ARTIKKELI / 03.10.2025

Blogi: Ekselenssiä etsimässä

Taitoa, tietoa, koeteltua ketteryyttä ja kyvykkyyttä – osaamista eri muodoissaan löytyy Oma Hämeestä yllin kyllin ja läpi organisaation kaikkien tasojen. Lienee siten oikein ja perusteltua sanoa, että olemme jo lähtökohtaisesti laatua tuottava ja laadun päälle ymmärtävä hyvinvointialue.

Osaamisen positiivisesta ongelmasta johtuen onkin virinnyt tarve ja tahto tehdä olemassa olevaa laatua aiempaa selkeämmin näkyväksi paitsi alueen asukkaille ja palvelujen käyttäjille, niin myös yhteistyötahoille ja meille Oma Hämeen edustajille itsellemmekin. 

Tätä tarvetta silmällä pitäen on käynnistynyt monialainen työ laadun muunnelmien liittämiseksi osaksi Oma Hämeen omavalvontaohjelmaa ja -suunnitelmia. Tavoitteena on luoda Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle oma laatujärjestelmä, joka kootaan alati päivittyvän ja käytännön työtä palvelevan laatukäsikirjan muotoon.

Ensimmäinen versio laatukäsikirjasta on määrä julkaista vuoden 2026 loppuun mennessä. Pelkistetyimmillään kyse on avoimuudesta ja yhteisestä ymmärryksestä sen suhteen, mitä ja miten tehtäväämme hyvinvointialueena täytämme. Kyse on myös sitoutumisesta pitämään kiinni sovituista toimintatavoista sekä sen varmistamisesta, että näin myös tosiasiallisesti tapahtuu. Olemassa olevat hyvät käytännöt ansaitsevat tulla jaetuiksi ja tekemisen taso vakiinnutetuksi vastaamaan jatkossa määriteltäviä Oma Hämeen korkeita laatuvaatimuksia.

Laadun koordinointityön avaus on toteutunut ensimmäisen kokoontumisen muodossa 17. syyskuuta. Käynnistystilaisuudessa aihetta on lähestytty monialaisesti pyrkimyksenä löytää ja luoda jaettu näkemys siitä, mitä laadulla nimenomaisesti tarkoitetaan Oma Hämeen puitteissa ja toimintaympäristöissä.

Aivoriihen tuloksiin palataan jatkossa tarkemmin, mutta tässä vaiheessa lienee tarkoituksenmukaista todeta, että laadun ymmärretään koostuvan monista ulottuvuuksista aina yksilön laatukäsityksistä koko organisaation kattavaan laadunhallintajärjestelmään ja pienimmistä yksityiskohtien hiomisista laajoihin prosessikuvauksiin.

Oman lisänsä laadun käsitteeseen tuo myös arvojen ja asenteiden ulottuvuus eli laadun filosofisen perustan muotoilu. Filosofisena katsauksena tulee väistämättä mieleen Aristoteleen etiikkaan pohjaava sitaatti: ”Ekselenssi ei niinkään ole yksittäinen teko kuin tapa.”

Aristoteles itse on puhunut hyveistä, erinomaisuuteen viittaavan ekselenssin käsitteen ollessa huomattavasti myöhempää tuotantoa. Perusidea on kuitenkin se, että ekselenssin tavoittaminen millä tahansa saralla edellyttää jatkumoa: toistettavuutta ja vakiintunutta tapaa. Yksittäiset huipputeot ja erinomaisen laadun ilmentymät ovat toki arvokkaita sinänsä. Kun laatutekoja pystytään toistamaan ja vakiinnuttamaan laadun taso, ekselenssin idea manifestoituu ja saa tunnistettavan, koettavan sekä vaikuttavan muodon.

Ekselenssin hintana on kuitenkin vahva sitoutuminen ja tahdonvoima, fokuksen säilyttäminen ja uudelleen palauttaminen, kurinalaisuus sekä kasvun asenne – kaikki ominaisuuksia, joita ei voi ostaa rahalla tai korvata tekoälyllä.

Maailman inhimillisimmän sairaalan avautumisen kynnyksellä tahdomme Oma Hämeessä tuskin tyytyä vähempään kuin vakiinnuttamaan korkealaatuinen hyvinvointityö aiempaakin tunnistettavammin, koettavammin ja vaikuttavammin osaksi arkeamme: Tasokkuus olkoon tapamme ja erinomainen tekeminen hyveemme.

Tiina Ketola-Mäcklin
potilasasiavastaava

UUTINEN / 29.09.2025

Oma Häme on käynnistänyt ainutlaatuisen laatutyön – tavoitteena oma laatujärjestelmä

Oma Häme on käynnistänyt kaikkia toimialoja koskevan laatutyön, jonka tuloksena syntyy hyvinvointialueen oma laatukäsikirja ja kokonainen laatujärjestelmä.

