UUTINEN / 11.12.2025

Oma Häme aikoo valittaa markkinaoikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Oma Häme aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta markkinaoikeuden päätökseen ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa koskevassa asiassa. 15. joulukuuta kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään valitusluvan hakemista, koska markkinaoikeuden ratkaisu sisältää hyvinvointialueen mielestä oikeudellisesti tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joihin olisi tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto.

Markkinaoikeus antoi 27. marraskuuta päätöksen, joka koskee Oma Hämeen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Päätöksellä kumottiin hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemä hankintapäätös, jolla Fodbar Oy -ryhmittymä valittiin palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Hankintapäätöksestä valittivat Compass Group Finland Oy ja Palmia Oy. Tällä hetkellä palvelut tuotetaan väliaikaisella sopimuksella Fodbarin kanssa.

Markkinaoikeus hylkäsi Compass Groupin valituksen perusteettomana, mutta hyväksyi Palmia Oy:n valituksen. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan Oma Häme ei olisi saanut sulkea Palmian tarjousta pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella. Markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ollut kuvannut tarjousasiakirjoissa menettelyä, jonka perusteella poikkeuksellisen alhaista hintaa arvioidaan, eikä siksi voinut pyytää lisäselvityksiä Palmialta.

Tällä perusteella markkinaoikeus kumosi Oma Hämeen hankintapäätöksen, mutta ei ottanut kantaa siihen, oliko Palmian tarjous tarjouspyynnön mukainen. Lisäksi markkinaoikeus kielsi hankintasopimuksen täytäntöönpanon ja asetti kiellon tehosteeksi kahden miljoonan euron uhkasakon.

Ateria- ja laitoshuoltopalvelut ovat kilpailutettu alun perin Oma Hämeen toimesta, mutta palveluiden järjestämisvastuu on sittemmin siirtynyt Oma Hämeen tukipalvelut Oy:lle. Myös hankintaan liittyvät sopimukset ovat siirtyneet yhtiölle. Hankinnan kohteena olivat alun perin muun muassa palveluasumisen ja sairaaloiden ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut sekä laitoshuollon tehtäviä, kuten siivous-, vuode- ja jätehuolto sekä apuvälinehuolto hyvinvointialueen yksiköissä.

UUTINEN / 11.12.2025

Vuoden palveluntuottajaksi valittiin Piia Hämäläinen

Oma Häme ostaa vuosittain yli 500 miljoonalla eurolla palveluita ja tavaraa yli 3 000 toimittajalta. Näiden lukujen takana on iso joukko ihmisiä, jotka auttavat hyvinvointialuetta toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviä. Vuoden palveluntuottaja -äänestyksellä haluttiin tuoda näkyväksi tätä tärkeää työtä.

Vuoden palveluntuottaja -äänestyksessä Oma Hämeen henkilökunta sai esittää yksittäistä henkilöä tai tiimiä, joka työskentelee yksityisellä palveluntuottajalla. Äänestyksessä tuli perustella miksi juuri nimetty henkilö tai tiimi ansaitsisi Vuoden palveluntuottaja -tittelin annettujen arviointiperusteiden pohjalta.

Arviointiraadin valintaperusteet olivat seuraavat:

• henkilö/tiimi on ylittänyt tilaajan odotukset 
• henkilö/tiimi on toiminnallaan helpottanut ja edesauttanut tavoitteidemme saavuttamista 
• henkilö/tiimi tuottaa toiminnallaan lisäarvoa hyvinvointialueelle.

Valintaraati päätti valita vuoden palveluntuottajaksi Piia Hämäläisen (Koti- ja hoivapalvelu Piia Hämäläinen). Pia tuottaa Hattulan kunnan alueella kauppa- ja siivouspalveluita kotihoidon asiakkaille.

Valintaraati painotti valinnassa sitä, että Piia Hämäläinen on erittäin suosittu ja käytetyin palveluntuottaja asiakkaiden keskuudessa sekä sitä, että hän tarvittaessa ottaa yhteyttä hyvinvointialueen edustajaan, jos hänellä herää huoli asiakkaasta. Piian tekemä työ on osa palveluketjua, joka mahdollistaa asiakkaiden asumisen kotona.

Piia Hämäläinen palkittiin Yritysfoorumi-tilaisuudessa, johon oli kutsuttu paikalle yrittäjiä. Yritysfoorumi järjestetään yhdessä Hämeen Yrittäjien kanssa.

Kunniamainintoja myönnettiin kolmelle palveluntuottajalle

Valintaraati myönsi myös kolme kunniamainintaa. Alla palkitut sekä perustelut.

Kaisa Narvio, Sweco Finland Oy

”Kaisan tiimi on vienyt erittäin ammattitaitoisesti ja rautaisella otteella Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Hämeenlinnan palveluverkkomuutoksen tilasuunnittelua läpi yhdessä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä Kaisan tiimin työskentelyyn ja kokeneet tulleensa kuulluksi. Hyvinvointialueelle erittäin tärkeä projekti on edennyt aikataulussaan. Tähän tiimiin voi aina luottaa tilanteessa kuin tilanteessa!”

Minna Juuri-Oja, Onnikoti Verka, Mehiläinen Oy

”Minnan kanssa yhteistyön tekeminen on helppoa. Hän on tavoitettavissa ja häneltä saa tukea asiakastilanteissa. Edistää asiakkaiden itsenäistymistä ja tarjoaa palvelua, jonka avulla itsenäistyminen on turvallista ja tavoitteellista. Minna tekee kunnioittavaa ja hyvää yhteistyötä asiakkaiden läheisten kanssa.”

Terhi Suorsa, Kaarnakoti Oy

”Terhi hoitaa asiakkaiden asioita kokonaisvaltaisesti. Hänen kanssaan yhteistyö toimii ja hän hoitaa asiat nopeasti ja upeasti. Häneltä saa kattavan näkemyksen asiakkaan tilanteesta, joka edistää asiakkaan hyvinvointia ja mahdollistaa oikeanlaisen hoidon antamisen.”

Onnea kaikille palkituille ja kiitos yhteistyöstä!

UUTINEN / 11.12.2025

Päätös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkosta vaatii lisäselvityksiä

Maanantaina 15. joulukuuta koolla oleva aluehallitus käsittelee Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkoa. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy 30.6.2026, mutta siihen sisältyy kahden vuoden jatko-optio, jonka käyttämisestä aluehallituksen on päätettävä erikseen. Päätös option käyttöönotosta on sopimuksen mukaan tehtävä viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta päätti 26. marraskuuta esittää aluehallitukselle, että kahden vuoden optiokausi otetaan käyttöön ja että ennen optiokauden alkua neuvotellaan kiinteistökustannusten alentamisesta sekä tarkennetaan sopimuksen operatiivisia käytäntöjä.

Aluehallitukselle esitetään, että se merkitsee lautakunnan päätöksen tiedoksi ja pyytää terveydenhuollon toimialalta lisäselvityksen, jossa on tarkemmin selvitetty kustannusvaikutukset, vuokrasopimuksen tilanne ja mahdollisuus option käyttöön vuoden ajaksi. Asia tuodaan päätettäväksi helmikuun loppuun mennessä.

Sopimuskauden aikana Parolan terveysaseman palvelujen toimivuutta on tarkasteltu taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Arvioinnissa on tarkasteltu muun muassa asiakasmääriä, kustannuksia, lähetteiden määrää sekä yhteistyön sujuvuutta.

Hoitoon pääsy ollut erinomaisella tasolla

Arvioinnissa on tullut esiin, että hoitoon pääsy ja asiakastyytyväisyys ovat olleet Hattulassa erinomaisella tasolla. Yhteistyö on toiminut hyvin, vaikka toimintatapojen eroavaisuudet ovat aiheuttaneet joitakin haasteita. Kustannusvertailu osoittaa, että Terveystalon toiminta on kustannuksiltaan vertailukelpoista Oma Hämeen omaan tuotantoon.

Oma Hämeen valmistelussa on arvioitu mahdollisuutta siirtää Hattulan alueen palvelut hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi jo varsinaisen sopimuksen päättyessä kesäkuussa 2026. Arvioinnissa on tunnistettu mahdollisia säästöjä erityisesti vuokra- ja henkilöstökuluissa. Hyötyjä saataisiin myös henkilöstön joustavammasta käytöstä sekä toimintatapojen yhdenmukaistamisesta hyvinvointialueen sisällä.

Terveystalo on tuottanut Parolan terveysaseman palveluja vuodesta 2019 alkaen. Nykyinen sopimus alkoi syksyllä 2024. Sopimukseen sisältyvät perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut ja niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mielenterveyspalveluita, ehkäisevän päihdetyön palveluita, fysioterapiapalvelut sekä terveysneuvonta ja terveystarkastukset.

UUTINEN / 11.12.2025

Oma Häme tarkastelee yhteistyötään Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa

Maanantaina 15. joulukuuta kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että Oma Häme irtisanoo Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön säätiöiden kanssa tehdyt puitesopimukset palveluiden järjestämistapojen tarkastelun vuoksi. Jotta Oma Häme saa palveluistaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, on hyvinvointialueen vertailtava palveluiden järjestämistapoja: ostopalveluita, omaa tuotantoa sekä yhteistyömalleja. Säätiöt kuuluvat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin – muutos tehdään yhteistyössä niiden kanssa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin kuuluva työvalmennussäätiö Luotsi toimii Kanta-Hämeen alueella. Se tuottaa työhönvalmennusta, kuntouttavaa työtoimintaa, työtoimintaa ja avotyötä työttömille, vammaisille, mielenterveyskuntoutujille, osatyökykyisille, nuorille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille. Toiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin ja vammaispalvelulainsäädäntöön sekä lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta.

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö puolestaan tarjoaa asumispalveluja vammaisille, kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Sen palvelut kattavat ympärivuorokautisen asumisen, yhteisöllisen asumisen sekä kotiin vietävät palvelut.

Muutos ei vaikuta asiakkaiden palveluihin

Molempien säätiöiden kanssa on tehty vuonna 2024 puitesopimukset, joissa on poikkeuksellisen pitkä, 12 kuukauden irtisanomisaika. Sopimukset olisi irtisanottava vielä tänä vuonna, jotta niihin voitaisiin tehdä minkäänlaisia muutoksia vuoden 2027 alusta alkaen. Kyseessä on puhtaasti tekninen toimenpide, joka ei viittaa ennakolta tehtyihin linjauksiin siitä, miten palveluita jatkossa järjestetään. Sopimusten irtisanominen ei vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä palveluntuottajien henkilöstöön.

Hyvinvointialue on informoinut sopimuksen irtisanomisaikeesta säätiöitä sekä niiden muita omistajia, Hämeenlinnan kaupunkia ja Luotsin osalta Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaa. Palveluiden järjestämistapojen vertailu ja arviointi käynnistyy alkuvuonna, ja työ on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Yhteistyö säätiöiden kanssa jatkuu tiiviinä koko prosessin ajan.

ARTIKKELI / 10.12.2025

Assin blogi: Assi – enemmän kuin sairaala

Assi ei ole vain uusi sairaala. Se on matka, joka alkoi vuosia sitten – asiakkaiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden toiveista, tarpeista ja näkemyksistä. Suunnittelupöydille kerättiin kokemuksia arjesta: siitä, mikä toimii, mikä ei, mitä tarvitaan ja mitä toivotaan. Syntyi yhteinen suunta – ei pelkästään tiloista, vaan tavoista kohdata, hoitaa ja olla ihmisen tukena, aidosti ja arvokkaasti.

Olen saanut kulkea tätä matkaa viestinnän ytimessä vuodesta 2020 alkaen – siveltimenä, joka on piirtänyt näkyväksi sitä, mitä yhdessä on tehty. Olen seurannut, miten ideat muuttuvat suunnitelmiksi, suunnitelmat päätöksiksi ja päätökset lopulta konkreettisiksi rakenteiksi, käytännöiksi ja kohtaamisiksi. Työ on ollut kaikkea sitä, mitä muutosviestintä parhaimmillaan on: kuuntelemista, ennakointia, mittaamista, jatkuvaa oppimista ja dialogia palveluiden, henkilöstön ja asiakkaiden välillä. On ollut etuoikeus rakentaa viestintää, joka tukee hanketta – ja ennen kaikkea ihmisiä sen takana.
Assin rakentaminen on ollut kuin sillan rakentamista kahden maailman välille. Toisella puolella on nykyisyys – kaikki hyvä, toimiva ja inhimillinen. Toisella puolella on tulevaisuus – mahdollisuudet, teknologia ja yhteiset uudet ratkaisut. Sillan perustukset on valettu yhteistyöstä. Jokainen tukipilari on rakentunut dialogista, ymmärryksestä ja pitkäjänteisestä työstä.

Tämän sillan ovat rakentaneet ihmiset – osaajat, joiden ammattitaito ja sitoutuminen ovat kannatelleet hanketta vuosien ajan. He ovat purkaneet siiloja, kuunnelleet huolia, ratkoneet solmuja ja rakentaneet uutta yhdessä – kerros kerrokselta, kohtaaminen kohtaamiselta. Olen saanut seurata heidän työtään aivan perustuksista lähtien: valamisesta ja paaluttamisesta aina siihen hienovaraiseen osaamiseen, jolla suuri hanke muuttuu toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yksi suurimmista ilonaiheista on se, että ammattilaisemme saavat nyt uudet, modernit ja toimivat tilat työnsä tueksi. Tiloissa, joissa jokainen yksityiskohta on suunniteltu arkea helpottamaan – ja siksi myös asiakkaalle, potilaalle, omaiselle ja kävijälle Assi tuo jotain uutta ja kaivattua. Selkeyttä, rauhaa, esteettömyyttä, selkeitä kulkureittejä ja viihtyisiä odotustiloja. Kun ammattilainen voi hyvin, potilas voi paremmin. Kun tila tukee hoitoa, hoito vaikuttaa enemmän.

Assi on kohta valmis – ainakin rakentamisen osalta. Todellinen työ alkaa pian: uusien tilojen kalustus ja testaus, toimintatapojen siirtäminen arkeen, uuden opettelu ja opitun soveltaminen. Yhteinen polku jatkuu – nyt vain käytännössä.

Ja kun tämä polku jatkuu kohti seuraavia askeleita, ympärillä on jo joulukuun pehmeä valo. Assissa joulun tunnelmaa on aina rakennettu yhdessä – lämpimin teoin, pienillä yllätyksillä ja omalla joulutiimillämme, joka on vuosittain tuonut toimistolle hivenen taikaa. Tänä vuonna joulun toi Ota lapsi mukaan töihin -päivä: pienet kädet ripustivat koristeita ja sytyttivät valoja. Se muistutti meitä siitä, miksi tätä kaikkea rakennetaan – tulevaisuutta varten.

Assi on enemmän kuin sairaala. Se on lupaus. Ja tänä jouluna se tuntuu erityisen kirkkaalta.
Rauhaisaa joulunaikaa kaikille!

Kirjoittajana Oma Hämeen viestintäpäällikkö Elina Savolainen.
Elina on Oma Hämeen viestintäpäällikkö ja muutosviestinnän asiantuntija. Hän on vastannut Assi-hankkeen viestinnästä vuodesta 2020 alkaen ja erikoistunut kriisi- ja häiriötilanneviestintään, strategiseen ennakointiin sekä inhimilliseen johtamisviestintään. Työyhteisössä Elinaa kutsutaan viestintäkeijukaiseksi – yhdistelmä raudanlujaa ammattitaitoa, hyvää tahtoa ja ihmisläheistä otetta.

UUTINEN / 10.12.2025

Telian valtakunnallinen vika aiheutti häiriöitä Päivystysapu 116 117 -ensilinjassa

Uutista päivitetty:

Puhelinpalvelu on palautunut normaaliksi. Telian valtakunnallinen häiriö aiheutti Oma Hämeen puhelinpalveluissa toimintahäiriön. Asiakkaiden puheluihin ei välttämättä pystytty vastaamaan normaalisti, eivätkä puhelut välttämättä kirjautuneet takaisinsoittojärjestelmään. 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Häiriö vaikuttaa myös Päivystysavun ja kiireellisen hoidon Ensilinjan numeroon 116 117. Numero on käytössä ja puheluihin vastataan, mutta häiriön vuoksi takaisinsoittopalvelu ei toimi normaalisti ja palvelussa voi esiintyä tavanomaista enemmän ruuhkaa tai hitautta.

Jos vointisi vaatii kiireellistä päivystyksellistä hoitoa, hakeudu suoraan päivystykseen. Hätätilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112.

Kiireellisissä asioissa voi asioida myös Terveys-chatissä, joka on avoinna arkisin klo 8–20.

Löydät chatin Oma Häme -sovelluksesta, jonka voit ladata sovelluskaupasta. Voit aloittaa chatin myös Oma Hämeen verkkosivuilta. Asiointi palvelussa vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.

Kiireettömissä asioissa otetaan yhteyttä tuttuun tapaan omalle terveysasemalle tai sinua hoitavalle poliklinikalle. Kiireettömiä asioita ovat mm. kiireetöntä hoitoa vaativat terveysongelmat, laboratoriovastausten tiedustelut, reseptien uusinnat ja pitkittyneet terveysongelmat, jotka eivät ole pahentuneet.

UUTINEN / 09.12.2025

Aluehallitus hyväksyi osaltaan talousarvioesityksen sekä kuntien kanssa neuvotellut kiinteistökaupat

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli useita laajoja asiakokonaisuuksia, jotka etenevät seuraavaksi aluevaltuuston käsiteltäväksi. Päätökset liittyvät kuntien kanssa tehtäviin kiinteistökauppoihin sekä ensi vuoden talousarvioon.

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio on laadittu tilanteessa, jossa vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen menot kasvavat edelleen valtion rahoitusta nopeammin, ja rahoituksen arvioidaan heikkenevän vuosina 2026–2028.

Aluehallitus esittää vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Aluehallitus esittää lisäksi, että 30 miljoonan euron tasapainottamistoimista päätetään tarkemmin keväällä, kun lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen on selvillä. Myös mahdollisesta lisärahoituksen hakemisesta päätetään myöhemmin muutostalousarvion yhteydessä. 

Oma Hämeellä on poikkeuksellisen paljon toimintamuutoksia vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisekseen lisäajan myöntämiseen liittyvä lakimuutos ei vielä ole voimassa, eivätkä lisäajan hakemisen lopulliset ehdot ole tiedossa. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. 

Aluehallitus teki kuitenkin talousarviokirjan teksteihin joitakin lisäyksiä ja täsmennyksiä. Lauri Jormanainen (sd.) esitti, että ryhmärahaa pienennetään 500 euroa valtuutettua kohden. Aluehallitus hyväksyi muutoksen yksimielisesti. Myös Tarja Filatovin (sd.) muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Sen mukaan ikäihmisille kotiin annettavien palvelujen riittävyys arvioidaan kevään taloustarkastelussa, koska ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen edellyttää kotiin annettavien palvelujen vahvistamista. Talousarvioesitystä on käsitelty laajemmin tässä tiedotteessa.

Lisäksi hyvinvointialuejohtaja teki lisäysesityksen ikäihmisten perhehoitoon liittyen. Aluehallituksen hyväksymän lisäyksen mukaan ikäihmisten perhehoidon kriteereitä tiukennetaan siten, että vapautuva rahoitus mahdollistaa palvelun tarjoamisen yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella. Tämän lisäksi arvioidaan vuosina 2023-2025 Janakkalan ja Hämeenlinnan alueella annetun perhehoidon kokonaisvaikuttavuutta ja tarvittavat muutokset tuodaan muutostalousarvion yhteydessä päätettäväksi.

Kiinteistökaupoille siunaus hallitukselta

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kuntien kanssa valmistellut kiinteistökaupat. Oma Häme haluaa saada palveluverkon kannalta keskeiset toimipisteet omistukseensa. Se tukee hyvinvointialueen tavoitetta kehittää pitkäjänteisesti palveluverkkoa ja hallita itse kiinteistöjen elinkaarta. Omistukseen siirtyminen myös vähentää hyvinvointialueen toimintakuluja ja pienentää omistajavaihdoksiin liittyviä riskejä.

Kauppojen toteuttaminen edellyttää, että aluevaltuusto myöntää niille määrärahan ja valtioneuvosto hyväksyy muutoksen hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen. Investoinnit on tarkoitus kattaa alueen omista kassavaroista, eikä tämänhetkisen ennusteen mukaan pitkäaikaista rahoitusta tarvita. Tavoitteena on, että rakennukset siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Hämeenlinnassa Oma Häme on ostamassa Jukolan ja Ojoisten terveysasemia. Jokioisilla hyvinvointialueen omistukseen olisi siirtymässä Intalan kartano, ja Riihimäellä kaupan kohteena on Mäkikujan perhekeskus. Forssassa valmistellaan Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman ja pääterveysaseman ostoa. Hausjärven kanssa neuvotellaan Oitin Lehtimajan hankinnasta. Kiinteistökaupoista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Asiakasmaksut siirtyvät valtuustokäsittelyyn

Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi–lokakuulta 2025 ja hyväksyi osaltaan muutokset kuluvan vuoden talousarvioon. Lisäksi hallitus päätti tehdä 270 000 euron pääomasijoituksen Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:hyn sekä enintään 200 000 euron pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Riihimäen paloasemaan. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle myös alustavan investointisuunnitelman vuosille 2027–2030 hyväksymistä ja toimittamista ministeriöille.

Aluehallitus päätti myös hyvinvointialueen palkkiosääntöön tehtävistä muutoksista. Palkkiosääntöä on päivitetty ansionmenetyskorvausten maksatusaikataulun osalta ja lisäksi täsmennetty joitain ohjeita. Johanna Häggmanin (kesk.) esitti, että matkakorvaukset maksetaan ensi vuoden alusta alkaen kuukausittain. Häggmanin esitys hyväksyttiin äänestyksessä äänin 12-1. 

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakasmaksuja vuodelle 2026. Aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että vuoden 2026 asiakasmaksuhinnasto vahvistetaan esityslistan liitteen mukaisena. Asiakasmaksuista viestitään asiakkaille erikseen valtuustopäätöksen jälkeen. Aluehallitus hyväksyi lisäksi vuoden 2026 ulosmyyntihinnaston.

Ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeen aluehallitus päätti palauttaa valmisteluun, jotta matkakustannusten korvausperiaatteiden yhdenmukaisuus perhehoidon eri osa-alueilla voidaan varmistaa. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Hallituksella on ylimääräinen kokous 15. joulukuuta. Valtuusto on koolla Hämeenlinnassa 16. joulukuuta. Klo 10 alkavaa kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta.    

Aluehallituksen 8.12.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 09.12.2025

Oman terveystiimin digipolku otetaan käyttöön vaiheittain Janakkalasta alkaen

Oma Häme ottaa uuden, OmaTerveys-tiimin, digipolun käyttöön vaiheittain 10. joulukuuta alkaen. Kokeilu aloitetaan Janakkalasta. Ensimmäisessä vaiheessa digipolku koskee niitä janakkalalaisia, joille on määritelty oma lääkäri. Janakkalan pilotin jälkeen digipolkua laajennetaan muillekin terveysasemille. 

Digipolun kautta asiakas tavoittaa sujuvasti viestitse oman terveysasemansa ja tiiminsä sekä saa tarvittaessa ammattilaisilta ohjausta ja neuvontaa terveyteen liittyen. Digipolun kautta voi asioida kiireettömissä asioissa. Viesteihin vastataan 3-5 arkipäivän kuluessa. 

Digipolku on käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Digipolku näkyy asiakkaalle Oma Häme -sovelluksessa nimellä OmaTerveys-tiimi.  

Jos asiakas tarvitsee kiireellisemmin vastauksen, hän voi soittaa omalle terveysasemalle omalle tiimilleen. Päivystyksellisissä asioissa on otettava yhteyttä numeroon 116 117 ja hätätilanteessa 112. 

Oma Häme kehittää jatkuvasti uusia digipolkuja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Asiakkaat ovat antaneet digipoluista positiivista palautetta, erityisesti niiden helppokäyttöisyyden ja selkeyden vuoksi. 

UUTINEN / 09.12.2025

Joulun 2025 ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat

Joulun ja vuodenvaihteen aikaan osa Oma Hämeen terveysasemista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on viime vuosien tapaan kiinni. Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja.

Joulun ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat on koottu sivulle omahame.fi/poikkeusaukioloajat. Tietoja päivitetään tarvittaessa. Ajantasaiset tiedot löytyvät myös palveluiden omilta sivuilta. 

Katso tästä kaikki poikkeusaukioloajat 
Tarvitsetko kiireellistä hoitoa? Katso tästä yhteystiedot

UUTINEN / 05.12.2025

RRP2-hanke päättyy – vaikuttava hyvinvoinnin edistämistyö jatkuu Oma Hämeessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen tärkeä tehtävä – jokaisella kantahämäläisellä pitää olla mahdollisuus voida hyvin ja löytää tukea arjen valintoihin. Hyte-työllä on suuri merkitys ennaltaehkäisyssä, sillä pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa suuria vaikutuksia: enemmän jaksamista, parempaa toimintakykyä ja vahvempaa yhteisöllisyyttä.

EU-rahoitteinen RRP2-kehittämishanke on ollut konkreettinen askel kohti näitä tavoitteita. Sen tuloksena asukkaiden palveluja on parannettu, arjen hyvinvoinnin mahdollisuuksia on lisätty ja ammattilaisille on tarjottu työkaluja, joiden avulla tukea voidaan antaa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa on toimittu aktiivisesti hyte-työn edistäjinä, ja tulokset näkyvät niin ammattilaisten arjessa kuin asukkaiden palveluissa.

• Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen: Hyvinvointialueen ammattilaisia on tavoitettu koulutusten, tilaisuuksien ja materiaalien avulla. Jokainen kohtaaminen on ollut askel kohti vaikuttavampaa työtä.
• Hyvinvointisi tueksi -sivusto julkaistiin: Sivusto tarjoaa tietoa, palveluita ja tukea arjen valintoihin. Kävijämäärät ovat olleet tasaisessa nousussa, mikä kertoo tarpeesta ja kiinnostuksesta.
• Liikuntalähetteet kuntien liikuntaneuvojille: Vuoden aikana on tehty 300 liikuntalähetettä, jotka tukevat asukkaiden liikkumista ja toimintakykyä.
• Tietopaketit ammattilaisille: Oma Hämeen intraan on koottu kattava tietopaketti ammattilaisten työn tueksi – tieto on nyt helpommin saatavilla ja hyödynnettävissä. 

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää

Hyvinvoinnin edistäminen on lopulta kiinni arkisista asioista. Pienet valinnat – liikkuminen, terveelliset elämäntavat, ihmissuhteiden vaaliminen ja osallistuminen yhteisön toimintaan – ovat keskeisiä jokaisen hyvinvoinnille. Tätä viestiä hanke on tuonut esiin kaikessa tekemisessään.

Samalla tulevaisuuden palveluille on rakennettu vahvaa perustaa. Asiakkuusjohtaja Heli Aallon mukaan hankkeen aikana rakennettu työ jatkuu sujuvasti osana hyvinvointialueen pysyvää toimintaa.
 
– RRP2-hankkeessa on luotu pohjaa rakenteille, joissa kaikki toimijat tietävät roolinsa ja yhteistyö on saumatonta. Haasteet muuttuvat, mutta pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.

Aalto visioi hyte-työn tilannetta vuoteen 2030.

– Viiden vuoden päästä varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy tuottavat tulosta nuorten mielen hyvinvoinnissa. Olemme myös onnistuneet itsemurhien ennaltaehkäisyssä. Asukkaat liikkuvat enemmän, ja nyt jo toiminnassa olevan liikuntalähetteen rinnalle on tullut luonto- ja kulttuurilähete. Ylipainon kehityksessäkin nähdään väestötason tuloksia, listaa Aalto tavoitteita.

RRP2-hanke kiittää kaikkia mukana olleita ammattilaisia, järjestöjä, kuntia ja sidosryhmiä. Hyte-työ jatkuu hyvinvointialueen omana toimintana hyte-tiimin johdolla.  

ARTIKKELI / 05.12.2025

Blogi: Arjen peruspilarit rakoilevat edelleen – onneksi edistysaskeleitakin on nähtävillä Kanta-Hämeessä

Uudet kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin tänä syksynä ja ne paljastavat sekä myönteisiä kehityskulkuja että huolestuttavia merkkejä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa Kanta-Hämeessä. Alueen oppilaiden kokemukset terveydestä, arjen kuormituksesta ja kouluyhteisön ilmapiiristä vaihtelevat. Uudet luvut tarjoavat tärkeää tietoa siitä, mihin suuntaan tulisi huomio seuraavaksi suunnata, kun edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia. 

Vuonna 2025 kouluterveyskysely kattoi perusopetuksessa 89 % kaikista 4. ja 5. luokkien oppilaista, 76 % 8. ja 9. luokkien oppilaista ja lukiolaisista 73 % Kanta-Hämeessä. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaajaosuus on pienempi, vain 38 %. Tämä tulee huomioida tuloksia tulkittaessa. 

Kokemus tuen määrästä kasvussa, mutta ahdistus ei hellitä 

Lasten ja nuorten heikkenevään mielen hyvinvointiin on vuosien saatossa havahduttu ja panostettu, mutta edelleen pitkäjänteistä työtä tarvitaan, sillä moni nuorten mielen hyvinvointia kuvaavan indikaattorin tulos on pysynyt ennallaan. Kanta-Hämeessä tytöillä on ahdistuneisuutta edelleen suhteessa enemmän kuin pojilla. Noin kolmanneksella yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisistä tytöistä on kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Osittain varmasti tästä syystä tytöistä yli puolet on ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, eikä muutosta ole kahden vuoden aikana ilmennyt. Korkeaa positiivista mielenterveyttä kokee 8–10 % tytöistä.  

Positiivinen muutos on tapahtunut siinä, että yhä useampi yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäinen nuori on saanut tukea vanhemmiltaan mielialaan liittyviin huoliin: 8.–9.-luokkalaisilla muutos on suurin, osuus on kasvanut 78 %:sta 86 %:iin. Yhä useampi saa myös tukea opettajilta ja ystäviltä.  

Uni maistuu, mutta koululounas ei 

Riittävä ja laadukas uni on arjessa jaksamisen perusta. Riittävä unenmäärä on monelle 7–9 tuntia yössä, minkä vuoksi kouluterveyskyselyssä selvitetään vähintään 8 tuntia nukkuvien määrää. Kanta-Hämeen lasten ja nuorten unitottumukset eivät poikkea muusta maasta, ja yli puolet nukkuu vähintään 8 tuntia (8.–9. lk. 62 %, lukio 61 %, ammattioppilaitos 50 %). 4.–5.-luokkalaisista 86 % kokee nukkuvansa tarpeeksi. Kaikissa ikäryhmissä nukahtamisvaikeuksista kärsivien ja kesken yöunien heräävien osuudet ovat myös laskusuunnassa.  

Viime vuosina on paljon puhuttu lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta eikä suurta muutosta liikkumista mittaavissa indikaattoreissa ole tullut. Neljännes (25 %) 8.–9.-luokkalaisista ja lukiolaisista harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaava osuus on 40 %. Muutos siinä, kuinka moni harrastaa vapaa-ajallaan itsenäisesti minkälaista tahansa liikuntaa, vaihtelee ikäryhmäkohtaisesti: Lukiolaisten (79 %) ja ammattikoululaisten (67 %) vapaa-ajalla liikkuvien määrä on kasvussa, kun taas yläkoululaisten osuus on selkeästi laskenut (74 %:sta 70 %:iin.) Onneksi kuitenkin joitakin positiivisia valonpilkahduksia on nähtävillä: 8.–9.-luokkalaisista vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on noussut.  

Yhä harvemman lapsen ja nuoren päivään kuuluu koululounas: Yläkouluikäisistä 51 % ja lukioikäisistä 63 % syö koululounaan. Molemmissa ikäryhmissä osuus on merkittävästi laskenut ja on pienempi verrattuna koko Suomeen. Onneksi ammattikoululaiset tekevät tässä poikkeuksen: 59 % syö päivittäin koululounaan, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 51 %. Muutoksia päivän tärkeimmän aterian eli aamupalan syömistottumuksissa ei ole nähtävillä: 4.–5.-luokkalaisista kolmannes syö aamupalan, yläkoulu- ja lukioikäisistä yli puolet. Päivän ravitsevia aterioita saatetaan korvata energiajuomilla: niitä päivittäin juovien osuus on kasvussa.  

Raittiiden nuorten määrä lisääntynyt, nikotiinipussien käyttö nousussa  

Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö on vähentynyt. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista raittiita on 65 prosenttia pojista ja 68 prosenttia tytöistä. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 36 % on raittiita. Nuorten osuus, jotka ovat tosi humalassa kuukausittain, on vähentynyt vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tuloksista. Nikotiinipussien käyttö on nuorilla yleistynyt selvästi verrattuna edelliseen, vuoden 2023 tehtyyn kouluterveyskyselyyn. 20 % ammattiin opiskelevista nuorista käyttää päivittäin nikotiinipusseja. Käyttö on yleistynyt myös yläkouluissa ja lukioissa. Poikien rahapelaaminen on lisääntynyt, yli 10 prosenttia alaikäisistä pojista pelaa viikoittain rahapelejä. 

Nuorten netin käyttö 

Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 26 % on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut. Lukiossa vastaava määrä on 34 % ja 8.–9.-luokkalaista 31 %. Kaikilla kouluasteilla 9–10 % koululaisista ja opiskelijoista kokee netin käyttönsä liiallisena.  

Kanta-Hämeessä lapsilla ja nuorilla on kaiken kaikkiaan hyvinvoinnissa kaksijakoista kehitystä. Erityisesti mielenterveyden haasteet, vähäinen koululounaan syöminen ja lisääntynyt nikotiinipussien käyttö ovat huolenaiheina. Alueella on kuitenkin useita positiivisia kehityssuuntia – usean indikaattorin osalta Kanta-Hämeessä tilanne on edistynyt paremmin kuin muualla Suomessa (Kuva). Yhteistyötä tilanteen muuttamiseksi tarvitaan – toimenpiteitä tulee tehdä laaja-alaisesti kouluissa ja oppilaitoksissa, kodeissa, harrastuksissa, eri palveluissa. Aivan kaikkialla, niin alueellisesti kuin kansallisestikin.  

Anna Kenni, Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija 

Minna Ritakorpi, Elintapaohjauksen asiantuntija 

UUTINEN / 05.12.2025

Ensilinja-projekti on päättymässä – mitä hyötyä se on tuonut sinulle?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vuonna 2024 käynnistetty Ensilinja-projekti on tuonut merkittäviä parannuksia palveluihin ja asiointiin. Tavoitteena on ollut, että asiakkaat saavat yhteyden helposti ja ratkaisun asiaansa asioinnin aikana – ja tässä olemme Oma Hämeessä onnistuneet melko mukavasti! 

Missä voit huomata muutoksia? 

Helppo yhteydenotto 

Puhelinnumeroja on keskitetty ja vähennetty: 122 aiempaa tärkeää puhelinnumeroa on nyt keskitetty 15 Ensilinja-numeroon. Chat-kanavia on tiivistetty viiteen, ja puhelin- ja chatpalveluiden aukioloaikoja on laajennettu. Oma Hämeen verkkosivut ja mobiilisovellus ohjaavat sinua entistä selkeämmin oikeaan palveluun. 

Ratkaisu asioinnin aikana 

92 % yhteydenotoista ratkeaa heti – joko neuvonnalla, ohjauksella tai ajanvarauksella. Tämä tarkoittaa nopeampaa ja sujuvampaa asiointia sinulle kotoa käsin. 

Parempi palvelukokemus 

Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä puhelin- ja chat-palveluihin. Asiakkaiden antama viimeisin suositteluarvio (NPS) oli 77,3, kun asteikko arvioinnissa on –100 - (+)100 välillä. Kehitämme palvelua jatkuvasti palautteesi perusteella. 

Nopeampi vastaus puheluihin 

Yhä useammin saat vastauksen suoraan puheluusi ilman takaisinsoittoa. Joissakin Ensilinjan palveluissa yli 90 % puheluista vastataan heti.  

Osallistuminen kehittämiseen 

Olemme kuunnelleet asiakkaiden näkemyksiä kyselyillä ja kehittäjäasiakasyhteistyössä – ja hyödynnämme niitä palvelujen parantamisessa. 

Mitä seuraavaksi? 

Jatkamme kehittämistä, jotta asiointisi olisi mahdollisimman helppoa ja ratkaisukeskeistä. Tavoitteena on, että jokainen asiakas tulee kuulluksi ja tietää, mitä tapahtuu asioinnin jälkeen. Palautteesi on meille edelleen tärkeää! Kerrothan jatkossakin, miten asiointisi Ensilinjassa sujui. 

ARTIKKELI / 04.12.2025

Lähihoitaja Riitta Kaleva jatkaa töitä, vaikka mahdollisuus olisi jo eläkkeelle: “Nämä ihmiset ovat minulle liian tärkeitä”

Riitta Kaleva parkkeeraa tottuneesti polkupyöränsä Voutilakeskuksen pihalle Hämeenlinnassa. Tuttu työmatka on taittunut pyörän selässä kesät talvet jo lähes 17 vuoden ajan. 

Riitta työskentelee kahdessa vuorossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä, jossa hän toimii iäkkäiden apuna kaikissa arjen hetkissä. Erityisesti kuntouttava hoitotyö on ollut aina lähellä hänen sydäntään.

– Ikäihmiset ovat olleet minun kutsumukseni aina. Saan niin paljon toisten auttamisesta. Iäkkäät osaavat olla kiitollisia pienestä - sitä samaa he ovat opettaneet minullekin. Ja heillä on loistava huumorintaju. Ei aina edes muista tekevänsä töitä, kun saa nauraa päivien aikana niin paljon, Riitta naurahtaa. 

66-vuotiaalla Riitalla olisi ollut mahdollisuus jäädä jo pariin kertaan eläkkeelle: keväällä 2024 ja aiemmin tapaturmaeläkkeelle vuonna 2017. Hän on kuitenkin kaikkien yllätykseksi halunnut jatkaa töiden tekemistä.  

– Tämä ei ole minulle pelkkä työ. Tämä on osa elämää. Nämä ihmiset ovat minulle niin tärkeitä, etten osaa edes ajatella jääväni pois, Riitta hymyilee. 

Tapaturma ei estänyt töiden jatkamista 

Riitta on tehnyt hoitotyötä koko aikuisikänsä. Hän valmistui lähihoitajaksi 1990-luvun lopulla aikuisopiskelijana, mutta hoitoalalla hän oli jo aiemmin, muun muassa hoitoapulaisena Forssan aluesairaalassa. Hämeenlinnaan hän tuli Jokioisilta vuonna 2008. Sittemmin Voutilakeskus ja työpaikka on siirtynyt hyvinvointialueelle. 

– Forssassa jo opin, miten tärkeää on, että ihminen saa tehdä itse. Siitä jäi pysyvä kiinnostus kuntouttavaan hoitotyöhön, hän kertoo. 

Vuonna 2017 sattui ikävä työtapaturma. Hoitovälinevaraston lattialle oli jäänyt ainetta, johon hän liukastui pahasti. Seurauksena oli kaksi leikkausta: toinen olkapäähän ja toinen ranteeseen. Edessä oli pitkä kuntoutus. 

– Olin sairaslomalla lähes vuoden. Mutta minulle annettiin mahdollisuus kuntoutua työn kautta. Aloitin kevyillä työtehtävillä ja pikkuhiljaa palasin entiseen rytmiin. Olisin voinut jäädä tapaturmaeläkkeelle, mutta en suostunut. Sain lopulta vakuutusyhtiöltä luvan tehdä 60-prosenttista työaikaa, ja se sopii minulle edelleen täydellisesti. Kolme työpäivää viikossa pitää mielen virkeänä. 

Tapaturma opetti myös uutta näkökulmaa.  

– Se opetti kiitollisuutta siitä, että saa tehdä tätä työtä ja olla mukana arjessa. 

“Elämä ei ole suorittamista, vaan olemista” 

Nykyään hänen työnsä ytimessä on läsnäolo. 

– En tykkää sanasta kiire. Kun keskityn yhteen ihmiseen ja hetkeen, kaikki sujuu rauhallisemmin. Siitä oppii, että elämä ei ole suorittamista, vaan olemista. Kun joku sanoo “istu hetki” tai pyytää seuraa, yritän aina olla läsnä. Joskus se on minuutti, joskus kymmenen. Mutta se hetki on sille ihmiselle tärkeä. 

Läsnäolon ajatus on auennut hänelle Tommy Hellstenin kirjojen kautta. 

– Siinä oli yksinkertainen oivallus: kun isoäiti kuori perunoita, hän vain keskittyi perunoiden kuorimiseen. Ei miettinyt seuraavaa asiaa. Kun sen ymmärsi, muuttui moni asia, Riitta kertoo. 

Hoitotyössä ratkaisut löytyvätkin joskus pienistä oivalluksista. Riitta muistaa hyvin erään muistisairaan asukkaan, jonka oli hyvin vaikeaa rauhoittua. 

– Hänelle iltarukous oli ollut aina tosi tärkeä asia. Hän ei enää muistanut sanoja, mutta minä tiesin sen rukouksen. Laitettiin kädet ristiin ja luin sen hänen puolestaan. Hän rauhoittui heti. Siinä se läsnäolo taas oli. 

“Ikäihmisissä on elämänviisautta ja huumoria” 

Pitkän uran aikana Riitta on oppinut, että hoitotyössä ongelmat ratkotaan yhdessä. 

– Sanon aina, että ei ole ongelmia, on ratkaisuja. Se auttaa suhtautumaan kaikkeen rakentavasti. Työtä voi tehdä myös luovasti: olen itse löytänyt spontaaniuden iän myötä ja saatan laulaa asukkaille, vaikka ennen ajattelin, etten osaa laulaa yhtään.  

Voutilakeskuksesta Riitta kiittelee yhteisöllisyyttä. Myös yhteistyö kotisairaalan liikkuvan yksikön Gerbiilin kanssa on tuonut paljon ja turvaa, kun asukasta ei tarvitse välttämättä lähteä viemään sairaalaan, vaan apu tulee paikan päälle.  

– Gerbiili tulee aina tarvittaessa. Meillä on myös ihana työporukka. Täällä sanotaan joka päivä toiselle “kiitos työpäivästä”. Se on pieni, mutta tärkeä asia. 

Työn ulkopuolella Riitta nauttii hiljaisuudesta, lukemisesta ja käsitöistä. Myös pyöräily pitää kehon ja mielen virkeänä.  

– Se on liikuntaa, mutta myös omaa aikaa – saa ajatukset järjestykseen ennen työpäivää ja sen jälkeen. 

Eläkkeelle jäämistä Riitta ei aio edes suunnitella. Kun työterveyslääkäri kysyi viimeksi asiaa, Riitta vastasi, ettei aio jäädä koskaan eläkkeelle. Jos joskus fyysinen työ käy liian raskaaksi, Riitta on jo miettinyt vaihtoehdon. 

– Voin tehdä vapaaehtoistyötä. Ihmisten parissa haluan olla joka tapauksessa. 

– Tämä työ antaa niin paljon, ettei siitä halua päästää irti. Menen töihin joka kerta ilolla – ja lähden hyvillä mielin kotiin. Ikäihmisiltä saa niin paljon elämänviisautta, huumoria ja kiitollisuutta, hän toteaa.

UUTINEN / 04.12.2025

Talousarvio 2026: hyvinvointialueen alijäämän kattaminen aikataulussa jatkuu

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio on laadittu tilanteessa, jossa vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen menot kasvavat edelleen valtion rahoitusta nopeammin, ja rahoituksen arvioidaan heikkenevän vuosina 2026–2028. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että vuoden 2025 tulosennuste on laskenut 22,2 miljoonasta eurosta 13,9 miljoonaan euroon, mikä lisää ensi vuonna katettavaa alijäämää 8,4 miljoonalla eurolla.

Samaan aikaan julkisuuteen on noussut tietoja, joiden mukaan hyvinvointialueet – Kanta-Häme mukaan lukien – voisivat jatkossa saada yhden tai kahden vuoden lisäajan alijäämiensä kattamiseen ilman arviointimenettelyä. Talousarviota ei voi kuitenkaan suunnitella tämän tiedon varassa, koska lakimuutos ei vielä ole voimassa, eivätkä lisäajan hakemisen lopulliset ehdot ole tiedossa.

Lisäajan myöntäminen edellyttäisi ilmeisesti aluevaltuuston hyväksymää, muutostalousarviota vastaavaa suunnitelmaa, jonka mukaan alijäämät olisi katettu vuoden 2028 loppuun mennessä. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ei vielä esitä lisäajan hakemista, vaan siitä päätetään myöhemmin.

Oma Häme haluaa välttää arviointimenettelyn, joka voisi käynnistyä, mikäli suunnitelmaa alijäämän kattamista ei pidettäisi valtiovarainministeriössä uskottavana. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. 

– Lisäaikalain voimaantulo tapahtuu vasta keväällä, mikä monimutkaistaa sen käsittelyä hyvinvointialueella. Mutta lisäaika on erittäin tervetullut Oma Hämeellekin, toteaa Naukkarinen.

Hyvinvointialuejohtaja esittelee talousarvioesityksenä aluehallitukselle 8. joulukuuta. Esityksessä ei ole olennaisia euromääräisiä muutoksia suhteessa viime viikolla esillä olleeseen alustavaan talousarvioesitykseen.

Tasapainottamistoimista päätetään keväällä

Oma Hämeellä on poikkeuksellisen paljon toimintamuutoksia vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Muutoshallinnan vuoksi esitetään, että 30 miljoonan euron tasapainottamistoimista päätetään tarkemmin keväällä, kun mahdollinen lisäaika ja mahdollinen lisärahoitus ovat selvillä. Aikataulun katsotaan istuvan hyvin yhteen uuden strategian hyväksymisen kanssa. Toimialat ovat päivittäneet omat talousarvionsa ja -suunnitelmansa siten, että mahdollisen lisäajan vaikutukset on otettu huomioon.

Lisärahoitusta hyvinvointialue voi hakea vain lakisääteisten palvelujen turvaamiseen. Lisärahoitus ei ole keino yleiseen talouden tasapainottamiseen eikä rakenteellisen rahoitusvajeen korjaamiseen, eikä sitä voida käyttää kustannuksiin, jotka johtuvat esimerkiksi viivästyneistä päätöksistä tai sisäisistä organisaatiomuutoksista. Tämän vuoksi hyvinvointialuejohtaja ei esitä myöskään lisärahoituksen hakemista tässä vaiheessa.

Vuoden 2026 talousarviossa toimintatuotot ovat noin 124 miljoonaa euroa ja toimintakulut noin 830 miljoonaa euroa. Valtion yleiskatteellinen rahoitus on noin 827 miljoonaa euroa. Vuosikate on noin 112 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 95,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Talousarvio tukee aiemmin päätettyä talouden tasapainottamisohjelmaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan sekä palvelurakenteen muutoksilla että toiminnan tehostamisella. Talous on suunnitelmakaudella 2026–2028 edelleen ylijäämäinen, vaikka ylijäämän taso pienenee vuosittain.

Aluevaltuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta

Tulosaluetason tavoitteet, palvelutoiminnan volyymit sekä tasapainottamistoimien kohdentaminen tuodaan aluehallitukselle käsiteltäväksi 18. joulukuuta talouden käyttösuunnitelman yhteydessä.

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 8. joulukuuta hyvinvointijohtajan talousarvioesitystä vuodelle 2026 sekä vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa. Valtuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Myös ensi vuoden talousarvioesityksen lähtökohtana on palveluiden turvaaminen taloudellisesti kestävällä tavalla. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla.

Talousarvion tavoitteita toimialoittain ja taloustilanteen taustoja esitellään tarkemmin tässä tiedotteessa: Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut - Oma Häme

UUTINEN / 04.12.2025

Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä

Oma Häme on valmistellut useita kiinteistökauppoja alueen kuntien kanssa. Neuvotteluja on käyty Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kanssa.

Kiinteistökauppojen taustalla ovat hyvinvointialueen ja kuntien väliset vuokrasopimusneuvottelut, joissa on myös tarkasteltu vuokralla olevien toimipisteiden omistusta. Oma Häme näkee omistamisen strategisesti tärkeänä palveluverkon pitkäjänteiselle kehittämiselle, kiinteistöjen elinkaaren hallinnalle ja taloudelliselle liikkumavaralle. Omistukseen siirtyminen vähentää hyvinvointialueen toimintakuluja ja pienentää omistajavaihdoksiin liittyviä riskejä.

Hyvinvointialueen tavoitteena on jatkaa toimintaansa pääosin nykyisissä toimitiloissa – omistuksen siirto mahdollistaa toimitilojen kehittämisen hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointialue pyrkii pidentämään keskeisten toimipisteiden käyttöikää niin, että rakennuskannan laajempi uudistaminen tehtäisiin 2040–2050 -luvuilla.

– Olemme tunnistaneet, että palveluiden kysyntä kasvaa erityisesti 2030-luvulla. Hyvinvointialueen ensimmäiset toimintavuodet ovat osoittaneet, että toiminta on tällä hetkellä muutoksessa, joka vaikuttaa myös tilatarpeisiin. Myös teknologiset ja tekoälyratkaisut tulevat muuttamaan palveluiden tuottamistapaa, jolla on heijasteita tilatarpeisiin. Tässä hetkessä voi olla vaikeaa määrittää, mitkä ovat tulevaisuuden tilatarpeet, toteaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

– Ajattelen, että nyt on viisasta pyrkiä toimimaan nykyisissä toimipisteissä, niin kauan kuin se on mahdollista ja uudistaa palvelurakenteita. Tämän jälkeen osaamme paremmin määrittää tulevaisuuden tilatarpeita, jatkaa Kukkonen.

Tuttuja toimipisteitä ja uutta toimintaa

Päätöksenteko kiinteistökaupoista etenee eri kunnissa eri tahtiin – aluehallitus käsittelee kauppoja kokouksissaan 1. ja 8. joulukuuta ja aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen osalta kiinteistökaupoista 16. joulukuuta. Kauppojen toteutuminen vaatii myös valtioneuvoston hyväksymän muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Investoinnit on tarkoitus kattaa Oma Hämeen kassavaroista, pitkäaikaista rahoitusta ei tämänhetkisen ennusteen mukaan tarvita. Tarkoituksena on, että rakennukset siirtyisivät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Oma Häme on ostamassa Hämeenlinnan kaupungilta Jukolan ja Ojoisten terveysasemia. Ojoisille suunnitellaan uutta lastensuojeluyksikköä, joka mahdollistaisi ostopalveluiden vähentämisen. Jukolan terveysasemalle on tarkoitus rakentaa lisää tiloja suun terveydenhuollolle. Laajennus vahvistaisi Hämeenlinnan seudun suunterveydenhuollon palveluja ja perustuu palveluverkkosuunnitelmaan.

Jokioisilla Oma Hämeen omistukseen on siirtymässä Intalan kartano, jossa hyvinvointialueella on ikäihmisten ympärivuorokautista palveluasumista. Riihimäellä taas Oma Häme ostaisi kaupungilta Mäkikujan perhekeskuksen.

Forssassa valmistellaan Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman ja Forssan pääterveysaseman ostoa. Hausjärven kanssa neuvotellaan Lehtimajan ostosta. Lehtimaja on Oitissa sijaitseva ikäihmisten asumisen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkö.

– Näiden kiinteistökauppojen jälkeen hyvinvointialueen omistuksessa on palveluverkon kannalta keskeiset kiinteistöt. Oma Häme jatkaa edelleen aktiivisesti kiinteistökannan ja omistusrakenteiden kehittämistä. Keskeinen tavoite on, että seiniin sitoutuneita euroja voidaan siirtää eri järjestelyillä palveluiden tuottamiseen, sanoo Kukkonen.

Lue lisää: Oma Häme suunnittelee rakennuskauppoja alueen kuntien kanssa - Oma Häme

UUTINEN / 03.12.2025

Oma Häme on innostavin hyvinvointialue! Kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa

Vuoden tärkeimpiä kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa. Oma Hämeestä ehdotettiin Tekojen Torille runsaasti (23 kpl) vuoden tärkeimpiä tekoja, jonka ansiosta Oma Häme palkittiin vuoden innostavimpana hyvinvointialueena. 

Tärkeissä töissä -palkitut 2025. Ylhäältä vasemmalta: Lilli Väisänen, Kati Koppinen, Katri Parviainen, Sirkku Helen, Emmi Leponiemi, Terhi Saloranta, Tiina Hietanen, Tuukka Tähti ja Johanna Koskela. Alhaalla: Heidi Huovinen, Katri Saartila, Paula Turunen, Suvi Thure, Johanna Johanna Bjerregård Madsen ja Minna Lönnqvist.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja alan pääsopijajärjestöt järjestävät vuosittain Tekojen tori -kampanjan, jossa kerätään uusia kehittämisen kuvauksia kunnista ja hyvinvointialueilta Tekojen tori -sivustolle. Tänä vuonna Tekojen toriin ilmoitettiin mukaan 265 uutta kehittämistekoa 65 organisaatiosta ja näitä kuntien ja hyvinvointialueiden monipuolisia kehittäjiä palkittiin Tärkeissä töissä -gaalassa Helsingissä 2.12. 

Oma Hämeestä palkittiin seitsemän kehittämistekoa 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja Kangasalan kaupunki palkittiin vuoden innostavimpina organisaatioina, joissa on viimeisen vuoden aikana ollut erityisen inspiroivaa kehittämistoimintaa.  Kehittämispäällikkö Lilli Väisänen ja HR-päällikkö Kati Koppinen pokkasivat gaalassa tunnustuksen Oma Hämeen edustajina. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta jätettiin Tekojen Torille 23 ehdotusta, joista palkittiin yhteensä seitsemän kehittämistekoa. Lilli Väisänen kiittelee kaikkia kollegoitaan yhteisestä juhlahetkestä: 

– Oma Hämeen yksiköiden ja toimialojen henkilöstössä on uskomatonta potentiaalia, ja meidän me-henki ja innostus heijastui mielestäni kaikkiin osallistujiin! hän hehkuttaa. 

– Olen onnellinen näistä huomionosoituksista ja henkilöstöstämme, joka jaksaa tässä kiireessä ja tuiverruksessa uudistaa toimintaa. Erilaiset pienet ja suuremmat kehitysteot mahdollistavat palveluiden turvaamisen tiukassa taloustilanteessa, kiteyttää myös hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Palkittuja tekoja viestinnästä etäkotihoitoon 

Viestinnän kehittämisteoista palkinnon sai sisäisen viestinnän Johtoryhmän matkassa -kanava, joka on onnistunut tuomaan johdon lähelle henkilöstön arkea ja saanut kiitosta varsinkin hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen videotervehdyksistä. Myös HR-asiantuntijoiden kehittämät lähijohtajille suunnatut viikkokoosteet nappasivat palkinnon. Teot ovat parantaneet tiedonkulkua ja sujuvoittaneet lähijohtajien työtä Oma Hämeessä.  

Niin ikään lähijohdolle suunnattu 10-vaiheinen muutosten edistämisen runko, Assi-passi, nappasi palkinnon. Assi-passi on toiminnallisen muutoksen väline, joka mahdollistaa 70 yksikön samanaikaisen etenemisen uuden sairaalan valmistelussa ja aikataulussa.  

Oma Hämeen muutosjohtamisen tuki ja uudistumisen johtaminen sai tunnustusta muutosjohtamisen vahvistamisesta ja henkilöstön tukemisesta strategisten uudistusten keskellä. 3-luokkalaisten purennan esiseulonta ja tarkastus suuhygienistin toimesta -kehittämisteko onnistui puolestaan vähentämään erikoishammaslääkärikäyntejä ja tehostamaan toimintaa. 

Ikäihmisten kotihoidossa tunnustusta sai etähoidon mentorointimalli. Kotihoidossa tavoitteena on lisätä etähoidon määrää ja tuoda sen mahdollisuuksia laajemmin kotihoidon asiakkaiden arkeen. Mentorointimallin kehittämisellä onkin onnistuttu saamaan lisää asiakkaita etäkotihoitoon. 

– Tämä palkinto on ennen kaikkea osoitus tiimin onnistumisesta – siitä, että osaaminen on annettu käyttöön yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, tiivistää mallin kehittämisessä mukana ollut kotihoidon lähijohtaja Katri Saartila. 

Osaamisen vahvistaminen ikäihmisten akuuttitilanteissa -hankkeessa etsittiin ja löydettiin keinoja ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin parantamiseen sekä kriisisijoitusten vähentämiseen.  

Lisää tunnelmia gaalasta sekä kaikki palkittavat kehittämisteot ja organisaatiot löytyvät Tärkeissä töissä -sivustolta Tekojen torilla maailman paras julkinen työ näkyväksi | Tärkeissä töissä 

UUTINEN / 03.12.2025

Raskaana olevan digipolku tuo raskauden aikaisen tuen suoraan asiakkaan taskuun

Oma Häme on julkaissut Raskaana olevan digipolun, joka tukee odottajia raskauden eri vaiheissa ja tarjoaa yhdenvertaisesti tietoa neuvolapalveluista. Digipolku otetaan käyttöön kaikilla uusilla äitiysneuvolan asiakkailla. Terveydenhoitajat ohjaavat asiakkaan digipolun pariin jo ensimmäisen yhteydenoton aikana, jos asiakas ei ole vielä löytänyt sitä itse.

Digipolku tarjoaa vaiheittain etenevää, raskauden kulkuun liittyvää tietoa sekä muistutuksia neuvolakäynneistä. Sen tavoitteena on tukea perhettä raskauden alusta synnytykseen saakka. Alkuvaiheessa digipolku toimii tiedonjakamisen välineenä, mutta myöhemmin sen kautta on mahdollista viestiä suoraan neuvolan kanssa.

– Digipolku tuo raskauden aikaisen tuen asiakkaan taskuun. Kun oikea tieto on helposti saatavilla ja yhdenmukaista, pystymme keskittymään vastaanotoilla entistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin ja varhaisen tuen tarjoamiseen, kertoo Emilia Jantunen Oma Hämeen perhekeskuspalveluista.

Digipolun odotetaan myös vähentävän toistuvia kysymyksiä ja puheluja neuvoloihin, jolloin terveydenhoitajien aikaa vapautuu yksilölliseen ohjaukseen ja syvällisempään keskusteluun. Samalla paperimateriaalien tarve vähenee. Palvelua kehitetään edelleen käyttökokemusten perusteella, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin eri raskausviikkojen tiedontarpeisiin. Digipolku tukee myös ennaltaehkäisevää työtä ja varhaisen tuen antamista, jotka ovat keskeisiä tavoitteita Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa.

Digipolku on käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Oma Häme kehittää jatkuvasti uusia digipolkuja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Asiakkaat ovat antaneet digipoluista positiivista palautetta, erityisesti niiden helppokäyttöisyyden ja selkeyden vuoksi.

Lue lisää: 
Katso tästä Oma Hämeen Raskaus ja synnytys -kokonaisuus

UUTINEN / 02.12.2025

Tammelan Ikäpolku-tapahtuma innosti osallistujia aivoterveyden äärelle

Muistijälki-hanke järjesti Tammelassa marraskuun lopussa toisen ikäihmisille suunnatun Ikäpolku-tapahtuman. Se keräsi yhteen 58 osallistujaa ja yhteensä 29 toimijaa paikallisista järjestöistä ja yrityksistä. Tilaisuuteen oli kutsuttu kohderyhmään kuuluvia alueen asukkaita noin 260.  Muistijälki-hanke järjesti tapahtuman tiiviissä yhteistyössä Tammelan kunnan kanssa.

Ikäpolku-tapahtuma tarjosi monipuolista ohjelmaa aivoterveyden edistämisen ja hyvinvoinnin tueksi. Tilaisuudessa Kanta-Hämeen Muistiyhdistykseltä Milka Lintinen piti tietoiskun aivoterveyden edistämisestä ja Tiina Kuopanportti tulevaisuuteen varautumisesta, joka herätti runsaasti aktiivista keskustelua.  

Osallistujat pääsivät myös kiertämään esittelypisteitä suunnistuksen merkeissä. Etenkin musiikin tahdissa tehtyyn aivojumppa keräsi runsaasti osallistujia. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus tehdä muistisairauksien riskitesti sekä mittauttaa oma verenpaineensa ja puristusvoimansa.

Lopuksi Oma Hämeen projektiasiantuntija Leena Onttonen esitteli Arjen aarteet -elintaparyhmää ja FINGER-tutkimustuloksia Suomessa. Tammikuussa alkavaan ryhmään ilmoittautui heti parisen kymmentä innokasta osallistujaa, mikä kertoo kiinnostuksesta terveellisiin elintapoihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Ikäpolkutapahtuma sai kiitosta monipuolisesta sisällöstään ja yhteisöllisestä ilmapiiristään – se oli konkreettinen askel kohti parempaa aivoterveyttä ja hyvinvointia Tammelassa.

Ensimmäinen Ikäpolku-tapahtuma järjestettiin syyskuussa Janakkalassa. Molemmat tapahtumat liittyvät Muistijälki-hankkeeseen, johon voit tutustua tarkemmin täällä.

Aivoterveydestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä keskustellaan myös Oma Hämeen Instagram-livessä 10.12.2025. Liveen pääsee mukaan Oma Hämeen Instagram-tililtä. 

UUTINEN / 02.12.2025

Aluevaltuusto pohjusti talousarviopäätöksiään seminaarissa

Aluevaltuusto oli koolla 27. marraskuussa Hämeenlinnassa talousseminaarissa. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta 16. joulukuuta. Valtuusto sai seminaarissa ajankohtaiskatsauksen Oma Hämeen taloustilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä. Lisäksi toimialajohtajat esittelivät omia talousarviosuunnitelmiaan.

– Seminaarin tärkein anti on tieto talousarvion laatimisen realistisesta lähtökohdasta ja rahoituslain velvoitteesta. Tätä asiaa kyllä hämärtää ennakkotieto alijäämien kattamisajan mahdollisesta jatkamisesta, mutta lakimuutos on vasta valmistelusta, pohtii aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.).

