UUTINEN / 17.03.2025

Päivystyksen toimintatapoja muokataan Assiin valmistautumiseksi

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä uudistetaan toimintatapoja osana valmistautumista uuteen keskussairaalaan, Assiin. Uusi Ahveniston sairaala otetaan käyttöön vuonna 2026. Muutokset astuvat voimaan 18.3.2025 ja ne on suunniteltu yhdessä päivystyksen Assi-työryhmien kanssa.

Päivystysklinikan akuuttilääketieteen ylilääkäri Mikko Franssilan mukaan muutosten taustalla on halu tehdä siirtymästä mahdollisimman sujuva sekä potilaille että henkilöstölle.

– Assiin siirtyminen on suuri muutos, ja haluamme tehdä siitä mahdollisimman sujuvan sekä potilaille että henkilöstölle. Nyt tehtävät toimintatapamuutokset auttavat varmistamaan, että päivystys toimii tehokkaasti myös uudessa sairaalaympäristössä, Franssila sanoo.
 
Keskeiset muutokset:

• Ilmoittautumisautomaatti – Päivystykseen saapuvat potilaat ilmoittautuvat jatkossa automaatilla vuoronumeron sijaan. Ilmoittautuminen tapahtuu Kela-kortilla, ajokortilla tai virallisella henkilöllisyystodistuksella. Myös lähetteellä saapuvat potilaat ilmoittautuvat automaatilla hoidon tarpeen arvioon.
• Toimintatapojen muokkaus – Päivystyksen käytäntöjä kehitetään sujuvoittamaan tulevaa toimintaa Assissa. Muutokset saattavat aluksi ruuhkaisina aikoina vaikuttaa toiminnan nopeuteen.
• Neuvonta ja ohjaus – Ennen päivystykseen hakeutumista suositellaan edelleen soittamaan maksuttomaan numeroon 116117. Hätätilanteissa tulee soittaa 112.

 
Franssila kertoo, että erityisesti uusi ilmoittautumisautomaatti tuo selkeyttä päivystyksen kulkuun.

– Sen avulla voimme nopeuttaa hoidon tarpeen arviointia ja vähentää manuaalista työvaihetta. Tämä tukee myös henkilöstön työtä ja parantaa asiakaskokemusta, hän kertoo.

Hänen mukaansa alkuvaiheessa muutokset voivat tuntua uusilta, mutta pitkällä tähtäimellä ne sujuvoittavat päivystystoimintaa ja tukevat parempaa potilasohjausta.
 
– Kannustamme asukkaita edelleen hyödyntämään 116117-palvelua ennen päivystykseen hakeutumista. Se on tärkeä osa päivystystoiminnan kokonaisuutta ja auttaa meitä kohdentamaan hoitoa oikein, Franssila muistuttaa.

UUTINEN / 17.03.2025

Digitaalisen esitietokyselyn voi nyt täyttää myös toisen puolesta

Valtuutus puolesta asiointiin tehdään Suomi.fi-palvelussa. Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu tekstiviestitse siihen puhelinnumeroon, joka on tallennettuna potilastietojärjestelmään.

Miten voin valtuuttaa toisen täyttämään esitietokyselyn puolestani?

Voit antaa toiselle ihmiselle virallisesti luvan asioida puolestasi. Tee hänelle silloin valtuutus Suomi.fi-palvelussa. Valtuutettu henkilö voi olla puolisosi, lähiomaisesi tai joku muu luotettava henkilö. Valtuutettu henkilö voi keskustella ammattilaisten kanssa henkilökohtaisista hyvinvointi- ja terveystiedoistasi.

Lue lisää valtuutuksen tekemisestä ja puolesta asioinnista Suomi.fi-palvelussa

Miten esitietokysely täytetään toisen puolesta Oma Häme -sovelluksessa tai asiointipalvelussa?

Esitietokysely täytetään Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Oma Häme -sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta. 

