UUTINEN / 18.04.2025

Potilaan oikeuksien päivä Euroopassa 18.4.2025 – Terveystiedon jakaminen keskiössä

Potilaan oikeuksien päivää vietetään vuosittain Euroopassa 18. huhtikuuta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta potilaan oikeuksista sekä edistää avointa keskustelua niihin liittyvistä kysymyksistä. Vuonna 2025 teemapäivän erityishuomio kohdistuu terveystiedon jakamiseen – sen hyötyihin ja haasteisiin.

Moni meistä pysähtyy harvoin pohtimaan, mitä omille terveystiedoille tapahtuu tai kuinka niitä voitaisiin hyödyntää yksilön lisäksi koko yhteiskunnan hyväksi. Tiedon jakaminen voi auttaa kehittämään terveydenhuoltoa, edistää tutkimusta ja parantaa palveluiden laatua. Samalla se herättää kysymyksiä tietosuojasta, potilaan asemasta ja itsemääräämisoikeudesta.

–Tiedon jakaminen voi parhaimmillaan parantaa hoitoa ja tuoda potilaille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Samalla on tärkeää, että jokainen ymmärtää, mihin hänen tietojaan käytetään ja että häntä kuullaan, sanoo potilasasiavastaava Kirsi Vilpa.

Terveystietojen vastuullinen hyödyntäminen edellyttää luottamusta, läpinäkyvyyttä ja selkeitä käytäntöjä. Eurooppalainen keskustelu keskittyy yhä enemmän siihen, miten tietoa voidaan käyttää potilaiden hyödyksi heidän oikeuksiaan kunnioittaen.

Suomessa potilaan oikeuksia turvaa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Se koskee sekä julkista että yksityistä terveydenhuoltoa, mukaan lukien esimerkiksi sosiaalipalveluissa toteutettu terveyden- ja sairaanhoito. Oikeuksien toteutuminen ei kuitenkaan perustu pelkästään lainsäädäntöön, vaan myös arjen käytäntöihin. –Potilaan oikeudet eivät ole pelkkää lainsäädäntöä, ne ovat arjen tekoja, kohtaamisia ja luottamusta. Me potilasasiavastaavat olemme täällä varmistamassa, että oikeudet toteutuvat myös käytännössä, kertoo potilasasiavastaava Tiina Ketola-Mäcklin.

Potilasasiavastaavat tukena tilanteissa

Potilasasiavastaava on puolueeton tukihenkilö, joka neuvoo potilaan oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi potilastietojen tarkastamisessa tai oikaisupyynnöissä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella potilasasiavastaavina toimivat Kirsi Vilpa ja Tiina Ketola-Mäcklin. Heidän tavoitteenaan on varmistaa, että potilas tulee kuulluksi ja hänen oikeutensa toteutuvat selkeästi ja oikea-aikaisesti.

Lue lisää potilaan oikeuksista:
omahame.fi – potilaan oikeudet

UUTINEN / 17.04.2025

Kanta-Hämeen keskussairaala jälleen mukana Elossa 24h -sarjassa

Kanta-Hämeen keskussairaala on mukana Elossa 24h -dokumenttisarjan kahdeksannella tuotantokaudella. Koko tuotantokausi on katsottavissa Yle Areenassa maanantaista 14.4. alkaen.

Elossa 24h avaa jälleen ikkunan suomalaiseen terveydenhuoltoon ja sen inhimillisiin kohtaamisiin – potilaiden arkeen, ammattilaisten vastuunkantoon ja elämän käännekohtiin. Ohjelma seuraa tavallisten ihmisten tarinoita viikon jokaisena päivänä eri puolilta Suomea.

Kanta-Hämeen keskussairaala on ollut mukana myös aikaisempina vuosina. Myös tänä vuonna keskiössä ovat aito arki, kiireiset hetket ja herkät tilanteet, joita sairaalan ammattilaiset elävät potilaidensa rinnalla.

– On ilo saada olla jälleen mukana ohjelmassa, joka tekee näkyväksi työmme ytimen: ihmisten kohtaamisen, rinnalla kulkemisen ja ammattitaidon inhimillisessä palveluksessa. Elossa 24h näyttää hetkiä, joissa olemme aidosti ihmistä varten – läsnä ja rinnalla, juuri siinä hetkessä, missä elämää eletään, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Elina Lintula.

Osa kansallista yhteisymmärrystä rakentavaa sarjaa

Elossa 24h -sarjaa on kuvattu kahdeksan tuotantokauden ajan, ja se perustuu kansainväliseen Keeping the Nation Alive -formaattiin. Ohjelma on saavuttanut suurimman menestyksensä Suomessa, missä se on edennyt pisimmälle maailmassa. Ohjelmaa on tehty myös Kanadassa, Australiassa ja Norjassa, mutta ainoastaan Suomessa se on saavuttanut näin laajan jatkuvuuden.

Sarjaan osallistuvat kaikki yliopistosairaalat sekä valikoidut sairaalat ja terveydenhuollon yksiköt eri puolilta maata, mukaan lukien Kanta-Hämeen keskussairaala. Sarja kertoo tarinoita Espoosta, Hämeenlinnasta, Rovaniemeltä, Tervolasta, Joensuusta, Varkaudesta ja Joroisilta.

#elossa24h #KantaHämeenKeskussairaala #OmaHäme

UUTINEN / 17.04.2025

Aluevaalitulos on vahvistettu – vain yksi muutos Kanta-Hämeessä

Aluevaalilautakunta on vahvistanut Kanta-Hämeen vaalituloksen 16. huhtikuuta. Kuntien keskusvaalilautakuntien tekemässä tarkastuslaskennassa alustavaan vaalitulokseen on tullut yksi muutos SDP:n valtuutettuihin.

Sunnuntaina sosialidemokraattien ehdokkaista viimeisenä valtuustoon näytti tulevan valituksi hämeenlinnalainen Terhi Lehtonen. Tarkastuslaskennassa janakkalalaisen Marko Mustialan äänimäärä oli Lehtosta suurempi, joten Mustiala tuli valituksi valtuustoon ja Lehtosesta tuli varavaltuutettu. 

Nimilista valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista on alempana tässä artikkelissa. Lista valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista vertausluvuittain (pdf-tiedosto)

Kanta-Hämeessä aluevaltuustossa on 59 valtuutettua. Uudessa aluevaltuustossa tulee istumaan seitsemän eri puolueen valtuutettuja, joista enemmistö on naisia. Uusia valtuutettuja on 23 eli noin 39 prosenttia. 

Kanta-Hämeessä äänestysprosentti oli 52. Ensimmäisissä aluevaaleissa, vuonna 2022, äänestysaktiivisuus oli Kanta-Hämeessä 46,6 prosenttia. 

Kanta-Hämeen uusi aluevaltuusto aloittaa kautensa 1. kesäkuuta ja järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan 17.6., jolloin valitaan muun muassa puheenjohtajisto ja aluehallituksen jäsenet.

Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja kuntakohtaiset äänestysprosentit löytyvät Oikeusministeriön tulos- ja tietopalvelusta. 

Valitut aluevaltuutetut

Kansallinen Kokoomus    

Isosuo, Juha    Hämeenlinna   
Lehkonen, Helena    Hämeenlinna   
Walkamo, Mika    Hämeenlinna    
Silpola, Veli-Antti    Hämeenlinna    
Rautio, Sari    Hämeenlinna   
Bitter, Riku    Riihimäki   
Saarenmaa, Lotta    Forssa   
Kankaanmäki, Päivi    Hämeenlinna   
Järvinen, Satu    Forssa    
Stråhle, Jarkko    Hausjärvi   
Sonko, Jessica    Riihimäki    
Närkki, Aino    Riihimäki    
Ahonen, Antti    Hämeenlinna    
        
Perussuomalaiset        

Pullinen, Teijo    Hämeenlinna    
Honkanen, Pasi    Hämeenlinna   
Niemi, Pasi    Hattula   
Lartama, Mika    Hämeenlinna   
Eriksson, Otto    Forssa   
        
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue        

Filatov, Tarja    Hämeenlinna    
Lintonen, Emmi    Forssa    
Nahkuri, Miia    Riihimäki    
Alijärvi, Pirjo    Janakkala    
Taiveaho, Satu    Riihimäki   
Lepola, Kaisa    Forssa    
Ranjith Kumar, Prabhakaran    Hämeenlinna    
Jormanainen, Lauri    Riihimäki   
Kylliäinen, Kylli    Hämeenlinna    
Heinonen, Mia    Hämeenlinna    
Hellstén, Tapani    Hämeenlinna    
Olkinuora, Piia    Hämeenlinna    
Järvinen, Piritta    Hattula    
Nurmi, Silja    Riihimäki    
Viitanen, Timo    Hämeenlinna    
Viitanen, Ville    Hattula    
Fagerström, Salla    Hausjärvi    
Lax, Minna    Jokioinen    
Mustiala, Marko    Janakkala   
        
Suomen Keskusta        

Häggman, Johanna    Forssa    
Ristavaara, Heini    Hausjärvi    
Wiisak, Johanna    Forssa  
Suojala, Leena    Hämeenlinna    
Taponen, Merja    Janakkala    
Ruuskanen, Kristiina    Hämeenlinna    
Saksala, Eija    Loppi    
Pura, Eero    Tammela    
Alanko, Matti    Ypäjä    
        
Vihreä liitto     

Soinikoski, Mirka    Hämeenlinna    
Vanttaja, Karri    Hämeenlinna    
Kranni, Maija    Forssa    
Kolu, Emma    Hämeenlinna    
           
Vasemmistoliitto        

Hirviniemi, Erja    Riihimäki   
Reima, Aapo    Hämeenlinna    
Lehto, Juhani    Hämeenlinna   
Belik, Minna    Riihimäki   
Kirkkola-Helenius, Tarja    Jokioinen   
Viksten, Satu    Tammela   
        
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)        

Räsänen, Päivi    Riihimäki    
Oikari, Elise    Hattula    
Syväntö, Vuokko    Hämeenlinna   

Varavaltuutetut

Kansallinen Kokoomus

Aittola, Eija Riihimäki
Kontturi, Maija Hämeenlinna
Pinomäki, Mari Hämeenlinna
Virtanen, Kalle Hämeenlinna
Riutta, Elina Riihimäki
Voutilainen, Kati Hämeenlinna
Rauhaniemi, Jenni Tammela
Antin, Miia Hattula
Siukola, Lauri Hattula
Yli-Pirilä, Pia Hattula
Tammilehto, Noora Janakkala
Haonperä, Jouko Forssa
Honkavuori, Meiju Hämeenlinna

Perussuomalaiset    

Aaltonen, Harri Janakkala
Jaakkola, Tea Forssa
Levaniemi, Jonni Hämeenlinna
Mäkinen, Vesa Hämeenlinna
Kykyri, Sari Riihimäki

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue        

Abouessa, Ehab Hämeenlinna
Lehtonen, Terhi Hämeenlinna
Ojamäki-Salminen, Minna-Mari Hämeenlinna
Masalin, Kari Hausjärvi
Kaakinen, Sari Tammela
Lindberg, Maarit Riihimäki
Aitola, Nina Hattula
Koskinen, Tuomas Hämeenlinna
Mattila, Petri Riihimäki
Räsänen, Mikko Riihimäki
Uschanov, Johanna Hämeenlinna
Ahlqvist, Leila Loppi
Lehtonen, Marko Hattula
Taavela, Irma Hämeenlinna
Arminen, Mikko Riihimäki
Ranta-Kahila, Tomi Hämeenlinna
Luopajärvi, Päivi Hattula
Virtanen, Markku Janakkala
Kainulainen, Jennica Forssa

Suomen Keskusta

Mänki, Marianne Jokioinen
Peltomäki, Marja Loppi
Kaunisto, Jyri Tammela
Aho, Vilma Janakkala
Elo, Irmeli Janakkala
Kautto, Mikko Janakkala
Riihilahti, Anne Hattula
Lumijärvi, Hannu Hämeenlinna
Tofferi, Niina Riihimäki

Vihreä liitto

Koivu, Ira Hämeenlinna
Lindgren, Anne Riihimäki
Tuononen, Touko Riihimäki
Mansikka, Ursula Jokioinen 

Vasemmistoliitto

Auvinen, Sari Hausjärvi
Virtanen, Tapio Forssa
Kisonen, Anne Hämeenlinna
Aronen, Hanna  Forssa
Lumme, Vilja Hämeenlinna
Hänninen, Hanna Riihimäki

Suomen Kristillisdemokraatit (KD)    

Aitto-oja, Piia Janakkala
Saari, Hannele Riihimäki
Olsen, Sini  Hämeenlinna

UUTINEN / 16.04.2025

Kotihoidon etähoito laajenee – turvallisuus ja läsnäolo ovat tärkeässä roolissa etäpalveluissa

Oma Hämeessä vuoden 2025 tavoite on järjestää 8 % säännöllisen kotihoidon käynneistä etähoitona. Etähoidossa korostuu erityisesti läsnäolon taito. Asiakkaat ovat kokeneet puheluiden tuovan turvallisuutta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon käynneistä yli 5 % toteutuu tällä hetkellä etäpalveluna. Etähoitoon kuuluu etäneuvonta, kotihoidon etäkäynnit sekä itsenäisen lääkkeenoton tuki. Vuodella 2024 tavoite etähoidolle oli 5 %, ja se toteutui vaihtelevasti eri kuntien välillä. Esimerkiksi Hämeenlinnassa luku oli 4,5 %, Forssassa 4,2 % ja Riihimäellä 6,1 %. Vuodelle 2025 koko hyvinvointialueen tavoite on 8 %. 

Oma Hämeen strategian mukaan kotihoitoa annetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etäpalveluna, mutta asiakkaan kyky teknologian käyttöön arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Asiakkailta ei myöskään odoteta valmista teknistä osaamista, vaan sitä opetellaan yhdessä ammattilaisen kanssa. 

Vuoden alussa Oma Hämeessä aloittanut kotihoidon lähijohtaja Katri Saartila näkee, että etähoito vaatii hoitajilta vahvaa ammatillista osaamista esimerkiksi kohtaamisen, läsnäolon ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Etähoidosta puuttuu kosketuksen vaikutus, mutta turvallisuutta voi asiakkaalle luoda monin eri keinoin.  

– Etänä toimiessa on todella tärkeää keskittyä empaattisuuteen ja läsnäoloon. Silloin korostuvat enemmän hoitajan sanavalinnat ja miten niillä voidaan luoda turvallisuuden ja välittämisen tunnetta. Näen, että asiakas saa etäyhteydestä huolimatta sen saman kokemuksen siitä, että olen tässä ja kuuntelen. Kun kiireiset siirtymät paikasta toiseen jäävät pois, rauhalliselle kohtaamiselle on jopa enemmän aikaa, Saartila kuvailee. 

Enemmän aikaa kohdata jokainen ihminen 

Oma Häme ei ole toistaiseksi kerännyt palvelusta säännöllistä palautetta asiakkailta, mutta hoitajien saama suora palaute on ollut positiivista. Niissä korostuvat esimerkiksi turvallisuuden tunne. Asiakkaat ovat sanoneet puheluiden piristävän ja kiitosta on saanut myös se, että hoitajilla on ollut aidosti aikaa jutella ja kohdata, kun samaan aikaan ei ole tarvinnut tehdä muita työtehtäviä. Hyvänä asiana on koettu se, että myös omaiset saavat tarvittaessa hoitajaan videoyhteyden.  

– Etäyhteyden avulla hoitaja on auttanut myös esimerkiksi kadonneen tavaran etsimisessä. Haluaisin uskoa, että etähoito lisää mahdollisuutta vastata asiakkaiden tarpeisiin ja mahdollistaa asioita. Totta kai se on kulttuurinen muutos, ja vaatii totuttelua. Asiakkaan toimintakykyä arvioivat arviointitiimit ovat tässä kuitenkin tärkeässä roolissa; siellä arvioidaan asiakkaan hoidon ensiaskeleita, soveltuvuutta digipalveluihin ja esimerkiksi sitä, mihin osa-alueisiin voidaan nopeasti vastata etäkäynneillä. Ja täytyy muistaa, että myös lähihoito toteutuu edelleen etähoidon rinnalla: sama asiakas voi saada sekä fyysisiä käyntejä, että etäkäyntejä, Saartila lisää. 

Hänellä itsellään on taustaa mm. sairaanhoitajan, kätilön sekä ikäihmisten yksiköiden esihenkilön työstä. Uudessa pestissään Saartila toivoo pääsevänsä kunnolla näkemään, miten uudenlaiset palvelumuodot toimivat asiakkaiden arjessa ja eri yksiköissä. Tarkoituksena hänellä onkin kiertää yksiköitä ja kuunnella asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia.  

– Haluan aidosti ymmärtää etäpalveluiden hyödyn ja sen, mistä välittämisen kokemus ja kohtaamisen taidot syntyvät. Mitä kaikkea taitoja on käytettävissä etänä? Onneksi minulla on mahtava ja innostunut tiimi ympärillä, ja näen, että etähoito on lähtenyt hyvin käyntiin. Ikäihmiset ovat lähellä sydäntäni, ja uudessa työssä yhdistyy lähijohtaminen ja toiminnan kehittäminen - monta tärkeää asiaa. 

Oma Hämeessä etähoito sisältyy säännöllisen kotihoidon palvelumaksuun, eikä etähoitolaite maksa asiakkaalle erikseen mitään. Myös omaiset voivat käyttää etähoitolaitetta yhteydenpitoon. Tavoitteena on, että asiakkaan kokemus etä- ja digipalvelusta on hyvä ja hän kokee saavansa tarpeeseensa vastaavaa palvelua. Ikääntyneitä henkilöitä kannustetaan tutustumaan laitteisiin ja digipalveluihin jo ennen kotihoidon asiakkuutta. 

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut Oma Hämeessä: 

• Kotihoidon etäkäynnit 

• Itsenäisen lääkkeenoton tuki 

• Etäneuvonta 

Kotihoidon lisäksi etäpalveluja on käytössä myös ikäihmisten päivätoiminnassa. 

Lue lisää: Kotihoito - Oma Häme 

ARTIKKELI / 16.04.2025

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen on työssään nähnyt läheltä, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pian hän siirtyy täysipäiväisesti uuteen digitiimiin, jossa hän tarjoaa etänä apua ja tukea näiden haasteiden kanssa kamppaileville.

– Digitaaliset palvelut madaltavat kynnystä hakea apua. Niiden kautta pääsee keskustelemaan ammattilaisen kanssa nopeasti, Suvi kertoo. 

Suvin mukaan asiakas hyötyy mielenterveys- ja päihdepalveluista eniten silloin, kun on itse valmis työskentelemään muutoksen eteen. Asiakkaan omat toimet arjessa ovat pääosassa, jotta muutoksia saadaan tehtyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten tehtävänä on olla siinä tukena. 

– Asiakkaiden onnistumisten näkeminen ja heidän omien tavoitteidensa saavuttaminen on aina innostavaa. Se tuo merkityksellisyyttä työhön ja antaa voimia jaksaa arjessa, Suvi jatkaa. 

Vielä toistaiseksi Suvin työviikot koostuvat korvaushoitolääkkeiden jakamisesta, puheluihin vastaamisesta, vastaanottokäynneistä, lyhytterapiakäyntien pitämisestä, chat-vuoroista ja kognitiivisen lyhytterapian opiskelusta.

Ilot jaetaan työporukassa suurella sydämellä 

Työyhteisö Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä on Suville tärkeä. 

– Työporukkamme on mahtava! Olen saanut kunnianimikkeen "hupitoimikunnan johtaja". Pyrin tuomaan arkeen iloa, oli kyseessä sitten ystävänpäivän kehukuoret tai joulun tonttudiplomit, Suvi kertoo. 

Työporukassa jokainen saa olla oma itsensä ja asioista keskustellaan avoimesti. Huumori auttaa jaksamaan. Ilot jaetaan suurella sydämellä – usein kahvipöydän äärellä.

– Meillä on tapana juhlia isoja ja pieniä onnistumisia. Itseleivotut herkut ovat olennainen osa tunnelmaa, Suvi kertoo hymyillen. 

Viimeaikaisista onnistumisista Suvi nostaa esiin kollegansa kanssa perustaman kognitiivisen lyhytterapiaryhmän masennuksesta kärsiville. Ryhmä otettiin lämpimästi vastaan ja yhteistyö kollegan kanssa sujui saumattomasti. Se tuntui erityisen hyvältä. 

Puutarhanhoito ja kesäkanat tuovat vastapainoa työlle

Suvin vapaa-aika kuluu pitkälti omien pienten lasten kanssa ulkoillessa ja puuhastellessa. Kevätaurinko saa hymyn Suvin huulille, koska hän pääsee pian rakkaan harrastuksensa pariin.

– Pidän kovasti puutarhanhoidosta. Kasvatan kasvihuoneessa ja kasvimaalla hyötykasveja, ja tulevana kesänä suunnitelmissa on ottaa pihalle myös kesäkanoja. 

Uuden ja innostavan edessä

Pian Suvi on siirtymässä omasta halustaan digitiimiin ja on oikein tyytyväinen, että työnantaja on kuunnellut hänen toiveitaan. Uudessa roolissaan Suvi vastaa yli 18-vuotiaille tarkoitettuun mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja-puhelinpalveluun ja chattiin. Ensilinjan palvelut tarjoavat maksutonta neuvontaa ja ohjausta, ja ovat uusille asiakkaille ensisijainen tapa ottaa yhteyttä.

Etävastaanottojen Suvi ajattelee olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

– Fyysisille vastaanotoille on tietysti oma aikansa ja paikkansa, mutta luulen, että etävastaanotot yleistyvät vielä entisestään lähitulevaisuudessa.

Myös ennaltaehkäisevää työtä Suvi pitää tärkeänä. 

– Toivon, että ennaltaehkäisevä työ lisääntyy ja ihmisten tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksistaan arjessa ja elämässä kasvaa.

Suvi mainitsee esimerkiksi Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat, joista suuri osa ihmisistä hänen mukaansa hyötyisi.

Lue lisää Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluista
Klikkaa tästä Mielenterveystalon Omahoito-ohjelmiin

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden chatin voit aloittaa joko Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa omahame.fi. Chat on avoinna ma–pe klo 13–15.

UUTINEN / 15.04.2025

Oma Häme panostaa lasten ja nuorten perhehoitoon

Kanta-Hämeessä perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on merkittävän korkea valtakunnallisessakin vertailussa. Hyvinvointialue kuuluukin nyt maan kärkijoukkoon perhehoidon prosentuaalisessa osuudessa. Kanta-Hämeen sijoitusaste perhehoitoon on 66 prosenttia, kun tarkastellaan syntymäkodin ulkopuolelle sijoitettuja ja huostaanotettuja lapsia ja nuoria. Tämä sijoittaa Kanta-Hämeen kolmanneksi koko maassa Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan jälkeen.

Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Kanta-Hämeessä perhehoitoa on kehitetty pitkäjänteisesti maakunnallisen perhehoitoyksikkö Kanervan kautta, joka on toiminut alueella jo vuodesta 2012. Kanerva tuottaa lastensuojelun perhehoidon palveluita sekä lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhepalvelua Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

Kanerva on luonut monimuotoisen toimintakokonaisuuden, jossa korostetaan erityisesti vertaistuen merkitystä niin perhehoitajille kuin sijoitetuille lapsille ja nuorillekin. Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana.

Vertaistuen mahdollistaminen keskiössä

Oma Häme on jatkanut perhehoidon kehittämistä yhteistyössä perhehoitajien kanssa sekä lisännyt Kanervan henkilöstön määrää. Vertaistuen mahdollistaminen on yksi toiminnan keskeisimmistä tavoitteista, ja sen avulla pyritään tukemaan sekä perhehoitajia että lapsia ja nuoria mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

– Oma Häme arvostaa perhekeskeisiä ratkaisuja. Haluamme turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ympäristössä. Perhehoidon vahva asema maakunnassa on osoitus siitä, että pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta ja että yhteistyö eri toimijoiden välillä toimii hyvin, toteaa sijais- ja jälkihuollon palvelupäällikkö Eija Luodes. 

Luodes oli esittelemässä Kanervan toimintaa ja Oma Hämeen perhehoitoa Kansalliseen perhehoitowebinaarissa helmikuussa. Webinaarissa kerrottiin Oma Hämeen tavoitteesta vahvistaa perhehoidon tukimuotoja entisestään. Esimerkiksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja perhehoidon vastuutyöntekijän yhteistyötä halutaan tiivistää, jotta perhehoidossa oleville lapsille ja nuorille voidaan taata entistä parempi tuki ja hyvinvointi.

– Kaikkien työntekijöiden työn keskiössä on aina lapsen etu. Sen toteutuminen vaatii meiltä työntekijöiltä yhteistyötä. Olemme lisänneet vuoden 2024 aikana perhehoidon tukeen lisää työntekijäresurssia, jotta koko sijoituksen aikainen ja riittävän vahva tuki mahdollistuu kaikille perhehoitajillemme. Sen kautta asuminen perhehoidossa mahdollistuu entistä useammalle lapselle. Perhehoitajien tuen kokonaisuuden kehittäminen jatkuu edelleen tulevina vuosina, painottaa Luodes.

Lisätietoa perhehoitoyksikkö Kanervasta

UUTINEN / 14.04.2025

Kesätyöt kiinnostivat nuoria – Oma Häme palkkaa jälleen yli sata kesänuorta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa jo kolmatta vuotta peräkkäin kesätyöpaikkoja alueen 15–17 -vuotiaille nuorille. Tänä kesänä kesätöihin palkataan yhteensä noin 120 nuorta. Hakijoita oli peräti yli 400. Työjaksot sijoittuvat kesä–heinäkuulle ja kestävät kaksi viikkoa.

– Oli hienoa nähdä, kuinka paljon kesätyöt jälleen kiinnostivat. Hakemuksia tuli runsaasti, ja mukana oli paljon motivoituneita ja alasta kiinnostuneita nuoria, kertoo nuorten rekrytointia hoitanut rekrytointiassistentti Vera Wilen.

Kesätyöpaikat sijoittuvat etenkin ikäihmisten asumispalveluihin ja vammaispalveluihin, joiden lisäksi muutamia paikkoja on myös perusterveydenhuollon puolella, kotihoidossa, välinehuollossa sekä työllistymistä ja kotoutumista tukevissa palveluissa.

Nuorten tehtäviin kuuluu esimerkiksi ulkoilua ja seurustelua asiakkaiden kanssa sekä avustavia tehtäviä ruokailuissa ja erilaisissa aktiviteeteissa. Hoidollisia tehtäviä ei kesätyöhön kuulu.

– Työ vaatii oma-aloitteisuutta ja sosiaalisia taitoja. Samalla oppii arvokkaita työelämätaitoja, Wilen kuvailee.

Kesätyöhaku valmentaa työelämään

Hakuprosessi sisälsi ryhmähaastattelun, joissa nuorilta kysyttiin yksitellen kysymyksiä ja tehtiin ryhmätehtäviä. Yhdessä pohdittiin esimerkiksi, millaisia taitoja kukin haluaisi oppia kesätöissä. Valinnat tehtiin hakemusten ja haastattelujen perusteella.

– Arvostamme, että nuoret tekevät hakemukset itse ja ottavat itse yhteyttä epäselvissä tilanteissa. Se valmistaa heitä oikeaan työelämään. Hyvä hakemus, johon on panostettu, painoi valinnoissa, Wilen kertoo.

Kesätyöpaikkoja oli tarjolla koko hyvinvointialueella. Eniten työpaikkoja oli Forssan seudulla. Hämeenlinnan kantakaupungissa hakijoita oli paljon, mutta tarjolla vain 13 paikkaa. Valinnat olivatkin monin paikoin haastavia suuren hakijamäärän vuoksi.

Ponnahduslauta tulevaisuuteen

Oma Häme haluaa kantaa osansa yhteiskunnallisesta vastuusta tarjoamalla nuorille arvokkaita ensiaskeleita työelämään. Samalla nuorilla on mahdollisuus harjoitella työelämätaitoja turvallisessa ympäristössä sekä tutustua sosiaali- ja terveysalan arkeen. Kokemus voi toimia jopa suunnannäyttäjänä tulevalle uralle.

– On ollut upeaa kuulla, että esimerkiksi viime kesän jälkeen osa nuorista on kiinnostunut alasta, Wilen iloitsee.

– Mutta myös se on arvokasta, jos kesätöiden aikana huomaakin, ettei tämä ole oma juttu. Kesätöistä saa joka tapauksessa arvokasta oppia tulevaisuuden varalle, lisää Wilen.

ARTIKKELI / 15.04.2025

Muutto lähestyy – muutamme uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026

Viimeinen vuosi käynnistyi vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, koska ASSI-sairaalan muutto lähestyy päivä päivältä, alle 365 päivää muuttoon.

Uuden Oma-Hämeen ASSI-sairaalan suunnittelu on ollut pitkä ja monivaiheinen prosessi. Kanta-Hämeen keskussairaala on ollut työpaikkani vuodesta 1987 alkaen ja olen toiminut sairaalassa monenmoisissa tehtävissä kätilönä, sairaanhoitajana, lähijohtaja, projektipäällikkönä, ylihoitajana ja sittemmin erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtajana.  Olen ollut ASSI-sairaalan rakentamisessa mukana erikoissairaanhoidon sairaalatoiminnan näkökulmasta alusta alkaen. Vuonna 2015 kaikki alkoi toimeksiannosta sairaalan toiminnallisen suunnittelun osalta. Teeseinä sairaalasuunnittelun lähtötilanteessa olivat ”potilas ensin”-periaate, laadukas ja turvallinen hoito, tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen, avohoidon vahvistaminen, potilaspaikkojen vähentäminen osastoilla sekä toimintojen vakiointi.

Tällä hetkellä meillä on alle vuosi aikaa koko sairaalan muuttoon ja  meillä on yli 70 toiminnallista, moniammatillista työryhmää valmistelemassa muutosta ja muuttoa. Olemme jo pitkään pilotoineet vanhan keskussairaalan tiloissa ASSIN uusia toimintamalleja. Näitä ovat mm. asiakkaan sähköisen esitietolomakkeen käyttöönotto sekä asiakkaan sairaalassa itseilmoittautuminen. Mikäli asukkaat asioivat hyvinvointialueen palveluissa Oma Hämeen puhelinsovelluksesta löytyy mm. ajanvaraukset, eEsitiedot.

ASSI-sairaalan vuodeosastoilla on yhden hengen huoneita, joten henkilöstömme on pilotoinut tätä toimintamallia sisätautien osastolla. Lisäksi olemme uudistaneet ammattilaisten työnjakoa mm. puhelinsovellusten käyttöönotolla voimme sujuvoittaa työntekijöiden päivittäistä työtä; palvelupyynnöt potilaskuljetukseen, siivouspyynnöt ja kiinteistöhuoltoon, hoitologistikoille. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto tämän vuoden aikana leikkaustoiminnassa ja välinehuollossa eivät näy varsinaisesti sairaalan asiakkaille, mutta ne toivottavasti automatisoivat ja sujuvoittavat työtä, jolloin henkilöstöllä on enemmän aikaa potilaiden hoitoon.

Kaikkien uuteen sairaalaan muuttavien työntekijöiden systemaattinen henkilöstön perehdytyksen valmistelu uuden sairaalatiloihin on parhaillaan työn alla. Se on valtavan suuri ponnistus kaikilta, koska sairaalaympäristönä on uusi täynnä erilaista teknologiaa. Jokainen työntekijä perehdytetään läsnäolokoulutuksin ja osin sähköisin aineistoin, jotta työntekijä voi turvallisesti työskennellä ja liikkua uudessa sairaalassa.

Vaikka uusi sairaala työ mukanaan innostusta, valoa suurien ikkunoiden kautta, sujuvuutta työhön, niin samalla henkilöstö luopuu osittain totutuista työnkuluista ja tiloista. Myös työyhteisö saattaa muuttua osalla työntekijöistä, kun muutamme uuteen sairaalaan, tämä tuo mukanaan myös haikeutta.

Uudistumme yhdessä rohkeasti ja odotamme innolla uusien tilojen tuomia mahdollisuuksia!

Mirja

Kirjoittajana Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen
Hän toimii  Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja hänellä on pitkä kokemus hoitotyöstä, lähijohtamisesta ja sairaalatoiminnan kehittämisestä. ASSI-hankkeessa hän on ollut mukana alusta alkaen varmistamassa, että uusi sairaala tukee laadukasta, turvallista ja inhimillistä hoitoa.

UUTINEN / 14.04.2025

Oma Häme lahjoittaa Ilveskodin perinne-esineet sotaveteraaniyhdistyksille

Oma Häme lahjoittaa Ilveskodin perinne-esineistön Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piirille sekä Sotainvalidien Kanta-Hämeen perinneyhdistykselle. Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville.

Ilveskodin toiminta siirtyi hyvinvointialueen vastuulle liikkeenluovutuksella vuoden 2024 alussa. Ilveskodin toiminnasta vastasi aiemmin Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka perusti Ilveskodin vuonna 1991. Toimintansa aikana Ilveskoti on saanut lahjoituksina esimerkiksi tauluja, seinävaatteita ja koriste-esineitä lisäämään tilojen kodinomaisuutta ja viihtyisyyttä. Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piiri ja Sotainvalidien Kanta-Hämeen perinneyhdistys ehdottivat Oma Hämeelle Ilveskodin irtaimiston lahjoittamista kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.  

Aluehallitus päätti lahjoituksesta kokouksessaan maanantaina 14. huhtikuuta. Päätöksellä hyvinvointialue haluaa osaltaan tukea veteraaniperinteen säilyttämistä. Esineistö luovutetaan perinneyhdistyksille vielä huhtikuussa ennen Ilveskodin remontin alkamista. Ilveskoti remontoidaan vuoden 2025 aikana ikäihmisten palveluiden että vammaispalveluiden käyttöön.

Kokouksen muut asiat

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen taloutta ja merkitsi tiedoksi talouden toteuman 1-2/2025. Alkuvuoden osalta talouslukuihin liittyy epävarmuuksia, mikä johtuu osin raportointiongelmista.

Hyvinvointialue on siirtynyt vuoden 2025 alusta uuden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi ja ottanut käyttöön uusia tietojärjestelmiä. Lisäksi hyvinvointialueella on tapahtunut isoja organisaatiomuutoksia, kuten Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n palvelutoiminnan aloitus tammikuun alussa. Muutokset vaikeuttavat talouden raportointia ja vertailukelpoisuutta alkuvuoden aikana. Hyvinvointialue on kuitenkin ottanut käyttöönsä uuden seurantamallin, jonka avulla talouden seuranta helpottuu.

Aluehallitus päätti lisäksi perustaa 21 uutta virkaa. Kyseessä ei ole uusien työntekijöiden palkkaamisesta, vaan olemassa olevien tehtävien muuttamisesta virkasuhteiseksi. Virkoja perustetaan useille toimialoille. Virkojen perustamisilla ei ole kustannusvaikutuksia.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 28. huhtikuuta.

Aluehallituksen 14.4.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 14.04.2025

SDP:lle eniten paikkoja aluevaltuustoon – 52 prosenttia äänesti aluevaaleissa Kanta-Hämeessä

SDP nousi suurimmaksi puolueeksi aluevaaleissa Kanta-Hämeessä, kuten koko maassa. SDP:llä on uudessa aluevaltuustossa 19 paikkaa, mikä neljä enemmän kuin tällä hetkellä. Kokoomuksella on valtuustossa toiseksi eniten valtuustopaikkoja, 13 paikkaa, mikä on kuitenkin yksi vähemmän kuin nykyisessä valtuustossa.

Keskusta säilytti yhdeksän paikkaansa valtuustossa ja Vasemmistoliitto kuusi omaa paikkaansa. Perussuomalaisten kannatus tippui valtakunnallisesti aluevaaleissa ja myös Kanta-Hämeessä. Puolueella on uudessa valtuustossa kaksi paikkaa vähemmän kuin nyt eli viisi valtuutettua. Vihreät saivat kasvatettua paikkojensa määrää yhdellä neljään. Kristillisdemokraateilla on yhä kolme valtuutettua. 

Nyt pidetyissä toisissa aluevaaleissa valittiin 59 valtuutettua Kanta-Hämeen aluevaltuustoon. Valtuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen korkeinta päätösvaltaa. Kanta-Hämeessä suurimmat henkilökohtaiset äänisaaliit keräsivät Tarja Filatov (sd.) 3 276 ääntä, Johanna Häggmann (kesk.) 2 199 ääntä ja Emmi Lintonen (sd.) 1 383 ääntä.

Kanta-Hämeessä ehdolla oli yhteensä 427 ehdokasta 10 eri puolueesta. Uudessa aluevaltuustossa tulee istumaan seitsemän eri puolueen valtuutettuja, joista enemmistö on naisia. Valituista 59 valtuutetusta uusia 23 eli noin 39 prosenttia. 

Katso vahvistettu vaalitulos tästä uutisesta

HUOM! Artikkelin lopussa oleva nimilista on alustavan vaalituloksen mukainen, ei lopullinen. 

Vaalitulos vahvistetaan keskiviikkona

Aluevaalien äänestysprosentti nousi selvästi niin koko maassa kuin Kanta-Hämeessäkin. Näissä aluevaaleissa äänesti valtakunnallisesti 51,7 prosenttia äänioikeutetuista. Kanta-Hämeessä äänestysprosentti oli 52. Ensimmäisissä aluevaaleissa, vuonna 2022, äänestysaktiivisuus oli Kanta-Hämeessä 46,6 prosenttia.

Vilkkaimmin näissä vaaleissa Kanta-Hämeessä äänestettiin pienemmissä kunnissa. Yli 55 prosentin äänestysaktiivisuus oli Hattulassa, Humppilassa, Jokioisilla, Lopella, Tammelassa ja Ypäjällä. Riihimäellä äänestysprosentti oli maakunnan alhaisin, 49,8 prosenttia.

Kuntien keskusvaalilautakunnat suorittavat sekä aluevaalien että kuntavaalien äänten tarkastuslaskennan maanantaina. Aluevaalilautakunta puolestaan vahvistaa aluevaalien tuloksen keskiviikkona 16. huhtikuuta.

Kanta-Hämeen uusi aluevaltuusto aloittaa kautensa 1. kesäkuuta ja järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan 17.6., jolloin valitaan muun muassa puheenjohtajisto ja aluehallituksen jäsenet.

Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja kuntakohtaiset äänestysprosentit löytyvät Oikeusministeriön tulos- ja tietopalvelusta. 

Aluevaltuustoon valitut

Ehdokas    Kotikunta    Äänet

Kansallinen Kokoomus    

Isosuo, Juha    Hämeenlinna    1 113
Lehkonen, Helena    Hämeenlinna    751
Walkamo, Mika    Hämeenlinna    663
Silpola, Veli-Antti    Hämeenlinna    658
Rautio, Sari    Hämeenlinna    615
Bitter, Riku    Riihimäki    603
Saarenmaa, Lotta    Forssa    584
Kankaanmäki, Päivi    Hämeenlinna    429
Järvinen, Satu    Forssa    393
Stråhle, Jarkko    Hausjärvi    383
Sonko, Jessica    Riihimäki    381
Närkki, Aino    Riihimäki    354
Ahonen, Antti    Hämeenlinna    348
        
Perussuomalaiset        

Pullinen, Teijo    Hämeenlinna    340
Honkanen, Pasi    Hämeenlinna    284
Niemi, Pasi    Hattula    264
Lartama, Mika    Hämeenlinna    224
Eriksson, Otto    Forssa    218
        
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue        

Filatov, Tarja    Hämeenlinna    3 276
Lintonen, Emmi    Forssa    1 383
Nahkuri, Miia    Riihimäki    1 214
Alijärvi, Pirjo    Janakkala    1 039
Taiveaho, Satu    Riihimäki    955
Lepola, Kaisa    Forssa    906
Ranjith Kumar, Prabhakaran    Hämeenlinna    866
Jormanainen, Lauri    Riihimäki    660
Kylliäinen, Kylli    Hämeenlinna    660
Heinonen, Mia    Hämeenlinna    541
Hellstén, Tapani    Hämeenlinna    427
Olkinuora, Piia    Hämeenlinna    394
Järvinen, Piritta    Hattula    360
Nurmi, Silja    Riihimäki    290
Viitanen, Timo    Hämeenlinna    284
Viitanen, Ville    Hattula    272
Fagerström, Salla    Hausjärvi    265
Lax, Minna    Jokioinen    257
Lehtonen, Terhi    Hämeenlinna    254   
        
Suomen Keskusta        

Häggman, Johanna    Forssa    2 199
Ristavaara, Heini    Hausjärvi    477
Wiisak, Johanna    Forssa    477
Suojala, Leena    Hämeenlinna    432
Taponen, Merja    Janakkala    371
Ruuskanen, Kristiina    Hämeenlinna    267
Saksala, Eija    Loppi    262
Pura, Eero    Tammela    252
Alanko, Matti    Ypäjä    245 
        
Vihreä liitto     

Soinikoski, Mirka    Hämeenlinna    838
Vanttaja, Karri    Hämeenlinna    461
Kranni, Maija    Forssa    251
Kolu, Emma    Hämeenlinna    181
           
Vasemmistoliitto        

Hirviniemi, Erja    Riihimäki    1 132
Reima, Aapo    Hämeenlinna    760
Lehto, Juhani    Hämeenlinna    387
Belik, Minna    Riihimäki    350
Kirkkola-Helenius, Tarja    Jokioinen    334
Viksten, Satu    Tammela    249
        
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)        

Räsänen, Päivi    Riihimäki    1189
Oikari, Elise    Hattula    289
Syväntö, Vuokko    Hämeenlinna    262

UUTINEN / 11.04.2025

Oma Häme muistuttaa: omailmoitus ja sairaanhoitajan kirjoittama todistus riittävät lyhytkestoiseen sairauslomaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialue muistuttaa työnantajia, että lääkärintodistusta ei tarvita työntekijän lyhytkestoista sairauslomaa varten, vaan siihen riittää omailmoitus tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus. Myös esimerkiksi fysioterapeutti voi kirjoittaa sairauslomatodistuksen.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton suositus on, että lyhyistä sairauslomista ei tarvita sairauslomatodistusta lainkaan. Kela maksaa sairauspäivärahaa vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä yhtäjaksoisesti seuraavat 9 arkipäivää.

Omavastuuajan alkamispäiväksi Kela hyväksyy sairaanhoitajan laatiman todistuksen tai työntekijän omailmoituksen sairauden alkamisesta. Arkipäiviä ovat myös lauantait ja aattopäivät.  Työterveyslaitoksen mukaan omailmoituksen käyttöönotolla on saatu poissaolopäivien määrä vähennettyä. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveysasemilla ja digitaalisessa sote-keskuksessa (esimerkiksi chatit) lääkärille ohjataan vain ne potilaat, jotka tarvitsevat lääkärin tutkimusta ja hoitoa sairaanhoitajan tekemän hoidon tarpeen arvion mukaisesti.  

Lääkärin hoitokontaktia tai vastaanottoaikaa ei voida tarjota niille potilaille, joilta työnantaja vaatii lääkärin tekemää sairauslomatodistusta lyhyestä sairaspoissaolosta, eikä potilas muuten tarvitse lääkärin tutkimusta ja hoitoa. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi lievät hengitystieinfektiot.   

Mikäli työnantaja tästä huolimatta vaatii potilaan sairaudentilan toteamiseksi lääkärinlausunnon, Oma Häme ohjaa potilaan olemaan yhteydessä omaan työterveyshuoltoonsa tai muuhun työnantajan erikseen potilaalle osoittamaan terveydenhuollon yksikköön. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ei ole velvoitetta toimittaa potilaalle nimenomaan lääkärin tekemää todistusta työntekijän lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä. Myöskään takautuvasti sairauspoissaolotodistuksia ei voida laatia.  

Terveysasemilla ja digitaalisessa sote-keskuksessa laadittavat sähköisesti allekirjoitetut todistukset ovat juridisesti yhtä päteviä kuin paperimuotoiset käsin allekirjoitetut todistukset.  

UUTINEN / 11.04.2025

Oma Häme kehittää varautumistaan yhteistyöllä – varautumisen seminaari kokosi asiantuntijat yhteen

– Jokainen ajatus varautumisesta parantaa kriisinkestävyyttä ja jokainen työntekijä on varautumisen avaintekijä, näillä sanoilla Oma Hämeen valmiuspäällikkö Tatu Pulkkinen hyvinvointialueen varautumisseminaarin tiistaina Hämeenlinnassa.

HAMK:in Visamäen kampuksella 8.4. järjestetty seminaari kokosi yhteen noin 140 henkilöä hyvinvointialueelta, Kanta-Hämeen kunnista, yrityksistä, oppilaitoksista ja järjestöistä. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota osallistujille tietoa ja näkökulmia tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen, henkiseen ja materiaaliseen varautumiseen, kyberturvallisuuteen ja terveydenhuollon huoltovarmuuteen. 

Hyvinvointialueilla, kuten muillakin julkisilla toimijoilla, on lakisääteinen velvoite varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet on helmikuussa hyväksytty aluevaltuustossa.

Valmiussuunnittelulla turvataan hyvinvointialueen kyky reagoida häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumista ja valmiussuunnittelua Oma Hämeessä koordinoi valmiusyksikkö, joka vastasi myös tiistaisesta seminaarista.

Seminaarissa nousi useissa puheenvuoroissa esiin ennakoinnin ja suunnittelun tarpeellisuus. Kriiseihin varautuminen ei voi olla kuitenkaan vain suunnitelmia paperilla – työtä on tehtävä konkreettisesti ja häiriötilanteissa toimimista on harjoiteltava. 

– Kun on valmis toimintamalli, on helpompi soveltaa sitä kuin aloittaa tyhjästä häiriön tai kriisin keskellä, muistutti valmiuspäällikkö Pulkkinen.

Sote-alueet kriisien etulinjassa

Yksi seminaarin pääpuhujista oli Sini Hyvönen Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksesta ja Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Hän muistutti, että hyvinvointialueet ovat kriisien hoidossa keskiössä.

– Hyvinvointialueilla on merkittävä rooli kriiseissä ja niistä palautumisessa. Tämä tulee meille luonnostaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kautta.

Suomessa toimii viisi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusta, jotka vahvistavat kansallista varautumista ja parantavat yhteiskunnan valmiutta vastata erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Oma Häme kuuluu Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa Sisä-Suomen valmiuskeskuksen alle.

Hyvinvointialueiden on varauduttava esimerkiksi pandemiaan, laajoihin sähköhäiriöihin ja kyberhyökkäyksiin. Lisäksi sote-palvelut ja pelastuslaitos ovat avaintoimijoita monissa kansallisesti tunnistetuissa poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi laajamittainen maahantulo, sotilaallisen voiman käyttö, terrorismi tai CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat). 

Seminaarin muut puhujat herättivät uusia ajatuksia valmiuspäällikössä. 

– Jäin pohtimaan yksilöiden merkitystä kyberturvallisuuden näkökulmasta ja sitä, miten meidän pitäisi kouluttaa ihmisiä parempiin, tietoturvallisiin työskentelytapoihin. Esimerkiksi kalastelusimulaatiot ovat hyvä tapa opettaa henkilöstöä tunnistamaan viestit, joiden linkkejä ei kannata avata, Sini Hyvönen pohtii.

Kyberuhkia vai oikeita uhkia? 

Everstiluutnantti Markus Wahlsteinin (kuvassa oikealla) puheenvuoro tarjosi osallistujille näkökulman sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuudesta. 

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja esitteli Ukrainan tilanteesta tehtyjä havaintoja. Wahlsteinin mukaan Ukrainassa muhi taustalla monia vuosia ilmiöitä, jotka vaikuttivat maan kokonaisturvallisuuteen ja ihmisten elämään. Pitkään kehittynyt kriisi muuttui sodaksi lopulta. poliittisella päätöksellä. Ukrainassa tapahtuneesta voidaan ottaa Suomessa opiksi.

– Ollaanko Suomessa laajasti tietoisia informaatiovaikuttamisesta tai siitä, mitä kaikkea kriittisten kohteiden suojaus vaatii? Tukeeko yleinen ilmapiiri sitä, että epäilyttävästä toiminnasta ilmoitetaan viipymättä viranomaisille? Onko kybertila ja luotettava viestinnän varmistaminen viranomaisten hallussa vai olemmeko liikaa kaupallisten toimijoiden varassa, kysyi Wahlstein seminaarin osallistujilta. 

Viranomaisten ja julkisten toimijoiden vastuuta peräänkuulutti myös Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Matias Mesiä, joka muistutti tietoturvan merkityksestä. 

– Olisi erittäin tärkeää huolehtia perusasiat kuntoon: etäyhteyksien suojaaminen, monivaiheisen tunnistautumisen käyttö, tietojenkalastelun torjunta ja järjestelmäpäivitysten ajantasaisuus. Näillä saa kyberturvallisuutta edistettyä helposti. 

Mesiän mukaan kyberturvallisuuden pitäisi olla ihmisille yhtä helppoa ja itsestään selvää kuin kesärenkaiden vaihto.

Vanhempi varautumissuunnittelija Marjukka Kuittinen Huoltovarmuuskeskuksesta kävi omassa puheenvuorossaan läpi muun muassa terveydenhuollon huoltovarmuuden haasteita. Kuittinen kertoi, että Suomi on verkostoiduttu hyvin, mutta terveydenhuollon materiaaleissa ollaan lähes täysin tuonnin varassa. Siksi toimintaa kehitetään jatkuvasti: harjoituksia, verkostoitumista, vapaaehtoisten koulutusta ja tilannekuvien jakamista.

Osallistujat saivat eväitä omaan työhönsä

Osallistujille seminaaripäivä oli mahdollisuus verkostoitua uusien ihmisten kanssa ja saada ajankohtaiskatsaus varautumiseen niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti. Aluepalomestari Laura Lappalainen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, että päivä toi paljon uutta ajateltavaa. 

– Laaja kattaus sai ymmärtämään entistä paremmin, kuinka suuri kokonaisuus varautuminen on ja miten eri tahot sitä työstävät. Seminaarin eväillä on hyvä palata työpöydän ääreen ja arvioida omia toimia. Ja päivä sisälsi paljon kiinnostavaa myös ihan kansalaisen näkökulmasta, Lappalainen huomauttaa. 

Riihimäen kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ari Saarinen nostaa esiin tarpeen tiiviimmälle yhteistyölle hyvinvointialueen kanssa.

– Olisi hyvä tehdä vaikka pienemmilläkin ryhmillä voisi tehdä yhteistä valmiussuunnittelua ja työpöytäharjoituksia esimerkiksi evakuointeihin liittyen.

Saarinen kiitteli seminaarin sisältöä ja toivoi sen jatkuvan vuosittain. 

Oma Hämeen rakennuttajapäällikkö Liisa Haakana korosti teknisen varautumisen huomioimista jo suunnittelun alkuvaiheessa.

– Assi-hankkeessa, mikä on tällä hetkellä tärkein hankkeeni, on varauduttu monin eri tavoin sekä pandemiaan, fyysiseen turvallisuuteen ja järjestelmien toiminnan turvaamiseen. Tämä kaikki on vaikuttanut sekä sairaalan suunnitteluun että käytäntöihin työmaavaiheen aikana, Haakana listaa.

Perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosalueylihoitaja Auli Anttila kiitteli seminaarin tarjoamia näkökulmia erityisesti kyberuhkien ja ennakoinnin osalta:

– Avainsanoja, jotka jäivät mieleeni, olivat ennakointi, uhkiin varautuminen, systemaattinen harjoittelu, tilannekuvan analysointi – sekä yksikkökohtainen varautuminen, kuten 72 h-valmius, sanoo Anttila.

