UUTINEN / 14.07.2025

Tiedote asukkaille: Kesän tärkein posti on tulossa laatikkoosi – Oma Hämeen asukasesite jaetaan 16.7.2025

Oma Häme toimittaa heinäkuussa kaikille alueen kotitalouksille viranomaisjakeluna asukasesitteen. Esitteestä löydät tiiviisti koottuna tärkeimmät tiedot Oma Hämeen palveluista, ajankohtaisista asioista ja yhteystiedoista.

Esitteessä on laajasti esitelty myös Ensilinjan puhelin- ja chat-asiointi sekä erityisryhmien tekstiviestipalvelut (myös englanniksi), joiden avulla saat yhteyden Oma Hämeen palveluihin helposti ja nopeasti. Ensilinjapalvelut tarjoavat neuvontaa ja ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluihin – yhdestä numerosta tai chatista saat apua asiaasi tai oikean palvelun löytämiseen. 

Halusimme varmistaa, että esite palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia asukkaita. Siksi sen sisältö on suunniteltu yhdessä kehittäjäasiakkaiden kanssa – heidän näkemyksensä ja kokemuksensa ovat olleet meille arvokkaita. 

Kesän aikana ja lomien vuoksi on palveluissamme puhelin- ja chatasiointeihin vastaamassa rajoitetumpi määrä ammattilaisia ja mahdollisesti supistettuja palveluaikoja. Poikkeusaukioloajat voit tarkistaa täältä: Oma Hämeen kesän 2025 poikkeusaukioloajat - Oma Häme  

Jos jokin asia esitteessä jäi mietityttämään, niin voit laittaa meille palautetta verkkosivujemme kautta tai ottaa asia puheeksi samalla, kun olet seuraavalla kerralla jonkin asiasi vuoksi meihin yhteydessä. 

Pidä silmällä postiasi kesän aikana ja ota talteen!

Haluamme varmistaa, että jokainen asukas saa tarvitsemansa yhteystiedot ja tiedot palveluista – helposti ja luotettavasti. Ajantasaiset tiedot löydät myös verkkosivuiltamme. 
 

UUTINEN / 11.07.2025

Uusi ruokapalveluntuottaja on päässyt hyvin alkuun – palautteet ohjaavat kehitystyötä

Oma Hämeen ruokapalveluissa siirryttiin huhtikuun alussa uuteen aikakauteen, kun Fodbar Oy aloitti ateriapalveluiden tuottajana. Laajan ja useita asiakasryhmiä koskevan tuotannon haltuunotto on käynnistynyt pääosin suunnitellusti. Alkutaipaleelle on mahtunut myös yksittäisiä haasteita, joihin on puututtu ripeästi yhteistyössä palveluntuottajan kanssa.

Palautetta on kerätty ja käsitelty aktiivisesti osana haltuunottoa. Ajanjaksolla 1.4.–19.6.2025 on kirjattu 16 asiakaspalautetta tai vaaratapahtumailmoitusta. Määrä on maltillinen suhteessa haltuunoton laajuuteen ja siihen, että hyvinvointialue on tietoisesti kannustanut palautteen antamiseen erityisesti tässä muutostilanteessa.

Jokainen palaute on käsitelty yksittäisenä tapauksena yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Vaaratapahtumailmoituksiin vastataan 24 tunnin sisällä, ja palveluntuottaja tekee selvityksen tilanteen syistä ja ehkäisevistä toimista. Myös asiakaspalautteiden perusteella on tehty konkreettisia korjauksia.

Erityisruokavaliot ovat nousseet palautteissa esiin, mikä on ymmärrettävää huomioiden asiakaskunnan yksilölliset tarpeet. Noin puolet ateriapalveluiden asiakkaista saa erityisruokavalioita, ja haltuunoton alkuvaiheessa palvelua tarjottiin noin 500 asiakkaalle päivittäin. Toiminta laajenee vaiheittain.

Ruokapalveluiden laatua seurataan tiiviisti Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:n toimesta muun muassa kohdekäynnein, aktiivisin palautekanavin ja yhteistyössä yksikköjen henkilöstön kanssa. Kehitystyö näkyy jo, sillä virheiden määrä on vähentynyt selvästi kevään aikana. Ruoan mausta on saatu asiakkailta kiitosta, ja hyvinvointialue pitää tärkeänä, että hyväksi koettua palvelua vahvistetaan entisestään. Tavoitteena on sujuva, laadukas ja maistuva ateriapalvelu, joka huomioi yksilölliset tarpeet entistä paremmin myös sairaalaympäristöissä.

Asiakkaiden ja henkilöstön antama palaute on ollut keskeisessä roolissa palvelun kehittämisessä. Oma Hämeen tukipalvelut Oy kiittää kaikkia osapuolia yhteistyöstä ja sitoutumisesta yhteiseen tavoitteeseen: hyvinvoivan arjen tukemiseen hyvän ravitsemuksen kautta.

ARTIKKELI / 10.07.2025

”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa

Kun sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström kesäkuussa jäi eläkkeelle, jäivät häntä kaipaamaan Perhehoitoyksikkö Kanervan työkaverit. Ja suuri joukko sijais- ja tukiperheitä Kanta-Hämeessä.  

Riitta on ollut mukana perustamassa Kanervaa Kanta-Hämeeseen 2010-luvulla. Sittemmin hän on kehittänyt sijais- ja tukiperheiden toimintaa ja kohdannut ihmisiä tavalla, joka ei koskaan ollut vain työtä.

– Ajattelen, että tämä työ vaatii sitä, että olet ihminen ihmiselle. Vaikka joutuisit tekemään vaikeita päätöksiä, on kohdattava ihmiset inhimillisesti. Silloin heidän on helpompi ottaa apua vastaan. Toisaalta se tekee tästä välillä raskaasta työstä merkityksellistä.

Riitan ura sosiaalialalla alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Sosionomiksi opiskellut Fagerström työskenteli ennen Kanta-Hämeen vuosiaan muun muassa Helsingin ensikodissa 14 vuotta. Siellä hän kohtasi perheitä aivan erityisessä vaiheessa – lapsen syntymän kynnyksellä tai kriisin keskellä.

– Työ ensi- ja turvakodissa oli arvokasta aikaa. Siellä opin näkemään perheiden moninaisuuden, mikä jäi selkärankaan.  

Riitta työskenteli ennen Kanta-Hämettä maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa Keski-Uudellamaalla.

– Mä tulin tänne sijaishuoltoon vuonna 2011, ja sitten alettiin valmistella Kanervaa. Meitä oli silloin perustamisvaiheessa kolme työntekijää. Toiminta alkoi tammikuussa 2012.

Kanta-Häme on onnistunut perhehoidossa  

Koko Kanervassa työskentelyn ajan Riitan punaisena lankana on ollut perusajatus, että lapsi kuuluu perheeseen. Jos lapsen asuminen syntymäperheessään ei jostain syystä ole mahdollista,  on sijaisperhe parempi kuin laitospaikka. Kanta-Häme onkin onnistunut poikkeuksellisen hyvin perhehoidossa: jopa 66 prosenttia lapsista sijoitetaan perheisiin, mikä on merkittävän korkea osuus valtakunnallisessakin vertailussa.

– Se on ihan mieletön luku. Me ollaan pystytty sijoittamaan lähes kaikki lapset perheisiin. Toki joissakin tilanteissa esimerkiksi erityistarpeet tai vaikea teini-ikä edellyttävät laitospaikkaa, kertoo Fagerström.

Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Se on tarkoitettu lastensuojelutoimien piirissä olevalle lapselle tai nuorelle, joka ei voi asua huoltajansa kanssa eikä tuettuna. Ennen sijaisperhettä lapsi saattaa olla sijoitettuna kriisiperheeseen, jos hänen tilanteensa sitä vaatii. Päätöksen lapsen sijoittamisesta perhehoitoon tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.  

Tukiperhe on taas perhe, jossa lapsi on hoidossa yhden viikonlopun kuussa ja sovitusti lomien aikana. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen, joilla on voimassa oleva asiakkuus lapsiperheiden sosiaalityössä tai lastensuojelussa. Tavoitteena on lisätä lapsen perheen voimavaroja ja tarjota lapselle turvallisia aikuissuhteita. Tukiperheelle maksetaan tehtävästä palkkio ja kulukorvaus.

– Perheitä on erilaisia ja tukiperheenä voi toimia myös yksi aikuinen. Toki suurin osa on pariskuntia tai lapsiperheitä. Mutta myös isovanhempien ikäiset voivat hyvin olla tukiperhe, muistuttaa Riitta.

Riitta on tehnyt työtä sijaisperheiden kanssa, mutta viimeiset kolme vuotta hän on toiminut Kanervassa kokopäiväisesti tukiperhetyöntekijänä. Hän on etsinyt ja valmentanut tukiperheitä, ja sen jälkeen etsinyt lapselle sopivan tukiperheen. Se vaatii tietynlaista silmää ja kokemusta.

– Kun etsimme matcheja, emme tapaa lapsia, vaan heidän paperinsa. Mutta tukiperheet olemme tavanneet ja heihin tutustuneet valmennuksen aikana. Tiedämme perheen arvot, tavat ja arjen, minkä kautta voimme arvioida millainen lapsi siihen perheeseen sopii. Kun löydämme oikean perheen oikealle lapselle, voi siitä syntyä jotain tosi hienoa ja kestävää, iloitsee Riitta.  

Tukiperheitä Kanervassa on paljon, mutta heitä myös tarvitaan. Kaikille lapsille ei löydy sopivaa perhettä, ellei valikoima ole riittävän laaja.

