UUTINEN / 20.09.2024

Hyvinvointisuunnitelma ja maakunnallinen yhteistyö Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksen kärkinä

Opiskeluhuollon resurssit, maahanmuuton mahdollisuudet ja ehkäisevän päihdetyön haasteet nousivat keskeisiksi puheenaiheiksi toista kertaa järjestetyssä Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksessa. Oma Häme järjesti 28. elokuuta Ahveniston luentosalissa kokouksen, johon osallistui Oma Hämeen virkajohdon lisäksi kuntajohtajia, kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistoa, sekä seurakunnan, järjestöjen ja oppilaitosten edustajia.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vuosittain yhteistyöneuvottelut kuntien sekä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (hyte) tekevien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Seuraava hyte-kuntakokous järjestetään syksyllä 2025.

Vuosittaisissa hyte-kuntakokouksissa neuvotellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta omalla alueella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa terveyseroja.

Yhteistyöstä on sovittu Oma Hämeen ja kuntien yhteisellä puitesopimuksella, joka solmittiin keväällä 2023. Yhteistyön keihäänkärkinä Kanta-Hämeessä ovat maakunnan työllisyyden ja elinvoiman parantaminen, ikäystävällisen asumisen tukeminen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Nämä teemat olivat pääosassa myös elokuisessa kuntakokouksessa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia, alueelliseen hyvinvointityöhön ja taloushaasteisiin liittyviä kysymyksiä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen avasi tämän vuoden kokouksen ja puhui hyvinvointialueen johtamisen haasteista ja talousarvion alijäämästä. Naukkarinen kertoi, että talousarvion haasteisiin pyritään vastaamaan kehittämällä alueellisia ratkaisuja ja tarkentamalla rahoitusmallia.

Ensimmäinen alueellinen hyvinvointisuunnitelma valmis vuoden lopussa

Lisäksi kokouksessa esiteltiin Kanta-Hämeen hyvinvointisuunnitelma liitännäisasiakirjoineen vuosille 2025–2028. Esitellyt suunnitelmat painottavat lasten ja nuorten sekä työikäisten hyvinvointia, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistamista sekä yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden välillä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi esitettiin muun muassa perhekeskuspalvelujen ja lastensuojelun kehittämistä. Hyvinvointisuunnitelmaan liitetään myös lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma, samoin kuin hieman myöhemmin valmistuvat ikääntyneiden hyvinvointiin painottuva suunnitelma ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. 

– Hyvinvointialueen ensimmäistä hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu hyvässä hengessä ja alueellisena yhteistyönä hyte-yhdyspintatyöryhmissä. Suunnitelma valmistellaan seuraavalle valtuustokaudelle, toteaa kumppanuuspäällikkö Päivi Niiranen.  

Alueellista opiskeluhuoltosuunnitelmaa käsiteltäessä todettiin, etteivät opiskeluhuollon resurssit maakunnassa täysin vastaa opiskelijoiden tarpeita. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteydessä pohdittiin muun muassa sitä, miten kasvava maahanmuutto lisää perheiden tuen tarvetta. Maahanmuutto on kuitenkin keskeinen tekijä kaupunkiseudun kasvussa, minkä vuoksi käytiin keskustelua myös sen tuomista mahdollisuuksista. Kansainvälisten opiskelijoiden ja perheiden integrointiin tulisi panostaa enemmän.

Yleisellä tasolla käytiin keskustelua myös yhteistyörakenteiden kehittämisestä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Järjestöt nostivat esiin huolensa valtionrahoituksen leikkausten vaikutuksista järjestöjen toimintaan. 

Hyte-kokouksen osallistujia keskutelutti myös ehkäisevä päihdetyö, josta kunnilla on ensisijainen ja lainmukainen järjestämisvastuu. Hyvinvointialue tukee kuntia ja vastaa omalta osaltaan ehkäisevästä päihdetyöstä. Kokouksessa todettiin työikäisten ja ikäihmisten tilanteen olevan heikoin Kanta-Hämeessä ehkäisevässä päihdetyössä.

Konkreettisena keinona esille nostettiin auttamistyön kohdentaminen eläkkeelle siirtyviin. Eläkkeelle siirtyminen on havaittu yhdeksi riskivaiheeksi päihdehaittojen kannalta. Kanta-Hämeen tavoitteena onkin saada Terveyden edistämisen hankerahaa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevan ryhmätoiminnan kehittämiseksi, jolloin voitaisiin kokeilla vertaisohjaajatoimintaa. Yhteisenä haasteena on resurssien riittävyys laadukkaan ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi. 

Hyvinvointisuunnitelma lähetetään pian kuntiin ja yhteistyötahoille lausuttavaksi

Hyvinvointisuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa on kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä suuri merkitys, kuten myös tiedonkululla organisaatioiden sisällä ja työryhmien välillä. Kokouksessa todettiin, että kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelmien laadinta samassa aikataulussa parantaisi yhteistyötä ja tehostaisi käytännön toteutusta. 

Elokuun hyte-kokouksessa käsitellyt hyvinvointisuunnitelma ja liitännäisasiakirjat lähetetään aluehallituksesta kuntiin ja muille yhteistyötahoille lausuttavaksi. Tavoitteena on saada laajaa palautetta alueellisista suunnitelmista ennen niiden lopullista hyväksymistä. 

Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomus on käsitelty aluehallituksessa huhtikuussa ja hyväksytty aluevaltuustossa kesäkuussa. Hyvinvointisuunnitelmaa 2025–2028 liitännäisineen on valmisteltu hyvinvointialueella yhteistyössä toimialojen, yhdyspintatyöryhmien, vaikuttamistoimielimien, integraatiovaliokunnan ja lautakuntien edustajien kanssa. Myös hyvinvointialueen asukkaita on osallistettu kysymällä heiltä näkemyksiä muun muassa Ota kantaa -verkkopalvelun kautta elokuussa. 
 
Hyvinvointisuunnitelmaa käsitellään aluehallituksessa 23. syyskuuta. Jos suunnitelma hyväksytään, lähtee se lausuntokierrokselle. Seuraava käsittely aluehallituksessa on joulukuun alussa ja ja hyväksymiskäsittely aluevaltuustossa 17. joulukuuta. 

Tutustu Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomukseen

UUTINEN / 10.09.2024

Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajien yhteinen kannanotto kokouksestaan 5.–6.9.2024. Kannanottoa päivitetty 9.9.2024.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin on kuulunut luottamus julkiseen valtaan. Sen perustana on myös julkisten toimijoiden keskinäinen rakentava, tarpeen mukaan kriittinenkin, mutta kuitenkin tosiasioihin perustuva vuoropuhelu.

Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen.

Keskustelussa esitetyt arviot hyvinvointialueista ovat irtautuneet monin osin tosiasioista ja perustuvat mielikuviin. Esimerkiksi luottamushenkilöiden määrä on kansallisesti vähentynyt, eikä lisääntynyt uudistuksen myötä. Samalla päätöksenteko on aiempaa avoimempaa.

Hyvinvointialueet ovat ratkaisu, ei ongelma. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii aikaa. Nyt on keskityttävä palveluiden sisällön ja toimintatapojen uudistamiseen, eikä uusiin hallinnon uudistuksiin. Spekulointi alueiden yhdistämisellä ei tuo ratkaisuja tähän tilanteeseen.

Kärkevän julkisen keskustelun vaikutukset näkyvät. Ihmisten luottamus terveydenhuoltoon on heikentynyt. Hyvinvointialueet ovat suuria työnantajia. Henkilöstö tekee merkityksellistä työtä. Syyttelevä julkinen keskustelu nakertaa henkilöstön motivaatiota ja julkisten työnantajien vetovoimaa.

Huono kierre pitää katkaista. Julkisten toimijoiden keskinäinen luottamus pitää palauttaa. Siksi aluehallitusten puheenjohtajat edellyttävät kaikilta toimijoilta rakentavaa vuorovaikutusta.

Julkisten toimijoiden välistä epäluottamusta ja kriisipuhetta lietsova ilmapiiri on haitallinen suomalaisen yhteiskunnan menestyksen, jopa kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse on myös Suomen kyvystä toimeenpanna vaativia, pitkäjänteisiä reformeja ja ylläpitää kriisinkestävyyttä.

Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tekevät parhaansa kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin sosiaaliset perusoikeudet ja julkisen talouden kantokyky saadaan tasapainoon.

Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ihmisten luottamus siihen, että palveluita saa silloin, kun on tarve ja hätä. Tätä me kaikki toimijat rakennamme yhdessä.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat 

UUTINEN / 12.09.2024

Oma Häme tehostaa käyttötalouden tasapainottamista

Oma Häme on päättänyt tehostaa käyttötalouden tasapainottamista uusin toimin jäädyttämällä uudet rekrytoinnit ja tehostamalla hankintojen tarvearviointia. Toimenpiteet astuvat voimaan välittömästi ja ovat voimassa vuoden loppuun asti 31.12.2024.

Päätöksen taustalla on taloudellinen tilanne, jossa tilinpäätösennusteen mukaan alijäämä on kasvanut huolestuttavasti. Ennusteen mukaan alijäämä on 81,7 miljoonaa euroa, mikä on 16,4 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Näiden toimenpiteiden avulla Oma Häme pyrkii vähentämään alijäämän kasvua vielä loppuvuoden aikana.
 

Loppuvuonna toteutetaan vain välttämättömät ja kokonaistaloudellisesti järkevät rekrytoinnit
 

Uudet rekrytoinnit jäädytetään hyvinvointialueella 12. syyskuuta alkaen loppuvuoden ajaksi 31. joulukuuta asti. Päätöksellä odotetaan saavutettavan 1,5 miljoonan euron säästöt. Käynnissä olevat rekrytointiprosessit saatetaan pääsääntöisesti loppuun, mutta niiden jatkaminen edellyttää rekrytointien välttämättömyyden arviointia. Tarvittavat uudet rekrytoinnit, jotka koskevat välittömästi potilaiden tai asiakkaiden terveyttä, henkeä ja hoidon tai palvelun toteuttamista, hyväksytään loppuvuoden aikana toimialajohtajan päätöksellä. Sama koskee kokonaistaloudellisesti välttämättömiksi arvioituja rekrytointeja.

”Taloustilanteemme suunnan kääntäminen vaatii lisätoimenpiteitä loppuvuoden aikana. Aiemmin vahvistettuja talouden tasapainottamisohjelmien tehostamistoimia jatketaan ja tiivistetään kaikilla toimialoilla. Aluehallitus käsittelee ohjelmien toteumia ja esityksiä lisätoimenpiteiksi syyskuussa. Lisäksi kiinnitetään huomiota muiden kuin välttämättömien hankintojen karsimiseen. Henkilöstökulut ovat suurin menoerämme, ja haluamme tässä tilanteessa rekrytoida erityisen vastuullisesti. Rekrytointiin kohdistetut toimenpiteet eivät vaaranna palveluitamme”, vahvistaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.