UUTINEN / 10.04.2025

Oma Häme valvoo ateriapalveluiden laatua – palveluntuottajan vaihdoksesta johtuvat puutteet korjataan ensi tilassa

Osassa Oma Hämeen ateriapalveluita on parhaillaan käynnissä palveluntuottajan vaihdos. FodBar Oy on toimittanut aterioita Oma Hämeen yksiköihin Janakkalaan huhtikuun alusta lähtien. Palveluntuottajanvaihdokseen liittyen joissain perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sekä ikäihmisten palvelujen yksiköihin toimitetuissa aterioissa on ollut poikkeavuuksia ja viiveitä. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy seuraa tarkasti palvelujen sujumista ja aterioiden laatua erityisesti tässä muutosvaiheessa. Poikkeavuudet ja viiveet ovat hyvinvointialueen ja palveluntuottajan tiedossa, ja ongelmia on ratkaistu yhdessä. Laadun tarkkailua on lisätty muun muassa kohdekäynneillä. Yksiköiden henkilökunnan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy järjestää ateriapalveluita Oma Hämeen tarpeisiin. Tukipalveluyhtiön ateriapalvelut tekee palveluntuottajien kanssa yhteistyötä päivittäin, jotta ruokailut onnistuisivat suunnitellun mukaisesti. Tuottajavaihdokseen liittyvistä alkuvaikeuksista huolimatta asiakkailta on saatu hyvää palautetta FodBarin ruoan mausta.

Jos tunnet tarvetta antaa palautetta tai keskustella omista tai läheisesi aterioista, voit olla yhteydessä Palaute-sivumme kautta. Jos haluat, että sinuun otetaan yhteyttä, jätäthän yhteystietosi lomakkeelle. 

Oma Häme on kilpailuttanut Riihimäen ja Hämeenlinnan toimipisteiden ateria- siivous- ja laitoshuoltopalveluita vuoden 2024 aikana. Kilpailutuksessa tuottajaksi valikoitui Fodbar Oy, joka aloittaa palveluntuottajana useissa Oma Hämeen yksiköissä Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Muutos toteutetaan vaiheittain tämän vuoden aikana. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy on hyvinvointialueen sataprosenttisesti omistama yhtiö, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2025 alussa. Oma Häme on siirtänyt ateriapalveluihin liittyvät sopimukset, järjestämisvastuun sekä toimittajahallinnan tukipalveluyhtiölle.

ARTIKKELI / 10.04.2025

Assi rakentuu elämää varten – synnyttäjälle tilaa, rauhaa ja tukea

Keväällä 2026 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan – Assiin. Tulevaisuuden sairaalassa yhdistyvät teknologinen huippuosaaminen, rauhallinen ympäristö ja ennen kaikkea käyttäjälähtöinen ajattelu.

Synnyttäjien ja perheiden tarpeet ovat olleet suunnittelun keskiössä alusta alkaen. Käyttäjälähtöisyys on konkretisoitunut muun muassa allashuoneissa, ilmajoogaliinoissa, kodinomaisissa ratkaisuissa sekä siinä, että henkilöstö ja asiakkaat on otettu aktiivisesti mukaan suunnitteluun.

Henkilöstö mukana suunnittelussa alusta asti

– Assin suunnittelu on ollut poikkeuksellista juuri siksi, että olemme saaneet vaikuttaa tiloihin kätilöinä, asiantuntijoina ja hoitotyön tekijöinä. Olemme tuoneet arjen näkökulmaa suunnitteluun: mitä oikeasti tarvitsemme ja miten eri yksiköiden yhteydet palvelevat toimintaa, kertoo Pirjo Koskela, apulaisosastonhoitaja ja kätilö. Koskela toimii käyttäjäedustajana ja kuvaa prosessia palkitsevaksi – Olen kokenut, että mielipiteelläni on ollut merkitystä. On ollut upeaa seurata eri toimijoiden ammattitaitoa ja kuinka se on Allianssityöskentelyssä sulautunut voimavaraksi, joka vie projektia eteenpäin.

Synnyttäjien ääni mukana kehittämisessa

Synnyttäjien ja perheiden näkemyksiä on kerätty monin eri tavoin. Projektin alkuvaiheessa suunnittelupalavereihin osallistui asiakasraatilainen, ja nykyisestä toiminnasta saadut asiakaspalautteet ovat tarjonneet arvokkaita ideoita tilojen ja toiminnan kehittämiseen. Myös sähköisiin ratkaisuihin liittyviä kyselyitä on toteutettu suunnittelutyön tukena. Asiakaskeskeisyys on ollut mukana koko matkan ajan – ei vain paperilla, vaan käytännön päätöksissä. – Tilat tukevat yksilöllisyyttä, liikkumisvapautta ja synnytyksen luonnollisuutta. Esimerkiksi ilmajoogaliinat tuovat synnyttäjillemme uusia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja kivunlievitykseen, Koskela kuvailee. 

Luonto ja teknologia – rauhaa ja sujuvuutta

Assi rakentuu keskelle sydänmetsää. Luonnon läheisyys tuo rauhan ja kauneuden synnytyksen hetkiin. Samalla teknologia on saumaton osa tiloja – se toimii taustalla, tukee hoitoa ja vapauttaa aikaa ihmiselle. Esimerkiksi uuden palvelupyyntösovelluksen avulla henkilökunta voi tilata asiakkaalle kuljettajan röntgentutkimukseen, jolloin ammattilaisten aikaa säästyy potilastyöhön. Henkilökunta odottaa innolla uusia ja puhtaita tiloja, jotka on suunniteltu aidosti hoitotyötä tukeviksi. Modernit teknologiset ratkaisut auttavat kohdentamaan osaamisen ja ajankäytön juuri sinne, missä sitä tarvitaan eniten.

Käytännön ratkaisut tukevat elämää ja kohtaamista

Uusi synnytysyksikkö on suunniteltu täyttämään sekä asiakkaiden että henkilöstön tarpeet. Yksikössä on viisi tilavaa synnytyssalia ja kolme synnytysammeilla varustettua huonetta, joissa voi rauhassa antautua synnytyksen kulkuun. Kaikissa synnytyssaleissa ja ammehuoneissa on kattoon asennetut koukut, jotka mahdollistavat ilmajoogaliinojen käytön – tämä antaa uusia tapoja liikkua ja tukea kehoa synnytyksen aikana.

Perhehuoneet mahdollistavat puolison tai tukihenkilön täysipainoisen läsnäolon koko hoitojakson ajan, mikä vahvistaa perhekeskeistä hoitoa. Vauvojen hoitopöydät ovat sähkösäätöisiä, ja niiden yläpuolelle sijoitetut lämpösäteilijät varmistavat, ettei vastasyntynyt menetä lämpöä hoitotoimenpiteiden aikana. Lisäksi vuodeosaston buffet-ruokailu tuo joustavuutta ja kodinomaisuutta osastolla oloon.

Erityinen yhdistelmä – vastasyntyneiden teho samassa yksikössä

Assin synnytysyksikköön kuuluu myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikkö, joka on integroitu osaksi synnytysvuodeosastoa. Tämä mahdollistaa sen, että myös erityishoitoa tarvitseva vastasyntynyt voi olla samassa perhehuoneessa vanhempiensa kanssa koko hoitojakson ajan. Tämä on suuri edistysaskel yksikkömme perhekeskeisessä ja inhimillisessä hoitotyössä. – Tämä ratkaisu turvaa paitsi vauvan hoitoa, myös vanhemmuuden alkua ja yhteyttä – yhdessäolon merkitystä ei voi korostaa liikaa, Koskela kiteyttää.

UUTINEN / 08.04.2025

Kanta-Hämeen keskussairaalan palveluneuvonnan poikkeusaukiolot

Kanta-Hämeen keskussairaalan palveluneuvonta on poikkeuksellisesti avoinna seuraavasti: 

9.4. klo 7-15.30
11.4. klo 7-15.30
14.4. klo 7-15.30
17.4. klo 7-15.15
22.4. klo 7-15.30

Normaalisti palveluneuvonta on auki arkisin klo 7-17. Puhelinvaihteen numero 03 6291

UUTINEN / 08.04.2025

Ypäjän pitkäaikainen terveyskeskuslääkäri jää eläkkeelle – vastaanottotoiminta jatkuu

Ypäjän terveysaseman pitkäaikainen terveyskeskuslääkäri jää ansaitusti vuosilomien kautta eläkkeelle 9.4.2025 alkaen.

Terveysaseman toiminta jatkuu tämän jälkeen maanantaisin sairaanhoitajan vastaanotolla. Sairaanhoitajalla on käytössään lääkärin puhelinkonsultaatio, mikä varmistaa lääketieteellisen tuen. Työparina toimii lähihoitaja asiakaspalvelupisteessä. Lisäksi aikuisneuvolan terveydenhoitaja työskentelee Ypäjällä 1–2 maanantaina kuukaudessa.

Hyvinvointialueella alkuvuoden rekrytointeja on viivästyttänyt YT-neuvottelujen aikainen rekrytointikielto. Täyttölupamenettelyn kautta avaamme haettavaksi terveyskeskuslääkärin sijaisuuden ja myöhemmin vakituisen viran. Siihen asti Ypäjän asukkaat voivat asioida terveyskeskuslääkärin vastaanotolla Jokioisten, Humppilan tai Forssan terveysasemilla.

UUTINEN / 04.04.2025

Hoidonsaanti Kanta-Hämeessä parantunut merkittävästi

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on onnistuttu lyhentämään merkittävästi erikoissairaanhoidon hoitojonoja. Viimeisen vuoden aikana yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneiden määrä on puolittunut ja erityisesti leikkaushoidon saatavuus on parantunut huomattavasti. Esimerkiksi kaihileikkaukseen odottavien määrä on pudonnut viidesosaan.

– Tämä kehitys on hieno osoitus koko henkilöstömme pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

– Suunta on rohkaiseva, ja vaikka tehtävää vielä riittää, olemme oikealla tiellä.

Keskeisiä edistysaskeleita:

• Yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita potilaita oli 1.4.2025 804, kun heitä 31.8.2023 oli 1 234
• Leikkaushoitoa yli 180 vuorokautta odottaneiden määrä oli 1.4.2025 249, kun heitä 31.8.2023 oli 557
• Kaihileikkaukseen odottaneiden määrä on laskenut alle viidennekseen, 31.8.2023 heitä oli 121, nyt vain 24.  

Myös kuulolaitesovituksiin liittyvissä odotusajoissa on myös tapahtunut selvä parannus vuodenvaihteesta – odottajien määrä on puolittunut. Tilannetta on helpottanut myös palvelusetelin ja maksusitoumuksen käyttöönotto ulkopuolisiin palveluntuottajiin.

Poliklinikkatoiminnan haasteita esiintyy vielä erityisesti urologiassa ja ortopediassa, mutta myös näillä aloilla tilanne on kohenemassa.

– Meillä on hyvä näkyvyys siihen, missä kohdin järjestelmää kuormitus vielä näkyy. Hoidonsaanti on potilaan oikeus ja meidän vastuullamme on varmistaa, että oikea-aikainen hoito toteutuu mahdollisimman sujuvasti, Lappalainen lisää.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on edellyttänyt, että hyvinvointialueiden on järjestettävä erikoissairaanhoidon palvelunsa siten, että hoitoonpääsy toteutuu lain mukaisesti viimeistään 31.3.2025. Lain mukaan potilaan on päästävä hoidontarpeen arviointiin  kolmen kuukauden kuluessa lähetteen käsittelystä ja mahdollinen hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä.

– Olemme tehneet kehittämistyötä jo ennen määräajan asettamista ja jatkamme sitä myös sen jälkeen. Tavoitteemme ei ole vain lain minimivaatimusten täyttäminen, vaan potilaslähtöinen, sujuva  ja laadukas hoitoketju, toteaa tulosalueylilääkäri Kati Kortelainen.
 

Leikkaushoidon saatavuus on parantunut merkittävästi
 

Vaikka leikkaushoidossa osa erikoisaloista – kuten plastiikkakirurgia, vatsaelinkirurgia ja korva-, nenä- ja kurkkutaudit – vaatii edelleen kohdennettuja toimia, kokonaiskuva on selvästi kehittynyt. Leikkaushoitoon pääsy on nopeutunut laajasti ja jonot ovat puolittuneet vuoden aikana.

Kehityksen mahdollistavat onnistunut henkilöstön rekrytointi, toimintaprosessien sujuvoittaminen sekä uudenlaiset toimintamallit ja digitaaliset ratkaisut, joiden avulla on pystytty nostamaan tuottavuutta ilman laadusta tinkimistä.

– Tämä on ollut iso yhteinen ponnistus. Haluamme kiittää koko henkilöstöämme sitoutuneisuudesta ja potilaitamme kärsivällisyydestä, Kortelainen sanoo.

UUTINEN / 03.04.2025

KHO antoi ratkaisunsa hyvinvointialueen työntekijän vaalikelpoisuudesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tehnyt valtakunnallisesti merkittävän ennakkopäätöksen koskien luottamushenkilön vaalikelpoisuutta hyvinvointialueen aluehallituksessa. KHO kumosi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Kanta-Hämeen aluevaltuuston päätökset, joiden mukaan hyvinvointialueen palveluksessa oleva työntekijä ei olisi voinut toimia aluehallituksen varajäsenenä.
 
Aluevaltuusto päätti toukokuussa 2023 äänestyksen jälkeen, ettei Erja Hirviniemi (vas.) voi toimia aluehallituksen varajäsenenä, koska hän työskentelee sairaanhoitajana Riihimäen päihde- ja mielenterveysyksikössä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus käsitteli Hirvinimen valitusta marraskuussa 2024 ja päätyi samalle kannalle aluevaltuuston kanssa.
 
KHO antoi oman päätöksensä 3. huhtikuuta.

– Aloitteestani hyvinvointialuejohtajat pyysivät KHO:a kiirehtimään asian käsittelyä, jotta ratkaisu saataisiin ennen kuin uusi valtuusto tekee nimeämiset. Hienoa, että ratkaisu saatiin nyt. Olen aiemmissa viroissani tottunut siihen, että henkilöstöä on hallituksessa enkä pidä sitä kovin kummallisena asiana. Rajojen etsiminen tässä tullee valtakunnallisesti jatkumaan. Olisi hyvä, että lainsäätäjä selkiyttäisi tilanteen nyt kun KHO on ratkaisut sen, että laki ja valtiovarainministeriön suositus ovat ristiriidassa keskenään, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

– Päätös oli merkittävä ja ohjaa toimielinten luottamushenkilövalintoja tulevaisuudessa, toteaa konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola.

Ennakkopäätös – mutta ei yksiselitteinen

KHO:n päätös on tervetullut ohjaus epäselvään oikeustilaan ja olemassa oleviin käytäntöihin. Hyvinvointialueesta annetun lain 78 §:n 1 momentissa on suoraan todettu, ettei välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ole kelpoinen aluehallitukseen. Tähän asti lakia on sanamuodon ja valtionvarainministeriön 23.11.2022 tulleen ohjauskirjeen mukaisesti tulkittu niin, etteivät hyvinvointialueen työntekijät ole vaalikelpoisia aluehallitukseen.
 
Konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtajan mukaan KHO:n tulkinta ei täysin poista epäselvyyttä.
 
–  KHO ratkaisun perusteella vaalikelpoisuuden rajoituksia on tulkittava suppeasti. Samalla KHO kuitenkin huomautti, että aluehallituksen jäsenen vaalikelpoisuus edellyttää tapauskohtaista arviointia. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön työtehtävät ja hänen tosiasiallinen organisatorinen asemansa sekä niiden läheisyys aluehallituksen toimintaan ja siellä käsiteltäviin asioihin, toteaa Savola. 
 
–  Käytännössä tämä jättää epäselväksi, millaiset työtehtävät ja millainen organisatorinen asema muodostavat kelpoisuusongelman suhteessa aluehallituksen toimintaan. Rajankäynti tältä osin vaatii jatkossakin tarkkaa harkintaa. KHO:n tulkinta kuitenkin selkeästi supistaa rajoituksen koskemaan vain tietyssä asemassa ja tehtävissä olevia henkilöitä, eikä koko henkilöstöä sellaisenaan, sanoo Savola.
 
Vaikka KHO:n tuore päätös ohjaa tulevaa toimintaa, säilyy vastuu vaalikelpoisuuden tulkinnasta yhä hyvinvointialueilla. Oma Häme tekee jatkossa tulkintaa kelpoisuudesta hallintosäännön, työntekijän tehtävien ja aseman ja nyt annetun ennakkopäätöksen perusteella.
 
Vaalikelpoisuutta koskevalla sääntelyllä on keskeinen merkitys hyvinvointialueiden itsehallinnolle ja sen kansanvaltaiselle perustalle ja demokratialle. Sääntely vaikuttaa myös hyvinvointialueen asukkaiden osallistumisoikeuksiin.  
 
–  Vaalikelpoisuuden rajoittamista koskevan sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että itsehallintoelimet toimivat asianmukaisesti ja puolueettomasti. Tästä on hyvä käydä keskustelua myös poliittisten ryhmien kesken uuden valtuustokauden kynnyksellä, muistuttaa Savola.

UUTINEN / 02.04.2025

Oma Hämeen lautakunnat ovat päättäneet vuoden 2025 järjestöavustuksista

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kolme lautakuntaa (elämänkaarilautakunta, turvallisuuslautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta) ovat päättäneet vuoden 2025 järjestöavustuksista maaliskuun kokouksissaan. 
 
Vuoden 2025 talousarviossa on varattu 330 000 euroa järjestöavustuksiin. Järjestöavustuksia haettiin yhteensä yli 800 000 euron edestä. Avustuksia myönnetään yleishyödylliseen toimintaan, joka tukee hyvinvointialueen strategiaa ja edistää kantahämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Avustusmuotoja ovat kumppanuus-, kerta- ja toiminta-avustus. Avustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä 51, joista 13 oli kumppanuusavustushakemusta ja 38 toiminta- ja kerta-avustushakemusta. 
 
Kaikkien avustusta saavien järjestöjen kanssa tehdään sopimus, joita valmistellaan parhaillaan. Sopimukset ja avustusten maksatukset pyritään toteuttamaan huhtikuun aikana. Avustuksen saaneista järjestöistä tiedotetaan vielä erikseen sopimusten allekirjoittamisen jälkeen. 

Lautakuntien pöytäkirjat liitteineen löytyvät Oma Hämeen asiakirjahallintajärjestelmästä

Lue lisää järjestöavustuksista

UUTINEN / 02.04.2025

Sijaishuollon kilpailutus käynnistyy markkinavuoropuhelulla

Oma Häme käynnistää yhteistyössä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa kilpailutuksen, jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden ympärivuorokautisia palveluja. 

Yhteinen hankinta kattaa laitosmuotoisen perhekuntoutuksen, ensikotipalvelut sekä lastensuojelun laitospalvelut eri vaativuustasoilla. Yksityisen toimeksiantosuhteisen perhehoidon osalta Oma Häme ei ole mukana kilpailutuksessa, sillä hyvinvointialueen oma perhehoitoyksikkö Kanerva pystyy vastaamaan palvelutarpeeseen nykyresurssein. Aluehallitus päätti kilpailutuksen käynnistämisestä 17. maaliskuuta.

Kilpailutuksella hyvinvointialueet pyrkivät yhdessä yhdenmukaistamaan palveluntuottajien vaatimuksia, parantamaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vähentämään suorahankintoja. Samalla vahvistetaan lasten ja perheiden yhdenvertaista asemaa koko Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Kanta-Hämeen osalta sijaishuollon palveluiden hankinnan kokonaisarvo neljäksi vuodeksi on noin 100 miljoonaa euroa.

Ennen varsinaista kilpailutusta Oma Häme käy markkinavuoropuhelua kiinnostuneiden palveluntuottajien ja muiden tahojen kanssa. Markkinavuoropuhelu järjestetään perjantaina 11. huhtikuuta Teamsin välityksellä. Tilaisuudet on jaettu kolmeen osioon palvelukokonaisuuden mukaisesti:

•    klo 9–10 käsitellään perhekuntoutusta ja ensikotipalveluja,
•    klo 10–11 laitos- ja perhekotipalveluja,
•    klo 11–12 toimeksiantosuhteista perhehoitoa.

Tilaisuuksissa esitellään hyvinvointialueiden suunnitelmia ja käydään vuoropuhelua palvelujen kehittämistarpeista. Keskusteluista saatavaa palautetta hyödynnetään varsinaisen tarjouspyynnön valmistelussa. Markkinavuoropuhelu toimii lähtölaukauksena hankintaprosessille, mutta siihen osallistuminen ei sido toimijoita kilpailutukseen.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen on avoinna torstaihin 10.4. klo 12 asti.

Ilmoittaudu sähköisesti täällä. 

Uusien sopimusten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa. Dynaamisen hankintamenettelyn ansiosta palveluntuottajia voidaan hyväksyä rekisteriin joustavasti koko sopimuskauden ajan. Palvelua hankitaan asiakaskohtaisesti kulloisenkin tarpeen mukaan, eikä hankinnalla sitouduta tiettyihin hankintamääriin.

UUTINEN / 02.04.2025

Verkkosivujemme hakutoiminto on uudistunut

Verkkosivuillamme on otettu tänään 2.4. käyttöön uusi Cludo-hakutoiminto.  

Tekoälyavusteinen hakutoiminto tunnistaa esimerkiksi synonyymejä ja kirjoitusvirheitä. Tämä helpottaa käyttäjien tiedonhakua.

Ensimmäisen kahden viikon aikana keräämme hakutoiminnoista käyttäjädataa, jonka pohjalta haun kehittämistyö käynnistyy. Tavoitteena on parantaa hakutoimintoa jatkuvasti ja tarjota käyttäjille entistä parempia hakutuloksia.

Myös yhteystietojen löytyminen verkkosivuilla paranee

Tänään 2.4. on julkaistu myös uusi visuaalinen tapa esittää palveluiden yhteystietoja verkkosivuilla. Uusi esitysmalli esittää tiedot selkeästi ja visuaalisesti houkuttelevalla tavalla, mikä parantaa käyttäjäkokemusta ja helpottaa tarvittavan tiedon löytämistä.   

Vanha esitysmalli

Uusi esitysmalli

Haluatko jättää palautetta verkkosivuistamme? Voit tehdä sen täällä

UUTINEN / 01.04.2025

Lakimuutos koskien ajokorttien lääkärinlausuntoja 1.4.2025 alkaen

1.4.2025 voimaan tuleva lakimuutos muuttaa ajokorttia varten tarvittavien lääkärinlausuntojen antamista. Jatkossa nämä lausunnot hankitaan yksityisiltä terveyspalveluiden tarjoajilta. Hyvinvointialueilla enää ole velvollisuutta tarjota perusterveydenhuollon kautta lääkärinlausuntoja ajokorttia varten asukkailleen tai terveyskeskuksen potilaille.
Ennen 1.4. 2025 varattuja aikoja ei kuitenkaan peruta.
 
Ajoterveyttä arvioidaan kuitenkin edelleen entiseen tapaan kaikissa potilaskontakteissa. Mikäli havaitaan, että ajoterveyden vaatimukset ovat heikentyneet, on lääkärillä velvollisuus ottaa asia puheeksi ja joissakin tapauksissa myös ilmoitusvelvollisuus poliisille.
 
Hyvinvointialue vastaa edelleen perusterveydenhuollossa tiettyjen opetuksen tai koulutuksen edellyttämien ajokorttilausuntojen antamisesta. Tämä koskee esimerkiksi ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa olevia oppilaita ja opiskelijoita, joiden koulutus edellyttää linja-auton tai kuorma-auton ajokorttia.
 
Lakimuutoksen tavoitteena on selkeyttää palveluiden järjestämistä ja keskittää lausuntokäytännöt tarkoituksenmukaisesti.

Lue lisää: Ajokorttilausunto on jatkossa pääsääntöisesti hankittava yksityiseltä palveluntarjoajalta - Valtioneuvosto 

ARTIKKELI / 01.04.2025

Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja

No niin, nyt yksi hyvonvointialueiden rahoituslain kukkanen on vuorostaan puhjennut kukkaan.  Hyvinvointialueiden rahoitus kasvoi vuodelle 2025 noin 2,2 miljardia euroa. Tänä vuonna hyvinvointialueiden rahoitusta on korjattu ensimmäisen kerran jälkikäteistarkistuksella. Se on noin 1,41 miljardia euroa eli palvelutarpeen ja hyvinvointialue-indeksin vaikutus rahoitukseen kasvuun oli noin 800 miljoonaa euroa.

Jälkikäteistarkistuksen arvo perustuu kaikkien hyvinvointialueiden yhteen laskettuun alijäämään vuodelta 2023. Jälkikäteistarkistuksen tavoitteena on korjata valtakunnallisesti hyvinvointialueiden rahoitusta vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen todellisia kustannuksia. Tarkistus on erä, joka myös otetaan alueilta pois, kun valtakunnallinen alijäämä pienentyy.  

Rahoituksen tarkistus on valtakunnallisesti hyvä asia. Mutta, kun sukeltaa pinnan alle ja katsoo, miten se on kohdistunut eri alueille, saattaa kahvi mennä väärään kurkkuun. Jälkikäteistarkistus kohdennetaan alueille rahoituksen suhteessa – eli jos alueen osuus rahoituksesta on yksi prosentti, niin jälkikäteistarkistuksena lisätyn rahoituksen osuus on 14,1 miljoonaa euroa vuonna 2025. Epäilen, että tämä ei vielä laita herätyskelloja soimaan.

Jälkikäteistarkistuksena myönnetyn rahoituksen määrä on syntynyt alueiden yhteenlasketuista alijäämistä. Alijäämät alueilla ovat jakautuneet täysin eri tavalla kuin alueiden osuus kokonaisrahoituksesta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen jälkikäteistarkistuksena lisätty rahoitusosuus on noin 43,8 miljoonaa vuodelle 2025. Se perustuu rahoitusosuuteen, joka on 3,1 prosenttia eli 3,1 x 1,41 miljardia = 43,8 miljoonaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 alijäämä oli 59,4 miljoonaa euroa. Tuo noin 15,6 miljoonan erotus (59,4 me – 43,8 me) on järjestelmässä siirtynyt toiselle alueelle. Isoimmat erotukset ovat Keski-Suomessa, Lapissa ja Vantaa-Keravalla. 

Lisärahoitusta ylijäämästä huolimatta?

Jälkikäteistarkistus on myös nostanut tiettyjen alueiden rahoitusta enemmän kuin vuoden 2023 alijäämä on ollut. On myös yksi alue, jossa vuonna 2023 on tehty ylijäämää. Käytetään tästä paikasta nimeä Onnela.

Onnelassa sosiaali – ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi teki vuonna 2023 ylijäämää noin 28 miljoonaa euroa ja kyseisen vuoden osalta jälkikäteistarkistuksena kohdistui heille 150 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2025. Eli muiden alueiden syntyneestä alijäämästä siirrettiin Onnelalle kyseinen summa. Yhteisvaikutus Onnelan talouteen oli siis +178 miljoonaa euroa ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouteen - 15,6 miljoonaa euroa. On myös muita alueita, jotka hyötyvät jälkikäteistarkistuksesta. Korostan, että syy ei ole Onnelan tai muiden alueiden, vaan rahoitusjärjestelmän. 

On suhteellisen helppo ymmärtää lain laatijoita, miksi lakiin on kirjoitettu jälkikäteistarkistuselementti nykyiseen muotoon. Sen tarkoituksena on ollut varmistaa, että rahoituksen taso vastaa valtakunnallisesti todellisia kustannuksia. Tarkistus voisi toimia kohtuullisesti tilanteessa, jossa alijäämät tai ylijäämät olisivat olleet pieniä. Sitä ei ole laadittu tilanteeseen, jossa alueiden alijäämät nousivat erittäin korkeiksi vuonna 2023.

Rahoitusjärjestelmään liittyvät ongelmat olivat kuitenkin helposti nähtävissä jo syksyllä 2023, kun alueiden tilinpäätösennusteet alkoivat tarkentua. Yksittäisen virkamiehen näkökulmasta on suhteellisen vaikea ymmärtää, miksi ilmiselvää ongelmaa ei lähdetty jo silloin korjaamaan. Nyt sen on annettu uida osaksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää, missä se aiheuttaa entistäkin vaikeampia taloustilanteita alueille. 

Pahempaa vielä edessä?

Nyt kun odotetaan vielä vuosi tai kaksi niin, ollaan tilanteessa, jossa hyötyjien ja häviäjien erot vain kasvavat ja tilanteen korjaaminen on aina vain vaikeampaa. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun eriarvoistuminen on siinä pisteessä, että valtakunnallisesti hyvinvointialueiden tulos on kääntynyt positiiviseksi, jolloin jälkikäteistarkistus lähtee leikkaamaan kaikkien alueiden rahoitusta rahoitusosuuksien suhteessa.

Jälkikäteistarkistus siis leikkaa alueiden rahoituksen tasoa, vaikka alueella olisikin vielä alijäämää taseessa. Tämä on nähtävissä jo nyt, kun tarkastellaan rahoituksen painelaskelmaa vuosien 2026–2028 osalta. Alueiden rahoituksen kasvu putoaa lähes nollaan ja joillain alueilla kehitys on jopa negatiivinen. 

Näin lopuksi ilmainen vinkki: säästöjä voi saada aikaiseksi myös korjaamalla rahoitusjärjestelmää.

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

UUTINEN / 01.04.2025

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätöstä. Oma Hämeen tilinpäätös vuodelle 2024 osoittaa, että hyvinvointialue on saanut käännettyä talouskehityksensä kohti parempaa haasteellisista olosuhteista ja valtion rahoitusjärjestelmän ongelmista huolimatta.

Alijäämä vuoden 2024 tilinpäätöksessä on 47,1 miljoonaa euroa, mikä on 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuun tilinpäätösennusteessa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat muun muassa tietyt kertaluontoiset erät, luottotappioiden pienentyminen sekä kunnilta saadut vuokrapalautukset. Aluehallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmisteluun ja esittää aluevaltuustolle, että tilikauden tulos siirretään taseen edellisten tilikausien alijäämätilille. Aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan toukokuun lopulla. 

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien 1 ja 2 tilanteen ja toimittaa ne tiedoksi aluevaltuustolle.

Vuonna 2024 ei toteutunut yhtään hyvinvointialuetasoista riskiä

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös Oma Hämeen riskienhallintasuunnitelmaa vuodelle 2025. Hyvinvointialueen kuuluu laatia johtamisen riskienhallintasuunnitelma tilikausittain. Riskienhallintasuunnitelmassa kuvataan riskienhallinnan organisointi, prosessit sekä keskeiset kehittämistarpeet. Tämän vuoden keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät siihen, että riskienhallinnan käytänteet tulevat osaksi hyvinvointialueen arkista toimintaa. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi riskienhallintasuunnitelman lisäksi myös vuoden 2024 riskiraportin sekä riskienhallinnan toimintakertomuksen. Vuoden 2024 keskeisimmät riskit ovat liittyneet kustannusten nousuun, valtion taloudelliseen tilanteeseen, lakisääteisten velvoitteiden muutosten ja hyvinvointialueelle asetettujen säästötavoitteiden ristiriitaiseen ohjausvaikutukseen sekä organisaation muutosjohtamiseen ja resilienssiin. Pääosa hyvinvointialuetasoisista riskeistä ovat pysyviä riskejä, joiden toteutumistodennäköisyys vaihtelee tilikausittain. Tilikaudella 2024 ei toteutunut yhtään hyvinvointialuetasoista riskiä. 

Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 14. huhtikuuta.

Aluehallituksen 31.3.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 31.03.2025

Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa siirtyy Forssasta ja Riihimäeltä Hämeenlinnaan 1.4.

Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan tulee muutoksia 1. huhtikuuta alkaen. Forssan ja Riihimäen palvelukeskuksista siirtyy vastaanottoja ja polikliinista kirurgiaa Kanta-Hämeen keskussairaalaan.

Asiakkaille on kerrottu muutoksesta ajanvarausten yhteydessä. Myös tulevista vastaanottoajoista ilmoitettaessa toimipaikan muutos kerrotaan selkeästi. 
 
Muutokset 1.4.2025 alkaen
Forssasta keskussairaalaan siirtyy seuraavien erikoisalojen vastaanotot/polikliininen kirurgia:  kirurgia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, naistentaudit
 
Riihimäeltä keskussairaalaan siirtyy seuraavien erikoisalojen vastaanotot/polikliininen kirurgia: kirurgia, naistentaudit, raskauden aikaiset ultraääniseulonnat.
 
Toiminnan muutosten myötä siirtyvien poliklinikoiden puhelut käännetään Hämeenlinnan toimipisteisiin.
 
Forssan ja Riihimäen palvelukeskuksiin jää edelleen erikoissairaanhoidon palveluja, joita kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. 

Tärkeää tietoa Kanta-Hämeen keskussairaalasta

UUTINEN / 31.03.2025

Forssan seudun apuvälineyksikön aukioloajat muuttuvat 7.4. alkaen

Uudet aukioloajat 7.4. alkaen ovat ma klo 9–12, ti–ke klo 12–15 ja to klo 9–12. Muina aikoina yksikkö on avoinna ajanvarauksella.
 
"Apuvälineiden tarve on viime vuosina lisääntynyt väestön ikääntymisen vuoksi. Uusilla aukioloajoilla on tarkoitus varmistaa hyvän ja tarpeen mukaisen asiakaspalvelun varmistaminen ", kuntoutuksen tulosaluejohtaja Virpi Kröger kertoo. 
 
Apuvälineyksikön työntekijöiden työhön liittyy lainaamon asiakastyön lisäksi kotikäyntejä, apuvälineiden tilausta, varastointia, korjausta ja puhdistusta sekä uuden apuvälineen valmistelua asiakkaiden käyttöön.

Lue lisää apuvälinepalveluistamme
 

UUTINEN / 28.03.2025

Oma Häme kehittää ikäihmisten palveluita: uusi arviointi- ja kuntoutusyksikkö avataan Riihimäelle

Muutoksen tavoitteena on tehostaa toimintaa, jotta asiakkaat saisivat oikeanlaista palvelua, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Aluevaltuusto päätti joulukuussa kahden yksikön muutoksista vuodelle 2025.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue avaa 7. huhtikuuta Riihimäelle ensimmäisen ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikön, kun yksi Riihimäen terveyskeskussairaalan osastoista muutetaan uudenlaiseksi palveluyksiköksi. Aluevaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen joulukuussa 2024. Muutoksen tavoitteena on tarjota asiakkaille heidän tarpeisiinsa paremmin soveltuvia palveluita; samalla tehostetaan myös toimintaa ja saadaan aikaan säästöjä kustannuksissa.  

Uuden yksikön tavoitteena on, että asiakkaalle tarjotaan oikeaa palvelua oikeaan aikaan, jolloin vältytään siltä, että ympärivuorokautiseen palveluasumiseen jonotetaan terveyskeskussairaalan osastoilla. Kun asiakkaan sairaanhoidon tarve päättyy, asiakas siirtyy palvelutarpeen mukaisesti arviointiyksikköön, jossa tarjotaan kuntoutusta ja asiakkaan palvelutarvetta voidaan arvioida yksilöllisesti. 

Muutos vähentää jonottajien määrää terveyskeskussairaaloiden osastoilla ja vapauttaa sairaalapaikkoja niitä tarvitseville. Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen lyhyt- ja pitkäaikaispaikoille on koko hyvinvointialueen ajan ollut jonottajia terveyskeskussairaaloiden ja erikoissairaanhoidon osastoilla; vuoden 2024 aikana terveyskeskussairaaloiden osastoilla on jatkuvasti ollut keskimäärin 45 jonottajaa.  

– Tämän muutoksen tavoitteena on, että ikäihmiset saavat arviointi- ja kuntoutuspalveluita aiempaa nopeammin ja oikea-aikaisesti. Ikäihmisten ei tarvitse tarpeettomasti enää jonottaa tarvitsemaansa palvelua sairaaloiden osastolla, sanoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen. 

Tavoitteena aktivoida asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja  

Lyhytaikaisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tavoitteena on aktivoida ja parantaa asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, jotta heidät voidaan ohjata oikeaan palvelumuotoon, kuten kotihoitoon tai muuhun palveluun. Toiminta on sosiaalihuollon palvelua ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. 

Arviointi- ja kuntoutusyksikkö sijaitsee jatkossa Riihimäen sairaalassa, 3. kerroksessa. Yksikössä on 26–28 asiakaspaikkaa. Henkilöstöön kuuluu lähijohtaja, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Vastaava yksikkö Forssassa aloittaa toimintansa 1.9.2025 Forssan sairaalan osaamiskeskuksessa. Sinne asiakaspaikkoja tulee 22.  

Oma Hämeen aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa 2024 esityksen uusista rakenteellisista muutoksista jo aiemmin päätettyjen palveluverkkouudistusten lisäksi, jonka jälkeen toiminnan muutossuunnittelu aloitettiin.  

UUTINEN / 28.03.2025

Kanta-Hämeen rokotukset eivät kirjaudu oikein – THL:n tilasto MRP-rokotteen kattavuudesta ei vastaa todellisuutta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi keskiviikkona 27.3. valtakunnalliset tiedot lasten rokotuskattavuudesta Suomessa. Tiedotteessa THL nostaa esiin tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotusten (MPR) vähenemisen Kanta-Hämeessä.

THL:n tiedote: Lasten rokotuskattavuus on Suomessa korkea, mutta tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen kattavuudessa laskua

THL:n mukaan MPR-rokotteen kattavuus olisi laskenut jyrkimmin Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. THL:n tilastossa kattavuuksia tarkasteltiin vuosina 2017 ja 2022 syntyneiden lasten osalta.

Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa rokotekattavuuden laskua ei tunnisteta. Lisäksi on havaittu, etteivät rokotetiedot kirjaudu Kanta-Hämeestä THL:n tilastoraporttiin oikein. 

– Kyse on kirjaus- ja tilastointiongelmista, ei MRP-rokotteen ottamisen vähentymisestä. Meillä ei ole neuvoloissa havaintoja siitä, että MRP-rokotteen ottaminen olisi vähentynyt alueellamme, painottaa perhekeskuspalveluiden palvelupäällikkö Heli Haapala.

Oma Hämeessä on selvitetty syytä tilastointiongelmaan erilaisin pistokokein ja tarkastelemalla asiakkaiden tietoja suoraan Lifecare-potilastietojärjestelmästä. Tällöin on havaittu, että joissain tapauksissa potilastietojärjestelmään kirjatut rokotustiedot eivät ole siirtyneet raportointijärjestelmän mukana THL:lle. Samaan aikaan kuitenkin osa potilastiedoista on siirtynyt THL:lle asti.

– Asia on tällä hetkellä Tietoevryllä selvityksessä. Mutta on selvää, etteivät 27. maaliskuuta julkaistut rokotustiedot pidä paikkaansa Kanta-Hämeen osalta, toteaa Haapala. 

Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi

Oma Hämeen tietojohtamisen asiantuntijat ovat tutkineet THL:n rokotuskattavuusraportin ja hyvinvointialueen oman tietoaltaan eroja. Asiantuntijoiden mukaan tietoja ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska tietojen poimintaehdot ovat erilaisia. Esimerkiksi THL:n tilastoissa voi olla lapsia, jotka ovat saaneet MPR-rokotteen muualla ja muuttaneet sitten Kanta-Hämeen alueelle. 

Lisäksi on havaittu, että THL:n ja Oma Hämeen tiedot eroavat esimerkiksi vuonna 2022 syntyneiden lapsien määrässä. Syntyneiden määrää käytetään kattavuuden laskennassa.

THL:n tuoreen tilaston mukaan valtakunnallisesti vain noin 91 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen (MPR) toisen annoksen. Rokote annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa kuusivuotiaille. Kaksi MPR-rokoteannosta saaneita tulisi olla yli 95 prosenttia väestöstä, jotta tuhkarokon tartuntaketjut katkeaisivat ja syntyisi laumasuoja tautia vastaan.

Tuhkarokko on koko kehon tulehdustila eli yleisinfektio, jolla on vaikeita jälkitauteja. Se voi olla vakava sairaus iästä riippumatta kenelle tahansa, jolla ei ole sairastetun taudin tai rokotusten antamaa suojaa.

–  Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Mitä herkemmin tauti tarttuu, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu. Jopa yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

UUTINEN / 27.03.2025

Ilveskodissa alkaa laaja remontti – tilat uudistetaan ikäihmisten ja vammaispalveluiden käyttöön

Hämeenlinnassa toimiva ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluasumisen yksikkö Ilveskoti remontoidaan vuoden 2025 aikana. Jatkossa Ilveskodissa toimii sekä ikäihmisten palveluita että vammaispalveluita.  

Ilveskodissa tehdään kevään ja kesän aikana laajasti saneeraustöitä, joissa tarkoituksena on muun muassa uusia käyttöikänsä päähän tulleet vesiputket sekä toteuttaa tilamuutoksia vammaispalveluiden toimintaa varten. 

Saneeraustyöt toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe alkaa huhtikuussa ikäihmisten palveluiden tiloista. Tiloihin tehdään kolmen kuukauden aikana putkisaneeraustöitä. Samalla remontoidaan myös kellarikerros ja yhteiset sauna- ja pesutilat uusitaan.  

Ennen remontin alkua kaikki nykyiset asukkaat siirretään viereiseen B-siipeen. Työt kestävät noin kolme kuukautta. Asukkaat voivat ottaa henkilökohtaisia tavaroitaan mukaan, mutta esimerkiksi huonekalut pystytään suojaamaan remontin ajaksi. Asukkaita on tiedotettu asiasta ja muutoksista on kerrottu ja keskusteltu myös omaisten illassa torstaina 27. maaliskuuta. Asukkaat pääsevät muuttamaan takaisin remontoituun A-siipeen heinäkuussa, kun saneeraustöissä pidetään kahden viikon tauko.  

– Tällä remontilla ei ole vaikutusta ikäihmisten palveluihin tai asiakaspaikkamääriin. Remontin ensimmäisessä vaiheessa asukkaat muutetaan väliaikaisiin tiloihin Ilveskodin sisällä. Näistä muutoksista on kerrottu yksityiskohtaisesti ja tarkasti omaisten illassa, kertoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen. 

Remontin toinen vaihe alkaa kesällä 

Remontin toisessa vaiheessa Ilveskodissa uudistetaan tiloja vammaispalveluiden käyttöön. Ensimmäiseen kerrokseen tulee tilat kuudelle asukkaalle tilapäiseen tai pysyvämpään asumiseen ja 2. kerrokseen 12 asukkaalle pysyvämpään asumiseen. Samalla 1. kerrokseen rakennetaan aistihuone asukkaille. Aistihuone on tila, jossa voidaan heijastaa liikkuvaa kuvaa seinä- ja lattiapinnoille. Tilassa asukkaat voivat rauhoittua ja rentoutua ja tehdä fyysisiä harjoitteita pelillistämisen keinoin. Aistihuoneen ja liikkuvan kuvan ja äänimaiseman avulla asukkaat voidaan viedä esimerkiksi huvipuistoon tai metsäretkelle. 

Remontin toinen vaihe valmistuu arviolta lokakuussa. Urakoitsijana remontissa on Rakennustoimisto Taitoneliö, joka valittiin Oma Hämeen kilpailutuksen myötä. Asiasta on viranhaltijapäätös. 

Remontin aikana Ilveskotiin ja sen ympäristöön voi aiheutua melu- tai liikennehaittaa. Esimerkiksi viemäreiden pinnoitustyöt aiheuttavat satunnaisia porausääniä. Myös lyhyitä sähkö- tai vesikatkoja voi olla, mutta niistä tiedotetaan aina etukäteen asukkaita. Remontin aikana myös keittiö on noin viikon ajan pois käytöstä, jolloin ruuat hankitaan ateriapalvelujen kautta. Asukkaat pidetään mahdollisista muutoksista ja haitoista ajan tasalla. 

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville.   

UUTINEN / 27.03.2025

Itseilmoittautuminen laajenee Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa otetaan tänään torstaina 27.3.2025 käyttöön itseilmoittautumisen laajennus, jossa yhdeksän uutta poliklinikkaa siirtyy automaattipohjaiseen itseilmoittautumiseen. Uuden käytännön myötä suurin osa sairaalan poliklinikoista hyödyntää nyt sähköistä ilmoittautumista.

– Kyseessä on merkittävä toiminnanmuutos, joka vie meitä eteenpäin kohti tulevan Assi-sairaalan toimintamalleja. Samalla kehitämme asiakaskokemusta ja sujuvoitamme hoitoprosesseja jo nyt, sanoo projektikoordinaattori Juha Kekäläinen, joka toimii tässä käyttöönotossa tilaajan vastaavana projektipäällikkönä.

Järjestelmä mahdollistaa asiakkaalle itsenäisen ilmoittautumisen hänen saapuessa vastaanotolle. Samalla käyttöön on otettu infonäyttöjä, joiden avulla asiakkaan on helpompi löytää oikea odotusaula ja vastaanottava huone. – Asiakkaalle tämä tuo joustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on sujuvoittaa hoitoon pääsyä, vähentää odotusaikoja ja helpottaa liikkumista etenkin silloin, kun vastaanottokäynti sisältää useita ajanvarauksia, Kekäläinen kertoo.

Uusi käytäntö on otettu käyttöön muun muassa seuraavilla yksiköillä:
Sydänsairaala, neurologian poliklinikka, silmäpoliklinikka, keuhkopoliklinikka, sisätautien poliklinikka, lasten ja nuorten poliklinikat, dialyysi, munuaispoliklinikka ja infektiopoliklinikka. Fysiatria, palliatiivinen yksikkö ja päiväsairaala liittyvät mukaan huhtikuun aikana.

Itseilmoittautumisen laajentaminen tukee valmistautumista vuoden 2026 aikana tapahtuvaan muuttoon Ahveniston Assi-sairaalaan, jossa ilmoittautuminen tullaan toteuttamaan entistä kehittyneemmässä muodossa. – Assissa hyödynnämme vieläkin pidemmälle vietyä mallia, jossa korostuvat opastusratkaisut ja asiakaslähtöisyys. Nyt toteutettava muutos antaa meille arvokasta kokemusta tulevaa varten, Kekäläinen sanoo.

UUTINEN / 27.03.2025

Henkilöstön saatavuus on merkittävästi parantunut Oma Hämeessä – alijäämä jäi tilinpäätöksessä odotettua pienemmäksi

Henkilöstön saatavuus on parantunut Oma Hämeessä hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen ja erityisesti viime vuoden aikana. Etenkin asiakas- ja potilastyöhön on saatu lisää henkilöstöä tavoitteiden mukaisesti. Henkilötyövuodet ovat kasvaneet hoitohenkilöstössä (3%) ja lääkäreissä (3 %). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä on kahden prosentin kasvu. 

Sen sijaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstössä henkilötyövuosien määrä on vähentynyt kuusi prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Oma Hämeen koko henkilöstön määrä vuoden 2024 lopussa oli 7 138 henkilöä. 

– Hakijoiden määrä muun muassa sairaanhoitajan tehtäviin on kasvanut 100 prosenttia ja lähihoitajan tehtäviin 50 prosenttia avoinna olevaa tehtävää kohden. Tällä hetkellä muun muassa sosiaalityöntekijöiden virat ovat 98 prosenttisesti täytettynä. Esimerkiksi lastensuojelussa, jossa on pitkään kärsitty työvoimapulasta, sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät on saatu mitoituksen mukaiselle tasolle. Tässä oli kuntien aikana ollut pitkään haasteita, toteaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

– Toki työmarkkinatilannekin on muuttunut, mutta samanaikaisesti lukuisat hyvinvointialueen toimenpiteet sekä veto- ja pitovoiman eteen tehty työ näyttävät tuottavan tulosta, iloitsee Bjerregård Madsen.

Vuokratyövoiman käyttöä on Oma Hämeessä vähennetty vahvistamalla hyvinvointialueen omaa vakituista varahenkilöstöä. Myös lääkäripalveluiden ostopalveluja on saatu vähennettyä rekrytoimalla omaa henkilöstöä.

Oma Häme satsaa henkilöstön työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitoon ja valmentavaan henkilöstöjohtamiseen. Näillä panostuksilla pyritään hyvän henkilöstökokemuksen lisäksi vähentämään sairauspoissaoloja. Henkilöstön pysyvyys ja hyvinvointi on tärkeää myös hyvinvointialueen tuottavuuden näkökulmasta. Henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin panostetaan tulevinakin vuosina.

Talous on hyvällä uralla 

Oma Hämeen tilinpäätös vuodelle 2024 osoittaa, että hyvinvointialue on saanut käännettyä talouskehityksensä kohti parempaa haasteellisista olosuhteista ja valtion rahoitusjärjestelmän ongelmista huolimatta.

Alijäämä vuoden 2024 tilinpäätöksessä on 47,1 miljoonaa euroa, mikä on 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuun tilinpäätösennusteessa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat muun muassa tietyt kertaluontoiset erät, luottotappioiden pienentyminen sekä kunnilta saadut vuokrapalautukset. Aluehallitus käsittelee tilinpäätöstä 31. maaliskuuta ja aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan toukokuun lopulla.

Vuoden 2024 tilinpäätöksen tulos on 19,5 miljoonaa euroa parempi kuin talousarvioon laskettu, 66,6 miljoonan euron alijäämä. 

– Vuotta 2024 leimasi talouden rakenteiden korjaus. Nöyrä kiitos hurjassa muutosvauhdissa olleelle ammattitaitoiselle henkilöstölle, joka on myös joustanut sekä poikkeuksellista päätöksentekokykyä osoittaneelle aluevaltuustolle. Oma Hämeen talous on nyt oikeansuuntaisella uralla, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Tasapainottamistoimet purevat

Vielä kesällä vuoden 2024 alijäämän arvioitiin nousevan yli 80 miljoonaan euroon. Alijäämän muutos osoittaa, että Oma Hämeen tekemät talouden tasapainottamisohjelmat ja erityisesti niihin kesäkuussa ja syyskuussa tehdyt tehostamistoimenpiteet ovat kantaneet hedelmää. 

Oma Hämeen toimintakatteen kasvu jäi vuonna 2024 historiallisen alhaiseksi. Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt merkittävästi, samoin ulkoiset ostot. 

– Menojen hallinnan näkökulmasta tilikautta voi pitää onnistuneena. Työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli 4,15 prosenttia, mutta hyvinvointialueen toimintakatteen kasvu vain reilut yksi prosenttia. Terveydenhuollon toimialan toimintakate pieneni peräti 2,9 prosenttia, jota voi historiallisessa tarkastelussa pitää harvinaisena tapahtumana, kertoo talousjohtaja Sampo Salo.

Terveydenhuollossa talouden tasapainottamisohjelmien tavoitteet eivät ole kaikin osin toteutuneet, mutta suunta on ollut hyvä. Lääkekuluja ja ostopalveluja on pystytty karsimaan. Loppuvuodesta lisäksi rekrytointeja, ostoja ja hankintoja tarkasteltiin kriittisesti.

– Kiitos hyvästä taloudellisesta tuloksesta kuuluu koko terveydenhuollon toimialalle, henkilökunnalle ja johdolle kaikilla tasoilla. Taloustavoitteisiin pääseminen näytti vaikealta syksyyn saakka. Talouden tasapainottamistoimet alkoivat vaikuttamaan loppuvuonna ja kertaluonteiset tuloerät käänsivät toimintakatetta pienemmäksi, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Hoitoon pääsyn turvaaminen, hoidon jatkuvuuden kehittäminen ja palveluiden oikea kohdentaminen olivat terveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita vuonna 2024 ja ovat niitä edelleen. 

Menokehitys hallinnossa ja ikäihmisten toimialoilla oli myös hyvin maltillinen. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialalla toimintakate kasvoi kuusi prosenttia lainsäädäntömuutosten vuoksi. Kuitenkin lastensuojelun ostojen vähentämisessä edistyttiin hyvin. Toimialan tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden tukeminen niin, että sijaishuoltoon sijoittaminen vähentyy alle kansallisen keskitason, missä onnistuttiin. Perhehoidon osuutta sijaishuollossa on saatu kasvatettua tukemalla perhehoitajia tehokkaammin.

Pelastustoimi puolestaan osoittautui Suomen kustannustehokkaimmaksi verrokkialueisiin verrattuna, vaikka ensihoidon valtakunnalliset palkkaratkaisut haastoivatkin talousarviota.

Alijäämien kattamisessa iso urakka

Vaikka viime vuoden alijäämä on odotettua pienempi, on hyvinvointialueen taloudellinen tilanne yhä haastava. Kahden ensimmäisen tilikauden jälkeen alijäämää on kertynyt yhteensä 106,6 miljoonaa euroa. Lain mukaan alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.