Laatujärjestelmä perustuu Oma Hämeen omavalvontaohjelmaan ja -suunnitelmiin. Tarkoituksena on tehdä omavalvontaa jatkossa vaikuttavammin ja konkreettisemmin suhteessa yhteisiin tavoitteisiin ja palveluihin. Pyrkimyksenä on vakiinnuttaa käytäntöjä ja toimintatapoja läpi hyvinvointialueen vastaamaan jatkossa määriteltäviä Oma Hämeen korkeita laatuvaatimuksia.

– Meillä tehdään jo paljon laadun eteen, mutta kaikkea työtä ei aina tunnisteta laatutyöksi. Nyt haluamme tehdä laadusta yhteisen asian, joka näkyy arjessa ja helpottaa työn tekemistä, kuvaa hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa.

Yleensä hyvinvointialueilla laatu määritellään kokonaisuutena, jossa yhdistyvät asiakkaan kokemus, palveluiden turvallisuus, yhdenvertaisuus ja organisaation arvojen mukainen toiminta. Laadun mittaus ja arviointi perustuu omavalvontaan, systemaattisiin mittareihin ja auditointeihin. Monilla hyvinvointialueilla on käytössä laatusertifikaatteja, jotka koskevat joitain yksiköitä tai toimialueita.

Oma Hämeen tapa tehdä hyvinvointialueelle oma laatujärjestelmä on ainutlaatuinen hanke. Tavoitteena on, että laadunhallinta kytkeytyy vahvasti Oma Hämeen arvoihin, strategiaan ja mittaristoihin. Laatutyö on nyt käynnistetty ja tänä vuonna rakennetaan Oma Hämeen laatuverkosto ja kirkastetaan yhteisiä tavoitteita. Ensi vuonna on tarkoitus saada valmiiksi Oma Hämeen ensimmäinen laatukäsikirja.

Laatu kuuluu arkeen ja sen pitää näkyä arjessa

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen palveluun ja hoitoon. Jokaisen Oma Hämeen ammattihenkilön ja palveluntuottajan vastuulla on huolehtia siitä, että nämä oikeudet toteutuvat. Palveluiden laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta valvotaan ensisijaisesti palveluntuottajien toteuttamalla omavalvonnalla. Lisäksi palveluiden ohjausta ja valvontaa toteutetaan keskitetysti Oma Hämeen ohjaus- ja valvontayksiköstä.

Laatutyöstä ei haluta Oma Hämeessä irrallista projektia, vaan arkeen juurtuvaa toimintamallia. Yhteisiä näkemyksiä laadusta kerättiin laatutyön aloitustilaisuudessa syyskuun puolivälissä. Ahveniston luentosalissa oli koolla viitisenkymmentä asiantuntijaa hyvinvointialueen eri toimialoilta. Mukana oli muun muassa asiakas- ja potilasturvallisuustiimin sekä ohjaus- ja valvontatiimin edustajia, sosiaali- ja terveydenhuollon professiojohtoa, asiakkuuksien ja osaamisen kehittämisen parissa työskenteleviä sekä laatu- ja kehittämispäällikkökoulutuksen suorittaneita.

Käynnistämistilaisuuteen osallistui myös kehittämispäällikkö Lilli Väisänen, joka työskentelee Ahveniston sairaala -hankkeen parissa.

– Itse näen, että laatu on asennetta ja sovittujen asioiden tekemistä sovitulla tavalla. Se ei maksa, mutta tuo työn arkeen selkeyttä ja aikaa.

Väisänen painottaa myös laadun merkitystä yhteisenä ajattelutapana:

– Meidän pitää pystyä sanoittamaan laatu arjeksi, tehdä siitä jokapäiväistä tekemistä, ei irrallisia käsitteitä. Laatu näkyy siinä, miten kohtelemme asiakkaita ja toisiamme, painottaa Väisänen.

Asiakkaalla oikeus laadukkaisiin palveluihin

Sosiaalihuollon professiojohtaja Marjo Mutanen puolestaan korostaa, että laatu on asiakkaan oikeus.

– Jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaisiin palveluihin. Sosiaalipalveluissa tarkoittaa oikea-aikaisuutta, saavutettavuutta ja osallistavuutta – palveluita, jotka vahvistavat asiakkaan toimijuutta ja perustuvat tutkittuun tietoon.

Mutasen mukaan erityinen haaste sosiaalihuollossa on palveluiden tasalaatuisuus. Yksittäisen työntekijän laaja harkintavalta voi parhaimmillaan tuottaa vaikuttavia ratkaisuja, mutta samalla se voi johtaa asiakkaiden eriarvoistumiseen.

– Laatutyön avulla voimme vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tehdä asiakasturvallisuudesta näkyvämpää potilasturvallisuuden rinnalle, Mutanen kiteyttää.

Laatutyön ytimessä onkin asiakkaan kokemus. Laadun puute näkyy nopeasti tyytymättömyytenä, mutta hyvä laatu arjessa voi usein jäädä huomaamatta. Oma Häme haluaa tehdä tästä laadusta näkyvää ja myös tavoitella houkuttelevaa laatua – palvelua, joka ylittää odotukset ja tuo asiakkaille lisäarvoa.

UUTINEN / 25.09.2025

Pilvi Moberg valittiin Vuoden farmaseutiksi – kannustava työkaveri edistää lääkitysturvallisuutta Oma Hämeessä

Farmasialiitto on valinnut Vuoden farmaseutiksi Pilvi Mobergin. Hän työskentelee lääkitysturvallisuuden asiantuntijana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Valinta julkistettiin torstaina 25. syyskuuta, jolloin vietetään kansainvälistä farmasian päivää.

Pilvi toimii lääkitysturvallisuuden asiantuntijana Oma Hämeen asiakas- ja potilasturvallisuustiimissä. Hän käy läpi lääkepoikkeamailmoituksia, vastaa lääkehoitosuunnitelmien ja lääkelupien kysymyksiin sekä laatii ohjeistuksia ja koulutuksia.

– Teen yhteistyötä muun muassa valvonnan asiantuntijoiden, osastofarmaseuttien, avohuollon apteekkien sekä tilapalveluiden kanssa. Tärkeintä on nähdä koko lääkehoidon prosessi ja sen riskikohdat. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja lopulta potilaan ja asiakkaan vointiin, hän kiteyttää.

Moberg on erikoistunut sairaala- ja terveyskeskusfarmasiaan ja hankkinut lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden. Hän pitää osaamistaan ajan tasalla seuraamalla tutkimuksia, verkostoitumalla ja osallistumalla alan koulutuksiin.

Kollegat kuvaavat häntä pidetyksi ja kannustavaksi työtoveriksi, joka levittää sydämellisyyttä ympärilleen ja jonka ammattitaitoon voi aina luottaa. Valinta Vuoden farmaseutiksi oli Pilville yllätys, mutta mieluisa sellainen.

– Ajattelin ensimmäiseksi kyllä, että ei tehrä tästä nyt numeroo. Töissähän täällä ollaan. Mutta onhan tämä hieno tunnustus.

Urapolku löytyi vahingossa

Farmasia ei ollut Pilville itsestäänselvä valinta ammatiksi.

– Lukiossa opinto-ohjaaja ehdotti farmasiaa, kun olin kiinnostunut luonnontieteistä. Silloin nuorena ajattelin, että ei kiitos. Apteekki tuntui siihen aikaan paikalta, joissa työskenteli hiljaisia, vanhoja ihmisiä ja tuoksukin oli erikoinen, palkittu farmaseutti nauraa.

Työskentely apteekissa välivuonna muutti käsityksen ja elämän suunnan. Forssan Uuden Apteekin lämmin ilmapiiri ja apteekkari Matti Tukiaisen innostava asenne tekivät lähtemättömän vaikutuksen Pilviin. Sittemmin Moberg työskenteli muun muassa Forssan hyvinvointikuntayhtymän johtavana farmaseuttina 15 vuotta, Hämeenlinnan kaupungilla ikäihmisten palveluissa ja projektipäällikkönä Helsingin kaupungin perusterveydenhuollossa.

Työskentely turvallisen lääkehoidon eteen motivoi Pilviä edelleen. Kollegat kuvaavat Pilviä tiimipelaajaksi, joka osaa ottaa muut huomioon. Itse hän näkee asian samalla tavalla:

– Jotta koneisto pyörii kuin rasvattu, täytyy jokaisen rattaan liikkua yhdessä muiden kanssa.

Vuoden farmaseutin viesti

Työuran varrella Moberg on ollut mukana puolustamassa farmasian ammattilaisten osaamista ja lääkitysturvallisuuden merkitystä, mikä nykyisin onneksi tunnistetaan yhä paremmin.

Valinta Vuoden farmaseutiksi tuntuu Pilvistä kiitokselta pitkästä työurasta, mutta se on samalla kannustin jatkaa.

– Hyvältä tuollainen tunnustus tietysti tuntuu niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisesti. 30 vuoden työuran aikana on ehtinyt olemaan monessa projektissa ja kehittämisessä mukana. Koen, että tämä on kiitosta kaikesta tehdystä työstäni, vaikka suurin osa niistä onkin tapahtunut ennen hyvinvointialuetta. Tunnustus antaa myös pontta sille, että työtä ja kehittämistä turvallisen lääkehoidon eteen on syytä vielä jatkaa, asiantuntija tähdentää.

Nuoria hän kannustaa hakeutumaan alalle.

– Farmasiassa on monia mahdollisuuksia kehittyä, onpa kiinnostuksen kohde sitten sote-maailmassa, teollisuudessa tai apteekissa. Jokainen asiakaskohtaaminen on merkittävä, ovatpa asiakkaat sitten muita ammattilasia, potilaita tai asiakkaita. Kliininen farmasia on kehittynyt valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana.

Mobergin mukaan oikea asenne on tärkein valtti työelämässä.

– Lainaan mielelläni vanhaa tarinaa intiaanipäälliköstä, joka kertoo, että hänen sisällään asuu kaksi koiraa: ystävällinen, kiinnostunut ja utelias sekä toinen syrjäänvetäytyvä ja vihainen. Kysyttäessä kumpi koira voittaa, on vastaus ”se, jota ruokit”.