Uutiset
Kaikki uutiset
RRP2-hanke päättyy – vaikuttava hyvinvoinnin edistämistyö jatkuu Oma Hämeessä
Hyte-työn tulokset näkyvät niin ammattilaisten arjessa kuin asukkaiden palveluissa.
RRP2-hanke päättyy – vaikuttava hyvinvoinnin edistämistyö jatkuu Oma Hämeessä
UUTINEN / 05.12.2025
Hyte-työn tulokset näkyvät niin ammattilaisten arjessa kuin asukkaiden palveluissa.
UUTINEN / 05.12.2025
RRP2-hanke päättyy – vaikuttava hyvinvoinnin edistämistyö jatkuu Oma Hämeessä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen tärkeä tehtävä – jokaisella kantahämäläisellä pitää olla mahdollisuus voida hyvin ja löytää tukea arjen valintoihin. Hyte-työllä on suuri merkitys ennaltaehkäisyssä, sillä pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa suuria vaikutuksia: enemmän jaksamista, parempaa toimintakykyä ja vahvempaa yhteisöllisyyttä.
EU-rahoitteinen RRP2-kehittämishanke on ollut konkreettinen askel kohti näitä tavoitteita. Sen tuloksena asukkaiden palveluja on parannettu, arjen hyvinvoinnin mahdollisuuksia on lisätty ja ammattilaisille on tarjottu työkaluja, joiden avulla tukea voidaan antaa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa on toimittu aktiivisesti hyte-työn edistäjinä, ja tulokset näkyvät niin ammattilaisten arjessa kuin asukkaiden palveluissa.
- Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen: Hyvinvointialueen ammattilaisia on tavoitettu koulutusten, tilaisuuksien ja materiaalien avulla. Jokainen kohtaaminen on ollut askel kohti vaikuttavampaa työtä.
- Hyvinvointisi tueksi -sivusto julkaistiin: Sivusto tarjoaa tietoa, palveluita ja tukea arjen valintoihin. Kävijämäärät ovat olleet tasaisessa nousussa, mikä kertoo tarpeesta ja kiinnostuksesta.
- Liikuntalähetteet kuntien liikuntaneuvojille: Vuoden aikana on tehty 300 liikuntalähetettä, jotka tukevat asukkaiden liikkumista ja toimintakykyä.
- Tietopaketit ammattilaisille: Oma Hämeen intraan on koottu kattava tietopaketti ammattilaisten työn tueksi – tieto on nyt helpommin saatavilla ja hyödynnettävissä.
Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää
Hyvinvoinnin edistäminen on lopulta kiinni arkisista asioista. Pienet valinnat – liikkuminen, terveelliset elämäntavat, ihmissuhteiden vaaliminen ja osallistuminen yhteisön toimintaan – ovat keskeisiä jokaisen hyvinvoinnille. Tätä viestiä hanke on tuonut esiin kaikessa tekemisessään.
Samalla tulevaisuuden palveluille on rakennettu vahvaa perustaa. Asiakkuusjohtaja Heli Aallon mukaan hankkeen aikana rakennettu työ jatkuu sujuvasti osana hyvinvointialueen pysyvää toimintaa.
– RRP2-hankkeessa on luotu pohjaa rakenteille, joissa kaikki toimijat tietävät roolinsa ja yhteistyö on saumatonta. Haasteet muuttuvat, mutta pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.
Aalto visioi hyte-työn tilannetta vuoteen 2030.
– Viiden vuoden päästä varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy tuottavat tulosta nuorten mielen hyvinvoinnissa. Olemme myös onnistuneet itsemurhien ennaltaehkäisyssä. Asukkaat liikkuvat enemmän, ja nyt jo toiminnassa olevan liikuntalähetteen rinnalle on tullut luonto- ja kulttuurilähete. Ylipainon kehityksessäkin nähdään väestötason tuloksia, listaa Aalto tavoitteita.
RRP2-hanke kiittää kaikkia mukana olleita ammattilaisia, järjestöjä, kuntia ja sidosryhmiä. Hyte-työ jatkuu hyvinvointialueen omana toimintana hyte-tiimin johdolla.
Ensilinja-projekti on päättymässä – mitä hyötyä se on tuonut sinulle?
Projekti on tuonut merkittäviä parannuksia Oma Hämeen palveluihin ja asiointiin.
Ensilinja-projekti on päättymässä – mitä hyötyä se on tuonut sinulle?
UUTINEN / 05.12.2025
Projekti on tuonut merkittäviä parannuksia Oma Hämeen palveluihin ja asiointiin.
UUTINEN / 05.12.2025
Ensilinja-projekti on päättymässä – mitä hyötyä se on tuonut sinulle?
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vuonna 2024 käynnistetty Ensilinja-projekti on tuonut merkittäviä parannuksia palveluihin ja asiointiin. Tavoitteena on ollut, että asiakkaat saavat yhteyden helposti ja ratkaisun asiaansa asioinnin aikana – ja tässä olemme Oma Hämeessä onnistuneet melko mukavasti!
Missä voit huomata muutoksia?
Helppo yhteydenotto
Puhelinnumeroja on keskitetty ja vähennetty: 122 aiempaa tärkeää puhelinnumeroa on nyt keskitetty 15 Ensilinja-numeroon. Chat-kanavia on tiivistetty viiteen, ja puhelin- ja chatpalveluiden aukioloaikoja on laajennettu. Oma Hämeen verkkosivut ja mobiilisovellus ohjaavat sinua entistä selkeämmin oikeaan palveluun.
Ratkaisu asioinnin aikana
92 % yhteydenotoista ratkeaa heti – joko neuvonnalla, ohjauksella tai ajanvarauksella. Tämä tarkoittaa nopeampaa ja sujuvampaa asiointia sinulle kotoa käsin.
Parempi palvelukokemus
Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä puhelin- ja chat-palveluihin. Asiakkaiden antama viimeisin suositteluarvio (NPS) oli 77,3, kun asteikko arvioinnissa on –100 - (+)100 välillä. Kehitämme palvelua jatkuvasti palautteesi perusteella.
Nopeampi vastaus puheluihin
Yhä useammin saat vastauksen suoraan puheluusi ilman takaisinsoittoa. Joissakin Ensilinjan palveluissa yli 90 % puheluista vastataan heti.
Osallistuminen kehittämiseen
Olemme kuunnelleet asiakkaiden näkemyksiä kyselyillä ja kehittäjäasiakasyhteistyössä – ja hyödynnämme niitä palvelujen parantamisessa.
Mitä seuraavaksi?
