ARTIKKELI / 10.07.2025

”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa

Kun sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström kesäkuussa jäi eläkkeelle, jäivät häntä kaipaamaan Perhehoitoyksikkö Kanervan työkaverit. Ja suuri joukko sijais- ja tukiperheitä Kanta-Hämeessä.  

Riitta on ollut mukana perustamassa Kanervaa Kanta-Hämeeseen 2010-luvulla. Sittemmin hän on kehittänyt sijais- ja tukiperheiden toimintaa ja kohdannut ihmisiä tavalla, joka ei koskaan ollut vain työtä.

– Ajattelen, että tämä työ vaatii sitä, että olet ihminen ihmiselle. Vaikka joutuisit tekemään vaikeita päätöksiä, on kohdattava ihmiset inhimillisesti. Silloin heidän on helpompi ottaa apua vastaan. Toisaalta se tekee tästä välillä raskaasta työstä merkityksellistä.

Riitan ura sosiaalialalla alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Sosionomiksi opiskellut Fagerström työskenteli ennen Kanta-Hämeen vuosiaan muun muassa Helsingin ensikodissa 14 vuotta. Siellä hän kohtasi perheitä aivan erityisessä vaiheessa – lapsen syntymän kynnyksellä tai kriisin keskellä.

– Työ ensi- ja turvakodissa oli arvokasta aikaa. Siellä opin näkemään perheiden moninaisuuden, mikä jäi selkärankaan.  

Riitta työskenteli ennen Kanta-Hämettä maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa Keski-Uudellamaalla.

– Mä tulin tänne sijaishuoltoon vuonna 2011, ja sitten alettiin valmistella Kanervaa. Meitä oli silloin perustamisvaiheessa kolme työntekijää. Toiminta alkoi tammikuussa 2012.

Kanta-Häme on onnistunut perhehoidossa  

Koko Kanervassa työskentelyn ajan Riitan punaisena lankana on ollut perusajatus, että lapsi kuuluu perheeseen. Jos lapsen asuminen syntymäperheessään ei jostain syystä ole mahdollista,  on sijaisperhe parempi kuin laitospaikka. Kanta-Häme onkin onnistunut poikkeuksellisen hyvin perhehoidossa: jopa 66 prosenttia lapsista sijoitetaan perheisiin, mikä on merkittävän korkea osuus valtakunnallisessakin vertailussa.

– Se on ihan mieletön luku. Me ollaan pystytty sijoittamaan lähes kaikki lapset perheisiin. Toki joissakin tilanteissa esimerkiksi erityistarpeet tai vaikea teini-ikä edellyttävät laitospaikkaa, kertoo Fagerström.

Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Se on tarkoitettu lastensuojelutoimien piirissä olevalle lapselle tai nuorelle, joka ei voi asua huoltajansa kanssa eikä tuettuna. Ennen sijaisperhettä lapsi saattaa olla sijoitettuna kriisiperheeseen, jos hänen tilanteensa sitä vaatii. Päätöksen lapsen sijoittamisesta perhehoitoon tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.  

Tukiperhe on taas perhe, jossa lapsi on hoidossa yhden viikonlopun kuussa ja sovitusti lomien aikana. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen, joilla on voimassa oleva asiakkuus lapsiperheiden sosiaalityössä tai lastensuojelussa. Tavoitteena on lisätä lapsen perheen voimavaroja ja tarjota lapselle turvallisia aikuissuhteita. Tukiperheelle maksetaan tehtävästä palkkio ja kulukorvaus.

– Perheitä on erilaisia ja tukiperheenä voi toimia myös yksi aikuinen. Toki suurin osa on pariskuntia tai lapsiperheitä. Mutta myös isovanhempien ikäiset voivat hyvin olla tukiperhe, muistuttaa Riitta.

Riitta on tehnyt työtä sijaisperheiden kanssa, mutta viimeiset kolme vuotta hän on toiminut Kanervassa kokopäiväisesti tukiperhetyöntekijänä. Hän on etsinyt ja valmentanut tukiperheitä, ja sen jälkeen etsinyt lapselle sopivan tukiperheen. Se vaatii tietynlaista silmää ja kokemusta.

– Kun etsimme matcheja, emme tapaa lapsia, vaan heidän paperinsa. Mutta tukiperheet olemme tavanneet ja heihin tutustuneet valmennuksen aikana. Tiedämme perheen arvot, tavat ja arjen, minkä kautta voimme arvioida millainen lapsi siihen perheeseen sopii. Kun löydämme oikean perheen oikealle lapselle, voi siitä syntyä jotain tosi hienoa ja kestävää, iloitsee Riitta.  

Tukiperheitä Kanervassa on paljon, mutta heitä myös tarvitaan. Kaikille lapsille ei löydy sopivaa perhettä, ellei valikoima ole riittävän laaja.

– Pitää olla erilaisia perheitä, koska lapsetkin on erilaisia. Ei riitä, että on yksi malli. Täytyy olla perheitä eri elämäntilanteista, eri sijainneista, eri rakenteilla. Siitä se yhteensopivuus syntyy.  

Sydämellä rakennettu yhteisö  

Perhehoitoyksikkö Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana. Kriisi-, sijais- ja tukiperheille järjestetään myös koulutusta, virkistystä ja vertaisryhmätoimintaa.  

Riitalle erityisen rakkaita ovat olleet juuri vertaistukiryhmät, joita hän on saanut vuosien varrella rakentaa. Vertaistuki ei ole ollut sivujuonne – vaan osa työn ydintä.

– Mä oon perustanut ryhmiä kaikille: tukiperheille, sijaisvanhemmille, isovanhemmille, kriisiperheille, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ne on paikkoja, joissa voi puhua asioista, joista ei muualla voi. Se on älyttömän tärkeää.  

Yksi merkityksellisimmistä on ollut Voikukka-ryhmä, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ryhmän kautta vanhemmille useimmiten syntyy ymmärrys siitä, miksi ollaan tähän tilanteeseen tultu ja miten siitä mennään eteenpäin.

– Siellä puhutaan paljon myös työntekijöistä, mutta pääsääntöisesti se, että joku on kohdannut vanhemman ihmisenä, muuttaa kaiken.  

Työvuosien aikana Riitta on myös nähnyt muutoksen perheissä ja lasten erityisyyksissä.

– Ei ole enää niin, että haetaan tukiperhettä lettipäiselle tytölle. On enemmän neurokirjoa, erityistarpeita ja haasteita. Mutta se on säilynyt, että kun lapset tulevat tukiperheeseen, he unohtavat murheensa. Ne pelaa lautapelejä, ovat vaan. Perhearjen rauha vaikuttaa valtavasti.  

Riitta on toiminut myös itse tukiperheenä.

– Muistan, että itsekin vähän jännitin yhteistä aikaa ja mietin, mitä pitäisikään puuhata. Mutta sitten tukipoika pyysi, että ollaan vaan ja että hieroisin hänen jalkojaan. Se oli konkreettinen muistutus itsellekin, mikä on tärkeää: yhteinen aika ja läsnäolo.  

Matka kohti uusia vaiheita – mutta ei kauas  

Hyvinvointialueuudistus, järjestelmämuutokset ja resurssipaineet eivät ole sammuttaneet Riitan paloa, mutta antavat sopivan hetken siirtyä sivuun.

– Onhan tämä työ muuttunut ja monimutkaistunut. En ole enää tässä kaikkia uusimpia kommervenkkejä edes opiskellut. Mutta mä oon sanonut, että jos valmennuksissa on hätä, niin kyllä mä tulen. Ihan kokonaan en halua vielä irrottautua.

Riitta aikookin jatkaa lasten ja perheiden parissa tekemällä keikkatyötä. Eläkeaika saattaa viedä myös ulkomaille, koska Riitan poika asuu Hongkongissa.

– Mä oon sanonut, että voin tulla au pairiksi! Siellä on vajaan vuoden ikäinen lapsenlapsi, ja se olisi aikamoinen kokemus.  

Riitan elämäntyö on arvokas: hän on antanut osaamistaan ja sydämensä niille perheille, jotka kaipaavat tukea ja varsinkin niille lapsille, jotka ovat usein hiljaa.  

UUTINEN / 04.07.2025

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kaikille raskaana oleville mahdollisuuden osallistua maksuttomiin sikiöseulontatutkimuksiin. Seulonnat ovat vapaaehtoisia, ja niiden avulla pyritään tunnistamaan sikiön mahdollisia kehityshäiriöitä mahdollisimman varhain. Raskauden aikana perheille tarjotaan kaksi ultraäänitutkimusta, varhaisraskauden ultraäänitutkimus raskausviikoilla 12–14 ja rakenneultraäänitutkimus raskausviikoilla 19–21.

Tutkimukset tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikalla. Niitä tekevät kokeneet kätilöt, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen ultraäänitutkimuksiin. –Tutkimustilanne tarjoaa odottajille ja heidän puolisoilleen myös merkityksellisen hetken tutustua tulevaan perheenjäseneen – mahdollisuuksien mukaan kotiin saa kuvatallenteita ja 3D-kuvia, kertoo apulaisosastonhoitaja Veera Karhu.

Varhaisraskauden ultraääni- ja NIPT-tutkimus

Heinäkuun alusta alkaen Kanta-Hämeen hyvinvointialue on tarjonnut odottajille varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen lisäksi mahdollisuuden NIPT-seulontaan (Non-invasiivinen prenataalitesti). Tutkimuksessa seulotaan yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia äidin veressä olevan sikiöperäisen DNA:n perusteella. Lähete NIPT-tutkimukseen tehdään varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen yhteydessä ja odottajasta otettava verinäyte voidaan ottaa Fimlabin toimipisteissä Hämeenlinnassa, Forssassa tai Riihimäellä. Näytteen voi antaa ajanvarauksella, vuoronumerolla tai Nopsa-pikaveripalvelussa. Tulokset valmistuvat noin 7–10 arkipäivässä ja näkyvät OmaKannassa noin kahden viikon päästä näytteenotosta. Poikkeavasta tuloksesta ilmoitetaan aina henkilökohtaisesti.

Rakenneultraäänitutkimus ja yksilöllinen neuvonta

Rakenneultraäänitutkimuksessa tarkistetaan sikiön kehittyminen, kasvu, istukan paikka ja elinten rakenteet. Tutkimuksessa voidaan vanhempien toiveesta selvittää myös sikiön sukupuoli. –Jos tutkimuksissa havaitaan poikkeavaa, perheelle järjestetään yksilöllinen jatkoneuvonta. Tarvittaessa tarjotaan lisätutkimuksia ja seuranta suunnitellaan yhdessä perheen kanssa, kertoo ylilääkäri Tiina Vilmi-Kerälä. Tietyissä riskiryhmissä seulontaultraäänitutkimuksen tekee perinatologiaan perehtynyt erikoislääkäri, jolloin käynnistä peritään poliklinikkamaksu. –  Haluamme tehdä seulontatutkimuksiin osallistumisesta odottajille mahdollisimman sujuvaa. Ajanvaraus onnistuu helposti puhelimitse, ja tutkimuksiin voi tulla myös puolison tai muun tukihenkilön kanssa. Suosittelemme varaamaan ajat hyvissä ajoin, jotta perhe saa rauhassa valmistautua tutkimuskäynteihin, kertoo ylilääkäri Tiina Vilmi-Kerälä.

UUTINEN / 27.06.2025

Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve

Oma Häme sai Sitralta rahoitusta MieliReitti-hankkeelle.

Oma Hämeen MieliReitti-hanke sai Sitralta sadan tuhannen euron rahoituksen tekoälypohjaisen mallin kehittämiseen, jonka avulla pyritään tunnistamaan 13–23-vuotiaita nuoria, joilla on riski ajautua mielenterveyspalveluiden piiriin. 

MieliReitti-hankkeessa kehitetään tekoälyratkaisua nuorten mielenterveyshaasteiden ennakoivaan tunnistamiseen. Tavoitteena on ohjata riskiryhmään kuuluvat nuoret ajoissa matalan kynnyksen palveluihin ja vahvistaa hyvinvointialueen kykyä kohdentaa tukea oikea-aikaisesti. Hankkeen sovelluskehitystyötä tekevät Oma Hämeen kehittämisyksikkö ja tietojohtamisen asiantuntijat yhdessä ulkoisen kumppanin kanssa. 

– Koemme, että kohderyhmänä nuoret ovat erittäin tärkeä, koska nuoruus on kriittinen elämänvaihe, missä tuen saaminen ajoissa voi heijastua pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen. 

Tekoälymallin pohjana hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoaltaan dataa sekä tutkimustietoa nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sellaiset taustatekijät, joihin varhaisella puuttumisella voidaan vaikuttaa. Mallin kehittämisessä ovat mukana Oma Hämeen perhekeskuspalvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut.  

Sitran rahoittama hanke on osa laajempaa pyrkimystä siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä ennaltaehkäisyyn. MieliReitti on yksi neljästä hyvinvointialueilla toteutettavasta kokeilusta, joissa hyödynnetään data- ja tekoälypohjaisia menetelmiä ennakoivien palveluiden kehittämiseksi. Hankkeet päättyvät kesäkuussa 2026.  

Sitra kirittää ennakoivien menetelmien käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa neljän hankkeen avulla - Sitra 

Rahoitushaku: Ennakoiva sosiaali- ja terveydenhuolto - Sitra