– Pitää olla erilaisia perheitä, koska lapsetkin on erilaisia. Ei riitä, että on yksi malli. Täytyy olla perheitä eri elämäntilanteista, eri sijainneista, eri rakenteilla. Siitä se yhteensopivuus syntyy.  

Sydämellä rakennettu yhteisö  

Perhehoitoyksikkö Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana. Kriisi-, sijais- ja tukiperheille järjestetään myös koulutusta, virkistystä ja vertaisryhmätoimintaa.  

Riitalle erityisen rakkaita ovat olleet juuri vertaistukiryhmät, joita hän on saanut vuosien varrella rakentaa. Vertaistuki ei ole ollut sivujuonne – vaan osa työn ydintä.

– Mä oon perustanut ryhmiä kaikille: tukiperheille, sijaisvanhemmille, isovanhemmille, kriisiperheille, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ne on paikkoja, joissa voi puhua asioista, joista ei muualla voi. Se on älyttömän tärkeää.  

Yksi merkityksellisimmistä on ollut Voikukka-ryhmä, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ryhmän kautta vanhemmille useimmiten syntyy ymmärrys siitä, miksi ollaan tähän tilanteeseen tultu ja miten siitä mennään eteenpäin.

– Siellä puhutaan paljon myös työntekijöistä, mutta pääsääntöisesti se, että joku on kohdannut vanhemman ihmisenä, muuttaa kaiken.  

Työvuosien aikana Riitta on myös nähnyt muutoksen perheissä ja lasten erityisyyksissä.

– Ei ole enää niin, että haetaan tukiperhettä lettipäiselle tytölle. On enemmän neurokirjoa, erityistarpeita ja haasteita. Mutta se on säilynyt, että kun lapset tulevat tukiperheeseen, he unohtavat murheensa. Ne pelaa lautapelejä, ovat vaan. Perhearjen rauha vaikuttaa valtavasti.  

Riitta on toiminut myös itse tukiperheenä.

– Muistan, että itsekin vähän jännitin yhteistä aikaa ja mietin, mitä pitäisikään puuhata. Mutta sitten tukipoika pyysi, että ollaan vaan ja että hieroisin hänen jalkojaan. Se oli konkreettinen muistutus itsellekin, mikä on tärkeää: yhteinen aika ja läsnäolo.  

Matka kohti uusia vaiheita – mutta ei kauas  

Hyvinvointialueuudistus, järjestelmämuutokset ja resurssipaineet eivät ole sammuttaneet Riitan paloa, mutta antavat sopivan hetken siirtyä sivuun.

– Onhan tämä työ muuttunut ja monimutkaistunut. En ole enää tässä kaikkia uusimpia kommervenkkejä edes opiskellut. Mutta mä oon sanonut, että jos valmennuksissa on hätä, niin kyllä mä tulen. Ihan kokonaan en halua vielä irrottautua.

Riitta aikookin jatkaa lasten ja perheiden parissa tekemällä keikkatyötä. Eläkeaika saattaa viedä myös ulkomaille, koska Riitan poika asuu Hongkongissa.

– Mä oon sanonut, että voin tulla au pairiksi! Siellä on vajaan vuoden ikäinen lapsenlapsi, ja se olisi aikamoinen kokemus.  

Riitan elämäntyö on arvokas: hän on antanut osaamistaan ja sydämensä niille perheille, jotka kaipaavat tukea ja varsinkin niille lapsille, jotka ovat usein hiljaa.  

ARTIKKELI / 08.07.2025

Eläinystävien vierailut ilahduttavat ja tuovat turvan tunnetta ikäihmisille

Eläinten vierailut ovat tuttuja monissa ikäihmisten asumispalveluyksiköissä Kanta-Hämeessä. Niin sanotut tassuterapeutit ilahduttavat läsnäolollaan, ja voivat helpottaa esimerkiksi muistisairasta hoitotilanteessa. Eläinkavereita voi löytää useiden eri toimijoiden kautta.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eläinystävien vierailut ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi monien ikäihmisten asumispalveluyksiköiden arkea. Yksiköissä on nähty vieraina eniten koiria, hevosia, pupuja ja poneja, mutta myös kissat, marsut, kanat, lampaat, vasikat ja karitsat ovat päässeet ilahduttamaan ikäihmisten arkea. 

Ponien vierailu sisätiloissa on herättänyt asukkaissa hilpeyttä ja keskustelua pitkäksi aikaa Kyterinhovissa. Eräs asukas iloitsi, että pääsi vielä vanhemmalla iällä rapsuttamaan hevosia.  

Eläinvierailut ovat järjestyneet pääasiassa työntekijöiden oman aktiivisuuden avulla. Usein vierailevat eläimet ovat henkilöstön omia lemmikkejä tai vierailut järjestetään vapaaehtoisten avustuksella.  Esimerkiksi kaverikoiratoiminta, Suomen Karva-Kaverit, Hellikit ry ja yksityishenkilöt ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa toimintaa. Monissa asumisyksiköissä vierailuja järjestetään kuukausittain tai useita kertoja vuodessa. Asukkaiden ja henkilökunnan toiveet ja allergiat vaikuttavat myös siihen, voidaanko vierailuja järjestää. 

Oma Hämeen asumispalveluiden työntekijöille tehdyn kyselyn perusteella eläinten läsnäolo tukee silminnähden ikäihmisten hyvinvointia; se vahvistaa asukkaiden tunne-elämää ja luo kodinomaisia kokemuksia. Esimerkiksi Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa koiravieraita käy säännöllisesti Suomen Karva-Kavereiden kautta. 

– Koirien vierailut saavat aikaan hellyyden puuskia sekä asukkaissa että henkilökunnassa. Asukkaat juttelevat automaattisesti koiralle enemmän kuin koiran hoitajalle. Suurin osa asukkaista kurkottaa rapsuttaakseen koiraa ja ovat tykänneet koiran vierailusta. Osa voi ilmaista, ettei halua koskea koiriin, jolloin he ovat katselleet sivusta, kuvailee ohjaaja Vuokko Syväntä. 

Koirat tuovat iloa myös vuodeasukkaille.

Työntekijöiden mukaan eläinten vierailut herättävät ikäihmisissä muistoja, tuovat keskustelunaiheita ja lisäävät positiivista vuorovaikutusta. Erityisesti muistisairaat hyötyvät eläinten läsnäolosta – suihkuhetki voi sujua helpommin, kun tutun koiran läsnäolo tuo rauhaa ja turvallisuuden tunnetta. Vierailut voivat myös helpottaa haastavia hoitotilanteita.  

Eläimet vierailevat toisinaan myös vuodeasukkaiden tai osallistuvat läsnäolollaan arjen hetkiin – sohvalle viereen istahtava koira tai takapihalla laiduntava poni herättää usein puheensorinaa pitkäksi aikaa. 

Eläinvierailujen kesto vaihtelee: tyypillisesti ne kestävät 1–2 tuntia, mutta joissakin tapauksissa eläimet viipyvät puoli päivää tai jopa koko työvuoron ajan. 

– Koiranpennun sosiaalistaminen voi olla myös yksi syy eläinvierailuille. Sauvolassa on vieraillut eri-ikäisiä koiria. Olemme huomanneet, miten positiivisesti koira vaikutti muistisairaisiin, ja tämä lisäsi vierailujen määrää. Asukkaiden silmät syttyvät, kun eläin astuu huoneeseen. Vaikka käynti kestäisi vain hetken, sen vaikutus näkyy vielä pitkään keskusteluissa ja tunnelmassa, kertoo Satu Peltomaa Hyvinvointikeskus Sauvolasta. 

Peltomaa on tehnyt myös opinnäytetyön lemmikin merkityksestä kotona asuvalle vanhukselle. Työ osoitti, miten merkittävästä asiasta voi olla kyse. 

– Kaikilla ei lemmikkiä ole ollut, mutta ne joilla on, lemmikin tärkeä merkitys säilyy läpi elämän. Esimerkiksi heppatyttö on heppatyttö vanhanakin.   

Eläinkavereita voi löytää useista paikoista: 

Suomen Karva-Kaverit ry 

Hellikit ry 

Paikalliset kaverikoiraharrastajat 

Metsälän tila (eläinvierailuja kuten hevosia, pupuja, karitsoita) 

Yksityishenkilöt, joilla on koulutettuja eläinystäviä 

Lisäksi omien työntekijöiden eläimet voivat toimia yksikön eläinystävinä, kunhan asiasta sovitaan erikseen ja huomioidaan hygienia- ja turvallisuusasiat. 

UUTINEN / 04.07.2025

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kaikille raskaana oleville mahdollisuuden osallistua maksuttomiin sikiöseulontatutkimuksiin. Seulonnat ovat vapaaehtoisia, ja niiden avulla pyritään tunnistamaan sikiön mahdollisia kehityshäiriöitä mahdollisimman varhain. Raskauden aikana perheille tarjotaan kaksi ultraäänitutkimusta, varhaisraskauden ultraäänitutkimus raskausviikoilla 12–14 ja rakenneultraäänitutkimus raskausviikoilla 19–21.

Tutkimukset tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikalla. Niitä tekevät kokeneet kätilöt, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen ultraäänitutkimuksiin. –Tutkimustilanne tarjoaa odottajille ja heidän puolisoilleen myös merkityksellisen hetken tutustua tulevaan perheenjäseneen – mahdollisuuksien mukaan kotiin saa kuvatallenteita ja 3D-kuvia, kertoo apulaisosastonhoitaja Veera Karhu.

