Murupolku

Sisältöjulkaisija

UUTINEN
07.02.2025

Kanta-Hämeeseen kolme uutta Taidelanssia

Anne Tamminen ja Anni Knuutila suunnittelivat teokset yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.

Kanta-Hämeeseen kolme uutta Taidelanssia

UUTINEN / 07.02.2025

Anne Tamminen ja Anni Knuutila suunnittelivat teokset yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.

UUTINEN / 07.02.2025

Kanta-Hämeeseen kolme uutta Taidelanssia

Torstaina 6.2.2025 julkistettiin kolme uutta Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Taidelanssia. Kuvataitelija Anne Tamminen sekä muotoilija Anni Knuutila suunnittelivat teokset yhteistyössä pelastuslaitoksen henkilöstön kanssa.

Hämeenlinnalaiset kuvataiteilija Anne Tamminen ja muotoilija Anni Knuutila työskentelivät kuukauden ajan taiteilijaresidensseissä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella viime keväänä. Residensseissä syntyi taideteokset kolmeen uuteen Taidelanssiin. Taidelanssi-hanke aloitettiin Hämeenlinnan taidemuseon ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen yhteistyönä vuonna 2022. Tuolloin 16 ambulanssiin tuotiin tarratoisintoina teoksia Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmista. Hyvät kokemukset taiteesta ambulanssissa kannustivat jatkamaan hanketta.

- Taiteilijaresidenssi pelastuslaitoksella oli mielenkiintoinen prosessi. Monien vaiheiden jälkeen teokset ovat nyt ambulansseissa, ja lopputulos on meidän mielestämme oikein hieno, kertoo ensihoidon erityisasiantuntija Ville Lähde Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.

Pilvistö rauhoittaa mieltä matkan aikana


 

Taiteilijaresidenssin aikana kuvataiteilija Anne Tamminen tutustui ensihoitajien työhön ja ambulanssien arkeen Riihimäellä ja Forssassa. Hän opasti ja kannusti henkilöstöä valokuvaamaan omaa ympäristöään suuntaamalla kuvakulman kohti taivasta. Ehdotetuista valokuvista valittiin kuva-aihe, ja taiteilija loi siitä Pilvistö-teoksen kahteen Taidelanssiin (kuvassa).

- Toivottavasti Pilvistö-teos rauhoittaa mieltä, kun voi keskittyä kuvan yksityiskohtiin ja kuunnella luonnon ääniä matkan aikana, sanoo Anne Tamminen.

Teokseen liittyvän äänimaiseman teki muusikko Timo Seppälä.

Yhteisellä matkalla -teos tuo esiin koko tunnekirjon

Muotoilija Anni Knuutila seurasi taiteilijaresidenssin aikana ensihoitajien työtä Hämeenlinnan asemalla. Työhön tutustumisen ja keskustelujen lisäksi Knuutila järjesti taidegrafiikan pajoja ensihoitajille. Työpajoissa syntyneestä grafiikasta taiteilija loi Yhteisellä matkalla -teoksen Hämeenlinnan uuteen ambulanssiin.
- Yhteisellä matkalla -teos ilmentää ensihoitajien ja potilaiden yhteisiä kokemuksia ja laajaa tunnekirjoa, jota he käyvät läpi matkan aikana, kuvailee Anni Knuutila.

Uusiin Taidelansseihin on mahdollisuus tutustua 112-päivän tapahtumassa Hämeenlinnan paloasemalla tiistaina 11.2.2025 klo 10–18.

Tutustu tarkemmin: Taidelanssi

UUTINEN
07.02.2025

Terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien tiimien puhelinnumerot muuttuvat

Laita muistiin oman tiimisi uusi puhelinnumero! 

Terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien tiimien puhelinnumerot muuttuvat

UUTINEN / 07.02.2025

Laita muistiin oman tiimisi uusi puhelinnumero! 

UUTINEN / 07.02.2025

Terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien tiimien puhelinnumerot muuttuvat

Laita muistiin oman tiimisi uusi puhelinnumero! 

Oma Hämeen terveysasemat siirtyvät käyttämään 11.2.2025-14.2.2025 välillä vaiheittain uutta puhelinjärjestelmää ja samalla terveysasemien puhelinnumerot muuttuvat.  

11.2.2025 Riihimäen alueella seuraavat uudet numerot korvaavat vanhat terveysasemien numerot: 

  • Riihimäen terveysaseman tiimi 1.............03 629 6615  

  • Riihimäen terveysaseman tiimi 2.............03 629 6616  

Riihimäellä on yhdistetty neljä eri tiimiä kahteen. Tiimi 1=aikaisemmat tiimi 1 ja 2 asukkaat, tiimi 2=aikaisemmat tiimi 3 ja 4 asukkaat.  

12.2.2025 Forssan alueella seuraavat uudet numerot korvaavat vanhat terveysasemien numerot: 

  • Forssan terveysasema.............................03 629 6617  

  • Humppilan, Jokioisen ja Ypäjän tiimi.........03 629 6623  

  • Tammelan terveysaseman tiimi................03 629 6625 

  • Forssan seudun aikuisneuvonta...............03 629 6622  

Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän terveysasemat yhdistyvät yhdeksi tiimiksi. 

13.2.2025 Hämeenlinnan alueella seuraavat uudet numerot korvaavat vanhat terveysasemien numerot: 

  • Hauhon terveysaseman tiimi......................03 629 6605  

  • Idänpään terveysaseman tiimi....................03 629 6606  

  • Jukolan terveysaseman tiimi.......................03 629 6607  

  • Kalvolan terveysaseman tiimi.....................03 629 6608  

  • Lammin terveysaseman tiimi......................03 629 6609  

  • Ojoisten terveysaseman tiimi......................03 629 6610  

  • Rengon terveysaseman tiimi.......................03 629 6624  

  • Viipurintien terveysaseman tiimi 1...............03 629 6612  

  • Viipurintien terveysaseman tiimi 2...............03 629 6613  

  • Viipurintien terveysaseman tiimi 3...............03 629 6614  

13.2.2025 käynnistyy myös hoitotarvikejakelun keskitetty ensilinja puhelinnumerossa 03 629 6230. 

14.2.2025 Janakkalan alueella seuraavat uudet numerot korvaavat vanhat terveysasemien numerot: 

  • Tervakosken terveysaseman tiimi...............03 629 6604  

  • Turenki terveysaseman tiimi 1....................03 629 6602  

  • Turenki terveysaseman tiimi 2....................03 629 6603  

Turengissa omahoitaja- ja omalääkärityöparit on jaettu kahteen tiimiin. Tuttu työpari hoitaa asiakkaiden asioita tiimissä edelleen.  

Tiimi 1 alueet: Harviala, Kauriinmaa, Tapaila, Mäntyniemi, Pyhämäki, Suokulma, Tohvela, Kekanaho, Harjurinne, Heinäjoki.  

Tiimi 2 alueet: Hyvikkälä, Kerkkola, Leppäkoski, Tarinmaa, Kuumola, Löyttymäki, Hakamäki, Heikkilä, Paturi, Pirttimäki. 

Hattulan terveysasema siirtyi jo aiemmin viime syksynä uuteen puhelinjärjestelmään ja samalla heidän puhelinnumeronsa vaihtui: 

  • Hattulan terveysasema............................................... 03 6296601 

Vanhat terveysasemien puhelinnumerot poistuvat käytöstä uusien numeroiden myötä.  Vanhaan numeroon tulee tiedote, jossa ohjataan soittamaan uuteen puhelinnumeroon.   

Yhteyden meihin saat myös: 

  • Päivystysapu 116117 kiireellisen hoidon ensilinjan kautta kiireellisissä asioissa ympäri vuorokauden  

  • Sairaanhoitajachatin kautta arkisin klo 8-20 

Hätätilanteissa soita aina 112.  

 Terveysasemien puhelinpalvelun aukioloaika ei muutu. Puhelinpalvelu on auki ma-pe klo 8.00-14.00.  

Perusterveydenhuollon avopalveluissa otetaan asteittain käyttöön hoidon jatkuvuusmalli. Lisätietoja voit lukea verkkouutisesta Uudistamme perusterveydenhuollon toimintaa: Hoidon jatkuvuusmalli käyttöön vuoden 2025 aikana - Oma Häme  tai verkkosivuilta Kiireetön hoito terveysasemilla - Oma Häme ja myöhemmin julkaistavista tiedotteista.  

Kesätyöpaikkojen haku nuorille on nyt käynnissä.
UUTINEN
06.02.2025

Oma Häme tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille – 120 nuorelle arvokasta työkokemusta

Kesätyöt sijoittuvat eri puolille Kanta-Hämettä.

Kesätyöpaikkojen haku nuorille on nyt käynnissä.

Oma Häme tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille – 120 nuorelle arvokasta työkokemusta

UUTINEN / 06.02.2025

Kesätyöt sijoittuvat eri puolille Kanta-Hämettä.

Kesätyöpaikkojen haku nuorille on nyt käynnissä.

UUTINEN / 06.02.2025

Oma Häme tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille – 120 nuorelle arvokasta työkokemusta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme tarjoaa kesällä 2025 noin 120 nuorelle mahdollisuuden tutustua työelämään ja sosiaali- ja terveysalaan. Kesätyöt sijoittuvat eri puolille Kanta-Hämettä ja tarjoavat arvokasta kokemusta nuorille..

Kesätyö tarjoaa nuorille tilaisuuden oppia työelämän perustaitoja ja saada ensimmäisen työkokemuksen turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä. Samalla se voi herättää kiinnostuksen sote-alaa kohtaan ja auttaa tulevaisuuden opinto- ja uravalinnoissa.

– Kesätyö on monelle nuorelle ensikosketus työelämään. Haluamme tarjota nuorille vastuullisen ja hyvin ohjatun työpaikan, jossa he pääsevät tekemään merkityksellistä työtä, kertoo Oma Hämeen HR-päällikkö Heta Periviita.

Kesätyötehtävät eri puolilla Kanta-Hämettä

Nuorten työtehtävät ovat avustavia ja sijoittuvat esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluihin, kotihoitoon, vammaispalveluiden päivä- ja asumispalveluyksiköihin sekä perusterveydenhuollon sairaaloihin. Työpaikkoja on tarjolla laajasti eri kunnissa, kuten Hämeenlinnassa, Hauholla, Tuuloksessa, Lammilla, Hattulassa, Janakkalassa, Riihimäellä, Hausjärvellä, Lopella, Forssassa, Tammelassa, Jokioisilla ja Ypäjällä.

– Kannustan hakemaan rohkeasti myös pienemmille paikkakunnille. Esimerkiksi Lopella ja Lammilla on paljon paikkoja tarjolla, sanoo rekrytointiassistentti Vera Wilen.

Työjakso ja palkkaus

Kesätyön kesto on kaksi viikkoa, sisältäen kymmenen työpäivää ja 30 tunnin työviikon. Palkka on 410 euroa, ja työ ajoittuu kesä-heinäkuulle, arkipäiville päiväaikaan.

Hakeminen kesätöihin

Kesätyöpaikkojen haku on avoinna 27.1.–12.2.2025 klo 15.00 saakka. Hakemus jätetään Kuntarekryn kautta osoitteessa:
Kesätyö 15-17-vuotiaille | Kanta-Hämeen hyvinvointialue - Kuntarekry

Kesätyö Oma Hämeessä – tärkeimmät asiat nuorelle

  • Kesätyö kestää 2 viikkoa (10 työpäivää, 30 h/viikko)
  • Palkka 410 euroa
  • Työ on arkisin päiväsaikaan kesä-heinäkuussa
  • Työpaikkoja on eri puolilla Kanta-Hämettä
  • Työtehtävät ovat avustavia ja tarjoavat ensimmäistä työkokemusta
  • Hakuaika on käynnissä parhaillaan 27.1.–12.2.2025 klo 15.00
  • Hakemus jätetään Kuntarekryn kautta

Ensilinja logo
UUTINEN
06.02.2025

Hoitotarvikejakeluun tulee käyttöön keskitetty Ensilinja puhelinnumero

Hoitotarvikejakelun ensilinjan puhelinnumero on 03 629 6230.

Ensilinja logo

Hoitotarvikejakeluun tulee käyttöön keskitetty Ensilinja puhelinnumero

UUTINEN / 06.02.2025

Hoitotarvikejakelun ensilinjan puhelinnumero on 03 629 6230.

Ensilinja logo

UUTINEN / 06.02.2025

Hoitotarvikejakeluun tulee käyttöön keskitetty Ensilinja puhelinnumero

Oma Hämeessä on kehitetty vuodesta 2024 lähtien ensilinjan puhelinpalveluita. Asukkaat saavat myös hoitotarvikejakeluun keskitetyn ensilinjanumeron 13.2.2025. Hoitotarvikejakelun ensilinjan puhelinnumero on 03 629 6230.   

Kun asiakas soittaa hoitotarvikejakelun ensilinjan numeroon, kuulee hän palvelukeskuskohtaisen valikon. Valinnan jälkeen asiakas jättää viestin ammattilaisille puhepostiin. Puhepostiviestin voi jättää ympäri vuorokauden (24/7). Ammattilainen soittaa tai lähettää tekstiviestin asiakkaalle takaisin viiden arkipäivän sisällä yhteydenotosta.  

Jos asiakkaalla on puhe- tai kuulovamma tai tulkkaustarve, niin hän voi lähettää hoitotarvikkeisiin liittyen tekstiviestin oman terveysaseman tiimin tekstiviestinumeroon. Tekstiviestinumerot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta.   

 

Keskittämällä yhteen numeroon saadaan karsittua puhelinnumeroiden määrää 

Keskittämisen myötä poistuvat nämä vanhat hoitotarvikejakelun puhelinnumerot käytöstä:   

  • Forssan hoitotarvikejakelu, puh. 03 4191 2870  

  • Parolan terveysasema, Hoitotarviketilaus puh. 050 4768171  

  • Hämeenlinna Viipurintien terveysasema, puh. 03 621 9269  

  • Hauhon terveysasema, puh. 03 621 9140  

  • Kalvolan terveysasema, puh. 03 621 9160  

  • Lammin terveysasema, puh. 03 621 9265  

  • Rengon terveysasema, puh. 03 621 9175  

  • Turengin terveysasema, puh. 03 680 1477  

  • Tervakosken terveysasema, puh. 03 680 1477  

 

 

UUTINEN
06.02.2025

Oma Häme kehittää työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluita Kanta-Hämeessä

Hyvinvointialueella kehitetään nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita.

Oma Häme kehittää työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluita Kanta-Hämeessä

UUTINEN / 06.02.2025

Hyvinvointialueella kehitetään nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita.

UUTINEN / 06.02.2025

Oma Häme kehittää työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluita Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeessä kehitetään 18–29-vuotiaiden koulutuksen, työelämän ja asepalveluksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten palveluita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on jatkettu syksyllä 2024 yhteistä työskentelyä, jonka tavoitteena on parantaa NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) palveluita ja sitä kautta ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kehittäminen on osa Euroopan Unionin Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (Kanta-Hämeessä Syli-hanke), ja siihen on kutsuttu mukaan Oma Hämeen nuorten terveysneuvonnan, aikuissosiaalityön ja työllistymistä edistävien palveluiden lisäksi myös muita Kanta-Hämeen alueella toimivia palveluita tuottavia ammattilaisia, kuten ohjelmakoordinaattoreita ja etsivä nuorisotyö. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) mukana on hankkeen Sisä-Suomen kehittämispäällikkö. 

Syksyn aikana järjestetyissä neljässä työpajassa on luotu pohjaa monialaiselle yhteistyölle maakunnassa. Ammattilaisille järjestetyissä työpajoissa on tunnistettu kehityskohteita ja etsitty niille ratkaisuja. Kanta-Hämeessä NEET-nuorten palvelut on keskitetty Ohjaamojen toimintaan, mutta esimerkiksi niiden kytkeminen tiiviimmin muihin palveluihin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin, nähdään tärkeänä kokonaisvaltaisen tuen varmistamiseksi. Tavoitteena on, että jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen ajoissa ja sujuvasti ja että koko hyvinvointialueella voidaan tarjota ja turvata yhdenmukaiset palvelut.  

– Yhteiset työpajat auttoivat ymmärtämään, miten paljon alueella on eri toimijoita tuottamassa palveluita, ja miten tärkeää on, että ammattilaiset tunnistavat kyseiset NEET-nuoret ja osaavat ohjata heidät oikeiden palvelujen äärelle. Olemme tunnistaneet joitain toimintatapoja, joiden saaminen koko alueelle yhteiseksi toimintamalliksi voisi olla hyödyllistä. Kehittämiskohteina on esimerkiksi yhtenäiset kirjaamiskäytännöt, kertoo hankkeen projektipäällikkö Merita Kautonen

– NEET-nuorten tunnistaminen peruspalveluissa, kuten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, on keskeistä, jotta heidät voidaan ohjata oikea-aikaisesti tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Lisäksi nuorten omien kokemusten ja palautteen hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaamojen ja muiden palveluiden pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää riittävien resurssien turvaamista. Tämä mahdollistaa tasavertaisen ja laadukkaan tuen tarjoamisen kaikille nuorille, kuvailee hankkeessa mukana oleva THL:n Suomen kestävän kasvun ohjelman Sisä-Suomen kehittämispäällikkö Unto Raunio.  

Nuoret saavat neuvontaa ja apua Ohjaamoista

Matalan kynnyksen palvelu- ja kohtaamispaikkoja, Ohjaamoita, on Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäen seudulla (Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi). Asiakkaille voidaan tarjota samanlaiset palvelut seutukunnasta riippumatta, vaikka alueen Ohjaamot eivät olekaan täysin verrattavissa keskenään. Ohjaamoista saa esimerkiksi työllistymistä tukevia palveluita ja siellä toimii myös aikuissosiaalityö, etsivä nuorisotyö ja nuorten terveysneuvonta. Nuoret hakevat Ohjaamon kautta tukea mm. työelämään, koulutukseen ja opiskeluun, mielen hyvinvointiin, työttömyyteen, vapaa-aikaan, asumiseen, raha-asioihin ja KELA-asiointiin. Pääasiallinen asioinnin tarkoitus on saada neuvontaa ja ohjausta em. asioihin liittyen. Kanta-Hämeen Ohjaamoissa oli vajaa 15 000 asiointia vuoden 2024 aikana.  

Nuorilla työelämässä ja opinnoissa pärjäämiseen vaikuttavat esimerkiksi kokemus osallisuudesta, olosuhteet perheessä sekä peruspalvelujen saatavuus ja toimivuus. Riskitekijöinä syrjäytymiseen pidetään matalaa koulutusta, pitkäaikaista työttömyyttä, toimeentulo -haasteita ja päihde- ja mielenterveysongelmia. (THL, 2023). Pitkittynyt NEET-tilanne voi vaikeuttaa opiskeluun tai töihin pääsemistä ja altistaa syrjäytymiselle. Tärkeää on lisätä näiden asiakkaiden tunnistamista muissa palveluissa, mikä parantaa palveluiden oikea-aikaisuutta ja siten estää mahdollisten ongelmien monimutkaistumista. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret hyötyvät kannattelevasta ja rinnalla kulkevasta työotteesta, mikä ei välttämättä ole itsestään selvää tai samalla tavoin mahdollista kaikissa palveluissa.  

– Syksyn 2024 aikainen työ luo pohjan sille kehittämiselle, jota Oma Häme jatkaa muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaiden mahdollisimman oikea-aikainen ohjautuminen palveluihin ja sujuva asiakaslähtöinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa tukee NEET-tilanteiden pitkittymisen ehkäisyä. Yhteinen työskentelymme palveluiden kehittämiseksi osoittautui meille hankkeessa toimiville erittäin antoisaksi. Aiheen ajankohtaisuus ja tärkeys tuli esille kaikessa tekemisessä, Kautonen sanoo.  

– Kanta-Hämeen työpajatyöskentely ja sen tulokset osoittavat, että alueella on vahva tahto ja kyky vastata NEET-nuorten palvelutarpeisiin, Raunio lisää.  

Leikkaussali.
UUTINEN
06.02.2025

Digipolku nivustyräleikkaukseen tulevalle potilaalle on nyt julkaistu!

Digipolku tarjoaa potilaalle kaiken leikkaukseen liittyvän tiedon digitaalisessa muodossa.

Leikkaussali.

Digipolku nivustyräleikkaukseen tulevalle potilaalle on nyt julkaistu!

UUTINEN / 06.02.2025

Digipolku tarjoaa potilaalle kaiken leikkaukseen liittyvän tiedon digitaalisessa muodossa.

Leikkaussali.

UUTINEN / 06.02.2025

Digipolku nivustyräleikkaukseen tulevalle potilaalle on nyt julkaistu!

Digipolku tarjoaa potilaalle kaiken leikkaukseen liittyvän tiedon digitaalisessa muodossa.

Digipolulla potilas

  • täyttää esitietolomakkeen ennen poliklinikalle saapumista
  • näkee tulevat ajanvarauksensa
  • löytää toimenpidekohtaisen informaation, valmistautumisohjeet leikkausta varten sekä kotihoito-ohjeet
  • voi keskustella ammattilaisen kanssa turvallisesti chatin välityksellä.

Digipolun käyttöönotto edellyttää voimassa olevaa hoitosuhdetta kirurgialle, ja liittämisen polulle tekee ammattilainen. Potilas ei voi liittyä polulle itse. 

Mitä hyötyä digipolusta on?

Digipolun avulla potilas saa tarvitsemansa informaation ajasta ja paikasta riippumatta. Terveydenhuollon ammattilaisten ajankäyttö tehostuu, kun puheluiden ja postitettavien kirjeiden määrä vähenee. Myös ammattilaisen osuus kirjaamisessa jää vähemmälle. Digipolun avulla peruutuspaikkojen täyttäminenkin nopeutuu ja helpottuu.

Mistä digipolku löytyy?

Digipolku löytyy Oma Häme -sovelluksesta, jonka voi ladata sovelluskaupasta. Tietokonetta käyttävät kirjautuvat asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palvelun käyttöönotto vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Entä jos potilas ei pysty tai halua käyttää digipalveluita?

Jos potilaan ei ole mahdollista ottaa digipolkua käyttöön, hänelle lähetetään kutsukirje ja haastattelu tehdään puhelimitse.

Onko digipolkuja tulossa lisää?

Nyt julkaistun Leikkauspotilaan digipolun pilottiryhmään kuuluvat nivustyräleikkaukseen tulevat potilaat. Pilotin jälkeen digipolun käyttöä laajennetaan myös muihin leikkauksiin tuleville potilaille.
 
Oma Häme on ottamassa käyttöön useampia eri käyttäjäryhmille suunnattuja digipolkuja vuoden 2025 aikana. Ensimmäinen digipolku, Diabetesriskissä olevan digipolku, julkaistiin joulukuussa 2024. Diabetesriskissä olevan digipolulla asiakas voi testata sairastumisriskinsä ja saa keinoja elintapojensa muuttamiseksi ja diabetesriskin pienentämiseksi.

 Lataa Oma Häme -sovellus:

Google Playn linkkiApp Storen linkki

Euroopan unionin rahoittama.

Häiriötiedote-kuva
UUTINEN
05.02.2025

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelimissa on ongelmia

Tarvittaessa yhteyden saa hätäkeskuksen kautta numerosta 112.

Häiriötiedote-kuva

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelimissa on ongelmia

UUTINEN / 05.02.2025

Tarvittaessa yhteyden saa hätäkeskuksen kautta numerosta 112.

Häiriötiedote-kuva

UUTINEN / 05.02.2025

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelimissa on ongelmia

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelimissa on häiriöitä, minkä vuoksi puhelut eivät välttämättä yhdisty perille. Ongelmaa selvitetään parhaillaan. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaslinjaan 03 629 6560 kannattaa yrittää soittaa myöhemmin uudelleen. Akuuteissa tilanteissa voi soittaa hätäkeskuksen kautta numeroon 112.

Oma Hämeen logo
UUTINEN
05.02.2025

Oma Häme kehittää ansiokkaasti koulutusta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyyn

6.2. vietetään kansainvälistä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaista päivää.

Oma Hämeen logo

Oma Häme kehittää ansiokkaasti koulutusta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyyn

UUTINEN / 05.02.2025

6.2. vietetään kansainvälistä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaista päivää.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 05.02.2025

Oma Häme kehittää ansiokkaasti koulutusta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyyn

Oma Häme on kehittänyt tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyyn tähtääviä palveluja ja koulutusta Kanta-Hämeessä. Hyvinvointialueen sote-ammattilaisista koostuva työryhmä on järjestänyt laajamittaista koulutusta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM – Female Genital Mutilation) ehkäisyyn ja hoitoon liittyen. Koulutusta on tarjottu vuodesta 2023 lähtien Oma Hämeen oman henkilöstön lisäksi maakunnan varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten työntekijöille.

Oma Hämeen ehkäisevä toiminta ja koulutukset ovat saaneet kiitosta valtakunnallisesti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lisäksi muut hyvinvointialueet ovat ottaneet mallia Oma Hämeen toiminnasta. Helmikuun 6. päivänä vietetään kansainvälistä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaista päivää.

Oma Häme on kouluttanut yhteensä 147 ammattilaista FGM-työn tueksi. Koulutuksiin on osallistunut muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, koulukuraattoreja ja hallinnon työntekijöitä.

Varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten rooli sukuelinten silpomisen ehkäisyssä on keskeinen. Ammattilaisen velvollisuus ottaa asia puheeksi on tärkeä osa ehkäisevää työtä. Usein uhrien ja heidän läheistensä on vaikea itse puhua asiasta. Ammattilaisen tuleekin toimia sensitiivisesti ja luoda turvallinen keskusteluilmapiiri.

– Asiakkaiden ja potilaiden kanssa voi kuitenkin puhua silpomisen sijaan myös ympärileikkauksesta, sillä se on monille silpomista tutumpi käsite, sanoo työryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Tiina Hofström Oma Hämeestä.

Silpomisesta aiheutuu monenlaisia vaaroja ja vammoja

Oma Hämeen koulutuksissa jaetaan tietoa muun muassa silpomisen vaaroista, ilmoitusvelvollisuudesta, moniammatillisesta yhteistyöstä, avaus- ja korjausleikkauksista sekä jälkihoidosta.

Suomessa arvioidaan olevan noin 38 000 naista ja tyttöä, jotka ovat lähtöisin perinnettä harjoittavista maista. Näistä silpomisen läpikäyneitä naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 10 000. Silpomisen riskissä arvioidaan olevan noin 650–3080 tyttöä – riippuen siitä, huomioidaanko arvioinnissa Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaisten perheiden tytöt. 

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen aiheuttaa vakavia fyysisiä ja psyykkisiä vammoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Silpomisen pitkäaikaisia seurauksia ovat muun muassa kipu, virtsaamisvaikeudet, arpeutuminen, yhdyntäongelmat ja tyytymättömyys seksuaalielämään, psyykkiset oireet, krooniset tulehdukset sekä HIV- ja hepatiitti B- ja C-tartunnat, jotka voivat levitä epäpuhtaiden välineiden kautta. 