Jatkamme kehittämistä, jotta asiointisi olisi mahdollisimman helppoa ja ratkaisukeskeistä. Tavoitteena on, että jokainen asiakas tulee kuulluksi ja tietää, mitä tapahtuu asioinnin jälkeen. Palautteesi on meille edelleen tärkeää! Kerrothan jatkossakin, miten asiointisi Ensilinjassa sujui.
Talousarvio 2026: hyvinvointialueen alijäämän kattaminen aikataulussa jatkuu
Oma Häme odottaa lisätietoa lisäajan hakemisesta. Myös lisärahoituksen hausta päätetään myöhemmin.
Talousarvio 2026: hyvinvointialueen alijäämän kattaminen aikataulussa jatkuu
UUTINEN / 04.12.2025
Oma Häme odottaa lisätietoa lisäajan hakemisesta. Myös lisärahoituksen hausta päätetään myöhemmin.
UUTINEN / 04.12.2025
Talousarvio 2026: hyvinvointialueen alijäämän kattaminen aikataulussa jatkuu
Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio on laadittu tilanteessa, jossa vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen menot kasvavat edelleen valtion rahoitusta nopeammin, ja rahoituksen arvioidaan heikkenevän vuosina 2026–2028. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että vuoden 2025 tulosennuste on laskenut 22,2 miljoonasta eurosta 13,9 miljoonaan euroon, mikä lisää ensi vuonna katettavaa alijäämää 8,4 miljoonalla eurolla.
Samaan aikaan julkisuuteen on noussut tietoja, joiden mukaan hyvinvointialueet – Kanta-Häme mukaan lukien – voisivat jatkossa saada yhden tai kahden vuoden lisäajan alijäämiensä kattamiseen ilman arviointimenettelyä. Talousarviota ei voi kuitenkaan suunnitella tämän tiedon varassa, koska lakimuutos ei vielä ole voimassa, eivätkä lisäajan hakemisen lopulliset ehdot ole tiedossa.
Lisäajan myöntäminen edellyttäisi ilmeisesti aluevaltuuston hyväksymää, muutostalousarviota vastaavaa suunnitelmaa, jonka mukaan alijäämät olisi katettu vuoden 2028 loppuun mennessä. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ei vielä esitä lisäajan hakemista, vaan siitä päätetään myöhemmin.
Oma Häme haluaa välttää arviointimenettelyn, joka voisi käynnistyä, mikäli suunnitelmaa alijäämän kattamista ei pidettäisi valtiovarainministeriössä uskottavana. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa.
– Lisäaikalain voimaantulo tapahtuu vasta keväällä, mikä monimutkaistaa sen käsittelyä hyvinvointialueella. Mutta lisäaika on erittäin tervetullut Oma Hämeellekin, toteaa Naukkarinen.
Hyvinvointialuejohtaja esittelee talousarvioesityksenä aluehallitukselle 8. joulukuuta. Esityksessä ei ole olennaisia euromääräisiä muutoksia suhteessa viime viikolla esillä olleeseen alustavaan talousarvioesitykseen.
Tasapainottamistoimista päätetään keväällä
Oma Hämeellä on poikkeuksellisen paljon toimintamuutoksia vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Muutoshallinnan vuoksi esitetään, että 30 miljoonan euron tasapainottamistoimista päätetään tarkemmin keväällä, kun mahdollinen lisäaika ja mahdollinen lisärahoitus ovat selvillä. Aikataulun katsotaan istuvan hyvin yhteen uuden strategian hyväksymisen kanssa. Toimialat ovat päivittäneet omat talousarvionsa ja -suunnitelmansa siten, että mahdollisen lisäajan vaikutukset on otettu huomioon.
Lisärahoitusta hyvinvointialue voi hakea vain lakisääteisten palvelujen turvaamiseen. Lisärahoitus ei ole keino yleiseen talouden tasapainottamiseen eikä rakenteellisen rahoitusvajeen korjaamiseen, eikä sitä voida käyttää kustannuksiin, jotka johtuvat esimerkiksi viivästyneistä päätöksistä tai sisäisistä organisaatiomuutoksista. Tämän vuoksi hyvinvointialuejohtaja ei esitä myöskään lisärahoituksen hakemista tässä vaiheessa.
Vuoden 2026 talousarviossa toimintatuotot ovat noin 124 miljoonaa euroa ja toimintakulut noin 830 miljoonaa euroa. Valtion yleiskatteellinen rahoitus on noin 827 miljoonaa euroa. Vuosikate on noin 112 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 95,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Talousarvio tukee aiemmin päätettyä talouden tasapainottamisohjelmaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan sekä palvelurakenteen muutoksilla että toiminnan tehostamisella. Talous on suunnitelmakaudella 2026–2028 edelleen ylijäämäinen, vaikka ylijäämän taso pienenee vuosittain.
Aluevaltuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta
Tulosaluetason tavoitteet, palvelutoiminnan volyymit sekä tasapainottamistoimien kohdentaminen tuodaan aluehallitukselle käsiteltäväksi 18. joulukuuta talouden käyttösuunnitelman yhteydessä.
Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 8. joulukuuta hyvinvointijohtajan talousarvioesitystä vuodelle 2026 sekä vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa. Valtuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta.
Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Myös ensi vuoden talousarvioesityksen lähtökohtana on palveluiden turvaaminen taloudellisesti kestävällä tavalla. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla.
Talousarvion tavoitteita toimialoittain ja taloustilanteen taustoja esitellään tarkemmin tässä tiedotteessa: Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut - Oma Häme
Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä
Hyvinvointialue on valmistelut useita kiinteistökauppoja alueen kuntien kanssa.
Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä
UUTINEN / 04.12.2025
Hyvinvointialue on valmistelut useita kiinteistökauppoja alueen kuntien kanssa.
UUTINEN / 04.12.2025
Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä
Oma Häme on valmistellut useita kiinteistökauppoja alueen kuntien kanssa. Neuvotteluja on käyty Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kanssa.
Kiinteistökauppojen taustalla ovat hyvinvointialueen ja kuntien väliset vuokrasopimusneuvottelut, joissa on myös tarkasteltu vuokralla olevien toimipisteiden omistusta. Oma Häme näkee omistamisen strategisesti tärkeänä palveluverkon pitkäjänteiselle kehittämiselle, kiinteistöjen elinkaaren hallinnalle ja taloudelliselle liikkumavaralle. Omistukseen siirtyminen vähentää hyvinvointialueen toimintakuluja ja pienentää omistajavaihdoksiin liittyviä riskejä.
Hyvinvointialueen tavoitteena on jatkaa toimintaansa pääosin nykyisissä toimitiloissa – omistuksen siirto mahdollistaa toimitilojen kehittämisen hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointialue pyrkii pidentämään keskeisten toimipisteiden käyttöikää niin, että rakennuskannan laajempi uudistaminen tehtäisiin 2040–2050 -luvuilla.
