Bannerin Web-sisältö

Kollaasi, joka esittelee Oma Hämeen palveluita.

Askeleen edellä elämäsi polulla 

Vastaamme kaikkien kantahämäläisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.
 

Asioi helposti ja nopeasti uudella Oma Häme -sovelluksella

Kesätyöhaku 2024 on alkanut! Katso täältä avoimet paikat

Tietoa palveluverkkosuunnitelmasta

Info Laatikon Web-sisältö

Tärkeitä linkkejä

Jos tarvitset nopeasti neuvoja, soita päivystysapuun

116 117

Hätätilanteessa soita

112

Sisältöjulkaisija

Uutiset

Häiriö Oma Hämeen ajanvarauksissa ja asiakaspalvelussa on ohi

UUTINEN / 28.02.2024

Myös chat-palvelu toimii taas normaalisti.

Häiriö Oma Hämeen ajanvarauksissa ja asiakaspalvelussa on ohi

UUTINEN / 28.02.2024

Myös chat-palvelu toimii taas normaalisti.

UUTINEN / 28.02.2024

Häiriö Oma Hämeen ajanvarauksissa ja asiakaspalvelussa on ohi

Uutista päivitetty 28.2. klo 10.34

Myös chat-palvelu toimii taas normaalisti. Häiriö johtui ongelmasta potilastietojärjestelmässä. 

Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa. 

Ihmisiä luistelemassa luistelukentällä.

Vielä ehdit mukaan aikuisten elintapaohjauksen etäryhmään

UUTINEN / 28.02.2024

Ryhmästä saa vinkkejä esimerkiksi liikkumiseen ja hyvään uneen.

Ihmisiä luistelemassa luistelukentällä.

Vielä ehdit mukaan aikuisten elintapaohjauksen etäryhmään

UUTINEN / 28.02.2024

Ryhmästä saa vinkkejä esimerkiksi liikkumiseen ja hyvään uneen.

Ihmisiä luistelemassa luistelukentällä.

UUTINEN / 28.02.2024

Vielä ehdit mukaan aikuisten elintapaohjauksen etäryhmään

Oma Häme käynnistää keskiviikkona 6. maaliskuuta elintapaohjauksen etäryhmän. Ryhmään voivat osallistua kantahämäläiset aikuiset, jotka kaipaavat tietoa elintapamuutoksista ja tukea hyviin elintapoihin. Etäryhmästä saa vinkkejä esimerkiksi arkiliikkumiseen, unen laadun parantamiseen, ja kasvisten sekä kasvipainotteisen ruokavalion käyttöön. Muut ryhmän teemat liittyvät esimerkiksi motivaatioon ja elintapamuutosten pysyvyyteen sekä mielen hyvinvointiin. 

Tilastojen mukaan Kanta-Hämeessä asuvilla on muiden suomalaisten tavoin parantamisen varaa elintavoissa eli liikunta-, ravitsemus- ja unitottumuksissa. Esimerkiksi Terve Suomi -tutkimuksen mukaan riittämättömästi nukkuvien määrä on lisääntynyt työikäisissä vuodesta 2020 vuoteen 2022. 

Miten mukaan? 

Elintapaohjauksen etäryhmään pääsee mukaan ilman ilmoittautumista. Etäryhmät kokoontuvat Teamsissa. Linkit ryhmien kokoontumisiin löytyvät Etäryhmätoiminnan sivulla olevasta vuosikellosta (kuva esimerkkinä alla).

Etsi vuosikellosta oranssilla olevat elintapaohjauksen etäryhmät. Valitse oikea oranssi ruutu päivämäärän mukaan, niin löydät liittymislinkin. Samasta kohtaa pääset lukemaan, mitä asioita kokoontumiskerralla käydään läpi. Linkki aukeaa hieman ennen ryhmän aloitusta.  