Uusi laki astui voimaan vuodenvaihteessa 

1.1.2025 tuli voimaan uusi laki, joka tekee naisten sukuelinten silpomisesta sekä sen valmistelusta selkeästi rangaistavaa. Tämä vahvistaa rikoslaissa jo aiemmin säädettyjä törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelua koskevia säädöksiä. Uusi laki myös sisällyttää valmistelun piiriin tilanteet, joissa naista tai tyttöä suunnitellaan vietäväksi ulkomaille silpomista varten.

Suomessa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämiseen on kiinnitetty huomiota jo 1990-luvun alusta lähtien. Työtä ohjaa Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma, joka on laadittu viranomaisten yhteistyönä. Toimintaohjelma suosittaa kunnille, päättäjille, ammattilaisille, järjestöille, perinnettä harjoittavien yhteisöjen jäsenille ja muille asianosaisille konkreettisia toimia, joiden avulla voidaan estää silpomisperinnettä sekä auttaa sen läpikäyneitä tyttöjä ja naisia.

Oma Hämeessä silpomisen vastaisesta toiminnasta ja koulutuksista vastaa FGM-työryhmä, johon kuuluu perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sekä terveyspalvelujen ammattilaisia. Mukana on lisäksi yhteistyökumppaneita, kuten poliisi ja THL:n Barnahus-hanke. Myös Ihmisoikeusliiton ja Hämeenlinnan kaupungin edustajat ovat kommentoineet työryhmän koulutusaineistoa. 

– Oma Hämeen työryhmätyöhön on osallistunut myös silpomisen ehkäisytyötä tekeviä maahanmuuttajataustaisia ammattilaisia. Heidän näkökulmansa ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä kokonaisuuden hahmottamisessa ja työmenetelmien kehittämisessä, sanoo Hofström.

Oma Häme jatkaa aktiivista yhteistyötä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa edistääkseen tyttöjen ja naisten turvallisuutta ja hyvinvointia.

UUTINEN
04.02.2025

Harri Saarinen väitteli tohtoriksi suomalaisten metabolista oireyhtymää sairastavien miesten terveydestä

Tutkimus avasi uusia näkökulmia sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn.

Harri Saarinen väitteli tohtoriksi suomalaisten metabolista oireyhtymää sairastavien miesten terveydestä

UUTINEN / 04.02.2025

Tutkimus avasi uusia näkökulmia sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn.

UUTINEN / 04.02.2025

Harri Saarinen väitteli tohtoriksi suomalaisten metabolista oireyhtymää sairastavien miesten terveydestä

Kanta-Hämeen MBO-tutkimus hankki arvostusta pitkäaikaisseurannalla ja avasi uusia näkökulmia sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa aloitettiin 2000-luvun alussa metabolinen oireyhtymä (MBO) -tutkimushanke, jota on johtanut professori Ari Palomäki. Tutkimuksessa yhdistyy laadukas kliininen tieto ja alueellinen terveydenhuollon kehittäminen.

Tutkimushankkeesta väitteli tohtoriksi Tervakoskelta lähtöisin oleva kardiologi Hanna Pohjantähti vuonna 2012. Tutkimushankkeen lisätutkimuksia on julkaistu kansainvälisesti, ja tammikuussa Tampereen yliopistossa väitteli lääketieteen lisensiaatti, kardiologi Harri Saarinen. Hänen väitöskirjansa käsittelee metabolista oireyhtymää sairastavien suomalaisten miesten terveydentilaa ja pitkäaikaisennustetta.

Ennustettua parempi terveys suomalaisten MBO-miesten joukossa

Metabolinen oireyhtymä on yhdistelmä tekijöitä, jotka altistavat vakaville sydän- ja verisuonisairauksille, kuten sydänkohtauksille ja aivohalvauksille. Saarisen tutkimuksessa seurattiin 120 MBO-diagnoosin saanutta miestä 15 vuoden ajan. Tutkimustulokset osoittivat, että näillä potilailla todettiin huomattavasti vähemmän sydän- ja aivoinfarkteja sekä kuolemia kuin ennustelaskelmien perusteella oli odotettavissa.

– Suomalaiset metabolista oireyhtymää sairastavat miehet ovat saaneet hoitoa korkeatasoisesti, ja elintapojen muutoksilla on ollut merkittävä rooli pitkäaikaisessa terveydessä. Tämä on tärkeä viesti myös kansanterveydellisestä näkökulmasta, Saarinen toteaa.

Koska kyse on Hämeenlinnan seudulla toteutetusta tutkimuksesta, hyvät tulokset kuvaavat nimenomaan Kanta-Hämeessä asuvien MBO-potilaiden ennustetta.

Rypsiöljy, liikunta ja ennakoivat hoitomuodot avainasemassa

Saarinen vertaili tutkimuksessaan elintapahoitojen vaikutuksia. Hämeenlinnan seudulla valmistettu kylmäpuristettu rypsiöljy osoittautui suotuisaksi vaihtoehdoksi voille parantaen insuliiniherkkyyttä ja laskien kolesteroliarvoja. Sen sijaan pelkkä liikunnan lisääminen ei yksinään riitä tehokkaaksi hoitostrategiaksi metabolista oireyhtymää vastaan.

– Tulokset tukevat sairauksien ennaltaehkäisyä terveellisillä elintavoilla ja korostavat rasvan laadun merkitystä ruokavaliossa. Erityisesti paikallisesti tuotetulla Virgino-rypsiöljyllä oli erittäin myönteisiä vaikutuksia, Saarinen kertoo.

Merkittävä lisä Hämeen terveydenhuollon kehitykseen

Hämeenlinnan MBO-tutkimus on ollut edelläkävijä alueellisessa terveyden edistämisessä ja tieteellisessä tutkimuksessa. Saarisen väitös tuo esiin myös kansallisesti tärkeän näkökulman sairauksien ennaltaehkäisyn kustannustehokkuudesta ja siitä, miten terveydenhuolto voi hyödyntää pitkän aikavälin seurantatutkimuksia.

Väitöstilaisuus pidettiin perjantaina 17.1.2025

Lääketieteen lisensiaatti Harri Saarisen väitöskirja "Cardiovascular Risk Factors of Finnish Men with Metabolic Syndrome" tarkastettiin perjantaina 17.1.2025 Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Järveläinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Ari Palomäki.

Oma Häme onnittelee Harri Saarista lämpimästi hänen saavutuksestaan ja kiittää häntä Kanta-Hämeen terveydenhuollon arvokkaasta kehittämisestä.

Oma Hämeen logo
UUTINEN
04.02.2025

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen valmiussuunnitelman ja kriisiviestintäohjeistuksen

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös talousasioita.

Oma Hämeen logo

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen valmiussuunnitelman ja kriisiviestintäohjeistuksen

UUTINEN / 04.02.2025

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös talousasioita.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 04.02.2025

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen valmiussuunnitelman ja kriisiviestintäohjeistuksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli Oma Hämeen alustavia tilinpäätöstietoja vuodelle 2024. Ne osoittavat, että talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Vaikka talouden alijäämä on yhä huomattava, on menokasvua pystytty hillitsemään erityisesti kuluneen syksyn aikana. 

Hyvinvointialueiden on raportoitava taloustietonsa valtiokonttorille. Hyvinvointialueen on tuotettava tietoja toiminnasta ja taloudesta hyvinvointialueen toiminnan ja talouden ohjausta, johtamista ja seurantaa varten. Oma Häme raportoi tilinpäätösarviona tilikauden tulokseksi 58,5 miljoonaa euroa alijäämää.

Vielä kesällä 2024 alijäämän arvioitiin nousevan yli 80 miljoonaan euroon. Vuoden 2024 alijäämä näyttää jäävän pienemmäksi kuin vuoden 2023 alijäämä. Tilinpäätösennusteen alijäämä on myös pienempi kuin mitä arvioitiin vuoden 2024 talousarviossa, jossa alijäämä oli noin 65 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 tulosta ovat arvioiden mukaan parantaneet etenkin ennustettua suurempi toimintatuottojen kertymä sekä ostopalveluiden ja kiinteistökustannusten odotettua pienempi toteutuminen.

Aluehallitus merkitsi tilinpäätösarvion tiedoksi. Vuoden 2024 tilinpäätös valmistuu maaliskuussa ja aluehallitus käsittelee sitä kokouksessaan 31. maaliskuuta. 

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös kuluvan vuoden käyttösuunnitelmaa. Aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa talousarvion vuodelle 2025 sekä taloussuunnitelman 2025–2027. Hallintosäännön mukaan aluehallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. 

Käyttösuunnitelma sisältää talousarvion toteuttamista koskevat määräykset, menojen suorittamista koskevat ohjeet sekä hallituksen ohjeistuksen taloushallinnosta. Käyttösuunnitelmassa aluehallitus antaa talousarvion toteuttamista koskevat määräykset, menojen suorittamista koskevat ohjeet sekä hallituksen ohjeistuksen taloushallinnosta. Tätä täydentää talousarvion täytäntöönpano-ohje. Alkaneella talousarviovuodella kiinnitetään erityistä huomiota talouden seurantaan ja niihin liittyviin vastuihin.

Aluehallitus päätti maanantaina hyväksyä vuoden 2025 käyttösuunnitelman, mutta käsittelee siihen liittyviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä vielä kokouksessaan 10. helmikuuta. Aluehallitus merkitsi tiedoksi talousarvion täytäntöönpano-ohjeen ja päätti toimittaa käyttösuunnitelman ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeen tiedoksi turvallisuuslautakuntaan, elämänkaarilautakuntaan, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan sekä integraatiovaliokuntaan.

Pelastusjohtaja vastaa kokonaisturvallisuudesta

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen valmiussuunnitelmaa sekä siihen liittyvää kriisiviestintäohjeistusta. Suunnitelmalla turvataan hyvinvointialueen kyky reagoida häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Suunnitelma perustuu valtakunnallisiin riskinarvioihin sekä alueellisiin ja paikallisiin riskeihin, joita on tunnistettu osana sisäisen valvonnan raportointia.

Valmiussuunnittelun keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkuvuuden turvaaminen, tehokas viranomaisyhteistyö ja säännölliset valmiusharjoitukset. Suunnitelman toteutuksesta vastaa hyvinvointialueen eri toimialat yhteistyössä pelastuslaitoksen valmiusyksikön kanssa, joka koordinoi varautumista. Suunnitelma pitää sisällään ohjeita ja toimenpiteitä henkilöstön riittävyyden ja työkyvyn tukemiseksi poikkeustilanteissa, hälytysjärjestelyjä, viestintäohjeita sekä ohjeita esimerkiksi materiaali- ja tilavalmisteluihin. Suunnitelma ei ole julkinen turvallisuussyistä. 

Aluehallitus hyväksyi valmiussuunnitelman ja kriisiviestintäohjeistuksen. Lisäksi aluehallitus nimesi pelastustoimen toimialajohtajan kokonaisturvallisuudesta vastaavaksi viranhaltijaksi. Aluehallitus päätti myös antaa aluevaltuustolle esityslistan mukaisen vastineen tarkastuslautakunnan väliraporttiin, jossa oli oma lukunsa valmiussuunnittelusta ja varautumisesta. Vastineessa todetaan, että valmiussuunnittelun ja varautumisen koordinointia ja valmistelua on tehostettu Oma Hämeessä. 

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 10. helmikuuta.

Aluehallituksen 3.2.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN
03.02.2025

Ikäihmisten palveluiden asiakaslaskutus keskitetty yhteen puhelinnumeroon

Keskittämisellä tavoitellaan helpompaa ja selkeämpää yhteydenottotapaa.

Ikäihmisten palveluiden asiakaslaskutus keskitetty yhteen puhelinnumeroon

UUTINEN / 03.02.2025

Keskittämisellä tavoitellaan helpompaa ja selkeämpää yhteydenottotapaa.

UUTINEN / 03.02.2025

Ikäihmisten palveluiden asiakaslaskutus keskitetty yhteen puhelinnumeroon

Ikäihmisten palveluiden asiakaslaskutukseen liittyvä puhelinasiointi on keskitetty yhteen numeroon 3.2.2025 alkaen. Keskittämisellä tavoitellaan helpompaa ja selkeämpää yhteydenottotapaa.

Ikäihmisten palveluiden laskutus- ja asiakasmaksuasioissa on jatkossa käytettävissä numero 03 629 6540. Linja on avoinna maanantaista torstaihin kello 9–10 välillä.

Puheluihin pyritään vastaamaan suoraan. Soittajaa pyydetään ensin valitsemaan neljästä vaihtoehdosta se, minkä alueen palveluita yhteydenotto koskee (1=Hämeenlinna, 2=Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, 3=Forssa, Ypäjä, Jokioinen, Humppila, Tammela, 4=Janakkala, Hattula). Ammattilainen vastaa tiedotteen jälkeen suoraan puheluun, joten linja on pidettävä auki.

Hämeenlinnan, Riihimäen seudun ja Forssan alueen asioissa kysymyksen voi lähettää myös sähköpostitse. Vastaamme sähköposteihin seuraavien arkipäivien aikana:

palvelusihteerit.forssa(at)omahame.fi

asiakasohjaus.laskutus.hml(at)omahame.fi

laskutus.ikaihmiset.rmkseutu(at)omahame.fi

Sähköpostiyhteys ei ole salattu. Ethän lähetä sähköpostitse arkaluonteisia tai henkilökohtaisia tietoja, kuten henkilötunnuksia, pankkitietoja tai terveystietoja. Näiden tietojen käsittelyä varten suosittelemme lähettämään viestin suojattua yhteyttä käyttäen.

Perusterveydenhuollon, suun terveyden, erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja vammaispalveluiden asiakaslaskutukseen liittyvä puhelinasiointi on keskitetty asiakaslaskutuksen ensilinjan numeroon 03 629 3179 arkisin klo 9–14 välillä. Näiden toimialojen asiakaslaskutuksessa on käytössä myös sähköpostiosoite: asiakasmaksut(at)omahame.fi

Osastonhoitaja Heli Ylitalo
ARTIKKELI
03.02.2025

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.

Osastonhoitaja Heli Ylitalo

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

ARTIKKELI / 03.02.2025

Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.

Osastonhoitaja Heli Ylitalo

ARTIKKELI / 03.02.2025

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

Heli Ylitalo työskentelee osastonhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalan silmäyksikössä, KNK-poliklinikalla ja suusairauksien poliklinikalla. Silmäyksikössä hoidetaan poliklinikka- ja päivystyspotilaita sekä päiväkirurgisia silmäleikkauspotilaita, KNK-poliklinikalla hoidetaan korva-, nenä ja kurkkusairauksia sekä suusairauksien poliklinikalla suu- ja leukasairauksia.

Osastonhoitajan työ on monipuolista ja vaatii laaja-alaista asiantuntemusta. Ylitalolla on pitkä kokemus terveydenhuollon tehtävistä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja yli puolet hänen työurastaan on kulunut esihenkilönä toimien.

– Päiväni alkavat yleensä klo 7.30 ja niihin kuuluu niin kokouksia, kehittämistehtäviä, hallinnollisia töitä kuin henkilökunnan tapaamisia. Työpäiväni sisältää myös toistuvia rutiineja, puheluita ja sähköistä viestintää sekä keskittymistä vaativia suunnittelutyötä. Nautin siitä, että työni on vaihtelevaa ja dynaamista, Ylitalo kuvailee.

Vapaa-ajalla hän hakee tasapainoa arjen kiireisiin liikunnan, ystävien ja perheen parissa. Ylitalo on intohimoinen liikkuja, ja nuoruuden yleisurheilutausta näkyy edelleen elämäntavoissa. Hän hiihtää talvisin ja kesäisin nauttii luonnossa liikkumisesta. Lisäksi hän löytää rentoutumista vanhojen huonekalujen verhoilusta ja puutarhanhoidosta.

Innostava työyhteisö ja tavoitteet tulevaisuudessa

Ylitalo korostaa työyhteisön merkitystä omassa työssään. Hän pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä voi kehittää erityisosaamistaan ja kokea itsensä arvostetuksi.

– Henkilökuntamme on huippuluokkaa, ja heidän asiantuntemuksensa mahdollistaa laadukkaan potilastyön. Yhteinen innostus näkyy myös Assi-sairaalan suunnittelussa, johon henkilöstömme on osallistunut aktiivisesti, hän kertoo. Tämä on upea ja ainutlaatuinen kokemus henkilöstölle.

Erityisen mieleenpainuva hetki Ylitalon uralla oli verkkokalvokirurgian tuominen omalle sairaalalle.

– Aiemmin potilaat lähetettiin yliopistosairaaloihin, mutta päätimme tuoda tämän palvelun lähemmäs alueemme asukkaita. Uuden toiminnan kehittäminen oli vaativa mutta palkitseva projekti, joka on ollut sekä potilaiden että sairaalan etu, hän iloitsee.

Tulevaisuuden tavoitteista puhuttaessa Ylitalo nostaa esiin Assi-sairaalaan siirtymisen merkityksen.

– Suurin tavoitteemme on varmistaa osaava henkilökunta ja sujuvat prosessit. Assissa haluamme tarjota potilaille korkeatasoista ja inhimillistä hoitoa alusta alkaen.

Yhteistyö ja onnistumiset keskiössä

Ylitalo korostaa hyvien käytöstapojen, avoimuuden ja päivittäisten kohtaamisten merkitystä hyvän ilmapiirin ylläpitämisessä.

– Jokapäiväiset kysymykset, kuten ’Miten teillä menee tänään?’, sekä kiittäminen ja ilojen jakaminen vahvistavat yhteishenkeä. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat myös tärkeä osa työtäni. Työssäni on lukuisia päivittäisiä kohtaamisia idearikkaiden työntekijöiden, kollegoiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Saattaapa joku potilaskin kävellä huoneeseeni, kun ovi on auki. Jokainen kohtaaminen on tärkeä.

Onnistumiset jaetaan työyhteisössä yhdessä.

– Olipa kyse uudesta saavutuksesta tai pienemmästä onnistumisesta, nostamme ne esille. Kiitän työkavereita kokouksissa, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse, ja välillä juhlistamme niitä vaikka yhteisellä kakkuhetkellä, Ylitalo kertoo.

Heli Ylitalon sitoutuminen työhönsä ja henkilöstönsä hyvinvointiin näkyy jokapäiväisessä toiminnassa. Hänen työnsä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä ja asiantuntemuksella voidaan parantaa sekä potilaiden että työntekijöiden hyvinvointia.

Oma Häme vastaa -logo
UUTINEN
31.01.2025

Oma Häme vastaa: Ypäjän neuvolapalvelujen siirto ei ole hallintosäännön vastaista

Julkaisemme Oma Hämeen mediaan lähettämiä vastauksia.

Oma Häme vastaa -logo

Oma Häme vastaa: Ypäjän neuvolapalvelujen siirto ei ole hallintosäännön vastaista

UUTINEN / 31.01.2025

Julkaisemme Oma Hämeen mediaan lähettämiä vastauksia.

Oma Häme vastaa -logo

UUTINEN / 31.01.2025

Oma Häme vastaa: Ypäjän neuvolapalvelujen siirto ei ole hallintosäännön vastaista

 


Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen ja perhekeskuspalveluiden tulosaluejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä vastaavat Ypäjän neuvolapalvelujen siirtoa koskevaan mielipidekirjoitukseen.

Tämä vastaus on lähetetty Forssan lehteen 31.1.2025.

Aluevaltuutettu ja aluehallituksen II puheenjohtaja Johanna Häggman (kesk.) kritisoi mielipidekirjoituksessaan (FL 31.1.2025) neuvolapalvelujen tarjoamista ypäjäläisille Jokioisten neuvolassa. Häggman vetoaa hyvinvointialueen hallintosääntöön ja toteaa, ettei hyvinvointialueen viranhaltijoilla ole valtuuksia lopettaa Ypäjältä neuvolapalveluja tai tehdä palveluverkkoon muutoksia ilman aluevaltuuston päätöstä. On totta, että palveluverkkopäätökset kuuluvat aluevaltuustolle ja mahdolliset muutokset niiden toimeenpanoon vaatisivat aluehallituksen päätöksen. Nyt kyse ei ole kuitenkaan palveluverkkopäätöksestä ja hallintosäännön noudattamisesta.

Palvelujen uudelleenjärjestely perustuu huonoon sisäilmaan ja turvallisiin työoloihin. Ypäjän neuvolassa on tutkittu viime kesän ja syyskauden aikana sisäilman ongelmia, joita on yritetty korjata. Oma Häme on tehnyt kunnan kanssa tiivistä yhteistyötä tilanteen korjaamiseksi. Ongelmien ja oirehtimisen jatkuttua Ypäjän neuvolan asiakkaille on annettu aikoja Jokioisten neuvolaan vuodenvaihteesta lähtien. Oma Hämeen tulee työnantajana huolehtia siitä, etteivät työolot aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Kyse ei ole siis aikaistetusta palveluverkkomuutoksesta, kuten Häggman väittää, vaan työturvallisuuslain noudattamisesta. 

Häggman myös ihmettelee kirjoituksessaan, miksei keskusteluyhteys toimi Oma Hämeen ja Ypäjän kunnan kanssa. Oma Häme on käynyt vuoropuhelua Ypäjän kanssa, kuten muidenkin alueen kuntien kanssa. On sääli, että tilanteesta annetaan päinvastainen kuva julkisuuteen.

Ypäjän neuvolan sisäilmaongelmia on selvitetty alkusyksystä saakka – selvittelyssä on ollut mukana kunnan edustaja. Lisäksi viime vuoden puolella on neuvoteltu kunnan kanssa yleisesti tilaratkaisuista tuleviin palveluverkkomuutoksiin liittyen. Kunta ei ole tarjonnut neuvolalle vaihtoehtoisia tiloja näissä keskusteluissa. Neuvolapalvelujen siirrosta Jokioisille informoitiin kunnanjohtajaa ja sivistys- ja hyvinvointijohtajaa henkilökohtaisesti sähköpostilla 18.12.2024. On vaikea ymmärtää, ettei kunnan johto olisi tiennyt hyvissä ajoin muutoksesta ja sen perusteluista. Jatkamme keskustelua tiloista kunnan kanssa. Aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemän palveluverkkopäätöksen mukaan Ypäjän neuvola lakkaa erillisenä yksikkönä vuoden 2026 alussa. 

On tärkeää huomata, ettei neuvolapalveluja ole Ypäjältä lakkautettu, vaan ne ovat olleet koko ajan kuntalaisten käytössä. Neuvolapalvelujen on myös mahdollisuus jalkautua lähemmäs asiakasta, jos jonkun odottavan äidin tai perheen on mahdotonta päästä Jokioisille. Oma Häme tukee lapsiperheiden hyvinvointia koko maakunnassa. Neuvolat antavat perheille tukea, ohjausta ja neuvontaa niin raskausaikana kuin lapsen kasvaessa. 

perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen
perhekeskuspalveluiden tulosaluejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä

Aikuissosiaalityön puhelinaika laajenee – helpompi yhteydenotto arkisin klo 9–11

UUTINEN / 31.01.2025

3.2. alkaen yhtenäiset aukioloajat.

UUTINEN / 31.01.2025

Aikuissosiaalityön puhelinaika laajenee – helpompi yhteydenotto arkisin klo 9–11

Aikuissosiaalityön kiireettömän ohjauksen ja neuvonnan puhelinaika on 3.2. alkaen joka arkipäivä klo 9-11. Olemme yhdenmukaistaneet päivittäisiä aukioloaikojamme yhteydenoton helpottamiseksi. Aukioloaikojen yhdenmukaistaminen on ensimmäinen askel aikuissosiaalityön liittymisessä Ensilinjan palveluihin, josta tiedotamme myöhemmin lisää!

Muistathan myös chat-palvelumme, joiden kautta tavoitat ammattilaisemme arkisin klo 9-15.

Vuoden kandiystävällinen terveyskeskus_Jukola-kunniakirja
UUTINEN
31.01.2025

Jukolan terveysasemalle myönnetty Kandiystävällinen terveyskeskus 2024 tunnuksen

Suomen Medisiinariliitto on myöntänyt Jukolan terveysasemalle tunnustuksen

Vuoden kandiystävällinen terveyskeskus_Jukola-kunniakirja

Jukolan terveysasemalle myönnetty Kandiystävällinen terveyskeskus 2024 tunnuksen

UUTINEN / 31.01.2025

Suomen Medisiinariliitto on myöntänyt Jukolan terveysasemalle tunnustuksen

Vuoden kandiystävällinen terveyskeskus_Jukola-kunniakirja

UUTINEN / 31.01.2025

Jukolan terveysasemalle myönnetty Kandiystävällinen terveyskeskus 2024 tunnuksen

Suomen Medisiinariliitto on myöntänyt Jukolan terveysasemalle Kandiystävällinen terveyskeskus 2024 -arvonimen tunnustuksena erinomaisesta lääketieteen opiskelijoiden ohjauksesta ja tukemisesta. Arvonimi julkistettiin liiton syysliittokokouksessa 23.11.2024.

Kandiystävällinen terveyskeskus -arvonimi myönnetään terveyskeskuksille, jotka ovat erityisen ansioituneita lääketieteen opiskelijoiden työskentelyolosuhteiden kehittämisessä. Tunnustuksen kriteereinä ovat:

  • Hyvin järjestetty perehdytys
  • Sopiva työmäärä lääketieteen opiskelijoille
  • Hyvin järjestetty seniorituki
  • Kandidaattien kokemus osallisuudesta työyhteisössä ja heidän jaksamisensa tukemisesta
  • Mahdollisuus saada palautetta tehdystä työstä

Tulosaluejohtaja Tiina Merivuori pitää tunnustusta tärkeänä osoituksena Jukolan terveysaseman pitkäjänteisestä työstä tulevien lääkäreiden koulutuksessa –Tämä tunnustus kertoo siitä, että olemme onnistuneet luomaan työyhteisön, jossa lääketieteen opiskelijat kokevat saavansa riittävää tukea ja ohjausta. On erityisen tärkeää, että nuoret lääkärit pääsevät harjoittelemaan turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Kiitos kaikille Jukolan terveysaseman työntekijöille, jotka ovat olleet mukana luomassa tätä opiskelijaystävällistä ilmapiiriä.

Suomen Medisiinariliitto on toimittanut kunniakirjan tunnustuksen saaneille terveyskeskuksille, ja lista palkituista yksiköistä on julkaistu liiton verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.

Papereita.
UUTINEN
03.02.2025

Saitko pyynnön täyttää Oma Hämeen digitaalisen esitietokyselyn? Toimi näin

Pyyntö täyttämisestä lähetetään tekstiviestitse.

Papereita.