Varhaisraskauden ultraääni- ja NIPT-tutkimus

Heinäkuun alusta alkaen Kanta-Hämeen hyvinvointialue on tarjonnut odottajille varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen lisäksi mahdollisuuden NIPT-seulontaan (Non-invasiivinen prenataalitesti). Tutkimuksessa seulotaan yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia äidin veressä olevan sikiöperäisen DNA:n perusteella. Lähete NIPT-tutkimukseen tehdään varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen yhteydessä ja odottajasta otettava verinäyte voidaan ottaa Fimlabin toimipisteissä Hämeenlinnassa, Forssassa tai Riihimäellä. Näytteen voi antaa ajanvarauksella, vuoronumerolla tai Nopsa-pikaveripalvelussa. Tulokset valmistuvat noin 7–10 arkipäivässä ja näkyvät OmaKannassa noin kahden viikon päästä näytteenotosta. Poikkeavasta tuloksesta ilmoitetaan aina henkilökohtaisesti.

Rakenneultraäänitutkimus ja yksilöllinen neuvonta

Rakenneultraäänitutkimuksessa tarkistetaan sikiön kehittyminen, kasvu, istukan paikka ja elinten rakenteet. Tutkimuksessa voidaan vanhempien toiveesta selvittää myös sikiön sukupuoli. –Jos tutkimuksissa havaitaan poikkeavaa, perheelle järjestetään yksilöllinen jatkoneuvonta. Tarvittaessa tarjotaan lisätutkimuksia ja seuranta suunnitellaan yhdessä perheen kanssa, kertoo ylilääkäri Tiina Vilmi-Kerälä. Tietyissä riskiryhmissä seulontaultraäänitutkimuksen tekee perinatologiaan perehtynyt erikoislääkäri, jolloin käynnistä peritään poliklinikkamaksu. –  Haluamme tehdä seulontatutkimuksiin osallistumisesta odottajille mahdollisimman sujuvaa. Ajanvaraus onnistuu helposti puhelimitse, ja tutkimuksiin voi tulla myös puolison tai muun tukihenkilön kanssa. Suosittelemme varaamaan ajat hyvissä ajoin, jotta perhe saa rauhassa valmistautua tutkimuskäynteihin, kertoo ylilääkäri Tiina Vilmi-Kerälä.

ARTIKKELI / 03.07.2025

Kesä kutsuu luontoon – löydä lähiseudun ulkoilumahdollisuudet!

Kesä on täydellistä aika nauttia luonnosta ja liikkua ulkona. Ulkoilu ja retkeily eivät ainoastaan virkistä mieltä, vaan tukevat myös fyysistä terveyttä. Lähiluonto tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille – eikä retkelle lähteminen vaadi suuria valmisteluja tai pitkää matkaa.

Lähde liikkeelle – mahdollisuuksia on kaikkialla

Kanta-Häme tarjoaa runsaasti ulkoilukohteita, joihin tutustua.

Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivustolta löydät helposti ja yhdestä paikasta ulkoilumahdollisuuksia kuten:

• Uimarannat
• Leikkipuistot
• Ulkoliikuntapaikat
• Laavut, kodat
• Ulkoilu- ja retkeilyreitit

Sivusto kokoaa yhteen tärkeimmät tiedot ja tekee ulkoilumahdollisuuksien löytämisestä helppoa.

Ulkoilu sopii kaikille

Luonnossa liikkuminen ei vaadi huippukuntoa tai erikoisvarusteita. Voit lähteä lyhyelle kävelylle puistoon, uimarannalle tai viettää päivän metsässä eväiden kanssa. Tärkeintä on lähteä liikkeelle – yksin, ystävän kanssa tai koko perheen voimin.

Luonto on lähellä – tartu tilaisuuteen

Kesä on lyhyt, mutta täynnä mahdollisuuksia. Lähde ulos, hengitä syvään ja anna luonnon tehdä tehtävänsä. Hyvinvointisi alkaa pienistä askelista – vaikka lähimetsän polulta. 

Tutustu ulkoilumahdollisuuksiin helposti Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivustolla ja löydä oma suosikkisi!

Siirry sivustolle: omahame.fi/web/hyvinvointisi-tueksi

UUTINEN / 02.07.2025

Toimintaympäristön muutokset haastavat Kanta-Hämeessä – Oma Häme rakentaa strategiaa, joka vastaa ajan tarpeisiin

Väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle – samalla teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme on laatinut ja julkaissut laajan toimintaympäristöanalyysin, joka toimii pohjana vuosille 2026–2029 laadittavalle strategialle. Kanta-Hämeen väestörakenne muuttuu merkittävästi lähivuosina, mikä vaikuttaa asukkaiden palvelutarpeisiin, hyvinvointialueen talouteen ja henkilöstön saatavuuteen.

Keskeiset muutokset ovat väestön ikääntyminen, lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet, elintapasairauksien kasvu sekä talous. Samalla analyysi nostaa esiin mahdollisuuksia kuten teknologien kehitys ja yhteistyön lisääminen, joiden avulla voidaan uudistaa hyvinvointialueen palveluja. Toimintaympäristöanalyysi on julkaistu Oma Hämeen nettisivuilla. 

Analyysi on laadittu hyvinvointialueen omana työnä, ja analyysin laadintaan on osallistunut iso joukko Oma Hämeen eri alojen asiantuntijoita. Siinä on hyödynnetty laajasti valtakunnallisia tietokantoja sekä Oma Hämeen omia tiedonhallinnan ratkaisuja. Lisäksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus kertoa omia ajatuksiaan ja havaintojaan toimintaympäristön muutoksesta erillisen kyselyn kautta.   

– On merkittävää, että luotamme siihen, että meidän omasta organisaatiostamme löytyy osaamista ja asiantuntijuutta tällaisen työn tekemiseksi, sanoo strategia- ja integraatiojohtaja Satu Ala-Kokko.  

Keskeiset havainnot analyysista   

Väestön ikääntyminen muuttaa palvelutarpeita  

Kanta-Hämeen väestö ikääntyy muuta Suomea nopeammin. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, erityisesti maaseutukunnissa. Tämä kasvattaa muistisairauden hoidon, kotihoidon ja laitoshoivan tarvetta. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee, mikä haastaa palvelujen rahoituksen ja henkilöstön saatavuuden.  

Poikkeuksellisen korkea maahanmuutto vuosina 2023–2024 on kuitenkin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kääntänyt väestökehityksen myönteiseen suuntaan, mikä tarjoaa mahdollisuuden työikäisten määrän vakiinnuttamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin palvelujen saavutettavuutta useilla kielillä ja panostuksia osallisuuteen.   

Mielenterveys ja elintapasairaudet kasvussa  

Analyysissa nousee esiin huoli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvusta. Itsetuhoisuus, ahdistuneisuus ja neuropsykiatriset haasteet ovat kasvaneet merkittävästi, ja sairaalahoitoa vaativia tapauksia on Kanta-Hämeessä enemmän kuin muualla Suomessa. Myös työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ylittää maan keskiarvon.  

Samaan aikaan lihavuus ja siihen liittyvät elintapasairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja sydänsairaudet, yleistyvät. Nykykehityksellä jopa 40 % alueen aikuisista voi olla lihavia vuoteen 2040 mennessä.   

Ratkaisuina teknologia ja yhteistyö  

Digitalisaatio, tekoäly ja tiedolla johtaminen voivat auttaa ennakoimaan palvelutarpeita ja kohdentamaan resursseja vaikuttavammin. Etäasiointi ja digipalvelut yleistyvät, mutta samalla on varmistettava, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle.  

Yhteistyö kuntien, järjestöjen, yritysten ja oppilaitosten kanssa nähdään strategisena voimavarana. Yhteiskehittäminen voi tuottaa ratkaisuja muun muassa nuorten pahoinvointiin, ikäihmisten yksinäisyyteen ja hyvinvoinnin eriarvoistumiseen.   

Talouden haasteet vaativat priorisointia  

Hyvinvointialueen talous on vakautunut, mutta julkisen talouden tilanne tuo epävarmuutta. Säästöpaineet ja rahoituksen niukkuus edellyttävät jatkossa tarkkaa priorisointia, resurssien kohdentamista ja palvelurakenteen uudistamista.   

Strategiatyö etenee – analyysi on vasta alku  

Toimintaympäristöanalyysi esiteltiin toukokuussa aluevaltuustolle, ja uusi strategia etenee sen sekä päättyvän strategiakauden arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on rakentaa vaikuttava, tiedolla johdettu ja muuttuviin tarpeisiin vastaava suunta tuleville vuosille.  

– Uskon, että nykyisellä strategiakaudella tehty työ on luonut hyvän pohjan. Nyt monipuolisen toimintaympäristöanalyysin avulla voimme katsoa yhdessä kauemmas tulevaisuuteen. Asiakas on yhä toimintamme keskiössä. Strategiset painopisteet tulee asettaa siten, että pystymme hyödyntämään omat vahvuutemme ja toimintaympäristön mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan hyväksi, sanoo Satu Ala-Kokko.  

Uusi strategia valmistellaan vaiheittain ja se tulee uuden aluevaltuuston päätettäväksi.   

Tiedotamme lisää – asiantuntijat syventyvät aiheisiin  

Oma Häme tiedottaa myöhemmin lisää analyysin teemoista. Asiantuntijat kertovat syvällisemmin eri teemoista, kuten väestön ikääntymisen vaikutuksista, ylipainon kasvusta ja sen ehkäisystä sekä nuorten mielenterveydestä.  

Toimintaympäristöanalyysi löytyy Strategia ja arvot -sivulta tai suoraan täältä. 