Etäryhmään osallistumiseen tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen, toimivan nettiyhteyden ja suomi.fi-tunnistautumisen pankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella. Ryhmään voi tulla mukaan nimimerkillä ja ilman kameraa ja mikrofonia. Jokaisen ryhmäkerran alussa käydään läpi etävastaanoton periaatteet.

Mitä on luvassa?

Etäryhmässä on kuusi tapaamiskertaa ja osallistuja voi itse valita, kuinka monelle kerralle osallistuu. Jos mielii tekevänsä pitkäkestoisia elintapamuutoksia, suositellaan osallistumista kaikille kuudelle kerralle. Jokaisessa teemassa aihealuetta käydään monipuolisesti läpi ja hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi ryhmäkerroilla on mukana myös kuntien ja yhdistysten ammattilaisia. 

Ryhmäkerrat ovat pääasiassa tiedon jakamista, mutta sen lisäksi niissä tehdään matalan kynnyksen osallistavia tehtäviä. Tehtäviin voi osallistua oman halunsa mukaan pohtimalla niitä itsekseen tai jakamalla kokemuksiaan chatissa tai kommentoimalla ääneen.  

Elintapaohjauksen teema jatkuu pitkin vuotta Oma Hämeessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kunta-alan ammattilaisille järjestetään maaliskuussa ravitsemushoidon koulutus. Myöhemmin keväällä ja syksyn aikana ammattilaisten on mahdollista osallistua puheeksi oton ja eri elintapateemojen koulutuksiin.

Koulutukset perustuvat uusiin suosituksiin ja teemoihin, joita on noussut esille ammattilaisille toteutetussa kyselyssä. Koulutusten tarkoituksena on lisätä hyvää elintapojen puheeksi ottoa ja antaa sitä myöden laadukasta elintapatietoutta asukkaille.

Vauva nukkuu.

Parolan neuvolan puhelinaika muuttuu 1.3. alkaen

UUTINEN / 27.02.2024

Uusi puhelinaika on ma–pe klo 12–13.

Vauva nukkuu.

Parolan neuvolan puhelinaika muuttuu 1.3. alkaen

UUTINEN / 27.02.2024

Uusi puhelinaika on ma–pe klo 12–13.

Vauva nukkuu.

UUTINEN / 27.02.2024

Parolan neuvolan puhelinaika muuttuu 1.3. alkaen

Uusi puhelinaika on ma–pe klo 12–13.

Hattulassa sijaitsevan Parolan neuvolan terveydenhoitajat tavoitat seuraavista numeroista:

  • Äitiys- ja lastenneuvola (lapset 0–3 vuotta): 050 416 6684
  • Äitiys- ja lastenneuvola (lapset 0–3 vuotta): 050 416 6277
  • Lastenneuvola (4–6 vuotiaat lapset): 050 416 6809

Kuvituskuva nukkekodista jossa pahoinpidelty naisnukke ja huonekaluja heiteltynä

Lähisuhdeväkivaltatyö vahvistuu ja yhtenäistyy Oma Hämeessä

UUTINEN / 27.02.2024

Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivalta.

Kuvituskuva nukkekodista jossa pahoinpidelty naisnukke ja huonekaluja heiteltynä

Lähisuhdeväkivaltatyö vahvistuu ja yhtenäistyy Oma Hämeessä

UUTINEN / 27.02.2024

Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivalta.

Kuvituskuva nukkekodista jossa pahoinpidelty naisnukke ja huonekaluja heiteltynä

UUTINEN / 27.02.2024

Lähisuhdeväkivaltatyö vahvistuu ja yhtenäistyy Oma Hämeessä

Oma Hämeeseen on perustettu lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö. Se tarjoaa neuvontaa ja tukea ammattilaisille, tukee ja ohjaa asiakkaita lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tilanteissa ja koordinoi lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää työtä Kanta-Hämeessä. Yksikkö työskentelee väkivallan eri osapuolien kanssa työparityönä ammattilaisten kanssa. 