Saitko pyynnön täyttää Oma Hämeen digitaalisen esitietokyselyn? Toimi näin

UUTINEN / 03.02.2025

Pyyntö täyttämisestä lähetetään tekstiviestitse.

Papereita.

UUTINEN / 03.02.2025

Saitko pyynnön täyttää Oma Hämeen digitaalisen esitietokyselyn? Toimi näin

Oma Hämeen asiakkaat voivat nyt täyttää esitietokyselyn digitaalisesti ennen terveydenhuollon vastaanottoa. Uudistus vähentää päällekkäistä lomakkeiden täyttöä ja tekee terveystietojen päivittämisestä helpompaa. Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä lähetetään asiakkaalle tekstiviestitse.

Kannustamme asiakkaita täyttämään esitietokyselyn sähköisesti ennen vastaanottoa, jotta palveluprosessit pysyvät tehokkaina ja asiakaskokemus paranee.

Mistä esitietokysely löytyy?

Esitietokysely täytetään Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy sivuston oikeasta yläkulmasta. Oma Häme -sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta. 

Digitaalinen esitietokysely Oma Häme -sovelluksessaDigitaalinen esitietokysely Oma Häme -sovelluksessa.

Tulostettava lomake on saatavilla vain poikkeustapauksia varten osoitteessa omahame.fi/lomakkeet. Vältä tulosteita – käytä digipalvelua sähköisesti!

Tesktiviestimuistutukset ja tietojen täyttäminen ja päivittäminen

  • Kysely avautuu 30 päivää ennen vastaanottoaikaa, ja asiakas saa siitä tekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä, olemme poistaneet ne uusimmista tekstiviesteistä.
  • Jos kyselyä ei ole täytetty viikkoa ennen vastaanottoa, asiakas saa muistutustekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä.
  • Täytetyt tiedot siirtyvät suoraan ammattilaisten käyttöön potilastietojärjestelmään, mikä nopeuttaa vastaanoton valmistelua ja vähentää tietojen erillistä kirjaamista.
  • Esitiedot pysyvät tallessa, ja asiakas päivittää vain muuttuneet tiedot seuraavilla kerroilla. Tämä säästää aikaa ja vaivaa erityisesti toistuvien ajanvarausten yhteydessä. 

Eikö sinulla mielestäsi ole aikaa varattuna?

Tarkista ajanvarauksesi Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnapin löydät sivuston oikeasta yläkulmasta.

Hyödynnä digitaalista esitietokyselyä jo tänään ja tee asioinnistasi sujuvampaa!

Seuraa Oma Hämeen uutisointia, sillä digitaalinen esitietokysely on tarkoitus ottaa käyttöön tulevaisuudessa myös muissa palveluissamme.

 

 Lataa Oma Häme -sovellus:

Google Playn linkkiApp Storen linkki

Euroopan unionin rahoittama.

Oma Hämeen logo
UUTINEN
30.01.2025

Oma Häme sai 1,2 miljoonan rahoituksen ikäihmisten terveyden edistämishankkeisiin

Toinen hankkeista edistää ikäihmisten aivoterveyttä, toisessa kehitetään ryhmätoimintaa.

Oma Hämeen logo

Oma Häme sai 1,2 miljoonan rahoituksen ikäihmisten terveyden edistämishankkeisiin

UUTINEN / 30.01.2025

Toinen hankkeista edistää ikäihmisten aivoterveyttä, toisessa kehitetään ryhmätoimintaa.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 30.01.2025

Oma Häme sai 1,2 miljoonan rahoituksen ikäihmisten terveyden edistämishankkeisiin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut rahoituksen kahteen merkittävään ikäihmisten terveyden edistämishankkeeseen vuosille 2025–2027. Yhteensä 1,2 miljoonan euron rahoituksen myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Toinen hankkeista edistää ikäihmisten aivoterveyttä ja toisessa kehitetään toimintakykyä tukevaa ryhmätoimintaa.

Ikä iloiten – Selvästi eteenpäin -hankkeen tavoitteena on edistää kantahämäläisten ikääntyneiden, erityisesti eläköityvien ja yli 65-vuotiaiden, hyvinvointia ja terveyttä ryhmätoiminnan keinoin. Erityisesti pyritään tavoittamaan ne ryhmät, joita nykyiset palvelut eivät saavuta. 

Hankkeessa on tarkoituksena lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, luoda varhaisen puuttumisen toimintamalli sekä kehittää ikääntyneiden elämän taitekohtiin ryhmäohjausta ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Hanke toteutetaan yhteistyössä kuuden kunnan: Hämeenlinna, Janakkala, Forssa, Riihimäki, Jokioinen ja Hattula, kanssa.

Toinen rahoitusta saanut hanke on Muistijälki – Aivoterveyttä elämän varrella. Sen tavoitteena on muistisairauksien ennaltaehkäisy sekä muistisairauksien stigman hälventäminen Kanta-Hämeessä. Alueella ei vielä ole yhteistä muistisairauksien ehkäisymallia, joten hankkeessa luodaan siihen systemaattinen toimintatapa. 

Hankkeeseen on suunniteltu #muistitalkoot -kampanja, jolla on tarkoitus saada näkyvyyttä aivoterveydelle. Lisäksi on tarkoitus tarjota riskitestejä laajemmalle joukolle. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeet alkavat näkyä asiakkaille osittain jo keväällä 2025, mutta laajemmin toiminta käynnistyy syksyllä. STM:n rahoitushakuun jätettiin yhteensä 195 hakemusta. Rahoitusta sai 28 hanketta, joista 2 oli Oma Hämeen. 

Lue lisää ministeriön sivuilta: Terveyden edistämisen määrärahat

Laboratorion näytteenottovälineitä.
UUTINEN
30.01.2025

Fimlab tiedottaa: Riihimäen laboratoriossa on otettu käyttöön näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti

Näyteastian voi entiseen tapaan noutaa ja palauttaa myös asioimalla vuoronumerolla.

Laboratorion näytteenottovälineitä.

Fimlab tiedottaa: Riihimäen laboratoriossa on otettu käyttöön näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti

UUTINEN / 30.01.2025

Näyteastian voi entiseen tapaan noutaa ja palauttaa myös asioimalla vuoronumerolla.

Laboratorion näytteenottovälineitä.

UUTINEN / 30.01.2025

Fimlab tiedottaa: Riihimäen laboratoriossa on otettu käyttöön näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti

Laboratorion näytteenottovälineitä.

Kuva: Fimlab
 

Fimlabin Riihimen laboratoriossa on otettu käyttöön näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti. Automaatti palvelee potilaita, jotka noutavat näyteastiaa kotona otettavaa näytettä varten tai palauttavat kotona otettua näytettä.

Näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatin käytön tavoitteena on sujuvoittaa näytteen antamista ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Näyteastian voi entiseen tapaan noutaa ja palauttaa myös asioimalla vuoronumerolla.

Jotta potilas voi käyttää näyteastioiden nouto- ja palautusautomaattia, hänellä täytyy olla voimassa oleva lähete ja hänen täytyy tietää, minkä näyteastian hän automaatista noutaa. Tämän tiedon potilas saa lähetteen tekevältä hoitoyksiköltä. 

Automaattia voivat käyttää potilaat, jotka noutavat tai palauttavat seuraavien virtsatutkimusten näyteastioita:

  • Albumiinin ja kreatiniinin suhde (U -AlbKre)
  • Virtsan perustutkimukset (U -KemSeul, U -Solut, U -BaktVi)
  • Klamydia ja tippuri (U -CtNgNhO)

Näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatin aukioloaika

Näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti sijaitsee sairaalan käytävällä laboratorion ulkopuolella. Näyteastioita voi noutaa sairaalan aukiollessa. Näyteastioiden palautus onnistuu laboratorion ollessa auki, arkisin ma–pe klo 7.30–14.45.

Lenkkeilijä käyttää chat-palvelua.
UUTINEN
30.01.2025

Näin Oma Hämeen digipalvelut auttoivat kantahämäläisiä vuonna 2024

Sairaanhoitaja-chatissa asiakkaiden asiat saadaan ratkaistua lähes 90 prosentissa yhteydenotoista.

Lenkkeilijä käyttää chat-palvelua.

Näin Oma Hämeen digipalvelut auttoivat kantahämäläisiä vuonna 2024

UUTINEN / 30.01.2025

Sairaanhoitaja-chatissa asiakkaiden asiat saadaan ratkaistua lähes 90 prosentissa yhteydenotoista.

Lenkkeilijä käyttää chat-palvelua.

UUTINEN / 30.01.2025

Näin Oma Hämeen digipalvelut auttoivat kantahämäläisiä vuonna 2024

Oma Häme -sovellus on apunasi arjen keskellä: asioi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa chatin tai videon välityksellä.
 

Sairaanhoitaja-chatissa asiakas tavoittaa ammattilaisen minuuteissa ja asiat saadaan ratkaistua lähes 90 prosentissa yhteydenotoista, niin ettei fyysistä vastaanottoa tarvita. Vuonna 2024 yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteista oli positiivisia.  

Lokakuussa 2023 lanseerattua Oma Häme -sovellusta oli ladattu vuoden 2024 loppuun mennessä jo lähes 25 000 kertaa. Sovelluksen kautta kantahämäläiset voivat  

  • olla turvallisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiseen chatin, digipolkujen tai videoyhteyden välityksellä 
  • tarkastella omia ajanvarauksiaan, laboratoriotuloksiaan sekä ammattilaisen kirjauksia 
  • hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi  
  • asioida läheisen tai lapsen puolesta. 
  • siirtyä OmaKantaan, OmaKelaan ja Kansalaisen terveyspalveluihin. 

Tietokonetta käyttävät kirjautuvat palveluun Oma Hämeen verkkosivujen kautta. Chatin voi aloittaa myös suoraan verkkosivuilta. Käyntejä Oma Hämeen verkkosivuilla oli vuoden 2024 aikana lähes 1,2 miljoonaa kappaletta, ja kirjautumisia asiointipalveluun 51 752 kpl. 

Chateista sai apua ja tukea moniin asioihin – keskimääräinen jonotusaika oli vain muutaman minuutin 

Chatin kautta asiakas saa keskusteluyhteyden Oma Hämeen ammattilaiseen. Vuonna 2023 toimintansa käynnistäneiden sairaanhoitaja- ja neuvola-chattien lisäksi vuonna 2024 avattiin useita uusia chatteja helpottamaan etäasiointia. Uusia chatteja olivat aikuissosiaalityö-, asiakaspalvelu-, fysioterapeutti-, mielenterveys- ja päihdepalvelu- sekä suun terveydenhuollon chatit.  

Jonotusaika chateissa oli vuonna 2024 keskimäärin vain 3 minuuttia 37 sekuntia. Chat-keskusteluita kertyi Oma Hämeessä vuoden aikana yli 37 000 kpl. 

Suosituin chat Oma Hämeessä vuonna 2024 oli sairaanhoitaja-chat. Kun sairaanhoitaja-chat käynnisti toimintansa kesällä 2023, sen asiointimäärä oli noin 500 kpl/kk. Syksyllä 2024 asiointimäärä oli jo lähes 3 000 kpl/kk. 

–  Sairaanhoitaja-chatissa asiakkaiden asiat saadaan hoidettua laaja-alaisesti, koska digipalvelut ovat osa palveluverkkoamme. Ammattilaiset pystyvät chat-palvelussa tarkastelemaan potilastietoja, kirjoittamaan reseptejä ja ohjaamaan tarvittaviin tutkimuksiin. Vuonna 2024 asiakkaan asia ratkesi chat-keskustelun aikana lähes 90 prosentissa yhteydenotoista ja yli 90 % asiakaspalautteista oli positiivisia, kertoo apulaisylilääkäri Tomi Roine

Muita eniten käytettyjä chatteja vuonna 2024 olivat neuvola-chat ja suun terveydenhuollon chat. 

Neuvola-chatista saa ohjausta ja neuvontaa äitiys-, lasten- ja perhesuunnittelupalveluihin liittyen. Chatissa on mahdollista asioida myös ajanvarauksiin liittyvissä asioissa. Neuvola-chatin suosio kasvoi viime vuoden aikana huomattavasti. 

Suun terveydenhuollon chatista saa apua erityisesti sellaisissa suun terveyteen liittyvissä kysymyksissä ja vaivoissa, joissa asiakkaalla on mahdollisuus ottaa suun tilanteesta valokuva. Syyskuun alussa 2024 avattu chat osoittautui pian avaamisen jälkeen tarpeelliseksi neuvonta- ja ajanvarauskanavaksi. 

– Chat-palvelun käyttö on ollut odotettua aktiivisempaa, ja erityisesti nuoret asiakkaat ovat sen kautta helpommin päätyneet hammashoidon palveluiden piiriin, kertoo hammaslääkäri Jessica Lönnroth

Oma Hämeessä on chatin kautta mahdollista saada apua terveyteen liittyvien asioiden lisäksi myös uusissa, haastavissa ja monimutkaisissa elämäntilanteissa. Näissä tilanteissa auttaa aikuissosiaalityön chat. 

–  Chat-palvelu on mahdollisuus tavoittaa sosiaalialan ammattilainen matalalla kynnyksellä, omaan tilanteeseen nähden oikealla hetkellä. Elämän risteyskohdista on helpompi jatkaa eteenpäin, kun asiaa pääsee pohtimaan ammattilaisen kanssa, kertoo chat-palvelun sosiaaliohjaaja ja palvelun aktiivinen kehittäjä Joonas Toivonen

Oman elämäntilanteen lisäksi aikuissosiaalityön chatissa on voinut kysyä neuvoa toiseen henkilöön liittyvästä huolesta. Vaikka suurin osa otti yhteyttä omaan asiaansa liittyen, lähes neljännes yhteydenotoista liittyi läheiseen tai muuhun yksityiseen henkilöön. 

Lue lisää eri chateistamme ja mitä asioita niiden kautta voi hoitaa 

Asiakkaat kehittämisen keskiössä 

Oma Hämeessä kehittämisen keskiössä ovat aina asiakkaat, ja asiakkaiden näkemykset ovat olleet tärkeitä myös digipalveluiden kehittämisessä. Vuonna 2024 Oma Häme kutsui asiakkaitaan kehittämään digitaalisia palveluja muun muassa kehittäjäasiakasilloissa. 

Uusien chattien lisäksi digipalveluihin tehtiin myös tällaisia parannuksia vuoden 2024 aikana: 

  • Sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja laajennettiin kattamaan myös arki-illat aina klo 20 saakka, ja asiakkaille avattiin mahdollisuus jättää yhteystietonsa arkisin, kun chat on kiinni.  
  • Sovelluksen ja verkkosivujen käytettävyyttä ja saavutettavuutta parannettiin, jotta mahdollisimman moni voisi hyödyntää palveluita.  
  • Asiakkaille avattiin mahdollisuus täyttää esitiedot digitaalisesti ennen vastaanottoja ja toimenpiteitä. 
  • Osalle asiakasryhmistä aloitettiin Omavointi-tietojen kerääminen hoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi. 

Millaisia digipalveluita on tulossa vuonna 2025? 

Digitaalisten palveluiden kehittäminen Oma Hämeessä jatkuu aktiivisena myös tänä vuonna. 

–  Vuoden 2025 aikana olemme esimerkiksi julkaisemassa useita digipolkuja, joiden avulla asiakas voi asioida digitaalisesti omiin palveluihinsa liittyvissä asioissa, viestitellä ammattilaisen kanssa ja tunnistaa palveluidensa seuraavat vaiheet, kertoo kehittämispäällikkö Hanna Narsakka.  

Viime vuoden puolella julkaistiin jo ensimmäinen, Diabetesriskissä olevan digipolku. Digipolulla asiakas voi testata sairastumisriskinsä. Sieltä saa myös keinoja omien elintapojensa muuttamiseksi ja diabetesriskin pienentämiseksi. 

Oma Häme tekee kovasti kehittämistyötä digitaalisen ajanvarauksen parantamiseksi ja laajentamiseksi. 

Lisäksi monissa palveluissa on suunnitelmia videovälitteisten etävastaanottojen nykyistä monipuolisempaan käyttöönottoon.  

Oma Häme viestii uusista digipalveluistaan aktiivisesti, joten muista seurata hyvinvointialueen verkkosivuja ja somekanavia. Oma Hämeen muistuttelee digipalveluista myös tekstiviestitse vuoden 2025 aikana. Sovelluksen puolella kannattaa sallia herätteet, jotta muistutukset tulevista tehtävistä tulevat näkyviin.  

Lue lisää chat-palveluistamme 

Lue lisää Oma Häme -sovelluksesta 

 Lataa Oma Häme -sovellus:

Google Playn linkkiApp Storen linkki

Euroopan unionin rahoittama.

Tiedotamme-teksti ja Oma Hämeen logo
UUTINEN
30.01.2025

Tammelan terveyskeskuksen toimintaan muutoksia helmikuussa

10. helmikuuta käynnistyvät muutokset koskevat vastaanottoja ja puhelinnumeroita.

Tiedotamme-teksti ja Oma Hämeen logo

Tammelan terveyskeskuksen toimintaan muutoksia helmikuussa

UUTINEN / 30.01.2025

10. helmikuuta käynnistyvät muutokset koskevat vastaanottoja ja puhelinnumeroita.

Tiedotamme-teksti ja Oma Hämeen logo

UUTINEN / 30.01.2025

Tammelan terveyskeskuksen toimintaan muutoksia helmikuussa

Neuvolan ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita tarjotaan tammelalaisille pääsääntöisesti Forssan pääterveysasemalla 17. helmikuuta alkaen. 
 
10.-14. helmikuuta Tammelan terveysaseman toimintoja muutetaan Forssaan. Tällöin sairaanhoitajan vastaanottoaikoja on tarjolla rajatusti, joten kiireettömiä asioita ei kannata hoitaa sinä aikana.

Muutoksen jälkeen Tammelan terveysasemalla on rajatusti vastaanottoaikoja, joiden tarvetta seurataan ja arvioidaan helmikuussa käynnistyvän lähipalvelumalli-kokeilun aikana. Lähipalvelun tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti hoidontarpeen arvioinnin yhteydessä. Ajanvaraus tehdään puhelimitse.

Myös neuvolan vastaanotto siirtyy Forssaan 17. helmikuuta. Neuvolapalvelut löytyvät Forssan pääterveysasemalta, kulku Kujalankadun kautta (osoite: Kujalankatu 3, 2. krs.).

Ajanvaraus äitiys- ja lastenneuvolaan soittamalla p. 03 629 6200 maanantai, keskiviikko, torstai klo 8-15 sekä tiistai ja perjantai klo 8-12. Lisäksi asiakkaiden käytössä on neuvola-chat ma, ke ja to klo. 8-15 sekä ti ja pe klo 8-12. 

Hammashoitolan toiminta jatkuu ennallaan Tammelan terveysasemalla. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä sosiaalipalvelut jatkavat toimintaansa myös entiseen malliin.

Fimlab siirtää omalla päätöksellään laboratoriopalvelunsa Tammelasta Forssaan 1. helmikuuta alkaen. Kanta-Hämeen alueen asukkaat voivat jatkossakin asioida kaikissa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen Fimlab-toimipisteissä. Ajantasaiset tiedot toimipisteistä ja aukioloajoista löytyvät Fimlabin sivuilta.

Kiirettömän hoidon puhelinnumerot vaihtuvat 12. helmikuuta

 
Lisäksi helmikuussa uudistuvat kiireettömän hoidon puhelinnumerot Forssan seudulla.
12. helmikuuta alkaen avoterveydenhuollon palveluissa kiireettömän hoidon ajanvaraus ja neuvonta tammelalaisille on numerossa 03 629 6625 maanantaista perjantaihin klo 8-14. Myös aikuisneuvonnan numero muuttuu. Uusi numero 03 629 6622 palvelee maanantaista perjantaihin klo 9-10.         
 
Voit asioida myös Oma Häme -mobiilisovelluksen kautta tai kirjautua sairaanhoitaja-chatiin verkkosivujemme kautta. Chat on avoinna ma–pe klo 8–20. 

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa, soita Päivystysapu 116 117, kiireellisen hoidon ensilinja. Numero on avoinna ympäri vuorokauden.

Ihmisten käsiä yhdessä.
UUTINEN
29.01.2025

Oma Häme järjestää rakenteellisen sosiaalityön webinaarin

12. helmikuuta järjestettävä tapahtuma on kaikille avoin.

Ihmisten käsiä yhdessä.

Oma Häme järjestää rakenteellisen sosiaalityön webinaarin

UUTINEN / 29.01.2025

12. helmikuuta järjestettävä tapahtuma on kaikille avoin.

Ihmisten käsiä yhdessä.

UUTINEN / 29.01.2025

Oma Häme järjestää rakenteellisen sosiaalityön webinaarin

Oma Häme järjestää yhdessä Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa rakenteellisen sosiaalityön webinaarin keskiviikkona 12. helmikuuta otsikolla Sosiaalihuollon tieto ja teot. Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon ajankohtaistilanteesta, tiedosta ja yhteistyön kysymyksistä kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Rakenteellinen sosiaalityö on tapa tehdä sosiaalityötä, jossa kiinnostuksen kohteena on yksilön lisäksi koko yhteiskunta ja ympäristö, jossa elämme sekä vuorovaikutus näiden välillä.

Päivän aikana pohditaan muun muassa, millaisissa rakenteissa ja yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä elämme? Mitä tiedämme eri-ikäisten sosiaalihuollon asiakkaiden tilanteista ja tarpeista? Miten voimme lisätä hyvinvointialueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallisuutta? Mitä kaikkea voimme Kanta-Hämeessä tehdä yhdessä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi?
 
Webinaari pidetään Teamsissa ja se rakentuu kahdesta eri osuudesta. Aamupäivällä klo 9–11.30 vieraana ovat Jyväskylän yliopiston professori Teppo Kröger, Åbo Akademin yliopistonlehtori Marja Lindberg ja Tamperteen yliopiston yliopisto-opettaja Marja Hekkala. Kuulemme kiinnostavia alustuksia ikäihmisten hoivapalveluiden tilannekuvasta, lapsiperheköyhyydestä sekä tiedosta ja vallasta osallisuustyössä.
 
Iltapäivän osuudessa klo 13–15.30 puolestaan käydään monitoimijaista keskustelua. Osallistujat pohtivat sosiaalisessa raportoinnissa Kanta-Hämeestä esiin nousevia ajankohtaisilmiöitä ja sitä, mitä konkreettista asioiden parantamiseksi voidaan tehdä. Erityisenä syventävänä teemana on asunnottomuus ja asumisen ongelmat.
 
Päivän päätteeksi kuulemme sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellisen ajatuksia eläkepäivien kynnyksellä.

Liity webinaariin tämän linkin kautta 
 
Lisätietoja webinaarista antaa katri.pellinen(at)omahame.fi

UUTINEN
29.01.2025

Kuntoutuksen ensilinjan puhelinasiointi aloittaa 5.2.2025

Ensilinja tarkoittaa asiakkaille positiivisia puhelinnumeromuutoksia ja sujuvaa yhteydenottoa

Kuntoutuksen ensilinjan puhelinasiointi aloittaa 5.2.2025

UUTINEN / 29.01.2025

Ensilinja tarkoittaa asiakkaille positiivisia puhelinnumeromuutoksia ja sujuvaa yhteydenottoa

UUTINEN / 29.01.2025

Kuntoutuksen ensilinjan puhelinasiointi aloittaa 5.2.2025

Oma Hämeessä on kehitetty asiakkaiden asioinnin helpottamiseksi keskitettyjä ensilinjapalveluita. Perusterveydenhuollon kuntoutukselle on käytössä 5.2.2025 alkaen vain yksi ensilinjan puhelinnumero 03 629 6680. Hattulalaiset asukkaat soittavat edelleen tuttuun numeroon 03 629 6601 kuntoutuksen asioissa.  

Nämä vanhat numerot poistuvat käytöstä 4.2.2025: 

  • Forssa fysioterapia ajanvaraus p. 03 419 12802 

  • Riihimäki fysioterapia ajanvaraus p. 019 758 5700 

  • Turenki ja Tervakoski fysioterapia ajanvaraus p. 03 680 1435 

Kuntoutuksen ensilinjaan saa yhteyden myös tekstiviestillä 5.2.2025 alkaen. Tämä palvelu on suunnattu erityisesti tulkkipalvelutarpeen ilmoittamiseen (interpretation service), kuulo- ja puhevammaisille ja kuntouksen palveluiden ajan peruutuksille.  Tekstiviestinumero on 040 629 6220. 

Puhelinpalvelu on avoinna ma-pe klo. 8.00-14.00 välillä. Aukioloajan ulkopuolella tulee tiedote, josta soittaja voi valita ja jättää takaisinsoittopyynnön. Tekstiviestin voi lähettää palveluun kaikkina aikoina (24/7).   

Asiakkaat voivat asioida kuntoutuksen ammattilaisen kanssa myös chatin kautta. Fysioterapia-chat -palvelu löytyy Oma Häme -mobiilista ja verkkosivujen alakulmasta.

Missä asioissa voin asioida kuntoutuksen ensilinjassa?  

  • Jos sinulla on uusi nivel- tai lihasoire, joka ei ole syntynyt tapaturman seurauksena 

  • Ajanvaraus: Palvelussa voi varata aikoja Oma Hämeen perusterveydenhuollon fysioterapeutille.    

  • Ajan peruutukset seuraaviin palveluihin: Kuntoutuksen ryhmäajat, fysioterapian, jalkaterapian, toimintaterapian ja puheterapeutin vastaanottoajat perutaan kuntoutuksen keskitetystä puhelinpalvelusta.   

  • Yhteydenottopyynnöt: Jalka- ja toimintaterapeutin yhteydenottopyynnöt  

  • Yhteydenotot aikuisten palveluseteleihin ja maksusitoumuksiin liittyen   

Apuvälinekeskuksen ensilinjan keskitetty numero on 03 629 3227.   

 

Piirretty puheenjohtajan nuija.
UUTINEN
28.01.2025

Aluehallitus vahvisti omaishoidon tuet

Aluehallitus käsitteli myös kiinteistövuokraamisen päätösvaltuuksia.

Piirretty puheenjohtajan nuija.

Aluehallitus vahvisti omaishoidon tuet

UUTINEN / 28.01.2025

Aluehallitus käsitteli myös kiinteistövuokraamisen päätösvaltuuksia.

Piirretty puheenjohtajan nuija.

UUTINEN / 28.01.2025

Aluehallitus vahvisti omaishoidon tuet

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli ikäihmisten ja vammaispalvelujen omaishoidon tukia. Aluevaltuusto päätti tuista budjettikokouksessaan joulukuussa, mutta aluehallituksen kuuluu vahvistaa palkkioiden määrät ja kulukorvaukset. 

Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksen, jonka mukaan aluevaltuuston hyväksymiin hoitopalkkioihin tehdään indeksikorotukset, koska ilman korotuksia palkkiot jäisivät kansallista keskiarvoa alemmiksi. Valtuuston linjaus oli, että palkkiot noudattavat kansallista keskitasoa. Reiman muutosesitys voitti äänestyksen äänin 10–2 tyhjää. Indeksikorotuksen mukaiset palkkiot ja kulukorvaukset astuvat voimaan 1.1.2025.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen alueellisen hyvinvointisuunnitelman vuosille 2025–2028 liiteasiakirjoineen. Aluehallitus esittää niitä hyväksyttäväksi aluevaltuustolle siten, että Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma tulee hyväksyttäväksi erikseen kevään 2025 aikana.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sekä merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön vuoden 2025 rahoituspäätöksen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Valtionvarainministeriön joulukuisen päätöksen mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue saa vuoden 2025 yleiskatteista valtionrahoitusta reilut 804 000 000 euroa. Summa on noin 800 000 euroa enemmän kuin mitä vuoden 2025 talousarviossa oli arvioitu. Rahoituksen taso korjataan muutostalousarviovalmistelun yhteydessä.

Vuokrasopimuksille uudet päätösvaltuudet

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös kiinteistöjen vuokraamiseen liittyviä päätösvaltuuksia.  Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialuejohtajan muutetun esityksen, jonka mukaan jatkossa rahoitus- ja investointijohtaja päättää vuokrasopimuksista, joiden kesto on enintään 5 vuotta ja arvo alle 250 000 euroa/vuosi. Tilapalvelupäällikkö päättää puolestaan vuokrasopimuksista, joiden arvo on alle 50 000 euroa/vuosi. Toimialajohtaja päättää oman toimialansa asiakaskohtaisista vuokrasopimuksista.

Selvyyden vuoksi aluehallitus totesi, ettei päätöksellä puututa palveluverkkoon. Aluevaltuuston toimivallassa on päättää palveluverkon muutoksista. Keväällä 2024 aluevaltuusto valtuutti aluehallituksen päättämään palvelupisteiden tarkemmasta sijainnista palveluverkon käsittelyn yhteydessä.

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan lastensuojelun perhehoidon, toimeksiantosuhteisen ammatillisen perhehoidon sekä tukiperhetoiminnan uudet toiminta-ohjeet ja merkitsi tiedoksi sekä palkkioiden että kulukorvausten indeksikorotuksen.

Lisäksi aluehallitus päätti äänestyksen jälkeen, ettei se anna lausuntoa hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta. Esityksen lausunnon antamatta jättämisestä teki Johanna Häggman (kesk.). Häggmanin muutosesitys voitti äänestyksessä 8-4. 

Ikäihmisten päivätoimintaa koskeva asia poistettiin esityslistalta. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 3. helmikuuta.

Aluehallituksen 27.1.2025 kokouksen esityslista

Nukkuva vauva.
UUTINEN
28.01.2025

Ypäjän neuvolan asiakkaat ohjataan Jokioisten neuvolaan

Muutoksen syynä ovat sisäilmaongelmat.

Nukkuva vauva.

Ypäjän neuvolan asiakkaat ohjataan Jokioisten neuvolaan

UUTINEN / 28.01.2025

Muutoksen syynä ovat sisäilmaongelmat.

Nukkuva vauva.

UUTINEN / 28.01.2025

Ypäjän neuvolan asiakkaat ohjataan Jokioisten neuvolaan

Ypäjäläisille lapsiperheille ja odottaville äideille annetaan vastaanottoaikoja jatkossa Jokioisten neuvolaan. Näin on toimittu vuodenvaihteesta lähtien, koska Ypäjän neuvolan tilat eivät sovellu neuvolatoimintaan sisäilmaongelmien vuoksi. 

Ypäjäläisiä neuvola-asiakkaita vastaanottaa Jokioisilla tuttu terveydenhoitaja. Osa lapsiperheistä on tottunut käymään Jokioisilla jo aiemmin. Neuvolalääkärin vastaanotto on Jokioisten tai Forssan neuvolassa. 

Äitiys- ja lastenneuvolan ensilinja:
Puhelinnumero: 03 629 6200
Tekstiviesti: 040 629 6200 (ajanperuutukset, kuulo- ja puhevammaisten asiointi, tulkkauspalvelu / interpretation services)
Avoinna: ma, ke, to 8-15, ti ja pe 8-12

Perhesuunnittelun neuvonnan ensilinja (perhesuunnittelu, raskauden ehkäisy, raskauden keskeytys):
Puhelinnumero: 03 629 6201
Tekstiviesti: 040 629 6201 (ajanperuutukset, kuulo- ja puhevammaisten asiointi, tulkkauspalvelu / interpretation services)
Avoinna: ma, ke, to 8-15, ti ja pe 8-12

Voit ottaa meihin yhteyttä myös neuvola-chatin kautta. Neuvola-chatia voi käyttää Oma Häme -sovelluksen kautta tai kirjautumalle chatiin tämän sivun oikeasta alakulmasta. 

Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta:
Puhelinnumero:  03 6296 565
Avoinna: ma-to 9-12

Nuoria kesätyönhakijoita.
UUTINEN
28.01.2025

Oma Häme tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille nuorille

Kesätöitä on tarjolla noin 120 nuorelle.

Nuoria kesätyönhakijoita.

Oma Häme tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille nuorille

UUTINEN / 28.01.2025

Kesätöitä on tarjolla noin 120 nuorelle.

Nuoria kesätyönhakijoita.

UUTINEN / 28.01.2025

Oma Häme tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille nuorille

Oma Häme haluaa tänäkin vuonna tarjota arvokasta kesätyökokemusta nuorille ja antaa mahdollisuuden tutustua sosiaali- ja terveysalaan eri puolilla Kanta-Hämettä. Kesätöitä on tarjolla noin 120 nuorelle (2008–2010 syntyneet).

Tietoa kesätyöpaikoista

Nuorten työtehtävät sisältävät avustavia töitä, esimerkiksi:

  • avustaminen ikäihmisten asumispalveluissa
  • avustaminen kotihoidossa
  • avustaminen vammaispalveluiden päivätoiminta- tai asumispalveluyksiköissä
  • avustavat tehtävät perusterveydenhuollon sairaalatehtävissä.

Työpaikkoja on tarjolla laajasti ympäri Kanta-Hämettä:
Hämeenlinnan kantakaupungissa, Hauholla, Tuuloksessa, Lammilla, Hattulassa, Janakkalassa, Riihimäellä, Hausjärvellä, Lopella, Forssassa, Tammelassa, Jokioisilla ja Ypäjällä.

Nuorten kesärekrytointia yhdessä rekrytointiasiantuntija Mia Majakeron kanssa hoitava Oma Hämeen rekrytointiassistentti Vera Wilen kannustaa hakemaan aktiivisesti myös kantakaupungin ulkopuolelle.

– Kannustan nuoria hakemaan töihin muuallekin kuin Hämeenlinnan kantakaupunkiin, mikäli kulkeminen onnistuu. Esimerkiksi Lopella ja Lammilla on suhteessa asukasmäärään runsaasti paikkoja tarjolla.

Kesätyön kesto ja palkkaus

Työjakson kesto: 2 viikkoa (10 työpäivää, 30 h/viikko)
Palkka: 410 €
Työ ajoittuu kesä–heinäkuulle ja sijoittuu arkipäiville päiväaikaan. Työjakso tehdään yhtenäisenä, eikä sitä voi jakaa kahteen osaan.

Miten kesätöihin haetaan?

Kesätyöpaikkojen haku on avoinna 27.1.–12.2.2025. Haku päättyy 12.2.2025 klo 15.00. Hakemus jätetään Kuntarekryn kautta.

Jätä tästä hakemus

Vinkkaathan tutulle nuorelle kivasta mahdollisuudesta päästä kesätöihin Oma Hämeelle!

Huom! meidan_omahame-Instagram-tilillä järjestetään keskiviikkona 29.1. mahdollisuus kysyä mitä vain nuorten kesätyöpaikoista.

Kuva luentosalista, jossa on ihmisiä.
UUTINEN
27.01.2025

Järjestöpäivästä potkua hyvinvointialueen ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön

Oma Häme osallistui sote-alan opiskelijoille suunnattuun tapahtumaan.

Kuva luentosalista, jossa on ihmisiä.

Järjestöpäivästä potkua hyvinvointialueen ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön

UUTINEN / 27.01.2025

Oma Häme osallistui sote-alan opiskelijoille suunnattuun tapahtumaan.

Kuva luentosalista, jossa on ihmisiä.

UUTINEN / 27.01.2025

Järjestöpäivästä potkua hyvinvointialueen ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön


 

Oma Häme oli mukana tiistaina 21.1. järjestöpäivässä, joka järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Tavastian ensimmäisen vuoden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. 16. kertaa järjestetyn Järjestöpäivän teemana oli tänä vuonna Turvattu tulevaisuus yhdessä tehden.

Päivässä korostui järjestöjen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä tulevien ammattilaisten ymmärryksen syventäminen järjestöjen toiminnasta. Mukana oli yli 40 järjestöä esittelemässä työtään, ja myös Oma Hämeen työntekijät osallistuivat ensimmäistä kertaa tapahtumaan. Tämä tarjosi heille mahdollisuuden verkostoitua, oppia järjestöjen tehtävistä sekä pohtia yhteistyön kehittämistä.

Yhteistyön merkitys korostui

Oma Hämettä tapahtumassa edustivat asiakkuustiimin työntekijät, joiden esittelypiste herätti kiinnostusta sekä opiskelijoiden että järjestöjen edustajien keskuudessa. Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa nousi esiin se, miten hyvinvointialue voisi tukea järjestöjen työtä ja hyödyntää niiden asiantuntemusta esimerkiksi palveluiden suunnittelussa ja asiakasohjauksessa. Opiskelijat korostivat myös, että järjestöjä tulisi kohdella arvokkaina kumppaneina ja oman alansa asiantuntijoina.

Vammaisneuvosto näkyvillä

Tapahtumassa mukana ollut vammaisneuvosto toi esiin toimintaansa leikkimielisen kyselyn avulla, jossa selvitettiin osallistujien tietämystä neuvoston työstä. Kyselyn kautta avattiin muun muassa vammaisneuvoston kokoonpanoa ja toiminnan laajuutta.

–  Järjestöpäivä tarjosi hyvän mahdollisuuden tehdä vammaisneuvoston työtä tunnetuksi ja vähentää mielikuvaa meistä näkymättömänä toimijana, totesi vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Mohr. 

Vammaisneuvostoon kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa tuoda esille vammaisia henkilöitä ja heidän elinolosuhteitaan ja hyvinvointiaan koskettavia asioita. Vammaisneuvosto voi osaltaan edisttä asioiden käsittelyä hyvinvointialueella. Yhteydenotto vammaisneuvostoon onnistuu joko oman kunnan edustajan tai vammaisneuvoston sihteerin kautta. Lisätietoa vammaisneuvostosta

Tulevaisuuden suunta

Järjestöpäivän antia pidettiin arvokkaana niin opiskelijoille kuin ammattilaisillekin. Päivä alleviivasi tarvetta vahvistaa hyvinvointialueen ja järjestöjen välistä yhteistyötä, jotta asukkaiden osallisuus ja hyvinvointi voivat kehittyä. 


 

Oma Hämeen logo
UUTINEN
24.01.2025

Talouden tasapainottamistoimet tepsivät – alustavat tilinpäätöstiedot vuodelle 2024 näyttävät, että suunta on saatu käännettyä parempaan

Tarkka taloudenpito jatkuu, jotta alijäämät saadaan katettua lain vaatimassa ajassa.

Oma Hämeen logo

Talouden tasapainottamistoimet tepsivät – alustavat tilinpäätöstiedot vuodelle 2024 näyttävät, että suunta on saatu käännettyä parempaan

UUTINEN / 24.01.2025

Tarkka taloudenpito jatkuu, jotta alijäämät saadaan katettua lain vaatimassa ajassa.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 24.01.2025

Talouden tasapainottamistoimet tepsivät – alustavat tilinpäätöstiedot vuodelle 2024 näyttävät, että suunta on saatu käännettyä parempaan

Oma Hämeen alustavat tilinpäätöstiedot vuodelle 2024 osoittavat, että talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Vaikka talouden alijäämä on yhä huomattava, on menokasvua pystytty hillitsemään erityisesti kuluneen syksyn aikana. Vuosien 2023–2024 tehtyjen tasapainottamispäätösten vaikutukset ovat alkaneet näkyä vuoden 2024 viimeisinä kuukausina.

Perjantaina valmistuneen arvion mukaan Oma Hämeen alijäämä vuoden 2024 tilinpäätöksessä tulee olemaan 58,5 miljoonaa euroa. Vielä kesällä 2024 alijäämän arvioitiin nousevan yli 80 miljoonaan euroon. Vuoden 2024 alijäämä näyttää jäävän pienemmäksi kuin vuoden 2023 alijäämä. Tilinpäätösennusteen alijäämä on myös pienempi kuin mitä arvioitiin vuoden 2024 talousarviossa, jossa alijäämä oli noin 65 miljoonaa euroa.

– Kyseessä on valtionkonttorille annettava tilinpäätösarvio. Luvut ovat siis alustavia ja vuoden 2024 kirjanpito on avoinna vielä pari viikkoa, joten muutoksia voi vielä tulla. Tämä on kuitenkin olosuhteet huomioiden erinomainen onnistuminen. Voimme puhua merkittävästä positiivisesta tuloskäänteestä viimeisen kuuden kuukauden aikana, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.

Valtakunnallisella tasolla hyvinvointialueet ovat onnistuneet hidastamaan kustannustason kasvua ennakoitua nopeammin. Hyvinvointialueet julkaisivat yhteisen tiedotteen tilinpäätösennusteistaan perjantaina.

– Hyvinvointialueiden valtakunnallinen ennuste alijäämästä on laskelmassa 1,46 miljardista noin 1,2 miljardiin euroon. Alijäämän pienentyminen vaikuttaa laskevasti vuoden 2026 valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Muutoksen vaikutus ei kuitenkaan ole merkittävä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taloussuunnitelman näkökulmasta, toteaa rahoitus ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Alijäämän muutos osoittaa, että Oma Hämeen tekemät talouden tasapainottamisohjelmat ja erityisesti niihin kesäkuussa ja syyskuussa tehdyt tehostamistoimenpiteet ovat kantaneet hedelmää. Esimerkiksi vuokratyövoiman käyttöä onnistuttiin karsimaan 4-5 miljoonaa euroa vuoteen 2023 verrattuna.

Tilinpäätösennusteesta hyvä pohja vuosien 2025 ja 2026 talousohjelmalle

Tarkka taloudenpito ja tasapainottamisohjelmat ovat kääntäneet talouden suunnan, mutta myös näkyneet Oma Hämeen henkilöstön arjessa. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen painottaakin, että henkilöstölle kuuluu suuri kiitos sitoutumisesta ja venymisestä näissä haastavissa olosuhteissa.

– Olen tavattoman kiitollinen siitä, että koko henkilöstö tuntuu tiedostaneen talouden vaikean tilanteen. Toimilla on varmasti ollut oma vaikutuksensa kaikkien arkeen. Tilinpäätös kuitenkin osoittaa, että toimet ovat vaikuttaneet. Tästä on nyt helpompi jatkaa eteenpäin, koska kirittävää on vähemmän, Naukkarinen painottaa.

Vaikka Oma Hämeen taloustilanne on parantunut, työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu määrätietoisesti. Lain mukaan hyvinvointialueen tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämän kurominen vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.

Vuoden 2024 tilinpäätösennuste antaa hyvän pohjan vuosien 2025–26 talousohjelman toteuttamiselle ja alijäämien kattamiselle. Moni hyvinvointialueen vuosina 2023 tai 2024 tekemä päätös ja toimintatapamuutos alkaa näkyä talousluvuissa täysimääräisesti vasta tänä vuonna.

Oma Hämeen varsinainen tilinpäätös vuodelle 2024 valmistuu maaliskuussa. Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 3. helmikuuta tarkempaa tilinpäätösennustetta, johon odotetaan mukaan myös toimialakohtaisia tietoja.

Hhyvinvointialueiden johtajien H23-verkoston logo
UUTINEN
24.01.2025

Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet talouden tasapainottamisessa ennakoitua paremmin.

Hhyvinvointialueiden johtajien H23-verkoston logo

Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi

UUTINEN / 24.01.2025

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet talouden tasapainottamisessa ennakoitua paremmin.

Hhyvinvointialueiden johtajien H23-verkoston logo

UUTINEN / 24.01.2025

Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi

Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet talouden tasapainottamisessa ennakoitua paremmin.

Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimittamien tilinpäätösennusteiden mukainen alueiden yhteenlaskettu tulos vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Tulos merkitsee, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet hidastamaan kustannustason kasvua ennakoitua nopeammin.

– Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulosta voi pitää osoituksena siitä, että niiden tekemä talouden tasapainottaminen etenee, sanoo Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.

Vuoden 2024 talousarvioiden yhteenlaskettu alijäämä oli 900 miljoonaa euroa. Syksyyn 2024 mennessä yhteenlasketun alijäämän arvioitiin osavuosikatsausten perusteella kasvavan jopa 1,4 miljardiin euroon. Tuoreiden vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella alijäämä jäisi 200 miljoonaa euroa ennustettua vähäisemmäksi.

Lue lisää: Oma Hämeen alustavat tilinpäätöstiedot vuodelle 2024 näyttävät, että suunta on saatu käännettyä parempaan

Alijäämien määrä olisi tilinpäätösennusteiden perusteella pienentynyt noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 verrattuna.

Hyvinvointialueiden tulosta voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan sosiaali- ja terveysalan palkkakehitys sekä alkuvuoden kova inflaatiovauhti. Loppuvuoden kustannuskehitys on hyvinvointialueiden mukaan ollut maltillista, ja talouden kehitys on kokonaisuutena mennyt hyvää suuntaan.

Kaikilla hyvinvointialueilla on tehty ensimmäisten kahden toimintavuoden aikana talouden tasapainottamista. Tähän lukeutuu esimerkiksi palveluverkon muutoksia ja vuokratyövoiman käytön vähentämistä.

Talouden tasapainottamisen lisäksi alueet ovat onnistuneet kehittämään toimintaansa ja järjestämään lakisääteiset palvelut väestön tarpeen mukaisesti, vaikka esimerkiksi palveluihin pääsyssä on edelleen kehitettävää.

– Hyvinvointialueuudistuksesta alkaa tulla yhä enemmän positiivisia tuloksia ja viestejä, ja on siis tärkeää jatkaa palvelujen uudistamista, Kinnunen sanoo.

Tiedot perustuvat vuoden 2024 tilinpäätösennusteisiin, jotka voivat jonkin verran muuttua lähiviikkoina.

Oma Häme on mukana hyvinvointialueiden johtajien H23-verkostossa.

H23-verkoston alkuperäisessä tiedotteessa on liitteenä alueiden tilinpäätösennusteluvut.

Omalääkärimalli
UUTINEN
24.01.2025

Uudistamme perusterveydenhuollon toimintaa: Hoidon jatkuvuusmalli käyttöön vuoden 2025 aikana

Mallissa asiakkaalle nimetään oma lääkäri ja oma hoitaja.

Omalääkärimalli

Uudistamme perusterveydenhuollon toimintaa: Hoidon jatkuvuusmalli käyttöön vuoden 2025 aikana

UUTINEN / 24.01.2025

Mallissa asiakkaalle nimetään oma lääkäri ja oma hoitaja.

Omalääkärimalli

UUTINEN / 24.01.2025

Uudistamme perusterveydenhuollon toimintaa: Hoidon jatkuvuusmalli käyttöön vuoden 2025 aikana

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella otetaan käyttöön Hoidon jatkuvuusmalli, joka tunnetaan myös nimellä Omalääkärimalli. Tämä uudistus parantaa perusterveydenhuollon palveluiden sujuvuutta ja tukee asiakasta entistä paremmin hänen terveydenhoidossaan. 

Mallissa asiakkaalle nimetään oma lääkäri ja oma hoitaja, jotka vastaavat hänen hoidostaan ja palveluidensa koordinoinnista. Tämä tuo asiakkaalle: 

  • selkeyttä asiointiin, 
  • turvallisuutta hoidon jatkuvuuden kautta, ja 
  • mahdollisuuden pitkäaikaisempaan hoitosuhteeseen, joka perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin.

Ketä uudistus koskee? 

Ensimmäisessä vaiheessa nimetään omalääkäri ja omahoitaja niille asiakkaille, jotka tarvitsevat palveluita säännöllisesti tai usein ja siten eniten hyötyvät jatkuvasta hoitosuhteesta. Myöhemmin malli laajennetaan asteittain kaikille asiakkaille. Asiakkaat, joilla on nimetty omalääkäri, saavat tämän tiedon henkilökohtaisesti ja heille jaetaan omalääkärinsä tiimin yhteystiedot. Tieto lähetetään tekstiviestitse, jos asiakas on antanut tekstiviestien lähettämiselle luvan. Luvan voit käydä antamassa Kansalaisen terveyspalvelun kautta. Kirjautumisen jälkeen voit lisätä Omat tiedot-kohtaan täpät kuvan osoittamalla tavalla:


 

Asiakas saa tiedon nimetystä omahoitajasta ja -lääkäristä myös asiointien yhteydessä.  

Mitä tämä tarkoittaa asiakkaalle? 

Asiakkaat, joille oma lääkäri ja -hoitaja nimetään, asioivat oman tiiminsä kanssa kaikissa asioissa terveysaseman auki ollessa.

Ne asiakkaat, joilla ei vielä ole nimettyä omalääkäriä tai hoitajaa, asioivat kiireellisissä asioissa Päivystysapu 116 117 -kiireellisen hoidon ensilinjan tai chatin kautta, tai kiireettömissä asioissa alueellisten terveysasemien tiimien kautta. Myöhemmin otetaan käyttöön keskitetty kiireettömän hoidon ensilinjanumero satunnaisesti palvelua tarvitseville asiakkaille.

Hoidon jatkuvuusmalli otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2025 tammikuusta alkaen. Seuraa Oma Hämeen verkkosivuilla julkaistavia uutisia ja saat ajankohtaista tietoa muutoksista.

Projektipäällikkö ja tuotekehittäjä Tiina Nikkanen
ARTIKKELI
26.01.2025

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija

Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan tavoitteita.

Projektipäällikkö ja tuotekehittäjä Tiina Nikkanen

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija

ARTIKKELI / 26.01.2025

Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan tavoitteita.

Projektipäällikkö ja tuotekehittäjä Tiina Nikkanen

ARTIKKELI / 26.01.2025

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija

Tiina Nikkanen on kokenut terveydenhoitaja ja melko tuore projektipäällikkö sekä tuotekehittäjä, joka on omistanut uransa Kanta-Hämeen alueelle. Hänen työpanoksensa näkyy erityisesti Oma Hämeen Ensikontaktin hallinta -projektissa, jonka tavoitteena on varmistaa, että asukkaat löytävät tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja helposti.

Tiina on sitoutunut myös oman osaamisensa kehittämiseen ja suorittaa parhaillaan YAMK-opintoja työn ohessa.

– Oma Hämeen sydän sykkii minulle vahvasti, sillä olen työskennellyt alueella koko sote-urani ajan ja ollut mukana monenlaisessa kehittämisessä, hän kertoo.

Monipuolinen työpäivä ja vahva työyhteisö 

Tiina työskentelee pääosin etänä, mutta projektin luonne vie hänet erilaisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten pariin. Hänen työtään leimaa monialainen yhteistyö ja verkostomaisuus, joka ulottuu useisiin yksiköihin ja palveluihin.

– Työni kautta minulla on onni olla yhteistyössä monen eri osaamisalueen asiantuntijan kanssa, mikä tarjoaa jatkuvasti uusia näkökulmia ja oppimismahdollisuuksia, hän kuvailee. 

Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan työfilosofian tavoitteita. Hän uskoo, että välitön positiivinen palaute ja onnistumisten esille tuominen lisäävät yhteishenkeä ja motivaatiota.

– Pyrin tartuttamaan hyvää mieltä ympärilleni, sillä tunnetilat tarttuvat, Tiina sanoo hymyillen.

Innostusta ja konkreettisia tuloksia 

Ensikontaktin hallinta -projekti on tuonut mukanaan lukuisia innostavia hetkiä.

– On ollut mahtavaa nähdä, kuinka palveluiden kanssa yhteistyössä kehittämämme ensilinjapalvelut ovat luoneet alueelle yhdenmukaisia toimintatapoja ja hyvää yhteistyöverkostoa ja kuinka ne tulevat konkreettisesti helpottamaan asiakasasioiden hoitoa. Myös Keto-projektihallintajärjestelmän kuukausittainen raportointi innostaa, sillä siinä näkee selkeästi, mitä kuukauden aikana on saatu aikaan, Tiina kertoo tyytyväisenä. 

Kohti tulevaisuutta ja uusia mahdollisuuksia 

Tiinan ensivuoden tavoitteisiin kuuluu valmistua YAMK-opinnoistaan ja jatkaa työskentelyään ensikontaktin hallinta-projektin parissa RRP2-hanketyön ajan. Hänellä on vahva visio alueen kehittämisestä entistä yhteisöllisempään suuntaan, jossa ”meidän yhteiset asiakkaamme ja meidän yhteinen työmme” ovat perusperiaatteita.

– Toivon, että voimme hyödyntää kaikki alueemme vahvuudet ja potentiaalin yhteisenä voimavarana, hän toteaa toiveikkaana.

UUTINEN
22.01.2025

Oma Häme sai lähes puolen miljoonan euron rahoituksen tekoälyprojektien kehittämiseen

STM:n myöntämä rahoitus on tarkoitettu mm. AI-kokeiluun osallistumiseen.

Oma Häme sai lähes puolen miljoonan euron rahoituksen tekoälyprojektien kehittämiseen

UUTINEN / 22.01.2025

STM:n myöntämä rahoitus on tarkoitettu mm. AI-kokeiluun osallistumiseen.

UUTINEN / 22.01.2025

Oma Häme sai lähes puolen miljoonan euron rahoituksen tekoälyprojektien kehittämiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut 480 000 euron rahoituksen tekoälyn ja AI-pohjaisten projektien kehittämiseen. Rahoituksen myöntää Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä SOTE-tekoälyn ekosysteemi -verkosto.  

STM:n myöntämä rahoitus on tarkoitettu AI-kokeiluun osallistumiseen ja kansallisten tekoälykokeilujen kehittämiseen. Oma Häme haki syksyn 2024 haussa rahoitusta kolmeen eri projektiin, yhteensä 680 000 euroa. Rahoitusta myönnettiin kahteen hankkeeseen, yhteensä 480 000 euroa.  

Oma Häme sai rahoitusta asiakkaan tausta- ja riskitietojen AI-pohjaiseen koostamiseen (360 000 e) sekä AI-pohjaiseen toimintakyvyn muutoksen ennakointiin (120 000 e). Rahoitusta saaneet projektit toteutetaan vuoden 2025 aikana, 31.3.2026 mennessä.  

