Murupolku

Sisältöjulkaisija

Kirjekuoria pinossa.
UUTINEN
28.05.2024

Ikäihmisten palveluiden laskutus on viivästynyt

Asiakkaita on informoitu suoraan.

Kirjekuoria pinossa.

Ikäihmisten palveluiden laskutus on viivästynyt

UUTINEN / 28.05.2024

Asiakkaita on informoitu suoraan.

Kirjekuoria pinossa.

UUTINEN / 28.05.2024

Ikäihmisten palveluiden laskutus on viivästynyt

Ikäihmisten palveluiden asiakasmaksuihin tuli useita muutoksia alkuvuodesta. Sen vuoksi kaikille asiakkaille on tehtävä uudet maksupäätökset. Niiden tekeminen on iso urakka ja se viivästyttää laskutusta. Oma Häme on tiedottanut asiakkaita viivästyksestä suoraan sekä tammikuussa että nyt toukokuussa.

Tulotietoihin perustuvia asiakasmaksuja (esimerkiksi säännöllinen kotihoito ja pitkäaikaiset asumispalvelut) ei ole voitu laskuttaa lainkaan ennen kuin uudet maksupäätökset on saatu tehtyä. Osan asiakasryhmien osalta tämä työ jatkuu edelleen. 

Suuren asiakasmäärän vuoksi Oma Häme ei ole pystynyt laskuttamaan kaikkia asiakkaita normaalissa aikataulussa, vaan laskutus on viivästynyt. Joistakin palveluista laskutetaan kerralla useamman kuukauden ajalta, minkä vuoksi asiakas voi saada normaalia isomman laskun.

Asiakkaalla on mahdollisuus pyytää laskulle lisää maksuaikaa, jos sitä tarvitaan. Eräpäivän siirtämiseksi tulee olla yhteydessä Sarastian asiakaspalveluun p. 020 6399 400 tai www.sarastia.fi.

Oma Häme pahoittelee laskujen viivästymistä ja siitä mahdollisesti aiheutunutta haittaa.

ambulanssi ulkona tallinoven edessä
UUTINEN
28.05.2024

Oma Häme turvaa koulujen päätösviikonloppua – uutuutena Sosbulanssit Riihimäellä ja Forssassa

Sosbulanssissa työskentelevät ensihoitaja ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä. 

ambulanssi ulkona tallinoven edessä

Oma Häme turvaa koulujen päätösviikonloppua – uutuutena Sosbulanssit Riihimäellä ja Forssassa

UUTINEN / 28.05.2024

Sosbulanssissa työskentelevät ensihoitaja ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä. 

ambulanssi ulkona tallinoven edessä

UUTINEN / 28.05.2024

Oma Häme turvaa koulujen päätösviikonloppua – uutuutena Sosbulanssit Riihimäellä ja Forssassa

Nuorten kouluvuoden päättämisjuhlintaa valvotaan tehostetusti koko maakunnan alueella lauantaina 1.6. Viranomaiset vahvistavat yhteistoimintaa illan aikana Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Forssassa sekä alueiden seutukunnissa. Toimintoja on tehostettu ensihoidon ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen yksiköissä. Sosbulanssi-yksikkö työskentelee rinnakkain Ankkuri-partioiden kanssa ja tarttuu mahdollisiin häiriötilanteisiin moniammatillisella otteella.

Sosbulanssit siellä missä nuoretkin 

Uutena kokeiluna on Riihimäelle ja Forssaan perustettu kaksi Sosbulanssi-yksikköä, jotka keskittyvät nuorten tilanteiden selvittelyyn omilla alueillaan.  

– Yksiköt pyrkivät olemaan läsnä ja tavoitettavissa siellä, missä nuoria liikkuu. Ne pystyvät tarjoamaan apua matalalla kynnyksellä sekä arvioimaan yksittäisten nuorten kohdalla esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kiireellisten palveluiden tarvetta, kertoo ensihoitopalveluiden tulosaluejohtaja Lasse Hakala

Sosbulanssissa työskentelevät ensihoitaja ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä. 

Hämeenlinnan seudulla sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät työskentelevät Hämeenlinnan poliisiasemalla, josta käsin selvitellään Hämeenlinnan ja seutukuntien nuorten tilanteita.  

Yhteistyökutsu vanhemmille ja muille toimijoille 

Perinteisesti koulujen päätösviikonloppu on ollut kiireistä kaikille viranomaisille, niin ensihoidossa, sosiaali- ja kriisipäivystyksessä kuin poliisissa. Viranomaisten aikaa kuluu paljon vanhempien tavoitteluun sekä nuorten kuljettamiseen esimerkiksi yhteispäivystykseen tai kotiin. 

Nyt palveluita halutaan viedä lähemmäs nuoria ja pyrkiä hyvässä yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa hoitamaan mahdollisia ongelmatilanteita. 

– Tärkeä muistutus meille kaikille on se, että tämä on yhteinen asia. Nuorten turvallisesta illanvietosta on tärkeä huolehtia yhdessä. Toivomme, että vanhemmat sopivat illan pelisäännöt yhdessä nuorensa kanssa. Vanhempien tulee tietää, missä oma lapsi kulkee ja kenen kanssa, sanoo päivystyksellisten sosiaalipalveluiden vs. tulosaluejohtaja Janne Yrjölä

Vanhempien tulee olla tavoitettavissa ja vastata tuntemattomaan numeroon sekä olla valmiudessa hakemaan nuori kotiin tai lähteä esimerkiksi sairaalaan, jos lapsi on sinne päihtymyksen vuoksi kuljetettu. 

Hätätilanteessa soita hätäkeskukseen 

Hätätilanteessa on tärkeää soittaa hätäkeskukseen 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen ja kutsuu tehtävälle tarvittavat viranomaiset.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaslinjalle p. 03 629 6560 voi myös soittaa ympäri vuorokauden (24/7). 

UUTINEN
25.05.2024

Palokuntien SM-kilpailuissa uusimpia sammutustekniikoita – Tärkeää, että oppi leviää kentälle

Tämän vuoden kilpailun teemana oli tulevaisuuden pelastajat.

Palokuntien SM-kilpailuissa uusimpia sammutustekniikoita – Tärkeää, että oppi leviää kentälle

UUTINEN / 25.05.2024

Tämän vuoden kilpailun teemana oli tulevaisuuden pelastajat.

UUTINEN / 25.05.2024

Palokuntien SM-kilpailuissa uusimpia sammutustekniikoita – Tärkeää, että oppi leviää kentälle

Palokuntien suomenmestaruudesta kisattiin lauantaina Hämeenlinnassa teemalla tulevaisuuden pelastajat. Helteisessä säässä rehki kymmeniä joukkueita eri puolilta Suomea. Itse kilpailun lisäksi tärkeää on koulutuksellinen näkökulma.

Palokuntien SM-kilpailut järjestettiin Ammattiopisto Tavastian kampusalueella Hämeenlinnassa.


Jehumaljaksi kutsuttu, vuodesta 1952 järjestetty palokuntien SM-kilpailu koostuu kolmesta osuudesta: tieto-, taito- ja kalustokilpailuista. Joukkueita oli tänä vuonna yleisessä sarjassa 33 ja veteraanisarjassa 10. Kilpailuyksikköön kuuluu johtaja ja kolme jäsentä.

Kalustokilpailussa oli tänä vuonna tehtävä, jossa huoneistopaloa sammutetaan uudella tavalla: ikkunan karmiin porataan reikä, työnnetään suihkuputki läpi ja lasketaan vettä. Sammuttaminen tällä tekniikalla ei edellytä savusukellusta.

– Etenkin maaseudulla voi nykyään olla pulaa savusukelluskelpoisista ihmisistä, ja siksi on kehitetty uusia sammutusmenetelmiä, jotta palo voidaan sammuttaa ulkokautta, taustoittaa kalustokilpailun päätuomari Mikko Eerikäinen Hämeenlinnan VPK:sta.

Huoneistopaloa sammutettiin kisassa uudella tavalla, joka ei edellytä savusukellusta.


Kanta-Hämeen pelastusjohtaja Petri Talikka myhäili tyytyväisenä kisapaikalla Ammattiopisto Tavastian kampusalueella. Radat saivat kehuja kilpailijoilta, ja niissä saatiin hyvin parhaat joukkueet esille.

– Kilpailun iso merkitys on se, että jalkautamme osaamista kentälle. Kun täällä tehdään mahdollisimman oikeaoppiset suoritukset, väki vie opit ja kokemukset mukanaan omille toiminta-alueilleen.

Taitokilpailussa piti sammuttaa palava sähköauto. Se vaatii uudenlaisia taitoja.


Myös järjestelytoimikunnan projektipäällikkö, pelastuspäällikkö Olli Heikkilä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta muistuttaa, että niin toimintaympäristö, ohjeistukset kuin sammutustekniikat ja -taktiikat muuttuvat. On siis tärkeää olla ajan hermolla ja pystyä reagoimaan muutoksiin asianmukaisesti.

Heikkilä kiittää kisojen järjestelytehtäviin osallistuneita paria sataa henkilöä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta ja Kanta-Hämeen alueen sopimuspalokunnista.

– Saimme vapaaehtoisia liikkeelle jopa yli odotusten. Kaikki ovat olleet hyvällä mielellä töissä.

Naantalin VPK:n joukkue kalustokilpailun suorituksen jälkeen. – Ei mennyt hyvin, mutta ei ihan huonostikaan, kuului analyysi.
Joukkueet odottivat kilpailuvuoroaan varjossa lepäillen.
Tosifanit. Anjalan VPK:n kannattajia tuli Hämeenlinnaan yhteiskuljetuksella. Mikko Korpela, Ritva Korpela ja Marja Danielsbacka jännittivät voittaako Anjala tänäkin vuonna.

Lisätietoa kilpailusta ja tulokset löytyvät Suomen Palopäällystöliiton sivuilta.
 

Psykologi Sanna Autio istuu pöydän ääressä ja hymyilee katsojalle.
UUTINEN
24.05.2024

Sanna Autio valitsi vakipaikan Oma Hämeestä – etäpsykologien rekrytointi toi hyvän hakijavirran

Yhteistyö oppilaitosten ja huoltajien kanssa on tärkeää.

Psykologi Sanna Autio istuu pöydän ääressä ja hymyilee katsojalle.

Sanna Autio valitsi vakipaikan Oma Hämeestä – etäpsykologien rekrytointi toi hyvän hakijavirran

UUTINEN / 24.05.2024

Yhteistyö oppilaitosten ja huoltajien kanssa on tärkeää.

Psykologi Sanna Autio istuu pöydän ääressä ja hymyilee katsojalle.

UUTINEN / 24.05.2024

Sanna Autio valitsi vakipaikan Oma Hämeestä – etäpsykologien rekrytointi toi hyvän hakijavirran

– Täällä minulla on tuttu ja kiva työyhteisö, Sanna Autio iloitsee.


Psykologi Sanna Autio aloittaa vakituisessa työssä Oma Hämeen oppilashuollossa elokuussa. Helmikuusta 2023 saakka hän on työskennellyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ostopalvelupsykologina. Elokuusta lähtien hänen työnsä on etätyötä toisen asteen oppilaitoksessa. 

– Koen hyvinvointialueen työnantajana vakaammaksi ja paremmaksi. Tähän asti olen tehnyt aika lyhyitä työpätkiä. Vakituisessa pestissä tietää, että työt jatkuvat, ja se tuo varmuutta elämiseen, Autio taustoittaa valintaansa. 

Psykologeista on pulaa, ja Autiollakin on hakijan markkinat. Hän asuu pääkaupunkiseudulla, mutta valitsi silti työskentelyn Kanta-Hämeessä. 

– Olisin luultavasti saanut lähempää kotiakin vastaavaa työtä, mutta minua houkutteli se, että Oma Häme tarjosi etätöitä. Työskentelen siis jatkossa lähes kokonaan etänä, mikä tuo joustavuutta työhön, ja työmatkoihin käytetty aika vapautuu muuhun elämiseen.  

– Toinen syy valintaani on luonnollisesti se, että täällä minulla on tuttu ja kiva työyhteisö. Lähin työkaverini pysyy samana, ja koska olemme tähänkin asti tehneet yhteistyötä, niin se on etätyössäkin helppoa, Autio ennakoi. 

Kanta-Hämeessä pääsee hyvin koulupsykologille ja -kuraattorille 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella oppilashuollossa hoitoon pääsee sujuvasti, sillä merkittävää jonoa ei ole kuraattoreille eikä myöskään psykologeille. Keväällä Oma Häme rekrytoi psykologeja etätyöhön toiselle asteelle. Kesän jälkeen rekrytointi jatkuu perusasteen kouluihin. 

– Saimme oikein hyvin hakijoita. Psykologirekrytointi todisti, että Oma Hämeellä on hyvä maine – meillä noudatetaan niin terveydenhoitajien, kuraattorien kuin psykologienkin kohdalla mitoituksia ja suosituksia, kertoo palvelupäällikkö Sari Tuomivaara Oma Hämeen perhekeskuspalveluista. 

Etätyöstä saatiin kokemuksia korona-aikana, ja valtakunnallisesti psykologien etätyö on jo arkea. 

– Hakijat kertoivat, että toisen asteen opiskelijat ovat ottaneet etäpsykologipalvelut hyvin käyttöön. On olemassa myös opintoja, jotka suoritetaan pelkästään etänä, joten meidänkin palvelujemme on taivuttava uuteen muotoon. Sekin tosin ilahduttaa, että etäpsykologien paikkoihin valitut ovat valmiita työskentelemään myös lähivastaanotoilla. 

Yhteistyöllä varmistetaan hoidon sujuvuus 

Oma Hämeen oppilashuolto haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta etätyö onnistuu mahdollisimman hyvin. 

– Olemme valmiita monenlaisiin uusiinkin avauksiin. Useampi viimeisimmän rekrytoinnin haastateltavista mainitsi, että oppilaitoksissa ja opiskeluhuollossa tulisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä sekä oppilaitosten henkilöstön että opiskelijoiden huoltajien kanssa, Tuomivaara mainitsee. 

Opiskeluhuoltopalvelujen kehittäminen etenee osana perhekeskuspalvelujen kokonaiskehittämistä. Kanta-Hämeessä on käynnistetty tiivis yhteistyö kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa, jotta lasten, nuorten ja perheiden palvelut olisivat tulevaisuudessa entistä paremmin yhteen sovitettuja ja perheiden kokonaistilanteet huomioivia. Myös etäpsykologin palvelu kiinnittyy perheen muuhun palvelukokonaisuuteen yhteisten toimintamallien rakentamisen kautta.

Häiriötiedote.
UUTINEN
23.05.2024

Häiriö Oma Hämeen järjestelmissä on ohi

Chat-palvelut toimivat taas normaalisti.

Häiriötiedote.

Häiriö Oma Hämeen järjestelmissä on ohi

UUTINEN / 23.05.2024

Chat-palvelut toimivat taas normaalisti.

Häiriötiedote.

UUTINEN / 23.05.2024

Häiriö Oma Hämeen järjestelmissä on ohi

Tiedotetta päivitetty 23.5.2024 klo 13.38

Oma Hämeen järjestelmissä oli aiemmin tänään häiriöitä, joiden vuoksi chat-palvelut jouduttiin sulkemaan. Nyt chatit toimivat taas normaalisti.

Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa!

Henkilö pitää puhelinta käsissään.
UUTINEN
23.05.2024

Oma Hämeessä otetaan vaiheittain käyttöön uusi puhelinjärjestelmä

Ajantasaiset numerot löytyvät palveluiden yhteydestä.

Henkilö pitää puhelinta käsissään.

Oma Hämeessä otetaan vaiheittain käyttöön uusi puhelinjärjestelmä

UUTINEN / 23.05.2024

Ajantasaiset numerot löytyvät palveluiden yhteydestä.

Henkilö pitää puhelinta käsissään.

UUTINEN / 23.05.2024

Oma Hämeessä otetaan vaiheittain käyttöön uusi puhelinjärjestelmä

Ensimmäisenä uusi puhelinjärjestelmä otetaan käyttöön Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

Keskussairaalan palveluissa käytössä olevat takaisinsoittopalveluiden puhelinnumerot eivät muutu. Palveluiden tekstiviestinumerot sen sijaan muuttuvat. Ajantasaiset numerot löytyvät palveluiden yhteydestä. 

Katso linkit palveluihimme

Kuvassa digiopastajia Riihimäen kirjastossa
UUTINEN
22.05.2024

Aktiiviset vapaaehtoiset neuvovat senioreita digiasioissa Riihimäellä

Kotokartanosäätiön digiopastajat neuvovat myös Oma Häme -sovelluksen käytössä.

Kuvassa digiopastajia Riihimäen kirjastossa

Aktiiviset vapaaehtoiset neuvovat senioreita digiasioissa Riihimäellä

UUTINEN / 22.05.2024

Kotokartanosäätiön digiopastajat neuvovat myös Oma Häme -sovelluksen käytössä.

Kuvassa digiopastajia Riihimäen kirjastossa

UUTINEN / 22.05.2024

Aktiiviset vapaaehtoiset neuvovat senioreita digiasioissa Riihimäellä

Kotokartanosäätiön digiopastajat neuvovat myös Oma Häme -sovelluksen käytössä. Sovelluksesta järjestetty teematilaisuus keräsi salin täyteen väkeä Riihimäellä. Valtakunnallista Digitaitoviikkoa vietetään 20.26.5.2024.

Kotokartanosäätiön toiminnanohjaaja Susanna Tuominen on ylpeä ja iloinen vapaaehtoisten digiopastajien ryhmästä. Kuvassa vasemmalta Markku Koivu, Timo Prinkkilä, Tapio Nylander ja Olli Ikonen.


Riihimäen pääkirjaston monitoimitilasta kuuluu iloinen puheensorina. Paikalla on Kotokartanosäätiön vapaaehtoisia digiopastajia. He auttavat senioreita digiasioissa maanantaisin kirjastossa ja keskiviikkoisin Kotokartanosäätiön Puistonkulmassa. 

– Ihmisille tulee usein yllätyksenä, että tämä on maksutonta neuvontaa. Järjestämme myös etäopastusta ja kotikäyntejä heille, joiden ei ole mahdollista lähteä liikkeelle. Meillä on huippuporukka, 11 digiopasta, jotka haluavat auttaa, kiittää toiminnanohjaaja Susanna Tuominen Kotokartanosäätiöstä. 

Opastuksissa käyvillä senioreilla on monenlaisia kysymyksiä ja avuntarvetta, jotka liittyvät yleensä puhelimiin ja erilaisiin sovelluksiin. 

– On uuden puhelimen käyttöönottoa, puhelimen päivitystä, salasanaopastusta, sovellusten päivittämistä ja käyttöä. Viimeksi olemme opastaneet esimerkiksi VR:n sovelluksen ja Mobilepayn käytössä, kertovat Tapio Nylander ja Timo Prinkkilä

Olli Ikosella on haastattelun aikaan asiakas, joka huikkaa: 

– On todella hyvä, kun täällä on samaa ikäluokkaa olevat opastajat kuin me opastettavat. He osaavat esittää asiat niin, että ymmärtää. 

