.
– On merkittävää, että luotamme siihen, että meidän omasta organisaatiostamme löytyy osaamista ja asiantuntijuutta tällaisen työn tekemiseksi, sanoo strategia- ja integraatiojohtaja Satu Ala-Kokko.
Keskeiset havainnot analyysista
Väestön ikääntyminen muuttaa palvelutarpeita
Kanta-Hämeen väestö ikääntyy muuta Suomea nopeammin. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, erityisesti maaseutukunnissa. Tämä kasvattaa muistisairauden hoidon, kotihoidon ja laitoshoivan tarvetta. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee, mikä haastaa palvelujen rahoituksen ja henkilöstön saatavuuden.
Poikkeuksellisen korkea maahanmuutto vuosina 2023–2024 on kuitenkin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kääntänyt väestökehityksen myönteiseen suuntaan, mikä tarjoaa mahdollisuuden työikäisten määrän vakiinnuttamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin palvelujen saavutettavuutta useilla kielillä ja panostuksia osallisuuteen.
Mielenterveys ja elintapasairaudet kasvussa
Analyysissa nousee esiin huoli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvusta. Itsetuhoisuus, ahdistuneisuus ja neuropsykiatriset haasteet ovat kasvaneet merkittävästi, ja sairaalahoitoa vaativia tapauksia on Kanta-Hämeessä enemmän kuin muualla Suomessa. Myös työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ylittää maan keskiarvon.
Samaan aikaan lihavuus ja siihen liittyvät elintapasairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja sydänsairaudet, yleistyvät. Nykykehityksellä jopa 40 % alueen aikuisista voi olla lihavia vuoteen 2040 mennessä.
Ratkaisuina teknologia ja yhteistyö
Digitalisaatio, tekoäly ja tiedolla johtaminen voivat auttaa ennakoimaan palvelutarpeita ja kohdentamaan resursseja vaikuttavammin. Etäasiointi ja digipalvelut yleistyvät, mutta samalla on varmistettava, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle.
Yhteistyö kuntien, järjestöjen, yritysten ja oppilaitosten kanssa nähdään strategisena voimavarana. Yhteiskehittäminen voi tuottaa ratkaisuja muun muassa nuorten pahoinvointiin, ikäihmisten yksinäisyyteen ja hyvinvoinnin eriarvoistumiseen.
Talouden haasteet vaativat priorisointia
Hyvinvointialueen talous on vakautunut, mutta julkisen talouden tilanne tuo epävarmuutta. Säästöpaineet ja rahoituksen niukkuus edellyttävät jatkossa tarkkaa priorisointia, resurssien kohdentamista ja palvelurakenteen uudistamista.
Strategiatyö etenee – analyysi on vasta alku
Toimintaympäristöanalyysi esiteltiin toukokuussa aluevaltuustolle, ja uusi strategia etenee sen sekä päättyvän strategiakauden arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on rakentaa vaikuttava, tiedolla johdettu ja muuttuviin tarpeisiin vastaava suunta tuleville vuosille.
– Uskon, että nykyisellä strategiakaudella tehty työ on luonut hyvän pohjan. Nyt monipuolisen toimintaympäristöanalyysin avulla voimme katsoa yhdessä kauemmas tulevaisuuteen. Asiakas on yhä toimintamme keskiössä. Strategiset painopisteet tulee asettaa siten, että pystymme hyödyntämään omat vahvuutemme ja toimintaympäristön mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan hyväksi, sanoo Satu Ala-Kokko.
Uusi strategia valmistellaan vaiheittain ja se tulee uuden aluevaltuuston päätettäväksi.
Tiedotamme lisää – asiantuntijat syventyvät aiheisiin
Oma Häme tiedottaa myöhemmin lisää analyysin teemoista. Asiantuntijat kertovat syvällisemmin eri teemoista, kuten väestön ikääntymisen vaikutuksista, ylipainon kasvusta ja sen ehkäisystä sekä nuorten mielenterveydestä.
Toimintaympäristöanalyysi löytyy Strategia ja arvot -sivulta tai suoraan täältä.