– Todella upea juttu, että saimme rahoituksen! Rahoituksen saaminen jouduttaa merkittävästi Oma Hämeen AI-kehitystä. Vastaavaa kehitystyötä tarvittaisiin rahoituksesta huolimatta, mutta rahoitus mahdollistaa nopeamman etenemisen ja sitä kautta nopeammat tulokset ja hyödyt, Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen hehkuttaa. 

– Kansallisesti koordinoitavat hankkeet ovat tärkeitä myös siinä mielessä, että näiden kautta saadaan esille tarpeita uudistaa lainsäädäntöä teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa ja suomalaisilla vientimarkkinoilla, jatkaa kehitys- ja ICT-johtaja Toni Suihko

Projektit näkyvät suoraan asiakastyössä  

Alkavien projektien odotetaan vaikuttavan merkittävällä tavalla terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten työhön ja siten näkyvän myös asiakkaille. Suurin projekti, eli asiakkaan tausta- ja riskitietojen koostamisen automatisointi nopeuttaa ammattilaisten kirjaamistyötä sekä kirjatun tiedon löytämistä ja tuo arviolta vähintään 80 % ajansäästöä. Lisäksi kirjatun tiedon kattavuutta ja laatua saadaan parannettua.  

Työajan säästämisellä aikaa jää enemmän esimerkiksi asiakkaan kuulemiseen. Samalla hyvinvointialue voi vähentää ostopalveluresursseja, mikä vähentää suoraan kustannuksia ja parantaa hoidon ja palvelun jatkuvuutta. Ammattilaiset voivat myös vastaanottaa enemmän asiakkaita, mikä tuo helpotusta työvoimapulaan ja asiakkaiden odotusajat lyhenevät.  

– Asiakkaan tausta- ja riskitietojen AI-pohjainen koostaminen -projektissa kehitetään nimenomaan työvälineitä sote-ammattilaisten työn helpottamiseksi. Kun kehitämme moderneja työskentelytapoja etulinjassa, uskomme, että se vaikuttaa henkilöstön työtyytyväisyyteen ja heijastuu alueen asukkaille entistä sujuvampana asiointina, tietojohtamisen päällikkö Teemu Oksanen summaa.  

AI-pohjainen toimintakyvyn muutoksen ennakointi –projektissa laajennetaan jo aiemmin kehitettyjä toiminnallisuuksia kattamaan myös ICF-luokitukseen perustuvat arvioinnit. Tällöin toimintakykyä voidaan seurata kaikkien ikä- ja  asiakasryhmien osalta, joista on ICF-tietoa saatavilla. Se mahdollistaa henkilön toimintakyvyn muutoksen arvioinnin ja ennakoinnin kaikissa ikäluokissa, kuten esimerkiksi iäkkäillä henkilöille, vajaakuntoisilla, pitkäaikaistyöttömillä ja mielenterveysongelmista kärsivillä.  

STM:n rahoitushakuun jätettiin yhteensä 50 hakemusta. Hakemuksia tuli 16 hyvinvointialueelta, HUS-yhtymästä ja Helsingin kaupungilta. Hakemuksia tuli tasaisesti ympäri Suomen ja erikokoisilta hyvinvointialueilta. Rahoitusta haettiin eniten ammattilaisten hallinnollisen taakan keventämiseen, oirearvioiden ja asiakkaan palveluohjaukseen, palvelutarpeen ennustamiseen ja sote-ammattilaisen tukiälyyn. Rahoitusta sai 10 projektia, joista 2 oli Oma Hämeen.  

 Lue lisää: 

Yhdessä SOTE-tekoälyä kehittämään - Sosiaali- ja terveysministeriö  

https://digifinland.fi/sote-tekoalyn-ekosysteemi/    

Osastonhoitaja Nina Fonsell
ARTIKKELI
21.01.2025

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä

Nina Fonsell uskoo, että yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia.

Osastonhoitaja Nina Fonsell

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä

ARTIKKELI / 21.01.2025

Nina Fonsell uskoo, että yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia.

Osastonhoitaja Nina Fonsell

ARTIKKELI / 21.01.2025

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä

Yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia – niin työpaikalla kuin koko maakunnassakin. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella moniammatilliset työyhteisöt ja innovatiivinen kehittäminen kohtaavat arjen pienissä ja suurissa teoissa. Yksi näistä arjen sankareista on osastonhoitaja Nina Fonsell, joka on omistanut yli 25 vuotta elämästään terveydenhuollon parissa aloittaen uransa Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo vuonna 1998.

Hänen matkansa vastavalmistuneesta sairaanhoitajasta osastonhoitajaksi on ollut täynnä oppimista, uusia haasteita ja unohtumattomia hetkiä. 

Työtä sydämellä ja taidolla

Osastojen 6A ja 6BH vetäjänä Ninan työpäivät alkavat varhain, kun yhdessä henkilöstön kanssa kartoitetaan päivän potilas- ja henkilöstötilanne. Työ sisältää hallinnollisia tehtäviä, kehittämistyötä ja vuorovaikutusta henkilöstön kanssa.

– Tämä työ on jatkuvaa tasapainoilua arjen haasteiden ja kehittämistyön välillä, mutta juuri se tekee siitä niin antoisaa. 

Hän näkee tärkeäksi, että henkilöstö voi itse vaikuttaa työnsä sisältöön, sillä se heijastuu suoraan potilaiden saamaan hoidon laatuun.

– Kun henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä merkitykselliseksi, myös potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa.

Luonto, käsityöt ja huumori vastapainona

Työn vastapainoksi Nina ammentaa energiaa luonnosta, käsitöistä ja viljelyharrastuksestaan. Kesällä hänen suuri intohimonsa on palstaviljely, jossa konkreettisesti näkee kättensä jäljet sadon muodossa.

– Mullan tuoksu ja käsityöt ovat terapeuttisia – ne auttavat irtautumaan työpäivän kiireistä ja tuovat iloa elämään. 

Työyhteisössä huumorilla on tärkeä rooli. Nina kertoo erään huvittavan tilanteen, jossa työhuoneeseen oli kertynyt hieman liikaa välineistöä.

– Hoitajat jo vitsailivat, että joudunko yöpymään täällä kaiken työn keskellä. Näin pienet jutut keventävät arkea ja muistuttavat, että työtä voi tehdä myös hymy huulilla. 

Yhdessä kohti tulevaisuutta 

Ninan sydäntä lähellä on henkilöstön osallistaminen ja valmentava johtaminen. Viime vuosien suurimpiin saavutuksiin kuuluu muun muassa Tilannekuvasovellus-työkalun käyttöönotto, joka on sujuvoittanut arkea osastoilla.

– Yhteinen kehittäminen on tärkeää – kun yksi yksikkö onnistuu, siitä voi hyötyä koko hyvinvointialue. 

Tulevaisuudessa hänen tavoitteensa on kehittää edelleen osastojen toimintaa ja luotsata ne onnistuneesti uuteen Assi-sairaalaan.

– Toivon, että voimme jatkossakin panostaa työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen, sillä ne ovat avaimia hyvinvointialueemme menestykseen.

Hyvinvoinnin puolestapuhuja koko maakunnalle

Nina näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vahvuutena yhteistyön eri toimijoiden välillä.

– Vanhoista raja-aidoista on päästävä eroon, ja meidän on mietittävä, miten voimme yhdessä parhaiten vastata asukkaiden terveys- ja hyvinvointitarpeisiin. 

Ninan positiivinen ja osallistava asenne tekee hänestä innostavan esimerkin, joka luo uskoa parempaan tulevaisuuteen. Hän on muistutus siitä, miten jokainen voi arjessaan edistää hyvinvointia – niin omalla työpaikallaan kuin laajemmin koko Kanta-Hämeen maakunnassa.

UUTINEN
20.01.2025

Oma Häme päivitti kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteet

Päivätoimintaa kehitetään tuomalla mukaan uusia palvelumuotoja kuten etäpäivätoimintaa. 

Oma Häme päivitti kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteet

UUTINEN / 20.01.2025

Päivätoimintaa kehitetään tuomalla mukaan uusia palvelumuotoja kuten etäpäivätoimintaa. 

UUTINEN / 20.01.2025

Oma Häme päivitti kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteet

Päivätoimintaa kehitetään tuomalla mukaan uusia palvelumuotoja kuten etäpäivätoimintaa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päivittänyt ikäihmisten kuntouttavan päivätoimintapalvelun myöntämisperusteet. Jatkossa kuntouttavaa päivätoimintapalvelua myönnetään pääsääntöisesti määräaikaisena palveluna. Päivätoimintajaksoja voi olla yhteensä kaksi jaksoa 12 kuukauden aikana. Yhden jakson pituus on neljä kuukautta. 

Päivätoiminta voidaan myöntää myös edelleen toistaiseksi voimassa olevana palveluna, mikäli palvelu on osa omaishoitoperheen tilannetta tukevaa palvelukokonaisuutta tai muistioireisen henkilön kotona asumisen onnistumisen tukipalvelu.  

Jatkossa ensisijaisena palvelumuotona käytetään etäpäivätoimintaa, jota tarjotaan ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä tukevana ja edistävänä palveluna asiakkaille. Etäpäivätoiminnan myöntämisen edellytyksenä on se, että asiakas kykenee hyödyntämään etäpalvelulaitteistoa. Etäpäivätoimintaa tarjotaan harkinnan perusteella myös niille asiakkaille, jotka asuvat pitkän matkan päässä päivätoimintapisteistä, ja kokopäivä- tai osapäivätoiminta ei ole kohtuullisesti saavutettavissa.  

Päivätoiminta nähdään tärkeänä kuntouttavana palveluna 

Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteiden muutosten lisäksi Oma Häme joutuu haastavassa taloustilanteessa etsimään säästötoimia myös kuntouttavasta päivätoiminnasta. Päivätoiminta ei ole lakisääteinen palvelu eli hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta sitä järjestää.  

– Päivätoiminta nähdään kuitenkin edelleen tärkeänä kuntouttavana palveluna, jotta ikäihmiset voisivat asua kotona pidempään. Tämän takia päivätoimintaa halutaan tuottaa kustannustehokkaammin ja erilaisina palvelumuotoina, josta esimerkkinä on etäpäivätoiminnan kehittäminen osa- ja kokopäivätoiminnan rinnalle, sanoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala.    

Kaikkien nykyisten ikäihmisten kuntouttavassa päivätoiminnassa olevien asiakkaiden päivätoiminnan myöntämisen perusteet tarkastellaan uudelleen. Asiakkaille tehdään uudet palvelupäätökset, mikäli uudet myöntämiskriteerit täyttyvät. Kaikkiin päivätoiminnan asiakkaisiin ollaan hyvinvointialueelta henkilökohtaisesti yhteydessä muutoksista.   

Tarvittaessa asiakkaiden henkilökohtaisesta tilanteesta voi tiedustella ensilinjasta tai suoraan päivätoiminnan henkilöstöltä.  

Ikäihmisten ensilinja arkisin kello 9–15, p. 03-6296620, ensilinja.ikaihmiset@omahame.fi 

UUTINEN
20.01.2025

OP Koti Häme lahjoitti 7 700 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle

OP Koti Häme tukee lasten ja nuorten hyvinvointia merkittävällä lahjoituksella.

OP Koti Häme lahjoitti 7 700 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle

UUTINEN / 20.01.2025

OP Koti Häme tukee lasten ja nuorten hyvinvointia merkittävällä lahjoituksella.

UUTINEN / 20.01.2025

OP Koti Häme lahjoitti 7 700 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle

OP Koti Häme tukee lasten ja nuorten hyvinvointia merkittävällä lahjoituksella.

OP Koti Häme on lahjoittanut 7 700 euroa sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan että Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenosastoille. Lahjoituksen Kanta-Hämeen keskussairaalassa ojensi OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen, ja sen vastaanottivat Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston osastonhoitaja Mari Kesälä, ylilääkäri Riikka Turunen, erikoistuva lääkäri Suvi Junin ja sairaanhoitaja Laura Laakso.

– Lahjoituksella tuetaan lasten ja nuorten potilasviihtyvyyttä, hyvinvointia ja sairaalaympäristön kodinomaisuutta. Varoilla mahdollistetaan muun muassa sairaalaklovnitoimintaa sekä pehmolelujen ja leikkivälineiden hankintaa ja niitä kohdennetaan myös parantamaan perheiden ja lasten viihtyvyyttä sairaalahoidon aikana, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä.


OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen luovutti lahjoituksen Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolle. Vasemmalta sairaanhoitaja Laura Laakso, osastonhoitaja Mari Kesälä ja erikoistuva lääkäri Suvi Junin. 

Vastuullinen asiakaslahja hyvään tarkoitukseen

Lahjoitus on osa OP Koti Hämeen vastuullisuusohjelmaa, jossa asuntokauppojen asiakaslahjat suunnattiin yhteiskunnallisesti merkittäviin kohteisiin. OP Koti Häme lahjoitti vuoden 2024 aikana jokaisesta tehdystä asuntokaupasta 20 euroa lasten osastojen tukemiseen. Lahjoitus korvasi OP Kodin asiakkaille annettavat kauppalahjat.

OP Koti Häme toteutti lisäksi joulukampanjan, jossa asiakkailla oli mahdollisuus valita joulukinkun tai -kuusen sijasta 50 euron lahjoitus lasten osastojen hyväksi. Joulukampanja saavutti suuren suosion ja kasvatti lahjoitussummaa merkittävästi. Lahjoitusvarat jaettiin tasan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen keskussairaaloiden lasten osastojen kesken.

– Yritysten valinnoilla on suuri merkitys paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Lahjoituksemme on konkreettinen tapa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana tukemassa merkityksellisiä hankkeita, kertoo OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen.

Lahjoituksella tuetaan tulevaisuutta

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osaston henkilöstön mukaan lahjoitusvaroilla on suuri merkitys.

– Lapsilla on valtava potentiaali toipua nopeasti, kun he saavat parasta mahdollista hoitoa ja tuntevat olonsa hyväksi sairaalassa. Tämä tekee työstämme erityisen merkityksellistä. Kiitämme OP Koti Hämettä tärkeästä lahjoituksesta. Lahjoitusvarat ohjataan suoraan lasten ja nuorten parhaaksi ja lasten osaston tärkeimpiin tarpeisiin, ylilääkäri Riikka Turunen korostaa.

Toimitusjohtaja Toivanen rohkaisee myös muita yrityksiä osallistumaan.  

– Yritysvastuuta mitataan konkreettisilla teoilla. Kannustamme muitakin lähtemään rohkeasti mukaan tukemaan itselle tärkeitä asioita ja tekemään hyvää yhdessä. Lahjoittaminen tuo merkityksellisyyttä myös työyhteisöön. Jokainen voi löytää tärkeitä kohteita lähiympäristöstään.


 

UUTINEN
17.01.2025

Oma Hämeen sähköautojen käyttöönotossa viivettä Riihimäellä

Sähköautojen käyttämättömyys ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia eikä vaikuttanut autojen kuntoon. 

Oma Hämeen sähköautojen käyttöönotossa viivettä Riihimäellä

UUTINEN / 17.01.2025

Sähköautojen käyttämättömyys ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia eikä vaikuttanut autojen kuntoon. 

UUTINEN / 17.01.2025

Oma Hämeen sähköautojen käyttöönotossa viivettä Riihimäellä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on hankkinut viime vuonna Riihimäen Riihikodin kotihoidon käyttöön neljä täyssähköautoa, joista kahden käyttöönooto viivästyi. Syynä on se, että latauspisteet eivät ole vielä valmiina. Kaksi muuta autoa siirrettiin käyttöön muihin toimipisteisiin. Toiset kaksi saatiin käyttöön tammikuun lopussa. Autoja ladataan väliaikaisesti muilla keinoin, kunnes latauspisteet saadaan käyttöön. Oma Häme on vuokralla Riihikodissa ja latauspisteurakasta vastaa kiinteistön omistaja Riihimäen kaupunki. 

Hämeen Sanomat ja Aamuposti kirjoittivat perjantaina 17.1. autoista, jotka seisovat käyttämättöminä Riihikodin pihassa. Tavoitteena oli saada autot käyttöön loppuvuodesta 2024. Koska latauspisteurakka on venynyt ennakoitua pidemmälle, tilanteeseen pyritään etsimään nyt vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sähköautojen käyttämättömyys ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia eikä vaikuttanut autojen kuntoon. 

Tiedotetta on päivitetty 27.1.2025 klo 8.25 tiedolla, että seisseet auto on otettu käyttöön ja lataus hoidetaan väliaikaisesti muilla keinoin.

UUTINEN
17.01.2025

Kysely: Neuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun 

Asiakkaat arvostavat tuttua ammattilaista ja turvallista ilmapiiriä myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

Kysely: Neuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun 

UUTINEN / 17.01.2025

Asiakkaat arvostavat tuttua ammattilaista ja turvallista ilmapiiriä myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

UUTINEN / 17.01.2025

Kysely: Neuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun 

Asiakkaat arvostavat tuttua ammattilaista ja turvallista ilmapiiriä myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun Kanta-Hämeessä sekä valtakunnallisesti, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä toteuttamasta valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä. Noin 95 % Kanta-Hämeessä kyselyyn vastanneista koki, että perhettä koskevat päätökset tehtiin neuvoloissa yhteistyössä ja terveydenhoitajan vuorovaikutus lapsen kanssa oli sujuvaa. Valtakunnallisesti luku oli 90 %. 

Asiakkaat kertovat arvostavansa tuttua neuvolan ammattilaista, jonka kanssa on syntynyt luottamuksellinen asiointisuhde. Kanta-Hämeessä 95 % perheistä tapaa saman neuvolaterveydenhoitajan ja lähes 60 % saman neuvolalääkärin. Tulos on valtakunnan tasoa korkeampi. Neuvola on vanhemmille turvallinen ja avoimeen keskusteluun kannustava paikka asioida. Kanta-Hämeessä lähes kaikki vastaajat (96 %) kokivat neuvolassa olonsa turvalliseksi. Avoimissa palautteissa toistui tyytyväisyys neuvolan ilmapiiriin: sitä kuvattiin esimerkiksi avoimeksi, rennoksi, lämpimäksi ja kannustavaksi. 

Kokemus yksilöllisestä ja perheiden tarpeita vastaavasta tiedosta ja tuesta oli Kanta-Hämeessä 4,8 (asteikko 1–5). Perheet kokevat saavansa neuvolasta tarpeita vastaavaa tietoa ja tukea hyvin, vaikka eivät aina asioisi saman terveydenhoitajan (4,4) tai lääkärin kanssa.  

–  Vastaajat kokevat neuvolapalvelun hyödylliseksi, olonsa neuvolassa turvalliseksi. Vastaajilla on kokemus, että päätökset tehdään yhteistyössä ja he tulevat kuulluksi. Terveydenhoitajien vuorovaikutustaitoja ja lasten kohtaamista vastaajat pitävät hyvänä ja sujuvana, sanoo kasvun ja kehityksen ja perhekeskuspalveluiden palvelupäällikkö Heli Haapala. 

Koko maassa neuvolapalvelun NPS-indeksi (suositteluindeksi) oli 82, kun taas Kanta-Hämeen alueella NPS-indeksi oli 86. Valtakunnallisesti NPS-indeksi vaihteli välillä 30–100. 

Kysely toteutetaan kahden vuoden välein 

THL:n toteuttama kysely tehtiin syys-lokakuussa ja sen tulokset valmistuivat loppuvuodesta. Kyselyyn tuli vastauksia jokaiselta hyvinvointialueelta sekä Helsingistä. Vastauksia valtakunnallisesti kertyi yhteensä noin 5400. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vastaajina oli 200 äitiys- ja lastenneuvolan asiakasta. Vastaajista suurin osa Kanta-Hämeessäkin oli naisia (94 %) ja vastaajista 97 % saivat palvelun omalla äidinkielellään. 

Vastaavanlainen kysely on kohdistunut kuntien tai kuntayhtymien neuvola-asiakkaille vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2021. Vastausten määrä vuoden 2024 kyselyssä oli kuitenkin korkeampi kuin kahtena edellisenä vuonna, jolloin kysely myös toteutettiin sähköisessä muodossa. THL kerää yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanottojen asiakkailta palautetta noin kahden vuoden välein. Edelliset kyselyn vastaukset olivat samansuuntaisia, mutta etenkin terveydenhoitajien tavoittavuudessa koettiin puutteita ja kaivattiin enemmän sähköisiä palveluita perheiden tarpeisiin.  

Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomata, että vastausmäärät neuvoloittain ovat melko pieniä. Erityisesti NPS-mittari reagoi yksittäiseen palautteeseen, jos vastaajia on vähän. Kaikkien tulosten esittelyssä vastaajamäärän raja on 10: tuloksia ei ole näkyvillä, jos vastaajia on ollut vähemmän. Vaikka suurin osa kyselyn tuloksista on positiivisia, noin joka kymmenes vastaaja on kokenut haasteita neuvolan henkilökunnan tavoittamisessa. Tavoittamisen esteenä ovat olleet esimerkiksi ruuhkautuneet puhelinpalvelut. 

Neuvoloiden lisäksi THL toteuttaa säännöllisesti erillisiä kyselyitä esimerkiksi terveysasemien, suun terveydenhoidon ja ikäihmisten palveluiden osalta. Myös Oma Häme kerää tietoa asiakaskokemuksesta jatkuvilla asiakaskyselyillä. Palautetta on mahdollista antaa myös vapaamuotoisena verkkosivujen kautta ja chat-palveluissa. 

Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakaspalautekyselyn tulokset 2024 (raportointi.thl.fi) 

Anna palautetta Oma Hämeen palveluista: Palaute - Oma Häme 

Piirroskuva megafonista, joka lähettää sydämiä.
UUTINEN
17.01.2025

Vammaispalvelulaki uudistui vuodenvaihteessa

Lakiuudistus turvaa vammaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.

Piirroskuva megafonista, joka lähettää sydämiä.

Vammaispalvelulaki uudistui vuodenvaihteessa

UUTINEN / 17.01.2025

Lakiuudistus turvaa vammaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.

Piirroskuva megafonista, joka lähettää sydämiä.

UUTINEN / 17.01.2025

Vammaispalvelulaki uudistui vuodenvaihteessa

Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki vaikuttaa vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon erityispalveluihin, joita ovat muun muassa henkilökohtainen apu, valmennus ja asumisen tuki. Vanhaan lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta jäävät itsemääräämisoikeuteen, perusoikeuksien rajoittamiseen rajoittamistoimenpiteisiin sekä tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon liittyvät säännökset. Kehitysvammalain perusteella ei enää jatkossa myönnetä palveluja, vaan kaikki vammaisten tarvitsemat sosiaalihuollon erityispalvelut myönnetään uuden vammaispalvelulain perusteella.
 
Lakien yhdistämisellä tavoitellaan vammaisten henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan. Toisena tavoitteena on poistaa osallisuuden esteitä ja tukea vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista ja itsenäistä elämää. Lisäksi lain tavoitteena on turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

Voit tutustua uuteen vammaispalvelulakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla
 
Oma Hämeessä käsitellään tänä vuonna saapuneet hakemukset uuden vammaispalvelulain mukaisesti. Jos taas olet lähettänyt hakemuksesi vuoden 2024 puolella, käsitellään se vanhan lainsäädännön mukaisena. Lakimuutokseen liittyy kolmen vuoden siirtymäaika. Se tarkoittaa, että vanhan lainsäädännön perusteella tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään kolme vuotta. Myös toistaiseksi voimassa olevat päätökset ovat voimassa enintään kolme vuotta eli vuoden 2027 loppuun saakka.  
 
Vammaispalvelujen asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään lakiuudistuksen vuoksi. Palvelusi jatkuvat vanhan lainsäädännön mukaan ennallaan – ellet itse halua, että palvelusi päivitetään vastaamaan uutta lainsäädäntöä jo ennen siirtymäajan päättymistä. Mikäli palvelutarpeesi tai olosuhteesi kuitenkin muuttuvat siirtymäaikana, vammaissosiaalityö arvioi palvelutarpeesi ja tekee tarvittavat palvelupäätökset uuden lain mukaisesti. Palvelutarpeesi arvioidaan uudelleen ja asiakassuunnitelma päivitetään joka tapauksessa viimeistään vuoden 2027 aikana. 

Oma työntekijäsi vammaissosiaalityöstä on sinuun yhteydessä, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Saat lisätietoja lain vaikutuksesta, kun palvelutarpeesi arvioidaan ja asiakassuunnitelmasi päivitetään. 

Voit hakea uuden lain mukaisia palveluja vielä vanhoilla hakemuspohjilla, jotka löydät Vammaispalvelujen sivulta. Tulemme päivittämään hakemuspohjan ja laatimaan soveltamisohjeet uuden lain mukaisiksi.

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen
ARTIKKELI
17.01.2025

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta

ARTIKKELI / 17.01.2025

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen

ARTIKKELI / 17.01.2025

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen tutki osastonhoitajien tasapainoilua kliinisen työn ja hallinnollisten vaatimusten välillä sairaalaorganisaatioissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtaja, terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Väitöstutkimus käsittelee sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen kohdistuvia odotuksia ja haasteita. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Marja Kaunonen.

Kliinisen työn johtaminen – arvojen ja vaatimusten tasapainoa

Ottman-Salminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä laadullisen pitkittäistutkimuksen avulla. Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamista työtä tai terveydenhuollon ammattilaisen potilaan hoitoon liittyvää kliinisen työn johtamista. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät mm. tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.

Tutkimuksen mukaan osastonhoitajien työssä kliinisen työn johtaminen on jatkuvaa tasapainoilua potilastyön ja hallinnollisten tehtävien välillä. Työ vaatii vahvoja johtamistaitoja, priorisointikykyä sekä vuorovaikutusverkostojen kehittämistä. Tutkimuksen aineistoissa sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen peruspilareina olevat arvot, ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ovat pysyneet pääasiallisesti muuttumattomina vuodesta 2000 vuosiin 2018-2019. Tutkimuksen  perusteella sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta.

Tutkimuksen mukaan pandemia-aika lisäsi merkittävästi osastonhoitajien työmäärää ja muutti heidän viestintäänsä kiireviestinnäksi, jolloin kehittävä vuorovaikutus jäi taka-alalle. Samalla korostuivat osastonhoitajien kyky sopeutua ja johtaa toimintaa kriisitilanteessa. Ottman-Salmisen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa sairaalaorganisaatioiden kliinisen työn johtamisen kehittämiseen. Se tukee SOTE-uudistuksen tavoitetta, jossa asiakaslähtöinen ja turvallinen hoito, muodostavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.

Puhelu Oma Hämeeltä
UUTINEN
16.01.2025

Odotatko puhelua Oma Hämeeltä?

Muista ottaa puhelimestasi hetkeksi häirikköpuheluiden esto pois päältä.