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille taustatietoa taloustilanteesta sekä mahdollisuuden pohtia yhdessä tulevia päätöksiä. Oma Hämeen ensi vuoden talousarvio on laadittu huomioiden asukkaiden kasvavat palvelutarpeet ja tiukka taloudellinen toimintaympäristö. 

Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan hyvinvointialueiden on katettava alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028. 

Valtuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta

Hyvinvointialuejohtajan alustavan talousarvioesityksen tavoitteena on hillitä menoja ja keventää palvelurakennetta siten, että lakisääteiset palvelut ja asukkaiden yhdenvertaiset palvelut turvataan. 

– Uskon, että vaikka tilanne on haastava, niin löydämme valmistelussa ja päätöksenteossa ratkaisuja, joilla palvelut turvataan. Jos teemme huonoja ratkaisuja, joudumme ottamaan korjaussarjat käyttöön. Siksi asiat vaativat keskusteluja, monipuolista arviointia ja toistemme näkemysten ymmärtämistä sekä virkamiehiltä että päättäjiltä ja etenkin asiakkaiden ja henkilöstön kuulemista, sanoo aluevaltuuston 2, varapuheenjohtaja Heini Ristavaara (kesk.). 

Toimialajohtajat esittelivät valtuutetuille omia talousarvioluonnoksiaan sekä keskeisiä muutoksia ja palveluiden kehittämistoimia. Päättäjät kysyivät toimialajohtajilta perusteluita ja lisätietoja. Valtuutettuja huolestuttivat erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus sekä ikäihmisten asumispalvelut. 

– Seminaarissa miljardit ja miljoonat vilisevät silmissä. Ajattelen, että tarvitaan yllin kyllin ymmärrystä käytännöllisestä ja inhimillisestä taloudesta. Valtion rahoituksen riittävyys ja ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan paikkojen tarpeen kasvu herättivät kylliksi keskustelua, mutta syystä pohtii aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kylli Kylliäinen (sd.). 

Valtuustoseminaarissa oli käsittelyssä myös hyvinvointialueen strategiset tavoitteet vuodelle 2026. Aluevaltuuston lokakuussa hyväksymät strategiset painopisteet ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina kohti entistä asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa palvelukokonaisuutta. Hyvinvointialueen uutta strategiaa valmistellaan parhaillaan – käynnissä on palvelustrategian ja strategian toimeenpanosuunnitelman valmistelu. Nämä valmistellaan päätöksentekoon kevään 2026 aikana.

Hyvinvointialuejohtaja tekee esityksensä talousarviosta aluehallituksen 8. joulukuuta pidettävään kokoukseen. Aluevaltuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta klo 10 alkaen.

UUTINEN / 02.12.2025

Aluehallitus keskusteli vilkkaasti talousarviosta

Maanantaina 1. joulukuuta koolla ollut aluehallitus keskusteli vilkkaasti ensi vuoden talousarviosta. Päättäjien käsittelyssä oli alustava talousarvioesitys. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelee varsinaisen talousarvioesityksensä aluehallitukselle 8. joulukuuta, ja aluevaltuusto tekee lopullisen päätöksen 16. joulukuuta. 

Aluehallitus keskittyi kokouksessaan talousarvion lähetekeskusteluun. Oma Häme on laatinut vuoden 2026 talousarviotaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028. 

Aiemmille vuosille asetettuihin talouden tasapainottamistavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy, mikä kasvattaa säästöpaineita. Jotta alijäämä voidaan kattaa määräajassa, hyvinvointialueen tulee tehdä selvästi ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2025 ja 2026. 

Alustavan talousarvioesityksen lähtökohtana on turvata palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla ja samalla vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla. Hyvinvointialuejohtajan alustavasta talousarvioesityksestä on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut - Oma Häme

Aluehallitus paneutui huolella talousarvion lähetekeskusteluun, minkä vuoksi useamman asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen. Siirtyviä asioita ovat kiinteistökaupat Forssan kaupungin ja Hausjärven kunnan kanssa, hyvinvointialueen palkkiosääntö, Oma Hämeen Tukipalveluyhtiön pääoman vahvistaminen ja Hämeen Tekstiilihuolto oy:n yhtiökokousta koskeva asia.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 8. joulukuuta.

Aluehallituksen 1.12.2025 esityslista

UUTINEN / 01.12.2025

Oma Häme aloittaa Suomi.fi -viestien käytön 1. joulukuuta alkaen

Oma Häme aloittaa vaiheittain Suomi.fi -viestien käytön asiakasviestinnässään 1. joulukuuta alkaen.

Aluksi osa asiakkaiden ajanvarauskirjeistä lähetetään Suomi.fi -palvelun kautta. Ensimmäisenä Suomi.fi -postitusta käyttävät sisätautien poliklinikka, Sydänsairaala ja muistipoliklinikka. Tammikuun 2026 alussa sähköinen postitus laajenee kaikkiin Oma Hämeen ajanvarauskirjeisiin.

Myös osa palveluseteleistä lähetetään Suomi.fi -viesteinä 8. joulukuuta alkaen. Ensimmäisenä viestejä lähetetään tukipohjallisia ja peruukkeja koskevissa palveluseteleissä. Tammikuun alussa käyttö laajenee kaikkiin Oma Hämeen kuntoutuksen palveluseteleihin.

Asiakkaat, jotka eivät käytä valtakunnallista Suomi.fi -palvelua, saavat edelleen postinsa paperisena Oma Hämeeltä. Tavoitteena on, että jatkossa Oma Häme lähettää kaiken asiakaspostinsa sähköisesti Suomi.fi -viesteillä, jos asiakas on ottanut Suomi.fi -palvelun käyttöön.

Mitä muutos tarkoittaa asiakkaille?

Suomi.fi-viestit on tietoturvallinen, sähköinen postilaatikko, jota viranomaiset ja julkisen hallinnon toimijat käyttävät arkaluonteisten viestien ja asiakirjojen lähettämiseen. Viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun.

Jos käytät Suomi.fi-viestejä jo muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai Verohallinto), myös Oma Hämeen viestit toimitetaan sinulle jatkossa automaattisesti sähköisesti. 

Jos et halua sähköisiä viestejä, voit muuttaa valintasi Suomi.fi-palvelussa paperipostiksi. Paperiposti toimitetaan Postin kautta. Valinta on voimassa kuusi kuukautta. Sen jälkeen sähköiset viestit käynnistyvät uudelleen, jos kirjaudut vahvasti viranomaisen palveluun. Muutos koskee kaikkea viranomaispostia. Et voi valita, mitkä viestit tulevat kirjeenä ja mitkä sähköisesti. 

Suomi.fi -viestien käyttöönotto

Suomi.fi -palvelu ehdottaa viestien käyttöönottoa, kun tunnistaudut jonkun viranomaiseen sähköiseen asiointipalveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Voit hyväksyä ehdotuksen heti tai myöhemmin. Ehdotus näytetään kaikille täysi-ikäisille, joilla Suomi.fi-viestit eivät vielä ole käytössä.

Tänä vuonna viestien käyttöönotto vaatii sähköpostiosoitteen ilmoittamisen ja vahvistamisen. Vuoden 2026 alusta sähköpostiosoitetta ei enää vaadita, mutta sen lisääminen on edelleen suositeltavaa, jotta saat ilmoituksia uusista viesteistä.

Lue lisää: Suomi.fi-viestit - Oma Häme

UUTINEN / 01.12.2025

Hoidon inhimillisyys pelasti minut – Mervi Pakan tarina hiv-hoidosta ja selviytymisestä

Mervi ”Mepa” Pakan elämä muuttui kertaheitolla, kun neuvolan alkuraskauden rutiiniverikokeet paljastivat hiv-vasta-aineita lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Hän odotti esikoistaan, eikä ollut koskaan ajatellut, että hiv voisi koskettaa häntä. Tieto tuntui epätodelliselta ja lamaannuttavalta.

Tänään, 1. joulukuuta, vietetään Maailman aids -päivää.

Diagnoosi varmistettiin neuvolassa otetulla kontrollinäytteellä. Kun tulos vahvistui, neuvola teki välittömästi lähetteen Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiosairauksien poliklinikalle. Ensimmäinen vastaanotto järjestettiin parin viikon sisällä.

Infektiopoliklinikalla Mervin otti vastaan infektiolääkäri Janne Mikkola yhdessä sairaanhoitaja Merjan kanssa. Rauhallinen kohtaaminen, kiireettömyys ja kyky kuunnella loivat välittömästi turvan tunteen. Mervi kuvaa hetkeä käänteentekeväksi: heidän tapansa kertoa asioista ymmärrettävästi ja arvostavasti antoi hänelle uskon siihen, että hän ja vauva selviävät.

Infektiolääkäri Pirjo Alho kuvaa hiv-diagnoosin jälkeistä hoitopolkua. HivAgAb-testi kuuluu alkuraskauden seulontoihin, ja positiivisen tuloksen jälkeen otetaan kontrollinäyte ja tehdään laajat laboratoriotutkimukset, kuten virusmäärä, auttajasolutasot, virustyypitys ja lääkeherkkyydet. Lisäksi tutkitaan munuaisten ja maksan toimintaa ja otetaan keuhkojen röntgenkuvaus. Ensimmäisellä käynnillä kerrotaan, että nykyisillä lääkkeillä hiv voidaan pitää kurissa ja potilas voi elää täysin normaalia elämää. Jos hiv-diagnoosi tehdään raskauden aikana, lääkitys aloitetaan mahdollisimman pian, jotta viruksen siirtyminen äidistä sikiöön voidaan estää ja vauva syntyy terveenä. Virusmäärää seurataan raskauden aikana säännöllisesti.

Mervin hiv-hoito on jatkunut Kanta-Hämeen keskussairaalan kahden infektiolääkärin hoidossa lähes 20 vuoden ajan. Hän korostaa, että pysyvä hoitosuhde on ollut hänen pelastuksensa. Lääkärin ja sairaanhoitajan tuttuus säästää voimaa, kun kaikkea ei tarvitse selittää uudelleen. Alho painottaa, että pitkäaikaishoidon perusta on nykyään hyvin yksinkertainen lääkitys, usein yksi tabletti päivässä, ja kontrollikäyntejä tarvitaan vain muutamia vuodessa. Oma Häme raportoi potilaiden hoitotulokset vuosittain THL:n HIV-laaturekisteriin, ja hoidon laatu on erittäin korkealla tasolla.

Vuosia myöhemmin Mervin terveydentilassa tapahtui merkittävä ja odottamaton käänne. Hiv-kontrollikäynnin yhteydessä otetussa rintakehän röntgenkuvassa näkyi löydös, joka johti jatkotutkimuksiin. Kuvan oli katsonut juuri infektiolääkäri Janne Mikkola, ja hän huomasi poikkeaman. Löydös osoittautui keuhkosyöväksi. Mervi kertoo, että oli ratkaisevaa, että kasvain löytyi juuri tutun lääkärin vastaanotolla. Tilanne oli järkyttävä, mutta Mikkolan rauhallinen ja tuttu tapa kertoa asioista teki siitä hallittavamman.

Keuhkosairauksien tutkimukset ja hoito toteutetaan Kanta-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien yksikössä, jossa hoitava lääkäri on keuhkolääkäri ja syöpälääkäri toimii tarvittaessa konsultoivana asiantuntijana. Keuhkosairauksien osastonylilääkäri Tuomas Rosberg kertoo. Keuhkosyövän taudinmääritys on lähes aina järkytys ja näytteenotot kiusallisia. Alkuvaiheessa kestää, ennen kuin yksilöllinen hoitopäätös on tehty. Niillä potilailla, joilla leikkaushoitoon on mahdollisuus, on parempi ennuste. Keuhkosyövän lääkehoidon tavoitteena on levinneen taudin hidastaminen. Kun tutkimustulokset ovat käytettävissä, hoitosuositus tehdään erikoislääkärikokouksessa. Ensimmäisen linjan hoidoksi yritetään löytää potilaan tapauksessa tehokkain. Hoitopäätös tehdään hoitavan lääkärin ja potilaan kesken. Alkuvaiheen keuhkosyöpä, joka voitaisiin leikata, on useimmiten oireeton tai vähäoireinen. Levinnyt keuhkosyöpä aiheuttaa selvät oireet eikä yleensä ole hoidettavissa leikkauksella. 

Mervin mukaan hoitopolkujen rinnakkainen ja saumaton kulku toi suuren turvallisuuden tunteen tilanteessa, jossa kaksi vakavaa sairautta kohtasivat. Hän kertoo olevansa elossa juuri siksi, että Oma Hämeessä kaikki toimi johdonmukaisesti, yhteistyössä ja ihmistä kuunnellen.

Mervi ei ole koskaan kokenut hiv-diagnoosiin liittyvää stigmaa Oma Hämeen palveluissa. Hän on puhunut avoimesti tilanteestaan, ja henkilökunta on kohdannut hänet tasavertaisesti, kunnioittavasti ja inhimillisesti. Muualla elämässä hän on kuitenkin kohdannut syrjintää, uusien harrastusten aloittamisen yhteydessä, deittimaailmassa ja hammashoidossa on joskus säikähdetty, häntä on ohjattu odottamaan päivän viimeistä aikaa tai esitetty virheellisiä käsityksiä sairaudesta. Infektiolääkäri Alhon mukaan hiv-potilaita kohdataan terveydenhuollossa harvoin, mikä voi johtaa tiedon puutteeseen ja ennakkoluuloihin. Siksi potilastarinat ovat tärkeitä.

Mervin tarina on herättänyt runsaasti keskustelua ja saanut paljon palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta eri puolilta Suomea. Hän kertoo saaneensa erityisesti hoitajilta viestejä, joissa kerrotaan, että hänen avoimuutensa ja kokemuksensa ovat avanneet heidän silmänsä hivin arkiselle todellisuudelle ja havahduttaneet pohtimaan omia ennakkoasenteita. Yksi pitkän linjan leikkaussalihoitaja kertoi toimineensa aiemmin hiv-positiivisia potilaita kohtaan varautuneesti vain tiedon puutteen vuoksi, mutta muuttaneensa toimintatapaansa luettuaan Mervin tarinan.

Tähän liittyen infektiolääkäri Janne Mikkola kertoo oman ammattilaisnäkökulmansa ja kokemuksensa: –Minullakin oli tilaisuus lukea kirjan käsikirjoitus. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut erinomaista, jos tuolloin nuorena erikoislääkärinä olisi ollut mahdollisuus lukea tällainen kuvaus odottamattoman tilanteen potilaassa herättämistä tunteista ennen kuin itse osuu vastaavaa kohtaamaan. Siksi suosittelen kirjaa kenen hyvänsä ammattiauttajan luettavaksi.

Mervin mukaan juuri tällaiset reaktiot osoittavat, miten tärkeää kokemusasiantuntijuus on, ja kuinka suuri merkitys yhden tarinan näkyväksi tuomisella voi olla potilaiden yhdenvertaiselle kohtelulle.

Mervi toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät hivin olevan sairaus muiden joukossa. Hän haluaa muistuttaa, että lääkityn hivin kanssa ei voi tartuttaa. Hän lisää myös olevansa aidosti ylpeä Oma Hämeen hiv-hoidosta ja sanoo:

–Minun mielestäni Oma Hämeessä saa Suomen parasta hiv-hoitoa.

UUTINEN / 01.12.2025

Markkinaoikeus edellyttää ateria- ja laitoshuoltopalveluiden tarjousvertailun uusimista

Markkinaoikeus on antanut 27. marraskuuta päätöksen, joka koskee Oma Hämeen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Päätöksellä kumottiin hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemä hankintapäätös, jolla Fodbar Oy ryhmittymä valittiin ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalvelun palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Hankintapäätöksestä valittivat Compass Group Finland Oy ja Palmia Oy.

Markkinaoikeus hylkäsi Compass Groupin valituksen. Markkinaoikeuden mukaan hankintamenettelyssä ei oltu menetelty säännösten vastaisesti. Compass Groupin valitus liittyi muun muassa tarjousajan ja lisätietokysymysten määräajan asettamiseen sekä tarjousten vertailuperusteiden painotukseen.  

Palmian tarjouksen käsittelyn osalta markkinaoikeus kuitenkin katsoi, että hankintamenettelyssä oli tapahtunut virhe. Palmian tarjousta ei olisi tullut sulkea pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella, koska kyseistä menettelyä ei voitu soveltaa tähän hankintaan.

Sopimuksesta vastaa Oma Hämeen tukipalvelut Oy

Markkinaoikeuden päätöksen mukaan tarjoukset on vertailtava uudelleen ja tehtävä uusi hankintapäätös, jos kyseiset ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalvelut aiotaan edelleen hankkia käsittelyssä olleen tarjouskilpailun perusteella. Markkinaoikeus kielsi Oma Hämettä tekemästä kyseistä hankintasopimusta tai panemasta sitä täytäntöön. Kiellon tehosteeksi asetettiin kahden miljoonan euron uhkasakko. 

– Kyseessä on alun perin Oma Hämeen järjestämä kilpailutus palveluista, jotka ovat myöhemmin siirtyneet Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n järjestettäväksi. Myös asiaan liittyvät sopimukset ovat siirtyneet hyvinvointialueelta yhtiölle. Tällä hetkellä kyseessä olevat palvelut on järjestetty väliaikaisella sopimuksella Fodbarin kanssa, kertoo Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuorijärvi.

– Seuraavaksi arvioimme yhteistyössä Oma Hämeen kanssa, onko tarkoituksenmukaista hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen vai ei. Lisäksi selvitämme muut tarpeelliset toimenpiteet. Välttämättömien palveluiden jatkuminen keskeytyksettä ja häiriöttä tietenkin turvataan, jatkaa Vuorijärvi.

Hankinta sisältää palveluasumisen ja sairaaloiden ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut. Laitoshuoltopalveluiden hankinta puolestaan sisältää muun muassa siivous-, vuodehuolto-, jätehuolto- sekä apuvälineidenhuoltotehtäviä hyvinvointialueen eri yksiköissä. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen 100 % omistama tytäryhtiö, joka on aloittanut operatiivisen toimintansa 1.1.2025. Yhtiö järjestää ja tuottaa ateria-, kiinteistöhuolto-, lääkintälaitehuolto- ja puhtauspalveluja hyvinvointialueen tarpeisiin.

UUTINEN / 28.11.2025

Muutos vaatii aikaa: työvuorosuunnittelun uudistus etenee vaiheissa henkilöstöä kuunnellen

Oma Hämeessä on käynnissä laaja työvuorosuunnittelun uudistus, jonka tavoitteena on varmistaa palvelujen laatu ja henkilöstöresurssien kestävä käyttö myös tulevaisuudessa. Väestön palvelutarpeen kasvaessa ja ammattilaisten määrän vähentyessä tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat sekä henkilöstöä että asiakastyötä pitkäjänteisesti.

Uuden Numeron- työvuorosuunnittelujärjestelmän toimivuudesta on ollut viime päivinä paljon keskustelua julkisuudessa. Työnantajana Oma Häme haluaa muistuttaa, että suurissa muutoksissa syntyy aina haasteita. Kokemukset Numeronin käytöstä ovat olleet pääosin hyviä – keskussairaalan päivystys on yksikkö, jossa työvuorosuunnittelu on suuren henkilöstömäärän ja työn erityispiirteiden vuoksi merkittävä kokonaisuus.

Numeron otettiin käyttöön Oma Hämeessä helmikuun alussa. Uudistuksella vahvistetaan henkilöstöresurssien suunnittelua ja kohdentamista niin nykyhetken kuin tulevien vuosien tarpeisiin. Tavoitteena on, että työvoimatarve ja asiakastarve saadaan aiempaa täsmällisemmin kohtaamaan.

Työnantajalla on vastuu varmistaa, että henkilöstöä on oikea määrä työssä silloin, kun asiakkaat palveluja tarvitsevat. Optimoimalla työvuorot voidaan vähentää ylitöiden ja epätyypillisten työaikojen korvausten määrää sekä pienentää sijaistarvetta. Kun suunnittelu on ergonomista ja tukee palautumista, voidaan pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös sairaspoissaolojen vähenemiseen. Työntekijöiden vuorotoiveet ja yksilökohtaiset elämäntilanteet otetaan edelleen huomioon suunnittelussa.

Numeron laajenee koko henkilöstöön ensi vuonna 

Numeron-järjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain. Ensimmäisenä se otettiin käyttöön Oma Hämeen varahenkilöstön kanssa. Tällä hetkellä sen piirissä on jo esimerkiksi koko ikäihmisten palvelujen hoitohenkilöstö. Järjestelmä on osittain tai kokonaan käytössä jo useilla muilla hyvinvointialueilla, ja siihen on sisäänrakennettu tarkka lainsäädäntöä vastaava ohjeistus esimerkiksi lepoajoista.

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen kertoo, että on hyvä muistaa, että uudistuksen tavoitteet näkyvät vähitellen.

– Työvuorosuunnittelun uudistus ei ratkaise kaikkea yhden tai kahden listakierroksen aikana. Vaikutukset syntyvät ajan kanssa, kun työn kuormitus tasaantuu, ylityöt vähenevät ja työvuorot rakentuvat palautumista tukeviksi. Samalla lähijohtajien työaikaa on mahdollista vapauttaa teknisestä suunnittelusta siihen, mikä on muutoksessa tärkeintä: ihmisten johtamiseen.

Keskitetty työvuorosuunnittelu tuo myös koko henkilöstölle selkeät ja yhdenvertaiset pelisäännöt. Työvuorojen jakaminen perustuu aiempaa systemaattisemmin koko hyvinvointialueen yhteisiin periaatteisiin. Vaikka muutos hyödyttää kokonaisuutta, voi se yksittäisen työntekijän näkökulmasta tarkoittaa myös sopeutumista: jossain voidaan menettää jotain, kun toisaalla saavutetaan enemmän. Tavoitteena on kuitenkin koko hyvinvointialueen ja asiakkaiden yhteinen etu.

Vastuu työvuorojen toimivuudesta säilyy lähijohtajalla. Numeron tuottaa listaluonnokset, mutta niitä hienosäädetään yksikön äkillisten muutostarpeiden, osaamisen,  ja lainmukaisten reunaehtojen mukaan.

Uudistus etenee – yhteispäivystyksessä vasta alkuvaiheessa

Parhaillaan Numeronin käyttöönotto on meneillään erikoissairaanhoidossa. Uudistuksen piirissä on tällä hetkellä noin 2 500 hoitajaa, ja ensi vuoden alkupuolella uusi työvuorosuunnittelu koskee kaikkia vuorotyötä tekeviä työntekijöitä.

Ensi vuoden loppuun mennessä järjestelmän piiriin on tarkoitus saada hyvinvointialueen kaikki 7 000 työntekijää. Numeron on paljon muutakin kuin työvuorosuunnitteluohjelma, se on myös työajan seurantajärjestelmä. Kaikkien työntekijöiden työaikaleimaus siirtyy tulevaisuudessa Numeroniin. Jatkossa työaikaleimaukset voidaan tehdä myös mobiilisti.

Kanta-Hämeen keskussairaalan yhteispäivystyksessä muutos on vasta alussa.

– Muutos aikaisemmasta, yksilölähtöisestä suunnittelusta keskitettyyn ja asiakaslähtöiseen suunnitteluun voi yksittäiselle työntekijälle olla iso askel. Niin lähijohtajat kuin työntekijät opettelevat uuden ohjelman käyttöä ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa automaatio sujuvoittaa ja helpottaa suunnittelua, toteaa ylihoitaja Marja Koljonen.

Henkilöstön on sopeuduttava käyttöönottovaiheessa myös siihen, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on tauolla uuden järjestelmän haltuunoton ajan. 

– Olemme vasta toisella työvuorolistalla. Vastaan tulevia ongelmia ratkotaan sitä mukaan, kun niitä tulee.  Henkilöstö odottaa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun jatkumista, sillä se on tärkeä osa työhyvinvointia. Toivomme siihen tarvittavia koulutuksia mahdollisimman pian, apulaisosastonhoitaja Jessica Lindberg sanoo.

Uudistusta päivystyksessä, niin kuin kaikissa muissakin yksiköissä, viedään eteenpäin tiiviissä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Jokainen työvuorolista käydään läpi ja palautteiden perusteella tehdään tarvittavat korjaukset. Käyttöönottovaihe on jatkuvaa vuoropuhelua optimaalisen suunnittelun saavuttamiseksi. 

– Ymmärrän hyvin työvuorouudistuksen herättämät tunteet. Jokainen kokee muutoksen omalla tavallaan ja uuden toimintamallin omaksuminen vie aikansa. Tarvitsemme nyt työrauhaa, joustavuutta ja avointa vuorovaikutusta, jotta pääsemme yhdessä eteenpäin, painottaa erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen.

ARTIKKELI / 28.11.2025

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija

Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi työskentelevät KokoOma-hankkeessa. Hankkeella tuli tänä syksynä ensimmäinen vuosi täyteen.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun. Tavoitteena on juurruttaa arkeen käytäntöjä, joissa lastensuojelun ammattilaiset ja asiakkaat voivat oppia toisiltaan.

Syksyllä 2024 alkaneen KokoOma-hankkeen (Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke) tavoitteena on tarjota lastensuojelun asiakkaille ja ammattilaisille monipuolista vertaisoppimistoimintaa ja luoda niistä pysyviä käytäntöjä sekä ammattilaisten että asiakkaiden tueksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda toimintatapoja, jotka tukevat perhettä ja vanhemmuutta lastensuojelun eri vaiheissa, jotta perheen vuorovaikutussuhteet vahvistuvat.

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää kokemusasiantuntijuutta uudella tavalla. Oma Hämeessä ei koskaan ole aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Nyt hankkeen tiimiin kuuluu Jaana Litokorpi, joka tuo hankkeeseen lastensuojelun palveluiden läpikäyneen vanhemman näkökulman – ja on siten apuna muille vastaavassa tilanteessa oleville.

– Kokemustaustainen työntekijä ymmärtää, miltä lastensuojelun asiakkuus tuntuu. Jokaisella on omanlainen polkunsa, ja siihen voi liittyä monenlaista taakkaa ja häpeän tunnetta. Kokemusasiantuntija voi tuoda toivoa ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen – ja auttaa purkamaan häpeän kulttuuria, Litokorpi kertoo.

Hankkeessa mietitäänkin mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden tuen mahdollistamiseen myös tulevaisuudessa.

– Tavoitteena on, että lastensuojelun eri vaiheissa olisi kokemusasiantuntijan tukea tarjolla. Hankkeessa valmistelemme tätä, ja nyt Jaanan rooli on ollut jo merkittävä – hänet on otettu hyvin vastaan ja hänet on koettu läheiseksi, projektisuunnittelija Minna Väinölä jatkaa. 

Ensimmäinen vuosi tuonut konkreettisia tuloksia  

Hanketiimi kehittää lastensuojelun toimintatapoja yhdessä ammattilaisten kanssa kolmella eri osa-alueella. Näistä on jo ensimmäisen vuoden aikana saatu konkreettisia tuloksia.

Vertaisryhmätoiminta:  

• Lastensuojelun asiakkaille tarjotaan vertaisryhmätoimintaa. Tavoitteena on, että ryhmien järjestämisestä tulee entistä mielekkäämpi osa lastensuojelun työntekijän työtä ja asiakkaat ymmärtävät toiminnan merkityksen.
• Tähän mennessä järjestetty mm. vanhemmille suunnattuja kynnyksettömiä vertaistilaisuuksia Juttutupien muodossa eri puolilla maakuntaa sekä Kesäcamp-leiri itsenäistyville nuorille. Vuoden 2026 alussa käynnistyvät Tähkä-ryhmät sijoitettujen lasten vanhemmille Forssassa ja Hämeenlinnassa.
• Lisäksi marraskuussa 2025 on aloitettu työntekijöiden koulutus vertaisryhmäohjaajiksi, jotta ryhmätoiminta vakiintuisi osaksi arkea.

Vertaisoppiminen:

• Lastensuojelun ammattilaiset saavat säännöllisesti ammatillisen vertaisoppimismahdollisuuden, ja näissä tuokioissa syntyneet ajatukset, oivallukset ja toimintasuositukset on tarkoitus jalkauttaa kaikkien lastensuojelun ammattilaisten työn tueksi.
• Ammattilaisille on tähän mennessä kehitetty vertaisoppimisen tilaisuuksia tai foorumeita. Niiden tavoitteena on luoda lastensuojeluun kannustava vertaisoppimisen toimintakulttuuri, jossa virheistä voidaan oppia ja ammattilaiset tukevat toisiaan työssään.  

Kokemustoiminta:

• Hankkeessa kehitetään rakenteita kokemustaustaisten henkilöiden pysyvälle mukanaololle lastensuojelussa. Yksi kokeiluista on ollut Kokemuskonsultaatio, johon työntekijät voivat osallistua pop-up -tyyppisesti ja keskustella kokemustaustaisen työntekijän kanssa omasta asiakastyöstään – tai asiakkaan kanssa yhdessä. Kevään 2025 kokeilu oli niin suosittu, että sitä jatkettiin syksyllä. Myös kokemustaustaista tukityötä kehitetään lastensuojelun asiakkaan vanhemmalle.  

Toimintatavat halutaan viedä syvemmälle rakenteisiin  

KokoOma-hanke aloitettiin Kanta-Hämeessä, koska maakunnassa nähtiin tarpeellisena vahvistaa nimenomaan lastensuojelun asiakaslähtöisyyttä ja kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja. Kanta-Hämeessä on pitkään ollut vertaisryhmätoimintaa, mutta käytännöt ovat vaihdelleet kunnittain, ja juurtuminen osaksi hyvinvointialueen toimintatapaa vaatii vielä lisätyötä.

Projektipäällikkö Tuukka Pajuniemen mukaan KokoOma-hankkeessa halutaankin viedä kehittämistyötä syvemmälle rakenteisiin.

– Monissa sote-hankkeissa hienot toimintamallit katoavat hankkeen päättyessä. Me taas keskitymme siihen, että toiminta juurtuu ammattilaisten työhön jo hankkeen aikana: siten voimme vaikuttaa toimintakulttuuriin pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi vertaistoimintaa eivät järjestä hankeihmiset, vaan toiminta pyritään saamaan lastensuojelun ammattilaisten arkeen.

Hanketta toteutetaan yhteistyönä. Kaikki kokeilut ja ideat syntyvät yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeen myötä lastensuojeluun on jo syntynyt uudenlaista kokeilukulttuuria.

– Ammattilaisten osallistuminen on ollut huikeaa. Ilman heidän panostaan kehittämistä ei voisi tehdä, eikä tuloksia juurruttaa tulevaisuuteen. Kokeileva työote on parhaimmillaan vastalääke jäykille rakenteille. Se tuo inhimillisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä työhön, Pajuniemi sanoo.

Asiakkaille hanke näkyy vähitellen lisääntyvänä vertaistukena ja osallistumisen mahdollisuuksina, ammattilaisille taas työssä jaksamisen ja yhteisen oppimisen rakenteina.  

KokoOma-hanke lyhyesti:  

• KokoOma-hanke toteutetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja aiemmin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteistyönä. Hankkeen kesto on 1.9.2024–31.10.2026.
• Hanke on osa kansallista Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ TL5.1 -hankeverkostoa ja Sosiaaliset innovaatiot -kokonaisuutta. Kokonaisuudessa on hankkeita parhaillaan käynnissä yli toistakymmentä, ja näitä yhdistää tavoite uudistaa lastensuojelun palvelujärjestelmä.
• Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), ja Oma Häme vastaa 20 prosentin omarahoitusosuudesta.  

Seuraa hanketta Instagramissa: @kokoomahanke  

UUTINEN / 27.11.2025

Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut

Oma Häme on laatinut vuoden 2026 talousarviotaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028. 

Aiemmille vuosille asetettuihin talouden tasapainottamistavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy, mikä kasvattaa säästöpaineita. Jotta alijäämä voidaan kattaa määräajassa, hyvinvointialueen tulee tehdä selvästi ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2025 ja 2026. 

Hyvinvointialuejohtajan alustavan talousarvioesityksen tavoitteena on hillitä menoja ja keventää palvelurakennetta siten, että lakisääteiset palvelut ja asukkaiden yhdenvertaiset palvelut turvataan. Vuoden 2026 talousarviossa Oma Hämeen toimintatuotot ovat 124,3 miljoonaa, toimintakulut 838,3 miljoonaa ja toimintakate -714 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi on arvioitu 87,2 miljoonaa euroa ylijäämää, jolla on tarkoitus kattaa taseeseen kertyneet alijäämät. 

Kanta-Hämeen talousongelmien juurisyy on menokasvu vuoden 2022 siirtolaskelmasta vuoden 2023 tilinpäätökseen. Oma Hämeen menot kasvoivat tuolloin 14,4 prosenttia, kun valtakunnallinen kasvu oli 11,9 ja eri alueiden välinen vaihteluväli 4,2–17,4 prosenttia. Suurin menokasvu oli alueilla, joiden organisoituminen aidosti integroituneena alkoi vasta hyvinvointialueen aloittaessa. Vuoden 2023 jälkeen alueiden menokehitys on eriytynyt. Oma Häme on hillinnyt menokasvuaan voimakkaimmin koko maassa. Vuosina 2024–2025 Oma Hämeen toimintakatteen ennustetaan jopa supistuvan, kun se koko maassa kasvaa yli viisi prosenttia.  

Oma Hämeen taloussuunnittelu perustuu valtion uusimpiin laskelmiin sekä arvioihin henkilöstö- ja toimintamenojen kehityksestä. Erityisesti henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen kasvu lisäävät paineita, minkä vuoksi uusia säästö- ja tehostamistoimia arvioidaan jatkuvasti. 

Aluevaltuusto käsittelee talousarvioluonnosta talousseminaarissaan 27. marraskuuta. Talousarvion lähetekeskustelu käydään aluehallituksessa 1. joulukuuta. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelee varsinaisen talousarvioesityksensä aluehallitukselle 8. joulukuuta, ja aluevaltuusto tekee lopullisen päätöksen 16. joulukuuta. 

Palvelurakenteen uudistukset jatkuvat 

Alustavan talousarvioesityksen lähtökohtana on turvata palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla ja samalla vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla. 

Ikäihmisten palveluissa ympärivuorokautista palveluasumista vähennetään ja kevyempiä asumisratkaisuja lisätään. Kotihoitoa ja tukipalveluja vahvistetaan, ja palveluja sujuvoitetaan lisäämällä teknologian käyttöä. Tavoitteena on, että ikääntyvä asukas saa oikean palvelun oikeaan aikaan ja voi asua kotona mahdollisimman pitkään. 

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa pyritään vähentämään sijaishuollon tarvetta vahvistamalla perheiden varhaista tukea. Vammaispalveluissa palveluja yhdenmukaistetaan ja kotona asumista tuetaan. Työllisyyden ja kotoutumisen palveluissa painotetaan erityisesti nuorten sujuvia palveluketjuja. 

Terveydenhuollossa Ahveniston sairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2026 mahdollistaa aiempaa laajemman oman palvelutuotannon. Kiireettömän hoidon saatavuutta parannetaan ja hoitoketjuja sujuvoitetaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan avohoitoa ja kevennetään asumispalvelujen kustannusrakennetta. 

Pelastustoimessa valmius mitoitetaan riskiperusteisesti taloustilanteen tiukkuudesta huolimatta. Uusi Ahveniston pelastusasema vahvistaa alueellista toimintakykyä, ja ensihoidon ja pelastuksen resurssit kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. 

Hyvinvointialue panostaa edelleen palveluidensa ja toimintansa kehittämiseen. Esimerkiksi uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointimalli auttaa tunnistamaan palvelutarpeita entistä tarkemmin ja kohdentamaan resursseja kustannustehokkaasti. 

Asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan keskiössä. Päätökset tehdään vaikuttavuutta lisäten, hoitoketjuja parantaen ja palvelukokemusta vahvistaen. 

– On kriittisen tärkeää, että seuraamme päätöstemme vaikutuksia palveluihin ja asukkaiden hyvinvointiin. Tarkastelemme neljännesvuosittain lakisääteisten määräaikojen toteutumista ja arvioimme palvelurakenteen muutosten vaikutuksia asiakasmääriin ja hoidon tarpeeseen. Tavoitteemme on selkeä: menokasvun hillintä ei saa heikentää hyvinvointia, vaan sen on tuettava palveluiden kohdentumista entistä paremmin. Tämä edellyttää myös tapojen uudistamista siinä, miten palvelut järjestetään, toteaa Naukkarinen. 

Rahoitusjärjestelmän haasteet 

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisessa tutkimuksessa ja Oma Hämeen omassa asiakastyytyväisyysmittauksessa (NPS) asukkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla ja mitattu tyytyväisyys jopa parantunut. 

Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt suunnilleen ennallaan ja se on valtakunnallista tilannetta parempi. Tämä selviää Työterveyslaitoksen juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Yksiköiden ja ammattiryhmien välillä tilanteessa on kuitenkin merkittäviä eroja. 

– Hyvinvointialue ei selviydy haasteistaan, jos henkilöstö ei sitoudu muutokseen. Johtamista on jatkuvasti parannettava ja vahvistettava luottamusta hyvinvointialueen tulevaisuuteen. Vain työssään jaksavan, motivoituneen ja työnsä merkitykselliseksi kokevan henkilöstön avulla voimme onnistua, Naukkarinen sanoo.

Hyvinvointialueiden taloudellinen asema on valtakunnallisesti eriytynyt. Kanta-Häme ei ole merkittävästi hyötynyt eikä kärsinyt valtion rahoitusjärjestelmän alueellisesta jakautumisesta, mutta järjestelmän ennakoimattomuus on tuottanut Oma Hämeelle merkittäviä haasteita. 

Valtiovarainministeriö valmistelee lisäajan myöntämistä hyvinvointialueille alijäämien kattamiseen. Talousarviota ei voi kuitenkaan rakentaa lisäajan varaan, koska siitä ei ole vielä päätöstä. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. Lisäksi hyvinvointialue pohtii lisärahoituksen hakemista. 

– Olemme sisällyttäneet tästä talousarvioesitykseen 15 miljoonan toimenpiteet, ja jos lakimuutos tai lisärahoitus eivät toteudu, loput toimenpiteet valmistellaan kevään muutostalousarvioon. Kyse on erittäin mittavasta kokonaisuudesta, joka edellyttää meiltä vakaata, faktoihin perustuvaa päätöksentekoa.

UUTINEN / 27.11.2025

Influenssarokotusaikoja on vielä hyvin saatavilla

Tarkista tästä ennen ajan varaamista, oletko oikeutettu maksuttomaan rokotukseen

Jos et ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen, voit asioida työterveyshuollossa, yksityisillä terveysasemilla tai apteekeissa.

Näin varaat ajan

Voit varata ajan joko digitaalisesti tai puhelimitse.

Digitaalinen ajanvaraus

Ajan voit varata:

• Oma Häme -sovelluksella, joka on ladattavissa sovelluskaupoista.
• Oma Hämeen verkkosivuilla kirjautumalla asiointipalveluun sivun yläreunasta. Kirjautuminen vaatii tunnistautumisen henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Voit varata ajan myös toisen puolesta, jos sinulla on Suomi.fi-valtuus. Valtuuksia voi antaa ja pyytää Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Puhelinajanvaraus

Hattulalaiset

Ajanvaraus: 050 416 6259 (ma–pe klo 8–15)
Kuuntele takaisinsoittovalikko loppuun. Soitamme sinulle takaisin viikon sisällä.
Ajan peruminen: 03 629 6601

Muut kantahämäläiset

Ajanvaraus: 03 629 6400 (ma–pe klo 8–15)
Valitse takaisinsoittovalikosta oma paikkakunta ja kuuntele viesti loppuun.
Ajan peruminen onnistuu samassa numerossa.

Tarvitsetko tulkkausta tai haluat asioida tekstiviestitse?

Katso terveysasemakohtaiset tekstiviestinumerot täältä

Missä rokotukset annetaan?

Rokotukset annetaan terveysasemilla.

UUTINEN / 27.11.2025

Oma Häme suunnittelee rakennuskauppoja alueen kuntien kanssa

Kanta-Hämeen hyvinvointialue suunnittelee rakennuskauppoja Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kanssa. Aluehallitus käsittelee Forssan ja Hausjärven kanssa tehtäviä kauppoja kokouksessaan maanantaina 1. joulukuuta. Muiden kuntien osalta aluehallituksen käsittely on 8.12.

Hyvinvointialue on käynyt vuokrasopimusneuvotteluja kuntien kanssa, ja neuvotteluissa on noussut esiin mahdollisuus toteuttaa rakennuskauppoja tällä hetkellä vuokralla olevista kohteista. Monet toiminnot ovat siirtyneet kunnilta hyvinvointialueelle, minkä vuoksi myös rakennuksien omistusoikeuteen on järkevä tehdä muutoksia. 

Hyvinvointialue suunnittelee ostavansa Forssan kaupungilta Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman sekä Forssan pääterveysaseman. Kaupunki vuokraa tällä hetkellä rakennuksia hyvinvointialueelle. Heikanrinne toimii ikäihmisten asumisyksikkönä.  

Kaupan arvo määräytyy ostajan ja myyjän sopimien määritysperiaatteiden mukaisesti. Kiinteistöjen kauppasummat vuoden 2025 lopussa ovat yhteensä noin 5,8  miljoonaa euroa. Heikanrinteessä on kaupungin ottamaa lainaa, jonka jäljellä oleva summa vähennetään kauppahinnasta, ja laina siirtyy hyvinvointialueelle. Kaikki kiinteistöt sijaitsevat kaupungin omistamalla tontilla, jota Oma Häme vuokraisi sopimuksen mukaisesti ainakin 31.12.2055 asti. 

Hyvinvointialue on neuvotellut myös Hausjärven kanssa Lehtimajan ostamisesta. Lehtimaja on ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Oitissa. Rakennuksessa on myös terveydenhuollon ja perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimintaa. Rakennuksen kauppahinta on noin 912 000 euroa. Rakennus sijaitsee kunnan omistamalla tontilla, jota Oma Häme vuokraisi 31.12.2055 asti. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viime vuosina irtisanonut aluevaltuuston vuoden 2023 päätöksen mukaisesti epätarkoituksenmukaisia, kuntien kanssa solmittuja vuokrasopimuksia, jotka on tehty toimeenpanolain nojalla. Aluevaltuuston päätös liittyi osaksi hyvinvointialueen tasapainottamisohjelmaa. Oma Häme on käynnistänyt vuokrasopimusneuvottelut kaikkien kuntien kanssa elokuussa 2024. 

Hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee kiinteistökauppoja maanantaina 1. joulukuuta. Forssan kaupunginhallitus hyväksyi jo kiinteistökaupat 24. marraskuuta. Kaupunginvaltuusto ja aluevaltuusto päättävät asiasta vielä myöhemmin. Hausjärven kunnanhallitus ei ole vielä käsitellyt asiaa. 

Kauppojen toteutuminen vaatii myös valtioneuvoston hyväksymän muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

UUTINEN / 26.11.2025

Markkinaoikeus kumosi Oma Hämeen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankintapäätöksen

Markkinaoikeus on antanut 25. marraskuuta päätöksen, joka koskee Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden yhteistä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankintaa. Päätöksellä kumottiin Oma Hämeen heinäkuussa 2025 tekemä hankintapäätös, jolla Tietoevry Finland Oy:n Lifecare-järjestelmä valittiin sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmäksi. Oma Häme ei ole allekirjoittanut hankintasopimusta Tietoevryn kanssa. Hankintapäätöksestä valitti CGI Suomi Oy, joka ei jättänyt omaa tarjousta.

Markkinaoikeus katsoi, että hankintamenettelyn aikana oli täsmennetty osaa tarjouspyynnön vaatimuksista tavalla, jota voidaan pitää olennaisena muutoksena. Tarjoajille ilmoitetut validointivaatimukset muuttuivat hankintaprosessin aikana, ja markkinaoikeuden mukaan muutos olisi voinut vaikuttaa siihen, miten potentiaaliset tarjoajat arvioivat osallistumistaan. Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoi, että hankintamenettely oli tehty säännösten vastaisesti ja edellytti, että sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankinnasta järjestetään uusi tarjouskilpailu.

Lisäksi markkinaoikeus kielsi Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueita tekemästä kyseistä hankintasopimusta tai panemasta sitä täytäntöön. Kiellon tehosteeksi asetettiin 500 000 euron uhkasakko.

– Selvitämme nyt, onko tarkoituksenmukaista valittaa päätöksestä vai käynnistää kilpailutus uudelleen. Vaikka ratkaisu viivästyttää hanketta, tärkeintä on, että sosiaalihuollon ammattilaisilla on käytössään järjestelmä, joka tukee työtä ja parantaa tiedonkulkua. Hankinnan vaatimukset laadittiin sen varmistamiseksi, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön turvallisesti ja ilman palvelukatkoja, toteaa Oma Hämeen kehitys- ja ICT-johtaja Toni Suihko.

Nykyiset käytössä olevat sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät säilyvät toistaiseksi Oma Hämeen käytössä, eikä päätöksellä ole välitöntä vaikutusta asiakkaiden palveluihin. Oma Hämeen tavoitteena on edelleen hankkia sosiaalihuollolle yksi, yhtenäinen asiakastietojärjestelmä, joka yhtenäistää kirjaamista ja parantaa tiedon jakamista eri yksiköiden ja tiimien välillä.

Oma Häme oli aiemmin hankkinut sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän Mediconsultilta. Saga-järjestelmän piti olla käytössä vuoden 2024 lopussa. Käyttöönottovaiheessa järjestelmässä havaittiin kuitenkin merkittäviä virheitä ja puutteita, ja hankinta viivästyi olennaisesti, minkä vuoksi Oma Häme purki sopimuksen Mediconsultin kanssa joulukuussa 2024. Tämän asian käsittely on vielä kesken Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

UUTINEN / 25.11.2025

Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti lähipalvelumallista ja Diabeteskeskuksen asiakasmaksuista

Maanantaina Hämeenlinnassa koolla ollut aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan väliarviointiraportin. Tarkastuslautakunta voi vuosittaisen arviointikertomuksen lisäksi antaa aluevaltuustolle muitakin tarpeellisina pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. 

Hyvinvointialuelain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet hyvinvointialueella ja hyvinvointialuekonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan tehtävä on myös arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden riittävyyttä talouden tasapainotuksen kannalta.

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi talouden 1 ja 2 tasapainottamisohjelmien toteuman tammi–syyskuulta. Oma Hämeen talous on alkuvuoden 2025 aikana kehittynyt suotuisaan suuntaan, mutta tilanne on heikentynyt loppuvuotta kohden. Ennuste talouden tasapainottamisohjelmien toteumasta oli syyskuun lopussa noin 80 prosenttia, mikä on noin 13,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Talouden tasapainottamisohjelmista raportoidaan säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle.

Voit katsoa valtuustokokouksen tallenteen tästä.

Uusi Diabeteskeskus parantaa diabeetikoiden hoitoa

Aluevaltuusto päätti Diabeteskeskuksen asiakasmaksujen perusteista. Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittava Diabeteskeskus kokoaa yhteen vaativan diabeteksen hoitoa. Uudistus parantaa diabeteksen hoitoa, joka on ollut tähän asti alueella pirstaleista, ja hoitokäytännöt vaihtelevia. Diabeteskeskukseen keskitetään tyypin 1 diabetesta sairastavien, nuorten aikuisten sekä vaikeahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito ja seuranta. Keskus toimii Ahveniston sairaalassa sekä Forssan ja Riihimäen sote-keskuksissa, ja siinä työskentelee sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon ammattilaisia.

Aluevaltuuston hyväksymillä perusteilla asiakasmaksut Diabeteskeskuksessa määräytyvät hoidon sisällön ja terveydenhuollon toimialalla vahvistettujen hoidon kriteerien mukaisesti. Diabeteskeskus on hallinnollisesti yhteinen yksikkö, mutta palvelut voivat kuulua joko perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon piiriin, palvelun sisällöstä riippuen. 

Valtuutetut kokivat, että kahdenlaisten maksujen periminen samassa yksikössä ja samanlaisesta palvelusta on sekavaa ja epäreilua. Useampi puheenvuoron käyttänyt päättäjä epäili, etteivät asiakkaat ymmärrä maksujen perusteita ja palvelun eroja. Valtuutetut olivat myös huolissaan siitä, että maksut estävät diabeetikkoja hakeutumasta hoitoon. Valtuutettu Erja Hirviniemi (vas.) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 42–17. 

Käsittelyssä useampi valtuustoaloite

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi useampia vastauksia valtuustoaloitteisiin. Valtuusto keskusteli vilkkaasti aloitteesta, joka koskee lähipalvelumallin laajentamista maakunnan ikäihmisille. Aloitteeseen saatu vastaus ei tyydyttänyt kaikkia päättäjiä. Valtuusto keskusteli aiheesta pitkään ja polveilevasti. Puheenvuorojen aikana tuotiin esille muun muassa se, ettei lähipalvelumalli ole tuttu asukkaille, eikä sen sisältö ole selkeä valtuutetuille. 

Keskustan valtuustoryhmä esitti kokouksessa, että lähipalvelumalli laajennettaisiin koskemaan kaikkia yli 70-vuotiaita asukkaita niillä alueilla, joilla ei ole vuoden 2026 alusta alkaen sote-keskusta tai sote-asemaa aiemman palveluverkkopäätösten perusteella. Nämä alueet olisivat Humppila, Renko, Tammela ja Ypäjä. Keskustan muutosesitys hävisi äänestyksessä äänin 37–22. 

Aluevaltuusto käsitteli myös valtuustoaloitteen vastausta, joka koskee keskenmenon kokeneiden naisten hoitopolkua. Valtuusto päätti yksimielisesti liittää päätökseen valtuutettu Elise Oikarin (kd.) esittämän lisäyksen. Sen mukaan keskenmenon saaneiden naisten ja perheiden resurssitarve ja kustannusvaikutukset tarkastellaan uudelleen keväällä 2026 Käypä hoito -suositusten valmistumisen jälkeen. 

Valtuusto äänesti sairaaloiden neuvontapisteitä koskevasta asiasta. Keskustan valtuustoryhmä ei ollut tyytyväinen valtuustoaloitteeseen annettuun vastaukseen, vaan esitti, että sairaaloissa ja sote-palvelukeskuksissa pitäisi olla oma neuvontapiste. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 35–24.

Aluevaltuusto merkitsi lisäksi tiedoksi kahteen muuhun valtuustoaloitteeseen annetut vastaukset. Ne koskivat palliatiivisen hoidon kehittämistä ja palvelusetelin käyttöönottoa suun terveydenhuollossa. 

Lisäksi aluevaltuusto teki henkilövalintoja. Ira Koivun (vihr.) tilalle terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan varajäseneksi valittiin Satu Kuusi (vihr.). Okko Lausmaan (vihr.) tilalle elämänkaarilautakuntaan valittiin puolestaan Anssi Lepistö (vihr.) ja uudeksi varajäseneksi lautakuntaan Jan Löfstedt (vihr.). 

Aluevaltuuston 25.11.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 25.11.2025

Kiireellinen turvallisuustiedote: FreeStyle Libre 3 ja FreeStyle Libre 3 Plus -sensorit

Abbott ilmoittaa mahdollisesta turvallisuusongelmasta, joka koskee osaa FreeStyle Libre 3- ja FreeStyle Libre 3 Plus -sensoreista. Ongelma ei koske muita Libre-tuotteita, kuten aikaisempia sensoreita, sovelluksia tai lukulaitteita.

Mikä ongelma on todettu?

Abbott on havainnut, että yksittäiset sensorierät voivat antaa virheellisesti liian matalia glukoosilukemia.

Havaitsematta jäädessään väärät lukemat voivat johtaa virheellisiin hoitopäätöksiin, kuten:

• tarpeettoman suuriin hiilihydraattiannoksiin
• insuliinin annosten ohittamiseen tai siirtämiseen
• mahdolliseen vakavaan terveydelliseen haittaan.

Koskeeko ongelma minun sensoreitani?

Tarkista sensorin sarjanumero osoitteessa: www.FreeStyleCheck.com
Valitse "TARKISTA SENSORIN SARJANUMERO" ja syötä sensorisi sarjanumero.

Jos sensori kuuluu mahdollisesti viallisten erään

• Lopeta sensorin käyttö välittömästi.
• Hävitä sensori.
• Tilaa maksuton korvaava sensori suoraan palvelusta www.FreeStyleCheck.com.

Mistä löydän sensorin sarjanumeron?

• FreeStyle Libre 3 -sovelluksen Tietoja–osiosta
• Lukulaitteen Järjestelmän tila -valikosta
• sensoripakkauksesta
• sensorin asettimen pohjasta.

Toimi näin, jos lukemat eivät vastaa vointiasi

Käytä varmistamiseen verenglukoosimittaria tai FreeStyle Libre 3 -lukulaitteen sisäänrakennettua mittaria.

ARTIKKELI / 25.11.2025

Blogi: Et ole yksin – kokemusasiantuntija rohkaisee ottamaan väkivallan puheeksi

Tänään 25.11. vietetään kansainvälistä YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää, joka aloittaa Oranssien päivien -kampanjan. Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on Suomessa yleistä ja viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa uhri on useimmiten nainen*.

Väkivallasta puhuminen on ensimmäinen askel kohti muutosta ja jokaisella on mahdollisuus vahvistaa kanssaihmisten hyvinvointia niin työntekijänä kuin kansalaisenakin. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella väkivallan vastaisen työskentelyn tärkeäksi osaksi on noussut kokemusasiantuntijatoiminta, jotta yhä harvempi vaikenisi väkivallasta.

– Olemme saaneet tehdä sydäntä koskettavaa yhteistyötä kokemusasiantuntijan kanssa. Kokemusasiantuntija on ollut mukana kouluttamassa ammattilaisia ja antanut arvokasta näkemystä esimerkiksi kuntalaisille suunnatun viestinnän ja palveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi, kertoo Satu Lyytinen, lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori.

Kokemusasiantuntija tuo omalla kokemuksellaan ja sanoituksellaan vertaisuutta sekä toivoa mukaan ammattilaisten osaamisen rinnalle. Kokemusasiantuntijan osaamista esimerkiksi väkivallan puheeksi ottoon kannustamisessa ei voi korvata.

– Myös Oranssien päivien -kampanjan osana haluamme yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa vahvistaa turvallisia ihmissuhteita ja kannustaa väkivallasta puhumiseen, Lyytinen toteaa.
Lähisuhteessa tapahtuvalle väkivallalle on tyypillistä, että se alkaa vähitellen ja haitalliset vuorovaikutuksen tavat tai väkivalta voi ajan kuluessa normalisoitua.

– Jos huomaa usein miettivänsä, onko omassa parisuhteessa kaikki hyvin, kannattaa ehdottomasti hakeutua pohtimaan asiaa osaavien ammattilaisten kanssa. Joskus esimerkiksi henkinen väkivalta voi olla niin vaikeasti tunnistettavaa, ettei siitä oikein saa otetta itsekään. Oma olo voi olla vain epämääräisesti huono. Henkisen väkivallan tunnistamista vaikeuttaa myös se, että parisuhteessa on usein myös hyviä hetkiä ja suvantovaiheita, jolloin tekijä lupaa muutosta. Niinä hetkinä usein työntää taka-alalle huonot hetket ja elämä vain soljuu eteenpäin, sanoittaa kokemusasiantuntija Johanna Sirpoma.

Hyvistä hetkistä huolimatta väkivaltainen suhde ei kuitenkaan tule itsestään muuttumaan paremmaksi, vaan se yleensä vain pahenee ajan myötä.

– Hyvä, normaali parisuhde antaa enemmän kuin ottaa. Jos mietit parisuhteen tilaa useammin kuin sen hyviä puolia, voi olla hyvä hetki miettiä, kannattaisiko suhdetta pohtia myös ammattilaisen kanssa, Sirpoma toteaa.

Perinteisesti saatetaan ajatella, että fyysinen väkivalta on seurauksiltaan satuttavinta, mutta esimerkiksi henkisen väkivallan kokemiseen on syytä suhtautua vakavasti. Henkinen väkivalta vahingoittaa psyykkistä hyvinvointia ja seuraukset voivat olla hyvin haitallisia.

– Väkivallan kokemukset aiheuttavat syyllisyyttä ja häpeää, mutta ne tulisi saada työnnettyä taka-alalle omissa ajatuksissa avun piiriin hakeutumiseksi. Esimerkiksi väkivaltatyön ammattilaiset ovat luotettavia ja ymmärtäväisiä kuuntelijoita, joiden kanssa voi miettiä rauhassa oman elämän suuntaa. Häpeä ja syyllisyys hälvenevät kyllä, kun uskaltautuu puhumaan kokemastaan avoimemmin, kannustaa Johanna Sirpoma.

Jos olet tullut kohdelluksi väkivaltaisesti tai satuttanut läheistäsi, löydät lisätietoa ja yhteystiedot auttaviin tahoihin kootusti Apua lähisuhdeväkivaltaan - Oma Häme – aihesivulta.

*Lähde: Tilastokeskuksen tiedote pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksista 06/2025

Kirjoittajat: 

Satu Lyytinen, lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori

Johanna Sirpoma, kokemusasiantuntija

UUTINEN / 25.11.2025

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on ehdolla vuoden Ihmisläheisimmäksi esihenkilöksi

Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on valittu ehdolle vuoden 2025 Ihmisläheisin esihenkilö -tunnustuksen saajaksi. Palkinto ja kilpailu ovat osa valtakunnallista Human Power -tapahtumaa, joka nostaa esiin esihenkilötyön inhimillisyyttä, arjen kohtaamisia ja esimerkillistä johtamista Suomessa. Human Power on työyhteisöille ja yksilöille valmennuksia tarjoavan Hälsan järjestämä vuosittainen kilpailu.

Ihmisläheisimmän esihenkilön kategoriassa on Bjerregård Madsenin lisäksi 9 muuta ehdokasta. Kolmatta kertaa järjestettävässä HumanPower-kilpailussa etsitään lisäksi Suomen ihmisläheisintä työpaikkaa, johtajaa sekä työelämätekoa. Palkinnot jaetaan Helsingissä torstaina 27. marraskuuta. Lue lisää HumanPower-kilpailusta. 

– Ehdokkuus tuli täysin yllätyksenä. Nöyrästi ja kiitollisena suhtaudun siihen, että ylipäätään hyvinvointialue on saanut ehdokkuuden ihmislähtöisen johtamisen kärjessä. Ja tietenkin se, että kaikista hyvinvointialueista juuri Oma Häme ja minä olen ehdokkaana, lämmittää mieltä. Ehdokkuus ei olisi ilman Oma Hämeen organisaatiota, arvoja ja ehdokkuuden ilmiantajia edes mahdollista, painottaa Bjerregård Madsen.

Human Powerin palkintokriteereissä ihmisläheinen esihenkilö on välittävä ja arvostava päällikkö, joka saa ihmiset innostumaan, onnistumaan ja kasvamaan. Bjerregård Madsen kokee itse, että hänen esihenkilötyössään korostuu inhimillisyys.

–  Usein riittää se, että ollaan ihmisiä toisillemme. Haluan Oma Hämeen arvojen ja johtamisen periaatteiden näkyvän koko organisaation toiminnassa. Me olemme ne yhdessä valinneet, niihin kannattaa kaikkien sitoutua ja niitä vaalia arjessa.

Yhteisöllisyyden merkitys vain korostuu

Kolme vuotta Oma Hämeessä työskennellyt Bjerregård Madsen on tehnyt kehittämistyötä henkilöstökokemuksen ja -johtamisen vahvistamiseksi koko organisaatiossa. Aiemmin Bjerregård Madsen on työskennellyt Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän palveluksessa henkilöstöjohtajana. Koulutukseltaan Bjerregård Madsen on terveystieteiden maisteri.

Henkilöstöjohtaja on myös lähijohtaja omille työntekijöilleen. Hänen omassa tiimissään työskentelee sekä päälliköitä että asiantuntijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on töissä 7 100 työntekijää. Human Power -kilpailun ehdokkaaksi Bjerregård Madsenin ilmoitti hänen työntekijänsä. Henkilöstöjohtaja näkee, että ehdokkuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden maineelle.

–  Sosiaali- ja terveydenhuollolla on ollut heikko maine ihmisten johtamisen suhteen. Tässä vaikeassa ajassa on tärkeätä, että työyhteisöt tekevät töitä yhteisöllisyyden eteen ja me kaikki kohtelemme toinen toisiamme hyvin kaikissa tilanteissa ja kaikissa kohtaamisissa, muistuttaa palkintoehdokas.

ARTIKKELI / 25.11.2025

Blogi: Päihdehäiriö ja toipumisen esteet – miksi stigma voi olla hengenvaarallinen?

Päihdehäiriö ei ole valinta, vaan sairaus, joka vaikuttaa ihmisen aivoihin, käyttäytymiseen ja elämään kokonaisvaltaisesti. Silti päihteidenkäyttöön liittyy edelleen vahva stigma, joka voi olla yhtä tuhoisa kuin itse sairaus. Leimautumisen pelko estää monia hakeutumasta hoitoon ajoissa – ja pahimmillaan tämä voi maksaa ihmishenkiä.

                                                                                                        Projektiasiantuntija Hilla Saira

Stigma ja sen seuraukset

Kun päihteidenkäyttäjä pelkää tuomitsemista, hän saattaa vältellä hoitoa tai jopa hätätilanteessa avun soittamista. On tilanteita, joissa ihmiset eivät uskalla soittaa ambulanssia, koska asunnossa on laittomaksi luokiteltuja huumausaineita. Tämä pelko lisää riskiä huumekuolemille, vaikka nopea apu voisi pelastaa henkiä.

Stigma ei ole vain sosiaalinen ongelma – se on terveysriski. Jokainen viivästynyt hoitoon hakeutuminen voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, yliannostuksiin ja kuolemaan.

Matalan kynnyksen hoito – elintärkeä ratkaisu

Hoitoon pääsyn pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Jokaisella palveluportaalla – terveyskeskuksesta sosiaalipalveluihin – tulisi kysyä päihteiden käytöstä luontevasti ja ilman syyllistävää sävyä. Mitä luonnollisempaa päihteistä puhuminen on, sitä helpompi on hakeutua hoitoon ilman pelkoa leimautumisesta.