Kun olet kirjautunut Oma Häme -sovellukseen tai asiointipalveluun, klikkaa oikeasta yläkulmasta omaa nimeäsi ja valitse jälkeen henkilö, jonka puolesta asioit. Valtuutus täytyy olla tehtynä.

Esitietokyselyn löydät kohdasta Oma asiointi > Omat digipolut > Esitietokysely.

Katso miten toimit, jos et pysty täyttämään kyselyä verkossa

Mikä digitaalinen esitietokysely?

Oma Häme otti 9.12.2024 alkaen käyttöön digitaalisen esitietokyselyn. Digitaalinen esitietokysely sisältää kattavasti kysymyksiä asiakkaan yleisestä terveydentilasta ja toimintakyvystä. Kysely avautuu 30 päivää ennen asiakkaalle varattua vastaanottoaikaa, ja hän saa siitä tiedon tekstiviestitse. Pyyntö kyselyn täyttämisestä tulee siihen puhelinnumeroon, joka on tallennettuna potilastietojärjestelmään. Jos asiakas haluaa vaihtaa järjestelmässä olevan numeron, hän pyytää  ammattilaista vaihtamaan sen vastaanotolla. 

Kun esitietokyselyn täyttää verkossa, tiedot siirtyvät suoraan ammattilaisten käyttöön potilastietojärjestelmään. Tämä nopeuttaa vastaanoton valmistelua ja vähentää tietojen erillistä kirjaamista.

Esitiedot pysyvät tallessa, ja asiakas päivittää vain muuttuneet tiedot seuraavilla kerroilla. Tämä säästää aikaa ja vaivaa erityisesti useiden ajanvarausten yhteydessä.

Lue lisää digitaalisesta esitietokyselystä ja katso usein kysytyt kysymykset

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

 Lataa Oma Häme -sovellus:

​

UUTINEN / 14.03.2025

Kanta-Hämeen aluevaaleissa on 427 ehdokasta – käytä äänioikeuttasi huhtikuun vaaleissa

Suomen historian toiset aluevaalit järjestetään huhtikuussa. Aluevaaleissa Kanta-Hämeeseen valitaan aluevaltuusto, jossa on 59 aluevaltuutettua. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen korkein päättävä elin. Se vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.

Kanta-Hämeessä ehdolla on yhteensä 427 ehdokasta 10 eri puolueesta. Ehdokkaita voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokasmäärä pieneni hieman edelliskerrasta, sillä ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 ehdokkaita oli 476.

Aluevaalilautakunta on käsitellyt ehdokashakemukset ja vahvistanut ehdokaslistojen yhdistelmän sekä ehdokasnumerot kokouksessaan torstaina 13. maaliskuuta. Ehdokaslista on liitteenä tämän uutisen lopussa. Aluevaalien ehdokkaat löytyvät myös Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta. Oma Hämeen verkkosivulle avataan oma osio, jonne kootaan tietoa vaaleista ja äänestämisestä. 

Asukkaat äänestävät aluevaaleissa Kanta-Hämeessä ehdolle lähteneitä henkilöitä. Valinnat tehdään maakunnan sisältä suhteelliseen vaalitapaan perustuvassa ääntenlaskennassa aivan kuten eduskuntavaaleissakin. Kuntakohtaisia paikkoja ei vaaleissa ole, vaan valinnat tehdään koko maakunnan äänet huomioiden.

Jos sinulla on oikeus äänestää, sinulle on lähetetty äänioikeusilmoitus, joko postitse tai sähköisesti Suomi.fi-palveluun. Aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueella asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat vähintään 18-vuotiaita viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025.

Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, miten terveydenhuolto-, sosiaali- ja pelastuspalveluita Kanta-Hämeessä asukkaille tarjotaan. Käytä siis äänioikeuttasi!

Aluevaaleissa äänestetään violetilla äänestylapulla

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 2.–8.4. Voit äänestää molemmissa vaaleissa samalla kertaa. Voit kuitenkin halutessasi äänestää eri vaaleissa myös eri kerroilla tai käyttää äänioikeuttasi vain toisessa vaalissa. Aluevaaleissa äänestetään violetilla äänestyslipulla ja kuntavaaleissa valkoisella.