Oma Häme -sovelluksesta uusi tilaisuus syksyllä 

Kotokartanosäätiö järjestää henkilökohtaisen digiopastuksen lisäksi teemaopastuksia ja luentoja. Tänä keväänä aiheina ovat olleet muiden muassa lippujen ostaminen netin kautta, valokuvien tallennus ja käsittely sekä tietoturva. 

Yhtenä vierailijana oli projektisuunnittelija Mari Karppinen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. Hän kertoi, miten Oma Hämeen digitaalisia palveluja käytetään, ja esityksen jälkeen oli mahdollisuus testata palvelua omalla laitteella. 

– Sali oli tupaten täynnä tuolloin. Oma Hämeen sovellus ja digitaaliset palvelut kiinnostivat siis kovasti. Järjestämme syksyllä uuden tilaisuuden, Susanna Tuominen kertoo. 

Digiopastajat ovat itsekin käyttäneet Oma Hämeen sovellusta, ja he saivat siihen myös erikseen opastusta Karppiselta. 

– Se on tosi hyvä sovellus, ja kyllä me mainostetaan sitä jatkuvasti. Tärkeää on myös se, että voimme kertoa sovelluksen kehittämisehdotuksia hyvinvointialueelle, he mainitsevat. 

Tuominen kehuu myös Terapianavigaattoria, jonka kautta on vanhustyössä saatu nopeasti apua. 

Digiopastus on win-win-tilanne 

Kotokartanosäätiö on järjestänyt vapaaehtoisille digiopastajille kursseja ja senioreille digiopastuksia vuodesta 2018 saakka. 

Mikä saa opastajat mukaan toimintaan? 

– Kyllä se on antamisen ilo, hyvää palautetta tulee. Ja tässä pysyy itsekin ajan tasalla, kun näitä pohtii, joten kyseessä on win-win-tilanne, Markku Koivu sanoo. 

Perusvireenä on yrittää saada ihmiset oppimaan ja uskaltamaan digimaailmassa. 

– Siinä onnistuttekin erittäin hyvin. Saatte ihmisiä rohkaistua, kehuu Tuominen porukkaansa. 

– Uusia vapaaehtoisia haetaan koko ajan, joten tervetuloa mukaan, hän jatkaa. 

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.
UUTINEN
21.05.2024

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen riskienhallintapolitiikan

Aluehallitus kokoontuu tiivisti vielä ennen kesälomia.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen riskienhallintapolitiikan

UUTINEN / 21.05.2024

Aluehallitus kokoontuu tiivisti vielä ennen kesälomia.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

UUTINEN / 21.05.2024

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen riskienhallintapolitiikan

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen riskienhallintapolitiikan ja merkitsi tiedoksi viime vuoden riskiarvioinnin keskeiset tulokset. Aluehallitus edellyttää riskienhallinnan tarkkaa seurantaa, korjaavia toimenpiteitä ja säännöllistä raportointia. 

Oma Hämeen riskienhallintapolitiikassa kuvataan, mitkä ovat eri hyvinvointialueen toimielinten ja viranhaltijoiden tehtävät ja velvollisuudet riskienhallinnassa. Riskiarvioinnit tehdään hyvinvointialueella kaksi kertaa vuodessa toimi- tulos- ja palvelualuetasoisesti. Tämän lisäksi laaditaan merkittävistä ja laajakantoisista valmistelussa olevista asioista tarvittaessa erillinen riskiarviointi.

Riskienhallinnan käytännön toteutuksesta vastaa riskienhallinnan projektiryhmä, johon kuuluvat riskienhallintapäällikkö ja toimialoittain nimitetyt pääkäyttäjät. Vuoden 2024 alusta riskienhallinta on kuulunut strategia- ja integraatiotoimialaan.

Lisäksi maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen lausunnon vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain 4 §:n luonnokseen, jota sosiaali- ja terveysministeriö on hyvinvointialueilta pyytänyt. Lakiuudistuksessa on tavoitteena tarkentaa vammaispalvelulain soveltamisalaa niin, että se turvaa vammaisten henkilöiden oikeuksia sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja hyvinvointialueiden mahdollisuutta rahoittaa palvelut. Tavoitteena on myös säilyttää vammaispalvelulaki vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina. Soveltamisalan tarkentamisella pyritään varmistamaan lain yhtenäinen soveltaminen ja yhdenvertainen palvelujen saanti eri alueilla.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. toukokuuta. Aluehallitus kokoontuu tiivisti vielä ennen kesälomia ja aluevaltuustolla on kokous kesäkuun 18. päivänä Riihimäellä. 

Aluehallituksen 20.5.2024 kokouksen esityslista

tulta ja palomiehiä SM-kilpailuissa Helsingissä 2023
UUTINEN
21.05.2024

Yleisö on tervetullut seuraamaan – palokuntien suomenmestaruudesta kisataan lauantaina Hämeenlinnassa

Kilpailukeskuksena toimii Ammattiopisto Tavastian kampusalue.

tulta ja palomiehiä SM-kilpailuissa Helsingissä 2023

Yleisö on tervetullut seuraamaan – palokuntien suomenmestaruudesta kisataan lauantaina Hämeenlinnassa

UUTINEN / 21.05.2024

Kilpailukeskuksena toimii Ammattiopisto Tavastian kampusalue.

tulta ja palomiehiä SM-kilpailuissa Helsingissä 2023

UUTINEN / 21.05.2024

Yleisö on tervetullut seuraamaan – palokuntien suomenmestaruudesta kisataan lauantaina Hämeenlinnassa

Palokuntien suomenmestaruudesta kilpaillaan lauantaina 25.5.2024 Hämeenlinnassa. Kilpailun järjestävät Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja Suomen Palopäällystöliitto. Kilpailukeskuksena toimii Ammattiopisto Tavastian kampusalue, osoitteessa Hattelmalantie 8. Tapahtuma alkaa klo 10.30. 

Tämänvuotisena teemana on tulevaisuuden pelastajat. Joukkueita on yleisessä sarjassa 33 ja veteraanisarjassa 10. Kilpailuyksikköön kuuluu johtaja ja kolme jäsentä. Järjestelytehtäviin osallistuu pari sataa henkilöä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta ja Kanta-Hämeen alueen sopimuspalokunnista. Kisan suojelija on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Juha Isosuo

– On hienoa olla mahdollistamassa palokuntakilpailua, jolla on pitkät perinteet. Itse kilpailun järjestämisen lisäksi tärkeää on koulutuksellinen näkökulma. Olemme tuottaneet omaa ja uutta koulutusmateriaalia kilpailun ennakkomateriaaliksi, kertoo järjestelytoimikunnan projektipäällikkö, pelastuspäällikkö Olli Heikkilä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. 

Kilpailun tarkoituksena on kohottaa ja edistää palokuntien tietoja ja taitoja todellisten hälytystehtävien varalle. Tavoite on, että voittamiseen tarvitaan sekä tietoa että taitoa yhdistettynä ripeään suoritukseen. 

Kisa koostuu kolmesta osuudesta 

Jehumaljaksi kutsuttu kilpailu koostuu kolmesta osuudesta: tieto-, taito- ja kalustokilpailusta. Tietokilpailussa kukin kilpailija laatii vastauksensa itsenäisesti sekä henkilökohtaiseen että yksikkökilpailuun. Kilpailuyksikkö suorittaa yhdessä taitokilpailun, jossa arvioidaan yksikön taitoja annettuun tehtävään. Kalustokilpailussa yksikkö suorittaa etukäteen tuntemattomat tehtävät kuin oikean hälytyksen, ja käytetty aika ratkaisee tuloksen. 

Jehumaljalla palkitaan kilpailuyksikkö, jolla on suurin yhteenlaskettu pistemäärä kolmen eri osakilpailun jälkeen. Jehu-nimi tulee Mako Osakeyhtiön moottoriruiskun nimestä. Erilliset moottoriruiskut olivat SM-kilpailujen alkuvaiheessa eli 1950-luvulla palokuntien päätyökaluja. 

Näyttävää seurattavaa yleisölle 

Yleisö on tervetullut seuraamaan ulkona tapahtuvia taito- ja kalustokilpailuja. Kalustokilpailu käydään Tavastia-Areenan viereisellä parkkipaikalla ja taitokilpailu päärakennuksen viereisellä parkkipaikalla.  Veteraanisarjan kalustokilpailu alkaa noin klo 10.30. Yleisen sarjan taitokilpailu alkaa noin klo 10.45 ja kalustokilpailu noin klo 11.30. Palkintojenjako alkaa arviolta klo 16.30. 

– Kilpailusta ei actionia puutu! Kannattaa tulla seuraamaan ja inspiroitumaan lähietäisyydeltä palokuntaharrastuksesta. Vaikka toiminta näyttää vaativalta, mukaan palokuntien toimintaan pääsee matalalla kynnyksellä, Heikkilä innostaa.  

Käsiä ja palapelin paloja.
UUTINEN
20.05.2024

Hämeenlinnan alueen aikuissosiaalityön neuvontapuhelin on suljettu 21.5.

Muiden alueiden neuvontapuhelimet toimivat normaalisti.

Käsiä ja palapelin paloja.

Hämeenlinnan alueen aikuissosiaalityön neuvontapuhelin on suljettu 21.5.

UUTINEN / 20.05.2024

Muiden alueiden neuvontapuhelimet toimivat normaalisti.

Käsiä ja palapelin paloja.

UUTINEN / 20.05.2024

Hämeenlinnan alueen aikuissosiaalityön neuvontapuhelin on suljettu 21.5.

Hämeenlinnan alueen aikuissosiaalityön neuvontapuhelin (p. 03 629 6566) on suljettu tiistaina 21.5. Tarvittaessa voit olla meihin yhteydessä aikuissosiaalityön chatin kautta, joka on auki 21.5. klo 8–10. Kun chat on kiinni, voit jättää meille viestin. Vastaamme viestiisi mahdollisimman pian. Chatin löydät Oma Häme -sovelluksesta ja osoitteesta omahame.fi.

Muiden alueiden neuvontapuhelimet toimivat normaalisti.

Lupiineja maljakossa pöydällä
UUTINEN
20.05.2024

Kesä vaikuttaa Oma Hämeen palveluihin

Tiedot suluista ja supistuksista on koottu omalle sivulle.

Lupiineja maljakossa pöydällä

Kesä vaikuttaa Oma Hämeen palveluihin

UUTINEN / 20.05.2024

Tiedot suluista ja supistuksista on koottu omalle sivulle.

Lupiineja maljakossa pöydällä

UUTINEN / 20.05.2024

Kesä vaikuttaa Oma Hämeen palveluihin

Kesän aikana osa Oma Hämeen neuvoloista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni  muutaman viikon ajan. Myös pienemmillä terveysasemilla on sulkuja aiempien kesien tapaan. Lisäksi esimerkiksi erikoissairaanhoidossa poliklinikkatoimintaa supistetaan useilla erikoisaloilla aiempien kesien tapaan. 

Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja kesällä. Toimintavalmiutta ylläpidetään muun muassa siirtämällä henkilöstöä ja kalustoa tarpeen mukaan eri toimipisteiden välillä.

Lomakauden aikana joitakin hyvinvointialueen palveluita on supistettava, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja tehokas resurssien käyttö. Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista on koottu toimialoittain Kesän poikkeusaukioloajat - sivulle. Tietoja päivitetään tarvittaessa. Ajantasaiset tiedot löytyvät myös palveluiden omilta sivuilta.

Suurin osa Oma Hämeen palveluiden suluista ajoittuu juhannukselta heinäkuun lopulle. Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai ohjeet kesäsulun ajaksi.

Oma Hämeen sovellus on asiakkaiden käytössä läpi kesän. Myös chat-palvelut toimivat normaalisti lomakautena muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Esimerkiksi sairaanhoitaja-chat on avoinna läpi kesän arkisin klo 8–20.  Chat sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä. Pääset chat-palveluihin sivun oikeasta alakulmasta. Lue lisää digipalveluistamme

Jos tilanteesi vaatii kiireellistä hoitoa ja oma terveysasema on suljettuna, soita Päivystysapuun numeroon 116 117. Päivystysapu on avoinna ympäri vuorokauden. Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112. 

Oma Hämeen sydänlogo.
UUTINEN
20.05.2024

Muutoksia ikäihmisten asumispalveluiden yksiköissä

Palvelumuutokset tehdään henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Oma Hämeen sydänlogo.

Muutoksia ikäihmisten asumispalveluiden yksiköissä

UUTINEN / 20.05.2024

Palvelumuutokset tehdään henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Oma Hämeen sydänlogo.

UUTINEN / 20.05.2024

Muutoksia ikäihmisten asumispalveluiden yksiköissä

Ikäihmisten asumispalveluiden yksiköihin tulee muutoksia kevään ja kesän aikana. Muutokset perustuvat aluevaltuuston 9. huhtikuuta tekemään päätökseen palveluverkkomuutoksista.

KuntoTuulian toiminta on siirtynyt 6. toukokuuta Ilveskotiin Hämeenlinnaan. Muuton myötä KuntoTuulian toiminta Hattulassa lakkaa. Muutos on tehty nopeasti, jotta on voitu turvata henkilöstön saatavuus ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin.

Hausjärven alueen resurssivajeen vuoksi myös Helmikodin toiminta lakkaa ennen kesälomakautta. Helmikodin toiminta ja henkilökunta siirtyvät Hausjärvellä Koivumäen asumispalveluyksikköön kesäkuun alkuun mennessä. Pitkäaikaishoivaa tarjotaan jatkossa Koivumäen asumispalveluyksikössä. Lakisääteiset omaishoidon vapaavuorokaudet turvataan asiakkaille Oma Hämeen muissa yksiköissä.

Oma Häme on päättänyt keskittää lyhytaikaista, ympärivuorokautista hoivaa harvempiin yksiköihin henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Tämän vuoksi Amerikan intervalliosasto Forssassa suljetaan kesäkuun lopussa. Toimelan lyhytaikaisyksikkö Lopella on suljettu jo 6. toukokuuta. Lyhytaikaishoidon piirissä oleville asiakkaille on järjestetty hoitojaksot muista yksiköistä.

– Kaikille asiakkaille on turvattu heidän saamansa palvelut muista asumisyksiköistä. Asiakkaisiin on oltu yhteydessä henkilökohtaisesti ja kerrottu näistä muutoksista, kertoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen.

UUTINEN
17.05.2024

Kotihoidon palveluiden yhtenäistäminen etenee – puhelinneuvonta muuttuu Hattulassa ja Janakkalassa

Janakkalassa myös kotihoidon puhelinnumerot muuttuvat 22. toukokuuta.

Kotihoidon palveluiden yhtenäistäminen etenee – puhelinneuvonta muuttuu Hattulassa ja Janakkalassa

UUTINEN / 17.05.2024

Janakkalassa myös kotihoidon puhelinnumerot muuttuvat 22. toukokuuta.

UUTINEN / 17.05.2024

Kotihoidon palveluiden yhtenäistäminen etenee – puhelinneuvonta muuttuu Hattulassa ja Janakkalassa

Kotihoidon palveluiden ja käytänteiden yhtenäistäminen jatkuu Oma Hämeessä. Asukkaiden yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi on kotihoitoon perustettu etä- ja digitiimi, joka vastaa kotihoitoon liittyvistä teknologiapalveluista sekä kotihoidon asiakkaiden ja heidän omaistensa neuvonnasta.

Neuvontavastuu siirtyy etä- ja digitiimille vaiheittain – seuraavaksi vuorossa ovat Janakkalan ja Hattulan kotihoito. Muutos on jo tehty Hämeenlinnassa ja syksyllä vuorossa ovat Riihimäki, Hausjärvi, Loppi ja Forssan seutu. 

Tavallisesti kotihoitoon otetaan yhteyttä, kun tarvitaan hoitoon liittyvää neuvontaa tai halutaan esimerkiksi ilmoittaa käyntien peruuntumisesta. Näiden puheluiden ohjautuessa kotihoidon keskitettyyn etäneuvontaan, vapautuu kotikäyntejä tekeville hoitajille enemmän aikaa kotikäynneille.

Jatkossa kotihoidon päivystyspuhelimiin tulevat puhelut ohjautuvat arkisin klo 7–15.30 keskitettyyn etäneuvontaan, jossa puheluihin vastaavat kotihoidon etä- ja digitiimin hoitajat. Iltaisin sekä viikonloppuisin puhelut ohjautuvat edelleen oman alueen kotihoitoon. Tarvittaessa etäneuvonnasta välitetään asia oman tiimin hoidettavaksi. Asiakkaiden asioista tiedotetaan myös hoitavaa tiimiä. 

Joillain alueilla etäneuvontaan siirtyminen tuo muutoksia kotihoidon puhelinnumeroihin. Janakkalan kotihoidon puhelinnumerot muuttuvat 22. toukokuuta. Muuttuvista numeroista on tiedotettu asiakkaita kotiin jaetulla tiedotteella. Hattulan kotihoidon puhelinnumero ei muutu.

Muistutuksena vielä, että kotihoidon neuvonta on tarkoitettu kotihoidon asiakkaille ja heidän omaisilleen. Yleistä neuvontaa ikäihmisten palveluista ja tukea kotona asumiseen saa ikäihmisten asiakasohjauksesta. 

Ikäihmisten asiakasohjauksen yhteystiedot

 

Oma Hämeen henkilöstöä parveilee Verkatehtaan Lasipihalla henkilöstöpäivillä toukokuussa 2024.
UUTINEN
17.05.2024

Oma Hämeen toiset henkilöstöpäivät täyttivät Verkatehtaan

Sote- ja pelastusalan ammattilaiset olivat koolla viikolla Hämeenlinnassa.

Oma Hämeen henkilöstöä parveilee Verkatehtaan Lasipihalla henkilöstöpäivillä toukokuussa 2024.

Oma Hämeen toiset henkilöstöpäivät täyttivät Verkatehtaan

UUTINEN / 17.05.2024

Sote- ja pelastusalan ammattilaiset olivat koolla viikolla Hämeenlinnassa.

Oma Hämeen henkilöstöä parveilee Verkatehtaan Lasipihalla henkilöstöpäivillä toukokuussa 2024.

UUTINEN / 17.05.2024

Oma Hämeen toiset henkilöstöpäivät täyttivät Verkatehtaan



Oma Hämeen väki oli keskiviikkona ja torstaina koolla Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Hyvinvointialueen toiset henkilöstöpäivät kokosivat kahden päivän aikana noin 1 400 henkeä ympäri Kanta-Hämettä. Tänäkin vuonna henkilöstöpäivät järjestettiin kahtena samansisältöisenä päivänä, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan tapahtumaan työvuorojensa puitteissa. 

Henkilöstöpäivät avasi keskiviikkona aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Lepola kannusti henkilöstöä suhtautumaan muutokseen positiivisesti.

