UUTINEN / 25.03.2024

Aluehallitus päätti kantansa palveluverkkosuunnitelmaan: toimipisteiden sijainneista äänestettiin

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa ja hyvinvointialuejohtajan päivitettyä esitystä palveluverkkoon tehtävistä muutoksista. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteiden sijainneista aluehallitus keskusteli perusteellisesti ja aluevaltuustolle annettava päätösesitys syntyi useamman äänestyksen jälkeen. 

Palveluverkkosuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue perustaa kolme laajasti sote-palveluja tarjoavaa palvelukeskusta.

Hämeenlinnan palvelukeskukselle on kaksi vaihtoehtoa. Palvelukeskus voisi toimia Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevissa kiinteistössä, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Toinen vaihtoehto on palvelujen keskittäminen Ahvenistonmäelle ja tarvittavien vuokrakohteiden käyttö kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus toimisi Kontiontiellä sairaalan tiloissa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. Forssan palvelukeskus toimisi Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. 

Lisäksi Oma Häme perustaa palvelupisteitä, joissa sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan palvelukeskuksia suppeammin. Aluehallitus päätti äänestysten jälkeen esittää perustettavaksi kahdeksan palvelupistettä, jotka sijaitsisivat:
•    Jokioisissa
•    Kalvolassa (Hämeenlinna)
•    Lammilla (Hämeenlinna) 
•    Lopella
•    Oitissa (Hausjärvi)
•    Parolassa (Hattula)
•    Tervakoskella (Janakkala)
•    Turengissa (Janakkala)

Palvelupisteiden sijainnista aluehallitus äänesti useasti. Tarja Filatov (sd). teki Merja Taposen kannattamana esityksen, että Tuuloksen palvelupisteen sijainti vaihdetaan Lammiksi. Helena Lehkonen (kok.) esitti Aino Närkin (kok.) kannattamana Tuuloksen tilalle Ydin-Hämettä, joka kattaisi Hauhon, Lammin ja Janakkalan. Lehkosen esitys hävisi äänestyksessä Filatovin esitykselle äänin 2-8, yksi tyhjä. Filatovin esitys taas voitti hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 9-2. 

Filatov teki lisäksi Mia Heinosen (sd.) ja Taposen kannattamana muutosesityksen, että palvelupisteiden listalle lisätään Tervakoski Janakkalassa. Tämä lisäys voitti äänestyksessä hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 8-2, yksi tyhjä. Sen sijaan Taposen muutosesitykset Hauhon ja Tammelan lisäämisestä palvelupisteiksi eivät saanut äänestyksissä riittävästi kannatusta. 

Muilta osin aluehallitus hyväksyi palveluverkkosuunnitelman esityslistan mukaisesti. Verrattuna maaliskuun alussa julkaistuun hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykseen vain suun terveydenhuollon palveluihin tuli pieniä täsmennyksiä. Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.

Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella ja saatavana olevalla henkilöstöllä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Uusi lähipalvelukonsepti käyttöön 2026

Oma Häme on käynyt maaliskuussa alueen kuntien kanssa neuvotteluja vuokratiloista, vuokrista ja muista sopimusehdoista. Kaikki kunnat ovat olleet halukkaita etsimään yhteisiä ratkaisuja, koska sote-palvelujen säilyttämistä nykyisissä toimipisteissä tai kunnan alueella pidetään tärkeänä. Kunnilla on valmius neuvotella vuokrahinnoista ja ratkaisuista, joissa hyvinvointialue vuokraisi vain osan rakennuksesta tai maksaisi tiloista vuokraa vain todellisen käytön mukaan. 

Kuntien joustavuus mahdollistaa hyvinvointialueelle lähipalvelukonseptin käyttöönoton. Vuoden 2026 alusta käyttöön otettava lähipalvelukonsepti on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi. 

Palvelu tuotettaisiin ensisijaisesti nykyisten terveysasemien tiloissa – sillä edellytyksellä, että tilat soveltuvat palveluun, vuokra on kohtuullinen ja muut sopimusehdot ovat riittävän joustavat. Palvelu voidaan toteuttaa myös muissa hyvinvointialueen kiinteissä tai siirrettävissä toimipisteissä. Näissä toimipisteissä ei ole päivystysluonteista vastaanottoa, eivätkä pisteet ole valinnanvapauden piirissä. Tarkoituksena on tarjota lähipalvelua niille, jotka siitä eniten hyötyvät ja jotka sitä eniten tarvitsevat - ei kaikille alueen asukkaille. 