ARTIKKELI / 01.07.2025

Ypäjäläinen Urho Puukka on jo kokenut etähoidon asiakas: “Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta”

85-vuotias Urho Puukka saa sekä lähi- että etäkotihoitoa hyvinvointialueelta. Urho kokee päivittäisten puheluiden tuovan turvallisuutta ja etäkotihoidon helpottavan tarvittaessa nopeastikin hoitoon pääsemistä. 

Urho Puukka keskustelee etälaitteen kautta Riihimäellä olevan hoitajan Mirkan Kaitasen kanssa.

Kun kuvapuhelimen ruudulle ilmestyvät tutut kasvot, ypäjäläisen Urho Puukan silmät kirkastuvat. Hän tunnistaa Riihimäeltä soittavan etähoitajan Mirka Kaitasen. Hoitajat saattavat vaihtua usein ja soitto tulla eri puolilta hyvinvointialuetta, mutta Urho kertoo oppineensa nopeasti tunnistamaan tutut ja tutustumaan uusiinkin hoitajiin. Hän on ollut Kanta-Hämeen hyvinvointialueen etäkotihoidon asiakkaana nyt noin viitisen vuotta.  

– Nopeasti jää kasvot ja nimet mieleen. Tämä kuvapuhelin sopii minulle oikein hyvin ja se on toiminut. Tässä ehtii jutella ja rupattelua voisi usein kyllä jatkaa pidempäänkin, mitä aikaa on, hän naurahtaa.  

Urho asuu kotonaan Ypäjällä, jossa hänellä käy kotihoitaja paikan päällä kerran viikossa. Tuolloin hoitaja auttaa esimerkiksi peseytymisessä sekä antaa reuman hoitoon tarvittavia piikityksiä. Muina päivinä Urho saa soiton etälaitteeseen, johon hoitaja on avannut videoyhteyden. Aamuisissa puheluissa käydään läpi kuulumisia, ajankohtaisia esimerkiksi lääkitykseen liittyviä asioita tai tehdään yhdessä tuolijumppaa. Puhelut kestävät yleensä 5-15 minuuttia.  

– Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta. Kun asuu yksin, on tosi virkistävää, kun soitetaan päivittäin. Se on tuo myös turvallisuuden tunnetta. Puheluista jää tunne, että ei tässä nyt ihan yksin ja hukassa ole, hän hymyilee. 

Etänä voidaan hoitaa kaikkea lääkityksestä kauppatilauksiin – myös apu tulee tarvittaessa nopeasti paikalle - Oma Häme

Hoitaja laskee etäyhteyden päässä viiteen, ja Urho tekee jumppaliikkeitä nousemalla tuolilta ylös.

Etäyhteyden kautta saa nopeasti apua paikalle 

Urho on kokenut erityisen tärkeäksi sen, että etäyhteys mahdollistaa nopeastikin avun saannin paikan päälle, eikä tarvitse itse lähteä jonottamaan matkan päähän päivystykseen. Etähoitaja voi tarvittaessa lähettää hoitajan paikalle tarkastamaan tilanteen, jos jokin asia herättää huolta. Urholla on tästä omakohtaista kokemusta. 

– Kerran oli pahoja vatsaongelmia ja kotihoitaja tuli käymään ja hälytti sitten Gerbiilin (kotisairaalan liikkuva yksikkö) paikalle Hämeenlinnasta. Hoitaja totesi, että oli kuivahtamista tapahtunut ja kahtena päivänä kävivät antamassa nesteytystä kotona. Ei tarvinnut lähteä päivystykseen, vaan kaikki hoitui täällä kotona. Olo oli kuitenkin vielä hutera, niin pyysin, että hoitaja soittaisi kuvapuhelimeen kaksi kertaa päivässä ja varmistaisi, että kaikki on hyvin. Se toi turvallisuuden tunnetta, että joku varmistelee, olenko tolpillani. 

Urho on kokenut etälaitteen käytön helpoksi. Jos yhteysongelmia on ollut, hoitaja saattaa soittaa kännykkään tai etälaite käynnistetään uudelleen. Hänelle teknologian käyttö on tuttua muutenkin: hän harrastaa musiikin kuuntelua YouTubesta. Lempikappale on Iltatuulen viesti, josta tulee muistoja mieleen esimerkiksi kirkkokuorosta, jossa hän nuorempana lauloi.

Urho toivoisi, että kaikilla ikäihmisillä olisi vastaava laite, johon voi olla yhteydessä. Etälaitteisiin voivat myös omaiset soittaa. 

– Mielestäni nämä soitot mahdollistavat sen, että laajenee mahdollisuus saada apua. Joku tulee tarvittaessa aina nopeasti katsomaan tilannetta paikan päälle. Olisi hyvä, jos palvelu saataisiin toimimaan laajemmin niin, että tavoitettaisiin kaikki vanhukset. Palveluita tarvitaan nyt, kun suuret ikäluokat alkavat harmaantua. 

Myös päättäjille hänellä on terveisiä: 

– Toivon, että löydätte resursseja tämän toiminnan kehittämiseen. Viisaita ihmisiä hyvinvointialueella on, kun tällainenkin on saatu aikaiseksi ja kehitettyä. 

Etälaitteeseen voivat myös omaiset soittaa videopuheluita.

Lue myös:

Etänä voidaan hoitaa kaikkea lääkityksestä kauppatilauksiin – myös apu tulee tarvittaessa nopeasti paikalle - Oma Häme

Kotihoidon etähoito laajenee – turvallisuus ja läsnäolo ovat tärkeässä roolissa etäpalveluissa - Oma Häme 

Kotihoito - Oma Häme 

Oma Hämeen kotisairaalan liikkuva yksikkö GerBiili - Oma Häme 

ARTIKKELI / 01.07.2025

Etänä voidaan hoitaa kaikkea lääkityksestä kauppatilauksiin – myös apu tulee tarvittaessa nopeasti paikalle

Etäkotihoito mahdollistaa hoitajalle kiireettömän kohtaamisen asiakkaan kanssa. 

Riihimäkeläinen lähihoitaja Mirka Kaitanen on tehnyt ikäihmisten kotihoidon etäneuvontaa ja etäkotihoitoa noin 1,5 vuoden ajan. Työtä tehdään tiiminä aamu- ja iltavuoroissa. Jokaiseen vuoroon mahtuu noin 30 puhelua, kestoltaan 5-15 minuutin mittaisia. Hoitaja soittaa videopuhelun sovittuna aikana etälaitteeseen asiakkaalle. Jos asiakas on esimerkiksi vielä nukkumassa, hänet voidaan herättää puhelinsoitolla. Videopuheluiden aikana käydään läpi asiakkaan vointia ja kuulumisia sekä varmistetaan esimerkiksi lääkkeidenottoon ja ravitsemukseen liittyviä asioita. 

– Lääkeautomaatin avulla voimme myös valvotusti annostella ja valvoa lääkkeidenottoa etäyhteyden aikana.  Myös mahdolliset mittaukset, kuten verensokerin tai verenpaineen mittaus, asiakas voi tehdä puhelun aikana. Lisäksi teemme tarvittaessa asiakkaille kauppatilauksia, lääketilauksia apteekista ja asiakas voi esimerkiksi jakaa lääkkeensä dosettiin soiton aikana, Mirka kertoo. 

Hänen mukaansa etäkotihoidossa korostuu ennen kaikkea intensiivisyys ja vuorovaikutus. Etäkotihoidon avulla asiakas voi myös saada nopeasti avun paikalle kotiinsa hätätilanteen sattuessa. 

– Siinä, missä työntekijä lähihoidossa tekee paljon fyysisesti avustettavia asioita, etäkotihoidossa ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja ohjataan sanallisesti esimerkiksi ruuan lämmityksessä. Tilanteen vaatiessa kentällä olevaa hoitajaa voidaan pyytää käymään asiakkaan luona, jos esimerkiksi herää huoli asiakkaan voinnista ja pärjäämisestä, Mirka kertoo.  

Ypäjäläinen Urho Puukka on jo kokenut etähoidon asiakas: “Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta” - Oma Häme

Mirka Kaitanen juttelee etäyhteydellä Riihimäeltä Ypäjälle, jossa asiakas Urho Puukka asuu.

Etätiimi hoitaa iltaisin ja viikonloppuisin puheluiden lisäksi myös lääkeautomaattihälytyksiä, joista välitetään tarvittaessa tietoa tiimeihin kentälle. 

– Itse vastaan lisäksi sähkölukkotilauksista Riihimäen seudulla ja olen mukana sähkölukkopäivällä asentajan kanssa. Yleensä työpäivän alkaessa käyn läpi sähköpostiin sekä muihin kanaviin tulleet viestit. Etäkotihoidon puheluiden välissä otetaan vastaan lääkeautomaattihälytyksiä. 

Palvelu on ollut tykätty kokeilun jälkeen

Oma Hämeessä etäkotihoitoa tekee tällä hetkellä 25 työntekijää. Asiakkaiden vastaanotto uudelle palvelulle on pääasiassa ollut positiivista, vaikka kaikkien mieleen etäsoitot eivät heti alkuun ole. 

– Yleensä kokeilun jälkeen asiakkaat ovat kuitenkin olleet mielissään palvelusta. Omaiselle on mahdollista luoda omaisliittymä, jolloin omainen voi myös soittaa laitteeseen ja pitää sitä kautta yhteyttä. Tämä ominaisuus on kovin tykätty. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tavoitteena on lisätä etäkotihoidon palveluja. Tällä hetkellä kotihoidon käynneistä yli 5 % toteutuu etäpalveluna. Kotihoitoa annetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etäpalveluna, mutta asiakkaan kyky teknologian käyttöön arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Etähoidolla pyritään vähentämään myös kentällä olevaa työtaakkaa ja niitä käyntejä, mitkä voidaan onnistuneesti hoitaa myös etänä. 