Miten voimme muuttaa tilannetta?

• Normalisoidaan keskustelu: Päihteistä puhuminen ei saa olla tabu. Kun kysymys päihteiden käytöstä on yhtä luonteva kuin kysymys tupakoinnista, stigma alkaa murtua.
• Tarjotaan matalan kynnyksen palveluja: Hoitoon pääsy ei saa olla monimutkainen prosessi. Nopeus ja helppous pelastavat henkiä.
• Koulutetaan ammattilaisia: Jokainen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden työntekijä tarvitsee tietoa ja taitoa kohdata päihteitä käyttävä ihminen arvostavasti.

Toipuminen on mahdollista, mutta se vaatii yhteiskunnalta rohkeutta purkaa stigmaa ja rakentaa palveluja, jotka todella tavoittavat apua tarvitsevat. Jokainen askel kohti avoimuutta ja hyväksyntää voi olla askel kohti pelastettua henkeä.

Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden projektiasiantuntija Hilla Saira

UUTINEN / 25.11.2025

Aluehallitus hyväksyi johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien yt-neuvottelut

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 24. marraskuuta yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön kanssa. Neuvottelut koskevat noin 800 työntekijää hallinto-, johto-, asiantuntija-, toimistotehtävissä sekä muissa tukipalvelutehtävissä. Neuvottelujen ulkopuolelle jäävät pääosin välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi hoitohenkilöstö, pelastajat ja sosiaalityöntekijät. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään kaikilla toimialoilla tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa noin kuuden miljoonan euron pysyvä vuosittainen säästö, mikä vastaa enintään 150 henkilötyövuoden vähennystä. Säästöillä haetaan pysyviä taloudellisia vaikutuksia vuosille 2027 ja 2028. Samaan aikaan Oma Häme etsii aktiivisesti muita ratkaisuja talouden tasapainottamiseen, jotta henkilöstön vähennystarve saadaan minimoitua.
 
Asiasta neuvotellaan henkilöstöjärjestöjen kanssa. Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla, eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä tai tarjoamalla toista tehtävää. Neuvottelut saattavat johtaa myös osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen helmikuun 2026 aikana.

Samassa yhteydessä arvioidaan kriittisesti toimialojen nykyisiä organisaatio- ja johtamisrakenteita ja niiden toimivuutta. Lisäksi neuvotteluissa käydään läpi myös muut keskeiset henkilöstön palvelussuhde-ehdot, paikalliset sopimukset ja henkilöstöedut.

Rahoitus kiristyy koko ajan

Hyvinvointialue on tehnyt talouden tasapainottamiseksi jo useita talousohjelmia ja sopeuttanut käyttötalouttaan. Työ on edennyt pääosin hyvin, mutta toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä toteudu sataprosenttisesti. Kun kustannuspaineet kasvavat samaan aikaan ja valtion rahoitus kiristyy, on arvioitava myös henkilöstön määrää. Valtakunnallisesti hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa kustannusten kasvu ylittää valtionrahoituksen kehityksen.

Tulevien vuosien rahoituskehitystä ja kustannuspaineita ei ollut mahdollista ennakoida aiemmin. Oma Hämeessä oli hallintoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkuvuonna 2024. Sen jälkeen talouden näkymät ovat muuttuneet merkittävästi, ja valtakunnalliset rahoituslinjaukset ovat kiristyneet entisestään. Kustannusten hillintää on jatkettava rakenteellisesti, jotta hyvinvointialueen talous ja palvelut voidaan turvata tulevina vuosina.

Aluehallitus poisti esityslistalta asian, joka koski nimeämispyyntöä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n hyvinvointialuejaostoon. Muut asiat hyväksyttiin listan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 1. joulukuuta. Aluevaltuusto on koolla tiistaina 25.11. Hämeenlinnassa - kokousta voi seurata suorana verkon kautta.

Aluehallituksen 24.11.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 21.11.2025

Lapset mukaan töihin -päivä toi Assin leikkipihat eloon

Assissa vietettiin tänään lämminhenkistä ja innostavaa Lapset mukaan töihin -päivää, joka toi tulevan sairaalan käytäville joukon uteliaita ja energisiä lapsia seuraamaan vanhempiensa työpäivää. Päivän aikana lapset pääsivät osallistumaan erilaisiin testauksiin ja tehtäviin, joissa heidän havainnoillaan ja kommenteillaan oli merkittävä rooli tulevien tilojen kehittämisessä.

Päivä käynnistyi yhteisellä kokoontumisella, jonka jälkeen lapset pääsivät suunnittelemaan leikkipihojen testauksen. He tutkivat pihaa kiipeämällä, tasapainoilemalla, keinumalla ja kokeilemalla eri välineitä. Trampoliini osoittautui päivän ehdottomaksi suosikiksi, ja lapset toivoivat siihen lisää pomppuvoimaa. Myös suuri pallo – lasten nimeämä “kuutio” – herätti kiinnostusta kiipeily- ja tasapainoiluominaisuuksillaan. Lapset kiinnittivät nopeasti huomiota siihen, että perinteinen lastenkeinu puuttui, ja esittivät toiveen sen lisäämisestä. Talvinen sää toi testaukseen omat vivahteensa, ja lapset huomauttivat esimerkiksi sienileikkivälineiden liukkaudesta. Positiivisena yllätyksenä moni lapsi mainitsi penkkien runsauden ja totesi samalla, että lumi oli “päivän paras juttu”.

Psykiatrian pihoilla toteutettiin leikillinen karkaamistestaus, joka tuki tilojen käyttötarkoitusten arviointia ja tarjosi lapsille hauskan tavan havainnoida piha-alueiden toimivuutta.

Yksi päivän jännittävimmistä osuuksista oli kutsujärjestelmään liittyvä testaus, joka toteutettiin seikkailunomaisena aarteenmetsästyksenä. Lapset jakautuivat aikuisen kanssa kuuteen ryhmään, ja jokainen ryhmä sai käyttöönsä oman kerroksen pohjakartan. Karttaan oli merkitty neljä aarretta, jotka oli piilotettu kerroksen eri osiin. Ryhmät etsivät aarteita ja painoivat ensimmäisen löydön kohdalla kutsujärjestelmän nappia, jonka jälkeen he jäivät odottamaan etsijää. Etsijäryhmä löysi piiloutuneet nopeasti kartan ja järjestelmän ohjaustietojen perusteella, mikä ilahdutti lapsia ja teki kokemuksesta aidosti jännittävän. Moni lapsi kertoi, että oli tosi kiva odottaa, milloin minut löydetään.

Päivän lopuksi kokoonnuttiin yhteiseen iltapäiväkahvihetkeen tiimitilassa. Tarjolla oli mehua ja piparia, ja tunnelma oli täynnä päivän oivalluksia, naurua ja lasten vilpittömiä kommentteja. Moni lapsi nosti päivän kohokohdaksi aarteenetsinnän – ja sen jälkeen järjestetyn lumisodan, jossa lapset voittivat aikuiset leikillisesti ainakin miljoonalla osumalla.

UUTINEN / 21.11.2025

Oma Häme kerää asiakkaiden avuksi listaa kauppapalveluista – ilmoittaudu mukaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialue kerää tietoa ja listaa eri palveluntuottajista, jotka pystyvät järjestämään kauppapalvelua eli toimittamaan ikäihmisille kauppatavaroita kotiin.  

Tietoa kerätään, jotta asiakkaille ja heidän läheisilleen voidaan antaa laajasti tietoa eri vaihtoehdoista. 

Jos asiakas tarvitsee apua kaupassakäyntiin, hän voi hankkia palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Useat ruokakaupat tarjoavat ruuan verkkokauppapalvelua, ostosten keräilypalvelua sekä kotiinkuljetusta. Lisäksi yksityiset palveluntuottajat tarjoavat usein kauppapalveluita, joita voi räätälöidä omiin tarpeisiin sopivaksi. 

Keräämme parhaillaan ilmoittautumisia alueellisen kauppakassipalvelun toteuttajista. Päivitämme tietoa palveluntuottajista myös Oma Hämeen nettisivuille. Jos olet Oma Hämeen alueella toimiva palveluntuottaja, joka tarjoaa kauppapalveluita, voit ilmoittautua täällä.

Asiakkaat ja omaiset voivat kysyä lisätietoa palvelun järjestämisestä Ikäihmisten Ensilinjasta, numerosta: 03 629 6620. Numero palvelee arkisin klo 9–15. Tiedusteluja voi lähettää myös sähköpostilla: ensilinja.ikaihmiset(at)omahame.fi 

Ensilinjasta saa apua myös ateriapalvelujen järjestämiseen.  

Lue lisää:

Asiointi- ja kauppapalvelu - Oma Häme

Ateriapalvelut - Oma Häme

UUTINEN / 21.11.2025

Kanta-Hämeen hanke valmistui: uusi palveluiden vaikuttavuuden arviointimalli käyttöön

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on kahden vuoden EU-rahoitteisessa hankkeessa kehittänyt uuden tavan arvioida palveluiden vaikuttavuutta systeemitasolla. Työ tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä hyvinvointialueiden johtamiselle että asukkaiden palvelupolkujen sujuvoittamiselle. Hanke on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -kokonaisuutta.

Vaikuttavuuden arviointimallin avulla asukkaiden palvelupolut selkeytyvät, palvelunohjaus paranee ja palvelukokemus sujuvoituu. 

– Suurimmat hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä, kun pystymme suunnittelemaan palveluja entistä ennakoivammin, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Samalla palvelurakennetta voidaan keventää, mikä vahvistaa hyvinvointialueiden kykyä toimia kustannustehokkaasti tulevina vuosina.

Hankkeen suunta löytyi hyvinvointialueuudistuksen tavoitteista

Hanketta ovat ohjanneet hyvinvointialueuudistuksen tavoitteet: palvelujen laadun ja asiakaslähtöisyyden parantaminen sekä kustannusten hallinta pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla tavalla. Hankkeessa hyödynnettiin myös 2010-luvulla kuntakokeilulain aikana Etelä-Karjalassa tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä.

– Kanta-Hämeen hyvinvointialue on tarjonnut tutkimuksella erinomaisen ympäristön. Organisaation strategiassa korostuvat asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus, ja tietojohtaminen nähdään keskeisenä työkaluna aina ammattilaistasolta ylimpään johtoon, Antikainen sanoo.

Kaksi vuotta kestänyt hanke on lopuillaan ja tulokset valmiina. Työ henkilökeskeisen tietomallin kehittämiseksi jatkuu tutkimushankkeen jälkeen osana hyvinvointialueen perustyötä.

Hankkeen keskeiset tulokset

Hankkeessa on kehitetty henkilökeskeinen tietomalli, joka muodostaa perustan vaikuttavuuden arvioinnille. Mallia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella jo: 
•    tutkimuksessa
•    palveluiden vaikuttavuuden seurannassa
•    tuottavuus- ja vaikuttavuusanalyyseissä
•    asiakasohjauksessa

Käyttöä testataan parhaillaan ennakoivassa analytiikassa ja palvelupolkujen seurannassa. Käyttökohteita laajennetaan tulevaisuudessa kustannuslaskentaan ja mahdollisesti asiakkaan mobiilipalveluihin.

Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa on kehitetty tietomallista kansallinen versio, joka tulee uudistamaan kansallista tiedonkeruuta kustannustehokkaasti. Tämän myötä: 
•    kansallisen tietopohjan laatu paranee
•    tiedon sisältö laajenee
•    hyvinvointialueet saavat muilta hyvinvointialueilta entistä ajantasaisempaa vertailutietoa oman toimintansa kehittämisen tueksi

Uutta tutkimustietoa henkilökeskeisestä tietomallista

Hanke tuottaa uutta tutkimustietoa siitä, miten henkilökeskeinen tietomalli mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin ja miten kustannustietoa voidaan hyödyntää arvioinnin tukena. Mallia käytetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella myös digitaalisten palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa rekisteritutkimuksen näkökulmasta.

Hankkeen opit on koottu Vaikuttavuustiedolla johtamisen käsikirjaan. Käsikirja auttaa hyvinvointialueiden johtoa siirtymään tuottavuus- ja organisaatiolähtöisestä ajattelusta kohti asiakaslähtöistä, palvelupolkuja ennakoivaa ja ohjaavaa johtamista. Käsikirja julkaistaan Innokylässä hankkeen päätyttyä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla ajanjaksolla 2024–2025. Tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta, johon osallistuvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy:n ja SONet BOTNIAn kanssa.

Hanketta rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRP), joka on osa Euroopan unionin kertaluonteista elpymisvälinettä (NextGenerationEU). Ohjelman tavoitteena on tukea ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

UUTINEN / 20.11.2025

Aluehallitukselle esitetään yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien vähentämiseksi

Maanantaina 24.11. kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistetään johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön yhteistoimintaneuvottelut. Esitys perustuu hyvinvointialueen kasvaviin kustannuspaineisiin, talouden tasapainottamisohjelmien vajaaseen toteumaan sekä pitkän aikavälin heikentyneisiin rahoitusnäkymiin.

Hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaan yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään kaikilla toimialoilla tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Neuvottelut koskisivat noin 800 työntekijää hallinto-, johto-, asiantuntija-, toimistotehtävissä sekä muissa tukipalvelutehtävissä. Neuvottelujen ulkopuolelle jäisivät pääosin välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi hoitohenkilöstö, pelastajat ja sosiaalityöntekijät.

Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa noin kuuden miljoonan euron pysyvä vuosittainen säästö, mikä vastaa enintään 150 henkilötyövuoden vähennystä. Säästöillä haetaan pysyviä taloudellisia vaikutuksia vuosille 2027 ja 2028. Samaan aikaan Oma Häme etsii aktiivisesti muita ratkaisuja talouden tasapainottamiseen, jotta henkilöstön vähennystarve saadaan minimoitua.

– Neuvottelut tullaan käymään tiiviissä yhteistyössä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Teemme kaikki mahdolliset toimet, jotta voimme vähentää henkilöstövaikutuksia ja löytää vaihtoehtoja irtisanomisille. Tavoitteemme on tehdä hyvää yhteistyötä henkilöstöedustajien kanssa, painottaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla sekä määräaikaisten, eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä. Työntekijöille voidaan myös tarjota toista tehtävää. Neuvottelut saattavat johtaa myös osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin. Samassa yhteydessä arvioidaan kriittisesti toimialojen nykyisiä organisaatio- ja johtamisrakenteita ja niiden toimivuutta. Lisäksi neuvotteluissa käydään läpi myös muut keskeiset henkilöstön palvelussuhde-ehdot, paikalliset sopimukset ja henkilöstöedut.

– Tämä esitys on talouden näkökulmasta välttämätön. Lyhyen aikavälin talouden käänne on ollut myönteinen, mutta tulevien vuosien rahoituskehitys ja kustannuspaineet edellyttävät rakenteellisia ratkaisuja. Me olemme etsineet ja etsimme tosissamme kaikkia mahdollisia keinoja taloustilanteen parantamiseksi, jotta henkilöstövähennyksiin ei tarvitsisi mennä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Neuvottelut tullaan käymään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa, ja tavoitteena on saattaa ne päätökseen helmikuun 2026 aikana. Neuvottelut käynnistetään välittömästi, mikäli aluehallitus hyväksyy esityksen 24. marraskuuta.

Talouspaineet edellyttävät uusia rakenteellisia toimia

Hyvinvointialue on tehnyt talouden tasapainottamiseksi jo useita talousohjelmia ja sopeuttanut käyttötalouttaan. Työ on edennyt pääosin hyvin, mutta toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä toteudu sataprosenttisesti. Kun kustannuspaineet kasvavat samaan aikaa ja valtion rahoitus kiristyy, on arvioitava myös henkilöstön määrää. Valtakunnallisesti hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa kustannusten kasvu ylittää valtionrahoituksen kehityksen.

Oma Hämeen talous on alkuvuoden 2025 aikana kehittynyt suotuisaan suuntaan, mutta tilanne on heikentynyt loppuvuotta kohden. Ennuste talouden tasapainottamisohjelmien toteumasta oli syyskuun lopussa noin 80 prosenttia, mikä on noin 13,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Tämä aiheuttaa merkittävän riskin talousarviossa tavoitellun 28,5 miljoonan euron ylijäämän toteutumiselle.

– Lähtötilanne alueellamme vuonna 2023 on vaikuttanut meidän kustannustemme kehitykseen, eikä alijäämän syntymistä olisi voinut estää. Olemme onnistuneet hyvin menojen hillitsemisessä - menojen kasvu on meillä valtakunnan pienimpiä. Mutta tasapainottamisohjelmien toteuma vuosina 2024–2026 on kumulatiivisesti 25–35 miljoonaa odotettua vähemmän. Olemme halunneet varmistaa, että tämä toimenpide on ehdottoman välttämätön, siksi yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan nyt, kertoo Naukkarinen. 

Koska talouden tasapainottamisohjelmien, käyttötalouden sopeuttamisohjelman ja muiden säästötoimenpiteiden tavoitteisiin ei ole täysimääräisesti päästy, on ryhdyttävä toimiin, joilla talouden tasapaino saavutetaan vuosien 2027 ja 2028 aikana. Hyvinvointialueen rahoitusnäkymät kiristyvät myös pitkällä aikavälillä. Vuoden 2028 rahoitusennuste osoittaa valtionrahoituksen negatiivista kehitystä, mikä edellyttää menojen kasvun pysyvää hillintää ja rakenteellisia muutoksia. Samanaikaisesti uudet kustannuspaineet – erityisesti palkkakustannusten nousu ja toimintamenojen kasvu – heikentävät talouden tasapainoa.

Tulevien vuosien rahoituskehitystä ja kustannuspaineita ei ollut mahdollista ennakoida aiemmin. Oma Hämeessä oli hallintoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkuvuonna 2024. Sen jälkeen talouden näkymät ovat muuttuneet merkittävästi, ja valtakunnalliset rahoituslinjaukset ovat kiristyneet entisestään. Kustannusten hillintää on jatkettava rakenteellisesti, jotta hyvinvointialueen talous ja palvelut voidaan turvata tulevina vuosina.

UUTINEN / 19.11.2025

Lisätietoa Oma Hämeen virheellisistä laskujen liitteistä – koskee noin 500 asiakasta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on yrittänyt lähettää osalle asiakkaille lokakuun laskujen mukana liitteitä, joiden lähettäminen on kuitenkin epäonnistunut ja kaikkia vastaanottajia ei ole tavoitettu. Liitteitä on myös lähtenyt vajaina tai asiakkaan palveluun suhteutettuna väärällä sisällöllä. Liitteiden sisältö on koskenut tulosidonnaisten palveluiden maksutarkistuksia. Oma Häme uutisoi asiasta aiemmin perjantaina.

Asia koskee ikäihmisten palveluiden asiakkaita, jotka saavat säännöllistä kotihoitoa, yhteisöllistä asumista tai pitkäaikaista palveluasumista. Mukana on myös yksittäisiä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaita. Liitteitä on päätynyt myös 53 vammaispalvelujen asiakkaalle tai asianhoitajalle, joilta tulotietoja ei tarvita. Vääriä laskuliitteitä on saanut yhteensä noin 500 asiakasta eri asiakasryhmistä.

Virheellisen laskuliitteen saaneita asiakkaita on selvitetty yhdessä palveluntuottaja Provincia Oy:n kanssa. Asiakkaan ei tarvitse tehdä laskun liitteille mitään, liitteet voi jättää kokonaan huomioimatta. Itse laskut ja niiden sisältö on oikein.

Oma Häme lähettää tuloselvitystä koskevan erillisen kirjeen joko asiakkaalle itselleen tai hänen asianhoitajalleen. Kirjeeseen on merkittynä yhteystiedot, josta asiakas/asianhoitaja saa halutessaan neuvontaa lomakkeen palauttamiseen liittyen.

Lomakkaiden palautusta toivovaan mahdollisimman pian

Tuloselvitystä koskevia kirjeitä postitetaan asiakkaille, koska vuoden 2026 vaihtuessa Oma Hämeen asiakkaiden tulotietoihin tulee muutoksia. Tämän vuoksi uudet maksupäätökset tehdään kaikkiin asiakkaan tai perheen tuloihin perustuviin asiakasmaksuihin, jotka laskutetaan kuukausittain. Päätökset tulevat voimaan 1.1.2026.

Maksuntarkistusta varten hyvinvointialue tarvitsee selvityksen asiakkaan tuloista. Hyvinvointialueelta postitetaan asiakkaan kotiosoitteeseen tai asianhoitajalle tuloselvityslomake ja ohje sen palauttamiseksi. Oma Häme toivoo asiakkaiden palauttavan lomakkeet mahdollisimman pian, jotta maksuntarkistukset etenevät. Lomakkeella voi halutessaan valtuuttaa viranhaltijan tulotietojensa selvittämiseen.

Hyvinvointialue ei voi aloittaa pitkäaikaisten palveluiden laskutusta vuonna 2026 ennen kuin uudet maksupäätökset ovat valmiina. Suurten asiakasmäärien vuoksi Oma Häme pyytää asiakkaita varautumaan siihen, että laskutus voi viivästyä ja asiakkaita voidaan laskuttaa useampi kuukausi samalla laskulla.

Hyvinvointialue pahoittelee virhettä. Asiakkaat tai omaiset voivat kysyä tarvittaessa lisätietoa laskutukseen liittyvissä kysymyksissä tai huolissa:

Ikäihmiset:

p. 036 296 540

ma-to klo 9-10

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä terveydenhuolto:

p. 036 293 179

ma-pe kello 9-14

Tiedusteluja voi lähettää myös sähköpostiin: asiakasmaksut@omahame.fi

Aiempi uutinen aiheesta: Ikäihmisten palveluiden lokakuun laskujen mukana vääriä ja vajaita liitteitä - Oma Häme

ARTIKKELI / 19.11.2025

Blogi: Perehdytys varmistaa sujuvan alun Assissa

Kun Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnot siirtyvät Ahveniston sairaalaan, muutto ei ole vain tavaroiden ja laitteiden siirtämistä. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että jokainen työntekijä, asiakaspalvelija ja yhteistyökumppani tuntee uuden ympäristön ja sen toimintatavat heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Tässä onnistumisen avain on perehdytys.

Kattavat perehdytykset järjestetään jokaiselle yksikölle, jotta uudet tilat, kulkureitit ja toimintamallit tulevat tutuiksi ennen muuttoa. Perehdytyksissä käydään läpi kaikki ne asiat, jotka helpottavat arjen sujumista heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Asiakaspalveluhenkilöstö on usein ensimmäinen kosketuspinta asiakkaaseen. Siksi heille järjestetään oma koulutuspäivä, jossa perehdytään uusiin osoitteisiin, sisäänkäynteihin ja asiakkaiden ohjaamiseen oikeisiin palvelupisteisiin. Yhtenäinen ja selkeä palvelu tuo turvaa sekä asiakkaalle että henkilökunnalle.

Muutossa huomioidaan myös viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden perehdytys. Pelastuslaitos saa koulutuksen sairaalan sisäänkäynneistä, reiteistä ja pelastuskartoista, jotta turvallisuus on varmistettu kaikissa tilanteissa. Logistiikkatoimijoille puolestaan annetaan ohjeet huoltoreiteistä ja purkupaikoista, jotta kuljetukset sujuvat hallitusti.

Perehdytyksessä hyödynnetään uutta teknologiaa: perinteisten tilaisuuksien ja kirjallisten ohjeiden lisäksi perehdyttäjät tuottavat videomateriaaleja, joita voidaan hyödyntää myöhemmin yksiköiden perehdytyksessä. Tämä mahdollistaa sen, että tieto on helposti saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta ja tukee oppimista myös muuton jälkeen.

On myös erityisen ilahduttavaa, että perehdytykseen on haluttu panostaa niin, että sen tekevät tekijät itse – ne, jotka tuntevat työn ja toimintaympäristön parhaiten. Näin syntyy aito, käytännönläheinen ja omaan työhön pohjautuva perehdytys, joka tukee henkilöstöä parhaalla mahdollisella tavalla.

Ennen sairaalan avautumista opasteet ja ohjeet testataan yhdessä henkilöstön, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Palautteen avulla voidaan vielä hioa yksityiskohdat kuntoon. Lisäksi perehdytys jatkuu muuton jälkeen – palautteen keruulla, henkilöstökyselyillä ja seurantatilaisuuksilla varmistetaan, että arki Assissa lähtee käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Perehdytys on investointi sujuvaan alkuun. Kun henkilöstö ja kumppanit tuntevat uudet tilat ja toimintamallit, asiakkaatkin kokevat muutoksen turvallisena ja selkeänä. Ahveniston sairaalaan muuttaminen on suuri yhteinen askel – ja perehdytys tekee siitä askeleen, jonka voimme ottaa varmoilla mielin.

Kirjoittajana Oma Hämeen Ahveniston sairaalahankkeen perehdytysvastaava, anestesiavastuuhoitaja Sanna Kiuru.
Sanna on kokenut leikkaus- ja anestesiayksikön ammattilainen, jolle perehdyttäminen on aina ollut sydämenasia. Assin perehdytyskokonaisuuden rakentamisessa hän on ollut keskeinen tekijä, joka tuo tiimiin käytännönläheistä hoitotyön osaamista, selkeyttä ja inhimillisyyttä. Sanna tunnetaan rauhallisesta otteestaan, kyvystään löytää yhteinen suunta monialaisen tiimin kanssa sekä halustaan varmistaa, että jokainen uusi työntekijä saa turvallisen ja sujuvan alun uudessa sairaalassa. Hän uskoo vahvasti yhdessä tekemiseen – ja siihen, että Assista tulee ”kaikille sopiva sairaala”.

UUTINEN / 18.11.2025

Aluehallitus käsitteli strategisten tavoitteiden toteumaa ja lakisääteisten palvelujen saatavuutta

Maanantaina 17. marraskuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli strategisten tavoitteiden toteumaa ja lakisääteisten palvelujen saatavuutta, talousasioita sekä Ahveniston sairaalahankkeen etenemistä.

Kokouksessa käsiteltiin hyvinvointialueen tilinpäätösennustetta tammi-syyskuulta, jonka aluehallitus merkitsi tiedoksi. Tilinpäätösennuste syyskuun toteuman perusteella on 18,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on 10,2 miljoonaa euroa talousarviota heikompi ja 19,1 miljoonaa euroa kesäkuun ennustetta heikompi.

Hyvinvointialueen tulos tammi–syyskuulta oli 21,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintatuottojen arvioidaan jäävän 4,1 miljoonaa euroa alle talousarvion ja toimintakulujen ennustetaan ylittävän talousarvion 8,1 miljoonalla eurolla, erityisesti palvelujen ostojen noustessa. 

Konserni- ja tukipalveluiden toimintakate on ylittymässä 3,6 miljoonalla eurolla erityisesti ICT-kulujen sekä talous- ja HR-järjestelmien päällekkäisyyksien vuoksi. Terveydenhuollon toimintakate on ylittymässä 5,7 miljoonalla työvoiman vuokrauksen, lääkäripalveluiden ja tukipalveluiden kasvaneiden kulujen vuoksi. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden ylitys, 6,9 miljoonaa johtuu pitkälti vammaispalveluiden kasvaneesta palvelutarpeesta ja ostopalveluista. Ikäihmisten palveluissa kuluja ovat nostaneet kotihoito ja ulkoisen työvoiman käyttö.

Asiakkaiden ensikontaktin sujuvoittamisessa on onnistuttu

Aluehallitus sai katsauksen hyvinvointialueen viidestä valtuustotason sitovasta strategisesta tavoitteesta vuodelle 2025 sekä palveluiden lakisääteisten käsittelyaikojen, palveluihin pääsyn ja henkilöstömitoitusten toteutumisesta.

Aluevaltuusto on asettanut Oma Hämeen palveluille vuodelle 2025 viisi strategista tavoitetta OKR-mallin mukaisesti. Hyvinvointialueen käyttämässä OKR-mallissa (objectives and key results) kuuluvat toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet. Malliin kuuluvat myös avaintulokset, joiden kautta seurataan ja mitataan tavoitteiden toteutumista.

Aluehallitukselle esitellyn raportoinnin perusteella ensikontaktin sujuvoittamiseen liittyvä tavoite on edennyt parhaiten. Tavoitteena on ollut, että asiakas saa helposti yhteyden ja ratkaisun ensikontaktilla. Tämä tavoite on kehittynyt odotetusti ja sen avaintulokset ovat ylittäneet tavoitetasot. Sen sijaan monialaiseen asiakkuuteen liittyvät tavoitteet etenevät hitaammin. Niissä keskeistä on asiakkaiden ohjaaminen oikeisiin palveluihin ja riskien ennakointi. Monialaisen yhteistyön jalkautus vaatii Oma Hämeessä edelleen vahvistamista.

Henkilöstön osaamisen ohjaamisen tavoitteessa on havaittavissa ristiriitaista kehitystä. Asiakastarve ohjaa henkilöstön osaamista, kuten on tarkoitus, mutta henkilöstön onnistumiskeskustelujen määrä on jäänyt odotettua pienemmäksi. Lisäksi raportista selviää, että tuottavuustavoitteessa edistystä, mutta myös haasteita. Talouden muutosohjelmat eivät näytä toteutuvan täysimääräisesti, mutta toimintakatteen kehitys on kuitenkin parantunut.

Assin valmistelut etenevät suunnitellusti

Aluehallitus sai lisäksi katsauksen Ahveniston sairaalahankkeen etenemisestä kolmannen kvartaalin ajalta. Raportissa seurataan muun muassa Assin suunnittelua, valvontaa, muutosten ja riskien hallintaa sekä kustannusten kehitystä.

Oma Häme on jo vastaanottanut sairaalan syyskuussa rakentamisesta vastanneelta allianssilta. Parhaillaan Assia kalustetaan ja valmistellaan asiakkaita varten. Heinä-syyskuuta koskevassa raportissa todetaan muun muassa, että talotekniikan koekäytössä ja laaduntarkastuksissa esiin tulleet havainnot ja poikkeamat on saatu hyvin korjattua.

Aluehallitus palautti esityslistalta takaisin valmisteluun toimenpidealoitteeseen tehdyn vastauksen, joka koskee Ikäihmisten lyhytaikaista palveluasumista. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 24. marraskuuta.

Aluehallituksen 17.11.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 18.11.2025

Humppilan ja Ypäjän terveysasemien palvelut siirtyvät Jokioisten terveysasemalle tammikuussa

Humppilan ja Ypäjän terveysasemien palvelut siirtyvät Jokioisille tammikuussa. Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen.

• Terveysaseman lääkärin ja hoitajan palvelut siirtyvät 12. tammikuuta alkaen Jokioisten terveysasemalle (Keskuskatu 25). Viimeiset vastaanottoajat ovat Humppilassa 19. joulukuuta ja Ypäjällä 15. joulukuuta. Vuodenvaihteen pyhien sulun ja muuton aikana (22.12.-11.1.) asiakkaat ohjataan Jokioisten terveysasemalle ja Forssan pääterveysasemalla.
• Aikuisneuvonnan terveydenhoitajan vastaanotto on 12. tammikuuta alkaen Forssan pääterveysasemalla (Urheilukentänkatu 2).
• Suun terveydenhuolto säilyy Humppilan ja Ypäjän terveysasemilla.
• Humppilan neuvolapalvelut tarjotaan 1.1. alkaen Forssan neuvolassa (Kujalankatu 3, 2.krs) ja  Ypäjän neuvolapalvelut tarjotaan 1.1. alkaen Jokioisten neuvolassa (Keskuskatu 25).
• Laboratoriopalvelut järjestetään muissa Fimlabin toimipisteissä. Valitse lähin tai sinulle sopivin toimipiste aikaa varatessasi. Viimeiset laboratoriopäivät ovat Ypäjällä 15. joulukuuta ja Humppilassa 16. joulukuuta.

Hoidontarpeen arvioinnin jälkeen sinulle varataan vastaanottoaika toimipisteeseen, jossa on vapaita aikoja – tämä voi olla myös muu kuin yllä mainittu toimipiste. Lähipalvelun tarve arvioidaan hoidontarpeen arvioinnin yhteydessä asiakaskohtaisesti. 

Näin asioit jatkossa

Kiireettömän hoidon ajanvaraus ja neuvonta on numerossa 03 629 6629 maanantaista perjantaihin klo 10-14. Soita sinne, jos kysymyksesi tai asiasi on uusi tai et ole aiemmin asioinut perusterveydenhuollossa.

Jos sinulla taas on jo olemassa oleva hoitosuhde, ota yhteys omaan tiimiisi. Humppilan ja Ypäjän yhteinen tiiminumero säilyy. Yhteystiedot löydät Kiireetön hoito terveysasemilla - Oma Häme

Voit hoitaa terveysasioitasi myös Oma Häme -mobiilisovelluksen kautta tai kirjautua sairaanhoitaja-chatiin sivun oikeasta alalaidasta. Chat on avoinna ma–pe klo 8–20. Lisätietoa chat-palveluista

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa, soita kiireellisen hoidon ensilinjaan, Päivystysapu 116 117. Numero on avoinna ympäri vuorokauden.

Neuvolaan saat yhteyden soittamalla Äitiys- ja lastenneuvolan Ensilinjaan 03 629 6200. Voit myös asioida neuvola-chatin kautta. Molemmat ovat avoinna ma, ke ja to klo 08–15, ti ja pe klo 08–12.

Kiireettömän suun terveydenhuollon ajanvaraus toimii numerossa 03 629 6301 ma-pe klo 08–15.

Miksi muutos tehdään?

Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Silloin päätettiin, että Oma Häme tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja laajasti kolmessa palvelukeskuksessa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

Näiden lisäksi perustetaan yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat Jokioisissa, Hauholla (Hämeenlinna), Kalvolassa (Hämeenlinna), Lammilla (Hämeenlinna), Lopella, Oitissa (Hausjärvi), Parolassa (Hattula), Tervakoskella (Janakkala) ja Turengissa (Janakkala).

Muutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan nykyisellä rahoituksella. 

UUTINEN / 18.11.2025

Työhyvinvointikysely 2025: Oma Hämeen tulokset myönteisiä, vaikka muutosten tahti kuormittaa

Työterveyslaitoksen julkaisema Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimus 2025 osoittaa, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstö kokee työnsä pääosin mielekkääksi ja merkitykselliseksi.  

Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn vastasi Oma Hämeessä 73 prosenttia työntekijöistä, mikä on selvästi valtakunnallista keskiarvoa (53 %) korkeampi. Laaja vastaajamäärä antaa tuloksille vahvan pohjan. Tutkimukseen osallistui Kanta-Hämeen lisäksi neljä muuta hyvinvointialuetta sekä Oma Hämeen Tukipalveluyhtiö. 

Tulosten mukaan Oma Hämeessä työyhteisöä koskevat asiat ovat parantuneet entisestään edellistä tutkimuksesta, vuodesta 2023. Työhön panostaminen nousee selväksi voimavaratekijäksi, kun merkittävä osa työntekijöistä (88,9 %) kertoo panostavansa työhönsä. Työn palkitsevuus on lisääntynyt, ja työ koetaan kautta linjan mielekkääksi (70,7 % vastaajista). 

Vastausten perusteella lähiesihenkilöiden toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi (71,9 % vastaajista) ja työyhteisön yhteistyö toimivaksi (67,7 %). Työntekijät pitävät myös työyhteisöä kannustavana ja ilmapiiriä hyvänä (75,3 %). Lisäksi 81,2 % vastaajista kertoo päivittäin kiinnittävänsä huomiota siihen, että oma toiminta parantaa työilmapiiriä ja kannustaa muita. Myös työhön kohdistuvat odotukset koetaan selkeiksi.  

– Edellisten vuosien aikana tehty kehitystyö näkyy tuloksissa. Esimerkiksi Oma Hämeen panostus johtamisen kehittämiseen heijastuu monissa yksiköissä myönteisesti, Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen iloitsee.   

Työpaineet ja stressi hieman kasvaneet 

Hyvinvointialueiden käynnistyminen on tuonut paljon uutta, ja etenkin valtakunnalliset ja palveluverkkoon liittyvät ratkaisut ovat muovanneet toimintaa. Osin tämänkin vuoksi työpaineiden sekä työstressin koetaan hieman kasvaneen sekä vaikutusmahdollisuuksien työn muutoksiin vähentyneen vuoden 2023 kyselyyn verrattuna. 

Työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna aiempaan kyselyyn. Edelleen hieman yli puolet Oma Hämeen henkilöstöstä on kokenut työssään asiakkaan taholta väkivalta- tai uhkatilanteita. Syrjintää on koettu hieman vähemmän kuin edellisessä kyselyssä. 

Työnantajan suositteluhalukkuus on vahva 

Oma Hämeen työntekijöistä 67 % suosittelisi työnantajaa ystävilleen. Suositteluprosentti on hieman laskenut edellisestä tutkimuksesta, mutta pysyy tutkittujen hyvinvointialueiden keskimääräistä suositteluprosenttia (63,2 %) selvästi korkeampana. Osassa ammattiryhmiä työnantajan suosittelu on jopa lisääntynyt vuosien 2023 ja 2025 välillä Oma Hämeessä. Tämä kehitys näkyy esimerkiksi lääkäreiden, pelastajien, sosiaalityöntekijöiden sekä sairaanhoitajien keskuudessa.  

– Työyksiköiden hyvinvoinnin välillä ilmeni suuria eroja. Huolta aiheuttavien yksiköiden tulosten käsittelyyn tullaan yhteisesti panostamaan, koska tulokset eivät vastaa organisaation tavoitteita. Syitä tälle voi olla monia. Tilanteet selvitetään huolellisesti, jotta arki sujuu paremmin ja tavoitteet saavutetaan jokaisessa yksikössä nykyistä vahvemmin, henkilöstöjohtaja Bjerregård Madsen sanoo. 

– Olemme käyneet läpi merkittävän muutoksen kauden, ja henkilöstömme sitoutuminen työhönsä on ollut esimerkillistä. On tärkeää, että työntekijät kertovat kokemuksistaan ja että kuuntelemme heitä tarkasti. On hienoa nähdä, että tulokset kertovat sitoutumisestä ja edelleen työn mielekkyydestä. Niiden perusteella pystymme yhdessä vahvistamaan arjen sujuvuutta ja työhyvinvointia entisestään, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Työterveyslaitoksen laaja tutkimus osoittaa, että kaiken kaikkiaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialojen henkilöstö voi mainettaan paremmin ja monissa asioissa kehityssuunta on hyvä. Työterveyslaitos julkaisee Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen sekä sisartutkimus Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn kaikki tulokset tammikuussa. 

UUTINEN / 17.11.2025

Osasta tiistain 18.11. ajanvarauksista ei ole lähtenyt tekstiviestimuistutusta - näin tarkistat aikasi

Potilastietojärjestelmän päivityksen seurauksena huomisen tiistain 18.11. aamun ja aamupäivän ajanvarauksista ei välttämättä ole lähtenyt asiakkaalle tekstiviestimuistutusta. Mikäli et muista ajanvarauksesi tarkkoja tietoja, voit tarkistaa ne Oma Häme -sovelluksen kautta tai Kansalaisen terveyspalveluissa Kansalaisen terveyspalvelu.

ARTIKKELI / 17.11.2025

Blogi: Milloin syöminen on tasapainoista ja mitkä merkit voivat viitata syömishäiriöön? 

Syöminen on välttämätön ja tärkeä osa elämää – se tuo energiaa, iloa ja yhteisöllisyyttä. Moni kuitenkin miettii joskus omaa syömistään: syönkö oikein, liikaa tai liian vähän? On tavallista, että ruokailutottumukset vaihtelevat elämäntilanteiden mukana, mutta joskus syömiseen voi alkaa liittyä ajatuksia ja käytöstä, jotka kuormittavat arkea ja mieltä  

Riittävä ja säännöllinen syömistapa sekä kyky pitää syöminen joustavana ovat tärkeitä syömisen taitoja. Lisäksi ruokailu tuo parhaimmillaan nautintoa ja hyvää oloa. Kaikki ateriat eivät ole täydellisiä, eikä tarvitsekaan olla. Kokonaisuus ratkaisee!  

Tasapainoisen syömisen piirteitä:  

• Syödään suunnilleen säännöllisesti päivän mittaan.  
• Ruokavalio on monipuolinen ja siihen kuuluu myös herkkuja.  
• Nälkä ja kylläisyys ohjaavat syömistä, kehon viestejä kuunnellaan.  
• Ruoka ei hallitse ajatuksia, vaan on osa elämää muiden asioiden rinnalla.  

Milloin kannattaa pysähtyä pohtimaan omaa syömistä?  

Syömiseen liittyvä huoli voi olla merkki siitä, että keho tai mieli kaipaa apua. Syömishäiriöille tyypillistä on, että ruokailu, paino tai liikunta alkavat hallita elämää ja ajatuksia.  

Mahdollisia varoitusmerkkejä voivat olla:  

• Ruokien jakaminen ”hyviin” ja ”pahoihin” ja monien ruokien välttely ilman lääketieteellistä syytä.  
• Aterioiden väliin jättäminen, kalorien tarkka laskeminen tai tarve kompensoida syömistä esimerkiksi runsaammalla liikunnalla.  
• Syömiseen liittyvä häpeä, salailu tai voimakas syyllisyys.  
• Painon voimakas vaihtelu tai jatkuva tyytymättömyys omaan kehoon.  
• Yhteisistä ruokailuista vetäytyminen.  

Syömishäiriölle tyypillinen käyttäytyminen ei aina näy ulospäin. Ihminen voi näyttää hyvinvoivalta, vaikka mielessä käydään kovaa kamppailua ruoan ja kehonkuvan kanssa. Syömishäiriöoireita voi esiintyä sukupuoleen, ikään ja kehon kokoon katsomatta.  

Apua on saatavilla  

Syömishäiriöstä voi toipua, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa apua haetaan, sitä parempi on ennuste. Jos oma tai läheisen syöminen mietityttää, apua voi hakea esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta, terveyskeskuksesta tai Oma Hämeen chat-palvelusta.  Syöminen saa olla ilon ja hyvinvoinnin lähde!  

 ravitsemusterapeutit Jessica Sonko ja Lotta Pelkonen, Oma Häme

UUTINEN / 17.11.2025

Nuorisoerityinen rikososaaminen vahvistuu Oma Hämeessä – henkilöstön perehdytys ja valmennukset käynnistyvät

Kanta-Hämeessä panostetaan vakavia tai toistuvasti rikoksia tehneiden nuorten auttamiseen. Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä -hankkeessa kehitetään vaikuttavaa tukitoimintamallia pääasiassa alaikäisille nuorille. Hanke toteutetaan oikeusministeriön erityisavustuksella ja se jatkuu maaliskuuhun 2026 saakka. Vastaavia hankkeita toteutetaan myös muualla Suomessa.

Tämän vuoden aikana hankkeessa on valmisteltu perehdytystä sekä valmennusta, jotka nyt käynnistyvät Oma Hämeen henkilöstölle. Hankkeella halutaan syventää rikoksia tekevien nuorten kanssa työskentelevien osaamista.

Lisäksi hyvinvointialueen sisälle rakennetaan parhaillaan NERO-verkostoa, jossa sote-ammattilaiset saavat työskentelyynsä tukea toisiltaan sekä hankkeen asiantuntijoilta. Lisäksi verkostoon liitetään muita toimijoita, joiden osaamista tarvitaan nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltaisessa tukemisessa.

– NERO-toimintamalli perustuu tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Jokainen nuori on erityinen omana itsenään, emmekä halua vahvistaa yhdenkään nuoren rikollista minäkuvaa. Siksi nimenomaan nuorisoerityinen rikososaaminen, eli NERO. Olennaista on luottamussuhteen rakentaminen, onnistuminen nuoren motivoinnissa ja hänen tavoitteidensa tukemisessa, kertoo erityisasiantuntija Janne Yrjölä.

Tuki nuorelle omissa palveluissa ja vahva verkosto ammattilaisille

Hankkeessa yhteistyötä tekevät muun muassa Oma Hämeen perhekeskuspalvelut, lastensuojelu ja terveyspalvelut, poliisi, rikosseuraamusvirasto, Asenne ry sekä kuntien nuorisopalvelut.

Toimintamallin ideana on auttaa rikoksilla oireilevaa nuorta siellä, missä hänen asiakkuutensa jo on tai mihin se perustetaan. Nuoren työntekijä voi olla itse NERO-osaaja tai hän voi pyytää tukea verkostolta, hankkeen asiantuntijalta tai hankkeen aikana rakennettavalta moniammatilliselta verkostolta.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että nuorisoerityinen rikososaaminen vahvistuu ja työskentelyn vaikuttavuus paranee Oma Hämeen alueella. Nuoren näkökulmasta tavoitteena on myönteinen muutos elämäntilanteessa ja rikollisen toiminnan lopettaminen.

Hankkeen aikana kehitetty malli rakennetaan toteutettavaksi nykyisten toimijoiden voimin. Pysyvää toimintaa ovat NERO-osaajat, heidän verkostonsa sekä hankkeen asiantuntija. Malli on kustannustehokas, sillä se vahvistaa oman henkilöstön osaamista ja yhteistä tekemistä. Samalla työntekijöiden mahdollisuudet tehdä työtään paranevat, kun he saavat tukea haastaviin asiakastilanteisiin ja nuorten auttamiseen.

UUTINEN / 17.11.2025

Aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Hämeenlinnassa – keskusteluissa esillä rahoitus ja palvelujen kehittäminen

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Hämeenlinnassa 13.–14. marraskuuta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen isännöimässä tapaamisessa. Kaksipäiväinen tilaisuus kokosi yhteen 12 aluehallituksen puheenjohtajaa vaihtamaan näkemyksiään hyvinvointialueiden tulevaisuudesta. Ministeriöiden edustajat ovat mukana tapaamisissa, joita aluehallitusten puheenjohtajat järjestävät säännöllisesti eri puolilla Suomea. Hämeenlinnan jälkeen puheenjohtajat kokoontuvat seuraavaksi tammikuussa Pirkanmaan hyvinvointialueella. 

Puheenjohtaja tutustuivat Hämeenlinnan vierailunsa aikana keväällä käyttöönotettavaan Ahveniston sairaalaan. Assi korvaa nykyisen keskussairaalan toiminnot ja tarjoaa erikoissairaanhoitoa koko Kanta-Hämeen alueen asukkaille. Oma Häme vastaanotti sairaalan syyskuussa rakentamisesta vastanneelta allianssilta, ja parhaillaan Assia kalustetaan ja valmistellaan asiakkaita varten.

Assi on suunniteltu tukemaan sekä potilaiden hyvää hoitoa että 1 700 työntekijän sujuvaa työtä. Puheenjohtajille esiteltiin sairaalan moderneja ja valoisia tiloja sekä kerrottiin Assin visiosta olla maailman inhimillisin sairaala, jossa teknologia, toimivat tilaratkaisut ja ihmislähtöinen suunnittelu kohtaavat. Vieraat ihastelivat uutta sairaalaa ja sen mahdollisuuksia lisätä Oma Hämeen vetovoimaa työnantajana.  

Uuden sairaalan tärkeää roolia koko maakunnalle toi esiin kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, joka toi Hämeenlinnan kaupungin tervehdyksen puheenjohtajille. Parviainen kiitteli sujuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jonka tuloksena on esimerkiksi syntynyt keskinäinen kiinteistösopimus. Kaupunginjohtajan mukaan sillä saatiin turvattua sote-palvelujen jatkuminen Hämeenlinnan kantakaupungissa.

Oma Hämeen esimerkit kiinnostavat

Yhteistyö kuntien kanssa nousi puheenjohtajakokouksen aikana esiin muutoinkin. Oma Häme ja Kanta-Hämeen kunnat ovat neuvotelleet yhdessä uudesta vuokrasopimusmallista, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloja. Koko maakuntaa koskeva, yhtenäinen sopimus ei ole yleinen toimintamalli valtakunnallisesti, minkä vuoksi se herättää muualla kiinnostusta.

Puheenjohtajavieraille esiteltiin myös Oma Hämeen taloustilannetta ja palveluja. Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen esitteli Kanta-Hämeen talouskehitystä, sen taustoja sekä tehtyjä toimenpiteitä. Kanta-Häme on onnistunut kääntämään kulukehityksensä negatiiviseksi, mutta alijäämien kattaminen lain vaatimassa ajassa vaatii edelleen määrätietoista työtä.

Kukkosen mukaan Kanta-Hämeessä on tehty pitkäjänteistä taloussuunnittelua, mutta talouden suunta on saatu kääntymään talouden tasapainottamisohjelmien ja käyttötalouden sopeuttamisen ansiosta. Kukkosen muistuttaa, että muutos on vaatinut rohkeutta ja ketteryyttä erityisesti hyvinvointialueen päättäjiltä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kävi omassa puheenvuorossaan läpi kansallista tilannetta ja rahoitusmallia sekä kannusti keskittymään oman tekemisen jatkuvaan parantamiseen muihin vertaamisen sijaan. 

Oma Hämeen palveluista esillä oli paljon valtakunnallistakin kiinnostusta herättänyt GerBiili. Kotisairaalan ja ensihoidon liikkuva yksikkö hoitaa asiakkaita heille tutussa ympäristössä ja estää heitä ajautumasta raskaampiin palveluihin. GerBiilin palvelu on tarkoitettu kotihoidon sekä ikääntyneiden, vammaispalvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumisyksikköjen asiakkaille.

Alijäämien kattamisen lisäaika on valmistelussa

Valtiovarainministeriötä tilaisuudessa edusti hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen. Tilannekatsauksessaan Ahonen totesi hyvinvointialueiden talouskehityksen olevan menossa parempaan suuntaan, vaikka alueiden taloudellinen eriytyminen on selvästi näkyvissä. Moni alue on vaikeuksissa, koska vuosien 2023 ja 2024 alijäämät on katettava lain mukaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Kanta-Häme on yksi niistä alueista, jolla on mahdollisuus päästä tavoitteeseen.

Lisäajan myöntäminen alijäämien kattamiseen on valmistelussa. Ahonen kertoi toivovansa sen päätyvän eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella. Valtiovarainministeriössä valmistellaan myös hyvinvointialueiden rahoituslain uudistamista sekä rahoitusmallin vakauttamista. 

Aluehallitusten puheenjohtajia puhututti viime kuukausina paljon julkisuudessakin esillä olleet virheet Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen diagnoositilastoissa. Iso osa hyvinvointialueiden rahoituksesta tulee tarveharkinnan perusteella. Se perustuu väestön sairastavuuteen eli muun muassa pitkäaikaissairauksien diagnoositietoihin, joiden kirjautuminen THL:n järjestelmiin on osoittautunut ongelmalliseksi. Ahonen kertoi, että diagnoositietojen oikeellisuudesta tehdään erillinen selvitys rahoitusmallin kehittämisen tueksi.

Sosiaali- ja terveysministeriötä tilaisuudessa edusti sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston päällikkö Minna Saario. Hän puhui ministeriöiden ohjausmallin kehittämisestä ja kertoi 10. joulukuuta julkaistavasta hyvinvointialueiden väliarvioinnista, jossa ulkopuoliset toimijat arvioivat rahoitusmallia, ohjausta ja hyvinvointialueiden tekemistä.

Hämeenlinnan kokoontumisessa oli mukana myös Hyvil, joka toimii hyvinvointialueiden edunvalvojana. Hyvinvointialueyhtiö myös osallistuu lainsäädännön valmisteluun sekä neuvoo sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kysymyksissä. Toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi korosti hyvinvointialueiden yhteisen äänen merkitystä vaikeassa rahoitustilanteessa. Puheenjohtajakokouksessa todettiin, että Hyvilin roolia ja tunnettuutta kannattaa vielä vahvistaa.

Erityisasiantuntija Tuula Kieseppä sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli puheenjohtajille Suomen kestävän kasvun RRP-ohjelman tuloksia. Hyvinvointialueiden toiminta-aikana on jaettu valtionavustuksina yli 300 miljoonaa euroa, joilla on parannettu hyvinvointialueiden omien hankkeiden kautta sote-palvelujen saatavuutta, yhdenmukaistettu digipalveluja ja vahvistettu kansallista tietopohjaa. Ohjelman rahoituksella on lisäksi purettu korona-ajan hoitovelkaa, kehitetty omalääkärimallia sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.

UUTINEN / 14.11.2025

Ikäihmisten palveluiden lokakuun laskujen mukana vääriä ja vajaita liitteitä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta on lähtenyt asiakkaille laskujen mukana postia, joissa on väärä saate ja/tai liite. Lasku itsessään on oikein.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on yrittänyt lähettää ikäihmisten palveluiden asiakkailleen, jotka saavat säännöllistä kotihoitoa, yhteisöllistä asumista tai pitkäaikaista palveluasumista, lokakuun laskujen mukana liitteitä. Oikeiden liitteiden lähettäminen laskun mukana on epäonnistunut. Liitteitä on lähtenyt vajaina tai sisällöltään asiakkaan palveluun suhteutettuna väärällä sisällöllä. Virheen laajuus on vielä selvityksessä palveluntuottajan kanssa.

Hyvinvointialue pahoittelee asiaa ja korjaa virheen mahdollisimman pian, mikä merkitsee sitä, että kukin asiakas saa oikean saatteen ja liitteen.  

Asiakkaan ei tarvitse tässä vaiheessa tehdä laskun liitteille mitään. Asiakkaat kontaktoidaan erikseen myöhemmin, kun virheen laajuus on saatu selville.  

Tässä vaiheessa oletus on, että sama virhe voi koskea myös osaa muita asiakasryhmiä, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluita tai vammaispalveluita. 

Asiasta tiedotetaan lisää ensi viikolla.

UUTINEN / 14.11.2025

HoivaHämeen muutokset vaikuttavat useisiin kotihoidon asiakkaisiin 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut kuluneella viikolla tiedon HoivaHämeen jättämästä konkurssihakemuksesta. Tämä vaikuttaa myös Oma Hämeen asiakkaisiin.  

HoivaHäme on Hämeenlinnassa toimiva kotihoitoa ja kotipalveluita tarjoava yritys. Oma Hämeen asiakkaita on HoivaHämeen asiakkaina noin 80: palveluseteleillä ja/tai ostopalveluna Janakkalan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilla. 

Oma Hämeen asiakasohjaus ottaa yhteyttä kaikkiin palveluseteleitä käyttäviin asiakkaisiin ja/tai heidän omaisiinsa viimeistään ensi viikon alkupuolella. Kotihoito on suoraan yhteydessä ostopalveluasiakkaisiin tai heidän läheisiinsä.

Palveluseteliasiakkaat voivat jatkossa siirtyä toisen hyväksytyn palvelusetelituottajan asiakkaiksi tai jatkaa hyvinvointialueen muutoin järjestämän kotihoidon palveluiden turvin. 

Asiakasohjaus neuvoo, ohjaa ja avustaa tarvittaessa muutoksessa.

Jos asiakkailla tai omaisilla tulee kysyttävää ennen Oma Hämeen yhteydenottoa, he voivat olla yhteydessä ikäihmisten Ensilinjaan: 036 296 620. 

UUTINEN / 14.11.2025

Älä katso ohi - tule juttelemaan ja kohdatuksi Oranssien päivien pop up -tilassa!

Kansainvälinen Oranssien päivien kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan näkyy myös Kanta-Hämeessä! Kampanjaa vietetään vuosittain 25.11 - 10.12. ja sen oranssi tunnusväri symboloi toivoa ja väkivallatonta tulevaisuutta.

Kanta-Hämeessä kampanjointiin osallistuu monia tahoja ja suunnittelutyötä on tehty yhdessä. Kampanja kannustaa väkivallasta puhumiseen ja avun hakemiseen. Kanta-Hämeessä kampanjan slogan on "Älä katso ohi" ja sen toivotaan herättävän miettimään, mitä jokainen voi tehdä ihmissuhteiden turvallisuuden edistämiseksi. 

Viestintäsisältöjen lisäksi Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry ja Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyö avaavat kampanjan ajaksi pop up -tilan Hämeenlinnan keskustaan. Tilassa voi tavata väkivaltatyön ammattilaisia, kysyä mieltä askarruttavista asioista ja kuulla millaista tukea on tarjolla eri elämäntilanteissa. Pop up- tilan mahdollistaa vakuutusyhtiö Pohjantähti.

Tilassa on esillä valokuvataiteilija Johanna Kareen Älä lyö-näyttely, joka nostaa taiteen keinoin esiin lähisuhdeväkivallasta selviytyneiden naisten ääntä. Näyttely on osa taiteilijan Katso ihminen -konseptia. Kareen taiteeseen voi tutustua hänen verkkosivuillaan.

Pop up-tila avataan osoitteeseen Sibeliuksenkatu 5, Hämeenlinna ja se on auki seuraavasti:

• Ti 25.11 klo 17.30-19 Oranssien päivien -kampanjan avaus ja näyttelynavajaiset, kutsuvierastilaisuus
• Ke 26.11 klo 10-14 paikalla Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyö
• Ti 2.12 klo 10-14 paikalla Hämeenlinnan turvakoti, Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry
• Pe 5.12 klo 10-14, paikalla Luotain turvallisuuden tukikeskus, Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry
• Ti 9.12 klo 10-14 paikalla Aggredi, Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry

Oma Hämeen kanssa yhteistyössä:

UUTINEN / 14.11.2025

Vuoden 2026 järjestöavustusten haku käynnistyy 17. marraskuuta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue avaa vuoden 2026 järjestöavustusten haun 17. marraskuuta Järjestöavustusten hakuaika jatkuu 14. joulukuuta asti. Avustuksia myönnetään järjestöjen toimintaan, joka tukee, täydentää tai monipuolistaa hyvinvointialueen palveluja ja edistää asukkaiden hyvinvointia.

Hyvinvointialue myöntää järjestöille toiminta-avustuksia ja kumppanuusavustuksia. Toiminta-avustus kattaa järjestön jatkuvan ja suunnitelmallisen toiminnan sekä kertaluonteiset toimenpiteet, kun taas kumppanuusavustus kohdistuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa ja edellyttää myös muuta rahoitusta.

Hakukelpoiset toimijat voivat hakea avustuksia yhdessä ja toteuttaa toimintaa yhteisvastuullisesti. Hyvinvointialue kannustaa yhteisvastuulliseen hakuun, sillä yhdessä toteutettu toiminta voi vahvistaa vaikuttavuutta, lisätä resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja tukea järjestöjen toimintakykyä. Hyvinvointialue tukee järjestöjä yhteisvastuullisessa haussa.

Hakuaikana järjestetään myös kaksi Teams-tukiklinikkaa, joissa järjestöjä opastetaan avustushakemusten tekemisessä. Tukiklinikoille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Lisätietoja avustusten kriteereistä ja hakuprosessista sekä hakulomakkeen ja linkit tukiklinikoille löydät Järjestöavustukset-sivulta.

UUTINEN / 14.11.2025

Odotatko tekstiviestiä Oma Hämeeltä? Android-puhelin saattaa tulkita viestit virheellisesti huijauksiksi

Android-puhelinten Google Messages -sovelluksen roskasisällön suodatin tarkastelee puhelimeen saapuvien tekstiviestien sisältöä. Joissakin tapauksissa viestisovellus saattaa tulkita Oma Hämeen lähettämät tekstiviestit, esimerkiksi ajanvarausviestit, virheellisesti huijausviesteiksi ja siirtää ne Roskasisältö-kansioon.

Tarkista Google Messages -sovelluksen Roskasisältö-kansio

Jos käytät Android-puhelinta, tarkista Google Messages -sovelluksen Roskasisältö-kansio.
Jos löydät sieltä viestin, jonka tiedät olevan aito, voit merkitä sen luotettavaksi valitsemalla “Ei roskasisältöä”.

Ongelmaa selvitetään parhaillaan.

UUTINEN / 14.11.2025

Oma Hämeen Instagram-livet jatkuvat – aiheina syömishäiriöt, päihderiippuvuus ja muistisairauksien ennaltaehkäisy

Oma Häme järjestää loppuvuoden aikana kolme Instagram-liveä, joissa nostetaan esille ajankohtaisia aiheita ja keskustelua herättäviä ilmiöitä. Liveissä asukkaat saavat hyödyllistä tietoa, vinkkejä ja ohjausta tarjolla oleviin palveluihin – suoraan asiantuntijoilta ja kokemusasiantuntijoilta.

Livet ovat katsottavissa Oma Hämeen Instagram-tilillä, ja ne pidetään keskiviikkoisin klo 18.

Tulevat Instagram-livet

Ke 19.11. klo 18: Kun ruoasta tulee ongelma – tunnista syömishäiriöoireet

Aiheesta keskustelemassa ovat Oma Hämeen ravitsemusterapeutti Lotta Pelkonen ja Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä.

Livessä tarkastellaan nuorten näkökulmasta sitä, milloin ruoasta tulee ongelma. Keskustelussa pohditaan:

• Mikä on normaalia syömistä?
• Milloin kyse voi olla syömishäiriöstä?
• Mistä pitäisi huolestua?

Ke 3.12. klo 18: Avointa puhetta päihteistä, ihmisyydestä ja toivosta – Josen tarina

Aiheesta keskustelemassa ovat Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden projektiasiantuntija Hilla Saira ja Asenne ry:n kokemusasiantuntija Jose Rissanen.

Lähetyksessä keskustellaan rehellisesti päihteistä, ihmisyydestä ja elämän muutoksista Josen tarinan kautta. Livessä luodaan toivoa, että päihderiippuvuudesta voi toipua – myös silloin, kun kyse on hyvin koukuttavasta aineesta.

Liven tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vähentää häpeää ja vahvistaa yhteisön kykyä tukea ajoissa apua tarvitsevia.

Ke 10.12. klo 18: Aivoterveys ja muistisairauksien ennaltaehkäisy

Aiheesta keskustelemassa ovat Leena Onttonen Muistijälki-hankkeesta ja Tiina Kuopanportti Kanta-Hämeen muistiyhdistyksestä.

Livessä kerrotaan Muistijälki-hankkeesta ja sen työstä muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen parissa. Keskustelussa jaetaan konkreettisia vinkkejä ja tarinoita siitä, miten jokainen voi edistää aivoterveyttään arjen valinnoilla.  