– Lähisuhdeväkivalta on viheliäinen ilmiö, joka on syvällä suomalaisuudessa ja periytyy herkästi sukupolvelta toiselle. Siihen liittyy häpeää, joka voi vaikeuttaa avun hakemista. Suunnitelmalliseen lähisuhdeväkivaltatyöhön panostaminen on kannattavaa, perustelee Ankkurin ja lähisuhdeväkivaltatyön johtaja Janne Yrjölä

Kanta-Hämeessä lähisuhdeväkivaltaan resurssointi on nähty tärkeäksi jo vuosia. 

– Lähisuhdeväkivallan alitunnistaminen palveluissa aiheuttaa epäinhimillisen ja kalliin kehän. Tutkimusten mukaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneet käyttävät runsaasti sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluita, mutta väkivalta juurisyynä ei välttämättä missään vaiheessa tule ilmi, toteaa lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Satu Lyytinen

Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivalta 

Lähisuhdeväkivaltatyö Kanta-Hämeessä saa tukea myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen avainhenkilömallista. Oma Häme on valittu mukaan THL:n pilottiin vuodelle 2024. Malli on ollut maakunnassa käytössä vaihtelevasti jo aiemminkin, mutta nyt menetelmä on tarkoitus vakiinnuttaa toimivaksi käytännöksi koko hyvinvointialueella. Pilotin aikana lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijat ja Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry järjestävät avainhenkilökoulutusta Oma Hämeen työntekijöille. 

– Keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen niin, että he osaavat tunnistaa ja puuttua lähisuhdeväkivaltaan osana normaalia työtään. Tähän asti palveluiden hajanaisuus ja palveluketjujen puutteet ovat voineet johtaa siihen, etteivät väkivallan osapuolet ole saaneet apua oikea-aikaisesti, Satu Lyytinen taustoittaa. 

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö toimii arkisin virka-aikana. Palvelu koskee kaikki ikäryhmiä ja kaikkia Kanta-Hämeen alueen asukkaita. Akuuteissa väkivaltatilanteissa tulee olla yhteydessä hätänumeroon tai Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. 

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö p. 03 629 6562 (arkisin klo 8–15) 

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys p. 03 629 6560 (avoinna 24/7) 

Hätänumero 112 

Viipurintien terveysasemalla pääsee fysioterapeutin suoravastaanotolle.

Fysioterapeuttien suoravastaanotto aloitetaan Hämeenlinnan Viipurintien terveysasemalla

UUTINEN / 27.02.2024

Asiakkaan on mahdollista päästä fysioterapeutille ilman lääkärikäyntiä.

Viipurintien terveysasemalla pääsee fysioterapeutin suoravastaanotolle.

Fysioterapeuttien suoravastaanotto aloitetaan Hämeenlinnan Viipurintien terveysasemalla

UUTINEN / 27.02.2024

Asiakkaan on mahdollista päästä fysioterapeutille ilman lääkärikäyntiä.

Viipurintien terveysasemalla pääsee fysioterapeutin suoravastaanotolle.

UUTINEN / 27.02.2024

Fysioterapeuttien suoravastaanotto aloitetaan Hämeenlinnan Viipurintien terveysasemalla

Hämeenlinnassa Viipurintien terveysasemalla on mahdollista päästä suoraan fysioterapeutille ilman erillistä lääkärikäyntiä. Tarkoituksena on saada asukkaille tapaturmattomissa tuki- ja liikuntaelinoireissa helpotusta mahdollisimman oikea-aikaisesti. Asiakas saa siis ilman välikäsiä yhteyden ammattilaiseen, joka kykenee parhaiten vastaamaan hänen tarpeeseensa tai terveyteen liittyvään huoleen.