Puhelu Oma Hämeeltä

Odotatko puhelua Oma Hämeeltä?

UUTINEN / 16.01.2025

Muista ottaa puhelimestasi hetkeksi häirikköpuheluiden esto pois päältä.

Puhelu Oma Hämeeltä

UUTINEN / 16.01.2025

Odotatko puhelua Oma Hämeeltä?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä takaisinsoittopalvelu. Kun olet jättänyt takaisinsoittopyynnön ja soitamme sinulle takaisin, soitto tulee 03 629-/03 621-/03 680-/03 4191- tai /019 758 -alkuisesta numerosta.

Joihinkin uudempiin puhelimiin saa automaattisesti häirikkösoittajien estämisen päälle. Jos esto on päällä, ei takaisinsoittojärjestelmämme kautta soitettu puhelu pääse välttämättä läpi.

Muista siis ottaa puhelimestasi hetkeksi häirikköpuheluiden esto pois päältä, jos odotat puhelua Oma Hämeeltä.

Piirretty nuija.

UUTINEN / 15.01.2025

Aluehallitus hyväksyi yt-neuvotteluiden käynnistämisen terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialoilla

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi tuotannollisten ja taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialoilla. Neuvotteluilla ei tähdätä irtisanomisiin, vaan ne liittyvät aluevaltuuston joulukuussa tekemään päätökseen kattaa Oma Hämeen alijäämiä uusilla tasapainottamistoimilla. 

Aluevaltuusto hyväksyi muutokset, jotka koskevat Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toimintaa. Pian käynnistettävät neuvottelut koskevat yhteensä noin 1510 työntekijää, joista 400 työskentelee perusterveydenhuollon sairaalapalveluissa, 1000 erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa ja 110 hallinto- ja tukipalveluissa. Tulosalueilla, joita neuvottelut koskevat, asiaa on käsitelty henkilöstön kanssa. 

Neuvotteluissa haetaan ensisijaisesti ratkaisuja tarjoamalla työntekijöille toisia tehtäviä, tehtävien täyttämättä jättämisellä eläköitymisten tai irtisanoutumisten seurauksena sekä tehtävien ja toimenkuvien muutoksilla. Henkilöstön irtisanominen on viimeinen vaihtoehto. 

Lausunto vaalikelpoisuuteen liittyvästä valituksesta

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös hyvinvointialueen lausunnosta, joka liittyy aluehallituksen varajäsenen vaalikelpoisuuteen. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt hyvinvointialueelta lausuntoa Erja Hirviniemen (vas.) valituksesta, joka koskeen hallinto-oikeuden päätöstä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi marraskuussa 2024 Hirviniemen valituksen koskien Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston päätöstä.

Aluevaltuusto päätti toukokuussa 2023 äänestyksen jälkeen, että Hirviniemi menettää aluehallituksen varajäsenyyden, koska hän oli siirtynyt sairaanhoitajaksi Riihimäen päihde- ja mielenterveysyksikköön. Hyvinvointialueesta annetun lain 78 §:n 1 momentin mukaan välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva, hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole kelpoinen aluehallituksen jäseneksi.  

Aluehallituksen hyväksymässä lausunnossa todetaan, ettei muutoksenhakija ole uudessa valituksessaan esittänyt mitään sellaista, minkä vuoksi hallinto-oikeuden ja aluevaltuuston päätökset tulisi kumota.

Ikäihmisten perhehoidon suunnitelma tekeille

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös ikäihmisten perhehoidon myöntämisperusteita ja niihin liittyvää toimintaohjetta. Aluehallitus päätti kumota aiemman päätöksensä perhehoidosta, koska aluevaltuusto otti asiaan kantaa talousarviokäsittelyn yhteydessä kokouksessaan 17. joulukuuta.

Aluehallitus päätti, että Oma Hämeessä noudatetaan toistaiseksi vuonna 2024 voimassa olleita perhehoidon myöntämisperusteita sekä toimintaohjetta.  Palkkioihin liittyvät indeksitarkistukset tehdään siten näiden mukaisiin palkkioihin. Ikääntyneiden perhehoitoon talousarviossa 2025 varattu määräraha vastaa suuruudeltaan vuoden 2024. Perhehoitoa toteutetaan siten, että pysytään sille varatun määrärahan puitteissa. 

Lisäksi ikäihmisten palveluissa valmistellaan kevään aikana suunnitelma yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella tehtävästä perhehoidosta. Valmistelun yhteydessä tehdään vertailua muiden hyvinvointialueiden perhehoitoon. Suunnitelma tuodaan kevään aikana aluehallituksen ja edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi. Suunnitelman yhteydessä arvioidaan myös perhehoidon eri muotojen vaikuttavuutta sekä hyvinvointialueen muiden palveluiden suhdetta ja roolia perhehoitoon.

Lisäksi aluehallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi talouden toteuman tammi-marraskuulta 2024. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. tammikuuta.

Aluehallituksen 13.1.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN
15.01.2025

Osallistu Lopen uuden ikäihmisten asumisyksikön nimikilpailuun!

Osallistuneiden kesken arvotaan herkkukori.

Osallistu Lopen uuden ikäihmisten asumisyksikön nimikilpailuun!

UUTINEN / 15.01.2025

Osallistuneiden kesken arvotaan herkkukori.

UUTINEN / 15.01.2025

Osallistu Lopen uuden ikäihmisten asumisyksikön nimikilpailuun!

Oma Hämeen uusi, kaksikerroksinen asumisyksikkö valmistuu elokuun 2025 lopussa Lopelle, ja nyt etsimme tälle uudelle palvelutalolle osuvaa ja innostavaa nimeä. Palvelutalo tarjoaa kodin 49 asukkaalle ja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ikäihmisten hyvinvointiin. Nyt sinulla on tilaisuus vaikuttaa ja jättää jälkesi tähän merkittävään hankkeeseen!

Osallistu nimikilpailuun 13.–26.1.2025

Nimikilpailu järjestetään verkkokyselynä, ja voit osallistua helposti skannaamalla QR-koodin, jonka löydät julisteistamme paikallisista kaupoista ja kirjastoista. Lisäksi voit jättää nimiehdotuksesi Eedilän asumisyksikköön, sekä vastauslaatikot löytyvät myös  Lopen K-marketista, S-marketista, apteekkista ja kirjastosta. Jos haluat osallistua arvontaan, lisää nimiehdotuksesi yhteyteen yhteystietosi (nimi ja puhelinnumero).

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan herkkukori kiitokseksi osallistumisesta!

Mitä etsimme?

Toivomme nimiehdotuksia, jotka heijastavat asukkaiden yhteisöllisyyttä, lämminhenkisyyttä ja elämäniloa. Uuden nimen tulisi olla helposti muistettava, paikallisuutta kunnioittava ja hyvin sopiva tulevalle kodille.

Voittajan valinta

Työntekijöistä ja viestinnän asiantuntijoista koostuva raati käy nimiehdotukset läpi, jonka jälkeen voittava nimi ja kilpailun tulokset julkaistaan helmikuun loppuun mennessä.

Miten osallistua?

  1. Jätä nimiehdotuksesi verkkokyselyssä.
  2. Vaihtoehtoisesti voit jättää ehdotuksen aiemmin mainittuihin paikkoihin.

Osallistu: Nyt on aika päästää luovuutesi valloilleen – odotamme innolla ehdotuksiasi!

Piirretty kuva hoitajista
UUTINEN
14.01.2025

Oma Häme pilotoi lähipalvelumallia Tammelassa

Kokeilujakson aikana kartoitetaan asiakkaiden tarpeita ja testataan uusia toimintamalleja.

Piirretty kuva hoitajista

Oma Häme pilotoi lähipalvelumallia Tammelassa

UUTINEN / 14.01.2025

Kokeilujakson aikana kartoitetaan asiakkaiden tarpeita ja testataan uusia toimintamalleja.

Piirretty kuva hoitajista

UUTINEN / 14.01.2025

Oma Häme pilotoi lähipalvelumallia Tammelassa

Oma Häme pilotoi uudenlaista lähipalvelumallia tänä vuonna Tammelassa. Helmikuussa alkavan kokeilun aikana neuvolan ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita sekä tarjotaan tammelalaisille Forssan terveyskeskuksessa sekä Tammelan terveysasemalla uuden lähipalvelumallin mukaisesti. 

Hammashoitolan toiminta jatkuu Tammelassa ennallaan terveysasemalla. Fimlab siirtää omalla päätöksellään laboratoriopalvelunsa Tammelasta Forssaan 1. helmikuuta alkaen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä sosiaalipalvelut jatkavat lähipalvelukäytäntöjään entiseen malliin.
 
Lähipalvelupilotin avulla kartoitetaan lähipalvelujen tarvetta ja kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja eri asiakasryhmien tarpeiden mukaisesti. Kokeiltavaa toimintamallia peilataan myös suunniteltuihin palvelurakenteen muutoksiin. Samalla otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joilla voidaan taata henkilöstön riittävyys suhteessa palvelurakenteeseen. Henkilöstö on ollut tiiviisti mukana suunnittelemassa uusia toimintamalleja sekä valmistelemassa helmikuussa alkavaa pilottia. 
 
Kokeilun aikana pohdinnassa on muun muassa, miten palveluita voidaan tuottaa sille väestöryhmälle, jonka pääsy palveluihin on vaikeutunut. Ensi vaiheen arvioinnit ovat osoittaneet, että uuden toimintamallin lähipalveluista hyötyisivät pääsääntöisesti sellaiset asiakasryhmät, jotka käyttävät useita kunnan ja hyvinvointialueen palveluita. 
 
Pilotin aikana Oma Hämeen ammattilaisten on tarkoitus edistää osallistavan toimintakulttuurin leviämistä hyvinvointialueella ja tehdä tiivistä yhteistyötä kunnan nuorisotyön, diakonian, työllisyyspalveluiden ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on kehittää yhteistyössä asukkaiden ja sidosryhmien tarpeita vastaava toimintamalli.

Oma Häme kehittää sote-palvelujaan tänä vuonna yhä vahvemmin aluevaltuuston keväällä 2024 tekemien palveluverkkopäätösten mukaisesti. Lähipalvelumalli on osa tätä kehittämistyötä. 

Nämä asiat muuttuvat helmikuussa 

Neuvolan ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita tarjotaan tammelalaisille pääsääntöisesti Forssan terveyskeskuksessa 17. helmikuuta alkaen. Tammelan terveysasemalla on rajatusti vastaanottoaikoja, joiden tarvetta seurataan ja arvioidaan pilotin aikana. Lähipalvelun tarve arvioidaan hoidontarpeen arvioinnin yhteydessä asiakaskohtaisesti.

Avoterveydenhuollon palvelut

•    Kiireettömän hoidon ajanvaraus ja neuvonta p. 034 191 2141. Aikuisneuvonta p. 034 191 2254
•    Voit asioida myös Oma Häme -mobiilisovelluksen kautta tai kirjautua sairaanhoitaja-chatiin verkkosivujemme kautta. Chat on avoinna ma–pe klo 8–20. 
•    Puhelinnumerot tulevat muuttumaan lähikuukausina puhelinuudistuksen myötä, mistä tiedotetaan myöhemmin erikseen.

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa, soita Päivystysapu 116 117, kiireellisen hoidon ensilinjaan. Numero on avoinna ympäri vuorokauden.

Lasten- ja äitiysneuvolan palvelut 

•    Neuvolan ensilinja 03 6296200 sekä neuvola-chat palvelevat ma, ke ja to klo. 8-15 sekä ti ja pe klo 8-12. 
•    Tammelasta tutut neuvolan terveydenhoitajat ottavat asiakkaitaan vastaan Forssassa.

Laboratorio

Fimlab siirtää omalla päätöksellään laboratoriopalvelunsa Tammelasta Forssaan 1. helmikuuta alkaen. Kanta-Hämeen alueen asukkaat voivat jatkossakin asioida kaikissa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen Fimlab-toimipisteissä. Ajantasaiset tiedot toimipisteistä ja aukioloajoista löytyvät Fimlabin sivuilta.

Hammashoitolan toiminta jatkuu Tammelassa ennallaan terveysasemalla. 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä sosiaalipalvelut jatkavat toimintaansa entiseen malliin.

Piirretty sairaala
UUTINEN
14.01.2025

Turengin terveysaseman kiirevastaanotto muuttuu ajanvarauspoliklinikaksi 27. tammikuuta

Ambulanssia tarvitsevat potilaat kuljetetaan jatkossa Riihimäelle tai Hämeenlinnaan.

Piirretty sairaala

Turengin terveysaseman kiirevastaanotto muuttuu ajanvarauspoliklinikaksi 27. tammikuuta

UUTINEN / 14.01.2025

Ambulanssia tarvitsevat potilaat kuljetetaan jatkossa Riihimäelle tai Hämeenlinnaan.

Piirretty sairaala

UUTINEN / 14.01.2025

Turengin terveysaseman kiirevastaanotto muuttuu ajanvarauspoliklinikaksi 27. tammikuuta

Turengin terveysaseman kiirevastaanotto Janakkalassa muuttuu ajanvarauspoliklinikaksi 27. tammikuuta. Samalla ambulanssilla tuotavien, valvontaa tai toimenpiteitä vaativien, potilaiden vastaanotto päättyy ja terveysaseman tarkkailupaikat poistuvat käytöstä.

Ambulanssia tarvitsevat potilaat kuljetetaan 27. tammikuuta alkaen hoitotarpeen mukaisesti joko Riihimäelle Pulssi 77 -kiirevastaanotolle tai Kanta-Hämeen Keskussairaalan yhteispäivystykseen. 

Turengin terveysasemalla hoidetaan 27. tammikuuta alkaen ajanvarauksella potilaita, joiden terveydentila ei vaadi makuupaikkaa. Kuvantamismahdollisuutta Turengissa ei ole.
 
Myös Turengin terveysaseman asiakaspalvelupisteen aukioloaika muuttuu. Toimisto palvelee jatkossa arkisin klo 8-9.30 ja 14-15. Asiakkaiden ajanvaraus tai muu yhteydenotto onnistuu takaisinsoittonumeroiden kautta. Löydät numerot täältä: Kiireetön hoito terveysasemilla - Oma Häme

Voit myös asioida sähköisesti Oma Häme -mobiilisovelluksen tai verkkosivujemme kautta.

Laskutuksen Ensilinjan puhelinpalvelu aloittaa 14.1.2025
UUTINEN
14.01.2025

Laskutuksen ensilinjan puhelinpalvelu aloittaa 14.1.2025

Puhelinnumero on 03 629 3179 arkisin klo 9-14 välillä

Laskutuksen Ensilinjan puhelinpalvelu aloittaa 14.1.2025

Laskutuksen ensilinjan puhelinpalvelu aloittaa 14.1.2025

UUTINEN / 14.01.2025

Puhelinnumero on 03 629 3179 arkisin klo 9-14 välillä

Laskutuksen Ensilinjan puhelinpalvelu aloittaa 14.1.2025

UUTINEN / 14.01.2025

Laskutuksen ensilinjan puhelinpalvelu aloittaa 14.1.2025

Perusterveydenhuollon, suun terveyden, erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja vammaispalveluiden asiakaslaskutukseen liittyvä puhelinasiointi keskitetään yhteen ensilinjan numeroon 14.1.2025 alkaen. Keskittämisellä tavoitellaan jatkossa helpompaa ja selkeämpää yhteydenottotapaa laskutuspalveluihin sekä yhdenmukaisia ja laajempia aukioloaikoja puhelinasiointiin asiakkaille.   

Oma Hämeessä on ollut vuoden vaihteessa tietojärjestelmämuutoksia, jotka ovat ruuhkauttaneet asiakaspalvelua. Jos asiasi ei ole kiireellinen, niin toivomme yhteydenottoa meihin tammikuun ajan ensisijaisesti sähköpostilla asiakasmaksut(at)omahame.fi.  

14.1.2025 alkaen näiden palveluiden laskutus- ja asiakasmaksuasioissa on käytettävissä yksi puhelinnumero 03 629 3179 arkisin klo 9-14 välillä.  Laskulta löydät aina oikean yhteystiedon.  

Asiakasmaksuihin ja laskutukseen liittyvissä asioissa voit myös: 

  • Lähettää 24/7 sähköpostilla tiedustelua (huom. Sähköpostilla ei tule lähettää henkilötietoja) osoitteeseen: asiakasmaksut(at)omahame.fi. 

  • Asioida Oma Hämeen Chatbotin viestien kautta (löytyy Oma Hämeen mobiilisovelluksesta tai verkkosivujen oikeasta alalaidasta chat-ikkunasta) 

  • Käydä tarkastamassa, onko kysymykseesi jo vastattu Oma Hämeen verkkosivuilla Usein kysytyt kysymykset asiakasmaksuista ja laskuista kohdasta sekä asiakasmaksuista: Asiakasmaksut - Oma Häme 

Keskittäminen ei koske ikäihmisten, lastensuojelun tai osto- ja myyntilaskutuksen palveluita. 

Helppo ja nopea yhteys 

Yhteydensaanti asiakkaille helpottuu puhelinnumeron keskittämisen lisäksi siksi, kun puheluihin pyritään vastaamaan suoraan. Takaisinsoittoa käytetään vain ruuhkatilanteissa. Soittaessasi keskitettyyn numeroon sinun tulee valita ensin valikon kahdesta vaihtoehdosta se, mitä palveluita yhteydenottosi koskee (1=Perusterveydenhuollon, suun terveyden tai erikoissairaanhoidon asiakasmaksut ja 2= Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tai vammaispalveluiden asiakasmaksut). Ammattilainen vastaa tiedotteen jälkeen suoraan puheluusi, joten älä sulje puhelua. Jos puheluusi ei vastata minuutin aikana, niin sinulle tarjotaan mahdollisuutta jatkaa jonottamista linjalla tai valita takaisinsoitto. Odotusajan maksu määräytyy operaattorisi hinnaston mukaisesti.  

UUTINEN
13.01.2025

Kulttuurimuutos työkykyjohtamisessa käänsi sairauspoissaolot laskuun Oma Hämeessä

Hyviin tuloksiin on päästy tavoitteellisella yhteistyöllä ja uudistamalla työkykyjohtamisen kulttuuria.

Kulttuurimuutos työkykyjohtamisessa käänsi sairauspoissaolot laskuun Oma Hämeessä

UUTINEN / 13.01.2025

Hyviin tuloksiin on päästy tavoitteellisella yhteistyöllä ja uudistamalla työkykyjohtamisen kulttuuria.

UUTINEN / 13.01.2025

Kulttuurimuutos työkykyjohtamisessa käänsi sairauspoissaolot laskuun Oma Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon palvelualueella on onnistuttu merkittävästi parantamaan henkilöstön työkykyä ja vähentämään sairauspoissaoloja. Hyviin tuloksiin on päästy tavoitteellisella yhteistyöllä ja uudistamalla työkykyjohtamisen kulttuuria.


Anu Kinnunen, Anne Hintsala ja Anne Tuominen.

Oma Hämeen kotihoidon palvelualueella työkykyhaasteisiin ja sairauspoissaoloihin on löydetty monipuolisia ratkaisuja, joissa korostuvat erityisesti esihenkilöiden rooli, ratkaisukeskeisyys ja sitoutuminen.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoden aikana keskimäärin 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä.  Kustannussäästöt, joita sairauspoissaolojen vähentymisellä on saatu aikaan, ovat niin ikään merkittäviä: työkykyjohtamisen uudistuksilla on arvioitu saatavan jopa 540 000 euron säästöt.

Työkykyhaasteita ja sairauspoissaoloja ovat kotihoidon palvelualueella aiheuttaneet muun muassa mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä infektiot ja tapaturmat. Lisäksi liian vähäinen palautuminen työstä ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat nousseet esiin työkykyä heikentävinä tekijöinä.

Yhteistyö toi tuloksia

Tulosaluejohtaja Anne Hintsala ja kotihoidon päälliköt Anu Kinnunen ja Anne Tuominen nostavat esille yhteisten pelisääntöjen luomisen tärkeyden etenkin, kun niitä ei uudessa organisaatiossa aiemmin ollut.

– Aiemmin työkykyjohtamisen käytännöt vaihtelivat suuresti eri kunnissa. Yhtenäiset ja systemaattiset toimintamallit puuttuivat hyvinvointialueelle siirryttäessä, he toteavat.

Nyt käytäntöjä ja toimintamalleja on kirkastettu ja yhtenäistetty laajasti. Käytännön esimerkkinä Tuominen nostaa esiin keskustelut henkilöstön kanssa, jotka on tuotu osaksi toimintamallia. Tuomisen mukaan tämä on lisännyt luottamusta henkilöstön ja esihenkilöiden välillä, mikä mahdollistaa asioihin puuttumisen aikaisemmassa vaiheessa.

Toisena keskeisenä keinona Oma Hämeessä nähdään tiedolla johtaminen ja eri mittareiden tavoitteellinen seuranta. Kotihoidossa on otettu käyttöön mm. aktiivinen sairauspoissaolojen seuranta, jossa esihenkilöt analysoivat yksiköittäin poissaolotiedot kuukausittain.

Korvaavan työn mahdollisuuksia ja työtehtävien räätälöintiä työkyvylle sopivaksi on niin ikään onnistuttu lisäämään. Korvaavien tehtävien kartoittaminen kotihoidossa on joskus haasteellista, mutta Oma Hämeessä on tehty onnistuneita työkokeiluja esim. annosjakelulääkkeiden tarkastamisen parissa sekä kotihoidon etä- ja digikeskuksen palveluksessa.

Tavoitteet edelleen korkealla

Lisäksi kotihoidossa on panostettu yleisesti henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukeviin toimiin. Muun muassa työstä palautumista on tuettu painottamalla työn tauottamista. Infektiot on saatu entistä paremmin hallintaan säännöllisellä hygieniaohjauksella ja kampanjoinnilla. Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden kanssa on käynnistetty yhteistyö, jossa opiskelijat tuottavat työhyvinvointia ja jaksamista tukevia tietoiskuja henkilöstölle.

Työkykyjohtamisen tulokset ovat jo nyt olleet Oma Hämeen kotihoidossa vaikuttavia – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä. 

– Tämä kertoo kulttuurimuutoksen voimasta ja yhteistyön merkityksestä, Tuominen toteaa.

Kotihoidon tavoitteena on jatkaa sairauspoissaolojen vähentämistä ja vahvistaa työkykyjohtamisen kulttuuria. Tavoitteet pysyvät kunnianhimoisina: vuonna 2025 sairauspoissaolot halutaan saada tippumaan 2,14 päivää per henkilötyövuosi.

– Työkykyjohtamisen onnistuminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä ja yhteistyötä. Yksikään ratkaisu ei yksin riitä, mutta yhdessä ne luovat kestävän pohjan tulevaisuudelle, Hintsala kiteyttää.

Oma Hämeen kotihoidon palveluissa työskentelee lähes 700 vakituista ja yli 90 määräaikaista työntekijää.

Yhteistyöllä tuloksiin työkykyjohtamisessa

Oma Hämeen kotihoidon työkykyjohtaminen on onnistunut tiiviillä yhteistyöllä, jossa organisaation kaikilla toimijoilla on selkeästi määritelty rooli ja vastuut:

  • Johto on asettanut sairauspoissaolojen vähentämisen tavoitteeksi ja tarjosi keinoja toteutukseen.
  • Työhyvinvointiyksikkö tukee työkykytoimien käynnistämistä ja kehittämistä.
  • Esihenkilöt toimivat avainroolissa seurannassa, keskusteluissa ja toimenpiteiden toimeenpanossa.
  • Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti tietoiskuihin ja kampanjoihin

Marika Lehtonen.
ARTIKKELI
10.01.2025

”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”

Marika Lehtonen on saanut etäryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa.

Marika Lehtonen.

”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”

ARTIKKELI / 10.01.2025

Marika Lehtonen on saanut etäryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa.

Marika Lehtonen.

ARTIKKELI / 10.01.2025

”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”

Syksyllä 2024 elintapaohjauksen etäryhmään osallistunut Marika Lehtonen on saanut ryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa. Lue Marikan ajatuksia etäryhmästä.

Voit tutustua etäryhmien toimintaan tarkemmin täällä

Mansikoita.
 

Marika Lehtonen.
Kuva: Marika Lehtonen

Miksi lähdit mukaan etäryhmään? Mitä kautta ohjauduit ryhmään?

Minulla on tyypin 1 diabetes, ja olin juuri käymässä omalla diabeteshoitajallani. Huomasin ohimennen käytävällä mainoksen etäryhmästä ja innostuin välittömästi. Minulla on ollut vuosikausia ongelmia painoni kanssa ja ajattelin, että saan etäryhmästä lisäpuhtia ja näkemyksiä painonhallintaan.

Miten elintaparyhmä on vaikuttanut arkeesi ja hyvinvointiisi?

Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini. Lähdin aluksi mukaan vain ajatuksella, että ”katsotaan nyt”. Olen kuitenkin saanut paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan toimintaani niin ruokailun, mielen hyvinvoinnin kuin liikunnankin suhteen.  

Esimerkiksi kaupassa tulee nyt enemmän tarkkailtua ostoksia ja valittua sydänystävällisiä tuotteita. Olen myös lisännyt kasvisten ja vihannesten määrää.

Ehkä suurin yllätys oli motivaation merkitys ja se, ettei kaikkea tarvitse tehdä hampaat irvessä. Jos välillä tulee kompastuskiviä, niin sitten vain jatketaan eteenpäin eikä lannistuta. 

Miten ryhmän tuki ja yhteisöllisyys ovat auttaneet sinua saavuttamaan tavoitteesi?

Oli mukava huomata, etten ole yksin näiden asioiden kanssa. On myös muita, jotka taistelevat samoista asioista.

Onko jokin erityinen hetki tai kokemus, joka on jäänyt mieleesi ryhmän toiminnasta?

Yleensä käsitellään aika vähän mielen hyvinvointia, ja siksi tämä aihealue oli ehkä se kaikista tärkein: herätellä miettimään juuri omia kokemuksia ja tuntemuksia.

Ryhmässä korostettiin, että vaikka välillä elämä ottaakin takapakkia, niin se ei tarkoita epäonnistumista. Ihan hyvällä omallatunnolla voi välillä vaikka herkutella.

Mikä etäryhmässä oli parasta?

Parasta oli se, että sai olla oma itsensä. Jos halusi kommentoida ääneen, sai kommentoida. Jos ei halunnut kommentoida ääneen, pystyi kirjoittamaan chatin puolelle kommentteja tai kysymyksiä.

Asiantuntijat ja muutkin etäryhmää pyörittävät henkilöt olivat todella mukavia. Oli hyvä fiilis joka kerta. Saimme myös välillä kotitehtäviä, joita pystyi tekemään tapaamiskertojen välillä ja joihin pystyi halutessaan palaamaan myöhemmin.

