UUTINEN / 03.09.2024

Asiakaspalautteen uudistus etenee – palautteen jättäminen verkkosivujen kautta helpottuu

Oma Häme jatkaa asiakaspalautekokonaisuuden uudistusta ja sitä tukevan järjestelmän käyttöönottoa. Kesän aikana laajennettiin tekstiviestitse vastattavan asiakaskyselyn käyttöä ja lisättiin palautelaitteita hyvinvointialueen toimipisteisiin.
 
Syyskuun alussa verkkosivujen kautta jätettävän palautteen käsittely uudistuu. Samalla palautteen antaminen helpottuu asiakkaille, kun Oma Hämeen verkkosivuilla otetaan käyttöön yksi, yhtenäinen palautelomake. Nyt asiakkaat voivat jättää kiitoksia ja kehittämisideoita hyvinvointialueen palveluista yhdellä lomakkeella. Palaute ohjautuu oikealle käsittelijälle lomakkeen kohdennusvalikoiden kautta. Kaikki palvelut eivät näy vielä valikossa, joka täydentyy syyskuun aikana. Jos valinta tuntuu vaikealta, voi palautteen jättäjä valita myös "Muu" tai "Yleinen palaute" -vaihtoehdon. 

Täältä löydät uuden palautelomakkeen
 
Voit jättää palautteen joko nimettömänä tai omien yhteystietojesi kera. Tavoitteenamme on käsitellä asiakaspalaute seitsemän vuorokauden kuluessa. Huomioithan, ettet kirjoita palautelomakkeelle hoitoon tai palveluun liittyvää, henkilökohtaista ja tunnistettavaa tietoa. Jos sinulla on kysyttävää omasta hoidostasi tai käynnistäsi, olethan yhteydessä suoraan hoitavaan yksikköön. 

Sinulla on myös oikeus tehdä muistutus, jos olet tyytymätön hoitoosi tai palveluusi. Tällöin saat kirjallisen vastineen noin neljän viikon kuluessa. Lisätietoa muistutuksesta ja muista oikeudellisista keinoista löydät Asiakkaan ja potilaan oikeudet - sivulta. 

UUTINEN / 26.08.2024

Oma Häme kerää tietoa asiakkaiden hyvinvoinnista palvelujen kehittämiseksi

Oma Häme ryhtyy keräämään tietoa asiakkaidensa voinnista ja palveluidensa vaikuttavuudesta uudella tavalla. Syyskuusta lähtien osa asiakkaista saa tekstiviestitse elämänlaatukyselyitä. Kyselyt koskevat vain tiettyjä asiakasryhmiä ja tiettyjen palveluiden käyttäjiä.   

Kanta-Hämeen hyvinvointialue arvioi tuottamiensa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta aktiivisesti ja hyödyntää tuloksia palvelujensa kehittämisessä. Tätä varten tarvitaan paljon tietoa asiakkaista, heidän voinnistaan sekä hoidon ja palvelujen vaikutuksista. Tietoa analysoimalla palveluja voidaan kehittää niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin.  

Päämääränä on myös parempi kustannusvaikuttavuus, eli se, kuinka paljon terveys- tai hyvinvointihyötyä käytetyllä rahalla on saatu aikaan. Kaiken kehitystyön tavoitteena on siis tuottaa vaikuttavilla palveluilla parempaa elämänlaatua alueen asukkaille.   

– Vaikuttavilla palveluilla pystymme lisäämään alueen asukkaiden hyvinvointia. Elämänlaatukyselyiden avulla taas voimme todentaa tämän ja kehittää toimintaamme entistä parempaan suuntaan, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavauusjohtaja Katja Antikainen.  

Elämälaatukyselyihin vastaaminen on nopeaa, ilmaista, vapaaehtoista ja helppoa. Asiakas saa linkin kyselyyn tekstiviestillä, josta ohjataan ensisijaisesti vastaamaan Oma Häme -sovelluksen kautta. Jos asiakkaalla ei ole sovellusta käytössä, kysely avautuu linkistä puhelimen verkkoselaimeen. Asiakkaan on tunnistauduttava voidakseen vastata kyselyyn. Asiakas voi kieltää kyselyiden lähettämisen kertomalla siitä henkilökunnalle palveluissa asioidessaan.  

Elämänlaatukysely perustuu kansainvälisesti validoituun EQ-5D-5L -terveyskyselyyn. Siinä on viisi monivalintakysymystä, jotka koskevat liikkumista, itsestä huolehtimista, tavanomaisista toimista suoriutumista, kipuja/vaivoja sekä ahdistuneisuutta/masentuneisuutta. Kyselyn lopussa vastaaja arvioi omaa vointiaan asteikolla 0–100 (100 = paras vointi, jonka voitte kuvitella – 0 = huonoin vointi, jonka voitte kuvitella).   