Asiantuntijat vastaavat kuulijoiden kysymyksiin lähetyksissä. Kysymyksiä voi laittaa jo ennakkoon Instagramin yksityisviestien kautta.

Tervetuloa seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun suorissa lähetyksissä!

Ota seurantaan Oma Hämeen Instagram

ARTIKKELI / 13.11.2025

Blogi: Sytytetty kynttilä kertoo rakkaudesta ja kaipuusta

Suru, viha, syyllisyys, häpeä, kaipuu, tyhjyys – tunteet, joita itsemurhan tehneiden läheiset usein kokevat. Nämä tunteet tulevat aalloissa ja yllättäenkin. Suru ei ole suoraviivainen prosessi, se ei noudata aikatauluja ja etene tasaisesti. Välillä ei jaksa nousta sängystä, kun toisena hetkenä vanhat muistot naurattavat niin, että mahaan sattuu. Surua ei voi myöskään suorittaa – se ei ole tehtävä, vaan aina osa elämää.  

Surun lisäksi raastavinta on usein syyllisyys – mitä minä olisin voinut tehdä, estääkseni tapahtuneen? Tärkeintä on muistaa, että itsemurha ei ole kenenkään syy – ei sinun, eikä hänen. Se on usein seurausta mielen sairaudesta, joka voi hämärtää toivon ja estää näkemästä ulospääsyä.

Syyllisyys voi tuoda mukanaan myös ajatuksen omasta hyvinvoinnista – saanko minä voida hyvin? Tee sitä, mitä läheisesikin sinulle toivoisi: anna hellyyttä ja hoivaa. Sinä saat nauraa uudelleen. Sinä saat suunnitella tulevaa. Sinä saat olla onnellinen, vaikka suru kulkisi rinnalla. Elämä ei palaa entiselleen, mutta se voi jatkua. Muisto rakkaastasi ei katoa, mutta sen rinnalle voi tulla lempeyttä, kiitollisuutta ja rauhaa. 

Surussa ei myöskään kannata jäädä yksin: ajatusten ja tunteiden yhdessä jakaminen luo toivoa ja lohtua. Pidä yhteyttä läheisiisi. Myös ulkopuolista apua on tarjolla: ammattilaiset voivat auttaa jäsentämään ajatuksia, jotka tuntuvat liian raskailta yksin kantaa. Kanta-Hämeessä on useita tahoja, jotka tarjoavat tukea, kuuntelua ja apua läheisensä menettäneille myös silloin, kun menetys on tapahtunut itsemurhan kautta. 

Tukea itsemurhan tehneiden läheiselle: 

• Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden puhelin ja chat-palvelut 
• Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys akuuteissa läheisen menetykseen liittyvissä tilanteissa 
• Mieli ry:n keskusteluapu kriisivastaanotolla 
• Surunauha ry:stä vertaistukea 
• Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry Finfamilta tukea ja neuvontaa 

Kanta-Hämeessä järjestetään sunnuntaina useita kynttilätapahtumia, joissa on mahdollisuus sytyttää kynttilä läheisen muistolle. Tutustu tarkemmin järjestettäviin tapahtumiin täältä: Surunauha ry:n verkkosivuilta.  

Liisi Mäkelä, projektiasiantuntija
Minna Ritakorpi, elintapaohjauksen koordinaattori

UUTINEN / 12.11.2025

Osa Matinkulmakotien asukkaista muuttaa keväällä Ilveskotiin Hämeenlinnassa

Osa Matinkulmakotien asukkaista muuttaa keväällä Ilveskotiin Hämeenlinnassa. Vammaispalvelut ovat etsineet uutta paikkaa asumispalveluyksikölle, koska osa Matinkulmakotien tiloista ei vastaa toiminnallisuudeltaan tai kunnoltaan vammaispalvelujen tarpeita. 

Ilveskoti on Hämeenlinnassa toimiva ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluasumisen yksikkö, jossa on tämän vuoden aikana tehty mittavaa remonttia vammaispalveluja varten. Ilveskotiin on tarkoitus muuttaa erityisesti Matinkulmakotien A- ja B-talojen toiminta. Asukkaiden mukana siirtyy heidän palvelutarpeitaan vastaava henkilöstö. Aluevaltuusto päätti muutosta lokakuussa. Samalla aluevaltuusto päätti, että ikäihmisten toiminta siirtyy pois Ilveskodista. Päätöksen mukaan Janakkalan Tapailakodin ja Hämeenlinnan Ilveskodin toiminnat siirretään Janakkalan ja Riihimäen sairaaloiden tiloihin kevään 2026 aikana.

Ilveskoti sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Matinkulmakodeista, joten asiakkaiden toimintaympäristö säilyy pääosin tuttuna, eikä muutosta aiheudu merkittäviä muutoksia arkeen. Ilveskodissa jokaiselle asukkaalle pystytään tarjoamaan esteetön oma asunto, jossa on henkilökohtaiset WC- ja kylpyhuonetilat. Tämä parantaa merkittävästi asumisolosuhteita ja vastaa paremmin nykyisiä vaatimuksia vammaisten henkilöiden yksilöllisestä ja turvallisesta asumisesta. 

Muutto tapahtuu kevään 2026 aikana, mutta tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Muuton suunnittelu etenee vaiheittain, ja asukkailla sekä heidän omaisillaan on mahdollisuus osallistua sen suunnitteluun. Ensimmäisessä vaiheessa henkilökunta tutustuu uusiin tiloihin ja aloittaa kartoitustyön mahdollisesti muuttavista asiakkaista yhdessä asukkaiden, omaisten ja sosiaalityön omatyöntekijän kanssa.

Matinkulmakotien C-talo jatkaa toimintaansa nykyisellä paikallaan. Muutosta tiedotetaan lisää, kun aikataulu tarkentuu.

UUTINEN / 12.11.2025

Neuvolapalveluihin tulee muutoksia vuoden 2026 alussa

Hikiän, Humppilan, Launosten, Läyliäisten, Rengon ja Ypäjän neuvolapalvelut siirtyvät muihin hyvinvointialueen toimipisteisiin. Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen.

Palvelut siirtyvät vaiheittain joulukuun aikana, kuitenkin viimeistään 1. tammikuuta alkavalla viikolla.

Forssan seudulla

• Humppilan neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Forssan neuvolassa (Kujalankatu 3). 
• Ypäjän neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Jokioisten neuvolassa (Keskuskatu 25). 

Hämeenlinnan seudulla

• Rengon neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Rengon koululla (Urheilutie 2). Muutto tehdään 15.12. alkavalla viikolla, jolloin toiminta Rengon koululla käynnistyy vaiheittain.

Riihimäen seudulla

• Hikiän neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Oitin neuvolassa (Kuusitie 10-18). 
• Launosten ja Läyliäisten neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Lopen kirkonkylän neuvolassa (Pajatie 1). 

Näin asioit jatkossa

Neuvolaan saat yhteyden soittamalla Äitiys- ja lastenneuvolan Ensilinjaan 03 629 6200. Perhesuunnittelun Ensilinjaan 03 629 6201 Voit myös asioida neuvola-chatin kautta. Molemmat ovat avoinna ma, ke ja to klo 08–15, ti ja pe klo 08–12.

Miksi muutos tehdään?

Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Silloin päätettiin, että Oma Häme tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja laajasti kolmessa palvelukeskuksessa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Näiden lisäksi perustetaan yhdeksän palvelupistettä, joista kolme sijaitsee Hämeenlinnassa: Hauholla, Kalvolassa ja Lammilla. Muutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan nykyisellä rahoituksella.

Rengon neuvolan osalta muutos on väliaikainen. Hämeenlinnassa sote-palveluja järjestetään uudelleen vielä lähivuosina. Kun Assi-sairaalan toiminta alkaa keväällä 2026, vanhasta keskussairaalasta vapautuu tilaa uusille palveluille. Muutot tapahtuvat vaiheittain sitä mukaa, kun tiloja vapautuu ja ne saadaan korjattua tarpeiden mukaan.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Oma Häme

UUTINEN / 11.11.2025

Mäkikujan perhetukikeskuksessa tulipalo – ei henkilövahinkoja

Mäkikujan perhetukikeskuksen asukashuoneessa syttyi tiistaiaamuna tulipalo. Yksikkö on Oma Hämeen oma lastensuojelulaitos Riihimäellä.

Palo rajautui yhteen asukashuoneeseen ja automaattinen sammutusjärjestelmä sammutti palon nopeasti. Minkäänlaisia henkilövahinkoja tilanteesta ei tullut. Koko yksikkö evakuoitiin nopeasti. Palokunta saapui nopeasti paikalle ja totesi palon sammuneeksi, minkä jälkeen tilat saatiin jälleen osittain käyttöön.

Osa yksiköstä on savu- ja pintavaurioiden vuoksi pois käytöstä, mutta asukkaiden palvelut saadaan tuotettua normaalisti. Asukkaille ja työntekijöille on tarjottu kriisiapua.

UUTINEN / 11.11.2025

Aluehallitus käsitteli talousasioita sekä hyte-työn etenemistä hyvinvointialueella

Maanantaina koolla ollut aluehallitus jatkoi ensi vuoden talousarvion käsittelyä ja merkitsi tiedoksi lautakuntien talousarvioesitykset. Elämänkaarilautakunta, turvallisuuslautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ovat käsitelleet omien toimialojensa vuoden 2026 talousarviot ja antaneet niistä omat esityksensä aluehallituksen käsittelyyn.

Talousarvion valmistelu on edelleen kesken, ja esityksiin sisältyy riskitekijöitä tiukan talouskehyksen vuoksi. Oma Hämeellä on lakisääteinen velvollisuus kattaa vuosilta 2023–2024 kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialuejohtaja antaa oman talousarvioesityksensä 8.12. mennessä, ja aluevaltuusto käsittelee talousarvion kokouksessaan 16. joulukuuta.

Aluevaltuustolle esitettävä talousarvio tulee muuttumaan lautakunnissa käsiteltyihin versioihin nähden. Toimialojen tulee kuitenkin tehdä talousarvioesityksensä raamin mukaisena, ja mahdolliset siirrot toimialojen välillä huomioidaan täysimääräisesti molemmilla toimialoilla.

Aluehallitus päätti lisäksi merkitä tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien 1 ja 2 tilanteen toteuman tammi–syyskuun 2025 osalta ja toimittaa raportit aluevaltuustolle tiedoksi.

Aluehallitus päätti myös maanantaina, että Oma Häme jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien Valviran määräystä hoitojonojen purkamisesta. Hyvinvointialue katsoo, että Valviran päätöksessä asetettu määräaika ja uhkasakon suuruus eivät ole suhteessa alueen todellisiin olosuhteisiin ja toimintaedellytyksiin. Valituksesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Oma Häme valitti hallinto-oikeuteen Valviran erikoissairaanhoidon jonoja koskevasta päätöksestä - Oma Häme

– Aluehallitus korostaa sitä, että jonojen purkaminen on ensiarvoisen tärkeä tavoite ja sen eteen tehdään töitä. Valituksella halutaan ponnistaa ja tuoda näkyväksi tämä lukuisten ristiriitaisten vaatimusten viidakko, jossa hyvinvointialueet toimivat. Rahoituslaki, perustuslailliset oikeudet, hoitotakuut, muut erilaiset määräajat jne. Kun meiltä vaaditaan paljon, on myös meidän kohtuullista vaatia hyvän hallintotavan mukaiset täsmälliset perustelut näille asioille, joita valituksessa kyseenalaistamme, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Hyte-työstä hyviä tuloksia

Aluehallitus käsitteli maanantaina kokouksessaan integraatiovaliokunnan lähettämää katsausta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilanteesta Kanta-Hämeessä. Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2024 HYTE-kerrointulokset, joissa Kanta-Hämeen hyvinvointialue sijoittui seitsemänneksi maan 22 hyvinvointialueen joukossa.

HYTE-kerroin mittaa hyvinvointialueiden toimia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä työn tuloksellisuutta suhteessa muihin alueisiin. HYTE-kerroin myös vaikuttaa hyvinvointialueen valtiolta saamaan rahoitukseen. Kanta-Häme on onnistunut erityisesti tyypin 2 diabeteksen riskissä olevien elintapaneuvonnassa ja alkoholinkäytön mini-interventioissa.

Tulosten taustalla ovat ammattilaisten panostus varhaiseen tunnistamiseen ja uusien toimintamallien, kuten liikuntalähetteen ja digipolun, käyttöönotto. Myös Oma Hämeen tietoportaalin kehittäminen on parantanut tiedolla johtamista. HYTE-kertoimen tuloksista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Yhteistyö kantaa hedelmää – Kanta-Hämeen hyte-tuloksissa vahvaa kehitystä - Oma Häme

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena on vahvistaa asukkaiden hyvinvointia, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Hyvinvointialueella ja kunnilla on lakisääteinen vastuu asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, ja työ perustuu tiiviiseen yhteistyöhön.

Käytännön toimeenpanoa tukevat Hyte-ohjausryhmä, integraatiovaliokunta sekä puitesopimus kuntien ja Hämeen liiton kanssa, jonka päivitys on parhaillaan käynnissä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue jatkaa pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista Hyte-työtä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja Hyte-kertoimen edelleen parantaminen, mikä tukee alueen taloudellista kestävyyttä ja strategisia tavoitteita.

Esityslistan muut asiat aluehallitus hyväksyi esitysten mukaisesti. Seuraava aluehallituksen kokous on 17. marraskuuta 2025.

Aluehallituksen 10.11.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 10.11.2025

Oma Häme valitti hallinto-oikeuteen Valviran erikoissairaanhoidon jonoja koskevasta päätöksestä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on jättänyt valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien Valviran määräystä hoitojonojen purkamisesta. Valvira antoi hyvinvointialueelle lokakuun alussa määräyksen saattaa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy lainmukaiseksi 30. huhtikuuta 2026 mennessä. Määräyksen tehostamiseksi Valvira asetti Oma Hämeelle miljoonan euron uhkasakon.

Aluehallitus on kokouksessaan 10. marraskuuta päättänyt, että Oma Häme valittaa Valviran päätöksestä. Hyvinvointialue katsoo, että Valviran päätöksessä asetettu määräaika ja uhkasakon suuruus eivät ole suhteessa alueen todellisiin olosuhteisiin ja toimintaedellytyksiin.

Oma Häme katsoo, että päätöksen perustelut ovat puutteellisia, koska esimerkiksi uhkasakon määrälle ei ole esitetty selkeitä laskentaperusteita. Erisuuruisten uhkasakkojen määrääminen eri hyvinvointialueille eivät perustu yhtenäisiin arviointikriteereihin, mikä rikkoo hallinnon yhdenvertaisuusperiaatetta.

Lisäksi Valviran päätöksen tietopohja oli puutteellinen ja perustui ristiriitaisiin tilastotietoihin jonoista ja hoitoon pääsystä. Päätöksessä käytetty tieto ei kuvaa täsmällisesti alueen nykytilannetta, eikä viimeaikaisia toimenpiteitä hoitoon pääsyn parantamiseksi. Lisäksi päätöksessä asetettu määräaika hoitojonojen purkamiseksi on epärealistinen ja suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska se ei huomioi Assi-sairaalan käyttöönottoa alkuvuonna 2026. Valvira on päätöstä tehdessään ollut tietoinen sairaalan muutosta ja siitä, että se aiheuttaa tilapäisen notkahduksen erikoissairaanhoidon palveluihin.

Hyvinvointialue korostaa sitoutuneensa lainmukaisen hoitoon pääsyn toteuttamiseen ja tekee määrätietoisesti työtä hoitojonojen purkamiseksi. Assi-sairaalan käyttöönoton odotetaan parantavan merkittävästi palveluiden saatavuutta ja prosessien sujuvuutta vuoden 2026 aikana.

– On harmillista, että valtakunnallinen tilanne datasiirroissa on mikä on. Sakon tulisi perustua todelliseen jonotilanteeseen, josta hyvinvointialueella ja datan avulla valvontatehtäväänsä suorittavalla viranomaisella olisi yhtenevä käsitys. Myös sakon suuruus tulisi määritellä yhtenevin kriteerein, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Jonot lyhentyneet jo tänä vuonna

Valituksesta huolimatta Oma Häme jatkaa määrätietoista työtä hoitojonojen lyhentämiseksi. Hyvinvointialue on tämän vuoden aikana lyhentänyt jonoja useilla erikoisaloilla ja saanut osassa palveluja tilanteen jo lainmukaiseksi. Eniten parannusta on tapahtunut urologian ja ortopedian erikoisaloilla sekä suun terveydenhuollon palveluissa, joissa kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut merkittävästi. Hoitoon pääsyä on parannettu muun muassa lisäämällä henkilöstöä sekä leikkaus- ja vastaanottokapasiteettia ja kehittämällä toimintatapoja.

– Korostan, ettei tämä hallintovalituksemme vaikuta siihen tekemiseen tai rahoitukseen, jota käytämme jonon purkamiseen. Seuraamme erillisellä raportoinnilla kaikkien lakisääteisten tehtäviemme määräaikoja ja muita mitoituksia. Toimimme heti, jos jokin ei täyty, painottaa Naukkarinen.

– Erikoissairaanhoidon jonojen kohdalla toivon kovasti, että saamme jonon lakisääteiseen tilaan jo reilusti ennen uhkasakkopäätöksessä olevaa määräaikaa. Lähtötilanne, jonka perimme, oli koronan jäljiltä aika vaikea. Näkemyserossamme valvojan kanssa on kyse siitä, millä prosessilla ja perusteilla näitä määräyksiä annetaan, jatkaa hyvinvointialuejohtaja.

Lue aiempi tiedote: Oma Häme jatkaa määrätietoisesti hoitoon pääsyn parantamista – Valvira edellyttää tilanteen korjaamista huhtikuun loppuun mennessä - Oma Häme

Valviran lokakuussa antama määräys liittyy sen valtakunnalliseen valvontatehtävään, johon kuuluu hyvinvointialueiden toiminnan arviointi kiireettömän erikoissairaanhoidon järjestämisessä. Valvira on aiemmin antanut Oma Hämeelle määräyksiä, joihin hyvinvointialue on antanut selvityksiä keväällä ja kesällä 2025. Valvonta jatkuu Lupa- ja valvontavirastossa, joka aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa.

UUTINEN / 14.11.2025

Lifecare-potilastietojärjestelmä päivittyy ja järjestelmässä on käyttökatko – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 15.11.2025

Oma Häme päivittää potilastietojärjestelmänsä lauantaina 15. marraskuuta 2025. Päivityksen aikana Lifecare-järjestelmässä on käyttökatko, mikä voi näkyä ajoittaisina viiveinä terveyspalveluissa. Ota mukaan henkilökohtainen lääkelista, tai päivitä se Oma Häme - sovellukseen.

Käyttökatkon aikana terveyspalveluissa voi esiintyä tilapäistä ruuhkaa tai asioinnin viiveitä. Asukkaita pyydetään huomioimaan tämä ja hakeutumaan hoitoon vain kiireellisissä tapauksissa. Kiireettömissä asioissa suositellaan asiointia ennen tai jälkeen päivityksen.

Päivityksen yhteydessä järjestelmään tehdään teknisiä parannuksia ja korjauksia, jotka parantavat tietojärjestelmän toimintavarmuutta ja mahdollistavat jatkossa muun muassa Suomi.fi-ajanvarauskirjeiden lähettämisen suoraan järjestelmästä.

Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116117-ensilinjaan.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle:

• Kiireettömissä asioissa suositellaan asiointia arkisin
• Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116117-ensilinjaan.
• Ota henkilökohtainen lääkelistasi mukaan tai päivitä se Oma Häme - sovellukseen
• Potilastietojärjestelmä ei ole käytettävissä päivityksen aikana, joten palveluissa voi esiintyä viiveitä tai ruuhkaa
• Terveyttä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa, soita 112

Oma Häme pahoittelee mahdollisesta käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa ja kiittää asukkaita ymmärryksestä.

Kiirevastaanottojen ja päivystyksen aukioloajat.

UUTINEN / 07.11.2025

Isätyön verkosto näkyy ja kuuluu - Isäasiaa-podcastin ensimmäinen jakso on julkaistu

Kanta-Hämeeseen on perustettu isätyön verkosto, joka toimii Oma Hämeen perhekeskuspalveluiden alaisuudessa. Se kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, kuntien lapsiperhetoimijoita, järjestöjä ja seurakuntia. Verkosto syntyi loppuvuodesta 2024 halusta nostaa isien ääni kuuluviin ja vahvistaa heidän asemaansa perhepalveluissa.

Kanta-Hämeen isätyön verkoston ensimmäinen näkyvä asia on Isäasiaa-podcast, jossa Vesa Thynell lähisuhdeväkivaltatyön yksiköstä ja Kalle Itkonen perhekeskuspalveluista keskustelevat isyyteen liittyvistä teemoista eri vieraiden kanssa. Podcast avaa keskustelua isyydestä eri näkökulmista – arjesta, tuesta ja osallisuudesta – ja tuo esiin isämyönteisiä käytäntöjä koko alueella. 

Ensimmäisessä jaksossa vieraana on hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, joka pohtii isyyttä, perheiden hyvinvointia ja sitä, miten isien näkökulmat saadaan vahvemmin osaksi palveluita. Voit kuunnella podcastin ensimmäisen osan täältä. 

Mihin pyritään?

Isätyön verkoston toiminnan taustalla ovat Oma Hämeen arvot: yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja rohkeus. Verkoston tavoitteena on, että isät nähdään tasavertaisina vanhempina ja heidän tarpeensa huomioidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Verkosto haluaa rakentaa Kanta-Hämeestä alueen, jossa isyys on luonnollinen ja näkyvä osa perheiden hyvinvointia. Kun ammattilaiset ottavat isät aktiivisesti mukaan keskusteluihin ja päätöksiin, perheiden hyvinvointi paranee ja vanhemmuus vahvistuu.

Asukkaille toiminta näkyy muun muassa Kysy isältä ensin -kampanjana, joka on juuri käynnistynyt. Sillä korostetaan isien kohtaamisen merkitystä sote-palveluissa. Digitaalinen perhevalmennus ja uusien isien kokoontumisajot tarjoavat vertaistukea ja tietoa isille. Koulutuksilla ja perehdytyksillä taas vahvistetaan ammattilaisten isämyönteistä työotetta. Verkostolle on avattu oma sivu, jossa kerrotaan sen toiminnasta ja tapahtumista. Isätyön verkosto - Oma Häme

UUTINEN / 07.11.2025

Rengon terveysaseman palvelut siirtyvät muihin toimipisteisiin joulukuussa

Rengon terveysaseman palvelut siirtyvät muihin hyvinvointialueen toimipisteisiin Hämeenlinnassa joulukuussa. Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen.

Palvelut siirtyvät vaiheittain joulukuun alussa, kuitenkin viimeistään 15. joulukuuta alkavalla viikolla.

• Terveysaseman lääkärin ja hoitajan palvelut siirtyvät Jukolan terveysasemalle.
• Hoitotarvikejakelu siirtyy Viipurintien terveysaseman hoitotarvikejakeluun.
• Kuntoutuspalvelut (esimerkiksi fysioterapia) siirtyvät muille terveysasemille.
• Suun terveydenhuolto (suuhygienistin vastaanotto) siirtyy Viipurintien terveysasemalle.
• Neuvola siirtyy kouluterveydenhuollon tiloihin, Rengon koululle (Urheilutie 2, sisäänkäynti Urheilutien puolelta ensimmäinen ovi vasemmalla).
• Laboratoriopalvelut järjestetään muissa Fimlabin toimipisteissä. Valitse lähin tai sinulle sopivin toimipiste aikaa varatessasi.

Hoidontarpeen arvioinnin jälkeen sinulle varataan vastaanottoaika toimipisteeseen, jossa on vapaita aikoja – tämä voi olla myös muu kuin yllä mainittu toimipiste.

Näin asioit jatkossa

Kiireettömän hoidon ajanvaraus ja neuvonta on numerossa 03 629 6627 maanantaista perjantaihin klo 10-14. Soita sinne, jos kysymyksesi tai asiasi on uusi tai et ole aiemmin asioinut perusterveydenhuollossa.

Jos sinulla taas on jo olemassa oleva hoitosuhde, ota yhteys omaan tiimiisi. Rengon terveysaseman tiiminumero säilyy. Yhteystiedot löydät Kiireetön hoito terveysasemilla - Oma Häme

Voit hoitaa terveysasioitasi myös Oma Häme -mobiilisovelluksen kautta tai kirjautua sairaanhoitaja-chatiin sivun oikeasta alalaidasta. Chat on avoinna ma–pe klo 8–20. Lisätietoa chat-palveluista

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa, soita kiireellisen hoidon ensilinjaan, Päivystysapu 116 117. Numero on avoinna ympäri vuorokauden.

Neuvolaan saat yhteyden soittamalla Äitiys- ja lastenneuvolan Ensilinjaan 03 629 6200. Voit myös asioida neuvola-chatin kautta. Molemmat ovat avoinna ma, ke ja to klo 08–15, ti ja pe klo 08–12.

Kuntoutusasioissa pääset alkuun soittamalla kuntoutuksen Ensilinjaan 03 629 6680 arkisin klo 8-14.

Kiireetön suun terveydenhuollon ajanvaraus toimii numerossa 03 629 6301 ma-pe klo 08–15.

Miksi muutos tehdään?

Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Silloin päätettiin, että Oma Häme tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja laajasti kolmessa palvelukeskuksessa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Näiden lisäksi perustetaan yhdeksän palvelupistettä, joista kolme sijaitsee Hämeenlinnassa: Hauholla, Kalvolassa ja Lammilla. Muutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan nykyisellä rahoituksella. 

Joulukuussa tehtävä Rengon palveluiden uudelleenjärjestely on väliaikainen. Hämeenlinnassa sote-palveluja järjestetään uudelleen vielä lähivuosina. Kun Assi-sairaalan toiminta alkaa keväällä 2026, vanhasta keskussairaalasta vapautuu tilaa uusille palveluille. Muutot tapahtuvat vaiheittain sitä mukaa, kun tiloja vapautuu ja ne saadaan korjattua tarpeiden mukaan.

ARTIKKELI / 07.11.2025

Ikäihmisten asiakasohjausta kehitetään yhdenmukaisemmaksi – projektipäällikkö Sanna Huhtakallio esittäytyy

Projektipäällikön tavoitteena on luoda asiakasohjauksesta kokonaisnäkemys. Kiireisen arjen vastapainona Sanna harrastaa voimanostoa ja kutoo islantilaisia villapaitoja.  

Ikäihmisten toimialalla on lokakuun loppupuolella aloittanut uusi projektipäällikkö, Sanna Huhtakallio. Hän on aloittanut Oma Hämeessä täysin uudessa tehtävässä: ikäihmisten asiakasohjauksen kehittämisen parissa. Sanna vetää kevääseen 2027 kestävää projektia, jonka tavoitteena on selvittää, miten ikäihmisten asiakasohjausta ja asiakkaiden palvelutarpeen arviointia voitaisiin kehittää entistä paremmaksi. Suunnitelmana on vajaan parin vuoden aikana saada jonkinlainen kokonaisnäkemys hyvinvointialueen asiakasohjauksesta yli tulosaluerajojen. Vastaavanlaista projektia on tehty monilla hyvinvointialueilla.

– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa asiakasohjaus olisi tasa-arvoinen ja mitattava kokonaisuus ikäihmisten toimialan kaikilla tulosalueilla. Vaikka asiat toimivat, tällä hetkellä yhtenäistä kokonaiskuvaa ei ole. Tarkoituksena on kehittää asiakasohjauksen malli, jota voidaan pilotoida. Yhteiselle näkemykselle on ollut tarvetta: sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointialueilla on ollut tarvetta miettiä, mikä on vaikuttavaa ja kustannustehokasta ja miten asiat voidaan hoitaa yhdenmukaisesti, Sanna kuvailee.

Työn merkityksellisyys tulee asiakkaista

Projektin alkuvaiheessa Sannalla on tarkka kuva, miten hän lähtee tutustumaan hyvinvointialueeseen ja toimialaan: hän aikoo haastatella asiakasohjauksen tulosaluejohtajan, lähijohtajat sekä kiertää kaikki toimipisteet ja jutella jokaisen työtekijän kanssa siitä, mitkä asiat toimivat ja mitkä vaativat kehittämistä.

– Asiakasohjaus on se paikka, jossa ihminen kohdataan. Siksi on tärkeää, että siellä asiat hoituvat hyvin ja asiakas ohjataan oikeaan palveluun oikeaan aikaan. Pidän merkityksellisenä sitä, että saan kehittää palveluja, jotka oikeasti merkitsevät asiakkaille jotain eli teen töitä asiakkaiden hyväksi, Sanna kuvailee.

Sanna siirtyi Oma Hämeelle Helsingin kaupungilta, jossa hän työskenteli viimeisimmäksi tiedonhallinnossa ja aiemmin vammaispalveluiden kehittämisen parissa. Hän on ollut myös sähköpiirtäjänä, sekä sairaanhoitajana perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Koulutustaustaa hänellä on myös terveystieteiden maisterin tutkinto, tuotekehitystyön ammattitutkinto sekä kirjaamisvalmennuksia ja sisäisiä valmennuskoulutuksia.

– Palvelujen kehittäminen on ollut minulle aina äärimmäisen mielenkiintoista. Työskentely tiedonhallinnassa antoi puolestaan eri tavalla näkökulmaa asioiden käsittelyprosessiin ja siihen, miten tiedon pitäisi liikkua eri toimijoiden välillä. Oma Häme vaikuttaa mielenkiintoiselta työpaikalta: melko uusi organisaatio, laaja kokonaisuus ja yhteistyörajapintoja on paljon.   

Voimanosto ja islantilaiset villapaidat vievät työstä vapaalle  

Oma Hämeen joustavat työskentelymahdollisuudet mahdollistavat myös Sannalle etätöiden tekemisen. Hän työskentelee pääasiassa kotonaan Päijät-Hämeessä, Heinolassa. Töiden vastapainona hän purkaa stressiä kahdella hyvin erilaisella harrastuksella: voimanostolla ja neulomisella.   

– Kudon islantilaisia villapaitoja lapsille ja ystäville. Painoja käyn nostamassa ohjatusti 2–5 kertaa viikossa. Näen sen hyvänä panostuksena tulevaisuuteen. Painoja nostellessa ei voi ajatella muuta kuin seuraavia toistoja, joten se on hyvä keino päästä irti työasioista, Sanna hymyilee.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hän näkee menevän koko ajan oikeaan suuntaan – ja alueella on tehty paljon hyvää.

– Toivon, että edelleen tulevaisuudessa palvelut ovat edelleen vaikuttavia ja tehokkaita, ja asiakkaita kohtaavia. Tähän on tehty alueella hyvää työtä. Lisäksi teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja on kehitetty todella paljon, ja varmasti siihen panostetaan jatkossakin.   

  Ikäihmisten asiakasohjaus - Oma Häme 

UUTINEN / 06.11.2025

Oma Hämeen asukkaat saavat nyt digitukea puhelimitse ja sähköpostilla

Digituki on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen asukkaille, jotka haluavat käyttää Oma Hämeen digitaalisia palveluita, mutta kaipaavat tukea palvelun valinnassa tai käytössä. 

Oma Häme tarjoaa tukea myös hyvinvointialueen ammattilaisille, jotka auttavat asiakkaita digipalveluiden käyttäjiksi.

– Digituki on tärkeä osa laadukasta asiakaspalvelua ja digipalveluitamme. Sen avulla varmistamme, että jokainen asukas voi asioida sujuvasti ja turvallisesti omalla tavallaan, kertoo digituen projektisuunnittelija Annina Junikka.

Jos tarvitset apua laitteen tai ohjelmien käytössä, ohjaamme sinut alueen yleistä digitukea tarjoavien toimijoiden, kuten kirjastojen, pariin.

Oma Hämeen digituen yhteystiedot ja aukioloajat

Digitukea on tarjolla puhelimitse maanantaisin ja torstaisin klo 9–11. Sähköposteihin vastaamme kolmen arkipäivän kuluessa.
 
Puhelin: 03 629 6569 
Sähköposti: digituki(at)omahame.fi
 
Oma Häme on mukana valtakunnallisessa Digitukiverkostossa.

 Lue lisää Oma Hämeen digitaalisista palveluista

UUTINEN / 04.11.2025

Henkilökeskeinen tietomalli tuo johdolle uutta ymmärrystä asiakaspolkujen johtamiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetty henkilökeskeinen tietomalli ohjaa tarkastelemaan palveluita asiakkaan tarpeista käsin ja tukee vaikuttavaa, tietoon perustuvaa johtamista. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta.

Henkilökeskeinen tietomalli kokoaa eri sote-palveluiden tiedot yhteen hyvinvointialueen käytössä olevaan tietoportaaliin.

– Aiemmin tarkastelu keskittyi pääsääntöisesti yksittäisiin palveluihin. Nyt hyvinvointialueemme asiakkaan palvelupolkua voidaan seurata läpi perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tietoportaalissa asiakkaat on jaettu segmentteihin palvelutarpeen mukaan: satunnaista, jatkuvaa tai monialaista tukea tarvitseviin sekä niihin, joiden kohdalla palvelun tarvetta voidaan ennakoida.

Tieto tukee vaikuttavuuden seurantaa

Asiakassegmenttikohtaista tietoa tuodaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtoryhmälle palveluiden järjestämisen kuukausiraporttien rinnalle. Tietomallin visualisointi on tehty Power BI -raportointityökalulla ja se on avoin koko henkilöstölle. 

Palveluita on mallinnettu useista näkökulmista. Tämän mahdollistaa hyvinvointialueen tietoallas, jolla voi käsitellä joustavasti suuria datamääriä. Antikainen kertoo, että asiakassegmenttikohtainen tarkastelu on herättänyt suurta kiinnostusta johdossa.

– On ymmärretty, että juuri tämä näkökulma on avain vaikuttavuuden seurantaan. Se on avannut meillä tarpeen vaikuttavuuden arvioinnille ja sen seurannan kehittämiselle. 

Pullonkaulat näkyväksi päätöksenteolle

Henkilökeskeisen tietomallin avulla on mahdollista tuoda näkyväksi asiakkaiden palveluissa kohtaamat pullonkaulat. Ne ovat kohtia, joissa asiakas joutuu odottamaan tai jää palveluiden väliin. 

– Asiakas voi käydä toistuvasti eri palveluissa, mutta ei saa apua ongelman juurisyyhyn. Monialaista palvelua tarvitsevat asiakkaat saattavat hakea palvelua sieltä täältä, koska tarpeet voivat olla hajanaisia, joten palvelut eivät välttämättä kohdennu heti oikein, Antikainen kuvailee.

Kun asiakas ei löydä oikeaa palvelua heti, hän saattaa päätyä kiertämään useissa palveluissa, mikä viivästyttää avun saamista ja kasvattaa kustannuksia.

Oma Hämeen tutkija Taina Tarkiainen kertoo, että prosessianalyysin tarpeisiin tehtävä määrittelytyö on parhaillaan käynnissä ja raportointi valmistuu loppuvuoden aikana.

– Tarkastelemme tällä hetkellä kriittisimpiä palveluketjuja. Pyrimme sote-asiantuntijoiden kanssa tunnistamaan merkitykselliset datapisteet. Tavoitteena on tehdä päätöksenteolle näkyväksi ne tekijät, jotka vaikeuttavat asiakkaan etenemistä palveluissa, kertoo Tarkiainen.

Vastuu asiakkaasta selkeytyy

Kun asiakkaan palveluissa kohtaamat pullonkaulat on tunnistettu, heille voidaan rakentaa sujuvat palvelupolut, joissa vastuita entisestään selkiytetään. 

– Tällä hetkellä voi olla edelleen haasteita monipalveluasiakkaiden kokonaisvastuusta, koska palvelut ovat luonnollisesti hajallaan ja moninaisia, Antikainen toteaa.

Tätä ongelmaa on Antikaisen mukaan lähdetty Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ratkomaan. Useita palveluita käyttäville sote-yhteisille asiakkaille on perustettu ohjausryhmä, jonka sote-asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida ja tunnistaa, mitkä tekijät ovat olennaisia palvelun kehittämiseksi. Lisäksi ohjausryhmä arvioi ja ohjeistaa muun muassa asiakkuussuunnitelman laatimiseen ja sen päivittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

– Kehitystyön jatkuessa vastaavaa ohjausta tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, Antikainen sanoo.

– Meillä Oma Hämeessä toimii myös asiakkuusjohtaja. Hänen tehtävänään on tukea ohjausryhmiä esimerkiksi vastuiden määrittelyssä tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee palveluja usealta taholta. Hän varmistaa, että kokonaisuudesta vastaa joku.

Perustyöhön juurtuva toimintatapa

Lähes kaksi vuotta kestänyt hanke on lopuillaan.

– Tämä on vasta ensimmäinen askel. Työ henkilökeskeisen tietomallin kehittämiseksi jatkuu tutkimushankkeen jälkeen osana hyvinvointialueen perustyötä, Tarkiainen korostaa.

Mallin avulla hyvinvointialue pyrkii vahvistamaan päätöksenteon tietopohjaa. Hyvinvointialueen tavoitteena on rakentaa palvelujärjestelmä, joka vastaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta. Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.

Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

UUTINEN / 04.11.2025

Aluehallitus hyväksyi pysäköintimaksut Ahvenistolle ja Viipurintien terveysasemalle

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi esityksen, jonka mukaan asiakas- ja henkilöstöpysäköinti on jatkossa maksullista Assi-sairaalassa, Viipurintien terveysaseman alueella sekä vanhan keskussairaalan pysäköintialueilla Hämeenlinnassa.

Kokouksessa aluehallituksen jäsen Pasi Honkanen (ps.) teki Johanna Häggmanin (kesk.) kannattamana esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotus hävisi äänestyksessä äänin 10-3, joten asian käsittelyä jatkettiin kokouksessa ja pohjaesitys hyväksyttiin.

Pysäköinnin maksullisuuden tavoitteena on parantaa pysäköinnin sujuvuutta ja varmistaa, että paikat ovat ensisijaisesti asiakkaiden ja henkilöstön käytettävissä. Maksullisuus auttaa vähentämään häiriöpysäköintiä, tasapainottaa paikkojen kysyntää ja kattaa pysäköinnin operoinnista, käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Pysäköinnin sujuvuus on tärkeää asiakkaiden asioinnin kannalta. 

Aluehallituksen päätöksen mukaan Ahveniston alueella ja Assi-sairaalan pysäköintitalossa lyhytaikainen pysäköinti maksaa asiakkaille 1,5 euroa tunnilta, ja ensimmäinen puolituntinen on maksuton. Viipurintien pääterveysaseman alueella maksu on 2 euroa tunnilta kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakaspysäköinnin vuorokausimaksu on kaikilla alueilla enintään 9 euroa. 

Maksut otetaan käyttöön Ahveniston alueella Assi-sairaalan toiminnan käynnistyessä maaliskuussa 2026 ja Viipurintiellä kevään aikana. 

Ahveniston sairaala-alueella pysäköinti säilyy maksuttomana ns. E5-alueella, joka sijaitsee nykyisen keskussairaalan päivystyksen lähellä. Pysäköinti Assi-sairaalan alueella voi säilyä maksuttomana pitkäaikaisesti ja usein hoidossa käyville erityisryhmille, kuten esimerkiksi dialyysipotilaille. Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien maksuhuojennuksista päätetään erikseen.

Henkilöstölle käytännön ohjeet erikseen

Henkilöstön sopimuspysäköinti merkityillä ulkoalueilla Ahvenistolla ja Viipurintiellä sekä yöaikaan Assin pysäköintitalossa maksaa 15 euroa kuukaudessa ja sisältää lämpöpaikan käyttöoikeuden. Päiväsaikaan pysäköintitalon kuukausimaksu henkilöstölle on 45 euroa. Ahveniston maksuttomilla alueilla lämpöpaikka maksaa 30 euroa vuodessa. Henkilöstöpaikkojen määrä Assin pysäköintilaitoksessa täsmentyy jatkovalmistelun aikana. Viipurintien yksikössä työskentelevät voivat edelleen vuokrata pysäköintipaikan Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:ltä sopimushintaan, 60 euroa kuukaudessa. Henkilöstöä infotaan erikseen tarkemmin käytännön asioista.

Pysäköintiratkaisut perustuvat Ahveniston sairaalahankkeen yhteydessä tehtyihin liikkumisselvityksiin ja alueen kaavoitukseen, joissa on määritelty sairaalan ja henkilöstön tarvitsemien paikkojen määrä. Tarpeeseen vaikuttavat muun muassa julkisen liikenteen kehitys, liikenneyhteyksien parantuminen, etätyön lisääntyminen ja vanhan sairaala-alueen pysäköintipaikkojen väheneminen.

Käsittelyssä myös talouden toteuma ja riskiraportti

Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan myös tiedoksi talouden toteuman tammi–syyskuulta 2025. Raportin mukaan talous on edennyt pääosin suunnitellusti. Toteumaraportin avulla seurataan hyvinvointialueen taloudellista kehitystä ja arvioidaan mahdollisia muutostarpeita loppuvuoden aikana.

Aluehallitus hyväksyi lisäksi päivitetyn riskienhallintaohjeen ja merkitsi tiedoksi vuoden 2025 riskiraportin sekä riskienhallintasuunnitelman. Päivityksillä varmistetaan, että hyvinvointialueen riskienhallintaprosessit ovat ajantasaiset ja tukevat organisaation strategisia tavoitteita ja toimintavarmuutta.

Tilikauden aikana on tunnistettu riskienhallinnan kehitystarpeita, jotka ovat hallintakeinojen kirjaaminen, vastuutus ja raportointi sekä toteutuneiden riskien tunnistaminen ja niiden toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi ja raportointi. Tunnistetut kehitystarpeet huomioidaan tilikauden 2026 suunnittelussa.

Muut esityslistalla olleet asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 10. marraskuuta.

UUTINEN / 04.11.2025

Yhä useampiin neuvolapalveluihin voi nyt varata ajan digitaalisesti

Tänään 4. marraskuuta alkaen Oma Hämeen neuvolapalveluissa siirryttiin entistä vahvemmin digitaaliseen asiointiin. Asiakkaat voivat varata aikoja yhä useampiin neuvolapalveluihin helposti ja nopeasti verkossa.

Asiakkaat voivat varata ajan digitaalisesti seuraaviin palveluihin:

• 1–6-vuotiaiden lasten määräaikaistarkastukset terveydenhoitajalle
• äitiys- ja lastenneuvolan sekä perhesuunnitteluneuvolan yhteydenottopyynnöt
• raskauden ehkäisyyn liittyvät käynnit terveydenhoitajan vastaanotolle.

Myös ajan peruminen onnistuu digitaalisesti, jos aika on varattu digitaalisesti.

Näin digitaalinen neuvola-ajanvaraus toimii

Ajan voi varata joko Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Vapaita aikoja näytetään aina kolmen kuukauden ajalle eteenpäin. Neuvoloiden mahdolliset kesäsulut voivat vaikuttaa vapaisiin aikoihin.

1–6-vuotiaiden lasten määräaikaistarkastusaikaa varattaessa on hyvä muistaa seuraavat asiat:

• ajan voi varata lähelle lapsen syntymäpäivää
• varaaminen edellyttää, että huoltajalla on oikeus asioida lapsen puolesta
• käynnillä tarjotaan myös kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

Jos digitaalinen varaus tai peruminen ei onnistu, apua saa:

• Äitiys- ja lastenneuvolaa koskevissa asioissa neuvola-chatin kautta tai puhelimitse numerosta 03 629 6200
• Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolaa koskevissa asioissa puhelimitse numerosta 03 629 6201

Digitaaliset ajanvaraukset etenevät vaiheittain

Oma Hämeessä digitaalisten ajanvarausten kehittäminen etenee vaiheittain ja suunnitelmallisesti. Ensimmäinen vaihe julkaistiin 9.6.2025, kun 1-vuotiaiden määräaikaistarkastukset tulivat varattaviksi digitaalisesti.

Syksyn kausirokotusten kohdalla digitaaliset ajanvaraukset ovat toimineet hyvin: Ensimmäisen päivän aikana tehtiin lähes 3 000 varausta, ja tähän mennessä digitaalisesti on varattu jo yli 14 000 rokotusaikaa.

– Digitaalinen ajanvaraus on toiminut erittäin hyvin, ja asiakkaat ovat olleet siihen tyytyväisiä. Ratkaisu säästää sekä asiakkaiden että ammattilaisten aikaa ja helpottaa asiointia huomattavasti, kertoo projektipäällikkö Kaisa Malmberg.

Jos lapsen määräaikaistarkastus ei ole nyt ajankohtainen, voit varata kausi-influenssarokotuksen ajan neuvolaan digitaalisesti suoraan Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivuilta.

ARTIKKELI / 03.11.2025

Blogi: Riippuvuuden puheeksiotto – välittämisen voima arjessa

Riippuvuus on ilmiö, joka koskettaa monia – suoraan tai läheisen kautta. Se ei aina näy ulospäin, eikä sitä aina tunnisteta ajoissa. Siksi puheeksiotto on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä haittoja ja tukea muutosta. Se ei ole syyttelyä, vaan välittämistä. Se on teko, joka voi muuttaa elämän suunnan.

Mitä riippuvuus on – ja miksi se voi jäädä huomaamatta?

Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Se voi ilmetä pakonomaisena tarpeena käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Fyysisessä riippuvuudessa keho tottuu aineeseen, psyykkisessä käyttö lievittää esimerkiksi ahdistusta tai tylsyyttä, ja sosiaalisessa riippuvuudessa korostuu tarve kuulua ryhmään tai saada hyväksyntää.

Usein riippuvuus mielletään yksilön ongelmaksi, vaikka siihen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset tekijät. Lääketieteellisesti kyse on aivojen sairaudesta, jossa kyky hallita käyttöä heikentyy. Arkikielessä riippuvuus saatetaan nähdä tapana tai tottumuksena – erityisesti nuorten keskuudessa – eikä sen haitallisuutta aina tunnisteta.

Varhainen puuttuminen – miksi se on tärkeää?

Puheeksiottaminen ajoissa voi:
•    Ehkäistä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja
•    Auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle
•    Ylläpitää toivoa, välittämistä ja muutoksen mahdollisuutta
•    Suojata kehittyviä aivoja – erityisesti nuorilla
•    Säästää resursseja – ehkäisy on tehokkaampaa kuin korjaaminen

Nuoren kohdalla aikuisen rooli on erityisen tärkeä. Nuori ei aina itse tunnista ongelmaa, mutta voi hyötyä tiedosta ja tuesta. Aikuinen voi olla se, joka näkee ensimmäiset merkit ja uskaltaa kysyä.

Miten ottaa riippuvuus puheeksi?

Puheeksiotto vaatii herkkyyttä, kunnioitusta ja rohkeutta. Tässä muutamia käytännön vinkkejä:

1.    Valitse oikea hetki ja paikka. Keskustele rauhallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä, kahden kesken.
2.    Aloita huolen ilmaisemisella. Esimerkiksi: “Olen huomannut, että… ja haluaisin jutella siitä.”
3.    Kysy – älä syytä. Käytä avoimia kysymyksiä: “Miten sä itse koet sun pelaamisen/juomisen?” tai “Oletko miettinyt, miksi käytät?”
4.    Kuuntele aidosti. Älä tuomitse tai vähättele. Anna tilaa kertoa oma näkökulma.
5.    Tuo huoli esiin rakentavasti. Kerro, mitä olet huomannut ja miksi se huolestuttaa sinua.
6.    Tarjoa tukea – älä uhkaa. “Haluaisin, että voit hyvin – voitaisko miettiä yhdessä, mitä tälle voisi tehdä?”
7.    Hyödynnä tietoa ja ymmärrystä. Kerro, että riippuvuus ei ole heikkoutta. Etsikää tietoa yhdessä.

Täydellistä hetkeä ei tarvita – välittäminen riittää. Toistuva keskustelu on tärkeämpää kuin täydellinen hetki. Läheisen rooli voi olla hyvin kuormittava ja raskas, muuta kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Apua on saatavilla. 

Miten tukea lopettamisessa?

Kun riippuvuus on tunnistettu, tuki muutokseen on ratkaisevaa. Tärkeintä on olla rinnalla kulkija:

•    Näytä, että välität. Pysy mukana myös vaikeina hetkinä.
•    Auta löytämään apua. Ohjaa esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, terveydenhuollon palveluihin tai verkkopalveluihin kuten fressis.fi ja mielenterveystalo.fi 
•    Keskustele motivaatiosta. Miettikää yhdessä, mitä hyötyä lopettamisesta voisi olla.
•    Aseta realistisia tavoitteita. Pienet askeleet vievät eteenpäin – lipsahdukset voivat kuulua muutokseen.
•    Tunnista ja kannusta edistystä. Huomaa pienetkin onnistumiset ja vahvista niitä.
•    Tarjoa vaihtoehtoja. Etsikää yhdessä mielekästä tekemistä, joka tuo hyvää oloa ilman riippuvuutta.
•    Kerro vieroitusoireista. Ne ovat ohimeneviä – tieto helpottaa niiden sietämistä.
•    Hyödynnä vertaistukea. Tarinoiden jakaminen voi lisätä toivoa ja uskoa muutokseen.

Riippuvuus ei katso ikää tai muotoa

Riippuvuus voi liittyä alkoholiin, nikotiiniin, pelaamiseen, someen, huumausaineisiin tai mihin tahansa toimintaan, joka alkaa hallita elämää. Pienetkin sanat voivat vaikuttaa – ja joskus juuri ne käynnistävät muutoksen.

Huoli on hyvä syy puhua.
Välittäminen on paras työkalu.
Muutos on mahdollinen.

Anna Kenni, ehkäisevän päihdetyön asiantuntija
hyte- ja osallisuusyksikkö

Lisätietoa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluista

Marraskuun ensimmäisellä viikolla vietetään valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa - lue lisää kampanjasta

ARTIKKELI / 03.11.2025

Blogi: Hyvinvointia elämän taitekohdissa – ilo ja yhteys ehkäisevät yksinäisyyttä

Terveysriskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat avainasemassa oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä kaikissa elämänvaiheissa. Ennaltaehkäisevä työ, yhteenkuuluvuus sekä osallisuus korostuvat myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa: Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027.

Ennaltaehkäisevin palveluiden tulisikin olla helposti saavutettavissa ja tarjonnaltaan monimuotoisia. Kuntien, hyvinvointialueen sekä järjestöjen kesken yhteistyö on avainasemassa niin suunnittelussa ja toteutuksessa kuin toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa. Kohderyhmän, kuten esimerkiksi ikäihmisten, tarpeiden kuunteleminen ja toiveiden esiin nostaminen luovat yhteyttä toimijoiden välille sekä tukevat asiakaslähtöistä työotetta. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, kohtaaminen sekä kuunteleminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin tukipilareita. 

Kokonaisvaltaista hyvinvointia voi edistää lisäksi omiin elintapoihin panostamalla. Esimerkiksi arkiliikunnan lisääminen, säännöllinen ateriarytmi, palautumisesta huolehtiminen, keskusteluhetki ystävän kanssa kahvikupin äärellä tai kulttuuritapahtumaan osallistuminen luovat iloa arkeen ja tukevat toimintakykyä merkittävästi. 

Otetaan vaikeatkin aiheet rohkeasti puheeksi 

Yksi elämän isoista taitekohdista on eläkkeelle jääminen. Arki voi tuntua jopa tyhjältä, kun ei ole enää työrytmiä tai työyhteisön tukea. Yksi riski eläkkeelle siirtymisen yhteydessä on päihteiden käytön huomaamaton lisääntyminen. Esimerkiksi alkoholia saatetaan käyttää keinona käsitellä elämänmuutosta. 

Tämän vuoksi on tärkeää puhua päihteistä avoimesti niin omassa lähipiirissä kuin ammattilaisten kanssa – vaikka se tuntuisikin vaikealta. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen ovat keskiössä myös Ehkäisevän päihdetyön viikolla, jota vietetään 3.–9.11.2025. 

Kahvikupin äärellä syntyy hyvinvointia 

Eläkkeelle jääneiden ja jäävien osallisuutta halutaan tukea myös Ikä Iloiten – Selvästi eteenpäin -hankkeessa. Kehitämme hankkeessa ryhmätoimintaa sekä tuomme terveyttä ja hyvinvointia tukevaa tietoa kohtaamispaikkoihin – juuri sinne, missä ikääntyneet muutenkin kokoontuvat. 

Ikä Iloiten -hankkeen työntekijöinä olemme jalkautuneet ryhmätoimintoihin ja saaneet tutustua omaehtoisiin huumoria viliseviin kokoontumisiin, joissa huolehditaan ja avustetaan toisia sekä ylläpidetään osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä – ehkäpä huomaamattakin. Juuri nämä ikäihmisten yhteiset kohtaamiset sekä vuorovaikutustilanteet vaikkapa huoltoasemien kahviloissa luovat iloa ja hyvinvointia arkeen ja siten ovat hyvin merkityksellisiä keinoja terveysriskien ennaltaehkäisyssä. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, tukevat osallisuutta ja voivat vähentää yksinäisyyttä sekä päihteiden käyttöä. 

Yhteisöllisyyden merkitys hyvinvoinnille 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi-tutkimuksen 2022–2023 mukaan itsensä yksinäiseksi tuntevia yli 65-vuotiaita on Suomessa arviolta 128 000. THL:n Sotkanetin tilaston mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella itsensä yksinäiseksi tuntevia 65 vuotta täyttäneitä on vuonna 2022 ollut 8,6 % ja vuonna 2024 10,2 %. Yksinäiseksi kokevien määrä siis kasvanut Kanta-Hämeessä muutamassa vuodessa lähes kaksi prosenttiyksikköä. 

Yhteisöllisyys sekä osallisuus ovat avaimia hyvinvointiin. Jokainen voi olla osa toisen ihmisen hyvinvoinnin edistämistä sekä löytää oman tapansa tukea terveyttään ja toimintakykyään. Arjen kohtaamiset, ryhmätoimintaan osallistuminen ja rohkeus puhua vaikeistakin asioista rakentavat siltoja yksinäisyyden yli. Jokainen meistä voi olla osa ennaltaehkäisevää työtä: pienillä teoilla, jotka tuovat iloa ja yhteyttä arkeen sekä rakentavat hyvinvointia. Voit kysyä tänään joltain läheiseltä: "Miten voit?", se voi olla tärkein kysymys, jonka esität. 

Tervetuloa mukaan keskustelemaan Ikä iloiten -hanketyöntekijöiden kanssa aiheesta Oma Hämeen Instagram-livessä 12.11. klo 18:00.  Siirry tästä Oma Hämeen Instagramiin. 

Anuliisa Salovaara 
Projektisuunnittelija, Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke  

Lue lisää: 

Hankkeet - Oma Häme 

Ikäihmisten hyvinvointi - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Blogi: Arjen areenat – arkisia kohtaamisia ja hyvinvoinnin siemeniä ikäihmisille - Oma Häme 

Kanta-Hämeessä alkoi kaksi merkittävää ikäihmisten terveyden edistämishanketta - Oma Häme 

UUTINEN / 31.10.2025

Oma Häme tarkentaa hallintomenettelyä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun jälkeen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarkentaa hallintokäytäntöä mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen aukioloaikojen muutosten käsittelyssä. Syynä on apulaisoikeusasiamiehen 29.10.2025 antama ratkaisu.

Hauhon Pitäjä ry oli kannellut apulaisoikeusasiamiehelle hyvinvointialueen tekemistä muutoksista mm. Hauhon terveysaseman laboratorio- sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen aukioloaikoihin. Yhdistyksen mukaan muutokset oli tehty ilman hallinnollista päätöstä ja kuulematta asukkaita. Oma Hämeen antamassa vastineessa todettiin, ettei palveluja lakkautettu, vaan niiden järjestämistapaa ja aikatauluja sopeutettiin vastaamaan paremmin asiakasmääriä ja käytettävissä olevia resursseja. Asukkaiden kuuleminen oli tapahtunut palveluverkkosuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Oma Häme katsoo tehneensä muutokset osana operatiivista johtamista, jolla turvattiin palvelujen jatkuvuus ja tehokas käyttö. Vuoden 2024 lopulla Hauhon terveysasemalla siirryttiin laboratoriossa kolmesta puolipäiväisestä näytteenottopäivästä kahteen kokonaiseen päivään. Lisäksi samaan aikaan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto siirtyi puolipäiväisestä joka toinen viikko toistuvaksi. Kummatkin muutokset tehtiin kysynnän perusteella, eivätkä  ne ole aiheuttaneet asiakasjonoja.

Hauhon Pitäjä ry:n kantelun mukaan hauholaisilla on ollut aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemän päätöksen perusteella oikeus olettaa, ettei palveluita supisteta ennen vuoden 2026 alkua ja että 1.1.2026 alkaen järjestettävistä palveluista hauholaisia kuullaan hallintolain mukaisesti. Aluevaltuusto päätti 9.4.2024 palveluverkkomuutoksista, joiden mukaan Kanta-Hämeessä toimii 1.1.2026 alkaen kolme laajasti sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavaa palvelukeskusta ja yhdeksän sote-palvelupistettä, joista yksi sijaitsee Hauholla.

Apulaisoikeusasiamies arvioi, että aukioloaikojen muutokset vaikuttivat asukkaiden oikeuksiin ja palvelujen tosiasialliseen saatavuuteen Hauholla, minkä vuoksi niistä olisi tullut tehdä muutoksenhakukelpoiset hallintopäätökset.

Oikeusasiamies saattaa käsityksensä asiasta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoon, mutta ei määrää muita toimenpiteitä. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue noudattaa oikeusasiamiehen ratkaisua ja tarkentaa hallintomenettelyä tulevaisuudessa vastaavissa tilanteissa.

UUTINEN / 30.10.2025

Tekstiviestimuistutukset kausirokotuksista

65–74-vuotiaille on lähetetty tämän ja eilisen päivän (28.–29.10.) aikana tekstiviestimuistutus kausirokotuksista. Yli 75-vuotiaille lähetettiin muistutus kausirokotuksista jo aiemmin.

Tekstiviestin lähettäjänä näkyy "OmaHame". Viestissä muistutetaan, että rokotusaika tulee tänä vuonna varata etukäteen.

Ajan voi varata seuraavilla tavoilla:

• Oma Häme -sovelluksella
• kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivujen kautta
• puhelimitse numerosta 03 629 6400.

Hattulassa asuvat varaavat rokotusajan puhelimitse numerosta 050 416 6259.

Tekstiviestissä kehotetaan myös tarkistamaan THL:n verkkosivuilta, kuuluuko vakavan koronataudin riskiryhmään ja onko siten oikeutettu koronarokotteeseen. Poiketen aiemmista vuosista, koronarokotetta suositellaan seuraaville henkilöille:

• 75 vuotta täyttäneet
• hoivakodeissa asuvat ja säännöllisessä kotihoidossa olevat iäkkäät sekä omaishoidettavat iäkkäät henkilöt
• kaikenikäiset voimakkaasti immuunipuutteiset
• 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on vähintään kaksi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta.

Koronarokotteiden riittävyyden turvaamiseksi on tärkeää, että vain riskiryhmään kuuluvat varaavat ajan koronarokotukseen.

Katso tästä vakavan koronataudin riskiryhmät (THL)

Lue lisää rokotusajanvarauksista ja katso ohjeet digitaaliseen ajanvaraukseen

Lue myös:

• Tänä vuonna rokotuksia ei järjestetä ilman ajanvarausta – varaa siis rokotusaikasi etukäteen
• Yli 75-vuotiaille on tänään lähetetty tekstiviestimuistutus kausirokotuksista

UUTINEN / 30.10.2025

Pelastuslaitos palkitsi kansalaisia ansiokkaasta toiminnasta onnettomuustilanteessa

Kanta-Hämeen pelastuslaitos palkitsi riihimäkeläisen Camara Bilalin sekä turenkilaisen Matti Penttisen ja tämän työnantajan Maanrakennus Aaltonen Oy:n heidän rohkeasta ja neuvokkaasta toiminnastaan onnettomuustilanteissa.

Ghanalaissyntyinen Camara Bilal pelasti urhoollisesti palavan auton läheisyydestä iäkkään henkilön, jonka takki oli jo ehtinyt syttyä palamaan. 22-vuotias Bilal säntäsi palopaikalle ja raahasi loukkaantuneen pois liekeistä. Todennäköisesti ilman Bilalin apua henkilö olisi menehtynyt onnettomuudessa.

Kaivinkoneenkuljettaja Matti Penttisen ripeä toiminta Turengin Teboilin kylmäaseman takana olevan kiinteistön sammutustöissä esti tilanteen äitymisen suuronnettomuudeksi. Penttinen hillitsi tulipalon leviämistä repimällä kaivinkoneellaan irti palavan rakennuksen kattoa. Tämän ansiosta pelastajat saivat nopeasti vettä välipohjaan ja näin palon sammumaan.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos haluaa palkitsemisilla muistuttaa, että turvallisuus syntyy yhdessä – huolehtimalla toinen toisistamme ja reagoimalla päättäväisesti, kun tilanne sitä vaatii.

ARTIKKELI / 30.10.2025

Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 2

Ahveniston sairaalan rakennusvaihe on saatu päätökseen, ja hanke on siirtynyt testaukseen ja varusteluun. Oma Häme on vastaanottanut rakennuksen hallintaansa, ja katseet ovat nyt toiminnan ja teknologian yhteensovittamisessa – siinä vaiheessa, jossa teknologia muuttuu seinistä työvälineiksi.

Sarjan ensimmäisessä osassa tarkastelin inhimillistä teknologiaa asukkaan näkökulmasta. Nyt katse kääntyy henkilöstöön: millaisia konkreettisia hyötyjä moderni teknologia tuo ammattilaisille?

Yksi näkyvimmistä uudistuksista on uudet digitaaliset työvälineet: ajanmukaiset tietokoneet, mobiililaitteet ja kattava tietoliikenneverkko. Lisäksi ovet, kaapit ja lokerot toimivat sähköisillä lukoilla, mikä helpottaa hallintaa ja turvallisuutta.

Potilasvirran hallinta on tärkeä osa toiminnan sujuvuutta. Uusi järjestelmä mahdollistaa potilaiden ohjaamisen ja seuraamisen eri hoitopisteissä – yhdessä itseilmoittautumisen kanssa. Vuodeosastoilla käyttöön otettu tilannekuvajärjestelmä auttaa hahmottamaan potilaiden sijainnin ja tilanteen reaaliajassa ja toimii samalla toiminnanohjauksen tukena.

Sähköinen palvelupyyntösovellus mahdollistaa tukipalveluiden – kuten puhtauspalveluiden, logistiikan ja potilaskuljetusten – tilaamisen ja seuraamisen. Tämä keskitetty järjestelmä on arjen moottori, jonka avulla työ sujuu oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Leikkaustoimintaan on panostettu erityisesti. Uusi ohjaus- ja kuvansiirtojärjestelmä tukee toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta, parantaa turvallisuutta ja vahvistaa Assin asemaa opetussairaalana. Taustalla toimii älykäs logistiikka, joka varmistaa, että tarvittavat välineet ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Assissa laitteet ja tilat ovat yhteiskäytössä. Ne ovat varattavissa keskitetysti, ja tarvittavat laitteet löydettävissä mobiilisovelluksen avulla. Tämä säästää tiloja ja kustannuksia sekä tehostaa käyttöastetta koko sairaalassa. Lopulta kyse on ihmisistä. Jokainen työntekijä tekee parhaansa, jotta potilaat saavat hyvää hoitoa. Teknologian tehtävä on tukea tätä työtä – ei hallita, vaan helpottaa.

Voimme olla ylpeitä niin uudesta sairaalasta kuin siitä porukasta, joka siellä työskentelee.
Ihanaa ja aurinkoista syksyn jatkoa kaikille!

Kirjoittajana Oma Hämeen Ahveniston sairaalahankkeen ICT-projektipäällikkö Harri Halinen
Hän vastaa teknologiaratkaisujen yhteensovittamisesta ja käyttöönotosta. Hän on keskeisessä roolissa varmistamassa, että moderni teknologia palvelee sekä potilaita että henkilöstöä sujuvasti ja inhimillisesti. Harrilla on pitkä kokemus vaativista ICT-hankkeista, ja hänet tunnetaan ratkaisukeskeisestä otteestaan ja rauhallisesta johtamistyylistään.

UUTINEN / 29.10.2025

Oma Hämeelle vain yksi vaihdenumero käyttöön 3. marraskuuta alkaen

Hyvinvointialueen vaihdepalvelu keskitetään yhteen numeroon 3. marraskuuta alkaen. Jatkossa vaihdenumero on 03 6291.

Aiemmin käytössä ollut numero 03 629 629 poistuu. Puhelinvaihdetta hoitaa Oma Hämeen oma henkilökunta palveluneuvonnasta. Puhelinvaihde palvelee arkisin klo 7-17.

Puheluiden keskittäminen yhteen numeroon selkeyttää palvelua ja helpottaa asiakkaiden yhteydenottoa. Poistuvassa numerossa on muutoksesta nauhoitettu ohjeistus asiakkaille.

Voit tiedustella Oma Hämeen palveluiden yhteystietoja myös Info-chatista. Chat on avoinna arkisin klo 9–13, ja sieltä saat apua yhteystietojen lisäksi myös esimerkiksi palveluiden sijainteihin ja yleisiin toimintaohjeisiin liittyvissä asioissa. Huomioithan, että emme käsittele chatissa potilastietoja emmekä ajanvaraukseen tai laskutukseen liittyviä asioita.

Terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyvää ohjausta tai neuvontaa saat muista chat-palveluistamme. Lue lisää täältä: Chat- ja etävastaanottopalvelut - Oma Häme

Voit aloittaa chatin joko Oma Häme -sovelluksesta tai sivuston alalaidasta Aloita chat -napista.

Ajankohtaiset tiedot palveluiden yhteystiedoista ja aukioloajoista löydät verkkosivuiltamme kunkin palvelun yhteydestä. Katso kaikki Oma Hämeen palvelut täältä

UUTINEN / 30.10.2025

Aluehallitus käsittelee 3.11. Ahveniston ja Viipurintien terveysaseman pysäköintimaksuja

Aluehallitus käsittelee 3. marraskuuta kokouksessaan esitystä, jonka mukaan asiakas- ja henkilöstöpysäköinti olisi jatkossa maksullista Assi-sairaalassa, Viipurintien terveysaseman alueella sekä vanhan keskussairaalan pysäköintialueilla Hämeenlinnassa.

Pysäköinnin maksullisuuden tavoitteena on parantaa pysäköinnin sujuvuutta ja varmistaa, että paikat ovat ensisijaisesti asiakkaiden ja henkilöstön käytettävissä. Maksullisuus auttaa vähentämään häiriöpysäköintiä, tasapainottaa paikkojen kysyntää ja kattaa pysäköinnin operoinnista, käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Pysäköinnin sujuvuus on tärkeää asiakkaiden asioinnin kannalta. Maksut otettaisiin käyttöön Ahveniston alueella Assi-sairaalan toiminnan käynnistyessä maaliskuussa 2026 ja Viipurintiellä kevään aikana. 

Esityksen mukaan Ahveniston alueella ja Assi-sairaalan pysäköintitalossa lyhytaikainen pysäköinti maksaisi asiakkaille 1,5 euroa tunnilta, ja ensimmäinen puolituntinen olisi maksuton. Viipurintien pääterveysaseman alueella maksu olisi 2 euroa tunnilta kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakaspysäköinnin vuorokausimaksu olisi kaikilla alueilla enintään 9 euroa.

Ahveniston sairaala-alueella pysäköinti säilyisi maksuttomana ns. E5-alueella, joka sijaitsee nykyisen keskussairaalan päivystyksen lähellä. Pysäköinti Assi-sairaalan alueella voisi säilyä maksuttomana pitkäaikaisesti ja usein hoidossa käyville erityisryhmille, kuten esimerkiksi dialyysipotilaille. Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien maksuhuojennuksista päätetään erikseen.

Esitys perustuu kaavoitukseen ja liikkumisselvitykseen

Esityksen mukaan henkilöstön sopimuspysäköinti merkityillä ulkoalueilla Ahvenistolla ja Viipurintiellä sekä yöaikaan Assin pysäköintitalossa maksaisi 15 euroa kuukaudessa ja sisältäisi lämpöpaikan käyttöoikeuden. Päiväsaikaan pysäköintitalon kuukausimaksu henkilöstölle olisi 45 euroa. Ahveniston maksuttomilla alueilla lämpöpaikka maksaisi 30 euroa vuodessa. Henkilöstöpaikkojen määrä Assin pysäköintilaitoksessa täsmentyy jatkovalmistelun aikana. Viipurintien yksikössä työskentelevät voisivat edelleen vuokrata pysäköintipaikan Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:ltä sopimushintaan, 60 euroa kuukaudessa.

– Minusta tämä on eri tahot huomioonottava ratkaisu asiakkaille ja kohtuullinen ja kilpailukykyinen henkilöstölle, kun tarkastellaan suomalaista sairaalapysäköintiä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Henkilöstön pysäköinnin maksullisuutta on käsitelty yhteistoimikunnassa ja tulosalueiden johtotiimeissä, joiden henkilöstöä maksullisuus tässä vaiheessa pääosin koskettaa. Henkilöstöä infotaan päätöksen jälkeen tarkemmin käytännön asioista.

Pysäköintiratkaisut perustuvat Ahveniston sairaalahankkeen yhteydessä tehtyihin liikkumisselvityksiin ja alueen kaavoitukseen, joissa on määritelty sairaalan ja henkilöstön tarvitsemien paikkojen määrä. Tarpeeseen vaikuttavat muun muassa julkisen liikenteen kehitys, liikenneyhteyksien parantuminen, etätyön lisääntyminen ja vanhan sairaala-alueen pysäköintipaikkojen väheneminen.

Ahveniston ja Viipurintien alueilla pysäköinnin operointipalvelu on kilpailutettu kesällä 2025, ja maksullisuuden on tarkoitus kattaa vähintään pysäköinnin käyttö- ja ylläpitomenot. Maksullisuus tukee myös kaupunkialueen pysäköintipolitiikkaa, sillä Viipurintien ympäristössä muut pysäköintialueet ovat jo maksullisia.

Aluehallituksen 3.11.2025 kokouksen esityslista 

UUTINEN / 28.10.2025

Aluevaltuusto päätti strategian pohjasta ja keskusteli vilkkaasti ikäihmisten asumispalveluista

Forssassa tiistaina koolla ollut aluevaltuusto keskusteli pitkään ikäihmisten asumispalveluista. Valtuutettujen puheenvuoroissa korostui huoli ikäihmisten palveluiden laadusta ja hoivan riittävyydestä. Osa valtuutetuista kyseenalaisti muutosten järkevyyttä, vaikka esitetyt muutokset ovat jatkoa aluevaltuuston huhtikuussa 2024 hyväksymälle palveluverkkopäätökselle.

Oma Hämeen tavoitteena on, että ikäihmisten lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen keskitetään kolmeen yksikköön/kiinteistöön vuoteen 2028 mennessä. Samalla lisätään yhteisöllisen asumisen palveluja. 

Pitkässä keskustelussaan päättäjät pohtivat myös yhteisöllisen asumisen määritelmää ja asiakkaille tulevia kustannuksia. Valtuutettuja mietitytti myös se, miten eri yksiköt sopivat yhteisölliseen asumiseen ja minkälaisia investointeja yksiköiden muutostyöt vaativat. 

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä teki keskustelun aikana esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 49–10. Niinpä aluevaltuusto hyväksyi seuraavat muutokset ikäihmisten asumispalveluihin: 

•    Janakkalan Tapailakodin ja Hämeenlinnan Ilveskodin toiminnat siirretään Janakkalan ja Riihimäen sairaaloiden tiloihin kevään 2026 aikana.
•    Birgittakoti muutetaan pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta yksiköstä yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
•    Lopen Salmelassa tuotetaan jatkossa lyhyt- tai pitkäaikaista yhteisöllistä asumista.
•    Jokioisten Intalankartanon Onnela-yksikön (16 paikkaa) toiminta jatkuu eli aiemmin suunniteltuja muutoksia ei toteuteta. 

Aluevaltuusto päätti lisäksi äänin 58–1 lisätä päätökseen toimenpidealoitteen. Aloitteessa korostetaan, että ikäihmisten asumispalveluissa tilojen tulee soveltua ja olla säädösten mukaiset suhteessa toimintaan. Lisäksi korostetaan, että yhteisöllisen asumisen kriteerit, hoivatyön resurssit ja asiakasmaksut tulee olla yhdenmukaiset koko hyvinvointialueella. Ennen toimeenpanoa edellä mainitut asiat pyydetään tuomaan aluehallituksen  käsiteltäväksi. 

Aluevaltuusto päätti lisäksi, että Janakkalan sairaalan toiminnot ja henkilöstö siirretään Assi-sairaalaan keväällä 2026. Aluevaltuusto päätti myös vammaispalveluiden asumispalveluiden muutoksista. Matinkulmakotien A- ja B-talojen toiminnot siirtyvät Hämeenlinnassa Ilveskotiin kevään 2026 aikana. 

Asiakaslähtöisen strategian pohja hyväksyttiin

Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen uuden, valmisteilla olevan strategian pohjaa ja hyväksyi hyvinvointialueen merkityksen, arvot ja strategiset painopisteet vuosille 2026–2029. Merkitys ja arvot jatkavat nykyisen strategian linjaa, mutta strategiset painopisteet on muokattu vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Strategiset linjaukset ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina kohti entistä asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa palvelukokonaisuutta.

Valtuutetut korostivat strategiakäsittelyn palveluiden asukaslähtöisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Päättäjät toivovat strategialta konkretiaa ja rohkeutta. Strategian jalkauttamiseen kaivataan panostusta, jotta se tulee osaksi henkilöstön arkea ja näkyy palveluissa asiakkaalle asti.

Nyt valmisteilla oleva strategia pohjautuu asiakaslähtöisyyteen ja vaikuttavuuteen, joissa ennakointi, yhteistyö ja rohkea uudistuminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Strategian tavoitteena on rakentaa hyvinvointialue, joka toimii ennakoivasti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti – joka on askelen edellä elämäsi polulla.

Aluevaltuuston päätöksen jälkeen strategiavalmistelu jatkuu palvelustrategian valmistelulla ja strategian toimeenpanosuunnitelmalla. Nämä valmistellaan päätöksentekoon kevään 2026 aikana. Valmistelua tehdään yhteistyössä poliittisten päättäjien, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa.

Lisäksi aluevaltuusto päätti tiistai-iltana ensi vuoden kokouspäivämääränsä esityslistan mukaisesti. Kokouksia pidetään vuonna 2026 kahdeksan vaihdellen Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. 

Aluevaltuusto käsitteli myös vastausta valtuustoaloitteeseen, joka koskee lääkärien ja hoitajien suomen kielen taitoa. Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmän jättämässä aloitteessa esitetään muun muassa, että kielitaito huomioitaisiin palkkauksessa. Lisäksi toivottiin, että Oma Häme kehittäisi käytäntöjä, joilla hoitohenkilöstön suomen kieli- ja ammattitaidon kehittäminen turvataan työskentelyn ohessa.

Oma Hämeen antamassa vastauksessa todetaan, ettei palkkauksen eriyttäminen kielitaidon mukaan ole laillisesti mahdollista. Hyvinvointialue edistää kielitaidon kehittymistä järjestämällä koulutuksia ja tukemalla ammatillista kasvua koulutusmäärärahojen puitteissa. Aluevaltuusto merkitsi valtuustoaloitteeseen saadun vastauksen tiedoksi. 

Istuvan valtuuston ensimmäinen kyselytunti pidetty

Ennen varsinaista kokousta pidettiin istuvan aluevaltuuston ensimmäinen kyselytunti. Oma Hämeen hallintosäännön mukaan valtuuston kyselytunti järjestetään sekä kevät- että syyskaudella. Valtuutetulla on oikeus esittää aluehallitukselle julkisella kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kysymyksiä hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta koskevista asioista. Kysymyksiin vastaa aluehallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Kysymykset on toimitettava kirjallisina etukäteen, eikä niistä käydä varsinaista keskustelua.

Tiistain kyselytunnilla valtuutettujen kysymykset koskivat kotihoidon henkilöstöresursseja ja kuormitusta, ikäihmisten perhehoitoa, ikäihmisten käyttämien turvapalvelujen hinnoittelua ja lapsiperheiden kotipalvelun maksullisuutta. Lisäksi käsittelyssä olivat erikoissairaanhoidon osastopaikkojen vähennysten vaikutukset, hyvinvointialueen hankinnat, erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen, johtajien määrän kehittyminen sekä Kanta-Hämeen huumetilanne, erityisesti alfa-PVP:n suhteen.

Katso valtuustokokouksen ja kyselytunnin tallenne

Aluevaltuuston 28.10.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 24.10.2025

Tavoitteena vahvat luut – luustoviikon kunniaksi osteoporoosin palvelupolku julki

Kanta-Hämeessä panostetaan osteoporoosin ehkäisyyn ja luustoterveyteen.

Kanta-Hämeessä on julkaistu uusi osteoporoosipolku, joka kokoaa yhteen tietoa tutkimuksista, hoidosta, omahoidosta ja vertaistuesta sekä ohjaa luotettavan lisätiedon äärelle. Polku on apuna varmistamassa, että potilas saa oikea-aikaista hoitoa ja riittävästi tietoa omahoidon tueksi – ja samalla tavoitteena on vahvistaa koko alueen luustoterveyttä. 

– Kun osteoporoosi tunnistetaan ajoissa, voidaan ehkäistä murtumia tai uusintamurtumia, joilla on suuri vaikutus ihmisen toimintakykyyn ja elämään. Toivon osteoporoosipolun havahduttavan meitä sekä omaan luustoterveyteemme että ammattilaisina osteoporoosiriskin tunnistamiseen ja asiakasohjaukseen, kertoo polkukuvausta koordinoinut asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. 

Osteoporoosipolku on tehty moniammatillisena yhteistyönä ja sen kuvaamisessa on alusta asti ollut mukana Luustoliiton ja Kanta-Hämeen Luustoyhdistyksen toimijoita.  Polun tekstien sisällöllistä täydentämistä on tehty yhdessä osteoporoosia sairastavien kanssa. 

Luusto tarvitsee huolenpitoa läpi elämän 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2024 Kanta-Hämeessä asui lähes 47 000 yli 65-vuotiasta, joista arviolta 44 %:lla on alentunut luuntiheys. Kun luuston rakenne ja lujuus heikkenevät, luu voi murtua jopa tavallisessa arjen tilanteessa – joskus ilman selkeää vammaa. Viime vuonna alueella hoidettiin 1 751 kaatumisvammaa ja 304 lonkkamurtumaa. Määrät kasvavat väestön ikääntyessä, ja siksi luuston hyvinvointiin panostaminen on entistä tärkeämpää. 

Osteoporoosi eli luukato kehittyy, kun luuta hajoaa enemmän kuin sitä muodostuu. Riskiä lisäävät tietyt sairaudet, kuten keliakia, diabetes ja reumasairaudet, sekä vaihdevuosien jälkeinen estrogeenin väheneminen. Myös osa lääkkeistä voi heikentää luustoa. 

Vahva luusto syntyy arjen valinnoista 

Luuston hyvinvointia voi vahvistaa monin tavoin. Monipuolinen ruokavalio, jossa varmistetaan riittävä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saanti, on tärkeä perusta. Säännöllinen liikunta, joka kehittää lihasvoimaa ja tasapainoa, ehkäisee kaatumisia ja vahvistaa luita. Arjen turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota poistamalla kodista liukastumis- ja kompastumisriskit. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön kohtuullistaminen tukevat luuston terveyttä pitkällä aikavälillä. 

– Luuston terveys rakentuu pienistä, mutta merkityksellisistä teoista. Samalla vahvistamme toimintakykyä ja itsenäistä arkea, muistuttaa elintapaohjauksen asiantuntija Minna Ritakorpi.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen uusi osteoporoosipolku on osa hyvinvointialueen työtä ennaltaehkäisevän ja vaikuttavan hoidon vahvistamiseksi. 

Tutustu uuteen palvelupolkuun: Osteoporoosipolku - Oma Häme 

UUTINEN / 24.10.2025

Moniviranomaisharjoitus vahvistaa viranomaisten yhteistoimintaa ja valmiutta kohdata häiriötilanteita

Hämeenlinnassa Nummen yhtenäiskoululla järjestettiin keskiviikkona 22. lokakuuta moniviranomaisharjoitus. Harjoitukseen osallistui Oma Hämeen lisäksi Hämeenlinnan kaupunki ja poliisi. Hyvinvointialueelta mukana olivat ensihoito, pelastuslaitos, terveydenhuollon yhteispäivystys, opiskeluhuolto, sosiaali- ja kriisipäivystys ja viestintä.

Valmiusharjoituksen keskiössä oli viranomaisten yhteistyö suuronnettomuustilanteessa. Harjoitus toteutettiin karttaharjoituksena, eikä se näkynyt katukuvassa. Oppilaat ja koulun henkilökunta harjoittelivat päivän aikana sisälle suojautumista. Myös viranomaisten viestinnän yhteensovittaminen oli harjoituksessa yhtenä osa-alueena.

– Päivä oli erityisen antoisa ja nosti esille sen, että valmiusharjoittelun tulisi olla säännöllisempää, sanoo Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen palvelupäällikkö Sari Kiviranta.

Yhteinen harjoittelu vahvistaa viranomaisten toimintavalmiutta pienemmissä ja isommissa häiriötilanteissa. Nummen yhtenäiskoulun harjoituksen oppeja hyödynnetään jatkossa toiminnan kehittämisessä koko maakunnassa.

– Harjoittelemalla opimme toimimaan yhdessä ja saamme kehitettyä yhteisiä toimintatapoja, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia, toteaa ensihoidon erityisasiantuntija Teemu Kantelinen Oma Hämeestä.

Kyseessä oli ensimmäinen, näin laaja yläkoulussa järjestetty moniviranomaisharjoitus Kanta-Hämeessä. Kantelisen mukaan harjoituksen osallistujamäärä on merkittävä panostus kaikilta ja osoitus siitä, että harjoittelu koetaan tärkeäksi. Myös muut osallistujat kokivat harjoituksen merkittäväksi.

– Oli arvokasta päästä seuraamaan eri organisaatioiden toimintaa ja ymmärtämään koko toimintaketjua. Koulu on luonteva harjoittelupaikka, sillä olemme lähellä perheitä ja yhteisöä. Harjoitus antoi meille myös oppia oman turvallisuuskulttuurimme kehittämiseen, sanoo Nummen yhtenäiskoulun apulaisrehtori Joonas Rokkanen.

Poliisille viranomaisten yhteisharjoitus ei ollut varsinainen toimintaharjoitus, vaan poliisi keskittyi viranomaisten väliseen yhteistoimintaan.

– Tiedonkulun yhteensovittaminen ja sen varmistaminen on erityisen tärkeää suuronnettomuustilanteissa, ja tätä pääsimme harjoituksen aikana hiomaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa, kertoo ylikonstaapeli Ilari Karilahti Hämeen poliisilaitokselta. 

UUTINEN / 21.10.2025

Aluehallitus käsitteli strategiaa ja ikäihmisten asumispalveluihin suunniteltuja muutoksia

Maanantaina 20.lokakuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli ikäihmisten asumispalveluiden muutoksia. Tavoitteena on, että ikäihmisten lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen keskitetään kolmeen yksikköön/kiinteistöön vuoteen 2028 mennessä.  

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle seuraavia muutoksia:

• Janakkalan Tapailakodin ja Hämeenlinnan Ilveskodin toiminnat siirretään Janakkalan ja Riihimäen sairaaloiden tiloihin kevään 2026 aikana.
• Birgittakoti muutetaan pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta yksiköstä yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
• Lopen Salmelassa tuotetaan jatkossa lyhyt- tai pitkäaikaista yhteisöllistä asumista.
• Jokioisten Intalankartanon Onnela-yksikön (16 paikkaa) toiminta jatkuu eli aiemmin suunniteltuja muutoksia ei toteuttaisi. 

Sen sijaan Forssan arviointi- ja kuntoutusyksikön siirron aluehallitus päätti yksimielisesti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

Käsiteltävät muutokset ovat aluevaltuuston jo huhtikuussa 2024 tekemiä palveluverkkopäätöksiä. Nyt alkava päätösten toimeenpanovaihe tuo muutokset konkreettisesti asiakkaille näkyville. Muutokset toteutetaan osana ikäihmisten asumispalveluiden kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteisöllistä asumista ja lisätä asiakkaiden ja omaisten osallistumismahdollisuuksia palveluiden suunnittelussa. Lisäksi aluehallitus valtuutti ikäihmisten palveluiden toimialajohtajan käynnistämään asiasta yhteistoimintaneuvottelut, koska henkilöstön työnkuviin ja työpisteisiin voi tulla muutoksia. 

Aluehallitus käsitteli myös vammaispalveluiden asumispalveluiden muutoksia. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että Matinkulmakotien A- ja B-talojen toiminnot siirtyvät Hämeenlinnassa Ilveskotiin kevään 2026 aikana. Aluehallitus valtuutti perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtajan käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut päätöksen toimeenpanoa varten. Myös näissä neuvotteluissa on kyse henkilöstön työnkuvien ja työpisteiden muutoksista. 

Terveydenhuollon palveluihin hallinnollinen muutos

Aluehallitus päätti myös terveydenhuollon toimialan hallinnollisesta muutoksesta, jossa perusterveydenhuollon sairaalapalvelujen tulosalue lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan osastohoidon tulosalue. Uusi tulosalue sisältää nykyisen perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden tulosalueen ja erikoissairaanhoidon osastohoidon palvelualueen palvelut.  Erikoissairaanhoidon lääkäripalvelut tuotetaan jatkossakin erikoissairaanhoidon tulosalueelta. Muutoksella halutaan varmistaa hoitoketjujen sujuvuus, vahvistaa asiakasturvallisuutta ja tukea ”kotoa kotiin” -palvelumallia.

Vuoden 2026 alussa toteutuvaa muutosta on valmisteltu laajassa yhteistyössä henkilöstön ja lähijohtajien kanssa. Muutos ei vaikuta henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin, eikä se aiheuta lisäkustannuksia. Tulosaluejohtajia, joiden tehtäviin muutos vaikuttaa, on kuultu ja he ovat antaneet suostumuksensa tehtävien muutokseen. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi osaltaan ehdotuksen hyvinvointialueen arvoista ja strategisista painopisteistä vuosille 2026–2029. Aluehallitus esittää niitä nyt 28. lokakuuta kokoontuvalle aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Uudet arvot ja strategiset linjaukset ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina kohti entistä asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa palvelukokonaisuutta.

Nyt valmisteilla oleva strategia pohjautuu asiakaslähtöisyyteen, vaikuttavuuteen ja kestävään kehittämiseen, joissa ennakointi, yhteistyö ja rohkea uudistuminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Strategian tavoitteena on rakentaa hyvinvointialue, joka toimii ennakoivasti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti – askelen edellä elämäsi polulla.

Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 3. marraskuuta. Aluevaltuusto on puolestaan koolla Forssassa 28. lokakuuta.

Aluehallituksen 20.10.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 21.10.2025

Yhteistyö kantaa hedelmää – Kanta-Hämeen hyte-tuloksissa vahvaa kehitystä

Vuoden 2024 HYTE-kerrointulokset on julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolla. Kanta-Hämeen hyvinvointialue sijoittuu seitsemänneksi 22 hyvinvointialueen joukossa. Kanta-Hämeen HYTE-kerroin on 46 asteikolla 0–100.

Hyvinvointialueiden HYTE-kertoimet THL:n palvelimella

HYTE-kerroin kertoo siitä, miten hyvinvointialue on onnistunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä suhteessa muihin hyvinvointialueisiin. Kerroin on prosessi- ja tulosindikaattoreista muodostuva kokonaisuus. Prosessi-indikaattoreilla mitataan nykytilaa –  sitä, miten koordinoidusti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet sujuvat. Samalla se kuvastaa työhön käytettäviä voimavaroja. Tulosindikaattorit mittaavat laaja-alaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tuloksellisuutta. Ne kuvaavat, missä määrin on saatu aikaan oikeanlaista muutosta ja missä suhteessa tämä tehty työ on kansallisesti asetettuihin tavoitearvoihin sekä muiden hyvinvointialueiden aikaansaannoksiin. 

Tarkasteltaessa yksittäisiä prosessi-indikaattoreita Kanta-Häme on osassa Suomen kärkipaikalla. Olemme toisella sijalla tyypin 2 diabetesriskissä olevien elintapaneuvonnassa sekä alkoholinkäytön mini-interventiossa (Kuvio 1). Ammattilaisten panostaminen varhaiseen tunnistamiseen, puheeksiottoon, lyhytneuvontaan sekä systemaattiseen kirjaamiseen ovat onnistuneen tuloksen taustalla. Uusien toimintamallien, kuten liikuntalähetteen ja diabetesriskissä olevan digipolun käyttöönotto ovat myös edistäneet myönteistä kehitystä. Oma Hämeen tietoportaalin kehittäminen on mahdollistanut reaaliaikaisen tiedonsaannin HYTE-kerrointa edistävien toimenpiteiden tuloksellisuudesta. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyömme tuloksellisuus on Kanta-Hämeessä keskivertoa, eikä suurta muutosta edelliseen vuoteen ole tapahtunut (Kuvio 2). Tulosindikaattoreiden osalta tähtäin tulee olla kansallisesti asetetuissa tavoitearvoissa, joihin pääseminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Näiden laajojen kokonaisuuksien, kuten kaatumisten, vammojen ja myrkytysten sekä syrjäytymisen ehkäisyn, edistämisessä ei hyvinvointialue voi onnistua yksin, vaan ne vaativat myös tiivistä moniammatillista työtä sekä vahvaa yhteistyötä kuntien kanssa. 

Muutaman prosessi-indikaattorin osalta (MPR-rokotuskattavuus ja 8.-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen) Kanta-Häme jää nollatulokseen. Tulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rokotuskattavuus olisi nolla tai tuen tarvetta ei olisi lainkaan selvitetty. Tulos kannustaa tehostamaan nykyistä prosessia muiden hyvinvointialueiden tapaan. Oma Hämeen heikko tulos johtuu osin teknisistä ongelmista eli tietojen siirrossa meiltä THL:n tietokantoihin. 

HYTE-kertoimeen panostaminen kannattaa, koska se tuottaa hyvinvointialueelle taloudellista hyötyä. HYTE-kertoimen perusteella jaetaan 1,46 prosenttia (noin 396 miljoonaa euroa) hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta.  Jaettava raha ei ole korvamerkittyä, vaan se on yleiskatteellista ja sisältyy hyvinvointialueen saamaan valtion rahoitukseen. Hyvinvointialue voi käyttää saamansa summan valtion rahoituksen perusteissa osoitettujen tehtävien hoitamiseksi. 

HYTE-kertoimeen panostaminen tuo taloudellista hyötyä

Kilpailu hyvinvointialueiden kesken hyvästä tuloksesta käy kiivaana: muutkin hyvinvointialueet tekevät kovasti töitä kertoimen parantamiseksi. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että hyvinvointialueet panostaisivat siihen tärkeimpään eli asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Hyvinvoivat asukkaat tarvitsevat vähemmän raskaita, korjaavia palveluita. Hyvästä tuloksesta huolimatta Oma Hämeessä ei voida jäädä laakereille lepäämään. Myös siksi, että hyte-kertoimen painoarvo tulee mitä todennäköisemmin myös tulevina vuosina kasvamaan. 

Ammattilaisten panostaminen varhaiseen tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja systemaattiseen kirjaamiseen ovat osaltaan onnistuneen tuloksen taustalla. Lisäksi on tehty yhteistyötä kuntien kanssa mm. ottamalla käyttöön liikuntalähete: hyvinvointialueen ammattilainen voi tehdä asiakkaan suostumuksella potilastietojärjestelmän kautta lähetteen kunnan liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvontaan ohjautumista suositellaan erityisesti kansansairausriskissä oleville.  

Yleisesti hyvinvointialueiden odotetaan panostavan toimialarajat ylittävään ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön yksittäisiin indikaattoreihin keskittymisen sijaan. Hyte-kertoimen parantamiseksi keskeistä on kuitenkin hioa prosessit kuntoon ja huolehtia siitä, että indikaattoreihin ja sitä kautta Hyte-kertoimeen vaikuttavat kirjaukset tehdään huolellisesti ja oikein.  

Yhteistyö ja kehittäminen jatkuu

Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu useista tekijöistä., joista HYTE-kerroin on yksi. Tilikaudelle 2026 sen painoarvo on nostettu 50 prosenttiin. HYTE-kertoimen rooli osana rahoitusta on kasvanut ja sen tasolla on myös taloudellista merkitystä hyvinvointialueelle.

– Jos HYTE-kerroin nousee niin rahoitus osuus kasvaa ja vastaavasti, jos se pienentyy, niin rahoituksen taso laskee, toteaa Oma Hämeen rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

– On myös tärkeä tunnistaa, että meidän suhteellisella asemallamme on myös merkitystä eli jos parannamme, mutta muuta alueet parantavat enemmän rahoitus osuus laskee. HYTE-kerroin on mielestäni yksi parhaista rahoituksen jakoperusteista, koska siihen voi vaikuttaa suoraan omalla työllä ja mikä parasta HYTE-kertoimen nousu kertoo myös meidän palveluiden parantumisesta esimerkiksi elintapaohjauksessa, jota on viety eteenpäin yhteistyössä kuntien kanssa liikuntalähetteen myötä, jatkaa Kukkonen.

Oma Hämeessä nähdään, että ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön kannattaa panostaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti, koska siten se alkaa kantaa hedelmää myös taloudellisesti. 

Vaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö ei ole pikamatka, vaan ennemminkin määrätietoinen ja suunnitelmallinen maraton.

– Oma Häme jatkaa kehittämistyötä ja yhteistyön vahvistamista, jotta voimme entistä paremmin tukea asukkaidemme hyvinvointia ja terveyttä. Jokainen panos vaikuttaa, ja yhdessä luomme terveemmän tulevaisuuden Kanta-Hämeen väestölle. Suuri kiitos tähän astisista onnistumisista kuuluu kaikille Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekeville ammattilaisille, kiittää kumppanuuspäällikkö Päivi Niiranen.

UUTINEN / 20.10.2025

Yli 75-vuotiaille on tänään lähetetty tekstiviestimuistutus kausirokotuksista

Olemme tänään 20.10. lähettäneet yli 75-vuotiaille tekstiviestimuistutuksen kausirokotusten eli influenssa- ja koronarokotusten ajanvarauksesta.
 
Tekstiviestin lähettäjänä näkyy "OmaHame". Viestissä muistutetaan, että ajan rokotukseen voi varata digitaalisesti Oma Hämeen verkkosivuilta tai puhelimitse numerosta 03 629 6400.

Hattulalaiset varaavat ajan numerosta 050 416 6259.
 
Ajan voi varata myös Oma Häme -sovelluksen kautta.

Lue lisää rokotusajanvarauksista ja katso ohjeet digitaaliseen ajanvaraukseen

Lue myös: 

• Syksyn 2025 korona- ja influenssarokotusten ajanvaraus alkaa 1.10.2025
• Tänä vuonna rokotuksia ei järjestetä ilman ajanvarausta – varaa siis rokotusaikasi etukäteen

UUTINEN / 20.10.2025

Oma Häme osallistuu 22.10. Hämeenlinnassa pidettävään moniviranomaisharjoitukseen

Hämeenlinnassa Nummen yhtenäiskoululla järjestetään keskiviikkona 22. lokakuuta moniviranomaisharjoitus, jossa Oma Häme, Hämeenlinnan kaupunki ja poliisi harjoittelevat yhteistyötä suuronnettomuustilanteessa.

Harjoitus toteutetaan koulupäivän aikana, ja sen yhteydessä voi koulun alueella näkyä viranomaistoimintaa.

Harjoituksen tavoitteena on vahvistaa viranomaisten yhteistoimintaa ja kerätä kokemuksia yhteistoiminnan kehittämiseen. Kyseessä on ensimmäinen näin laaja harjoitus Kanta-Hämeen yläkoulussa.

UUTINEN / 16.10.2025

Vaikuttamistoimielinten ensimmäinen toimikausi on päättymässä

Hyvinvointialueella on kolme vaikuttamistoimielintä, joiden kautta asukkaat ja palvelujen käyttäjät voivat vaikuttaa Oma Hämeen toimintaan. Vaikuttamistoimielimillä on tärkeä rooli demokratian toteutumisessa hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon sekä vammais- ja vanhusneuvostoihin on nimetty jäsenet Kanta-Hämeen kuntien vastaavista toimielimistä. Nykyisissä kokoonpanoissa vaikuttamistoimielimet ovat toimineet keväästä 2023 lähtien.

Nyt aluevaltuusto on vaihtunut ja myös vaikuttamistoimielimet järjestäytyvät uudelleen. Aluehallitus on pyytänyt kuntia nimeämään edustajansa seuraavalle kaudelle. Uudet neuvostot aloittavat työnsä vielä tämän vuoden puolella ja ne jatkavat työtä asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi ja hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseksi.

Kysyimme vaikuttamistoimielinten puheenjohtajilta, miten he arvioivat ensimmäisen toimikautensa sujuneen, mitä tavoitteita on saavutettu ja mitä kehitettävää toiminnassa vielä on. Puheenjohtajat olivat yhtä mieltä siitä, että toimielimet ovat merkittävä väylä asukkaiden äänen kuulemisessa ja asukkaiden tarpeiden esille nostamisessa.

Yhteistyön ja osallisuuden rakentajat

Laki velvoittaa jokaista hyvinvointialuetta perustamaan kolme vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston. Niiden tehtävä on tuoda esiin niiden asukkaiden ääntä, jotka muuten voisivat jäädä päätöksenteossa liian vähälle huomiolle.

On selvää, että uudessa toimintaympäristössä ensimmäinen toimikausi on ollut oppimisen ja rakentamisen aikaa. Yhteistyön rakentaminen on ollut tärkeää kaikille puheenjohtajille.

– Toiminnan pohja ja yhteistyö virkahenkilöstön kanssa saatiin hyvin käyntiin. Siitä suuri kiitos kaikille mukana olleille. Yhteistyö jäsenistön kanssa on ollut erittäin hyvää, sanoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Eero Halmesmäki.

Myös vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Mohr kiittää Oma Hämeen ilmapiiriä ja rakentavaa otetta:

– Alun uuden opettelun jälkeen tuntuu, että kausi loppui kesken. Meillä on kuitenkin ollut hyvä ja rakentava ilmapiiri, ja olemme yhdessä rakentaneet hyvinvointialuetta. Koen vammaisneuvoston tärkeänä linkkinä toimihenkilöiden ja päättäjien välillä.

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lempi Lintukorpi on tyytyväinen luottamukseen ja nuorten osallisuuden vahvistumiseen.

– Saimme lähes vapaat kädet muokata toiminnastamme meidän näköistä ja onnistuimme siinä hyvin. Nyt kauden päättyessä käteen jää paljon oppia, kokemuksia ja uusia ystäviä ympäri Kanta-Hämettä.

Vaikuttamistoimielinten kautta eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien asukkaiden ääni pystytään tuomaan osaksi alueen päätöksentekoa. Vaikuttamistoimielimet voivat vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. 

Vaikuttamisen väyliä ja saavutuksia

Vaikuttamistoimielinten rooli ei ole ollut vain neuvoa-antava, vaan aidosti osallistava. Neuvostot ovat antaneet lukuisia lausuntoja, osallistuneet suunnitteluun ja tuoneet esiin arjen näkökulmia, jotka auttavat päätöksentekoa osuvammaksi.

Halmesmäki korostaa, että vanhusneuvosto on ollut mukana palvelujen muutosten suunnittelussa ja käytännön toteutuksen seurannassa. Mohr puolestaan nostaa esiin vammaisneuvoston iltakoulut, joissa lausuttavia asioita käytiin läpi yhdessä ennen päätöksentekoa:

– Lausunnoissamme olemme tuoneet konkreettisesti esiin esimerkiksi esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä näkökulmia. On ollut ilahduttavaa saada palautetta, että näkemyksiämme on hyödynnetty ohjelmissa ja suunnitelmissa.

Lintukorpi mainitsee nuorisovaltuuston ehkäisevän päihdetyön kampanjan konkreettisena esimerkkinä nuorten vaikutusmahdollisuuksista:

– Teimme paljon yhteistyötä monien osaavien hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Lisäksi teimme poliisin kanssa yhteistyössä somekampanjan, joka perustui nuorille suunnattuun kyselyyn. Oli hienoa huomata, että nuorten näkemykset herättivät kiinnostusta myös aluevaltuutetuissa.

Asukkaiden ääni vahvemmaksi

Ensimmäinen toimikausi ei ollut pelkkää onnistumista, vaan myös uuden opettelua. Yhteistä kaikille neuvostoille on ollut tarve löytää tehokkaampia toimintatapoja ja vahvistaa omaa rooliaan päätöksenteossa.

Uusien asioiden omaksuminen nopeassa tahdissa ja vammaiskentän moninaisten haasteiden huomioiminen ei ollut aina helppoa, mutta opimme paljon. Olemme kehittäneet tarkistuslistan helpottamaan lausuntojen valmistelua, kertoo vammaisneuvoston puheenjohtaja Mohr.

Halmesmäki nostaa esiin sen, ettei vanhusneuvoston ääni aina ole kuulunut riittävästi päätöksenteossa. Vanhusneuvoston puheenjohtaja toivookin, että myös neuvostot saisivat läsnäolo-oikeuden lautakuntien kokouksiin, kuten nuorisovaltuusto.

Tällä hetkellä hyvinvointialueen hallintosäännössä on linjattu, että nuorisovaltuusto voi nimetä edustajansa elämänkaari- ja turvallisuuslautakuntaan sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan. Linjauksella on haluttu edistää erityisesti nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Kaikilla vaikuttamistoimielimillä on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus aluevaltuuston kokouksissa.

Lintukorpi harmittelee, että nuorisovaltuuston työtä on hankaloittanut kokoustamisen vaikeus pitkien välimatkojen ja vähäisen julkisen liikenteen vuoksi. Lisäksi nuorisovaltuuston ohjaajan vaihtuminen hankaloitti tiedonkulkua Oma Hämeen suuntaan, mutta tilanne saatiin onneksi korjattua loppukautta kohden.

Kaikki puheenjohtajat katsovat tulevaisuuteen luottavaisin mielin ja toivovat, että vaikuttamistoimielinten roolia edelleen vahvistetaan Oma Hämeessä.

– Toivon, että yhteistyö vanhusneuvoston ja nuorisovaltuuston kanssa vahvistuisi jatkossa, sanoo Pia-Nina Mohr.

Ensimmäinen kausi on osoittanut, että asukkaiden osallisuus ei ole vain hallinnollinen velvoite, vaan käytännön vaikuttamista ja yhteistyötä. Vaikuttamistoimielinten työ on luonut perustan vahvemmalle demokratialle ja avoimemmalle päätöksenteolle Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

UUTINEN / 16.10.2025

Muutoksia ikäihmisten asumispalveluihin Kanta-Hämeessä – asiakkaat ja omaiset mukaan suunnitteluun

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee maanantaina 20. lokakuuta useita muutoksia liittyen ikäihmisten asumispalveluiden toimintaan. Käsiteltävät muutokset ovat aluevaltuuston jo huhtikuussa 2024 tekemiä palveluverkkopäätöksiä. Nyt alkava päätösten toimeenpanovaihe tuo muutokset konkreettisesti asiakkaille näkyville.

Palveluverkkopäätösten tavoitteena on varmistaa laadukkaat palvelut ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö. Tavoitteena on, että ikäihmisten lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen keskitetään kolmeen yksikköön/kiinteistöön vuoteen 2028 mennessä.  

Muutokset suunnitellaan vaiheittain ja niiden toimeenpanossa kuullaan laajasti asiakkaita, omaisia ja henkilöstöä. Muutoksen kohteena olevissa ikäihmisten asumisyksikössä järjestetään infotilaisuudet ja ympärivuorokautisten pitkäaikaisten hoivan asiakkaiden sekä omaisten kanssa käydään henkilökohtaiset keskustelut. 

Ikäihmisten asumispalvelut: mikä suunnitelman mukaan muuttuisi asiakkaiden näkökulmasta? 

Janakkala ja Hämeenlinna/Riihimäki: 

• Hämeenlinnan Ilveskodin toiminta (18 paikkaa) ja Janakkalan Tapailakodin toiminta (44 paikkaa) siirtyisivät Riihimäen ja Janakkalan sairaalan tiloihin keväällä 2026. 
• Ilveskodin ja Tapailakodin pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa käydään henkilökohtaiset keskustelut ja yksiköissä järjestetään infotilaisuudet. 
• Oma Häme luopuisi samalla Tapailakodin kiinteistöstä ja vuokrasopimuksesta, mikä toisi arviolta 0,5 miljoonan euron vuosisäästöt. 

Loppi: 

• Salmelan tyhjillään oleva rakennus otettaisiin käyttöön lyhyt- tai pitkäaikaiseksi yhteisöllisen asumisen yksiköksi. 
• Aiemmin Salmelan tiloissa toiminut ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö on siirtynyt jo uusiin tiloihin Willa Eedilään syksyllä 2025. 

Hämeenlinna (Tuulos): 

• Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Birgittakoti (14 paikkaa) muutettaisiin pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen yksiköksi. Vanha toiminta jatkuisi yksikössä vielä hetken aikaa samanaikaisesti. Jokaiselle asiakkaalle tehtäisiin yksilöllinen suunnitelma jatkosta. 
• Birgittakodin pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa käydään henkilökohtaiset keskustelut ja yksikössä järjestetään infotilaisuus. 

Forssa: 

• Forssaan syksyllä 2025 avattu uusi arviointi- ja kuntoutusyksikkö siirrettäisiin Forssan sairaalasta Heikanrinteen tiloihin Saksankadulle vuoden 2026 aikana. 

Jokioinen: 

• Intalankartanon Onnela (16 paikkaa) jatkaisi pitkäaikaisena ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkönä, aiemmin suunniteltuja muutoksia ei toteuttaisi. 

Lisäksi muutamiin asumisyksiköihin olisi tulossa hallinnollisia muutoksia. Jokioisilla Intalankartanossa Onnela yhdistettäisiin hallinnollisesti Muistolan yksikköön ja Riihimäellä Tornin ja Lyhteen yksiköt yhdistettäisiin. Myös Forssassa Talvion ja Metsätähden yksiköt yhdistettäisiin. Kaikissa hallinnollisissa muutoksissa asiakkaiden osalta toiminta jatkuisi ennallaan, samoin asiakaspaikat ja henkilöstö pysyisivät samana. Muutoksella tavoitellaan hallinnon tehostamista. 

Taustaa: Oma Hämeen palveluverkkomuutokset näkyvät vuoden 2026 alusta 

Aluevaltuusto päätti Oma Hämeen palveluverkkomuutoksista huhtikuussa 2024. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat muutokset alkavat näkyä asiakkaille pääsääntöisesti vuoden 2026 alussa. Oma Häme tiedottaa asiakkaita kaikista muistakin palvelumuutoksista suunnitelmien edetessä. Palveluverkkomuutosten toimeenpano etenee suunnitellusti Oma Hämeessä - Oma Häme 

Palveluverkkomuutosten tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Oma Häme kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia tarpeita. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että asiakas saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. 

Palveluverkkomuutoksilla ei pyritä henkilöstön vähentämiseen. Joillekin toimialoilla ja tulosalueilla siirtyminen uuteen voi kuitenkin edellyttää yhteistoimintaneuvotteluita, jos henkilöstön työnkuviin ja työpisteisiin tulee olennaisia muutoksia. 

Lue myös: Palveluverkkomuutosten toimeenpano etenee suunnitellusti Oma Hämeessä - Oma Häme

UUTINEN / 14.10.2025

Tutustu Hyvinvointisi tueksi -sivuston esittelyvideoon

Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivusto on verkkosivusto, joka kokoaa yhteen Kanta-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut sekä vinkit oman hyvinvointisi edistämiseen. Sivusto tarjoaa tukea eri elämäntilanteisiin ja helpottaa palveluiden löytämistä.

Olemme julkaisseet uuden esittelyvideon, joka esittelee Hyvinvointisi tueksi -sivuston sisällöt ja toiminnot. Video tarjoaa tiiviin katsauksen siihen, miten sivusto tukee hyvinvointia arjessa ja kuinka sen keskeiset toiminnot, kuten palveluhaku toimivat.

Katso esittelyvideo 

Tutustu sivustoon

Lisätietoja: hyte(at)omahame.fi

ARTIKKELI / 10.10.2025

Assin tekijät: Perehdytysvastaavat rakentavat turvallista alkua uudessa sairaalassa

Kun Assi avautuu, noin 1700 työntekijää siirtyy uuteen sairaalaan. Muutos on valtava, ja sen onnistumisessa perehdytyksellä on keskeinen rooli. Se auttaa löytämään oman paikan uusissa tiloissa, omaksumaan toimintatavat ja ennen kaikkea luo turvallisuutta. Hyvin suunniteltu perehdytys vähentää epävarmuutta ja tukee työn sujuvuutta heti alusta lähtien – ja sitä kautta varmistaa myös potilasturvallisuuden.

Tämän työn taustalla toimii laaja perehdytysvastaavien tiimi, jossa on jäseniä monista sairaalan yksiköistä. Jokaisella on oma roolinsa ja erikoisosaamisensa, ja yhdessä he muodostavat verkoston, joka on rakentanut Assin perehdytyskokonaisuuden. Tiimiä koordinoi ja sen työtä vetää muutama vastuuhenkilö, joista yksi on Lilli Väisänen, keskeinen hahmo perehdytysmateriaalin koordinoinnin suunnittelussa ja kehittämisessä. Hän korostaa, että tiimin suuri vahvuus on juuri moniammatillisuus – se, että mukana on erilaisia näkökulmia ja kokemuksia, jotka rikastavat kokonaisuutta ja tekevät perehdytyksestä aidosti käyttäjälähtöisen.

Perehdytysvastaavien joukossa työskentelee esimerkiksi leikkaus- ja anestesiayksikön anestesiavastuuhoitaja Sanna Kiuru, joka on aina kokenut perehdyttämisen sydämenasiakseen. Psykiatrian puolelta mukana on sairaanhoitaja Annika Mertanen, jolla on pitkä kokemus opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytyksestä. Tukipalveluita edustaa Jaana Helenius, joka muistuttaa, että ilman näitä toimintoja hoitotyö ei onnistuisi.

Alusta asti perehdytysvastaavien joukossa vallitsi avoin ja innostunut ilmapiiri. Sannan mukaan yhteinen suunta löytyi jo ensimmäisistä päivistä lähtien, vaikka jäsenet tulivat erilaisista työympäristöistä. Myös Annika kuvaa yhteistyötä sujuvaksi ja rakentavaksi alusta saakka. Jaana lisää, että jokaisella on ollut omat vastuualueensa, mutta haasteet on ratkaistu yhdessä keskustellen ja kuunnellen.

Selkeyttä ja tasalaatuisuutta

Perehdytyksen suunnittelussa kaikkia yhdistää tavoite tehdä siitä selkeä, helposti omaksuttava ja yhdenvertainen kaikille. Sanna painottaa, ettei perehdytyksen pidä tuntua raskaalta lisätehtävältä, vaan kiinnostavalta ja hyödylliseltä osalta työtä.

Jaana korostaa tukipalveluiden näkökulmaa: on tärkeää, että uudet IT-sovellukset ja teknologiat tulevat tutuiksi, sillä ilman niitä arki ei suju. Annika puolestaan muistuttaa, että loppukäyttäjän näkökulma on pidetty koko ajan kirkkaana mielessä: yleisperehdytys on rakennettu geneerisesti niin, että se sisältää asiat, jotka kaikkien on hyvä tietää Assissa työskentelystä.

Lilli nostaa esiin materiaalin selkeyden ja loogisuuden merkityksen. Kesällä perehdytyssisältö oli käyttäjien kommentoitavana, ja saadun palautteen avulla sitä muokattiin entistä käyttäjälähtöisemmäksi.

Odotusta ja jännitystä

Suuren muuton lähestyessä tunteet vaihtelevat. Sanna luottaa siihen, että jokainen kantaa oman kortensa kekoon ja siksi muutto onnistuu. Annika kertoo odottavansa muuttoa innolla, sillä uuden sairaalan moderni ympäristö tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Jaana puolestaan näkee muutoksen valtavana askeleena tukipalveluiden kehityksessä: –Assissa tukipalvelut siirtyvät tälle vuosikymmenelle, mikä on iso askel kaikille.

Muistoja ja inhimillisiä hetkiä

Vaikka työ on ollut intensiivistä, siihen on mahtunut myös iloa ja huumoria. Sanna muistaa kuvauspäivän, jolloin haluttiin, että perehdytyskuvissa näkyy ihmisiä eikä vain tiloja – ja lopputuloksena oli myös muutama hassuttelukuva. Tiimitapaamisissa nauru on vallannut koko ryhmän, ja perehdytysvastaava Satu Vinnarin taito valita tilanteeseen sopiva kappale on tuonut kokouksiin keveyttä. Jaanan mieleen ovat jääneet keskustelut siitä, miten tukipalveluiden osuus perehdytyksessä esitetään: erillisenä kokonaisuutena vai muun toiminnan sisällä.

Työn ja jaksamisen tasapaino

Näin laaja hanke vaatii sovittamista arjen työn rinnalle. Sanna saa energiaa tiimin dynamiikasta ja erilaisten persoonien kohtaamisesta. Lillin mukaan yhdessä tekeminen ja huumori ovat olleet kantavia voimavaroja, jotka auttavat jaksamaan.

Jaana on ollut mukana Assi-työssä jo projektin alusta saakka, välillä kokoaikaisesti. –Välillä se on vienyt kaiken ajan, mutta oman hyvinvoinnin on täytynyt kulkea mukana koko ajan. Annika puolestaan kiittää sitä, että perehdytykselle on osoitettu omaa työaikaa, mikä on mahdollistanut keskittymisen kunnolla ja vähentänyt kuormitusta.

Jos Assi olisi elokuva…

Kysyttäessä, millainen elokuva Assi-hankkeesta tulisi, Sanna valitsee nimeksi Suljettu saari, jossa mysteeri ratkeaa vasta lopussa. Lilli kuvailisi tiimin kohtauksen täynnä iloa, naurua ja musiikkia – samoja asioita, jotka ovat kannatelleet heitä pitkän työn keskellä.

Lopuksi perehdytysvastaavat haluavat lähettää terveisiä koko alueelle. –Tästä tulee hyvä. Kaikille sopiva sairaala, sanoo Sanna. Lilli muistuttaa: –Muistetaan inhimillisyys kohtaamisissa ja moniammatillisessa yhteistyössä. Yhdessä olemme enemmän. Jaana tiivistää oman viestinsä: –Assi tulee, olethan siihen valmis.

Ja kaiken taustalla pysyy kirkkaana yksi tavoite: kun noin 1700 työntekijää siirtyy uuteen sairaalaan, jokainen saa alun, joka tuntuu turvalliselta, selkeältä ja kannustavalta – yhdessä tehty perehdytys on avain Assin sujuvaan starttiin.

UUTINEN / 10.10.2025

Liikkumisen tuen palvelujen soveltamisohje ja kuljetuspalvelun käyttäjän ohje uudistuvat

Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden soveltamisohjetta on päivitetty uuden vammaispalvelulain myötä. Aluehallitus hyväksyi uuden ohjeen kokouksessaan 6. lokakuuta. Ohje astuu voimaan 15.10.2025. Voit tutustua ohjeeseen täällä.

Soveltamisohje määrittää liikkumisen tuen palvelujen myöntämistä, toteuttamista ja käyttämistä koskevat käytännöt Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Soveltamisohjeilla varmistetaan asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu ja tuetaan palveluihin liittyvää päätöksentekoa.

Samanaikaisesti soveltamisohjeen päivityksen kanssa päivittyy Oma Hämeen kuljetuspalvelun käyttäjän ohje, johon voit tutustua täällä.

Ikäihmisten palveluiden asiakkaat

Sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumisen tuen palvelut on suunnattu erityisesti mahdollistamaan ikääntyneiden henkilöiden itsenäinen suoriutuminen ja kotona asuminen silloin, kun he eivät kykene käyttämään julkista liikennettä sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuen palvelu on ensisijainen suhteessa vammaispalvelulain mukaiseen liikkumisen tukeen. 

Lisätietoja: Ikäihmisten Ensilinja

Vammaispalvelujen asiakkaat

Vammaispalvelulain mukainen liikkumisen tuki on suunnattu henkilölle, jolla on pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi erityisiä vaikeuksia liikkumisessa, eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Palvelulla turvataan vammaisen henkilön mahdollisuus tavanomaiseen elämään kuten työssäkäyntiin, opiskeluun, asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Uuden vammaispalvelulain myötä vammaisten liikkumisen tuen palveluihin tuli joitakin muutoksia, jotka koskevat muun muassa kuljetuspalvelun matkustusalueen määrittelyä sekä mahdollisuutta matkojen jaksottamiseen kuukautta pidemmälle ajalle. 

Lisätietoja: Vammaissosiaalityön Ensilinja

UUTINEN / 09.10.2025

Oma Häme jatkaa määrätietoisesti hoitoon pääsyn parantamista – Valvira edellyttää tilanteen korjaamista huhtikuun loppuun mennessä

Valvira on antanut Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle uuden määräyksen kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn saattamiseksi lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä.
Määräyksen noudattamista tehostetaan miljoonan euron uhkasakolla, ja hyvinvointialueen on toimitettava Lupa- ja valvontavirastolle selvitys toimenpiteistä ja ajantasaiset seurantatiedot 15.5.2026 mennessä.

Aiempi määräys annettiin maaliskuussa 2024 ja määräajaksi asetettiin 31.3.2025. Oma Häme on toimittanut asiasta Valviralle selvityksiä keväällä ja kesällä 2025. Valvonta jatkuu Lupa- ja valvontavirastossa, joka aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa.

Oma Häme on vuoden aikana lyhentänyt jonoja useilla erikoisaloilla ja saanut osassa palveluja tilanteen jo lainmukaiseksi. Eniten parannusta on tapahtunut urologian ja ortopedian erikoisaloilla sekä suun terveydenhuollon palveluissa, joissa kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut merkittävästi.

Jonot ovat lyhentyneet, mutta haasteita riittää

Kiireettömään erikoissairaanhoitoon yli 90 vuorokautta ensikäyntiä odottaneiden määrä on laskenut kevään yli 700:sta alle 400 potilaaseen. Jonot ovat yhä pisimmät silmätautien ja ortopedian ensikäynneissä sekä kuulokeskuksen kuntoutuspalveluissa. Yli 180 vuorokautta leikkausta odottaneita oli syyskuun alussa noin 350 potilasta, erityisesti silmätautien, vatsaelinkirurgian, plastiikkakirurgian ja ortopedian erikoisaloilla.

Silmätautien jonotilannetta on purettu monin tavoin, esimerkiksi kaihileikkauspalvelusetelit ovat käytössä. Oma Häme on aloittanut uusien kaihikirurgien kouluttamisen. Työnjakoa eri ammattilaisten välillä kehitetään, jotta silmälääkäreille saadaan lisää vastaanottoaikoja. 

Kuntoutuksen puolella suurin haaste on liittynyt kuulokeskukseen, jossa ensikojeen sovitukseen jonotti lokakuun 2025 alussa 574 asiakasta. Heistä 159 oli odottanut yli kuusi kuukautta. Suurin syy jonojen pitkittymiseen on ollut kuulotutkimuksia tekevien audionomien vajaus. Keväällä on koulutettu uusia audionomeja, jotka valmistuvat syksyllä. Lisäksi ostopalvelua on hyödynnetty ja asiakkaille on hankittu ensikojeen sovituksia yksityiseltä sektorilta. Jonot on tarkoitus saada purettua loppuvuoden aikana omana toimintana ja ostopalveluna.

Suun terveydenhuollossa jonoja on puolestaan saatu hyvin hallintaan, alle 10 potilasta on nyt odottanut aikaansa anestesiahammashoitoon yli kuusi kuukautta. Lähetteet käsitellään nyt sataprosenttisesti alle 21 vuorokaudessa.

Tietojen siirtymisessä Oma Hämeestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestelmiin on ollut ongelmia, joita on korjattu pitkin vuotta. Valviran päätöksen pohjana olevat luvut ovat siksi osittain ristiriidassa Oma Hämeen selvityksissä olleisiin lukuihin. Hyvinvointialueella kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä ja -koulutusta, jotta tilastotiedot saadaan tarkemmiksi.

Henkilöstötilanne ja tiedolla johtaminen vahvistuneet

Erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuus on parantunut, ja leikkaussalikapasiteetti on palautunut Kanta-Hämeen keskussairaalassa pandemian edeltävälle tasolle. Myös kirurgian hoitohenkilöstövaje on pienentynyt ja ortopediaan on saatu uusia erikoislääkäreitä.

Potilastietojärjestelmän vaihdon jälkeen tietojohtamista ja raportointia on kehitetty, ja toimintaa seurataan nyt säännöllisesti. Leikkaustoiminnan Opera-toiminnanohjausjärjestelmä tukee nykyisin tiedolla johtamista ja auttaa tunnistamaan poikkeamat ajoissa.

Oma Häme jatkaa hoitoon pääsyn parantamista ja raportoi kehityksestä säännöllisesti valvovalle viranomaiselle. Keväällä 2026 käyttöön otettava Assi-sairaala lisää leikkauskapasiteettia kahdella salilla ja vahvistaa kiireettömän erikoissairaanhoidon kokonaisuutta koko alueella.

– Tavoitteemme on, että jonot lyhenevät pysyvästi ja hoitoon pääsy on laissa säädetyllä tasolla kaikilla erikoisaloilla. Se on ennen kaikkea potilaan etu. Teemme sen eteen töitä joka päivä, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

UUTINEN / 08.10.2025

Aivoterveys kiinnosti Hämeenlinnassa – Muistijälki-hanke näkyy Vanhustenviikolla

Onni kasvaa yhteisössä -tapahtuma keräsi maanantaina 6. lokakuuta runsaasti yleisöä Hämeenlinnan kirjastolle. Hämeenlinnan tapahtuma liittyy parhaillaan vietettävään Vanhustenviikkoon. Kanta-Hämeen Muistijälki-hanke oli mukana tapahtumassa levittämässä tietoa aivoterveydestä ja arjen hyvinvoinnista.

Tapahtuma keräsi runsaasti kiinnostuneita alueen asukkaita, ja tunnelma oli lämmin ja osallistava. Muistiterveysasiantuntija Milka Lintinen Muistijälki-hankkeesta piti luennon aivoterveydestä. Luentoa kerääntyi kuulemaan noin 40 henkilöä. Luennolla käsiteltiin muun muassa muistisairauksien ennaltaehkäisyä, elintapojen merkitystä ja arjen hyvinvointia tukevia keinoja. Luennon lisäksi tehtiin myös aivojumppaa musiikin tahdissa, johon asukkaat osallistuivat mielellään mukaan.

Tilaisuuteen osallistujilla oli  myös mahdollisuus tehdä muistisairauden riskitesti, ja moni tarttuikin tilaisuuteen keskustella omasta aivoterveydestään ja sai vinkkejä sen vahvistamiseen.

Arjen aarteet -ryhmä alkoi Janakkalassa

Vanhustenviikon kunniaksi myös FINGER-toimintamallin mukaisen elintaparyhmän Arjen aarteet toiminta käynnistyi 7.10. Janakkalassa. Ensimmäinen tapaaminen sujui lämminhenkisessä ja innostuneessa ilmapiirissä, kun osallistujat kokoontuivat jakamaan ajatuksiaan arjen hyvinvoinnista ja asettamaan omia tavoitteitaan.

