Osallisuus-teksti

Osallisuus kuuluu kaikille

Hyvinvointialueemme asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon.  

Tavoitteena on, että jokainen kantahämäläinen pääsee osalliseksi siitä hyvästä, mitä Oma Häme tuottaa: sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluista heti, kun palvelun tarve herää. Tämä edellyttää vuorovaikutusta ja yhteistyötä Oma Hämeen työntekijöiden ja asukkaiden, asiakkaiden sekä heitä edustavien vaikuttajien ja päättäjien kesken.

Sisältöjulkaisija

Oma Hämeen logokuva, jossa on kerrostalo.
UUTINEN
08.07.2024

Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Oma Hämeen logokuva, jossa on kerrostalo.

Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

UUTINEN / 08.07.2024

Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Oma Hämeen logokuva, jossa on kerrostalo.

UUTINEN / 08.07.2024

Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

Oma Hämeen logokuva.

Oma Hämeessä on käynnissä merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuteen ja asiakasohjauksen parantamiseen keskittyvä kehitystyö. Kanta-Hämeessä halutaan ohjata asiakkaat kerralla oikeaan sosiaali- tai terveyspalveluun ja ehkäistä siten kustannusten kasvua. Samalla palvelujen vaikuttavuutta seurataan yksilötasolla, jotta voidaan varmistua resurssien oikeasta kohdentumisesta. 

Perinteisesti palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Lisäksi usein toiminnan tehokkuutta tai resurssien käyttöä on arvioitu yksikkökohtaisesti tai tuotantokeskeisesti. Oma Hämeessä toimintaa ja suunnittelua ohjaa nyt asiakaskeskeinen ajattelutapa ja vaikuttavuusperusteinen johtaminen. 

– Aiemmin ei ole ollut kattavaa tietoa missä muualla sinne tullut asiakas on asioinut tai millaisia muita tarpeita asiakkaalla olisi. Asiakkaat ovat asioineet palveluiden hallinnollisesta hajautumisesta johtuen pistemäisesti siellä ja täällä ja asiakkaita on myös jouduttu lähettämään toisiin yksiköihin, mikä on kuormittanut usean yksikön resursseja ja aiheuttanut paljon selvitystyötä, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

– Vaikuttavuusperusteisessa ajattelussa etsitään keinoja, jolla ihminen saadaan kerralla kuntoon ja mahdollisimman oikein. Silloin turhat yhteydenotot ja lisäkäynnit jäävät toteutumatta. Se säästää paitsi asiakkaan aikaa ja vaivaa, myös hyvinvointialueen kustannuksia, painottaa Antikainen.

Hyvinvointialueuudistus on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa nimenomaan hallitsemattomasti nousevien kustannusten vuoksi. Oma Hämeessä nähdään kustannusten kasvun hillitsemiselle olennaisena keinona vaikuttavuusperusteinen johtaminen, asiointiprosessien ja asiakassegmenttien kautta. Vaikuttavuusperusteinen johtaminen vaatii paljon tietoa ja niiden analysointia. Kehitystyön saaminen käytäntöön vaatii myös muutoksia asenteissa ja työkulttuurissa. Oma Hämeessä ollaan päästy jo hyvää alkuun.

Pois poislähettämisen kulttuurista

Kuten muutkin hyvinvointialueet, myös Oma Häme on tehnyt paljon toimia taloutensa tasapainottamiseksi. Asiakaskeskeisen ajattelutavan ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin nähdään Oma Hämeessä vaikuttavan kantahämäläisten palveluihin ja niiden kehittymiseen lopulta enemmän kuin esimerkiksi paljon julkisuudessa esillä olleet palveluverkkomuutokset. 

– Meillä Kanta-Hämeessäkin asiointipaikat tulevat lähivuosina muuttumaan. Usein muutokset koetaan huononnuksina, vaikka asiat paranisivatkin. Haluamme keskittää osaamisen ja palvelut paikkoihin niin, että ne tuottavat varmasti parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaalle, kerralla. Ei niin, että hän kiertää pienemmistä yksiköistä isompiin, kunnes apu löytyy, selittää Antikainen.

Sote-ammattilaisilta uusi ajattelutapa vaatii totuttelua ja rohkeutta. 