— Tiukka taloustilanne on pakottanut meidät käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut ja tekemään mittavat palveluverkkomuutokset. Silti jokainen meistä voi valita, miten toimii ja viestii. Asukkaiden luottamus hyvinvointialueeseen on kaikkien toiminnasta kiinni. Hyvät vuorovaikutustaidot ja hyvät kohtaamiset eivät maksa mitään. Niistä kuitenkin syntyy palvelujen laatu ja se jää asiakkaan mieleen, Lepola sanoo.

Henkilöstöpäivien pääpuhujana oli hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, joka puhui Oma Hämeen arvoista ja strategisista painopisteistä. Hän käsitteli puheessaan myös hyvinvointialueen taloutta ja mainetta.

— Viimeisen vuoden aikana on ollut paljon kriisipuhetta. Hallinnollinen uudistus ja taloudelliset paineet aiheuttavat kyllä kriisiä, mutta meillä Kanta-Hämeessä on kuitenkin lupaava tilanne. Kun työntekijöiden on hyvä olla meillä töissä, niin silloin koko hyvinvointialue pärjää, totesi Naukkarinen.

Hyvinvointialuejohtaja puhui myös Oma Hämeen arvoista ja siitä, kuinka ne näkyvät onnistumisina. Yksi arvoista on rohkeus, joka tarkoittaa muun muassa kykyä kokeilla erilaisia toimintatapoja ja valita niistä toimivat. Naukkarinen kertoi, että Oma Häme otti ensimmäisenä hyvinvointialueena käyttöön oman mobiilisovelluksen. Kotisairaalatoiminnan laajeneminen sekä kotisairaalan ja ensihoidon yhteishanke Gerbiili on ollut menestys. Mainetutkimuksessa Oma Häme oli kolmanneksi paras hyvinvointialue ja 70 prosenttia työntekijöistä suosittelisi Oma Hämettä työnantajana.

— Juuri vaikean tilanteen vuoksi meidän on suunniteltava yhdessä, miten tästä mennään eteenpäin. Haluan kaikkien ymmärtävän strategiamme ja tietävän, mitä hyvinvointialueella on suunnitteilla nyt ja tulevaisuudessa. Talouden haasteista huolimatta meillä on tehty paljon positiivista kehitystyötä  ja palveluissa on saatu paljon aikaan ja lisää on tulossa, kannusti Naukkarinen.

Naukkarinen maalaili täpötäydelle Vanaja-salille myös hyvinvointialueen tulevaisuuskuvaa strategiakauden painopisteiden ja niiden toteuttamissuunnitelmien kautta. Kun taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä perusta on saatu rakennettua, voidaan palveluita kehittää asiakaslähtöisemmiksi. Sen jälkeen voidaan kehittää yksilöllisempiä toimintatapoja ja ennakoivaa toimintaa, millä saadaan kasvatettua vaikuttavuutta.

— Päätöksentekijät tekevät kyllä päätöksiä, mutta niiden toteuttaminen ja siinä onnistuminen on kiinni yhdessä tekemisestä. Siksi meillä keskustellaan aktiivisesti palveluverkon ja palvelurakenteiden muutoksista ja niitä suunnitellaan yhdessä asiantuntijoiden ja henkilöstön kanssa tulevien kuukausien aikana, sanoo Naukkarinen.

Verkatehtaan lasipihalla esiteltiin henkilöstölle hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa erilaisissa toimintapisteissä. Verkatehtaan lasipihalla esiteltiin henkilöstölle hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa erilaisissa toimintapisteissä. Esimerkiksi ikäihmisten palvelut esittelivät omassa pisteessään Raizer-nostotuolia (alla kuvassa), jolla kotihoidon työntekijät nostavat kaatuneita asiakkaita. Nostotuolia on kokeiltu Riihimäen Robohoiva-hankkeessa, josta saatujen hyvien kokemusten perusteella niiden hankkimista pohditaan muuallekin Oma Hämeen kotihoitoon.

Niina Päärmä (vas.) ja Pauliina Lamberg seuraavat, kun Aleksi Myllymäki esittää asiakasta, jota Tiia Helen nostaa nostimen avulla.

Lisäksi tapahtumassa oli tarjolla Oma Hämeen omien asiantuntijoiden puheenvuoroja esimerkiksi työhyvinvoinnista, tekoälyn hyödyntämisestä, tietojohtamisesta, liikkuvista palveluista, asiakasohjauksesta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Lisäksi lähijohtajille oli oma ohjelmaosuus.

— Henkilöstöpäivät ovat ensisijaisesti työntekijöille suunnatut koulutuspäivät, joissa käydään keskustelua toiminnan kehittämisestä ja kurkistetaan yhteiseen tulevaisuuteen. Välillä on hyvä irrottautua arjesta ja ottaa aikaa työkavereiden kohtaamiseen. Jotta voi nähdä lähelle, on hyvä välillä kohdentaa katsetta omasta työyhteisöstä laajempaan kokonaisuuteen, henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

UUTINEN
16.05.2024

Janakkalan alueella muutoksia kuvantamispalveluihin

Turengissa sijaitsevan kuvantamisen toimintayksikön toiminta päättyy 19.5.2024. Muutoksen taustalla on...

Janakkalan alueella muutoksia kuvantamispalveluihin

UUTINEN / 16.05.2024

Turengissa sijaitsevan kuvantamisen toimintayksikön toiminta päättyy 19.5.2024. Muutoksen taustalla on...

UUTINEN / 16.05.2024

Janakkalan alueella muutoksia kuvantamispalveluihin

Turengissa sijaitsevan kuvantamisen toimintayksikön toiminta päättyy 19.5.2024. Muutoksen taustalla on palveluverkkomuutoksista johtuva kuvantamisen alueellisten toimintojen ja henkilöstöresurssien kohdentaminen ja optimointi. Tällä tavoin pyritään varmistamaan parempi palveluiden saatavuus ja resurssien tehokas käyttö.

Tämä muutos vaikuttaa Janakkalan seudun, eli Turengin ja Tervakosken terveysasemien asiakkaisiin. Sen sijaan suun terveydenhuolto jatkaa omaan toimintaansa liittyvän hammasröntgenkuvantamisen tarjoamista Turengin toimipisteessä. 

Asiakkaat ohjataan jatkossa muihin röntgen- ja ultraäänitutkimuksiin korvaaviin Oma Hämeen kuvantamisen toimintayksiköihin. Asiakkaat saavat tarvittavan opastuksen ja lähetteen hoitavalta yksiköltä, eli Janakkalan terveysasemien vastaanotoilta.

Jatkossa röntgen- ja ultraäänitutkimuksien korvaavat Oma Hämeen kuvantamisen toimintayksiköt:

Hämeenlinnan pääterveysasema
Käyntiosoite: Viipurintie 1-3, E-rak, 3.krs, HÄMEENLINNA
Takaisinsoittopalvelu: 03 621 9281

Kanta-Hämeen keskussairaala, Riihimäen yksikkö
Käyntiosoite: Kontiontie 77, 11120 RIIHIMÄKI
Takaisinsoittopalvelu: 019 744 5595
 

Apuvälineitä.
UUTINEN
16.05.2024

Keskussairaalan apuvälinekeskus sekä terveyskeskusten apuvälinelainaamot ovat kiinni 17.5.

Ennalta sovitut apuvälineiden noudot noutopisteistä onnistuvat perjantainakin.

Apuvälineitä.

Keskussairaalan apuvälinekeskus sekä terveyskeskusten apuvälinelainaamot ovat kiinni 17.5.

UUTINEN / 16.05.2024

Ennalta sovitut apuvälineiden noudot noutopisteistä onnistuvat perjantainakin.

Apuvälineitä.

UUTINEN / 16.05.2024

Keskussairaalan apuvälinekeskus sekä terveyskeskusten apuvälinelainaamot ovat kiinni 17.5.

Kanta-Hämeen keskussairaalan apuvälinekeskus ja apuvälinehuolto sekä terveyskeskusten apuvälinelainaamot ovat kiinni perjantaina 17.5.2024. Ennalta sovitut apuvälineiden noudot noutopisteistä onnistuvat perjantainakin.

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

Aluehallitus nimesi tukipalveluyhtiön hallituksen ja valitsi palveluntuottajan Parolan terveysasemalle

UUTINEN / 14.05.2024

Terveystalo jatkaa palveluntuottajana Hattulassa.

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

UUTINEN / 14.05.2024

Aluehallitus nimesi tukipalveluyhtiön hallituksen ja valitsi palveluntuottajan Parolan terveysasemalle

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen tukipalveluyhtiön perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Perustettava yhtiö vastaa hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluista, laitoshuoltopalveluista sekä kiinteistönhuoltopalveluista. Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen oman yhtiön toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa.

Aluehallitus nimesi perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Aino Närkin (kok.), varapuheenjohtajaksi Lauri Jormanaisen (sd.) ja hallituksen jäseniksi Seppo Kuparisen (kesk.), Kaisa Lepolan (sd.) ja Vesa Mäkisen (ps.). Aluehallitus määräsi yhtiön toimintaa seuraavaksi viranhaltijaksi konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtajan Jussi Savolan. Aluehallitus suosittaa yhtiön hallitukselle, että se kutsuu tekniikka- ja tilapalveluiden tulosaluejohtajan Ville Vuorijärven yhtiön toimitusjohtajaksi.

Aluevaltuusto päätti tukipalveluyhtiön perustamisesta helmikuussa. Yhtiöittäminen koskee hyvinvointialueen omaa toimintaa, jonka euromääräinen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen koskee palvelutuotannon tukipalveluissa sekä kiinteistöhuollon tehtävissä työskenteleviä henkilöitä.  

Terveystalo valiittiin neljän tarjouksen joukosta

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimusta. Parolan terveysaseman toiminta Hattulassa on tällä hetkellä ulkoistettuna Suomen Terveystalo Oy:lle. Hattulan kunnan kilpailuttama sopimus päättyy pian, minkä vuoksi Oma Häme teki kilpailutuksen terveysaseman toiminnasta. Kilpailutus on käyty neuvottelumenettelynä viiden yrityksen kanssa, joista neljä jätti tarjouksensa. 

Kilpailutus koskee vain Parolan terveysaseman palveluita. Suun terveydenhuolto, neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä osa kuntoutuspalveluista siirtyivät vuodenvaihteessa Terveystalolta Oma Hämeen tuottamiksi palveluiksi. Tarjousten perusteella palvelutuottajaksi valittiin Terveystalo Julkiset Palvelut Oy, jonka kanssa solmitaan kahden vuoden sopimus, kahden vuoden jatko-optiolla. Aluehallituksen on hyväksyttävä optiokauden käyttäminen vielä erikseen. Terveystalo siis jatkaa palvelutuottajana ja uusi sopimuskausi käynnistyy syyskuussa. 

Valinnassa vertailtiin hintoja sekä palveluntuottajan kykyä tuottaa palveluita erilaisin laadullisin kriteerein. Kilpailutuksen alkaessa Oma Häme järjesti Hattulassa asukastilaisuuden, jossa kuultiin myös asukkaiden näkemyksiä terveyspalveluista.

Palvelusetelien käytölle yhtenäiset käytännöt

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Palvelusetelisääntökirjan yleisen osan, joka otetaan käyttöön 1. kesäkuuta. Aiemmin palveluseteleitä on hallinnoitu hyvinvointialueella eri järjestelmissä. Pian hallinnointi tapahtuu yhteisessä järjestelmässä ja samalla on voitu yhdenmukaistaa käytäntöjä ja kriteerejä. Aluehallituksen jäsen Johanna Häggman (kesk.) esitti, että palvelusetelisääntökirjaan lisättäisiin vaatimus palveluntuottamisesta suomen kielellä. Häggmanin muutosesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 10-3, eikä tullut hyväksytyksi.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koskee esteettömän pääsyn turvaamista sote-palveluihin digitalisaation ulkopuolisille asiakkaille. Aluehallitus teki vastaukseen lisäyksen, jossa vaaditaan helppokäyttöisiä digipalveluita. Niistä on viestittävä selkeästi, ja niiden käyttöön on järjestettävä perehdytystä. 

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 20. toukokuuta. Aluevaltuusto on koolla puolestaan tiistaina 14. toukokuuta. Kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluehallituksen 13.5.2024 kokouksen esityslista

Aluevaltuuston kokous 14. toukokuuta Hämeenlinnassa.
UUTINEN
14.05.2024

Aluevaltuusto valitsi uuden puheenjohtajan tarkastuslautakunnalle ja käsitteli veteraaniselvitystä

Aluevaltuusto teki myös useita henkilövalintoja tarkastuslautakuntaan.

Aluevaltuuston kokous 14. toukokuuta Hämeenlinnassa.

Aluevaltuusto valitsi uuden puheenjohtajan tarkastuslautakunnalle ja käsitteli veteraaniselvitystä

UUTINEN / 14.05.2024

Aluevaltuusto teki myös useita henkilövalintoja tarkastuslautakuntaan.

Aluevaltuuston kokous 14. toukokuuta Hämeenlinnassa.

UUTINEN / 14.05.2024

Aluevaltuusto valitsi uuden puheenjohtajan tarkastuslautakunnalle ja käsitteli veteraaniselvitystä

Aluevaltuuston kokous 14. toukokuuta Hämeenlinnassa.


 

Aluevaltuusto oli tiistaina koolla Hämeenlinnassa Ahveniston luentosalissa. Kokouksen aluksi hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen piti valtuutetuille ajankohtaisinfon. Naukkarinen kertoi valtuutetuille kehysriihipäätösten vaikutuksista Oma Hämeen talouteen ja toimintaan. Lisäksi hyvinvointialuejohtaja kertoi henkilöstö- ja taloustilanteesta sekä palveluverkkomuutosten valmistelun etenemisestä.

– Hyvin usein isojen ja keskustelua herättäneiden poliittisten päätösten jälkeen odotetaan nopeasti konkreettisia muutoksia. Oma Hämeessä asiat valmistellaan huolella – tässä menee puolitoista vuotta ennen kuin muutokset alkavat näkyä ja olla pilottivaiheessa, painotti Naukkarinen. 

Aluevaltuusto hyväksyi huhtikuussa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin lähivuosina tehtävät muutokset. Pääosin muutokset näkyvät suuressa osassa palveluja vasta loppuvuonna 2025. Siirtymä uusiin toimintamalleihin ja toimipisteisiin tapahtuu vaiheistetusti. Toimintamallien, palveluiden ja tilojen suunnittelu vie aikansa ja se tehdään yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. 

Lisäksi Naukkarinen kertoi valtuutetuille Oma Hämeessä tehtävästä kehitystyöstä, jossa tietojohtaminen nivoutuu asiakasajatteluun uudella tavalla. 
– Tarkoituksena on siirtyä tuotanto- ja organisaatiokeskeisestä ajattelusta henkilökeskeiseen ajatteluun. Pystymme katsomaan tietojärjestelmien tietoja uudella tavalla. Kustannusvaikuttavuuden kannalta on olennaista pystyä johtamaan asiointiprosesseja ja asiakassegmenttejä, sanoo Naukkarinen. 

Naukkarisen mukaan asiakaskeskeinen ajattelu ja tietojohtaminen tulevat vaikuttamaan Oma Hämeen palveluihin enemmän kuin esimerkiksi palveluverkkomuutokset.

Katso täältä valtuustokokouksen tallenne

Veteraanien palvelut halutaan turvata

Tiistaisessa kokouksessaan aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvityksen veteraanien, sotainvalidien sekä heidän leskiensä ja lottien tilanteesta. Aluevaltuusto päätti joulukuussa 2023 talousarviokäsittelyn yhteydessä, että sotaveteraanien, sotainvalidien sekä heidän leskiensä ja lottien sote-palvelujen tilanne on kartoitettava. Selvitys kirvoitti vielä useita puheenvuoroja, joissa valtuutetut painottivat tämän asiakasryhmän palveluiden merkitystä.

Selvityksen mukaan Kanta-Hämeessä asuvat sotainvalidit, heidän leskensä, sotaveteraanit ja lotat ovat hyvinvointialueen palveluiden piirissä ja he saavat tarpeensa mukaisia palveluita. Sotainvalidit ja rintamaveteraanien avopalveluihin ja kuntoutukseen oikeutetut henkilöt muodostavat erityisryhmän, jota koskee erillinen lainsäädäntö. Heidän palvelutarpeensa ja palvelunsa organisoidaan lainsäädännön perusteella ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Valtiokonttorilta saadaan rahoitusta heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Oma Häme on lisäksi myöntänyt sotainvalideille ja rintamaveteraaneille vapautuksen terveydenhuollon asiakasmaksuista.

Selvityksen mukaan Kanta-Hämeessä asuu seitsemän sotainvalidia, jotka saavat Valtionkonttorilta sotilasvammalain mukaisia korvauksia. Rintamaveteraaneja maakunnassa asuu 61. Heidän sekä heidän leskiensä ja lottien tilannetta arvioidaan säännöllisesti, jotta heille voidaan taata tarpeenmukaiset palvelut jatkossakin.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi myös vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koskee lähiruoan käyttämistä Oma Hämeen palveluissa. 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen puhumassa valtuutetuille.
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen puhumassa valtuutetuille. Oikealla edessä aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok).

Tarkastuslautakuntaan uusia jäseniä 

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessa myös useita henkilövalintoja, joista moni koskee tarkastuslautakuntaa. Marko Ahtiaisen (kok) erottua aluevaltuustosta hänen tilalleen tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi aluevaltuusto valitsi Sari Raution (kok.). Lisäksi uutena valtuustoon nousee Kalle Virtanen (kok.). Sari Kortepohjan (kok.) tilalle tarkastuslautakunnan jäseneksi valittiin Lauri Siukola (kok.).

Noora Tammilehdon (sd.) tilalle tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Mia Heinonen (sd.). Aluehallituksen varajäseneksi Mia Heinosen (sd.) tilalle valittiin Miia Nahkuri (sd.). 

Sari Raution tilalle integraatiovaliokuntaan valittiin Mia Antin (kok.) ja Raution tilalle integraatiovaliokunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Lotta Saarenmaa (kok.). 

Ensimmäinen kyselytunti

Ennen varsinaista kokousta oli vuorossa Kanta-Hämeen aluevaltuuston ensimmäinen kyselytunti. Oma Hämeen hallintosäännön mukaan valtuuston kyselytunti järjestetään sekä kevät- että syyskaudella. Valtuutetulla on oikeus esittää aluehallitukselle julkisella kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kysymyksiä hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta koskevista asioista.  Kysymyksiin vastaa aluehallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Kysymykset on toimitettava kirjallisina etukäteen, eikä niistä käydä varsinaista keskustelua.

Ensimmäiselle kyselytunnilla ei nähty varsinaista kyselytulvaa. Valtuutettujen kysymykset koskivat kehysriihen vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen ja palveluihin, vammaisten oikeuksia ja vammaispalveluja, hoitajamitoitusta ja hoitajien työpanoksen kohdentumista ikäihmisten palveluissa sekä Oma Hämeen palkkojen kilpailukykyä. 