– Mielestäni etähoidossa on ja tulee olemaan paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Mielenkiinnolla odotan, miten tekniikka kehittyy, ja millaisia työkaluja se antaa lisää työhön. Mielestäni etähoito mahdollistaa eri tavalla asiakkaan kohtaamisen ja kiireettömän ilmapiirin arkeen, Mirka hymyilee. 

Etälaitteeseen voivat myös omaiset ottaa videoyhteyden.

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut ovat osa Kanta-Hämeen palveluita ikääntyneille asiakkaille.

• Ammattilainen arvioi teknologian soveltuvuutta ikääntyneelle asiakkaalle osana palvelutarpeen arviointia.
• Asiakkaalta ei odoteta osaamista teknologiasta vaan laitteiden käyttöä opetellaan ja kokeillaan yhdessä ammattilaisen kanssa.
• Teknologian avulla ammattilainen ja omainen voivat tehdä yhteistyötä ikääntyneen asiakkaan hoitamisessa.

Tavoitteena on, että asiakkaan kokemus etä- ja digipalvelusta on hyvä ja hän kokee saavansa tarpeeseensa vastaavaa palvelua. Ikääntyneitä henkilöitä kannustetaan tutustumaan laitteisiin ja digipalveluihin jo ennen kotihoidon asiakkuutta.

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

• kotihoidon etäkäynnit
• itsenäisen lääkkeenoton tuki
• etäneuvonta.

Lue myös:

Ypäjäläinen Urho Puukka on jo kokenut etähoidon asiakas: “Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta” - Oma Häme

Kotihoidon etähoito laajenee – turvallisuus ja läsnäolo ovat tärkeässä roolissa etäpalveluissa - Oma Häme 

Kotihoito - Oma Häme 

Oma Hämeen kotisairaalan liikkuva yksikkö GerBiili - Oma Häme 

UUTINEN / 30.06.2025

Muista kesän poikkeusaukioloajat Oma Hämeen palveluissa

Kesän aikana osa Oma Hämeen neuvoloista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni tai on avoinna lyhennetyin aukioloajoin. Myös pienemmillä terveysasemilla on sulkuja aiempien kesien tapaan. Suurin osa suluista kestää heinäkuun lopulle.
 
Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai tiedote ohjeista kesäsulun ajaksi. Lomakauden aikana hyvinvointialueen palveluihin on tehtävä joitakin supistuksia, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja henkilöstön riittävyys.
 
Perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen vastaanottotoiminnassa on pienemmillä terveysasemilla 6 viikon sulkuja, samoin suun terveydenhuollon toimipisteissä. Perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa on kolmen viikon sulut Hattulan osastolla ja Forssan avosairaalassa.
 
Erikoissairaanhoidossa aiempien kesien tapaan poliklinikkatoiminta on supistettua useilla erikoisaloilla, kuten myös leikkaustoiminta. Forssan ja Riihimäen palvelukeskuksissa toiminnan supistukset ja sulut keskittyvät pääsääntöisesti heinäkuulle. Oma Hämeen kuvantamistoiminnassa voi olla osittaisia supistuksia heinä-elokuussa keskussairaalassa sekä palvelukeskuksissa.
 
Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pienempiä neuvoloita pidetään kiinni kesällä. Näiden asiakkaat ohjataan toiseen, paikkakunnan tai ympäristökunnan, neuvolaan. Myös auki olevissa neuvoloissa toimintaa supistetaan, jolloin kesän aikana hoidetaan vain kiireelliset asiat. Joistakin perheneuvoloista asiakkaita ohjataan alueen perhesosiaalityöhön ja nuorten palveluista kiireelliset asiat ohjataan omille terveysasemille.

Katso täältä kesän poikkeusaukioloajat

UUTINEN / 27.06.2025

Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve

Oma Häme sai Sitralta rahoitusta MieliReitti-hankkeelle.

Oma Hämeen MieliReitti-hanke sai Sitralta sadan tuhannen euron rahoituksen tekoälypohjaisen mallin kehittämiseen, jonka avulla pyritään tunnistamaan 13–23-vuotiaita nuoria, joilla on riski ajautua mielenterveyspalveluiden piiriin. 

MieliReitti-hankkeessa kehitetään tekoälyratkaisua nuorten mielenterveyshaasteiden ennakoivaan tunnistamiseen. Tavoitteena on ohjata riskiryhmään kuuluvat nuoret ajoissa matalan kynnyksen palveluihin ja vahvistaa hyvinvointialueen kykyä kohdentaa tukea oikea-aikaisesti. Hankkeen sovelluskehitystyötä tekevät Oma Hämeen kehittämisyksikkö ja tietojohtamisen asiantuntijat yhdessä ulkoisen kumppanin kanssa. 

– Koemme, että kohderyhmänä nuoret ovat erittäin tärkeä, koska nuoruus on kriittinen elämänvaihe, missä tuen saaminen ajoissa voi heijastua pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen. 

Tekoälymallin pohjana hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoaltaan dataa sekä tutkimustietoa nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sellaiset taustatekijät, joihin varhaisella puuttumisella voidaan vaikuttaa. Mallin kehittämisessä ovat mukana Oma Hämeen perhekeskuspalvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut.  

Sitran rahoittama hanke on osa laajempaa pyrkimystä siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä ennaltaehkäisyyn. MieliReitti on yksi neljästä hyvinvointialueilla toteutettavasta kokeilusta, joissa hyödynnetään data- ja tekoälypohjaisia menetelmiä ennakoivien palveluiden kehittämiseksi. Hankkeet päättyvät kesäkuussa 2026.  

Sitra kirittää ennakoivien menetelmien käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa neljän hankkeen avulla - Sitra 

Rahoitushaku: Ennakoiva sosiaali- ja terveydenhuolto - Sitra 

UUTINEN / 26.06.2025

Tilastointivirhe vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen – Kanta-Hämeen rahoitus laskemassa 2,8 miljoonaa euroa vuonna 2026

Virheellinen tietosiirto Tilastokeskukselle heijastuu hyvinvointialueiden valtionrahoituksen ennusteisiin – vaikutukset toteutuvat täysimääräisinä vuodesta 2027 alkaen. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) havaitsi 24.6.2025 virheen sairastavuustietojen käsittelyssä. Virhe liittyy THL:n Tilastokeskukselle toimittamaan tietokantaan, jonka perusteella laskettiin hyvinvointialueiden valtionrahoituksen ennakkotiedot vuodelle 2026. 

Kyse ei ole hyvinvointialueiden diagnoositiedoista, joista THL tiedotti juhannusviikolla, vaan sairastavuusaineiston osittaisesta puuttumisesta. Tilastokeskukselle toimitetusta aineistosta puuttuivat hyvinvointialueiden toimittavat tiedot ajanjaksolle 6/2024–2/2025. THL:n mukaan virhe tapahtui tietojen siirrossa sen järjestelmistä Tilastokeskukselle. Oma Häme on toimittanut alueen päivitetyt tiedot THL:lle ajoissa ja oikean prosessin mukaisesti. 

Sairastavuusaineisto on osa valtionrahoituksen perustana toimivien tarvekertoimien määrittämistä, ja sen tietopohja perustuu 28.2.2025 mennessä toimitettuihin tietoihin. Puutteellisten tietojen vuoksi useiden hyvinvointialueiden rahoitusennusteet vuodelle 2026 ovat virheellisiä. Valtiovarainministeriö on nyt päivittänyt vuoden 2026 ennakollisessa rahoituslaskelmassa käytetyt tarvekertoimet ja julkaissut päivitetyn rahoituslaskelman, joka vaikuttaa valtionrahoituksen alueelliseen kohdentumiseen.

Vaikutukset Kanta-Hämeessä 

Virheellinen tausta-aineisto vaikuttaa hyvinvointialueiden sote-rahoitusosuuteen ja muuttaa alkuperäistä ennakollista rahoituslaskelmaa ensi vuodelle. Arviolaskelmien mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2026 valtionrahoitus pienenee noin 2,8 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 16 euron vähennystä asukasta kohden. Sote-rahoituksen kokonaissummaksi muodostuu 826,7 miljoonaa euroa, kun aiempi arvio oli 829,4 miljoonaa euroa.

– Koska valtionrahoitus perustuu vuosien 2022 ja 2023 keskiarvoon, vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti vuonna 2026. Vuonna 2027 vaikutus toteutuu kokonaisuudessaan ja arvioimme sen laskevan vuoden 2027 rahoitusta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella noin 4 miljoonaa euroa, kertoo rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Valtionrahoitus tarkistetaan vielä kahdesti vuoden 2025 aikana – syys- ja joulukuussa. Syyskuun tarkistus julkaistaan 22.9. ja lopullinen rahoituksen taso määräytyy eduskunnan hyväksyttyä valtion budjetin vuodelle 2026. Valtiovarainministeriö käyttää Tilastokeskuksen tietoja rahoituslaskelmien pohjana. 