Ennakkoon voit äänestää missä tahansa äänestyspaikassa ympäri Suomea. Varsinaisena vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetulle postitse tai Suomi.fi –palveluun lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Listan äänestyspaikoista löydät kuntien verkkosivuilta tai valtakunnallisesti Digi- ja väestöviraston sivuilta.

Äänestäjät äänestävät aluevaaleissa oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja kuntavaaleissa oman kotikuntansa ehdokkaita. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Jokaisella ehdokkaalla on ehdokasnumero. Aluevaalien ehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2002 ja kuntavaalien ehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2. Kuntavaaleista saat lisätietoa kuntien verkkosivuilta.

Kanta-Hämeessä aluevaaliehdokkaiden määrä jakautuu puolueittain seuraavasti:

• Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 73
• Vihreä liitto 46
• Vapauden liitto 2
• Suomen Kristillisdemokraatit 35
• Vasemmistoliitto 56
• Suomen Keskusta 63
• Kansallinen Kokoomus 72
• Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1
• Perussuomalaiset 73
• Liike Nyt 6
• Ehdokkaita yhteensä 427

Lista Kanta-Hämeen aluevaaliehdokkaista numeroineen (pdf-tiedosto)

Lisätietoa äänestämisestä ja äänioikeudesta löydät Oikeusministeriön Vaalit-sivustolta

UUTINEN / 14.03.2025

Uusi tutkimusmenetelmä tuo helpotusta Kanta-Hämeen lasten suolistosairauksien hoitoon

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lasten ja nuorten yksikössä on otettu käyttöön merkittävä uudistus suolistosairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa. Lastengastroenterologi Taina Arvola ja asiantuntijasairaanhoitaja Marjo Räisänen ovat eturintamassa tuomassa suoliston ultraäänitutkimusta osaksi lapsipotilaiden hoitoa. Kyseessä on kivuton, riskitön ja nopea menetelmä paksusuolen ja ohutsuolen tulehduksen arviointiin. Tutkimuksella voi korvata osan nukutusta vaativista suoliston tähystystutkimuksista ja siten parantaa sekä potilaiden että perheiden kokemusta hoidosta. - Onhan tää parempi kuin tähystys, mutta ei tääkään mitään juhlaa ole, toteaa ultraäänitutkimuksesta Crohnin tautia sairastava 15-vuotias poika hymyssä suin.

Edistysaskel potilaiden ja perheiden hyväksi

Suoliston ultraäänitutkimus tarjoaa arvokasta tietoa tulehduksellisista suolistosairauksista ilman invasiivisia eli kajoavia toimenpiteitä. Tämä mahdollistaa hoidon nopeamman arvioinnin ja tehostamisen, mikä on erityisen tärkeää tulehduksellista suolistosairautta sairastaville lapsille. – Olen jo pystynyt perumaan yhden suunnitellun paksusuolen tähystystutkimuksen ultraäänitulosten perusteella, mikä oli suuri helpotus potilaalle, kertoo Arvola.  Vaikeassa paksusuolen tulehduksessa olemme havainneet tulehduksesta paksuuntuneen suolen seinämän läpimitan pienentyneen jopa puoleen kahden vuorokauden kuluttua hoidon alusta, mikä on oireiden lievittymisen rinnalla antanut vahvan ja nopean näytön hoidon tehosta, Arvola jatkaa.

IBD-hoitaja Marjo Räisäsen mukaan uusi tutkimusmenetelmä on muuttanut suolistosairaiden lasten hoitoa entistä yksilöllisemmin vastaavaksi. – Ultraäänitutkimus on syventänyt hoitoa ja lisännyt perheiden ymmärrystä sairaudesta. Pienetkin potilaat kiinnostuvat tutkimuksesta ja ovat aktiivisesti mukana hoidossaan, Räisänen kertoo. - Oli hauska nähdä se heiluva läppä (ohutsuolen ja paksusuolen välissä oleva läppä), iloitsee 10-vuotias haavaista paksusuolentulehdusta sairastava poika. 

