UUTINEN / 12.06.2026

Yhdessä kohti viihtyisämpiä asumisyksiköitä – asiakkaat mukana suunnittelemassa tulevaisuuden tiloja

Millainen toiminta tukee hyvää arkea lyhytaikaisessa palveluasumisessa? Entä miten tilat kannustavat asukkaita liikkumaan asumisyksikössä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Janakkalan Tapailakodissa järjestetyssä työpajassa touko- ja kesäkuussa. Oma Hämeen ammattilaiset keräsivät asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön kokemuksia ja ideoita tulevaisuuden ikäihmisten asumispalveluyksiköiden suunnittelua varten.

Työpajat liittyivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkon uudistamiseen sekä asiakasosallisuuden lisäämiseen ikäihmisten asumispalveluiden tilojen suunnittelussa. Ensimmäisenä saatuja tietoja hyödynnetään Turengin terveyskeskuksen entisissä osastotiloissa, jonne syksyllä 2026 siirtyy Turengin Tapailakodin toiminta. 

Kokemustieto suunnittelun keskiössä

Työpajoihin osallistui henkilöitä, joilla oli kokemusta asumisyksiköistä asukkaina, läheisinä tai työntekijöinä. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin tarve luoda ympäristöjä, jotka tuntuvat kodilta ja tukevat asukkaiden osallisuutta sekä toimintakykyä.

– Se, että on omat huoneet ja että asiakas kuuluu ja näkyy, tekee paikasta kodikkaan, kuvaili työpajaan osallistunut Maila.

Oma Hämeessä Tilapalvelut vastaa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden toiminnallisesta tilasuunnittelusta. Työpajojen tavoitteena oli varmistaa, että tulevien asumisyksiköiden suunnittelussa huomioidaan aidosti asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön tarpeet.

– Tämän työpajakokonaisuuden tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät asumisyksiköissä kodinomaisuutta ja vähentävät laitosmaisuutta. Työpaja onnistui erinomaisesti, ja saimme paljon arvokkaita näkemyksiä niin tiloihin kuin toimintaankin liittyen, kertoo suunnitteluasiantuntija Maarit Valkeejärvi.

Värit, kulttuuri ja yhteisöllisyys tärkeinä hyvinvoinnin rakentajina

Työpajasarja toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä tapaamisessa osallistujat jakoivat kokemuksiaan ja toiveitaan, joiden pohjalta arkkitehti ja suunnitteluasiantuntijat laativat alustavat suunnitelmat. Toisessa työpajassa osallistujat arvioivat ja tarkensivat ehdotuksia sekä pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi tilojen värimaailmaan ja materiaalivalintoihin.

– Värimaailma on kaiken perusta. Värit vaikuttavat moniin asioihin, kuten ruokahaluun, totesi osallistuja Anne.

Keskusteluissa korostettiin myös kulttuurin, taiteen ja virikkeellisen toiminnan merkitystä ikäihmisten arjessa.

– On tärkeää, että myös ikäihmisillä on mahdollisuus eri taidemuotoihin – esimerkiksi vaihtuviin taidenäyttelyihin, esiintyjiin tai mahdollisuuteen maalata, piirtää tai laulaa, Anne kertoi.

Pienryhmissä keskusteltiin muun muassa yhteistiloista, kuntoutumista tukevista ratkaisuista, ulkoiluympäristöistä sekä siitä, mitkä tekijät houkuttelevat asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan. Työpajat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden avoimeen vuoropuheluun ja yhteiseen ideointiin. Osallistujat kokivat työskentelyn myönteisenä ja merkityksellisenä.

– Oli yllättävän positiivinen kokemus ja paljon tärkeitä asioita, Maila kuvasi.

Myös työpajojen käytännön toteutus sai kiitosta.

– Järjestelyt olivat hyvät ja aikataulusta pidettiin kiinni. Vetäjät huolehtivat, että keskustelu meni eteenpäin, Anne totesi.

Tulokset hyödyttävät koko hyvinvointialuetta

Työpajoissa esiin nousseita näkemyksiä ja kehittämisideoita hyödynnetään tulevien asumisyksiköiden suunnittelussa eri puolilla hyvinvointialuetta. Yhteiskehittämisen avulla voidaan varmistaa, että tilat tukevat asukkaiden arkea, hyvinvointia ja osallisuutta mahdollisimman hyvin.

Työpajojen vaikutukset eivät rajoitu vain rakennusten suunnitteluun, vaan niiden kautta tunnistettiin myös uusia näkökulmia asiakkaiden aktiivisen arjen, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen.

– Itse koin työpajat onnistuneeksi ja inspiroivaksi tavaksi tehdä asumispalveluiden kehittämistyötä. Tilojen suunnittelun lisäksi saimme näkökulmia myös asiakkaiden arjen aktivointiin ja hyvinvointiin, joita voimme jatkotyöstää edelleen henkilökunnan ja asiakkaidemme kanssa, kertoo asumispalveluiden lähijohtaja Marika Peltonen.

Työpajojen kokemukset osoittavat, että asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön osallistaminen tuo suunnitteluun arvokasta tietoa, jota ei voida saada pelkästään piirustuspöydällä. Yhteiskehittämistä tullaan hyödyntämään myös tulevissa asumispalveluiden kehittämishankkeissa.

Osallistujat toivovatkin, että vastaavanlaista yhteistyötä jatketaan myös tulevaisuudessa.

– Ehdottomasti tätä tietoa pitää hyödyntää, ja olisi hienoa päästä myöhemmin vierailemaan tällaisissa paikoissa, Anne sanoo.

Kiinnostus osallistua kehittämistyöhön myös jatkossa oli vahvaa.

– Miksi ei – ei ole rasittanut!, Maila toteaa hymyillen. 

UUTINEN / 28.05.2026

Nuorisovaltuusto valitsi uusia jäseniä – nuorten kiinnostus vaikuttamiseen on kasvussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon on valittu neljä uutta jäsentä vapaille paikoille kaudelle 2026–2029. Valituiksi tulivat Benjamin Mpale, Maisa Into, Veera Hirn ja Aada Roine. Jokaiselle valittiin myös henkilökohtainen varajäsen. Varajäseniksi valittiin Valo Kiemunki, Joona Kallio, Aatos Kauppinen ja Aino Koskinen.

Tällä hetkellä nuorisovaltuustossa toimii 22 kuntien nimeämää jäsentä – kaksi nuorta jokaisesta Kanta-Hämeen kunnasta. Nyt käyttöön otettujen vapaiden paikkojen tavoitteena on vahvistaa nuorten osallistumismahdollisuuksia entisestään.

Hakijoita vapaille paikoille oli tällä kertaa yli kolminkertainen määrä aiempaan kauteen verrattuna. Kasvanut kiinnostus kertoo nuorten vahvasta halusta osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin.

– Nuorten osallistuminen ei ole itsestäänselvyys – siksi kasvava kiinnostus on erityisen hieno signaali, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Alpert Aro sanoo.

Valinnat tehtiin kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa painotettiin erityisesti hakijoiden aiempaa kokemusta, motivaatiota ja sitoutuneisuutta nuorisovaltuustotyöhön sekä halua vaikuttaa koko Kanta-Hämeen nuorten asioihin. Vapaat paikat olivat haettavana huhtikuussa - nuorisovaltuusto teki valinnat anonymisoidun hakijavertailun pohjalta yksimielisesti.

Kokemusta ja uusia näkökulmia

Valituissa on mukana sekä kokeneita että täysin uusia toimijoita. Noin puolella valituista on aiempaa kokemusta nuorisovaltuustotyöstä, kun taas toisille toiminta on uutta.

– Meille oli tärkeää valita joukko, jossa kokemus tuo varmuutta ja rohkeus vie asioita eteenpäin, Aro kertoo.

Valitut nuoret ovat syntyneet vuosina 2006–2011. Uudet jäsenet kutsutaan mukaan nuorisovaltuuston seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään 10. syyskuuta Riihimäellä.

– Meillä on aivan huippuporukka, jonka kanssa tulemme tekemään vaikuttavaa työtä nuorten asioiden eteen koko Kanta-Hämeessä, Aro sanoo.

Hyvinvointialueella toimii kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ne edistävät demokratiaa sekä niiden asukkaiden osallisuutta ja kuulemista, jotka voisivat muuten jäädä heikommin kuulluiksi. Nuorisovaltuuston kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan hyvinvointialueen asioihin, tuomaan esiin nuorten näkemyksiä ja kehittämään palveluja paremmiksi.

Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti mukana hyvinvointialueen päätöksenteossa myös kuluneen kevään aikana. Se antoi lausunnon aluevaltuuston 19.5. hyväksymästä palvelustrategiasta. Lausunnossa nostettiin esiin muun muassa lasten ja nuorten palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus, mielenterveyspalveluiden riittävyys sekä ennaltaehkäisevän työn merkitys.

Lisäksi nuorisovaltuuston sisälle on perustettu ehkäisevän päihdetyön työryhmä, joka tekee yhteistyötä Oma Hämeen ammattilaisten kanssa. Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti yhteistyössä myös vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kanssa sekä on mukana aluevaltuustossa, turvallisuus- ja elämänkaarilautakunnassa sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa.

UUTINEN / 10.04.2026

Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Lisäleikkauksista järjestöavustuksiin on luovuttava

Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto teki maan järjestöille kyselyn, miten järjestöavustuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat niiden toimintaan. Myös Kanta-Hämeessä avustusleikkausten vaikutukset näkyvät jo laajasti. Lue alta kansallisen järjestöyhteistyön verkoston kannanotto 9.4.2026.

Suomen hallitus on päättänyt merkittävistä leikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Valtion lisäksi järjestöjen toimintaa rahoittavat myös mm. kunnat ja hyvinvointialueet. Hyvinvointialueet myöntävät järjestöavustuksia vuosittain yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. 

Leikkauksilla on vaikutuksia järjestöjen toimintaan, alueiden asukkaisiin sekä alueelliseen yhteistyöhön. Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto toteutti maaliskuussa järjestöille suunnatun kyselyn, jonka tarkoituksena oli kerätä hyvinvointialueittain vertailukelpoista tietoa ja tuoda näkyväksi rahoituksen muutoksia sekä vahvistaa kansallista ymmärrystä leikkausten vaikutuksista. 

Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea. Vastaukset muodostavat yhtenäisen ja huolestuttavan kokonaiskuvan: toimintoja on jo supistettu, keskeytetty tai lopetettu kokonaan. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla, mikä heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Järjestöt raportoivat vapaaehtoisten uupumisesta ja työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin. 

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista

Järjestöiltä saadut vastaukset osoittavat, että vaikutukset ovat laajoja, vakavia ja kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan. 

Verkosto vaatii, ettei uusia lisäleikkauksia toteuteta. Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen. Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista, toimivista palveluketjuista ja siitä, missä vaikutukset ovat kaikkein kriittisimpiä.

Nostoja alueittain

Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ottivat 23.3.2026 kantaa avustusleikkauksiin. Kannanotossa korostettiin järjestöjen merkitystä hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä. 

Kanta-Hämeessä avustusleikkausten vaikutukset näkyvät jo laajasti, ja ne ovat koskettaneet valtaosaa kyselyyn vastanneista järjestöistä. Leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti matalan kynnyksen tukeen, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, ryhmätoimintaan sekä kohtaamispaikkatoimintaan. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti ikääntyneisiin, mielenterveys  ja päihdekuntoutujiin, nuoriin sekä lapsiperheisiin. Järjestöt kertovat, että tuen heikentyminen viivästyttää avun saamista ja lisää yksinäisyyden sekä turvattomuuden kokemuksia. 

Varhan alueen järjestöt kertovat joutuneensa jo nyt supistamaan toimintaansa. Supistukset johtuvat yleisestä rahoitusympäristön heikkenemisestä. Asiakasvaikutukset ovat merkittäviä: alueellinen eriarvoisuus kasvaa, turvattomuus lisääntyy ja jonot pitenevät. Tämä kehitys heijastuu Varhan palveluihin lisääntyvänä kysyntänä ja ennaltaehkäisevän työn rapautumisena.

Kymenlaakson järjestöjen mukaan kohtaamispaikkojen toiminta sekä järjestöjen päihde- ja mielenterveystyö on vaarassa supistua merkittävästi. Asukkaiden arjen tuki ja ennaltaehkäisevä työ heikkenee. Hyvinvointialueen näkökulmasta järjestöjen alueellinen epätasa-arvo kasvaa selvästi alueella sekä valtakunnallisesti alueiden kesken. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan vähenemisellä ja tulevilla lainsäädäntömuutoksilla on oleellista vaikutusta alueen järjestöjen toimintamahdollisuuksiin.   
Pohjois-Pohjanmaalla yli 80 %:iin vastanneista järjestöistä on jo kohdistunut avustusleikkauksia parin viime vuoden aikana. Alle joka viides on pystynyt pitämään toiminnan ennallaan. Yli puolet pitää erittäin todennäköisenä ja yli kolmannes jokseenkin todennäköisenä, että toimintaan kohdistuu leikkauksia tulevina vuosina. Kolmanneksella leikkaukset uhkaavat toiminnan jatkuvuutta. Yli puolet arvioi vapaaehtoistoiminnan supistuvan ja viidennes lakkaavan täysin.

Pohjois-Karjalassa järjestöjen toimintoja on jo pitänyt supistaa tehtyjen avustusleikkauksien vuoksi. Kyselyyn vastanneet järjestöt pitivät erittäin todennäköisenä, että järjestöjen tulee sopeuttaa toimintaansa myös tulevina vuosina avustusleikkauksien takia. Pohjois-Karjalassa avustusleikkaukset näkyvät kyselyn mukaan erityisesti pienten paikkakuntien palvelujen romahtamisen riskinä. Pohjois-Karjalassa on jo nyt supistettu matalankynnyksen palveluita, tämä lisää alueellista epätasa-arvoa ja nostaa turvattomuuden tunnetta alueella.

Pirkanmaan hyvinvointialueella noin 85 % vastanneista järjestöistä on jo kohdannut avustusleikkauksia viimeisten parin vuoden aikana. Noin 60 % vastanneista on joutunut supistamaan toimintaansa avustusleikkausten takia. Leikkausten vaikutukset näkyvät kaikissa ikäryhmissä. Avustusten pieneneminen on jo vaikuttanut tai ennakoidaan vaikuttavan erityisesti turvattomuuden ja huolen lisääntymiseen (noin 37 % vastanneista) sekä järjestöjen palvelujen alueellisen epätasa-arvon lisääntymiseen (noin 32 % vastanneista).

Etelä-Karjalassa avustusleikkaukset ovat johtaneet järjestöjen henkilöstövähennyksiin, mikä pakottaa monet supistamaan toimintaansa tai lopettamaan sen kokonaan. Tämä heikentää erityisesti ohjauksen, neuvonnan, vertaistuen ja ennaltaehkäisevän työn saatavuutta, ja samalla myös vapaaehtoistoiminta vähenee ammatillisen koordinoinnin heikentyessä. Seurauksena haavoittuvien ryhmien turvattomuus kasvaa ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyy, kun toiminta keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin. Avustusleikkaukset lisäävät myös hyvinvointialueen kuormitusta ja pitkän aikavälin kustannuksia, kun järjestöjen tuki heikkenee ja ennaltaehkäisevä työ vähenee. 

Päijät-Hämeen avustusleikkaukset ovat kohdentuneet jo nyt 75 %:iin vastaajista ja 52 % on joutunut supistamaan omaa toimintaansa. Vastaajien mukaan avustusmäärän lasku näkyy ja tulee näkymään asiakkaille ennen kaikkea turvattomuuden lisääntymisenä, palvelujen heikkenemisenä ja eriarvoisuuden kasvuna, mikä heikentää hyvinvointia. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään ja osallisuutta vahvistavaan työhön, mikä lisää pitkällä aikavälillä painetta julkisille, raskaammille palveluille. 

Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu (64 % vastaajista) tai keskeytetty (15 % vastaajista). Leikkaukset osuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta sekä haavoittuviin ryhmiin, joista monille järjestötoiminta on ainoa saatavilla oleva tuki, kun monilla paikkakunnilla ei ole korvaavaa palvelua tai toimintaa tarjolla. 

Pitkien etäisyyksien, vähäisen väestöpohjan ja resurssien niukkuuden vuoksi vapaaehtoisten rooli on Lapissa kriittisempi. Kasvava kuormitus ja ammatillisen tuen vähentyminen ovat jo johtaneet siihen, että vapaaehtoisten määrä laskee ja osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Vapaaehtoistoiminnan hiipuminen vaikuttaa Lapissa syvemmin ja alueellinen epätasa-arvo kasvaa voimakkaammin. 

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kokoaa hyvinvointialueilla toimivat järjestöyhteistyön asiantuntijat. Verkoston tavoitteena on tukea järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.