Aluevaltuuston 14.5.2024 kokouksen esityslista

Ovi jossa on Arjen kesyttämön tarra
UUTINEN
14.05.2024

Takkuaako arki? Näkyvätkö keskittymisen haasteet perheessänne?

Kannattaa varmistaa muutamia asioita arjessa ennen kuin pyrkii lapsen kanssa tutkimuksiin.

Ovi jossa on Arjen kesyttämön tarra

Takkuaako arki? Näkyvätkö keskittymisen haasteet perheessänne?

UUTINEN / 14.05.2024

Kannattaa varmistaa muutamia asioita arjessa ennen kuin pyrkii lapsen kanssa tutkimuksiin.

Ovi jossa on Arjen kesyttämön tarra

UUTINEN / 14.05.2024

Takkuaako arki? Näkyvätkö keskittymisen haasteet perheessänne?

Kiireinen ja epäsäännöllinen arki kuormittavat lasta. Kuormitusta kertyy päiväkodin ja koulun sosiaalisista tilanteista, harrastuksista sekä mukavista yllätyksistä ja muutosten tuomasta pettymyksestä. Lapsen kuormittuminen näkyy usein tarkkaavuuden haasteena eli lapsen on vaikea keskittyä rauhallisiin tai keskittymistä vaativiin tehtäviin. Kuormittuminen näkyy myös riehakkaana ja impulsiivisena käyttäytymisenä, jota on vaikea hallita ja saada lasta rauhoittumaan. Se voi näkyä myös tunnesäätelyn haasteena ja kiukutteluna. 

Lapsen oireillessa vanhemman on tärkeää varmistaa, että lapsi 

  • saa riittävästi unta ja liikuntaa joka päivä 
  • syö säännöllisesti ja riittävästi 
  • on digilaitteilla mahdollisimman vähän 
  • arjen ennakoinnin välineet ovat käytössä 
  • kuormittavat tekijät lapsen arjesta on minimoitu 

Jos kaikki yllä olevat asiat ovat kunnossa ja silti arjen haasteet ovat suuria, on perheen ensin hyvä olla yhteydessä päiväkotiin tai opettajaan, jotta selviää, miten siellä sujuu.  

–  Jos tilanne päiväkodissa tai koulussa on samalla tavalla haastavaa, otetaan jäsentämisen ja ennakoinnin välineet myös tässä toimintaympäristössä käyttöön. Sitten jos tilanne pysyy edelleen hankalana, voivat vanhemmat olla yhteydessä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon lisäselvittelyä varten, sanoo neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Will Oma Hämeestä. 

–  On hyvä huomioida, että jos kodin ja päiväkodin tai koulun arjen jäsentäminen ja lapsen terveystottumukset eivät ole kunnossa, lapsen keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita on mahdotonta tutkia luotettavasti, hän jatkaa. 

Aina lapsen asioiden kuntoon saaminen ei onnistu perheen omin keinoin, ja silloin tulee pyytää apua lapsiperheiden ohjaus- ja neuvontapisteestä, p. 03 629 6565. Palveluohjauksesta ja neuvonnasta voi lukea täältä.

Nettilinkkejä: 

Tietoa ja tulostettavaa materiaalia arjen jäsentämiseen (omahame.fi)  
Lapsen myönteisen tukemisen vinkit (adhd-liitto.fi)  
Ohjeita ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta (kaypahoito.fi)  
Lapsen unitaitojen tukipolku (palvelupolku.khshp.fi)
Mielenterveystalon kattavat omahoito-ohjelmat (mielenterveystalo.fi)

UUTINEN
08.05.2024

GerBiili laajenee: Iloisia uutisia ikäihmisille Riihimäellä ja Forssassa

Hämeenlinnan kotisairaalan innovatiivinen liikkuva yksikkö, GerBiili, on ottanut suuria askelia...

GerBiili laajenee: Iloisia uutisia ikäihmisille Riihimäellä ja Forssassa

UUTINEN / 08.05.2024

Hämeenlinnan kotisairaalan innovatiivinen liikkuva yksikkö, GerBiili, on ottanut suuria askelia...

UUTINEN / 08.05.2024

GerBiili laajenee: Iloisia uutisia ikäihmisille Riihimäellä ja Forssassa

Hämeenlinnan kotisairaalan innovatiivinen liikkuva yksikkö, GerBiili, on ottanut suuria askelia laajentuakseen palvelemaan entistä laajempaa väestöä, sillä GerBiili aloitti toimintansa Riihimäellä ja Forssassa toukokuun alussa. Tämä merkittävä laajentuminen on osa GerBiilin alkuperäistä suunnitelmaa ja vastaus alueiden kasvavaan tarpeeseen ikääntyneiden hoidossa.

GerBiilin toiminta käynnistyi menestyksekkäästi jo maaliskuussa Hämeenlinnassa, ja se on saanut lämpimän vastaanoton ikäihmisten palveluiden ammattilaisten keskuudessa. Tähän mennessä GerBiili on tehnyt yli 600 kontaktia, joista peräti 198 on ollut kotikäyntejä. GerBiilin keskeisenä tavoitteena on tarjota ikääntyneille mahdollisuus saada tarvitsemansa hoito omassa kodissaan, vähentäen samalla tarvetta siirtyä raskaisiin laitoshoitoihin. Samalla se tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden tukea ikääntyneitä monipuolisesti heidän omassa ympäristössään.

– Hämeenlinnan GerBiili on jo saanut runsaasti kiitosta ikääntyneiden palveluiden ammattilaisilta. Erityisesti rakentava palaute on ollut arvokasta GerBiilin jatkokehityksessä. Ensimmäisten kuukausien aikana on myös havaittu konkreettisia tuloksia, kuten ensihoidon yli 75-vuotiaiden tehtävien väheneminen 3 prosenttiyksikköä verrattuna edellisvuoteen, kertoo ensihoidon tulosaluejohtaja Lasse Hakala

Forssassa ja Riihimäellä GerBiilin toiminta on käynnistetty perusteellisen henkilöstön koulutus- ja perehdytysjakson jälkeen. Nyt on aika ryhtyä tositoimiin näillä alueilla. Forssan GerBiili toimii osana kotisairaalaa ympäri vuorokauden, kun taas Riihimäellä yövuoro pyritään käynnistämään alkusyksystä. Kesän aikana Hämeenlinnan GerBiili hoitaa Riihimäen aluetta yöllä varmistaen palvelun jatkumisen sujuvana myös uusilla alueilla.

GerBiilin iloinen ja ystävällinen asenne on ollut keskeinen osa sen menestystä, ja samalla se luo turvallisen ja kannustavan ympäristön ikääntyneille ja heidän hoitajilleen. Tulevaisuudessa GerBiilin toiminta jatkuu tiiviissä yhteistyössä ikääntyneiden palveluiden ja ensihoidon kanssa, varmistaen jatkuvan kehityksen ja parhaan mahdollisen hoidon tarjoamisen kaikille asiakkailleen.

UUTINEN
08.05.2024

Johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen

Suurimmalle osalle irtisanomisuhan alla olevista tarjotaan uutta työtehtävää.

Johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen

UUTINEN / 08.05.2024

Suurimmalle osalle irtisanomisuhan alla olevista tarjotaan uutta työtehtävää.

UUTINEN / 08.05.2024

Johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen

Oma Häme käynnisti tiukan talouskuurin vuoksi maaliskuussa yhteistoimintaneuvottelut johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. Neuvottelujen piirissä on ollut vajaat 1 400 henkilöä ja tavoitteena on ollut saavuttaa noin kuuden miljoonan euron säästöt. Neuvotteluiden ulkopuolelle jätettiin pääosa välitöntä asiakastyötä tekevistä ammattilaisista, esimerkiksi lääkärit, sosiaalityöntekijät, hoitajat, pelastajat.

Neuvotteluja on käyty henkilöstöjärjestöjen kanssa hyvässä hengessä ja ne on saatu päätökseen tiistaina 7. toukokuuta. Yhdeksässä neuvottelutapaamisessa on käsitelty sataa erilaista asiakohtaa. Neuvotteluissa käytiin läpi esitysten perusteita, vaikutuksia ja mahdollisia riskejä.

 – Tässä vaikeassa taloustilanteessa tuotannolliset ja taloudelliset neuvottelut ovat olleet viimeisin vaihtoehto. Prosessi on ollut raskas kaikille osapuolille, mutta sitä on käyty rakentavassa hengessä, mistä haluan erityisesti kiittää, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Henkilöstöedustajat toivat neuvotteluihin henkilöstöltä saatuja esityksiä ja ehdotuksia toimenpiteiksi.  Myös pääsopijajärjestöiden edustajien mukaan neuvottelut sujuivat vaikeista aiheista huolimatta rakentavassa ja huomioivassa hengessä. Edustajat kokevat, että heitä on kuultu ja kuunneltu.  Neuvotteluasiakirjat ovat tulleet hyvissä ajoin ennen neuvotteluita ja niitä on ehditty käydä läpi, toteavat neuvotteluissa mukana olleet pääluottamusmiehet yhteisesti.

– Irtisanomiset ja perustehtäviin osuneet vähennystarpeet olivat kipeimpiä ratkaisuja. Niistä olimme eniten erimielisiä, toteaa Superin pääluottamusmies Päivi Pöyry.

 – Hallinnosta leikkaaminen on osin mahdotonta tässä vaiheessa, kun organisaatio on vasta muovautumassa. Hallinnon kehittämistä ja johtamisjärjestelmän tarkastelua jatketaan edelleen neuvottelujen jälkeenkin, kommentoi Jukon pääluottamusmies Maria Huuhtanen.

Tarjolla uusia tehtäviä ja uudelleenkouluttautumista

Muutosneuvotteluiden tuloksena Oma Hämeen henkilöstö vähenee hallinnossa, johdossa ja tukipalveluissa vajaalla 117 henkilötyövuodella. Henkilöstö vähenee eläköitymisen kautta, määräaikaisuuksien päättymisellä sekä siten, ettei virkoja tai tehtäviä täytetä. Irtisanomista on pyritty välttämään viimeiseen saakka, mitä myös aluehallitus edellytti. Irtisanomisuhan alla on nyt 69 työntekijää. Heistä 17:llä työt ovat päättymässä Oma Hämeessä. 52:lle tarjotaan uutta työtehtävää tai mahdollisuutta kouluttautua uuteen työhön. Oma Hämeellä on lakisääteinen takaisinottovelvoite suhteessa irtisanottaviin työntekijöihin.

Ylimmän johdon virkatehtävien (34) määrää vähennetään kuudella, mikä on noin 18 prosenttia johtajanimikkeisistä virkatehtävistä. Vähennys tarkoittaa muutoksia Oma Hämeen organisaatioon, kun kuusi tulosaluetta lakkautetaan. Muutokset tulevat koskemaan terveyspalveluita, perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluita sekä pelastustoimea. Myös keskijohdossa virkatehtäviin tehdään muutoksia. Keskijohtoon kuuluvat muun muassa erilaiset päällikkö-, ylihoitaja- ja ylilääkärinimikkeiset virkatehtävät. Toimenpiteet koskevat noin 24 prosenttia keskijohdosta eli 31 tehtävää. Muutokset koskevat kaikkia muita toimialoja paitsi ikäihmisten palveluja. Keskijohdossa muutokset tarkoittavat irtisanomisia, nimikemuutoksia, eläköitymisiä, määräaikaisuuksien päättymistä sekä sitä, ettei tehtäviä täytetä.

Samat toimenpiteet kohdistuvat myös lähijohtoon (203 henkilöä). Muutokset koskevat noin kuutta prosenttia lähijohtajista eli 12 tehtävää. Muutokset koskevat terveyspalveluita, ikäihmisten palveluita sekä perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluita.

Muutosten toimeenpano käynnistyy toukokuun puolivälin jälkeen. Toimialat ja tulosalueet käyvät läpi muutoksia ja niiden vaikutuksia yhdessä henkilöstön kanssa. Niihin työntekijöihin, joita muutokset koskevat, ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

Tukitoimia tarjolla työntekijöille ja työyhteisöille

Monelle Oma Hämeen johtajalle ja hallinnossa työskentelevälle voi tulla muutoksia työtehtäviin. Suurin osa muutoksista koskee konserni- ja tukipalveluita ja seuraavaksi eniten terveyspalveluita. Muutosten suuruus on linjassa toimialojen työntekijämäärän kanssa.

Henkilöstövähennykset asiantuntija- ja suunnittelijatehtävissä tulevat vaikuttamaan hallinnon valmisteluun ja prosesseihin.

 – Vähennysten seurauksena asioiden valmistelu väistämättä hidastuu. Riskinä tässä on myös se, että jotkut aiemmin hallinnossa ja tukitoiminnoissa hoidetut tehtävät uhkaavat siirtyä hoitajille ja muille ammattilaisille. Muutosten vaikutuksia toimialojen ja tulosalueiden toimintaan pyritään minimoimaan ja niitä seurataan tarkkaan, sanoo konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola.

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön vähentäminen hidastaa työnjaon siirtämistä oikein eri ammattitehtävien kesken. Tämä tavoite on kirjattu Oma Hämeen strategiaankin, mutta uudet työnjakoprosessit voivat nyt hidastua.

Yt-prosessi on aina työyhteisölle kuluttava ja yksittäisille työntekijöille raskas. Oma Häme on valmistellut erilaisia tukitoimia sekä työntekijöiden että työyhteisöjen tukemiseksi. Tukitoimissa ovat mukana työterveyshuolto, työsuojelu sekä henkilöstöjärjestöt.

 –  Juuri tässä hyvinvointialueen rakentumiskohdassa ja nykyisessä työmäärässä nämä muutokset ovat vaikeita myös työnantajalle. Päätökset ovat olleet erittäin hankalia. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota sekä irtisanottavien tukeen että työyhteisöjen auttamiseen muutoksessa, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

 – Henkilöstöä on jatkossakin syytä kuulla erittäin herkällä korvalla ja henkilöstön tulee saada osallistua toiminnan kehittämiseen. Hyvinvoiva henkilöstö on kuitenkin koko hyvinvointialueen tärkein pääoma, muistuttaa Tehyn pääluottamusmies Piritta Järvinen

Kokouspapereita pinossa pöydällä.
UUTINEN
07.05.2024

Aluehallitus hyväksyi Riihimäen sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen aiesopimuksen

Lisäksi aluehallitus hyväksyi Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan investoinnit.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

Aluehallitus hyväksyi Riihimäen sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen aiesopimuksen

UUTINEN / 07.05.2024

Lisäksi aluehallitus hyväksyi Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan investoinnit.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

UUTINEN / 07.05.2024

Aluehallitus hyväksyi Riihimäen sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen aiesopimuksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi aiesopimuksen Riihimäen sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen toteutuksesta Riihimäen kaupungin kanssa. Aiesopimuksella on tarkoitus sopia niistä periaatteista, joiden mukaisesti osapuolet voivat valmistella sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen toteutussuunnittelua.

Oma Häme on suunnitellut, että vuosina 2024–2029 Riihimäen seudun sote-palvelut kootaan esisijaisesti Riihimäen sairaalaan ja toissijaisesti Riihimäen pääterveysasemalle. Suunnitelmien mukaisesti Riihimäen sairaalan toiminta muutetaan sote-palvelukeskukseksi. Aiesopimuksella Oma Häme ja Riihimäen kaupunki sopivat periaatteista, joiden mukaisesti osapuolet voivat valmistella sotekeskuksen ja sen edellyttämän pysäköintilaitoksen suunnittelua.

Aluehallituksen jäsen Johanna Häggman (kesk.) esitti kokouksessa aiesopimuksen hylkäämistä. Äänestyksessä Häggmanin muutosesitys hävisi hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykselle äänin 2-7. 

Oma Häme on aiemmin käynnistänyt hankkeen tarveselvityksen yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa. Hankkeen laajuus, toteutettavuus ja kustannukset täsmentyvät tarveselvitysvaiheessa. Sote-keskuksen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutosta ja velvoitepysäköintipaikkojen järjestämistä.

Hankesuunnittelun käynnistäminen edellyttää tarveselvityksen valmistumista ja investointilupaa valtiovarainministeriöltä, joka päättää asiasta todennäköisesti syksyllä. Aiesopimuksen voimassaolo päättyy viimeistään vuoden 2026 lopussa. Jos ministeriö ei myönnä investointilupaa ja rahoitusvaltuutusta, raukeaa sopimus automaattisesti.

Riihimäen kaupungin on tarkoitus vastata asemakaavamuutoksen toteuttamisesta ja pysäköintilaitoksen rakentamisesta. Pysäköintilaitoksen toteuttaminen edellyttää muun muassa erillistä esisopimusta, jossa kaupunki sitoutuu pysäköintilaitoksen toteuttamiseen ja hyvinvointialue sote-keskuksen toteuttamiseen.

Tukipalveluyhtiön perustaminen siirtyi

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös siirtää toimialajohtajille päätösvallan käynnistää tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut silloin, kun ne koskevat aluevaltuuston päättämien talouden tasapainottamisohjelmien tai palveluverkon täytäntöönpanoa. Tällaisten neuvottelujen tavoitteena ei ole työvoiman vähentäminen. Toimivalta on määräaikainen 1.5.2025 saakka. 

Hallintosäännön mukaan aluehallitus vastaa henkilöstöpolitiikasta. Tähän saakka tuotannollis-taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen on kuulunut aluehallituksen toimivaltaan. Päätösvallan siirto mahdollistaa neuvottelujen suunnittelun ja toteuttamisen toimialan muutostarpeiden mukaisesti. Aluehallitus edellyttää säännöllistä raportointia toimivaltuuksien käyttämisestä, se myös seuraa toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan investoinnit. Forssan sairaalassa silmätautien hoitoon liittyviä palveluita on ostettu Silmäasema Julkiset palvelut Oy:ltä. Ostopalvelusopimus päättyy elokuussa, minkä jälkeen Oma Häme aikoo tuottaa palvelut itse säästösyistä. Hyvinvointialue on aiemmin talouden tasapainotusohjelmassaan päättänyt vähentää erikoissairaanhoidon ostopalveluita. 

Nyt hyväksytyillä investoinneilla hankitaan laitteita silmätautien poliklinikalle sekä kaihileikkaustoimintaan. Omalla palvelutuotannolla tavoitellaan lisäksi toiminnan tehostamista, koska silmätautien hoidon saatavuus ei ole ollut Kanta-Hämeessä lainmukaisella tasolla. Omaa toimintaa kokeillaan kahden vuoden pilottina, jonka perusteella jatko arvioidaan ennen ASSI-sairaalaan siirtymistä. Silmätautien investointihankinnat voidaan tarvittaessa hyödyntää ASSI-sairaalassa.

Tukipalveluyhtiön perustamisasian aluehallitus päätti palauttaa uudelleen valmisteluun, jotta muun muassa yhtiön hallituksen kokoonpano ehditään neuvotella. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 13. toukokuuta.