Fysioterapeutin suoravastaanotto alkaa Viipurintien terveysaseman tiimissä 2. Aloitusajankohta on maanantai 4.3.2024. Tiimiin 2 kuuluvat sukunimensä mukaan Kot-Puk -alkuiset asukkaat. Tiimi 2:n takaisinsoittovalikkoon tulee muutoksia 4.3.2024, joten puhelun alussa kuultava nauhoite kannattaa kuunnella tarkasti. Kuntoutuksen puheluihin ja muihin toimintatapoihin liittyen muut Viipurintien terveysaseman tiimit ja Hämeenlinnan lähiasemat jatkavat toimintaansa kuten aiemminkin.

Fysioterapeuttien suoravastaanottoa on ennen Viipurintietä pilotoitu Janakkalassa.

Katso tästä Janakkalan pilotin video.

Kuuntele Oma Hämeen Muutospodin podcast-jakso aiheesta.
 

Hoitaja taluttaa vanhusta.

Uuden ikäihmisten palveluasumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella

UUTINEN / 26.02.2024

Eedilän asukaat muuttavat uudisrakennukseen Opintielle talon valmistuttua.

Hoitaja taluttaa vanhusta.

Uuden ikäihmisten palveluasumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella

UUTINEN / 26.02.2024

Eedilän asukaat muuttavat uudisrakennukseen Opintielle talon valmistuttua.

Hoitaja taluttaa vanhusta.

UUTINEN / 26.02.2024

Uuden ikäihmisten palveluasumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella

Uuden ikäihmisten asumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella kevään aikana. Oma Häme on solminut sopimuksen Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n kanssa, joka vastaa yksikön rakentamisesta. Uudistalon arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2025 puolivälissä. Oma Häme tulee vuokraamaan tilat yhtiöltä käyttöönsä.
 
Opintielle sijoittuvaan uuteen rakennukseen tulee 47 asuntoa, jotka kaikki ovat vuokra-asuntoja. Kaikissa asunnoissa on oma kylpyhuone, pieni keittiö ja säilytystilaa, mikä mahdollistaa asumisen erilaisten palveluiden turvin. Rakennuksessa on myös yhteisiä tiloja, kuten ruokasaleja ja olohuoneita. Rakennuksessa on myös tilat päivätoiminnalle ja kuntosalille.
 
Uudisrakennushanke sisältyy Oma Hämeen tämänhetkiseen suunnitelmaan, jonka mukaan ympärivuorokautisen hoivan peittävyys ikäihmisten palveluissa laskee kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Uudisrakennus korvaa Lopella hoivakoti Eedilän, jonka tilat eivät vastaa nykyaikaisia asumisen, hoidon ja kuntoutuksen tarpeita. Vanhan Eedilän asukkaat muuttavat uuteen rakennukseen sen valmistuttua.
 
– Hyvä, että hanke käynnistyy nyt. Saamme siten Lopelle asianmukaiset ja toimivat tilat ikääntyneiden asumispalveluihin. Uskon, että tämä osaltaan auttaa myös henkilöstön rekrytointia, sanoo ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Jorma Haapanen.
 
ARAn rahoittaman hankkeen valmistelu on käynnistetty jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä kunnilta hyvinvointialueelle. Lopen kunta käynnisti uuden ikääntyneiden palveluasumisen yksikön suunnittelun vuonna 2021, jolloin kumppaniksi valittiin Suomen Hoiva ja Asunto ja rakennuspaikaksi Opintiellä sijaitseva tontti. Oma Häme on jatkanut suunnittelua yhteistyössä Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n kanssa.

Sisältöjulkaisija

Artikkelit

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Riitta Kilpinen (vas.), Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni kehuvat Uranuskotia erinomaiseksi työpaikaksi.


Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta. Keskimääräinen jonotusaika on alle minuutin ja asia hoituu keskimäärin 16 minuutissa.

Sairaanhoitaja Janni Järvi istuu rennosti sohvalla ja naputtelee läppäriään. Eilen hän on ollut terveysasemalla kohtaamassa asiakkaita, kun taas tänään on vuorossa etätyö sairaanhoitaja-chatin digisairaanhoitajana. Kaikki chatin kuudesta hoitajasta tekevät 50 % työtä terveysasemalla ja 50 % chatissa.  