Ryhmä perustuu tutkittuun FINGER-elintapamalliin, ja sen tavoitteena on tukea ikääntyvien kokonaisvaltaista hyvinvointia – ravitsemuksen, liikunnan, sosiaalisen aktiivisuuden ja aivojumppatehtävien avulla. Toiminta tarjoaa osallistujille konkreettisia työkaluja ja tukea elintapamuutoksiin.

Jokainen osallistuja sai ensimmäisellä kerralla oman Arjen aarteet -passin, johon kirjataan henkilökohtaiset tavoitteet ja edistymistä tukevat mittarit. Ensimmäisellä kerralla tutustuttiin ryhmän toimintaperiaatteisiin ja jaettiin ajatuksia siitä, mitä arjen aarteet merkitsevät juuri meille.

Ryhmä kokoontuu joulukuuun puoliväliin asti joka toinen viikko tiistaisin ohjattuna ryhmänä ja väliviikoilla aina omatoimiryhmänä. Ryhmälle annetaan yhteistehtävä toteutettavaksi omatoimiviikolle, se voi olla esim. kuntosaliin ohjattu tutustuminen, yhteinen pelihetki, liikuntatuokio tai metsäkävely. 

Lue myös: Blogi: Muistisairauksien ennaltaehkäisy alkaa riskin tunnistamisesta – Kanta-Hämeessä pilotoidaan FINGER-toimintamallia - Oma Häme

ARTIKKELI / 07.10.2025

Blogi: "Kunpa joku näkisi minut" – ikääntyneiden yksinäisyys koskettaa

Yksinäisyyden kokemus vaikuttaa ikääntyneeseen monin eri tavoin, valtaosin se koetaan hyvinvointia heikentävänä tekijänä. Yksinäisyys voi herättää pelkoa, surua, toivottomuutta, masentuneisuutta tai tyhjyyttä. Sen on havaittu aiheuttavan kehossa vastaavanlaisia fyysisiä reaktioita kuin kipu. Joskus yksinäisyys ja yksin olo ovat myös omia valintoja, eivätkä näin aiheuta ikäviä tunteita.  

Kanta-Hämeessä 10 % yli 65-vuotta täyttäneistä ja 12 % yli 75-vuotta täyttäneistä kokee itsensä yksinäiseksi (Sotkanetin tilasto). Osuus on kasvanut kahdessa vuodessa. Positiivista mielenterveyttä kokee vain noin neljännes yli 65-vuotta ja yli 75-vuotta täyttäneistä. Ikääntyneiden yksinäisyys on merkittävä ja kasvava yhteiskunnallinen haaste. 

Yksinäisyyden myötä voi tuntua siltä, että elämän merkitys häviää. Elämänlaadulle on ensiarvoisen tärkeää olla yhteydessä toisiin ihmisiin sekä saada kokemus siitä, että on osa jotakin ryhmää tai yhteisöä. Pahimmillaan yksinäisyys on syrjäytymistä ja on käytetty nimitystä myös sosiaalisesta kuolemasta. Yksinäiset kokevat elämänlaatunsa heikommaksi ja heillä on kohonnut itsemurhariski. Ei siis ole ihme, että Maailman mielenterveysjärjestö (WHO) pitää ikääntyneiden yksinäisyyttä yhtenä teollistuneen maailman suurimmista ongelmista. 

Yksinäisyys koskettaa – ja ikääntyneiden yksinäisyys on jotain, jota emme voi sivuuttaa. Meillä jokaisella on mahdollisuus auttaa. Kysyimme Kanta-Hämeessä asuvilta ikääntyneiltä anonyymin Forms-kyselyn kautta sitä, mitä he kaipaavat eniten silloin, kuin kokevat olonsa yksinäiseksi. Näin he vastasivat: 

”Sitä että joku kysyisi, Mitä sinulle kuuluu? Sitä että olisi jotain mitä odottaa, olisi jokin sovittu tapaaminen, puhelu, tapahtuma. Sitä, että tuntisi että kuuluu johonkin porukkaan. Sitä, että kun jotain itselle merkityksellistä tapahtuu sen voisi jakaa jonkun kanssa. Olisi joku, jolle soittaa tai joka tulisi käymään.” 

”Olisi joku, joka voisi jakaa elämän palasia” 

” Puhelinsoittoa, että edes joku soittaisi. Kysyisi mitä kuuluu tai juttelisi ihan mitä vaan.” 

”Joskus on ollut useita päiviä peräkkäin, etten ole puhunut kenenkään elävän ihmisen kanssa. Silloin kaipaan juttukaveria.” 

” Joskus nautin yksinolosta. Mutta yksinäisinä hetkinä kaipaan toisen ihmisen kosketusta.” 

” Toista ihmistä, ystävää” 

”Lenkkiseuraa” 

”Kunpa joku näkisi minut” 

Tällä viikolla vietetään vanhusten viikkoa ja kunnat, järjestöt ja seurakunnat järjestävät paljon erilaista toimintaa ja mahdollisuuksia kohtaamisille. Kanta-Hämeen hyvinvointialue järjestää webinaarin 8. lokakuuta Onni kasvaa yhteist(yö)ssä - Oma Häme ja kunnat asukkaidenhyvinvoinnin asialla. Webinaarissa ammattilaiset kertovat keinoista edistää omaa hyvinvointia sekä palveluista, joihin on mahdollista ottaa yhteyttä elämän eri käänteissä.

Yksinäisyyden vähentäminen ei vaadi suuria tekoja – usein jo yksi ystävällinen sana, soitto tai hetki toisen kanssa riittää. Meistä jokainen voi olla se ihminen, joka huomaa toisen. Jokainen kohtaaminen, hymy tai viesti voi olla toiselle askel pois yksinäisyydestä. Vanhusten viikko muistuttaa meitä siitä, että yhteisöllisyys ei synny itsestään – se rakennetaan teoilla. Kunpa joku näkisi minut – ehkä juuri sinä voit olla se joku. 

Minna Ritakorpi 
asiantuntija, elintapaohjaus 

UUTINEN / 07.10.2025

Oma Häme järjesti kemikaalionnettomuusharjoituksen yhdessä NG Nordicin kanssa Riihimäellä

Kanta-Hämeen pelastuslaitos järjesti keskiviikkona 2. lokakuuta ulkoiseen pelastussuunnitelmaan liittyvän harjoituksen NG Nordic Finland Oy:n Riihimäen yksikössä. NG Nordic tarjoaa kiertotalous- ja ympäristöpalveluja, ja Riihimäen yksikössä käsitellään myös vaarallisia jätteitä. Kuvitellussa onnettomuudessa tehdasalueella tapahtui kemikaalivuoto ja tulipalo, joista aiheutui skenaariossa myös vaaraa lähiseudun yrityksille ja asukkaille. 

Harjoitukseen osallistui pelastuslaitoksen ja ensihoidon lisäksi Oma Hämeen viestintä. Lisäksi mukana olivat Riihimäen kaupunki, Hausjärven kunta, Sisä-Suomen yhteistyöalueen pelastustoiminnan johtokeskus sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Harjoitus toteutettiin monimuotoharjoituksena, jossa osa pelastuslaitoksen ja ensihoidon yksiköistä toimivat paikan päällä ja osa pelattiin virtuaalisesti. Harjoituksessa tilanne luokiteltiin suuronnettomuudeksi.

Ulkoiseen pelastussuunnitelmaan kuuluvien pakollisten harjoitusten järjestäminen on pelastuslaitoksen vastuulla ja ne toteutetaan yhteistoiminnassa toiminnanharjoittajan kanssa. Harjoituksia valvoo aluehallintovirasto.

– Pelastustoimi laatii yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa toimintasuunnitelmat alueensa suurimpien kohteiden häiriötilanteiden ja onnettomuuksien varalle. Kohteessa järjestettävässä harjoituksessa testataan näiden suunnitelmien toimivuus. Seuraavan kerran harjoitus järjestetään kolmen vuoden päästä, joka päättää jälleen seuraavan suunnittelujakson, kertoo harjoituksen tarkkailusta vastannut pelastuspäällikkö Tero Haapala.

Harjoittelemalla lisää valmiutta ja turvallisuutta

Harjoituksen tavoitteena oli vahvistaa viranomaisten ja NG Nordicin yhteistoimintavalmiuksia sekä parantaa Riihimäen yksikön turvallisuusosaamista ja -järjestelyjä. Kanta-Hämeen pelastuslaitos harjoitteli pelastustoimintaa sekä etäjohtamista ja ensihoito keskittyi kemikaalille altistuneiden hoitoon. 

NG Nordic Finlandin vaaratilanteen johtoryhmä pystyi harjoituksessa testaamaan ja kehittämään toimintamallejaan vaativissa onnettomuustilanteissa. Harjoituksen toteutus oli merkittävä panostus myös NG Nordicilta, koska harjoituksen vuoksi koko henkilöstön täytyi poistua hetkeksi työpisteiltään.

– Suuronnettomuusharjoitukset ovat meille erittäin arvokkaita tilaisuuksia kehittää yhteistyötä viranomaisten kanssa ja varmistaa, että tiedonkulku ja toimintamallit ovat selkeät ja toimivat myös tositilanteessa. Samalla harjoitukset muistuttavat henkilöstöämme turvallisuuden merkityksestä ja edistävät turvallisuuskulttuuriamme, kertoo NG Nordicin Riihimäen laitoksen tuotantojohtaja Pekka Pöhö.

Harjoituksesta saatuja havaintoja hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella viranomaisyhteistyön ja varautumisen suunnittelussa. Lisäksi oppeja peilataan myöhemmin ulkoiseen pelastussuunnitelmaan, jotta toimintaa voidaan kehittää entistä vahvemmaksi ja turvallisemmaksi.

– Laaditut suunnitelmat tuovat varmuutta mahdollisen todellisen onnettomuustilanteen hoitamiseen. Pelastustoiminnan johtaja voi käyttää tehtyjä suunnitelma ja ennalta kerättyjä tietoja päätöksentekonsa tukena. Tällä nopeutetaan pelastustoimintaa ja tehdään siitä kaikille turvallisempaa, muistuttaa pelastuspäällikkö Haapala.

UUTINEN / 07.10.2025

Aluehallitus hyväksyi uudet järjestöavustusperiaatteet ja liikkumista tukevien palvelujen ohjeen päivityksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli muun muassa taloutta, järjestöavustuksia sekä sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen ohjeistusta.

Aluehallitus hyväksyi 11 pykälää, jotka koskevat hyvinvointialueen ja Kanta-Hämeen kuntien uutta vuokrasopimusmallia. Sopimukset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloihin. Asiasta on kerrottu tarkemmin erillisessä tiedotteessa: Oma Häme ja Kanta-Hämeen kunnat ottavat käyttöön yhteisen vuokrasopimusmallin - Oma Häme

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeen hankeraportin huhti–kesäkuulta sekä hyvinvointialueen talouden toteuman ajalta 1–8/2025. Lisäksi hallitus hyväksyi tämän vuoden muutostalousarvioon liittyvän käyttösuunnitelman ja tarkensi ensi vuoden talousarvioraamia toimialoittain.

Kiinteistöjen hallinnoinnin parantamiseksi aluehallitus päätti perustaa kiinteistötaseyksikön vuoden 2026 alusta. Yksikön perustamisessa on kyse sisäisestä seurannasta. Sen avulla on tarkoitus parantaa toiminnan ja talouden läpinäkyvyyttä sekä mahdollistaa kiinteistöyksikön taloudellisen tuloksen ja aseman seuraaminen erillään muusta toiminnasta.

Aluehallitus päätti myös esittää aluevaltuustolle, että Janakkalan sairaalan toiminnot ja henkilöstö siirretään Assi-sairaalaan maaliskuusta 2026 alkaen. Valtuustolle toimitettavaan materiaaliin lisätään tiedot vuodeosastopaikkojen määrän muutoksista Kanta-Hämeessä.

Palveluverkkomuutoksista päättäessään aluevaltuusto on vuonna 2024 linjannut, että terveydenhuollon osastotoiminnot sijoittuvat yksiköihin, joissa on laajat diagnostiset palvelut. Samalla on päätetty, että hyvinvointialueella toimii kolme palvelukeskusta: Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa, joissa tuotetaan perusterveydenhuollon sairaalapalveluita.

Toiminnan laajuutta on arvioitu jatkuvasti yhdessä vuodeosastotoiminnan ja kotisairaalatoiminnan kanssa. Janakkalan sairaalan henkilöstö on ollut tietoinen palveluverkkosuunnitelman linjauksista. Janakkalan sairaalaan on tulossa ikäihmisten lyhytaikaista asumista – tämä asiakokonaisuus tulee aluehallituksen käsittelyyn myöhemmin lokakuussa.

Järjestöjen avustusperiaatteita päivitettiin

Hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä alueen julkisten toimijoiden, yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen tehtävänä on myös vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan järjestöjen avustusperiaatteet valtuustokaudelle 2025–2029. Avustusperiaatteissa korostetaan, että tukemisen tulee kohdistua toimintaan, joka tukee, täydentää tai monipuolistaa hyvinvointialueen palveluja sekä edistää strategisia tavoitteita ja asukkaiden hyvinvointia. Avustuksia voidaan myöntää yleishyödylliseen toimintaan budjetin puitteissa.

Avustusperiaatteiden valmistelussa on huomioitu vuoden 2025 avustusprosessista saatu palaute ja järjestöjen kehittämistoiveet. Jatkossa avustusten hakuaika kaikille avustusmuodoille on kerran vuodessa. Lisäksi avustuksen myöntämisen kriteerit painottavat aiempaa enemmän toiminnan vaikuttavuutta, kytkeytymistä Oma Hämeen strategiaan ja alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan sekä taloudellista perusteltavuutta. Avustusten hakuaika aikaistuu, ensi vuoden avustuksia haetaan marras-joulukuussa. Asiasta tiedotetaan vielä tarkemmin. 

Periaatteiden uudistuksella pyritään vähentämään hallinnollista työkuormaa, nopeuttamaan prosessia, turvaamaan järjestöjen – erityisesti pienempien – toimintaedellytyksiä sekä ohjaamaan avustuksia vaikuttavammin selkeiden periaatteiden avulla.

Liikkumista tukevien palvelujen uusi soveltamisohje

Aluehallitus hyväksyi soveltamisohjeen sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisille liikkumista tukeville palveluille. Ohje tulee voimaan 15.10.2025. Ohjetta on päivitetty vuoden alussa voimaan tulleen uuden vammaispalvelulain vuoksi. Ohjeessa määritellään palvelujen myöntämisen, toteuttamisen ja käytön periaatteet.

Sosiaalihuoltolain osalta liikkumista tukevia palveluja voidaan järjestää esimerkiksi ryhmäkuljetuksina, kuljetuspalveluna, saattajapalveluna tai näiden yhdistelmänä silloin, kun henkilö ei pysty käyttämään julkisia kulkuyhteyksiä toimintakyvyn alenemisen vuoksi. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää, jos sosiaalihuoltolain palvelut eivät ole henkilölle sopivia tai riittäviä.

Kuljetuspalveluun voi liittyä erityisiä oikeuksia, kuten saattajapalvelu, avustamispalvelu, vakiotaksioikeus tai yksinmatkustusoikeus. Aluehallitus lisäsi ohjeeseen kokouksessa tarkennuksen, jonka mukaan kilometrirajoista voidaan poiketa harkinnan ja asiakkaan tarpeen niin vaatiessa. Asiakkaille tiedotetaan muutoksesta vielä tarkemmin.

Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 20. lokakuuta.

Aluehallituksen 7.10.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 06.10.2025

Oma Häme ja Kanta-Hämeen kunnat ottavat käyttöön yhteisen vuokrasopimusmallin

Oma Häme ja Kanta-Hämeen kunnat ovat neuvotelleet yhdessä uudesta vuokrasopimusmallista, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloja. Tavoitteena on ollut luoda ratkaisu, joka on sekä kunnille että hyvinvointialueelle läpinäkyvä ja tasapuolinen.

Vuokrasopimuksista on neuvoteltu syksystä 2024 saakka. Useampi kunta kokee prosessin olleen pitkä, mutta neuvotteluiden sujuneen hyvässä hengessä ja yhteistyöhakuisesti.

– Lähtöasetelma, jossa vuokranantaja (kunnat) ja vuokralainen (Oma Häme) ovat äärimmäisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, loi prosessiin jännitteen. Neuvotteluihin on mahtunut mukaan lukuisia yksityiskohtia, jotka on saatu taklattua, toteaa Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.

– Sopimusneuvottelut ovat alueellamme jo päätösvaiheessa, toisin kuin monella muulla alueella. Se helpottaa Kanta-Hämeen kuntien talouden ja toiminnan suunnittelua tulevalla suunnittelukaudella, painottaa Humppilan kunnanjohtaja Minna Ylikännö.

Uudessa mallissa vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, ja niissä on kahdentoista kuukauden irtisanomisaika. Oma Häme maksaa kaikki toimitiloista syntyvät kustannukset ja tuoton toimitilan tasearvolle.  Uusi malli koskee kaikkia Kanta-Hämeen kuntia ja pääosaa tiloista, joita Oma Häme kunnilta vuokraa. Mallia ei sovelleta ARA- kohteisiin, eikä siirtyneisiin sopimuksiin.

– Hyvä, että Kanta-Hämeessä tämä prosessi onnistuttiin näinkin sujuvasti läpi viemään ja samat pelisäännöt koskivat kaikkia, kommentoi Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmela.

Vuokrasopimukset voimaan vuoden 2026 alussa

Vuokrasopimusmallin piiriin kuuluu maakunnassa melkein 200 kohdetta. Kohteet on luokiteltu kolmeen kategoriaan: käyttöoikeuskohteisiin, osa-vuokrakohteisiin ja toteumapohjaisiin vuokrakohteisiin.

Toteumapohjainen vuokra muodostuu kahdesta osasta: pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokra kattaa kiinteistön omistajalle aiheutuvat pääomakulut, jotka määräytyvät poistotason ja tasearvon perusteella. Ylläpitovuokra puolestaan perustuu toteutuneisiin kustannuksiin, kuten hallinto-, käyttö-, huolto- ja kunnossapitokuluihin. Tämä vuokra täsmäytetään vuosittain toteutuneisiin kustannuksiin, mikä poistaa kunnille riskin kustannustason muutoksista.

Aluehallitus hyväksyi vuokrasopimukset 6. lokakuuta. Kunnat ovat käsitelleet sopimukset omien aikataulujensa mukaisesti. Vuokrasopimukset astuvat voimaan 1.1.2026.

Koko maakuntaa koskeva yhteinen malli on hieno saavutus – samanlaista tilannetta ei ole kovinkaan monella alueella, muistuttavat Janakkalan kunnanjohtaja Riikka Moilanen ja Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi.

– On arvokasta, että Kanta-Hämeessä on haettu ratkaisut hyvässä hengessä ja ennen kaikkea yhteistyöllä. Valtakunnalliset esimerkit kertovat, ettei tämä ole itsestäänselvyys, vaan myös yhteisen tahdon tulosta. Tästä haluan osaltani Oma Hämettä ja kuntien neuvottelijoita kiittää, sanoo Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.

Yhteinen vuokrasopimusmalli luo hyvän pohjan yhteistyölle ja selkeyttää sopimusten hallintaa. Sopimuksen myötä kiinteistöihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet jaetaan vuokralaisen ja vuokranantajan kesken, jonka puitteissa voidaan sopia esimerkiksi peruskorjaus ja perusparannusinvestoinneista.

– Vuokrasopimusten tapaisista asioista on mahdollista päästä sopuun, jos paikallishallinnon molemmat toimijat eli kunta ja hyvinvointialue aidosti ja avoimesti käyvät läpi ja ymmärtävät toisen osapuolen intressit. Kunnan täytyy ymmärtää hyvinvointialueen rajoitteet, tärkeimpänä lainanottovaltuusmenettely. Hyvinvointialueen täytyy taas hahmottaa kunnan alaskirjausriskit ja elinkeinopoliittiset intressit. Hyviä kompromisseja syntyy, kun kumpikaan ei hae selkävoittoa, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

ARTIKKELI / 03.10.2025

Blogi: Ekselenssiä etsimässä

Taitoa, tietoa, koeteltua ketteryyttä ja kyvykkyyttä – osaamista eri muodoissaan löytyy Oma Hämeestä yllin kyllin ja läpi organisaation kaikkien tasojen. Lienee siten oikein ja perusteltua sanoa, että olemme jo lähtökohtaisesti laatua tuottava ja laadun päälle ymmärtävä hyvinvointialue.

Osaamisen positiivisesta ongelmasta johtuen onkin virinnyt tarve ja tahto tehdä olemassa olevaa laatua aiempaa selkeämmin näkyväksi paitsi alueen asukkaille ja palvelujen käyttäjille, niin myös yhteistyötahoille ja meille Oma Hämeen edustajille itsellemmekin. 

Tätä tarvetta silmällä pitäen on käynnistynyt monialainen työ laadun muunnelmien liittämiseksi osaksi Oma Hämeen omavalvontaohjelmaa ja -suunnitelmia. Tavoitteena on luoda Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle oma laatujärjestelmä, joka kootaan alati päivittyvän ja käytännön työtä palvelevan laatukäsikirjan muotoon.

Ensimmäinen versio laatukäsikirjasta on määrä julkaista vuoden 2026 loppuun mennessä. Pelkistetyimmillään kyse on avoimuudesta ja yhteisestä ymmärryksestä sen suhteen, mitä ja miten tehtäväämme hyvinvointialueena täytämme. Kyse on myös sitoutumisesta pitämään kiinni sovituista toimintatavoista sekä sen varmistamisesta, että näin myös tosiasiallisesti tapahtuu. Olemassa olevat hyvät käytännöt ansaitsevat tulla jaetuiksi ja tekemisen taso vakiinnutetuksi vastaamaan jatkossa määriteltäviä Oma Hämeen korkeita laatuvaatimuksia.

Laadun koordinointityön avaus on toteutunut ensimmäisen kokoontumisen muodossa 17. syyskuuta. Käynnistystilaisuudessa aihetta on lähestytty monialaisesti pyrkimyksenä löytää ja luoda jaettu näkemys siitä, mitä laadulla nimenomaisesti tarkoitetaan Oma Hämeen puitteissa ja toimintaympäristöissä.

Aivoriihen tuloksiin palataan jatkossa tarkemmin, mutta tässä vaiheessa lienee tarkoituksenmukaista todeta, että laadun ymmärretään koostuvan monista ulottuvuuksista aina yksilön laatukäsityksistä koko organisaation kattavaan laadunhallintajärjestelmään ja pienimmistä yksityiskohtien hiomisista laajoihin prosessikuvauksiin.

Oman lisänsä laadun käsitteeseen tuo myös arvojen ja asenteiden ulottuvuus eli laadun filosofisen perustan muotoilu. Filosofisena katsauksena tulee väistämättä mieleen Aristoteleen etiikkaan pohjaava sitaatti: ”Ekselenssi ei niinkään ole yksittäinen teko kuin tapa.”

Aristoteles itse on puhunut hyveistä, erinomaisuuteen viittaavan ekselenssin käsitteen ollessa huomattavasti myöhempää tuotantoa. Perusidea on kuitenkin se, että ekselenssin tavoittaminen millä tahansa saralla edellyttää jatkumoa: toistettavuutta ja vakiintunutta tapaa. Yksittäiset huipputeot ja erinomaisen laadun ilmentymät ovat toki arvokkaita sinänsä. Kun laatutekoja pystytään toistamaan ja vakiinnuttamaan laadun taso, ekselenssin idea manifestoituu ja saa tunnistettavan, koettavan sekä vaikuttavan muodon.

Ekselenssin hintana on kuitenkin vahva sitoutuminen ja tahdonvoima, fokuksen säilyttäminen ja uudelleen palauttaminen, kurinalaisuus sekä kasvun asenne – kaikki ominaisuuksia, joita ei voi ostaa rahalla tai korvata tekoälyllä.

Maailman inhimillisimmän sairaalan avautumisen kynnyksellä tahdomme Oma Hämeessä tuskin tyytyä vähempään kuin vakiinnuttamaan korkealaatuinen hyvinvointityö aiempaakin tunnistettavammin, koettavammin ja vaikuttavammin osaksi arkeamme: Tasokkuus olkoon tapamme ja erinomainen tekeminen hyveemme.

Tiina Ketola-Mäcklin
potilasasiavastaava

UUTINEN / 02.10.2025

Mistä tiedän, kuuluuko minulle maksuton influenssa- ja koronarokote? Näin hankit rokotteen, jos et saa sitä maksutta

Julkisessa terveydenhuollossa rokotetaan maksutta vain ne asiakkaat, jotka kuuluvat kansallisen rokotusohjelman määrittelemiin riskiryhmiin.

Ketkä saavat maksuttoman rokotteen?

Influenssarokotukset

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja:

• 65 vuotta täyttäneet
• alle 7-vuotiaat lapset
• raskaana olevat
• sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
• varusmiespalveluksensa aloittavat
• laitosmaisissa olosuhteissa asuvat
• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon asiakastyötä tekevä henkilöstö
• vakavalle influenssalle erityisen alttiiden lähipiiri
• lintuinfluenssalle altistumisriskissä olevat ammattilaiset.

Koronan tehoterokotukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suosituksiaan koronan tehosterokotteista. Rokotetta suositellaan:

• hoivakodeissa asuville ja säännöllisessä kotihoidossa oleville iäkkäille sekä omaishoidettaville iäkkäille henkilöille
• kaikille 75 vuotta täyttäneille
• kaikenikäisille voimakkaasti immuunipuutteisille
• 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on vähintään kaksi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta.

Miten hankin rokotteen, jos en saa sitä maksutta?

Jos et kuulu riskiryhmään, voit tiedustella rokotusta:

• työterveyshuollosta
• yksityisiltä terveyspalveluilta
• apteekeista.

Katso ajankohtaiset tiedot influenssa- ja koronarokotuksista rokotussivuiltamme

UUTINEN / 02.10.2025

Ensimmäiset kognitiivisen lyhytterapian osaajat valmistuivat erikoissairaanhoitoon

Oma Hämeessä juhlittiin lokakuun alussa ensimmäisiä erikoissairaanhoidon kognitiivisesta lyhytterapiakoulutuksesta valmistuneita. Aikaisemmin vastaavassa, vuoden kestävässä lyhytterapiakoulutuksessa on opiskellut perusterveydenhuollon ammattilaisia. 

Vuoden kestävään kognitiivisen lyhytterapian KLT-koulutukseen osallistui kymmenen hoitotyön ammattilaista Oma Hämeen psykiatrisen avohoidon eri yksiköistä Hämeenlinnasta, Riihimäeltä ja Forssasta. Koulutukseen sisältyi itsenäisen verkko-opiskelun ohella säännöllinen menetelmäohjaus pienryhmissä sekä koulutuspotilaiden lyhytterapeuttinen hoito.  

Erikoissairaanhoidossa lyhytterapiaa on tarjottu useimmiten ahdistukseen ja masennukseen. Koulutushoitoja on toteutettu myös unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä erilaisten riippuvuuksien hoitoon. Yksilöhoitojen ohella toteutui myös yksi lyhytterapeuttinen ryhmä. 

Kanta-Hämeen menetelmäkoordinaattori Tiina Husso toimi erikoissairaanhoidon pilottiryhmän menetelmäohjaajana. 

Kognitiivisia lyhytterapeutteja on jo kolme vuotta koulutettu Terapiat etulinjaan -toimintamallin tuella Kanta-Hämeessä perusterveydenhuoltoon, mutta työote sopii myös erikoissairaanhoidon potilaille osana laajempaa hoidon kokonaisuutta. Husson mukaan on ollut hieno nähdä, kuinka motivoituneita ja sitoutuneita ammattilaiset ovat olleet koulutukseen, joka vaati runsaasti itsenäistä työskentelyä. 

- Koulutushoitojen tulokset olivat yllättävänkin hyviä. Esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen lyhytterapiahoidon jälkeen 72 prosentilla potilaista oiremittaripisteillä mitattuna oireet vähenivät merkittävästi tai osalla jopa hävisivät. Toki koulutushoitoihin ohjattiin valikoituja potilaita, joiden arvioitiin pystyvän hyötymään lyhytterapiasta, Husso kertoo. 

Potilaat ovat olleet varsin tyytyväisiä saamaansa 10–20 kerran lyhytterapiaan. Kaikki palautetta antaneet potilaat suosittelisivat sitä toisille samankaltaisessa tilanteessa oleville ja kokivat lyhytterapian sopivan omaan tilanteeseensa varsin hyvin. Potilaat ovat kokeneet lyhytterapiassa hyötyneensä erityisesti tehtävistä ja työkaluista, joiden avulla he oppivat itse lievittämään oireitaan, esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, sekä uusien ajattelumallien ja tunnetaitojen harjoittelusta. Myös ammattilaiset ovat ottaneet uuden menetelmän hyvin vastaan ja kokeneet kognitiivisen lyhytterapian opiskelun mielekkääksi. 

Käytännönläheinen menetelmä 

Psykiatrian palvelualueiden palvelupäällikkö Sari Järvisen mukaan oli hienoa saada myös erikoissairaanhoitoon soveltuva lyhytterapiakoulutus, jota pystytään tarjoamaan henkilöstölle. Koulutuksen käyneiden kokemusten perusteella koulutuksesta saadulle osaamiselle on ollut tarvetta ja menetelmäosaaminen tuo hyvän lisän erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaan.  

Erikoissairaanhoidon seuraava 10 ammattilaisen ryhmä on aloittanut oman KLT-opiskeluvuotensa syyskuussa. Lisäksi Kanta-Hämeessä on KLT-koulutuksessa tällä hetkellä 16 mielenterveys- ja päihdetyön perustason ammattilaista, joista noin puolet valmistuu loppuvuonna 2025. Seuraava uusi kognitiivisen lyhytterapian koulutusryhmä perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeammattilaisille alkaa Kanta-Hämeessä tammikuussa 2026. 

Mitä on kognitiivinen lyhytterapia? 

Kognitiivinen lyhytterapia rakentuu kognitiivisen psykoterapian viitekehyksen ja näyttöön perustuvien toimintamallien ympärille. Kognitiivisen lyhytterapian lähtökohtana on, että ihmisen ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja toiminta ovat yhteydessä toisiinsa. Vaikuttamalla yhteen näistä tekijöistä voidaan saada suotuisaa vaikutusta myös muihin. Lyhytterapiassa ammattilainen ja potilas työskentelevät tiiviissä yhteistyössä, selkeiden menetelmien ja tavoitteiden pohjalta. Käyntimäärä vaihtelee perusterveydenhuollossa 5–10 ja erikoissairaanhoidossa 10–20 kerran välillä.  

Lue myös: Kognitiivinen lyhytterapia tuodaan perusterveydenhuoltoon - Oma Häme

UUTINEN / 02.10.2025

Oma Häme suruliputtaa arkkiatri Risto Pelkosen muistoksi

Oma Häme suruliputtaa torstaina 2.10. arkkiatri Risto Pelkosen hautajaispäivänä ja viettää hiljaista hetkeä hänen muistolleen. Suruliputus ja hiljainen hetki ovat yhteinen ele Pelkosen merkittävän elämäntyön ja perinnön kunnioittamiseksi suomalaisessa terveydenhuollossa.

Arkkiatri Risto Pelkonen (1931–2025) toimi suomalaisen lääketieteen ylimpänä auktoriteettina ja oli arvostettu vaikuttaja niin lääkärikunnan keskuudessa kuin laajemmin yhteiskunnassa. Hänen elämäntyönsä edisti lääketieteen ja terveydenhuollon kehitystä Suomessa vuosikymmenten ajan.

– Haluamme osoittaa kunnioitusta arkkiatri Risto Pelkosen elämäntyölle ja hänen vahvalle perinnölleen suomalaisen terveydenhuollon hyväksi. Suruliputus ja hiljainen hetki ovat meille yhteinen tapa pysähtyä tämän äärelle, sanoo Oma Hämeen johtajaylilääkäri Arja Tomminen.

Hiljainen hetki järjestetään hautajaispäivänä 2.10. klo 12. Siihen voivat osallistua kaikki Oma Hämeen työntekijät, joille se sopii oman työn puitteissa.

UUTINEN / 02.10.2025

Aluevaltuusto hahmotteli yhteistä näkemystä strategiasta syysseminaarissaan

Aluevaltuusto kokoontui 26. syyskuuta strategiaseminaariin Hämeenlinnan Raatihuoneelle. Päivän tavoitteena oli edistää vuosien 2026–2029 strategian valmistelua. Nykyinen strategia on laadittu hyvinvointialueen perustamisvaiheessa, ja uusi strategia tulee suuntautumaan voimakkaammin tulevaisuuteen.

Aluevaltuutetut työskentelivät päivän aikana pienryhmissä ja hyödynsivät Topaasia-menetelmää, jonka avulla pyrittiin lisäämään tasa-arvoista keskustelua ja luottamusta. Menetelmä sai kiitosta vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta, joka nosti esiin valtuutettujen näkemyksiä tärkeimmistä strategian painotuksista.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.) tiivisti päivän antia:

– Viime valtuustokausi oli aivan ymmärrettävästi organisaation ja toimintojen rakentamisen aikaa. Nyt strategiaa voidaan tehdä enemmän sisältö edellä ja kumppanuudet paremmin huomioiden. Strategiatyöskentely oli avointa ja rakentavaa. Työskentelytapa oli innostava, joka myös nosti kärkiasiat esille.

Uuden strategian pohjaksi on arvioitu edellistä strategiaa sekä tehty hyvinvointialueen omien asiantuntijoiden voimin toimintaympäristöanalyysi. Sen mukaan väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta hyvinvointialueen palvelujärjestelmälle. Toisaalta teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.

Nykyisen strategian arvio ja toimintaympäristöanalyysi ovat perintö, jonka edellinen aluevaltuusto jätti kesäkuussa työnsä aloittaneille päättäjille. Jatkuvuus onkin tärkeää strategiatyössä.

–  Nykyisen strategian arvot haluttiin säilyttää, mistä olimme yksimielisiä. Valtuutettujen motivaatio yhteiseen tekemiseen näkyi päivän aikana, totesi aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Keskiössä ennaltaehkäisy, peruspalvelut ja palvelujen vaikuttavuus

Seminaarissa aluevaltuutettujen puheenvuoroissa ja pohdinnoissa korostuivat ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys, peruspalvelujen toimivuus sekä kustannustehokkuus ja palveluiden vaikuttavuus. Myös kumppanuudet ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö herättivät keskustelua.

Monet valtuutetut totesivat, ettei hyvinvointialueiden rahoitus ei tule lisääntymään, minkä vuoksi palveluja on kyettävä tuottamaan vaikuttavammin ja tehokkaammin. Keskeiseksi nousi kysymys siitä, miten ennaltaehkäisevien toimien vaikutuksia voidaan mitata. Asiakasryhmistä eniten esillä olivat ikääntyneet sekä lapset ja nuoret. Arvoista nousi vahvasti esiin yhdenvertaisuus.

Seminaaripäivää vetänyt strategia- ja integraatiotoimialan johtaja Satu Ala-Kokko oli tyytyväinen päivän antiin.

– Keskustelu oli vilkasta. Toivottavasti kaikille jäi tunne, että tässä on tehty töitä yhdessä tulevaisuuden rakentamiseksi, on saanut keskustella erilaisista näkemyksistä ja synnyttää yhteistä tahtotilaa.

Strategiavalmistelu etenee vaiheittain

Hyvinvointialueen strategia toimii sateenvarjona toimeenpaneville asiakirjoille, kuten palvelustrategialle, talousarviolle ja palvelutasopäätöksille. Seminaaripäivän tulokset kootaan yhteen ja ne toimivat pohjana strategiatyön jatkolle. Strategiaa on pohjustettu myös henkilöstön edustajien ja toimialojen johtoryhmien kanssa. Asukkaita ja sidosryhmiä tullaan osallistamaan jatkovalmistelun aikana.

Aluehallitus ja aluevaltuusto jatkavat strategiavalmistelua kevätkaudelle 2026 saakka. Aluehallituksen puheenjohtaja korostaa hyvän valmistelun merkitystä ennen päätöksentekoa.

– Minusta oli tärkeää saada kirkastettua ja rikastettua olemassa olevaa strategiaa jälleen askeleen edemmäksi. Strategia luo reunaehdot kaikelle pitkän aikavälin toiminnalle ja taloudelle. Yhteinen työskentely mahdollisti myös ymmärryksen lisäämistä eri rooleista. Päättäjät toimivat strategisella tasolla ja henkilöstö operatiivisella, painottaa Kaisa Lepola.

UUTINEN / 01.10.2025

Aluevaltuusto käsitteli talousasioita ja keskusteli vilkkaasti valtuustoaloitteiden vastauksista

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistai-iltana Riihimäelle syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa. Reilu kaksi tuntia kestäneessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa hyvinvointialueen taloustilannetta, tehtiin henkilövalintoja sekä hyväksyttiin vastauksia useisiin valtuustoaloitteisiin. Uramon koululla pidetyssä kokouksessa keskustelua herättivät erityisesti sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimukset sekä vaihdevuosioireiden hoitaminen perusterveydenhuollossa. 

Voit katsoa kokouksen tallenteen tästä.

Ensimmäisenä aluevaltuusto käsitteli hyvinvointialueen osavuosikatsausta, joka esittelee palveluiden tilaa sekä talouden ja toiminnan kehitystä. Katsaus kuuluu toimittaa aluevaltuustolle säännöllisesti. Tammi-kesäkuuta koskeva katsaus osoittaa, että hyvinvointialueen kolmas toimintavuosi on alkanut positiivisesti: talous on kehittynyt suotuisasti ja palveluiden saatavuus on parantunut. Tammi–kesäkuun tilikauden tulos oli 28,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin sama ajanjakso päättyi 14,1 miljoonan euron alijäämään. 

Vuoden 2023–2024 aikana päätettyjen tasapainottamisohjelmien vaikutukset näkyvät nyt ensimmäistä kertaa tuloslaskelmassa. Talouden pitäminen hyvällä uralla vaatii kuitenkin jatkossa paljon työtä, sillä kaikkia ohjelmia ei välttämättä pystytä toteuttamaan kokonaisuudessaan. Lisäksi haasteena on lakisääteinen velvollisuus alijäämien kattamisesta ensi vuoden loppuun mennessä.

Muutostalousarvio ja investointisuunnitelma hyväksyttiin

Aluevaltuutetut kiittivät viranhaltijoita perusteellisesti valmistellusta osavuosikatsauksesta, joka heidän mielestään tarjosi runsaasti tietoa. Osa valtuutetuista suhtautui kriittisesti osavuosikatsauksessa esitettyihin mittareihin ja tavoitteisiin. Keskustelussa pohdittiin, palvelevatko mittarit enemmän taloudellisia tavoitteita kuin asukkaiden palvelutarpeita. Huolta herätti myös se, millaista kuormitusta henkilöstölle aiheutuu kovista tavoitteista.

Aluevaltuusto merkitsi osavuosikatsauksen tiedoksi, kuten myös talouden tasapainottamisohjelmien toteutumat tammi–kesäkuulta 2025. Toteutumien seuraaminen auttaa arvioimaan, kuinka suunnitellut säästö- ja sopeutustoimet etenevät ja riittävätkö ne asetettuihin tavoitteisiin. 

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi muutokset vuoden 2025 talousarvioon. Suurin osa muutoksista on teknisiä, joilla ei ole vaikutuksia hyvinvointialueen tulokseen. Ainoana määrärahalisäyksenä oli 1,4 miljoonaa euron lisärahaa erikoissairaanhoitoon ortopedian, silmätautien sekä kuntoutuspalvelujen kuulokeskuksen hoitojonojen purkuun. Muutoksilla varmistetaan, että lakisääteiset palvelut voidaan turvata ja että käytettävissä olevat varat kohdennetaan oikein.

Aluevaltuusto hyväksyi myös vuosien 2026–2029 täsmennetyn investointisuunnitelman, joka määrittelee, millaisia suuria hankintoja ja rakennusinvestointeja hyvinvointialueella tehdään lähivuosina.

Sosiaalialan sijaiset huolena

Talousasioiden käsittely sujui aluevaltuustolta varsin nopeasti, mutta keskustelu vilkastui, kun käsittelyyn tulivat valtuustoaloitteisiin annetut vastaukset. Erityisesti vaihdevuosiklinikan perustamista ja sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten madaltamisen vaikutuksia koskevat aloitteet kirvoittivat pitkiä ja värikkäitä puheenvuoroja.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli tehnyt joulukuussa 2024 aloitteen, jossa vaadittiin sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten madaltamisesta aiheutuvien haittojen minimoimista. Eduskunta höllensi sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia marraskuussa 2024.

Valtuustoaloitteessa oltiin huolissaan siitä, että sosiaalipalvelujen laatu kärsii ja asiakasturva vaarantuu, kun tilapäiseksi sosiaalityöntekijäksi kelpuutetaan sijaisia väljemmin perustein. Aloitteen allekirjoittajina oli laaja joukko valtuutettuja eri puolueista.

Hyvinvointialueen vastauksessa todettiin, ettei Oma Hämeellä ole syytä poiketa valtakunnallisesta linjauksesta. Joustavuus on välttämätöntä, jotta palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Vastauksessa muistutettiin, että sijaisilla aina ohjaajana laillistettu sosiaalityöntekijä, eikä heillä ole oikeutta tehdä kaikkia päätöksiä.

Elämänkaarilautakunta oli jakanut valtuustoaloitteen tekijöiden ja lukuisten allekirjoittajien huolen. Aluevaltuustossa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Satu Viksten (vas.) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Hänen mukaansa vaakalaudalla on lasten ja perheiden turvallisuus sekä alan arvostus. Vikstenin mukaan liian iso vastuu sijaisella voi johtaa virheisiin, ja kelpoisten työntekijöiden kuormitus kasvaisi entisestään.

Vikstenin esitys sai kannatusta, mutta se hävisi äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitykselle äänin oli 43–16. Näin ollen vastaus merkittiin tiedoksi ja asia todettiin loppuun käsitellyksi.

Tarvitaanko vaihdevuosista kärsiville oma klinikka?

Toinen laajaa keskustelua herättänyt aloite koski vaihdevuosiklinikan perustamista. Aloitteen perusteluna oli kustannussäästöjen lisäksi tarve hoidon selkeyttämiselle ja lääkäreiden osaamisen lisäämiselle. Aloitteen olivat tehneet edellisellä valtuustokaudella Tea Jaakkola (ps.) ja Tiina Metsäranta (vkk.). Toukokuussa jätetyn aloitteen allekirjoittajina oli laaja joukko valtuutettuja eri puolueista.

Hyvinvointialueen vastauksessa todettiin, että Oma Hämeessä vaihdevuosioireiden hoito on jo osa perusterveydenhuoltoa ja hoitoketjut toimivat. Erillistä klinikkaa ei nähty tarpeelliseksi, mutta koulutuksen ja hoidon keskittämisen mahdollisuuksia luvattiin tarkastella.

Vastaus tyydytti aiemmin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaa, mutta aluevaltuustossa sitä kritisoitiin. Anne Kisonen (vas.) esitti aloitteen palauttamista valmisteluun vedoten naisten eriarvoiseen asemaan palveluihin pääsyssä. Muiden valtuutettujen kannatuspuheenvuoroissa nousi esiin muun muassa huoli naisten oireiden tunnistamisen puutteista ja siitä, onko hyvinvointialueen vastausta varten selvitetty asioita riittävällä perusteellisuudella.

Äänestyksessä aluehallituksen esitys kuitenkin voitti äänin 39–20. Vastaus aloitteeseen merkittiin tiedoksi ja asia todettiin loppuun käsitellyksi.

Tarkastuslautakunnassa henkilövaihdoksia

Lisäksi aluevaltuusto teki henkilövalintoja. Vasemmistoliiton uudeksi varavaltuutetuksi ja turvallisuuslautakunnan jäseneksi valittiin Tapio Virtasen tilalle Timo Koskinen.

Yksilöasioiden jaostoon valittiin Harri Aaltosen (ps.) tilalle Jonni Levaniemi (ps.).

Lisäksi tarkastuslautakuntaan tehtiin useampi henkilömuutos. Teijo Pullisen (ps.) tilalle nimettiin Harri Aaltonen. Samalla perussuomalaiset luopuvat varapuheenjohtajan paikasta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Elise Oikari (kd.). Aaltosen varajäseneksi valittiin Vesa Mäkinen (ps.).

Muut asiat aluevaltuusto päätti esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston seuraava kokous on lokakuun lopussa.

Aluevaltuuston 30.9.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 30.09.2025

Oma Häme vastaanotti Ahveniston sairaalan allianssilta 30.9.2025

– Ahveniston sairaalahanke, eli Assi, on valmistumassa monivaiheisen suunnittelu- ja rakennustyön jälkeen päivitetyn aikataulun mukaisesti. Kanta-Hämeen hyvinvointialue (Oma Häme) ottaa sairaalan vastaan allianssilta tänään 30.9.2025. Vastaanoton jälkeen käynnistyy tilaajan investointivaihe, johon kuuluvat muun muassa tilaajan vastuulla olevien investointikokonaisuuksien asennus,  kalustaminen ja varustelu, kertoo projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen. 

Ensimmäiset potilaat otetaan uusiin tiloihin keväällä 2026.

Suunnittelu käynnistyi jo vuonna 2017 tavoitteena rakentaa Kanta-Hämeeseen sairaala, joka vastaa tulevaisuuden hoitotarpeisiin ja tukee nykyaikaista hoitotyötä. Matkan varrella keskeiseksi lähtökohdaksi nousi käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys: suunnitteluun on osallistettu laajasti ammattilaisia, potilaita ja asukkaita, jotta sairaalasta tulisi toimiva, inhimillinen ja helposti saavutettava.

Hankkeen toteutusmallina on ollut allianssi, jossa keskeiset osapuolet – Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Skanska, Sweco ja Integrated Työyhteenliittymä (ONE Architects Oy, Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy sekä Swecon arkkitehdit) – ovat toimineet yhdessä yhteisessä organisaatiossa.

Turvallisuus ja vastuullisuus keskiössä

Allianssimalli on mahdollistanut yhteisen vastuun ja riskien sekä hyötyjen jakamisen, ketterän reagoinnin poikkeuksellisiin olosuhteisiin sekä tehokkuuden parantamisen muun muassa tahtituotannon avulla.

– Skanskan päämäärä on olla mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa. Nykyaikaisen sairaalan rakentaminen on juuri sitä mitä suuremmissa määrin. Matka on ollut pitkä, ja hyvällä yhteistyöllä sekä lujalla tahdolla olemme onnistuneet saattamaan oman osuutemme valmiiksi laadukkaasti sekä sovitussa aikataulussa. Kiitos tästä kuuluu kaikille Assi-sairaalan rakentamiseen osallistuneille. Olemme ylpeitä saavutuksestamme, ja Ahveniston sairaala jää uljaana odottamaan tulevia asiakkaitaan, kertoo allianssin projektipäällikkö Kari Sundelin Skanskalta.

Rakennustyöt alkoivat vuonna 2021 koronapandemian keskellä ja hanketta ovat varjostaneet niin globaalit kriisit kuin kustannusten nousukin. Siitä huolimatta Assi on valmistunut suunnitellussa aikataulussa. Rakentamisen aikana työmaalla on työskennellyt lähes 4 000 ihmistä, ja enimmillään työmaan vahvuus on ollut noin 700 työntekijää.

Turvallisuus ja vastuullisuus ovat olleet keskeisiä tavoitteita: työmaalla on kirjattu 537 751 työturvallisuushuomiota ja turvallisuusmittausten keskiarvo on ollut erinomaiset 97,78 prosenttia. Työtunteja on kertynyt yhteensä 2 119 422 tuntia. Rakennusjätteestä 60,37 % on kierrätetty, 39,22 % hyödynnetty energiana ja vain 0,41 % päätynyt kaatopaikalle.

– Kaikkien Swecon rakenne-, talotekniikka-, arkkitehti- ja käyttäjälähtöisen suunnittelun sekä sairaalan logistiikkajärjestelmien asiantuntijoiden puolesta voin todeta, että allianssin päätös panostaa hankkeessa erityisesti suunnittelun korkeaan tarkkuustasoon on toiminut hienosti. Suunnitelmien toteutuskelpoisuus on ollut erinomaisella tasolla, vähentäen osaltaan merkittävästi hankkeen kokonaiskustannuksia, sanoo Swecon projektijohtaja Arto Hellsten.

Assi kylpee luonnonvalossa

Ahveniston sairaala muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä rakennusosasta: vuodeosastorakennuksesta, kiireettömän hoidon tiloista sekä ns. kuumasta sairaalasta, johon sijoittuvat muun muassa leikkausosasto, päivystys- ja tehohoidon yksiköt. Potilaiden ja vierailijoiden liikkumista helpottavat selkeät kulkureitit, joita avartavat suuret ikkunat ja luonnonvalo.

– Luonnonvalon tuominen syvärunkoisen rakennuksen sisätiloihin on ollut yksi suunnittelun tärkeimmistä arkkitehtonisista lähtökohdista. Esimerkiksi heräämö kylpee luonnonvalossa. Teho-osastollakin luonnonvalo auttaa luonnollisen vuorokausirytmin ylläpitämistä, joka tutkitusti edistää toipumista, kertoo Assin pääsuunnittelija, johtava arkkitehti Nina Väistö ONE Architects -toimistosta.

Inhimillisyys näkyy myös materiaalivalinnoissa, maanläheisissä väreissä ja sairaalan taideteoksissa. Rakennuksen umbrakäsitellyn julkisivun patinanruskea väri on saanut innoituksensa Ahveniston harjumaisemien mäntypuiden rungosta. Sisätiloissa toistuvat puuviilupinnat ja lämpimät värisävyt.

Assi on suunniteltu tukemaan sekä potilaiden hyvää hoitoa että henkilöstön sujuvaa työtä. Keväällä 2026, kun toiminta uudessa sairaalassa alkaa, konkretisoituu myös visio maailman inhimillisimmästä sairaalasta – hoitopaikasta, jossa moderni teknologia, toimivat tilaratkaisut ja ihmislähtöinen suunnittelu kohtaavat.

UUTINEN / 30.09.2025

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki allekirjoittivat kiinteistösopimuksen

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat tiistaina 30. syyskuuta allekirjoittaneet sopimuksen kiinteistöjärjestelystä, jossa osapuolet luovuttavat toisilleen omistamiaan kiinteistöjä ja päivittävät vuokra- ja omistussuhteita.

Järjestelyn myötä hyvinvointialue luovutti Riihimäen kaupungille Riihimäen sairaalan tontin, mutta säilytti omistuksessaan tontilla sijaitsevat rakennukset ja jatkaa tontin vuokraamista kaupungilta. Vastaavasti Riihimäen kaupunki myi hyvinvointialueelle Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman. Hyvinvointialue maksoi kaupan yhteydessä kaupungille välirahaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Hinta perustuu ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiin markkina-analyyseihin.

Järjestely selkeyttää molempien osapuolten kiinteistöomistuksia ja tukee molempien tahojen strategisia tavoitteita. Hyvinvointialue voi keskittyä omistamaan ja kehittämään toiminnan kannalta välttämättömiä kohteita ja samalla keventää hallinnollista ja taloudellista taakkaansa. Riihimäen kaupungille järjestely puolestaan merkitsee sote-kiinteistöihin liittyvien riskien pienentymistä sekä mahdollisuutta kehittää alueita pidemmällä aikavälillä.

Järjestely on hyväksytty aiemmin aluevaltuustossa ja Riihimäen kaupungin toimielimissä. Sopimus voitiin allekirjoittaa nyt, kun valtioneuvosto hyväksyi 25.9. muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Keskeisiä kohteita palveluverkon ja kaupunkistrategian kannalta

Riihikoti ja Riihimäen paloasema ovat hyvinvointialueen palveluverkon kannalta keskeisiä kohteita Riihimäellä. Niiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen tukee pitkäjänteistä palvelutoiminnan suunnittelua ja investointien hallintaa. Sairaalan tontin siirtyminen kaupungille puolestaan mahdollistaa alueen kaavoituksen ja kehittämisen kaupunkistrategian mukaisesti.

Järjestelyn jälkeen hyvinvointialue jatkaa Riihikodin ja paloaseman tonttien vuokraamista kaupungilta. Kaupunki omistaa edelleen tontit, mutta riskienhallinta sekä kiinteistöjen ylläpito- ja purkuvastuut ovat siirtyneet hyvinvointialueelle. Kaupungille kertyy vuokrista ja kiinteistöveroista noin 350 000 euron vuotuiset tulot. Lisäksi kaupunkikonsernin lainakanta pieneni noin kolmella miljoonalla eurolla, kun paloasemayhtiön laina siirtyi hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueelle järjestely on myös taloudellisesti kannattava. Sairaalatontin myynti toi kertaluonteisen myyntivoiton, ja kokonaisuutena järjestelyn tulosvaikutus on kymmenen vuoden aikajänteellä positiivinen, arviolta 7–10 miljoonaa euroa. Myös Riihikodin kiinteistön investointitarve on huomioitu laskelmissa, eikä se heikennä kokonaiskannattavuutta.

UUTINEN / 30.09.2025

Vammaispalvelujen taloudellisen tuen ja muiden määrärahasidonnaisten palvelujen ohje on päivitetty

Vammaispalveluissa otetaan 1. lokakuuta käyttöön uusi soveltamisohje vammaispalvelulain taloudellisen tuen sekä muiden määrärahasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien myöntämistä varten. Aiempaa soveltamisohjetta on uudistettu siten, että se vastaa uuden 1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain käsitteistöä ja palveluja. Aluehallitus hyväksyi uuden soveltamisohjeen kokouksessaan 22. syyskuuta. 

Soveltamisohjeella hyvinvointialue täsmentää niitä kriteereitä ja edellytyksiä, joilla vammainen henkilö voi saada vammaispalvelulain mukaisia määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia. Edellytysten täyttyessä taloudellista tukea voi saada teknisiin ratkaisuihin ja muihin kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineisiin, joita henkilö tarvitsee päivittäisissä toimissa, liikkumisessa, vuorovaikutuksessa tai vapaa-ajan toiminnoissa.        

Merkittävin muutos aiempaan on, että sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus ovat poistuneet määrärahasidonnaisten palvelujen valikoimasta, sillä ne ovat korvautuneet uuden lain mukaisella valmennuspalvelulla, joka on subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluva palvelu. 

Vammaispalvelulain taloudellisen tuen sekä muiden määrärahasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien soveltamisohje on voimassa 1.10.2025 alkaen. Voit tutustua ohjeeseen täällä.  

Lisätietoja vammaispalvelulain mukaisista palveluista saat Vammaispalvelujen Ensilinjalta arkisin klo 9-12 numerosta 03 629 6578 (tekstiviestimahdollisuus 040 629 6255).  

Vammaispalvelujen Ensilinja

UUTINEN / 30.09.2025

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki allekirjoittivat kaupan paloasemista

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki ovat tehneet kiinteistökaupan, joka koskee Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemia. Kauppakirja allekirjoitettiin maanantaina 29. syyskuuta.

Oma Häme osti Hämeenlinnan kaupungilta paloasemat tontteineen. Kauppahinta 950 000 euroa perustuu ulkopuolisen asiantuntijan arvioon. 

Kauppa on hyväksytty aiemmin hyvinvointialueen aluevaltuustossa sekä Hämeenlinnan kaupungin toimielimissä. Kaupat toteutuivat, kun valtioneuvosto hyväksyi 25. syyskuuta  muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Sopimuspalokuntien toiminta jatkuu

Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemilla toiminnasta vastaavat ensisijaisesti sopimuspalokunnat. Paloasemat sijaitsevat pelastustoimen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa kohteissa, ja niiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen vahvistaa palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä.

Paloasemien vuokrasopimukset olivat taloudellisesti epäedullisia hyvinvointialueelle, joten kiinteistöjen siirtyminen Oma Hämeen omistukseen on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti perusteltua.

Paloasemien myynti tukee Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöohjelmaa, jonka tavoitteena on keskittää kaupungin omistus kiinteistöihin, jotka palvelevat kaupungin omaa palveluverkkoa.

Kiinteistöjen tekninen elinkaari päättyy vuosien 2030–2040 aikana, ja niiden peruskorjaustarpeet huomioidaan erikseen osana hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa. 

UUTINEN / 29.09.2025

Oma Häme on käynnistänyt ainutlaatuisen laatutyön – tavoitteena oma laatujärjestelmä

Oma Häme on käynnistänyt kaikkia toimialoja koskevan laatutyön, jonka tuloksena syntyy hyvinvointialueen oma laatukäsikirja ja kokonainen laatujärjestelmä.

Laatujärjestelmä perustuu Oma Hämeen omavalvontaohjelmaan ja -suunnitelmiin. Tarkoituksena on tehdä omavalvontaa jatkossa vaikuttavammin ja konkreettisemmin suhteessa yhteisiin tavoitteisiin ja palveluihin. Pyrkimyksenä on vakiinnuttaa käytäntöjä ja toimintatapoja läpi hyvinvointialueen vastaamaan jatkossa määriteltäviä Oma Hämeen korkeita laatuvaatimuksia.

– Meillä tehdään jo paljon laadun eteen, mutta kaikkea työtä ei aina tunnisteta laatutyöksi. Nyt haluamme tehdä laadusta yhteisen asian, joka näkyy arjessa ja helpottaa työn tekemistä, kuvaa hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa.

Yleensä hyvinvointialueilla laatu määritellään kokonaisuutena, jossa yhdistyvät asiakkaan kokemus, palveluiden turvallisuus, yhdenvertaisuus ja organisaation arvojen mukainen toiminta. Laadun mittaus ja arviointi perustuu omavalvontaan, systemaattisiin mittareihin ja auditointeihin. Monilla hyvinvointialueilla on käytössä laatusertifikaatteja, jotka koskevat joitain yksiköitä tai toimialueita.

Oma Hämeen tapa tehdä hyvinvointialueelle oma laatujärjestelmä on ainutlaatuinen hanke. Tavoitteena on, että laadunhallinta kytkeytyy vahvasti Oma Hämeen arvoihin, strategiaan ja mittaristoihin. Laatutyö on nyt käynnistetty ja tänä vuonna rakennetaan Oma Hämeen laatuverkosto ja kirkastetaan yhteisiä tavoitteita. Ensi vuonna on tarkoitus saada valmiiksi Oma Hämeen ensimmäinen laatukäsikirja.

Laatu kuuluu arkeen ja sen pitää näkyä arjessa

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen palveluun ja hoitoon. Jokaisen Oma Hämeen ammattihenkilön ja palveluntuottajan vastuulla on huolehtia siitä, että nämä oikeudet toteutuvat. Palveluiden laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta valvotaan ensisijaisesti palveluntuottajien toteuttamalla omavalvonnalla. Lisäksi palveluiden ohjausta ja valvontaa toteutetaan keskitetysti Oma Hämeen ohjaus- ja valvontayksiköstä.

Laatutyöstä ei haluta Oma Hämeessä irrallista projektia, vaan arkeen juurtuvaa toimintamallia. Yhteisiä näkemyksiä laadusta kerättiin laatutyön aloitustilaisuudessa syyskuun puolivälissä. Ahveniston luentosalissa oli koolla viitisenkymmentä asiantuntijaa hyvinvointialueen eri toimialoilta. Mukana oli muun muassa asiakas- ja potilasturvallisuustiimin sekä ohjaus- ja valvontatiimin edustajia, sosiaali- ja terveydenhuollon professiojohtoa, asiakkuuksien ja osaamisen kehittämisen parissa työskenteleviä sekä laatu- ja kehittämispäällikkökoulutuksen suorittaneita.

Käynnistämistilaisuuteen osallistui myös kehittämispäällikkö Lilli Väisänen, joka työskentelee Ahveniston sairaala -hankkeen parissa.

– Itse näen, että laatu on asennetta ja sovittujen asioiden tekemistä sovitulla tavalla. Se ei maksa, mutta tuo työn arkeen selkeyttä ja aikaa.

Väisänen painottaa myös laadun merkitystä yhteisenä ajattelutapana:

– Meidän pitää pystyä sanoittamaan laatu arjeksi, tehdä siitä jokapäiväistä tekemistä, ei irrallisia käsitteitä. Laatu näkyy siinä, miten kohtelemme asiakkaita ja toisiamme, painottaa Väisänen.

Asiakkaalla oikeus laadukkaisiin palveluihin

Sosiaalihuollon professiojohtaja Marjo Mutanen puolestaan korostaa, että laatu on asiakkaan oikeus.

– Jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaisiin palveluihin. Sosiaalipalveluissa tarkoittaa oikea-aikaisuutta, saavutettavuutta ja osallistavuutta – palveluita, jotka vahvistavat asiakkaan toimijuutta ja perustuvat tutkittuun tietoon.

Mutasen mukaan erityinen haaste sosiaalihuollossa on palveluiden tasalaatuisuus. Yksittäisen työntekijän laaja harkintavalta voi parhaimmillaan tuottaa vaikuttavia ratkaisuja, mutta samalla se voi johtaa asiakkaiden eriarvoistumiseen.

– Laatutyön avulla voimme vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tehdä asiakasturvallisuudesta näkyvämpää potilasturvallisuuden rinnalle, Mutanen kiteyttää.

Laatutyön ytimessä onkin asiakkaan kokemus. Laadun puute näkyy nopeasti tyytymättömyytenä, mutta hyvä laatu arjessa voi usein jäädä huomaamatta. Oma Häme haluaa tehdä tästä laadusta näkyvää ja myös tavoitella houkuttelevaa laatua – palvelua, joka ylittää odotukset ja tuo asiakkaille lisäarvoa.

UUTINEN / 26.09.2025

Vie vanhus ulos -kampanja näkyi myös Kanta-Hämeessä – viisi yksikköä pääsi yli 100 ulkoilukertaan

Ikäinstituutin järjestämässä Vie vanhus ulos -kampanjassa murskattiin tänä syksynä ennätyksiä Suomessa. Kahdessa viikossa kerättiin koko Suomessa huikeat 76 770 ulkoilukertaa. Kasvua oli viime vuoden lukemaan lähes 53 prosenttia. 

Myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella osallistuttiin kampanjaan hienosti. Omassa palvelutuotannossa ilmoitettuja ulkoiluja oli kahden viikon aikana yhteensä 1845. Asiakaspaikkoja osallistuneissa yksiköissä oli yhteensä 1010. Kanta-Hämeessä yli 100 ulkoilukertaan pääsi viisi yksikköä: Kyterinhovi, Vanamo, Impivaara, Sinipellava sekä Lupiini ja Iltatuuli. 

Uranuskoti nappasi kampanjaan liittyvässä arvonnassa palkinnon: laadukkaan ulkokeilapelin asiakkaiden käyttöön. 

Vie vanhus ulos -kampanjassa oli mukana yli 700 tahoa ympäri Suomen, joista valtaosa oli ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköitä. Osallistujia oli jokaiselta hyvinvointialueelta. Ulkoilukertojen kirjaamisen lisäksi osallistujat jakoivat ulkoilutunnelmia sosiaalisen median kanavilla. Oma Hämeen ulkoilukuvia voi nähdä asumispalveluiden somekanavalla Ikäihmisten asumispalvelut – Oma Häme.

Vie vanhus ulos -kampanjaa vietettiin 8.–21.9.2025. Vuodesta 2011 alkaen järjestetty vuosittainen kampanja kannustaa ulkoilemaan toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten kanssa. Hoivakodeissa ja palvelutaloissa nautittiin ulkolenkeistä, pihapeleistä, jumppatuokioista, grillailusta, kahvittelusta ja lettukesteistä pihalla. Ammattilaisten avuksi saatiin ulkoiluapuja päiväkodeista, kouluista, urheiluseuroista, yhdistyksistä, työpaikoilta ja muista vapaaehtoisista.

Vie vanhus ulos -kampanja muistuttaa, että ulkoilun ilo kuuluu kaikille – ja usein siihen tarvitaan toisen tukea. 

Lue lisää: Vie vanhus ulos -kampanjassa rikottiin ennätyksiä – lähes 77 000 ulkoilukertaa kahdessa viikossa - Ikäinstituutti

UUTINEN / 26.09.2025

Huijaustekstiviestejä liikkeellä Oma Hämeen nimissä

Joillekin hyvinvointialueemme asiakkaille on lähetetty Oma Hämeen nimissä huijaustekstiviestejä, joissa kerrotaan pankkiin saapuneesta palautuksesta.

Muistathan, että Oma Häme ei lähetä koskaan laskuja, maksumuistutuksia tai tietoja maksujen palautuksista tekstiviestillä. Tekstiviestien linkkejä ei pidä avata.

ARTIKKELI / 25.09.2025

Blogi: Arjen areenat – arkisia kohtaamisia ja hyvinvoinnin siemeniä ikäihmisille

Ikä iloiten –hankkeessa pyritään tavoittamaan ja osallistamaan erityisesti miehiä matalan kynnyksen tapaamisilla.

Eläköityminen ja ikääntyminen tuovat vapautta ja aikaa elämään: mahdollisuuden hengähtää, kokeilla uutta ja rakentaa arkea omilla ehdoilla. Eläköityminen on elämänvaihe, joka vaatii uudenlaista sopeutumista ja joskus myös uusien tapojen opettelua.

Kun vapaa-aikaa on enemmän, arkeen voi hivuttautua sekä hyviä että huonoja tottumuksia, joille ei aiemmin ollut tilaa. Mitä aktiivisempaa ja osallisempaa elämä on ollut työuran aikana, sitä sujuvammin tämä siirtyy myös eläkeläisen arkeen. Toki tunnistamme, että terveyteen ja perhesuhteisiin liittyvät seikat voivat muuttaa tilannetta nopeasti.

Hyvinvointia lisäävää ryhmätoimintaa ikääntyneille aikuisille

Keväällä 2025 alkaneessa Ikä Iloiten – selvästi eteenpäin -hankkeessa olemme kohdanneet lukuisia aktiivisia eläköityneitä ja vierailleet monenlaisissa toiminnoissa. Kanta-Hämeessä on paljon aktiivista ryhmätoimintaa niin kuntien, seurakuntien kuin järjestöjenkin tarjoamana. Hanketyöntekijät ovat saaneet nauttia mukavia hetkiä eri palvelujen parissa ja voineet todeta, että valtaosa aktiivisista osallistujista ovat ikääntyneitä aikuisia naisia.

Kuitenkaan terveelliset elämäntavat ja hyvinvointia tukevat palvelut eivät aina tavoita heitä, jotka niistä eniten hyötyisivät. Eläköitymiseen valmistautuminen onkin taito, jota voi ja kannattaa harjoitella ja pitää yllä aktiivisuutta lisääviä keinoja.

Miesten omat kohtaamispaikat

Monet ikääntyneet miehet kokoontuvat vapaamuotoisesti ostoskeskuksissa, kahviloissa ja kauppojen auloissa. Nämä "raadit ja parlamentit" ovat monelle ikääntyneelle päivän kohokohta – ja osalle ainoa syy lähteä kotoa. Tärkeintä ei ole ohjelma, vaan yhdessäolo, kuulumisten vaihto, muistelu ja kylän asioiden päivittäminen.

Ikä Iloiten -hankkeesta olemme jalkautuneet Kanta-Hämeen alueella toimiviin kahviloihin tapaamaan ikääntyneitä. Uudenlainen työtapa on edellyttänyt hanketyöntekijöiltä rohkeutta ja kykyä asettua kohdattujen miesten luomaan ilmapiiriin. Keskustelunaiheet ovat tapaamisissa nousseet miehiltä ja hanketyöntekijöiden tilannetajua on haastettu.

Miesporukoissa korostuu selkeästi osallisuus ja kohtaaminen. Miesten kokoontumisissa on käynyt selväksi, etteivät he koe tarvitsevansa mitään lisää ja kokevat vapaamuotoiset tapaamiset riittävänä. Kahvilayrittäjillä on tärkeä rooli: he tuntevat kävijänsä ja huomaavat heti, jos joku puuttuu. Tämä luo turvaa ja yhteisöllisyyttä.

Hankkeessa olemme tunnistaneet ilmiön, johon toiminnan kehittäminen osittain pohjautuu: terveyttä ja hyvinvointia edistävät, olemassa olevat palvelut tavoittavat niukasti miehiä. Tunnistamme ilmiön ja miesten omatoiminen tapa luoda itse omaa ryhmätoimintaa on jo hyvä lähtökohta.

Tavoitteenamme on osallistaa ikääntyneitä miehiä ryhmätoimintojen sisältöjen kehittämiseen sekä tuoda hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämisen teemoja matalan kynnyksen tapaamisiin. Luottamussuhteen luominen on aikaa vievää ja hankkeen työntekijät suhtautuvat tähän ilmiöön nöyryydellä, kunnioittavalla asenteella sekä aidolla halulla kuunnella kohderyhmän tarpeita. Hankkeessa kootaan ilmiön ympärille myös eri toimijoita ja luodaan ”ilmiökahviloita”, joissa voidaan yhdessä pohtia ilmiön tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuuksia yhteistyötä vahvistettaessa.

Christa Ahonen
Projektiasiantuntija  
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke 
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM) 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Lue lisää:

Hankkeet - Oma Häme

Kanta-Hämeessä alkoi kaksi merkittävää ikäihmisten terveyden edistämishanketta - Oma Häme

UUTINEN / 25.09.2025

Pilvi Moberg valittiin Vuoden farmaseutiksi – kannustava työkaveri edistää lääkitysturvallisuutta Oma Hämeessä

Farmasialiitto on valinnut Vuoden farmaseutiksi Pilvi Mobergin. Hän työskentelee lääkitysturvallisuuden asiantuntijana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Valinta julkistettiin torstaina 25. syyskuuta, jolloin vietetään kansainvälistä farmasian päivää.

Pilvi toimii lääkitysturvallisuuden asiantuntijana Oma Hämeen asiakas- ja potilasturvallisuustiimissä. Hän käy läpi lääkepoikkeamailmoituksia, vastaa lääkehoitosuunnitelmien ja lääkelupien kysymyksiin sekä laatii ohjeistuksia ja koulutuksia.

– Teen yhteistyötä muun muassa valvonnan asiantuntijoiden, osastofarmaseuttien, avohuollon apteekkien sekä tilapalveluiden kanssa. Tärkeintä on nähdä koko lääkehoidon prosessi ja sen riskikohdat. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja lopulta potilaan ja asiakkaan vointiin, hän kiteyttää.

Moberg on erikoistunut sairaala- ja terveyskeskusfarmasiaan ja hankkinut lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden. Hän pitää osaamistaan ajan tasalla seuraamalla tutkimuksia, verkostoitumalla ja osallistumalla alan koulutuksiin.

Kollegat kuvaavat häntä pidetyksi ja kannustavaksi työtoveriksi, joka levittää sydämellisyyttä ympärilleen ja jonka ammattitaitoon voi aina luottaa. Valinta Vuoden farmaseutiksi oli Pilville yllätys, mutta mieluisa sellainen.

– Ajattelin ensimmäiseksi kyllä, että ei tehrä tästä nyt numeroo. Töissähän täällä ollaan. Mutta onhan tämä hieno tunnustus.

Urapolku löytyi vahingossa

Farmasia ei ollut Pilville itsestäänselvä valinta ammatiksi.

– Lukiossa opinto-ohjaaja ehdotti farmasiaa, kun olin kiinnostunut luonnontieteistä. Silloin nuorena ajattelin, että ei kiitos. Apteekki tuntui siihen aikaan paikalta, joissa työskenteli hiljaisia, vanhoja ihmisiä ja tuoksukin oli erikoinen, palkittu farmaseutti nauraa.

Työskentely apteekissa välivuonna muutti käsityksen ja elämän suunnan. Forssan Uuden Apteekin lämmin ilmapiiri ja apteekkari Matti Tukiaisen innostava asenne tekivät lähtemättömän vaikutuksen Pilviin. Sittemmin Moberg työskenteli muun muassa Forssan hyvinvointikuntayhtymän johtavana farmaseuttina 15 vuotta, Hämeenlinnan kaupungilla ikäihmisten palveluissa ja projektipäällikkönä Helsingin kaupungin perusterveydenhuollossa.

Työskentely turvallisen lääkehoidon eteen motivoi Pilviä edelleen. Kollegat kuvaavat Pilviä tiimipelaajaksi, joka osaa ottaa muut huomioon. Itse hän näkee asian samalla tavalla:

– Jotta koneisto pyörii kuin rasvattu, täytyy jokaisen rattaan liikkua yhdessä muiden kanssa.

Vuoden farmaseutin viesti

Työuran varrella Moberg on ollut mukana puolustamassa farmasian ammattilaisten osaamista ja lääkitysturvallisuuden merkitystä, mikä nykyisin onneksi tunnistetaan yhä paremmin.

Valinta Vuoden farmaseutiksi tuntuu Pilvistä kiitokselta pitkästä työurasta, mutta se on samalla kannustin jatkaa.

– Hyvältä tuollainen tunnustus tietysti tuntuu niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisesti. 30 vuoden työuran aikana on ehtinyt olemaan monessa projektissa ja kehittämisessä mukana. Koen, että tämä on kiitosta kaikesta tehdystä työstäni, vaikka suurin osa niistä onkin tapahtunut ennen hyvinvointialuetta. Tunnustus antaa myös pontta sille, että työtä ja kehittämistä turvallisen lääkehoidon eteen on syytä vielä jatkaa, asiantuntija tähdentää.

Nuoria hän kannustaa hakeutumaan alalle.

– Farmasiassa on monia mahdollisuuksia kehittyä, onpa kiinnostuksen kohde sitten sote-maailmassa, teollisuudessa tai apteekissa. Jokainen asiakaskohtaaminen on merkittävä, ovatpa asiakkaat sitten muita ammattilasia, potilaita tai asiakkaita. Kliininen farmasia on kehittynyt valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana.

Mobergin mukaan oikea asenne on tärkein valtti työelämässä.

– Lainaan mielelläni vanhaa tarinaa intiaanipäälliköstä, joka kertoo, että hänen sisällään asuu kaksi koiraa: ystävällinen, kiinnostunut ja utelias sekä toinen syrjäänvetäytyvä ja vihainen. Kysyttäessä kumpi koira voittaa, on vastaus ”se, jota ruokit”.

ARTIKKELI / 24.09.2025

Blogi: Tunteiden jäävuori – mitä pinnan alla todella tapahtuu?

Tunnetaidoista tai tunteidenhallinnasta keskustellaan nykyään paljon. Mutta solahtavatko tunteiden käsittely tai niistä puhuminen eri palveluihimme tai ihmisuhteisiimme sittenkään luontevasti? Tuntuu, ettei moni edelleenkään ymmärrä, millainen merkitys arjessa esiintyvillä tunteilla on jokaisen meidän hyvinvoinnille.

Sanon tämän siksi, että törmään tunteidenhallinnan ja tunteista keskustelemisen vaikeuteen sekä omassa työssä että siviilissä. Monesti en voi olla pohtimatta, mitkä kaikki haasteet ihmisten elämässä olisivat ennaltaehkäistävissä, jos ilmapiiri keskustelulle olisi vapaampi.

Sosiaalisessa mediassa asiat, kuvat ja tekstit, menevät usein filtterien ja nimimerkkien läpi. Mutta uskallanko kertoa kasvotusten, kumppanille, vanhemmalleni, lapselleni tai ammattilaiselle siitä, millaisia haasteita tunteiden suhteen on oman pään sisällä tai oman perheeni sisällä?

Onko meillä tunne lähisuhteissamme tai ammattilaisen kanssa keskustellessamme, että voin kertoa tunteistani, saati omista haasteistani niiden hallinnassa? Mitä voin saavuttaa tai menettää, jos avaan itseäni muille?

Mitkä ihmeet roolit?

Tarkastelen tätä aihetta niin lähisuhdeväkivaltatyöntekijänä kuin itse ruuhkavuosiani elävänä perheenisänä. Nämä kaksi ovat erilaisia rooleja, mutta nämä roolit vuotavat keskenään väkisinkin  – esimerkiksi tällaisesta aiheesta kirjoittaessani tai ammattilaisille koulutusta pitäessäni. Rohkenen kuitenkin väittää, että tämä on vain vahvuus.

Opimme elämässämme eri rooleistamme, keräämme vahvuuksia. Vanhemmuus vuotaa ammattilaisroolin puolelle kykynä olla paremmin läsnä, tarkastella pieniäkin yksityiskohtia. Ammattirooli tukee vanhemmuudessa kykyä ajatella asioita laajemmin. Näihinkin liittyy tunteidenhallintaa ja tasapainottelua: miten en esiinny työssäni perheenisänä enkä toisaalta kotona sosiaalisetänä. Välillä roolit sekoittuvat ja sekin on varsin inhimillistä, ihmisiähän ollaan. Töissä nyökkäilee välillä univelkoja kerryttänyt perheenisä ja kotona ohjeistaa Oma Hämeen ammattihenkilö.

Yksi itseäni pohdituttava asia liittyykin juuri rooleihin ja niiden välillä sukkulointiin. Elämässä meillä on useita rooleja, työntekijänä, puolisona, vanhempana, itse jonkun lapsena. Päädymme tarkastelemaan omia ja toisten tunteita monesta eri roolista käsin. Yhden roolin painamme helposti taka-alalle, tietoisesti tai tiedostamatta: olen jonkun lapsi.

Millaisen mallin sain tunteiden käsittelystä lapsena, omilta vanhemmiltani tai muilta aikuisilta? Koen, että tämä on tärkeä kysymys pohtia. Siksi, että se määrittää sen tason, jolta ponnistamme kohti onnistunutta tunteiden käsittelyä. Malli selittää myös sitä, millainen tarve meillä olisi esimerkiksi tuelle tunteidenhallintamme suhteen.

Tämä liittyy myös armollisuuteen ja itsemyötätuntoon: mikä minulle on tällä hetkellä riittävää ja mahdollista, mitkä tunteet itsessä tai toisessa ovat vaikeita ja miten näissä asioissa voisin turvautua ammattilaisen apuun?

Jäävuori näkyvissä

Jos saamme turvallisesti ja riittävästi pohdittua omaa taustaamme ja kipukohtiamme tunnetaitojen suhteen, on myös lähisuhteissamme mahdollisempaa paremmin ymmärtää omia ja läheisen reaktiota erilaisiin tilanteisiin ja tunteisiin.

Olen niin ammatissani kuin siviilielämässäkin seurannut, miten monesti tunteiden jäävuoren huippu voimakkaine tunteineen hämmentää ja pelottaa ihmissuhteissa. Pinnan päälle meistä saattavat näkyä primitiivisimmät tunteet ja näkymättömiin jäävät helposti syvemmät tunteet ja tarpeet. Ellemme pääse katsomaan pinnan alle, voi meihin jäädä turvattomuuden ja hämmennyksen tunteita.

Oman pinnanalaisen maailman pohtiminen luo paremmin mahdollisuutta myös toisen ihmisen ymmärtämiseen. Tässä yhteydessä on pakko nostaa esille yksi monipuolisimmin haastetta ja avuntarvetta aiheuttava tunne: häpeä. Häpeä lymyilee pinnan alla eikä tule sellaisenaan useinkaan esiin. Se kuohauttaa pinnalle mitä erilaisimpia reaktioita ja tunteita: kiukku, viha, pettymys, epätoivo, noin muutamia mainitakseni. Nämä edellä mainitut aiheuttavat sitten lisää häpeää.

Bongaatko noidankehän? Jos lanseerattaisiin kansallinen häpeänhoito-ohjelma, väittäisin että ehkäistäisiin samalla montaa negatiivista ilmiötä, väkivallan riskiä, muiden mukana.

Onkin tärkeää myös erottaa toisistaan pinnan päällä pyrskähtävät, arkeen kuuluvat tunteet ja väkivalta tai sen uhka. Omat tai toisen tunteidenhallinnan haasteet eivät oikeuta siihen, että lähisuhteissa kukaan joutuu kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Lähisuhdeväkivallan kokemuksiin on saatavissa apua. Tärkeä osa väkivaltatyötä, niin kokijan kuin tekijänkin kohdalla, onkin juuri omien tunteiden ja itsessä tapahtuvien reaktioiden pohtiminen.

Mistä tukea ja apua?

Jos oma tai läheisen turvallisuus lähisuhteessa mietityttää, voit pohtia tilannetta esimerkiksi seuraavien kysymysten läpi:

• Millaisia erimielisyyksiä tai riitoja minulla on lähisuhteessani? Mitä riitojen jälkeen tapahtuu?
• Käyttäytyykö läheinen minua kohtaan uhkaavasti, kovakouraisesti, mitätöi sanallisesti?
• Onko lähisuhteen tunnelma muuttunut? Ovatko riidat pahenemassa? Pelottaako minua?
• Tunnenko oloni luottavaiseksi ja turvalliseksi läheisteni seurassa?
• Saanko olla oma itseni läheisteni seurassa?
• Pelkäänkö käyttäväni väkivaltaa?

Lähisuhdeväkivaltaan on saatavilla apua, sekä tekijälle että kokijalle, yksin ei tarvitse jäädä. Mikäli oman arjen turvallisuus tai tunteiden kuohuminen pohdituttaa, Oma Hämeen Apua lähisuhdeväkivaltaan-sivusto tarjoaa tietoa ja polkuja asioiden käsittelyyn.

• Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikön konsultaationumero 03 629 6562 palvelee arkisin klo 8-15.
• Akuutissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa ole aina yhteydessä hätänumeroon 112.
• Kanta-Hämeen alueella lähisuhdeväkivallan kokijoita palvelee myös Hämeenlinnan turvakoti, 24/7 päivystysnumero 050 355 6707.

lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija
Vesa Thynell

Vanhemman tunnetaitoja ja niiden merkitystä perheeseen pohditaan Instagram-livessä keskiviikkona 1. lokakuuta. Oma Hämeen asiantuntijat keskustelevat aiheesta klo 18 alkaen. Ota Oma Hämeen instatili seurantaan ja hyppää mukaan keskusteluun! 

UUTINEN / 23.09.2025

Itsemurhien ehkäisy Kanta-Hämeessä -seminaari järjestetään Hämeenlinnassa 24.11.

MIELI Hämeen Mielenterveys järjestää 24.11. klo 13-16 seminaarin työssään tai vapaaehtoistoiminnassaan itsetuhoisia henkilöitä kohtaaville.

Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalvelut tekee tiivistä yhteistyötä Mieli ry:n kanssa sekä asiakastyössä että erilaisissa tapahtumissa ja koulutuksissa. Seminaari järjestetään Oma Hämeen tiloissa.

Paikka: Ahveniston luentosali (Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 3.krs., Hämeenlinna)

Ohjelma

13.00 Tervetulosanat
Jenni Parkkonen, toiminnanjohtaja, MIELI Hämeen Mielenterveys ry
Minna Porras, palvelupäällikkö, Mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
13.10–14.30 Itsetuhoisuuden puheeksiottaminen
Harri Sihvola, kouluttaja, Itsemurhien ehkäisykeskus, MIELI Suomen Mielenterveys ry
14.30-14.40 Tauko
14.40–15.10 Konkreettisia välineitä nuorten pahoinvoinnin ja itsemurhien ehkäisemiseksi
Susan Laitala, kehittämispäällikkö, HUS, Terapiat etulinjaan -hanke
15.10–16.00 Itsemurhien ehkäisytyö Hämeenlinnan Kriisikeskuksessa
Taru Arola, kriisityöntekijä, MIELI Kriisikeskus Hämeenlinna
Vapaaehtoinen kriisiauttaminen Kanta-Hämeen alueella
Emmi Salo, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, MIELI Kriisikeskus Hämeenlinna
Kysymyksiä, keskustelua

Tilaisuuden järjestää MIELI Hämeen Mielenterveys ry
Ilmoittautumiset 20.11. mennessä tämän linkin kautta.

UUTINEN / 23.09.2025

Aluehallitus käsitteli osavuosikatsausta ja talousasioita

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen vuoden 2025 osavuosikatsausta. Katsaus antaa kokonaiskuvan hyvinvointialueen palveluiden tilasta sekä talouden ja toiminnan kehityksestä, ja se toimitetaan edelleen aluevaltuuston käsittelyyn. Tammi-kesäkuuta koskeva katsaus osoittaa, että hyvinvointialueen kolmas toimintavuosi on alkanut positiivisesti: talous on kehittynyt suotuisasti ja palveluiden saatavuus on parantunut.

Tammi–kesäkuun tulos oli 28,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin vastaava kausi päättyi alijäämään. Koko vuoden 2025 ennustetaan päättyvän 37,4 miljoonan euron ylijäämään, mikä on 9,1 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. 

Vaikka talouden tasapainottaminen ja kasvavat palvelutarpeet tuovat paineita, on Oma Häme onnistunut säilyttämään palveluiden laadun ja jopa parantamaan niiden saatavuutta. THL:n tutkimuksessa Oma Hämeen asukkaat arvioivat lääkäripalveluihin pääsyn Suomen parhaaksi. Asiakastyytyväisyyttä kuvaava NPS-luku oli alkuvuonna 83, mikä on valtakunnallisesti poikkeuksellisen korkea. Hoitoon pääsy on nopeutunut erityisesti nuorilla, ja erikoissairaanhoidon jonot ovat kokonaisuutena lyhentyneet, vaikka joillakin aloilla on vielä haasteita.

Myös Assi-sairaalan käyttöönottoa on voitu aikaistaa maaliskuulle 2026. Lisäksi henkilöstötilanne on vahvistunut: vuokratyövoiman käyttö ja lisätyöt ovat vähentyneet, ja Oma Häme houkuttelee uusia työntekijöitä aiempaa paremmin.

Aluehallitus merkitsi osavuosikatsauksen tiedoksi ja päätti toimittaa sen edelleen tiedoksi aluevaltuustolle. Osavuosikatsaus löytyy kokonaisuudessaan esityslistan liitteistä. 

Muutostalousarvio aluevaltuustoon

Kokouksessa käsiteltiin myös muuten Oma Hämeen taloutta. Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien toteumat tammi–kesäkuulta 2025. Toteutumien seuraaminen auttaa arvioimaan, kuinka suunnitellut säästö- ja sopeutustoimet etenevät ja riittävätkö ne asetettuihin tavoitteisiin. Tasapainottamisohjelmien tavoitteet eivät ole tähän mennessä toteutuneet täysimääräisenä. Hyvinvointialueen talouden pitäminen oikeassa kehityssuunnassa vaatii edelleen paljon töitä, koska lakisääteinen velvoite alijäämien kattamisesta on kova tavoite.

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle muutoksia vuoden 2025 talousarvioon. Suurin osa muutoksista on teknisiä, joilla ei ole vaikutuksia hyvinvointialueen tulokseen. Ainoana määrärahalisäyksenä esitetään hoitotakuuseen pääsemiseksi 1,4 miljoonaa euron lisärahaa erikoissairaanhoitoon ortopedian, silmätautien sekä kuntoutuspalvelujen kuulokeskuksen hoitojonojen purkuun. Muutoksilla varmistetaan, että lakisääteiset palvelut voidaan turvata ja että käytettävissä olevat varat kohdennetaan oikein.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan myös vuosien 2026–2029 täsmennetyn investointisuunnitelman, joka määrittelee, millaisia suuria hankintoja ja rakennusinvestointeja hyvinvointialueella tehdään lähivuosina.

Vammaispalvelulain mukaisille tuille uusi soveltamisohje

Aluehallitus hyväksyi myös uuden soveltamisohjeen vammaispalvelulain mukaiseen taloudelliseen tukeen sekä muihin määrärahasidonnaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Lokakuun alussa voimaan tuleva ohje perustuu tämän vuoden alussa voimaan tulleeseen uuteen vammaispalvelulakiin.

Uudessa ohjeessa määritellään tarkemmin, millä perusteilla vammaispalvelulain mukaisia tukia ja etuuksia myönnetään. Käsitteet on myös päivitetty vastaamaan uuden lain terminologiaa. Keskeinen muutos on, että sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus poistuvat määrärahasidonnaisista palveluista, sillä ne sisältyvät jatkossa valmennukseen, joka on subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluva palvelu.

Lisäksi ohjeeseen lisättiin uusi luku perheenjäsenten ja läheisten valmennuksesta, kun se tukee vammaisen henkilön tavoitteiden saavuttamista. Tämä valmennus on osittain määrärahasidonnaista. Muilta osin ohje ja käytännöt pysyvät ennallaan. Muutoksista tiedotetaan asiakkaille tarkemmin Oma Hämeen verkkosivuilla ennen voimaantuloa.

Esityslistalta poistettiin pykälä 301, joka koski liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjetta. Muut esityslistalla olleet asiat päätettiin esitysten mukaisesti. Seuraava kokous on 6. lokakuuta. Aluevaltuusto on koolla puolestaan 30. syyskuuta. Valtuustokokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluehallituksen 22.9.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 19.09.2025

Syksyn 2025 korona- ja influenssarokotusten ajanvaraus alkaa 1.10.2025 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä käynnistetään kausirokotukset lokakuun lopulla, viikolla 43. Ajanvaraus avautuu 1.10.2025. Yhdellä ajanvarauksella voidaan antaa sekä influenssa- että koronarokote. Samalla voidaan tarkastaa pneumokokki- ja tetanusrokotteiden tarve.  Rokottaminen jatkuu aina joulukuulle, joten aikoja riittää ja ajanvarauksen ehtii tehdä hyvin vielä marraskuussakin.  

Digitaalinen ajanvaraus 

Varaa vain yksi aika. Sillä saat sekä influenssa- että koronarokotteen. Neuvolasta voit varata ajan vain influenssarokotukselle.  

Voit varata ajan myös toisen puolesta, jos toinen on antanut sinulle Suomi.fi-valtuuden asian hoitamiseksi. Alaikäisen puolesta asioijana toimii huoltaja. Sähköisiä valtuuksia voi antaa ja pyytää tunnistautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun.  

Lue lisää Suomi.fi-valtuuksista 

Digitaalisesti voit varata ajan sovelluskaupasta ladattavan Oma Häme -sovelluksen kautta tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivujen kautta. Kirjautuminen vaatii henkilökohtaiset pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen.  

Kirjaudu tästä asiointipalveluun 

Oma Häme julkaisee digitaalisen ajanvarauksen ohjevideon rokotuspalveluiden sivuilla ennen ajanvarausten alkamista.   

Puhelinajanvaraus 

Hattulalaiset 

Hattulalaiset voivat varata ajan numerosta 050 416 6259 (ma–pe klo 8-15). 

Valitse takaisinsoittovalikosta oma paikkakuntasi ja kuuntele viesti loppuun, jotta puhelu rekisteröityy. Sinulle soitetaan takaisin viikon sisällä ajan sopimiseksi.    

Jos tarvitset perua varaamasi ajan, soita terveysasemalle numeroon  03 629 6601.

Muut kantahämäläiset  

Puhelimitse ajan voit varata numerosta 03 629 6400 (ma–pe klo 8-15). Valitse takaisinsoittovalikosta oma paikkakuntasi ja kuuntele viesti loppuun, jotta puhelu rekisteröityy. Sinulle soitetaan takaisin viikon sisällä ajan sopimiseksi.    

Voit myös perua aikasi soittamalla samaan numeroon. 

Jos tarvitset tulkkausta tai haluat asioida tekstiviestitse, löydät terveysasemakohtaiset numerot täältä: Kiireetön hoito terveysasemilla - Oma Häme 

Neuvolan asiakkaat 

Neuvolan asiakkaat varaavat ajan ensisijaisesti digitaalisesti joko Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivuilta. Ajan voi varata myös neuvola-chatin kautta. Chattiin pääsee joko Oma Häme -sovelluksella tai Oma Hämeen verkkosivujen oikeasta alakulmasta.

Tarvittaessa ajan voi voi varata myös neuvolan Ensilinjan numerosta 03 629 6200 (ma, ke, to klo 8–15, ti ja pe klo 8–12). 

Neuvolan tekstiviestinumero kuulo- ja puhevammaisille sekä tulkkausta tarvitseville on 040 629 6200. 

Rokotuspaikat  

65 vuotta täyttäneet ja aikuiset riskiryhmäläiset  

65 vuotta täyttäneet ja aikuiset riskiryhmäläiset rokotetaan terveysasemilla. 

Lapset ja nuoret  

Lapset ja nuoret rokotetaan neuvolassa ja koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa.   

Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat  

Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat rokotetaan omassa yksikössään.   

Säännöllisessä kotihoidossa ja yhteisöllisessä asumisessa olevat asiakkaat  

Säännöllisessä kotihoidossa ja yhteisöllisessä asumisessa olevat asiakkaat rokottaa kotihoito, myös kotihoidon piirissä olevat omaishoidettavat ikäihmiset. Samalla käynnillä voidaan rokottaa rokotukseen oikeutettu omaishoitaja.      

Omaishoitajat ja omaishoidettavat, kotihoidon palveluseteliasiakkaat

Muut kuin säännöllisen kotihoidon palvelun piirissä olevat omaishoidettavat ikäihmiset ja heidän omaishoitajansa sekä kotihoidon palveluseteliasiakkaat rokotetaan pääsääntöisesti terveysasemilla.  

Jos omaishoidettavan tai kotihoidon palveluseteliasiakkaan on mahdotonta käydä terveydentilansa vuoksi rokotuksessa terveysasemalla, kotikäyntiä voi kysyä ikääntyneiden asiakasohjauksesta. Rokotukseen oikeutettu omaishoitaja voidaan tällöin rokottaa samalla käynnillä. Ikääntyneiden asiakasohjaus: 03 629 6620 (ma-pe 9–15). Tekstiviesti: 040 629 6202 (kuulo- ja puhevammaisten asiointi, tulkkauspalvelu)   

Ketä rokotetaan? 

Julkisissa palveluissa rokotetaan THL:n suositusten mukaisesti kansallisen rokotusohjelman piirissä olevia asiakkaita. Muut rokotteita tarvitsevat henkilöt voivat kääntyä työterveyshuollon, yksityisten terveyspalvelujen tai apteekkien puoleen.

Tarkista, oletko oikeutettu maksuttomaan rokotukseen 

Oma Häme päivittää ajankohtaista tietoa kausirokotuksista sivulle omahame.fi/rokotuspalvelut.  

Lue myös: Syksyn 2025 korona- ja influenssarokotukset alkavat Oma Hämeessä viikolla 43 

ARTIKKELI / 19.09.2025

Blogi: Murrosikä haastaa – Vanhemman tuki nuoren hyvinvoinnin turvana on tärkeää

Nuoruusikä haastaa nuorta, mutta niin myös nuoren vanhempaa. Oma nuori muuttuu silmissä lapsesta murrosikäiseksi nuoreksi, joka ei välttämättä vastaa kysymyksiisi, haluaa viettää entistä enemmän aikaa vain omien kavereiden kanssa tai vetäytyy mielellään omiin oloihinsa. Tämä on luonnollista, koska nuoruudessa on tiettyjä kehitystehtäviä, joita nuoren täytyy kyetä ratkaisemaan pystyäkseen itsenäistymään. Näitä ovat vanhemmista irrottautuminen, suuntautuminen ikätovereihin, sopeutuminen murrosiän fyysisiin muutoksiin sekä oman seksuaalisen identiteetin jäsentäminen.  

Mielialan vaihtelut, ristiriidat vanhempien kanssa, mustavalkoinen ajattelu ja kiinnostus kavereihin ovat nuoruusiässä tyypillistä. Mielialat voivat etenkin varhaisnuoruudessa vaihdella hyvin nopeasti, mikä saattaa herättää vanhemman huolen.  Jos huomaat nuorella olevan voimakasta mielialojen vaihtelua, tästä on hyvä yrittää keskustella nuoren kanssa.  

Joskus mielialan vaihtelun taustalla voi olla masennusta tai ahdistuneisuutta. Esimerkiksi muutokset tai ristiriidat ihmissuhteissa, yksinäisyyden kokemus tai muutokset nuoren elämäntilanteessa voivat aiheuttaa masennusoireita.   

Tyypillisiä masennusoireita ovat väsymys ja masentunut mieliala. Nuoren paha olo voi ilmetä myös fyysisinä oireina, kuten vatsakipuina ja päänsärkyinä, tai tavanomaisesta poikkeavana ärtyneisyytenä. Itsetuhoiset ajatukset tai itsensä satuttaminen esimerkiksi viiltelemällä ovat aina merkki nuoren vaikeuksista pärjätä haastavien tunteidensa kanssa, ja vaativat puuttumista nuoren tilanteeseen ja nuoren ohjaamista avun piiriin.  Lisäksi vetäytyminen kaverisuhteista tai mielekkäistä harrastuksista sekä haasteet huolehtia ikätasoisesti itsestään ja omasta koulunkäynnistään, voivat viitata siihen, että taustalla on mielialaongelmia.  

Riippumatta siitä, kuinka halukas nuori on vanhemman kanssa keskustelemaan asioistaan, vanhemman on tärkeää tuoda nuorelle esiin oma huolensa nuoren voinnista. Jos nuorella vaikuttaa olevan paha olla suurimman osan ajasta useamman viikon ajan, nuori olisi hyvä ohjata avun piiriin.  

Vanhemmalle tärkeää muistettavaa 

• Vaikka nuori ei ole aina halukas keskustelemaan kanssasi, jatka sinnikkäästi oman mielenkiinnon osoittamista nuorta kohtaan. Kysy arkisista asioista, vaikka nuoren vastaukset olisivat lyhyitä. Kiinnostuksen osoittaminen on nuorelle tärkeää, vaikka hän ei sitä siinä hetkessä osoittaisikaan.  

• Nuoren jatkuvasta vetäytymisestä omaan huoneeseensa ei tarvitse olla huolissaan, jos et ole huolissasi mistään muusta nuoren käytöksessä. Nuori tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa. Pyri kuitenkin ylläpitämään yhteisiä, arkisia yhdessä tekemisen hetkiä, kuten yhteisiä ruokailuita. 

• Nuoren voi joskus olla hyvin vaikea sanoittaa omaa oloaan ja ajatuksiaan. Jos olet huolissasi nuoren muuttuneesta käytöksestä, ota se puheeksi nuoren kanssa. Kääntykää tarvittaessa avun piiriin mm. ottamalla yhteyttä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. 

• Mikäli nuorella on itsetuhoisia ajatuksia tai itsetuhoista käyttäytymistä, tällöin olisi aina syytä hakeutua avun piiriin. Näin olisi syytä tehdä myös silloin, jos nuori jatkuvasti toimii aggressiivisesti, rikkoo sääntöjä tai ottaa vaarallisia riskejä.  

• Pidä huolta myös omasta jaksamisestasi: liikkuminen, riittävä palautuminen, omien ystävien ja mielekkäiden asioiden tekeminen on erityisen tärkeää myös silloin, kun nuoren käytös haastaa.  

Oma Häme on julkaissut syyskuun alusta alkaen lyhyen videosarjan nuorten mielen hyvinvoinnista. Tässä ja tunteella -somevideot ovat katsottavissa Facebookissa ja Instagramissa Voi hyvin Oma Hämeessä -tileillä. Parin minuutin mittaiset videot tarjoavat helposti lähestyttävää tietoa nuorille, vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville aikuisille.  

Ymmärrystä myllerrykseen – somevideoita nuorten mielen hyvinvoinnin tueksi - Oma Häme 

Aija Myllyniemi

Lasten ja nuorten erityispsykologi 

UUTINEN / 18.09.2025

Oma Hämeen kolmas arviointi- ja kuntoutusyksikkö avautuu Hämeenlinnaan

Ikäihmisten asumispalveluissa tapahtuu syksyn aikana muutoksia. Hämeenlinnan Voutilakeskuksen Uppsalankaaren kaksi yksikköä, Aurala ja Vakkala, muuttuvat arviointi- ja kuntoutusyksiköksi vaiheittain syksyn 2025 aikana. Aurala-Vakkalassa on käytössä 26 asiakaspaikkaa. Yksikkö ei vastaa jatkossa omaishoidon jaksohoitoasiakkaista. Toiminnan muutos käynnistyy 22.9.2025 alkaen ja valmistuu viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä. Uppsalankaaren muissa tiimeissä, Rukkilan ja Tiinulan pienkodeissa, toiminta jatkuu nykyisenkaltaisena. Niissä asiakaspaikkoja on yhteensä 26.

Voutilakeskukseen on tulossa syksyn aikana muutoksia.

Ikäihmisten kuntoutus- ja arviointiyksikössä asiakas on määräaikaisesti, yleensä hän siirtyy sinne terveyskeskussairaalan vuodeosastolta. Lyhytaikaisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tavoitteena on aktivoida ja parantaa asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, jotta hänet voidaan jatko-ohjata yksiköstä oikeaan paikkaan, esimerkiksi kotihoitoon tai muuhun palveluun. Yksikön tavoitteena on saada asiakkaat kotiutumaan omaan kotiinsa tarvittavien tukipalveluiden kanssa. Toiminta on sosiaalihuollon palvelua ympärivuorokautisessa lyhytaikaisessa palveluasumisessa.

Aurala-Vakkala tiimin henkilökunnassa on mm. sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja lähihoitajia. Jakson aikana asiakkaille tarjotaan tukea ja palveluita toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Päivittäiseen toimintaan kuuluu kuntoutus, itsenäinen ja ohjattu toiminta sekä ravitsemuksen huomioiminen. Lääkehoito arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään. 

Uppsalankaaren Aurala-Vakkala on kolmas arviointiyksikkö ikäihmisten toimialan asumispalveluiden tulosalueella. Aikaisemmat arviointi- ja kuntoutusyksiköt on perustettu Riihimäelle keväällä 2025 ja Forssaan syksyllä 2025. 

Lue myös:

Oma Hämeen toinen arviointi- ja kuntoutusyksikkö avautuu syyskuun alussa Forssaan - Oma Häme

“Pidetään huolta, että kaikki saavat elää hyvää elämää” - japanilaisryhmä kävi Riihimäellä hakemassa oppeja ikäihmisten yksilöllisestä hoidosta - Oma Häme

Oma Häme kehittää ikäihmisten palveluita: uusi arviointi- ja kuntoutusyksikkö avataan Riihimäelle - Oma Häme

ARTIKKELI / 18.09.2025

Blogi: Yksi banaani, yksi raivokohtaus – ja yksi vanhempi, jonka tunnetaidot punnitaan

Tiedätkö sen hetken, kun lapsi huutaa kuin palosireeni, koska banaani katkesi väärästä kohdasta? Siinä kohtaa ei välttämättä auta pelkkä syvä hengitys – tarvitaan tunnetaitoja, mentalisaatiokykyä ja ripaus huumoria.

Lasten tunnetaitojen tukeminen on noussut viime vuosina keskiöön kasvatuksessa. Mutta yksi asia jää usein varjoon: aikuisten – erityisesti vanhempien – omat tunnetaidot ja hyvinvointi. Ne eivät ole vain taustatekijöitä, vaan ratkaisevia rakennuspalikoita lapsen tunne-elämän kehityksessä.

Mitä tunnetaidot ovat – ja miksi ne merkitsevät?

Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa, nimetä ja kohdata omia ja toisten tunteita. Ne eivät ole synnynnäisiä lahjoja, vaan opittavia taitoja – aivan kuten lukeminen tai pyörällä ajaminen. Moni meistä kantaa mukanaan lapsuudessa opittuja tapoja käsitellä tunteita – tai olla käsittelemättä niitä.

Jos omassa lapsuudessa ei ollut tilaa tunteille, aikuisena voi tuntua vaikealta kohdata niitä omassa arjessa, saati lapsen tunnekuohuissa. Vanhemman tunteiden säätelykyky on yhteydessä siihen, miten lapsi oppii käsittelemään omia tunteitaan. Juuri siksi tunnetaitojen harjoittaminen aikuisena on niin arvokasta: se ei vain auta meitä itseämme voimaan paremmin – se muuttaa myös tapaa, jolla olemme vanhempia.

Mentalisaatio – mielenlukutaitoa

Mentalisaatio tarkoittaa kykyä ymmärtää, että toisella ihmisellä on mieli – tunteita, ajatuksia, tarpeita – jotka ohjaavat hänen käytöstään. Vanhemmuudessa se tarkoittaa lapsen kokemusten huomioimista arjessa ja käyttäytymisen taustojen ymmärtämistä. Sen sijaan, että kysytään ”Miten saan tämän käyttäytymisen loppumaan?”, pysähdytään ja pohditaan ”Mitähän lapsi mahtaa kokea ja tarvita juuri nyt?”. Kun vanhempi suhtautuu lapsen tunteisiin kiinnostuneesti ja hyväksyvästi, lapsi oppii, että hänen kokemuksensa ovat merkityksellisiä. Tämä tukee lapsen kykyä ymmärtää itseään ja muita.

Kuka kasvattaa vanhempaa?

Lapsen tunnetaitojen kehitys ei tapahdu tyhjiössä. Se rakentuu vuorovaikutuksessa – ja ennen kaikkea mallista, jonka aikuinen antaa. On helppo puhua lasten tunnetaitojen tärkeydestä, mutta kuka tukee vanhempaa, joka ei ole koksaan saanut oppia tunteiden käsittelystä? Moni vanhempi kantaa mukanaan sukupolvien ketjua, jossa tunteet ovat olleet tabu tai rangaistuksen syy. Mutta tässä piilee myös mahdollisuus: ketju voidaan katkaista.

Kun vanhempi oppii tunnetaitoja, hän pysty paremmin kohtaamaan lapsensa tunteet ja luomaan tilan, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja. Lapsi oppii, että kiukku, suru ja pelko eivät ole vaarallisia, ne ovat osa elämää. Tunnetaitoinen vanhemmuus ei ole sitä, että aina jaksaa, aina toimii oikein tai aina pysyy rauhallisena. Se on sitä, että uskaltaa tarkastella omaa toimintaa, pyytää anteeksi ja yrittää uudelleen – ja ennen kaikkea: olla läsnä ja uskaltaa kohdata myös omat tunteet. Tunnetaitoinen vanhempi ei vain ymmärrä lasta – hän myös ymmärtää itseään.

Vanhemman hyvinvointi – tunnetaitojen perusta

”Kun minä voin hyvin, jaksan olla se aikuinen, joka ei huuda banaanin takia.”

Vanhemman oma hyvinvointi ei ole luksusta, vaan edellytys tunnetaitoiselle vanhemmuudelle. Kun vanhempi on kuormittunut, hänen kykynsä nähdä lapsen käyttäytymisen taustalla olevat tunnetarpeet heikkenee. Tämä voi johtaa väärinymmärryksiin, ristiriitoihin ja siihen, että lapsi jää ilman tarvittavaa emotionaalista tukea. Kun vanhempi voi hyvin, hän kykenee näkemään myös lapsen mielen – ja kun lapsi tulee nähdyksi, hän oppii näkemään myös itsensä.

Siksi itsestä huolehtiminen ei ole itsekästä – vaan vastuullista vanhemmuutta. 

Tunnetaitojen oppiminen voi alkaa pienistä asioista:

• Pysähdy hetkeksi ennen kuin reagoit.
• Nimeä tunne: ”Taidan olla nyt ärtynyt, koska…”
• Sanoita lapsen tunteita: ”Näen, että olet tosi pettynyt.”
• Hyväksy tunne ilman kiirettä muuttaa sitä: ”Olen tässä. Saat olla vihainen.”
• Ole myötätuntoinen – sekä itsellesi että lapsellesi.
• Keskustele toisten vanhempien kanssa – vertaistuki auttaa.

Mikäli toivot tukea lapsen tunnetaitojen tukemiseen, voit ottaa asian puheeksi esimerkiksi neuvolapalveluissa tai varata ajan lapsiperheille suunnatuille pika-ajoille. Lisäksi konkreettista materiaalia lasten tunnetaitojen tukemiseen on tarjolla Arjen Kesyttämön sivuilla.

psykologi
Ainomarja Uusi-Oukari
neuvolapalvelut

Vanhemman tunnetaitoja ja niiden merkitystä perheeseen pohditaan Instagram-livessä keskiviikkona 1. lokakuuta. Oma Hämeen asiantuntijat keskustelevat aiheesta klo 18 alkaen. Ota Oma Hämeen instatili seurantaan ja hyppää mukaan keskusteluun! 

UUTINEN / 17.09.2025

Ikäpolku-tapahtuma toi ikäihmiset yhteen Janakkalassa

Muistiviikolla 16.9.2025 Janakkalassa järjestettiin Ikäpolku-tapahtuma, joka kokosi yhteen 53 asukasta tutustumaan hyvinvointia ja aivoterveyttä edistäviin palveluihin sekä yhdistysten ja hankkeiden toimintaan. Tapahtumassa Muistijälki-hankkeen tiimi esitteli FINGER-toimintamallia sekä kertoi uudesta Arjen aarteet -ryhmätoiminnasta, johon saatiin jo kiitettävästi osallistujia mukaan. 

Tapahtuman polkusuunnistuksessa osallistujat kiersivät eri pisteillä, joissa sai tietoa muun muassa ravitsemuksesta, puristusvoimasta, muistisairauksien riskitestistä, muistiluotsitoiminnasta sekä SPR:n ja muiden toimijoiden palveluista. Useat yhdistystoimijat olivat mukana esittelemässä omaa toimintaansa ja tarjoamassa matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ikäihmisille. 

Tapahtuma sai osallistujilta kiitosta monipuolisesta sisällöstä ja yhteisöllisestä ilmapiiristä. Ikäpolku-tapahtuma osoitti, että yhdessä tekemällä voidaan löytää uusia arjen aarteita ja tukea ikäihmisten hyvinvointia konkreettisesti.  Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä hanketoimijoiden kesken.  

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Se on maakunnallinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke, jota toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).  

Toiminta-alueena on koko Kanta-Häme, mutta hankkeessa on pilottipaikkakuntia aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn toiminnoille. Sen tarkoituksena on lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, joiden kanssa toteutetaan ennaltaehkäisyyn tähtäävää toimintamallia sekä hälvennetään muistisairauksien stigmaa. 

Lue lisää: Blogi: Muistisairauksien ennaltaehkäisy alkaa riskin tunnistamisesta – Kanta-Hämeessä pilotoidaan FINGER-toimintamallia - Oma Häme 

UUTINEN / 29.08.2025

Urologiset hoitotarvikkeet noudetaan jakelupisteistä 1.10. alkaen

Urologisten hoitotarvikkeiden kotiinkuljetus päättyy 1. lokakuuta alkaen, ja tuotteet siirtyvät noudettaviksi hoitotarvikejakelupisteistä. Muutos koskee kotiinkuljetuksella toimitettuja virtsakatetreja.
 
Jos sinulla on kysyttävää tai tarvitset lisätietoja, voit ottaa yhteyttä hoitotarvikejakeluun p. 03 629 6230. Jakelupisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät paikkakunnittain: Hoitotarvikejakelun sivulta

Assi sai rakennusvalvonnan käyttöluvan – matka kohti vastaanottovalmiutta jatkuu

Ahveniston sairaalan rakennusvalvonnan loppukatselmus pidettiin tänään, ja rakennus on saanut käyttöluvan. Tämä on merkittävä virstanpylväs pitkään valmistellussa ja toteutetussa hankkeessa.

–Kiitos kaikille uurastuksesta tähän mennessä – yhdessä on tehty huipputyötä. Käyttöluvan myötä käännämme katseen kohti seuraavaa vaihetta, eli vastaanottovalmiuden saavuttamista, toteaa projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen.

Rakennuksen käyttöluvan myöntäminen tarkoittaa, että tekniset ja rakennusturvallisuuteen liittyvät edellytykset on todettu täytetyiksi.

Seuraavaksi työ etenee vastaanottovalmiuden vaiheeseen, jossa Oma Häme vastaanottaa tilat allianssilta kalustamista ja varustamista varten niin, että tilat voidaan ottaa käyttöön suunnitellusti helmi-maaliskuun vaihteessa 2026.

UUTINEN / 16.09.2025

Toistuvan ja vakavan väkivallan monialainen riskinarviointi on tärkeä osa väkivaltaan puuttumista

Suomessa tänä vuonna tapahtuneet lähisuhdesurmat ovat järkyttäneet monia ja nostaneet esiin vakavan väkivallan riskinarvioinnin ja -hallinnan merkityksen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tehty määrätietoista työtä lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen edistämiseksi. On kuitenkin selvää, että työtä on edelleen kehitettävä ja olemassa olevia hyviä käytänteitä ylläpidettävä.

Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi. Parhaillaan kansallisesti viimeistellään Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaa, joka määrittelee konkreettisia toimenpiteitä väkivallan ehkäisemiseksi.

Oma Hämeessä laadittu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma toimii strategisena ohjenuorana alueen väkivaltatyölle. Suunnitelman myötä on panostettu muun muassa ammattihenkilöiden osaamisen vahvistamiseen, tuki- ja konsultaatiorakenteisiin sekä asiakastyön eri menetelmiin.

Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattorin Satu Lyytisen mukaan strategisen tason suunnitelmat ja asiakirjat luovat raamit ja sitouttavat eri toimijoita yhteiseen muutostyöhön.

– Lopulta vain sillä on merkitystä, miten toimenpiteet konkretisoituvat arjessa. Esimerkiksi miten hyvin ammattihenkilöt tunnistavat väkivallan eri muotoja ja ottavat väkivallan puheeksi osana oman tehtävänsä hoitoa tai millaista apua ja tukea väkivaltaan saa, Lyytinen toteaa.

Kohti kokonaisvaltaisempaa riskinarviointia

Istanbulin sopimuksesta tuleva riskinarviointivelvoite on Suomessa voimassa lain tasolla. Se tarkoittaa, että kaikkien viranomaisten, jotka kohtaavat työssään väkivaltaa kokeneita asiakkaita, tulee arvioida väkivallan riskiä, vakavuutta ja erityisesti kuolemanvaaraa. Moniammatillista riskinarviointia – ja hallintaa on Kanta-Hämeessä tehty pitkään.

Moniammatillisessa työskentelyssä eri hallinnon alojen työntekijät yhdistävät osaamisensa asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Tänä vuonna alueellamme on lähdetty kehittämään monialaista työskentelyä parisuhdeväkivallan uhrille suunnatun MARAK-menetelmän pohjalta. Siinä vakavan väkivallan riskinarviointia ja -hallintaa tehdään kaikkien osapuolten (kokija, tekijä ja väkivallalle altistunut lapsi) tilanteesta, selittää Lyytinen.

–  Monialaista riskinarviointia on tehtävä aina väkivaltaepäilyn syntyessä, riippumatta lähisuhteen muodosta. Väkivaltaa voi käyttää kumppanin tai ex-kumppanin lisäksi oma lapsi, vanhempi tai muu sukulainen. Ikäihmiset on tunnistettu tässä erityisen haavoittuvana ryhmänä, Lyytinen jatkaa.

Riskinarviointi alkaa ammattihenkilön havainnoista ja huolesta. Erilaisten työkalujen avulla ammattilainen voi arvioida, onko asiakkaan tai potilaan tilanteessa kohonnut riski väkivallan uusiutumiseen. Tutkimusten mukaan esimerkiksi aiempi väkivaltaisuus, tekijän kontrolloiva käytös ja eroaikeet lisäävät vakavan väkivallan riskiä.

Moniammatillisessa yhteistyössä laaditaan suunnitelma osapuolten turvallisuuden parantamiseksi ja seurataan sen toteutumista. Tyypillisesti riskinarviointia tehdään yhdessä poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, Rikosuhripäivystyksen ja Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry:n kanssa.

– Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö koordinoi riskinarvioinnin toteutumista yhdessä omatyöntekijän kanssa. Lainsäädäntömme korostaa poliisin ja sosiaalihuollon roolia väkivaltatilanteissa eikä näiden ammattiryhmien virkavastuulle kuuluvia tehtäviä voi delegoida muille. Monialainen työskentely tukee vaativaa viranomaistyötä ja kokonaistilanteen arviointia. Yksittäinen ammattilainen ei pysty muodostamaan riittävää kuvaa tilanteen vakavuudesta, Lyytinen korostaa.

Kohtaaminen vaatii ymmärrystä

Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on hyvin vaurioittavaa ja sillä voi olla pitkäaikaisia fyysisiä, psyykkisiä, taloudellisia tai sosiaalisia seurauksia. Väkivalta vaikuttaa paitsi sen eri osapuoliin, myös läheisiin.

– Väkivaltatyössä huomioidaan traumaattisten tapahtumien vaikutukset ihmiseen ja asiakkaan voimavarat. Monialaista riskinarviointia on tehty esimerkiksi turvakotijakson aikana hyödyntäen suojattuja etäyhteyksiä. Sitä voidaan tehdä myös asiakkaan suostumuksella usein ammattilaisten välisenä yhteistyönä, jolloin omaa kipeää asiaa ei joudu itse avaamaan useille eri tahoille. Palvelut ovat helposti pirstoutuneita, mutta poislähettämisen kulttuuria pyrimme minimoimaan, Lyytinen toteaa.

Väkivalta ei lopu yksin uhria turvaamalla ja suojaamalla. Väkivaltatyössä kiinnitetään huomiota myös väkivaltaa käyttäneen tai sen käyttöä pelkäävän muutosmotivointiin ja palveluohjaukseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on estää väkivallan jatkuminen.

– Suhteissa, joissa väkivaltaa esiintyy, on usein myös paljon muita elementtejä. Väkivallan kierrettä voi olla vaikea katkaista silloin kun rakas ihminen satuttaa tai kun satuttaa itselleen rakasta ihmistä. Emme hyväksy väkivaltaa, mutta voimme pyrkiä ymmärtämään taustalla vaikuttavia tekijöitä, jotta muutos olisi mahdollista, Lyytinen tiivistää.

Apua lähisuhdeväkivaltaan

Akuutissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa soita hätänumeroon 112 tai kun tarvitset kiireellistä apua sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 03 629 6560 (avoinna 24/7).

Kiireettömässä tilanteessa soita lähisuhdeväkivaltatyön yksikköön p. 03 629 6562 (ma-pe 8-15).

UUTINEN / 15.09.2025

Fimlab lähettää seulontoihin liittyvät kutsut ja viestit sähköisesti 17.9.2025 alkaen

Fimlab lähettää kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän seulontakutsut, muistutukset ja tulokset ensisijaisesti sähköisessä muodossa 17.9.2025 lähtien.

Jos sinulla on käytössäsi Suomi.fi-viestien tai OmaPostin sähköinen postilaatikko, Fimlab toimittaa sinulle seulontoihin liittyvät viestit digitaalisesti eikä enää lähetä paperista kirjettä kotiin.

Mikäli sinulla ei ole sähköinen viestintä aktivoituna, seulontakutsu ja muut viestit toimitetaan edelleen paperikirjeinä postitse.

Mitä muutos tarkoittaa sinulle?

Kun kuulut seulottavien ryhmään joko kohdunkaulan syövän tai suolistosyövän seulonnoissa, saat seulontakutsun ja muut seulontaan liittyvät viestit jatkossa nopeasti ja turvallisesti sähköiseen postilaatikkoosi. Digitaalisten viestien käyttö säästää aikaa, koska viestit kulkevat nopeasti ja varmasti oikealle vastaanottajalle, ja voit lukea viestit milloin ja missä vain.

• Suomi.fi-viestejä käytetään Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai tietokoneen ja mobiililaitteen selaimella osoitteessa suomi.fi/viestit
• OmaPosti-viestejä käytetään OmaPosti-mobiilisovelluksella tai tietokoneen selaimella osoitteessa omaposti.fi
• Sähköiset seulontoihin liittyvät viestit sisältävät samat tiedot kuin aiemmin paperisina kotiin toimitetut kirjeet.
• Seulontoihin liittyvät kutsut, muistutukset ja vastaukset ovat tallessa yhdessä paikassa, ei enää kadonneita paperikirjeitä.
• Saat sähköpostiisi ilmoituksen aina, kun olet saanut viestin sähköiseen postilaatikkoosi. Muista tarkistaa viestit ja toimia niissä olevien ohjeiden mukaan.
• Jos sinulla ei ole sähköistä postilaatikkoa, saat seulontoihin liittyvät viestit Fimlabilta edelleen paperikirjeenä postitse.
• Digitaalinen viestintä vähentää päästöjä, kustannuksia ja paperinpyörittelyä.

Suolistosyövän seulonnan ensikutsu lähetetään jatkossakin postitse kotiin, koska se sisältää myös näytteenottotarvikkeet.

Lisätietoa Suomi.fi-viesteistä

Lisätietoa OmaPosti-palvelusta

Kuva: Fimlab

UUTINEN / 12.09.2025

Diabeetikko: tarkista onko sinulla viallisia FreeStyle Libre 3 Plus -sensoreita

Osa FreeStyle Libre 3 Plus -sensoreista saattaa antaa virheellisiä korkean glukoosin lukemia. Tämä voi aiheuttaa mahdollisen terveysriskin diabetesta sairastaville henkilöille. Ne potilaat, jotka käyttävät FreeStyle Libre 3 -sovellusta, voivat saada ilmoituksen ongelmasta myös sovelluksen kautta.

Ongelma ei vaikuta FreeStyle Libre 3 -lukulaitteeseen eikä -sovellukseen tai muihin Libre-tuotteisiin (FreeStyle Libre 2, FreeStyle Libre 2 Plus ja FreeStyle Libre 3).

Toimi näin:

Käy tarkistamassa osoitteesta www.FreeStyleConfirm.com, kuuluuko käyttämäsi sensori viallisiin sensoreihin. Mene kohtaan ”Tarkista sensorin sarjanumero”. Viallinen sarjanumero on T60002911. Jos sarjanumero on sama, lopeta sensorin käyttö välittömästi ja hävitä kyseiset sensorit.

Jos käytät parhaillaan FreeStyle Libre 3 Plus -sensoria, sarjanumero löytyy sovelluksesta tai lukulaitteesta. Sarjanumero löytyy myös sensorin asettimen ja sensoripakkauksen pohjassa olevista merkinnöistä.

Miten saan uuden sensorin vanhan tilalle?

Voit pyytää korvaavan sensorin (sensoreita) osoitteesta www.FreeStyleConfirm.com valitsemalla ”tarkista sensorin sarjanumero” ja syöttämällä sarjanumeron. Jos sensori kuuluu viallisiin sensoreihin, sinua pyydetään antamaan yhteystietosi, jotta sinulle voidaan lähettää maksuton korvaava tuote.

Jos et pysty käyttämään verkkopalvelua, voit käydä hoitotarvikejakelussa hakemassa korvaavat sensorit hoitotarvikejakelun aukioloaikana.

Katso tästä hoitotarvikejakelun aukioloajat  

UUTINEN / 12.09.2025

Syksyn 2025 korona- ja influenssarokotukset alkavat Oma Hämeessä viikolla 43

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä käynnistetään kausirokotukset viikolla 43. Ajanvaraus avautuu lokakuussa. Tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Uudet suositukset koronan tehosterokotuksiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suosituksiaan koronan tehosterokotteista. Rokotetta suositellaan:

• hoivakodeissa asuville ja säännöllisessä kotihoidossa oleville iäkkäille sekä omaishoidettaville iäkkäille henkilöille

• kaikille 75 vuotta täyttäneille

• kaikenikäisille voimakkaasti immuunipuutteisille

• 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on vähintään kaksi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta.

Influenssarokotusten riskiryhmät pysyvät ennallaan

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja:

• 65 vuotta täyttäneet

• alle 7-vuotiaat lapset

• raskaana olevat

• sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat

• varusmiespalveluksensa aloittavat

• laitosmaisissa olosuhteissa asuvat

• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon asiakastyötä tekevä henkilöstö

• vakavalle influenssalle erityisen alttiiden lähipiiri

• lintuinfluenssalle altistumisriskissä olevat ammattilaiset.

Rokotukset muille kuin riskiryhmiin kuuluville

Julkisissa palveluissa rokotetaan THL:n suositusten mukaisesti kansallisen rokotusohjelman piirissä olevia asiakkaita. Muut rokotteita tarvitsevat henkilöt voivat kääntyä työterveyshuollon, yksityisten terveyspalvelujen tai apteekkien puoleen.