– Usein esimerkiksi erikoissairaanhoidossa koetaan, että joku asia olisi pitänyt hoitaa perusterveydenhuollossa. Ja taas perusterveydenhuollon kiirevastaanotolla on ajateltu, että asiakkaan vaiva hoituu paremmin päivystyksessä. Irtautumista poislähettämisen kulttuurista tuetaan meillä niin, että palveluiden käytöstä ja parhaista käytännöistä kerätään dataa, jolloin päätös hoitopaikasta tai -muodosta perustuu vaikuttavuusarviointiin, muistuttaa Antikainen.

Uuden ajattelu- ja toimintamallin vieminen käytäntöön on helppoa juuri Kanta-Hämeen kokoisella hyvinvointialueella.

– Meillä ei ole yliopistosairaalaa, joka korostaisi erikoissairaanhoidon roolia. Lisäksi Kanta-Hämeessä ei ole taustalla maakunnallista sote-kuntayhtymää, jonka rakenteista pitäisi pyrkiä eroon. Voimme nyt luoda uutta yhdessä. Muualla Suomessa ei olla ehkä niin vielä rohjettu tarttua vaikuttavuuteen, miettii Antikainen.

 Antikainen (kuvassa) on väitellyt hyvinvointialueiden vaikuttavuuden arvioinnista. Aiemmin Eksotessa työskennellessään Antikainen pääsi kokeilemaan sote-palvelujen vaikuttavuuden arviointia.

– Kymmenisen vuotta sitten Eksote oli mukana silloisessa kuntakokeilussa, joka mahdollisti tämän tyyppisen datan hyödyntämisen. Mutta sitä mallia ei ole voitu hyödyntää oikein missään muualla sen jälkeen, koska hyvinvointialueuudistus viivästyi. Oma Hämeen panostukset vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuusperusteiseen johtamiseen houkuttelivat minut Kanta-Hämeeseen, sanoo Antikainen. 

Vaikuttavuus perustuu tietoon ja sen analysointiin

Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta pystytään kunnolla arvioimaan, tarvitaan tietoa palveluista ja niiden käyttäjistä. Oma Hämeessä on käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana tekoälyn hyödyntämiselle. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot.

– Tietoallas kerää kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot, kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Antikainen selvittää.

Oma Hämeessä on varmistettu, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi. Tietojen käyttö hyödyttää asiakkaita, koska se auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun esimerkiksi kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta, sanoo Antikainen.

Asiakasohjauksen selkeytyminen säästää kaikkien aikaa

Palvelujen vaikuttavuuteen liittyy olennaisesti asiakasohjaus, jota Oma Hämeessä kehitetään tällä hetkellä muun muassa selkiyttämällä asiakkaiden ensikontaktia palveluihin. Tällä halutaan helpottaa asiakkaan ohjautumista oikean ammattilaisen tai palvelun äärelle sekä itsehoidon pariin. 

Ensikontaktilla tarkoitetaan asiakkaan yhteydenottoa, josta käynnistyy hänen uuden vaivansa tai asian hoitaminen hyvinvointialueen palveluissa. Yhteydenotto voi tulla puhelimitse, digipalvelujen kautta tai toimipisteessä asioidessa. Ensikontaktissa annetaan muun muassa asiakas- ja palveluohjausta, tehdään hoidon arviointeja tai varataan aikoja. Pitkäaikaissairaiden ja muiden asiakkaiden, joilla on jo olemassa oleva hoito- tai palvelusuhde, kuuluu jatkuvuuden turvaamiseksi asioida omien, tuttujen työntekijöiden kanssa. 

Ensikontaktipalveluita on lähdetty kehittämään Oma Hämeessä ensin puhelinasioinnista. Muutokset näkyvät palveluissa vaiheittain, syksyn aikana tullaan asioinnin selkeyttämiseksi keskittämään ja vähentämään tuntuvasti Oma Hämeen palveluiden puhelinnumeroita, esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Ensikontaktipalvelujen yhtenäistämisellä tavoitellaan myös alueellista yhdenvertaisuutta asiakkaiden ohjautumisessa.

Keskitettyihin puheluihin vastaavat osaavat ammattilaiset, jotka ratkaisevat asiakkaan asian kerralla kuntoon tai ottavat asian haltuun. Tavoitteena on, ettei asiakkaan tarvitse olla enää ensimmäisen kontaktin jälkeen yhteydessä itse muihin ammattilaisiin tai palveluihin, vaan ammattilainen ohjaa hänet oikealle polulle.   