Alijäämien kattaminen edellyttää vakaata toimintaympäristöä sekä talousohjelmien toimeenpanon onnistumista. Kuluvaan vuoteen liittyy isona epävarmuustekijänä tulevat työehtosopimusneuvottelut, joiden vaikutuksia henkilöstömenoihin on vaikea arvioida etukäteen. 

Oma Häme sai vuonna 2024 valtionrahoitusta 737,4 miljoonaa euroa. Tänä ja ensi vuonna Kanta-Hämeen saama rahoitus nousee tarvekertoimien laskentapohjan korjauksen vuoksi.

Valtiovarainministeriö korjasi laskentapohjaa syksyllä 2024. Tarvekertoimet perustuvat tutkimustietoon, jossa on huomioitu muun muassa alueen väestön määrä, väestörakenne, sairastavuus, asumistiheys sekä koulutus- ja tulotaso. Tarveperustaisella rahoituksella pyritään turvaamaan kansalaisille yhdenvertaiset palvelut eri puolilla maata. 

UUTINEN / 26.03.2025

Oma Häme edistää ICF-mallin mukaista kirjaamista laajalla rintamalla

Oma Häme on hyvinvointialueiden edelläkävijä kansainvälisten ICF-kirjausten edistämisessä. Hyvinvointialueella kehitetään mobiilityökalua, joka helpottaa ICF-kirjaamisten tekemistä ja asiakastyötä. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tehty runsaasti kehitystyötä sen eteen, että kansainvälinen ICF-luokitus saataisiin laajasti soteammattilaisten käyttöön. ICF (ICF-luokitus - THL) on kansainvälinen luokitus, jolla avulla sotealan ammattilaiset voivat kuvata yhtenäisellä tavalla asiakkaan toimintakykyä, toimintarajoitteita ja terveyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa, että toimintakyvyn tarkasteluun ja tiedon kirjaamiseen käytettäisiin nimenomaan ICF-luokitusta. THL on julkaissut toimintakykytiedon kirjaamisen oppaan, jonka ohjeiden mukaan kirjaamista edistetään myös Oma Hämeessä. Kirjaamista tehdään, jotta toimintakykytieto olisi löydettävissä asiakas- ja potilasteksteistä. 

– Toimintakykytiedon yhtenäiselle mallille on kansainvälinen tarve. Yhteisellä toimintakyvyn tarkastelun mallilla voidaan parantaa ymmärrystä asiakkaan tilanteesta sekä tehostaa tiedonkulkua eri ammattilaisten välillä. ICF-malli auttaa muun muassa vähentämään tiedon hukkaamista, sillä toimintakykyä kuvataan yhteisillä rakenteilla, eikä asiakkaan tarvitse toistaa samoja asioita jokaisella käynnillä, kuvailee Oma Hämeen ICF-hankkeesta vastaava projektiasiantuntija Kaisu Nurmikolu.  

ICF-malli on käytössä laajasti eri organisaatioissa, kuten THL:ssä, Kelassa, erityisoppilaitoksissa ja työeläkelaitoksessa. ICF-malliin järjestetään Oma Hämeessä runsaasti koulutuksia ja työpajoja. 

– Nyt jo yli 300 ammattilaista on koulutettu ICF-malliin Tulsote- (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- ohjelma) ja RRP2-hankkeiden aikana ja työpajoja toimintakykytiedon arkityöhön kiinnittämiseksi järjestetään eri yksiköissä. Lisäksi ulkopuolista koulutusta ICF:n perusteista järjestetään eri ammattilaisille. Tämä osoittaa koulutusten laajuuden ja merkityksen ammattilaisten osaamisen kehittämisessä, Nurmikolu jatkaa. 

Työkalu avuksi ICF-kirjausten tekemiseen Oma Hämeessä

Oma Hämeen RRP2-hankkeessa on kulkenut rinnakkain kaksi projektia. Toisen tavoitteena on tuoda ICF:ää tutummaksi soteammattilaisille, kun taas toinen kehittää uudenlaista mobiilityökalua helpottamaan ammattilaisten työtä.  

Toimintakykymobiili on alun perin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella kehitetty kirjaamisen apuväline, jolla voidaan tuottaa ICF:n mukaista tietoa asiakkaiden toimintakyvystä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on jatkokehittänyt toimivaa työkalua omaan käyttöönsä sopivaksi.  

Työkalun tavoitteena on helpottaa soteammattilaisia ICF-mallin käyttöönotossa ja toimintakyvyn kirjausten tekemisessä. Toimintakykymobiili auttaa vahvistamaan soteammattilaisten yhtenäisiä kirjauksia sekä edistää tiedolla johtamista sosiaali- ja terveydenhuollossa.  

– ICF on iso kokonaisuus ja sen haltuunotto on haastavaa. Siksi haluamme tukea tätä haltuunottoa teknologian keinoin. Meillä on ollut mahdollisuus hyödyntää aikaisempaa, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen, jo tehtyä kehitystyötä. Siitä on kehitetty ja paranneltu Oma Hämeen tarpeita vastaava versio ammattilaisten käyttöön, kertoo hankkeen projektiasiantuntija Marjo Kollanen.  

Tällä hetkellä Oma Hämeessä uutta työkalua käyttää lähes 150 ammattilaista. Työkalu sisältää valmiit ICF-koodit, jotka helpottavat ammattilaisten työtä ja asiakkaan tilanteen seurantaa. Työkalun kehittäminen ja käyttöönotto etenee Oma Hämeessä vaiheittain.  

UUTINEN / 25.03.2025

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ottaa käyttöön Virtuaalikirjurin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tuo käyttöön Virtuaalikirjurin, innovatiivisen digitaalisen työkalun, joka vähentää terveydenhuollon ammattilaisten manuaalista kirjaamistyötä ja vapauttaa aikaa asiakaskohtaamisiin. Pilottivaihe alkaa Riihimäen terveyskeskuksen vastaanotolla huomenna keskiviikkona 26.3.2025.

Virtuaalikirjuri muuntaa ammattilaisen ja asiakkaan välisen keskustelun kirjalliseksi yhteenvedoksi, jonka ammattilainen voi tarkistaa ja muokata ennen sen siirtämistä potilastietojärjestelmään. Ratkaisu ei tallenna asiakkaan henkilö- tai sairaustietoja, vaan keskustelutallenne hävitetään välittömästi, kun tiedot on kirjattu järjestelmään.

–Virtuaalikirjuri on merkittävä askel kohti sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää terveydenhuoltoa. Se ei ainoastaan helpota ammattilaisten työtä, vaan myös lisää potilasturvallisuutta ja tehokkuutta, sanoo Teemu Oksanen, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietojohtamisen palvelupäällikkö.

Miksi Virtuaalikirjuri otetaan käyttöön?

Virtuaalikirjuri vähentää manuaalista kirjaamista, mikä nopeuttaa työskentelyä ja vapauttaa ammattilaisten aikaa asiakkaiden hoitoon. Sen tavoitteena on paitsi sujuvoittaa työprosesseja, myös parantaa potilasturvallisuutta ja dokumentoinnin tarkkuutta. Ohjelma kysyy palautetta jokaisesta tallenteesta, ja onnistumista arvioidaan muun muassa kontaktimäärien ja hoidettujen asioiden perusteella.

Pilotin tulosten perusteella arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa Virtuaalikirjurin käyttöä muihin yksiköihin sekä mahdollisesti myös terveydenhuollon ulkopuolisiin palveluihin, kuten sosiaalihuoltoon. Tällä hetkellä jatkotoimenpiteitä ei ole vielä lukittu, vaan niitä arvioidaan ensimmäisen pilotin tulosten perusteella.

–Haluamme varmistaa, että uusi teknologia todella palvelee ammattilaisia ja asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Pilotin aikana keräämme käyttäjäkokemuksia ja palautetta, joiden pohjalta päätämme mahdollisesta laajentamisesta, kertoo Anna-Mari Matilainen, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietojohtamisen asiantuntija.

UUTINEN / 25.03.2025

Fodbar Oy aloittaa 1.4. ateria-, siivous- ja laitoshuoltopalveluiden tuottajana

Useissa Oma Hämeen yksiköissä vaihtuu ateria-, siivous- ja laitoshuoltopalveluiden tuottaja tänä vuonna. Palveluntuottajaksi on kilpailutuksessa valittu Fodbar Oy, joka tulee tuottamaan palveluja Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Muutos toteutetaan vaiheittain tämän vuoden aikana. Ensimmäiset vaihdokset tapahtuvat 1. huhtikuuta. 

Muutos toteutetaan yhteistyössä nykyisten palveluntuottajien kanssa, joten palvelu yksiköissä jatkuu keskeytyksettä. Henkilöstö on mukana vaihdosten suunnittelussa. Asiakkaita infotaan yksiköissä vielä erikseen, kun muutos on ajankohtainen.

Aluehallitus päätti ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankinnasta Fodbarilta joulukuussa 2024. Hankintaan on jätetty kaksi oikaisuvaatimusta, joiden käsittely on kesken. Siksi Fodbar toimii toistaiseksi palveluntuottajana väliaikaisella sopimuksella, joka on solmittu maaliskuun alussa. 

Fodbar panostaa kotimaiseen ruokaan

Ateriapalveluiden hankinta Fodbarilta sisältää palveluasumisen ja sairaaloiden ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut. Hankintaan ei sisälly ikääntyneiden kotiin vietäviä aterioita. Laitoshuoltopalveluiden hankinta puolestaan sisältää muun muassa siivous-, vuodehuolto-, jätehuolto- sekä apuvälineidenhuoltotehtäviä hyvinvointialueen eri yksiköissä. 

Hankinnan kautta Oma Häme saa ateria-, siivous- ja laitoshuoltopalveluihin yhtenäisen toimintamallin, tasalaatuisia palveluja sekä kustannussäästöjä. Jatkossa hyvinvointialueella toimii kolme palveluntuottajaa: Forssan seudulla toimiva Loiku, Fodbar sekä Oma Hämeen tukipalvelut Oy.

Fodbar Oy on vuonna 2020 perustettu suomalainen yritys, joka tarjoaa ruokapalveluja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Fodbar kertoo pyrkivänsä palveluprosesseissaan kustannustehokkuuteen sekä panostavansa kotimaisiin raaka-aineisiin, monipuolisiin ruokalistoihin sekä asiakkaiden osallistamiseen ruokalistojen kehityksessä.

– Vältämme turhia tuotantovaiheita ja ruoan turhaa kuljettamista. Työ palvelukohteissa suunnitellaan huolellisesti vastaamaan tarvetta. Samaan aikaan voimme panostaa ruoan makuun, vaihtelevuuteen ja yksilöllisyyteen. Meille ääni lautasen ääreltä on kaikkein tärkein ja se ohjaa toimintaamme, kertoo yhtiön hämeenlinnalainen toimitusjohtaja Nina Rokkila.

UUTINEN / 24.03.2025

Hoitotarvikejakelun muutoksia keväällä ja kesällä 2025

Hoitotarvikejakelun palveluajat ja toimintatavat muuttuvat osassa toimipisteitä toukokuusta alkaen. Tervakosken terveysaseman hoitotarvikejakelu palvelee asiakkaita 1.5. alkaen puhelimitse. Puhelimitse tilatut tarvikkeet voi noutaa terveysaseman aukioloaikoina terveysasemalla olevasta noutohuoneesta. Turengin terveysaseman hoitotarvikejakelu palvelee 1.5. alkaen tiistaisin klo 8-11.30 ja keskiviikkoisin klo 12-15.30.

Tarkistathan alta oman alueesi ajankohtaiset tiedot.

Tervakosken terveysasema
1.5.2025 alkaen hoitotarvikejakelu palvelee puhelimitse.
Puhelimitse tilatut tarvikkeet voi noutaa terveysaseman aukioloaikoina aseman noutohuoneesta.

Turengin terveysasema
1.5.2025 alkaen hoitotarvikejakelu palvelee:
Tiistaisin klo 8–11.30
Keskiviikkoisin klo 12–15.30

Poikkeavat aukioloajat keväällä ja kesällä 2025

Forssa

23.6–29.8. maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12.30–14.30

Hämeenlinna, Viipurintie

Suljettu: 17.4., 22.4. ja 19.6.
23.6.–29.8. auki:
Maanantaisin ja tiistaisin klo 8–12
Keskiviikkoisin klo 14–17

Janakkala, Tervakoski

Suljettu: 30.4.
1.5. alkaen palvelu puhelimitse (ks. ohjeet yllä)

Janakkala, Turenki

Suljettu: 22.4.

Riihimäki

30.4. avoinna klo 9–12
28.5. avoinna klo 9–12
Suljettu: 19.6.

Avoinna 23.6–29.8.: 
Maanantaisin klo 9–12 ja keskiviikkoisin klo 13–17

Loppi

Suljettu: 17.4. ja 19.6.
23.6.–29.8. suljettu
Tänä aikana asiointi puhelimitse tai Riihimäen hoitotarvikejakelussa

Oitti

Suljettu: 22.4.
23.6.–29.8. suljettu
Tänä aikana asiointi puhelimitse tai Riihimäen hoitotarvikejakelussa

UUTINEN / 21.03.2025

STM: Hyvinvointialueet tarjoavat sote-palveluita aiempaa yhdenvertaisemmin – Oma Häme mukana positiivisessa kehityksessä

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan hyvinvointialueet ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut väestön näkökulmasta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin silloin, kunnat vastasivat palveluiden järjestämisestä. Tiedot käyvät ilmi sosiaali- ja terveysministeriön torstaina 20.3. julkistamasta selvityksestä, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuonna 2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa tiedotteessaan, että hyvinvointialueiden ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana moni asia on mennyt parempaan suuntaan. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa hyvin. Perusterveydenhuolto sekä palveluiden yhdenvertaisuus ja integraatio ovat parantuneet aiempaan verrattuna. 

STM:n tiedote: Hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään sote-palvelut paremmin kuin kunnat aiemmin

Palvelujen vaikuttavuuden arviointi keskiössä

Tilanne on yhtä positiivinen myös Oma Hämeessä. Oma Hämeessä palvelurakennetta on uudistettu määrätietoisesti hyvinvointialueen aloituksesta saakka. Asiakkaita pyritään ohjaamaan ajoissa kevyempiin palveluihin, mikä on kustannustehokasta ja se parantaa myös palvelujen vaikuttavuutta.

Oma Häme arvioi tuottamiensa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta aktiivisesti ja hyödyntää tuloksia palvelujensa kehittämisessä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue onkin edelläkävijä valtakunnallisesti sote-palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa. 

Asiakastyytyväisyys sote-palveluihin Kanta-Hämeessä on hyvällä tasolla. Esimerkiksi terveydenhuollon palveluissa asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-suositteluindeksi on ollut heinäkuusta 2024 saakka 84-85, mikä on poikkeuksellisen hyvä luku. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä. 

Lakisääteisistä velvoitteista suurimman haasteen on Oma Hämeessä asettanut erikoissairaanhoidon hoitotakuujono, joka on korjattava Valviran määräyksen mukaisesti tilikaudella 2025. Hoitotakuujonon purkaminen on kuitenkin ongelmallista niillä erikoisaloilla, jotka kärsivät valtakunnallisesti lääkäripulasta.

Pelastustoiminnan palvelutaso on säilynyt hyvällä tasolla Oma Hämeessä, ja ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika kiireellisiin hälytystehtäviin on pysynyt valtakunnallisella tavoitetasolla. Vaikka hälytystehtävien määrä on ollut tasainen, työturvallisuuden heikentyminen herättää huolta pelastushenkilöstön keskuudessa valtakunnallisesti.

Digipalvelut vahvistuvat hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet laajentamaan digitaalisten palvelujen käyttöä, ja myös Oma Häme on kehittänyt uusia ratkaisuja perinteisten palveluiden rinnalle. Esimerkiksi viime vuoden aikana laajentuneet chat-palvelut on otettu Kanta-Hämeessä hyvin käyttöön.

Kantahämäläiset saavat keskusteluyhteyden chatin kautta jo moniin sote-ammattilaisiin ilman ajanvarausta tai asiointia paikan päällä, muutaman minuutin odottamisen jälkeen. Samaan aikaan Oma Häme on uudistanut puhelinpalvelujaan, jotta iäkkäiden ja digitaalisia palveluita vähemmän käyttävien olisi myös helppo ja nopea asioida. 

Kesän 2024 jälkeen henkilöstön saatavuus on kohentunut hyvinvointialueilla, mutta erityisesti sosiaalihuollossa on edelleen haasteita rekrytoinnin ja henkilöstön pysyvyyden kanssa. Oma Hämeessä sen sijaan on saatu palkattua esimerkiksi lastensuojeluun lisää henkilöstöä, minkä ansiosta mitoitukset pääsääntöisesti täyttyvät. Henkilöstötilanne lastensuojelussa onkin nyt Kanta-Hämeessä huomattavasti kuntapohjaista järjestelmää käsiteltävämmällä pohjalla. 

Taloustilanne on parantunut, mutta on yhä haastava 

Ministeriön selvityksen mukaan hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on valtakunnallisesti edelleen haastava. Oma Hämeen taloustilanne on parantunut selvästi viime vuoden aikana. Samalla Kanta-Hämeen asema taloudellisesti on parantunut muihin alueisiin verrattuna.

Tammikuussa julkaistun tilinpäätösennusteen mukaan viime vuoden alijäämä Oma Hämeessä tulee olemaan merkittävästi pienempi kuin mitä vuoden 2024 talousarviossa ennakoitiin. Positiivisen talouskehityksen valossa Oma Hämeen on mahdollista kattaa alijäämänsä lain edellyttämällä tavalla ensi vuoden loppuun mennessä. Se toki vaatii talousohjelmien toimeenpanon täydellistä onnistumista sekä vakaata toimintaympäristöä. Moni Oma Hämeen vuosina 2023 tai 2024 tekemä päätös ja toimintatapamuutos alkaa näkyä talousluvuissa täysimääräisesti vasta tänä vuonna.

Sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain valtakunnallisen selvityksen hyvinvointialueista. Selvityksessä arvioidaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden yhdenvertaista toteutumista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä. 

Raportti koostaa ministeriön asiantuntijoiden olennaisimmat havainnot hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen toteutumisesta vuonna 2024. Havainnot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioihin, hyvinvointialueiden sekä valvontaviranomaisten (Valvira ja aluehallintovirastot) julkaisemiin selvityksiin.

Selvityksen valmistelussa on hyödynnetty lisäksi erillisselvityksiä ja muita hyvinvointialueilta saatua sekä hyvinvointialueita koskevaa valtakunnallista sote-tietoa vuosilta 2023–2024.

STM:n selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2024

UUTINEN / 21.03.2025

Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta toimii osana Ensilinjan palveluita

Lapsiperheiden palveluohjauksessa ja neuvonnassa otetaan maanantaina 24.3.2025 käyttöön  takaisinsoittopalvelu ruuhkatilanteissa. Mikäli emme ruuhkatilanteen vuoksi voi vastata puheluun suoraan, voit jättää takaisinsoittopalvelun kautta takaisinsoittopyynnön, jolloin olemme yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lisäksi palvelussa otetaan käyttöön tekstiviestinumero, joka mahdollistaa puhe- ja kuulovammaisten asioinnin. Tekstiviestillä on mahdollista ilmoittaa myös mahdollinen tulkin tarve, jolloin voimme olla yhteydessä suoraan tulkin kanssa. 

Lapsiperheiden palveluohjauksen ja neuvonnan tavoitat entiseen tapaan:

• ma-to klo 9-12 puh. 03 629 6565
• tekstiviestinumero: 040 629 6252

UUTINEN / 20.03.2025

Vaikuta Ensilinjapalveluihin vastaamalla asiakaskyselyihin

Ensilinjapalvelut ovat kaikkien Oma Hämeen alueen asiakkaiden käytettävissä oleva palvelu, jonka kautta saat apua ja ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa. Ensilinja on oikea paikka ottaa yhteyttä erityisesti silloin, kun et tiedä, kenen puoleen kääntyä, tai jos sinulla ei ole vielä olemassa olevaa nimettyä vastuutyöntekijää, asiakkuutta tai hoitosuhdetta. Ensilinjan palveluihin saat yhteyden ensilinjan puhelinnumeroiden tai chatin kautta.   

Asiakaspalautetta on kerätty Oma Hämeessä jo aiemmin - nyt myös Ensilinjan puhelinasioinnissa 

Oma Hämeessä kerätään asiakaspalautetta ja on uudistettu asiakaspalautemuotoja, jotta jokaisella asiakkaalla olisi mahdollisuus saada mielipiteensä osaksi palveluiden kehittämistä. Chat-asioinneista palautetta on kysytty jo aiemmin chat-keskustelun jälkeen. Lisäksi asiakkaat ovat saaneet asiakaskyselyitä käytyään joissain Oma Hämeen palveluissa. Ensilinjapalveluiden keskitetyt puhelinpalvelut ovat uutta toimintaa, joten asiakkailta saatu säännöllinen palaute on arvokasta tietoa palveluiden kehittämisen ja laadun varmistamisen kannalta. Puhelinasiointia koskevaa palautetta aletaan keräämään lähipäivinä.    

Asiakaspalautetta kerätään tekstiviestitse  

Ensilinjapalveluista kerätään asiakaskokemusta kartoittavaa palautetta tekstiviestitse. Soitettuasi johonkin ensilinjan puhelinnumeroon, saatat saada tekstiviestitse asiakaskyselyn.     

Viesti tulee numerosta 18220 ja siihen vastaaminen on maksutonta ja vapaaehtoista. Lyhyen kyselyn vastaukset käsitellään siten, että niistä ei ole mahdollista tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Kyselyssä on enintään kolme kysymystä. Lisätietoja asiakaspalautteista saat Oma Hämeen sivustolta:  Palaute - Oma Häme 

UUTINEN / 19.03.2025

Oma Häme tekee ihmiskaupan vastaista työtä – uusi käsikirja auttaa tunnistamaan uhrit

Oma Häme on tehnyt ihmiskaupan uhrien auttamistyötä jo perustamisestaan lähtien. Lisäksi hyvinvointialue on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassaan sitoutunut uhrien tunnistamisen ja ohjaamisen kehittämiseen. 

Ihmiskaupan tunnistamisesta ja ohjaamisesta on vastikään laadittu oikeusministeriön johdolla käsikirja yhteistyössä laajan verkoston kanssa. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on osallistunut käsikirjan tekoon.

Käsikirjan teon aikana hyvinvointialue on kerännyt monipuolisesti tietoa tästä moniulotteisesta ilmiöstä kehittääkseen omia palvelujaan. 

Kyseessä on vakava ihmisoikeusloukkaus, jolla on lukuisia ilmenemismuotoja, kuten työperäinen ihmiskauppa, pakkoprostituutio, rikolliseen toimintaan pakottaminen, elinkauppa ja hatkanuorten hyväksikäyttö. 

– Ihmiskaupan uhri voi olla kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta. Ihmiskaupan uhriksi voivat joutua niin alkuperältään suomalaiset kuin Suomeen muuttaneet, kertoo työllistymistä ja kotoutumista edistävien palvelujen erityisasiantuntija Tiina Hofström. 

Hyvinvointialue ja oikeusministeriö ovat järjestäneet tammikuussa yhteisen koulutuksen ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja ohjauksesta. Koulutus suunnattiin uhreja työssään kohtaaville ammattilaisille Kanta-Hämeessä.

Oma Häme kouluttaa väkeään

Hiljattain julkaistu käsikirja on käytännönläheinen opas ammattilaisille, jotka kohtaavat uhreja. 

– Ihmiskauppa on edelleen alitunnistettu ilmiö, ja käsikirja paikkaa tätä osaamisen vajetta, sanoo Hofström. 

– Ihmiskaupan uhrit eivät useinkaan itse tunnista olevansa ihmiskaupan uhreja. Ihmiskauppaan syyllistyvät kykenevät käyttämään erilaisia manipulaatio- ja vallankäyttötekniikoita ja saamaan uhrit tilanteeseen, josta heidän on hyvin vaikea löytää poispääsyä. Lisäksi tekijät osaavat etsiä uhreikseen sopivan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisi , muistuttaa Hofström. 

Ihmiskaupan vastainen työ jatkuu Oma Hämeessä ja muualla Suomessa. Myös valtakunnallinen verkosto jatkaa toimintaansa ja yhteistyökäytäntöjen kehittämistä. 

Oma Hämeessä perustetaan käsikirjan jalkauttamisen tukemiseksi oma työryhmä, joka muun muassa laatii käsikirjan pohjalta toimintaohjeen henkilöstölle. Myös koulutusta järjestetään lisää. Tavoitteena on syventää henkilöstön osaamista sekä luoda selkeät toimintaprosessit eri ihmiskaupan muodoille eri palveluissa. 

– Käytännössä ihmiskaupan vastaiseen työhön tarvitaan kaikkia. Voi hyvin olla, ettei edes uhrin lähiverkosto tunnista uhrin tilannetta. Tietoisuutta on tärkeää lisätä. Kyse on kasvavasta ilmiöstä, painottaa Hofström. 

Tutustu Oma Hämeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan

Käsikirja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen löytyy Valtioneuvoston sivuilta 

Valtakunnallista Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään 17.–23.3.2025.

UUTINEN / 18.03.2025

Aluehallitus päätti käynnistää sijaishuollon palveluiden kilpailutuksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti käynnistää sijaishuollon ja osan jälkihuollon palveluiden kilpailutuksen yhteistyössä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa. Nykyinen puitesopimus päättyy vuoden lopussa. 

Kilpailutus pitää sisällään laitosmuotoisen perhekuntoutuksen (myös ensikotipalvelut) ja lastensuojelun laitospalvelut (perustaso, erityistaso, vaativa taso). Perhehoidon kilpailutuksessa Oma Häme ei ole mukana, koska perhehoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan perhehoitoyksikkö Kanervassa käytettävissä olevilla perhehoitajilla. 

Kilpailutus toteutetaan dynaamisella hankintamenettelyllä, jossa muodostetaan palveluntuottajarekisteri. Rekisteriin hyväksytään jatkuvalla hakumenettelyllä uusia palveluntuottajia, jotka täyttävät vaatimukset. Palvelua hankitaan asiakaskohtaisesti kulloisenkin tarpeen mukaan, eikä hankinnalla sitouduta tiettyihin hankintamääriin.

Oma Häme muodostaa yhdessä Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueiden kanssa Sisä-Suomen yhteistyöalueen. Kolmen hyvinvointialueen yhteisellä kilpailutuksella pyritään helpottamaan sijaishuollon valvontaa sekä yhtenäistämään vaatimuksia palveluntuottajille. Samalla sijoitettujen lapsien ja perheiden asema yhdenvertaistuu. Yhteinen kilpailutus myös helpottaa palveluntuottajien toimintaa, kun sopimukset ja palvelukuvaukset ovat samanlaisia. Lisäksi hyvinvointialueet pystyvät yhdessä isompana toimijana vaikuttamaan kilpailutettavien palveluiden kustannuksiin.

Hankinnan ennakoitu arvo Kanta-Hämeessä neljäksi vuodeksi on noin 100 miljoonaa euroa. Kilpailutuksen tavoitteena on varmistaa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut sekä vähentää Oma Hämeen suorahankintojen tarvetta. Uusien sopimusten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa. 

Henkilöstö mukana uuden strategian valmistelussa 

Lisäksi aluehallitus päätti kokouksessaan käynnistää hyvinvointialueen uuden strategiakauden valmistelun. Hyvinvointialueella on lainsäädännön mukaisesti oltava strategia, joka ohjaa toimintaa ja taloutta pitkällä aikavälillä.

Nykyinen, Oma Hämeen strategia on hyväksytty vuonna 2022 ja se toimii perustana vuosien 2026–2029 strategialle. Tavoitteena on, että aluevaltuusto hyväksyy uuden strategian joulukuussa 2025. Uuden strategian pohjaksi arvioidaan nykyistä strategiaa ja toimintaympäristön muutoksia.

Uuden strategian valmisteluun osallistuvat viranhaltijat, luottamushenkilöt ja henkilöstö, joiden näkemyksiä kerätään arviointikyselyillä. Strategiatyön keskiössä ovat alueen hyvinvointi, palvelujen kehittäminen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen.

Aluehallitus käsitteli lisäksi aiemmin hyväksytyn investointisuunnitelman toimeenpanoa. Investointisuunnitelmassa on määritelty määrärahat eri investointikohteille, mutta osa varauksista on jätetty joustaviksi odottamattomien menojen, kuten rikkoutuneiden laitteiden ja palveluverkon muutostöiden varalta. Aluehallitus päätti valtuuttaa rahoitus- ja investointijohtajan purkamaan ja kohdentamaan investointivarauksia enintään 300 000 euroon asti.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen. Muut asiat se hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 31. maaliskuuta. 

Aluehallituksen 17.3.3025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 18.03.2025

Hyvinvointialue ja kunnat aktivoivat yhdessä asukkaita liikkumaan

Itsensä ja toisten liikkumaan motivointi on taitolaji. Miten ihmeessä kannustaa itseään lähtemään liikkumaan harmaaseen tihkusateeseen, etenkään jos liikunta ei ole ollut oma juttu? Rutiinien ja elintapojen muuttaminen on vaikeaa. Tähän ja moneen muuhun liikkumattomuuden haasteeseen löytyy ratkaisuja kunnista, liikuntaneuvonnan rautaisilta ammattilaisilta.   

Liikuntaneuvonta on kuntien maksuton, matalan kynnyksen palvelu, jonka tavoitteena on edistää asiakkaiden terveyttä edistäviä tottumuksia. Liikuntaneuvojat ovat asiakkaiden tukena elintapojen muuttamisessa 6–12 kuukauden ajan asiakkaan tarpeiden mukaan. Säännöllisissä tapaamisissa työskennellään yhdessä asetetun, motivoivan ja realistisen tavoitteen eteen. Liikuntaneuvonnasta saa apua monelle tuttuun tilanteeseen: pitäisi liikkua, mutta ei riitä aika, ei huvita tai jos ei tiedä, mistä aloittaa.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja kunnat ovat yhteistyössä lähteneet edistämään asukkaiden liikunta-aktiivisuutta. He ovat solmineet sopimuksen, jonka myötä kunnan liikuntaneuvojat saavat rajatut oikeudet kirjata Oma Hämeen potilastietojärjestelmään.

Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin

Tämä mahdollistaa sen, että hyvinvointialueen ammattilainen voi tehdä sähköisen lähetteen kunnan liikuntaneuvojalle, jos asiakas on halukas tuen saamiseen. Näin ohjautuminen hyvinvointialueen palvelusta kunnan palveluihin sujuvoituu ja asiakasta koskevat tiedot ovat kirjattuna yhdessä, samassa järjestelmässä. Tästä onnistuneesta yhteistyöstä hyötyvät kaikki: asiakas, kunta ja hyvinvointialue. 

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä liikuntalähetteen kenestä tahansa nuoresta aikuisesta tai aikuisesta, joka kaipaa tukea liikkumiseen ja muiden elintapojen muuttamiseen. Lähetteen saavuttua liikuntaneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja sopii ensimmäisen tapaamisajan lähtötilanteen kartoittamista ja suunnitelman tekoa varten.  

Yhteistyö on alkanut Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Forssan, Jokioisten, Janakkalan, Lopen ja Riihimäen kanssa. Liikuntaneuvojat ovat innolla ottaneet käyttöön uuden järjestelmän, sillä tätä toimintamallia on toivottu pitkään.

Toiveena on, että liikuntaneuvontaan tulisivat ne, jotka eivät ole vielä löytäneet itselleen sopivaa tapaa liikkua.  Himoliikkujaksi ei tarvitse alkaa, vaan oppia tekemään valintoja, jotka auttavat voimaan hyvin.  

Kuntien liikuntaneuvojien yhteystiedot

UUTINEN / 17.03.2025

Assi avautuu vuoden kuluttua – mitä palveluja uusi sairaala tuo tullessaan?

Hämeenlinnassa järjestetään 19.3.2025 väestöinfo, jossa asukkailla on mahdollisuus kuulla, millaisia palveluja uusi Ahveniston sairaala, tuttavallisemmin Assi tuo tullessaan. Assi on Suomen moderneimpia sairaalahankkeita, ja sen tavoitteena on uudistaa terveydenhuollon palvelut käyttäjälähtöisemmiksi, tehokkaammiksi ja digitaalisuutta hyödyntäviksi.

Väestöinfossa esitellään tulosaluejohtajien toimesta, miltä Assin kokonaisuus näyttää eri erikoissairaanhoidon palvelujen näkökulmasta. Tilaisuus järjestetään Hämeenlinnan Raatihuoneen Valtuustosalissa, mutta osallistuminen on mahdollista myös Teamsin kautta. Paikan päällä osallistujamäärä on rajoitettu.

Ahveniston sairaalan myötä palvelut muuttuvat merkittävästi, sillä se on suunniteltu tukemaan nykyaikaista hoitoa, nopeampaa palveluihin pääsyä ja tehokasta resurssien käyttöä. Kehittämispäällikkö Lilli Väisänen näkee muutoksen positiivisena askeleena kohti tulevaisuuden terveydenhuoltoa.

– Assi ei ole pelkästään uusi sairaalarakennus – se on täysin uudenlainen tapa tuottaa palveluja. Digitalisaation, sujuvampien hoitopolkujen ja asiakaslähtöisten ratkaisujen ansiosta pystymme tarjoamaan parempaa hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Assi tuo mukanaan modernit ja kestävät ratkaisut

Hanke on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta, sillä se toimii esimerkkinä siitä, miten sairaalasuunnittelussa voidaan yhdistää joustavuus, energiatehokkuus ja potilaslähtöinen toimintamalli. Projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen, joka vastaa Assin suunnittelun ja käyttöönoton johtamisesta, korostaa hankkeen vaikuttavuutta laajemmin –Ahveniston sairaala on tulevaisuuden monitoimitalo, joka yhdistää sairaalan, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut kokonaisuudeksi.

Tilaisuuden tiedot:

Aika: 19.3.2025 klo 16.30–18.00
Paikka: Hämeenlinnan Raatihuoneen Valtuustosali (osallistuminen myös Teamsin kautta)
Teema: Miltä Assin kokonaisuus näyttää – palvelujen näkökulma
Paikan päällä osallistujamäärä on rajoitettu, mutta kaikki voivat osallistua Teamsin kautta.

UUTINEN / 17.03.2025

Päivystyksen toimintatapoja muokataan Assiin valmistautumiseksi

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä uudistetaan toimintatapoja osana valmistautumista uuteen keskussairaalaan, Assiin. Uusi Ahveniston sairaala otetaan käyttöön vuonna 2026. Muutokset astuvat voimaan 18.3.2025 ja ne on suunniteltu yhdessä päivystyksen Assi-työryhmien kanssa.

Päivystysklinikan akuuttilääketieteen ylilääkäri Mikko Franssilan mukaan muutosten taustalla on halu tehdä siirtymästä mahdollisimman sujuva sekä potilaille että henkilöstölle.

– Assiin siirtyminen on suuri muutos, ja haluamme tehdä siitä mahdollisimman sujuvan sekä potilaille että henkilöstölle. Nyt tehtävät toimintatapamuutokset auttavat varmistamaan, että päivystys toimii tehokkaasti myös uudessa sairaalaympäristössä, Franssila sanoo.
 
Keskeiset muutokset:

• Ilmoittautumisautomaatti – Päivystykseen saapuvat potilaat ilmoittautuvat jatkossa automaatilla vuoronumeron sijaan. Ilmoittautuminen tapahtuu Kela-kortilla, ajokortilla tai virallisella henkilöllisyystodistuksella. Myös lähetteellä saapuvat potilaat ilmoittautuvat automaatilla hoidon tarpeen arvioon.
• Toimintatapojen muokkaus – Päivystyksen käytäntöjä kehitetään sujuvoittamaan tulevaa toimintaa Assissa. Muutokset saattavat aluksi ruuhkaisina aikoina vaikuttaa toiminnan nopeuteen.
• Neuvonta ja ohjaus – Ennen päivystykseen hakeutumista suositellaan edelleen soittamaan maksuttomaan numeroon 116117. Hätätilanteissa tulee soittaa 112.

 
Franssila kertoo, että erityisesti uusi ilmoittautumisautomaatti tuo selkeyttä päivystyksen kulkuun.

– Sen avulla voimme nopeuttaa hoidon tarpeen arviointia ja vähentää manuaalista työvaihetta. Tämä tukee myös henkilöstön työtä ja parantaa asiakaskokemusta, hän kertoo.

Hänen mukaansa alkuvaiheessa muutokset voivat tuntua uusilta, mutta pitkällä tähtäimellä ne sujuvoittavat päivystystoimintaa ja tukevat parempaa potilasohjausta.
 
– Kannustamme asukkaita edelleen hyödyntämään 116117-palvelua ennen päivystykseen hakeutumista. Se on tärkeä osa päivystystoiminnan kokonaisuutta ja auttaa meitä kohdentamaan hoitoa oikein, Franssila muistuttaa.

UUTINEN / 17.03.2025

Oletko jo tutustunut Oma Hämeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan?

Yhdenvertaisuus on Oma Hämeelle tärkeä arvo. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaista kohdellaan yhtä hyvin. Yhdenvertaisuuden toteutuessa ihminen ei joudu minkään henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi eriarvoiseen asemaan kuin muut. Näitä ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kieli, uskonto tai vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, vamma, terveydentila, perhesuhteet tai seksuaalinen suuntautuminen. 

Yhdenvertaisuuden edistämisen tarkoituksena on ehkäistä syrjintää. Välitön syrjintä on ihmisen kohtelemista hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi huonommin kuin jotakuta toista samanlaisessa tilanteessa. Välillistä syrjintää ovat näennäisen neutraalit säännöt, käytännöt tai perusteet, jotka saattavat ihmisen epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ei siis toteudu kohtelemalla jokaista samalla tavalla, vaan muuttamalla yhdenvertaisuutta estäviä olosuhteita – ja toisinaan poikkeamalla samanlaisen kohtelun periaatteesta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma kehittää toimintaa

Oma Hämeessä on laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2025–2028. Se tähtää toiminnan kehittämiseen siten, että asukkaiden tosiasiallinen yhdenvertaisuus palveluidemme käyttäjinä toteutuisi entistä paremmin. Suunnitelmassa on kaksi päätavoitetta: asukkaiden digiosallisuuden vahvistaminen ja palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen.

Päätavoitteiden alle on koottu erilaisia ja eri toimialoilla toteutettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi verkkoviestinnän ja digipalveluiden saavutettavuuteen, tilojen esteettömyyteen, henkilöstön valmiuksiin kohdata eri taustaisia asiakkaita sekä haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten palveluiden vahvistamiseen.

Suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä, joilla vahvistetaan rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuuria ja Oma Hämeen toiminnan yhdenvertaisuus- ja väestösuhdevaikutusten arviointia. Toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman lisäksi Oma Hämeellä on myös henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.  

Työ yhdenvertaisuuden edistämiseksi on jatkuvaa, ja siihen tarvitaan meistä jokaista. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma ei kata kaikkia tarpeita, mutta on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Oma Häme on organisaationa aktiivisesti sitoutunut yhdenvertaisuuden periaatteeseen. 

Tutustu Oma Hämeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan 2025-2028 

Valtakunnallista Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään 17.–23.3.2025.

UUTINEN / 17.03.2025

Digitaalisen esitietokyselyn voi nyt täyttää myös toisen puolesta

Valtuutus puolesta asiointiin tehdään Suomi.fi-palvelussa. Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu tekstiviestitse siihen puhelinnumeroon, joka on tallennettuna potilastietojärjestelmään.

Miten voin valtuuttaa toisen täyttämään esitietokyselyn puolestani?

Voit antaa toiselle ihmiselle virallisesti luvan asioida puolestasi. Tee hänelle silloin valtuutus Suomi.fi-palvelussa. Valtuutettu henkilö voi olla puolisosi, lähiomaisesi tai joku muu luotettava henkilö. Valtuutettu henkilö voi keskustella ammattilaisten kanssa henkilökohtaisista hyvinvointi- ja terveystiedoistasi.

Lue lisää valtuutuksen tekemisestä ja puolesta asioinnista Suomi.fi-palvelussa

Miten esitietokysely täytetään toisen puolesta Oma Häme -sovelluksessa tai asiointipalvelussa?

Esitietokysely täytetään Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Oma Häme -sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta. 

Kun olet kirjautunut Oma Häme -sovellukseen tai asiointipalveluun, klikkaa oikeasta yläkulmasta omaa nimeäsi ja valitse jälkeen henkilö, jonka puolesta asioit. Valtuutus täytyy olla tehtynä.

Esitietokyselyn löydät kohdasta Oma asiointi > Omat digipolut > Esitietokysely.

Katso miten toimit, jos et pysty täyttämään kyselyä verkossa

Mikä digitaalinen esitietokysely?

Oma Häme otti 9.12.2024 alkaen käyttöön digitaalisen esitietokyselyn. Digitaalinen esitietokysely sisältää kattavasti kysymyksiä asiakkaan yleisestä terveydentilasta ja toimintakyvystä. Kysely avautuu 30 päivää ennen asiakkaalle varattua vastaanottoaikaa, ja hän saa siitä tiedon tekstiviestitse. Pyyntö kyselyn täyttämisestä tulee siihen puhelinnumeroon, joka on tallennettuna potilastietojärjestelmään. Jos asiakas haluaa vaihtaa järjestelmässä olevan numeron, hän pyytää  ammattilaista vaihtamaan sen vastaanotolla. 

Kun esitietokyselyn täyttää verkossa, tiedot siirtyvät suoraan ammattilaisten käyttöön potilastietojärjestelmään. Tämä nopeuttaa vastaanoton valmistelua ja vähentää tietojen erillistä kirjaamista.

Esitiedot pysyvät tallessa, ja asiakas päivittää vain muuttuneet tiedot seuraavilla kerroilla. Tämä säästää aikaa ja vaivaa erityisesti useiden ajanvarausten yhteydessä.

Lue lisää digitaalisesta esitietokyselystä ja katso usein kysytyt kysymykset

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

 Lataa Oma Häme -sovellus:

​

UUTINEN / 14.03.2025

Kanta-Hämeen aluevaaleissa on 427 ehdokasta – käytä äänioikeuttasi huhtikuun vaaleissa

Suomen historian toiset aluevaalit järjestetään huhtikuussa. Aluevaaleissa Kanta-Hämeeseen valitaan aluevaltuusto, jossa on 59 aluevaltuutettua. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen korkein päättävä elin. Se vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.

Kanta-Hämeessä ehdolla on yhteensä 427 ehdokasta 10 eri puolueesta. Ehdokkaita voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokasmäärä pieneni hieman edelliskerrasta, sillä ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 ehdokkaita oli 476.

Aluevaalilautakunta on käsitellyt ehdokashakemukset ja vahvistanut ehdokaslistojen yhdistelmän sekä ehdokasnumerot kokouksessaan torstaina 13. maaliskuuta. Ehdokaslista on liitteenä tämän uutisen lopussa. Aluevaalien ehdokkaat löytyvät myös Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta. Oma Hämeen verkkosivulle avataan oma osio, jonne kootaan tietoa vaaleista ja äänestämisestä. 

Asukkaat äänestävät aluevaaleissa Kanta-Hämeessä ehdolle lähteneitä henkilöitä. Valinnat tehdään maakunnan sisältä suhteelliseen vaalitapaan perustuvassa ääntenlaskennassa aivan kuten eduskuntavaaleissakin. Kuntakohtaisia paikkoja ei vaaleissa ole, vaan valinnat tehdään koko maakunnan äänet huomioiden.

Jos sinulla on oikeus äänestää, sinulle on lähetetty äänioikeusilmoitus, joko postitse tai sähköisesti Suomi.fi-palveluun. Aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueella asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat vähintään 18-vuotiaita viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025.

Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, miten terveydenhuolto-, sosiaali- ja pelastuspalveluita Kanta-Hämeessä asukkaille tarjotaan. Käytä siis äänioikeuttasi!

Aluevaaleissa äänestetään violetilla äänestylapulla

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 2.–8.4. Voit äänestää molemmissa vaaleissa samalla kertaa. Voit kuitenkin halutessasi äänestää eri vaaleissa myös eri kerroilla tai käyttää äänioikeuttasi vain toisessa vaalissa. Aluevaaleissa äänestetään violetilla äänestyslipulla ja kuntavaaleissa valkoisella.

Ennakkoon voit äänestää missä tahansa äänestyspaikassa ympäri Suomea. Varsinaisena vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetulle postitse tai Suomi.fi –palveluun lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Listan äänestyspaikoista löydät kuntien verkkosivuilta tai valtakunnallisesti Digi- ja väestöviraston sivuilta.

Äänestäjät äänestävät aluevaaleissa oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja kuntavaaleissa oman kotikuntansa ehdokkaita. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Jokaisella ehdokkaalla on ehdokasnumero. Aluevaalien ehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2002 ja kuntavaalien ehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2. Kuntavaaleista saat lisätietoa kuntien verkkosivuilta.

Kanta-Hämeessä aluevaaliehdokkaiden määrä jakautuu puolueittain seuraavasti:

• Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 73
• Vihreä liitto 46
• Vapauden liitto 2
• Suomen Kristillisdemokraatit 35
• Vasemmistoliitto 56
• Suomen Keskusta 63
• Kansallinen Kokoomus 72
• Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1
• Perussuomalaiset 73
• Liike Nyt 6
• Ehdokkaita yhteensä 427

Lista Kanta-Hämeen aluevaaliehdokkaista numeroineen (pdf-tiedosto)

Lisätietoa äänestämisestä ja äänioikeudesta löydät Oikeusministeriön Vaalit-sivustolta

ARTIKKELI / 14.03.2025

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio on julkaissut tietojärjestelmäosaamisen YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee turvallisuusverkon (TUVE)-palveluiden käyttöönottoa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Opinnäyte hyväksyttiin korkeimmalla arvosanalla joulukuussa 2024.

TUVE-palveluiden käyttöönoton suunnittelu ja vaatimukset 

Nuotion tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin suunnitella ja toteuttaa TUVE-palveluiden käyttöönottoa pelastustoiminnassa. Tavoitteena oli varmistaa sujuva ja kustannustehokas käyttöönotto sekä selvittää keskeiset vaatimukset ja vaiheet.

Tutkielmassa käsitellään TUVE-palveluiden käyttöönoton vaatimuksia, kuten tietoturvaa ja tilaturvallisuutta sekä operatiivisia tarpeita. Lisäksi Nuotio analysoi tutkimuksessaan käyttöönoton eri vaiheita, kuten ennakkovalmisteluja, tietoliikenneinfrastruktuurin muutoksia ja vaikutuksia Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen nykytilaan.

Tutkimuksen empiirinen osio perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, jossa hyödynnettiin teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia, tekstianalyysiä ja benchmarking-menetelmiä.

Hyödyt: parantunut tietoturva ja tehokas viranomaisten yhteistyö

Tuloksissa korostuvat TUVE-palveluiden hyödyt, kuten parantunut tietoturva ja tehokkaampi viestintä viranomaisyhteistyössä. Tutkielma tarjoaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ja muille pelastuslaitoksille mallin TUVE-palveluiden käyttöönottoon ja turvallisuusvaatimuksien täyttämiseen. Tämä malli helpottaa valtakunnallisesti pelastustoimen TUVE-palveluiden käyttöönottoa ja sen ohjeistus voi hyödyttää myös muita viranomaisia sekä TUVE-ympäristön palveluntarjoajia.

– TUVE-palveluiden käyttöönottaminen luo yhteisen ICT-ympäristön koko pelastustoimelle. Tämä mahdollistaa yhteentoimivat ja vakioidut palvelut sekä synergiaedut muiden viranomaistoimijoiden kanssa, Jukka Nuotio toteaa.

Opinnäyte on luettavissa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen intrassa sekä Tampereen ammattikorkeakoulun kirjaston tiloissa. Se on myös lähetetty pelastusalan kansallisen ohjausryhmän kautta Suomen pelastuslaitoksille hyödynnettäväksi.

Tarkemmin turvallisuusverkkotoiminnasta: Turvallisuusverkkotoiminta - Valtiovarainministeriö

UUTINEN / 14.03.2025

Uusi tutkimusmenetelmä tuo helpotusta Kanta-Hämeen lasten suolistosairauksien hoitoon

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lasten ja nuorten yksikössä on otettu käyttöön merkittävä uudistus suolistosairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa. Lastengastroenterologi Taina Arvola ja asiantuntijasairaanhoitaja Marjo Räisänen ovat eturintamassa tuomassa suoliston ultraäänitutkimusta osaksi lapsipotilaiden hoitoa. Kyseessä on kivuton, riskitön ja nopea menetelmä paksusuolen ja ohutsuolen tulehduksen arviointiin. Tutkimuksella voi korvata osan nukutusta vaativista suoliston tähystystutkimuksista ja siten parantaa sekä potilaiden että perheiden kokemusta hoidosta. - Onhan tää parempi kuin tähystys, mutta ei tääkään mitään juhlaa ole, toteaa ultraäänitutkimuksesta Crohnin tautia sairastava 15-vuotias poika hymyssä suin.

Edistysaskel potilaiden ja perheiden hyväksi

Suoliston ultraäänitutkimus tarjoaa arvokasta tietoa tulehduksellisista suolistosairauksista ilman invasiivisia eli kajoavia toimenpiteitä. Tämä mahdollistaa hoidon nopeamman arvioinnin ja tehostamisen, mikä on erityisen tärkeää tulehduksellista suolistosairautta sairastaville lapsille. – Olen jo pystynyt perumaan yhden suunnitellun paksusuolen tähystystutkimuksen ultraäänitulosten perusteella, mikä oli suuri helpotus potilaalle, kertoo Arvola.  Vaikeassa paksusuolen tulehduksessa olemme havainneet tulehduksesta paksuuntuneen suolen seinämän läpimitan pienentyneen jopa puoleen kahden vuorokauden kuluttua hoidon alusta, mikä on oireiden lievittymisen rinnalla antanut vahvan ja nopean näytön hoidon tehosta, Arvola jatkaa.

IBD-hoitaja Marjo Räisäsen mukaan uusi tutkimusmenetelmä on muuttanut suolistosairaiden lasten hoitoa entistä yksilöllisemmin vastaavaksi. – Ultraäänitutkimus on syventänyt hoitoa ja lisännyt perheiden ymmärrystä sairaudesta. Pienetkin potilaat kiinnostuvat tutkimuksesta ja ovat aktiivisesti mukana hoidossaan, Räisänen kertoo. - Oli hauska nähdä se heiluva läppä (ohutsuolen ja paksusuolen välissä oleva läppä), iloitsee 10-vuotias haavaista paksusuolentulehdusta sairastava poika. 

Nopeaa toimintaa ja yhteistyön voimaa

Uuden tutkimusmenetelmän mahdollistivat lahjoitusvaroin tehdyt ultraäänilaitehankinnat. – Hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen vuoksi viralliset investoinnit vievät aikaa, mutta lahjoitusvarat mahdollistivat nopean ja potilaslähtöisen ratkaisun, kertoo lasten ja nuorten yksikön ylilääkäri Riikka Turunen.

Taina Arvola on käynyt laajan kansainvälisen koulutuksen suoliston ultraäänitutkimuksista, ja Kanta-Hämeen keskussairaala on yksi harvoista paikoista Suomessa, joissa menetelmä on otettu käyttöön lasten hoidossa. – On upeaa oppia uutta ja nähdä konkreettisia vaikutuksia potilaiden hoidossa, Arvola iloitsee. Arvostan todella sitä, miten upeasti Kanta-Hämeen keskussairaala, esihenkilöni Riikka Turunen ja Heli Eronen sekä Suomen gastroenterologiayhdistys ovat tukeneet kouluttautumistani, Arvola jatkaa. Menetelmän osaajia on pian sairaalassamme lisää, sillä viime marraskuussa myös aikuisgastroenterologi Mikko Lahdenoja on aloittanut saman suoliston ultraäänitutkimuksen koulutusohjelman, Arvola kertoo.