Lue lisää:  Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin? (THL) 

Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät (THL)

Kenelle ilmainen influenssarokote? - THL

Influenssarokote - THL

Alttiiden henkilöiden lähipiirin influenssarokotukset - THL

UUTINEN / 11.09.2025

Väestöinfo tuo Assi-hankkeen tutuksi kuntalaisille – uusi Ahveniston sairaala avautuu vaiheittain ensi vuonna

Kanta-Hämeen hyvinvointialue järjestää väestöinfon keskiviikkona 17. syyskuuta klo 16.30-18 Hämeenlinnassa, Wetterillä. Tilaisuudessa kerrotaan uuden Ahveniston sairaalan eli Assin tiloista ja palveluista. Infoa voi seurata myös verkon kautta.

Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua sairaalan valmisteluihin sekä kysyä suoraan johdolta tulevista muutoksista.

Projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen avaa tilaisuuden ja esittelee sairaalan tilaratkaisuja. Tämän jälkeen tulosaluejohtajat kertovat Assin eri yksiköistä ja niiden merkityksestä alueen asukkaille:

• Ensihoito ja pelastuslaitos – Petri Talikka
• Erikoissairaanhoito – Veli-Pekka Rautava
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut – Paula Turunen
• Perusterveydenhuolto – Terhi Mäntymaa
• Kuntoutus – Virpi Kröger
• Suun terveydenhuolto – Laura Nikkarila
• Sydänsairaala – Satu Eerola

Ohjelmaan sisältyy myös yleisön kysymysosuus ja keskustelua, jossa kuntalaiset voivat esittää kysymyksiä ja saada vastauksia Assin toiminnasta. Verkkolähetyksen katsojat voivat kysyä ja keskustella chatin kautta.

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Tilaisuus järjestetään Hämeenlinnan kaupungintalolla Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2, auditorio). Tilaisuuteen mahtuu paikan päälle 140 henkilöä.

Voit seurata väestöinfoa tämän linkin kautta

UUTINEN / 10.09.2025

Älä jää yksin synkkien ajatustesi kanssa – olet avun arvoinen

Arjen haastavat tilanteet ja ihmissuhteet voivat joskus aiheuttaa pahaa oloa ja keinottomuutta. Talousongelmat, yksinäisyys, ristiriidat, maailman uutiset ja oma riittävyys muuttuvassa maailmassa voivat altistaa kurjalle ololle. Yksin ongelmien miettiminen voi pahentaa omaa oloa entisestään. Toiselle luotettavalle ihmiselle kertominen usein helpottaa oloa. Keskustelu toisen ihmisen kanssa auttaa tarkastelemaan asiaa etäämmältä ja etsimään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja.   

Avun hakeminen ei ole kaikille helppoa. Kun on oikein masentunut tai ahdistunut olo, voi kokea olevansa ansassa. Tällöin ihminen näkee vain sen loputtoman toivottomuuden ja synkkyyden. Ajatukset saattavat pyöriä kehää ilman ulospääsyä. Kaikki hyvät asiat ja ilo voivat tuntua kadonneelta. Olo voi olla myös hyvin arvoton, ja on tavallista syyttää itseään omasta tilanteestaan. Voi myös tuntua siltä, että puhumisesta ei ole riittävää apua tai keinoja tilanteen helpottamiseksi ei enää olisi. Tästä kaikesta huolimatta, pyydä itsellesi apua – sitä on saatavilla. Sinäkin olet avun arvoinen.  

Apua on matalalla kynnyksellä saatavissa paikallisesti: sitä tarjoavat alueen järjestöt, seurakunta sekä hyvinvointialue.

Ota yhteyttä tuen tarjoajiin eri tilanteissa:

• Elämäntilannekriisi: MIELI Kriisikeskus Hämeenlinna 
• Huoli ikäihmisestä: Ikäihmisten asiakasohjaus
• Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai sen uhka: Lähisuhdeväkivaltatyö
• Parisuhdeongelmat: Kirkon perheneuvonta
• Taloudelliset haasteet: Talousneuvolapalvelu
• Huoli läheisen mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä: FinFami - Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry 
• Alaikäisen päihdekokeilu, näpistely tai nettikiusaaminen: Ankkuritoiminta
• Huoli alaikäisestä: Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta

Jos olet huolissasi läheisesi synkästä mielestä tai käytöksestä, ota huolesi puheeksi – sinulla ei tarvitse olla valmiita vastauksia, pelkkä kuunteleminenkin voi auttaa. Tarvittaessa tue läheistäsi avun piiriin hakeutumisessa. 

Mikäli läheisesi tai sinä olet akuutissa itsemurhavaarassa, ole tässä tilanteessa yhteydessä päivystykseen p. 116117 tai hätänumeroon 112. 

Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta mielenterveyden haasteista, vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa ja muistuttaa, että apua on tarjolla. 

Voit tulostaa tästä itsellesi koosteen matalan kynnyksen neuvonta- ja tukipalveluista (pdf)

Lisätietoja:

Minna Ritakorpi, asiantuntija, Hyte- ja osallisuusyksikkö, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi

Saija Suuronen, psykoterapeutti et., projektiasiantuntija, RRP2-hanke, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi

UUTINEN / 09.09.2025

Aluehallitus päätti kahden toimialajohtajan virkajärjestelyjen jatkamisesta

Maanantaina 8. syyskuuta koolla ollut aluehallitus päätti kahden toimialajohtajan virkajärjestelyjen jatkamista kevääseen 2029. Satu Ala-Kokko jatkaa strategia- ja integraatiotoimialan toimialajohtajana 31.5.2029 saakka. 
 
Ala-Kokko on toiminut tehtävässään syyskuusta 2023 lähtien määräaikaisella siirrolla ikäihmisten palveluiden toimialajohtajan virastaan. Määräaikainen tehtävä päättyy tämän vuoden lopussa. Strategia- ja integraatiotoimialan ydintehtävinä on hyvinvointialueen strategian toimeenpano ja palveluiden integroiminen. 
 
Samalla aluehallitus päätti, että Jorma Haapanen jatkaa Ala-Kokon sijaisena ikäihmisten palveluiden toimialajohtajana vastaavana aikana. Haapanen on hoitanut tehtävää vuoden 2024 alusta. 
 
Molempien viranhaltijoiden osaamista ja suoriutumista on arvioitu hyvinvointialueen toimintamallien mukaisissa onnistumiskeskusteluissa, eikä järjestelyjen jatkamiselle ole nähty esteitä. Palvelussuhteen ehdot ja palkkaus säilyvät molemmilla toimialajohtajilla ennallaan. Viranhoito määräaikaisena noudattaa viranhaltijalain määräyksiä. Määräaikaisia virkamääräyksiä käytetään organisaatiossa osana palvelussuhdekokonaisuutta, myös muissa tilanteissa, kun määräaikaisuuden perusteet ovat lain mukaisia.

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös lähipalvelumallin laajentamista hyvinvointialueella. Oma Häme ottaa lähipalvelumallin vaiheittain laajempaan käyttöön tämän syksyn aikana. Tavoitteena on, että vuoden 2026 alussa lähipalvelumalli on käytössä koko laajuudessaan Tammelassa, Humppilassa, Rengossa ja Ypäjällä.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi periaatteet, joiden mukaan lähipalveluja järjestetään jatkossa. Lähipalveluiden lähtökohtana on aina asiakkaan tarve ja tarkoituksenmukaisin toteutustapa. Palveluja tarjotaan erityisesti niille asukkaille, joilla palvelujen saanti voisi muuten vaikeutua pitkien välimatkojen, joukkoliikenteen puutteiden tai vastaavien syiden vuoksi. 

Lähipalveluissa ei ole päivystystä, eivätkä ne kuulu kiireettömän hoidon valinnanvapauden piiriin. Palvelun tarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja samalla päätetään sopivin tapa toteuttaa se. Lähipalveluja voidaan antaa esimerkiksi terveysasemalla, erillisessä lähipalvelupisteessä, kotikäyntinä tai asiakkaan luokse vietävänä palveluna. Hyvinvointialuejohtajan esityksestä periaatteisiin lisättiin kohta, jonka mukaan lähipalvelumallin toimivuutta seurataan toimipistekohtaisesti. Lue lisää lähipalvelumallista

Konserniohjetta on päivitetty 

Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan lisäksi tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tammi–heinäkuulta 2025. Lisäksi se sai tiedoksi tilintarkastajan loppuraportin vuodelta 2024 ja siihen annetun vastineen.

Aluehallitus käsitteli myös tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelle 2024 sekä siihen liittyvää vastinetta. Arviointikertomus on jo aiemmin käsitelty aluevaltuustossa. Tarkastuslautakunta on kuitenkin pyytänyt aluehallitukselta vastauksia kolmeen kysymykseen, jotka liittyvät sidosyksikköhankintoihin ja niiden riskeihin, potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien HaiPro-ilmoitusten kasvuun ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen ikärajoihin. 

Aluehallituksen vastineessa kerrotaan, mihin toimenpiteisiin hyvinvointialueella on ryhdytty edellä mainittujen asioiden korjaamiseksi ja miten tilannetta seurataan. Aluehallitus päätti kokouksessa yksimielisesti tehdä vastineeseen lisäyksen, jonka mukaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kriittisiin henkilöstövajeisiin pyritään palaamaan vuoden 2026 budjetin yhteydessä. Arviointikertomuksen vastine toimitetaan aluevaltuustolle tiedoksi.

Lisäksi aluehallitus päätti hyväksyä osaltaan Oma Hämeen päivitetyn konserniohjeen. Konserniohjeessa määritellään hyvinvointialuekonsernin hallintoa ja valvontaa koskevat periaatteet. Päivityksessä on huomioitu tarkastuslautakunnan suositukset muun muassa omistajaohjauksen periaatteiden vahvistamisesta ja kaksoisroolien riskien ehkäisemisestä.

Uutena sisältönä ohjeeseen on lisätty luvut omistajaohjauksen periaatteista sekä tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimeämisestä. Ohjeen päivityksen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, selkeyttää hallintoa ja vahvistaa hyvinvointialueen konsernin kokonaisohjausta. Aluevaltuuston on vielä hyväksyttävä konserniohjeen päivitykset. 

Muut asiat aluehallitus päätti esityslista mukaisesti. Seuraava kokous on 22. syyskuuta. 

Aluehallituksen 8.9.2025 kokouksen esityslista

ARTIKKELI / 09.09.2025

Blogi: Muistisairauksien ennaltaehkäisy alkaa riskin tunnistamisesta – Kanta-Hämeessä pilotoidaan FINGER-toimintamallia

Muistisairaudet ovat yksi aikamme suurimmista kansanterveydellisistä haasteista. Ne koskettavat meitä kaikkia – joko omakohtaisesti tai läheistemme kautta. Siksi on tärkeää, että ennaltaehkäisy ei jää vain asiantuntijoiden agendalle, vaan tulee osaksi jokaisen arkea. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on aloittanut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys Ry:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyön, jossa FINGER-toimintamalli tuodaan osaksi kuntien ja yhdistysten yhteistyötä. Tämä malli noudattaa elintapaohjelmaa, johon kuuluu terveellinen ruoka, liikunta, sosiaalinen aktiivisuus, aivojen aktivointi sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta. FINGER-toimintamalli perustuu kansainvälisesti tunnustettuun tutkimukseen, jonka mukaan terveelliset elintavat voivat merkittävästi vähentää muistisairauksien riskiä.

Riskitesti – ensimmäinen askel kohti muutosta

FINGER-riskitesti on kuin peili, joka näyttää meille, missä olemme ja mihin suuntaan voisimme kulkea. Testi huomioi muun muassa liikunnan määrän, ravitsemuksen, sosiaalisen aktiivisuuden ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät. Riskitestin voi tehdä itse tai ammattilaisen toimesta. Testi sisältyy mm. osana kansansairauksien riskitestiä. Kun muistisairauden riski on tunnistettu, voidaan jatkossa ohjata yksilö joko omatoimiseen elintapapolkuun tai ammattilaisen arvioon ja ryhmäohjaukseen. Tämä ei ole vain terveydenhuollon toimenpide – se on kutsu meille jokaiselle pysähtyä hetkeksi ja miettiä, miten voimme vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme.

Pilotti Kanta-Hämeessä – yhteistyöllä vaikuttavuutta 

Kanta-Hämeen pilotti on ensimmäinen laatuaan alueella, ja sen tavoitteena on vakiinnuttaa FINGER-toimintamallia osaksi kuntien ja hyvinvointialueen palvelurakenteita.

FINGER-toimintamallin mukaista elintaparyhmän toiminta aloitetaan 7.10.2025 Arjen aarteet -ryhmässä. Ryhmä aloittaa toimintansa Turengin koulukeskus välkyssä, Koulutie 2, Turengissa. Ilmoittautua voi hankkeen henkilöille (leena.onttonen[at)omahame.fi tai milka.lintinen(at)muistiaina.fi).

Kohderyhmänä pilotissa ovat 65–75-vuotiaat, jotka hyötyvät ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Pilottikunnissa – kuten Janakkalassa, Forssassa ja Hämeenlinnassa – järjestetään myös Ikäpolku-tapahtumia hankkeen aikana, joissa alueen asukkaat voivat testata omaa tilannettaan ja saada tietoa elintapamuutoksista sekä alueen palveluista.

Ensimmäinen Ikäpolku -tapahtuma järjestetään 16.9. klo 14–16 Janakkalan pääkirjastolla, osoitteessa Koulutie 2a, Turenki.

Tilaisuudet eivät ole vain mittauspisteitä – ne ovat kohtaamispaikkoja, joissa voi syntyä oivalluksia oman hyvinvoinnin lisäämiseksi.  Ikäpolku-tapahtumassa voidaan jakaa kokemuksia. Siellä myös rakennetaan yhteistä ymmärrystä siitä, miten voimme elää terveempää ja toimintakykyisempää elämää.

Hyvinvointia pitkällä tähtäimellä ja yhdessä toimimista

Yhteistyö kuntien, yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa on keskeistä. Etsivän vanhustyön keinoin pyritään tavoittamaan riskiryhmään kuuluvat ikäihmiset ja tarjoamaan heille tukea elintapamuutoksiin. Riskin tunnistaminen ei ole pelkästään ennaltaehkäisyn väline – se on myös hyvinvoinnin alku. Kun tiedostamme riskin olemassaolon, voimme tehdä tietoisia valintoja ja muuttaa elintapojamme. Tämä ei ainoastaan vähennä sairastumisen riskiä, vaan parantaa myös elämänlaatua ja toimintakykyä.

Tuleva digitaalinen palvelupolku, joka hyödyntää riskitestin tuloksia, mahdollistaa yksilöllisen ohjauksen ja helpottaa palveluihin ohjautumista. Kuka tahansa voi ohjata asiakkaan oikealle polulle – tai asiakas voi löytää sinne itse mainonnan avulla. Otamme askeleen kohti tasa-arvoisempaa terveyttä: jokaisella on mahdollisuus saada tietoa ja tukea, riippumatta ajankohdasta tai siitä, missä kunnassa asuu tai millainen elämäntilanne on.

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ei ole vain terveydenhuollon tehtävä – se on yhteinen matka, jossa jokainen askel kohti parempia elintapoja on askel kohti pidempää, aktiivisempaa ja merkityksellisempää elämää. 

Leena Onttonen
Projektiasiantuntija  
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke 
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM) 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

UUTINEN / 04.09.2025

Asiakaslähtöinen lähipalvelumalli laajenee Oma Hämeessä

Oma Häme aikoo ottaa lähipalvelumallin vaiheittain laajempaan käyttöön tämän syksyn aikana. Tavoitteena on, että vuoden 2026 alussa lähipalvelumalli on käytössä koko laajuudessaan Tammelassa, Humppilassa, Rengossa ja Ypäjällä. 

Lähipalvelumallia on testattu keväällä 2025 Tammelassa. Pilotissa testattiin mallia käytännössä ja kerättiin arvokasta tietoa asiakasmääristä, palvelutarpeesta sekä asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista. Pilotin aikana havaittiin, että suurin osa asiakkaista jatkoi asiointia Forssan terveyskeskuksessa, mutta yksittäisille asiakkaille Tammelan lähipalvelupiste tarjosi välttämättömän vaihtoehdon. Näitä havaintoja on hyödynnetty mallin jatkokehityksessä. 

Asiakaslähtöisen lähipalvelumallin ohjaavia periaatteita esitellään aluehallitukselle maanantaina 8. syyskuuta. Aluehallitukselle esitetään, että se merkitsee periaatteet ja lähipalvelumallin laajentamisen tiedoksi. 

Aluevaltuusto päätti keväällä 2024, että Oma Häme ottaa lähipalvelumallin käyttöön osana palveluverkon uudistamista. Uuden mallin avulla varmistetaan palveluiden saavutettavuus myös niille asukkaille, joille palveluihin hakeutuminen voi muutoin olla hankalaa esimerkiksi pitkien välimatkojen tai julkisen liikenteen puutteiden vuoksi. Lähipalvelumalli on osa hyvinvointialueen laajempaa palveluverkon kehittämistä.

Lähtökohtana on aina asiakkaan palveluntarve

Lähipalvelumallin periaatteena ja lähtökohtana on aina asiakkaan palveluntarve ja tarkoituksenmukaisin toteutustapa. Lähipalvelu on suunnattu niille asukkaille, joiden palveluiden saanti tai hoitoon hakeutuminen voi vaarantua esimerkiksi pitkien etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden vuoksi. Palvelutarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja palvelu voidaan toteuttaa terveysasemalla, muussa lähipalvelupisteessä tai kotiin vietävänä palveluna. On syytä muistaa, että lähipalvelumallin kautta ei saa kiireellistä hoitoa, eikä sen palvelut myöskään kuulu kiireettömän hoidon valinnanvapauden piiriin.

Lähipalvelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oma Hämeen eri toimialueiden välillä. Avoterveydenhuollon, neuvolan sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaiset tuottavat palvelut niille asiakkaille, jotka tarvitsevat lähipalvelua hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaali- ja vammaispalvelut tarjoavat jo nykyisellään kotiin vietäviä ja jalkautuvia palveluja, jotka sisältyvät malliin.

Lähipalvelumallissa palvelut voidaan järjestää terveysasemalla, muussa lähipalvelupisteessä, kotikäyntinä tai asiakkaan luokse vietynä palveluna. Näin varmistetaan joustavuus ja tarkoituksenmukaisuus kunkin asiakkaan tarpeen mukaan.

ARTIKKELI / 04.09.2025

“Pidetään huolta, että kaikki saavat elää hyvää elämää” – japanilaisryhmä kävi Riihimäellä hakemassa oppeja ikäihmisten yksilöllisestä hoidosta

Mitä Japani voisi oppia Suomelta ikäihmisten hoidosta? Tätä kysymystä pohdittiin perjantaina Riihimäellä, kun kuuden henkilön japanilaisryhmä saapui tutustumaan Oma Hämeen keväällä avattuun uuteen ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikköön.  

Ryhmä koostui eri puolilta Japania tulevista entisistä virkamiehistä, jotka halusivat kerätä oppeja erityisesti asiakkaiden yksilöllisestä hoidosta ja siitä, miten vanhuksia voisi hoitaa kunnioittavasti. Japanista järjestetään erilaisia hyvinvointiteemoihin tutustuttavia matkoja Suomeen. Ennen Riihimäen yksikössä vierailua ryhmä oli käynyt tutustumassa myös Lasitehtaan kouluun, jossa erityisopetuksen järjestäminen ja riittävät resurssit herättivät ihastusta, ja jatkoivat matkaa vielä Lasimuseoon. Suomen lisäksi he piipahtivat hakemassa oppeja Tanskasta. 

Rouva Sugimoto ja rouva Satou esittivät runsaasti kysymyksiä vierailun aikana.

Riihimäen arviointi- ja kuntoutusyksikössä lähijohtaja Susanna Kajanto ja asumispalveluiden palvelupäällikkö Ville Kirkonpelto kierrättivät vieraita tiloissa ja kertoivat hyvinvointialueen sekä vasta perustetun yksikön taustoja. Riihimäen arviointi- ja kuntoutusyksikkö sijaitsee Riihimäen sairaalan 3. kerroksessa, mutta on vielä loppuvuoden 2025 väistötiloissa sairaalan 5. kerroksessa. Yksikköön rakennetaan väistön aikana esimerkiksi sprinkleröinti. Lyhytaikaiseen arviointi- ja kuntoutusyksikköön tullaan sairaalasta, ja sen tarkoituksena on aktivoida ja parantaa asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, jotta hänet voidaan ohjata yksiköstä oikeaan paikkaan, esimerkiksi kotihoitoon tai muuhun palveluun. Keskitetyllä palvelulla saadaan samalla säästöjä ja esimerkiksi sairaanhoitajia voidaan vapauttaa muihin tehtäviin hyvinvointialueella.  

Arviointikriteetit ja asiakkaan kuuntelu herätti kysymyksiä 

Japanilaisia vieraita kiinnosti kuulla erityisesti siitä, miten asiakkaita ja heidän hoidontarvettaan arvioidaan yksilöllisesti ja millaisia kriteerejä arviointiin käytetään. Japanissa ikäihmisten hoidossa on vasta viime aikoina herätty ajatukseen, että potilaat tulisi nähdä yksilöllisemmin - kuten Suomessa. Perinteisesti hoito on ollut hyvin lääkäri- ja hoitajakeskeistä, jossa kaikille potilaille on tarjottu samoja toimenpiteitä ja aktiviteettejä.  

– Meille tullaan sairaalasta ja iso osa pääsee kotiutumaan yksiköstä kotiinsa. Hoitoaika on keskimäärin noin kolme viikkoa. Asiakkaan toimintakykyä arvioidaan päivä ja viikko kerrallaan ja arvioinneissa käytetään erilaisia arvioinnin mittareita. Suunnitelmat tehdään sen mukaan, ja katsotaan kotihoidon tarpeita myös kotiutumisen jälkeen. Arviointijakso kestää noin pari kuukautta, Susanna kertoi ryhmälle.  

Susanna Kajanto esitteli yksikköä ryhmälle. Takana fysioterapeutti Mari Metsälä. Mukana oli myös kotiutushoitaja Anne Autio.

Jatkokysymyksinä rouva Sugimoto halusi tietää, miten ihmisten toiveita kuunnellaan ja entä jos on arvioitu, että asiakas pärjää kotona, mutta ei pärjääkään? 

– Käymme jatkuvasti palavereja ja keskustelemme asiakkaan kanssa hänen voinnistaan ja pärjäämisestään. Jos voinnissa tapahtuu muutoksia, voimme ottaa hänet takaisin. Kotihoito huolehtii asiakkaasta kotiutumisen jälkeen, Susanna jatkoi.  

“Hienoa, miten yksilölliset tarpeet otetaan huomioon” 

Vierailun aikana suurinta ihastusta herätti kotihoidon laajasti käytössä oleva turvaranneke, joka mahdollistaa nopean pääsyn sairaalaan, jos asiakas ei itse pysty itselleen soittamaan apua. Fysioterapeutti Mari Metsälä näytti, miten yllättävän aivoverenvuodon saanut henkilöä kuntoutetaan. Asiakas oli päässyt nopeasti hoitoon turvarannekkeen hälytyksen ansiosta ja kuukauden jälkeen ottaa jo askeleita avustetusti. Hän sai kuntoutumisestaan vierailta aplodit.  

– Turvaranneke kuulostaa tosi hyvältä idealta ja turvalliselta, kun se on koko ajan mukana, ja siten pääsee nopeasti sairaalaan, rouva Sugimoto pohti. 

Myös yksikön kuntosali herätti ihastusta ja vertailua Japanin vastaaviin paikkoihin. Ryhmä kertoi, että Japanissa on todella paljon pelkästään ikäihmisille tarkoitettuja kuntosaleja, mutta erona Suomeen on se, että niissä täytyy harjoitella itsenäisesti, kun arviointi- ja kuntoutusyksikössä niihin saa ammattilaisen tukea.  

– Laitteet näyttävät kuitenkin hyvin samanlaisilta, totesi herra Taguchi (kuvassa).

Kahvitauolla maisteltiin suomalaisia herkkuja, kuten Jaffa-keksejä ja Fazerin suklaata, ja pohdittiin yhteiskunnallisiakin aiheita. Oma Hämeen työntekijät saivat vastata kysymyksiin esimerkiksi siitä, miten hoitajapula on Suomessa ratkaistu, ketkä saavat Suomessa hoitoa, suositaanko tiettyjä maantieteellisiä alueita ja miten nopea hoitoonpääsy on varmistettu.  

Ihmettelyä herätti se, ettei terveyspalvelut olekaan Suomessa täysin ilmaisia ja keskustelua käytiin siitä, mitä kaikkea esimerkiksi kotihoidon tai yhteisöllisen asumisen maksuihin kuuluu. Yksilöllinen tilanne maksuissa tai arviointi- ja kuntoutusyksikön kriteereissä kuten ikärajassa ihastutti vieraita. Parin tunnin vierailun päätteeksi vieraat lähtivät matkaan vihkot täynnä muistiinpanoja sekä uusia ajatuksia ikäihmisten hoidosta. 

– Oli tosi hienoa kuulla, miten potilaiden yksilölliset tarpeet ja toiveet otetaan huomioon myös yksiköstä kotiutumisen jälkeen. Pidetään huolta, että kaikki saavat elää hyvää elämää. On myös hienoa, että valtio tukee vanhuksia ja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia sekä rahallista tukea. Myös erilaisia hoitajia eri tarpeisiin on paljon, rouva Satou kiteytti tilaisuuden päätteeksi. 

Matkanjohtaja ojensi yksikölle lahjaksi origamipapereita. Lahjan vastaanotti Susanna Kajanto.

UUTINEN / 02.09.2025

Willa Eedilä valmistuu Lopelle – asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen kotiin syyskuussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen uusi ikäihmisten asumisyksikkö Willa Eedilä on lähes valmis, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin 22. Ja 23. syyskuuta. Yksikkö tarjoaa kodinomaista ja turvallista asumista ikäihmisille aivan Lopen keskustan tuntumassa. 

Lopen kirkonkylälle nousevan uuden ikäihmisten asumisyksikön, Willa Eedilän, rakennustyöt ovat valmistuneet ja kalustus on alkanut. Asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin syyskuun 22. Ja 23. päivä. Willa Eedilään muuttaa Oma Hämeen Eedilän ja Salmelan asukkaat, yhteensä 44 asukasta. Huoneita Willa Eedilässä on 49, joihin mahtuu 50 asukasta. Toiminnan alkaessa kaikki paikat ovat ikäihmisten pitkäaikaista palveluasumista. Tilat mahdollistavat sekä ympärivuorokautisen palveluasumisen että yhteisöllisen asumisen. 

Uusi kaksikerroksinen asuinrakennus tarjoaa modernit ja muuntojoustavat tilat ikäihmisille. Kaikissa asunnoissa on oma keittiö, ja yhteiset tilat tarjoavat mahdollisuuksia arjen kohtaamisille ja monipuoliseen tekemiseen. Asukkaat asuvat tiloissa vuokralla. 

Puuelementti näkyy Willa Eedilän yleisissä tiloissa.

Palvelutalon suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Rakennusliike Lapti Oy, ja kiinteistön omistajana toimii Suomen Hoiva ja Asunto Oy. Hankkeessa on tehty tiivistä ja joustavaa yhteistyötä tilaajan ja käyttäjien kanssa. 

– Suunnittelimme ja toteutimme esimerkiksi kaksi lisähuonetta kesken rakennustöiden käyttäjien toiveiden pohjalta. Olemme ottaneet vahvasti huomioon myös paikallisuuden. Punatiilinen palvelutalo istuu mukavasti alueen muuhun rakennuskantaan. Tontilta puretun vanhan rakennuksen perustuksissa käytettyjä kivilohkareita hyödynsimme piha-alueella. Lisäksi palvelutalon oleskelutiloissa on maisematapettia, joissa komeilee Lopen Iso-Melkuttimen ja Luutalammin tutut järvimaisemat. Erityinen kiitos työmaahenkilöstöllemme, joka toteutti kohteen aikataulussa sekä laadukkaasti ja virheettömästi, kertoo aluejohtaja Jarkko Pakkala Laptista. 

Willa Eedilän asunto.

Willa Eedilän sisä- ja ulkotilat on suunniteltu kodinomaisiksi ja esteettömiksi. Palvelukodista löytyy yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat, kuntosali, saunaosastot,  pyykkitilat sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Viihtyisältä piha-alueelta löytyy oleskelualueita, muistopuutarha, pergola, istutusallas, marjapensaita ja viherkasveja. 

– Olemme kiitollisia, että pääsemme muuttamaan näin upeisiin, nykyaikaisiin ja esteettömiin tiloihin. Tilat ovat todella viihtyisät sekä sisältä ja ulkoa. Hoitajat ovat asukkaiden mukana muutossa ja tukevat heitä sopeutumaan uuteen asuinympäristöön, kertoo Oma Hämeen asumispalveluiden lähijohtaja Johanna Siivonen.  

Maisemataperissa komeilee Lopen Iso-Melkuttimen ja Luutalammin tutut järvimaisemat.

Willa Eedilän rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2024. Palveluasumisen yksikkö on kooltaan 3 300 neliömetriä. Suunnittelussa keskeisiä tavoitteita olivat kodinomaisuus, toimivuus ja yhteisöllisyyttä tukeva ympäristö. Willa Eedilä sai nimen Oma Hämeen järjestämän nimikilpailun myötä. Kilpailuun jätettiin satoja ehdotuksia. 

Willa Eedilässä järjestettiin kaikille avoin tapahtuma, Avoimien ovien päivä, maanantaina 1.9. Tuolloin rakennukseen sai tulla omaehtoisesti tutustumaan.  Vierailijoita paikalla riittikin: päivän aikana Willa Eedilässä kävi noin 200 ihmistä. 

Willa Eedilästä löytyy myös saunaosasto.

Kuvat: Rakennusliike Lapti Oy. Pääkuva rakennuksesta: Kouru- ja Kattoturva Oy.

UUTINEN / 01.09.2025

Oma Häme osallistuu KAAKKO25-valmiusharjoitukseen syyskuun alussa

Oma Häme osallistuu Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään KAAKKO25-valmiusharjoitukseen 3.– 4. syyskuuta. Harjoitus on osa aluehallintovirastojen alueellista varautumista. Harjoitukseen osallistuu hyvinvointialueita, kuntia sekä muita alueen viranomaisia ja toimijoita Kaakkois-Suomesta. Kyseessä on ensimmäinen aluehallintoviraston järjestämä harjoitus kaakon alueella Suomen Nato-jäsenyyden aikana. 

Harjoituksessa osallistujat varautuvat kuvitteellisiin poikkeusoloihin ja väestönsuojelutilanteeseen. Harjoituksen skenaariossa kansainvälinen tilanne on kiristynyt, minkä vuoksi turvallisuustilanne Suomessa on heikentynyt. Samalla kriittisen infrastruktuurin toiminta on häiriintynyt ja sotilaallisen voimankäytön uhka on kasvanut. Harjoituksen teema on ajankohtainen ja tärkeä.

KAAKKO25 on toiminnallinen johtamisharjoitus, jonka keskiössä ovat organisaatioiden kriisijohtaminen sekä yhteistyö häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Harjoitus toteutetaan virtuaalisesti, eikä se näy katukuvassa. 

Harjoituksella pyritään kehittämään osallistuvien organisaatioiden oman toimintavalmiuden ohella erityisesti viranomaisten yhteistoimintaa ja tilannetietoisuutta. Kaikki Kanta-Hämeen kunnat ovat mukana harjoituksessa. Oma Hämeestä harjoitukseen osallistuu edustajia pelastuslaitokselta sekä terveydenhuollosta, perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelusta, ikäihmisten palveluista, konserni- ja tukipalveluista sekä strategia ja integraatio -toimialalta. Myös Oma Hämeen tukipalveluyhtiö on mukana. 

– KAAKKO25 -harjoituksen tärkeimpiä tavoitteita on edistää Oma Hämeen varautumista erilaisiin poikkeus- ja kriisitilanteisiin käytännön tasolla ja tiivistää entisestään yhteistyötä sekä hyvinvointialueen ja kuntien että muidenkin toimijoiden välillä. Yhteisharjoitukset ovat tärkeitä, koska varautuminen on meidän kaikkien yhteinen asia, muistuttaa Oma Hämeen valmiussuunnittelija Aleksi Myllymäki.

Oma Hämeelle harjoitus tarjoaa mahdollisuuden testata hyvinvointialueen valmiuskykyä sekä kriisitilanteiden johtamista ja kriisiviestintää.

UUTINEN / 29.08.2025

Oma Hämeen toinen arviointi- ja kuntoutusyksikkö avautuu syyskuun alussa Forssaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialue avaa toisen ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikön syyskuun alussa. Uusi yksikkö avautuu Forssan sairaalan osaamiskeskuksen tiloihin. Asiakaspaikkoja on 22. 

Uusi yksikkö avautuu 1. syyskuuta, kun perusterveydenhuollon yksi vuodeosastoista muutetaan lyhytaikaiseksi ympärivuorokautisen palveluasumisen arviointi- ja kuntoutusyksiköksi. Aluevaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen joulukuussa 2024. Muutoksen tavoitteena on tarjota asiakkaille heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa paremmin soveltuvia palveluita; samalla tehostetaan toimintaa ja saadaan aikaan säästöjä. Vastaava arviointi- ja kuntoutusyksikkö avattiin keväällä Riihimäelle, ja siitä saatuja kokemuksia on hyödynnetty Forssan yksikön suunnittelussa.  

Oma Häme kehittää ikäihmisten palveluita: uusi arviointi- ja kuntoutusyksikkö avataan Riihimäelle - Oma Häme 

Ikäihmisten kuntoutus- ja arviointiyksikössä asiakas on määräajan, yleensä hän siirtyy sinne terveyskeskussairaalan vuodeosastolta. Lyhytaikaisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tavoitteena on aktivoida ja parantaa asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, jotta hänet voidaan ohjata yksiköstä oikeaan paikkaan, esimerkiksi kotihoitoon tai muuhun palveluun.

Yksiköiden tavoitteena on saada asiakkaat kotiutumaan yksiköstä kotiinsa tarvittavien tukipalveluiden kanssa. Toiminta on sosiaalihuollon palvelua ympärivuorokautisessa lyhytaikaisessa palveluasumisessa. 

Riihimäellä asiakkaat päässeet nopeammin oikeanlaiseen jatkohoitoon 

Arviointi- ja kuntoutusyksiköissä toimii moniammatillinen henkilöstö, johon kuuluu esimerkiksi sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Henkilöstö arvioi asiakkaan kokonaisvaltaista toimintakykyä ja laatii sopivat jatkosuunnitelmat. Jakson aikana asiakkaille tarjotaan tukea ja palveluita toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Päivittäiseen toimintaan kuuluu kuntoutus, itsenäinen ja ohjattu toiminta sekä ravitsemuksen huomioiminen. Lääkehoito arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään jakson aikana. 

Vuodeosaston muuttaminen arviointi- ja kuntoutusyksiköksi tarkoittaa sitä, että Forssassa nykyisten terveydenhuollon osastohoidossa olevien asiakkaiden palvelut jatkuvat 1. syyskuuta alkaen ympärivuorokautisena hoivana, joka on sosiaalihuoltolain alla. Jatkossa asiakkaalla on oltava mukanaan henkilökohtaiset tarvikkeet, kuten lääkkeet, hygieniatarvikkeet ja käyttövaatteet tullessaan yksikköön. Asiakasohjauksen palveluohjaaja tiedottaa tarkemmin käytännön muutoksista suoraan asiakkaita. 

Riihimäelle huhtikuussa avatusta arviointi- ja kuntoutusyksiköstä on jo saatu hyviä kokemuksia: asiakkaat ovat päässeet aiempaa nopeammin oikeanlaiseen jatkohoitoon. Yksikön täyttöaste on ollut 95 prosenttia. Suurin osa asiakkaista on siirtynyt yksiköstä omaan kotiinsa – johon osa saa kotihoidon tukea. Pieni osa voi joutua siirtymään takaisin sairaalaan tai jatkohoitoon asumispalveluiden muihin yksiköihin. Keskimäärin hoitojakso yksikössä kestää 3 viikkoa. Muutos on vapauttanut sairaanhoitajia muihin tehtäviin hyvinvointialueella. 

UUTINEN / 26.08.2025

Aluehallitus antoi lausuntonsa maakunta- ja hyvinvointialuejaon uudistuksesta

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti antaa lausunnon valtiovarainministeriölle esityksestä, jossa hyvinvointialue- ja maakuntajakolaki erotettaisiin kahdeksi eri laiksi. Ministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lausuntoja hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta.
 
Kanta-Hämeen lausunnossa korostetaan, että hyvinvointialuejaon tulee jatkossakin perustua maakuntajakoon. Muutokset aluejakoon vaikuttaisivat hyvinvointialueiden rahoitukseen ja vaikeuttaisivat siten palvelujen suunnittelua ja muutosten ennakointia. Aluehallitus painottaa hyvinvointialueiden itsehallinnon turvaamista sekä rahoituksen oikeudenmukaisuutta. Maakuntajaon ja hyvinvointialuejaon eriyttäminen voisi vaikeuttaa erityisesti pelastustoimen ja oppilashuollon palveluiden järjestämistä.
 
Valtiovarainministeriö kaavailee myös muutoksia valtuustoryhmien tukemiseen ja luottamushenkilöiden palkkioihin. Valtuustoryhmien tukien läpinäkyvyyttä pidetään tärkeänä, mutta aluehallitus muistuttaa sen lisäävän hallinnollista työtä. Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan kokouksen esityslistan liitteissä.
 
Lisäksi aluehallitus päätti pyytää Kanta-Hämeen kuntien vanhusneuvostoja ja Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntaa nimeämään edustajansa hyvinvointialueen vanhusneuvostoon valtuustokaudelle 2025–2029. Samoin aluehallitus pyytää kuntia nimeämään edustajansa hyvinvointialueen vammaisneuvostoon ja nuorisovaltuustoon. Neuvostot jatkavat toimintaansa uusin kokoonpanoin vielä tämän vuoden puolella.
 
Hyvinvointialueen konserniohjeen aluehallitus päätti hyvinvointialuejohtajan esityksestä palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 8. syyskuuta.

Aluehallituksen 25.8.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 26.08.2025

Ymmärrystä myllerrykseen – Oma Häme julkaisee somevideoita nuorten mielen hyvinvoinnin tueksi

Oma Häme julkaisee syyskuusta alkaen lyhyen videosarjan nuorten mielen hyvinvoinnista. Tässä ja tunteella -somevideot ovat katsottavissa Facebookissa ja Instagramissa Voi hyvin Oma Hämeessä -tileillä. Parin minuutin mittaiset videot tarjoavat helposti lähestyttävää tietoa nuorille, vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville aikuisille. Videoita voi hyödyntää myös oppilaitoksissa tai vastaanottotyössä.

Videoilla puhuu lasten ja nuorten erityispsykologi Aija Myllyniemi, joka työskentelee myös väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella. Myllyniemi kertoo muun muassa nuoruusiän erityispiirteistä, keinoista ylläpitää keskusteluyhteyttä sekä siitä, milloin nuoren vetäytymisestä olisi syytä huolestua. Lisäksi videoilla esitellään käytännön vinkkejä esimerkiksi ahdistuksen lievittämiseen, nukahtamisen helpottamiseen ja ongelmatilanteiden käsittelyyn.

Miksi videot on tehty?

Kevään 2025 kouluterveyskyselyn mukaan nuorten mielenterveyden haasteet ovat edelleen merkittäviä. Tulosten mukaan 8.–9. luokkalaisista tytöistä 34 prosenttia ja pojista 9 prosenttia kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta – luvut eivät ole muuttuneet edelliseen kyselyvuoteen verrattuna.

Taustalla on huoli nuorten jaksamisesta. Oma Häme haluaa myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä nuorten mielenterveydestä. Videoiden kautta halutaan tarjota tukea, tietoa ja käytännön keinoja arjen tilanteisiin sekä lisätä ymmärrystä siitä, milloin nuori tarvitsee ulkopuolista apua.

Alakuloinen tai ahdistunut nuori tarvitsee aikaa, tukea ja turvallisia aikuisia. Vanhempien sekä nuoria koulussa ja harrastuksissa kohtaavien aikuisten on hyvä olla tietoisia siitä, mikä on normaalia nuoruuteen kuuluvaa mielialojen vaihtelua ja milloin olisi syytä hakea ulkopuolista apua nuoren pahoinvointiin. Kaikki eivät tarvitse terapiaa, vaan pienetkin keinot voivat helpottaa oloa. Keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa nuorta ymmärtämään itseään ja löytämään välineitä arjessa jaksamiseen.

Jos tarvitset videoita omassa työssäsi, voit pyytää ne tiedostoina minna.ritakorpi(at)omahame.fi.

Ota seurantaan Voi hyvin Oma Hämeessä -tili Facebookissa

Ota seurantaan Voi hyvin Oma Hämeessä -tili Instagramissa

UUTINEN / 26.08.2025

Kuvantamispalveluiden puhelinasiointi keskitetty yhteiseen numeroon

Oma Hämeen kuvantamispalveluiden (röntgen-, ultraääni- ja magneettitutkimukset sekä fysiologian, isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian tutkimukset) puhelinasiointi on keskitetty yhteen numeroon.

Kuvantamispalveluiden Ensilinja: 03 629 2078 (also Service in English)
Tekstiviesti: 040 629 6230

Palveluaika on ma–pe klo 8.00–14.00. Puheluihin vastataan suoraan tai ruuhkatilanteissa käytetään takaisinsoittoa. Takaisinsoittopyynnön tai tekstiviestin voi jättää myös aukioloaikojen ulkopuolella, jolloin niihin vastataan seuraavana arkipäivänä.

Huomio! Hattulan asiakkaat jatkavat asiointia Terveystalon kautta numerossa 030 6000.

Missä asioissa soitan kuvantamispalveluiden Ensilinjaan?

Kuvantamistutkimukseen tarvitaan aina lääkärin lähete. Lähetteen laativa lääkäri arvioi tutkimuksen tarpeen ja antaa jatko-ohjeet.

Voit ottaa yhteyttä kuvantamispalveluiden Ensilinjaan, kun:

• tarvitset ajanvarauksen kuvantamistutkimukseen
• haluat perua tai muuttaa ajan
• tarvitset neuvontaa kuvantamispalveluihin liittyen

UUTINEN / 26.08.2025

Oma Hämeen kolmivuotinen RRP2 Syli-hanke on loppusuoralla – tätä kaikkea EU-rahalla on kehitetty

Hankerahoituksella on helpotettu hoitovelkaa, vahvistettu ongelmien varhaista tunnistamista ja kehitetty runsaasti digitaalisia innovaatioita asiakkaiden ja ammattilaisten avuksi sekä yhteydenoton helpottamiseksi. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle vuonna 2022 myönnetyllä valtionavustuksella on saatu kehitettyä monipuolisesti hyvinvointialueen palveluja.  Oma Häme sai noin 8,6 miljoonaa euroa EU:n kestävän kasvun toiseen vaiheen avustusta vuosille 2023–2025. Valtionavustus oli suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden lisäämiseen. Syli-hanke alkoi alkuvuodesta 2023 jatkuu vielä vuoden 2025 loppuun asti. Sitä edelsi RRP1-hanke. 

Kanta-Hämeessä RRP2-hankkeen tavoitteena on ollut vastata korona-ajan tuomiin haasteisiin esimerkiksi purkamalla tilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Tavoitteena on ollut myös vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä edistää digitaalisia innovaatioita. Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat ikääntyneet, diabeetikot sekä nuoret ja nuoret aikuiset. Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaat asiakkaat ohjautuvat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan myös virka-ajan ulkopuolella, että nuorten aikuisten palveluiden saatavuus paranee ja että diabetesta sairastavilta saadaan purettua kertynyttä hoitovelkaa. Kehitetyt uudistukset palvelevat myös laajemmin muitakin asiakasryhmiä. 

Hankkeen aikana on kehitetty runsaasti erilaisia uusia toimintatapoja, joista suurimmat ja koko hyvinvointialuetta koskevat uudistukset ovat jaettavissa kolmeen kokonaisuuteen. 

1. Digitaaliset palvelut asukkaille 

Kanta-Hämeen asukkaiden käytössä on asiointipalvelu, jota voi käyttää Oma Häme -sovelluksella tai Oma Hämeen verkkosivujen kautta kirjautumalla. Osa asiointipalvelun kehittämisen kustannuksista on rahoitettu hankerahalla.

Oma Häme oli yksi ensimmäisistä hyvinvointialueista, joka otti oman mobiilisovelluksen käyttöönsä vuonna 2023. Nykyisin Oma Häme -sovellus kulkee mukana jo yli 40 000 laitteessa. Yksittäisiä kävijöitä on yli 77 000. Palvelua kehitetään edelleen asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden perusteella.  

Mobiilisovelluksesta ja verkkosivuilta pääsee chat-palveluihin, jotka mahdollistavat entistä sujuvamman ja selkeämmän reitin terveys- ja sosiaalipalvelujen pariin. Keväällä 2025 lanseerattiin Terveys-chat, joka kokosi sairaanhoitajan, fysioterapian, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä suun terveydenhuollon chatit yhden digitaalisen oven taakse. Näin asiakkaan tarvitsee asioida terveyttä koskevissa asioissa vain yhden kanavan kautta. Lisäksi chat-palveluita on aikuissosiaalityössä, neuvolassa sekä infopalveluissa. Chatin lisäksi on myös videovastaanottopalveluita. Chat-palveluiden käyttö on selkeässä kasvussa: asiointien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana. 

Oma Häme -mobiilisovellus - Oma Häme 

Digitaalinen asiointi - Oma Häme 

Muita esimerkkejä palveluista asiointialustalla: asiakas voi tarkastella esimerkiksi omia ajanvarauksia, laboratoriotuloksia, ammattilaisen kirjauksia, täyttää lomakkeita, kuten esitietolomake, ja liittyä digipolkuihin. Vuonna 2025 on jo julkaistu useita digipolkuja, jotka ohjaavat asiakkaita digitaalisesti palvelun eri vaiheissa. Esimerkiksi Diabetesriskissä olevan digipolulla voi testata oman sairastumisriskinsä ja saada konkreettisia keinoja elintapojen muuttamiseen sekä riskin pienentämiseen. Työn alla on monia uusia polkuja.  

Oletko riskissä sairastua diabetekseen? - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme 

Hankerahoituksella on myös kehitetty toimivampia ammattilaisen työkaluja asiakkuudenhallintaan ja toiminnanohjaukseen (CRM), joiden vaiheistettu käyttöönotto alkaa syksyllä 2025.  

Digipalvelujen kehittäminen tukee hyvinvointialueen tavoitteita toiminnan tehostamisesta sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämisestä – ja antaa asiakkaille monipuolisempia kanavia terveyden seurantaan. 

2. Ensilinja-puhelinnumeroiden käyttöönotto 

Kanta-Hämeessä on keskitetty RRP2-hankkeen tuella useita asiakkaiden yhteydenottoon tarkoitettuja puhelinnumeroita saman numeron taakse. Ensilinja-palvelut ovat kaikkien Oma Hämeen alueen asiakkaiden käytettävissä, ja niiden kautta saa apua, tilanteen arviointia sekä ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa. Ensilinjaan voi soittaa silloin, kun ei tiedä, mihin muualle kääntyä tai jos oman asian hoitoon ei ole vielä nimettyä työntekijää. Myös chat-palvelut kuuluvat Ensilinjan palveluihin. 

Ensilinja-numeroihin kuuluvat esimerkiksi terveysasemien kiireetön Ensilinja, Suun terveydenhoidon Ensilinja, ikäihmisten Ensilinja ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen Ensilinja. 

Kaikki numerot ja chat-kanavat löytyvät kootusti täältä: Ensilinjan neuvonta ja ohjaus - Oma Häme 

3. Asiakaskokemuksen mittaaminen ja tiedolla johtaminen 

Oma Häme on vahvasti ollut kehittämässä asiakaskokemusta mittaavia (PREM-)ratkaisuja sekä vaikuttavuuden arviointia (PROM) tukevia ratkaisuja osana tiedolla johtamista. 

Vuosien 2023–2025 aikana on otettu käyttöön yhtenäinen, kansallinen asiakaskysely, jolla saadaan tietoa asiakaskokemuksesta lähes kaikista hyvinvointialueen palveluista (NPS-mittari). Asiakas saa kyselyn tekstiviestillä palvelutapahtuman jälkeen, esimerkiksi asioituaan lääkärin vastaanotolla. Myös kyselyyn vastaaminen tapahtuu tekstiviestitse. 

Lisäksi vuosien 2024–2025 aikana on otettu useissa asiakasryhmissä käyttöön vaikuttavuuden arviointiin geneeriset elämänlaatukyselyt eli PROM-kyselyt. Asiakas saa ilmoituksen kyselystä tekstiviestillä, kun hänelle on kirjattu kyselyn aktivoiva tapahtuma, esimerkiksi toimeentulotukihakemus tai uniapneadiagnoosi. Elämänlaatukysely täytetään Oma Hämeen mobiilisovelluksessa tai kirjautuneena verkkosivujen kautta. 

Tieto asiakaskokemuksesta ja koetusta elämänlaadusta on tuotu näkyväksi kaikille Oma Hämeen työntekijöille avoimeen Tietoportaaliin, joka tukee tiedolla johtamista. Esihenkilöt saavat lisäksi asiakaskokemustiedosta automaattisen tuloskoosteen kuukausittain. 

Hoidon saatavuutta parannettu useilla keinoilla 

Näiden kokonaisuuksien lisäksi RRP2-hankkeesta on tuettu hoidon saatavuuden parantamista esimerkiksi ensihoidon kiireettömien tehtävien puhelinpalvelun avulla. Kanta-Hämeessä on vuodesta 2023 lähtien ohjattu kiireettömät ensihoitotehtävät hätäkeskuksesta ensihoidon puhelinarviointiin sen sijaan, että paikalla lähetettäisiin automaattisesti ambulanssi. Uusi käytäntö on osoittautunut hyödylliseksi sekä asiakkaiden että hyvinvointialueen kannalta. Kun tilanne arvioidaan puhelimessa, asiakas pääsee suoraan oikealle hoitopolulle ilman turhaa päivystyksessä jonottamista tai pompottelua paikasta toiseen.  

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi ohjaa potilaan oikeaan hoitoon ja säästää ensihoidon kuluja - Oma Häme 

Vuonna 2023 Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle perustettiin osittaisella hankerahoituksella myös potilaskoordinaatioyksikkö, jonka tarkoituksena on tehostaa potilaspaikkojen oikea-aikaista käyttöä ja suunnittelua, vähentää paikkojen hukkakäyttöä ja erikoissairaanhoidon ylipaikkojen käyttöä sekä parantaa asiakaskokemusta. Syksyllä 2024 toiminta laajennettiin RRP2-hankkeen tuella niin, että jatkohoitopaikkoja alettiin koordinoida kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa.  

Potilaskoordinaattorit koordinoivat perustason kiirevastaanotoilta ja erikoissairaanhoidon päivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon osastoilta tulevat potilaat etsien heille tarkoituksenmukaiset jatkohoitopaikat esimerkiksi perusterveydenhuollon osastoilta tai kotisairaalasta. 

Ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma julkaistu 

RRP2-rahoituksella on tuettu myös rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä. Alkuvuodesta 2025 Oma Häme julkaisi ensimmäisen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman. Siinä kuvaillaan rakenteellisen sosiaalityön ideaa, rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen toimenpiteitä tulevina vuosina sekä kartoitetaan rakenteellisen sosiaalityön nykytilannetta ja kehittämistarpeita. 

Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on havaita ja muuttaa syrjiviä rakenteita ja lisätä yhdenvertaisuutta tiedon ja monialaisen yhteistyön avulla. Ihmisten elämään vaikuttavat ongelmat eivät ole aina ratkaistavissa yksilötasolla, minkä vuoksi pitäisi kiinnittää huomiota myös yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Niitä muuttamalla voidaan lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Rakenteellisella sosiaalityöllä pyritään sekä lisäämään tietoa että muuttamaan asioita. 

Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu - Oma Häme 

RRP2 Syli-hankkeessa kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen johdon ja palvelutoiminnan kanssa. Näin on varmistettu, että hankkeessa tehty kehittämistyö jää elämään myös hankkeen päätyttyä. 

-Tämän syksyn 2025 aikana vielä varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja suunnitellaan sujuva siirtymä hanketyöntekijöiden vastuulta toiminnalle. Hanke on mahdollistanut heti hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen kehittämistyötä, joka muuten olisi siirtynyt myöhemmäksi. EU-hankkeen sisällä on tehty myös aktiivisesti yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden kuten THL:n kanssa, sanoo projektipäällikkö Reetta Mathier.  

UUTINEN / 22.08.2025

Sulava-hanke: Voiko sosiaalityöntekijä tehdä tutkimustyötä? – Kokeilu ja käytäntötutkimukset valmistuivat

Sulava-hankkeen uramallikokeilusta valmistui kolme käytäntötutkimusta. Uramallikokeilun tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalityössä käytännön työ ja tutkimuksen tekeminen voidaan yhdistää siten, että työaika jakautuu 50/50 asiakastyöhön ja tutkimukseen.

– Uramallikokeilu osoitti, että sosiaalityön ammattilaisten tutkimusosaaminen täydentää ja vahvistaa alan vaikuttavuustiedon tuottamista yhdessä tutkijoiden rinnalla, kommentoi Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.

Puurosen mukaan sosiaalityön vaikuttavuutta on tärkeää tarkastella monipuolisesti. Sosiaalityöntekijöille tulee tarjota mahdollisuus käytäntötutkimuksiin riittävillä resursseilla, rakenteellisesti ja ohjatusti. Tämä voi vahvistaa alan vetovoimaa ja sitouttaa työntekijöitä.

Uramallikokeiluun osallistuivat tutkijasosiaalityöntekijät Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta, Jenna Kantonen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta. He nostivat käytäntötutkimuksissa esiin sosiaalityön arkivaikuttavuuden tekijöitä, joilla on vaikutusta asiakkaan saamaan palveluun.

Käytäntötutkimus: Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaiden palvelutarpeen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta tutki, miten perustason terveydenhuollon avopalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden perustason avopalveluissa tunnistetaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaiden palvelutarve ja yhteisasiakkuus sosiaalipalveluiden kanssa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perusterveydenhuollon avopalveluissa kohdataan päivittäin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaita, ja tunnistetaan heidän sosiaalihuollon palvelutarpeensa. Käytäntötutkimus paljasti, ettei asiakkaiden palveluntarpeisiin vastata kokonaisvaltaisesti puuttumattomien toimintamallien, käytäntöjen ja työkalujen vuoksi.

Perusterveydenhuollon yhteistyö sosiaalihuollon kanssa on hajanaista, eikä selkeitä toimintamalleja ole vielä vakiintunut. Riskinä on asiakkaan jääminen heitteille ilman palveluita. Heino ehdottaa yhteisen toimintamallin luomista sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja systemaattiseen kirjaamiseen.

Käytäntötutkimus: Lapsiperheen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi ja monitoimijuus 

Jenna Kantonen tarkasteli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia ja siihen liittyvää monitoimijaista yhteistyötä.

Käytäntötutkimus toi esiin eri ammattilaisten yhteistyön keskeisen merkityksen asiakkaalle räätälöityjen palvelujen ja tuen varmistamisessa. Muun muassa perhekeskusten sisäinen alue- ja tiimityö sekä systeeminen työskentely tukevat monitoimijaista työskentelyä.

Arviointityöhön vaikuttavat tiimien rakenteet, käytännöt ja ajankäyttö. Arvioinnin laajuuden porrastaminen tuen tarpeiden mukaisesti voisi selkeyttää työnjakoa sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä. 

Kantosen mukaan tarkemmat ohjeet arvioinnin laajuudesta voisivat tukea käytettävän ajan hahmottamista ja tapaamisten määrän suunnittelua. Säännölliset moniammatilliset koulutukset palvelutarpeen arvioinneista voisivat vahvistaa osaamisen tunnistamista ja tukea sujuvaa yhteistyötä eri ammattilaisten välillä.

Käytäntötutkimus: ECOMAP-karttatyöskentely aikuissosiaalityössä 

Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta tutki, voiko ECOMAP-työskentelymenetelmällä tunnistaa ja tukea aikuissosiaalityön asiakkaiden myönteistä muutosta edistäviä tekijöitä.

Tulosten perusteella ECOMAP-karttatyöskentely auttoi sekä asiakasta että työntekijää hahmottamaan asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuutta, siinä tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yhteinen työskentely oli visuaalisesti vapaata ja asiakaslähtöistä. ECOMAP-työskentely auttoi myös herkkien asioiden käsittelyssä. Asiakkaiden tilanteista piirtyi esiin ihmissuhteiden merkitys, riittämättömyyden ja häpeän kokemukset sekä toisaalta halu olla tarpeellisia ja pärjätä itsenäisesti. Niskanen suosittelee ECOMAPia välineeksi aikuisten parissa tehtävään sosiaalityöhön.

Sulava-tutkimushanke

Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, uramallikokeiluun ja käytäntötutkimukseen. 

Tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta. Tutkimushanke toteutetaan ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Lisätietoa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hankkeesta

UUTINEN / 22.08.2025

Aluehallitus käynnisti syyskautensa seminaarilla – talous, strategia ja yhteistyö painopisteinä

Aluehallitus kokoontui torstaina 21. elokuuta syyskauden ensimmäiseen seminaariinsa Hämeenlinnaan. Seminaarissa aluehallitus paneutui talouden tilannekuvaan, strategiatyön etenemiseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi aluehallitus sai ajankohtaiskatsauksen Ahveniston sairaalahankkeesta.

Projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen esitteli Ahveniston sairaalahankkeen tilannekuvaa. Assi on pian valmiina: Oma Häme vastaanottaa uuden sairaalan rakentamisesta vastanneelta allianssilta syyskuun lopulla. Sen jälkeen on vuorossa Assin kalustaminen, henkilökunnan perehdytys ja mittava muuttoprojekti. Potilaita on tarkoitus alkaa vastaanottaa uudessa sairaalassa maaliskuussa 2026. 

Hanke etenee nyt suunnitellussa aikataulussa ja kokonaiskustannukset ovat jäämässä hiukan alle hyväksytyn budjetin. 

Talous yhä vakaalla uralla 

Hyvinvointialueen johto esitteli talouden tilannetta. Oma Hämeen talous on kehittynyt myönteisesti ja vuoden 2025 ennusteet ovat lupaavia, vaikka valtakunnallinen rahoituskehys asettaa edelleen tiukkoja reunaehtoja. Talous kehittyy oikeaan suuntaan ja alijäämiä katetaan tänä vuonna suunnitellusti.

– Voimme olla tyytyväisiä tämänhetkiseen taloustilanteeseen ja siihen, että ennusteen mukainen kehitys jatkuu. Tärkeintä on, että olemme onnistuneet yhdistämään talouden hallinnan ja palveluiden turvaamisen. Tästä hyvästä kehityksestä meidän on pidettävä huolta jatkossakin, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Lepola muistuttaa, että Oma Häme oli vielä kaksi vuotta sitten haastavassa tilanteessa. Mutta tilanne on korjaantunut, ja nyt Kanta-Häme on noussut ennusteiden valossa koko maan kärkialueiden joukkoon. 

– Päätöksentekokykyämme kyseenalaistettiin ja olimme taloudellisessa tilanteessa alueiden häntäpäässä. Nyt olemme tämän vuoden ennusteiden valossa kahden parhaimman alueen joukossa. Olemme onnistuneet tekemään toimenpiteitä, joilla on kehitetty toimintaa ja joilla toteutetaan onnistuneesti myös välttämätöntä menojen kasvun hillintää, kehuu Lepola. 

Strategiatyöllä ohjataan tulevaisuutta

Toimialajohtaja Satu Ala-Kokko esitteli alueen strategiavalmistelua. Tänä vuonna työssä keskitytään arvojen ja painopisteiden määrittelyyn. Ensi vuonna strategiaa viedään eteenpäin ja samalla valmisteluun osallistetaan laajasti eri toimijoita. 

– Strategia ei saa olla toiveiden laari, vaan sen on perustuttava selkeisiin valintoihin ja kyettävä linkittymään myös euroihin. Meidän on määriteltävä painopisteet, joiden varaan rakennamme tulevaisuutta, pohtii Lepola. 

Hyvinvointialuestrategia toimii sateenvarjona operatiivisemmille asiakirjoille, kuten palvelustrategialle, talousarviolle ja palvelutasopäätöksille. Valmistelussa on korostettu myös asiakasosallisuutta ja tarvetta varata valtuustolle enemmän keskusteluaikaa.

Yhteistyö vahvistaa kokonaisuutta

Seminaarissa tarkasteltiin myös aluehallituksen ja integraatiovaliokunnan työn yhteensovittamista. Tavoitteena on, että aluehallitukselle muodostuu kokonaiskuva hyvinvointialueen toiminnasta, samalla, kun valiokunta tarkastelee asioita yksityiskohtaisemmin. Integraation edistäminen on myös valtakunnallisen sote-uudistuksen keskeinen tavoite.

Määräaikaisen integraatiovaliokunnan tehtävänä on palveluintegraation ja asukasosallisuuden kehittäminen, asukas- ja asiakaspalautteen seuranta, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön seuranta, tietojohtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön seuranta ja arviointi.

– Integraatio ei ole irrallinen osa toimintaamme, vaan sen on oltava osa arkea. Yhdessä voimme varmistaa, että uudistuksen tavoitteet muuttuvat käytännön hyödyiksi niin henkilöstölle kuin asukkaille, selittää aluehallituksen puheenjohtaja.

Seminaarin päätteeksi aluehallitus käsitteli myös viime kauden itsearviointia ja kehittämistoiveita. 

– Syyskaudella keskitymme määrätietoiseen talousohjelman toteuttamiseen ja strategiatyön eteenpäin viemiseen. On tärkeää kertoa asukkaille ja henkilöstölle, että talouden sopeutus ja palveluiden kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Kehitystyössä meidän ei pidä sulkea silmiä asioilta, jotka eivät toimi – vaan tarttua niihin ja viedä toimintaa yhdessä eteenpäin, linjaa Lepola.