– Oma Häme on talousarvioraamin valmistelussa varautunut mahdollisiin rahoitustason muutoksiin edellisten vuosien kokemusten pohjalta. Tämä muutos valitettavasti syö merkittävän osan tekemästämme varauksesta ensi vuodelle. Tällä hetkellä hyvinvointialue ei voi luottaa valtiovarainministeriön julkaisemiin ennakkolaskelmiin, vaan alueen on varovaisuusperiaatteen mukaisesti varauduttava muutoksiin, toteaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

– Näyttää siltä, että tässä on ollut vähän tuuria matkassa ja muutokset eivät ole massiivisia. Inhimillisiä virheitä toki sattuu. Se ei poista tosiasiaa, että tietojen siirrosta, jonka perusteella jaetaan 25 miljardia valtionrahoitusta, puuttuvat kontrolliprosessit. Se, mikä valtion päässä on tilastointivirhe, merkitsee meille hyvinvointialueella tässä kohtaa noin 50 hoitajan työpanosta vastaavan säästön etsimistä ensi vuodelle. Kysymys herää väistämättä - voimmeko luottaa siihen, että tiedot ovat nyt oikein, kysyy hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Oma Hämeessä on entuudestaan käynnissä laaja-alaiset talouden tasapainottamistoimet, jotka kattavat kaikki toimialat. Rahoituksen muutos lisää talouden sopeuttamistarvetta, jota arvioidaan osana Oma Hämeen talousarvion valmistelua vuodelle 2026.

Hyvinvointialueiden vuoden 2026 ennakollisessa rahoituslaskelmassa käytetyt tarvekertoimet ovat päivittyneet - Valtiovarainministeriö

UUTINEN / 26.06.2025

Kirjo-hanke selkeyttää ja parantaa neurokirjon lasten ja nuorten palveluita – ammattilaisia kaivataan vielä mukaan

Valtakunnallisessa hankkeessa haetaan ratkaisuja siihen, miten neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret saisivat mahdollisimman hyvin oikea-aikaista hoitoa ja tukea. Oireilevien lasten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, eikä Kela pysty yksin vastaamaan kaikkeen palvelutarpeeseen. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on keväällä 2025 alkanut Kirjo-hanke, jonka tavoitteena on kehittää neurokirjon lasten ja nuorten palveluita entistä sujuvammiksi ja saavutettavammiksi. Hanke on osa valtakunnallista projektia, jota rahoittaa Kansaneläkelaitos (Kela). 

Kirjo-hankkeen tavoitteena on tukea hyvinvointialueita ottamaan laajempaa vastuuta palveluiden järjestämisestä ja vahvistaa monialaisia toimintamalleja lasten ja nuorten tueksi. Kela on myöntänyt keväällä 2025 yhteensä 2,2 miljoonaa euroa neurokirjon lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen. Rahoitusta myönnettiin kaikille hyvinvointialueille sekä Helsingin kaupungille. Kanta-Hämeen osuus rahoituksesta on 100 000 euroa. 

Hankkeelle on ollut tarvetta, koska neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Erityisesti ADHD-diagnoosien ja siihen liittyvien lääkitysten määrä on lisääntynyt nopeasti. Kanta-Hämeessä kouluterveydenhoitajien seurannassa on 1249 oppilasta (7,68 %), joilla on ADHD-lääkitys. Vuonna 2024 luku oli 6,68 %. Samaan aikaan Kelan tarjoamien neurokehityksellisten häiriöiden kuntoutuspalveluiden kysyntä on kasvanut niin voimakkaasti, ettei Kela enää pysty vastaamaan yksin palvelutarpeeseen. 

Tavoitteena sujuvammat palvelut ja oikea-aikainen tuki 

Valtakunnallisessa hankkeessa kehitetään erityisesti ADHD-palvelupolkuja, vahvistetaan vanhemmuuden tukea ja tiivistetään yhteistyötä kasvatuksen ja koulutuksen toimijoiden kanssa. Kehittämistyö kytkeytyy osaksi alueen muuta palvelujen johtamista ja kehittämistä. 

Kanta-Hämeessä Kirjo-hanke keskittyy siihen, että neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret saavat oikea-aikaista, yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa hoitoa ja tukea. Hankkeessa selkiytetään palvelu- ja hoitopolkua, joka kattaa hoitoon hakeutumisen, psykososiaalisen tuen sekä diagnoosiprosessin vaiheet. Hankkeen tehtävä on kuvata ja selkiyttää Kelan kuntoutukseen (Laku ja Oma väylä) ohjautumista. Mukana on monialainen ohjausryhmä ja työtä tehdään tiiviisti Kelan ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. 

– Projektissa kerätään kokemuksia ja tietoa, joiden avulla voidaan kehittää entistä toimivampia tukimuotoja ja palveluita tulevaisuudessa. Tavoitteena on pysyvien parannusten aikaansaaminen palvelujärjestelmässä, jotta neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten asiat hoituisivat kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin. Kirjo-hanke on keskeinen askel kohti neurokirjon lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamista sekä heidän tukemisensa ja hoitonsa kehittämistä, kertoo hankkeen vetäjä ja projektisuunnittelija Suvi Will Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. 

Yhteistyötä kuntien ja asiantuntijoiden kanssa 

Kirjo-projektissa tehdään tiivistä yhteistyötä kasvatuksen ja koulutuksen toimijoiden kanssa kunnissa. Kanta-Hämeessä on solmittu aiesopimukset Hämeenlinnan, Hattulan, Janakkalan, Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kanssa. 

Projektissa toimii nepsy-ammattilaisverkosto, joka kehittää arjen ympäristöihin, kuten varhaiskasvatukseen ja kouluihin, soveltuvia toimintamalleja ja tukimateriaaleja, joilla lasten ja nuorten oireilua saataisiin vähennettyä.  

– Koostamme materiaalin, joka tulee jakoon mm. varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Materiaalissa otetaan huomioon lapsen sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen kuormitus, ja esimerkiksi taukojen ja rauhoittumisen merkitys oireilun vähentämiseksi. Olemme saaneet ammattilaisverkostoon mukaan rautaisia asiantuntijoita sosiaali- ja terveysalan, kasvatuksen ja koulutuksen, seurakunnan- sekä järjestötoimijoista, Will kertoo. 

Asiakkaille hanke näkyy myöhemmin ADHD-lapsen ja nuoren digipalveluna ja hoitopolkuna, joiden suunnittelu on aloitettu. Lisäksi hankkeen myötä ammattilaisille ja perheille järjestetään webinaareja oireilevan lapsen tukemiseen. 

Kirjo-hanke jatkuu lokakuulle 2026 asti.  

Haluatko mukaan kehittämistyöhön? 

Onko sinulla kokemusta neurokirjon lasten tai nuorten opettamisesta, ohjaamisesta tai perheiden kanssa työskentelystä ja haluaisit osallistua kehittämistyöhön? Kirjo-projektin ammattilaisverkosto toivottaa uusia jäseniä tervetulleiksi! 

Ota yhteyttä: suvi.will@omahame.fi 

UUTINEN / 23.06.2025

Asiakaskyselyn käyttö laajenee Oma Hämeessä

Oma Häme ottaa heinäkuun alussa käyttöön asiakaskyselyt ensihoidon palveluissa. Myös ensihoidon palveluiden kehittämiseksi on tärkeää saada tietoa, miten äkillisesti alkaneen tilanteen hoitaminen on sujunut asiakkaiden kokemana. Odottamattomassa tilanteessa saatu palvelu antaa monille ensimmäisen kokemuksen sosiaali- ja terveyspalveluista ja se voi vaikuttaa myös jatkokokemuksiin.

Ensihoidon asiakaskysely lähetetään ensihoidon kohtaamille asiakkaille käynnin jälkeen. Yli 18-vuotias asiakas voi tällöin saada tekstiviestitse pyynnön vastata asiakaskyselyyn kahden päivän sisällä ensihoidosta.

Pyyntö vastata kyselyyn tulee numerosta 18220. Se sisältää muiden kyselyidemme tavoin neljä kysymystä, joista seuraava tulee vastattavaksi, kun on vastannut edelliseen. Kyselyn kaikkiin kysymyksiin on maksutonta vastata. Kyselyn tuloksia raportoidaan siten, ettei vastauksia ole mahdollista yksilöidä. Kysely tulee pääsääntöisesti kaikille yli 18-vuotiaille asiakkaille pois lukien tietyt erikseen määritellyt tilanteet.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa ensihoidosta, jonka tehtävänä on antaa kiireellistä hoitoa äkillisesti sairastuneille tai loukkaantuneille potilaille. Ensihoitoyksiköt toimivat ympäri vuorokauden ja koostuvat koulutetuista ensihoitajista ja pelastajista. Toimintaan kuuluu potilaan tilan arviointi, hoidon aloittaminen paikan päällä sekä tarvittaessa kuljetus jatkohoitoon. Ensihoito toimii tiiviissä yhteistyössä Oma Hämeen sote-ammattilaisten, hätäkeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa.

ARTIKKELI / 20.06.2025

Blogi: Maailman pakolaiset, sinä ja minä

Tänään 20. kesäkuuta vietetään maailman pakolaispäivää. Päivän tavoitteena on lisätä solidaarisuutta ja ymmärrystä pakolaisuudesta, jotta kodeistaan paenneille voitaisiin varmistaa mahdollisimman onnistunut sopeutuminen. Yhtä lailla päivän tavoitteena on vaikuttaa yhteiseen tahtotilaan pakolaisuutta aiheuttavien syiden lopettamiseksi. Kodeistaan paenneiden määrä on kasvanut jo 122,1 miljoonaan ihmiseen.

Pakolaisuuden taustalla on monenlaisia syitä. Juridisena terminä pakolainen viittaa ihmiseen, joka on paennut kotimaastaan vakavan vainon tai ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Vainon syitä voivat olla esimerkiksi etninen tausta, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen tai poliittinen mielipide. Yleiskielessä termi ”pakolainen” viittaa kaikkiin, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Yleisimpiä paon syitä ovat sodat ja väkivaltaiset konfliktit, mutta yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa myös sään ääri-ilmiöiden ja muiden äkillisten luonnonmullistusten vuoksi.