Nopeaa toimintaa ja yhteistyön voimaa

Uuden tutkimusmenetelmän mahdollistivat lahjoitusvaroin tehdyt ultraäänilaitehankinnat. – Hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen vuoksi viralliset investoinnit vievät aikaa, mutta lahjoitusvarat mahdollistivat nopean ja potilaslähtöisen ratkaisun, kertoo lasten ja nuorten yksikön ylilääkäri Riikka Turunen.

Taina Arvola on käynyt laajan kansainvälisen koulutuksen suoliston ultraäänitutkimuksista, ja Kanta-Hämeen keskussairaala on yksi harvoista paikoista Suomessa, joissa menetelmä on otettu käyttöön lasten hoidossa. – On upeaa oppia uutta ja nähdä konkreettisia vaikutuksia potilaiden hoidossa, Arvola iloitsee. Arvostan todella sitä, miten upeasti Kanta-Hämeen keskussairaala, esihenkilöni Riikka Turunen ja Heli Eronen sekä Suomen gastroenterologiayhdistys ovat tukeneet kouluttautumistani, Arvola jatkaa. Menetelmän osaajia on pian sairaalassamme lisää, sillä viime marraskuussa myös aikuisgastroenterologi Mikko Lahdenoja on aloittanut saman suoliston ultraäänitutkimuksen koulutusohjelman, Arvola kertoo.

Kohti parempaa tulevaisuutta

Hyvinvointialueen ammattilaisten osaaminen, innovatiivisuus ja yhteistyö voivat tuoda konkreettista hyötyä sekä potilaille että terveydenhuollon resursseille.
– Menetelmän odotetaan pitkällä aikavälillä tuovan merkittäviä säästöjä ja parantavan hoitotuloksia. Uusi tutkimusmenetelmä vakiinnuttaa paikkaansa lasten suolistosairauksien diagnostiikassa ja seurannassa, ja se voi tulevaisuudessa vähentää invasiivisia tutkimuksia sekä nopeuttaa hoitopäätöksiä, kertoo Taina Arvola.

UUTINEN / 14.03.2025

Psykologi Annukka Schram tutki merkityksellisiä hetkiä terapiassa – lasten ääni kuuluu perheterapiassa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelevä psykologi Annukka Schram on tehnyt merkittävän tutkimuksen, joka valottaa perhe- ja pariterapian vaikutuksia asiakkaiden kokemusten kautta. Hänen tutkimuksensa on nyt julkaistu Perhe- ja pariterapialehti -julkaisussa, ja se perustuu hänen opinnäytetyöhönsä Jyväskylän yliopiston perhe- ja paripsykoterapeuttikoulutuksessa.

Tutkimus tarkastelee terapiatapaamisten merkityksellisiä hetkiä perheenjäsenten kokemina ja tuo esiin, kuinka tärkeitä oivallukset ja keskinäinen ymmärrys ovat terapian onnistumisessa. Erityisesti tutkimus nostaa esille lasten osallisuuden merkityksen perheterapiassa – lasten sanat ja ajatukset voivat olla avainasemassa koko perheen hyvinvoinnin kannalta.

– Suurin osa merkityksellisistä hetkistä liittyi siihen, mitä perheenjäsenet kuulivat toistensa sanovan. Aikuisille lasten sanat olivat erityisen merkityksellisiä, ja ne toivat esiin uusia oivalluksia ja syvensivät ymmärrystä perheenjäsenten välisistä suhteista, Schram kertoo tutkimuksensa tuloksista.

Tutkimuksen mukaan perheterapeutin rooli on ennen kaikkea tukea ja vahvistaa perheenjäsenten välistä keskustelua sekä auttaa erityisesti lapsia sanoittamaan tunteitaan. Tämä tukee ajatusta siitä, että perheterapia ei ole vain aikuisten kohtaamispaikka, vaan lasten ääni on siinä keskeinen.