Tällä kertaa Järven chat-vastaanotolle tulee asiakas, joka epäilee silmässään silmätulehdusta. Järvi pyytää asiakasta ottamaan kuvan silmästään ja konsultoi lääkäriä. Pian asiakas on jo saanut reseptin ja kiittää Järveä. Aikaa vastaanottoon on kulunut vain 10 minuuttia. Molemmille jää hyvä mieli ripeästä ja mukavasta hoitotapahtumasta. 

– Positiivinen palaute on ollut runsasta. Tässä työssä saa paljon enemmän palautetta kuin terveysasematyössä ja on palkitsevaa, kun se on niin positiivista. Yli 90 prosenttia palautteista on ollut hyvää, Järvi kertoo.

Suuri suosio – keskimääräinen jonotusaika kuitenkin vain alle minuutin

Kesäkuussa avattu sairaanhoitaja-chat on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Marraskuussa asioinnissa koettiin huippu: yli 1 500 asiakasta. Alkusyksystä luku oli vasta noin 900 kuukaudessa. Nousseet luvut kertovat kiinnostuksesta ja tarpeesta digitaalisia palveluita kohtaan. 

Sairaanhoitaja-chatissa hoidetaan asioita, jotka eivät edellytä käyntiä paikan päällä. Yleisimmin yhteydenotot koskevat flunssaa, lapsen sairastumista, virtsatietulehdusta, seksitautia tai sairausloman tarvetta. Myös asiakkaalle 24/7 käytössä olevat Omaolon oirearvioista poimitaan ne, jotka sopivat chatissa hoidettavaksi. Näin asiakas saa nopeammin vastauksen ja ratkaisun huoleensa. 

Yhteyden saaminen ammattilaiseen on nopeaa: keskimääräinen odotusaika chatissa on 58 sekuntia. Ennen chatin aloittamista, vahvan tunnistautumisen jälkeen, asiakas ohjautuu esitietolomakkeelle. Lomakkeella tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti.

– Esitietolomake auttaa paljon ja säästää työaikaa. Esitietolomakkeella asiakas on vastannut jo valmiiksi kysymyksiin, jotka pitäisi joka tapauksessa kysyä. Sen täyttämistä ei siis kannata jättää väliin, Järvi muistuttaa. 

Keskimääräinen chatin kesto on 16 minuuttia. Se on vähän, kun vertaa terveysasemalla käyntiin kuluvaa aikaa. 

Järvi kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä digipalveluiden kautta. Etänä asioiden kysyminen voi olla joskus helpompaa. Kun ottaa ajoissa yhteyttä, se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Asiat kyllä hoidetaan ja tarvittaessa ohjataan asiakas oikean hoidon piiriin.  

Vastuuta ja nopeita päätöksiä

Sairaanhoitaja-chatissa sairaanhoitajan rooli korostuu, kun sairaanhoitaja tekee itsenäisesti päätöksiä ja vain tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

Chatissa on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 6 hoitajaa ja yksi lääkäri. Haastavissa tilanteissa tiimi tukee toisiaan: kollegoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja.

Erityisesti vakavien sairauksien epäilyissä tarvitaan ammattitaitoa, ja hoitajan vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja siirtää potilas oikean asiantuntijan hoitoon. Järvi kertoo esimerkin tapauksesta, jossa potilas ohjattiin vakavan sairauden epäilyn vuoksi päivystykseen. Siinä tarvittiin rautaista ammattitaitoa: osattiin kysyä oikeat kysymykset ja nähtiin riski.

– Kun asiakasta ei näe kasvokkain, pitää kysellä enemmän. Pyydämme usein kuvia, sillä ne auttavat tilanteen arvioimisessa.

Chat-keskusteluja voi olla yhdellä hoitajalla samaan aikaan auki jopa kuusi kappaletta. Mitä sellaisen määrän voi hallita?