– Olemme tunnistaneet, että palveluiden kysyntä kasvaa erityisesti 2030-luvulla. Hyvinvointialueen ensimmäiset toimintavuodet ovat osoittaneet, että toiminta on tällä hetkellä muutoksessa, joka vaikuttaa myös tilatarpeisiin. Myös teknologiset ja tekoälyratkaisut tulevat muuttamaan palveluiden tuottamistapaa, jolla on heijasteita tilatarpeisiin. Tässä hetkessä voi olla vaikeaa määrittää, mitkä ovat tulevaisuuden tilatarpeet, toteaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.
– Ajattelen, että nyt on viisasta pyrkiä toimimaan nykyisissä toimipisteissä, niin kauan kuin se on mahdollista ja uudistaa palvelurakenteita. Tämän jälkeen osaamme paremmin määrittää tulevaisuuden tilatarpeita, jatkaa Kukkonen.
Tuttuja toimipisteitä ja uutta toimintaa
Päätöksenteko kiinteistökaupoista etenee eri kunnissa eri tahtiin – aluehallitus käsittelee kauppoja kokouksissaan 1. ja 8. joulukuuta ja aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen osalta kiinteistökaupoista 16. joulukuuta. Kauppojen toteutuminen vaatii myös valtioneuvoston hyväksymän muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.
Investoinnit on tarkoitus kattaa Oma Hämeen kassavaroista, pitkäaikaista rahoitusta ei tämänhetkisen ennusteen mukaan tarvita. Tarkoituksena on, että rakennukset siirtyisivät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.
Oma Häme on ostamassa Hämeenlinnan kaupungilta Jukolan ja Ojoisten terveysasemia. Ojoisille suunnitellaan uutta lastensuojeluyksikköä, joka mahdollistaisi ostopalveluiden vähentämisen. Jukolan terveysasemalle on tarkoitus rakentaa lisää tiloja suun terveydenhuollolle. Laajennus vahvistaisi Hämeenlinnan seudun suunterveydenhuollon palveluja ja perustuu palveluverkkosuunnitelmaan.
Jokioisilla Oma Hämeen omistukseen on siirtymässä Intalan kartano, jossa hyvinvointialueella on ikäihmisten ympärivuorokautista palveluasumista. Riihimäellä taas Oma Häme ostaisi kaupungilta Mäkikujan perhekeskuksen.
Forssassa valmistellaan Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman ja Forssan pääterveysaseman ostoa. Hausjärven kanssa neuvotellaan Lehtimajan ostosta. Lehtimaja on Oitissa sijaitseva ikäihmisten asumisen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkö.
– Näiden kiinteistökauppojen jälkeen hyvinvointialueen omistuksessa on palveluverkon kannalta keskeiset kiinteistöt. Oma Häme jatkaa edelleen aktiivisesti kiinteistökannan ja omistusrakenteiden kehittämistä. Keskeinen tavoite on, että seiniin sitoutuneita euroja voidaan siirtää eri järjestelyillä palveluiden tuottamiseen, sanoo Kukkonen.
Lue lisää: Oma Häme suunnittelee rakennuskauppoja alueen kuntien kanssa - Oma Häme
Oma Häme sai palkinnon seitsemästä kehittämisteosta.
Oma Häme on innostavin hyvinvointialue! Kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa
UUTINEN / 03.12.2025
Oma Häme sai palkinnon seitsemästä kehittämisteosta.
UUTINEN / 03.12.2025
Oma Häme on innostavin hyvinvointialue! Kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa
Vuoden tärkeimpiä kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa. Oma Hämeestä ehdotettiin Tekojen Torille runsaasti (23 kpl) vuoden tärkeimpiä tekoja, jonka ansiosta Oma Häme palkittiin vuoden innostavimpana hyvinvointialueena.
Tärkeissä töissä -palkitut 2025. Ylhäältä vasemmalta: Lilli Väisänen, Kati Koppinen, Katri Parviainen, Sirkku Helen, Emmi Leponiemi, Terhi Saloranta, Tiina Hietanen, Tuukka Tähti ja Johanna Koskela. Alhaalla: Heidi Huovinen, Katri Saartila, Paula Turunen, Suvi Thure, Johanna Johanna Bjerregård Madsen ja Minna Lönnqvist.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja alan pääsopijajärjestöt järjestävät vuosittain Tekojen tori -kampanjan, jossa kerätään uusia kehittämisen kuvauksia kunnista ja hyvinvointialueilta Tekojen tori -sivustolle. Tänä vuonna Tekojen toriin ilmoitettiin mukaan 265 uutta kehittämistekoa 65 organisaatiosta ja näitä kuntien ja hyvinvointialueiden monipuolisia kehittäjiä palkittiin Tärkeissä töissä -gaalassa Helsingissä 2.12.
Oma Hämeestä palkittiin seitsemän kehittämistekoa
Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja Kangasalan kaupunki palkittiin vuoden innostavimpina organisaatioina, joissa on viimeisen vuoden aikana ollut erityisen inspiroivaa kehittämistoimintaa. Kehittämispäällikkö Lilli Väisänen ja HR-päällikkö Kati Koppinen pokkasivat gaalassa tunnustuksen Oma Hämeen edustajina. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta jätettiin Tekojen Torille 23 ehdotusta, joista palkittiin yhteensä seitsemän kehittämistekoa. Lilli Väisänen kiittelee kaikkia kollegoitaan yhteisestä juhlahetkestä:
– Oma Hämeen yksiköiden ja toimialojen henkilöstössä on uskomatonta potentiaalia, ja meidän me-henki ja innostus heijastui mielestäni kaikkiin osallistujiin! hän hehkuttaa.
– Olen onnellinen näistä huomionosoituksista ja henkilöstöstämme, joka jaksaa tässä kiireessä ja tuiverruksessa uudistaa toimintaa. Erilaiset pienet ja suuremmat kehitysteot mahdollistavat palveluiden turvaamisen tiukassa taloustilanteessa, kiteyttää myös hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Palkittuja tekoja viestinnästä etäkotihoitoon
Viestinnän kehittämisteoista palkinnon sai sisäisen viestinnän Johtoryhmän matkassa -kanava, joka on onnistunut tuomaan johdon lähelle henkilöstön arkea ja saanut kiitosta varsinkin hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen videotervehdyksistä. Myös HR-asiantuntijoiden kehittämät lähijohtajille suunnatut viikkokoosteet nappasivat palkinnon. Teot ovat parantaneet tiedonkulkua ja sujuvoittaneet lähijohtajien työtä Oma Hämeessä.
Niin ikään lähijohdolle suunnattu 10-vaiheinen muutosten edistämisen runko, Assi-passi, nappasi palkinnon. Assi-passi on toiminnallisen muutoksen väline, joka mahdollistaa 70 yksikön samanaikaisen etenemisen uuden sairaalan valmistelussa ja aikataulussa.