Schramin tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa paitsi lastenpsykiatrian ammattilaisille myös kaikille, jotka haluavat syventää ymmärrystään perheterapian vaikuttavuudesta. Hän toivoo, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa perheterapian kehittämisessä ja lasten osallisuuden vahvistamisessa hoitotyössä.

Perhe- ja pariterapialehden uusimman numeron voi lukea avoimesti osoitteessa:
perhejapariterapialehti.journal.fi
 

UUTINEN / 13.03.2025

Hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä – toiminta tuo merkittäviä säästöjä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä voidaan inhimillisen hyödyn lisäksi aikaansaada mittavia säästöjä. Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden liikuntaneuvonta vähensi lääkärikäyntejä 11 prosenttia ja hoitajakäyntejä 25 prosenttia.

Iäkkäiden Finger-elintapaohjelman on osoitettu vähentävän muistihäiriöiden riskiä kolmanneksella. Alkoholinkäytön mini-intervention laajan käytön on puolestaan arvioitu vähentävän terveydenhuollon kustannuksia yli kuusi miljoonaa euroa. Tässä esitetyt luvut ovat vain pieni osa alueilla tehtävästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä.

Sote-uudistuksen tavoite on siirtää painopistettä raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Työtä tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hyte-työn tavoitteena on vähentää terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimikenttä on laaja, sisältäen eri ikä- ja väestöryhmät vauvasta vaariin. Hyte-työllä edistetään muun muassa työ- ja opiskelukykyä, mielen hyvinvointia sekä terveellisiä elintapoja. Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, päihteiden liikakäyttöä, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Keskeinen osa työtä on myös arjen turvallisuuden varmistaminen monitoimijaisessa yhteistyössä. Toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä alueen kuntien ja järjestöjen kanssa on avaintekijä hyte-työn onnistumiselle.

Mitä hyvää ennaltaehkäisyllä voidaan saavuttaa?

Esimerkiksi elintapaohjauksen on osoitettu edistävän muun muassa mielen hyvinvointia, ehkäisevän tyypin 2 diabetesta ja sydänsairauksia sekä vähentävän sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia. Alkoholin käytön vähentämiseen tähtäävillä toimilla voidaan puolestaan ehkäistä kuolemia, terveyspalveluiden tarvetta sekä sairauspoissaoloja. Hyten säästöpotentiaali on valtava. Esimerkiksi väestön liian vähäisen liikkumisen osalta puhutaan yli kolmen miljardin euron vuosittaisista kustannuksista ja yksikin syrjäytynyt nuori maksaa arvioiden mukaan yli miljoona euroa.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on erittäin tärkeää, jotta voimme paitsi edistää väestön hyvinvointia, niin myös toimia vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä työ on keino, jolla voimme hillitä palvelutarpeen kasvua nyt ja tulevaisuudessa. Vaikuttava ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Onneksi myös tutkimusnäyttö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutuksista kasvaa jatkuvasti, toteaa Lapin hyvinvointialueen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Hyvinvointialueiden hyte-asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja ovat laatineet tämän tiedotteen yhteistyössä.

Miia Länsitie, hytetu -erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue
Juha Vuorijärvi, hyvinvointikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Tuula Salminen, erityisasiantuntija, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Karoliina Luukkainen, johtava asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Mari Lahtinen, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Minna Mattila ja Malin Heikkinen, HYTE-erityisasiantuntijat, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tapani Kauppinen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kirsi Mäkilä, hyvinvointikoordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Jussi Salminen, osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Henri Nevalainen, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Johanna Lång, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Aija Rautio, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Sanna Salmela, hyvinvoinnin edistämisen päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jenni Jokiranta, HYTE-koordinaattori, Satakunnan hyvinvointialue
Jenni Björksten, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija (ts.), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Marja Veikkolainen, tehtäväaluepäällikkö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Tero Seitsonen, johtava asiantuntija, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue