UUTINEN / 10.01.2025

Palvelupolut löytyvät nyt Oma Hämeen verkkosivuilta

Olemme siirtäneet palvelukokonaisuuden hahmottamissa auttavat palvelupolkumme Oma Hämeen verkkosivuille. Siirsimme polut, jotta kaikki palveluitamme koskevat tiedot löytyisivät kätevästi saman osoitteen alta.

Palvelupolut näyttävät hieman erilaisilta kuin aiemmin, mutta niiden sisältö on pysynyt samana.

Päivitämme polkuja kevään 2025 aikana, sillä palveluihin, asiointikanaviin ja yhteystietoihin on tullut jonkin verran muutoksia. Lisäksi lisäämme poluille tietoa digipalveluistamme.

Mikä on palvelupolku?

Palvelupolkukuvaukset tukevat asiakkaita ja heidän läheisiään palvelukokonaisuuden hahmottamisessa. Poluilta löytyy palveluiden lisäksi tietoa arjen, omahoidon ja palveluihin valmistautumisen tueksi. Voit halutessasi tarkastella juuri omaa tarvettasi ja tilannettasi tukevaa kohtaa.

Tarkoittaako palvelupolku samaa kuin digipolku?

Olemme luomassa vuonna 2025 useampia digipolkuja, joista ensimmäinen, Diabetesriskissä olevan digipolku, on jo julkaistu. Digipolut löytyvät Oma Häme -sovelluksesta tai tietokonetta käyttävillä kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palvelupolut ja digipolut toimivat toistensa tukena: palvelupolku kokonaisuuden kuvaajana ja digipolku asiointikanavana.
 
Katso tästä kaikki palvelupolkumme

UUTINEN / 31.12.2024

Oma Hämeen asiakasmaksuihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto on 17.12.2024 kokouksessaan hyväksynyt valtioneuvoston antaman asetuksen (STM/2024/19) mukaiset korotukset asiakasmaksujen enimmäismääriin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025. 

Asiakasmaksujen korotukset koskevat pääasiassa terveydenhuollon maksuja, mutta osa korotuksista kohdistuu myös sosiaalipalvelujen maksuihin, kuten kotona asumisen tukipalveluihin sekä lapsiperheiden kotipalveluihin. Pelastustoimen palvelujen asiakasmaksuhinnastoon on tarkennettu pelastustoimen viranomaismaksuja. 

Uudet asiakasmaksut päivitetään Oma Hämeen verkkosivuille vuodenvaihteessa 2.–3.1. Voit kuitenkin tutustua uuteen hinnastoon asiakasmaksujen sivuilla jo nyt.

Klikkaa tästä asiakasmaksujen sivuille

Muutoksia terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksuihin 

Asiakasmaksujen enimmäismääriä korotetaan perusterveydenhuollossa pääsääntöisesti 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidossa pääsääntöisesti 45 prosentilla. 

Esimerkkejä terveydenhuollon palveluiden maksujen muutoksista: 

• Terveysaseman lääkäripalveluiden maksu on 18 vuotta täyttäneille 28,20 euroa/käynti (nykyinen maksu 23,00 euroa/käynti) 
• Terveysaseman kiirevastaanoton käyntimaksu on 18 vuotta täyttäneille 38,70 euroa/käynti (nykyinen maksu 31,60 euroa/käynti) 
• Päivystyspoliklinikkakäynnin maksu on 18 vuotta täyttäneille 66,70 euroa/käynti (nykyinen maksu 46,00 euroa/käynti) 
• Suuhygienistin tutkimuksen ja hoidon maksu on 18 vuotta täyttäneille 13,80 euroa/käynti (nykyinen maksu 11,30 euroa käynti)  
• Hammaslääkärin tutkimuksen ja hoidon maksu on 18 vuotta täyttäneille 17,90 euroa/käynti (nykyinen maksu 14,60 euroa/käynti)
• Etävastaanotosta peritään asiakkaalta vastaava maksu kuin lähipalveluna tuotetusta vastaanotosta 
• Käyttämättä ja perumatta jätetystä vastaanottoajasta peritään 18 vuotta täyttäneiltä 56,70 euroa.