Oma Hämeen muutosjohtamisen tuki ja uudistumisen johtaminen sai tunnustusta muutosjohtamisen vahvistamisesta ja henkilöstön tukemisesta strategisten uudistusten keskellä. 3-luokkalaisten purennan esiseulonta ja tarkastus suuhygienistin toimesta -kehittämisteko onnistui puolestaan vähentämään erikoishammaslääkärikäyntejä ja tehostamaan toimintaa.
Ikäihmisten kotihoidossa tunnustusta sai etähoidon mentorointimalli. Kotihoidossa tavoitteena on lisätä etähoidon määrää ja tuoda sen mahdollisuuksia laajemmin kotihoidon asiakkaiden arkeen. Mentorointimallin kehittämisellä onkin onnistuttu saamaan lisää asiakkaita etäkotihoitoon.
– Tämä palkinto on ennen kaikkea osoitus tiimin onnistumisesta – siitä, että osaaminen on annettu käyttöön yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, tiivistää mallin kehittämisessä mukana ollut kotihoidon lähijohtaja Katri Saartila.
Osaamisen vahvistaminen ikäihmisten akuuttitilanteissa -hankkeessa etsittiin ja löydettiin keinoja ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin parantamiseen sekä kriisisijoitusten vähentämiseen.
Lisää tunnelmia gaalasta sekä kaikki palkittavat kehittämisteot ja organisaatiot löytyvät Tärkeissä töissä -sivustolta Tekojen torilla maailman paras julkinen työ näkyväksi | Tärkeissä töissä
Raskaana olevan digipolku tuo raskauden aikaisen tuen suoraan asiakkaan taskuun
Oma Häme on julkaissut Raskaana olevan digipolun, joka on nyt käytettävissä kaikille uusille äitiysneuvolan...
Raskaana olevan digipolku tuo raskauden aikaisen tuen suoraan asiakkaan taskuun
UUTINEN / 03.12.2025
Oma Häme on julkaissut Raskaana olevan digipolun, joka on nyt käytettävissä kaikille uusille äitiysneuvolan...
UUTINEN / 03.12.2025
Raskaana olevan digipolku tuo raskauden aikaisen tuen suoraan asiakkaan taskuun
Oma Häme on julkaissut Raskaana olevan digipolun, joka tukee odottajia raskauden eri vaiheissa ja tarjoaa yhdenvertaisesti tietoa neuvolapalveluista. Digipolku otetaan käyttöön kaikilla uusilla äitiysneuvolan asiakkailla. Terveydenhoitajat ohjaavat asiakkaan digipolun pariin jo ensimmäisen yhteydenoton aikana, jos asiakas ei ole vielä löytänyt sitä itse.
Digipolku tarjoaa vaiheittain etenevää, raskauden kulkuun liittyvää tietoa sekä muistutuksia neuvolakäynneistä. Sen tavoitteena on tukea perhettä raskauden alusta synnytykseen saakka. Alkuvaiheessa digipolku toimii tiedonjakamisen välineenä, mutta myöhemmin sen kautta on mahdollista viestiä suoraan neuvolan kanssa.
– Digipolku tuo raskauden aikaisen tuen asiakkaan taskuun. Kun oikea tieto on helposti saatavilla ja yhdenmukaista, pystymme keskittymään vastaanotoilla entistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin ja varhaisen tuen tarjoamiseen, kertoo Emilia Jantunen Oma Hämeen perhekeskuspalveluista.
Digipolun odotetaan myös vähentävän toistuvia kysymyksiä ja puheluja neuvoloihin, jolloin terveydenhoitajien aikaa vapautuu yksilölliseen ohjaukseen ja syvällisempään keskusteluun. Samalla paperimateriaalien tarve vähenee. Palvelua kehitetään edelleen käyttökokemusten perusteella, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin eri raskausviikkojen tiedontarpeisiin. Digipolku tukee myös ennaltaehkäisevää työtä ja varhaisen tuen antamista, jotka ovat keskeisiä tavoitteita Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa.
Digipolku on käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.
Oma Häme kehittää jatkuvasti uusia digipolkuja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Asiakkaat ovat antaneet digipoluista positiivista palautetta, erityisesti niiden helppokäyttöisyyden ja selkeyden vuoksi.
Lue lisää:
Katso tästä Oma Hämeen Raskaus ja synnytys -kokonaisuus
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Minna Ritakorpi ja Anna Kenni kirjoittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Blogi: Arjen peruspilarit rakoilevat edelleen – onneksi edistysaskeleitakin on nähtävillä Kanta-Hämeessä
ARTIKKELI / 05.12.2025
Minna Ritakorpi ja Anna Kenni kirjoittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
ARTIKKELI / 05.12.2025
Blogi: Arjen peruspilarit rakoilevat edelleen – onneksi edistysaskeleitakin on nähtävillä Kanta-Hämeessä
Uudet kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin tänä syksynä ja ne paljastavat sekä myönteisiä kehityskulkuja että huolestuttavia merkkejä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa Kanta-Hämeessä. Alueen oppilaiden kokemukset terveydestä, arjen kuormituksesta ja kouluyhteisön ilmapiiristä vaihtelevat. Uudet luvut tarjoavat tärkeää tietoa siitä, mihin suuntaan tulisi huomio seuraavaksi suunnata, kun edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia.
Vuonna 2025 kouluterveyskysely kattoi perusopetuksessa 89 % kaikista 4. ja 5. luokkien oppilaista, 76 % 8. ja 9. luokkien oppilaista ja lukiolaisista 73 % Kanta-Hämeessä. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaajaosuus on pienempi, vain 38 %. Tämä tulee huomioida tuloksia tulkittaessa.
Kokemus tuen määrästä kasvussa, mutta ahdistus ei hellitä
Lasten ja nuorten heikkenevään mielen hyvinvointiin on vuosien saatossa havahduttu ja panostettu, mutta edelleen pitkäjänteistä työtä tarvitaan, sillä moni nuorten mielen hyvinvointia kuvaavan indikaattorin tulos on pysynyt ennallaan. Kanta-Hämeessä tytöillä on ahdistuneisuutta edelleen suhteessa enemmän kuin pojilla. Noin kolmanneksella yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisistä tytöistä on kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Osittain varmasti tästä syystä tytöistä yli puolet on ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, eikä muutosta ole kahden vuoden aikana ilmennyt. Korkeaa positiivista mielenterveyttä kokee 8–10 % tytöistä.
