Osallisuus-teksti

Osallistuminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueella

Asukkailla on monia tapoja osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan, palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon. Tavoitteena on, että asukkaat ovat aktiivisia toimijoita ja kumppaneita. Asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen toimintaan ja sen kehittämiseen auttaa meitä tuottamaan asiakaslähtöisempiä palveluita. Kokemus siitä, että voi osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin edistää myös hyvinvointia.

Osallisuustyötä ohjaa osallisuusohjelma. Vosittain tehdään toimintasuunnitelma, jossa kerrotaan, miten osallisuustyötä toteutetaan käytännössä. Osallisuus on tärkeä osa monia muitakin asiakirjoja ja suunnitelmia, jotka ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa.

Hyvinvointialue tekee myös monipuolista yhteistyötä alueen järjestöjen kanssa. Asukkaat voivat osallistua järjestöjen toimintaan tai etsiä itselleen sopivaa vapaaehtoistyötä. Järjestöjen kautta voi myös vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan.

Lisätietoa vaikuttamisesta järjestöjen kautta sekä järjestöyhteistyöstä

Osallistu ja vaikuta-linkit

Sisältöjulkaisija

Älypuhelin naisen kädessä.
UUTINEN
28.11.2024

Nuorten digitaalisen asiakasraadin aloitustilaisuus peruttu 28.11.2024

Raadin toiminnan aloitus siirtyy vuoteen 2025.

Älypuhelin naisen kädessä.

Nuorten digitaalisen asiakasraadin aloitustilaisuus peruttu 28.11.2024

UUTINEN / 28.11.2024

Raadin toiminnan aloitus siirtyy vuoteen 2025.

Älypuhelin naisen kädessä.

UUTINEN / 28.11.2024

Nuorten digitaalisen asiakasraadin aloitustilaisuus peruttu 28.11.2024

Oma Häme käynnistää nuorille digitaalisen asiakasraadin. Raati on 15-20 -vuotiaille nuorille suunnattu vaikuttamistapa, jossa keskustellaan kahden viikon jaksoissa, kolmesta eri teemasta.

Keskusteluihin osallistuu myös Oma Hämeen työntekijöitä, jotka vastaavat keskustelun teemana olevien asioiden kehittämisestä. Raati käynnistyy ja päättyy livetapaamisilla Hämeenlinnassa. Keskustelut käydään neljän kuukauden ajan digitaalisella alustalla. Keskusteluihin voi osallistua omien aikataulujen mukaan, ja halutessaan nimettömästi.

Osallistumalla raatiin nuori pääsee myös mukaan testaamaan ja kehittämään digitaalisen raadin mallia. Tavoitteenamme on, että nuorten raati on

  • nuorten ja sidosryhmien tarpeisiin ja toiveisiin vastaava
  • helposti lähestyttävä ja ketterä
  • kustannustehokas
  • aidosti vaikuttava

Jos olet 15–20 -vuotias kantahämäläinen nuori, pysy kuulolla! 

Raati käynnistyy vuoden 2025 aikana.

Jos jokin jää mietityttämään tai herää kysymyksiä, ota meihin yhteyttä!
 
anna.erkamo(at)omahame.fi
sanna.makynen(at)omahame.fi 

 

Mies istumassa kalliolla. Kuvassa myös THL:n Terve Suomi -logo.
UUTINEN
14.10.2024

THL kutsuu 64 000 aikuista Terve Suomi -tutkimukseen – Kanta-Hämeessä vastattu innokkaimmin

Tutkimuksessa kerätään tietoa aikuisten terveydentilasta ja kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista.

Mies istumassa kalliolla. Kuvassa myös THL:n Terve Suomi -logo.

THL kutsuu 64 000 aikuista Terve Suomi -tutkimukseen – Kanta-Hämeessä vastattu innokkaimmin

UUTINEN / 14.10.2024

Tutkimuksessa kerätään tietoa aikuisten terveydentilasta ja kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista.

Mies istumassa kalliolla. Kuvassa myös THL:n Terve Suomi -logo.

UUTINEN / 14.10.2024

THL kutsuu 64 000 aikuista Terve Suomi -tutkimukseen – Kanta-Hämeessä vastattu innokkaimmin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kutsuu syksyn aikana 64 000 aikuista vastaamaan laajaan Terve Suomi -kyselyyn. Ensimmäiset kutsut on lähetetty postitse syyskuun aikana. Kutsun saajat on poimittu satunnaisesti Digi- ja väestötietoviraston tiedoista. 