– Chatin henkilökunnalta vaaditaan kykyä hoitaa useampaa asiaa yhtä aikaa, rohkeutta tehdä päätöksiä, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, Järvi kertoo.

Syrjäyttävätkö digipalvelut perinteiset vastaanotot?

Digityö on moderni työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se ei korvaa perinteisiä palveluita, vaan toimii rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

– Etäasiointi soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa fyysinen vastaanotto ei ole välttämätön. Suuri osa terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on kuitenkin mahdollista toteuttaa ilman fyysistä vastaanottoa, digitaalisen sote-keskuksen johtaja, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo. 

Kun osa vastaanotoista hoidetaan etänä, jää enemmän aikaa kohdata terveysasemalla niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista. Etäasiointi tarjoaa myös mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn, kun neuvoa voi kysyä helposti ja nopeasti chatin kautta. Ikäihmisten ja kotihoidon potilaidenkin elämää helpottaa se, ettei tarvitse joka kerta asioida fyysisesti terveysasemalla. 

Järvi sulkee läppärinsä ja lähtee juoksulenkille. Etätyö vapauttaa aikaa iltaan, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Seuraavana päivänä on taas mukavaa kohdata asiakkaita terveysasemalla. 

– Vaihteleva työ antaa voimaa. Digipalveluiden puolella on innostavaa, kun koko ajan tulee jotain uutta. Kevään aikana chatin aukioloaikoja on muuten tarkoitus laajentaa myös iltoihin, Järvi huikkaa vielä lopuksi.

Digipalveluita kehitetään Oma Hämeessä aktiivisesti. Lokakuussa 2023 lanseerattiin itse kehitetty Oma Häme -sovellus. Oma Häme -sovelluksesta löytyvät kaikki digitaalisen sote-keskuksen palvelut, eli chatit, videovastaanotot ja linkitys Omaolo-palveluun. Sovelluksella voi lisäksi mm. tarkastella ajanvarauksia ja ammattilaisen kirjauksia, asioida toisen puolesta ja hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi/sovellus. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Lue myös: 5 vinkkiä etävastaanotolle
Lue myös: Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan


 

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella järjestetään Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä torstaina 21. maaliskuuta. Uusi ravitsemushoitosuositus julkaistiin keväällä 2023. Ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon toteuttamista ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ravitsemushoitoa ja siihen liittyviä käytäntöjä osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta.

Koulutuspäivä kokoaa yhteen ravitsemushoitoon osallistuvia ammattilaisia ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoita. Päivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueellamme ja tukea ammattilaisia kantahämäläisten ravitsemusterveyden edistämisessä.

Uusi ravitsemushoitosuositus -päivä on suunnattu kaikille hyvinvointialue-, kunta- ja sote-toimijoille. Se koskettaa niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, potilas- ja asukasruokailun toteuttamisesta vastaavia sekä päättäjiä. Koulutus sopii myös oppilaitoksille, mm. sote-opiskelijoille. Kaikki ravitsemusterveyden edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan. Tilaisuus on maksuton niin lähi- kuin etäosallistujille.

Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Koulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 9.30–15.00.

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimii aluehallituksemme puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Puhujina mm. Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM ja Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto sekä Oma Hämeen omat ammattilaiset.

Koulutuksen aamupäivä kohdentuu ravitsemushoitoon ja sen edistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Iltapäivällä aiheena on väestön ravitsemusterveyden edistäminen.