Hämeenlinnan kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Oma Häme on solmimassa erillistä aiesopimusta. Aluehallitus hyväksyi maanantaina kiinteistöjärjestelyjä koskevan aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Assi-sairaalan valmistuttua Ahvenistonmäeltä vapautuvat tilat siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti.

Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. Kiinteistöjärjestelyjen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. 

Kiinteistöjen vaihto perustuu kiinteistöjen tasearvoon ja järjestelyn yksityiskohdat täsmentyvät vielä selvitysten myötä. Edellytyksenä kiinteistöjärjestelylle on se, että siitä syntyy molemmille taloudellista hyötyä tai että järjestely on kustannusneutraali ja siitä syntyy toiminnallista hyötyä molemmille.

Tilapäinen valiokunta tulossa

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Valiokunnan on tarkoitus valmistella aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan eroa. Valiokunnan tehtävä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa jälleen vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokuntaa tarvitaan, koska Keskusta ei halua valtuustoryhmästä eronneen Petri Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla aluehallituksen varajäsenenä tai elämänkaarilautakunnan jäsenenä. Aluevaltuusto tulee valitsemaan tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen taloutta. Muutostalousarvion aluehallitus hyväksyi osaltaan esityslistan mukaisesti. Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksen, jonka mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin lisättäisiin 200 000 euron määräraha. Hannele Saari (kd.) kannatti Reiman esitystä, jonka mukaan määräraha kohdennettaisiin lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 11-2.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen, joka on noin 60 miljoonaa alijäämäinen. Ensimmäisen toimintavuoden tulos on ennakoitua parempi, mutta talouden kokonaistilanne on heikko.

– Aluehallitus sai kattavan selvityksen taloustilanteesta. Kävimme kokouksessa yksityiskohtaisesti läpi talouden toteumaa ja tilinpäätöstä, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). 

Tilinpäätöksestä on kerrottu tarkemmin tässä uutisessa.

Palvelusetelisääntökirjan päivitystä koskeva asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 8. huhtikuuta. 

Aluehallituksen 25.3.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 19.03.2024

Ikäihmisten kyselytunnit käynnistyvät

Oma Häme käynnistää ikäihmisten kyselytunnit ennen pääsiäistä. Ensimmäinen kyselytunti pidetään Teams-kokouksena torstaina 28. maaliskuuta. Tilaisuudessa annetaan tietoa ja käydään keskustelua hyvinvointialueen palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta. Keskustelussa on mukana  ikäihmisten palveluiden vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen sekä Oma Hämeen asiantuntijoita. 

Ikäihmiset tuoneet esiin monessa yhteydessä toiveen saada tietoa hyvinvointialueen palveluista. Vastaavanlaista toimintaa ollut jo hyvinvointialueella jo valmisteluajoista lähtien. Nyt toiminta jatkuu uuden muotoisena ja uudella nimellä. Ensimmäisellä kysetunnilla kuullaa osallistujien toiveita seuraavien tilaisuuksien sisällöistä ja toteutustavoista. 

Ensimmäinen kyselytunti on 28.3. klo 10-12. Liity ikäihmisten kyselytunnille napsauttamalla tästä

Seuraavat tilaisuudet järjestetään 6. toukokuuta ja 14. kesäkuuta. Tulevien kyselytuntien sisällöt ja osallistumislinkit päivitetään myöhemmin verkkosivujen Tapahtumiin.

UUTINEN / 05.03.2024

Palveluiden karkaaminen kauemmas huolestuttaa asukkaita palveluverkkosuunnitelmassa

Kanta-Hämeen asukkaat pääsivät helmikuussa kertomaan näkemyksiään hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmasta. Oma Häme järjesti neljä asukastilaisuutta, joissa esiteltiin sosiaali- ja terveyspalveluihin suunniteltuja muutoksia. Kolmen seudullisen livetilaisuuden lisäksi järjestettiin yksi, koko maakuntaa koskenut tilaisuus verkossa. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus kertoa näkemyksiään verkossa otakantaa.fi-sivustolla. 

Luonnos palveluverkkosuunnitelmasta julkaistiin tammikuun lopussa. Helmikuussa luonnos on ollut lausuntokierroksella ja siitä on käyty aktiivista keskustelua asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kanssa. Torstaina julkaistaan hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen esitys muutoksista. Aluehallitus käsittelee esitystä kokouksessaan 11. maaliskuuta ja aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta. Kaikki lausunnot ja kommentit toimitetaan aluevaltuutetuille päätöksenteon tueksi.

Rahoitusmalli ei ole tuttu

Otakantaa.fi-alustalle tuli viikossa 85 kommenttia alueen asukkailta. Kommentteihin oli myös mahdollisuus reagoida painamalla peukkua ylös tai alaspäin (eli kommentista tykättiin tai ei tykätty). Asukastilaisuuksissa oli osallistujia vaihtelevasti, eniten väkeä kerääntyi paikan päälle Forssaan. Kaikkiin seudullisiin tilaisuuksiin pystyi osallistumaan myös verkon kautta.

Asukastilaisuuksissa tuli esiin se, ettei hyvinvointialueen rahoitusmalli ja -tilanne ole monellekaan selvillä. Tilaisuuksissa ja otakantaa.fi-sivulle jätetyissä kommenteissa toistuivat samat huolenaiheet palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Asukkaat olivat huolissaan erityisesti ikäihmisten kyvystä päästä palveluiden piiriin, jos terveysasemien palveluja siirretään. Lisäksi monet kokivat digipalvelujen esille nostamisen velvoitteena käyttää niitä, vaikka kyse on vain täydentävästä palvelumuodosta. Verkkokeskustelun perusteella asukkaat eivät oikein luota päätösten pitkäjänteisyyteen ja todellisten säästöjen syntymiseen.

Arvojen koetaan olevan ristiriidassa suunnitelmien kanssa

Otakantaa.fi-sivun keskustelussa kritiikkiä kohdistui hyvinvointialueen hallinnon laajuuteen ja johtajien palkankorotuksiin. Hallintoa tai palkkausta kritisoivat kommentit saivat paljon tykkäyksiä. Hallinnon purkamista ehdotettiin keskustelussa säästökohteeksi, kuten myös ylimääräisten virkojen vähentämistä, palkkojen tarkastelua ja työntekijöiden palkkaamista ilman vuokrafirmoja. Lisäksi keskustelijat pohtivat, miten muutokset oikeasti vaikuttavat henkilöstön riittävyyteen.

Keskustelussa tuotiin esiin, että Oma Hämeen julistamat arvot, kuten yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus, näyttävät olevan ristiriidassa suunniteltujen palveluverkoston muutosten kanssa. Esille nousi usesti huoli palveluiden saavutettavuudesta, erityisesti välimatkojen pidentymisestä ja digipalveluiden lisäämisen vaikutuksista. Lisäksi kyseenalaistettiin, onko asiakkaat todella otettu mukaan palvelujen kehittämiseen, kuten arvoissa korostetaan.

Suunniteltujen muutosten koettiin heikentävän erityisesti kotona asuvien vammaisten, huonokuntoisten sekä autottomien ihmisten yhdenvertaisuuden kokemusta. Huoli palveluiden yhdenvertaisuudesta liittyi myös haja-asutusalueiden asukkaisiin. Keskustelijat epäilivät, etteivät etäpalvelut ratkaise yhdenvertaisuusongelmaa. Myös omaishoitajien roolista oltiin huolissaan. Erityisesti ikäihmisten lyhytaikaisen hoidon keskittämisen koettiin aiheuttavan taloudellisia haasteita.

Tuoko lähipalveluiden vähentäminen todellisia säästöjä?

Monessa kommentissa ilmaistiin huoli säästöjen hakemisesta vähentämällä lähipalveluita. Huolestuneet korostivat terveysasemien hyvää kuntoa, palvelutasoa ja asukkaiden tarvetta saavutettaville palveluille. Huolta herättivät myös huonot joukkoliikenneyhteydet, vaikeudet saada taksikyytejä sekä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien mahdollisuudet liikkua kauas palveluihin. Lisäksi ilmaistiin huoli ensihoidon kuormittumisesta niin sanottujen turhien kuljetuksien vuoksi.