Tutkimuksessa kerätään ajantasaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydentilasta, elintavoista, elämänlaadusta, toimintakyvystä sekä kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluista. Edellisen kerran tutkimus on toteutettu vuonna 2022. 

Hyvinvointialue voi hyödyntää tuloksia 

Tutkimuksessa kerätään tietoa 21 hyvinvointialueelta, Helsingistä ja Ahvenanmaalta. Kerätty tieto mahdollistaa koko Suomen tasoisen tilannekuvan muodostamisen sekä kattavan alueellisen vertailun. 

Hyvinvointialueet voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia esimerkiksi sote-palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja johtamisessa sekä terveyden edistämisessä. Ajantasaisten tietojen avulla on mahdollista myös arvioida, miten hyvinvointialueen aiemmin tehdyt päätökset ja toimenpiteet ovat vaikuttaneet ihmisiin. 

Tiedonkeruun alkuvaiheessa, lokakuun 7. päivään mennessä, kyselyyn on aktiivisimmin vastattu Ahvenanmaalla (29 %), Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (25 %) ja Pohjois-Savossa (25 %). 

Jokainen vastaus on tärkeä 

THL toivoo tutkimukseen vastauksia kaikenikäisiltä ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevilta. Kyselyn saaneiden kannattaa vastata, jotta tutkimukseen saadaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva suomalaisten terveydestä. 

Kyselyyn voi vastata verkossa tai paperilomakkeella suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai venäjäksi. 

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan väestöryhmittäin ja hyvinvointialueittain THL:n verkkosivuilla vuoden 2025 aikana. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa tuloksista.   

Lisätietoja tutkimuksesta: 

Annamari Lundqvist 

tutkimuksen johtaja 

THL 

puh. 029 524 7283 

annamari.lundqvist@thl.fi 

 

Osallistujille: 


Sähköposti: tervesuomi(at)thl.fi 
Puhelin (ilmainen): 0800 97730 arkisin klo 9–11 
Terve Suomi -kysely: thl.fi/tervesuomi/osallistu 

Oma Hämeen logo
UUTINEN
20.09.2024

Hyvinvointisuunnitelma ja maakunnallinen yhteistyö Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksen kärkinä

Kanta-Hämeen tulevan hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Oma Hämeen logo

Hyvinvointisuunnitelma ja maakunnallinen yhteistyö Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksen kärkinä

UUTINEN / 20.09.2024

Kanta-Hämeen tulevan hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 20.09.2024

Hyvinvointisuunnitelma ja maakunnallinen yhteistyö Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksen kärkinä

Toista kertaa järjestetty Kanta-Hämeen hyte-kuntakokous kokosi virkamiehiä ja päättäjiä Ahveniston luentosaliIn elokuussa. 

Opiskeluhuollon resurssit, maahanmuuton mahdollisuudet ja ehkäisevän päihdetyön haasteet nousivat keskeisiksi puheenaiheiksi toista kertaa järjestetyssä Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksessa. Oma Häme järjesti 28. elokuuta Ahveniston luentosalissa kokouksen, johon osallistui Oma Hämeen virkajohdon lisäksi kuntajohtajia, kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistoa, sekä seurakunnan, järjestöjen ja oppilaitosten edustajia.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vuosittain yhteistyöneuvottelut kuntien sekä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (hyte) tekevien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Seuraava hyte-kuntakokous järjestetään syksyllä 2025.

Vuosittaisissa hyte-kuntakokouksissa neuvotellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta omalla alueella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa terveyseroja.

Yhteistyöstä on sovittu Oma Hämeen ja kuntien yhteisellä puitesopimuksella, joka solmittiin keväällä 2023. Yhteistyön keihäänkärkinä Kanta-Hämeessä ovat maakunnan työllisyyden ja elinvoiman parantaminen, ikäystävällisen asumisen tukeminen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Nämä teemat olivat pääosassa myös elokuisessa kuntakokouksessa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia, alueelliseen hyvinvointityöhön ja taloushaasteisiin liittyviä kysymyksiä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen avasi tämän vuoden kokouksen ja puhui hyvinvointialueen johtamisen haasteista ja talousarvion alijäämästä. Naukkarinen kertoi, että talousarvion haasteisiin pyritään vastaamaan kehittämällä alueellisia ratkaisuja ja tarkentamalla rahoitusmallia.