Aluehallituksen 6.5.2024 kokouksen esityslista

Aluehallitus koolla Ahveniston luentosalissa 2. toukokuuta.
UUTINEN
03.05.2024

Aluehallitus pohti seminaarissaan palveluverkkomuutosten toimeenpanoa ja YTA-yhteistyötä

Aluehallitus kokoontui torstaina Hämeenlinnassa.

Aluehallitus koolla Ahveniston luentosalissa 2. toukokuuta.

Aluehallitus pohti seminaarissaan palveluverkkomuutosten toimeenpanoa ja YTA-yhteistyötä

UUTINEN / 03.05.2024

Aluehallitus kokoontui torstaina Hämeenlinnassa.

Aluehallitus koolla Ahveniston luentosalissa 2. toukokuuta.

UUTINEN / 03.05.2024

Aluehallitus pohti seminaarissaan palveluverkkomuutosten toimeenpanoa ja YTA-yhteistyötä

Aluehallitus kokoontui torstaina seminaariinsa Hämeenlinnaan. Seminaarin asialistalla oli muun muassa palveluverkkomuutosten toimeenpano. Aluevaltuusto hyväksyi huhtikuussa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin lähivuosina tehtävät muutokset. Ne alkavat näkyä asukkaille vasta loppuvuonna 2025.

Aluehallitus painottaa, että terveysasemat toimivat nykymallilla toistaiseksi. Siirtymä uusiin toimintamalleihin ja toimipisteisiin tapahtuu vaiheistetusti, mistä asukkaita tiedotetaan laajasti. Uusia toimintamalleja pilotoidaan ennen kuin ne otetaan täysimittaisesti käyttöön. Käytännön muutosten suunnittelu tehdään yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa.

Aluehallitus käsitteli myös Hämeenlinnan kiinteistöratkaisuja palveluverkkomuutoksiin liittyen. Oma Häme on selvittänyt yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa, mikä on paras tapa tarjota jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluita kantakaupungin väestölle. Oma Häme on solminut kaupungin kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä.

Sopimuksen mukaan Assi-sairaalan valmistuttua Ahvenistonmäeltä vapautuvat tilat siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. Kiinteistöjärjestelyjen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. 

YTA-sopimus tuodaan aluevaltuuston kesäkuussa

Aluehallitus käsitteli torstain seminaarissaan myös Assin tilannetta. Esillä olivat muun muassa Ahveniston sairaalahankkeen aikataulu ja vastuukysymykset. Myös hyvinvointialueiden yhteistyö kuului torstain asialistalle. Jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteen yhteistyöalueeseen. Yhteistyöalueita on viisi, ja jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala. Oma Häme muodostaa Sisä-Suomen yhteistyöalueen Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kanssa.

Yhteistyöalueet edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista ja kehittämistä. Yhteistyöalueen hyvinvointialueet laativat keskinäisen yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan muun muassa hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta. Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat jo hyväksyneet sopimuksen aluevaltuustossa. Oma Hämeessä prosessi on vielä kesken, YTA-sopimus tuodaan aluevaltuustoon kesäkuussa. 

 – Hyvinvointialueella on tulossa päätöksentekoon paljon tärkeitä ja suuria asiakokonaisuuksia. Näiden asioiden valmistelusta saatiin nyt lisää tietoa ja aluehallituksella oli mahdollisuus käydä tärkeää, taustoittavaa keskustelua, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). 

Aluehallitus käsitteli seminaarissaan myös palkkaharmonisaatiota, joka on ollut viime päivinä mediassakin esillä. Palkkaerojen harmonisointi on Oma Hämeessä kesken, suurelta osin valtakunnallisten ohjeiden puuttumisen vuoksi. Esimerkiksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien,  KT:n, määrittelemät tasot saadaan todennäköisesti vuodenvaihteessa. 

Aluehallitus sai torstaina myös tilannekatsauksen meneill'ään olevista hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön yt-neuvotteluista. Aluehallitus kiittelee asian valmistelua ja on tyytyväinen, että neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä. 

Aluehallituksen seuraava kokous on 6. toukokuuta. Aluevaltuusto on puolestaan koolla 14. toukokuuta. 

Kuvituskuva, jossa on lukon kuva ja taustalla bittikoodia.
UUTINEN
03.05.2024

Oma Hämeen nimissä on lähetetty huijauslasku

Toimi näin, jos epäilet saaneesi aiheettoman laskun hyvinvointialueelta.

Kuvituskuva, jossa on lukon kuva ja taustalla bittikoodia.

Oma Hämeen nimissä on lähetetty huijauslasku

UUTINEN / 03.05.2024

Toimi näin, jos epäilet saaneesi aiheettoman laskun hyvinvointialueelta.

Kuvituskuva, jossa on lukon kuva ja taustalla bittikoodia.

UUTINEN / 03.05.2024

Oma Hämeen nimissä on lähetetty huijauslasku

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nimissä on lähetetty huijauslasku terveydenhuollon palveluista. Huijaus selvisi 30. huhtikuuta, kun asiakas alkoi selvittää syytä aiheettomaan, noin 50 euron paperilaskuun. Oma Häme on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Tiedossa ei ole, että huijauslaskuja olisi liikkeellä enempää. Asiakkaan on kuitenkin aina syytä tarkistaa, että hän on saanut sitä palvelua tai sitä hoitoa, jota laskutetaan. Mikäli sinulle herää epäilyksiä Oma Hämeeltä saamasi laskun oikeellisuudesta, ole viipymättä yhteydessä hyvinvointialueen asiakasmaksupalveluun: 

•    puhelimitse 040 5463 902 tai 040 353 4740 tai 040 353 1827 (avoinna ma-pe klo 9–14)
•    sähköpostitse asiakasmaksut@omahame.fi

Hyvinvointialueen pankkitilin numero, jolle asiakasmaksut maksetaan, on FI05 5680 0020 6053 13.

Huutomerkki.
UUTINEN
02.05.2024

Tammelan terveysaseman verkkoyhteyksissä havaittu häiriö on ohi

Pystymme palvelemaan asiakkaita taas normaalisti.

Huutomerkki.

Tammelan terveysaseman verkkoyhteyksissä havaittu häiriö on ohi

UUTINEN / 02.05.2024

Pystymme palvelemaan asiakkaita taas normaalisti.

Huutomerkki.

UUTINEN / 02.05.2024

Tammelan terveysaseman verkkoyhteyksissä havaittu häiriö on ohi

Tiedotetta päivitetty 3.5.2024 klo 11.21

Tammelan terveysaseman verkkoyhteyksissä oli 2.–3.5. häiriö, joka vaikutti asiakkaiden palveluun sekä paikan päällä että puhelimitse. Nyt yhteydet toimivat taas normaalisti.

Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa!

Nainen istuu ikkunalaudalla tietokone sylissä.
UUTINEN
30.04.2024

Fysioterapeutti-chat käynnistyy 6. toukokuuta

Apua tuki- ja liikuntaelinvaivoihin on tarjolla helposti Oma Häme -sovelluksen tai verkon kautta.

Nainen istuu ikkunalaudalla tietokone sylissä.

Fysioterapeutti-chat käynnistyy 6. toukokuuta

UUTINEN / 30.04.2024

Apua tuki- ja liikuntaelinvaivoihin on tarjolla helposti Oma Häme -sovelluksen tai verkon kautta.

Nainen istuu ikkunalaudalla tietokone sylissä.

UUTINEN / 30.04.2024

Fysioterapeutti-chat käynnistyy 6. toukokuuta

Oma Hämeen chat-palvelut laajenevat 6. toukokuuta, kun asiakkaiden käyttöön tulevat myös fysioterapiapalvelut. Fysioterapeutti-chatista saat apua toiminta- tai työkykyyn liittyvissä ongelmissa.

Chatissa neuvotaan tuki- ja liikuntaelinoireiden kuntoutuksessa sekä apuvälineisiin tai kuntoutuksen palveluihin liittyvissä asioissa. Chat-palvelussa voidaan hyödyntää videoyhteyttä, jonka kautta on mahdollista havainnoida asiakkaan liikkumista ja ohjata liikeharjoituksia. Samalla on mahdollisuus saada liikeharjoitukset talteen omalle laitteelle.
 
Asiointi chatissa on kertaluonteista ohjausta tai neuvontaa. Kontrollikäynnit voivat tarvittaessa tapahtua chatissa, video- tai lähivastaanotolla. Fysioterapeutti-chattiin tunnistaudutaan mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla.

Chat on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–15. Pääset chatiin joko Oma Häme -sovelluksessa tai osoitteessa omahame.fi klikkaamalla kuvaketta sivun oikeassa alalaidassa. Fysioterapeutti-chat on tarkoitettu ensisijaisesti aikuisille. 

Chat-palveluja tarjolla laajasti

Chat-palveluiden avulla Oma Häme pyrkii vastaamaan kasvavaan kysyntään ja tarjoamaan digitaalista yhteydenottoväylää niille, joille se sopii.
 
Nyt käytössä ovat fysioterapeutti-chatin lisäksi sairaanhoitaja-. neuvola-, aikuissosiaalityö- sekä asiakaspalvelu-chatit. Voit asioida sairaanhoitaja-chatissa sellaisissa oireissa tai sairauksissa, jotka sopivat hoidettavaksi etäpalvelussa, kuten esimerkiksi flunssaoireet, silmä-, iho- ja allergiaoireet, hyönteisten pistot, vatsaoireet ja naisten virtsatietulehduksiin liittyvät asiat. 
 
Neuvoloiden chat-palveluissa voit hoitaa neuvolaikäisten lapsiperhe-elämään, raskauteen, ehkäisyasioihin tai perhesuunnitteluun liittyviä asioita. Aikuissosiaalityön chatissa voit keskustella sosiaaliohjaajan kanssa erilaisista elämän haasteista. Voit kysyä neuvoa esimerkiksi omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen ja elämänhallintaan liittyen. Chatin kautta saat myös lisätietoa sosiaalipalveluista sekä ohjausta ja tukea asiointiin ja omien asioiden hoitamiseen.
 
Asiakaspalvelu-chatissa voit kysyä esimerkiksi verkkosivuihin, Oma Häme -sovellukseen tai yhteystietoihin liittyviä asioita. Emme käsittele chatissa potilastietoja, ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita emmekä anna ohjausta ja neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen.
 
Tarkemmat tiedot chateista ja niiden aukioloajat löydät täältä.

Euroopan unionin rahoittama.

Kansanedustajia vierailulla Assi-sairaalan työmaalla.
UUTINEN
30.04.2024

Oma Hämeen kehitys ja tulevaisuuden näkymät valokeilassa kansanedustajien vierailulla

Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai kunnian isännöidä joukkoa kansanedustajia.

Kansanedustajia vierailulla Assi-sairaalan työmaalla.

Oma Hämeen kehitys ja tulevaisuuden näkymät valokeilassa kansanedustajien vierailulla

UUTINEN / 30.04.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai kunnian isännöidä joukkoa kansanedustajia.

Kansanedustajia vierailulla Assi-sairaalan työmaalla.

UUTINEN / 30.04.2024

Oma Hämeen kehitys ja tulevaisuuden näkymät valokeilassa kansanedustajien vierailulla

Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai kunnian isännöidä joukkoa kansanedustajia, jotka saapuivat tutustumaan alueen hyvinvointialueen nykytilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Tilaisuuden avasi hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, jonka johdolla päivä täyttyi mielenkiintoisesta ohjelmasta.

Kuvassa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen sekä kansanedustaja Päivi Räsänen.

Toimialajohtaja Jarmo Lappalainen avasi terveydenhuollon ajankohtaisia kysymyksiä, painottaen erityisesti alueen terveyspalveluiden nykytilannetta ja tulevaisuuden haasteita ja rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen valotti alueen talouden tilannetta sekä uuden rahoitus- ja investointilain vaikutuksia.

Kansanedustajat saivat kattavan kuvan siitä, miten alueen talous pyritään pitämään vakaana samalla kun investoidaan tulevaisuuteen sekä miten Kanta-Hämeen hyvinvointialue pyrkii vastaamaan väestön terveyspalveluiden tarpeisiin. Digipalveluiden kehittämistyöstä ja sen suorista vaikutuksista asiakkaiden hoitoon pääsyyn käytiin paljon keskusteluja.

Tilannekatsauksen jälkeen oli vierailu uuden Ahveniston sairaalan rakennustyömaalle.


Hankkeen etenemistä kansanedustajille oli esittelemässä projektijohtaja Jari Tirkkonen ja rakennuttajapäällikkö Liisa Haakana. Vierailu tarjosi konkreettisen käsityksen edustajille siitä, miten alueen terveysinfrastruktuuria kehitetään ja Assin rakennusprojekti etenee vahvasti kohti tulevaisuuden inhimillistä sairaalaa.

Oma Hämeen tilannekatsauksessa mukana olivat kansanedustajat Päivi Räsänen, Hilkka Kemppi, Aino-Kaisa Pekonen, Johannes Koskinen ja Rami Lehtinen. Mukana olivat myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola ja viestintäpäällikkö Elina Lintula.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja
ARTIKKELI
29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

ARTIKKELI / 29.04.2024

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

ARTIKKELI / 29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi. 

Eemeli Kuvaja viihtyy hyvin töissä Oma Hämeessä. ​​​– Saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin. 

–  Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee. 

Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti. 

Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen. 

 –  Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia. 

–  Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”

Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo. 

–  Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa. 

–  Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta. 

“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus” 

Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään. 

On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.  

–  Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee. 

–  Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan. 

“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan” 

Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.  

–  Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin. 

–  Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin. 

Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle: 

–  Olemme positiivinen riski työnantajalle! 

  

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita. 

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme: 

• kiireelliset lastensuojeluasiat 

• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet 

• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet 

• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema) 

• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona 

• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille. 

Forssan sairaala ilmasta kuvattuna.
UUTINEN
26.04.2024

Forssan sairaalan kiinteistökauppa on viittä vaille valmis

Sairaalakiinteistöjen osto vaatii vielä valtuuden ministeriöiltä.

Forssan sairaala ilmasta kuvattuna.

Forssan sairaalan kiinteistökauppa on viittä vaille valmis

UUTINEN / 26.04.2024

Sairaalakiinteistöjen osto vaatii vielä valtuuden ministeriöiltä.

Forssan sairaala ilmasta kuvattuna.

UUTINEN / 26.04.2024

Forssan sairaalan kiinteistökauppa on viittä vaille valmis

Oma Häme ostaa Forssan sairaalakiinteistöt Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä. Hyvinvointialue on neuvotellut kaupasta syksystä saakka. Reilun kahdeksan miljoonan euron kauppa koskee Forssan sairaalaa, Korkeavahan terveysasemaa sekä kolmea pienempää kiinteistöä. Kauppojen syntyminen vaatii vielä valtuuden hyvinvointialueita ohjaavilta ministeriöiltä.

– Seuraavaksi hyvinvointialue avaa keskustelut ministeriöiden kanssa, jotta saadaan valtuus kaupan toteuttamiseksi, sanoo rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallitus hyväksyi kaupan perjantaina. Kanta-Hämeen aluevaltuusto hyväksyi oston kokouksessaan 9. huhtikuuta. 

Oma Hämeen ostaa tilat itselleen, koska palveluverkkomuutosten myötä toimintaa siirretään hyvinvointialueen omiin kiinteistöihin. Forssan sairaalaan sijoitetaan lähivuosina yksi Oma Hämeen kolmesta sote-palvelukeskuksesta.

UUTINEN
25.04.2024

Terapiat etulinjaan –toimintamalli on onnistuneesti jalkautunut Kanta-Hämeeseen

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja...

Terapiat etulinjaan –toimintamalli on onnistuneesti jalkautunut Kanta-Hämeeseen

UUTINEN / 25.04.2024

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja...

UUTINEN / 25.04.2024

Terapiat etulinjaan –toimintamalli on onnistuneesti jalkautunut Kanta-Hämeeseen

Terapiat etulinjaan-toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti, riippumatta siitä mistä hän hakee apua.

Kanta-Häme on ollut toimintamallin yhteiskehittämisessä aktiivisesti mukana syksystä 2022. Aikuisille suunnattu Terapianavigaattori otettiin käyttöön Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdeyksiköissä hoidon tarpeen arvion ja hoitoon ohjauksen tueksi viime vuoden aikana. Terapianavigaattorin täyttömäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa ja 100 000 kansallinen raja rikkoutuu huhtikuussa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Terapianavigaattorin täyttää joka kuukausi yli 250 apua hakevaa ja heistä 70 % arvioi hakeutuvansa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin. Terapianavigaattorin voi täyttää selaimessa osoitteessa www.terapianavigaattori.fi ja linkki löytyy myös Oma Häme-sovelluksesta.

Vuoden kestävä kognitiivisen lyhytterapian koulutus ammattilaisille on mahdollistanut kantahämäläisille 5-10 käynnin lyhytterapian lähipalveluna omalla terveysasemalla. Lyhytterapiaa on tarjottu useimmiten ahdistukseen ja masennukseen. Koulutushoitoja on toteutettu myös unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä erilaisten riippuvuuksien hoitoon. Asiakkaat ovat kokeneet lyhytterapiassa hyötyneensä erityisesti tehtävistä ja työkaluista, joiden avulla he oppivat itse lievittämään oireitaan, esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, sekä uusien ajattelumallien ja tunnetaitojen harjoittelusta.

Sairaanhoitajat Anna Jusula ja Samu Brusila kertovat saaneensa asiakkailta erittäin positiivista palautetta lyhytterapiajakson jälkeen:

–Terapiassa oppi käsittelemään ahdistusta oikealla tavalla. Terapia auttoi ymmärtämään mistä ahdistus kumpuaa ja miksi. Terapiassa oppi elämään sosiaalisen ahdistuksen kanssa. Terapia auttoi ymmärtämään, että pitää vaan mennä tilanteisiin välttelemisen sijaan.

–Lyhytterapian avulla asiakas kuvasi oivaltaneensa asioita ja saaneensa keinoja esimerkiksi näkökulman muuttamiseen liittyen vanhoihin ajatusmalleihin.

Mielenterveystalo tarjoaa yli 50 omahoito-ohjelmaa hyödynnettäviksi itsenäisesti tai ammattilaisen kevyellä tuella (1-3 käynnin ohjattu omahoito). Omahoito-ohjelmia löytyy erilaisiin oireisiin, elämäntilanteisiin ja mielen hyvinvointiin sekä eri kohderyhmille. 

–Terapiat etulinjaan-toimintamallin tuella olemme lisänneet ammattilaisten osaamista ja kehittäneet perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden prosesseja. Kyse ei ole ulkopuolelta tulevan toimintamallin käyttöönotosta sellaisenaan, vaan olemme hyödyntäneet työkaluja oman kantahämäläisen toimintamallin rakentamiseksi perustasolle, summaa avopalveluiden palvelualuepäällikkö Minna Porras.