Kohti parempaa tulevaisuutta

Hyvinvointialueen ammattilaisten osaaminen, innovatiivisuus ja yhteistyö voivat tuoda konkreettista hyötyä sekä potilaille että terveydenhuollon resursseille.
– Menetelmän odotetaan pitkällä aikavälillä tuovan merkittäviä säästöjä ja parantavan hoitotuloksia. Uusi tutkimusmenetelmä vakiinnuttaa paikkaansa lasten suolistosairauksien diagnostiikassa ja seurannassa, ja se voi tulevaisuudessa vähentää invasiivisia tutkimuksia sekä nopeuttaa hoitopäätöksiä, kertoo Taina Arvola.

UUTINEN / 14.03.2025

Psykologi Annukka Schram tutki merkityksellisiä hetkiä terapiassa – lasten ääni kuuluu perheterapiassa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelevä psykologi Annukka Schram on tehnyt merkittävän tutkimuksen, joka valottaa perhe- ja pariterapian vaikutuksia asiakkaiden kokemusten kautta. Hänen tutkimuksensa on nyt julkaistu Perhe- ja pariterapialehti -julkaisussa, ja se perustuu hänen opinnäytetyöhönsä Jyväskylän yliopiston perhe- ja paripsykoterapeuttikoulutuksessa.

Tutkimus tarkastelee terapiatapaamisten merkityksellisiä hetkiä perheenjäsenten kokemina ja tuo esiin, kuinka tärkeitä oivallukset ja keskinäinen ymmärrys ovat terapian onnistumisessa. Erityisesti tutkimus nostaa esille lasten osallisuuden merkityksen perheterapiassa – lasten sanat ja ajatukset voivat olla avainasemassa koko perheen hyvinvoinnin kannalta.

– Suurin osa merkityksellisistä hetkistä liittyi siihen, mitä perheenjäsenet kuulivat toistensa sanovan. Aikuisille lasten sanat olivat erityisen merkityksellisiä, ja ne toivat esiin uusia oivalluksia ja syvensivät ymmärrystä perheenjäsenten välisistä suhteista, Schram kertoo tutkimuksensa tuloksista.

Tutkimuksen mukaan perheterapeutin rooli on ennen kaikkea tukea ja vahvistaa perheenjäsenten välistä keskustelua sekä auttaa erityisesti lapsia sanoittamaan tunteitaan. Tämä tukee ajatusta siitä, että perheterapia ei ole vain aikuisten kohtaamispaikka, vaan lasten ääni on siinä keskeinen.

Schramin tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa paitsi lastenpsykiatrian ammattilaisille myös kaikille, jotka haluavat syventää ymmärrystään perheterapian vaikuttavuudesta. Hän toivoo, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa perheterapian kehittämisessä ja lasten osallisuuden vahvistamisessa hoitotyössä.

Perhe- ja pariterapialehden uusimman numeron voi lukea avoimesti osoitteessa:
perhejapariterapialehti.journal.fi
 

UUTINEN / 13.03.2025

Hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä – toiminta tuo merkittäviä säästöjä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä voidaan inhimillisen hyödyn lisäksi aikaansaada mittavia säästöjä. Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden liikuntaneuvonta vähensi lääkärikäyntejä 11 prosenttia ja hoitajakäyntejä 25 prosenttia.

Iäkkäiden Finger-elintapaohjelman on osoitettu vähentävän muistihäiriöiden riskiä kolmanneksella. Alkoholinkäytön mini-intervention laajan käytön on puolestaan arvioitu vähentävän terveydenhuollon kustannuksia yli kuusi miljoonaa euroa. Tässä esitetyt luvut ovat vain pieni osa alueilla tehtävästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä.

Sote-uudistuksen tavoite on siirtää painopistettä raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Työtä tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hyte-työn tavoitteena on vähentää terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimikenttä on laaja, sisältäen eri ikä- ja väestöryhmät vauvasta vaariin. Hyte-työllä edistetään muun muassa työ- ja opiskelukykyä, mielen hyvinvointia sekä terveellisiä elintapoja. Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, päihteiden liikakäyttöä, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Keskeinen osa työtä on myös arjen turvallisuuden varmistaminen monitoimijaisessa yhteistyössä. Toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä alueen kuntien ja järjestöjen kanssa on avaintekijä hyte-työn onnistumiselle.

Mitä hyvää ennaltaehkäisyllä voidaan saavuttaa?

Esimerkiksi elintapaohjauksen on osoitettu edistävän muun muassa mielen hyvinvointia, ehkäisevän tyypin 2 diabetesta ja sydänsairauksia sekä vähentävän sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia. Alkoholin käytön vähentämiseen tähtäävillä toimilla voidaan puolestaan ehkäistä kuolemia, terveyspalveluiden tarvetta sekä sairauspoissaoloja. Hyten säästöpotentiaali on valtava. Esimerkiksi väestön liian vähäisen liikkumisen osalta puhutaan yli kolmen miljardin euron vuosittaisista kustannuksista ja yksikin syrjäytynyt nuori maksaa arvioiden mukaan yli miljoona euroa.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on erittäin tärkeää, jotta voimme paitsi edistää väestön hyvinvointia, niin myös toimia vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä työ on keino, jolla voimme hillitä palvelutarpeen kasvua nyt ja tulevaisuudessa. Vaikuttava ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Onneksi myös tutkimusnäyttö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutuksista kasvaa jatkuvasti, toteaa Lapin hyvinvointialueen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Hyvinvointialueiden hyte-asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja ovat laatineet tämän tiedotteen yhteistyössä.

Miia Länsitie, hytetu -erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue
Juha Vuorijärvi, hyvinvointikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Tuula Salminen, erityisasiantuntija, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Karoliina Luukkainen, johtava asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Mari Lahtinen, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Minna Mattila ja Malin Heikkinen, HYTE-erityisasiantuntijat, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tapani Kauppinen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kirsi Mäkilä, hyvinvointikoordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Jussi Salminen, osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Henri Nevalainen, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Johanna Lång, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Aija Rautio, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Sanna Salmela, hyvinvoinnin edistämisen päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jenni Jokiranta, HYTE-koordinaattori, Satakunnan hyvinvointialue
Jenni Björksten, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija (ts.), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Marja Veikkolainen, tehtäväaluepäällikkö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Tero Seitsonen, johtava asiantuntija, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

ARTIKKELI / 13.03.2025

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arki rakentuu vahvasti yhteistyölle, kehitykselle ja välittämiselle. Yksi tämän toiminnan keskeisistä voimahahmoista on johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa, joka omistautuu hoitotyön kehittämiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Kutsumus ja kasvu hoitotyön johtajaksi

Hämeenlinnassa syntynyt Jaana on kulkenut pitkän matkan hoitotyön asiantuntijana. Sairaanhoitajaksi kouluttauduttuaan hän on erikoistunut muun muassa haava- ja kivunhoitoon ja työskennellyt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Terveystieteiden maisterin opintojen myötä hän siirtyi johtamistehtäviin, joissa pääsee vaikuttamaan laajemmin hoitotyön kehitykseen ja asiakaslähtöisyyteen.

Jaana kuvaa itseään innostuvaksi ja sosiaaliseksi, mutta samalla jämäkäksi ja harkitsevaksi johtajaksi.

– Teen päätökset kokonaisuuksia huomioiden ja vältän turhaa hötkyilyä. Vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta, hän kertoo.

Yhteistä kehitystä ja hoitotyön laatua

Jaana toimii professiojohtajana, ja tähän rooliin kuuluu hoitotyön asiantuntijuuden ja kehittämisen edistäminen.

– Tavoitteeni on vahvistaa hoitotyön vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, sekä rohkaista kykyä uusien ratkaisujen löytämiseen. Yhteistyön merkitys on valtava, sillä professiojohtaminen on jaettua johtamista linjajohdon kanssa.

Erityisen ylpeä Jaana on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyvästä hoitotyön tutkimusklubista, joka on alkanut vuonna 2025.

– Se tarjoaa foorumin, jossa hoitotyön ammattilaiset voivat keskustella tutkimustiedosta ja jalkauttaa sitä käytäntöön. Kun hoitotyö perustuu tutkittuun tietoon, se parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, hän toteaa.

Työyhteisön voima ja hyvä ilmapiiri

Jaana korostaa, kuinka tärkeää on rakentaa positiivista työilmapiiriä.

– Perusluonteeltani katson asioita positiivisin silmin, ja uskon, että innostus on tarttuvaa. Huumori kuuluu aina asiaan, ja kannustan kollegoitani jakamaan omia ideoitaan ja onnistumisiaan.

Työssä menestyminen perustuu vahvaan yhteistyöhön.

– Meillä on upea porukka, jossa professiojohtajat, eli lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalihuollon johdossa, teemme tiivistä yhteistyötä. Tämä mahdollistaa aidosti asiakaslähtöisen ja yhdenvertaisen hoitotyön kehittämisen.

Hyvinvointi lähellä sydäntä

Vapaa-ajallaan Jaana panostaa omaan hyvinvointiinsa liikunnan ja luonnon avulla.

– Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä voimavaroja. Rakastan juoksemista, kuntosalilla käyntiä ja kesäisin maastopyöräilyä, golfia ja purjelautailua. Talvella taas hiihtäminen ja laskettelu pitävät minut liikkeessä.

Rennompaa ajanviettoa tarjoaa rakas leipomisharrastus.

– Pulla kuuluu elämääni, ja bravuurini on perinteinen korvapuusti. Leipoessa mieli rauhoittuu, ja samalla voi ilahduttaa muita.

Katse tulevaisuuteen

Jaana näkee tulevaisuuden haasteina erityisesti osaavan hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamisen.

– Meidän täytyy varmistaa, että hoitajilla on tarvittava osaaminen ja että he voivat tehdä työnsä hyvin. Tämä vaatii vahvaa johtamista sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen hoitotyön tulevaisuus on. Olen ylpeä siitä, että saamme tehdä tätä työtä yhdessä.

UUTINEN / 13.03.2025

Oma Häme on mukana kehittämässä Paluu hatkasta -menetelmää

Oma Hämeen sijaishuolto on ollut mukana testaamassa uutta Paluu hatkasta -menetelmää yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa. Mäkikujan perhetukikeskuksen Apila-osasto Riihimäellä on kokeillut viime vuonna menetelmää nuorten kanssa, ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Sekä työntekijät että nuoret ovat antaneet myönteistä palautetta menetelmän toimivuudesta. Ensikokemukset osoittavat, että menetelmällä on vaikuttavuutta hatkaamisen ennaltaehkäisyssä. Hatkaamisella tarkoitetaan nuoren karkaamista lastensuojelulaitoksesta.  
 
Oma Hämeen tavoitteena on laajentaa Paluu hatkasta -menetelmän käyttö kaikkiin Oma Hämeen lastensuojeluyksiköihin vuoden 2025 aikana. Menetelmä tarjoaa systemaattisen ja rakenteellisen tavan työskennellä nuorten kanssa hatkasta palaamisen jälkeen. Se auttaa lastensuojelun ammattilaisia ymmärtämään nuorten kokemuksia, tunnistamaan hatkan taustalla olevia syitä sekä löytämään ratkaisuja, joilla tulevia hatkoja voidaan vähentää.
 
Oma Hämeen ammattilaiset olivat esittelemässä hyvinvointialueen kokeilua Hatkassa-hankkeen "Hyvä paluu hatkasta" -webinaarissa helmikuussa. Tilaisuudessa jaettiin ensikokemuksia menetelmän käytöstä ja keskusteltiin sen mahdollisuuksista lastensuojelun arjessa.
 
Paluu hatkasta -menetelmä perustuu yhdysvaltalaiseen malliin, jonka on tuonut Suomeen Pesäpuu ry:n Hatkassa-hanke. Menetelmä on mukautettu suomalaiseen lastensuojeluun sopivaksi. Pesäpuu ry on juuri julkaissut -oppaan, johon on koottu menetelmän tausta, toimintamekanismit sekä konkreettiset lomakkeet, joiden avulla sen käyttö on helppoa ja selkeää. Julkaisu on suunnattu lastensuojelun ammattilaisille sekä kaikille hatkaamisilmiöstä kiinnostuneille.
 
Oma Häme on sitoutunut kehittämään lastensuojelun käytäntöjä ja tarjoamaan vaikuttavia työmenetelmiä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Paluu hatkasta -menetelmän käyttöä laajennetaan vaiheittain, ja sen vaikuttavuutta seurataan tiiviisti hyvinvointialueella.

Tutustu Hatkassa Suomessa III: Paluu hatkasta -oppaaseen Pesäpuu ry:n sivuilla

UUTINEN / 12.03.2025

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen vieraili Oma Hämeessä

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) vieraili tiistaina 11. maaliskuuta Hämeenlinnassa ja tapasi Oma Hämeen edustajia. Vierailun aikana aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) sekä hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelivät ministerille alueen taloudellista tilannetta sekä Oma Hämeen kehitystoimenpiteitä ja onnistumisia. Kaksikko kuvaa vierailun ilmapiiriä avoimen keskustelevaksi ja rakentavaksi.

Vierailun yhteydessä nostettiin esiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käytössä olevia innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat asiakkaiden palveluita:

• Liikkuva, geriatrinen kotisairaala Gerbiili, joka on vähentänyt sairaaloiden päivystyskuormitusta ja mahdollistanut potilaiden hoitamisen heille tutussa ja turvallisessa ympäristössä.
• Arjen Kesyttämö, joka tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa ja tukipalveluja erityisesti lapsiperheille.
• ADHD-diagnosoinnin kehittäminen panostamalla lasten ja perheiden tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin ennen diagnosointia.
• Ikäihmisten lyhytaikaiset arviointiyksiköt, jotka parantavat ikääntyneiden palveluja ja mahdollistavat sekä tehokkaamman hoidontarpeen arvioinnin että kuntouttavan toiminnan arviointijakson aikana.
• Oma Häme -sovellus, joka mahdollistaa koko alueen asiakkaille laajat ja joustavat digitaaliset sote-palvelut.
• Suukko-mobiiliyksikkö, joka helpottaa niin lasten kuin ikääntyneidenkin suunterveyden seurantaa ja hoitoa.

Ministeri Ikonen totesi vierailun aikana, että sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että valtiovarainministeriössä ollaan pantu tyytyväisenä merkille Kanta-Hämeen satsaukset sekä positiivinen talouskehitys. Ikosen mukaan Oma Häme toteuttaakin esimerkillisesti sote-uudistuksen perimmäisiä tavoitteita.

– Ministeri Ikosen vierailu oli arvokas tilaisuus keskustella hyvinvointialueemme haasteista ja vahvuuksista. Olemme ylpeitä siitä, miten olemme onnistuneet pitämään menojen kasvun hallinnassa ja samalla kehittämään uusia toimintamalleja, jotka parantavat palveluidemme laatua ja saatavuutta, iloitsee aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola.

Ministerin kanssa keskusteltiin myös siitä, kuinka vaikeita päätöksiä palveluverkkoon ja palveluiden kriteereihin liittyen on jouduttu tekemään Oma Hämeessä. 

Keskustelussa oli esillä myös valtion rahoitusjärjestelmän haasteet

Oma Häme on onnistunut talouden tasapainottamistoimissaan hyvin vuoden 2024 aikana. Menokasvu oli toiseksi matalin hyvinvointialueista ja alijäämä jäi alkuperäistä talousarviota huomattavasti pienemmäksi. Terveydenhuollon menokehitys oli kokonaisuudessaan negatiivinen, minkä todettiin olevan poikkeuksellista ja erinomainen onnistuminen talouden tasapainottamisen näkökulmasta.

Ministerille kerrottiin, että Oma Häme jatkaa talousohjelmiensa toimeenpanoa suunnitellusti. Samalla todettiin, että valtion rahoitusjärjestelmä vaikuttaa suuresti talouden kehitykseen ja alijäämien kattamiseen. Keskustelussa esille nousivat valtion rahoituksen alueelliset muutokset ja diagnoosiperusteisen rahoituksen vaikutukset. Lepola ja Naukkarinen painottivat, että valtion jälkikäteisrahoitus kohtelee hyvinvointialueita eriarvoisesti.

– Rahoitusjärjestelmän haasteet ovat todellisia ja ne eriarvoistavat alueita jatkossa entistä enemmän. Toivomme, että valtio kehittää järjestelmää, jotta se tukisi asiakastarpeen mukaisesti palveluiden turvaamista ja kehittämistä alueilla, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Lepola.

Oma Häme ehdottikin rahoitusjärjestelmän uudistamista pikaisella aikataululla. Kanta-Hämeessä on kuitenkin mahdollista saada alijäämät katetuksi lain vaatimassa aikataulussa. vuoden 2026 loppuun mennessä. 

ARTIKKELI / 12.03.2025

Blogi: Assi-sairaala valmistuu – inhimillisyyttä ja sujuvaa hoitoa kaikille

Kanta-Hämeen keskussairaalan uudistaminen käynnistyi jo vuonna 2015, ja minä hyppäsin mukaan hankkeeseen vuotta myöhemmin. Nyt, kymmenen vuoden työn jälkeen, hanke on loppusuoralla – uusi sairaala valmistuu vuoden loppuun mennessä. Tämä matka on ollut täynnä haasteita ja muutoksia, mutta yhdessä olemme vieneet hankkeen maaliin. Pian kanta-hämäläiset saavat käyttöönsä modernin, toimivan ja inhimillisen sairaalan.

Alusta asti suunnittelun lähtökohtana ovat olleet potilaan ja asiakkaan tarpeet. Olemme yhdessä sairaalan henkilökunnan, asiakasedustajien ja rakentajien kanssa pohtineet, miten voimme toteuttaa visiomme Maailman inhimillisin sairaala käytännössä. Keskeistä on ollut se, että ihminen kohdataan ihmisenä. Samalla olemme halunneet varmistaa, että henkilökunnalla on hyvät työskentelyolosuhteet ja että sairaala palvelee kaikkia – iästä, liikuntakyvystä tai kielestä riippumatta. Koska sairaalan rakentaminen on myös iso taloudellinen päätös, olemme tehneet harkittuja valintoja, jotta käytettävissä olevat resurssit saadaan kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä hanke on ollut aidosti yhteinen ponnistus. Hankesuunnitteluvaiheessa työhön osallistui yli 200 ammattilaista, ja viime vuonna lähes 600 työntekijää pääsi tutustumaan tuleviin työtiloihinsa työmaavierailuilla. Hoitotyön ammattilaiset ovat olleet mukana varmistamassa, että laitteet ja varusteet sijoittuvat loogisesti ja tukevat sujuvaa arkea. Myös potilaita ja asiakasryhmiä on kuultu: esimerkiksi lapset ovat päässeet vaikuttamaan pääaulan leikkitilaan ja arvioimaan hoitotilojen videotaideteosta.

Rakentaminen on ollut mittava urakka myös tekijöilleen. Työmaalla on työskennellyt enimmillään 500 ammattilaista, ja hanke on tuonut työtä ja elinvoimaa myös alueen yrityksille. Monelle on ollut erityinen kunnia rakentaa sairaalaa, joka palvelee omaa kotiseutua ja sen asukkaita. Yhteistyö on ollut avainasemassa, ja nyt työmaalla keskitytään vastaanottovaiheeseen, käyttöönottoon ja muuton valmisteluun.

Uusi sairaala ei ole vain erikoissairaanhoidon keskus, vaan se tarjoaa myös perusterveydenhuollon palveluita, Hämeenlinnan läntisiä alueita palvelevan pelastusaseman sekä kaikille avoimen ravintolan. Tämä sairaala on tehty palvelemaan kaikkia kanta-hämäläisiä – nyt ja tulevaisuudessa.

Sairaalan palveluista ja tulevaisuudesta kerrotaan lisää Asukasinfossa 19.3.2025 klo 16.30–18 Hämeenlinnan Raatihuoneen valtuustosalissa. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä Teamsin kautta. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!

Eeva Rikkilä-Kettunen
Projektijohtaja

Eeva Rikkilä-Kettunen on Assi-sairaalahankkeen projektijohtaja, jonka sydän sykkii inhimilliselle ja käyttäjälähtöiselle sairaalasuunnittelulle. Hänellä on vankka kokemus suurten hankkeiden johtamisesta ja kehittämisestä. Eeva on lämminhenkinen ja määrätietoinen asiantuntija, joka haluaa varmistaa, että uusi sairaala palvelee sekä potilaita että henkilöstöä parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen johdollaan Assi-sairaala on muotoutunut paikallisten ihmisten tarpeisiin sopivaksi, moderniksi ja viihtyisäksi hoitopaikaksi.

UUTINEN / 12.03.2025

Asiakaspalvelu-chatin uusi nimi on Info

Infon chatista saat neuvontaa esimerkiksi Oma Hämeen palveluiden yhteystietoihin, sijainteihin ja yleisiin toimintaohjeisiin liittyen.

Chatissa ei käsitellä potilastietoihin, ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita. Emme myöskään anna ohjausta tai neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen.

Infon chatin löydät Oma Häme -sovelluksesta tai tämän sivun oikean alakulman Aloita chat -painikkeesta. Oma Häme -sovelluksen voit ladata maksutta sovelluskaupastasi.

 Lataa Oma Häme -sovellus:

​

ARTIKKELI / 12.03.2025

Tutkimusklubi tuo uusimman tutkimustiedon hoitotyöhön – tavoitteena parempi potilasturvallisuus

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty uusi Tutkimusklubi, jossa hoitotyön ammattilaiset kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään uusinta tutkimustietoa ja kehittämään hoitotyön käytäntöjä.

Toiminnan tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja parantaa potilasturvallisuutta. Helmikuussa järjestetyssä ensimmäisessä kokoontumisessa käsiteltiin painehaavojen ehkäisyä ja tunnistamista aikuispotilailla.
 
Painehaavat ovat merkittävä potilasriski, joka vaikuttaa suoraan hoidon laatuun ja kustannuksiin. Tapaamisessa tarkasteltiin hoitosuosituksia, riskitekijöiden tunnistamista ja kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä. Keskusteluissa nousi esiin tarve systematisoida Braden-mittarin käyttö ja varmistaa, että ihon kunnon tarkistus kirjataan osaksi potilastietoja.
 
– Hoitotyön suositusten jalkauttaminen on tärkeää, ja sen tulee olla mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista. Samalla meidän on seurattava ja arvioitava näyttöön perustuvan tiedon käyttöä, jotta motivaatio ennaltaehkäisyyn säilyy, sanoo Tutkimusklubin vetäjä johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa.

 
Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin konkreettisista toimenpiteistä hoitotyön kehittämiseksi. Braden-mittarin käyttöä riskipotilaiden tunnistamisessa tehostetaan, ja kirjaamiskäytäntöjä selkeytetään päivittämällä ohjeistuksia. Tiedon jalkauttamiseen panostetaan lisäämällä koulutusta ja hyödyntämällä osastokokouksia hoitotyön suositusten levittämisessä. Lisäksi jokaisessa yksikössä laaditaan suunnitelma seurantaa ja arviointia varten, ja toteutuneita muutoksia tarkastellaan kesäkuussa järjestettävässä seurantapalaverissa.
 
– Painehaavat ovat ehkäistävissä, mutta se vaatii oikeita työkaluja ja yhtenäisiä käytäntöjä. Kun ihon kunnon tarkistus ja riskitekijöiden arviointi tehdään systemaattisesti ja kirjataan huolellisesti, voidaan ennaltaehkäistä monia kivuliaita ja pitkäkestoisia hoitojaksoja. Tutkimusklubi on loistava tapa varmistaa, että uusimmat suositukset tulevat osaksi arkea, kertoo haavahoidon asiantuntija Mari Zeidler.
 
Tutkimusklubin tavoitteena on vahvistaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä, lisätä kriittistä ajattelua ja parantaa potilasturvallisuutta. Klubitoiminnassa hoitotyöntekijät käsittelevät tieteellisiä tutkimusartikkeleita, joiden pohjalta arvioidaan ja kehitetään hoitokäytäntöjä. Osallistujina ovat hoitajat, lähijohto ja moniammatilliset tiimit, mikä tukee laaja-alaista kehittämistä.

Tutkimusklubi tarjoaa kehittymismahdollisuuksia hoitoalan ammattilaisille

Tutkimusklubi on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laajempaa strategiaa, jossa panostetaan vahvasti hoitotyön kehittämiseen ja työntekijöiden osaamisen tukemiseen. Uudet työntekijät pääsevät mukaan moniammatillisiin kehityshankkeisiin, joissa oma asiantuntemus pääsee vaikuttamaan hoitokäytäntöihin.

– Painehaavojen ennaltaehkäisy on yksinkertaista, mutta se vaatii systemaattisuutta ja tarkkaa kirjaamista. On hienoa, että voimme kehittää työtämme yhdessä ja saada uutta tietoa suoraan käyttöön, kertoo osastonhoitaja Nina Fonsell.
 
Tutkimusklubi järjestetään viisi kertaa vuodessa, ja tapaamiset koostuvat asiantuntija-alustuksesta sekä yhteisestä keskustelusta. Seuraavissa tapaamisissa käsitellään uusia teemoja, ja henkilökunta voi ehdottaa aiheita. Tuleviin keskusteluihin on ehdotettu muun muassa kivun arviointia.

UUTINEN / 12.03.2025

Potilastietojärjestelmän päivitys vaikuttaa palveluiden nopeuteen lauantaina 15.3.2025

Lifecare-järjestelmän päivitys ja historiakantojen yhdistäminen lauantaina 15.3.2025 klo 8:00 alkaen aiheuttaa noin 8 tunnin käyttökatkon klo 9:00–17:00 välisenä aikana sekä hitautta illan aikana järjestelmässä.

Katkon aikana potilastietojärjestelmä ei ole käytettävissä, joten kirjauksia ei voi tehdä eikä vastaanottoaikoja voi antaa. Myöskään sähköiset esitietolinkit eivät ole käytettävissä. Pyydämme asukkaita asioimaan vain, mikäli on todellinen tarve.
 
Päivityksen aikana palveluissa voi esiintyä viiveitä ja käyttökatkoksia. Tämä voi vaikuttaa erityisesti seuraaviin palveluihin:

• 116117 Kiireellisen hoidon ensilinjan päivystysapu (huomioithan mahdolliset viiveet)
• Päivystyksen toiminta, jossa tietojen käsittely saattaa hidastua

Hätätilanteessa soita aina 112!

Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä ja kiitämme ymmärryksestä. Päivitämme tilannetta tarvittaessa verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissamme.

UUTINEN / 11.03.2025

Palautetietoinen työskentelytapa tuo asiakkaan äänen paremmin kuuluviin

Oma Hämeen lastensuojelun, perhekeskuksen ja aikuissosiaalityön yksiköissä otetaan käyttöön palautetietoinen työskentelytapa (FIT eli Feedback-Informed Treatment) vaiheittain tämän vuoden aikana. Työtavalla halutaan vastata vahvemmin ja vaikuttavammin asiakkaiden tarpeisiin. Työtapaa on testattu Hämeenlinnassa vuosina 2021–2022 ja se on laajasti käytössä muun muassa Helsingin kaupungilla. Työtapaa ollaan ottamassa käyttöön myös useammalla muulla hyvinvointialueella. 

Oma Hämeessä on koulutettu lastensuojelun, perhekeskuksen ja aikuissosiaalityön esihenkilöitä ja ammattilaisia työtavan käyttöön vuoden 2024 lopusta lähtien. Työtapa otetaan ensimmäisenä käyttöön kasvatus- ja perheneuvolassa, lastensuojelun avo- ja jälkihuollossa ja lastensuojelun perhekuntoutuksessa.

Tavoitteena on, että kaikki tarvittavat ammattilaiset koulutetaan ja työtavasta tulee pysyvä lastensuojelun, perhekeskuksen ja aikuissosiaalityön palveluissa. Palautetietoinen työtapa esitellään asiakkaille aina työskentelyn alussa. 

Mikä tarkoittaa Palautetietoinen työtapa (FIT)?

Palautetietoisuus on työtapa, jossa kunnioitetaan asiakkaan ääntä ja kokemusta. FIT-työtapaan sisältyy kahden erilaisen arviointimittarin käyttö. Toisella mittarilla asiakas arvioi itse omaa hyvinvointiaan tapaamisen alussa. Toisella mittarilla asiakas antaa tapaamisen lopussa arvion yhteistyön laadusta ja kokemuksestaan itse työskentelystä (katso kuvat alempaa).

Asiakkaan tarpeista keskustellaan käynnin aikana ja niitä kartoitetaan FIT-kyselyllä ja ne kirjataan ylös. Tämä auttaa muokkaamaan työskentelyä asiakkaalle sopivammaksi ja auttaa häntä kohti tavoiteltuja tuloksia tai muutosta. Lapsiasiakkaiden kohdalla huoltaja voi täydentää arviota rinnakkaisella arvioinnilla.  

Asiakas antaa arvion ammattilaisen lähettämän kyselylinkin tai QR-koodin kautta. Jos asiakkaalla ei ole omaa älylaitetta käytettävissä, niin arvio annetaan joko paperilomakkeella tai ammattilaisen älylaitteella. Asiakas saa arvion antamiseen ammattilaisen tukea tarvittaessa. Arvion antaminen perustuu asiakkaan suostumukseen.  

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen on vakuuttunut työtavan käytön vaikuttavuudesta.

– Olemme Oma Hämeessä kiinnostuneita siitä, mitä sinulle ja läheisillesi kuuluu ja miten voimme sinua tai tilannettasi parhaiten tukea, painottaa Paasikoski-Junninen.

Miten Palautetietoinen työtapa (FIT) vaikuttaa minuun asiakkaana?

Työtapa tukee asiakkaan ja ammattilaisen yhteistä ymmärrystä. Sen hyödyistä asiakastyössä on tutkimusnäyttöä. Palautetta sinulta on kysytty varmasti aiemminkin, mutta nyt sen kysyminen tapahtuu työtavan kautta järjestelmällisesti ja säännöllisesti.

Työtavan avulla voit osallistua paremmin tapaamisten arviointiin ja suunnitteluun, jolloin palvelu vastaa paremmin omia tarpeitasi. Palautteen perusteella tapaamisia muokataan niin, että niistä olisi sinulle mahdollisimman paljon hyötyä. Työskentelytapa antaa pidemmällä aikavälillä mahdollisuuden nähdä, miten kokemuksesi hyvinvoinnistasi muuttuu ollessasi asiakkaamme. 

UUTINEN / 10.03.2025

Lopen uusi asumisyksikkö sai nimen! Ehdotuksia jätettiin nimikilpailuun yli 200

Oma Häme kyseli paikallisilta alkuvuodesta ehdotuksia Lopelle nousevan uuden asumisyksikön nimeksi. Voittajanimeksi valikoitui Willa Eedilä.

Ehdotuksia sai jättää tammikuun ajan sekä netin kautta että paperisilla lomakkeilla, joita löytyi paikallisista kaupoista, apteekista ja kirjastosta. Nimiehdotuksia jätettiin netissä 80 ja paperille 150. 

Ehdotusten joukosta voittajaksi valikoitui Willa Eedilä. Voittajanimen valitsivat työntekijöiden ryhmä Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. Nimi on alueella perinteinen ja jo ennestään tuttu monien vuosien ajalta; Lopella on tähän asti toiminut palvelukoti Eedilä, josta asukkaat muuttavatkin uuteen, tänä vuonna valmistuvaan, Willa Eedilään elokuussa. Uuteen rakennukseen muuttaa myös Hoivakoti Salmelan asukkaat. Eedilä ja Ala-Eedilä ovat myös tuttuja alueita Lopella. 

Kaikkien nimiehdotusten jättäneiden kesken arvottiin herkkukori. Arpaonni suosi paljasjalkaista loppilaista Eija Oksasta (kuvassa vasemmalla). Oma Hämeen asumispalveluiden lähijohtaja Johanna Siivonen (oik.) luovutti herkkukorin voittajalle perjantaina 7.3. Arvonnan voittajalle valittu nimi oli mieleinen. 

– Upea nimi valittiin! Eedilä on tuttu ja perinteikäs, kauniisti soljuva nimi, jonka jo monet tuntevat. Mukavaa, että paikalliset pääsevät myös vaikuttamaan ja ehdottamaan nimiä. Omat ehdotukseni liittyivät paljon luontoaiheisiin, Oksanen kommentoi. 

Uusi Willa Eedilä on kaksikerroksinen palveluasumisen yksikkö, johon tulee 49 asukaspaikkaa. Palvelukotiin rakentuvat asunnot ovat muuntojoustavia ja niissä voidaan tarjota joko ympärivuorokautista palveluasumista ja/tai yhteisöllistä asumista ikäihmisille. Asuinhuoneiden lisäksi hoivakodista löytyy yhteiset ruoka- ja oleskelutilat, kuntosali, saunaosastot, pyykkitila sekä henkilökunnan tiloja.  

Willa Eedilä valmistuu elokuun lopussa, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan syksyllä 2025. 

Uuden asumisyksikön harjannostajaisista vietettiin helmikuussa. Lue lisää täältä: Ikäihmisten uusi asumisyksikkö nousee Lopelle - Oma Häme 

UUTINEN / 10.03.2025

Odotatko puhelua Oma Hämeeltä? Muista ottaa häirikköpuheluiden esto pois päältä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä takaisinsoittopalvelu. Kun olet jättänyt takaisinsoittopyynnön ja soitamme sinulle takaisin, soitto tulee 03 629-/03 621-/03 680-/03 4191- tai /019 758 -alkuisesta numerosta. 

Joihinkin uudempiin puhelimiin saa automaattisesti häirikkösoittajien estämisen päälle. Jos esto on päällä, ei takaisinsoittojärjestelmämme kautta soitettu puhelu pääse välttämättä läpi.

Muista siis ottaa puhelimestasi hetkeksi häirikköpuheluiden esto pois päältä, jos odotat puhelua Oma Hämeeltä.

UUTINEN / 10.03.2025

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimustyö herättää kansainvälistä kiinnostusta

Vaikuttavuus syntyy tiedosta ja osaamisesta – ja juuri tätä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Tutkijakoulu tukee.

Syyskuussa 2023 käynnistynyt Tutkijakoulu on vakiinnuttanut asemansa terveydenhuollon tutkimustyön kehittäjänä, ja sen vaikutukset näkyvät jo konkreettisesti potilashoidoissa. Keskussairaalan päivystysklinikalla meneillään olevat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin kohdennettu tutkimustyö voi nopeuttaa hoitoprosesseja, parantaa potilasturvallisuutta ja tuoda esiin uusia, tehokkaampia toimintamalleja.
 
– Tutkimustyö ei ole vain akateemista pohdiskelua, vaan sillä on suora yhteys hoidon laatuun, turvallisuuteen ja resursseihin. Kun tutkimus kohdistuu sairaalan omiin hoitoprosesseihin, sen vaikutukset näkyvät nopeasti käytännössä, sanoo päivystysklinikan osastonylilääkäri Ville Hällberg.

Aivohalvauspotilaiden hoidon nopeuttaminen, kansainvälistä huomiota saanut tutkimus

Yksi merkittävimmistä tutkimuskokonaisuuksista on liittynyt aivohalvauspotilaiden hoidon nopeuttamiseen. Hoidon alkuvaiheiden viivästykset voivat vaikuttaa merkittävästi potilaan toipumiseen ja elämänlaatuun. Päivystysklinikalla tehdyn tutkimustyön tuloksena hoitoprosesseja on pystytty kehittämään, ja hoito käynnistyy nyt entistä nopeammin.

– Olemme saaneet kansainvälistä huomiota aivohalvauspotilaiden hoitoprosessiemme kehittämisestä, mikä osoittaa, että hyvinvointialueen tutkimustyö ei ole vain paikallisesti vaikuttavaa, vaan sillä on merkitystä laajemmin, Hällberg kertoo.

Uusia käytäntöjä eteisvärinä- ja myrkytyspotilaiden hoidossa

Tutkijakoulun myötä on tutkittu myös eteisvärinäpotilaiden ja myrkytyspotilaiden hoitoprosesseja. Molemmat ovat päivystystoiminnan kannalta kriittisiä, sillä eteisvärinä on yksi yleisimmistä rytmihäiriöistä ja myrkytystapaukset vaativat nopeaa ja täsmällistä hoitoa. Tutkimusten pohjalta on kehitetty uusia toimintamalleja, jotka voivat nopeuttaa ja tehostaa potilaiden hoitoa.
 
– Oikea-aikainen hoito säästää potilaita turhilta komplikaatioilta ja samalla myös sairaalan resursseja. Kun tiedämme tarkasti, mikä toimii parhaiten, voimme kohdentaa hoitoa ja henkilöstöä tehokkaammin, Hällberg toteaa.

Hoitajien osaaminen tutkimuskohteena

Tutkimustyö ei keskity vain lääkäreihin ja potilasprosesseihin, vaan myös hoitajien osaamiseen ja hoitokäytäntöihin. Parhaillaan julkaisuprosessissa olevat tutkimukset pureutuvat siihen, miten hoitotyön laatua ja vaikuttavuutta voidaan parantaa. Tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien täydennyskoulutuksessa ja uusien käytäntöjen juurruttamisessa.
 
– Hoitajat ovat kriittisessä roolissa tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta, sillä juuri he toteuttavat käytännössä uudet hoitomallit ja varmistavat niiden toimivuuden, Hällberg huomauttaa.

Tutkijakoulu kouluttaa ja innostaa tutkimuksen pariin

Tutkijakoulu ei ainoastaan tuota tutkimustuloksia, vaan myös kouluttaa hyvinvointialueen henkilöstöä tutkimuksen tekemiseen ja tutkimustiedon hyödyntämiseen. Henkilöstön on tärkeää osata arvioida uusimpia tutkimustuloksia ja ymmärtää niiden merkitys käytännön hoitotyössä. Tutkijakoulu antaa valmiuksia sekä tutkimuksen tekemiseen että tieteellisen tiedon kriittiseen arviointiin.
 
Kevään aikana Tutkijakoulun tapahtumissa käsitellään muun muassa:

• Psykiatrisen tutkimustyön erityispiirteitä (7.3.)
• Laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja hoitajatutkimuksen tuloksia (27.3.)
• Tilastollisen käsittelyn ja tutkimustulosten arvioinnin perusteita (24.4.)
• Nuorten tutkijoiden tutkimuksia ja uratarinoita (22.5.)

Hällbergin mukaan tutkimustyö ei onnistu ilman koulutusta ja ohjausta, ja siksi Tutkijakoulun tarjoama tuki on tärkeä osa hyvinvointialueen kehitystyötä.
 
– Tavoitteena on saada tutkimustieto elämään arjessa, ei jäämään pöytälaatikoihin. Kun tutkimus liittyy suoraan omaan työhön, sen hyöty näkyy välittömästi potilaille ja koko sairaalayhteisölle, Hällberg summaa.

UUTINEN / 07.03.2025

Terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden yt-neuvottelut on saatu päätökseen

Yhteistoimintaneuvottelut terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialoilla on saatu Oma Hämeessä päätökseen. Aluehallitus päätti tammikuussa neuvotteluiden käynnistämisestä. Henkilöstöjärjestöjen kanssa käydyt neuvottelut päättyivät 6. maaliskuuta. Neuvottelutulos esitellään aluehallitukselle 17. maaliskuuta.
 
Neuvottelut liittyivät vuodeosastojen ja poliklinikkatoiminnan uudelleenjärjestelyihin hyvinvointialueella. Neuvotteluja piirissä oli 1 510 työntekijää, joista 400 työskentelee perusterveydenhuollon sairaalapalveluissa, 1 000 erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa ja 110 hallinto- ja tukipalveluissa. 
 
Neuvottelut päättyivät henkilöstöjärjestöjen kanssa erimielisenä. Työnantaja päätti, että henkilötyövuosia vähenee 12 eläköitymisen ja määräaikaisuuksien päättymisen kautta. Työnantaja ei esitä irtisanomisia. Uusia työtehtäviä tai työskentelypisteitä tarjotaan 84 työntekijälle. Uutta työtä tarjotaan ensisijaisesti nykyiseltä työpaikkakunnalta ja osaamisperusteisesti. Vähäisempi tehtävän, työpisteen tai tulosalueen muutos koskee 24 työntekijää. Jos työntekijä kieltäytyy tarjotusta työstä, voi se johtaa irtisanomiseen.
 
Tulosalueet käyvät läpi muutoksia ja niiden vaikutuksia yhdessä henkilöstön kanssa. Niihin työntekijöihin, joita muutokset koskevat, ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.
 
Vuodeosastojen ja poliklinikkatoiminnan uudelleenjärjestelyjen tavoitteena on ollut saavuttaa noin 5,4 miljoonan euron pysyvä kustannussäästö vuosien 2025–2026 aikana. Henkilöstöjärjestelyjen lisäksi säästöjä saadaan myös laitehankinnoista sekä kiinteistökuluista ja tukipalveluista. 

Vuodeosastojen ja poliklinikkatoiminnan uudelleenjärjestelyjä on avattu tässä tiedotteessa.

UUTINEN / 06.03.2025

Oma Hämeen selviämishuonekokeilulle toivotaan jatkoa – pilottihanke osoitti tarpeen Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kokeiltiin puolen vuoden ajan selviämishuoneen toimintaa. Kokeilu osoitti, että selviämishuoneelle on tarvetta. Perjantaina 7.3. julkaistavassa raportissa ehdotetaan, että Oma Häme perustaisi selviämishoitoaseman. 

Selviämishuone on toiminut Hämeenlinnan poliisin tiloissa lokakuusta 2024 helmikuun 2025 loppuun asti. Kokeilu toteutettiin joka toinen viikonloppu. Valvonnasta vastasi pääosin katkaisuhoidon henkilöstö, jonka palkkakulut maksettiin Oma Hämeen RRP2-hankkeesta. 

Selviämishuonekokeilu onnistui suunnitellusti. Poliisin tiloissa oli kaksi asiakaspaikkaa, ja asiointeja selviämishuoneella oli keskimäärin yksi vuorokaudessa. Muutamina iltoina asiakkaita ei tullut lainkaan. Kokeilusta saatiin hyödyllistä tietoa, jos hyvinvointialueelle päätetään perustaa pysyvä selviytymishuone. Yksikkö osoittautui esimerkiksi infran (pyykkihuolto, siivous, lääkehuolto) ja sijaisjärjestelyn suhteen haavoittuvaksi, koska se toimi erillisenä muusta ympärivuorokautisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. 

– Selviämishuonekokeilu ei antanut täyttä kuvaa alueen todellisesta tarpeesta, sillä selviämishuone ei ole terveydenhuoltopainotteinen ja kokeilun aikana hoidettiin terveydenhuollon apua tarvitsevat päihtyneet edelleen terveydenhuollon päivystyspalvelussa. Yhteistyö sujui hyvin poliisin kanssa ja poliisi on ollut pääosin selviämishuoneelle toimittava taho, kertoo hankkeen projektipäällikkö Christa Ahonen. 

Selviämishuone Hämeen poliisin tiloissa Hämeenlinnassa. Kuva: poliisi.

Selviämishoitoasema mahdollistaisi yksilöllisemmän avun 

Selviämishuonekokeilusta päätettiin vuonna 2023, koska sille nähtiin erityinen tarve. Tuolloin todettiin, että päihtyneet asioivat terveydenhuollon päivystyspalveluissa, poliisin putkapalveluissa sekä sosiaalihuollon asumispalveluiden yhteydessä olevissa tiloissa. Alaikäisten osalta päihtyneiden tilanteet hoidetaan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. 

Tarvetta olisikin jatkossa selviämishuonetta laajemmalle selviämishoitoasemalle. Kokeilun ja asiantuntijoiden haastattelujen pohjalta syntyi raportti ja esitys, että selviämishuonepalvelua voitaisiin tarjota esimerkiksi katkaisu- ja vieroitusyksikön yhteydessä, kun se muuttaa Ahveniston tiloihin. 

– Selviämishoitoasema poistaisi päihtyneiden hoidon tarvetta terveydenhuollon päivystyksen tiloissa ja antaisi mahdollisuuden odottaa myös katkaisuhoitoon pääsyä, mikä edellyttää tiettyä promillemäärän laskua. Se vaikuttaisi katkaisuhoitoon sitoutumisena, Ahonen kuvailee. 

Selviämishoitoaseman toimintaan voisi Ahosen mukaan keskittää myös alaikäisille suunnattuja palveluja. Myös poliisin mukaan kokemukset pilotista olivat kannustavia. 

– Uskon, että tarvetta selviämisasemalle on pysyvämminkin. Poliisilla on pääsääntöisesti tarjolla vain nopea apu poliisilain perusteella tapahtuvaan lyhytaikaiseen kiinniottoon. Katsoisin, että jatkossa selviämisaseman toiminta tulisi olla ympärivuorokautista ja keskitetty hoidollisen yksikön yhteyteen, kuten esimerkiksi tulevan Assi-sairaalan yhteyteen, jossa yksilöllinen ja hoidollinen näkökulma pystyttäisiin ottamaan kokonaisvaltaisemmin huomioon, Hämeen poliisilaitoksen komisario Ari Ahoniemi sanoo. 

Loppuraportti avaa tilannetta monelta kannalta 

Selviämishoitoaseman tarpeessa olevilla henkilöillä on usein erilaisia haasteista elämässään ja niiden ratkaiseminen vaatii monenlaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.  Päihderiippuvuus on diagnoosikriteerit täyttävä sairaus, johon hoitoon pääsy tulisi olla kynnyksetöntä ja helposti saavutettavissa. 

– Kun selviämishoitoasema kytketään osaksi muita hoitoprosesseja, parhaimmillaan voidaan vähentää kuormitusta muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, vähentää läheisten ja päihteitä käyttävien omaa inhimillistä kärsimystä sekä ehkäistä ennenaikaisia kuolemia. Selviämiseen tarkoitetun tilan perustaminen muiden palveluiden yhteyteen ei ole suuri investointi, ja se parhaimmillaan voi tuottaa taloudellisia vaikutuksia, Ahonen lisää. 

Selviämishuonepilotin loppuraportti julkaistaan 7.3.2025. Raporttiin on haastateltu poliisin edustajaa, ensihoidon päällikköä, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikköä, katkaisuhoidon osastonhoitajaa sekä terveydenhuollon päivystyksen lääkäriä kokeilun vaikutuksista ja näkemyksistä selviämiseen tarkoitetun tilan perustamiseen. 

Kaikki ovat tervetulleita raportin julkaisutilaisuuteen 7.3.2025 klo 9–9.50. Linkin tilaisuuteen saa projektipäälliköltä christa.ahonen@omahame.fi 

Termejä: 

Selviämishuone = Tila, johon voidaan majoittaa päihtynyt henkilö, jolla ei ole selkeää terveydenhuollon tarvetta. 

Selviämisasema = Selviämiseen tarkoitettu erillinen yksikkö, jossa työskentelee palvelukuvauksen tarpeen mukainen henkilöstö. 

Selviämishoitoasema = Terveydenhuollollinen yksikkö, jossa on käytössä terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi vahvemmat mahdollisuudet monitorointiin ja seurantalaitteisiin sekä terveydenhuollollisiin toimenpiteisiin. 

UUTINEN / 06.03.2025

Fimlab tiedottaa: asiakasneuvontanumero muuttuu 12.3.2025

Fimlab yhtenäistää asiakaspalvelunsa puhelinnumeroita koko toiminta-alueellaan. Fimlab pyrkii näin sujuvoittamaan ja selkeyttämään asiakkaiden puhelinasiointia. Jatkossa kaikki henkilöasiakkaat viidellä hyvinvointialueella voivat hoitaa ajanvarauksen ja saavat asiakasneuvontaa yhdestä numerosta.

Puhelinnumeromuutos keskiviikosta 12.3.2025 alkaen Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen alueilla:

• Nykyinen asiakasneuvontanumero 03 311 74445 jää pois käytöstä.
• 12.3.2025 alkaen Fimlabin nykyinen ajanvarauksen puhelinnumero 010 808 515 * palvelee kaikilla Fimlabin alueilla sekä ajanvaraus- että asiakasneuvontanumerona arkisin klo 7–16.

*Asiakas maksaa puhelusta teleoperaattorille seuraavilla periaatteilla:

• suomalaisesta lankaliittymästä soitettaessa peritään paikallisverkkomaksu (pvm)
• suomalaisen puhelinyhtiön matkapuhelinliittymästä Suomessa soitettaessa peritään matkapuhelinmaksu (mpm)
• ulkomailta soitettaessa hinnan määrittelee paikallinen operaattori

Puhelujen tarkka hinta määräytyy asiakkaan puhelinyhtiön kanssa tekemän liittymäsopimuksen perusteella.

UUTINEN / 05.03.2025

Vaikuttavuuden arviointi – miten kustannusvaikuttavuus auttaa hyvinvointialueiden johtoa päätöksenteossa?

Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi ei ole pelkästään hoitotulosten tarkastelua. Kustannusvaikuttavuuden arviointi auttaa hyvinvointialueiden johtoa ymmärtämään, millä hinnalla ja resursseilla tulokset saavutetaan. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään mallia sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta. Yksi olennainen vaikuttavuuden arvioinnin osa on kustannusvaikuttavuus.

– Jos tarkastelisimme vain hoidon vaikutuksia elämänlaatuun ja terveyteen, kaikki parantavat toimenpiteet kannattaisi toteuttaa, toteaa Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen. 

Kustannusnäkökulma auttaa ymmärtämään, millä panostuksella haluttu lopputulos saavutetaan.

– Esimerkiksi kalliiden lääkkeiden hoitovaste voi olla heikko, kun taas edullisempi vaihtoehto voi tuottaa lähes saman hoitotuloksen pidemmällä aikavälillä. Kustannusnäkökulma tekee hoitotulokset vertailukelpoisiksi, Antikainen jatkaa.

Jotta palvelu ja hoito olisi kustannustehokas, sen on parannettava elämänlaatua tai terveyttä mahdollisimman vähäisillä kustannuksilla. Kun hoidon kustannuksia verrataan saavutettuun hyötyyn, voidaan tunnistaa vähähyötyiset hoidot, jotka ovat kalliita, mutta tuottavat vain vähän hyvinvointia. Kustannusperusteinen vertailu auttaa suuntaamaan hyvinvointialueen resursseja vaikuttavimpiin palveluihin ja hoitomuotoihin.

Tutkimuksessa kehitetään uutta mallia vaikuttavuuden arviointiin 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkija Nina Rajainmäki tarkastelee kustannuslaskentaa osana vaikuttavuusarviointia. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda kustannustiedot osaksi vaikuttavuusarviointia ja laskea yksittäisen palveluketjun kustannukset, esimerkiksi diabeteksen hoidon tai digitaalisten palveluiden osalta. 

Tutkimuksessa hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoallasta, joka kokoaa yhteen palveluihin ja hoitoihin liittyvä datan. Tutkimuksessa kehitetään vaikuttavuuden arviointimallia, joka auttaa arvioimaan, miten erilaiset palvelut tai laajat toimenpiteet vaikuttavat asiakkaisiin. Mallia testataan parhaillaan digipalveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Kun digipalvelujen kustannukset yhdistetään tietoon niiden vaikutuksista, saadaan selkeä kuva digipalvelujen tuottamista hyödyistä suhteessa niiden todellisiin kustannuksiin.

Lue lisää vaikuttavuuden arviointimallista: Tutkimus tuo vaikuttavuuden arvioinnin osaksi hyvinvointialueiden arkea

Lue lisää digipalveluiden vaikuttavuuden arvioinnista: Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?

Voiko mallia hyödyntää myös muilla hyvinvointialueilla? 

– Kehittämäämme vaikuttavuuden arviointimallia voi hyödyntää muilla hyvinvointialueilla, jos saatavilla on luotettavia lähtötietoja. Kustannuslaskentaa varten palvelut tulee tuotteistaa ja yhdistää oikeisiin suoritteisiin, sanoo Rajainmäki.

Tällä hetkellä hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuuden arviointi perustuu pitkälti yksittäisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Arviointimallilla vaikuttavuustiedolla johtaminen voidaan tuoda johdon päivittäiseksi työvälineeksi. Mallin avulla hyvinvointialueiden on mahdollista seurata kuukausittain esimerkiksi ikäihmisten palveluiden kehitystä.

– Jos halutaan tietää ikäihmisten asumisen ostopalvelun kustannusvaikutus, hoitopäivän kustannusten rinnalle tuodaan asukkaan toimintakykytieto. Näin voidaan arvioida, onko asukkaan toimintakyky parantunut tai pysynyt ennallaan suhteessa palveluntuottajalle maksettuun hintaan. Tätä kautta voidaan ohjata palveluntuottajia ja löytää parhaat käytännöt, Antikainen toteaa.

Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä 

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on siirtyä vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen, mutta se edellyttää yhtenäistä tietopohjaa ja mallinnusta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimuksessa tehdään yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kansallisen tietomallin kehittämiseksi. Lisäksi valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriöt toteuttavat yksikkökustannuslaskentaa kansallisella tasolla. Hyvinvointialueilla tarkastelun painopiste on kuitenkin eri kuin kansallisella tasolla.

– Valtakunnallisesti tiedonkeruussa on alueellisia eroja, jotka vaikeuttavat vertailua. Tietopohjat ja kirjanpidon vyörytyssäännöt voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla, eikä aina ole selvää, mistä erot johtuvat, Rajainmäki kertoo.

Antikaisen mukaan, kun vaikuttavuuden arviointimalli saadaan laajasti käyttöön, hoitokäytäntöjä ja palveluja voidaan kehittää tehokkaammin myös kansallisesti. Mallin avulla päätöksentekijät saavat selkeää ja ajankohtaista tietoa siitä, mitkä hoidot ja palvelut tuottavat eniten hyötyä niiden kustannuksiin nähden.

Oma Hämeen tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta. 

Pirkanmaan hyvinvointialue hallinnoi kokonaishanketta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla. Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA tutkivat sosiaalihuollon peruspalveluja Sulava-hankkeessa. 

Systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueilla -tutkimuksen tulokset tulevat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Lisäksi tutkimushankkeessa tuotetaan hyvinvointialueiden johdolle suunnattu vaikuttavuusjohtamisen käsikirja. Käsikirja tulee sisältämään käytännön työvälineitä, joka auttaa alueiden johtoa ottamaan vaikuttavuustiedon osaksi arjen päätöksentekoa. 

Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 – 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.

Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
 

UUTINEN / 03.03.2025

Aluehallitus päätti ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden väliaikaisesta järjestämisestä 

Maanantaina 3.3. kokoontunut aluehallitus hyväksyi väliaikaisen järjestelyn Fodbar Oy:n kanssa ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden tuottamiseksi. 

Oma Häme kilpailutti syksyllä 2024 Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluita, jotka oli siihen asti hankittu ulkoisena ostopalveluna. Aluehallitus teki 9.12.2024 hankintapäätöksen asiasta (Aluehallitus päätti talousarvioesityksestään äänestysten ja pitkän keskustelun jälkeen - Oma Häme). Laatu- ja hinta-arvioinnin perusteella palveluntuottajaksi valittiin Fodbar Oy:n ryhmittymä. Kaksi kilpailutuksessa mukana ollutta yritystä teki kuitenkin hankintapäätöksestä oikaisuvaatimukset sekä valitukset markkinaoikeuteen. 

Oma Häme on nyt neuvotellut tarjouskilpailun voittaneen Fodbar Oy:n kanssa sopimuksen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden väliaikaisesta järjestämisestä. Fodbar Oy- ryhmittymä on todennut, että se on valmis tekemään väliaikaisen sopimuksen hankinnasta tarjouspyynnössä määritellyin ehdoin. Lain mukaan hankinnan voi järjestää väliaikaisella sopimuksella, jos hankintaa ei voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Hankintayksikkö voi solmia väliaikaisen järjestelyn palvelun tuottamiseksi haluamansa toimittajan kanssa. 

– Kun väliaikaista järjestelyä arvioitiin, soveltuvimmaksi vaihtoehdoksi tuli tarjouskilpailun voittanut ryhmittymä. Lisäksi tarjouspyynnössä määritellyt ehdot arvioitiin tarkoituksenmukaisimmaksi ja myös hyvin väliaikaiseen järjestelyyn soveltuviksi, sanoo Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuorijärvi. 

Ateria- ja ruokapalveluiden hankinta sisältää palveluasumisen ja sairaalan ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut sekä kahvilapalvelun Riihimäen sairaalassa. Hankintaan ei sisälly ikääntyneiden kotiin vietäviä aterioita. Laitoshuoltopalveluiden hankinta sisältää muun muassa siivous-, vuodehuolto-, jätehuolto- sekä apuvälineidenhuoltotehtäviä hyvinvointialueen eri yksiköissä. 

Neuvotteluissa on kuitenkin todettu, ettei tarjouspyynnön työllisyysehtoa sovelleta väliaikaiseen sopimukseen, koska työllistämisehto olisi velvoittanut sopimuskumppania vasta vuonna 2027. 

Fodbar Oy ryhmittymä aloittaa toiminnan Oma Hämeen yksiköissä vaiheittain 1.4.2025 alkaen. 

Ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden tuottaminen ja ostopalveluiden valvonta on 1.1.2025 alkaen siirtynyt Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n toiminnaksi. Nykyiset ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden ostopalvelusopimukset on siirretty tukipalveluyhtiön hallinnointiin 1.1.2025 alkaen, joten myös uusi, väliaikainen sopimus siirretään tukipalveluyhtiön hallintaan. 

Aluehallitus päätti samalla ohjeistaa, että Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio maksetaan saman suuruisena kuin hyvinvointialueen palkkiosäännössä vahvistettu lautakunnan puheenjohtajan vuosipalkkio. 

Muita päätöksiä 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan hyvinvointialuejohtajan esityksen siitä, että Oma Häme ei osallistu valtionneuvoston muutostukiprojektiin. Hyvinvointialueella ei ole tarvetta tuelle, koska talouden suunta on saatu käännettyä suunnitelluilla ja onnistuneilla toimenpiteillä. Valtiovarainministeriön laskelmissa ei myöskään ollut huomioitu kaikkia talouden tasapainottamisohjelmia. Aiheesta lisää täällä: Aluehallitus päättää valtioneuvoston muutostukiprojektista – Oma Hämeellä ei tarvetta osallistua    - Oma Häme    

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. 

UUTINEN / 28.02.2025

Uusi hanke kehittää rikoksiin syyllistyneiden nuorten kanssa työskentelyä

Toistuvasti ja vakavia rikoksia tehneiden nuorten auttaminen haastaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Vaikka valtaosa nuorista suhtautuu rikollisuuteen kielteisesti, rikokset kasaantuvat pienelle joukolle nuoria, joiden auttaminen on haastavaa esimerkiksi monimutkaisten elämäntilanteiden vuoksi.

Näihin haasteisiin vastaa uusi Nuorisorikoserityinen osaaminen Kanta-Hämeessä -hanke, jonka tavoitteena on kehittää vaikuttava tukitoimintamalli vakavia tai toistuvia rikoksia tehneille, pääasiassa alaikäisille nuorille. Hanke toteutetaan oikeusministeriön erityisavustuksella, ja se jatkuu maaliskuuhun 2026 saakka. Vastaavia hankkeita toteutetaan myös muualla Suomessa.

Ankkuri-tiimin vetämässä hankkeessa yhteistyötä tekevät muun muassa Oma Hämeen perhekeskuspalvelut, lastensuojelu ja terveyspalvelut, poliisi, rikosseuraamusvirasto sekä kuntien sivistyspalveluiden edustajia. Esimerkiksi yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa kehitetään uusia yhteistyörakenteita nuorten tukemiseksi.

Hankkeen keskiössä on rikoksia tekevien nuorten kanssa työskentelyssä tarvittavan osaamisen syventäminen. Vaikuttavuutta haetaan yhdistämällä kriminologian teorioita sekä asiakaslähtöisiä ja suhdeperustaisia työmenetelmiä. Hankkeessa vaikuttaviksi tunnistettuja toimintatapoja ja periaatteita testataan asiakastyössä monialaisesti eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen lopputuotoksena Oma Hämeen henkilöstölle luodaan koulutus- ja valmennuspaketit, jotka syventävät osaamista nuorisorikollisuuden syistä, ennaltaehkäisystä ja vaikuttavasta muutostyöskentelystä. Lisäksi luodaan rakenteet osaamisen kehittämiselle ja monialaisen yhteistyön varmistamiselle hankkeen päätyttyä.

UUTINEN / 27.02.2025

Muutoksia Rengon ja Turengin terveysasemien aukioloajoissa 3.3. alkaen

Turengin terveysaseman toimisto

Turengin terveysaseman toimisto on avoinna 3.3. alkaen arkisin klo 8-9 ja 12.30-14.
Toimisto on tähän asti palvellut maanantaista perjantaihin klo 8-9.30 ja klo 14-15.

Rengon terveysasema

Ajalla 3.3.-11.4.25 Rengon terveysasema on suljettu perjantaisin. Asiakkaita palvellaan perjantaisin normaalisti Rengon terveysaseman puhelinnumerossa ja ohjataan tarvittaessa toiselle terveysasemalle kiireellisissä asioissa. Hoitotarvikejakelun osalta pyydetään ottamaan yhteyttä perjantaisin ensilinjanumeroon 03 629 6230.

UUTINEN / 27.02.2025

Aikuissosiaalityön kiireetön ohjaus ja neuvonta liittyy Ensilinjaan

Aikuissosiaalityön kiireetön puhelinohjaus ja neuvonta liittyy Ensilinjan palveluihin 4.3.2025. Aikuissosiaalityön kiireettömän ohjauksen ja neuvonnan on tavoittanut jo nytkin keskitetystä puhelinnumerosta, joten palvelun puhelinnumero tai aukioloajat eivät tämän muutoksen yhteydessä muutu.

Aikuissosiaalityön Ensilinjaan voit olla yhteydessä, kun: 

•    tarvitset neuvoa ja tietoa palveluista ja etuuksista
•    taloudellinen tilanne on umpisolmussa
•    tarvitset apua päihdeongelmissa
•    tarvitset erityisestä syystä apua ja tukea asunnon/asumisesi järjestämisessä
•    kohtaat äkillisen kriisin tai elämäntilanteen muutoksen

Tavoitat aikuissosiaalityön puhelimitse arkisin kello 9-11, ja Ensilinjaan liittymisen jälkeen palvelussa on käytössä myös takaisinsoittopyynnön jättämisen mahdollisuus ruuhkatilanteissa. Takaisinsoittopyynnön voit siis jättää, mikäli emme juuri sillä hetkellä ruuhkan takia voi vastata. Soitamme sinulle takaisin seuraavaan arkipäivään mennessä. 

Puhe- ja kuulovammaiset sekä asioinnissa tulkkia tarvitsevat asiakkaat voivat ottaa yhteyttä palveluun tekstiviestillä. Mikäli asioinnissa tarvitaan tulkkia, voit ilmoittaa tekstiviestillä tulkkauskielen, jonka jälkeen otamme yhteyttä tulkin kanssa viimeistään seuraavana arkipäivänä. 

Aikuissosiaalityön Ensilinja ma-pe klo 9-11, puh. 03 629 6566
Aikuissosiaalityön Ensilinjan tekstiviestinumero: 040 629 6257

Aikuissosiaalityön Ensilinjan puhelinpalvelun lisäksi tavoitat meidät laajoilla aukioloajoilla chatin välityksellä arkisin klo 9-15 välillä. Löydät chatin Oma Häme -sovelluksesta, jonka voit ladata sovelluskaupasta. Oma Hämeen verkkosivuilla voit aloittaa chatin sivun oikeasta alakulmasta (aloita chat -painike).

Talouteen liittyvissä huolissa voit olla yhteydessä myös Taloudellisen tuen yksikön puhelinasiointiin puh: 03 629 6570.  Taloudellisen tuen yksikön puhelinpalvelu on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-12. Voit ottaa yhteyttä taloudellisen tuen yksikön puhelinneuvontaan aina, kun arjen raha-asiat askarruttavat, oman talouden hoidossa on ongelmia tai rahat eivät tunnu riittävän. Puheluun vastaavat sosiaalihuollon ammattilaiset.

UUTINEN / 27.02.2025

Perhehoitoyksikkö Kanervan verkkosivut ovat nyt osa Oma Hämeen verkkosivustoa

Perhehoitoyksikkö Kanervan palvelut löytyvät nyt samalta omahame.fi-verkkosivustolta kuin muutkin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelut. Uudistus helpottaa palveluiden löydettävyyttä. 

Kanervan uusi osoite on https://omahame.fi/perhehoitoyksikkokanerva  Kanervan entiset verkkosivut uudelleenohjataan Oma Hämeen sivuille maaliskuun alusta alkaen. Jos asiakas menee sen jälkeen vanhaan verkkosivuosoitteeseen, hän uudelleenohjautuu automaattisesti Oma Hämeen sivuille.  

Kanervan logo uudistuu Oma Hämeen brändi-ilmeen mukaiseksi 

Sivuston siirtymisen yhteydessä Kanervan logo uudistuu ja väritys yhdistyy osaksi Oma Hämeen brändiväritystä.  

Kanerva on toiminut maakunnallisena yksikkönä jo vuosia ennen Oma Hämeen perustamista. Uudistuksessa Kanerva sulautuu osaksi Oma Hämettä saaden saaden uuden ilmeen säilyttäen kuitenkin myös jotain entistä. 

Mikä Perhehoitoyksikkö Kanerva? 

Perhehoitoyksikkö Kanerva tuottaa lastensuojelun perhehoidon palveluita sekä lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhepalvelua Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 
 
Oletko miettinyt sijaisperheeksi ryhtymistä tai haluatko toimia tukiperheenä? Perhehoitoyksikkö Kanervan sivuilta löydät lisätietoa ja hakemuslomakkeen. 

Klikkaa tästä Perhehoitoyksikkö Kanervan uusille sivuille.

UUTINEN / 27.02.2025

Aluehallitus päättää valtioneuvoston muutostukiprojektista – Oma Hämeellä ei tarvetta osallistua   

Hyvinvointialuejohtaja esittää maanantaina 3.3. kokoontuvalle aluehallitukselle, että Kanta-Hämeen hyvinvointialue ei osallistu valtioneuvoston ehdottamaan muutostukiprojektiin. Hyvinvointialueella ei ole tarvetta tuelle, koska talouden suunta on saatu käännettyä suunnitelluilla ja onnistuneilla toimenpiteillä. Valtiovarainministeriön laskelmissa ei myöskään ollut huomioitu kaikkia talouden tasapainottamisohjelmia.   

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ei ole aluehallituksen esityksen perusteella osallistumassa valtioneuvoston muutostukiprojektiin, jonka tarkoituksena on tukea hyvinvointialueita toiminnan ja talouden tasapainottamisessa ja sopeutustoimien suunnittelussa. Syksyllä 2024 kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kutsui kuusi hyvinvointialuetta tiiviimpään ohjaukseen. Oma Hämeen lisäksi mukana olivat Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen, Lapin, Satakunnan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. Alueiden valinta perustui kokonaisarvioon, joka tehtiin pohjautuen alueiden talouden tilanteeseen, arvioon vuoden 2025 rahoituksesta ja tulevien vuosien sopeutustarpeesta sekä alueiden omiin arvioihin muutosohjelmiensa toimenpiteiden kustannusvaikutuksista ja niiden toteutumisesta.   

Ministeriöiden ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen yhteisessä tapaamisessa todettiin 15.11, ettei valtiovarainministeriön tekemissä laskelmissa ollut huomioitu kaikkia Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmia täysimääräisinä ja arviot perustivat varovaisuusperusteella tehtyihin ennusteisiin kesäkuussa 2024. Hyvinvointialueet kutsuttiin neuvotteluihin valtiovarainministeriön kesken tilikauden tekemien laskelmien perusteella. Oma Hämeen kaikkien talouden tasapainottamisohjelmien täysmääräinen toteutuminen kuitenkin kattaa kertyneet alijäämät lain vaatimassa ajassa täyttäen hyvinvointialuelain 115 §:ssä säädetyn velvoitteen. Myös lakisääteisessä hyvinvointialueneuvottelussa todettiin 28.11., että ministeriöiden tilannekuva oli perustunut osittain virheelliseen tietoon ja Oma Hämeen tilanne on arvioitua parempi. 

Suhteellinen asema hyvinvointialueiden alijäämävertailussa parantunut

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien vaikutukset alueen talouteen ovat näkyneet viiveellä talousennusteissa. 

– Iso laiva ei käänny hetkessä. Talouden seuranta on osoittanut, että aallonharja saavutettiin alkukesästä 2024 ja sen jälkeen kaikki talouden tunnusluvut ovat osoittaneet suunnan kääntymistä, joka on näkynyt alueen tilinpäätösennusteissa syyskaudella 2024. Hyvinvointialueen talousennusteet on aina laadittava varovaisuusperiaatteella. Kesäkuussa tehty ennuste oli tehtävä siinä hetkessä olevilla tiedoilla, toteaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen. 

Kanta-Hämeen suhteellinen asema hyvinvointialueiden alijäämävertailussa on parantunut merkittävästi vuodesta 2023, jolloin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen alijäämä oli asukasta kohden neljänneksi suurin. Tällä hetkellä Oma Hämeen alustava tilinpäätösennuste osoittaa, että tilikauden 2024 tulos on merkittävästi parempi kuin talousarvioissa ja aikaisemmissa ennusteissa on arvioitu. Kanta-Hämeen suhteellinen asema alijäämävertailussa on parantunut merkittävästi. Alueen talouden tasapainottamistoimet ja tilikausikohtaisen alijäämän pienentyminen osoittaa, että tarvetta tiiviimmälle ohjaukselle ja muutostuelle ei ole. Valtioneuvoston muutostukiprojekti on hyvinvointialueille vapaaehtoinen.

– Kuten jo syksyllä arvelin, kesäkuun 2024 ennustetieto ei oikein sovellu siihen tarkoitukseen, johon valtio sitä käytti - ja tämän tilinpäätös nyt hyvin osoittaa. Yritimme hyvässä yhteistyössä katsoa, voisiko ministeriö meitä jossain auttaa, mutta emme löytäneet sellaista kohdetta. Tilinpäätöksistä myös näkee nyt sen, että Kanta-Hämeen tilanne ei ole pahimmasta päästä, vaan kansallista keskitasoa, Oma Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen sanoo. 

Tasapainottamisohjelmien toimeenpano jatkuu suunnitellusti

 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taloustilanne on kohentunut merkittävästi aiemmasta. Joulukuussa 2023 laaditun talousarvion mukainen alijäämä vuodelle 2024 oli 66,9 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2024 laaditun ennusteen mukaan alijäämä olisi kasvanut noin 80 miljoonaan euroon vuoden 2024 lopussa. Jo suunnitellut ohjelmat ja lisätoimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ovat kääntäneet alijäämän kehityssuunnan ja tilikauden tulos on 46,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos on 20,7 miljoonaa (n. 122 e/asukas) parempi kuin aluevaltuuston hyväksymässä talousarviossa joulukuussa 2023.  Vuoden 2024 tilikauden alijäämä on pienentynyt myös verrattuna edelliseen vuoteen ja se on noin 79 e/asukas pienempi kuin tilikaudella 2023.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien toimeenpano jatkuu suunnitelmien mukaan. Hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi 17.12.2024 taloussuunnitelman, jonka tavoitteena on kattaa tilikausina 2023 ja 2024 syntynyt alijäämä vuosina 2025–2026.    

– Tarkoituksemme on kattaa alijäämät lain määräämässä ajassa, ja vuoden 2024 tilinpäätös parantaa huomattavasti mahdollisuuksia tähän. Suunnitelmamme kestää myös sen, että osa tiedostetuista riskeistä toteutuu. Olen nöyrän kiitollinen henkilöstölle, jonka venymisen ansiota tämä on. Arvostan myös korkealle aluevaltuutettujen kykyä nähdä tulevaisuuteen tässä asiassa, Naukkarinen kiittelee. 
 

UUTINEN / 26.02.2025

Fimlab tiedottaa: Rengon laboratorioon suunnitellut muutokset peruuntuvat

Fimlabin Rengon laboratorion toimintaan suunnitellut muutokset peruuntuvat. Terveysasemalla tehtävien tilaratkaisujen vuoksi laboratorio pysyy aiemmin tiedotetusta poiketen samoissa tiloissa ja näytteenoton palveluvalikoima säilyy ennallaan.

Myös EKG-rekisteröintejä tehdään jatkossakin Rengon laboratoriossa, mutta palvelu on helmikuun lopusta alkaen pois käytöstä muutaman viikon ajan kytkentätöiden vuoksi. Kevään EKG-aikoja ehdittiin jo perua, ja uudet EKG-ajat tulevat varattaviksi mahdollisimman pian.

Pahoittelemme suunnitelmamuutoksista aiheutuvaa haittaa.

Kanta-Hämeen alueen asukkaat voivat jatkossakin asioida kaikissa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen Fimlab-toimipisteissä. Ajantasaiset tiedot toimipisteistä ja aukioloajoista löytyvät osoitteesta fimlab.fi/toimipisteet-ja-aukioloajat.

UUTINEN / 28.02.2025

Tutkimus: Potilaan liike sotkee magneettikuvia – uudet menetelmät mahdollistavat sotkun siivoamisen eikä potilasta tarvitse välttämättä kuvata uudestaan

Tutkimusjulkaisu: Head Motion in Diffusion Magnetic Resonance Imaging: Quantification, Mitigation, and Structural Associations in Large, Cross-Sectional Datasets Across the Lifespan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen röntgenin osastonylifyysikko Viljami Sairanen on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitetään, miten pään liike vaikuttaa magneettikuvantamiseen ja miten sen aiheuttamia vääristymiä voidaan vähentää. Diffuusiopainotettu magneettikuvaus (dMRI) on tärkeä menetelmä esimerkiksi aivoratojen kartoittamiseen ja aivojen hienorakenteen mallintamiseen, mutta pään liike voi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä ja vääristymiä kuvissa. Tämä tarkoittaa, että liikkumisen seurauksena syntyvät epätarkat kuvat voivat vaikeuttaa lääkäreiden tekemää diagnoosia ja sairauden etenemisen seurantaa.

Tutkimukseen osallistui yli 16 000 magneettikuvausta eri-ikäisiltä potilailta, vastasyntyneistä yli 100-vuotiaisiin. Näin laaja otanta mahdollisti kattavan analyysin siitä, kuinka pään liike vaikuttaa eri ikäryhmissä ja miten uudet kuvankäsittelymenetelmät voivat auttaa tarkentamaan magneettikuvia.

Tutkimus on luettavissa avoimesti täällä.

Tutkimuksen hyödyt käytännössä

– Pään liikkeen vaikutukset magneettikuvantamiseen, erityisesti diffuusiopainotteisessa, ovat merkittävä haaste. Tässä kansainvälisessä projektissa vertasimme yleisimpiä liikkeenkorjausmenetelmiä ja niiden vaikutusta lopputuloksiin. Tulosten pohjalta voidaan sanoa, että tyypilliset pään liikkeet saadaan korjatuksi uusilla menetelmillä. Tämä parantaa kuvantamisen tarkkuutta ja diagnostiikkaa. Lisäksi vältetään tarve kuvata potilas uudelleen ja näin vähennetään kokonaiskustannuksia, kertoo Viljami Sairanen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että uusilla menetelmillä voidaan huomattavasti parantaa magneettikuvien tarkkuutta. Tämä tarkoittaa, että pään liikkeen aiheuttamat häiriöt vähenevät, jolloin kuvat ovat selkeämpiä ja luotettavampia. Tekninen selitys tälle on, että uudet algoritmit pystyvät tunnistamaan ja korjaamaan liikkeen aiheuttamia virheitä dMRI-kuvissa, minkä seurauksena yksityiskohtaisempi ja tarkempi kuvamateriaali saadaan käyttöön.
 
Parantunut kuvanlaatu auttaa lääkäreitä tekemään tarkempia diagnooseja ja seuraamaan esimerkiksi neurologisten ja kognitiivisten sairauksien etenemistä. Esimerkiksi Alzheimerin taudin ja muiden aivosairauksien diagnostiikassa tarkemmat kuvat voivat auttaa havaitsemaan varhaisia muutoksia aivojen rakenteessa jo ennen kuin oireet ilmenevät.

Lisäksi kehitetyt menetelmät voivat edistää aivotutkimusta, sillä ne auttavat ymmärtämään paremmin aivojen rakenteita ja toimintoja. Uusien menetelmien ansiosta kuvantaminen on erityisen hyödyllistä esimerkiksi lapsille ja vanhuksille, joiden on vaikeampi pysyä täysin paikallaan kuvausten aikana. Tämä on erityisen tärkeää lasten kehityksen tutkimisessa ja vanhusten kognitiivisten häiriöiden seurannassa.
 
Uusien menetelmien käyttöönotto voi myös tuoda säästöjä terveydenhuoltoon, koska tarkemmat kuvat vähentävät uusintakuvantamisen tarvetta ja parantavat koko prosessin tehokkuutta. Tämä tarkoittaa, että terveydenhuollon resursseja voidaan käyttää tehokkaammin, ja potilaat voivat välttyä ylimääräisiltä kuvantamiskerroilta.

Kehitettyjen menetelmien ansiosta:

• Parannettu kuvantamisen laatu: Kehitetyt menetelmät voivat vähentää pään liikkeen aiheuttamia vääristymiä dMRI-kuvissa, mikä parantaa kuvien tarkkuutta ja luotettavuutta.
• Diagnostinen tarkkuus: Tarkemmat dMRI-kuvat voivat auttaa lääkäreitä tekemään tarkempia diagnooseja ja seuraamaan sairauksien etenemistä erityisesti neurologisissa ja kognitiivisissa häiriöissä.
• Tutkimus ja kehitys: Parannetut kuvantamismenetelmät voivat edistää aivotutkimusta ja auttaa ymmärtämään paremmin aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia yhteyksiä.
• Kliininen käyttö: Menetelmät voivat olla hyödyllisiä kliinisessä käytössä, erityisesti lasten ja vanhusten kuvantamisessa, joissa pään liike on yleisempää.
• Kustannustehokkuus: Vähentämällä tarvetta uusintakuvauksiin ja parantamalla kuvien laatua voidaan säästää terveydenhuollon kustannuksia.

 Lisätietoja:
Viljami Sairanen
Osastonylifyysikko, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

UUTINEN / 19.02.2025

Työvuorosuunnittelun uudistus etenee Oma Hämeessä – henkilöstön ensimmäiset kokemukset Numeronista lupaavat hyvää

Oma Hämeessä on otettu käyttöön Numeron-työvuorosuunnittelujärjestelmä helmikuun alussa. Järjestelmä on osa käynnissä olevaa, isompaa työvuorosuunnittelun uudistusta ja käytäntöjen yhtenäistämistä. Samalla parannetaan työvoiman kohdentamista asiakastarpeen mukaan.

Uudistuksessa siirrytään asteittain keskitettyyn työvuorosuunnitteluun, joka vähentää sekä työvuorotaulukoiden että suunnitteluun osallistuvien henkilöiden määrää. Työvuorosuunnittelua tekevät yhteistyössä lähijohtajat ja resurssihallinnan asiantuntijat. Vastuu vuoroista ja niiden toimivuudesta on aina lähijohtajalla.

Ensimmäisenä uusi järjestelmä on otettu käyttöön keskitetyssä varahenkilöstössä.

– Numeron on selkeä ja helposti hallittavissa. Työvuorot pomppaavat silmiin eriväristen palkkien ansiosta, mikä helpottaa suunnittelua, kertoo keskitetyn varahenkilöstön lähijohtaja Milla Tenhunen.

Työntekijöiden käytössä on OmaNumeron-sovellus, jota voi halutessaan käyttää myös työpaikan ulkopuolella. Tämä helpottaa muun muassa työvuorotoiveiden esittämistä ja omien vuorojen tarkistamista.

– Itse koen Numeronin isoiksi eduiksi sen selkeyden ja sen, että työvuoroja ja toiveita voi tehdä omalla kännykällä, kertoo sairaanhoitaja Siiri Saarinen.

Joillakin käyttäjillä on ollut teknisiä haasteita sovelluksen käytössä, mutta ongelmia ratkotaan aktiivisesti. Muutokset ylipäänsä herättävät työyhteisössä aina erilaisia reaktioita. Mutta moni odottaa kiinnostuneena, miten järjestelmä ja uudet käytännöt vakiintuvat käyttöön.

Numeron-ohjelmisto ja uudet toimintatavat otetaan käyttöön Oma Hämeen yksiköissä vaiheittain vuoden 2025 aikana. Lähijohtajat ja henkilöstö ovat mukana uusien toimintatapojen suunnittelussa.

Uusi ohjelmisto parantaa seurantaa

Uusi ohjelmisto ja keskitetty työvuorosuunnittelu tuovat hyvinvointialueelle useita hyötyjä. Keskitetty työvuorosuunnittelu varmistaa, että yksiköissä on oikea määrä osaavaa henkilökuntaa töissä silloin, kun asiakkaat apua tarvitsevat. Lisäksi työvuorot saadaan jaettua tasapuolisemmin, mikä takaa henkilöstölle oikeudenmukaisemmat, terveellisemmät ja turvallisemmat työolosuhteet.

Uusi ohjelmisto yhdistää eri työaikamuotojen seurannan yhteen järjestelmään, mikä vähentää muiden työaikajärjestelmien tarvetta. Uudistus parantaa merkittävästi henkilöstön voimavarojen, kuten mitoituksen, osaamisen ja vuorotyön kuormituksen, tietojohtamista ja seurantaa.

Vaikka työvuorot suunnitellaan keskitetysti, otetaan suunnittelussa huomioon yksiköiden tarpeet sekä työntekijöiden toiveet, osaaminen ja muut yksilölliset tarpeet, aivan kuten tähänkin asti. Näin varmistetaan, että työn ja vapaa-ajan tasapaino tulee huomioiduksi.

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu säilyy osana uutta mallia, eli työntekijät voivat edelleen osallistua työvuorojen suunnitteluun. Keskitetyn suunnittelun asiantuntijat vastaavat kuitenkin kokonaisuuden hallinnasta.

Numeron-järjestelmän käyttöönotto jatkuu hyvinvointialueella kevään aikana. Henkilöstön kokemuksia kerätään koko ajan työvuorosuunnittelun kehittämiseksi. Resurssihallinnan asiantuntijat kiertävät yksiköissä tapaamassa henkilöstöä, vastaamassa kysymyksiin ja jakamassa ajankohtaista tietoa muutoksista ja aikatauluista.

–  Yksikkökäyntejä on tehty nyt muutaman kuukauden ajan, ja matkan varrella on kertynyt runsaasti kilometrejä. Käynnit ovat kuitenkin olleet antoisia ja mielenkiintoisia – on ollut arvokasta tavata työntekijöitä, kuulla heidän näkemyksiään ja ymmärtää, mitkä asiat yksiköissä koetaan tärkeiksi, kertoo resurssihallinnan asiantuntija Hanna Heikkilä.

UUTINEN / 19.02.2025

Muistipoliklinikoiden toimintoja yhtenäistetään Hämeenlinnan seudulla

Oma Hämeen muistisairaan palvelupolkua yhtenäistetään hyvinvointialueella.

Hämeenlinnan seudun, eli Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan, muistipoliklinikkatoiminta sekä lääkärin että hoitajan vastaanotot keskitetään Viipurintien terveysasemalle. Hattulan muistipoliklinikka yhdistyi Hämeenlinnaan toukokuussa 2024 ja Janakkalan yhdistyminen tapahtuu 3.3.2025. Jatkossa lähete- ja konsultaatiokäytänteet ovat yhtenäiset.

Oma Hämeen muistipoliklinikoille tullaan lääkärin lähetteellä ja muistioireisen potilaan alkuselvitykset tehdään omalla terveysasemalla tai kotihoidossa säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Alle 70-vuotiaiden potilaiden muistitutkimukset tehdään KHKS neurologian poliklinikalla. Tämä ohjeistus koskee yli 70-vuotiaita potilaita.

Hämeenlinnan muistipoliklinikan yhteystiedot:

Käyntiosoite: Viipurintie 1-3 (D-siipi, 2. kerros), 13200 Hämeenlinna
Muistipoliklinikan p. 03 6296700 (soittoaika arkisin klo 8–9)

UUTINEN / 19.02.2025

Oma Häme yhtenäistää perhevalmennuksen – uudistunut valmennus starttaa maaliskuussa

Oma Hämeen perhekeskuksen neuvoloissa tarjottava perhevalmennus uudistuu ja yhtenäistyy koko Kanta-Hämeen alueella. Tavoitteena on taata tasalaatuinen ja kattava valmennus kaikille lasta odottaville ja neuvolaikäisten lasten perheille. Perhevalmennus on lakisääteinen palvelu, jonka toteutustavat ovat aiemmin vaihdelleet alueittain.
 
Uudistuksen myötä perhevalmennus koostuu kahdesta osasta: lasta odottavien vanhempien peruspaketista sekä lapsiperheille suunnatuista teemailloista. Peruspaketti sisältää kahdeksan aihealuetta, joiden tarkoituksena on tarjota tietoa ja valmistaa perheitä uuteen elämäntilanteeseen. Aiheita ovat muun muassa synnytys, vanhemmuus, vauvan hoito, turvallisen arjen tunnetaidot sekä raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen.
 
Teemaillat puolestaan tarjoavat monipuolista tietoa eri elämäntilanteisiin. Ensimmäisiä aiheita ovat lapsen kielellisen kehityksen ja leikkitaitojen tukeminen, sensomotorisen kehityksen tukeminen sekä tahtoikä. Teemaillat ovat avoimia kaikille neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja niihin voi osallistua jo raskausaikana tai myöhemmin perheen tarpeiden mukaan.
 
– Yleisesti perhevalmennusta tarjotaan ensimmäistä lastaan odottaville, mutta emme rajaa osallistujia vain heihin. Mukaan voivat tulla myös esimerkiksi vanhemmat, joissa edellisen lapsen syntymästä on useita vuosia, toisella puolisoista ei ole vielä lapsia tai taustalla on merkittäviä elämänmuutoksia. Ja mukaan saa tulla, jos on kiinnostus osallistua, vaikka perheessä lapsia olisikin jo, kertoo neuvolapalvelujen lähijohtaja Tea Hansson.
 
Sekä peruspaketti että teemaillat toteutetaan verkkovalmennuksina, ja niitä on ollut mukana rakentamassa laaja joukko sote-ammattilaisia ja asiantuntijoita. Peruspaketit pidetään iltaisin videoyhteydellä, jolloin osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä suoraan asiantuntijoille. Verkkovalmennuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, mutta osallistujien on tunnistauduttava. Teemailtojen aiheita pohditaan tarpeen mukaan ja tarjolle voi tulla myös ajankohtaisia ilmiöitä. 
 
Ensimmäinen perhevalmennus käynnistyy 4. maaliskuuta. Peruspaketit toteutetaan joka toinen kuukausi, lukuun ottamatta heinä- ja joulukuuta. Teemailtojen ja verkkovalmennusten liittymislinkit, päivämäärät ja lisätiedot ovat saatavilla Etäryhmät- sivulta.

UUTINEN / 18.02.2025

Aluevaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen alueellisen hyvinvointisuunnitelman

Aluevaltuusto kokoontui vuoden ensimmäisen kokoukseensa Forssaan 18. helmikuuta. Kaupungintalon valtuustosalissa pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin Kanta-Hämeen alueellinen hyvinvointisuunnitelma vuosille 2025–2028. Samalla aluevaltuusto hyväksyi myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvän Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman sekä hyvinvointisuunnitelmaa täydentävän Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman. Myöhemmin kevään aikana tulee hyväksyttäväksi erikseen hyvinvointisuunnitelmaan liitettävä Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä. Siihen kuuluu, että asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä seurataan väestöryhmittäin ja alueittain. Samoin tulee seurata näihin vaikuttavia tekijöitä ja tehtyjä toimenpiteitä. Lisäksi on velvoite asettaa hyte-työlle tavoitteet ja määritellä ne toimenpiteet, joilla tavoitteisiin tähdätään. Tätä varten laaditaan kerran neljässä vuodessa hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. 

Hyvinvointisuunnitelma perustuu kantahämäläisten hyvinvoinnista koottuun tietoon. Sen pohjalta on määritelty hyvinvointityön painopisteet, jotka ovat turvallisuus, osallisuus, yhdenvertaisuus ja onnistumme toisiimme luottaen. Aluevaltuutetut kiittivät suunnitelmaa ja pitivät sitä tärkeänä. He kuitenkin nostivat omissa puheenvuoroissaan esiin huolensa hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta, hyte-työn vastuista ja rooleista Kanta-Hämeessä sekä resurssien riittävyydestä. 

Hyvinvointisuunnitelma on tehty yhteistyössä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien tahojen, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa. Hyvinvointisuunnitelman luonnos on ollut liitteineen lausuntokierroksella hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimillä, integraatiovaliokunnalla ja lautakunnilla. Myös Oma Hämeen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.

Aluevaltuusto hyväksyi varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä.

Valmiussuunnittelulla turvataan hyvinvointialueen kyky reagoida häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Suunnitelma perustuu valtakunnallisiin riskiarvioihin sekä alueellisiin ja paikallisiin riskeihin, joita on tunnistettu osana sisäistä valvontaa. 

Valmiussuunnittelun keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkuvuuden turvaaminen, tehokas viranomaisyhteistyö ja säännölliset valmiusharjoitukset. Suunnitelman toteutuksesta vastaa hyvinvointialueen eri toimialat yhteistyössä pelastuslaitoksen valmiusyksikön kanssa, joka koordinoi varautumista.

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi aluehallituksen vastineen tarkastuslautakunnan väliraportin valmiussuunnittelua ja varautumista koskevaan lukuun.

Nuorten mielenterveysongelmat puhuttivat valtuustoa  

Aluevaltuusto keskusteli pitkään lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja psyykkisen tuen tarpeesta käsitellessään vastausta valtuustoaloitteseen. Aloitteessa esitettiin, että Oma Häme palkkaa lisää psykiatrisia sairaanhoitajia yläkouluihin sekä yhtenäiskouluihin. 

Hyvinvointialueen antamassa vastauksessa todetaan, että Oma Hämeessä käynnistyi marraskuussa 2024 alaikäisten nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelu Oma Voima, joka tarjoaa hoitoa ja tukea psykiatristen sairaanhoitajien ja sosiaaliohjaajien yhteistyönä. Tämä palvelu jalkautuu myös kouluille tai tarvittaessa kotiin ja toimii tiiviissä yhteistyössä opiskeluhuollon palvelujen kanssa. 

Johanna Häggman (kesk.) esitti, että aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, koska päättäjien vilkas keskusteli todistaa, ettei valtuusto ole tyytyväinen vastaukseen ja palveluiden nykytilaan. Häggmanin esitys hävisi äänestyksessä äänin 15–42 ja 1 tyhjä. 

Pirjo Alijärvi (sd.) esitti neuvottelutauon jälkeen, että aluevaltuusto edellyttää, että mielenterveyspalveluiden resursseista kouluissa tuodaan tiedot seuraavaan budjettivaltuustoon mennessä ja että lisäksi tuodaan esitys riittävien palvelujen yhdemukaistamisesta. Aluevaltuusto hyväksyi tämän lisäyksen yksimielisesti ja merkitsi lopulta vastauksen aloitteeseen tiedoksi.  

Aluevaltuusto hyväksyi myös esityslistan mukaiset päivitykset hyvinvointialueen hallintosääntöön, jotka liittyvät lähinnä hallintoon. Muutokset astuvat voimaan 19.2.2025. 

Aluevaltuusto teki lisäksi useita henkilövalintoja. Kari Suomalaisen (ps.) tilalle yksilöasioiden jaostoon valittiin Jukka Lintukangas (ps.). Aluevaalilautakuntaan valittiin Pekka Romon (kok.) tilalle ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Jari Koskinen (kok.). Lisäksi Petri Laineen (ps.) tilalle aluehallituksen varajäseneksi valittiin Pasi Niemi (ps.). 

Muut asiat aluevaltuusto päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava aluevaltuuston kokous on Riihimäellä 1. huhtikuuta.

Kokouksen tallennetta voi katsoa tämän linkin kautta.
 

UUTINEN / 18.02.2025

Ryttylän alueen kotihoidon asiakkaat siirtyvät Tervakosken asiakkaiksi

Hausjärven kotihoidon Ryttylän alueen asiakkaat siirtyvät 1.3.2025 alkaen Janakkalan Tervakosken kotihoidon asiakkaiksi.  

Muutoksen taustalla on toiminnan tehostaminen sekä Ryttylän ja Tervakosken taajamien maantieteellinen läheisyys. Ryttylän kotihoidon asiakkaiden siirtyminen Tervakosken asiakkaiksi tasaa myös henkilöstöresursseja.  

Ryttylässä jatkaa kolme tuttua lähihoitajaa, mutta yksikön sairaanhoitaja vaihtuu. Pääsääntöisesti asiakkaiden omahoitajat säilyvät ennallaan. Jos omahoitaja vaihtuu, kotihoidosta otetaan henkilökohtaisesti asiakkaaseen yhteyttä.  

Ennallaan pysyvät myös lääkäripalvelut, turvapuhelinpalvelu, asiakasohjaajat ja puhelinnumerot, joihin asiakkaat voivat ottaa yhteyttä. Myös apteekkipalvelut säilyvät ainakin toistaiseksi ennallaan. 

UUTINEN / 18.02.2025

1,5-vuotiaille neuvola-asiakkaille on otettu käyttöön digitaalinen esitietokysely

Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu huoltajalle tekstiviestitse. Esitietokysely otetaan käyttöön vaiheittain, eivätkä kaikki 1,5-vuotiaiden huoltajat saa tekstiviestiä vielä tässä vaiheessa.

Oma Hämeen 1,5-vuotiaiden neuvola-asiakkaiden huoltajat voivat nyt täyttää lasta koskevan esitietokyselyn digitaalisesti ennen vastaanottoa. Uudistus vähentää päällekkäistä lomakkeiden täyttöä ja tekee tietojen päivittämisestä helpompaa.  Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä lähetetään huoltajalle tekstiviestitse ajanvarauksen jälkeen. 

Oma Häme kannustaa asiakkaan täyttämään esitietokyselyn sähköisesti ennen vastaanottoa, jotta palveluprosessit pysyvät tehokkaina ja asiakaskokemus paranee. 

Mistä esitietokysely löytyy? 

Esitietokysely täytetään Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Oma Häme -sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta.  

Tulostettava lomake on saatavilla vain poikkeustapauksia varten. Jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta tunnistautua, hän tulostaa esitietokyselyn sivulta omahame.fi/lomakkeet, täyttää sen ja ottaa mukaansa vastaanotolle. 

Tekstiviestimuistutukset ja tietojen täyttäminen 

• Kysely avautuu 30 päivää ennen vastaanottoaikaa, ja asiakas saa siitä tekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä. 
• Jos kyselyä ei ole täytetty viikkoa ennen vastaanottoa, asiakas saa muistutustekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä. 
• Kun asiakas on kirjautunut Oma Häme -sovellukseen tai asiointipalveluun, hän klikkaa oikeasta yläkulmasta omaa nimeään ja valitsee jälkeen lapsen, jonka puolesta asioi.  
• Kun puolesta asioitava on valittu, asiakas valitsee "Omat digipolut" ja sieltä "Lasten ja nuorten polku" 

Täytetyt tiedot siirtyvät suoraan ammattilaisten käyttöön potilastietojärjestelmään, mikä nopeuttaa vastaanoton valmistelua ja vähentää tietojen erillistä kirjaamista. 

Entä jos asiakkaalla ei mielestään ole aikaa varattuna? 

Aina asiakas ei muista tai tiedä, että hänellä on aika varattuna. Omat ajanvaraukset voi tarkistaa Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Lapsen kohdalla huoltaja valitsee ensin lapsen, jonka puolesta asioi.  

Oma Häme otti digitaalisen esitietolomakkeen käyttöön jo terveydenhuollon puolella 9.12.2024 alkaen. Kyselyn käyttöä on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös muihin palveluihin.

UUTINEN / 18.02.2025

Aluehallitus käsitteli ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaa

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli Kanta-Hämeen alueellista ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025–2028. Aluehallitus kävi suunnitelmasta keskustelun ja päätti lähettää suunnitelmaluonnoksen käsiteltäväksi ja lausuttavaksi hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimille (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto), integraatiovaliokunnalle ja lautakunnille. Lisäksi lausuntoja pyydetään Kanta-Hämeen kunnilta sekä muilta maakunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekeviltä tahoilta. Myös henkilöstöllä on mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa. 
 
Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma on osa Oma Hämeen varsinaista alueellista hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2028. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä. Siihen kuuluu, että asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä seurataan väestöryhmittäin ja alueittain. Samoin tulee seurata näihin vaikuttavia tekijöitä ja tehtyjä toimenpiteitä. Lisäksi on velvoite asettaa hyte-työlle tavoitteet ja määritellä ne toimenpiteet, joilla tavoitteisiin tähdätään. Aluehallitus on aiemmin käsitellyt varsinaista hyvinvointisuunnitelmaa ja sen muita liitteitä. Nyt asiakokonaisuus siirtyy aluevaltuuston käsittelyyn. 
 
Hyvinvointisuunnitelma perustuu kantahämäläisten hyvinvoinnista koottuun tietoon. Sen pohjalta on määritelty hyvinvointityön painopisteet, jotka ovat turvallisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmalla tuetaan ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Lisäksi suunnitelma tukee ikäihmisten tarvitsemien palvelujen kehittämistä. 
 
Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 3. maaliskuuta. Aluevaltuusto on koolla tiistaina 18. helmikuuta Forssassa. 

Aluehallituksen 17.2.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 14.02.2025

Hoitopuhelut ovat nyt maksullisia – näin se vaikuttaa sinuun

Oma Hämeen hoitopuhelut ovat nyt maksullisia. Tämä tarkoittaa, että jos terveyteesi liittyvä asia voidaan hoitaa puhelimitse ja puhelu korvaa fyysisen vastaanottokäynnin, peritään siitä asiakasmaksu.

Perusterveydenhuollossa lääkärinkäynnin maksun voi periä kolmelta kerralta kalenterivuodessa. Se sisältää fyysiset vastaanottokäynnit, hoitopuhelut ja mahdolliset muut etäasioinnit.
Erikoissairaanhoidossa hoitopuhelu maksaa saman verran kuin poliklinikkakäynti.

Mikä on hoitopuhelu?
Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun esimerkiksi:

• Oireista ja voinnista
• Hoidon toteutumisesta ja jatkohoidosta
• Tarvittavista tai tehdyistä tutkimuksista
• Lääkityksistä ja hoitosuunnitelmasta

Koska hoitopuhelu vastaa sisällöltään vastaanottokäyntiä, siitä peritään maksu aivan kuten fyysisestä käynnistä.

Hoitopuhelun asiakasmaksu ja maksukatto

Hoitopuhelu kerryttää maksukattoa, eli jos olet maksanut asiakasmaksuja tietyn summan verran vuoden aikana, voit saada vapautuksen lopuista maksuista. Maksukatto suojaa sinua suurilta terveydenhuoltokuluilta.

Hoitopuhelun asiakasmaksu veloitetaan joko lähettämällä lasku kotiin tai e-laskuna, jos se on valittu käyttöön.

Milloin hoitopuhelu on maksuton?

Hoitopuhelu on maksuton, jos se liittyy lakisääteisesti maksuttomaksi määriteltyihin tutkimuksiin tai hoitoihin. Tarkempia tietoja maksuttomista tilanteista löydät verkkosivuiltamme.

Muistathan, että hoitopuhelu on osa laadukasta hoitoa ja helpottaa asiointiasi ilman, että sinun tarvitsee lähteä paikan päälle vastaanotolle.

Oma Häme perii asiakasmaksuja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992) ja asetuksessa (912/1992) määritellyin perustein. Maksuttomat palvelut on säädetty erikseen laissa.

Lue lisää: Oma Hämeen asiakasmaksuihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen - Oma Häme

UUTINEN / 13.02.2025

Ikäihmisten uusi asumisyksikkö nousee Lopelle – ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan syksyllä  

Lopella on vietetty torstaina 13.2. ikäihmisten uuden asumisyksikön harjannostajaisia. Uusi yksikkö valmistuu elokuun lopussa, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan tiloihin syksyllä 2025.  

Lopen kirkonkylälle nouseva ikäihmisten uusi asumisyksikkö on saavuttanut harjakorkeuden, ja harjannostajaisia päästiin juhlimaan torstaina työmaahenkilöstön ja kutsuvieraiden kesken. Uuden asumisyksikön rakennustyöt alkoivat keväällä 2024 ja tällä hetkellä työmaalla tehdään sisätöitä kuten kalusteasennuksia, laatoituksia ja lattiamattotöitä. Työmaalla työskentelee päivittäin noin 25 henkilöä. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Rakennusliike Lapti Oy ja rakennuksen omistaa Suomen Hoiva ja Asunto Oy. Uuteen rakennukseen muuttavat nykyiset Eedilän asukkaat. 

– Kaksikerroksiseen palveluasumisen yksikköön tulee yhteensä 49 asukaspaikkaa. Palvelukotiin rakentuvat asunnot ovat muuntojoustavia ja niissä voidaan tarjota joko ympärivuorokautista palveluasumista tai yhteisöllistä asumista ikäihmisille - tai molempia. Kaikkiin huoneisiin tulee asukkaalle oma keittiö. Asuinhuoneiden lisäksi hoivakodista löytyy yhteiset ruoka- ja oleskelutilat, päivätoimintatila, kuntosali, saunaosastot, pyykkitila sekä henkilökunnan tiloja. Asukkaat ovat tiloissa vuokralla, sanoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen.  

Harjannostajaisissa puheen piti mm. kansanedustaja Timo Heinonen (kok.).

– On tärkeää, että tällaiset palvelut, joita tarvitaan joka päivä, ovat lähellä. Siinä vanhusten asumispalvelut ovat keskiössä. Tätä taloa kun katsoo, ei voi olla kuin tyytyväinen arkkitehtiin ja rakentajaan. Talo on kuin se olisi ollut tällä historiallisella paikalla naapuritalojen tapaan jo sata vuotta, Heinonen sanoi.

Keskiössä kodinomaisuus ja viihtyisä piha-alue

Kooltaan palveluasumisen yksikkö on 3 300 m². Kohteen suunnittelussa on ollut keskiössä sisä- ja ulko-oleskelutilojen kodinomaisuus – valoisat, viihtyisät ja toimivat tilat ovat niin asukkaiden kuin henkilökunnankin iloksi. Rakentamisessa on panostettu viihtyisään piha-alueeseen, josta löytyy erilaisia oleskelualueita, muistopuutarha, pergola, marjapensaita, viherkasveja ja istutusallas asukkaiden omille istutuksille. Asumisyksikön tarkoituksena on tukea asukkaiden hyvinvointia luomalla miellyttävät puitteet niin yksityisyyttä kunnioittavalle asumiselle kuin sosiaaliselle kanssakäymiselle.  

– Rakennustyöt ovat edenneet sujuvasti ja hyvässä yhteistyössä. Olemme suunnittelussa ja toteutuksessa ottaneet vahvasti huomioon paikallisuuden. Punatiilinen palvelutalo istuu mukavasti alueen muuhun rakennuskantaan. Tontilta puretun vanhan navetan perustuksissa käytettyjä kivilohkareita tullaan hyödyntämään palvelutalon pihan maisemoinnissa. Lisäksi palvelutalon oleskelutiloihin tulee maisematapettia, joissa komeilee Lopen Iso-Melkuttimen ja Luutalammin järvimaisemat, kertoo aluejohtaja Tuomo Turkkinen Laptilta.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ikäihmisten lähipalveluiden kehittäminen on tärkeä asia.  

– Oma Hämeessä on linjattu, että ikääntyneiden pitkäaikainen palveluasuminen on lähipalvelua, joten tämä uusi yksikkö on tärkeä erityisesti Lopella asuville ikääntyville ja heidän omaisilleen. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan asuntoja mahdollisimman läheltä omaa kotia niille alueen ikääntyneille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista palveluasumista. On myös henkilökunnan kannalta tärkeää, että olosuhteet työyksikössä ovat toimivat, jotta he pystyvät mahdollistamaan asukkaille sujuvan arjen ja tarvitsemansa tuen, sanoo Oma Hämeen ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen.  