Ohjelma

9.30–10: Aamukahvi ja pientä suolaista. Linjat auki.
10–10.10: Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd) avaa tilaisuuden
10.10–10.30 Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteet ja keskeinen sisältö. Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
10.30–10.50: Eri ammattilaisten rooli potilaan ravitsemushoidossa, Soile Ruottinen, erityisasiantuntija, VRN
10.50–11.10: Toimintakorttien esittely työn tueksi, ravitsemusterapeutti Noora Toivonen ja ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
11.10-11.30: Tauko ja tilaa kysymyksille
11.30–11.50: Käytännön kokemuksia kentältä: OmaHämeen ammattilaisen puheenvuoro
11.50–12.10: OmaHämeen palvelut ja materiaali työn tukena, elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää ja ravitsemusterapeutti Noora Toivonen
12.15–13.15: Lounas (omakustanteinen)
13.15–13.40: Hyvinvointialueen yhtenäinen ravitsemuskäsikirja, ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
13.40–14.00 Ravitsemusterveyttä edistetään vaikuttavasti yhteistyössä, Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM
14.00–14.20 Ravitsemusterveyden edistäminen OmaHämeessä, kehittämispäällikkö Tuula Salminen
14.20–15.00: Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola
Etkö pääse koulutukseen? Esitysten materiaali toimitetaan kaikille koulutukseen ilmoittautuneille.

Lämpimästi tervetuloa! Varaa paikkasi nopeasti, lähiosallistujia koulutukseen mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Muista valita tarvittaessa erityisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjeet saapumiseen löydät tiedotteen lopusta.

Lisätietoa: Noora Toivonen, ravitsemusterapeutti, puh. 040 610 2383

Hanna Viitakangas, ravitsemussuunnittelija, puh. 040 486 0798

Oma Hämeen henkilöstö: Ilmoittaudu mukaan Hertassa, koulutuskalenterin kautta. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Organisaation ulkopuolinen henkilö: Ilmoittautuminen sekä ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Ahveniston luentosali sijaitsee Kanta-Hämeen keskussairaalalla rakennuksessa A (keltainen rakennus) 3 krs. Sisäänkäynti ovesta AB.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellinen sosiaalityö on tapa tehdä sosiaalityötä, jossa kiinnostuksen kohteena on yksilön sijaan koko yhteiskunta ja ympäristö, jossa elämme sekä vuorovaikutus näiden kahden välillä. Millaisissa rakenteissa elämme, millaisten normien keskellä toimimme, miten lainsäädäntö vaikuttaa arkeemme, mitä muutostarpeita rakenteissamme on? Miten luomme hyvinvointialueestamme paremman paikan elää? Keskeistä tässä työssä ovat arvot ja etiikka – ja se että luomme yhdessä hyvän hyvinvointialueen kaikille Kanta-Hämeen asukkaille. 

Näitä ja monia muita eettisiä peruskysymyksiä pohdimme ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä 20.3.2024. Teams-alustalla järjestettävä päivä rakentuu kahdesta eri osuudesta. Aamupäivällä klo 9–11 saamme vieraaksi sosiaalisessa mediassa tilastotietoa popularisoineen Stina Oksan STM:stä, sosiaalihuollon kohtuuttomia tapauksia tutkineen professori emerita Anna Metterin ja työelämäprofessori Juha Kaakisen.

Iltapäivän osuudessa klo 13–15.30 puolestaan pohditaan päivän teemaa otsikolla ”Poliittiset päättäjät rakenteellisen sosiaalityön kumppaneina”. Politiikkastudiossa keskustelemassa ovat Oma Hämeen aluehallituksen pj. Kaisa Lepola, aluevaltuutettu Juhani Lehto, aluevaltuutettu Kristiina Ruuskanen ja aluevaltuuston varajäsen Sirpa Ylikerälä. 

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Linkki tapahtumaan

Lisätietoja:

Katri Pellinen
Erityisasiantuntija
Sosiaalihuolto 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Puh. 040 670 6238
katri.pellinen@omahame.fi

Anu Ropponen
Rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija
Kanta-Hämeen RRP2 Syli -hanke, Suomen kestävän kasvun ohjelma
Puh. 040 353 2329
anu.ropponen@omahame.fi

Seija Junno
Kehittämispäällikkö
Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
Puh. 050 599 6415 
seija.junno@pikassos.fi 

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Maksuton ja avoin koulutus sekä yksityisille että julkisille palveluntuottajille.

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Maksuton ja avoin koulutus sekä yksityisille että julkisille palveluntuottajille.