Ensimmäinen alueellinen hyvinvointisuunnitelma valmis vuoden lopussa

Lisäksi kokouksessa esiteltiin Kanta-Hämeen hyvinvointisuunnitelma liitännäisasiakirjoineen vuosille 2025–2028. Esitellyt suunnitelmat painottavat lasten ja nuorten sekä työikäisten hyvinvointia, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistamista sekä yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden välillä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi esitettiin muun muassa perhekeskuspalvelujen ja lastensuojelun kehittämistä. Hyvinvointisuunnitelmaan liitetään myös lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma, samoin kuin hieman myöhemmin valmistuvat ikääntyneiden hyvinvointiin painottuva suunnitelma ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. 

– Hyvinvointialueen ensimmäistä hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu hyvässä hengessä ja alueellisena yhteistyönä hyte-yhdyspintatyöryhmissä. Suunnitelma valmistellaan seuraavalle valtuustokaudelle, toteaa kumppanuuspäällikkö Päivi Niiranen.  

Alueellista opiskeluhuoltosuunnitelmaa käsiteltäessä todettiin, etteivät opiskeluhuollon resurssit maakunnassa täysin vastaa opiskelijoiden tarpeita. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteydessä pohdittiin muun muassa sitä, miten kasvava maahanmuutto lisää perheiden tuen tarvetta. Maahanmuutto on kuitenkin keskeinen tekijä kaupunkiseudun kasvussa, minkä vuoksi käytiin keskustelua myös sen tuomista mahdollisuuksista. Kansainvälisten opiskelijoiden ja perheiden integrointiin tulisi panostaa enemmän.

Yleisellä tasolla käytiin keskustelua myös yhteistyörakenteiden kehittämisestä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Järjestöt nostivat esiin huolensa valtionrahoituksen leikkausten vaikutuksista järjestöjen toimintaan. 

Hyte-kokouksen osallistujia keskutelutti myös ehkäisevä päihdetyö, josta kunnilla on ensisijainen ja lainmukainen järjestämisvastuu. Hyvinvointialue tukee kuntia ja vastaa omalta osaltaan ehkäisevästä päihdetyöstä. Kokouksessa todettiin työikäisten ja ikäihmisten tilanteen olevan heikoin Kanta-Hämeessä ehkäisevässä päihdetyössä.

Konkreettisena keinona esille nostettiin auttamistyön kohdentaminen eläkkeelle siirtyviin. Eläkkeelle siirtyminen on havaittu yhdeksi riskivaiheeksi päihdehaittojen kannalta. Kanta-Hämeen tavoitteena onkin saada Terveyden edistämisen hankerahaa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevan ryhmätoiminnan kehittämiseksi, jolloin voitaisiin kokeilla vertaisohjaajatoimintaa. Yhteisenä haasteena on resurssien riittävyys laadukkaan ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi. 

Hyvinvointisuunnitelma lähetetään pian kuntiin ja yhteistyötahoille lausuttavaksi

Hyvinvointisuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa on kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä suuri merkitys, kuten myös tiedonkululla organisaatioiden sisällä ja työryhmien välillä. Kokouksessa todettiin, että kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelmien laadinta samassa aikataulussa parantaisi yhteistyötä ja tehostaisi käytännön toteutusta. 

Elokuun hyte-kokouksessa käsitellyt hyvinvointisuunnitelma ja liitännäisasiakirjat lähetetään aluehallituksesta kuntiin ja muille yhteistyötahoille lausuttavaksi. Tavoitteena on saada laajaa palautetta alueellisista suunnitelmista ennen niiden lopullista hyväksymistä. 

Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomus on käsitelty aluehallituksessa huhtikuussa ja hyväksytty aluevaltuustossa kesäkuussa. Hyvinvointisuunnitelmaa 2025–2028 liitännäisineen on valmisteltu hyvinvointialueella yhteistyössä toimialojen, yhdyspintatyöryhmien, vaikuttamistoimielimien, integraatiovaliokunnan ja lautakuntien edustajien kanssa. Myös hyvinvointialueen asukkaita on osallistettu kysymällä heiltä näkemyksiä muun muassa Ota kantaa -verkkopalvelun kautta elokuussa. 
 
Hyvinvointisuunnitelmaa käsitellään aluehallituksessa 23. syyskuuta. Jos suunnitelma hyväksytään, lähtee se lausuntokierrokselle. Seuraava käsittely aluehallituksessa on joulukuun alussa ja ja hyväksymiskäsittely aluevaltuustossa 17. joulukuuta. 

Tutustu Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomukseen