UUTINEN / 05.12.2023

Hyvinvointialueen potilastietojärjestelmää päivitetään 9.12. - toiminnoissa saattaa olla hitautta

Päivitys saattaa häiritä Oma Hämeen toimipisteiden toimintaa. Päivystyksen osalta toiminta hidastuu. Päivitykseen on varauduttu ylimääräisellä henkilökunnalla, mutta tästä huolimatta odotusajat voivat pidentyä normaaliin lauantaihin verrattuna. 

Muistathan aina ennen päivystykseen lähtemistä soittaa ensin neuvontanumeroon 116117 ja hätätilanteissa hätäkeskukseen.

Pahoittelemme päivityksestä aiheutuvaa haittaa.

UUTINEN / 05.12.2023

Aluehallitus hyväksyi Elsa ja Pauli Kotien siirron sekä Hattulan terveyspalvelujen osittaisen siirron hyvinvointialueelle

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan hyväksyä liikkeenluovutuksen, jossa osa Hattulan terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueen tuotettavaksi. Vuodenvaihteessa suun terveydenhuolto, kuntoutus sekä koulu- ja neuvolaterveydenhuolto siirtyvät Terveystalolta Oma Hämeelle. Parolan terveysaseman toiminta ja Hattulan perusterveydenhuolto jäävät yhä Terveystalon vastuulle. 

Vuodenvaihteen muutos ei vaikuta juurikaan hattulalaisten asiointiin. Tiedotamme muutoksesta vielä erikseen.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi Elsa ja Pauli Kodit Oy:n toiminnan siirron Oma Hämeelle. Yhtiöllä on kaksi ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaa yksikköä sekä yksi tuettua asumista tarjoava yksikkö Janakkalassa. Siirron yhteydessä yhtiön henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen ja yhtiön omaisuus, oikeudet, velat ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle.

Aluevaltuuston tulee vielä hyväksyä yhtiön velkojen siirtyminen Oma Hämeelle. Yhtiön toiminnan siirto hyvinvoitialueelle ei vaikuta asiakkaisiin.

Aluehallitus jatkoi maanantaina hyvinvointialueen talousarvion käsittelyä. Taloustilanteesta käytiin perusteellista keskustelua. Ensi viikon kokouksessaan aluehallitus tekee esityksensä 19. joulukuuta kokoontuvalle aluevaltuustolle, joka päättää talousarviosta.

Ikäihmisten toimialajohtajaksi Jorma Haapanen

Lisäksi aluehallitus valitsi maanantaina ikäihmisten palveluiden toimialajohtajan määräaikaiseen viransijaisuuteen Jorma Haapasen. Toimialajohtajan viransijaisuus alkaa vuodenvaihteessa ja kestää vuoden 2025 loppuun.

Viransijaisuus tuli haettavaksi, kun toimialajohtaja Satu Ala-Kokko siirtyi strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi aiemmin syksyllä. Viransijaisuuteen valittu Haapanen on aiemmin työskennellyt muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtajana ja palvelujohtajana Kotkan kaupungilla.

Aluehallitus hyväksyi maanantaina myös päivitykset järjestöavustusten myöntämisen periaatteisiin. Hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa aluehallitus ei vielä osaltaan hyväksynyt. Ohjelma palautettiin valmisteluun, jotta sille saadaan lausunto integraatiovaliokunnalta.

Lisäksi aluehallitus nimesi Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön hallitukseen konserni- ja tukipalvelujen toimialajohtaja Jussi Savolan. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 11. joulukuuta.

Aluehallituksen 4.12.2023 kokouksen esityslista

UUTINEN / 04.12.2023

Oma Häme jatkaa jodlausta – somekeskustelulla halutaan murtaa sosiaalialan ennakkoluuloja

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjosi elokuussa uudenlaisen mahdollisuuden lähestyä sosiaali- ja terveysalaa. Silloin joukko Oma Hämeen sote-ammattilaisia vastasi yleisön kysymyksiin Jodelissa. Perjantaina 8. joulukuuta Oma Häme jodlaa jälleen – tällä kertaa sosiaalialan työntekijät vastaavat kysymyksiin ja kertovat sosiaalialalla työskentelystä sekä alan arjesta. 

Rekrytointiasiantuntija Susanna Laari kertoo, että elokuun Jodel-tempaukseen osallistuneet Oma Hämeen työntekijät pitivät sitä positiivisena kokemuksena ja mukavana vaihteluna normaaliin työhön.