Kyselyitä laajennetaan myöhemmin uusiin asiakasryhmiin  

Asiakasryhmästä riippuen vastaaja voi saada seurantakyselyitä, jotka tulevat aikaisintaan kolmen kuukauden ja viimeistään muutaman vuoden kuluttua ensimmäisestä kyselystä.    

Ensimmäisessä vaiheessa kyselyssä on mukana Oma Hämeen palveluiden käyttäjiä seuraavista asiakasryhmistä:   

• toimeentulotuki 
• IBD eli tulehduksellista suolistosairautta sairastavat 
• riippuvuushoito  
• masennus  
• uniapnea  
• alaraajahaava  
• flimmer  
• raskauden ehkäisy  
• rintasyöpä  
• tekonivel-, kaihi- ja selkäleikkaus  
• ADHD (aikuiset)  
• lastensuojelun jälkihuolto    

Asiakasryhmien kyselyiden saaminen riippuu esimerkiksi diagnoosin saamisen tai palvelun alkamisen ajankohdasta. Kyselyitä lähetetään alkuun vain yli 18-vuotialle ja suomenkielisille. Myöhemmin elämänlaatukyselyitä laajennetaan uusiin ryhmiin. Kyselyiden käyttöönottoon on saatu rahoitus EU:n rahoittamasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.  

Vastaavia kyselyitä on käytössä rajatummin muillakin hyvinvointialueilla. Oma Häme panostaa vaikuttavuuteen ja asiakkaiden kokemuksen huomioimiseen, siksi elämänlaatukyselyt ovat laajemmassa käytössä.    

–  Oma Hämeessä vaikuttavuus ja asiakkaan tarpeen huomioiminen on vahvasti keskiössä kaikessa toiminnan kehittämisessä. Se ei rajaudu ainoastaan tiettyihin asiakas- tai potilasryhmiin. Tämän vuoksi myös elämänlaatukyselyitä tullaan lähettämään laaja-alaisemmin kuin, mihin on perinteisesti totuttu, toteaa Antikainen.

Lue lisää palveluiden vaikuttavuuden arvioinnista Oma Hämeessä: Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja

UUTINEN / 23.08.2024

Oma Häme vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta

Oma Häme on saanut yhdessä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa Euroopan sosiaalirahastostan (ESR+) tukea hankkeelleen, jonka tavoitteena on luoda ja vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta ja vertaistukea.

Syyskuussa käynnistyvään, kahden vuoden hankkeeseen tullaan palkkaamaan projektipäällikkö, projektisuunnittelija sekä osa-aikainen kokemustoimija. Hanke on saanut tukea reilut 360 000 euroa.
Hanke kehittää vertaistukeen perustuvia toimintamalleja, tukitoimia ja rakenteita, jotka on erityisesti kohdistettu 12–23 -vuotiaiden lastensuojelun asiakkaisiin ja heidän läheisiinsä. Tukitoimien kehittämisen ja osallisuuden varmistamisen lisäksi tarkoituksena on vahvistaa myös lastensuojelun ammattihenkilöiden vertaistukea ja vertaisoppimista. 

Hanke järjestää vertaistukiryhmiä ja kokemusasiantuntijoiden toimintaa työskentelymuodoksi niin, että siitä tulee hyvinvointialueella pysyvä ja systemaattinen osa lastensuojelun avo- sijais- ja jälkihuollon palvelujen tukitoimia. Lisäksi kehitetään case-foorumeja ammatillisen vertaistuen ja vertaisoppimisen toimintamalliksi tukemaan lastensuojelua. Kehitystyötä tehdään yhdessä lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden sekä lastensuojelun henkilöstön ja johdon kanssa.

Euroopan sosiaalirahastosta tuke saava hanke paneutuu Sosiaalisten innovaatioiden Suomi 
-teemassa erityisesti Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen (TL 5, erityistavoite 5.1) hankekauden strategisista teemoista kohtaan 2: Perheen ja vanhemmuuden tuki.

Lisätietoja: Oma Hämeessä, lastensuojelun tulosaluejohtaja Taija Ylätalo (taija.ylatalo(at)@omahame.fi) ja Pikassokselta toimitusjohtaja Tuula Tuominen (tuula.tuominen(at)pikassos.fi )sekä kehittämispäällikkö Seija Junno (seija.junno(at)pikassos.fi)