Positiivinen muutos on tapahtunut siinä, että yhä useampi yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäinen nuori on saanut tukea vanhemmiltaan mielialaan liittyviin huoliin: 8.–9.-luokkalaisilla muutos on suurin, osuus on kasvanut 78 %:sta 86 %:iin. Yhä useampi saa myös tukea opettajilta ja ystäviltä.
Uni maistuu, mutta koululounas ei
Riittävä ja laadukas uni on arjessa jaksamisen perusta. Riittävä unenmäärä on monelle 7–9 tuntia yössä, minkä vuoksi kouluterveyskyselyssä selvitetään vähintään 8 tuntia nukkuvien määrää. Kanta-Hämeen lasten ja nuorten unitottumukset eivät poikkea muusta maasta, ja yli puolet nukkuu vähintään 8 tuntia (8.–9. lk. 62 %, lukio 61 %, ammattioppilaitos 50 %). 4.–5.-luokkalaisista 86 % kokee nukkuvansa tarpeeksi. Kaikissa ikäryhmissä nukahtamisvaikeuksista kärsivien ja kesken yöunien heräävien osuudet ovat myös laskusuunnassa.
Viime vuosina on paljon puhuttu lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta eikä suurta muutosta liikkumista mittaavissa indikaattoreissa ole tullut. Neljännes (25 %) 8.–9.-luokkalaisista ja lukiolaisista harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaava osuus on 40 %. Muutos siinä, kuinka moni harrastaa vapaa-ajallaan itsenäisesti minkälaista tahansa liikuntaa, vaihtelee ikäryhmäkohtaisesti: Lukiolaisten (79 %) ja ammattikoululaisten (67 %) vapaa-ajalla liikkuvien määrä on kasvussa, kun taas yläkoululaisten osuus on selkeästi laskenut (74 %:sta 70 %:iin.) Onneksi kuitenkin joitakin positiivisia valonpilkahduksia on nähtävillä: 8.–9.-luokkalaisista vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on noussut.
Yhä harvemman lapsen ja nuoren päivään kuuluu koululounas: Yläkouluikäisistä 51 % ja lukioikäisistä 63 % syö koululounaan. Molemmissa ikäryhmissä osuus on merkittävästi laskenut ja on pienempi verrattuna koko Suomeen. Onneksi ammattikoululaiset tekevät tässä poikkeuksen: 59 % syö päivittäin koululounaan, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 51 %. Muutoksia päivän tärkeimmän aterian eli aamupalan syömistottumuksissa ei ole nähtävillä: 4.–5.-luokkalaisista kolmannes syö aamupalan, yläkoulu- ja lukioikäisistä yli puolet. Päivän ravitsevia aterioita saatetaan korvata energiajuomilla: niitä päivittäin juovien osuus on kasvussa.
Raittiiden nuorten määrä lisääntynyt, nikotiinipussien käyttö nousussa
Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö on vähentynyt. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista raittiita on 65 prosenttia pojista ja 68 prosenttia tytöistä. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 36 % on raittiita. Nuorten osuus, jotka ovat tosi humalassa kuukausittain, on vähentynyt vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tuloksista. Nikotiinipussien käyttö on nuorilla yleistynyt selvästi verrattuna edelliseen, vuoden 2023 tehtyyn kouluterveyskyselyyn. 20 % ammattiin opiskelevista nuorista käyttää päivittäin nikotiinipusseja. Käyttö on yleistynyt myös yläkouluissa ja lukioissa. Poikien rahapelaaminen on lisääntynyt, yli 10 prosenttia alaikäisistä pojista pelaa viikoittain rahapelejä.
Nuorten netin käyttö
Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 26 % on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut. Lukiossa vastaava määrä on 34 % ja 8.–9.-luokkalaista 31 %. Kaikilla kouluasteilla 9–10 % koululaisista ja opiskelijoista kokee netin käyttönsä liiallisena.
Kanta-Hämeessä lapsilla ja nuorilla on kaiken kaikkiaan hyvinvoinnissa kaksijakoista kehitystä. Erityisesti mielenterveyden haasteet, vähäinen koululounaan syöminen ja lisääntynyt nikotiinipussien käyttö ovat huolenaiheina. Alueella on kuitenkin useita positiivisia kehityssuuntia – usean indikaattorin osalta Kanta-Hämeessä tilanne on edistynyt paremmin kuin muualla Suomessa (Kuva). Yhteistyötä tilanteen muuttamiseksi tarvitaan – toimenpiteitä tulee tehdä laaja-alaisesti kouluissa ja oppilaitoksissa, kodeissa, harrastuksissa, eri palveluissa. Aivan kaikkialla, niin alueellisesti kuin kansallisestikin.
Anna Kenni, Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija
Minna Ritakorpi, Elintapaohjauksen asiantuntija
Riitta Kaleva tekee työtään ikäihmisten parissa sydämellä ja läsnäololla.
Lähihoitaja Riitta Kaleva jatkaa töitä, vaikka mahdollisuus olisi jo eläkkeelle: “Nämä ihmiset ovat minulle liian tärkeitä”
ARTIKKELI / 04.12.2025
Riitta Kaleva tekee työtään ikäihmisten parissa sydämellä ja läsnäololla.
ARTIKKELI / 04.12.2025
Lähihoitaja Riitta Kaleva jatkaa töitä, vaikka mahdollisuus olisi jo eläkkeelle: “Nämä ihmiset ovat minulle liian tärkeitä”
Riitta Kaleva parkkeeraa tottuneesti polkupyöränsä Voutilakeskuksen pihalle Hämeenlinnassa. Tuttu työmatka on taittunut pyörän selässä kesät talvet jo lähes 17 vuoden ajan.
Riitta työskentelee kahdessa vuorossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä, jossa hän toimii iäkkäiden apuna kaikissa arjen hetkissä. Erityisesti kuntouttava hoitotyö on ollut aina lähellä hänen sydäntään.
– Ikäihmiset ovat olleet minun kutsumukseni aina. Saan niin paljon toisten auttamisesta. Iäkkäät osaavat olla kiitollisia pienestä - sitä samaa he ovat opettaneet minullekin. Ja heillä on loistava huumorintaju. Ei aina edes muista tekevänsä töitä, kun saa nauraa päivien aikana niin paljon, Riitta naurahtaa.
66-vuotiaalla Riitalla olisi ollut mahdollisuus jäädä jo pariin kertaan eläkkeelle: keväällä 2024 ja aiemmin tapaturmaeläkkeelle vuonna 2017. Hän on kuitenkin kaikkien yllätykseksi halunnut jatkaa töiden tekemistä.
– Tämä ei ole minulle pelkkä työ. Tämä on osa elämää. Nämä ihmiset ovat minulle niin tärkeitä, etten osaa edes ajatella jääväni pois, Riitta hymyilee.