– Asiakkaiden yhteydensaanti ja pääsy sote-palveluihin tarvetta vastaavalla tavalla on jo pidemmän aikaa ollut haaste koko Suomessa. Selkeyttämällä asiakkaan ohjautumista palveluissamme vältämme turhaa työtä ja ajanhukkaa kaikilta osapuolilta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakas joutuu kolkuttelemaan erilaisia ovia saadakseen apua ongelmiinsa. Asia on ratkaistava ammattilaisten päässä, painottaa Oma Hämeen asiakkuusjohtaja Heli Aalto.

Palvelujen keskittäminen ja asiakkaan tarpeen mukainen ohjautuminen tukevat toiminnan vaikuttavuutta. Ideana on tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan. 

Kokemuksia ja tuloksia jaetaan muille hyvinvointialueille

Käytännön kehitystyön lisäksi Oma Hämeessä tehdään palvelujen vaikuttavuudesta myös tutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi joulukuussa 2023 Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lähes miljoonan euron tuen vaikuttavuustutkimukselle, joka liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Oma Hämeen tutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushanketta, jolle haettiin yhteisrahoitusta ministeriöltä. Kanta-Hämeen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 

Tutkimushankkeessa kehitettävän arviointimallin pitäisi tuoda esille sellaiset vaikuttavat palvelut ja toiminnot, joilla saadaan kustannustehokkaasti paras hyvinvointi alueen asukkaille.

– Jos otetaan esimerkiksi yksi meidän kansansairauksistamme, diabetes. Asiakkaalla voi olla tarve paljon muullekin kuin terveyspalveluille, mikä kannattaisi huomioida sekä asiakkaan hyvinvoinnin että kustannusten näkökulmasta. Esimerkiksi tarve säännölliselle kotihoidolle, asunnon muutostöille tai muulle pitkäkestoisille sosiaalihuollon palveluille on jäänyt aiemmin helposti diabeteksen hoidon ulkopuolelle. Tämä on voinut aiheuttaa päällekkäistä tekemistä tai palveluaukkoja asiakkaalle. Nyt koko sote-palvelujen kokonaisuus saadaan näkyväksi, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Oma Hämeessä kehitettävää vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hyödyntää muillakin hyvinvointialueilla sekä strategisen että operatiivisen johdon tukena. Malli myös tukee päätöksentekoa ja auttaa muuttamaan sote-palvelujärjestelmän painopistettä raskaammista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin.

Malli on jo herättänyt kiinnostusta – yhteistyötä tehdään useiden muiden hyvinvointialueiden kanssa sekä kansallisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kokemuksia ja tuloksia jaetaan mielellään, jotta tulokset saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi.

Hyvinvointialueiden velvoitteet palveluiden vaikuttavuuden seuraamiseen ovat kuitenkin kasvamassa. Nykyisellään hyvinvointialueiden yleiskatteisesta rahoituksesta suurin osa perustuu väestön palvelutarpeeseen. Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja esimerkiksi väestön sairastavuudessa, mikä heijastuu palvelutarpeen kautta rahoitukseen.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on kuitenkin muuttumassa. Avoinna on kuitenkin vielä, milloin ja miten se muuttuu. Rahoituksen uudistaminen vaatii myös kansallisen tason muutoksen tiedon hyödyntämisessä ja ajattelumallissa. 

– Tällä hetkellä rahoitusmalli on palvelutarveperusteinen, eli itse asiassa palvelutuotanto-keskeinen. Eli mitä enemmän väestö sairastaa, niin sitä enemmän saadaan rahaa. Olisi kaikkien kannalta järkevämpää, että rahoitusmalli olisi vaikuttavuusperusteinen ja että tuettaisiin hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja asukkaiden hyvinvointia, pohtii Antikainen. 

– Meillä Oma Hämeessähän näin toimitaan jo. Voisi ajatella, että me ollaan ymmärretty hyvinvointialueuudistuksen ydin esimerkillisesti, ehkä parhaiten koko maassa. Vaikuttavuuden kasvua ja kustannusten parempaa hallintaahan uudistuksella nimenomaan haettiin, kehaisee Antikainen. 

Kolme nuorta vierekkäin katsomassa auringonlaskua.
UUTINEN
27.06.2024

Nuorten nikotiinituotteiden käyttö huolestuttaa laajasti kantahämäläisiä

Kyselyn mukaan neuvontaa ja valistusta tarvitaan enemmän nuorille.

Kolme nuorta vierekkäin katsomassa auringonlaskua.

Nuorten nikotiinituotteiden käyttö huolestuttaa laajasti kantahämäläisiä

UUTINEN / 27.06.2024

Kyselyn mukaan neuvontaa ja valistusta tarvitaan enemmän nuorille.