Pakolaisuus on kokonaisvaltainen elämänmullistus, joka ravistelee kaikkia elämän osa-alueita, joihin ihmisen turvallisuudentunne ja identiteetti tyypillisesti kiinnittyvät. Kotimaissaan ja usein pakomatkallakin ihmiset ovat joutuneet kohtaamaan ja kokemaan asioita, joita ihmismieli ei kykene käsittämään eikä keho kestämään. Oman kodin ja kotimaan lisäksi on täytynyt jättää taakse myös ihmiset, joita on tottunut arjessaan kohtaamaan. Usein myös omista lähimmäisistä on jouduttu eroon tai koetut menetykset ovat muuttuneet pysyviksi ja korjaamattomiksi. Uudessa asuinmaassa omia ansioita ei enää tunnisteta aiempaan tapaan, ja ihmisestä tulee muiden silmissä ennen kaikkea pakolainen - oman persoonallisen itsensä sijasta.

Mitä voimme tälle kaikelle tehdä? Tärkein aloituspiste on oma itse ja tapa kohdata muita. Hyvää oloa ja turvallisuudentunnetta voimme kukin välittää ympärillemme pienillä teoilla, joista ehkä tärkein on hymy. Hymyileminen lisää turvallisuudentunnetta, koska se viestii vaarattomuutta ja ystävällisyyttä. Hymy lisää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja vähentää sekä antajansa että vastaanottajansa kokemaa stressiä.

Tärkeää on myös jokaisen ihmisen kohtaaminen omana itsenään ja luottamus toiseen, kun syytä epäluottamukselle ei ole. Valmius kohtaamiseen ja perusluottamus ovat edellytys sille, että vaikeistakin asioista voidaan puhua suoraan niiden kanssa, joita ne koskevat. Tällöin ongelmat eivät kasva kokoaan suuremmiksi. Kolmantena sanoisin, että istuta puu. Puut puhdistavat hengitysilmaa kaikille, eivät vain joillekin, ja niiden rooli on keskeinen myös sotien ja konfliktien jälkeisen maailman rakentamisessa. Näiden lisäksi on paljon muutakin, mitä sinä ja minä voimme tehdä.

Ollaan ystäviä toisillemme! Hyvää maailman pakolaispäivää!

Milla Elo
erityisasiantuntija, maahanmuutto ja kotoutuminen

UUTINEN / 18.06.2025

Aluehallitus siirsi pohdinnan lisärahoituksen tarpeesta syksyyn

Maanantaina 16. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen talousarvioraamin ja suunnittelukehyksen sekä talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2026. Raami linjaa keskeiset taloudelliset reunaehdot tulevalle vuodelle.

Samalla aluehallitus totesi, että mahdollinen lisärahoituksen tarve arvioidaan osana talousarvioprosessia syksyllä 2025 ja keväällä 2026, kun vuoden 2025 tilinpäätös on valmistunut. Aluevaltuusto on aiemmin päättänyt, että lisärahoituksen hakemista valmistellaan keväällä 2025, jos Oma Hämeen taloustilanne sitä edellyttää.

Aapo Reima (vas.) ehdotti lisäystä päätökseen: hänen mukaansa lisärahoituksen arvioinnin tueksi tarvittaisiin tietoa asukkaiden palveluoikeuksien toteutumisesta, minkä selvittämiseen Reima esitti erillistä projektia. Reiman esitys raukesi kannattamattomana.

Kotipalveluiden palvelusetelin säännöt päivittyvät syksyllä

Aluehallitus hyväksyi myös päivitetyn palvelusetelisääntökirjan lapsiperheiden kotipalveluun. Päivitetty sääntökirja astuu voimaan syyskuun alussa. Palveluseteliä on käytetty lapsiperheiden kotipalvelussa vuoden 2023 alusta lähtien täydentämään alueen omaa palvelutuotantoa. Aluevaltuusto teki joulukuussa 2024 päätöksen, että kotipalvelusta aletaan periä asiakasmaksuja, mikä edellyttää myös sääntökirjan päivittämistä.

Nyt hyväksytyt muutokset sääntökirjaan koskevat muun muassa omavastuuosuutta, laskutusohjeita, hinnoittelua ja hintakattoa. Sääntökirjaan ei tehty muita sisällöllisiä muutoksia.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti.

Aluevaltuustossa 17. kesäkuuta valittiin uusi aluehallitus, joka on koolla 19. kesäkuuta.

Lue tiedote aluevaltuuston henkilövalinnoista

Aluehallituksen 16.6.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 18.06.2025

Asiakkaiden palaute kehittää Ensilinjapalveluita – yli 139 000 yhteydenottoa alkuvuonna

Ensilinjan puhelinpalvelut ovat toimineet ja palveluiden tarjonta on laajentunut lokakuusta 2024 lähtien. Vuoden 2025 alusta alkaen Ensilinjoihin on soitettu yhteensä 139 222 kertaa.

Puhelinpalvelun tavoitteet ja nykytila

Tavoitteena on, että puheluihin vastataan suoraan ja takaisinsoittoa käytetään vain ruuhkatilanteissa.

•    Vuoden alusta olemme pystyneet vastaamaan suoraan 0–80 % puheluista eri Ensilinjoissa.
•    Kesäkuun alkuun mennessä kaikista saapuneista puheluista on vastattu suoraan 21,6 %.
•    Viime vuoden alussa palveluissa oli käytössä pääsääntöisesti pelkkä takaisinsoitto, joten kehitystä on jo tapahtunut, vaikka parannettavaa edelleen on.

Chat-palveluiden käyttö ja kuormitus

Chat-palveluihimme on tullut vuoden alusta 14 130 yhteydenottoa.

•    Keskimääräinen odotusaika chatissa vaihtelee 1–15 minuutin välillä.
•    Asiointimäärien kasvu on aiheuttanut ajoittaista ruuhkaa ja pitkiä odotusaikoja.
•    Chatin lähtökohtana on tarjota nopea yhteys ja ratkaisu – ja siinä se onnistuu usein hyvin.

Suositteluindeksit (NPS) osoittavat korkeaa asiakastyytyväisyyttä

Asiakaspalautetta on kerätty 21.3.2025 alkaen puheluiden ja chatin jälkeen tekstiviestitse tai keskustelun päätteeksi.

•    Puhelinpalveluiden NPS: 71,5 (arvioitu 5398 asiakkaan toimesta)
•    Chatin NPS: 49,0 (3994 arvioijaa)
NPS-asteikolla –100–+100:
•    +0 ylittävä tulos on hyvä
•    30–70 = todella hyvä
•    70–100 = erinomainen

Tämän perusteella asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä Ensilinjan palveluihin.

Avoin palaute ohjaa kehittämistä

Olemme keränneet myös avointa palautetta ja käymme niitä säännöllisesti läpi. Olemme kiitollisia rakentavista palautteista, joiden perusteella olemme voineet tehdä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä.
Oma Hämeessä olemme sitoutuneet kehittämään palveluita asiakaskokemuksen pohjalta – siihen meitä ammattilaisia velvoitetaan myös Oma Hämeen strategian kautta.

Asiakasymmärrystä kerätty myös kyselyillä

Syksyn 2024 aikana toteutettiin kyselyitä Ensilinjapalveluiden kehittämisen tueksi. Kyselyiden kautta selvisi muun muassa:

•    Monet asiakkaat olivat kuulleet Ensilinjasta Oma Hämeen verkkosivujen tai sosiaalisen median kautta.
•    Osa ei ollut tietoinen palvelusta ennen kyselyä.
•    Palvelun nimi toi mieleen ensiavun, neuvontapalvelun tai ensimmäisen yhteydenottokanavan – nämä vastasivat hyvin palvelun ydintarkoitusta.
Kyselyiden perusteella asiakkaat kokivat Ensilinjan:
•    Nopeaksi
•    Asiantuntevaksi
•    Selkeäksi kontaktipisteeksi, johon voi ottaa yhteyttä, vaikka ei tietäisi mihin yksikköön pitäisi alun perin olla yhteydessä.

Kehittämistoimet asiakaspalautteen perusteella

Palautteiden pohjalta olemme kehittäneet Ensilinjan palveluita muun muassa seuraavilla osa-alueilla:
•    Verkkosivuohjaukset ja sisällöt
•    Puhelinvalikkojen sisällöt
•    Chat-asioinnin sujuvoittaminen
•    Asiakaspalveluosaaminen

Saatat saada asiakaspalautekyselyn Ensilinjan puhelin- tai chat-asioinnin jälkeen. Vastaaminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Palautetta voi antaa myös verkkosivujen kautta: Palaute - Oma Häme 

Kehittäjäasiakkaat mukana kehitystyössä

Arvokasta asiakasymmärrystä on saatu myös kehittäjäasiakasyhteistyön kautta. Maalis–huhtikuussa 2025 kehittäjäasiakkaat osallistuivat mm. asiakasviestinnän, verkkosivurakenteen ja asiakaskirjeiden sisältöjen arviointiin.

Kehittäjäasiakas Leila Peltonen:

"Olen kokenut osallistumisen kehittäjäasiakastyöhön äärimmäisen kiinnostavana ja tärkeänä. Toivon, että olemme ajatuksillamme pystyneet edustamaan laajasti asiakkaiden näkemystä."

Kehittäjäasiakas Kati Selin-Nurmi:
"Asiakaspintaan pääsee kiinni, kun asiakkaat pääsevät mukaan kehittämiseen."

Asiakkaiden kokemukset ja ideat auttavat meitä kehittämään Ensilinjasta entistä toimivamman ja saavutettavamman – palvelun, johon voi luottaa ja jonka puoleen voi kääntyä matalalla kynnyksellä.
 