Tapaturma ei estänyt töiden jatkamista
Riitta on tehnyt hoitotyötä koko aikuisikänsä. Hän valmistui lähihoitajaksi 1990-luvun lopulla aikuisopiskelijana, mutta hoitoalalla hän oli jo aiemmin, muun muassa hoitoapulaisena Forssan aluesairaalassa. Hämeenlinnaan hän tuli Jokioisilta vuonna 2008. Sittemmin Voutilakeskus ja työpaikka on siirtynyt hyvinvointialueelle.
– Forssassa jo opin, miten tärkeää on, että ihminen saa tehdä itse. Siitä jäi pysyvä kiinnostus kuntouttavaan hoitotyöhön, hän kertoo.
Vuonna 2017 sattui ikävä työtapaturma. Hoitovälinevaraston lattialle oli jäänyt ainetta, johon hän liukastui pahasti. Seurauksena oli kaksi leikkausta: toinen olkapäähän ja toinen ranteeseen. Edessä oli pitkä kuntoutus.
– Olin sairaslomalla lähes vuoden. Mutta minulle annettiin mahdollisuus kuntoutua työn kautta. Aloitin kevyillä työtehtävillä ja pikkuhiljaa palasin entiseen rytmiin. Olisin voinut jäädä tapaturmaeläkkeelle, mutta en suostunut. Sain lopulta vakuutusyhtiöltä luvan tehdä 60-prosenttista työaikaa, ja se sopii minulle edelleen täydellisesti. Kolme työpäivää viikossa pitää mielen virkeänä.
Tapaturma opetti myös uutta näkökulmaa.
– Se opetti kiitollisuutta siitä, että saa tehdä tätä työtä ja olla mukana arjessa.
“Elämä ei ole suorittamista, vaan olemista”
Nykyään hänen työnsä ytimessä on läsnäolo.
– En tykkää sanasta kiire. Kun keskityn yhteen ihmiseen ja hetkeen, kaikki sujuu rauhallisemmin. Siitä oppii, että elämä ei ole suorittamista, vaan olemista. Kun joku sanoo “istu hetki” tai pyytää seuraa, yritän aina olla läsnä. Joskus se on minuutti, joskus kymmenen. Mutta se hetki on sille ihmiselle tärkeä.
Läsnäolon ajatus on auennut hänelle Tommy Hellstenin kirjojen kautta.
– Siinä oli yksinkertainen oivallus: kun isoäiti kuori perunoita, hän vain keskittyi perunoiden kuorimiseen. Ei miettinyt seuraavaa asiaa. Kun sen ymmärsi, muuttui moni asia, Riitta kertoo.
Hoitotyössä ratkaisut löytyvätkin joskus pienistä oivalluksista. Riitta muistaa hyvin erään muistisairaan asukkaan, jonka oli hyvin vaikeaa rauhoittua.
– Hänelle iltarukous oli ollut aina tosi tärkeä asia. Hän ei enää muistanut sanoja, mutta minä tiesin sen rukouksen. Laitettiin kädet ristiin ja luin sen hänen puolestaan. Hän rauhoittui heti. Siinä se läsnäolo taas oli.
“Ikäihmisissä on elämänviisautta ja huumoria”
Pitkän uran aikana Riitta on oppinut, että hoitotyössä ongelmat ratkotaan yhdessä.
– Sanon aina, että ei ole ongelmia, on ratkaisuja. Se auttaa suhtautumaan kaikkeen rakentavasti. Työtä voi tehdä myös luovasti: olen itse löytänyt spontaaniuden iän myötä ja saatan laulaa asukkaille, vaikka ennen ajattelin, etten osaa laulaa yhtään.
Voutilakeskuksesta Riitta kiittelee yhteisöllisyyttä. Myös yhteistyö kotisairaalan liikkuvan yksikön Gerbiilin kanssa on tuonut paljon ja turvaa, kun asukasta ei tarvitse välttämättä lähteä viemään sairaalaan, vaan apu tulee paikan päälle.
– Gerbiili tulee aina tarvittaessa. Meillä on myös ihana työporukka. Täällä sanotaan joka päivä toiselle “kiitos työpäivästä”. Se on pieni, mutta tärkeä asia.
Työn ulkopuolella Riitta nauttii hiljaisuudesta, lukemisesta ja käsitöistä. Myös pyöräily pitää kehon ja mielen virkeänä.
– Se on liikuntaa, mutta myös omaa aikaa – saa ajatukset järjestykseen ennen työpäivää ja sen jälkeen.
Eläkkeelle jäämistä Riitta ei aio edes suunnitella. Kun työterveyslääkäri kysyi viimeksi asiaa, Riitta vastasi, ettei aio jäädä koskaan eläkkeelle. Jos joskus fyysinen työ käy liian raskaaksi, Riitta on jo miettinyt vaihtoehdon.
– Voin tehdä vapaaehtoistyötä. Ihmisten parissa haluan olla joka tapauksessa.
– Tämä työ antaa niin paljon, ettei siitä halua päästää irti. Menen töihin joka kerta ilolla – ja lähden hyvillä mielin kotiin. Ikäihmisiltä saa niin paljon elämänviisautta, huumoria ja kiitollisuutta, hän toteaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun.
KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija
ARTIKKELI / 28.11.2025
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun.
ARTIKKELI / 28.11.2025
KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija
Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi työskentelevät KokoOma-hankkeessa. Hankkeella tuli tänä syksynä ensimmäinen vuosi täyteen.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun. Tavoitteena on juurruttaa arkeen käytäntöjä, joissa lastensuojelun ammattilaiset ja asiakkaat voivat oppia toisiltaan.
Syksyllä 2024 alkaneen KokoOma-hankkeen (Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke) tavoitteena on tarjota lastensuojelun asiakkaille ja ammattilaisille monipuolista vertaisoppimistoimintaa ja luoda niistä pysyviä käytäntöjä sekä ammattilaisten että asiakkaiden tueksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda toimintatapoja, jotka tukevat perhettä ja vanhemmuutta lastensuojelun eri vaiheissa, jotta perheen vuorovaikutussuhteet vahvistuvat.
Hankkeen tavoitteena on myös kehittää kokemusasiantuntijuutta uudella tavalla. Oma Hämeessä ei koskaan ole aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Nyt hankkeen tiimiin kuuluu Jaana Litokorpi, joka tuo hankkeeseen lastensuojelun palveluiden läpikäyneen vanhemman näkökulman – ja on siten apuna muille vastaavassa tilanteessa oleville.
– Kokemustaustainen työntekijä ymmärtää, miltä lastensuojelun asiakkuus tuntuu. Jokaisella on omanlainen polkunsa, ja siihen voi liittyä monenlaista taakkaa ja häpeän tunnetta. Kokemusasiantuntija voi tuoda toivoa ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen – ja auttaa purkamaan häpeän kulttuuria, Litokorpi kertoo.