Aluehallitus siirsi pohdinnan lisärahoituksen tarpeesta syksyyn
Käsittelyssä oli myös lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirja.

Aluehallitus siirsi pohdinnan lisärahoituksen tarpeesta syksyyn
UUTINEN / 18.06.2025
Käsittelyssä oli myös lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirja.

UUTINEN / 18.06.2025
Aluehallitus siirsi pohdinnan lisärahoituksen tarpeesta syksyyn
Maanantaina 16. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen talousarvioraamin ja suunnittelukehyksen sekä talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2026. Raami linjaa keskeiset taloudelliset reunaehdot tulevalle vuodelle.
Samalla aluehallitus totesi, että mahdollinen lisärahoituksen tarve arvioidaan osana talousarvioprosessia syksyllä 2025 ja keväällä 2026, kun vuoden 2025 tilinpäätös on valmistunut. Aluevaltuusto on aiemmin päättänyt, että lisärahoituksen hakemista valmistellaan keväällä 2025, jos Oma Hämeen taloustilanne sitä edellyttää.
Aapo Reima (vas.) ehdotti lisäystä päätökseen: hänen mukaansa lisärahoituksen arvioinnin tueksi tarvittaisiin tietoa asukkaiden palveluoikeuksien toteutumisesta, minkä selvittämiseen Reima esitti erillistä projektia. Reiman esitys raukesi kannattamattomana.
Kotipalveluiden palvelusetelin säännöt päivittyvät syksyllä
Aluehallitus hyväksyi myös päivitetyn palvelusetelisääntökirjan lapsiperheiden kotipalveluun. Päivitetty sääntökirja astuu voimaan syyskuun alussa. Palveluseteliä on käytetty lapsiperheiden kotipalvelussa vuoden 2023 alusta lähtien täydentämään alueen omaa palvelutuotantoa. Aluevaltuusto teki joulukuussa 2024 päätöksen, että kotipalvelusta aletaan periä asiakasmaksuja, mikä edellyttää myös sääntökirjan päivittämistä.
Nyt hyväksytyt muutokset sääntökirjaan koskevat muun muassa omavastuuosuutta, laskutusohjeita, hinnoittelua ja hintakattoa. Sääntökirjaan ei tehty muita sisällöllisiä muutoksia.
Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti.
Aluevaltuustossa 17. kesäkuuta valittiin uusi aluehallitus, joka on koolla 19. kesäkuuta.

Juha Isosuo jatkaa aluevaltuuston puheenjohtajana ja Kaisa Lepola aluehallituksen puheenjohtajana
Uusi aluevaltuusto valitsi puheenjohtajistonsa ja keskusteli vilkkaasti ikäihmisten perhehoidosta.

Juha Isosuo jatkaa aluevaltuuston puheenjohtajana ja Kaisa Lepola aluehallituksen puheenjohtajana
UUTINEN / 17.06.2025
Uusi aluevaltuusto valitsi puheenjohtajistonsa ja keskusteli vilkkaasti ikäihmisten perhehoidosta.
17.06.2025