– Jodel antoi mahdollisuuden keskustella työnkuvasta eri tavalla. Hauska yllätys oli osan Jodelin käyttäjien erittäinkin yksityiskohtaisten kysymysten esittäminen, muun muassa siitä, mitä laitekantoja keskussairaalan röntgenin tiloissa on, sanoo Laari.

Jodel on erityisesti nuorten aikuisten suosima, paikallisuuteen perustuva viestintäsovellus, jossa käyttäjät voivat viestiä nimettömästi. Jodelia käyttää Suomessa kuukausittain noin 365 000 henkilöä.

Yleisön kysymyksiin Jodelissa  8. joulukuuta kello 12.30–16 ovat vastaamassa Oma Hämeen rekrytointiasiantuntijan lisäksi aikuissosiaalityön, vammaissosiaalityön ja vammaispalvelujen palvelutuotannon työntekijöitä. Jodel-keskustelulla halutaan oikoa sosiaalialaan liittyviä ennakkoluuloja.

– On hyvä kertoa, mitä oikeasti tapahtuu sossun luukun tuolla puolen, sanoo sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen.
 
– Vammaispalvelut ja vammaissosiaalityö on vähemmän tunnettuja sosiaalityön alueita. Usein ajatellaan, ettei sinne voi hakeutua töihin, jos ei alasta jotakin aiempaa kokemusta, kertoo vammaissosiaalityön päällikkö Leena Toivonen.

Oma Hämeen rekrytointi otti Jodelin käyttöön, koska hyvinvointialueen viestintä perinteisemmässä sosiaalisessa mediassa ei tavoita kaikkia. Lisäksi viestintä Jodelissa on henkilökohtaisempaa, koska kysymyksiin vastaa sote-alan ammattilainen omalla nimellään ja persoonallaan. Jodelin kyselytunnilla vastauksen kysymyksiin ja kommentteihin saa myös välittömästi.

Jodelin voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupasta. Oma Hämeen ammattilaisten kanssa pääsee keskustelemaan Jodelin pääkanavan yläosasta löytyvästä kiinnitetystä Boosted post -julkaisusta. Sitä klikkaamalla voi liittyä yhteiseen keskusteluun 8.12. klo 11 alkaen ja esittää omia kysymyksiä. Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin kello 12.30–16.

UUTINEN / 01.12.2023

Yksityisten palveluntarjoajien ajankohtaiset asiat löytyvät nyt Ammattilaiselle-otsikon alta

Hei yksityiset palveluntarjoajat, teitä koskevat ajankohtaiset asiat löytyvät Oma Hämeen sivuilta nyt Ammattilaiset-osion alta. Sivun osoite pysyy samana kuin ennenkin.

Siirry tästä ajankohtaisiin asioihin 

UUTINEN / 01.12.2023

Tiedote fysioterapian ja jalkahoidon palveluntuottajille rintamaveteraanikuntoutuksesta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6. marraskuuta uuden rintamaveteraanikuntoutuksen palvelusetelisääntökirjan. Uusi sääntökirja astuu voimaan 1.1.2024. 

Palvelusetelillä tuotettavat palvelut: 
•    Rintamaveteraanikuntoutus fysioterapia 
•    Rintamaveteraanikuntoutus jalkahoito 

Palveluntuottajien tulee rekisteröityä ja jättää hakemus Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle 
Palse.fi -sivuston kautta. Haku avautuu 4. joulukuuta.  

Palvelusetelituottajaksi hyväksytään hakijat, jotka täyttävät hakulomakkeessa ja sääntökirjoissa (palvelusetelisääntökirjan yleinen osa ja rintamaveteraanikuntoutuksen palvelusetelisääntökirja) mainitut ehdot. Sääntökirjat löytyvät Palse.fi -sivustolta. 

UUTINEN / 01.12.2023

Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan

Etähoidon avulla voidaan tuottaa paremmin aikaan sidottua palvelua, esimerkiksi lääkkeiden ottamisen varmistamista. Ensi vuoden alkupuolella etähoidon mahdollisuus kattaa koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen. 