Lopen uusi ikäihmisten asumisyksikkö saa myös uuden nimen lähiviikkoina. Oma Häme keräsi nimiehdotuksia nimikilpailulla alkuvuoden ajan ja voittajanimi julkistetaan lähiaikoina.

Kuvassa etualalla olevat kivilohkareet ovat tontilta puretun vanhan navetan perustuksista. Lohkareita hyödynnetään palvelutalon pihan maisemoinnissa.

UUTINEN / 12.02.2025

Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut

Oma Häme ottaa kevään aikana käyttöön uudistuneen Hyvinvointisi tueksi -sivuston. Sivusto kokoaa yhteen osoitteeseen Kanta-Hämeen alueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ja toiminnan, tietoa hyvinvoinnista sekä itsehoidon vinkkejä.

Tavoitteenamme on, että asukkaat löytävät hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan helposti ja että ammattilaiset voivat ohjata asukkaita hyvinvointia edistävään toimintaan.

–  Sivuston kautta voi löytää mahdollisuuksia osallistua oman alueen toimintaan tai tukimahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin. Hyvinvointia ja arjen pärjäävyyttä tukevia palveluita löytyy usein myös kunnista, järjestöistä tai seurakunnista, projektipäällikkö Sanna Anttonen kertoo.

Sivustolta voi etsiä hyvinvointia tukevia palveluita, selata alueen palvelumahdollisuuksia tai tutustua lisää hyvinvoinnin edistämisen teemoihin. Asukas voi löytää sivustolta tukea esimerkiksi elintapoihin, mielen hyvinvointiin tai kulttuuriin liittyvissä asioissa.

Sivuston pilottivaihe on ohi ja se julkaistaan osana Oma Hämeen verkkosivuja kevään aikana.

ARTIKKELI / 12.02.2025

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

Meistä moni on ollut sairaalassa elämänsä aikana. Sairaalaan liittyvät muistot jäävät mieleen pitkäksi aikaa – usein ne liittyvät siihen, miten meidät kohdataan, miten meitä hoidetaan ja miten tunteemme huomioidaan. Näillä kokemuksilla on valtava merkitys, ja ne kertovat, mitä inhimillisyys sairaalaympäristössä voi parhaimmillaan olla.

Olen pohtinut tätä teemaa niin ammattilaisena kuin potilaana. Omat kokemukseni inhimillisyydestä alkoivat jo lapsuudessa, kun jouduin sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi. Alle 3-vuotiaana vietin sairaalassa yli kaksi kuukautta. Vaikka olin niin nuori, jotakin siitä ajasta jäi mieleeni. Myöhemmin kirjoitin lapsuuden kirjaseen, että minusta tulee ”sairaalan hoitaja” – ja niin myös kävi. Nyt saan olla mukana rakentamassa uutta Assi-sairaalaa, ja tuo ajatus inhimillisyydestä on kulkenut mukanani joka askeleella.

Vuonna 2026 Hämeenlinnaan valmistuu Assi-sairaala, joka on paitsi moderni ja toimiva, myös Maailman inhimillisin sairaala. Tämä ei ole vain kaunis lause, vaan konkreettinen tavoite, joka ohjaa kaikkea suunnittelua ja toimintaa. Olemme kysyneet asukkailta ja kokemusasiantuntijoilta, mitä inhimillisyys merkitsee sairaalaympäristössä. Olemme keränneet ajatuksia tapahtumissa, kuten Elomessuilla ja Assi-päivissä, ja näiden pohjalta olemme luoneet vahvan perustan tulevalle toiminnalle.

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Sairaala on monelle paikka, joka herättää tunteita – pelkoa, epävarmuutta, toivoa ja kiitollisuutta. Näiden tunteiden keskellä inhimillisyys, eli lämpö, ymmärrys ja kunnioitus, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kyse ei ole suurista resursseista, vaan ennen kaikkea pienistä teoista, jotka osoittavat, että potilas on arvokas yksilö.

Inhimillisyys näkyy esimerkiksi siinä, miten potilas kohdataan. Jokainen tervehdys, katse ja kuunteleminen luo luottamusta ja turvallisuutta. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja hoitajia, vaan koko sairaalan henkilökuntaa – jokaisella on roolinsa potilaan kokemuksessa.

Inhimillisyys ei myöskään pysähdy kohtaamiseen. Potilaiden ja heidän läheistensä osallistaminen hoitoon on keskeistä. Kun ihminen voi vaikuttaa omaan hoitopolkunsa kulkuun, hän tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Uudet teknologiat, kuten Oma Häme -sovellus, tukevat tätä tavoitetta. Sovelluksen avulla potilaat voivat esimerkiksi päivittää terveystietojaan ja valmistautua hoitoon jo ennen sairaalaan saapumista.

Miksi inhimillisyys on tärkeää?

Inhimillisyys sairaalassa ei ole vain miellyttävä lisä, vaan se voi konkreettisesti parantaa hoidon tuloksia. Potilaat, jotka tuntevat itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitoutuvat paremmin hoitoonsa. Tämä ei ainoastaan nopeuta toipumista, vaan myös tukee potilaan henkistä hyvinvointia.

Empatia kivun ja pelon keskellä, selkeä viestintä, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja arjen pienet teot ovat avaimia inhimillisyyden toteutumiseen. Tärkeää on myös huomioida sairaalan arki – vaikka kiire on osa terveydenhuoltoa, inhimillisyys ei saa jäädä sen jalkoihin. Pieni hetki, jolloin hoitaja lupaa palata pian tai pysähtyy kuuntelemaan, voi olla potilaalle korvaamaton.

Tehdään Assista unelma, josta voimme olla ylpeitä

Assi-sairaalan inhimillisyyttä rakennetaan yhdessä. Mukana ovat kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, ammattilaiset ja koko Hämeenlinnan alueen asukkaat. Yhteinen tavoite on selkeä: tehdä Assista sairaala, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuultu.

Inhimillisyys on sairaalakokemuksen ydin. Se on tunne, joka jää mieleen vielä pitkään hoidon jälkeen – ja siksi se on tavoite, josta emme tingi.

Lähdetään yhdessä rakentamaan Maailman inhimillisintä sairaalaa. Lue lisää Assin matkan etenemisestä osoitteessa [linkki].

Tehdään Assista yhdessä unelma, josta voimme kaikki olla ylpeitä.

Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän. Lilli on mukana rakentamassa Assi-sairaalaa, jossa inhimillisyys ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava perusarvo.

UUTINEN / 11.02.2025

Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on viime vuosina kehitetty rakenteellista sosiaalityötä ja sen käytäntöjä osana valtakunnallisia hankkeita. Tämän kehitystyön tuloksena on valmistunut alueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma.

Suunnitelmassa kuvataan rakenteellisen sosiaalityön ideaa, rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen toimenpiteitä tulevina vuosina sekä kartoitetaan rakenteellisen sosiaalityön nykytilannetta ja kehittämistarpeita.

Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on havaita ja muuttaa syrjiviä rakenteita ja lisätä yhdenvertaisuutta tiedon ja monialaisen yhteistyön avulla. Ihmisten elämään vaikuttavat ongelmat eivät ole aina ratkaistavissa yksilötasolla. Siksi pitäisi kiinnittää huomiota myös, yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Niitä muuttamalla voidaan lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Rakenteellisella sosiaalityöllä pyritään sekä lisäämään tietoa että muuttamaan asioita. 

Rakenteellinen sosiaalityö tuo tietoa päätöksentekoon

Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueelle kuuluvaa lakisääteistä toimintaa ja sen keskeiset ideat ovat tieto, tiedolla vaikuttaminen, osallisuustyö ja asiakaslähtöinen työote. Rakenteellinen sosiaalityö tuo sosiaalihuollon tiedon osaksi yhteistä päätöksentekoa. Se auttaa tunnistamaan ja korjaamaan asiakkaiden kannalta toimimattomia rakenteita niin yhteiskunnassa kuin omassa organisaatiossakin. Tavoitteena on yhdenvertaiset ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Monimutkaistuvassa maailmassa on tärkeää, että meillä on käytössämme laadukasta ja ajantasaista tietoa hyvinvointialueen asukkaiden tilanteista.  Ratkaisuja haastaviin ilmiöihin tulee etsiä yhdessä asukkaiden ja ammattilaisten kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja siinä esitetyt tavoitteet ovat yksi väline, jolla voimme kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdenvertaisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi, sanoo erityisasiantuntija Katri Pellinen.

Pellinen ja projektiasiantuntija Anu Ropponen ovat osallistuneet rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kansalliseen ja paikalliseen kehittämiseen ja vastaavat Kanta-Hämeen suunnitelman kirjallisesta toteutuksesta. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on hyväksytty rakenteellisen sosiaalityön ohjausryhmässä 7.1.2025.

Toteutussuunnitelmaa esitellään webinaarissa 12. helmikuuta

Toteutussuunnitelmaa ja rakenteellista sosiaalityötä Kanta-Hämeessä esitellään keskiviikkona 12. helmikuuta järjestettävässä webinaarissa, joka on kaikille avoin. Oma Häme järjestää webinaarin yhdessä Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa otsikolla Sosiaalihuollon tieto ja teot. Lisätiedot ja linkki webinaariin löytyvät täällä.

Rakenteellinen sosiaalityö on yhteistyölähtöistä. Hyvinvointialueen asukkaat, asiakkaat ja eri toimijat kuten kunnat, järjestöt ja palveluntuottajat ovat tärkeässä roolissa kehitystyössä. Asiakasraatien ja muiden osallistavien menetelmien käyttöä lisätään, jotta saadaan suoraa tietoa ihmisten elinolosuhteista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Rakenteellisen sosiaalityön keskeinen periaate on tiedolla vaikuttaminen. Tietoa kerätään asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja viranomaisilta. Teknologisia ratkaisuja kehitetään edelleen, ja vuoden 2025 aikana selvitetään tekoälyn käyttömahdollisuuksia raportoinnissa.

Keskeisenä tavoitteena vakiinnuttaa työorientaatio

Rakenteellisen sosiaalityön työorientaation vakiinnuttaminen Oma Hämeen organisaatioon on yksi keskeisimmistä tavoitteista. Tämä tapahtuu viestinnän, koulutusten, foorumien ja webinaarien avulla. Sosiaalisen raportoinnin ja tiedottamisen kehittämistä jatketaan aktiivisesti. 

Toteuttamissuunnitelmassa esitetään hyvinvointialueelle keskeisiä kehittämiskohteita vuosille 2025–2026

• Sosiaalisen raportoinnin kehittäminen: Asiakkaiden ja asukkaiden kokemusten sekä asiakastiedon tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteossa.
• Kirjaamiskäytäntöjen parantaminen: Kirjaamiskoulutusten jatkaminen ja perehdytysohjelman luominen uusille työntekijöille.
• Yhteisösosiaalityön ja etsivän sosiaalityön kehittäminen: Työmuotojen vakiinnuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa.

Rakenteellinen sosiaalityö ei ole vain yksittäinen prosessi, vaan jatkuva tapa toimia. Tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Toteutussuunnitelman avulla voidaan rakentaa toimivampia palveluja ja vaikuttaa päätöksentekoon entistä paremmin. 

Voit tutustua Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan täällä 

ARTIKKELI / 11.02.2025

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella

Jarmo Koski toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialan hallintoylilääkärinä. Potilas- ja hallinnollista kokemusta hänellä on sekä Jyväskylän kaupungilta että hallinnollisista tehtävistä Etelä-Savossa sairaanhoitopiirissä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Hänen polkunsa Kanta-Hämeeseen kumpuaa vahvasta halusta vaikuttaa alueen terveydenhuollon kehitykseen ja edistää alueen väestön hyvinvointia.

– Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia. Vastaan monenlaisista selvityksistä, kuten raportoinnista ja alueemme väestön hoitopalvelujen käytön seurannasta. Talouden tasapainotuksen haasteissa pyrimme vähentämään ulkopuolisten sairaaloiden ostopalvelujen kustannuksia ja suuntaamaan alueemme palvelujen käyttöä enemmän omaan sairaalaamme. Tehtäviini kuuluvat myös potilaspalautteisiin ja muistutuksiin selvitysten tekeminen ja vastausten antaminen, Koski kertoo työstään.

Kosken työtehtäviin kuuluu myös sekä kattavien valtakunnallisten että vertaisorganisaatioiden vertailutietojen kerääminen ja hyödyntäminen oman toiminnan kehittämiseksi sekä osallistuminen myös alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja ohjausryhmiin. 

– Olen omalta osaltani mukana kehittämässä tiedolla johtamisen tietopohjaa, ja roolini kautta voin tuoda esiin kehityskohteita, joilla pyritään vastaamaan myös alueemme hyvinvoinnin vajeisiin, Koski kuvailee.

Hänen näkemyksensä mukaan hyvinvoinnin vajeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen yhteydessä ja viestinnässä väestölle ovat keskeisiä hyvinvoinnin edistämisessä. Myös työn laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen ovat lähellä Kosken sydäntä.

Yhteistyötä valtakunnallisesti merkittävän kolmion keskiössä

Vapaa-ajallaan Koski viettää aikaa mökillä ja harrastaa kestävyysliikuntaa. Hän on myös hiljattain aloittanut kuntosaliharjoittelun, joka tuntuu hänestä mielekkäältä vastapainolta työlle.

– Liikunta, erityisesti talviaikaan, mutta myös muina vuodenaikoina, auttaa minua lataamaan akkuja, hän toteaa.  

Koski kokee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työyhteisön tiiviiksi ja toimivaksi. Hän on saanut myös havaita, että alueella on erinomaista osaamista ja kehittämistoiminta on todella aktiivista. Yhteistyö työkavereiden kanssa sujuu saumattomasti, ja hän kertoo erityisen onnistuneesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on ollut ostopalvelukustannusten kasvun hillintä. Yhteistyön merkitystä hän painottaa myös onnistumisten jakamisessa.

– Onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia, ja jaettu ilo on vähintään kaksinkertainen ilo, Koski kiteyttää.  

Kosken tavoitteena on tuottaa lisäarvoa hyvinvointialueen palveluille ja kehittää niitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

– Alueemme kehittyy valtakunnallisesti merkittävän Helsinki-Turku-Tampere-kolmion keskiössä. Näen, että tarjoamamme palvelut ovat tärkeitä paitsi omalle alueellemme myös laajemmin koko kolmion väestölle, hän toteaa.
 

UUTINEN / 11.02.2025

Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet

Lapsella on oikeus kasvaa turvassa ja suojassa väkivallalta. Tämä oikeus on turvattu niin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kuin Suomen lainsäädännössä. Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on aikuisten velvollisuus ja erityisesti niiden ammattilaisten, jotka kohtaavat työssään lapsia ja nuoria. 

Väkivalta voi olla monimuotoista eikä lapsi välttämättä itse tunnista häneen kohdistuvaa väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen vähättely, haukkuminen, nöyryyttäminen tai vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen tukistaminen, töniminen tai ravistelu. Laiminlyöntiä voi olla se, ettei lapsen perustarpeista esimerkiksi hygieniasta huolehdita tai emotionaalisesti laiminlyödään ja sivuutetaan lapsi. Vanhempien väliselle väkivallalle altistuminen voi vakavasti vaurioittaa lapsen kasvua ja kehitystä.

Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamisen tueksi on julkaistu kansalliset ohjeet Barnahus.fi -sivulla. Ohjeet auttavat ammattilaista väkivaltaepäilyn tilanteissa ja opastavat millaiset seikat saattavat viitata lapsen kokemaan väkivaltaan eri ikäkausina. Barnahusin julkaisemista ohjeista voivat hyötyä kaikki lasten parissa aikaa viettävät aikuiset esimerkiksi harrastustoiminnan ohjaajat.

– Lasten kanssa työskentelevien on hyvä hankkia itselleen aiheesta lisätietoa, koska tilanteet voivat tulla yksittäiselle työntekijälle eteen yllättäen. Yksittäinen vamma tai muutos lapsen käyttäytymisessä ei ole varma osoitus väkivallasta, mutta epäily tai huoli lapsesta on otettava vakavasti ja selvitettävä tarkemmin, toteaa Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Satu Lyytinen. 

Kanta-Hämeessä ammattilaisille on saatavilla koulutusta tunnistamisen, puheeksioton ja puuttumisen tueksi. Alueella on myös laadittu yhteiset toimintaohjeet väkivaltaepäilyn tilanteisiin.

Turvallisuutta luodaan yhdessä

Lastensuojelulaki velvoittaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan, opetusalan sekä muita lasten kanssa työskenteleviä ammattihenkilöitä tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai kaltoinkohtelusta herää. Työntekijän on tällöin viipymättä konsultoitava sosiaaliviranomaista ja poliisia. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen.

– Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia ja jokaisella lapsella on oikeus suojeluun. Puheeksioton kautta perhe voi ohjautua palveluiden piiriin kriittisellä hetkellä, joten on tärkeää, ettei sivuuta asiaa, jos huoli on herännyt, Lyytinen muistuttaa. 

Perheille ja väkivaltaa kokeneille lapsille on tarjolla apua niin hyvinvointialueen kuin kolmannen sektorin palveluissa. Väkivaltakokemus satuttaa ja voi vaikuttaa hyvinvointiin pitkäaikaisesti. On tärkeää, että lapsi tai nuori saa kokemusten käsittelyyn apua, vaikka tapahtuneesta olisi jo kulunut aikaa.

Oma Hämeessä on panostettu myös siihen, että väkivaltaa lähisuhteessaan käyttänyt tai sen käyttöä pelkäävä henkilö saa apua aggression hallintaan tai haitallisten asenteiden ja käyttäytymismallien muuttamiseen.

Viranomaistoiminnan ja palveluiden lisäksi tärkeä osa lasten suojelua on yhteisö.

– Omassa arjessaan jokainen voi miettiä miten lapset tulevat kohdatuksi. Aikuisten toiminnalla on suuri merkitys turvallisuuden kokemukselle ja lapsen itsetunnon kehitykselle. Luottamuksellisessa ympäristössä lapsen on tarpeen tullen helpompi kertoa aikuiselle myös vaikeista asioista, Lyytinen korostaa.

Lue lapsiasiavaltuutetun Elina Pekkarisen tiedote uusista ohjeista 

Yhteystiedot väkivaltaepäilyn tilanteissa:

Akuutissa tilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112. Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tavoittaa kiireellisessä tilanteessa vuorokauden ympäri numerosta 03 629 6560.

Kiireettömässä tilanteessa Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjaus- ja neuvonta vastaa numerosta 03 629 6565 (ma-to klo 9-12) tai lähisuhdeväkivaltatyön yksikköä voi konsultoida numerosta 03 629 6562 (arkisin klo 8-15). 

Kiireettömissä tilanteissa on hyvä ensisijaisesti olla yhteydessä alueen neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Kiireettömän lastensuojeluilmoituksen ja kaikkia ikäryhmiä koskevat huoli-ilmoitukset voit tehdä digitaalisilla lomakkeilla.

UUTINEN / 11.02.2025

Oma Häme päivitti ikäihmisten peseytymispalveluiden myöntämisperusteet

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päivittänyt ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteita vuoden alusta lähtien. Päivityksiä on aikaisemmin tehty esimerkiksi kuntouttavaan päivätoimintaan (Oma Häme päivitti kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteet - Oma Häme). Myös peseytymispalveluihin on tulossa asiakkaille pieniä muutoksia.

Oma Häme järjestää jatkossa peseytymisapua sellaisille henkilöille, jotka täyttävät säännöllisen kotihoidon myöntämisen perusteet. Aikaisemmin palvelua on voinut saada myös tukipalveluna.

Asiakkaiden pesuapu toteutetaan ensisijaisesti asiakkaan omassa kodissa. Mikäli asiakkaan omat pesutilat eivät mahdollista peseytymistä kotona, asiakas ohjataan hyvinvointialueen määrittämään pesupaikkaan. Jos asiakkaalle on myönnetty Sosiaalihuoltolain (SHL) mukaista liikkumista tukevaa palvelua, sitä voidaan laajentaa kattamaan myös kuljetus pesupaikalle. Muussa tapauksessa asiakkaan tulee järjestää ja maksaa kuljetus pesupaikalle ja takaisin kotiin. Aiemmin käytössä ollut keskitetty kuljetuspalvelu päättyy 28. helmikuuta.

Myöntämisperusteiden päivityksen myötä osalle asiakkaista tehdään uusi kotihoidon palvelupäätös. Mikäli asiakas täyttää säännöllisen kotihoidon kriteerit, mutta tarvitsee ainoastaan peseytymisapua, myönnetään se jatkossa tilapäisenä kotihoitona, ei enää säännöllisenä kotihoitona. Tällaisissa tilanteissa säännöllinen kotihoito päätetään helmikuun loppuun ja tilapäinen kotihoito astuu voimaan maaliskuun alussa. Käytännössä asiakkaan asiakasmaksu muuttuu.

Asiakkaat ja heidän omaisensa voivat tarvittaessa tiedustella henkilökohtaista tilannetta ikäihmisten ensilinjasta.

Ikäihmisten ensilinja arkisin kello 9–15, p. 03-6296620, ensilinja.ikaihmiset@omahame.fi

UUTINEN / 11.02.2025

Aluehallitus hyväksyi osaltaan varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti, että hyvinvointialue nostaa vuonna 2025 pitkäaikaista lainaa Assi-sairaalahankkeen investointeihin enintään 54 miljoonaa euroa. Lisäksi hyvinvointialue voi ottaa tänä vuonna lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään 70 miljoonaa euroa.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 päivitetyn talouden käyttösuunnitelman liitteineen. Käyttösuunnitelma ja talousarvion täytäntöönpano-ohje toimitetaan lautakuntiin. 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle Kanta-Hämeen hyvinvointialueen varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteiden hyväksymistä. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä.

Oma Hämeen hallintosäännön mukaisesti aluevaltuusto päättää varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteista ja aluehallitus käytännön toteutuksesta. Aluehallitus nimeää kokonaisturvallisuudesta vastaavan viranhaltijan ja toimialajohtajat vastaavat palvelutuotannon osalta varautumisesta ja valmiussuunnittelusta.

Aluehallitus hylkäsi kilpailutukseen liittyvät oikaisuvaatimukset

Aluehallitus käsitteli myös ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden kilpailutukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia. Oma Häme kilpailutti syksyllä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluita, jotka on hankittu tällä hetkellä ulkoisena ostopalveluna. 

Hankinta toteutettiin neuvottelumenettelyllä ja palveluntuottajaksi valittiin joulukuussa Fodbar Oy:n ryhmittymä, jonka kanssa ei ole vielä solmittu sopimusta. Kaksi kilpailutuksessa mukana ollut yritystä on tehnyt hankintapäätöksestä oikaisuvaatimukset sekä valitukset markkinaoikeuteen. 

Compass Group Oy vetosi oikaisuvaatimuksessaan hankintamenettelyn ja tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyyksiin. Oma Häme ei nähnyt syytä muuttaa tehtyä päätöstä. Palmia Oy puolestaan vaati muutosta siihen, että heidät suljettiin tarjouskilpailusta muun muassa poikkeuksellisen alhaisen hinnoittelun vuoksi.

Oma Hämeen hankintayksikön mukaan Palmia ei pystynyt luotettavasti selvittämään, miten se tuottaa palvelut, kun tarjottu hinta ei riittänyt kattamaan lakisääteisiä kustannuksia. Lisäksi tarjous oli katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi. 

Aluehallitus hylkäsi molemmat oikaisuvaatimukset. Yritysten valituksiin markkinaoikeudelle laaditaan erilliset vastineet. 

Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta muuttuu tänä vuonna

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan muutosta. Valtioneuvosto päätti loppuvuodesta 2024 sosiaalialan osaamiskeskusten uudelleenjärjestelyistä. Uudistuksen myötä sosiaalialan osaamiskeskukset keskitetään viidelle yhteistoiminta-alueelle (YTA-alue) 1.7.2025 alkaen. 

Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta sekä huolehtia yhteistyöstä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalvelujen tuottamiseksi. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta on organisoitu osakeyhtiömuotoon ja toimintaa harjoittaa Pikassos Oy.

Valtionavustuksen määrä vähenee lähes puoleen aiemmasta, eikä yhtiön toiminta voi siten jatkua ennallaan. Tämän vuoksi Sisä-Suomen yhteistoiminta-alueelle (Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa) ryhdytään rakentamaan uutta, sopimuspohjaista sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa. Aluehallitus päätti pyytää Pikassos Oy:n johtoa käynnistämään valmistelut osakeyhtiön purkamiseksi. Tavoitteena on, että yhtiön toiminta loppuu viimeistään 30.6.2025.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi muutokset joulukuussa hyväksyttyihin ikäihmisten päivätoiminnan myöntämisperusteisiin. Päivätoiminnan sisällöt ja tuotteet uudistuivat kotihoidossa vuodenvaihteessa.

Alkuvuoden aikana on käynyt ilmi, että myöntämisperusteita on täsmennettävä RAI -mittariston osalta. RAI-mittaristoa käytetään palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa. Lisäksi myöntämisperusteista on poistettu rajaukset asiakkaan kodin ja päivätoimintapisteen välisestä etäisyydestä. 

Muut asiat aluehallitus hyväksi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous pidetään 17. helmikuuta 2025.

Aluehallituksen 10.2.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 10.02.2025

Oma Hämeen henkilöstöpäivien kumppanihaku on auki

Oma Hämeen henkilöstöpäivät ovat vuosittain toteutettava koko hyvinvointialueen henkilöstölle suunnattu kaksipäivänen tapahtuma. Vuoden 2025 henkilöstöpäivät järjestetään 22.-23.4. Verkatehtaalla Hämeenlinnassa. Päiville odotetaan noin 700 päivittäistä kävijää.

Henkilöstöpäivien 2025 pääteemoina ovat Oma Hämeen strategiset painopisteet: onnistumme toisiimme luottaen, osaamme ennakoida, autamme sopivalle polulle ja järjestämme vaikuttavat palvelut.

Oma Häme etsii nyt tapahtumakumppaneita toteuttamaan vuoden 2025 henkilöstöpäiviä. Tarjolla on ständipaikkoja ja sponsorointimahdollisuuksia.

Mitä tapahtumakumppanilta toivotaan?

Tapahtumakumppanin tilaisuudessa tarjoamien palveluiden tai tuotteiden tulee tukea henkilöstöpäivien teemoja ja hyvinvointialueen arvoja.

Tapahtumakumppanin toiminnan tulee olla rehellistä, lakien ja hyvän tavan mukaista sekä sopia hyvinvointialueen ydintehtävään ja arvoihin yhdenvertaisuus, vaikuttavuus, rohkeus sekä asiakaslähtöisyys.

Tapahtumakumppanin tilaisuudessa tarjoamien palveluiden tai tuotteiden tulee olla kohdennettuja koko Kanta-Hämeen henkilöstölle, eri ammattiryhmät huomioiden. 

Tapahtumakumppanuus on maksullista (500–3900 euroa), ja tuotto käytetään lyhentämättömänä henkilöstöpäivien järjestämiseen. Henkilöstöpäiviin on mahdollisuus myös osallistua maksullisena sponsorikumppanina ja/tai näytteilleasettajana.

Mikäli halukkaita on enemmän kuin pystymme vastaanottamaan, arvioimme kumppanuudet strategisen merkittävyyden näkökulmasta. Hyvinvointialue pidättää oikeuden ottaa päätöksissään huomioon mahdolliset muut hyvinvointialueen tehtäviin, tavoitteisiin tai maineeseen negatiivisesti arvioidut vaikutukset osana päätöksentekoa.
 

Hakuohjeet

Hae tapahtumakumppaniksi viimeistään 28.02.2025 mennessä lähettämällä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen viestinta(at)omahame.fi. Liitäthän mukaan tiiviit perustelut hakemukselle.
Tapahtumakumppanuudesta tehdään erillinen sopimus.

UUTINEN / 10.02.2025

Elina Silvan on julkaissut kansainvälisen tutkimusartikkelin synnytyspelon tai mielenterveysongelmien vaikutuksesta toisen lapsen synnyttämiseen

Oma Hämeen synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Elina Silvanin tuore tutkimus osoittaa, että naisilla, joilla on diagnosoitu synnytyspelko tai psykiatrinen sairaus, on merkittävästi pienempi todennäköisyys synnyttää uudelleen verrattuna naisiin, joilla ei ole näitä diagnooseja. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa terveydenhuollon ammattilaisille, joiden tavoitteena on kehittää parempia tukitoimia naisille, jotka kärsivät synnytyspelosta tai psykiatrisista sairauksista.

Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että 47,5 prosenttia naisista, joilla diagnosoitiin synnytyspelko ensimmäisen raskauden aikana, synnytti toisen lapsen. Naisista, joilla oli psykiatrinen sairaus ennen ensimmäistä raskautta tai sen aikana, 56,8 prosenttia synnytti toisen lapsen. Niistä naisista, joilla psykiatrinen sairaus diagnosoitiin ensimmäisen synnytyksen jälkeen, 53,4 prosenttia synnytti toisen lapsen. Sen sijaan naisista, joilla ei ollut synnytyspelkoa tai psykiatrista sairautta, 70,2 prosenttia synnytti toisen lapsen.

Suomessa syntyvyys on laskenut viime vuosina, ja tämä tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten synnytyspelko ja psykiatriset häiriöt vaikuttavat syntyvyyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida synnytyspelon ja psykiatristen häiriöiden vaikutusta toisen lapsen syntymiseen ensisynnyttäjillä. Aineisto kerättiin Suomen syntymärekisteristä, sairaalarekisteristä ja Tilastokeskuksen väestötiedoista. Analyysimenetelminä käytettiin T-testejä, khiin neliö -testejä ja Coxin regressioanalyysiä.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 317 219 naista, jotka synnyttivät ensimmäisen lapsensa vuosina 2006–2016.Tutkimuksen mukaan 3,5 prosentilla naisista diagnosoitiin synnytyspelko ensimmäisen raskauden aikana, ja 10,8 prosentilla naisista oli diagnosoitu psykiatrinen häiriö ennen ensimmäistä raskautta tai sen aikana. Johtopäätösten perusteella synnytyspelko ja psykiatriset häiriöt vähentävät merkittävästi todennäköisyyttä saada toinen lapsi. Lisäksi keisarileikkaus ensimmäisessä synnytyksessä vähentää todennäköisyyttä saada toinen lapsi. 

Tutkimustulokset lukuina

• Tutkimukseen osallistuneet naiset: 317 219
• Naiset, joilla diagnosoitiin synnytyspelko ensimmäisen raskauden aikana: 3,5 %
• Naiset, joilla diagnosoitiin psykiatrinen häiriö ennen ensimmäistä raskautta tai sen aikana: 10,8 %
• Toisen lapsen synnyttäneet naiset, joilla oli synnytyspelko: 47,5 %
• Toisen lapsen synnyttäneet naiset, joilla oli psykiatrinen sairaus ennen ensimmäistä raskautta tai sen aikana: 56,8 %
• Toisen lapsen synnyttäneet naiset, joilla oli psykiatrinen sairaus ensimmäisen synnytyksen jälkeen: 53,4 %
• Toisen lapsen synnyttäneet naiset, joilla ei ollut synnytyspelkoa tai psykiatrista sairautta: 70,2 %

Lue tutkimus kokonaisuudessaan tästä.

UUTINEN / 07.02.2025

Kanta-Hämeeseen kolme uutta Taidelanssia

Torstaina 6.2.2025 julkistettiin kolme uutta Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Taidelanssia. Kuvataitelija Anne Tamminen sekä muotoilija Anni Knuutila suunnittelivat teokset yhteistyössä pelastuslaitoksen henkilöstön kanssa.

Hämeenlinnalaiset kuvataiteilija Anne Tamminen ja muotoilija Anni Knuutila työskentelivät kuukauden ajan taiteilijaresidensseissä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella viime keväänä. Residensseissä syntyi taideteokset kolmeen uuteen Taidelanssiin. Taidelanssi-hanke aloitettiin Hämeenlinnan taidemuseon ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen yhteistyönä vuonna 2022. Tuolloin 16 ambulanssiin tuotiin tarratoisintoina teoksia Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmista. Hyvät kokemukset taiteesta ambulanssissa kannustivat jatkamaan hanketta.

- Taiteilijaresidenssi pelastuslaitoksella oli mielenkiintoinen prosessi. Monien vaiheiden jälkeen teokset ovat nyt ambulansseissa, ja lopputulos on meidän mielestämme oikein hieno, kertoo ensihoidon erityisasiantuntija Ville Lähde Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.

Pilvistö rauhoittaa mieltä matkan aikana

Taiteilijaresidenssin aikana kuvataiteilija Anne Tamminen tutustui ensihoitajien työhön ja ambulanssien arkeen Riihimäellä ja Forssassa. Hän opasti ja kannusti henkilöstöä valokuvaamaan omaa ympäristöään suuntaamalla kuvakulman kohti taivasta. Ehdotetuista valokuvista valittiin kuva-aihe, ja taiteilija loi siitä Pilvistö-teoksen kahteen Taidelanssiin (kuvassa).

- Toivottavasti Pilvistö-teos rauhoittaa mieltä, kun voi keskittyä kuvan yksityiskohtiin ja kuunnella luonnon ääniä matkan aikana, sanoo Anne Tamminen.

Teokseen liittyvän äänimaiseman teki muusikko Timo Seppälä.

Yhteisellä matkalla -teos tuo esiin koko tunnekirjon

Muotoilija Anni Knuutila seurasi taiteilijaresidenssin aikana ensihoitajien työtä Hämeenlinnan asemalla. Työhön tutustumisen ja keskustelujen lisäksi Knuutila järjesti taidegrafiikan pajoja ensihoitajille. Työpajoissa syntyneestä grafiikasta taiteilija loi Yhteisellä matkalla -teoksen Hämeenlinnan uuteen ambulanssiin.
- Yhteisellä matkalla -teos ilmentää ensihoitajien ja potilaiden yhteisiä kokemuksia ja laajaa tunnekirjoa, jota he käyvät läpi matkan aikana, kuvailee Anni Knuutila.

Uusiin Taidelansseihin on mahdollisuus tutustua 112-päivän tapahtumassa Hämeenlinnan paloasemalla tiistaina 11.2.2025 klo 10–18.

Tutustu tarkemmin: Taidelanssi

UUTINEN / 07.02.2025

Terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien tiimien puhelinnumerot muuttuvat

Laita muistiin oman tiimisi uusi puhelinnumero! 

Oma Hämeen terveysasemat siirtyvät käyttämään 11.2.2025-14.2.2025 välillä vaiheittain uutta puhelinjärjestelmää ja samalla terveysasemien puhelinnumerot muuttuvat.  

11.2.2025 Riihimäen alueella seuraavat uudet numerot korvaavat vanhat terveysasemien numerot: 

• Riihimäen terveysaseman tiimi 1.............03 629 6615  

• Riihimäen terveysaseman tiimi 2.............03 629 6616  

Riihimäellä on yhdistetty neljä eri tiimiä kahteen. Tiimi 1=aikaisemmat tiimi 1 ja 2 asukkaat, tiimi 2=aikaisemmat tiimi 3 ja 4 asukkaat.  

Tiimi 1:
Loppi, Riutta, Lemmenmäki, Kumela, Ihantola, Hirsimäki, Mattila, Haapahuhta, Harjukylä, Ilomäki, Juppala, Kirjaus, Otsola, Petsamo, Riihiviita, Ryttylä, Sammalisto, Siirtola, Sipusaari, Suojala, Uramo

Tiimi 2:
Arolampi, Hämeenaukion ympäristö keskustassa, Koivistonmäki, Korttionmäki, Paalijärvi, Parooninmäki, Peltokylä, Peltosaaren eteläosa, Räätykänmäki, Vasikkahaka, Kuru, Lavinto, Maitoinen, Metsäkulma, Mommila, Nyry, Oitti, Patastenmäki, Peltosaaren pohjoisosa, Pohjankorpi, Puujaa, Selänoja, Silakkamäki, Taipale, Tienhaara, Turkhauta, Uhkola, Vahteristo, Monni

12.2.2025 Forssan alueella seuraavat uudet numerot korvaavat vanhat terveysasemien numerot: 

• Forssan terveysasema.............................03 629 6617  

• Humppilan, Jokioisen ja Ypäjän tiimi.........03 629 6623  

• Tammelan terveysaseman tiimi................03 629 6625 

• Forssan seudun aikuisneuvonta...............03 629 6622  

Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän terveysasemat yhdistyvät yhdeksi tiimiksi. 

13.2.2025 Hämeenlinnan alueella seuraavat uudet numerot korvaavat vanhat terveysasemien numerot: 

• Hauhon terveysaseman tiimi......................03 629 6605  

• Idänpään terveysaseman tiimi....................03 629 6606  

• Jukolan terveysaseman tiimi.......................03 629 6607  

• Kalvolan terveysaseman tiimi.....................03 629 6608  

• Lammin terveysaseman tiimi......................03 629 6609  

• Ojoisten terveysaseman tiimi......................03 629 6610  

• Rengon terveysaseman tiimi.......................03 629 6624  

• Viipurintien terveysaseman tiimi 1...............03 629 6612  

• Viipurintien terveysaseman tiimi 2...............03 629 6613  

• Viipurintien terveysaseman tiimi 3...............03 629 6614  

13.2.2025 käynnistyy myös hoitotarvikejakelun keskitetty ensilinja puhelinnumerossa 03 629 6230. 

14.2.2025 Janakkalan alueella seuraavat uudet numerot korvaavat vanhat terveysasemien numerot: 

• Tervakosken terveysaseman tiimi...............03 629 6604  

• Turenki terveysaseman tiimi 1....................03 629 6602  

• Turenki terveysaseman tiimi 2....................03 629 6603  

Turengissa omahoitaja- ja omalääkärityöparit on jaettu kahteen tiimiin. Tuttu työpari hoitaa asiakkaiden asioita tiimissä edelleen.  

Tiimi 1 alueet: Harviala, Kauriinmaa, Tapaila, Mäntyniemi, Pyhämäki, Suokulma, Tohvela, Kekanaho, Harjurinne, Heinäjoki.  

Tiimi 2 alueet: Hyvikkälä, Kerkkola, Leppäkoski, Tarinmaa, Kuumola, Löyttymäki, Hakamäki, Heikkilä, Paturi, Pirttimäki. 

Hattulan terveysasema siirtyi jo aiemmin viime syksynä uuteen puhelinjärjestelmään ja samalla heidän puhelinnumeronsa vaihtui: 

• Hattulan terveysasema............................................... 03 6296601 

Vanhat terveysasemien puhelinnumerot poistuvat käytöstä uusien numeroiden myötä.  Vanhaan numeroon tulee tiedote, jossa ohjataan soittamaan uuteen puhelinnumeroon.   

Yhteyden meihin saat myös: 

• Päivystysapu 116117 kiireellisen hoidon ensilinjan kautta kiireellisissä asioissa ympäri vuorokauden  

• Sairaanhoitajachatin kautta arkisin klo 8-20 

Hätätilanteissa soita aina 112.  

 Terveysasemien puhelinpalvelun aukioloaika ei muutu. Puhelinpalvelu on auki ma-pe klo 8.00-14.00.  

Perusterveydenhuollon avopalveluissa otetaan asteittain käyttöön hoidon jatkuvuusmalli. Lisätietoja voit lukea verkkouutisesta Uudistamme perusterveydenhuollon toimintaa: Hoidon jatkuvuusmalli käyttöön vuoden 2025 aikana - Oma Häme  tai verkkosivuilta Kiireetön hoito terveysasemilla - Oma Häme ja myöhemmin julkaistavista tiedotteista.  

UUTINEN / 06.02.2025

Oma Häme tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille – 120 nuorelle arvokasta työkokemusta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme tarjoaa kesällä 2025 noin 120 nuorelle mahdollisuuden tutustua työelämään ja sosiaali- ja terveysalaan. Kesätyöt sijoittuvat eri puolille Kanta-Hämettä ja tarjoavat arvokasta kokemusta nuorille..

Kesätyö tarjoaa nuorille tilaisuuden oppia työelämän perustaitoja ja saada ensimmäisen työkokemuksen turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä. Samalla se voi herättää kiinnostuksen sote-alaa kohtaan ja auttaa tulevaisuuden opinto- ja uravalinnoissa.

– Kesätyö on monelle nuorelle ensikosketus työelämään. Haluamme tarjota nuorille vastuullisen ja hyvin ohjatun työpaikan, jossa he pääsevät tekemään merkityksellistä työtä, kertoo Oma Hämeen HR-päällikkö Heta Periviita.

Kesätyötehtävät eri puolilla Kanta-Hämettä

Nuorten työtehtävät ovat avustavia ja sijoittuvat esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluihin, kotihoitoon, vammaispalveluiden päivä- ja asumispalveluyksiköihin sekä perusterveydenhuollon sairaaloihin. Työpaikkoja on tarjolla laajasti eri kunnissa, kuten Hämeenlinnassa, Hauholla, Tuuloksessa, Lammilla, Hattulassa, Janakkalassa, Riihimäellä, Hausjärvellä, Lopella, Forssassa, Tammelassa, Jokioisilla ja Ypäjällä.

– Kannustan hakemaan rohkeasti myös pienemmille paikkakunnille. Esimerkiksi Lopella ja Lammilla on paljon paikkoja tarjolla, sanoo rekrytointiassistentti Vera Wilen.

Työjakso ja palkkaus

Kesätyön kesto on kaksi viikkoa, sisältäen kymmenen työpäivää ja 30 tunnin työviikon. Palkka on 410 euroa, ja työ ajoittuu kesä-heinäkuulle, arkipäiville päiväaikaan.

Hakeminen kesätöihin

Haku on päättynyt.

Kesätyö Oma Hämeessä – tärkeimmät asiat nuorelle

• Kesätyö kestää 2 viikkoa (10 työpäivää, 30 h/viikko)
• Palkka 410 euroa
• Työ on arkisin päiväsaikaan kesä-heinäkuussa
• Työpaikkoja on eri puolilla Kanta-Hämettä
• Työtehtävät ovat avustavia ja tarjoavat ensimmäistä työkokemusta
• Hakuaika on käynnissä parhaillaan 27.1.–12.2.2025 klo 15.00
• Hakemus jätetään Kuntarekryn kautta

UUTINEN / 06.02.2025

Hoitotarvikejakeluun tulee käyttöön keskitetty Ensilinja puhelinnumero

Oma Hämeessä on kehitetty vuodesta 2024 lähtien ensilinjan puhelinpalveluita. Asukkaat saavat myös hoitotarvikejakeluun keskitetyn ensilinjanumeron 13.2.2025. Hoitotarvikejakelun ensilinjan puhelinnumero on 03 629 6230.   

Kun asiakas soittaa hoitotarvikejakelun ensilinjan numeroon, kuulee hän palvelukeskuskohtaisen valikon. Valinnan jälkeen asiakas jättää viestin ammattilaisille puhepostiin. Puhepostiviestin voi jättää ympäri vuorokauden (24/7). Ammattilainen soittaa tai lähettää tekstiviestin asiakkaalle takaisin viiden arkipäivän sisällä yhteydenotosta.  

Jos asiakkaalla on puhe- tai kuulovamma tai tulkkaustarve, niin hän voi lähettää hoitotarvikkeisiin liittyen tekstiviestin oman terveysaseman tiimin tekstiviestinumeroon. Tekstiviestinumerot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta.   

Keskittämällä yhteen numeroon saadaan karsittua puhelinnumeroiden määrää 

Keskittämisen myötä poistuvat nämä vanhat hoitotarvikejakelun puhelinnumerot käytöstä:   

• Forssan hoitotarvikejakelu, puh. 03 4191 2870  

• Parolan terveysasema, Hoitotarviketilaus puh. 050 4768171  

• Hämeenlinna Viipurintien terveysasema, puh. 03 621 9269  

• Hauhon terveysasema, puh. 03 621 9140  

• Kalvolan terveysasema, puh. 03 621 9160  

• Lammin terveysasema, puh. 03 621 9265  

• Rengon terveysasema, puh. 03 621 9175  

• Turengin terveysasema, puh. 03 680 1477  

• Tervakosken terveysasema, puh. 03 680 1477  

UUTINEN / 06.02.2025

Oma Häme kehittää työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluita Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeessä kehitetään 18–29-vuotiaiden koulutuksen, työelämän ja asepalveluksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten palveluita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on jatkettu syksyllä 2024 yhteistä työskentelyä, jonka tavoitteena on parantaa NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) palveluita ja sitä kautta ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kehittäminen on osa Euroopan Unionin Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (Kanta-Hämeessä Syli-hanke), ja siihen on kutsuttu mukaan Oma Hämeen nuorten terveysneuvonnan, aikuissosiaalityön ja työllistymistä edistävien palveluiden lisäksi myös muita Kanta-Hämeen alueella toimivia palveluita tuottavia ammattilaisia, kuten ohjelmakoordinaattoreita ja etsivä nuorisotyö. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) mukana on hankkeen Sisä-Suomen kehittämispäällikkö. 

Syksyn aikana järjestetyissä neljässä työpajassa on luotu pohjaa monialaiselle yhteistyölle maakunnassa. Ammattilaisille järjestetyissä työpajoissa on tunnistettu kehityskohteita ja etsitty niille ratkaisuja. Kanta-Hämeessä NEET-nuorten palvelut on keskitetty Ohjaamojen toimintaan, mutta esimerkiksi niiden kytkeminen tiiviimmin muihin palveluihin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin, nähdään tärkeänä kokonaisvaltaisen tuen varmistamiseksi. Tavoitteena on, että jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen ajoissa ja sujuvasti ja että koko hyvinvointialueella voidaan tarjota ja turvata yhdenmukaiset palvelut.  

– Yhteiset työpajat auttoivat ymmärtämään, miten paljon alueella on eri toimijoita tuottamassa palveluita, ja miten tärkeää on, että ammattilaiset tunnistavat kyseiset NEET-nuoret ja osaavat ohjata heidät oikeiden palvelujen äärelle. Olemme tunnistaneet joitain toimintatapoja, joiden saaminen koko alueelle yhteiseksi toimintamalliksi voisi olla hyödyllistä. Kehittämiskohteina on esimerkiksi yhtenäiset kirjaamiskäytännöt, kertoo hankkeen projektipäällikkö Merita Kautonen. 

– NEET-nuorten tunnistaminen peruspalveluissa, kuten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, on keskeistä, jotta heidät voidaan ohjata oikea-aikaisesti tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Lisäksi nuorten omien kokemusten ja palautteen hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaamojen ja muiden palveluiden pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää riittävien resurssien turvaamista. Tämä mahdollistaa tasavertaisen ja laadukkaan tuen tarjoamisen kaikille nuorille, kuvailee hankkeessa mukana oleva THL:n Suomen kestävän kasvun ohjelman Sisä-Suomen kehittämispäällikkö Unto Raunio.  

Nuoret saavat neuvontaa ja apua Ohjaamoista

Matalan kynnyksen palvelu- ja kohtaamispaikkoja, Ohjaamoita, on Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäen seudulla (Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi). Asiakkaille voidaan tarjota samanlaiset palvelut seutukunnasta riippumatta, vaikka alueen Ohjaamot eivät olekaan täysin verrattavissa keskenään. Ohjaamoista saa esimerkiksi työllistymistä tukevia palveluita ja siellä toimii myös aikuissosiaalityö, etsivä nuorisotyö ja nuorten terveysneuvonta. Nuoret hakevat Ohjaamon kautta tukea mm. työelämään, koulutukseen ja opiskeluun, mielen hyvinvointiin, työttömyyteen, vapaa-aikaan, asumiseen, raha-asioihin ja KELA-asiointiin. Pääasiallinen asioinnin tarkoitus on saada neuvontaa ja ohjausta em. asioihin liittyen. Kanta-Hämeen Ohjaamoissa oli vajaa 15 000 asiointia vuoden 2024 aikana.  

Nuorilla työelämässä ja opinnoissa pärjäämiseen vaikuttavat esimerkiksi kokemus osallisuudesta, olosuhteet perheessä sekä peruspalvelujen saatavuus ja toimivuus. Riskitekijöinä syrjäytymiseen pidetään matalaa koulutusta, pitkäaikaista työttömyyttä, toimeentulo -haasteita ja päihde- ja mielenterveysongelmia. (THL, 2023). Pitkittynyt NEET-tilanne voi vaikeuttaa opiskeluun tai töihin pääsemistä ja altistaa syrjäytymiselle. Tärkeää on lisätä näiden asiakkaiden tunnistamista muissa palveluissa, mikä parantaa palveluiden oikea-aikaisuutta ja siten estää mahdollisten ongelmien monimutkaistumista. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret hyötyvät kannattelevasta ja rinnalla kulkevasta työotteesta, mikä ei välttämättä ole itsestään selvää tai samalla tavoin mahdollista kaikissa palveluissa.  

– Syksyn 2024 aikainen työ luo pohjan sille kehittämiselle, jota Oma Häme jatkaa muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaiden mahdollisimman oikea-aikainen ohjautuminen palveluihin ja sujuva asiakaslähtöinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa tukee NEET-tilanteiden pitkittymisen ehkäisyä. Yhteinen työskentelymme palveluiden kehittämiseksi osoittautui meille hankkeessa toimiville erittäin antoisaksi. Aiheen ajankohtaisuus ja tärkeys tuli esille kaikessa tekemisessä, Kautonen sanoo.  

– Kanta-Hämeen työpajatyöskentely ja sen tulokset osoittavat, että alueella on vahva tahto ja kyky vastata NEET-nuorten palvelutarpeisiin, Raunio lisää.  

UUTINEN / 06.02.2025

Digipolku nivustyräleikkaukseen tulevalle potilaalle on nyt julkaistu!

Digipolku tarjoaa potilaalle kaiken leikkaukseen liittyvän tiedon digitaalisessa muodossa.

Digipolulla potilas

• täyttää esitietolomakkeen ennen poliklinikalle saapumista
• näkee tulevat ajanvarauksensa
• löytää toimenpidekohtaisen informaation, valmistautumisohjeet leikkausta varten sekä kotihoito-ohjeet
• voi keskustella ammattilaisen kanssa turvallisesti chatin välityksellä.

Digipolun käyttöönotto edellyttää voimassa olevaa hoitosuhdetta kirurgialle, ja liittämisen polulle tekee ammattilainen. Potilas ei voi liittyä polulle itse. 

Mitä hyötyä digipolusta on?

Digipolun avulla potilas saa tarvitsemansa informaation ajasta ja paikasta riippumatta. Terveydenhuollon ammattilaisten ajankäyttö tehostuu, kun puheluiden ja postitettavien kirjeiden määrä vähenee. Myös ammattilaisen osuus kirjaamisessa jää vähemmälle. Digipolun avulla peruutuspaikkojen täyttäminenkin nopeutuu ja helpottuu.

Mistä digipolku löytyy?

Digipolku löytyy Oma Häme -sovelluksesta, jonka voi ladata sovelluskaupasta. Tietokonetta käyttävät kirjautuvat asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palvelun käyttöönotto vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Entä jos potilas ei pysty tai halua käyttää digipalveluita?

Jos potilaan ei ole mahdollista ottaa digipolkua käyttöön, hänelle lähetetään kutsukirje ja haastattelu tehdään puhelimitse.

Onko digipolkuja tulossa lisää?

Nyt julkaistun Leikkauspotilaan digipolun pilottiryhmään kuuluvat nivustyräleikkaukseen tulevat potilaat. Pilotin jälkeen digipolun käyttöä laajennetaan myös muihin leikkauksiin tuleville potilaille.
 
Oma Häme on ottamassa käyttöön useampia eri käyttäjäryhmille suunnattuja digipolkuja vuoden 2025 aikana. Ensimmäinen digipolku, Diabetesriskissä olevan digipolku, julkaistiin joulukuussa 2024. Diabetesriskissä olevan digipolulla asiakas voi testata sairastumisriskinsä ja saa keinoja elintapojensa muuttamiseksi ja diabetesriskin pienentämiseksi.