Suositteletko ryhmää ja millä perusteella?

Suosittelen ryhmää ehdottomasti! Minulle jäi todella hyvä kokemus ryhmästä ja sen monipuolisesta sisällöstä. Pidin erityisesti hoitaja Samin luennoista. Kaikki asiantuntijat olivat ihan huippuja, selväsanaisia ja kauhean ystävällisen oloisia.

Ryhmässä ei ole pakko puhua tai edes välttämättä kirjoittaa mitään chattiin, jos siltä tuntuu. Voi vain seurata ja kuunnella. Paikalta pystyy poistumaan tarvittaessa, koska ryhmässä ei ole läsnäolo- tai sitoutumispakkoa.

Lue uutinen: Osallistu elintapamuutoksen ja Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiin

Osallistu etäryhmiin!
UUTINEN
10.01.2025

Osallistu elintapamuutoksen ja Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiin

Etäryhmät ovat maksuttomia, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Osallistu etäryhmiin!

Osallistu elintapamuutoksen ja Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiin

UUTINEN / 10.01.2025

Etäryhmät ovat maksuttomia, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Osallistu etäryhmiin!

UUTINEN / 10.01.2025

Osallistu elintapamuutoksen ja Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiin

Marjoja.
 

Voit osallistua etäryhmiin, jos olet Kanta-Hämeen alueen asukas. Voit osallistua joko yhteen tai useampaan tapaamiseen. Ryhmät ovat maksuttomia, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Etäryhmään osallistuminen ei vaadi erityisiä taitoja tai välineitä. Voit liittyä ryhmään omalta kotisohvaltasi, kunhan sinulla on käytössäsi internet-yhteys ja tietokone, tabletti tai älypuhelin. 

Osallistujilta on saatu paljon positiivista palautetta 

Etäryhmätoiminta on osoittautunut erittäin onnistuneeksi ja arvokkaaksi osaksi Oma Hämeen palveluvalikoimaa. Vuoden 2024 aikana Oma Häme sai osallistujilta paljon positiivista palautetta. Osallistujat kokivat ryhmien parantaneen merkittävästi heidän arkeaan ja hyvinvointiaan. 

"Täksi vuodeksi olemme kehittäneet uusia ryhmätoimintoja ja parantaneet teknisiä ratkaisuja, jotta osallistuminen olisi entistä helpompaa ja sujuvampaa", etäryhmätoiminnasta vastaava Susanne Andersson-Tapio kertoo.

Hyvinvointialueen ja asiakkaiden näkökulmasta etäryhmät tarjoavat kustannustehokkaan ja saavutettavan tavan tarjota tukea ja ohjausta kaikille Kanta-Hämeen asukkaille, heidän sijainnistaan riippumatta.

Lue syksyn 2024 elintapaohjauksen etäryhmään osallistuneen Marikan kokemuksia

Kevään 2025 etäryhmät

Elintapamuutoksen etäryhmä

Ke 15.1 klo 16.30–18.00 Yksi pieni muutos kerrallaan – miten onnistun? 
Ke 29.1 klo 16.30–18.00 Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen
Ke 12.2 klo 16.30–18.00 Kaikki alkaa unesta ja palautumisesta
Ke 26.2 klo 16.30–18.00 Mieli mukaan muutokseen
Ke 12.3 klo 16.30–18.00 Liikettä arkeen askel kerrallaan

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä

To 23.1. klo 16.30–18.00 Osa 1: tietoa diabeteksesta sairautena ja sen vaikutuksista elämääsi
To 30.1. klo 16.30–18.00 Osa 2:  tietoa diabeteksen elintapahoidosta
To 6.2. klo 16.30–18.00 Osa 3: tietoa diabetesliiton toiminnasta, suun terveydestä ja tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidosta

Oma Hämeellä on lisäksi etäolkapääryhmä, johon pääset mukaan fysioterapeutin lähetteellä. 

Liity täältä kevään 2025 ryhmiin  

Muista myös ottaa seurantaan Oma Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen somekanavat Facebookissa ja Instagramissa! Löydät ne nimellä ”Voi Hyvin Oma Hämeessä”. Kanavilta saat vinkkejä oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi.  

Palvelupolku.
UUTINEN
10.01.2025

Palvelupolut löytyvät nyt Oma Hämeen verkkosivuilta

Pääset tarkastelemaan polkuja osoitteessa omahame.fi/palvelupolut.

Palvelupolku.

Palvelupolut löytyvät nyt Oma Hämeen verkkosivuilta

UUTINEN / 10.01.2025

Pääset tarkastelemaan polkuja osoitteessa omahame.fi/palvelupolut.

Palvelupolku.

UUTINEN / 10.01.2025

Palvelupolut löytyvät nyt Oma Hämeen verkkosivuilta

Olemme siirtäneet palvelukokonaisuuden hahmottamissa auttavat palvelupolkumme Oma Hämeen verkkosivuille. Siirsimme polut, jotta kaikki palveluitamme koskevat tiedot löytyisivät kätevästi saman osoitteen alta.

Palvelupolut näyttävät hieman erilaisilta kuin aiemmin, mutta niiden sisältö on pysynyt samana.

Päivitämme polkuja kevään 2025 aikana, sillä palveluihin, asiointikanaviin ja yhteystietoihin on tullut jonkin verran muutoksia. Lisäksi lisäämme poluille tietoa digipalveluistamme.

Mikä on palvelupolku?

Palvelupolkukuvaukset tukevat asiakkaita ja heidän läheisiään palvelukokonaisuuden hahmottamisessa. Poluilta löytyy palveluiden lisäksi tietoa arjen, omahoidon ja palveluihin valmistautumisen tueksi. Voit halutessasi tarkastella juuri omaa tarvettasi ja tilannettasi tukevaa kohtaa.

Tarkoittaako palvelupolku samaa kuin digipolku?

Olemme luomassa vuonna 2025 useampia digipolkuja, joista ensimmäinen, Diabetesriskissä olevan digipolku, on jo julkaistu. Digipolut löytyvät Oma Häme -sovelluksesta tai tietokonetta käyttävillä kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palvelupolut ja digipolut toimivat toistensa tukena: palvelupolku kokonaisuuden kuvaajana ja digipolku asiointikanavana.
 
Katso tästä kaikki palvelupolkumme

UUTINEN
09.01.2025

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on aloittamassa yhteistoimintaneuvottelut

Neuvottelut koskevat terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on aloittamassa yhteistoimintaneuvottelut

UUTINEN / 09.01.2025

Neuvottelut koskevat terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialaa.

UUTINEN / 09.01.2025

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on aloittamassa yhteistoimintaneuvottelut

Neuvottelut koskevat terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue valmistelee tuotannollisten ja taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialoilla. Aluehallitus saa maanantaina 13.1. käsiteltäväkseen esityksen neuvotteluiden aloittamisesta. Esitys liittyy aluevaltuuston joulukuussa tekemään päätökseen lisäsäästöjen hakemisesta (Aluevaltuusto päätti talousarviosta maratonkokouksessaan - Oma Häme). Aluevaltuusto hyväksyi 17.12. uudet tasapainottamistoimet alijäämien kattamiseksi vuosille 2025–2026, joihin liittyvät esimerkiksi Forssan ja Riihimäen sairaaloiden palveluiden muutokset. Tasapainottamistoimien tarkoituksena on muun muassa uudistaa rakenteita ja tehostaa toimintaa.

Käynnistettävät neuvottelut koskevat terveydenhuollon toimialalla perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden tulosaluetta, erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluetta, perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluetta sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimialueen sihteeripalveluita. Perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosalueen osalta neuvottelut koskevat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteiskäytössä olevia työntekijöitä. Neuvotteluiden tavoitteena on noin 5,4 miljoonan euron pysyvät kustannussäästöt vuosien 2025–2026 aikana.

Neuvottelut koskevat yhteensä noin 1510 työntekijää, joista 400 työskentelee perusterveydenhuollon sairaalapalveluissa, 1000 erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa ja 110 hallinto- ja tukipalveluissa. Neuvottelut eivät koske muita hyvinvointialueen tulosalueita, muita tukipalveluja tuottavia Oma Hämeen työntekijöitä tai yhtiöiden tuottamia tukipalveluita.

Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan tarjoamalla työntekijöille toisia tehtäviä, tehtävien täyttämättä jättämisellä eläköitymisten tai irtisanoutumisten seurauksena sekä tehtävien ja toimenkuvien muutoksilla. Neuvottelut voivat johtaa myös irtisanomisiin. Neuvottelujen yhteydessä arvioidaan lisäksi tulosalueiden nykyisten rakenteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta sekä tehdään näitä koskevia esityksiä.

– Tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut ovat aina iso asia muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle, vaikka muutoksella ei lähtökohtaisesti tavoitellakaan henkilöstön vähennyksiä tai irtisanomisia. Oma Häme tarvitsee edelleen kaikkia ammattilaisiaan. Meillä on tarjota ammattia vastaavia työtehtäviä kaikille neuvotteluiden piirissä oleville, mikäli työntekijä ottaa vastaan tarjottua työtä. Uskon, että uusia työtehtäviä voidaan pääsääntöisesti tarjota samalta paikkakunnalta, jossa nykyinenkin työpiste tai työtehtävä sijaitsee, kertoo Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

UUTINEN
08.01.2025

Oma Hämeen palveluissa edelleen hitautta – kiireettömiä aikoja siirretään lähipäiviltä

Esimerkiksi puhelinlinjoille ja chateihin on edelleen odotettavissa ruuhkia,

Oma Hämeen palveluissa edelleen hitautta – kiireettömiä aikoja siirretään lähipäiviltä

UUTINEN / 08.01.2025

Esimerkiksi puhelinlinjoille ja chateihin on edelleen odotettavissa ruuhkia,

UUTINEN / 08.01.2025

Oma Hämeen palveluissa edelleen hitautta – kiireettömiä aikoja siirretään lähipäiviltä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilastietojärjestelmän käyttöönotto hidastaa palveluja edelleen lähipäivinä. Esimerkiksi puhelinlinjat ja chatit voivat ruuhkautua edelleen ja osa chateista on lyhyitä aikoja kiinni jonojen purkamisen takia.  

Keskiviikkona 8.1. neuvola-chat on suljettuna kokonaan teknisten haasteiden vuoksi. Neuvolan ensilinja-numerot ovat auki ja puheluita hoidetaan takaisinsoiton kautta. Suun terveydenhuollon chat on kiinni 8.-13.1. Chat pyritään avaamaan tiistaina 14.1. Kiireellisissä asioissa 116 117 ja hätätilanteessa 112 auttavat. 

Kiireettömiä aikoja saatetaan joutua perumaan tai siirtämään tulevilta päiviltä. Oma Häme toivoo edelleen, että jos asia ei ole kiireellinen, asiakas siirtäisi yhteydenottoa myöhemmäksi. Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa häiriötä.   

Oma Häme siirtyi vuodenvaihteessa yhteen, yhteiseen potilastietojärjestelmään, kun Forssan seudun ja muun Kanta-Hämeen alueen Lifecare-potilastietojärjestelmien tiedot yhdistettiin. Järjestelmien yhdistäminen sujuvoittaa tiedonkulkua yksiköstä toiseen, mikä parantaa sekä hoitoprosessien nopeutta että potilasturvallisuutta. Potilastietojärjestelmä on toiminut alusta asti hyvin, mutta haasteita on ollut järjestelmän jakelussa työasemille.   

UUTINEN
07.01.2025

Potilastietojärjestelmän hitaus ruuhkauttaa palveluita vielä tiistaina 

Terveysasemilla ei voida ottaa vastaan kiireettömiä puheluita lainkaan.

Potilastietojärjestelmän hitaus ruuhkauttaa palveluita vielä tiistaina 

UUTINEN / 07.01.2025

Terveysasemilla ei voida ottaa vastaan kiireettömiä puheluita lainkaan.

UUTINEN / 07.01.2025

Potilastietojärjestelmän hitaus ruuhkauttaa palveluita vielä tiistaina 

Potilastietojärjestelmän uusiminen ja käyttöönotto vaikuttaa vielä tiistaina Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluihin. Jonoja ja ruuhkaa on muodostunut päivystysapu 116 117 –kiireellisen hoidon ensilinjaan. Jonoja myös terveysasemien palveluissa. Samalla myös pyhien aiheuttamia ruuhkia puretaan muun muassa päivystyksessä ja vuodeosastoilla.  

Puhelujen ruuhkautumisen vuoksi terveysasemien kiireettömät puhelut joudutaan sulkemaan tänään toistaiseksi, eli kiireettömiä puheluita ei voida ottaa tänään lainkaan vastaan. Myös chat joudutaan osittain sulkemaan. Kiireellisissä asioissa 116 117 ja hätätilanteessa 112 auttavat.

Myös suun terveydenhuollon chat on suljettuna 7.–8.1.2025 ja neuvolan ensilinja ja chat sekä perhesuunnittelun ensilinja tiistaina 7. tammikuuta. Linjat avataan heti kuin mahdollista.  

Jos asia ei ole kiireellinen, pyydämme edelleen siirtämään yhteydenottoa terveysasemaan myöhemmäksi loppuviikkoon. Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa häiriötä. 

Oma Häme siirtyi vuodenvaihteessa yhteen, yhteiseen potilastietojärjestelmään, kun Forssan seudun ja muun Kanta-Hämeen alueen Lifecare-potilastietojärjestelmien tiedot yhdistettiin. Järjestelmien yhdistäminen sujuvoittaa tiedonkulkua yksiköstä toiseen, mikä parantaa sekä hoitoprosessien nopeutta että potilasturvallisuutta. Potilastietojärjestelmä on toiminut alusta asti hyvin, mutta haasteita on ollut järjestelmän jakelussa työasemille.  

UUTINEN
03.01.2025

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys on pahasti ruuhkautunut

Päivystyksen ruuhkautuminen voi aiheuttaa odotusaikojen pitkittymistä.

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys on pahasti ruuhkautunut

UUTINEN / 03.01.2025

Päivystyksen ruuhkautuminen voi aiheuttaa odotusaikojen pitkittymistä.

UUTINEN / 03.01.2025

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys on pahasti ruuhkautunut

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys on ruuhkautunut torstai-illasta lähtien. Tällä hetkellä lähes kaikki vuodepaikat ovat täynnä. Keskussairaalan osastoilla on käytössä ns. ylipaikat. Samanlainen tilanne on syntynyt moniin sairaaloihin jo aiemmin joulun pyhien aikaan.

Ruuhkautuneeseen tilanteeseen on vaikuttanut muun muassa pitkät pyhät sekä koronasta ja influenssasta johtuvat sairastumiset. Tilanne ei johdu potilastietojärjestelmän muutoksista.

Oma Häme kehottaa hakeutumaan päivystykseen vain päivystystä vaativissa tapauksissa. Ennen päivystykseen hakeutumista on syytä soittaa päivystysapu 116 117 -kiireellisen hoidon ensilinjaan. 116 117 -linja ruuhkautui torstaina, mutta jonot on nyt saatu purettua (Kiireellisen hoidon ensilinjan ruuhkat on saatu purettua - Oma Häme). Hätätilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112.

Päivystyksen ruuhkautuminen voi aiheuttaa odotusaikojen pitkittymistä. Kaikkien potilaiden hoidon ja kiireellisyyden tarve arvioidaan aina päivystykseen tullessa. Potilaita ohjataan tarvittaessa kotiin tai esimerkiksi omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon seuraavana arkipäivänä, mikäli hoitoa ei ole lääketieteellisesti tarvetta antaa päivystyksenä.

Jatkohoitopaikkojen saamiseksi ja ruuhkan purkamiseksi Oma Häme on mm. lisännyt osastopaikkoja ja hoivapaikkoja sekä hälyttänyt lisähenkilökuntaa päivystykseen, osastoille ja kotisairaalaan.

UUTINEN
03.01.2025

Kiireellisen hoidon ensilinjan ruuhkat on saatu purettua – myös kaikki terveysasemat ottavat nyt puheluita

Potilastietojärjestelmäpäivitysten jälkeen palveluissa voi vielä olla hitautta tai viivettä.

Kiireellisen hoidon ensilinjan ruuhkat on saatu purettua – myös kaikki terveysasemat ottavat nyt puheluita

UUTINEN / 03.01.2025

Potilastietojärjestelmäpäivitysten jälkeen palveluissa voi vielä olla hitautta tai viivettä.

UUTINEN / 03.01.2025

Kiireellisen hoidon ensilinjan ruuhkat on saatu purettua – myös kaikki terveysasemat ottavat nyt puheluita

Päivystysapu 116 117 -kiireellisen hoidon ensilinjan ruuhkat on saatu purettua. Oma Hämeen potilastietojärjestelmien yhdistäminen ruuhkautti torstaina ensilinjan, mutta jonossa olevat puhelut saatiin purettua torstai-iltana.  

Myös kaikilla terveysasemilla pystytään ottamaan nyt vastaan puheluita. Samoin suun terveydenhuollossa tilanne on saatu normalisoitua torstain jälkeen. Sen sijaan perjantaina neuvolan ensilinjan puhelin on ruuhkautunut potilastietojärjestelmän uudistuksen ja henkilöstön vajauksen johdosta. Terveydenhoitajat tekevät parhaansa ruuhkan purkamiseksi mahdollisimman pian.

Potilastietojärjestelmäpäivitysten jälkeen Oma Hämeen palveluissa voi vielä olla hitautta tai viivettä. Jos asia ei ole kiireellinen, pyydämme edelleen siirtämään yhteydenottoa terveysasemaan myöhemmäksi, loppiaisen jälkeen. 

 – Potilastietojärjestelmä on sellaisenaan toiminut hyvin, mutta haasteet liittyivät siihen, miten se saatiin jaeltua työasemille, kuvailee Oma Hämeen kehitys- ja ICT-johtaja Toni Suihko.

Oma Häme siirtyi vuoden 2025 alussa yhteen, yhteiseen potilastietojärjestelmään, kun Forssan seudun ja muun Kanta-Hämeen alueen Lifecare-potilastietojärjestelmien tiedot yhdistettiin. Järjestelmien yhdistäminen sujuvoittaa tiedonkulkua yksiköstä toiseen, mikä parantaa sekä hoitoprosessien nopeutta että potilasturvallisuutta. Siirtyminen uuteen potilastietojärjestelmään ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä.

UUTINEN
02.01.2025

Potilastietojärjestelmän päivitys ruuhkauttaa terveysasemia – kiireettömät asiat toivotaan vasta ensi viikolle

Puhelut ovat ruuhkautuneet etenkin kiireellisen hoidon ensilinjassa.

Potilastietojärjestelmän päivitys ruuhkauttaa terveysasemia – kiireettömät asiat toivotaan vasta ensi viikolle

UUTINEN / 02.01.2025

Puhelut ovat ruuhkautuneet etenkin kiireellisen hoidon ensilinjassa.

UUTINEN / 02.01.2025

Potilastietojärjestelmän päivitys ruuhkauttaa terveysasemia – kiireettömät asiat toivotaan vasta ensi viikolle

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilastietojärjestelmän päivitys vaikuttaa torstain ja vielä lähipäivien ajan terveysasemien toimintaan. Puhelut ruuhkautuivat torstaina Päivystysapu 116 117 -kiireellisen hoidon ensilinjassa mutta tilanne saatiin torstain jälkeen korjattua. Lue tuorein uutinen: Kiireellisen hoidon ensilinjan ruuhkat on saatu purettua - Oma Häme

Kiireettömiä puheluita ei pystytty ottamaan vastaan torstaina lainkaan Riihimäen ja Forssan seudun terveysasemilla. Näiden seutujen terveysasemiin sai yhteyden menemällä paikan päälle terveysaseman auki ollessa. Asiointi pyydetään rajaamaan vain aivan välttämättömään. Kiirevastaanotot Riihimäellä ja Forssassa ovat avoinna normaalisti klo 8-22  (uusia potilaita otetaan vastaan klo 21 saakka).

Myös Hämeenlinnan ja Janakkalan terveysasemien puhelut ruuhkautuivat torstaina, eikä kaikkiin puheluihin ehditä soittaa takaisin saman päivän aikana.

Ruuhkautumista on ollut myös suun terveydenhuollossa erityisesti Forssassa. Kaikki kiireetön asia kannattaa jättää ensi viikon loppupuolelle, sillä ruuhkan purkaminen vie aikansa. 

Potilastietojärjestelmän päivitys hidastaa asiointia kaikilla terveysasemilla tänään ja vielä lähipäivinä. Hitautta ja ruuhkia on odotettavissa myös perjantaina. Jos asia ei ole kiireellinen, pyydämme ystävällisesti siirtämään yhteydenottoa terveysasemaan myöhemmäksi ensi viikkoon.

Tiedotamme tilanteesta säännöllisesti. Pahoittelemme tilannetta ja pyydämme asiakkailta kärsivällisyyttä.

Lue myös päivityksen muista vaikutuksista: Potilastietojärjestelmien yhdistäminen on saatu valmiiksi - Oma Häme

UUTINEN
02.01.2025

Potilastietojärjestelmien yhdistäminen on saatu valmiiksi

Tietojärjestelmien yhdistäminen venyi muutamalla tunnilla.

Potilastietojärjestelmien yhdistäminen on saatu valmiiksi

UUTINEN / 02.01.2025

Tietojärjestelmien yhdistäminen venyi muutamalla tunnilla.

UUTINEN / 02.01.2025

Potilastietojärjestelmien yhdistäminen on saatu valmiiksi

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilastietojärjestelmien yhdistäminen on saatu onnistuneesti valmiiksi. Tietojärjestelmien yhdistäminen alkoi keskiviikkona 1. tammikuuta kello 00 ja päättyi hieman suunniteltua aikataulua myöhemmin, noin kello 9 torstaiaamuna.

Järjestelmissä voi olla vielä alkuun hitautta, mikä vaikuttaa joihinkin palveluihin. Esimerkiksi sairaanhoitaja-chat saatiin auki vasta puolen päivän jälkeenSuun terveydenhuollossa kiireettömiin puheluihin pystytään vastaamaan aikaisintaan perjantaina. Osa puheluista voi jäädä ensi viikkoon. 

Potilastietojärjestelmän päivitys on ruuhkauttanut torstain aikana myös useita terveysasemia. Lue lisää täältä: Potilastietojärjestelmän päivitys ruuhkauttaa terveysasemia - Oma Häme

Järjestelmien yhdistäminen on hidastanut toimintaa myös kiirevastaanotoilla ja päivystyksessä yön aikana, vaikka töissä on ollut normaalia enemmän henkilökuntaa. Lisäksi juhlapyhät toivat ruuhkia, joita puretaan vielä torstain ja perjantain aikana.

Potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen vuoksi kiireettömät terveydenhuollon palvelut avautuivat tavallista myöhemmin torstaina 2. tammikuuta.

Oma Häme siirtyi vuoden 2025 alussa yhteen, yhteiseen potilastietojärjestelmään, kun Forssan seudun ja muun Kanta-Hämeen alueen Lifecare-potilastietojärjestelmien tiedot yhdistettiin. Järjestelmien yhdistäminen sujuvoittaa tiedonkulkua yksiköstä toiseen, mikä parantaa sekä hoitoprosessien nopeutta että potilasturvallisuutta. Siirtyminen uuteen potilastietojärjestelmään ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä. 

Papereita.
UUTINEN
31.12.2024

Oma Hämeen asiakasmaksuihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen

Asiakasmaksujen korotukset koskevat pääasiassa terveydenhuollon maksuja.

Papereita.

Oma Hämeen asiakasmaksuihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen

UUTINEN / 31.12.2024

Asiakasmaksujen korotukset koskevat pääasiassa terveydenhuollon maksuja.

Papereita.

UUTINEN / 31.12.2024

Oma Hämeen asiakasmaksuihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto on 17.12.2024 kokouksessaan hyväksynyt valtioneuvoston antaman asetuksen (STM/2024/19) mukaiset korotukset asiakasmaksujen enimmäismääriin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025. 

Asiakasmaksujen korotukset koskevat pääasiassa terveydenhuollon maksuja, mutta osa korotuksista kohdistuu myös sosiaalipalvelujen maksuihin, kuten kotona asumisen tukipalveluihin sekä lapsiperheiden kotipalveluihin. Pelastustoimen palvelujen asiakasmaksuhinnastoon on tarkennettu pelastustoimen viranomaismaksuja. 

Uudet asiakasmaksut päivitetään Oma Hämeen verkkosivuille vuodenvaihteessa 2.–3.1. Voit kuitenkin tutustua uuteen hinnastoon asiakasmaksujen sivuilla jo nyt.

Klikkaa tästä asiakasmaksujen sivuille

Muutoksia terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksuihin 

Asiakasmaksujen enimmäismääriä korotetaan perusterveydenhuollossa pääsääntöisesti 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidossa pääsääntöisesti 45 prosentilla. 

Esimerkkejä terveydenhuollon palveluiden maksujen muutoksista: 

  • Terveysaseman lääkäripalveluiden maksu on 18 vuotta täyttäneille 28,20 euroa/käynti (nykyinen maksu 23,00 euroa/käynti) 
  • Terveysaseman kiirevastaanoton käyntimaksu on 18 vuotta täyttäneille 38,70 euroa/käynti (nykyinen maksu 31,60 euroa/käynti) 
  • Päivystyspoliklinikkakäynnin maksu on 18 vuotta täyttäneille 66,70 euroa/käynti (nykyinen maksu 46,00 euroa/käynti) 
  • Suuhygienistin tutkimuksen ja hoidon maksu on 18 vuotta täyttäneille 13,80 euroa/käynti (nykyinen maksu 11,30 euroa käynti)  
  • Hammaslääkärin tutkimuksen ja hoidon maksu on 18 vuotta täyttäneille 17,90 euroa/käynti (nykyinen maksu 14,60 euroa/käynti)
  • Etävastaanotosta peritään asiakkaalta vastaava maksu kuin lähipalveluna tuotetusta vastaanotosta 
  • Käyttämättä ja perumatta jätetystä vastaanottoajasta peritään 18 vuotta täyttäneiltä 56,70 euroa.

Terveydenhuollon etäpalveluissa ja ryhmäfysioterapiassa otetaan käyttöön uudet asiakasmaksut

Oma Häme selkeyttää hoitopuheluiden ja ryhmäfysioterapian maksukäytäntöjä. 

Jatkossa hoitopuheluista, jotka korvaavat fyysisen vastaanottokäynnin, peritään asiakasmaksu. Perusterveydenhuollossa lääkärin hoitopuhelu rinnastetaan lääkärikäyntiin, josta voidaan periä maksu kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuoden aikana. Erikoissairaanhoidossa hoitopuheluista peritään vastaava maksu kuin poliklinikkakäynneistä. Mikäli hoitopuhelu on määritelty maksuttomaksi, se on asiakkaalle maksuton. Hoitopuheluiden maksut kerryttävät terveydenhuollon maksukattoa.