Etähoito on palvelua, jossa kotona asuva asiakas ja kotihoidon hoitaja ovat kuva- ja ääniyhteydessä. Kotihoidon käynnit toteutetaan ensisijaisesti etähoidon käynteinä, mikäli se on mahdollista. Käynnit voidaan toteuttaa joko kokonaan etähoitona tai kokonaan kotikäynteinä – tai niin sanottuna hybridimallina eli osa hoidosta etänä ja osa kotona. 

–  Tällä hetkellä kotihoidon säännöllisistä kotikäynneistä koko hyvinvointialueella noin kolme prosenttia toteutetaan etähoitona, ensi vuodelle tavoite on viisi prosenttia. Tällä hetkellä erot alueilla ovat suuria, kertoo etä- ja digikeskuksen lähijohtaja Niina Päärnä Oma Hämeen kotihoidosta.

Teknologian soveltuvuutta palveluissa arvioidaan säännöllisesti, joten sen käyttö voi lisääntyä tai vähentyä tarpeen mukaan. Teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi lääkehoidon, ravitsemuksen ja voinnin ohjaukseen, neuvontaan ja seurantaan.

Etähoidon laajentaminen aloitetaan Janakkalasta vielä tämän vuoden puolella. Hattulaan etähoidon laajentaminen on suunniteltu toteutettavaksi alkuvuodesta. Sen jälkeen etähoitoa voi toteuttaa kaikissa hyvinvointialueen kunnissa.

–  Jokainen etähoidon asiakas arvioidaan aina yksilöllisesti, että soveltuuko hän etähoidon asiakkaaksi. Asiakkaan ei tarvitse osata käyttää laitetta, vaan yhteys avautuu automaattisesti, kun hoitaja soittaa etäyhteydellä videopuhelun, Niina Päärnä selvittää. 

Etähoito sisältyy säännöllisen kotihoidon palvelumaksuun, eikä etähoitolaite maksa asiakkaalle erikseen mitään. Myös omaiset voivat käyttää etähoitolaitetta yhteydenpitoon. Etäkäynnit auttavat pysymään paremmin sovituissa aikatauluissa. Samalla kentällä olevien hoitajien aikaa vapautuu niille käynneille, joissa tarvitaan fyysistä apua. 

–  Vaikka etähoidon käynnit ovat ajallisesti lyhyitä, pyritään niiden aikana antamaan asiakkaalle kokemus merkityksellisestä keskusteluhetkestä. Keskustelu on rehellistä ja avointa, puhutaan asiakkaalle tärkeistä aiheista ja jaetaan kuulumisia. Samalla hoituvat muun muassa lääkkeiden ottaminen ja ravitsemuksen varmistaminen, kuvailee etä- ja digikeskuksen etähoitaja Annika Pylvänen Riihimäeltä. 

ARTIKKELI / 05.12.2023

Blogi: Ryhmäohjausta kätevästi myös etäyhteydellä – mukaan on helppo liittyä

Ryhmäohjaus on kuulunut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjontaa jo pitkään. Tarjonta on kuitenkin ollut vaihtelevaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eri kunnissa ja COVID-19-pandemia tukahdutti monet ryhmätoiminnot mahdottomina toteuttaa. Pandemian jäljiltä ryhmätoimintoja on alettu elvyttää uudelleen, koska onhan se resurssien näkökulmasta viisas tapa ohjata asiakkaita, joilla on saman tiedon tai vertaistuen tarve.  

Etäryhmätoimintaan pystyvät osallistumaan myös henkilöt, joilla on esimerkiksi pitkä matka palveluihin, liikkumisen tai elämäntilanteen haasteita tai joille ei ole tarjolla lähiryhmätoimintaa. Aina ei myöskään tunnu houkuttelevalta tai mukavalta ajatus siitä, että istuu vieraassa tilassa tuntemattomien ihmisten kanssa puhumassa omista asioistaan. Asukkaat ja ammattilaiset ovat yksilöitä omine tarpeineen ja toiveineen. Siksi meillä tulee olla vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja osallistua erilaisiin palveluihin. 

Kanta-Hämeessä käynnistimme etäryhmätoiminnan kokeiluna ensin terveydenhuollossa tyypin 2 diabeetikoille. Marraskuussa heille käynnistyi jo kolmas etäryhmä. Lähikuukausina tarjontaa avautuu myös elintapaohjaukseen ja kuntoutukseen. Asukkaat ovat osallistuneet etäryhmätoiminnan suunnitteluun, ja osallistuminen on pyritty hiomaan mahdollisimman helpoksi – vaikka omalta kotisohvalta. Osallistujamäärät ovat olleet toistaiseksi maltillisia, joten toivomme etäryhmien tavoittavan yhtä useampia. 