UUTINEN / 17.06.2025
Juha Isosuo jatkaa aluevaltuuston puheenjohtajana ja Kaisa Lepola aluehallituksen puheenjohtajana
Huhtikuun vaaleissa valittu, uusi aluevaltuusto järjestäytyi kokouksessaan Hämeenlinnassa. Aluevaltuuston puheenjohtajana jatkaa Juha Isosuo (kok.), valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Kylli Kylliäinen (sd.) ja toinen varapuheenjohtaja Heini Ristavaara (kesk.).
Aluevaltuusto valitsi myös aluehallituksen jäsenet 17.6.2025 alkaen. Aluehallituksen puheenjohtajana jatkaa Kaisa Lepola (sd.). Lepola jatkaa puheenjohtajana 31.5.2027 saakka, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy loppuvaltuustokaudeksi Pirjo Alijärvelle (sd.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Helena Lehkonen (kok.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Johanna Häggman (kesk.).
Aluehallituksen jäseniksi valittiin seuraavat valtuutetut: Riku Bitter (kok.), Tarja Filatov (sd.), Tapani Hellstén (sd.), Pasi Honkanen (ps.), Lauri Jormanainen (sd.), Eero Pura (kesk.), Aapo Reima (vas.) Lotta Saarenmaa (kok.) ja Karri Vanttaja (vihr.).
Kokouksessa valittiin uusi aluehallitus.
Alla on lueteltuna lautakuntien puheenjohtajat, lista lautakuntien jäsenistä julkaistaan myöhemmin Oma Hämeen verkkosivuilla, lautakuntien omilla sivuilla.
Tarkastuslautakunta: puheenjohtaja Mika Walkamo (kok.), varapuheenjohtaja Teijo Pullinen (ps.).
Elämänkaarilautakunta: puheenjohtaja Satu Taiveaho (sd.), 1. varapuheenjohtaja Erja Hirviniemi (vas.), 2. varapuheenjohtaja Jessica Sonko (kok.).
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta: puheenjohtaja Aino Närkki (kok.), 1. varapuheenjohtaja Piia Olkivuora (sd.), 2. varapuheenjohtaja Maija Kranni (vihr.).
Aluevaalilautakunta: puheenjohtaja Irja Appelroth (sd.), varapuheenjohtaja Kari Julén (vas.).
Turvallisuuslautakunta: puheenjohtaja Johanna Wiisak (kesk.), 1.varapuheenjohtaja Veli-Antti Silpola (kok.), 2. varapuheenjohtaja Piritta Järvinen (sd.).
Yksilöasioiden jaosto: puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.), varapuheenjohtaja Johanna Häggman (kesk.).
Integraatiovaliokunta: puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.), 1. varapuheenjohtaja Merja Taponen (kesk.), 2. varapuheenjohtaja Minna Belik (vas.).
Ikäihmisten perhehoito puhututti
Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti ikäihmisten perhehoidosta, kun käsittelyssä oli perhehoidon suunnitelma. Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan ikääntyneen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai hoidettavan kodissa. Aluehallitus on aiemmin hyväksynyt osaltaan suunnitelman, mutta päätti, että tarkemmat toimintaohjeet ja myöntämisen kriteerit tuodaan erikseen päätettäväksi aluehallitukseen talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Ikäihmisten perhehoitoa tarjotaan Kanta-Hämeessä melko vähän, lisäksi toiminnan ja yhdenvertaisten palvelujen kehittäminen on vielä kesken. Monet valtuutetut olivat huolissaan siitä, että kriteerejä tiukennetaan niin, että perhehoidon saaminen vaikeutuu. Aluevaltuutetut kertoivat asukkailta saamista viesteistä ja tiedoista, joiden mukaan perhehoitoa tarvitaan, koska se on tärkeä tukimuoto omaishoitajille ja niille ikäihmisille, jotka eivät vielä tarvitse laitoshoitoa.
Vihreä valtuustoryhmä teki toimenpidealoitteen Ikäihmisten perhehoidon suunnitelmaan. Aloitteen mukaan aluevaltuusto edellyttäisi, että suunnitelman toimeenpanossa varmistetaan riittävät resurssit perhehoidon koordinointiin ja kehittämiseen koko alueella ja että myöntämiskriteereissä huomioidaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tarpeet. Vihreiden toimenpidealoite ei kuitenkaan saanut äänestyksessä riittävästi kannatusta. Aluevaltuusto päätti hyväksyä aluehallituksen pohjaesityksen äänin 34-25.
Kokouksen esityslista: Dynasty tietopalvelu : Kanta-Hämeen hyvinvointialue
tallenteen linkki Aluevaltuuston kokous 17.6.2025 - Oma Häme - Videot