 Lataa Oma Häme -sovellus:

​

UUTINEN / 05.02.2025

Oma Häme kehittää ansiokkaasti koulutusta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyyn

Oma Häme on kehittänyt tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyyn tähtääviä palveluja ja koulutusta Kanta-Hämeessä. Hyvinvointialueen sote-ammattilaisista koostuva työryhmä on järjestänyt laajamittaista koulutusta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM – Female Genital Mutilation) ehkäisyyn ja hoitoon liittyen. Koulutusta on tarjottu vuodesta 2023 lähtien Oma Hämeen oman henkilöstön lisäksi maakunnan varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten työntekijöille.

Oma Hämeen ehkäisevä toiminta ja koulutukset ovat saaneet kiitosta valtakunnallisesti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lisäksi muut hyvinvointialueet ovat ottaneet mallia Oma Hämeen toiminnasta. Helmikuun 6. päivänä vietetään kansainvälistä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaista päivää.

Oma Häme on kouluttanut yhteensä 147 ammattilaista FGM-työn tueksi. Koulutuksiin on osallistunut muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, koulukuraattoreja ja hallinnon työntekijöitä.

Varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten rooli sukuelinten silpomisen ehkäisyssä on keskeinen. Ammattilaisen velvollisuus ottaa asia puheeksi on tärkeä osa ehkäisevää työtä. Usein uhrien ja heidän läheistensä on vaikea itse puhua asiasta. Ammattilaisen tuleekin toimia sensitiivisesti ja luoda turvallinen keskusteluilmapiiri.

– Asiakkaiden ja potilaiden kanssa voi kuitenkin puhua silpomisen sijaan myös ympärileikkauksesta, sillä se on monille silpomista tutumpi käsite, sanoo työryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Tiina Hofström Oma Hämeestä.

Silpomisesta aiheutuu monenlaisia vaaroja ja vammoja

Oma Hämeen koulutuksissa jaetaan tietoa muun muassa silpomisen vaaroista, ilmoitusvelvollisuudesta, moniammatillisesta yhteistyöstä, avaus- ja korjausleikkauksista sekä jälkihoidosta.

Suomessa arvioidaan olevan noin 38 000 naista ja tyttöä, jotka ovat lähtöisin perinnettä harjoittavista maista. Näistä silpomisen läpikäyneitä naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 10 000. Silpomisen riskissä arvioidaan olevan noin 650–3080 tyttöä – riippuen siitä, huomioidaanko arvioinnissa Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaisten perheiden tytöt. 

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen aiheuttaa vakavia fyysisiä ja psyykkisiä vammoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Silpomisen pitkäaikaisia seurauksia ovat muun muassa kipu, virtsaamisvaikeudet, arpeutuminen, yhdyntäongelmat ja tyytymättömyys seksuaalielämään, psyykkiset oireet, krooniset tulehdukset sekä HIV- ja hepatiitti B- ja C-tartunnat, jotka voivat levitä epäpuhtaiden välineiden kautta. 

Uusi laki astui voimaan vuodenvaihteessa 

1.1.2025 tuli voimaan uusi laki, joka tekee naisten sukuelinten silpomisesta sekä sen valmistelusta selkeästi rangaistavaa. Tämä vahvistaa rikoslaissa jo aiemmin säädettyjä törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelua koskevia säädöksiä. Uusi laki myös sisällyttää valmistelun piiriin tilanteet, joissa naista tai tyttöä suunnitellaan vietäväksi ulkomaille silpomista varten.

Suomessa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämiseen on kiinnitetty huomiota jo 1990-luvun alusta lähtien. Työtä ohjaa Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma, joka on laadittu viranomaisten yhteistyönä. Toimintaohjelma suosittaa kunnille, päättäjille, ammattilaisille, järjestöille, perinnettä harjoittavien yhteisöjen jäsenille ja muille asianosaisille konkreettisia toimia, joiden avulla voidaan estää silpomisperinnettä sekä auttaa sen läpikäyneitä tyttöjä ja naisia.

Oma Hämeessä silpomisen vastaisesta toiminnasta ja koulutuksista vastaa FGM-työryhmä, johon kuuluu perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sekä terveyspalvelujen ammattilaisia. Mukana on lisäksi yhteistyökumppaneita, kuten poliisi ja THL:n Barnahus-hanke. Myös Ihmisoikeusliiton ja Hämeenlinnan kaupungin edustajat ovat kommentoineet työryhmän koulutusaineistoa. 

– Oma Hämeen työryhmätyöhön on osallistunut myös silpomisen ehkäisytyötä tekeviä maahanmuuttajataustaisia ammattilaisia. Heidän näkökulmansa ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä kokonaisuuden hahmottamisessa ja työmenetelmien kehittämisessä, sanoo Hofström.

Oma Häme jatkaa aktiivista yhteistyötä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa edistääkseen tyttöjen ja naisten turvallisuutta ja hyvinvointia.

UUTINEN / 04.02.2025

Harri Saarinen väitteli tohtoriksi suomalaisten metabolista oireyhtymää sairastavien miesten terveydestä

Kanta-Hämeen MBO-tutkimus hankki arvostusta pitkäaikaisseurannalla ja avasi uusia näkökulmia sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa aloitettiin 2000-luvun alussa metabolinen oireyhtymä (MBO) -tutkimushanke, jota on johtanut professori Ari Palomäki. Tutkimuksessa yhdistyy laadukas kliininen tieto ja alueellinen terveydenhuollon kehittäminen.

Tutkimushankkeesta väitteli tohtoriksi Tervakoskelta lähtöisin oleva kardiologi Hanna Pohjantähti vuonna 2012. Tutkimushankkeen lisätutkimuksia on julkaistu kansainvälisesti, ja tammikuussa Tampereen yliopistossa väitteli lääketieteen lisensiaatti, kardiologi Harri Saarinen. Hänen väitöskirjansa käsittelee metabolista oireyhtymää sairastavien suomalaisten miesten terveydentilaa ja pitkäaikaisennustetta.

Ennustettua parempi terveys suomalaisten MBO-miesten joukossa

Metabolinen oireyhtymä on yhdistelmä tekijöitä, jotka altistavat vakaville sydän- ja verisuonisairauksille, kuten sydänkohtauksille ja aivohalvauksille. Saarisen tutkimuksessa seurattiin 120 MBO-diagnoosin saanutta miestä 15 vuoden ajan. Tutkimustulokset osoittivat, että näillä potilailla todettiin huomattavasti vähemmän sydän- ja aivoinfarkteja sekä kuolemia kuin ennustelaskelmien perusteella oli odotettavissa.

– Suomalaiset metabolista oireyhtymää sairastavat miehet ovat saaneet hoitoa korkeatasoisesti, ja elintapojen muutoksilla on ollut merkittävä rooli pitkäaikaisessa terveydessä. Tämä on tärkeä viesti myös kansanterveydellisestä näkökulmasta, Saarinen toteaa.

Koska kyse on Hämeenlinnan seudulla toteutetusta tutkimuksesta, hyvät tulokset kuvaavat nimenomaan Kanta-Hämeessä asuvien MBO-potilaiden ennustetta.

Rypsiöljy, liikunta ja ennakoivat hoitomuodot avainasemassa

Saarinen vertaili tutkimuksessaan elintapahoitojen vaikutuksia. Hämeenlinnan seudulla valmistettu kylmäpuristettu rypsiöljy osoittautui suotuisaksi vaihtoehdoksi voille parantaen insuliiniherkkyyttä ja laskien kolesteroliarvoja. Sen sijaan pelkkä liikunnan lisääminen ei yksinään riitä tehokkaaksi hoitostrategiaksi metabolista oireyhtymää vastaan.

– Tulokset tukevat sairauksien ennaltaehkäisyä terveellisillä elintavoilla ja korostavat rasvan laadun merkitystä ruokavaliossa. Erityisesti paikallisesti tuotetulla Virgino-rypsiöljyllä oli erittäin myönteisiä vaikutuksia, Saarinen kertoo.

Merkittävä lisä Hämeen terveydenhuollon kehitykseen

Hämeenlinnan MBO-tutkimus on ollut edelläkävijä alueellisessa terveyden edistämisessä ja tieteellisessä tutkimuksessa. Saarisen väitös tuo esiin myös kansallisesti tärkeän näkökulman sairauksien ennaltaehkäisyn kustannustehokkuudesta ja siitä, miten terveydenhuolto voi hyödyntää pitkän aikavälin seurantatutkimuksia.

Väitöstilaisuus pidettiin perjantaina 17.1.2025

Lääketieteen lisensiaatti Harri Saarisen väitöskirja "Cardiovascular Risk Factors of Finnish Men with Metabolic Syndrome" tarkastettiin perjantaina 17.1.2025 Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Järveläinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Ari Palomäki.

Oma Häme onnittelee Harri Saarista lämpimästi hänen saavutuksestaan ja kiittää häntä Kanta-Hämeen terveydenhuollon arvokkaasta kehittämisestä.

UUTINEN / 04.02.2025

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen valmiussuunnitelman ja kriisiviestintäohjeistuksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli Oma Hämeen alustavia tilinpäätöstietoja vuodelle 2024. Ne osoittavat, että talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Vaikka talouden alijäämä on yhä huomattava, on menokasvua pystytty hillitsemään erityisesti kuluneen syksyn aikana. 

Hyvinvointialueiden on raportoitava taloustietonsa valtiokonttorille. Hyvinvointialueen on tuotettava tietoja toiminnasta ja taloudesta hyvinvointialueen toiminnan ja talouden ohjausta, johtamista ja seurantaa varten. Oma Häme raportoi tilinpäätösarviona tilikauden tulokseksi 58,5 miljoonaa euroa alijäämää.

Vielä kesällä 2024 alijäämän arvioitiin nousevan yli 80 miljoonaan euroon. Vuoden 2024 alijäämä näyttää jäävän pienemmäksi kuin vuoden 2023 alijäämä. Tilinpäätösennusteen alijäämä on myös pienempi kuin mitä arvioitiin vuoden 2024 talousarviossa, jossa alijäämä oli noin 65 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 tulosta ovat arvioiden mukaan parantaneet etenkin ennustettua suurempi toimintatuottojen kertymä sekä ostopalveluiden ja kiinteistökustannusten odotettua pienempi toteutuminen.

Aluehallitus merkitsi tilinpäätösarvion tiedoksi. Vuoden 2024 tilinpäätös valmistuu maaliskuussa ja aluehallitus käsittelee sitä kokouksessaan 31. maaliskuuta. 

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös kuluvan vuoden käyttösuunnitelmaa. Aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa talousarvion vuodelle 2025 sekä taloussuunnitelman 2025–2027. Hallintosäännön mukaan aluehallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. 

Käyttösuunnitelma sisältää talousarvion toteuttamista koskevat määräykset, menojen suorittamista koskevat ohjeet sekä hallituksen ohjeistuksen taloushallinnosta. Käyttösuunnitelmassa aluehallitus antaa talousarvion toteuttamista koskevat määräykset, menojen suorittamista koskevat ohjeet sekä hallituksen ohjeistuksen taloushallinnosta. Tätä täydentää talousarvion täytäntöönpano-ohje. Alkaneella talousarviovuodella kiinnitetään erityistä huomiota talouden seurantaan ja niihin liittyviin vastuihin.

Aluehallitus päätti maanantaina hyväksyä vuoden 2025 käyttösuunnitelman, mutta käsittelee siihen liittyviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä vielä kokouksessaan 10. helmikuuta. Aluehallitus merkitsi tiedoksi talousarvion täytäntöönpano-ohjeen ja päätti toimittaa käyttösuunnitelman ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeen tiedoksi turvallisuuslautakuntaan, elämänkaarilautakuntaan, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan sekä integraatiovaliokuntaan.

Pelastusjohtaja vastaa kokonaisturvallisuudesta

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen valmiussuunnitelmaa sekä siihen liittyvää kriisiviestintäohjeistusta. Suunnitelmalla turvataan hyvinvointialueen kyky reagoida häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Suunnitelma perustuu valtakunnallisiin riskinarvioihin sekä alueellisiin ja paikallisiin riskeihin, joita on tunnistettu osana sisäisen valvonnan raportointia.

Valmiussuunnittelun keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkuvuuden turvaaminen, tehokas viranomaisyhteistyö ja säännölliset valmiusharjoitukset. Suunnitelman toteutuksesta vastaa hyvinvointialueen eri toimialat yhteistyössä pelastuslaitoksen valmiusyksikön kanssa, joka koordinoi varautumista. Suunnitelma pitää sisällään ohjeita ja toimenpiteitä henkilöstön riittävyyden ja työkyvyn tukemiseksi poikkeustilanteissa, hälytysjärjestelyjä, viestintäohjeita sekä ohjeita esimerkiksi materiaali- ja tilavalmisteluihin. Suunnitelma ei ole julkinen turvallisuussyistä. 

Aluehallitus hyväksyi valmiussuunnitelman ja kriisiviestintäohjeistuksen. Lisäksi aluehallitus nimesi pelastustoimen toimialajohtajan kokonaisturvallisuudesta vastaavaksi viranhaltijaksi. Aluehallitus päätti myös antaa aluevaltuustolle esityslistan mukaisen vastineen tarkastuslautakunnan väliraporttiin, jossa oli oma lukunsa valmiussuunnittelusta ja varautumisesta. Vastineessa todetaan, että valmiussuunnittelun ja varautumisen koordinointia ja valmistelua on tehostettu Oma Hämeessä. 

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 10. helmikuuta.

Aluehallituksen 3.2.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 03.02.2025

Ikäihmisten palveluiden asiakaslaskutus keskitetty yhteen puhelinnumeroon

Ikäihmisten palveluiden asiakaslaskutukseen liittyvä puhelinasiointi on keskitetty yhteen numeroon 3.2.2025 alkaen. Keskittämisellä tavoitellaan helpompaa ja selkeämpää yhteydenottotapaa.

Ikäihmisten palveluiden laskutus- ja asiakasmaksuasioissa on jatkossa käytettävissä numero 03 629 6540. Linja on avoinna maanantaista torstaihin kello 9–10 välillä.

Puheluihin pyritään vastaamaan suoraan. Soittajaa pyydetään ensin valitsemaan neljästä vaihtoehdosta se, minkä alueen palveluita yhteydenotto koskee (1=Hämeenlinna, 2=Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, 3=Forssa, Ypäjä, Jokioinen, Humppila, Tammela, 4=Janakkala, Hattula). Ammattilainen vastaa tiedotteen jälkeen suoraan puheluun, joten linja on pidettävä auki.

Hämeenlinnan, Riihimäen seudun ja Forssan alueen asioissa kysymyksen voi lähettää myös sähköpostitse. Vastaamme sähköposteihin seuraavien arkipäivien aikana:

palvelusihteerit.forssa(at)omahame.fi

asiakasohjaus.laskutus.hml(at)omahame.fi

laskutus.ikaihmiset.rmkseutu(at)omahame.fi

Sähköpostiyhteys ei ole salattu. Ethän lähetä sähköpostitse arkaluonteisia tai henkilökohtaisia tietoja, kuten henkilötunnuksia, pankkitietoja tai terveystietoja. Näiden tietojen käsittelyä varten suosittelemme lähettämään viestin suojattua yhteyttä käyttäen.

Perusterveydenhuollon, suun terveyden, erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja vammaispalveluiden asiakaslaskutukseen liittyvä puhelinasiointi on keskitetty asiakaslaskutuksen ensilinjan numeroon 03 629 3179 arkisin klo 9–14 välillä. Näiden toimialojen asiakaslaskutuksessa on käytössä myös sähköpostiosoite: asiakasmaksut(at)omahame.fi

ARTIKKELI / 03.02.2025

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

Heli Ylitalo työskentelee osastonhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalan silmäyksikössä, KNK-poliklinikalla ja suusairauksien poliklinikalla. Silmäyksikössä hoidetaan poliklinikka- ja päivystyspotilaita sekä päiväkirurgisia silmäleikkauspotilaita, KNK-poliklinikalla hoidetaan korva-, nenä ja kurkkusairauksia sekä suusairauksien poliklinikalla suu- ja leukasairauksia.

Osastonhoitajan työ on monipuolista ja vaatii laaja-alaista asiantuntemusta. Ylitalolla on pitkä kokemus terveydenhuollon tehtävistä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja yli puolet hänen työurastaan on kulunut esihenkilönä toimien.

– Päiväni alkavat yleensä klo 7.30 ja niihin kuuluu niin kokouksia, kehittämistehtäviä, hallinnollisia töitä kuin henkilökunnan tapaamisia. Työpäiväni sisältää myös toistuvia rutiineja, puheluita ja sähköistä viestintää sekä keskittymistä vaativia suunnittelutyötä. Nautin siitä, että työni on vaihtelevaa ja dynaamista, Ylitalo kuvailee.

Vapaa-ajalla hän hakee tasapainoa arjen kiireisiin liikunnan, ystävien ja perheen parissa. Ylitalo on intohimoinen liikkuja, ja nuoruuden yleisurheilutausta näkyy edelleen elämäntavoissa. Hän hiihtää talvisin ja kesäisin nauttii luonnossa liikkumisesta. Lisäksi hän löytää rentoutumista vanhojen huonekalujen verhoilusta ja puutarhanhoidosta.

Innostava työyhteisö ja tavoitteet tulevaisuudessa

Ylitalo korostaa työyhteisön merkitystä omassa työssään. Hän pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä voi kehittää erityisosaamistaan ja kokea itsensä arvostetuksi.

– Henkilökuntamme on huippuluokkaa, ja heidän asiantuntemuksensa mahdollistaa laadukkaan potilastyön. Yhteinen innostus näkyy myös Assi-sairaalan suunnittelussa, johon henkilöstömme on osallistunut aktiivisesti, hän kertoo. Tämä on upea ja ainutlaatuinen kokemus henkilöstölle.

Erityisen mieleenpainuva hetki Ylitalon uralla oli verkkokalvokirurgian tuominen omalle sairaalalle.

– Aiemmin potilaat lähetettiin yliopistosairaaloihin, mutta päätimme tuoda tämän palvelun lähemmäs alueemme asukkaita. Uuden toiminnan kehittäminen oli vaativa mutta palkitseva projekti, joka on ollut sekä potilaiden että sairaalan etu, hän iloitsee.

Tulevaisuuden tavoitteista puhuttaessa Ylitalo nostaa esiin Assi-sairaalaan siirtymisen merkityksen.

– Suurin tavoitteemme on varmistaa osaava henkilökunta ja sujuvat prosessit. Assissa haluamme tarjota potilaille korkeatasoista ja inhimillistä hoitoa alusta alkaen.

Yhteistyö ja onnistumiset keskiössä

Ylitalo korostaa hyvien käytöstapojen, avoimuuden ja päivittäisten kohtaamisten merkitystä hyvän ilmapiirin ylläpitämisessä.

– Jokapäiväiset kysymykset, kuten ’Miten teillä menee tänään?’, sekä kiittäminen ja ilojen jakaminen vahvistavat yhteishenkeä. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat myös tärkeä osa työtäni. Työssäni on lukuisia päivittäisiä kohtaamisia idearikkaiden työntekijöiden, kollegoiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Saattaapa joku potilaskin kävellä huoneeseeni, kun ovi on auki. Jokainen kohtaaminen on tärkeä.

Onnistumiset jaetaan työyhteisössä yhdessä.

– Olipa kyse uudesta saavutuksesta tai pienemmästä onnistumisesta, nostamme ne esille. Kiitän työkavereita kokouksissa, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse, ja välillä juhlistamme niitä vaikka yhteisellä kakkuhetkellä, Ylitalo kertoo.

Heli Ylitalon sitoutuminen työhönsä ja henkilöstönsä hyvinvointiin näkyy jokapäiväisessä toiminnassa. Hänen työnsä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä ja asiantuntemuksella voidaan parantaa sekä potilaiden että työntekijöiden hyvinvointia.

UUTINEN / 31.01.2025

Oma Häme vastaa: Ypäjän neuvolapalvelujen siirto ei ole hallintosäännön vastaista

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen ja perhekeskuspalveluiden tulosaluejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä vastaavat Ypäjän neuvolapalvelujen siirtoa koskevaan mielipidekirjoitukseen.

Tämä vastaus on lähetetty Forssan lehteen 31.1.2025.

Aluevaltuutettu ja aluehallituksen II puheenjohtaja Johanna Häggman (kesk.) kritisoi mielipidekirjoituksessaan (FL 31.1.2025) neuvolapalvelujen tarjoamista ypäjäläisille Jokioisten neuvolassa. Häggman vetoaa hyvinvointialueen hallintosääntöön ja toteaa, ettei hyvinvointialueen viranhaltijoilla ole valtuuksia lopettaa Ypäjältä neuvolapalveluja tai tehdä palveluverkkoon muutoksia ilman aluevaltuuston päätöstä. On totta, että palveluverkkopäätökset kuuluvat aluevaltuustolle ja mahdolliset muutokset niiden toimeenpanoon vaatisivat aluehallituksen päätöksen. Nyt kyse ei ole kuitenkaan palveluverkkopäätöksestä ja hallintosäännön noudattamisesta.

Palvelujen uudelleenjärjestely perustuu huonoon sisäilmaan ja turvallisiin työoloihin. Ypäjän neuvolassa on tutkittu viime kesän ja syyskauden aikana sisäilman ongelmia, joita on yritetty korjata. Oma Häme on tehnyt kunnan kanssa tiivistä yhteistyötä tilanteen korjaamiseksi. Ongelmien ja oirehtimisen jatkuttua Ypäjän neuvolan asiakkaille on annettu aikoja Jokioisten neuvolaan vuodenvaihteesta lähtien. Oma Hämeen tulee työnantajana huolehtia siitä, etteivät työolot aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Kyse ei ole siis aikaistetusta palveluverkkomuutoksesta, kuten Häggman väittää, vaan työturvallisuuslain noudattamisesta. 

Häggman myös ihmettelee kirjoituksessaan, miksei keskusteluyhteys toimi Oma Hämeen ja Ypäjän kunnan kanssa. Oma Häme on käynyt vuoropuhelua Ypäjän kanssa, kuten muidenkin alueen kuntien kanssa. On sääli, että tilanteesta annetaan päinvastainen kuva julkisuuteen.

Ypäjän neuvolan sisäilmaongelmia on selvitetty alkusyksystä saakka – selvittelyssä on ollut mukana kunnan edustaja. Lisäksi viime vuoden puolella on neuvoteltu kunnan kanssa yleisesti tilaratkaisuista tuleviin palveluverkkomuutoksiin liittyen. Kunta ei ole tarjonnut neuvolalle vaihtoehtoisia tiloja näissä keskusteluissa. Neuvolapalvelujen siirrosta Jokioisille informoitiin kunnanjohtajaa ja sivistys- ja hyvinvointijohtajaa henkilökohtaisesti sähköpostilla 18.12.2024. On vaikea ymmärtää, ettei kunnan johto olisi tiennyt hyvissä ajoin muutoksesta ja sen perusteluista. Jatkamme keskustelua tiloista kunnan kanssa. Aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemän palveluverkkopäätöksen mukaan Ypäjän neuvola lakkaa erillisenä yksikkönä vuoden 2026 alussa. 

On tärkeää huomata, ettei neuvolapalveluja ole Ypäjältä lakkautettu, vaan ne ovat olleet koko ajan kuntalaisten käytössä. Neuvolapalvelujen on myös mahdollisuus jalkautua lähemmäs asiakasta, jos jonkun odottavan äidin tai perheen on mahdotonta päästä Jokioisille. Oma Häme tukee lapsiperheiden hyvinvointia koko maakunnassa. Neuvolat antavat perheille tukea, ohjausta ja neuvontaa niin raskausaikana kuin lapsen kasvaessa. 

perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen
perhekeskuspalveluiden tulosaluejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä

UUTINEN / 31.01.2025

Aikuissosiaalityön puhelinaika laajenee – helpompi yhteydenotto arkisin klo 9–11

Aikuissosiaalityön kiireettömän ohjauksen ja neuvonnan puhelinaika on 3.2. alkaen joka arkipäivä klo 9-11. Olemme yhdenmukaistaneet päivittäisiä aukioloaikojamme yhteydenoton helpottamiseksi. Aukioloaikojen yhdenmukaistaminen on ensimmäinen askel aikuissosiaalityön liittymisessä Ensilinjan palveluihin, josta tiedotamme myöhemmin lisää!

Muistathan myös chat-palvelumme, joiden kautta tavoitat ammattilaisemme arkisin klo 9-15.

UUTINEN / 31.01.2025

Jukolan terveysasemalle myönnetty Kandiystävällinen terveyskeskus 2024 tunnuksen

Suomen Medisiinariliitto on myöntänyt Jukolan terveysasemalle Kandiystävällinen terveyskeskus 2024 -arvonimen tunnustuksena erinomaisesta lääketieteen opiskelijoiden ohjauksesta ja tukemisesta. Arvonimi julkistettiin liiton syysliittokokouksessa 23.11.2024.

Kandiystävällinen terveyskeskus -arvonimi myönnetään terveyskeskuksille, jotka ovat erityisen ansioituneita lääketieteen opiskelijoiden työskentelyolosuhteiden kehittämisessä. Tunnustuksen kriteereinä ovat:

• Hyvin järjestetty perehdytys
• Sopiva työmäärä lääketieteen opiskelijoille
• Hyvin järjestetty seniorituki
• Kandidaattien kokemus osallisuudesta työyhteisössä ja heidän jaksamisensa tukemisesta
• Mahdollisuus saada palautetta tehdystä työstä

Tulosaluejohtaja Tiina Merivuori pitää tunnustusta tärkeänä osoituksena Jukolan terveysaseman pitkäjänteisestä työstä tulevien lääkäreiden koulutuksessa –Tämä tunnustus kertoo siitä, että olemme onnistuneet luomaan työyhteisön, jossa lääketieteen opiskelijat kokevat saavansa riittävää tukea ja ohjausta. On erityisen tärkeää, että nuoret lääkärit pääsevät harjoittelemaan turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Kiitos kaikille Jukolan terveysaseman työntekijöille, jotka ovat olleet mukana luomassa tätä opiskelijaystävällistä ilmapiiriä.

Suomen Medisiinariliitto on toimittanut kunniakirjan tunnustuksen saaneille terveyskeskuksille, ja lista palkituista yksiköistä on julkaistu liiton verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.

UUTINEN / 03.02.2025

Saitko pyynnön täyttää Oma Hämeen digitaalisen esitietokyselyn? Toimi näin

Oma Hämeen asiakkaat voivat nyt täyttää esitietokyselyn digitaalisesti ennen terveydenhuollon vastaanottoa. Uudistus vähentää päällekkäistä lomakkeiden täyttöä ja tekee terveystietojen päivittämisestä helpompaa. Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä lähetetään asiakkaalle tekstiviestitse.

Kannustamme asiakkaita täyttämään esitietokyselyn sähköisesti ennen vastaanottoa, jotta palveluprosessit pysyvät tehokkaina ja asiakaskokemus paranee.

Mistä esitietokysely löytyy?

Esitietokysely täytetään Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy sivuston yläreunasta. Oma Häme -sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta. 

Tulostettava lomake on saatavilla vain poikkeustapauksia varten osoitteessa omahame.fi/lomakkeet. Vältä tulosteita – käytä digipalvelua sähköisesti!

Tekstiviestimuistutukset ja tietojen täyttäminen ja päivittäminen

• Kysely avautuu 30 päivää ennen vastaanottoaikaa, ja asiakas saa siitä tekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä, olemme poistaneet ne uusimmista tekstiviesteistä.
• Jos kyselyä ei ole täytetty viikkoa ennen vastaanottoa, asiakas saa muistutustekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä.
• Täytetyt tiedot siirtyvät suoraan ammattilaisten käyttöön potilastietojärjestelmään, mikä nopeuttaa vastaanoton valmistelua ja vähentää tietojen erillistä kirjaamista.
• Esitiedot pysyvät tallessa, ja asiakas päivittää vain muuttuneet tiedot seuraavilla kerroilla. Tämä säästää aikaa ja vaivaa erityisesti toistuvien ajanvarausten yhteydessä. 

Eikö sinulla mielestäsi ole aikaa varattuna?

Tarkista ajanvarauksesi Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnapin löydät sivuston oikeasta yläkulmasta.

Hyödynnä digitaalista esitietokyselyä jo tänään ja tee asioinnistasi sujuvampaa!

Seuraa Oma Hämeen uutisointia, sillä digitaalinen esitietokysely on tarkoitus ottaa käyttöön tulevaisuudessa myös muissa palveluissamme.

 Lataa Oma Häme -sovellus:

​

UUTINEN / 30.01.2025

Oma Häme sai 1,2 miljoonan rahoituksen ikäihmisten terveyden edistämishankkeisiin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut rahoituksen kahteen merkittävään ikäihmisten terveyden edistämishankkeeseen vuosille 2025–2027. Yhteensä 1,2 miljoonan euron rahoituksen myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Toinen hankkeista edistää ikäihmisten aivoterveyttä ja toisessa kehitetään toimintakykyä tukevaa ryhmätoimintaa.

Ikä iloiten – Selvästi eteenpäin -hankkeen tavoitteena on edistää kantahämäläisten ikääntyneiden, erityisesti eläköityvien ja yli 65-vuotiaiden, hyvinvointia ja terveyttä ryhmätoiminnan keinoin. Erityisesti pyritään tavoittamaan ne ryhmät, joita nykyiset palvelut eivät saavuta. 

Hankkeessa on tarkoituksena lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, luoda varhaisen puuttumisen toimintamalli sekä kehittää ikääntyneiden elämän taitekohtiin ryhmäohjausta ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Hanke toteutetaan yhteistyössä kuuden kunnan: Hämeenlinna, Janakkala, Forssa, Riihimäki, Jokioinen ja Hattula, kanssa.

Toinen rahoitusta saanut hanke on Muistijälki – Aivoterveyttä elämän varrella. Sen tavoitteena on muistisairauksien ennaltaehkäisy sekä muistisairauksien stigman hälventäminen Kanta-Hämeessä. Alueella ei vielä ole yhteistä muistisairauksien ehkäisymallia, joten hankkeessa luodaan siihen systemaattinen toimintatapa. 

Hankkeeseen on suunniteltu #muistitalkoot -kampanja, jolla on tarkoitus saada näkyvyyttä aivoterveydelle. Lisäksi on tarkoitus tarjota riskitestejä laajemmalle joukolle. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeet alkavat näkyä asiakkaille osittain jo keväällä 2025, mutta laajemmin toiminta käynnistyy syksyllä. STM:n rahoitushakuun jätettiin yhteensä 195 hakemusta. Rahoitusta sai 28 hanketta, joista 2 oli Oma Hämeen. 

Lue lisää ministeriön sivuilta: Terveyden edistämisen määrärahat

UUTINEN / 30.01.2025

Fimlab tiedottaa: Riihimäen laboratoriossa on otettu käyttöön näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti

Kuva: Fimlab
 

Fimlabin Riihimen laboratoriossa on otettu käyttöön näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti. Automaatti palvelee potilaita, jotka noutavat näyteastiaa kotona otettavaa näytettä varten tai palauttavat kotona otettua näytettä.

Näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatin käytön tavoitteena on sujuvoittaa näytteen antamista ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Näyteastian voi entiseen tapaan noutaa ja palauttaa myös asioimalla vuoronumerolla.

Jotta potilas voi käyttää näyteastioiden nouto- ja palautusautomaattia, hänellä täytyy olla voimassa oleva lähete ja hänen täytyy tietää, minkä näyteastian hän automaatista noutaa. Tämän tiedon potilas saa lähetteen tekevältä hoitoyksiköltä. 

Automaattia voivat käyttää potilaat, jotka noutavat tai palauttavat seuraavien virtsatutkimusten näyteastioita:

• Albumiinin ja kreatiniinin suhde (U -AlbKre)
• Virtsan perustutkimukset (U -KemSeul, U -Solut, U -BaktVi)
• Klamydia ja tippuri (U -CtNgNhO)

Näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatin aukioloaika

Näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti sijaitsee sairaalan käytävällä laboratorion ulkopuolella. Näyteastioita voi noutaa sairaalan aukiollessa. Näyteastioiden palautus onnistuu laboratorion ollessa auki, arkisin ma–pe klo 7.30–14.45.

UUTINEN / 30.01.2025

Näin Oma Hämeen digipalvelut auttoivat kantahämäläisiä vuonna 2024

Sairaanhoitaja-chatissa asiakas tavoittaa ammattilaisen minuuteissa ja asiat saadaan ratkaistua lähes 90 prosentissa yhteydenotoista, niin ettei fyysistä vastaanottoa tarvita. Vuonna 2024 yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteista oli positiivisia.  

Lokakuussa 2023 lanseerattua Oma Häme -sovellusta oli ladattu vuoden 2024 loppuun mennessä jo lähes 25 000 kertaa. Sovelluksen kautta kantahämäläiset voivat  

• olla turvallisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiseen chatin, digipolkujen tai videoyhteyden välityksellä 
• tarkastella omia ajanvarauksiaan, laboratoriotuloksiaan sekä ammattilaisen kirjauksia 
• hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi  
• asioida läheisen tai lapsen puolesta. 
• siirtyä OmaKantaan, OmaKelaan ja Kansalaisen terveyspalveluihin. 

Tietokonetta käyttävät kirjautuvat palveluun Oma Hämeen verkkosivujen kautta. Chatin voi aloittaa myös suoraan verkkosivuilta. Käyntejä Oma Hämeen verkkosivuilla oli vuoden 2024 aikana lähes 1,2 miljoonaa kappaletta, ja kirjautumisia asiointipalveluun 51 752 kpl. 

Chateista sai apua ja tukea moniin asioihin – keskimääräinen jonotusaika oli vain muutaman minuutin 

Chatin kautta asiakas saa keskusteluyhteyden Oma Hämeen ammattilaiseen. Vuonna 2023 toimintansa käynnistäneiden sairaanhoitaja- ja neuvola-chattien lisäksi vuonna 2024 avattiin useita uusia chatteja helpottamaan etäasiointia. Uusia chatteja olivat aikuissosiaalityö-, asiakaspalvelu-, fysioterapeutti-, mielenterveys- ja päihdepalvelu- sekä suun terveydenhuollon chatit.  

Jonotusaika chateissa oli vuonna 2024 keskimäärin vain 3 minuuttia 37 sekuntia. Chat-keskusteluita kertyi Oma Hämeessä vuoden aikana yli 37 000 kpl. 

Suosituin chat Oma Hämeessä vuonna 2024 oli sairaanhoitaja-chat. Kun sairaanhoitaja-chat käynnisti toimintansa kesällä 2023, sen asiointimäärä oli noin 500 kpl/kk. Syksyllä 2024 asiointimäärä oli jo lähes 3 000 kpl/kk. 

–  Sairaanhoitaja-chatissa asiakkaiden asiat saadaan hoidettua laaja-alaisesti, koska digipalvelut ovat osa palveluverkkoamme. Ammattilaiset pystyvät chat-palvelussa tarkastelemaan potilastietoja, kirjoittamaan reseptejä ja ohjaamaan tarvittaviin tutkimuksiin. Vuonna 2024 asiakkaan asia ratkesi chat-keskustelun aikana lähes 90 prosentissa yhteydenotoista ja yli 90 % asiakaspalautteista oli positiivisia, kertoo apulaisylilääkäri Tomi Roine. 

Muita eniten käytettyjä chatteja vuonna 2024 olivat neuvola-chat ja suun terveydenhuollon chat. 

Neuvola-chatista saa ohjausta ja neuvontaa äitiys-, lasten- ja perhesuunnittelupalveluihin liittyen. Chatissa on mahdollista asioida myös ajanvarauksiin liittyvissä asioissa. Neuvola-chatin suosio kasvoi viime vuoden aikana huomattavasti. 

Suun terveydenhuollon chatista saa apua erityisesti sellaisissa suun terveyteen liittyvissä kysymyksissä ja vaivoissa, joissa asiakkaalla on mahdollisuus ottaa suun tilanteesta valokuva. Syyskuun alussa 2024 avattu chat osoittautui pian avaamisen jälkeen tarpeelliseksi neuvonta- ja ajanvarauskanavaksi. 

– Chat-palvelun käyttö on ollut odotettua aktiivisempaa, ja erityisesti nuoret asiakkaat ovat sen kautta helpommin päätyneet hammashoidon palveluiden piiriin, kertoo hammaslääkäri Jessica Lönnroth. 

Oma Hämeessä on chatin kautta mahdollista saada apua terveyteen liittyvien asioiden lisäksi myös uusissa, haastavissa ja monimutkaisissa elämäntilanteissa. Näissä tilanteissa auttaa aikuissosiaalityön chat. 

–  Chat-palvelu on mahdollisuus tavoittaa sosiaalialan ammattilainen matalalla kynnyksellä, omaan tilanteeseen nähden oikealla hetkellä. Elämän risteyskohdista on helpompi jatkaa eteenpäin, kun asiaa pääsee pohtimaan ammattilaisen kanssa, kertoo chat-palvelun sosiaaliohjaaja ja palvelun aktiivinen kehittäjä Joonas Toivonen. 

Oman elämäntilanteen lisäksi aikuissosiaalityön chatissa on voinut kysyä neuvoa toiseen henkilöön liittyvästä huolesta. Vaikka suurin osa otti yhteyttä omaan asiaansa liittyen, lähes neljännes yhteydenotoista liittyi läheiseen tai muuhun yksityiseen henkilöön. 

Lue lisää eri chateistamme ja mitä asioita niiden kautta voi hoitaa 

Asiakkaat kehittämisen keskiössä 

Oma Hämeessä kehittämisen keskiössä ovat aina asiakkaat, ja asiakkaiden näkemykset ovat olleet tärkeitä myös digipalveluiden kehittämisessä. Vuonna 2024 Oma Häme kutsui asiakkaitaan kehittämään digitaalisia palveluja muun muassa kehittäjäasiakasilloissa. 

Uusien chattien lisäksi digipalveluihin tehtiin myös tällaisia parannuksia vuoden 2024 aikana: 

• Sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja laajennettiin kattamaan myös arki-illat aina klo 20 saakka, ja asiakkaille avattiin mahdollisuus jättää yhteystietonsa arkisin, kun chat on kiinni.  
• Sovelluksen ja verkkosivujen käytettävyyttä ja saavutettavuutta parannettiin, jotta mahdollisimman moni voisi hyödyntää palveluita.  
• Asiakkaille avattiin mahdollisuus täyttää esitiedot digitaalisesti ennen vastaanottoja ja toimenpiteitä. 
• Osalle asiakasryhmistä aloitettiin Omavointi-tietojen kerääminen hoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi. 

Millaisia digipalveluita on tulossa vuonna 2025? 

Digitaalisten palveluiden kehittäminen Oma Hämeessä jatkuu aktiivisena myös tänä vuonna. 

–  Vuoden 2025 aikana olemme esimerkiksi julkaisemassa useita digipolkuja, joiden avulla asiakas voi asioida digitaalisesti omiin palveluihinsa liittyvissä asioissa, viestitellä ammattilaisen kanssa ja tunnistaa palveluidensa seuraavat vaiheet, kertoo kehittämispäällikkö Hanna Narsakka.  

Viime vuoden puolella julkaistiin jo ensimmäinen, Diabetesriskissä olevan digipolku. Digipolulla asiakas voi testata sairastumisriskinsä. Sieltä saa myös keinoja omien elintapojensa muuttamiseksi ja diabetesriskin pienentämiseksi. 

Oma Häme tekee kovasti kehittämistyötä digitaalisen ajanvarauksen parantamiseksi ja laajentamiseksi. 

Lisäksi monissa palveluissa on suunnitelmia videovälitteisten etävastaanottojen nykyistä monipuolisempaan käyttöönottoon.  

Oma Häme viestii uusista digipalveluistaan aktiivisesti, joten muista seurata hyvinvointialueen verkkosivuja ja somekanavia. Oma Hämeen muistuttelee digipalveluista myös tekstiviestitse vuoden 2025 aikana. Sovelluksen puolella kannattaa sallia herätteet, jotta muistutukset tulevista tehtävistä tulevat näkyviin.  

Lue lisää chat-palveluistamme 

Lue lisää Oma Häme -sovelluksesta 

 Lataa Oma Häme -sovellus:

​

UUTINEN / 30.01.2025

Tammelan terveyskeskuksen toimintaan muutoksia helmikuussa

Neuvolan ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita tarjotaan tammelalaisille pääsääntöisesti Forssan pääterveysasemalla 17. helmikuuta alkaen. 
 
10.-14. helmikuuta Tammelan terveysaseman toimintoja muutetaan Forssaan. Tällöin sairaanhoitajan vastaanottoaikoja on tarjolla rajatusti, joten kiireettömiä asioita ei kannata hoitaa sinä aikana.

Muutoksen jälkeen Tammelan terveysasemalla on rajatusti vastaanottoaikoja, joiden tarvetta seurataan ja arvioidaan helmikuussa käynnistyvän lähipalvelumalli-kokeilun aikana. Lähipalvelun tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti hoidontarpeen arvioinnin yhteydessä. Ajanvaraus tehdään puhelimitse.

Myös neuvolan vastaanotto siirtyy Forssaan 17. helmikuuta. Neuvolapalvelut löytyvät Forssan pääterveysasemalta, kulku Kujalankadun kautta (osoite: Kujalankatu 3, 2. krs.).

Ajanvaraus äitiys- ja lastenneuvolaan soittamalla p. 03 629 6200 maanantai, keskiviikko, torstai klo 8-15 sekä tiistai ja perjantai klo 8-12. Lisäksi asiakkaiden käytössä on neuvola-chat ma, ke ja to klo. 8-15 sekä ti ja pe klo 8-12. 

Hammashoitolan toiminta jatkuu ennallaan Tammelan terveysasemalla. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä sosiaalipalvelut jatkavat toimintaansa myös entiseen malliin.

Fimlab siirtää omalla päätöksellään laboratoriopalvelunsa Tammelasta Forssaan 1. helmikuuta alkaen. Kanta-Hämeen alueen asukkaat voivat jatkossakin asioida kaikissa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen Fimlab-toimipisteissä. Ajantasaiset tiedot toimipisteistä ja aukioloajoista löytyvät Fimlabin sivuilta.

Kiirettömän hoidon puhelinnumerot vaihtuvat 12. helmikuuta

 Lisäksi helmikuussa uudistuvat kiireettömän hoidon puhelinnumerot Forssan seudulla.
12. helmikuuta alkaen avoterveydenhuollon palveluissa kiireettömän hoidon ajanvaraus ja neuvonta tammelalaisille on numerossa 03 629 6625 maanantaista perjantaihin klo 8-14. Myös aikuisneuvonnan numero muuttuu. Uusi numero 03 629 6622 palvelee maanantaista perjantaihin klo 9-10.         
 
Voit asioida myös Oma Häme -mobiilisovelluksen kautta tai kirjautua sairaanhoitaja-chatiin verkkosivujemme kautta. Chat on avoinna ma–pe klo 8–20. 

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa, soita Päivystysapu 116 117, kiireellisen hoidon ensilinja. Numero on avoinna ympäri vuorokauden.

UUTINEN / 29.01.2025

Kuntoutuksen ensilinjan puhelinasiointi aloittaa 5.2.2025

Oma Hämeessä on kehitetty asiakkaiden asioinnin helpottamiseksi keskitettyjä ensilinjapalveluita. Perusterveydenhuollon kuntoutukselle on käytössä 5.2.2025 alkaen vain yksi ensilinjan puhelinnumero 03 629 6680. Hattulalaiset asukkaat soittavat edelleen tuttuun numeroon 03 629 6601 kuntoutuksen asioissa.  

Nämä vanhat numerot poistuvat käytöstä 4.2.2025: 

• Forssa fysioterapia ajanvaraus p. 03 419 12802 

• Riihimäki fysioterapia ajanvaraus p. 019 758 5700 

• Turenki ja Tervakoski fysioterapia ajanvaraus p. 03 680 1435 

Kuntoutuksen ensilinjaan saa yhteyden myös tekstiviestillä 5.2.2025 alkaen. Tämä palvelu on suunnattu erityisesti tulkkipalvelutarpeen ilmoittamiseen (interpretation service), kuulo- ja puhevammaisille ja kuntouksen palveluiden ajan peruutuksille.  Tekstiviestinumero on 040 629 6220. 

Puhelinpalvelu on avoinna ma-pe klo. 8.00-14.00 välillä. Aukioloajan ulkopuolella tulee tiedote, josta soittaja voi valita ja jättää takaisinsoittopyynnön. Tekstiviestin voi lähettää palveluun kaikkina aikoina (24/7).   

Asiakkaat voivat asioida kuntoutuksen ammattilaisen kanssa myös chatin kautta. Fysioterapia-chat -palvelu löytyy Oma Häme -mobiilista ja verkkosivujen alakulmasta.

Missä asioissa voin asioida kuntoutuksen ensilinjassa?  

• Jos sinulla on uusi nivel- tai lihasoire, joka ei ole syntynyt tapaturman seurauksena 

• Ajanvaraus: Palvelussa voi varata aikoja Oma Hämeen perusterveydenhuollon fysioterapeutille.    

• Ajan peruutukset seuraaviin palveluihin: Kuntoutuksen ryhmäajat, fysioterapian, jalkaterapian, toimintaterapian ja puheterapeutin vastaanottoajat perutaan kuntoutuksen keskitetystä puhelinpalvelusta.   

• Yhteydenottopyynnöt: Jalka- ja toimintaterapeutin yhteydenottopyynnöt  

• Yhteydenotot aikuisten palveluseteleihin ja maksusitoumuksiin liittyen   

Apuvälinekeskuksen ensilinjan keskitetty numero on 03 629 3227.   

UUTINEN / 28.01.2025

Aluehallitus vahvisti omaishoidon tuet

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli ikäihmisten ja vammaispalvelujen omaishoidon tukia. Aluevaltuusto päätti tuista budjettikokouksessaan joulukuussa, mutta aluehallituksen kuuluu vahvistaa palkkioiden määrät ja kulukorvaukset. 

Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksen, jonka mukaan aluevaltuuston hyväksymiin hoitopalkkioihin tehdään indeksikorotukset, koska ilman korotuksia palkkiot jäisivät kansallista keskiarvoa alemmiksi. Valtuuston linjaus oli, että palkkiot noudattavat kansallista keskitasoa. Reiman muutosesitys voitti äänestyksen äänin 10–2 tyhjää. Indeksikorotuksen mukaiset palkkiot ja kulukorvaukset astuvat voimaan 1.1.2025.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen alueellisen hyvinvointisuunnitelman vuosille 2025–2028 liiteasiakirjoineen. Aluehallitus esittää niitä hyväksyttäväksi aluevaltuustolle siten, että Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma tulee hyväksyttäväksi erikseen kevään 2025 aikana.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sekä merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön vuoden 2025 rahoituspäätöksen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Valtionvarainministeriön joulukuisen päätöksen mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue saa vuoden 2025 yleiskatteista valtionrahoitusta reilut 804 000 000 euroa. Summa on noin 800 000 euroa enemmän kuin mitä vuoden 2025 talousarviossa oli arvioitu. Rahoituksen taso korjataan muutostalousarviovalmistelun yhteydessä.

Vuokrasopimuksille uudet päätösvaltuudet

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös kiinteistöjen vuokraamiseen liittyviä päätösvaltuuksia.  Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialuejohtajan muutetun esityksen, jonka mukaan jatkossa rahoitus- ja investointijohtaja päättää vuokrasopimuksista, joiden kesto on enintään 5 vuotta ja arvo alle 250 000 euroa/vuosi. Tilapalvelupäällikkö päättää puolestaan vuokrasopimuksista, joiden arvo on alle 50 000 euroa/vuosi. Toimialajohtaja päättää oman toimialansa asiakaskohtaisista vuokrasopimuksista.

Selvyyden vuoksi aluehallitus totesi, ettei päätöksellä puututa palveluverkkoon. Aluevaltuuston toimivallassa on päättää palveluverkon muutoksista. Keväällä 2024 aluevaltuusto valtuutti aluehallituksen päättämään palvelupisteiden tarkemmasta sijainnista palveluverkon käsittelyn yhteydessä.

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan lastensuojelun perhehoidon, toimeksiantosuhteisen ammatillisen perhehoidon sekä tukiperhetoiminnan uudet toiminta-ohjeet ja merkitsi tiedoksi sekä palkkioiden että kulukorvausten indeksikorotuksen.

Lisäksi aluehallitus päätti äänestyksen jälkeen, ettei se anna lausuntoa hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta. Esityksen lausunnon antamatta jättämisestä teki Johanna Häggman (kesk.). Häggmanin muutosesitys voitti äänestyksessä 8-4. 

Ikäihmisten päivätoimintaa koskeva asia poistettiin esityslistalta. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 3. helmikuuta.

Aluehallituksen 27.1.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 28.01.2025

Ypäjän neuvolan asiakkaat ohjataan Jokioisten neuvolaan

Ypäjäläisille lapsiperheille ja odottaville äideille annetaan vastaanottoaikoja jatkossa Jokioisten neuvolaan. Näin on toimittu vuodenvaihteesta lähtien, koska Ypäjän neuvolan tilat eivät sovellu neuvolatoimintaan sisäilmaongelmien vuoksi. 

Ypäjäläisiä neuvola-asiakkaita vastaanottaa Jokioisilla tuttu terveydenhoitaja. Osa lapsiperheistä on tottunut käymään Jokioisilla jo aiemmin. Neuvolalääkärin vastaanotto on Jokioisten tai Forssan neuvolassa. 

Äitiys- ja lastenneuvolan ensilinja:
Puhelinnumero: 03 629 6200
Tekstiviesti: 040 629 6200 (ajanperuutukset, kuulo- ja puhevammaisten asiointi, tulkkauspalvelu / interpretation services)
Avoinna: ma, ke, to 8-15, ti ja pe 8-12

Perhesuunnittelun neuvonnan ensilinja (perhesuunnittelu, raskauden ehkäisy, raskauden keskeytys):
Puhelinnumero: 03 629 6201
Tekstiviesti: 040 629 6201 (ajanperuutukset, kuulo- ja puhevammaisten asiointi, tulkkauspalvelu / interpretation services)
Avoinna: ma, ke, to 8-15, ti ja pe 8-12

Voit ottaa meihin yhteyttä myös neuvola-chatin kautta. Neuvola-chatia voi käyttää Oma Häme -sovelluksen kautta tai kirjautumalle chatiin tämän sivun oikeasta alakulmasta. 

Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta:
Puhelinnumero:  03 6296 565
Avoinna: ma-to 9-12

UUTINEN / 28.01.2025

Oma Häme tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille nuorille

Oma Häme haluaa tänäkin vuonna tarjota arvokasta kesätyökokemusta nuorille ja antaa mahdollisuuden tutustua sosiaali- ja terveysalaan eri puolilla Kanta-Hämettä. Kesätöitä on tarjolla noin 120 nuorelle (2008–2010 syntyneet).

Tietoa kesätyöpaikoista

Nuorten työtehtävät sisältävät avustavia töitä, esimerkiksi:

• avustaminen ikäihmisten asumispalveluissa
• avustaminen kotihoidossa
• avustaminen vammaispalveluiden päivätoiminta- tai asumispalveluyksiköissä
• avustavat tehtävät perusterveydenhuollon sairaalatehtävissä.

Työpaikkoja on tarjolla laajasti ympäri Kanta-Hämettä:
Hämeenlinnan kantakaupungissa, Hauholla, Tuuloksessa, Lammilla, Hattulassa, Janakkalassa, Riihimäellä, Hausjärvellä, Lopella, Forssassa, Tammelassa, Jokioisilla ja Ypäjällä.

Nuorten kesärekrytointia yhdessä rekrytointiasiantuntija Mia Majakeron kanssa hoitava Oma Hämeen rekrytointiassistentti Vera Wilen kannustaa hakemaan aktiivisesti myös kantakaupungin ulkopuolelle.

– Kannustan nuoria hakemaan töihin muuallekin kuin Hämeenlinnan kantakaupunkiin, mikäli kulkeminen onnistuu. Esimerkiksi Lopella ja Lammilla on suhteessa asukasmäärään runsaasti paikkoja tarjolla.