Tutustu lisää:

Terapianavigaattori

Apua hakevan kokemukset Terapianavigaattorista (youtube.com)

Terapianavigaattori lääkärin työssä sote-keskuksissa (youtube.com)

Terapianavigaattori tutuksi (youtube.com)

 

Stetoskooppi ja puhelin.
UUTINEN
25.04.2024

Viipurintien terveysaseman tiimin 3 toimisto on suljettu perjantaina 26.4.

Jos asiasi ei ole kiireellinen, ota yhteyttä vasta ensi viikolla. 

Stetoskooppi ja puhelin.

Viipurintien terveysaseman tiimin 3 toimisto on suljettu perjantaina 26.4.

UUTINEN / 25.04.2024

Jos asiasi ei ole kiireellinen, ota yhteyttä vasta ensi viikolla. 

Stetoskooppi ja puhelin.

UUTINEN / 25.04.2024

Viipurintien terveysaseman tiimin 3 toimisto on suljettu perjantaina 26.4.

Stetoskooppi ja puhelin.
 

Myös puhelut ovat ruuhkautuneet, eikä niihin pystytä välttämättä vastaamaan saman päivän aikana. 

Jos asiasi ei ole kiireellinen (esim. ajanvaraukset muissa kuin kiireellisissä asioissa, reseptin uusinnat, kotiseurannat ym.), ota yhteyttä vasta ensi viikolla. 

Tarvittaessa voit ottaa meihin yhteyttä sairaanhoitaja-chatin kautta. Chat on avoinna joka arkipäivä klo 8–20.

Mistä löydän chatin?

Aloita chat joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla.

Kirjaudu tästä

Jos käytät palvelua mieluummin sovelluksen kautta, lataa Oma Häme -sovellus App Storesta tai Google Playsta.

Google Playn linkki  App Storen linkki

Voit alottaa chatin myös tämän sivun oikeasta alakulmasta.

Euroopan unionin rahoittama.

Nainen on pyöräilemässä ja katsoo hymyillen puhelintaan.
UUTINEN
24.04.2024

Vaivaako allergia tai kevätflunssa?

Tavoitat sairaanhoitajamme chatin kautta nyt myös arki-iltaisin klo 20 saakka.

Nainen on pyöräilemässä ja katsoo hymyillen puhelintaan.

Vaivaako allergia tai kevätflunssa?

UUTINEN / 24.04.2024

Tavoitat sairaanhoitajamme chatin kautta nyt myös arki-iltaisin klo 20 saakka.

Nainen on pyöräilemässä ja katsoo hymyillen puhelintaan.

UUTINEN / 24.04.2024

Vaivaako allergia tai kevätflunssa?

Nainen on pyöräilemässä ja katsoo hymyillen puhelintaan.
 

Sairaanhoitaja-chatimme on nyt auki ma–pe klo 8–20.

Vältä aamuruuhka, chat on auki joka arkipäivä klo 20 asti

Chatissa saattaa olla aamuisin (etenkin maanantaisin) ruuhkaa. Jos asiasi ei ole kiireellinen, ota yhteyttä vasta myöhemmin päivällä tai illalla. Vaikka ottaisit yhteyttä myöhemmin, saat ratkaisun asiallesi chat-keskustelun aikana.

Mitä asioita chatin kautta voi hoitaa?

Ota rohkeasti yhteyttä – ammattilainen arvioi aina tapauskohtaisesti, voidaanko asiaasi hoitaa etäpalvelussa ja ohjaa sinut tarvittaessa oikean palvelun piiriin.

Esimerkkejä chatissa hoidettavista asioista ovat

  • flunssaoireet
  • silmä-, iho- ja allergiaoireet
  • hyönteisten pistot
  • vatsaoireet ja
  • naisten virtsatietulehduksiin liittyvät asiat. 

Asiointi palvelussa vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kun olet tunnistautunut, sinulta kysytään esitietoja mahdollisista oireistasi. Vastaathan kyselyyn parhaan tietosi mukaan.

Chatin aukioloajat

Ma–pe klo 8–20

Jos vielä mietit riittävätkö kotikonstit vai tarvitsetko ammattilaisen apua, voit tehdä oirearvion Omaolo*-palvelussa 24/7. 

Tee Omaolon oirearvio
 
*Omaolo on CE-merkitty lääkinnällinen laite.

Mistä löydän chatin?

Aloita chat joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla.

Kirjaudu tästä

Jos käytät palvelua mieluummin sovelluksen kautta, lataa Oma Häme -sovellus App Storesta tai Google Playsta.

Google Playn linkki  App Storen linkki

Voit alottaa chatin myös tämän sivun oikeasta alakulmasta.

Euroopan unionin rahoittama.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.
UUTINEN
23.04.2024

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

Täydentävällä hankinnalla halutaan turvata palvelujen saatavuus ja keventää oman henkilöstön työpainetta.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

UUTINEN / 23.04.2024

Täydentävällä hankinnalla halutaan turvata palvelujen saatavuus ja keventää oman henkilöstön työpainetta.

Puheenjohtajan nuija kokouspöydällä.

UUTINEN / 23.04.2024

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti käynnistää täydentävän hankinnan kotihoidon palveluihin. Oma Hämeen omille kotihoitopalveluille halutaan tukea palveluntuottajilta. 

Kotihoidon palveluiden riittävyys turvataan parhaiten monituottajamallilla, jolloin oman palvelutuotannon rinnalla kotihoidossa vahvistetaan ostopalveluita. Niitä ostetaan vain tarpeen mukaan, eikä pian avattavassa hankinnassa sitouduta mihinkään ostomääriin. Hyvinvointialue jakaa Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat voivat jättää tarjouksiaan. Hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa tehdään puitesopimukset. Toimittajarekisteri on avoinna viisi vuotta – kestoa voidaan jatkaa tarpeen mukaan. 

Hankinnan arvoksi on ennakoitu noin 12 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Hankinnan kustannukset katetaan kotihoidon henkilöstökuluista. Omaa henkilöstöä ei vähennetä, mutta ostopalveluilla pystytään vähentämään ylityö- ja hälytyskorvauksia sekä vähentämään edelleen vuokratyövoiman käyttöä. Eli tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. 

Valtiolta toivotaan lisäaikaa alijäämien kattamiseen 

Aluehallitus käsitteli maanantaina kokouksessaan myös sosiaali- ja terveysministeriölle annettavaa selvitystä. Ministeriö on pyytänyt kaikilta hyvinvointialueilta selvitystä sote-palveluiden järjestämisestä ja talouden tilasta. Lakisääteisesti annettava selvitys pohjustaa syksyllä käytäviä hyvinvointialueneuvotteluja. Lisäksi selvitystä tullaan käyttämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioita sekä STM:n vuosittaista selvitystä tehdessä.

Aluehallitus haluaa, että selvityksessä painotetaan hyvinvointialueiden rahoituksen ja valtion antamien tavoitteiden välistä ristiriitaa. Palveluiden järjestämistä haastaa riittämättömän rahoituksen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvavat palvelutarpeet sekä henkilöstön saatavuus. Useimmat talouden tasapainottamistoimet ovat Oma Hämeessä rakenteellisia, mikä edellyttää riittävää aikaa toimeenpanolle. Tällöin myös uudistusten kustannusvaikutukset toteutuvat täysi-määräisesti vasta pidemmällä aikavälillä. Aluehallituksen mukaan alijäämien kattamiselle tulee saada lisäaikaa, jotta uudistukset voitaisiin tehdä hallitusti. Aluehallitus vaatii myös työrauhaa uudistusten toimeenpanolle. 

Toukokuun alussa annettavassa jätettävässä pitää selvittää muun muassa hyvinvointialueiden palveluiden digitalisaatiota, henkilöstön saatavuutta, kehittämistoimintaa, tulevia investointeja sekä eri asiakasryhmille kohdennettujen palvelujen järjestämistapoja. Aluehallitus hyväksyi maanantaina Oma Hämeen selvityksen pienin täsmennyksin. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä ja se julkaistaan täydennettynä myöhemmin myös Oma Hämeen verkkosivuilla. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi toisen muutoskäyttösuunnitelman, joka on päivitetty vastaamaan hyväksyttyä muutostalousarviota 2024. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslista mukaisesti. Seuraava kokous on 6. toukokuuta. 

Aluehallituksen 22.4.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 18.04.2024

Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen. 

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

– Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.  

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 

Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen 


Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen. 

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. 

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen. 

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa. 

H23-verkoston jäsenet 

Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 

Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 

Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 

Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 

Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 

Juha Jolkkonen, Helsinki 

Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 

Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 

Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 

Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 

Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 

Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 

Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 

Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 

Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 

Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 

Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 

Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 

Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
 

Oma Hämeen taustoitus hallituksen kehysriihen päätöksistä 

Hallituksen linjaukset kehysriihessä koskien hyvinvointialueita herättävät huolta hyvinvointialueen asemasta ja tulevaisuudesta. 

Normien purkaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta tiukkojen säästöjen sijaan tarvitaan työrauhaa ja tasapainoista lähestymistapaa. 

Hallituksen päätökset vaikuttavat merkittävästi hyvinvointialueiden talouteen. Tiistaina tehtyjen lisäsopeutusten odotetaan vaikuttavan kaikkiin hyvinvointialueisiin, sillä Suomen taloudellinen tilanne on haasteellinen. 

Hallitus päätti esimerkiksi pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu pidennettiin kuuteen kuukauteen. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta väljennetään, mikä tarkoittaa sitä, että hoitajia tarvitaan aiempaa vähemmän vanhusta kohden. Hallitus päätti myös joustavoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia, jotta henkilöstön riittävyys ja lastensuojelun saatavuus turvattaisiin. 

Asiakasmaksujen korotukset ovat myös osa hallituksen päätöksiä. Tavoitteena on kerätä lisätuloja, mutta korkeammat asiakasmaksut voivat vaikuttaa asiakkaiden hoitoon hakeutumiseen ja siten lisätä palvelutarvetta. 

Hallitus päätti myös rajata sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ajokorttien ikäkausitarkastuksia ja sterilisaatioita ei enää saisi julkisesta terveydenhuollosta. 

Lisäksi hallitus aikoo selvittää oppilas- ja opiskelijahuollon kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin, mikä voi vaikuttaa oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestämisvastuuseen ja vastuun mahdolliseen siirtämiseen takaisin kunnille. 

Hallitus leikkaa myös järjestöjen avustuksia 76 miljoonalla eurolla. Tämä kohdentuu valitettavasti erityisesti heikossa asemassa oleviin henkilöihin ja on samalla omiaan kasvattamaan kysyntää hyvinvointialueen palveluihin. 

Kaikki nämä päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueiden toimintaan ja palveluihin, ja siksi on tärkeää seurata tilannetta ja varautua mahdollisiin muutoksiin.

Assi-sairaalan työmaa
UUTINEN
18.04.2024

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta

Myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut.

Assi-sairaalan työmaa

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta

UUTINEN / 18.04.2024

Myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut.

Assi-sairaalan työmaa

UUTINEN / 18.04.2024

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta

Hallituksen päätös on hyvä Oma Hämeen kannalta – myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut. 

Hallitus linjasi tiistaina kehysriihessään Suomen sairaalaverkon tulevaisuudesta. Alkuvuodesta esillä olleesta ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vastustamasta suunnitelmasta muuttaa osa keskussairaaloista akuuttisairaaloiksi luovuttiin. Tämä turvaa Kanta-Hämeen keskussairaalan ja vuonna 2026 avattavan Assi-sairaalan aseman. 

– Olen tyytyväinen hallituksen päätökseen olla toteuttamatta sairaalaverkkotyöryhmän toisen vaiheen muutosesitystä. Tämä on järkevä esitys, joka takaa työrauhan Kanta-Hämeen keskussairaalalle. Haluan kiittää etenkin Kanta-Hämeen alueen kansanedustajia erinomaisesta työstä asian eteen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Kehysriihipäätösten myötä jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Hallitus tekee joitakin muutoksia perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin ja tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon, mutta nämä eivät kohdistu Kanta-Hämeeseen. Muutokset on avattu sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa

Tammikuussa julkaistiin sairaalaverkkoa pohtineen työryhmän esitys, jota Oma Häme vastusti. Sen mukaan osa nykyisistä keskussairaaloista olisi muutettu akuuttisairaaloiksi, joissa ei hoidettaisi synnytyksiä, ei annettaisi tehohoitoa eikä siellä olisi leikkaussalia käytössä ympärivuorokautisesti. Esityksessä ei otettu kantaa siihen, mitkä nykyiset keskussairaalat mahdollisesti muuttuisivat akuuttisairaaloiksi. 

Esitys kuitenkin herätti huolta rakenteilla olevan Assi-sairaalan roolista. Oma Hämeen näkökulmasta Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaa ei ole ollut missään vaiheessa syytä muuttaa. Uusi Assi-sairaala on mitoitettu nykyisten palvelutarpeiden ja teknologian mukaisesti. Lisäksi keskussairaalan työvoimatilanne on ollut koko ajan hyvä. 

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan hallitus jatkaa hyvinvointialueiden kanssa yhteistä vuoropuhelua siitä, kuinka erikoissairaanhoidon työnjakoa ja yhteistyötä voidaan edelleen kehittää ja kuinka vastataan henkilöstöpulaan. Tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako alueellisesti yliopistollisten ja keskussairaaloiden välillä. Tarkoituksena on etsiä uusia yhteistyömuotoja hyvinvointi- ja yhteistyöaluerajojen yli. 

Hallituksen kehysriihessä tehdyn linjauksen mukaan hyvinvointialueet voivat hankkia raskasta, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävää kirurgiaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Ehtona tälle on se, että palveluntuottajan sairaala on lähellä keskussairaalaa, ja sillä on keskussairaalaan toiminnallinen yhteys. Tämän myötä Oma Hämeellä on mahdollisuus tehdä jatkossakin tiivistä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. 

Julkisen talouden suunnitelmassa on nyt lisäksi linjattu hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämisestä liittyen muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen sekä sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelmassa linjatun 50 miljoonan euron lisäksi 100 miljoonalla eurolla.

Tyttö katsoo tietokoneen ruutua, jolla on näkymä Oma Hämeen verkkosivuston etusivusta.
UUTINEN
18.04.2024

Oma Hämeen verkkosivut saivat uuden ilmeen – palvelujen löydettävyyden parantaminen jatkuu 

Kehittämistyötä tehdään aktiivisesti vuoden 2024 ajan. 

Tyttö katsoo tietokoneen ruutua, jolla on näkymä Oma Hämeen verkkosivuston etusivusta.

Oma Hämeen verkkosivut saivat uuden ilmeen – palvelujen löydettävyyden parantaminen jatkuu 

UUTINEN / 18.04.2024

Kehittämistyötä tehdään aktiivisesti vuoden 2024 ajan. 

Tyttö katsoo tietokoneen ruutua, jolla on näkymä Oma Hämeen verkkosivuston etusivusta.

UUTINEN / 18.04.2024

Oma Hämeen verkkosivut saivat uuden ilmeen – palvelujen löydettävyyden parantaminen jatkuu 

Sivustolla on nyt uusi visuaalinen ilme, ja lisäksi sivuston hakutoimintoa ja navigaatiorakennetta on uudistettu. Uudistus on toteutettu yhteistyössä Istekki Oy:n ja Twoday:n kanssa. Kevään aikana otetaan käyttöön muitakin uudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa sivuston käytettävyyttä ja saavutettavuutta sekä palvelujen löydettävyyttä. 

Palveluiden löydettävyyttä helpottaa tulevaisuudessa myös se, että Oma Häme on tämän vuoden aikana yhdenmukaistamassa yhteydenottokanaviaan ja sujuvoittamassa asiakkaiden asiointia alueen palveluihin.

Kevään 2024 aikana Oma Häme uudistaa myös verkkosivujensa tekstejä. Tekstit muokataan selkeämmälle yleiskielelle, asiakaslähtöisemmiksi ja hakukoneoptimoiduiksi. Sisältöjen kehittäminen jatkuu sen jälkeen mm. englanninkielisten sisältöjen parissa. 

Arvostamme palautettasi, jotta voimme kehittää sivustoamme paremmaksi. 

Jätä tästä palautetta verkkosivuistamme

Potilaan käsi, jossa on kanyyli.
UUTINEN
18.04.2024

Torstaina 18. huhtikuuta vietetään potilaan oikeuksien päivää

Potilasasiavastaavan palvelu on asiakkaille maksutonta.

Potilaan käsi, jossa on kanyyli.

Torstaina 18. huhtikuuta vietetään potilaan oikeuksien päivää

UUTINEN / 18.04.2024

Potilasasiavastaavan palvelu on asiakkaille maksutonta.

Potilaan käsi, jossa on kanyyli.

UUTINEN / 18.04.2024

Torstaina 18. huhtikuuta vietetään potilaan oikeuksien päivää

Torstaina 18. huhtikuuta vietetään valtakunnallista potilaan oikeuksien päivää. Teemapäivällä halutaan kiinnisttää huomiota

Potilasasiavastaava neuvoo terveydenhuollon potilaita näiden asemasta ja oikeuksista. Hän auttaa esimerkiksi muistutuksen tekemisessä. Potilasasiavastaava palvelee hyvinvointialueen kaikkien kuntien asiakkaita. Palvelu on maksutonta.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat ovat riippumattomia ja puolueettomia työssään. Asiavastaavien tehtävänä on neuvoa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat oikeusturvansa toteuttamisen kannalta keskeiset asiat vireille toimivaltaisessa viranomaisessa.

Potilaan oikeuksista määrätään laissa muun muassa seuraavaa:

  • Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon
  • Hoidossa on huomioitava potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri. 
  • Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. 
  • Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Lue lisää Oma Hämeen potilasasiavastaavasta

Kuva esitteestä, johon listattu potilaan oikeuksia.


 

UUTINEN
17.04.2024

Turengin apuvälinepiste suljettuna keskiviikkona

Yksiköt Riihimäellä ja Hämeenlinnassa palvelevat normaalisti.

Turengin apuvälinepiste suljettuna keskiviikkona

UUTINEN / 17.04.2024

Yksiköt Riihimäellä ja Hämeenlinnassa palvelevat normaalisti.

UUTINEN / 17.04.2024

Turengin apuvälinepiste suljettuna keskiviikkona

Turengin apuvälinepiste on suljettuna keskiviikkona 17.4.

Apuvälineyksiköt Riihimäellä ja Hämeenlinnassa palvelevat normaalisti. Apuvälineitä voi palauttaa Turenkiin tai Tervakoskelle terveysasemille.

Yhteydenotot: Riihimäki puh. 019 758 5707 ja Hämeenlinna 03 621 9266.

oranssi kukka, ruohoa, sinistä taivasta
UUTINEN
16.04.2024

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee 

Tutkimuksessa luodaan muun muassa sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita.

oranssi kukka, ruohoa, sinistä taivasta

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee 

UUTINEN / 16.04.2024

Tutkimuksessa luodaan muun muassa sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita.

oranssi kukka, ruohoa, sinistä taivasta

UUTINEN / 16.04.2024

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee 

Tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta. Tutkimushanketta toteuttaa ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025 Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueista muodostuva Sisä-Suomen yhteistyöalue, ja sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos Oy ja SONet BOTNIA.


Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arvioidaan hyvinvointialueiden systeemitasoista vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Pikassos Oy ja SONet BOTNIA tutkivat Sulava-tutkimushankkeessa sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Hanketta hallinnoi Pirkanmaan hyvinvointialue.


– Sosiaalihuollon tutkimuksen tarve on vahvasti tunnistettu. Tutkimussuunnitelma vastaa vahvasti tähän tarpeeseen, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttavuusylilääkäri Suvi Liimatainen.


Systeemitasoinen vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa


Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimustyön päätavoitteena on luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla.

Tutkimustyö on aloitettu tutkimustiedon keruulla. Hankkeeseen tuotetaan väitöskirjoja vaikuttavuuden arvioinnin tietomallista, kustannuslaskennasta osana vaikuttavuusarviointia, ja digitaalisten sote-palvelujen käyttäjäprofiileista ja digipalvelujen vaikuttavuudesta.

Lisäksi on aloitettu kokoamaan asiakkaiden henkilökohtaista tietomallia. Tämä tuo esille esimerkiksi diabetesta sairastavan asiakkaan koko sote-palveluiden käytön kustannusketjun. Perinteiseen näkökulmaan verrattuna diabeteksen hoidon kustannusten lisäksi saadaan näkyville myös muut diabeetikoiden käyttämät sote-palvelut, jotka voivat olla diabeteksesta johtuvia. Tietomallin avulla pystytään vertailemaan eri palveluiden kustannusvaikuttavuuksia. 


– Haasteena ovat kirjaamisen yhtenäiset käytänteet. Tutkimuksessa luodaan myös sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita, jotka huomioivat kustannusnäkökulman, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen


Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta


Sosiaalialan osaamiskeskusten vetämän Sulava-hankkeen tutkimus kohdentuu aikuissosiaalityöhön, lapsiperheiden sosiaalityöhön ja gerontologiseen sosiaalityöhön sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tarkoituksena on vahvistaa käytännön, tutkimuksen ja kehittämisen vuoropuhelua sekä rakentaa laajasti tietopohjaa sosiaalityön vaikuttavuutta edistävistä ja jarruttavista tekijöistä.


Tutkimuksessa keskitytään sosiaalityön vuorovaikutustilanteissa esiintyviin mekanismeihin, asiakkaalle tarjottavan tuen sisältöön ja vuorovaikutukseen, sosiaalihuollon sääntelyyn ja normeihin ja niiden laatuvaikutukseen, laadukkaan sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin konteksteihin.


– Sosiaalityön palvelujen vaikuttuvuuden arviointityössä lähdetään takamatkalta mukaan, kertoo Pikassos Oy:n Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.


Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata ja arvioida asiakas-työntekijätilanteiden laatua ja vaikuttavuutta sosiaalityön sisällön ja toimintaympäristön yhteistuloksena. Toisena tavoitteena on mallintaa sosiaalityöntekijöiden tutkimaa ammattikäytäntöä osana omaa asiakastyötään, erityisesti oman työn laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. Sisä-Suomen yhteistyöaluetasoisesti tuotetaan uutta tietoa sosiaalityöntekijöiden tutkimusosaamistarpeista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteiden kehittämistarpeista. Näillä tuodaan esille sosiaalipalveluiden laatua ja vaikuttavuutta.


Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.


 

Ruokalautasia pinoittain pöydällä.
UUTINEN
15.04.2024

Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun

Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Ruokalautasia pinoittain pöydällä.

Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun

UUTINEN / 15.04.2024

Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Ruokalautasia pinoittain pöydällä.

UUTINEN / 15.04.2024

Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun

Aluehallitus käynnisti maanantain kokouksessaan Oma Hämeen oman tukipalveluyhtiön perustamiseen liittyvän valmistelun. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen oman yhtiön toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa. Perustettava yhtiö vastaa hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluista, laitoshuoltopalveluista sekä kiinteistönhuoltopalveluista. Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. 

Aluevaltuusto päätti yhtiön perustamisesta helmikuussa. Yhtiöittäminen koskee hyvinvointialueen omaa toimintaa, jonka euromääräinen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen koskee noin 200 palvelutuotannon tukipalveluissa sekä kiinteistöhuollon tehtävissä työskentelevää henkilöä. 

Oman toiminnan yhtiöittäminen ja yhtiön perustaminen vaatii suunnittelua ja monenlaisia toimenpiteitä, jotka aluehallitus hyväksyi maanantaina aikatauluineen. Yhtiön perustamiseen liittyvät toimet on tarkoitus tehdä kevään aikana, jolloin kesä ja syksy olisivat käytettävissä käytännön valmisteluun. Hyvinvointialueen johtoryhmä nimeää yhtiön valmistelua varten projektiryhmän. Aluehallitus nimeää toukokuussa yhtiön hallituksen ja ennen kesälomia on tarkoitus valita yhtiölle toimitusjohtaja.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 22. huhtikuuta. 

Nuoria älypuhelimet kädessään.
UUTINEN
12.04.2024

Asiakaskokemuksen kartoittaminen tekstiviestikyselyillä laajenee Forssan seudulle

Uusi kysely koskee avosairaanhoitoa, suun terveydenhuoltoa ja kuntoutusta.

Nuoria älypuhelimet kädessään.

Asiakaskokemuksen kartoittaminen tekstiviestikyselyillä laajenee Forssan seudulle

UUTINEN / 12.04.2024

Uusi kysely koskee avosairaanhoitoa, suun terveydenhuoltoa ja kuntoutusta.

Nuoria älypuhelimet kädessään.

UUTINEN / 12.04.2024

Asiakaskokemuksen kartoittaminen tekstiviestikyselyillä laajenee Forssan seudulle

Oma Häme kerää tietoa asiakaskokemuksesta muun muassa tekstiviestikyselyillä. Niiden käyttö laajentuu 15. huhtikuuta alkaen myös Forssan seudulle. Hyvinvointialueen toiminnan kehittämiselle on tärkeää saada tietoa palveluita käyttävän asiakkaan kokemuksesta. 
 
Uusi kysely koskee Forssan seudulla avosairaanhoidon vastaanottoa, suun terveydenhuoltoa ja kuntoutusta. Täysikäinen asiakas saattaa saada käyntinsä jälkeen tekstiviestitse pyynnön vastata kyselyyn.

Viestipyyntö tulee numerosta 18220 noin kahden arkipäivän kuluttua käynnistä. Kyselyyn vastaaminen on helppoa ja maksutonta. Kyselyyn vastataan numeroin tai kirjaimilla K (kyllä) ja E (ei). Kyselyssä tiedustellaan kokemusta avunsaamisesta sekä jatkohoito-ohjeista ja lisäksi kysytään suositteluhalukkuutta. Vastaajan on myös mahdollista antaa sanallista palautetta.

Euroopan unionin rahoittama.

Lapsen käsi piirtämässä kuvaa paperille.
UUTINEN
11.04.2024

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Oma Häme on mukana hyvinvointialueiden yhteisessä kannanotossa.

Lapsen käsi piirtämässä kuvaa paperille.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

UUTINEN / 11.04.2024

Oma Häme on mukana hyvinvointialueiden yhteisessä kannanotossa.

Lapsen käsi piirtämässä kuvaa paperille.

UUTINEN / 11.04.2024

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta. Hyvinvointialueet ovat julkaisseet torstaina kannanoton opiskeluhuollon siirtoaikeista. Oma Häme on mukana kannanotossa.
   
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
 
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
– Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota
 
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
 
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
– Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

– Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1 500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä. 
 
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

– Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat:

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Somevaikuttaja Koti-iskä88.
UUTINEN
11.04.2024

Oma Häme aloitti yhteistyön somevaikuttaja Koti-iskä88:n kanssa

Yhteistyön tarkoituksena on esitellä perheellisille Oma Häme -sovelluksen hyötyjä.

Somevaikuttaja Koti-iskä88.

Oma Häme aloitti yhteistyön somevaikuttaja Koti-iskä88:n kanssa

UUTINEN / 11.04.2024

Yhteistyön tarkoituksena on esitellä perheellisille Oma Häme -sovelluksen hyötyjä.

Somevaikuttaja Koti-iskä88.

UUTINEN / 11.04.2024

Oma Häme aloitti yhteistyön somevaikuttaja Koti-iskä88:n kanssa

Somevaikuttaja Koti-iskä88 puhelin kädessä.
Kuva: Ville Viholainen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue eli Oma Häme aloitti eilen yhteistyön somevaikuttaja Ville Viholaisen eli Koti-iskä88:n kanssa. Yhteistyö on osa Oma Häme -sovelluksen markkinointikampanjaa, joka kestää kesäkuun 2024 alkuun asti. Yhteistyön avulla Oma Häme pyrkii tavoittamaan perheelliset ja esittelemään heille sovelluksen monipuolisia hyötyjä. Sovelluksella saa esimerkiksi chat-yhteyden ammattilaiseen ja voi asioida lapsen puolesta.  

- Hämeenlinnalaisena on ilo olla mukana tuomassa oman alueen palveluita esiin. Lapsiperheiden arjen parantaminen ja helpottaminen ovat sydäntäni lähellä, Koti-iskä88 kertoo. 

Koti-iskä88 ottaa rohkeasti kantaa vanhemmuuteen liittyviin asioihin ja tuo vaikeitakin arjen haasteita esille humoristisella tavalla.  

- Valitsimme Koti-iskä88:n vaikuttajaksi, sillä hän sopii brändimme äänensävyyn. Haluamme tavoittaa perheelliset aidolla ja samaistuttavalla sisällöllä, Oma Hämeen verkkoviestinnän asiantuntija Mari Mikkola kertoo. 

Yhteistyö näkyy kevään aikana Koti-iskä88:n Instagramissa sekä Oma Hämeen omissa kanavissa.  

Oma Häme -sovellus on kaikille kantahämäläisille tarkoitettu turvallinen asiointipalvelu, jota on ladattu tähän mennessä yli 12 000 kpl. Sovellus on tietopankki, josta löytyvät mm. yhteystiedot Oma Hämeen palveluihin, chat- ja videoyhteys Oma Hämeen ammattilaisiin sekä linkitykset Omaoloon, OmaKantaan ja OmaKelaan kätevästi yhdestä paikasta. Sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta tai palvelua käyttää kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Lisää voi lukea osoitteesta omahame.fi/sovellus. 

Euroopan unionin rahoittama.

aluevaltuusto koolla Ahveniston luentosalissa
UUTINEN
10.04.2024

Aluevaltuusto päätti palveluverkkomuutoksista maratonkokouksessaan

Aluevaltuusto lisäsi palvelupisteen Hauholle äänestyksen jälkeen.

aluevaltuusto koolla Ahveniston luentosalissa

Aluevaltuusto päätti palveluverkkomuutoksista maratonkokouksessaan

UUTINEN / 10.04.2024

Aluevaltuusto lisäsi palvelupisteen Hauholle äänestyksen jälkeen.

aluevaltuusto koolla Ahveniston luentosalissa

UUTINEN / 10.04.2024

Aluevaltuusto päätti palveluverkkomuutoksista maratonkokouksessaan

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijainnista äänestettiin useasti. Aluevaltuusto lisäsi palvelupisteen Hauholle. 


Aluevaltuusto päätti sosiaali- ja terveyspalveluita koskevista palveluverkkomuutoksista pitkässä kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistai-iltana. Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi periaatteen, jonka mukaan hyvinvointialueen palvelurakenteen kiinteinä toimipisteinä toimivat palvelukeskukset ja palvelupisteet.  

Palvelukeskuksia on jatkossa kolme: Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Palvelukeskusten paikoiksi hyväksyttiin Hämeenlinnassa joko Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevat kiinteistöt, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti tai hyvinvointialueen omistuksessa oleva Ahvenistonmäen kiinteistö ja tarvittavissa vuokrakohteissa kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus sijaitsee Riihimäen sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. Forssan palvelukeskus toimii Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. 

Aluevaltuutettu Tiina Metsäranta (vkk.) esitti palveluverkkosuunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Metsäranta peräsi vaihtoehtoja terveysasemien lakkauttamisille ja tiiviimpää yhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Muutosesitystä kannattanut valtuutettu Petri Laine (ps.) peräsi suunnitelmien vaikutuksista tarkempia laskelmia. Metsärannan esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 51–8. 

Aluevaltuuston tiistainen kokous venyi pitkäksi. Palveluverkkomuutokset olivat kolmelta alkaneen kokouksen ensimmäinen asia, mutta päätös palvelupisteiden sijainnista saatiin vasta iltayhdeksän aikaan. Kokonaisuudessaan palveluverkkomuutokset saatiin käsiteltyä kello 23 mennessä. 

Aluevaltuuston kokousta seurasi verkon kautta parhaimmillaan yli 400 henkilöä. Voit katsoa kokouksen tallenteen täältä. Aluevaltuusto käsitteli kokouksessa palveluverkkomuutosten lisäksi myös toista talouden tasapainottamisohjelmaa, muutostalousarviota ja Forssan sairaalan kiinteistökauppaa. Edellä mainitut päätökset sekä kokouksessa tehdyt henkilövalinnat on kerrottu tämän tiedotteen lopussa. Kokouksen esityslista löytyy täältä

 

Hauho lisättiin palvelupisteeksi äänestyksellä 

Palvelupisteiden sijainneista Kanta-Hämeen kunnissa aluevaltuusto keskusteli perusteellisesti ja päätös syntyi vasta useamman äänestyksen jälkeen. Aluehallituksen esityksessä palvelupisteitä oli kahdeksan: Jokioisissa, Kalvolassa, Lammilla, Lopella, Oitissa, Parolassa, Tervakoskella ja Turengissa. Useat valtuutetut eri valtuustoryhmistä tekivät muutosesityksiä palvelupisteiden sijaintiin. Palvelupisteitä esitettiin sijoitettavaksi myös Hauholle, Humppilaan, Renkoon, Tammelaan, Tuulokseen ja Ypäjälle.  

Aluevaltuusto äänesti Lammin palvelupisteestä ja sen vaihtoehdoista sekä aluehallituksen pohjaesitykseen lisättävistä palvelupisteistä. Helena Lehkonen (kok.) esitti Lammin palvelupisteen tilalle Ydin-Hämeen palvelupistettä, joka olisi Hauhon, Tuuloksen ja Lammin yhteinen. Esitys Ydin-Hämeestä hävisi äänestyksessä äänin 38–19. 

Johanna Häggman (kesk.) esitti Tammelan lisäämistä palvelupisteiden listalle. Esitys kaatui äänestyksessä äänin 31–28. Häggman esitti listalle lisättäväksi Hauhoa, joka hyväksyttiin palvelupisteeksi äänin 26-33.  

Häggmanin esitys Humppilasta kaatui äänestyksessä äänin 36–23. Myöskään Tiina Metsärannan (vkk.) esitys Ypäjän lisäämisestä palvelupisteeksi ei saanut riittävää kannatusta, vaan hävisi äänestyksessä 37–21. Prabhakaran Ranjithkumar (sd.) ja Tea Jaakkola (ps.) esittivät palvelupistettä Renkoon, mutta esitys kaatui äänestyksessä 36–23.  

Aluevaltuuston päätöksellä Oma Häme perustaa yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat  

  • Jokioisissa 
  • Hauholla (Hämeenlinna) 
  • Kalvolassa (Hämeenlinna) 
  • Lammilla (Hämeenlinna)  
  • Lopella 
  • Oitissa (Hausjärvi) 
  • Parolassa (Hattula) 
  • Tervakoskella (Janakkala) 
  • Turengissa (Janakkala) 

Myös lähipalvelukonsepti keskustelutti aluevaltuustoa. Kyse on vuoden 2026 alusta käyttöön otettavasta palvelusta, joka on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi.  

Johanna Häggman (kesk.) esitti, että palvelukonsepti otettaisiin käyttöön erityisesti niillä alueilla, joilta terveysasema lakkaa. Häggmanin esitys kaatui äänestyksessä täpärästi 30–29. Häggman esitti myös, että lähipalvelukonseptin käyttäminen mahdollistettaisiin myös muille kuin määritellylle kohderyhmälle, jos resurssit sen sallivat. Myös tämä esitys kaatui äänestyksessä 33–26. Hannele Saari (kd.) esitti, että aluevaltuusto määrittelisi lähipalvelukonseptin tarkemman sisällön ennen sen käyttöönottoa. Muutosesitys kaatui tiukassa äänestyksessä 30–29. Muut palveluverkkomuutoksia koskevat yksityiskohdat aluevaltuusto hyväksyi pienin tekstimuutoksin. 

Vuoden tärkein valtuustokokous houkutteli myös mediaa paikalle.

Talousasiat hyväksyttiin pienin muutoksin

Palveluverkkomuutosten lisäksi aluevaltuusto käsitteli tiistain kokouksessaan toista talouden tasapainottamisohjelmaa sekä muutostalousarviota, joita tarvitaan hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen vuoksi. Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoiteltiin vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa 2023 aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelmasta sekä toisesta tasapainottamisohjelmasta, jolla halutaan hillitä kustannusten nousua vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja ja ylitöitä. 

Säästöjä haetaan toisessa tasapainottamisohjelmassa myös kehittämällä hankintojen johtamista sekä lisäämällä työntekijöiden välitöntä asiakastyötä ja työpanoksen joustavaa käyttöä. Näillä tasapainottamistoimilla tavoitellaan yhteensä 57 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluevaltuusto hyväksyi toisen tasapainottamisohjelman Minna Belikin (vas.) esittämällä lisäyksellä. Sen mukaan henkilöstön työpanoksen joustavan käytön tulee perustua ensisijaisesti työntekijän vapaaehtoisuuteen. Belikin esittämä lisäys hyväksyttiin äänin 29–30.

Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksiä tämän vuoden muutostalousarvioon. Reiman mukaan Oma Hämeellä on velvollisuus hakea valtiolta lisärahoitusta, jos on riski, etteivät rahat riitä asukkaiden perustuslaillisiin oikeuksiin perustuvien palveluiden järjestämiseen. Reima esitti, että hyvinvointialue selvittää, millaisia puutteita palveluissa on perusoikeuksien osalta ja tarvittaessa hakee lisärahoitusta viimeistään syksyllä. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 34–25. Juhani Lehto (vas.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä. Lisäksi Reima esitti 200 000 euron lisämäärärahaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tämä esitys hävisi äänestyksessä 33–25.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi Forssan sairaalan kiinteistökaupan. Oma Häme ostaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä kiinteistöjä reilulla kahdeksalla miljoonalla eurolla. Kauppa koskee Forssan sairaalaa, Korkeavahan terveysasemaa sekä kolmea pienempää kiinteistöä. Kaupan toteutuminen edellyttää, että valtiovarainministeriö myöntää siihen valtuuden. Forssan sairaalaan on tarkoitus perustaa yksi Oma Hämeen kolmesta sote-palvelukeskuksesta.