Hankkeessa mietitäänkin mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden tuen mahdollistamiseen myös tulevaisuudessa.
– Tavoitteena on, että lastensuojelun eri vaiheissa olisi kokemusasiantuntijan tukea tarjolla. Hankkeessa valmistelemme tätä, ja nyt Jaanan rooli on ollut jo merkittävä – hänet on otettu hyvin vastaan ja hänet on koettu läheiseksi, projektisuunnittelija Minna Väinölä jatkaa.
Ensimmäinen vuosi tuonut konkreettisia tuloksia
Hanketiimi kehittää lastensuojelun toimintatapoja yhdessä ammattilaisten kanssa kolmella eri osa-alueella. Näistä on jo ensimmäisen vuoden aikana saatu konkreettisia tuloksia.
Vertaisryhmätoiminta:
- Lastensuojelun asiakkaille tarjotaan vertaisryhmätoimintaa. Tavoitteena on, että ryhmien järjestämisestä tulee entistä mielekkäämpi osa lastensuojelun työntekijän työtä ja asiakkaat ymmärtävät toiminnan merkityksen.
- Tähän mennessä järjestetty mm. vanhemmille suunnattuja kynnyksettömiä vertaistilaisuuksia Juttutupien muodossa eri puolilla maakuntaa sekä Kesäcamp-leiri itsenäistyville nuorille. Vuoden 2026 alussa käynnistyvät Tähkä-ryhmät sijoitettujen lasten vanhemmille Forssassa ja Hämeenlinnassa.
- Lisäksi marraskuussa 2025 on aloitettu työntekijöiden koulutus vertaisryhmäohjaajiksi, jotta ryhmätoiminta vakiintuisi osaksi arkea.
Vertaisoppiminen:
- Lastensuojelun ammattilaiset saavat säännöllisesti ammatillisen vertaisoppimismahdollisuuden, ja näissä tuokioissa syntyneet ajatukset, oivallukset ja toimintasuositukset on tarkoitus jalkauttaa kaikkien lastensuojelun ammattilaisten työn tueksi.
- Ammattilaisille on tähän mennessä kehitetty vertaisoppimisen tilaisuuksia tai foorumeita. Niiden tavoitteena on luoda lastensuojeluun kannustava vertaisoppimisen toimintakulttuuri, jossa virheistä voidaan oppia ja ammattilaiset tukevat toisiaan työssään.
Kokemustoiminta:
- Hankkeessa kehitetään rakenteita kokemustaustaisten henkilöiden pysyvälle mukanaololle lastensuojelussa. Yksi kokeiluista on ollut Kokemuskonsultaatio, johon työntekijät voivat osallistua pop-up -tyyppisesti ja keskustella kokemustaustaisen työntekijän kanssa omasta asiakastyöstään – tai asiakkaan kanssa yhdessä. Kevään 2025 kokeilu oli niin suosittu, että sitä jatkettiin syksyllä. Myös kokemustaustaista tukityötä kehitetään lastensuojelun asiakkaan vanhemmalle.
Toimintatavat halutaan viedä syvemmälle rakenteisiin
KokoOma-hanke aloitettiin Kanta-Hämeessä, koska maakunnassa nähtiin tarpeellisena vahvistaa nimenomaan lastensuojelun asiakaslähtöisyyttä ja kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja. Kanta-Hämeessä on pitkään ollut vertaisryhmätoimintaa, mutta käytännöt ovat vaihdelleet kunnittain, ja juurtuminen osaksi hyvinvointialueen toimintatapaa vaatii vielä lisätyötä.
Projektipäällikkö Tuukka Pajuniemen mukaan KokoOma-hankkeessa halutaankin viedä kehittämistyötä syvemmälle rakenteisiin.
– Monissa sote-hankkeissa hienot toimintamallit katoavat hankkeen päättyessä. Me taas keskitymme siihen, että toiminta juurtuu ammattilaisten työhön jo hankkeen aikana: siten voimme vaikuttaa toimintakulttuuriin pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi vertaistoimintaa eivät järjestä hankeihmiset, vaan toiminta pyritään saamaan lastensuojelun ammattilaisten arkeen.
Hanketta toteutetaan yhteistyönä. Kaikki kokeilut ja ideat syntyvät yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeen myötä lastensuojeluun on jo syntynyt uudenlaista kokeilukulttuuria.
– Ammattilaisten osallistuminen on ollut huikeaa. Ilman heidän panostaan kehittämistä ei voisi tehdä, eikä tuloksia juurruttaa tulevaisuuteen. Kokeileva työote on parhaimmillaan vastalääke jäykille rakenteille. Se tuo inhimillisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä työhön, Pajuniemi sanoo.
Asiakkaille hanke näkyy vähitellen lisääntyvänä vertaistukena ja osallistumisen mahdollisuuksina, ammattilaisille taas työssä jaksamisen ja yhteisen oppimisen rakenteina.
KokoOma-hanke lyhyesti:
- KokoOma-hanke toteutetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja aiemmin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteistyönä. Hankkeen kesto on 1.9.2024–31.10.2026.
- Hanke on osa kansallista Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ TL5.1 -hankeverkostoa ja Sosiaaliset innovaatiot -kokonaisuutta. Kokonaisuudessa on hankkeita parhaillaan käynnissä yli toistakymmentä, ja näitä yhdistää tavoite uudistaa lastensuojelun palvelujärjestelmä.
- Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), ja Oma Häme vastaa 20 prosentin omarahoitusosuudesta.
Seuraa hanketta Instagramissa: @kokoomahanke
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatMuistijälki-hankkeessa tapahtuu – tammelalainen: tule mukaan Ikäpolku-tilaisuuteen!
Muistijälki-hankkeen Ikäpolku-tilaisuus järjestetään seuraavaksi Tammelassa.
Muistijälki-hankkeessa tapahtuu – tammelalainen: tule mukaan Ikäpolku-tilaisuuteen!
TAPAHTUMAT / 27.11.2025, klo 13–15
Muistijälki-hankkeen Ikäpolku-tilaisuus järjestetään seuraavaksi Tammelassa.
TAPAHTUMAT / 27.11.2025, klo 13–15
Paikka: Tammelan kunnantalo, Hakkapeliitantie 2, Tammela.
Muistijälki-hankkeessa tapahtuu – tammelalainen: tule mukaan Ikäpolku-tilaisuuteen!
TAPAHTUMAT / 27.11.2025, klo 13–15
Paikka: Tammelan kunnantalo, Hakkapeliitantie 2, Tammela.
Osa alueen asukkaista on saanut henkilökohtaisen kutsun, mutta mukaan voivat ilmoittautua Tammelassa asuvat 65–75-vuotiaat 21.11.mennessä.
Mitä luvassa?
-
Pysähdy arjen äärelle ja poimi vinkkejä hyvinvointiin
-
Tietoa paikallisesta toiminnasta: esittelijöinä kunta, yhdistykset, yritykset ja seurakunta
-
Muistisairauden riskin testausta
-
Puristusvoiman mittausta
-
Aivoterveyden edistämisen vinkkejä arkeen
-
Mahdollisuus ilmoittautua tammikuussa alkavaan elintapaohjauksen ryhmään
Tule viettämään mukava hetki kanssamme!
Ilmoittautuminen:
milka.lintinen[at]muistiaina.fi
leena.onttonen[at]omahame.fi
Instagram-live: Avointa puhetta päihteistä, ihmisyydestä ja toivosta – Josen tarina
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Hilla Saira ja Asenne ry:n kokemusasiantuntija Jose Rissanen.
Instagram-live: Avointa puhetta päihteistä, ihmisyydestä ja toivosta – Josen tarina
TAPAHTUMAT / 03.12.2025, klo 18.00
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Hilla Saira ja Asenne ry:n kokemusasiantuntija Jose Rissanen.
TAPAHTUMAT / 03.12.2025, klo 18.00
Paikka: Oma Hämeen Instagram
Instagram-live: Avointa puhetta päihteistä, ihmisyydestä ja toivosta – Josen tarina
TAPAHTUMAT / 03.12.2025, klo 18.00
Paikka: Oma Hämeen Instagram
Oma Hämeen neljäs Instagram-live järjestetään 3.12. klo 18 alkaen. Livessä ovat keskustelemassa Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden projektiasiantuntija Hilla Saira ja Asenne ry:n kokemusasiantuntija Jose Rissanen.
Lähetyksessä keskustellaan rehellisesti päihteistä, ihmisyydestä ja elämän muutoksista Josen tarinan kautta. Livessä luodaan toivoa, että päihderiippuvuudesta voi toipua – myös silloin, kun kyse on hyvin koukuttavasta aineesta.
Liven tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vähentää häpeää ja vahvistaa yhteisön kykyä tukea ajoissa apua tarvitsevia.
Seuraa Oma Hämeen Instagram-tiliä ja pääset mukaan liveen.
Asiantuntijat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin lähetyksessä. Kysymyksiä voi laittaa jo ennakkoon Instagramin yksityisviestien kautta.
Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Oma Hämeen Instagram-liveissä ajankohtaisia aiheita
Oma Hämeen Instagram-liveissä nostamme jatkossakin ajankohtaisia aiheita ja keskustelua herättäviä ilmiöitä esille. Asukkaat saavat liveistä hyödyllistä tietoa, vinkkejä sekä ohjausta tarjolla oleviin palveluihin.
Turvan luominen ja yhteyden ylläpitäminen lapseen ja nuoreen – teemailta vanhemmille Riihimäellä
Illan asiantuntijana lasten ja nuorten traumapsykoterapeutti-opiskelija Minna Snellman.
Turvan luominen ja yhteyden ylläpitäminen lapseen ja nuoreen – teemailta vanhemmille Riihimäellä
TAPAHTUMAT / 04.12.2025, klo 16.30-18.30
Illan asiantuntijana lasten ja nuorten traumapsykoterapeutti-opiskelija Minna Snellman.
TAPAHTUMAT / 04.12.2025, klo 16.30-18.30
Paikka: Riihimäen psykiatrian poliklinikka, Penttilänkatu 5 A
Turvan luominen ja yhteyden ylläpitäminen lapseen ja nuoreen – teemailta vanhemmille Riihimäellä
TAPAHTUMAT / 04.12.2025, klo 16.30-18.30
Paikka: Riihimäen psykiatrian poliklinikka, Penttilänkatu 5 A
Itsenäistyminen kuuluu normaaliin nuoruuteen. Sairastuessa nuori saattaa työntää vanhempia vielä etäämmälle. Tämä aiheuttaa vanhemmissa paljon huolta, koska he haluavat auttaa lastaan. Miten ylläpitää lapselle turvan tunnetta, ja miten kiintymyssuhde vaikuttaa etäisyyden säätelyyn?
Illan asiantuntijana lasten ja nuorten traumapsykoterapeutti-opiskelija Minna Snellman.
Kanta-Hämeen FinFami ja Riihimäen nuorisopsykiatrian poliklinikka järjestävät yhdessä vanhemmille ja läheisille suunnattuja teemailtoja Riihimäen psykiatrian poliklinikan tiloissa.
Tapaamiskerrat ovat avoimia kaikille, joita illan teema koskettaa, tai jotka kaipaavat tietoa ja tukea elämäntilanteeseensa. Tilaisuuksissa ovat mukana sekä FinFami – Kanta-Hämeen työntekijä että nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijä.
Instagram-live: Miten voin edistää aivoterveyttä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia?
Keskustelemassa Leena Onttonen Muistijälki-hankkeesta ja Tiina Kuopanportti muistiyhdistyksestä.
Instagram-live: Miten voin edistää aivoterveyttä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia?
TAPAHTUMAT / 10.12.2025, klo 18:00
Keskustelemassa Leena Onttonen Muistijälki-hankkeesta ja Tiina Kuopanportti muistiyhdistyksestä.
TAPAHTUMAT / 10.12.2025, klo 18:00
Paikka: Instagram
Instagram-live: Miten voin edistää aivoterveyttä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia?
TAPAHTUMAT / 10.12.2025, klo 18:00
Paikka: Instagram
Keskiviikkona 10.12. Kello 18 Oma Hämeen Instagram-livessä keskustellaan aivoterveydestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä.
Livessä kerrotaan Muistijälki-hankkeesta ja sen työstä muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen parissa. Keskustelussa jaetaan konkreettisia vinkkejä ja tarinoita siitä, miten jokainen voi edistää aivoterveyttään arjen valinnoilla.
Aiheesta keskustelemassa ovat Leena Onttonen Muistijälki-hankkeesta ja Tiina Kuopanportti Kanta-Hämeen muistiyhdistyksestä.
Asiantuntijat vastaavat myös kuuntelijoiden kysymyksiin lähetyksessä - kysymyksiä voi laittaa liven aikana tai jo ennakkoon Oma Hämeen Instagramin yksityisviestien kautta. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Oma Hämeen Instagram-liveissä ajankohtaisia aiheita
Oma Hämeen Instagram-liveissä nostamme jatkossakin ajankohtaisia aiheita ja keskustelua herättäviä ilmiöitä esille. Asukkaat saavat liveistä hyödyllistä tietoa, vinkkejä sekä ohjausta tarjolla oleviin palveluihin.