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Paikka: Teams

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontayksikkö järjestää koulutusta omavalvontasuunnitelmien laatimiseen. Koulutus on maksuton ja se on avoin sekä julkisille että yksityisille palveluntuottajille. Koulutuksessa käydään läpi omavalvontasuunnitelman laatimisen perusteet sekä keskeiset sisällöt. 

Seuraava koulutus järjestetään:
•    ke 13.3. klo 10–12

Koulutukset ovat samansisältöisiä ja ne järjestetään Teams-yhteydellä. Kouluttajana toimii valvontakoordinaattori Jenna Syrjälä. Yksityiset palveluntuottajat voivat osallistua koulutukseen ilmoittautumalla Oma Hämeen koulutuskalenterin kautta. Etsi koulutus päivämäärän perusteella ja aloita klikkaamalla punaista kalenterinappia koulutuskalenteri-sivun oikeassa yläkulmassa. 

Lisätietoa: Jenna Syrjälä, jenna.syrjala[at]omahame.fi, p. 040 704 0581
 

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta verkossa

/ 28.02.2024, klo 17-19

Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutossuunnitelmista keskustellaan asukkaiden kanssa ennen päätöksentekoa.

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta verkossa

/ 28.02.2024, klo 17-19

Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutossuunnitelmista keskustellaan asukkaiden kanssa ennen päätöksentekoa.

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta verkossa

/ 28.02.2024, klo 17-19

Paikka: Teams-tapahtuma

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta verkossa

/ 28.02.2024, klo 17-19

Paikka: Teams-tapahtuma

Aluevaltuusto tekee päätöksen palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta. Helmikuun aikana asukkaiden kanssa käydään suunnitelmasta aktiivista keskustelua. Asukkailla on useita tapoja ja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja vaikuttaa tuleviin päätöksiin.

Oma Häme järjestää neljä asukastilaisuutta, joista viimeisin järjestetään verkossa Teamsilla keskiviikkona 28. helmikuuta klo 17–19. Liity tilaisuuteen tämän linkin kautta

Tilaisuudessa voi esittää omia kysymyksiä chatin kautta.  

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista


 

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 13.02.2024, klo 17.00

Vuoden ensimmäistä valtuustokokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 13.02.2024, klo 17.00

Vuoden ensimmäistä valtuustokokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 13.02.2024, klo 17.00

Paikka: HAMKin audiotorio, Forssa + verkko

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 13.02.2024, klo 17.00

Paikka: HAMKin audiotorio, Forssa + verkko

Kanta-Hämeen aluevaltuusto pitää vuoden ensimmäisen kokouksensa 13. helmikuuta Forssassa, HAMKin audiotoriossa (Wahreninkatu 11). 

Aluevaltuusto käsittelee kokouksessa hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa ja päättää tukipalveluiden yhtiöittämisestä.  

Lisäksi HAMK:n auditoriossa pidettävässä kokouksessa tehdään henkilövalintoja ja käsittelyssä on useampi vastaus valtuustoaloitteisiin. Kokouksen esityslista 

Kokousta voi seurata suorana klo 17 alkaen Oma Hämeen Youtube-kanavalta. Seuraa kokousta suorana verkosta

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 19.12.2023, klo 14:00

Vuoden viimeistä valtuustokokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 19.12.2023, klo 14:00

Vuoden viimeistä valtuustokokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 19.12.2023, klo 14:00

Paikka: Ahveniston luentosali, Hämeenlinna + verkko

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 19.12.2023, klo 14:00

Paikka: Ahveniston luentosali, Hämeenlinna + verkko

Aluevaltuusto pitää vuoden viimeisen kokouksensa Hämeenlinnassa 19. joulukuuta. Kokouksessa päätetään hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta sekä palveluverkon määritysperiaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. 

Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta

Lue tiedote aluevaltuuston seminaarista, jossa pohjustettiin joulukuun kokouksen päätöksiä