Olemme saaneet eri asiakasryhmien ja ohjaustarpeiden äärelle Kanta-Hämeen parasta osaamista ja asiantuntemusta sekä yhteistyötahoja - se on ollut tärkein onnistumisemme etäryhmätoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnitteluun on osallistunut eri alojen ammattilaisia, joilla on halu kehittää mahdollisimman laadukasta ohjaustarjontaa hyvinvointialueen asukkaille. Osaamisen hartioita leventävät innokkaat kuntien ja kolmannen sektorin toimijat. 

Miten löytää etäryhmätarjonta ja päästä mukaan? 

Voit vaikka kirjoittaa hakusanaksi Googleen “Oma Häme etäryhmät” ja valita tarjolle tulleesta listasta Etäryhmät - Oma Häme (omahame.fi) Verkkosivulla kerrotaan tarkemmin etäryhmistä, ja sieltä löytyy värikäs vuosikello. Kun liikutat hiiren kursoria kellon värikkäiden palasien päällä tai klikkaat auki jonkun kohdan, saat tietoa siitä mikä etäryhmä on kyseessä ja milloin se alkaa. 

Lähempänä etäryhmän alkua vuosikellolle tulee sähköinen linkki, jonka kautta pääset sisään etäryhmään. Tarvitset joko älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen ja verkkoyhteyden. Joissain etäryhmissä sinun pitää tunnistautua suomi.fi-palvelun kautta. Tunnistautuminen on vain sitä varten, että ryhmänvetäjä voi kirjata osallistumisesi etäryhmään potilastietoihisi. Sinun täytyy vain seurata ohjeita, niin pääset kyllä perille! 

Aina ei tarvitse lähteä kotoa saadaksesi tarvittavaa ohjausta ammattilaiselta. Riittää, kun avaat Oma Hämeen verkkosivut. 

Tiina Nikkanen 

perusterveydenhuollon suunnittelija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

ARTIKKELI / 29.11.2023

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

Taivas itki suuria harmaita kyyneleitä päihteisiin kuolleiden muistopäivänä, kun kynttiläkulkue matkasi Hämeenlinnassa. Kulkueeseen osallistuneita yhdisti suru läheisen menetyksestä päihteiden vuoksi. Joka vuosi menetämme ennenaikaiseen kuolemaan päihteiden vuoksi useita tuhansia henkilöitä. Pelkästään huumeisiin kuoli vuonna 2021 lähes kolmesataa ihmistä. 

Jokainen näistä kuolemista koskettaa useaa perhettä, ja kuolemaa edeltävä aika on aiheuttanut pelkoa ja huolta monien sydämissä. Voidaankin sanoa, että päihteiden tuomat seuraukset koskettavat kaikkia suomalaisia, joko välillisesti tai suoraan. 

Menehtyneet ovat tavallisten perheiden lapsia, sisaruksia ja ystäviä, jotka eivät ole päättäneet kuolla päihteisiin ennenaikaisesti. He ovat menehtyneet joko satunnaisen kokeilun seurauksena tai pitkälle edenneen riippuvuussairauden myötä. Monilla on taustallaan erilaisia ulosjäämisen kokemuksia, traumoja ja päihteiden käyttöön altistavia tekijöitä. Kyseessä on siis altistavien tekijöiden summa ja hoitoa vaativa addiktiosairaus.  

Pysähdykseni teeman äärelle saattelee päätökseen työni päihdetyön asiantuntijana Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa. Hanke on tukenut palveluiden tarjoajia rakentamaan yhtenäisiä palveluita eri seuduille sekä yhtenäistämään eri käytäntöjä ja prosesseja. Hanke on tarjonnut erilaisia puheeksi ottamisen koulutuksia ja käynnistänyt päihdetoimijoiden verkostoja. Terapiat etulinjaan -hankkeella pyritään luomaan kansallisesti yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä valtavirtaistamaan työtä, jotta asiakas voi saada avun myös muilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. 