Terveydenhuollon etäpalveluissa ja ryhmäfysioterapiassa otetaan käyttöön uudet asiakasmaksut

Oma Häme selkeyttää hoitopuheluiden ja ryhmäfysioterapian maksukäytäntöjä. 

Jatkossa hoitopuheluista, jotka korvaavat fyysisen vastaanottokäynnin, peritään asiakasmaksu. Perusterveydenhuollossa lääkärin hoitopuhelu rinnastetaan lääkärikäyntiin, josta voidaan periä maksu kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuoden aikana. Erikoissairaanhoidossa hoitopuheluista peritään vastaava maksu kuin poliklinikkakäynneistä. Mikäli hoitopuhelu on määritelty maksuttomaksi, se on asiakkaalle maksuton. Hoitopuheluiden maksut kerryttävät terveydenhuollon maksukattoa.

Muutoksen tavoitteena on tarjota selkeät ja tasapuoliset käytännöt etäpalveluna toteutetun hoitopuhelun maksukäytännöissä. 

Ryhmämuotoisesta fysioterapiasta peritään jatkossa asiakasmaksu, joka on puolet aluevaltuuston vahvistamasta fysioterapeutin käyntihinnasta. Tämä kattaa esimerkiksi voima- ja tasapaino-, allas-, tuoli-, toimintakyky-, sekä kipuryhmät.

Muutoksia sosiaalihuollon palveluiden asiakasmaksuihin 

Sosiaalihuollon alaisten palveluiden asiakasmaksuihin tulee korotuksia kotona-asumisen tukipalveluihin, lyhytaikaiseen asumiseen sekä vammaispalveluiden ylläpitomaksuihin. Tukipalveluiden ja ylläpitomaksujen kokonaisuutta on tarkasteltu kokonaisuudessaan vastaamaan paremmin palveluiden toimintamallimuutoksia sekä palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Uutena asiakasmaksuna lapsiperheiden kotipalvelusta aletaan periä asiakasmaksua. Jatkossa lapsiperheiden tilapäisestä kotipalvelusta peritään asiakasmaksu/tunti, joka on puolet aluevaltuuston vuosittain vahvistamasta tilapäisen kotihoidon käyntihinnasta. Maksimimaksu on neljä (4) tuntia / vuorokausi. Säännöllisen lapsiperheiden kotipalvelun maksut määräytyvät maksukyvyn, perhekoon ja palvelutuntien mukaan. Maksua ei peritä perhetyönä eikä lastensuojelulain avohuollon tukitoimena toteutettavasta kotipalvelusta.       

Hyvinvointialueen perimät asiakasmaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992) ja sitä täydentävään asiakasmaksuista annettuun asetukseen (912/1992). Asiakasmaksun saa periä, jos laissa ei toisin säädetä. Maksuttomista palveluista säädetään laissa erikseen.

Katso tästä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
Katso tästä asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

ARTIKKELI / 31.12.2024

Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen suhtautuu intohimoisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen mukaansa yksilöä autetaan parhaiten puuttumalla yhteiskunnan, organisaation ja palveluiden rakenteisiin.  

Katri Pellinen kuvattuna marraskuussa 2024. Hän on jäämässä eläkkeelle alkuvuonna 2025.

Pitkän uran tehnyt sosiaalityöntekijä, erityisasiantuntija Katri Pellinen on nähnyt vuosien aikana tapahtuneet muutokset sosiaalialalla. Muutoksia on tapahtunut erityisesti ajatuksellisella tasolla. Sosiaalityöntekijät eivät ole enää pelkkiä virkamiehiä, jotka kertovat, miten asiat tehdään, vaan nykyään asiakkaan kanssa tehdään yhteistyötä ja pohditaan, mikä hänelle olisi parhaaksi. Se on toisaalta tuonut etenkin viime vuosina liiaksikin yksilöllistä pohdintaa.  

– Saatamme ratkaista yhden ihmisen ongelman, mutta se on hirveän hidasta, jos 50 muuta on samassa tilanteessa. Silloin pitäisi miettiä yhteiskunnallisia rakenteita ja jopa uudenlaista ajattelua koko alalle. Albert Einstein on sanonut, että emme voi ratkaista nykyisiä ongelmia ajattelemalla samoin kuin silloin kuin loimme ne. Meidän on pakko välillä ravistella alaa! hän huomauttaa.  