Kolme nuorta vierekkäin katsomassa auringonlaskua.

UUTINEN / 27.06.2024

Nuorten nikotiinituotteiden käyttö huolestuttaa laajasti kantahämäläisiä

Kanta-Hämeessä toteutettiin huhtikuussa kysely päihdetilanteesta. Kyselyllä kartoitettiin kantahämäläisten näkemyksiä ja mielipiteitä päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä rahapelien haitoista. Lisäksi kysyttiin keinoista, joilla käyttöä voitaisiin ehkäistä ja käytön haittoja vähentää. Kyselyyn osallistui 3 908 vastaajaa, joista 2 238 oli 13–17-vuotiaita. Suurin osa vastaajista oli naisia. 

Täysi-ikäisten vastauksissa nousivat esiin erityisesti nuorten nikotiinituotteiden käyttö, alaikäisten päihteiden käyttö ja välitys sekä julkisilla paikoilla häiriköivät päihtyneet henkilöt. Puolet vastaajista toivoivat rahapelimainonnan rajoittamista etenkin kaupoissa. Noin 60 prosenttia kyselyyn osallistuneista haluaisi vaikuttaa, mikäli oman kodin välittömään lähiympäristöön suunniteltaisiin anniskeluravintolaa tai siellä sijaitsevalle ravintolalle haettaisiin jatkoaikaa tai lupaa terassianniskeluun. 

Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla oli otettu päihdeasioita puheeksi. Vastaajilta, jotka olivat käyneet vastaanotolla viimeisen vuoden aikana, oli noin puolelta kysytty alkoholin ja nikotiinituotteiden käytöstä. Huumausaineiden käytöstä oli kysytty 30 prosentilta, rahapelaamisen tai lääkkeiden väärinkäytöstä oli kysytty vain alle 10 prosentilta ammattilaisen vastaanotolla käyneistä. Puolet vastaajista ei tarvinnut neuvontaa päihteisiin tai rahapelaamiseen liittyen.

– Neuvontaa oli saanut vain muutama prosentti vastaajista. Päihteiden käyttöä ja rahapelaamista pitää jatkossa ottaa puheeksi entistä enemmän. Pitää myös antaa neuvontaa, jotta vakavampien haittojen syntyä voitaisiin ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa, toteaa ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Anna Kenni Oma Hämeestä.

Kyselyyn vastanneet toivoivat ehkäisevältä päihdetyöltä esimerkiksi parempaa valvontaa ja puuttumista alaikäisten tupakointiin sekä nuuskan ja päihteiden käyttöön. Vastaajat toivoivat myös enemmän valistusta ja tietoa päihteiden haitoista ja riippuvuuksista sekä matalan kynnyksen apua ja hoitoa päihdeongelmaisille. Vastauksissa toivottiin niin ikään positiivista tekemistä nuorille ja rahapelikoneiden poistamista kaupoista.

Päihdetilannekysely tehtiin nyt ensimmäistä kertaa maakunnan laajuisesti Kanta-Hämeessä, hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyönä. Oma Häme ja kunnat käyttävät kyselyn tuloksia ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen tulevina vuosina. 

Nuoret toivovat lisää tietoa päihdehaitoista

Nuorten kyselyn vastaajat olivat pääosin yläkouluikäisiä. Alaikäisten alkoholin käyttöä oli nähnyt 60 prosenttia vastaajista, sähkösavukkeiden eli vapen käyttöä 80 prosenttia ja nikotiinipussien käyttöä noin puolet vastaajista. Noin 40 prosentilta nuorista oli viimeisen vuoden aikana joku kodin ulkopuolinen aikuinen kysynyt, ovatko he joskus kokeilleet tai käyttäneet alkoholia, tupakkaa tai vapeja. Huumausaineiden, rahapelaamisen tai lääkkeiden väärinkäytöstä oli kysytty harvemmin. Puolet nuorista tiesi mistä saa apua, jotta ei käyttäisi päihteitä tai pelaisi rahapelejä.  

Kyselyssä kysyttiin, mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret eivät käyttäisi päihteitä tai pelaisi rahapelejä. Nuoret toivovat enemmän valvontaa ja rajoituksia päihteiden myynnissä ja saatavuudessa sekä enemmän tietoa niiden haitoista ja vaaroista. He toivoivat myös enemmän mielekästä tekemistä, kuten urheilua, taidetta, retkiä ja tapahtumia, jotka tarjoaisivat terveellisiä ja päihteettömiä elämyksiä. Lisäksi nuoret pitivät tärkeänä, että heidän mielenterveydestään huolehdittaisiin ja että heille tarjottaisiin apua ja tukea, jos heillä on ongelmia tai muita vaikeuksia.