En voi kuitenkaan vaieta huolesta, joka on syntynyt kehittämisen myötä. Päihde- ja riippuvuuspalveluihin panostaminen ja resurssointi ovat huolestuttavalla tasolla. Näen, että päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, mutta silti sitä ei arvosteta niin, että siihen panostettaisiin ja se huomioitaisiin riittävästi kaikissa palveluissa. Palveluiden kehittäjän näkökulmasta näen päihteissä ja riippuvuuksissa juurisyyn, joka on tunnistettava, jotta palvelut ja tarve kohtaisivat aidosti. 

Päihteisiin kuolleiden muistotilaisuudessa kiinnitin huomioni kunnioitukseen läheisiä ja menehtyneitä kohtaan. Tunsin suurta kiitollisuutta päihdejärjestöjä ja vapaaehtoisia kohtaan, jotka tarjoavat tilaisuuden surulle tulla nähdyksi. Valtakunnallisen Vaiettu menetys -sivuston mukaan läheisen päihdekuolemasta on vaikea päästää irti. Siihen liittyy tunteita, joita ei pitäisi tuntea sekä häpeää ja pelkoa siitä, että se mitätöidään.  

Nämä kysymykset risteilevät mielessä: 

• Miksi yhteiskunta vaikenee ja häpeää?  
• Miksi riippuvuuksiin liitetään negatiivista leimaa?  
• Onko elämä kilpailua paremmuudesta, onko elämä taistelua pärjäämisen mitaleista?  
• Mitä muutosta tarvitsemme yhteiskunnassa, jotta se antaisi mahdollisuuden kompuroida ja silti säilyttää ihmisarvonsa?  

Tarvitsemme nopeaa tahtotilan muutosta päätöksentekoon sekä vahvaa muutosta asenteisiin. Talous ei voi määritellä palveluiden inhimillisyyttä. Uskon päihde- ja riippuvuustyön olevan sijoitus ja tuovan säästöjä. Jos voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi riippuvuuksien syntyyn, niiden hoitoon ja kuolemien ennaltaehkäisyyn, autamme samalla myös tuhansia läheisiä, joista monen somaattisen ja psyykkisen sairauden taustalla on huoli läheisen riippuvuusongelmasta. 

Toivon Kanta-Hämeeseen viisautta panostaa riippuvuuksien tunnistamiseen, hoitoon ja läheisten tukeen. Toivon, että löytyy yhteistä tahtoa kehittää palveluita ja varmistaa osaamisen säilyminen maakunnassa. Haluan myös kiittää Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta antoisasta yhteistyöstä ja onnitella loistavista ratkaisuista päihde- ja riippuvuustyön laadun parantamiseksi. 

Valoa pimeään ajanjaksoon. 

Christa Ahonen 

päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -toimintamalli
Vaiettu menetys -sivusto

ARTIKKELI / 13.11.2023

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

Ikäihmisten palvelut on ollut valtakunnallisesti sosiaalihuollossa edelläkävijän roolissa teknologian hyödyntämisessä – sekä asiakkaiden että henkilökunnan tarpeisiin. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä (syksy 2023) mainittiin erityisesti kotihoito, jossa teknologia näyttelee jo suurta roolia palveluiden tukena. Miten me voimme hyödyntää tätä etulyöntiasemaa, jotta saamme kaikki muutkin kirimään palveluiden kehittämistä teknologiaa hyödyntäen 

Lokakuussa julkaistussa sosiaalibarometrissa hyvinvointialueiden johto on esittänyt ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelman olevan esteenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Nähdäänkö organisaatioissa sitä kaikkea potentiaalia, jota meillä on, ja osataanko sitä hyödyntää oikein? Oma kokemukseni on, että meillä on ikäihmisten palveluissa valtava potentiaali osaavaa henkilökuntaa, joka tunnistaa teknologian hyödyt työssään.  

Oma Hämeessä on meneillään kotihoidon etähoidon ja hyvinvointiteknologian laitehallinnan keskittämistä tavoitteleva työ. Keskittämisellä tarkoitetaan sitä, että kotihoidon etähoitoa tekevät siihen perehtyneet työntekijät, ja muut hoitajat saavat keskittyä fyysisiin käynteihin asiakkaiden luona. Etähoitotiimeillä luodaan paitsi asiakkaille laadukasta kotihoidon etäpalvelua myös henkilöstölle uusia, monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia työskennellä kotihoidossa. 