Tiedolla johtaminen on tullut osaksi sosiaalityötä  

Vaikuttavuuden mittaamisen vaatimus on tullut myös osaksi sosiaalialaa. Datan ja tiedolla johtamisen avulla saadaan tietoa paitsi asiakasmääristä, myös siitä, ketkä käyttävät paljon palveluita hyvinvointialueella. Tiedon avulla on helpompi pureutua siihen, miten ihmisiä voisi auttaa.  

– Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalipalveluissa ei toisaalta ole aina niin yksinkertaista. Tiedon hyödyntäminen alkaa kirjaamisesta ja siinä meillä on vielä paljon tehtävää. Meidän pitää saada kaikkien ammattilaisten kirjaaminen hyvälle tasolle, jotta tieto tallentuu oikein ja saamme näin oikeaa tietoa. Mutta Oma Hämeessä tehdään kyllä todella hyvää tiedolla johtamisen työtä ja on satsattu vaikuttamisen mittaukseen, Katri kiittelee.  

Hän näkee hyvinvointialueissa edelleen paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia eri toimialojen yhteistyölle, kun sosiaali-, terveys- ja pelastusala ovat saman organisaation alla. Hän muistuttaa kuitenkin, että uudet organisaatiot ovat edelleen rakennusvaiheessa.   

–  Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen pitäisi toimia mutkattomasti yhteen, mutta edelleen asioiden sujuvuuden eteen tehdään paljon töitä. On vanhoja siiloja ja omia tontteja, joita jokainen hoitaa ja vartioi. Aikaa on kulunut vasta niin vähän, että alueiden sujuva yhteistyö ottaa aikaa, mutta sitä rakennetaan koko ajan kestävämmäksi.   

– Totta kai toivoisin myös hallitukselta tukea hyvinvointialueille, eikä lisää kurjistamista. Esimerkiksi järjestöiltä rahojen leikkaaminen näkyy suoraan päihde- ja mielenterveyspuolella. Tämä on todella lyhytnäköistä touhua! Toivoisin, että myös hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa ja rahoitusta, että pystymme järjestämään nämä peruspalvelut kunnolla, Katri pohtii.  

Trubaduurista johtavaksi sosiaalityöntekijäksi  

Katri aloitti sosiaalihuollon erityisasiantuntijana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kesällä 2023, ja eläkkeelle siirtyminen koittaa ensi vuoden alkupuolella. Katrin työhön kuuluu tällä hetkellä paljon kirjoittamista: päätehtävänä on ollut rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kirjoittaminen, ja hän on osallistunut esimerkiksi etsivän sosiaalityön käynnistämiseen. Myös sosiaalisen raportoinnin prosessissa näkyy hänen kädenjälkeään: Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta - Oma Häme  

Nykyiseen tehtävään Katri on kuitenkin tullut monen mutkan kautta.   

–  Aloitin sosiaalialan urani ilman koulutusta 1980-luvulla lastenkodissa ohjaajana ja työskentelin siellä kuusi vuotta. Sen jälkeen tein opettajan töitä useamman vuoden. Sitten tein rakkaasta harrastuksesta ammatin ja kiersin pitkään Suomea ja Eurooppaa muusikkona, trubaduurina, hän valottaa.  

Katri työskenteli Ruovedellä sosiaalityöntekijänä ennen Hämeenlinnaan siirtymistä.

45-vuotiaana Katri päätti lähteä tavoittelemaan urahaaveitaan ja aloitti yliopistossa sosiaalityön opinnot. Tie vei vuosien aikana useisiin työtehtäviin esimerkiksi päihdehuollon ja aikuissosiaalityön pariin. Vuonna 2017 Katri valittiin johtavaksi sosiaalityöntekijäksi ja vuonna 2021 palvelupäälliköksi Hämeenlinnaan.  

–  Siitä tulikin sitten luonteva siirtyminen hyvinvointialueelle. Nykyään en ole johtavassa asemassa, saan keskittyä asiantuntijatyöhön. Työtiimini on tällä hetkellä kolme henkilöä. Se on ollut isoin muutos verrattuna aikaisempaan työhöni lähijohtajana ja päällikkönä. Teen myös pääsääntöisesti etätyötä Tampereelta käsin.   

Taloudellisen tuen yksikkö syntyi palosta korjata rakenteita  

Sosiaalialassa Katria on alusta asti innostanut ennen kaikkea rakenteellinen sosiaalityö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hänet on vuosien aikana totuttu näkemään usein antamassa lausuntoja mediassa sosiaalialasta tai vaikkapa hallituksen toimista.  

–  Totta kai ihmisten auttaminen on aina ollut myös tärkeää, mutta pääasiallinen motiivini on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Sosiaalityöntekijän ammatti on yhteiskunnallinen ammatti.  Ajattelen sosiaalialaa ensisijaisesti rakenteiden tasolla. Organisaationakin me pystymme auttamaan parhaiten yksilöitä siten, että varmistamme rakenteiden ja palveluiden toimivuuden, Katri sanoo.  

Hän kokee itse menneensä eteenpäin urallaan sisäisen motivaation, tai palon, voimin, ja pyrkinyt osaltaan edistämään asioiden parantumista. Onnistumisenaan hän mainitsee pienet vaikuttamisen hetket. Katri oli esimerkiksi mukana perustamassa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle taloudellisen tuen yksikköä. Taloudellisen tuen yksikössä käsitellään täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia keskitetysti yhdessä paikassa. Vastaavaa palvelua ei ole käytössä kaikilla hyvinvointialueilla.  

– Puhuin siitä paljon ja usein, että Kanta-Hämeeseen tarvitaan taloudellisen tuen yksikkö, joten voi ehkä sanoa, että olen vaikuttanut vahvasti sen käyttöönottamiseen. Se on rakenteellista sosiaalityötä. Asioihin vaikuttamisen ei tarvitse aina olla suurta, vaan esimerkiksi asioiden ja ideoiden esiintuomista uudelleen ja uudelleen, Katri muistuttaa.  

Oma Hämeessä on ollut lupa kokeilla ja ideoida  

Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta Katri kiittelee etenkin kokeilun kulttuurista. Taloudellisen tuen yksikön perustaminen oli siitä yksi esimerkki, mutta muutakin on saanut kokeilla.  

– Koen hyvin tärkeänä sen, että täällä on ollut lupa kokeilla ja on ollut tietynlainen ammatillinen vapaus. Mulla on sellainen oma sisäinen olympiatuli; on ihana tehdä asioita ja nähdä niiden menevän eteenpäin. Kaiken ei tarvitse johtaa mihinkään: pääasia saa tehdä töitä, joista innostuu. Ja olen tosi kiitollinen, että olen edelleen saanut tehdä tätä työtä innostuneesti ja intohimolla, ja koen myös työmääräni kohtuulliseksi.   

Hakijamäärät sosiaalialalle ovat viime vuosina kasvaneet, mutta Katri toivoisi ennen kaikkea uusia tekijöitä laajasti koko alalle, etenkin aikuissosiaalityön pariin. Iso osa nuorista sosiaalityöntekijöistä hakeutuu lastensuojeluun, joka voi toisinaan olla raskaskin työ uran alkuvaiheessa.  

– Lastensuojeluun toivoisi myös sitä senioriteettitasoa, joka voisi olla vastavalmistuneiden tukena. Mutta sosiaalialahan on mielettömän kiinnostava ja sosiaalityöntekijänä voi aika laajasti työskennellä vaikkapa asiakastyössä, asiantuntijana tai johtotehtävissä. 

Mutta mitä intohimolla asiaansa suhtautuvan sosiaalityön asiantuntijan elämään kuuluu eläkkeelle jäämisen jälkeen?  

– Vapaa-ajalla minut on pitänyt tasapainossa perhe. Harrastan musiikkia, käsityöitä ja lukemista ja niitä jatkan totta kai eläkkeelläkin. Haluaisin myös opiskella puutöitä, mikä olisi mukavaa käsillä tekemistä. En varmasti vaikuttamistyöstäkään luovu kokonaan. Sori siitä!