– Nuoret korostivat, että vanhempien ja muiden aikuisten on tärkeää olla kiinnostuneita ja läsnä heidän elämässään. Vanhempien toivottiin asettavan heille selkeät rajat ja puhuvan avoimesti päihteiden käytöstä. Nuoret myös ehdottivat, että koulut järjestäisivät enemmän päihteisiin liittyviä luentoja ja oppitunteja, ja että opettajat puuttuisivat enemmän etenkin vapen käyttöön, Kenni täydentää.

Tukea ja vinkkejä hyvinvointiin ja päihteettömyyteen

Palautejärjestelmää kuvaavat naamahymiöt.
UUTINEN
25.06.2024

Oma Hämeen asiakaspalautejärjestelmä uudistuu

Palautekyselyitä lähetetään asiakkaille myös tekstiviestitse.

Palautejärjestelmää kuvaavat naamahymiöt.

Oma Hämeen asiakaspalautejärjestelmä uudistuu

UUTINEN / 25.06.2024

Palautekyselyitä lähetetään asiakkaille myös tekstiviestitse.

Palautejärjestelmää kuvaavat naamahymiöt.

UUTINEN / 25.06.2024

Oma Hämeen asiakaspalautejärjestelmä uudistuu

Oma Häme on uudistamassa asiakaspalautteen muotoja ja asiakaskokemustiedon keruuta. Uudistuksella halutaan mahdollistaa asiakaspalautteen antaminen eri tavoin sekä yhtenäistää palautteiden käsittelyä. Lisäksi hyvinvointialue haluaa saada kattavasti tietoa asiakaskokemuksesta, joka on yksi tärkeä, strateginen mittari palveluiden toimivuudelle. Koostettua asiakaspalautetietoa hyödynnetään jatkossa entistä enemmän toiminnan kehittämisessä. 
 
Osassa hyvinvointialueen palveluista ovat olleet jo käytössä tekstiviestitse lähetettävät asiakaskyselyt. Käytäntöä laajennetaan kesän aikana. Kyselyn sisältöä muutetaan kansallisen suosituksen mukaiseksi, mikä mahdollistaa kansallisen vertailutiedon saamisen.

Uuden käytännön mukaan asiakas saa numerosta 18220 tekstiviestillä pyynnön vastata lyhyeen kyselyyn. Pyyntö tulee kahden vuorokauden päästä siitä, kun asiakas on asioinut jossain hyvinvointialueen toimipisteessä. Neljä kysymystä sisältävään kyselyyn vastaaminen on maksutonta.
 
Tekstiviestikyselyn lähetys pohjautuu asiakkaan aiemmin antamaan lupaan lähettää muistutuksia tulevista ajanvarauksista tekstiviestillä. Suostumus on voitu kysyä esimerkiksi terveysasemalla tai muissa palveluissa yhteystietojen tarkistamisen yhteydessä. Suostumus merkitään potilastietojärjestelmään (Lifecare). Kyselystä voi myös kieltäytyä ilmoittamalla siitä ammattilaiselle. Muistutukset ajanvarauksista tulevat kyselykiellosta huolimatta.

Lue lisää tekstiviestisuostumuksesta
 
Oma Häme kerää asiakaspalautetta myös muilla tavoilla. Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenyksikössä ja sosiaalipalveluissa testataan parhaillaan palautelaitteita. QR-koodin avulla vastaaminen on puolestaan kokeilussa Ankkuri-toiminnassa. Asiakaspalautetta voi antaa myös vapaamuotoisesti esimerkiksi Oma Hämeen verkkosivujen kautta ja suullisesti asioinnin yhteydessä.
 
Tavoitteena on, että syksyllä jokaisella hyvinvointialueen yksiköllä olisi käytössä jokin palautekanava, jota kautta asiakas voi vastata kyselyyn. Myös verkkosivujen kautta pystyy antamaan tuolloin vapaamuotoista asiakaspalautetta, joka ohjataan suoraan kyseisen yksikön vastuuhenkilön käsiteltäväksi. Tavoitteena on, että asiakas saisi vastauksen palautteeseensa viikon kuluessa.

Täältä löydät palautelomakkeemme