Muutoksen tavoitteena on tarjota selkeät ja tasapuoliset käytännöt etäpalveluna toteutetun hoitopuhelun maksukäytännöissä. 

Ryhmämuotoisesta fysioterapiasta peritään jatkossa asiakasmaksu, joka on puolet aluevaltuuston vahvistamasta fysioterapeutin käyntihinnasta. Tämä kattaa esimerkiksi voima- ja tasapaino-, allas-, tuoli-, toimintakyky-, sekä kipuryhmät.

Muutoksia sosiaalihuollon palveluiden asiakasmaksuihin 

Sosiaalihuollon alaisten palveluiden asiakasmaksuihin tulee korotuksia kotona-asumisen tukipalveluihin, lyhytaikaiseen asumiseen sekä vammaispalveluiden ylläpitomaksuihin. Tukipalveluiden ja ylläpitomaksujen kokonaisuutta on tarkasteltu kokonaisuudessaan vastaamaan paremmin palveluiden toimintamallimuutoksia sekä palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Uutena asiakasmaksuna lapsiperheiden kotipalvelusta aletaan periä asiakasmaksua. Jatkossa lapsiperheiden tilapäisestä kotipalvelusta peritään asiakasmaksu/tunti, joka on puolet aluevaltuuston vuosittain vahvistamasta tilapäisen kotihoidon käyntihinnasta. Maksimimaksu on neljä (4) tuntia / vuorokausi. Säännöllisen lapsiperheiden kotipalvelun maksut määräytyvät maksukyvyn, perhekoon ja palvelutuntien mukaan. Maksua ei peritä perhetyönä eikä lastensuojelulain avohuollon tukitoimena toteutettavasta kotipalvelusta.       

Hyvinvointialueen perimät asiakasmaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992) ja sitä täydentävään asiakasmaksuista annettuun asetukseen (912/1992). Asiakasmaksun saa periä, jos laissa ei toisin säädetä. Maksuttomista palveluista säädetään laissa erikseen.

Katso tästä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
Katso tästä asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

ARTIKKELI
31.12.2024

Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa  

Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen suhtautuu intohimoisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön...

Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa  

ARTIKKELI / 31.12.2024

Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen suhtautuu intohimoisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön...

ARTIKKELI / 31.12.2024

Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen suhtautuu intohimoisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen mukaansa yksilöä autetaan parhaiten puuttumalla yhteiskunnan, organisaation ja palveluiden rakenteisiin.  


Katri Pellinen kuvattuna marraskuussa 2024. Hän on jäämässä eläkkeelle alkuvuonna 2025.

Pitkän uran tehnyt sosiaalityöntekijä, erityisasiantuntija Katri Pellinen on nähnyt vuosien aikana tapahtuneet muutokset sosiaalialalla. Muutoksia on tapahtunut erityisesti ajatuksellisella tasolla. Sosiaalityöntekijät eivät ole enää pelkkiä virkamiehiä, jotka kertovat, miten asiat tehdään, vaan nykyään asiakkaan kanssa tehdään yhteistyötä ja pohditaan, mikä hänelle olisi parhaaksi. Se on toisaalta tuonut etenkin viime vuosina liiaksikin yksilöllistä pohdintaa.  

– Saatamme ratkaista yhden ihmisen ongelman, mutta se on hirveän hidasta, jos 50 muuta on samassa tilanteessa. Silloin pitäisi miettiä yhteiskunnallisia rakenteita ja jopa uudenlaista ajattelua koko alalle. Albert Einstein on sanonut, että emme voi ratkaista nykyisiä ongelmia ajattelemalla samoin kuin silloin kuin loimme ne. Meidän on pakko välillä ravistella alaa! hän huomauttaa.  

Tiedolla johtaminen on tullut osaksi sosiaalityötä  

Vaikuttavuuden mittaamisen vaatimus on tullut myös osaksi sosiaalialaa. Datan ja tiedolla johtamisen avulla saadaan tietoa paitsi asiakasmääristä, myös siitä, ketkä käyttävät paljon palveluita hyvinvointialueella. Tiedon avulla on helpompi pureutua siihen, miten ihmisiä voisi auttaa.  

– Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalipalveluissa ei toisaalta ole aina niin yksinkertaista. Tiedon hyödyntäminen alkaa kirjaamisesta ja siinä meillä on vielä paljon tehtävää. Meidän pitää saada kaikkien ammattilaisten kirjaaminen hyvälle tasolle, jotta tieto tallentuu oikein ja saamme näin oikeaa tietoa. Mutta Oma Hämeessä tehdään kyllä todella hyvää tiedolla johtamisen työtä ja on satsattu vaikuttamisen mittaukseen, Katri kiittelee.  

Hän näkee hyvinvointialueissa edelleen paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia eri toimialojen yhteistyölle, kun sosiaali-, terveys- ja pelastusala ovat saman organisaation alla. Hän muistuttaa kuitenkin, että uudet organisaatiot ovat edelleen rakennusvaiheessa.   

–  Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen pitäisi toimia mutkattomasti yhteen, mutta edelleen asioiden sujuvuuden eteen tehdään paljon töitä. On vanhoja siiloja ja omia tontteja, joita jokainen hoitaa ja vartioi. Aikaa on kulunut vasta niin vähän, että alueiden sujuva yhteistyö ottaa aikaa, mutta sitä rakennetaan koko ajan kestävämmäksi.   

– Totta kai toivoisin myös hallitukselta tukea hyvinvointialueille, eikä lisää kurjistamista. Esimerkiksi järjestöiltä rahojen leikkaaminen näkyy suoraan päihde- ja mielenterveyspuolella. Tämä on todella lyhytnäköistä touhua! Toivoisin, että myös hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa ja rahoitusta, että pystymme järjestämään nämä peruspalvelut kunnolla, Katri pohtii.  

Trubaduurista johtavaksi sosiaalityöntekijäksi  

Katri aloitti sosiaalihuollon erityisasiantuntijana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kesällä 2023, ja eläkkeelle siirtyminen koittaa ensi vuoden alkupuolella. Katrin työhön kuuluu tällä hetkellä paljon kirjoittamista: päätehtävänä on ollut rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kirjoittaminen, ja hän on osallistunut esimerkiksi etsivän sosiaalityön käynnistämiseen. Myös sosiaalisen raportoinnin prosessissa näkyy hänen kädenjälkeään: Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta - Oma Häme  

Nykyiseen tehtävään Katri on kuitenkin tullut monen mutkan kautta.   

–  Aloitin sosiaalialan urani ilman koulutusta 1980-luvulla lastenkodissa ohjaajana ja työskentelin siellä kuusi vuotta. Sen jälkeen tein opettajan töitä useamman vuoden. Sitten tein rakkaasta harrastuksesta ammatin ja kiersin pitkään Suomea ja Eurooppaa muusikkona, trubaduurina, hän valottaa.  


Katri työskenteli Ruovedellä sosiaalityöntekijänä ennen Hämeenlinnaan siirtymistä.

45-vuotiaana Katri päätti lähteä tavoittelemaan urahaaveitaan ja aloitti yliopistossa sosiaalityön opinnot. Tie vei vuosien aikana useisiin työtehtäviin esimerkiksi päihdehuollon ja aikuissosiaalityön pariin. Vuonna 2017 Katri valittiin johtavaksi sosiaalityöntekijäksi ja vuonna 2021 palvelupäälliköksi Hämeenlinnaan.  

–  Siitä tulikin sitten luonteva siirtyminen hyvinvointialueelle. Nykyään en ole johtavassa asemassa, saan keskittyä asiantuntijatyöhön. Työtiimini on tällä hetkellä kolme henkilöä. Se on ollut isoin muutos verrattuna aikaisempaan työhöni lähijohtajana ja päällikkönä. Teen myös pääsääntöisesti etätyötä Tampereelta käsin.   

Taloudellisen tuen yksikkö syntyi palosta korjata rakenteita  

Sosiaalialassa Katria on alusta asti innostanut ennen kaikkea rakenteellinen sosiaalityö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hänet on vuosien aikana totuttu näkemään usein antamassa lausuntoja mediassa sosiaalialasta tai vaikkapa hallituksen toimista.  

–  Totta kai ihmisten auttaminen on aina ollut myös tärkeää, mutta pääasiallinen motiivini on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Sosiaalityöntekijän ammatti on yhteiskunnallinen ammatti.  Ajattelen sosiaalialaa ensisijaisesti rakenteiden tasolla. Organisaationakin me pystymme auttamaan parhaiten yksilöitä siten, että varmistamme rakenteiden ja palveluiden toimivuuden, Katri sanoo.  

Hän kokee itse menneensä eteenpäin urallaan sisäisen motivaation, tai palon, voimin, ja pyrkinyt osaltaan edistämään asioiden parantumista. Onnistumisenaan hän mainitsee pienet vaikuttamisen hetket. Katri oli esimerkiksi mukana perustamassa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle taloudellisen tuen yksikköä. Taloudellisen tuen yksikössä käsitellään täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia keskitetysti yhdessä paikassa. Vastaavaa palvelua ei ole käytössä kaikilla hyvinvointialueilla.  

– Puhuin siitä paljon ja usein, että Kanta-Hämeeseen tarvitaan taloudellisen tuen yksikkö, joten voi ehkä sanoa, että olen vaikuttanut vahvasti sen käyttöönottamiseen. Se on rakenteellista sosiaalityötä. Asioihin vaikuttamisen ei tarvitse aina olla suurta, vaan esimerkiksi asioiden ja ideoiden esiintuomista uudelleen ja uudelleen, Katri muistuttaa.  

Oma Hämeessä on ollut lupa kokeilla ja ideoida  

Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta Katri kiittelee etenkin kokeilun kulttuurista. Taloudellisen tuen yksikön perustaminen oli siitä yksi esimerkki, mutta muutakin on saanut kokeilla.  

– Koen hyvin tärkeänä sen, että täällä on ollut lupa kokeilla ja on ollut tietynlainen ammatillinen vapaus. Mulla on sellainen oma sisäinen olympiatuli; on ihana tehdä asioita ja nähdä niiden menevän eteenpäin. Kaiken ei tarvitse johtaa mihinkään: pääasia saa tehdä töitä, joista innostuu. Ja olen tosi kiitollinen, että olen edelleen saanut tehdä tätä työtä innostuneesti ja intohimolla, ja koen myös työmääräni kohtuulliseksi.   


 

Hakijamäärät sosiaalialalle ovat viime vuosina kasvaneet, mutta Katri toivoisi ennen kaikkea uusia tekijöitä laajasti koko alalle, etenkin aikuissosiaalityön pariin. Iso osa nuorista sosiaalityöntekijöistä hakeutuu lastensuojeluun, joka voi toisinaan olla raskaskin työ uran alkuvaiheessa.  

– Lastensuojeluun toivoisi myös sitä senioriteettitasoa, joka voisi olla vastavalmistuneiden tukena. Mutta sosiaalialahan on mielettömän kiinnostava ja sosiaalityöntekijänä voi aika laajasti työskennellä vaikkapa asiakastyössä, asiantuntijana tai johtotehtävissä. 

Mutta mitä intohimolla asiaansa suhtautuvan sosiaalityön asiantuntijan elämään kuuluu eläkkeelle jäämisen jälkeen?  

– Vapaa-ajalla minut on pitänyt tasapainossa perhe. Harrastan musiikkia, käsityöitä ja lukemista ja niitä jatkan totta kai eläkkeelläkin. Haluaisin myös opiskella puutöitä, mikä olisi mukavaa käsillä tekemistä. En varmasti vaikuttamistyöstäkään luovu kokonaan. Sori siitä! 

Aikuissosiaalityön chat-palvelun aukioloajat laajenevat 2.1.2025.
UUTINEN
30.12.2024

Aikuissosiaalityön chat-palvelun aukioloajat laajenevat 2.1.2025

Tavoitat meidät jatkossa joka arkipäivä klo 9–15.

Aikuissosiaalityön chat-palvelun aukioloajat laajenevat 2.1.2025.

Aikuissosiaalityön chat-palvelun aukioloajat laajenevat 2.1.2025

UUTINEN / 30.12.2024

Tavoitat meidät jatkossa joka arkipäivä klo 9–15.

Aikuissosiaalityön chat-palvelun aukioloajat laajenevat 2.1.2025.

UUTINEN / 30.12.2024

Aikuissosiaalityön chat-palvelun aukioloajat laajenevat 2.1.2025

Tavoitat aikuissosiaalityön ammattilaisen chatin kautta jatkossa joka arkipäivä klo 9–15. Samalla otamme käyttöön mahdollisuuden asioida vahvasti tunnistautuneena. Näin chatissä on mahdollista asioida yleisen ohjauksen ja neuvonnan lisäksi myös omaan asiakkuuteen liittyvissä asioissa. Asiointi onnistuu yhä myös täysin nimettömänä.

Chat on saanut kiitosta asioinnin helppoudesta ja nopeudesta

Aikuissosiaalityön chat-palvelu on saanut asiakkailta kiitosta asioinnin helppoudesta ja nopeudesta. Odotusaika chat-palveluun on alle minuutin. Palvelun tarkoituksena on lisätä saavutettavuuttamme asiakkaille ja yhteistyökumppaneille helpolla matalan kynnyksen palvelukanavalla.

Kenelle aikuissosiaalityön chat on tarkoitettu?

Aikuissosiaalityön chat-palveluun voi olla yhteydessä

  • asiakas itse
  • läheisestään huolestunut henkilö
  • ammattilainen, joka työssään kohtaa henkilöitä, joilla on mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarve.

Aikuissosiaalityön chat tarjoaa ohjausta ja neuvontaa aikuisten sosiaalipalveluihin liittyen. Tyypillisiä yhteydenottoja ovat esimerkiksi asumiseen, arjenhallintaan, etuuksiin tai laajemmin talouteen liittyvät ongelmatilanteet.

Mistä chatin löytää?

Oma Hämeen chat-palvelut löydät Oma Häme -sovelluksesta tai Oma Hämeen verkkosivuilta.

Lue lisää chat-palveluistamme
Lue lisää Oma Häme -sovelluksesta

 

Euroopan unionin rahoittama.

 

Piirroskuva paperipinosta ja Oma Hämeen logo
UUTINEN
27.12.2024

Oma Hämeen laskujen ulkoasu muuttuu, kun laskutusyhtiö vaihtuu 1.1.2025

Asiakkaiden on tehtävät uudet e-lasku - ja suoramaksusopimukset Provincian kanssa helmikuussa.

Piirroskuva paperipinosta ja Oma Hämeen logo

Oma Hämeen laskujen ulkoasu muuttuu, kun laskutusyhtiö vaihtuu 1.1.2025

UUTINEN / 27.12.2024

Asiakkaiden on tehtävät uudet e-lasku - ja suoramaksusopimukset Provincian kanssa helmikuussa.

Piirroskuva paperipinosta ja Oma Hämeen logo

UUTINEN / 27.12.2024

Oma Hämeen laskujen ulkoasu muuttuu, kun laskutusyhtiö vaihtuu 1.1.2025

Oma Hämeen laskutuksesta vastaava palveluntuottaja vaihtuu 1.1.2025. Jatkossa laskut lähettää Provincia, minkä vuoksi vuoden 2025 palveluja koskevien laskujen ulkonäkö muuttuu.
 
Muutoksen takia vuoden 2025 palveluja koskevat laskut lähetetään asiakkaille paperilaskuina tammikuun ajan. Tällä hetkellä voimassa olevat e-lasku- ja suoramaksusopimukset eivät siirry uudelle palveluntuottajalle. Asiakkaiden onkin halutessaan tehtävä 6. helmikuuta jälkeen omassa verkkopankissaan uusi e-lasku- tai suoramaksusopimus Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laskuille. Sen jälkeen laskut tulevat taas sähköisesti, sopimuksen mukaan. Muussa tapauksessa laskut toimitetaan jatkossakin paperilaskuina.
 
Mikäli tarvitset lisää maksuaikaa laskullesi, voit olla yhteydessä laskulta löytyviin Provincian puhelinnumeroon tai sähköpostiosoitteeseen. Mikäli sinulla on kysyttävää laskun sisällöstä, voit olla yhteydessä laskuttavaan Oma Hämeen yksikköön, jonka puhelinnumero löytyy laskusta.

Lisätietoja Asiakasmaksu-sivuilta

Siivoojan moppi lattiaa vasten.
UUTINEN
27.12.2024

Oma Hämeen tukipalveluyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2025

Muutos ei vaikuta asiakkaiden arkeen. Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelta vanhoina työntekijöinä.

Siivoojan moppi lattiaa vasten.

Oma Hämeen tukipalveluyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2025

UUTINEN / 27.12.2024

Muutos ei vaikuta asiakkaiden arkeen. Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelta vanhoina työntekijöinä.

Siivoojan moppi lattiaa vasten.

UUTINEN / 27.12.2024

Oma Hämeen tukipalveluyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2025

Oma Hämeen oma tukipalveluyhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2025 alussa. Yhtiö tuottaa hyvinvointialueelle ateria-, puhtaus-, kiinteistöhuolto- ja laitehuoltopalveluita. Yhtiössä työskentelee reilut 300 työntekijää, jotka siirtyvät Oma Hämeestä liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä, joten heidän työsuhteidensa edut säilyvät.

Myös henkilöstön työtehtävät säilyvät suurimmaksi osaksi ennallaan, lukuun ottamatta joitakin täsmennyksiä tehtäväsisällössä tai -nimikkeissä. Muutoksen myötä henkilöstön työnantaja ja palkanmaksaja vaihtuvat, mutta nykyinen työehtosopimus pysyy voimassa sopimuskauden loppuun.  

Uusi yhtiö tuottaa palveluja pääasiassa Oma Hämeelle, mutta myös rajallisesti yhteistyökumppaneille, kuten Fimlabille ja Sydänsairaalalle. Yhtiö laskuttaa palveluistaan asiakkaita, myös sisäisesti. Oma Hämeen toimialat ja tulosalueet ovat budjetoineet vuoden 2025 talousarviosuunnittelun yhteydessä määrärahoja esimerkiksi puhtaus- ja ateriapalveluihin samalla tavalla kuin kuluvan vuoden talousarviossa.  

Muutos ei näy asiakkaiden arjessa, vaan kaikki tähän asti hyvinvointialueen järjestämät palvelut jatkuvat saumatta samanlaisina vuoden vaihteen jälkeen. Yhtiön tavoitteena on nollatulos, jossa tuottojen on tarkoitus kattaa kulut. 

– Pitkässä juoksussa pyrimme seurantamalleja parantamalla seuraamaan tiiviimmin esimerkiksi laadun tasaisuutta sekä palvelujen viiveaikoja ja siten saamaan positiivista kehitystä aikaiseksi, sanoo tukipalveluyhtiön toimitusjohtaja Ville Vuorijärvi.  

Tukipalveluilla on merkittävä rooli hoidon ja hoivan tukemisessa 

Keskeisiä tavoitteita yhtiölle ovat Vuorijärven mukaan esimerkiksi hävikin vähentäminen, toimintamallien yhtenäistäminen ja kustannustehokkuuden parantaminen. 

– Suurimmat toimintaan vaikuttavat muutokset tulevat lähivuosina palveluverkon muutosten ja esimerkiksi Assi-sairaalan käyttöönoton kautta. Ne vaikuttavat hyvin paljon tukipalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Näen, että meidän tulee yhtiössä löytää uusia keinoja palvelutarpeen muutosten jatkuvaan tiedostamiseen ja onnistuneeseen muutosten ennustamiseen, jatkaa Vuorijärvi. 

Tukipalveluyhtiön hallituksen puheenjohtajan Aino Närkin (kok.) mukaan yhtiön toiminnan valmisteluvaihe on sujunut hyvin ja ilman ongelmia. 

– Valmistelutyötä on tehty oman toimen ohella kesästä lähtien. Terveiset henkilöstön suunnalta ovat olleet pääosin myönteisiä. Muutos on toki iso ja ottaa aikansa, että tukipalveluyhtiön oma yrityskulttuuri muotoutuu, muistuttaa Närkki. 

Aluehallituksessa istuva Närkki kertoo, että tukipalveluyhtiön toimintaa seurataan ja sitä myös verrataan vastaavien markkinoilla toimivien yhtiöiden toimintaan. 

– Tukipalveluilla tuetaan keskeisesti varsinaisen hoidon ja hoivan onnistumista Oma Hämeessä. Uskon, että tällainen työjako joustavoittaa tukipalveluiden tuottamista ja tuo mukanaan myös kustannustietoisuutta esimerkiksi palveluiden tuotteistamisen kautta, toteaa Närkki.

Synnytysyksikön joulu
ARTIKKELI
26.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Synnytysyksikössä joulun taikaa

Synnytysyksikössä joulun pyhät kuluvat tärkeän työn äärellä.

Synnytysyksikön joulu

Olen sinun turvanasi jouluna – Synnytysyksikössä joulun taikaa

ARTIKKELI / 26.12.2024

Synnytysyksikössä joulun pyhät kuluvat tärkeän työn äärellä.

Synnytysyksikön joulu

ARTIKKELI / 26.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Synnytysyksikössä joulun taikaa

Joulu on monelle perheen yhteisen juhlan aikaa, mutta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä joulun pyhät kuluvat tärkeän työn äärellä.

Vaikka päivät ovat työn puolesta kuin mitkä tahansa muutkin, joulutunnelma kantaa läpi yksiköiden – ja erityisesti uusien perheiden iloa ja lämpöä ei voi olla huomaamatta.

Yksiköiden tunnelma on koristeltu jouluiseksi jo hyvissä ajoin. Joulun alla työntekijät saavat nauttia yhdessä perinteisestä joulupuurosta, ja kun mahdollisuus tulee, joululaulut soivat taustalla. Välillä yksiköt ovat saanut jopa yllätysvieraita, kuten joulupukin, joka on käynyt tuomassa iloa niin henkilökunnalle kuin asiakkaille.

Jouluöissä on oma taikansa

Yksikössä joulua vietetään sen mukaan, millaisia tarpeita asiakkailla on – joskus jouluyö voi olla rauhaisa, toisinaan erittäin kiireinen. Silti jouluöillä on oma erityinen tunnelmansa, jota kiirekään ei vie pois.

– Osastolla vierailevat usein vastasyntyneiden sisarukset ja isovanhemmat. He tuovat oman lisänsä tunnelmaan. Joulun aikaan syntyvät vauvat tekevät päivistä todella merkityksellisiä, ja tunnelma on monesti liikuttava, yksiköstä kerrotaan.

Tänä vuonna synnytysyksikkö haluaa muistaa joulun aikaan syntyneitä vauvoja erityisellä tavalla: jokainen pieni joululahja maailmalle saa "Ensimmäinen jouluni" -joulupallon. Siihen vanhemmat voivat myöhemmin liittää vauvan valokuvan muistoksi ikimuistoisesta hetkestä. Tämä yllätys on suunniteltu tuomaan iloa niin tuoreille perheille kuin henkilökunnalle, jotka saavat jakaa tämän erityisen hetken perheiden kanssa.

Ensimmäinen jouluni -pallo
 

Turvallisuus varmistetaan ympäri vuorokauden

Joulunaikaan synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksiköissä työskentelee päivittäin noin 20 ammattilaista eri vuoroissa. Tiimi varmistaa, että perheet saavat parasta mahdollista hoitoa ja tukea vuodenajasta riippumatta.

Joulun kiireiden keskellä henkilökunta muistuttaa siitä, miten tärkeää heidän työnsä on.

– Vaikka olemme töissä, joulun taika kulkee mukana. On etuoikeus olla osana perheiden suurta hetkeä – olipa kyseessä sitten jouluaatto tai mikä tahansa muu päivä.

Oma Hämeen synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksiköt ovat läpi vuoden valmiina auttamaan, ja erityisesti jouluna tunnelma yksiköissä on aivan erityinen. Kun odotettu uusi elämä alkaa juuri joulun aikaan, se muistuttaa kaikkia elämän kauneudesta ja siitä, miten tärkeää työ yksiköissä onkaan.
 

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston joulukoristeita
ARTIKKELI
25.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Lasten osastolla joulun taikaa pienille potilaille

Lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla.

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston joulukoristeita

Olen sinun turvanasi jouluna – Lasten osastolla joulun taikaa pienille potilaille

ARTIKKELI / 25.12.2024

Lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla.

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston joulukoristeita

ARTIKKELI / 25.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Lasten osastolla joulun taikaa pienille potilaille

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Vaikka kaikki toivovat, että lapset voisivat viettää joulunsa terveinä kotona, osastolla ollaan valmiina auttamaan, jos sairaalahoitoa tarvitaan. Jokainen pieni potilas, joka viettää joulun sairaalassa, saa osakseen erityistä huomiota ja lämpöä – unohtamatta joulupukin vierailua.

Joulupukki tuo iloa osastolle

Lasten osastolla joulutunnelma luodaan pienillä mutta merkityksellisillä eleillä. Työntekijät sonnustautuvat tonttulakeilla ja osasto koristellaan jouluvaloin ja -koristein. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja jouluaattoaamuna sairaalan käytävillä kuullaan tuttu ääni – joulupukki saapuu tervehtimään osaston potilaita.

– Kaikki osastolla olevat lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joululahjan, joka usein tuo hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisi toivelistan kärjessä, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä. Lahjoja saadaan paitsi osaston kautta, myös monilta lahjoittajilta, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille.

Henkilökunta pitää myös omista perinteistään kiinni: ennen joulua nautitaan yhdessä kahvit ja tortut, ja jokainen työntekijä lähtee työvuoronsa jälkeen oman joulunsa viettoon.

– Meillä jokaisella on oma joulu odottamassa, muistuttaa Mari.

Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi

Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen joukkueeseen kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, jotka varmistavat, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa myös jouluna.

– Vaikka kyseessä on sairaalan arki, tunnelmassa on aina jotakin erityistä. Iloisuus ja kiitollisuus näkyvät osastolla, ja haluamme luoda lapsille ja heidän perheilleen mahdollisimman mukavan kokemuksen.

Vinkkejä lasten jouluun – pienet asiat tekevät suurimman ilon

Lasten osaston henkilökunta muistuttaa, että joulun taika löytyy usein pienistä asioista. –Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan yhdessäoloa, lämpöä ja aitoa läsnäoloa. Unohtakaa kiire ja antakaa lasten nauttia joulun yksinkertaisista iloista, vinkkaa osaston henkilökunta.

Arkihuolesi kaikki heitä…

Jouluna sairaalan lasten osastolla tehdään parhaansa, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun taikaa myös hoitotilanteessa.

– Vaikka työskentelemme sairaalassa, joulun taika elää täälläkin. Toivomme, että kaikilla olisi rauhallinen ja iloinen joulu – mieluiten kotona läheisten kanssa, toivottaa lasten osaston henkilökunta hymyillen.
 

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen henkilökuntaa
ARTIKKELI
24.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Päivystyksen joulu on täynnä huolenpitoa ja hyvää mieltä

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys ei hiljene joulunakaan.