Kesätyön kesto ja palkkaus

Työjakson kesto: 2 viikkoa (10 työpäivää, 30 h/viikko)
Palkka: 410 €
Työ ajoittuu kesä–heinäkuulle ja sijoittuu arkipäiville päiväaikaan. Työjakso tehdään yhtenäisenä, eikä sitä voi jakaa kahteen osaan.

Miten kesätöihin haetaan?

Kesätyöpaikkojen haku on avoinna 27.1.–12.2.2025. Haku päättyy 12.2.2025 klo 15.00. Hakemus jätetään Kuntarekryn kautta.

Jätä tästä hakemus

Vinkkaathan tutulle nuorelle kivasta mahdollisuudesta päästä kesätöihin Oma Hämeelle!

Huom! meidan_omahame-Instagram-tilillä järjestetään keskiviikkona 29.1. mahdollisuus kysyä mitä vain nuorten kesätyöpaikoista.

UUTINEN / 27.01.2025

Järjestöpäivästä potkua hyvinvointialueen ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön

Oma Häme oli mukana tiistaina 21.1. järjestöpäivässä, joka järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Tavastian ensimmäisen vuoden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. 16. kertaa järjestetyn Järjestöpäivän teemana oli tänä vuonna Turvattu tulevaisuus yhdessä tehden.

Päivässä korostui järjestöjen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä tulevien ammattilaisten ymmärryksen syventäminen järjestöjen toiminnasta. Mukana oli yli 40 järjestöä esittelemässä työtään, ja myös Oma Hämeen työntekijät osallistuivat ensimmäistä kertaa tapahtumaan. Tämä tarjosi heille mahdollisuuden verkostoitua, oppia järjestöjen tehtävistä sekä pohtia yhteistyön kehittämistä.

Yhteistyön merkitys korostui

Oma Hämettä tapahtumassa edustivat asiakkuustiimin työntekijät, joiden esittelypiste herätti kiinnostusta sekä opiskelijoiden että järjestöjen edustajien keskuudessa. Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa nousi esiin se, miten hyvinvointialue voisi tukea järjestöjen työtä ja hyödyntää niiden asiantuntemusta esimerkiksi palveluiden suunnittelussa ja asiakasohjauksessa. Opiskelijat korostivat myös, että järjestöjä tulisi kohdella arvokkaina kumppaneina ja oman alansa asiantuntijoina.

Vammaisneuvosto näkyvillä

Tapahtumassa mukana ollut vammaisneuvosto toi esiin toimintaansa leikkimielisen kyselyn avulla, jossa selvitettiin osallistujien tietämystä neuvoston työstä. Kyselyn kautta avattiin muun muassa vammaisneuvoston kokoonpanoa ja toiminnan laajuutta.

–  Järjestöpäivä tarjosi hyvän mahdollisuuden tehdä vammaisneuvoston työtä tunnetuksi ja vähentää mielikuvaa meistä näkymättömänä toimijana, totesi vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Mohr. 

Vammaisneuvostoon kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa tuoda esille vammaisia henkilöitä ja heidän elinolosuhteitaan ja hyvinvointiaan koskettavia asioita. Vammaisneuvosto voi osaltaan edisttä asioiden käsittelyä hyvinvointialueella. Yhteydenotto vammaisneuvostoon onnistuu joko oman kunnan edustajan tai vammaisneuvoston sihteerin kautta. Lisätietoa vammaisneuvostosta

Tulevaisuuden suunta

Järjestöpäivän antia pidettiin arvokkaana niin opiskelijoille kuin ammattilaisillekin. Päivä alleviivasi tarvetta vahvistaa hyvinvointialueen ja järjestöjen välistä yhteistyötä, jotta asukkaiden osallisuus ja hyvinvointi voivat kehittyä. 

UUTINEN / 24.01.2025

Talouden tasapainottamistoimet tepsivät – alustavat tilinpäätöstiedot vuodelle 2024 näyttävät, että suunta on saatu käännettyä parempaan

Oma Hämeen alustavat tilinpäätöstiedot vuodelle 2024 osoittavat, että talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Vaikka talouden alijäämä on yhä huomattava, on menokasvua pystytty hillitsemään erityisesti kuluneen syksyn aikana. Vuosien 2023–2024 tehtyjen tasapainottamispäätösten vaikutukset ovat alkaneet näkyä vuoden 2024 viimeisinä kuukausina.

Perjantaina valmistuneen arvion mukaan Oma Hämeen alijäämä vuoden 2024 tilinpäätöksessä tulee olemaan 58,5 miljoonaa euroa. Vielä kesällä 2024 alijäämän arvioitiin nousevan yli 80 miljoonaan euroon. Vuoden 2024 alijäämä näyttää jäävän pienemmäksi kuin vuoden 2023 alijäämä. Tilinpäätösennusteen alijäämä on myös pienempi kuin mitä arvioitiin vuoden 2024 talousarviossa, jossa alijäämä oli noin 65 miljoonaa euroa.

– Kyseessä on valtionkonttorille annettava tilinpäätösarvio. Luvut ovat siis alustavia ja vuoden 2024 kirjanpito on avoinna vielä pari viikkoa, joten muutoksia voi vielä tulla. Tämä on kuitenkin olosuhteet huomioiden erinomainen onnistuminen. Voimme puhua merkittävästä positiivisesta tuloskäänteestä viimeisen kuuden kuukauden aikana, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.

Valtakunnallisella tasolla hyvinvointialueet ovat onnistuneet hidastamaan kustannustason kasvua ennakoitua nopeammin. Hyvinvointialueet julkaisivat yhteisen tiedotteen tilinpäätösennusteistaan perjantaina.

– Hyvinvointialueiden valtakunnallinen ennuste alijäämästä on laskelmassa 1,46 miljardista noin 1,2 miljardiin euroon. Alijäämän pienentyminen vaikuttaa laskevasti vuoden 2026 valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Muutoksen vaikutus ei kuitenkaan ole merkittävä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taloussuunnitelman näkökulmasta, toteaa rahoitus ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Alijäämän muutos osoittaa, että Oma Hämeen tekemät talouden tasapainottamisohjelmat ja erityisesti niihin kesäkuussa ja syyskuussa tehdyt tehostamistoimenpiteet ovat kantaneet hedelmää. Esimerkiksi vuokratyövoiman käyttöä onnistuttiin karsimaan 4-5 miljoonaa euroa vuoteen 2023 verrattuna.

Tilinpäätösennusteesta hyvä pohja vuosien 2025 ja 2026 talousohjelmalle

Tarkka taloudenpito ja tasapainottamisohjelmat ovat kääntäneet talouden suunnan, mutta myös näkyneet Oma Hämeen henkilöstön arjessa. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen painottaakin, että henkilöstölle kuuluu suuri kiitos sitoutumisesta ja venymisestä näissä haastavissa olosuhteissa.

– Olen tavattoman kiitollinen siitä, että koko henkilöstö tuntuu tiedostaneen talouden vaikean tilanteen. Toimilla on varmasti ollut oma vaikutuksensa kaikkien arkeen. Tilinpäätös kuitenkin osoittaa, että toimet ovat vaikuttaneet. Tästä on nyt helpompi jatkaa eteenpäin, koska kirittävää on vähemmän, Naukkarinen painottaa.

Vaikka Oma Hämeen taloustilanne on parantunut, työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu määrätietoisesti. Lain mukaan hyvinvointialueen tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämän kurominen vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.

Vuoden 2024 tilinpäätösennuste antaa hyvän pohjan vuosien 2025–26 talousohjelman toteuttamiselle ja alijäämien kattamiselle. Moni hyvinvointialueen vuosina 2023 tai 2024 tekemä päätös ja toimintatapamuutos alkaa näkyä talousluvuissa täysimääräisesti vasta tänä vuonna.

Oma Hämeen varsinainen tilinpäätös vuodelle 2024 valmistuu maaliskuussa. Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 3. helmikuuta tarkempaa tilinpäätösennustetta, johon odotetaan mukaan myös toimialakohtaisia tietoja.

UUTINEN / 24.01.2025

Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi

Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet talouden tasapainottamisessa ennakoitua paremmin.

Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimittamien tilinpäätösennusteiden mukainen alueiden yhteenlaskettu tulos vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Tulos merkitsee, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet hidastamaan kustannustason kasvua ennakoitua nopeammin.

– Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulosta voi pitää osoituksena siitä, että niiden tekemä talouden tasapainottaminen etenee, sanoo Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.

Vuoden 2024 talousarvioiden yhteenlaskettu alijäämä oli 900 miljoonaa euroa. Syksyyn 2024 mennessä yhteenlasketun alijäämän arvioitiin osavuosikatsausten perusteella kasvavan jopa 1,4 miljardiin euroon. Tuoreiden vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella alijäämä jäisi 200 miljoonaa euroa ennustettua vähäisemmäksi.

Lue lisää: Oma Hämeen alustavat tilinpäätöstiedot vuodelle 2024 näyttävät, että suunta on saatu käännettyä parempaan

Alijäämien määrä olisi tilinpäätösennusteiden perusteella pienentynyt noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 verrattuna.

Hyvinvointialueiden tulosta voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan sosiaali- ja terveysalan palkkakehitys sekä alkuvuoden kova inflaatiovauhti. Loppuvuoden kustannuskehitys on hyvinvointialueiden mukaan ollut maltillista, ja talouden kehitys on kokonaisuutena mennyt hyvää suuntaan.

Kaikilla hyvinvointialueilla on tehty ensimmäisten kahden toimintavuoden aikana talouden tasapainottamista. Tähän lukeutuu esimerkiksi palveluverkon muutoksia ja vuokratyövoiman käytön vähentämistä.

Talouden tasapainottamisen lisäksi alueet ovat onnistuneet kehittämään toimintaansa ja järjestämään lakisääteiset palvelut väestön tarpeen mukaisesti, vaikka esimerkiksi palveluihin pääsyssä on edelleen kehitettävää.

– Hyvinvointialueuudistuksesta alkaa tulla yhä enemmän positiivisia tuloksia ja viestejä, ja on siis tärkeää jatkaa palvelujen uudistamista, Kinnunen sanoo.

Tiedot perustuvat vuoden 2024 tilinpäätösennusteisiin, jotka voivat jonkin verran muuttua lähiviikkoina.

Oma Häme on mukana hyvinvointialueiden johtajien H23-verkostossa.

H23-verkoston alkuperäisessä tiedotteessa on liitteenä alueiden tilinpäätösennusteluvut.

UUTINEN / 24.01.2025

Uudistamme perusterveydenhuollon toimintaa: Hoidon jatkuvuusmalli käyttöön vuoden 2025 aikana

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella otetaan käyttöön Hoidon jatkuvuusmalli, joka tunnetaan myös nimellä Omalääkärimalli. Tämä uudistus parantaa perusterveydenhuollon palveluiden sujuvuutta ja tukee asiakasta entistä paremmin hänen terveydenhoidossaan. 

Mallissa asiakkaalle nimetään oma lääkäri ja oma hoitaja, jotka vastaavat hänen hoidostaan ja palveluidensa koordinoinnista. Tämä tuo asiakkaalle: 

• selkeyttä asiointiin, 
• turvallisuutta hoidon jatkuvuuden kautta, ja 
• mahdollisuuden pitkäaikaisempaan hoitosuhteeseen, joka perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin.

Ketä uudistus koskee? 

Ensimmäisessä vaiheessa nimetään omalääkäri ja omahoitaja niille asiakkaille, jotka tarvitsevat palveluita säännöllisesti tai usein ja siten eniten hyötyvät jatkuvasta hoitosuhteesta. Myöhemmin malli laajennetaan asteittain kaikille asiakkaille. Asiakkaat, joilla on nimetty omalääkäri, saavat tämän tiedon henkilökohtaisesti ja heille jaetaan omalääkärinsä tiimin yhteystiedot. Tieto lähetetään tekstiviestitse, jos asiakas on antanut tekstiviestien lähettämiselle luvan. Luvan voit käydä antamassa Kansalaisen terveyspalvelun kautta. Kirjautumisen jälkeen voit lisätä Omat tiedot-kohtaan täpät kuvan osoittamalla tavalla:

Asiakas saa tiedon nimetystä omahoitajasta ja -lääkäristä myös asiointien yhteydessä.  

Mitä tämä tarkoittaa asiakkaalle? 

Asiakkaat, joille oma lääkäri ja -hoitaja nimetään, asioivat oman tiiminsä kanssa kaikissa asioissa terveysaseman auki ollessa.

Ne asiakkaat, joilla ei vielä ole nimettyä omalääkäriä tai hoitajaa, asioivat kiireellisissä asioissa Päivystysapu 116 117 -kiireellisen hoidon ensilinjan tai chatin kautta, tai kiireettömissä asioissa alueellisten terveysasemien tiimien kautta. Myöhemmin otetaan käyttöön keskitetty kiireettömän hoidon ensilinjanumero satunnaisesti palvelua tarvitseville asiakkaille.

Hoidon jatkuvuusmalli otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2025 tammikuusta alkaen. Seuraa Oma Hämeen verkkosivuilla julkaistavia uutisia ja saat ajankohtaista tietoa muutoksista.

ARTIKKELI / 26.01.2025

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija

Tiina Nikkanen on kokenut terveydenhoitaja ja melko tuore projektipäällikkö sekä tuotekehittäjä, joka on omistanut uransa Kanta-Hämeen alueelle. Hänen työpanoksensa näkyy erityisesti Oma Hämeen Ensikontaktin hallinta -projektissa, jonka tavoitteena on varmistaa, että asukkaat löytävät tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja helposti.

Tiina on sitoutunut myös oman osaamisensa kehittämiseen ja suorittaa parhaillaan YAMK-opintoja työn ohessa.

– Oma Hämeen sydän sykkii minulle vahvasti, sillä olen työskennellyt alueella koko sote-urani ajan ja ollut mukana monenlaisessa kehittämisessä, hän kertoo.

Monipuolinen työpäivä ja vahva työyhteisö 

Tiina työskentelee pääosin etänä, mutta projektin luonne vie hänet erilaisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten pariin. Hänen työtään leimaa monialainen yhteistyö ja verkostomaisuus, joka ulottuu useisiin yksiköihin ja palveluihin.

– Työni kautta minulla on onni olla yhteistyössä monen eri osaamisalueen asiantuntijan kanssa, mikä tarjoaa jatkuvasti uusia näkökulmia ja oppimismahdollisuuksia, hän kuvailee. 

Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan työfilosofian tavoitteita. Hän uskoo, että välitön positiivinen palaute ja onnistumisten esille tuominen lisäävät yhteishenkeä ja motivaatiota.

– Pyrin tartuttamaan hyvää mieltä ympärilleni, sillä tunnetilat tarttuvat, Tiina sanoo hymyillen.

Innostusta ja konkreettisia tuloksia 

Ensikontaktin hallinta -projekti on tuonut mukanaan lukuisia innostavia hetkiä.

– On ollut mahtavaa nähdä, kuinka palveluiden kanssa yhteistyössä kehittämämme ensilinjapalvelut ovat luoneet alueelle yhdenmukaisia toimintatapoja ja hyvää yhteistyöverkostoa ja kuinka ne tulevat konkreettisesti helpottamaan asiakasasioiden hoitoa. Myös Keto-projektihallintajärjestelmän kuukausittainen raportointi innostaa, sillä siinä näkee selkeästi, mitä kuukauden aikana on saatu aikaan, Tiina kertoo tyytyväisenä. 

Kohti tulevaisuutta ja uusia mahdollisuuksia 

Tiinan ensivuoden tavoitteisiin kuuluu valmistua YAMK-opinnoistaan ja jatkaa työskentelyään ensikontaktin hallinta-projektin parissa RRP2-hanketyön ajan. Hänellä on vahva visio alueen kehittämisestä entistä yhteisöllisempään suuntaan, jossa ”meidän yhteiset asiakkaamme ja meidän yhteinen työmme” ovat perusperiaatteita.

– Toivon, että voimme hyödyntää kaikki alueemme vahvuudet ja potentiaalin yhteisenä voimavarana, hän toteaa toiveikkaana.

UUTINEN / 22.01.2025

Oma Häme sai lähes puolen miljoonan euron rahoituksen tekoälyprojektien kehittämiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut 480 000 euron rahoituksen tekoälyn ja AI-pohjaisten projektien kehittämiseen. Rahoituksen myöntää Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä SOTE-tekoälyn ekosysteemi -verkosto.  

STM:n myöntämä rahoitus on tarkoitettu AI-kokeiluun osallistumiseen ja kansallisten tekoälykokeilujen kehittämiseen. Oma Häme haki syksyn 2024 haussa rahoitusta kolmeen eri projektiin, yhteensä 680 000 euroa. Rahoitusta myönnettiin kahteen hankkeeseen, yhteensä 480 000 euroa.  

Oma Häme sai rahoitusta asiakkaan tausta- ja riskitietojen AI-pohjaiseen koostamiseen (360 000 e) sekä AI-pohjaiseen toimintakyvyn muutoksen ennakointiin (120 000 e). Rahoitusta saaneet projektit toteutetaan vuoden 2025 aikana, 31.3.2026 mennessä.  

– Todella upea juttu, että saimme rahoituksen! Rahoituksen saaminen jouduttaa merkittävästi Oma Hämeen AI-kehitystä. Vastaavaa kehitystyötä tarvittaisiin rahoituksesta huolimatta, mutta rahoitus mahdollistaa nopeamman etenemisen ja sitä kautta nopeammat tulokset ja hyödyt, Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen hehkuttaa. 

– Kansallisesti koordinoitavat hankkeet ovat tärkeitä myös siinä mielessä, että näiden kautta saadaan esille tarpeita uudistaa lainsäädäntöä teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa ja suomalaisilla vientimarkkinoilla, jatkaa kehitys- ja ICT-johtaja Toni Suihko. 

Projektit näkyvät suoraan asiakastyössä  

Alkavien projektien odotetaan vaikuttavan merkittävällä tavalla terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten työhön ja siten näkyvän myös asiakkaille. Suurin projekti, eli asiakkaan tausta- ja riskitietojen koostamisen automatisointi nopeuttaa ammattilaisten kirjaamistyötä sekä kirjatun tiedon löytämistä ja tuo arviolta vähintään 80 % ajansäästöä. Lisäksi kirjatun tiedon kattavuutta ja laatua saadaan parannettua.  

Työajan säästämisellä aikaa jää enemmän esimerkiksi asiakkaan kuulemiseen. Samalla hyvinvointialue voi vähentää ostopalveluresursseja, mikä vähentää suoraan kustannuksia ja parantaa hoidon ja palvelun jatkuvuutta. Ammattilaiset voivat myös vastaanottaa enemmän asiakkaita, mikä tuo helpotusta työvoimapulaan ja asiakkaiden odotusajat lyhenevät.  

– Asiakkaan tausta- ja riskitietojen AI-pohjainen koostaminen -projektissa kehitetään nimenomaan työvälineitä sote-ammattilaisten työn helpottamiseksi. Kun kehitämme moderneja työskentelytapoja etulinjassa, uskomme, että se vaikuttaa henkilöstön työtyytyväisyyteen ja heijastuu alueen asukkaille entistä sujuvampana asiointina, tietojohtamisen päällikkö Teemu Oksanen summaa.  

AI-pohjainen toimintakyvyn muutoksen ennakointi –projektissa laajennetaan jo aiemmin kehitettyjä toiminnallisuuksia kattamaan myös ICF-luokitukseen perustuvat arvioinnit. Tällöin toimintakykyä voidaan seurata kaikkien ikä- ja  asiakasryhmien osalta, joista on ICF-tietoa saatavilla. Se mahdollistaa henkilön toimintakyvyn muutoksen arvioinnin ja ennakoinnin kaikissa ikäluokissa, kuten esimerkiksi iäkkäillä henkilöille, vajaakuntoisilla, pitkäaikaistyöttömillä ja mielenterveysongelmista kärsivillä.  

STM:n rahoitushakuun jätettiin yhteensä 50 hakemusta. Hakemuksia tuli 16 hyvinvointialueelta, HUS-yhtymästä ja Helsingin kaupungilta. Hakemuksia tuli tasaisesti ympäri Suomen ja erikokoisilta hyvinvointialueilta. Rahoitusta haettiin eniten ammattilaisten hallinnollisen taakan keventämiseen, oirearvioiden ja asiakkaan palveluohjaukseen, palvelutarpeen ennustamiseen ja sote-ammattilaisen tukiälyyn. Rahoitusta sai 10 projektia, joista 2 oli Oma Hämeen.  

 Lue lisää: 

Yhdessä SOTE-tekoälyä kehittämään - Sosiaali- ja terveysministeriö  

https://digifinland.fi/sote-tekoalyn-ekosysteemi/    

ARTIKKELI / 21.01.2025

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä

Yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia – niin työpaikalla kuin koko maakunnassakin. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella moniammatilliset työyhteisöt ja innovatiivinen kehittäminen kohtaavat arjen pienissä ja suurissa teoissa. Yksi näistä arjen sankareista on osastonhoitaja Nina Fonsell, joka on omistanut yli 25 vuotta elämästään terveydenhuollon parissa aloittaen uransa Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo vuonna 1998.

Hänen matkansa vastavalmistuneesta sairaanhoitajasta osastonhoitajaksi on ollut täynnä oppimista, uusia haasteita ja unohtumattomia hetkiä. 

Työtä sydämellä ja taidolla

Osastojen 6A ja 6BH vetäjänä Ninan työpäivät alkavat varhain, kun yhdessä henkilöstön kanssa kartoitetaan päivän potilas- ja henkilöstötilanne. Työ sisältää hallinnollisia tehtäviä, kehittämistyötä ja vuorovaikutusta henkilöstön kanssa.

– Tämä työ on jatkuvaa tasapainoilua arjen haasteiden ja kehittämistyön välillä, mutta juuri se tekee siitä niin antoisaa. 

Hän näkee tärkeäksi, että henkilöstö voi itse vaikuttaa työnsä sisältöön, sillä se heijastuu suoraan potilaiden saamaan hoidon laatuun.

– Kun henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä merkitykselliseksi, myös potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa.

Luonto, käsityöt ja huumori vastapainona

Työn vastapainoksi Nina ammentaa energiaa luonnosta, käsitöistä ja viljelyharrastuksestaan. Kesällä hänen suuri intohimonsa on palstaviljely, jossa konkreettisesti näkee kättensä jäljet sadon muodossa.

– Mullan tuoksu ja käsityöt ovat terapeuttisia – ne auttavat irtautumaan työpäivän kiireistä ja tuovat iloa elämään. 

Työyhteisössä huumorilla on tärkeä rooli. Nina kertoo erään huvittavan tilanteen, jossa työhuoneeseen oli kertynyt hieman liikaa välineistöä.

– Hoitajat jo vitsailivat, että joudunko yöpymään täällä kaiken työn keskellä. Näin pienet jutut keventävät arkea ja muistuttavat, että työtä voi tehdä myös hymy huulilla. 

Yhdessä kohti tulevaisuutta 

Ninan sydäntä lähellä on henkilöstön osallistaminen ja valmentava johtaminen. Viime vuosien suurimpiin saavutuksiin kuuluu muun muassa Tilannekuvasovellus-työkalun käyttöönotto, joka on sujuvoittanut arkea osastoilla.

– Yhteinen kehittäminen on tärkeää – kun yksi yksikkö onnistuu, siitä voi hyötyä koko hyvinvointialue. 

Tulevaisuudessa hänen tavoitteensa on kehittää edelleen osastojen toimintaa ja luotsata ne onnistuneesti uuteen Assi-sairaalaan.

– Toivon, että voimme jatkossakin panostaa työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen, sillä ne ovat avaimia hyvinvointialueemme menestykseen.

Hyvinvoinnin puolestapuhuja koko maakunnalle

Nina näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vahvuutena yhteistyön eri toimijoiden välillä.

– Vanhoista raja-aidoista on päästävä eroon, ja meidän on mietittävä, miten voimme yhdessä parhaiten vastata asukkaiden terveys- ja hyvinvointitarpeisiin. 

Ninan positiivinen ja osallistava asenne tekee hänestä innostavan esimerkin, joka luo uskoa parempaan tulevaisuuteen. Hän on muistutus siitä, miten jokainen voi arjessaan edistää hyvinvointia – niin omalla työpaikallaan kuin laajemmin koko Kanta-Hämeen maakunnassa.

UUTINEN / 20.01.2025

Oma Häme päivitti kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteet

Päivätoimintaa kehitetään tuomalla mukaan uusia palvelumuotoja kuten etäpäivätoimintaa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päivittänyt ikäihmisten kuntouttavan päivätoimintapalvelun myöntämisperusteet. Jatkossa kuntouttavaa päivätoimintapalvelua myönnetään pääsääntöisesti määräaikaisena palveluna. Päivätoimintajaksoja voi olla yhteensä kaksi jaksoa 12 kuukauden aikana. Yhden jakson pituus on neljä kuukautta. 

Päivätoiminta voidaan myöntää myös edelleen toistaiseksi voimassa olevana palveluna, mikäli palvelu on osa omaishoitoperheen tilannetta tukevaa palvelukokonaisuutta tai muistioireisen henkilön kotona asumisen onnistumisen tukipalvelu.  

Jatkossa ensisijaisena palvelumuotona käytetään etäpäivätoimintaa, jota tarjotaan ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä tukevana ja edistävänä palveluna asiakkaille. Etäpäivätoiminnan myöntämisen edellytyksenä on se, että asiakas kykenee hyödyntämään etäpalvelulaitteistoa.

Päivätoiminta nähdään tärkeänä kuntouttavana palveluna 

Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteiden muutosten lisäksi Oma Häme joutuu haastavassa taloustilanteessa etsimään säästötoimia myös kuntouttavasta päivätoiminnasta. Päivätoiminta ei ole lakisääteinen palvelu eli hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta sitä järjestää.  

– Päivätoiminta nähdään kuitenkin edelleen tärkeänä kuntouttavana palveluna, jotta ikäihmiset voisivat asua kotona pidempään. Tämän takia päivätoimintaa halutaan tuottaa kustannustehokkaammin ja erilaisina palvelumuotoina, josta esimerkkinä on etäpäivätoiminnan kehittäminen osa- ja kokopäivätoiminnan rinnalle, sanoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala.    

Kaikkien nykyisten ikäihmisten kuntouttavassa päivätoiminnassa olevien asiakkaiden päivätoiminnan myöntämisen perusteet tarkastellaan uudelleen. Asiakkaille tehdään uudet palvelupäätökset, mikäli uudet myöntämiskriteerit täyttyvät. Kaikkiin päivätoiminnan asiakkaisiin ollaan hyvinvointialueelta henkilökohtaisesti yhteydessä muutoksista.   

Tarvittaessa asiakkaiden henkilökohtaisesta tilanteesta voi tiedustella ensilinjasta tai suoraan päivätoiminnan henkilöstöltä.  

Ikäihmisten ensilinja arkisin kello 9–15, p. 03-6296620, ensilinja.ikaihmiset@omahame.fi 

Uutista muokattu 10.2.2025 aluehallituksen päätöksen vuoksi. Uutisesta on päätöksen myötä poistettu seuraava lause: Etäpäivätoimintaa tarjotaan harkinnan perusteella myös niille asiakkaille, jotka asuvat pitkän matkan päässä päivätoimintapisteistä, ja kokopäivä- tai osapäivätoiminta ei ole kohtuullisesti saavutettavissa.  

UUTINEN / 20.01.2025

OP Koti Häme lahjoitti 7 700 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle

OP Koti Häme tukee lasten ja nuorten hyvinvointia merkittävällä lahjoituksella.

OP Koti Häme on lahjoittanut 7 700 euroa sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan että Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenosastoille. Lahjoituksen Kanta-Hämeen keskussairaalassa ojensi OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen, ja sen vastaanottivat Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston osastonhoitaja Mari Kesälä, ylilääkäri Riikka Turunen, erikoistuva lääkäri Suvi Junin ja sairaanhoitaja Laura Laakso.

– Lahjoituksella tuetaan lasten ja nuorten potilasviihtyvyyttä, hyvinvointia ja sairaalaympäristön kodinomaisuutta. Varoilla mahdollistetaan muun muassa sairaalaklovnitoimintaa sekä pehmolelujen ja leikkivälineiden hankintaa ja niitä kohdennetaan myös parantamaan perheiden ja lasten viihtyvyyttä sairaalahoidon aikana, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä.

OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen luovutti lahjoituksen Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolle. Vasemmalta sairaanhoitaja Laura Laakso, osastonhoitaja Mari Kesälä ja erikoistuva lääkäri Suvi Junin. 

Vastuullinen asiakaslahja hyvään tarkoitukseen

Lahjoitus on osa OP Koti Hämeen vastuullisuusohjelmaa, jossa asuntokauppojen asiakaslahjat suunnattiin yhteiskunnallisesti merkittäviin kohteisiin. OP Koti Häme lahjoitti vuoden 2024 aikana jokaisesta tehdystä asuntokaupasta 20 euroa lasten osastojen tukemiseen. Lahjoitus korvasi OP Kodin asiakkaille annettavat kauppalahjat.

OP Koti Häme toteutti lisäksi joulukampanjan, jossa asiakkailla oli mahdollisuus valita joulukinkun tai -kuusen sijasta 50 euron lahjoitus lasten osastojen hyväksi. Joulukampanja saavutti suuren suosion ja kasvatti lahjoitussummaa merkittävästi. Lahjoitusvarat jaettiin tasan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen keskussairaaloiden lasten osastojen kesken.

– Yritysten valinnoilla on suuri merkitys paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Lahjoituksemme on konkreettinen tapa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana tukemassa merkityksellisiä hankkeita, kertoo OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen.

Lahjoituksella tuetaan tulevaisuutta

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osaston henkilöstön mukaan lahjoitusvaroilla on suuri merkitys.

– Lapsilla on valtava potentiaali toipua nopeasti, kun he saavat parasta mahdollista hoitoa ja tuntevat olonsa hyväksi sairaalassa. Tämä tekee työstämme erityisen merkityksellistä. Kiitämme OP Koti Hämettä tärkeästä lahjoituksesta. Lahjoitusvarat ohjataan suoraan lasten ja nuorten parhaaksi ja lasten osaston tärkeimpiin tarpeisiin, ylilääkäri Riikka Turunen korostaa.

Toimitusjohtaja Toivanen rohkaisee myös muita yrityksiä osallistumaan.  

– Yritysvastuuta mitataan konkreettisilla teoilla. Kannustamme muitakin lähtemään rohkeasti mukaan tukemaan itselle tärkeitä asioita ja tekemään hyvää yhdessä. Lahjoittaminen tuo merkityksellisyyttä myös työyhteisöön. Jokainen voi löytää tärkeitä kohteita lähiympäristöstään.

UUTINEN / 17.01.2025

Oma Hämeen sähköautojen käyttöönotossa viivettä Riihimäellä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on hankkinut viime vuonna Riihimäen Riihikodin kotihoidon käyttöön neljä täyssähköautoa, joista kahden käyttöönooto viivästyi. Syynä on se, että latauspisteet eivät ole vielä valmiina. Kaksi muuta autoa siirrettiin käyttöön muihin toimipisteisiin. Toiset kaksi saatiin käyttöön tammikuun lopussa. Autoja ladataan väliaikaisesti muilla keinoin, kunnes latauspisteet saadaan käyttöön. Oma Häme on vuokralla Riihikodissa ja latauspisteurakasta vastaa kiinteistön omistaja Riihimäen kaupunki. 

Hämeen Sanomat ja Aamuposti kirjoittivat perjantaina 17.1. autoista, jotka seisovat käyttämättöminä Riihikodin pihassa. Tavoitteena oli saada autot käyttöön loppuvuodesta 2024. Koska latauspisteurakka on venynyt ennakoitua pidemmälle, tilanteeseen pyritään etsimään nyt vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sähköautojen käyttämättömyys ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia eikä vaikuttanut autojen kuntoon. 

Tiedotetta on päivitetty 27.1.2025 klo 8.25 tiedolla, että seisseet auto on otettu käyttöön ja lataus hoidetaan väliaikaisesti muilla keinoin.

UUTINEN / 17.01.2025

Kysely: Neuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun 

Asiakkaat arvostavat tuttua ammattilaista ja turvallista ilmapiiriä myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun Kanta-Hämeessä sekä valtakunnallisesti, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä toteuttamasta valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä. Noin 95 % Kanta-Hämeessä kyselyyn vastanneista koki, että perhettä koskevat päätökset tehtiin neuvoloissa yhteistyössä ja terveydenhoitajan vuorovaikutus lapsen kanssa oli sujuvaa. Valtakunnallisesti luku oli 90 %. 

Asiakkaat kertovat arvostavansa tuttua neuvolan ammattilaista, jonka kanssa on syntynyt luottamuksellinen asiointisuhde. Kanta-Hämeessä 95 % perheistä tapaa saman neuvolaterveydenhoitajan ja lähes 60 % saman neuvolalääkärin. Tulos on valtakunnan tasoa korkeampi. Neuvola on vanhemmille turvallinen ja avoimeen keskusteluun kannustava paikka asioida. Kanta-Hämeessä lähes kaikki vastaajat (96 %) kokivat neuvolassa olonsa turvalliseksi. Avoimissa palautteissa toistui tyytyväisyys neuvolan ilmapiiriin: sitä kuvattiin esimerkiksi avoimeksi, rennoksi, lämpimäksi ja kannustavaksi. 

Kokemus yksilöllisestä ja perheiden tarpeita vastaavasta tiedosta ja tuesta oli Kanta-Hämeessä 4,8 (asteikko 1–5). Perheet kokevat saavansa neuvolasta tarpeita vastaavaa tietoa ja tukea hyvin, vaikka eivät aina asioisi saman terveydenhoitajan (4,4) tai lääkärin kanssa.  

–  Vastaajat kokevat neuvolapalvelun hyödylliseksi, olonsa neuvolassa turvalliseksi. Vastaajilla on kokemus, että päätökset tehdään yhteistyössä ja he tulevat kuulluksi. Terveydenhoitajien vuorovaikutustaitoja ja lasten kohtaamista vastaajat pitävät hyvänä ja sujuvana, sanoo kasvun ja kehityksen ja perhekeskuspalveluiden palvelupäällikkö Heli Haapala. 

Koko maassa neuvolapalvelun NPS-indeksi (suositteluindeksi) oli 82, kun taas Kanta-Hämeen alueella NPS-indeksi oli 86. Valtakunnallisesti NPS-indeksi vaihteli välillä 30–100. 

Kysely toteutetaan kahden vuoden välein 

THL:n toteuttama kysely tehtiin syys-lokakuussa ja sen tulokset valmistuivat loppuvuodesta. Kyselyyn tuli vastauksia jokaiselta hyvinvointialueelta sekä Helsingistä. Vastauksia valtakunnallisesti kertyi yhteensä noin 5400. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vastaajina oli 200 äitiys- ja lastenneuvolan asiakasta. Vastaajista suurin osa Kanta-Hämeessäkin oli naisia (94 %) ja vastaajista 97 % saivat palvelun omalla äidinkielellään. 

Vastaavanlainen kysely on kohdistunut kuntien tai kuntayhtymien neuvola-asiakkaille vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2021. Vastausten määrä vuoden 2024 kyselyssä oli kuitenkin korkeampi kuin kahtena edellisenä vuonna, jolloin kysely myös toteutettiin sähköisessä muodossa. THL kerää yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanottojen asiakkailta palautetta noin kahden vuoden välein. Edelliset kyselyn vastaukset olivat samansuuntaisia, mutta etenkin terveydenhoitajien tavoittavuudessa koettiin puutteita ja kaivattiin enemmän sähköisiä palveluita perheiden tarpeisiin.  

Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomata, että vastausmäärät neuvoloittain ovat melko pieniä. Erityisesti NPS-mittari reagoi yksittäiseen palautteeseen, jos vastaajia on vähän. Kaikkien tulosten esittelyssä vastaajamäärän raja on 10: tuloksia ei ole näkyvillä, jos vastaajia on ollut vähemmän. Vaikka suurin osa kyselyn tuloksista on positiivisia, noin joka kymmenes vastaaja on kokenut haasteita neuvolan henkilökunnan tavoittamisessa. Tavoittamisen esteenä ovat olleet esimerkiksi ruuhkautuneet puhelinpalvelut. 

Neuvoloiden lisäksi THL toteuttaa säännöllisesti erillisiä kyselyitä esimerkiksi terveysasemien, suun terveydenhoidon ja ikäihmisten palveluiden osalta. Myös Oma Häme kerää tietoa asiakaskokemuksesta jatkuvilla asiakaskyselyillä. Palautetta on mahdollista antaa myös vapaamuotoisena verkkosivujen kautta ja chat-palveluissa. 

Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakaspalautekyselyn tulokset 2024 (raportointi.thl.fi) 

Anna palautetta Oma Hämeen palveluista: Palaute - Oma Häme 

UUTINEN / 17.01.2025

Vammaispalvelulaki uudistui vuodenvaihteessa

Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki vaikuttaa vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon erityispalveluihin, joita ovat muun muassa henkilökohtainen apu, valmennus ja asumisen tuki. Vanhaan lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta jäävät itsemääräämisoikeuteen, perusoikeuksien rajoittamiseen rajoittamistoimenpiteisiin sekä tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon liittyvät säännökset. Kehitysvammalain perusteella ei enää jatkossa myönnetä palveluja, vaan kaikki vammaisten tarvitsemat sosiaalihuollon erityispalvelut myönnetään uuden vammaispalvelulain perusteella.
 
Lakien yhdistämisellä tavoitellaan vammaisten henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan. Toisena tavoitteena on poistaa osallisuuden esteitä ja tukea vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista ja itsenäistä elämää. Lisäksi lain tavoitteena on turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

Voit tutustua uuteen vammaispalvelulakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla
 
Oma Hämeessä käsitellään tänä vuonna saapuneet hakemukset uuden vammaispalvelulain mukaisesti. Jos taas olet lähettänyt hakemuksesi vuoden 2024 puolella, käsitellään se vanhan lainsäädännön mukaisena. Lakimuutokseen liittyy kolmen vuoden siirtymäaika. Se tarkoittaa, että vanhan lainsäädännön perusteella tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään kolme vuotta. Myös toistaiseksi voimassa olevat päätökset ovat voimassa enintään kolme vuotta eli vuoden 2027 loppuun saakka.  
 
Vammaispalvelujen asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään lakiuudistuksen vuoksi. Palvelusi jatkuvat vanhan lainsäädännön mukaan ennallaan – ellet itse halua, että palvelusi päivitetään vastaamaan uutta lainsäädäntöä jo ennen siirtymäajan päättymistä. Mikäli palvelutarpeesi tai olosuhteesi kuitenkin muuttuvat siirtymäaikana, vammaissosiaalityö arvioi palvelutarpeesi ja tekee tarvittavat palvelupäätökset uuden lain mukaisesti. Palvelutarpeesi arvioidaan uudelleen ja asiakassuunnitelma päivitetään joka tapauksessa viimeistään vuoden 2027 aikana. 

Oma työntekijäsi vammaissosiaalityöstä on sinuun yhteydessä, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Saat lisätietoja lain vaikutuksesta, kun palvelutarpeesi arvioidaan ja asiakassuunnitelmasi päivitetään. 

Voit hakea uuden lain mukaisia palveluja vielä vanhoilla hakemuspohjilla, jotka löydät Vammaispalvelujen sivulta. Tulemme päivittämään hakemuspohjan ja laatimaan soveltamisohjeet uuden lain mukaisiksi.

ARTIKKELI / 17.01.2025

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen tutki osastonhoitajien tasapainoilua kliinisen työn ja hallinnollisten vaatimusten välillä sairaalaorganisaatioissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtaja, terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Väitöstutkimus käsittelee sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen kohdistuvia odotuksia ja haasteita. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Marja Kaunonen.

Kliinisen työn johtaminen – arvojen ja vaatimusten tasapainoa

Ottman-Salminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä laadullisen pitkittäistutkimuksen avulla. Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamista työtä tai terveydenhuollon ammattilaisen potilaan hoitoon liittyvää kliinisen työn johtamista. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät mm. tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.

Tutkimuksen mukaan osastonhoitajien työssä kliinisen työn johtaminen on jatkuvaa tasapainoilua potilastyön ja hallinnollisten tehtävien välillä. Työ vaatii vahvoja johtamistaitoja, priorisointikykyä sekä vuorovaikutusverkostojen kehittämistä. Tutkimuksen aineistoissa sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen peruspilareina olevat arvot, ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ovat pysyneet pääasiallisesti muuttumattomina vuodesta 2000 vuosiin 2018-2019. Tutkimuksen  perusteella sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta.

Tutkimuksen mukaan pandemia-aika lisäsi merkittävästi osastonhoitajien työmäärää ja muutti heidän viestintäänsä kiireviestinnäksi, jolloin kehittävä vuorovaikutus jäi taka-alalle. Samalla korostuivat osastonhoitajien kyky sopeutua ja johtaa toimintaa kriisitilanteessa. Ottman-Salmisen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa sairaalaorganisaatioiden kliinisen työn johtamisen kehittämiseen. Se tukee SOTE-uudistuksen tavoitetta, jossa asiakaslähtöinen ja turvallinen hoito, muodostavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.

UUTINEN / 16.01.2025

Odotatko puhelua Oma Hämeeltä?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä takaisinsoittopalvelu. Kun olet jättänyt takaisinsoittopyynnön ja soitamme sinulle takaisin, soitto tulee 03 629-/03 621-/03 680-/03 4191- tai /019 758 -alkuisesta numerosta.

Joihinkin uudempiin puhelimiin saa automaattisesti häirikkösoittajien estämisen päälle. Jos esto on päällä, ei takaisinsoittojärjestelmämme kautta soitettu puhelu pääse välttämättä läpi.

Muista siis ottaa puhelimestasi hetkeksi häirikköpuheluiden esto pois päältä, jos odotat puhelua Oma Hämeeltä.

UUTINEN / 15.01.2025

Aluehallitus hyväksyi yt-neuvotteluiden käynnistämisen terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialoilla

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi tuotannollisten ja taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden toimialoilla. Neuvotteluilla ei tähdätä irtisanomisiin, vaan ne liittyvät aluevaltuuston joulukuussa tekemään päätökseen kattaa Oma Hämeen alijäämiä uusilla tasapainottamistoimilla. 

Aluevaltuusto hyväksyi muutokset, jotka koskevat Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toimintaa. Pian käynnistettävät neuvottelut koskevat yhteensä noin 1510 työntekijää, joista 400 työskentelee perusterveydenhuollon sairaalapalveluissa, 1000 erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa ja 110 hallinto- ja tukipalveluissa. Tulosalueilla, joita neuvottelut koskevat, asiaa on käsitelty henkilöstön kanssa. 

Neuvotteluissa haetaan ensisijaisesti ratkaisuja tarjoamalla työntekijöille toisia tehtäviä, tehtävien täyttämättä jättämisellä eläköitymisten tai irtisanoutumisten seurauksena sekä tehtävien ja toimenkuvien muutoksilla. Henkilöstön irtisanominen on viimeinen vaihtoehto. 

Lausunto vaalikelpoisuuteen liittyvästä valituksesta

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös hyvinvointialueen lausunnosta, joka liittyy aluehallituksen varajäsenen vaalikelpoisuuteen. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt hyvinvointialueelta lausuntoa Erja Hirviniemen (vas.) valituksesta, joka koskeen hallinto-oikeuden päätöstä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi marraskuussa 2024 Hirviniemen valituksen koskien Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston päätöstä.

Aluevaltuusto päätti toukokuussa 2023 äänestyksen jälkeen, että Hirviniemi menettää aluehallituksen varajäsenyyden, koska hän oli siirtynyt sairaanhoitajaksi Riihimäen päihde- ja mielenterveysyksikköön. Hyvinvointialueesta annetun lain 78 §:n 1 momentin mukaan välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva, hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole kelpoinen aluehallituksen jäseneksi.  

Aluehallituksen hyväksymässä lausunnossa todetaan, ettei muutoksenhakija ole uudessa valituksessaan esittänyt mitään sellaista, minkä vuoksi hallinto-oikeuden ja aluevaltuuston päätökset tulisi kumota.

Ikäihmisten perhehoidon suunnitelma tekeille

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös ikäihmisten perhehoidon myöntämisperusteita ja niihin liittyvää toimintaohjetta. Aluehallitus päätti kumota aiemman päätöksensä perhehoidosta, koska aluevaltuusto otti asiaan kantaa talousarviokäsittelyn yhteydessä kokouksessaan 17. joulukuuta.

Aluehallitus päätti, että Oma Hämeessä noudatetaan toistaiseksi vuonna 2024 voimassa olleita perhehoidon myöntämisperusteita sekä toimintaohjetta.  Palkkioihin liittyvät indeksitarkistukset tehdään siten näiden mukaisiin palkkioihin. Ikääntyneiden perhehoitoon talousarviossa 2025 varattu määräraha vastaa suuruudeltaan vuoden 2024. Perhehoitoa toteutetaan siten, että pysytään sille varatun määrärahan puitteissa. 

Lisäksi ikäihmisten palveluissa valmistellaan kevään aikana suunnitelma yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella tehtävästä perhehoidosta. Valmistelun yhteydessä tehdään vertailua muiden hyvinvointialueiden perhehoitoon. Suunnitelma tuodaan kevään aikana aluehallituksen ja edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi. Suunnitelman yhteydessä arvioidaan myös perhehoidon eri muotojen vaikuttavuutta sekä hyvinvointialueen muiden palveluiden suhdetta ja roolia perhehoitoon.

Lisäksi aluehallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi talouden toteuman tammi-marraskuulta 2024. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. tammikuuta.

Aluehallituksen 13.1.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 15.01.2025

Osallistu Lopen uuden ikäihmisten asumisyksikön nimikilpailuun!

Oma Hämeen uusi, kaksikerroksinen asumisyksikkö valmistuu elokuun 2025 lopussa Lopelle, ja nyt etsimme tälle uudelle palvelutalolle osuvaa ja innostavaa nimeä. Palvelutalo tarjoaa kodin 49 asukkaalle ja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ikäihmisten hyvinvointiin. Nyt sinulla on tilaisuus vaikuttaa ja jättää jälkesi tähän merkittävään hankkeeseen!

Osallistu nimikilpailuun 13.–26.1.2025

Nimikilpailu järjestetään verkkokyselynä, ja voit osallistua helposti skannaamalla QR-koodin, jonka löydät julisteistamme paikallisista kaupoista ja kirjastoista. Lisäksi voit jättää nimiehdotuksesi Eedilän asumisyksikköön, sekä vastauslaatikot löytyvät myös  Lopen K-marketista, S-marketista, apteekkista ja kirjastosta. Jos haluat osallistua arvontaan, lisää nimiehdotuksesi yhteyteen yhteystietosi (nimi ja puhelinnumero).

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan herkkukori kiitokseksi osallistumisesta!

Mitä etsimme?

Toivomme nimiehdotuksia, jotka heijastavat asukkaiden yhteisöllisyyttä, lämminhenkisyyttä ja elämäniloa. Uuden nimen tulisi olla helposti muistettava, paikallisuutta kunnioittava ja hyvin sopiva tulevalle kodille.

Voittajan valinta

Työntekijöistä ja viestinnän asiantuntijoista koostuva raati käy nimiehdotukset läpi, jonka jälkeen voittava nimi ja kilpailun tulokset julkaistaan helmikuun loppuun mennessä.

Miten osallistua?

1. Jätä nimiehdotuksesi verkkokyselyssä.
2. Vaihtoehtoisesti voit jättää ehdotuksen aiemmin mainittuihin paikkoihin.

Osallistu: Nyt on aika päästää luovuutesi valloilleen – odotamme innolla ehdotuksiasi!

UUTINEN / 14.01.2025

Oma Häme pilotoi lähipalvelumallia Tammelassa

Oma Häme pilotoi uudenlaista lähipalvelumallia tänä vuonna Tammelassa. Helmikuussa alkavan kokeilun aikana neuvolan ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita sekä tarjotaan tammelalaisille Forssan terveyskeskuksessa sekä Tammelan terveysasemalla uuden lähipalvelumallin mukaisesti. 

Hammashoitolan toiminta jatkuu Tammelassa ennallaan terveysasemalla. Fimlab siirtää omalla päätöksellään laboratoriopalvelunsa Tammelasta Forssaan 1. helmikuuta alkaen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä sosiaalipalvelut jatkavat lähipalvelukäytäntöjään entiseen malliin.
 
Lähipalvelupilotin avulla kartoitetaan lähipalvelujen tarvetta ja kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja eri asiakasryhmien tarpeiden mukaisesti. Kokeiltavaa toimintamallia peilataan myös suunniteltuihin palvelurakenteen muutoksiin. Samalla otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joilla voidaan taata henkilöstön riittävyys suhteessa palvelurakenteeseen. Henkilöstö on ollut tiiviisti mukana suunnittelemassa uusia toimintamalleja sekä valmistelemassa helmikuussa alkavaa pilottia. 
 
Kokeilun aikana pohdinnassa on muun muassa, miten palveluita voidaan tuottaa sille väestöryhmälle, jonka pääsy palveluihin on vaikeutunut. Ensi vaiheen arvioinnit ovat osoittaneet, että uuden toimintamallin lähipalveluista hyötyisivät pääsääntöisesti sellaiset asiakasryhmät, jotka käyttävät useita kunnan ja hyvinvointialueen palveluita. 
 
Pilotin aikana Oma Hämeen ammattilaisten on tarkoitus edistää osallistavan toimintakulttuurin leviämistä hyvinvointialueella ja tehdä tiivistä yhteistyötä kunnan nuorisotyön, diakonian, työllisyyspalveluiden ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on kehittää yhteistyössä asukkaiden ja sidosryhmien tarpeita vastaava toimintamalli.

Oma Häme kehittää sote-palvelujaan tänä vuonna yhä vahvemmin aluevaltuuston keväällä 2024 tekemien palveluverkkopäätösten mukaisesti. Lähipalvelumalli on osa tätä kehittämistyötä. 

Nämä asiat muuttuvat helmikuussa 

Neuvolan ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita tarjotaan tammelalaisille pääsääntöisesti Forssan terveyskeskuksessa 17. helmikuuta alkaen. Tammelan terveysasemalla on rajatusti vastaanottoaikoja, joiden tarvetta seurataan ja arvioidaan pilotin aikana. Lähipalvelun tarve arvioidaan hoidontarpeen arvioinnin yhteydessä asiakaskohtaisesti.

Avoterveydenhuollon palvelut

•    Kiireettömän hoidon ajanvaraus ja neuvonta p. 034 191 2141. Aikuisneuvonta p. 034 191 2254
•    Voit asioida myös Oma Häme -mobiilisovelluksen kautta tai kirjautua sairaanhoitaja-chatiin verkkosivujemme kautta. Chat on avoinna ma–pe klo 8–20. 
•    Puhelinnumerot tulevat muuttumaan lähikuukausina puhelinuudistuksen myötä, mistä tiedotetaan myöhemmin erikseen.

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa, soita Päivystysapu 116 117, kiireellisen hoidon ensilinjaan. Numero on avoinna ympäri vuorokauden.

Lasten- ja äitiysneuvolan palvelut 

•    Neuvolan ensilinja 03 6296200 sekä neuvola-chat palvelevat ma, ke ja to klo. 8-15 sekä ti ja pe klo 8-12. 
•    Tammelasta tutut neuvolan terveydenhoitajat ottavat asiakkaitaan vastaan Forssassa.

Laboratorio

Fimlab siirtää omalla päätöksellään laboratoriopalvelunsa Tammelasta Forssaan 1. helmikuuta alkaen. Kanta-Hämeen alueen asukkaat voivat jatkossakin asioida kaikissa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen Fimlab-toimipisteissä. Ajantasaiset tiedot toimipisteistä ja aukioloajoista löytyvät Fimlabin sivuilta.

Hammashoitolan toiminta jatkuu Tammelassa ennallaan terveysasemalla. 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä sosiaalipalvelut jatkavat toimintaansa entiseen malliin.