Aluevaltuusto asetti tilapäisen valiokunnan

Aluevaltuusto päätti asettaa tilapäisen valiokunnan, jonka tehtävänä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokunnan tarve johtuu aluehallituksen varajäsenen, Petri Hakamäen, eroamisesta Keskustan valtuustoryhmästä. Hakamäki ilmoitti aluevaltuuston kokouksessa 19. joulukuuta eroavansa Keskustan valtuustoryhmästä ja perustavansa oman valtuustoryhmän. Hakamäki ei kuitenkaan ole eronnut aluehallituksen varajäsenen tehtävästä, eikä Keskustan aluevaltuustoryhmä halua Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla hyvinvointialueen luottamustehtävissä. 

Aluevaltuusto valitsi tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinaisia jäseniä ovat Piia Olkinuora (sd.), Juha Isosuo (kok.), Heini Ristavaara (kesk.), Mika Lartama (ps.), Juhani Lehto (vas.), Anne Lindgren (vihr.) ja Elise Oikari (kd.). Tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Piia Olkinuora ja varapuheenjohtajaksi Juha Isosuo.

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessaan myös muita henkilövalintoja. Teppo Turjan (ps.) tilalle aluevaltuustoon nousee Tea Jaakkola. Turjan tilalle integraatiovaliokuntaan valittiin Mika Lartama ja hänen tilalleen varajäseneksi Jukka Lintukangas

Muut asiat aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston seuraava kokous on 14. toukokuuta.
 

pöydällä iso kartta johon merkitty yläkouluja, pöydän ympärillä anonyymejä nuoria
UUTINEN
09.04.2024

Kohti yläkoulua -messut tulevat taas!

Kuudesluokkalaiset tutustuvat messuilla yläkouluihin, ikävaiheeseen liittyviin teemoihin ja tukipalveluihin.

pöydällä iso kartta johon merkitty yläkouluja, pöydän ympärillä anonyymejä nuoria

Kohti yläkoulua -messut tulevat taas!

UUTINEN / 09.04.2024

Kuudesluokkalaiset tutustuvat messuilla yläkouluihin, ikävaiheeseen liittyviin teemoihin ja tukipalveluihin.

pöydällä iso kartta johon merkitty yläkouluja, pöydän ympärillä anonyymejä nuoria

UUTINEN / 09.04.2024

Kohti yläkoulua -messut tulevat taas!

Kohti yläkoulua -messut järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Kuva: Laura Eerola

Kaikki hämeenlinnalaiset ja hattulalaiset kuudesluokkalaiset opettajineen kutsutaan Kohti yläkoulua -messuille. Ne järjestetään perjantaina 19.4. Loimua Areenalla Hämeenlinnassa. Järjestäjinä ovat Oma Hämeen opiskeluhuolto sekä Hämeenlinnan ja Hattulan kunnat. 

Tavoitteena on tarjota tukea yläkoulun siirtymävaiheeseen. Kuudesluokkalaiset saavat tutustua messuilla yläkouluihin, ikävaiheeseen liittyviin teemoihin ja tukipalveluihin. 

– Alakoulusta yläkouluun siirtyminen on nivelvaihe, johon voi liittyä jännitystä ja jopa pelkoja. Avun pyytäminen on helpompaa, kun kasvot ovat valmiiksi tuttuja. Yläkouluissa on paljon aikuisia, jotka voivat auttaa erilaisissa asioissa, muistuttaa kuraattori Laura Eerola Oma Hämeen oppilashuollosta.  

Messujen näytteilleasettajissa on laaja kirjo hyvinvointialueen ja kuntien palveluita sekä yhdistyksiä ja urheiluseuroja. Messuilla kuullaan myös Janakkalasta kotoisin olevan artistin Aatuloven ja poliisin edustajan puheenvuorot. 

Tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuonna järjestäjät saivat hyvää palautetta, ja sen vuoksi messuista haluttiin toistuva tapahtuma. 

– Tavoitteena on tehdä kuudesluokkalaisille oma kiva päivä, jossa on myös juhlan tuntua alakoulun päättyessä ja uuden vaiheen alkaessa, Eerola hymyilee. 

Hämeenlinnassa ja Hattulassa on tänä vuonna yhteensä vajaat 900 kuudesluokkalaista. 

UUTINEN
09.04.2024

Suukko, liikkuva hammashoitoyksikkö tuo palvelut lähemmäs asiakkaita

Pilotin tavoitteena on kerätä palautetta sekä asiakkailta että henkilöstöltä ja testata uutta toimintamallia.

Suukko, liikkuva hammashoitoyksikkö tuo palvelut lähemmäs asiakkaita

UUTINEN / 09.04.2024

Pilotin tavoitteena on kerätä palautetta sekä asiakkailta että henkilöstöltä ja testata uutta toimintamallia.

UUTINEN / 09.04.2024

Suukko, liikkuva hammashoitoyksikkö tuo palvelut lähemmäs asiakkaita

Suukko, liikkuva hammashoitoyksikkö, on uusi innovaatio suunhoidon alalla, joka pyrkii tuomaan hammashoidon palvelut lähemmäksi asiakkaita. Tämä siirrettävä suunhoidon palvelupiste mahdollistaa hammashoidon toteuttamisen missä tahansa, aivan kuten perinteisessä hammashoitoyksikössäkin. Suukossa toteutetaan kiireetöntä vastaanottotoimintaa. Se tarjoaa laajan valikoiman perushoitoja, kuten suun tutkimuksia, röntgenkuvauksia, paikkauksia, juurihoitoja ja hampaan poistoja, sekä hammaskiven puhdistuksia.

Suukko sai alkunsa tarpeesta kehittää lähipalveluita ja tuoda hammashoidon palvelut lähemmäksi väestöä. - Erityisesti koululaisten hammashoito on koettu sellaiseksi palveluksi, mitä halutaan tarjota mahdollisimman lähellä kouluja. Näin lasten saapuminen palveluun on mahdollisimman helppoa ja poisjäännit palveluista jäisivät mahdollisimman vähäisiksi, kertoo suunhoidon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila.

Pilotin tavoitteena on kerätä palautetta sekä asiakkailta että henkilöstöltä ja testata uutta toimintamallia. Pilotin aikana kokeillaan erilaisia kohderyhmiä; ensisijaisena ovat koululaiset, mutta pohdinnassa ovat erilaiset palveluasumisen yksiköt sekä ideointia on tehty myös vaikkapa kauppakeskuksen pihaan tuotavasta palvelusta. - Kun pilotti on nyt alkuvaiheessa, niin emme halua lähteä rajaamaan sitä turhan tiukasti, vaan pikemminkin kehittelemään uutta, kertoo Nikkarila. Siispä, vaikka Suukko olisikin jonkin koulun pihassa, samalla alueella asuvalle aikuiselle voidaan sinne ihan hyvin myös tarjota vastaanottoaikaa. Ajanvaraus tapahtuu suun terveydenhuollon tavanomaisten ajanvarausnumeroiden kautta.

Pilotti on juuri käynnistynyt Forssan seudulla ja jatkuu vuoden loppuun saakka. Mukana pilotissa on koko Oma Hämeen suun terveydenhuolto, ja Suukko tullaan sijoittamaan eri puolille aluetta. Tulevaisuudessa pilottijakson avulla suunnitellaan ja päätetään alueen palveluverkosta ja pyritään tarjoamaan laadukkaita ja turvallisia palveluita koko hyvinvointialueella.


Suukko liikkuu, asiakkaan matkustaminen vähenee

Suukko tuo hammashoidon lähemmäs ihmisten arkea, mikä helpottaa palveluihin pääsyä ja vähentää hoitoon hakeutumisen kynnystä. Erityisesti koululaisille tämä tarkoittaa helppoa pääsyä hoitoon ilman suuria matkustamisen vaivoja. Lisäksi Suukon tarjoama jatkohoitomahdollisuus samassa paikassa lisää palveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta.

Pilottijakson avulla tavoitteena on kehittää ja suunnitella tulevaisuuden hammashoidon palveluita. Suukon avulla pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin laadukkaasti ja kattavasti, jopa laajentaen palveluita koko hyvinvointialueelle. Tavoitteena on tarjota suunhoidon palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, tehokkaasti ja turvallisesti, jatkuvasti kehittyvän hammashoidon kentällä.
 

UUTINEN
08.04.2024

Aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen yksikkö kiinni keskiviikkona

Torstaina palvelut toimivat jälleen normaalisti.

Aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen yksikkö kiinni keskiviikkona

UUTINEN / 08.04.2024

Torstaina palvelut toimivat jälleen normaalisti.

UUTINEN / 08.04.2024

Aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen yksikkö kiinni keskiviikkona

Aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen yksikön henkilöstö on kehittämispäivässä 10.4.2024. Kaikki neuvontapuhelimet ja muut yhteydenottokanavat ovat tuolloin kiinni. Torstaina 11.4. palvelut toimivat jälleen normaalisti.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.
UUTINEN
08.04.2024

Aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen hyvinvointikertomusta

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteinen tehtävä hyvinvointialueelle.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

Aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen hyvinvointikertomusta

UUTINEN / 08.04.2024

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteinen tehtävä hyvinvointialueelle.

Kokouspapereita pinossa pöydällä.

UUTINEN / 08.04.2024

Aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen hyvinvointikertomusta

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen hyvinvointikertomusta ja esittää sitä aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteinen tehtävä, johon kuuluu alueen asukkaiden hyvinvoinnin seuraaminen väestöryhmittäin. Tehtävään kuuluu myös asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ja toimenpiteiden seuraaminen. Hyvinvointialueella on myös velvoite asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määritellä toimenpiteet, joilla niihin tähdätään.

Hyvinvointialueen kuuluu laatia kerran neljässä vuodessa aluevaltuustolle hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jotka tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Niiden laadintaan on myös alueen asukkailla ja asiakkailla oikeus osallistua ja vaikuttaa. Edellinen hyvinvointisuunnitelma on laadittu hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa. Seuraava suunnitelma laaditaan nyt hyväksyttäväksi esitetyn hyvinvointikertomuksen pohjalta. Suunnitelma tulee sisältämään alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet, tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet tulevalle nelivuotiskaudelle.

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös Ahveniston sairaala -hankkeen tilanneraporttia. Assin rakennustyöt ovat edenneet hyvin ja aikataulussa. Ravintolarakennuksen ja pysäköintilaitoksen eli Assin M- ja P-osien rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2023. Hankkeen kustannusarviota seurataan tarkasti. Joulukuussa aluevaltuusto korotti hankkeen riskivarausta viidellä miljoonalla eurolla. Korjaavia toimenpiteitä kustannusnousun hillitsemiseksi tehdään edelleen. 

Lisäksi maanantain kokouksessaan aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tämä vuoden kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 15. huhtikuuta. Aluevaltuusto puolestaan kokoontuu tiistaina päättämään muun muassa palveluverkkomuutoksista
 

Nuori poika istuu sängyn reunalla pää käännettynä pois päin kamerasta.
UUTINEN
08.04.2024

Kanta-Häme on mukana laajassa selvityksessä nuorten masennuksesta ja sen hoidosta

THL:n tutkimukseen osallistuu yläkoululaisia Forssasta, Hattulasta ja Hämeenlinnasta.

Nuori poika istuu sängyn reunalla pää käännettynä pois päin kamerasta.

Kanta-Häme on mukana laajassa selvityksessä nuorten masennuksesta ja sen hoidosta

UUTINEN / 08.04.2024

THL:n tutkimukseen osallistuu yläkoululaisia Forssasta, Hattulasta ja Hämeenlinnasta.

Nuori poika istuu sängyn reunalla pää käännettynä pois päin kamerasta.

UUTINEN / 08.04.2024

Kanta-Häme on mukana laajassa selvityksessä nuorten masennuksesta ja sen hoidosta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aloittanut laajan, valtakunnallisen tutkimuksen nuorten masennuksesta.

THL selvittää, kuinka moni nuori on masentunut ja kuinka moni masentuneista toivoo ja saa apua. Tavoitteena on parantaa nuorten masennuksen hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Aineistoa kerätään eri puolilla maata ja tutkimuksessa on mukana yläkouluja myös Kanta-Hämeestä.

– Puhutaan paljon siitä, etteivät nuoret saa riittävästi apua. Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.  
 
Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt voimakkaasti vuosien ajan. Vastauksena tarpeeseen Suomessa on pyritty löytämään keinoja parantaa masennuksen hoitoa oppilashuollossa. Tutkimusaineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä nuorille tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä hyötyä tai haittaa, ja mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa. 

Tutkimuskyselyillä on tarkoitus tavoittaa jopa 9 000 yläkouluikäistä eri puolilta Suomea. Nuorten mahdollisia masennusoireita ja heidän hakemaansa ja saamaansa apua seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan.

Kanta-Hämeestä mukana on yläkouluja Forssasta, Hattulasta ja Hämeenlinnasta. Tietoja täydennetään kyselyillä nuorten huoltajille, nuoria auttaneille työntekijöille esimerkiksi opiskeluhuollossa, sekä rekisteritiedoilla. Tutkimukseen osallistuminen on nuorille vapaaehtoista. 

Vuorovaikutusohjanta antaa mielenterveyden tukea koulun arjessa 
 

Nuorten masennukseen annettavaa apua on parannettu viime vuosina ottamalla käyttöön uusi masennuksen ehkäisyn ja hoidon menetelmä, vuorovaikutusohjanta (IPC-N). Kyseessä on 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla. 

Kanta-Hämeessä IPC-N -menetelmä on vakiintunut käyttöön melko laajasti nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla, kuten koulukuraattoreilla, koulupsykologeilla ja kouluterveydenhoitajilla. Psykologi Aija Myllyniemi on yksi menetelmää käyttävistä oppilashuollon ammattilaisesta Oma Hämeessä.

– Itselleni menetelmä on ollut tarpeellinen työkalu. Vuosikaudet tuskailin sitä, miten auttaa ja tukea nuoria mielenterveysasioissa, kun ei ole terapiakoulutusta. IPC-N on hyvä, koska se on puolistrukturoitu, valmis paketti, jota on helppo käyttää ja saada tuloksia, kertoo Myllyniemi. 

Nuorten kanssa työskentelevä ammattilainen voi oppia menetelmän pohjakoulutuksesta riippumatta. Nuorelle IPC-N-menetelmä taas on läpinäkyvä ja motivoiva, kun hän voi itse osallistua hoidon tavoitteiden määrittelyyn. Silloin nuori ottaa paremmin myös itse vastuuta prosessista ja paranemisestaan.

– IPC-N:n avulla voidaan ottaa perhe mukaan nuoren hoitoon ja aktivoida nuorta hyödyntämään omaa tukiverkostoaan. Menetelmään kuuluu välitehtäviä, jotka kannustavat tekemään asioita arjessa hyvinvointia lisäävästi. Menetelmän tehokkuus ja tuloksellisuus perustuu kokemukseni mukaan pitkälti juuri siihen, että nuori saadaan aktivoitua harjoittelemaan ohjaustapaamisilla sovittuja asioita myös tapaamisten välillä. Näin taidot siirtyvät nuoren arkeen, muistuttaa Myllyniemi. 

Pelastusrengas meren rannalla.

 

Helposti lisää matalan kynnyksen apua

THL:n tutkimuksessa selvitetään, mikä on IPC-N -vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle verrattuna tavallisiin keskustelukäynteihin. Tutkimukseen on valikoitu mukaan yläkouluja, joissa IPC-N on käytössä. 10 vuotta nuorten parissa työskennellyt Myllyniemi tekee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. Väitöskirjan aihe liittyy myös IPC-N -menetelmään.

– Itse olen nähnyt oppilashuollossa, kuinka psykologille ohjaudutaan vasta, kun oireet ovat jo melko vakavia. Silloin matalan kynnyksen ohjanta ei tunnu enää riittävästi auttavan. Haaste onkin löytää ne nuoret, jotka hyötyvät IPC-N:stä. Nuorten psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt, eikä tämäkään menetelmä ole yksinään avain nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseen. Koen sen kuitenkin olevan helposti käyttöönotettava keino lisätä matalan kynnyksen apua, pohtii Myllyniemi.

Nuorilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa tuleviin mielenterveyspalveluihin osallistumalla tutkimukseen. Tutkimuksen tiedonkeruu on jo alkanut valtakunnallisesti ja Kanta-Hämeessä. Tiedonkeruuta tehdään Hattulassa, Parolan yhteiskoulussa, Hämeenlinnassa Kaurialan koulussa ja yhteiskoulussa sekä Forssassa Keskuskoulussa, joissa yläkoululaiset vastaavat oppitunneilla ensimmäiseen kyselyyn. 

Alustavia tietoja saadaan ensi vuonna, mutta lopulliset tulokset valmistuvat vuoden 2035 loppuun mennessä. Oma Häme hyötyy tutkimuksesta saamalla tietoa siitä, millaisia tarpeita kantahämäläisillä nuorilla on mielenterveyspalveluille ja mikä vaikuttavuus nykyisillä palveluilla on. Näin hyvinvointialue voi tarvittaessa muokata palveluja tai kohdistaa niitä toisella tavalla. 
 
Tutkimuksen toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimus on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-konsortiota.

Tutkimuksesta lisää THL:n sivuilta
 

Oma Hämeen logo, jossa on teksti palveluverkkomuutokset.
UUTINEN
05.04.2024

Aluevaltuusto kokoontuu päättämään palveluverkkomuutoksista

Hämeenlinnassa tiistaina 9.4. pidettävää kokousta voi seurata suorana verkosta.

Oma Hämeen logo, jossa on teksti palveluverkkomuutokset.

Aluevaltuusto kokoontuu päättämään palveluverkkomuutoksista

UUTINEN / 05.04.2024

Hämeenlinnassa tiistaina 9.4. pidettävää kokousta voi seurata suorana verkosta.

Oma Hämeen logo, jossa on teksti palveluverkkomuutokset.

UUTINEN / 05.04.2024

Aluevaltuusto kokoontuu päättämään palveluverkkomuutoksista

Aluevaltuusto kokoontuu päättämään palveluverkkomuutoksista Hämeenlinnaan 9. huhtikuuta. Ahveniston luentosalissa pidettävää kokousta voi seurata suorana klo 15 alkaen.

Aluevaltuusto päättää nyt pitkään valmistelluista muutoksista, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin. Aluevaltuuston piti päättää muutoksista alun perin jo 26. maaliskuuta. Kokousta siirrettiin kuntien kanssa käytyjen vuokraneuvottelujen vuoksi. 

Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin. Palveluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät muutosesitykset on valmisteltu hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon yhteistyönä. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua suunnitelman sisällöstä ja muutosten vaikutuksista seminaareissaan ja infoissaan alkuvuoden aikana. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta

Palveluverkkosuunnitelman lisäksi aluevaltuusto päättää muun muassa toisesta talouden tasapainoittamisohjelmasta ja muutostalousarviosta. Lisäksi kokouksessa käsitellään Forssan sairaalan kiinteistökauppaa sekä tehdään henkilövalintoja.

Aluevaltuuston 9.4.2024 kokouksen esityslista