Jo nyt Riihimäeltä hoidetaan Lopen ja Hausjärven kotihoidon etähoitoasiakkaita, ja toinen tiimi palvelee Forssan, Ypäjän, Tammelan, Humppilan ja Jokioisten etähoitoasiakkaita. Keskitettyä kotihoidon laitehallintaa ja keskitettyä puhelintoimintaa hoitavat etäneuvojat Hämeenlinnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidon kentälle tulevia puheluja on keskitetty päiväaikaan etäneuvojille, jotta kotikäynneillä olevien työntekijöiden työ ei keskeydy jatkuvasti puhelimen soidessa. Kehittämistyössä ollaan siis jo pitkällä, mutta matka jatkuu. 

Oma Hämeen kotihoidon etähoidon ja etäneuvonnan henkilöstö on innostunutta, osaavaa ja kehittämismyönteistä. He haluavat jakaa teknologiatietoisuutta sekä asiakkaille ja heidän omaisilleen että kollegoilleen. Näiden kotihoidon ammattilaisten yhteinen tahtotila on siis tuoda teknologiapalvelut entistä vahvemmin osaksi kotihoidon kokonaisuutta kotihoidon tiimiläisten työtä tukien. Heidän osaamistaan tulisi nyt ehdottomasti hyödyntää palvelun kehittämisessä ja laajentamisessa esimerkiksi kouluttajina. 

Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen asiantuntijana on ollut ilo todeta, että meillä on mielettömän osaava ikäihmisten palveluiden henkilöstö, jonka teknologiatietoisuutta ja -myönteisyyttä on ruokittava edelleen. Työntekijät ovat osa pito- ja vetovoimaongelman ratkaisua. Silmät ja korvat auki päättäjät – täällä me osaajat jo ollaan! 

Go kotihoito Go! 

Marjo Kollanen
projektiasiantuntija, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke 

Lähteet:
Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (valtioneuvosto.fi)
Sosiaalibarometri 2023 – Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla (soste.fi)

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 19.12.2023, klo 14:00

Paikka: Ahveniston luentosali, Hämeenlinna + verkko

Aluevaltuusto pitää vuoden viimeisen kokouksensa Hämeenlinnassa 19. joulukuuta. Kokouksessa päätetään hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta sekä palveluverkon määritysperiaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. 

Kokousta voi seurata suorana klo 14 alkaen - striimin linkki lisätään tälle sivulle myöhemmin.

Lue tiedote aluevaltuuston seminaarista, jossa pohjustettiin joulukuun kokouksen päätöksiä

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 10.10.2023, klo 17 alkaen

Paikka: Ahveniston luentosali, Hämeenlinna + verkko

Aluevaltuusto pitää lokakuun kokouksensa Hämeenlinnassa. Kokouksessa valitaan aluehallitukselle uusi 1. varapuheenjohtajan Juha Isosuon (kok.) tilalle. Isosuo valittiin syyskuussa aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi ja tämän vuoksi aluehallitukseen on valittava uusi jäsen ja uusi 1. varapuheenjohtaja. 

Aluevaltuusto päättää tiistaina myös pelastoimen palvelutasosta. Lisäksi kokouksessa tehdään muita henkilövalintoja ja käsittelyssä on useampi vastaus valtuustoaloitteisiin. Kokouksen esityslista 

Kokousta voi seurata suorana striimistä klo 17 alkaen. 

Kaikille avoin webinaari Maailman mielenterveyspäivänä

TAPAHTUMAT / 10.10.2023, klo 14-15.30

Paikka: Teams

Kaikille avoin webinaari Maailman mielenterveyspäivänä

Mielenterveys on kaikkien asia – mitä voit itse tehdä oman ja läheistesi mielenterveyden hyväksi? 

Osallistu webinaariin tästä
 
Ohjelma:
Oma Hämeen osallisuuskoordinaattorin tervehdys
Mielenterveysalan järjestöjen rooli osallisuuden edistämisessä
Mielenterveystalon omahoito-ohjelmien esittely
Mikä on Terapianavigaattori?  
Kokemusasiantuntijan puheenvuoro
 
Lokakuussa 10.10. järjestetään Maailman mielenterveyspäivä vuosittain eri teemoilla. Kansainvälisen mielenterveyspäivän avulla halutaan herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta maailmanlaajuisesti. Tänä vuonna teemana on ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”.

Webinaarin järjestävät Terapiat etulinjaan -toimintamallin Sisä-Suomen hanke ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke yhteistyössä Oma Hämeen osallisuustiimin kanssa.