Keskustelussa pohdittiin, tuovatko suunnitellut muutokset todellisia säästöjä ja haastettiin päättäjiä tutustumaan ihmisten arkeen ennen päätöksentekoa. Eräs kirjoittaja korosti myös inhimillisyyttä ja paikallisten terveyspalveluiden tärkeyttä ihmisille.

Useammassa kommentissa ehdotettiin neuvotteluja kaupunkien ja kuntien kanssa terveysasemien tilojen vuokrien alentamiseksi sen sijaan, että toimintoja ajettaisiin alas. Samalla ehdotettiin arvioitavaksi sitä, voisiko terveysasemien palveluita siirtää pienempiin tiloihin.

Otakantaa.fi-sivun keskustelijat muistuttivat, ettei etävastaanottojen käyttäminen ole kaikille mahdollista, eikä kaikilla ole varaa yksityiseen terveydenhuoltoon. Etä- ja digipalveluiden lisäämisen pelättiin johtavan palveluiden heikkenemiseen ja jopa ihmishenkien vaarantumiseen. Eräs kirjoittaja totesi myös, että digipalvelut eivät korvaa ihmiskontaktia. Toinen kirjoittaja koki, että luotettava diagnoosi vaatii näkemistä ja koskettamista.

Useita terveysasemia puolustettiin

Muutamia terveysasemia puolustettiin erityisen paljon otakantaa.fi-keskustelussa. 

Uuden ja hyvin toimivan Tervakosken terveysaseman lakkauttamissuunnitelmaa kritisoitiin voimakkaasti. Julkinen liikenne koetaan Tervakoskella puutteelliseksi, minkä vuoksi palveluiden siirto vaikeuttaisi erityisesti autottomien ja ikäihmisten pääsyä palveluihin. 

Lammin ja Hauhon alueen palveluista esitettiin useita huolenaiheita. Keskustelussa mainittiin, että Hauhon Pitäjä ry ja 17 muuta hauholaista tahoa ovat antaneet omat lausuntonsa suunnitelmista. Keskustelijat kokivat suunnitellut muutokset lyhytnäköisiksi ja epärealistisiksi. Todelliset säästöt kyseenalaistettiin, ja palvelun laadun heikentyminen koettiin riskinä. Matkakustannukset ja matka-ajat esimerkiksi Tuulokseen tai Hämeenlinnaan koetaan kohtuuttomiksi ja hankaliksi. 

Lammin terveysaseman henkilökunta kirjoitti Ota kantaa -alustalle lausunnon, joka toimitetaan erillisenä asiakirjana päätöksentekijöille. Henkilökunta esitti huolensa hoidon jatkuvuudesta, palvelutason heikentymisestä, eriarvoisuuden lisääntymisestä sekä potilaiden ja henkilökunnan pidentyneistä välimatkoista. Henkilökunta ehdotti kiinteistön arvon uudelleenarviointia sekä tilojen tarpeellisuuden tarkastelua. Säästökohteiksi henkilökunta ehdotti muun muassa yhteistä palkkakattoa, henkilöstön lomautuksia, terveysaseman kesäsulkua ja Oma Hämeen hallinnon tarkastelua.

Idänpään ja Viipurintien terveysasemien mahdollinen lakkauttaminen Hämeenlinnassa herätti voimakasta vastustusta verkkokeskustelijoiden keskuudessa. Myös Rengon terveysaseman lopettaminen ja palvelujen siirto keskustaan koetaan epäinhimillisenä päätöksenä. Erityisesti huolta herätti julkisen liikenteen puute. Myös Kanta-Hämeen keskussairaalan tilojen käyttöön ottaminen herätti huolta rakennuksen huonon kunnon vuoksi.

Lue tästä laajempi kooste otakantaa.fi -keskustelusta

Kaikki lausunnot ja asukkailta saadut kommentit on käyty hyvinvointialueen hallinnossa läpi ja ne toimitetaan aluevaltuutetuille päätöksenteon tueksi.