Lisätietoja:

Tiina Nikkanen
tiina.nikkanen@omahame.fi

Helena Kämärä
helena.kamara@omahame.fi 

UUTINEN / 17.06.2025

Juha Isosuo jatkaa aluevaltuuston puheenjohtajana ja Kaisa Lepola aluehallituksen puheenjohtajana

Huhtikuun vaaleissa valittu, uusi aluevaltuusto järjestäytyi kokouksessaan Hämeenlinnassa. Aluevaltuuston puheenjohtajana jatkaa Juha Isosuo (kok.), valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Kylli Kylliäinen (sd.) ja toinen varapuheenjohtaja Heini Ristavaara (kesk.).  

Aluevaltuusto valitsi myös aluehallituksen jäsenet 17.6.2025 alkaen. Aluehallituksen puheenjohtajana jatkaa Kaisa Lepola (sd.). Lepola jatkaa puheenjohtajana 31.5.2027 saakka, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy loppuvaltuustokaudeksi Pirjo Alijärvelle (sd.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Helena Lehkonen (kok.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Johanna Häggman (kesk.).

Aluehallituksen jäseniksi valittiin seuraavat valtuutetut: Riku Bitter (kok.), Tarja Filatov (sd.), Tapani Hellstén (sd.), Pasi Honkanen (ps.), Lauri Jormanainen (sd.), Eero Pura (kesk.), Aapo Reima (vas.) Lotta Saarenmaa (kok.) ja Karri Vanttaja (vihr.). 

Kokouksessa valittiin uusi aluehallitus.

Alla on lueteltuna lautakuntien puheenjohtajat, lista lautakuntien jäsenistä julkaistaan myöhemmin Oma Hämeen verkkosivuilla, lautakuntien omilla sivuilla. 

Tarkastuslautakunta: puheenjohtaja Mika Walkamo (kok.), varapuheenjohtaja Teijo Pullinen (ps.). 

Elämänkaarilautakunta: puheenjohtaja Satu Taiveaho (sd.), 1. varapuheenjohtaja Erja Hirviniemi (vas.), 2. varapuheenjohtaja Jessica Sonko (kok.).

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta: puheenjohtaja Aino Närkki (kok.), 1. varapuheenjohtaja Piia Olkivuora (sd.), 2. varapuheenjohtaja Maija Kranni (vihr.). 

Aluevaalilautakunta: puheenjohtaja Irja Appelroth (sd.), varapuheenjohtaja Kari Julén (vas.). 

Turvallisuuslautakunta: puheenjohtaja Johanna Wiisak (kesk.), 1.varapuheenjohtaja Veli-Antti Silpola (kok.), 2. varapuheenjohtaja Piritta Järvinen (sd.). 

Yksilöasioiden jaosto: puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.), varapuheenjohtaja Johanna Häggman (kesk.). 

Integraatiovaliokunta: puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.), 1. varapuheenjohtaja Merja Taponen (kesk.), 2. varapuheenjohtaja Minna Belik (vas.).  

Ikäihmisten perhehoito puhututti

Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti ikäihmisten perhehoidosta, kun käsittelyssä oli perhehoidon suunnitelma. Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan ikääntyneen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai hoidettavan kodissa. Aluehallitus on aiemmin hyväksynyt osaltaan suunnitelman, mutta päätti, että tarkemmat toimintaohjeet ja myöntämisen kriteerit tuodaan erikseen päätettäväksi aluehallitukseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. 

Ikäihmisten perhehoitoa tarjotaan Kanta-Hämeessä melko vähän, lisäksi toiminnan ja yhdenvertaisten palvelujen kehittäminen on vielä kesken. Monet valtuutetut olivat huolissaan siitä, että kriteerejä tiukennetaan niin, että perhehoidon saaminen vaikeutuu. Aluevaltuutetut kertoivat asukkailta saamista viesteistä ja tiedoista, joiden mukaan perhehoitoa tarvitaan, koska se on tärkeä tukimuoto omaishoitajille ja niille ikäihmisille, jotka eivät vielä tarvitse laitoshoitoa.  

Vihreä valtuustoryhmä teki toimenpidealoitteen Ikäihmisten perhehoidon suunnitelmaan. Aloitteen mukaan aluevaltuusto edellyttäisi, että suunnitelman toimeenpanossa varmistetaan riittävät resurssit perhehoidon koordinointiin ja kehittämiseen koko alueella ja että myöntämiskriteereissä huomioidaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tarpeet. Vihreiden toimenpidealoite ei kuitenkaan saanut äänestyksessä riittävästi kannatusta. Aluevaltuusto päätti hyväksyä aluehallituksen pohjaesityksen äänin 34-25.  

Kokouksen esityslista: Dynasty tietopalvelu : Kanta-Hämeen hyvinvointialue 

tallenteen linkki Aluevaltuuston kokous 17.6.2025 - Oma Häme - Videot 

UUTINEN / 16.06.2025

Ilveskodista lahjoitettiin tarvikkeita Ukrainaan – Oma Hämeeltä lähtenyt myös muita lahjoituksia sodan keskelle

Oma Häme on toimittanut aiemmin avustusjärjestöjen kautta Ukrainaan esimerkiksi ambulansseja, ensihoitovälineitä ja haavanhoitotarvikkeita. Ilveskodista Ukrainaan lähti kesäkuun alussa pyörätuoleja ja kalusteita. 

Ilveskodista lähtenyttä kuormaa puretaan Ukrainan Vinnytsjassa kesäkuun alussa. Kyydissä oli mm. sairaalasänkyjä, tuoleja ja rollaattoreita. Kuvassa vasemmalla Yrjö Niemi. 

Hämeenlinnassa sijaitsevasta ikäihmisten ympärivuorokautisesta palveluasumisen yksiköstä Ilveskodista on lahjoitettu remontin yhteydessä ylimääräistä tavaraa Ukrainaan. Lahjoituksissa on mukana esimerkiksi useita pyörätuoleja, rollaattoreita ja erilaisia huonekaluja kuten tuoleja, pöytiä ja sairaalasänkyjä. Lahjoitettavat tavarat ovat sellaisia, joille ei ole enää löytynyt käyttöä hyvinvointialueella. 

Ilveskodin lahjoitukset Ukrainaan menevät hämeenlinnalaisen rovasti Yrjö Niemen kautta. Hän kerää apua Ukrainan Vinnytsjaan The Morning Star –seurakunnan työhön. Ilveskodin lahjoitukset on toimitettu perille Ukrainaan kesäkuun alussa. Ilveskodista on jäänyt käytöstä poistettuja tavaroita remontin vuoksi. Ilveskodin tilat remontoidaan vuoden 2025 aikana.  

– On todella hienoa ja hyvä asia, että Oma Häme lahjoitti Ilveskodista remontin alta Ukrainaan sellaisia huonekaluja, tavaroita ja tarvikkeita, mitä ei juuri nyt saatu kierrätettyä sisäisesti hyvinvointialueella. Näitä tarvikkeita tarvitaan suuresti toisaalla ja kaikki lahjoitetut tavarat tulevat varmasti käyttöön. Toivottavasti lahjoituksesta on apua mahdollisimman paljon ja mahdollisimman monelle, sanoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen. 

Hämeenlinnasta kuormaan pakattiin viimeisenä muun muassa rollaattoreita ja pyörätuoleja. 

Ambulansseja ja hoitotarvikkeita sota-alueelle 

Hyvinvointialue on aikaisemminkin lahjoittanut tarvikkeita Ukrainaan. Hämeenlinnan keskussairaalan yksiköstä on esimerkiksi lahjoitettu sellaisia hoitotarvikkeita, joiden parasta ennen päiväykset ovat olleet lähellä, mutta jotka ovat olleet vielä täysin käyttökelpoisia. Mukana on ollut esimerkiksi haavanhoitotarvikkeita, hengityssuojaimia, verinäyteneuloja, katetreja ja ruiskuja. Terveydenhuollosta hoitotarvikkeita Ukrainaan on lähtenyt pari kertaa. 

Ensihoidon yksiköistä Ukrainaan on lähtenyt jo sodan alusta alkaen hoitotarvikkeita ja kantovälineitä. Lahjoituksissa on ollut esimerkiksi käytöstä poistuneita paareja, tyhjiöpatjoja ja lastoja, rankalautoja ja hapenantovälineitä. 

Lisäksi hyväntekeväisyysyhdistysten kautta sodan keskelle on toimitettu käytöstä poistettuja ambulansseja. Ensimmäiset ambulanssit toimitettiin Ukrainaan sodan alussa Harkovan alueelle, ja viimeisin lähetys on lähtenyt vuoden 2025 puolella eri puolille Ukrainaa. Yhteensä Kanta-Hämeestä Ukrainaan on mennyt avuksi viisi ambulanssia parin eri järjestön kautta. Ambulanssit on myyty järjestöille tai toimitettu Ukrainaan huutokauppamyynnin kautta.   

Lääkäri Kaido Kotkas auttoi ystävineen Ukrainaa sodan alettua. Avustusprojektin kautta Ukrainaan on lähetetty useita ambulansseja. Kuva on otettu maaliskuussa 2022 Hämeenlinnan paloasemalla. Kuvassa Kaido Kotkas (oik.) ja Kristel Kotkas. 

UUTINEN / 14.06.2025

Uusi aluevaltuusto oli koolla ensimmäistä kertaa – valtuustoseminaarissa pohjustettiin tulevaa

Huhtikuun vaaleissa valittu, uusi Kanta-Hämeen aluevaltuusto oli torstaina ensimmäistä kertaa koolla. Valtuusto kokoontui Hämeenlinnaan Raatihuoneelle ensimmäiseen seminaariinsa.

Aluevaltuusto järjestäytyy kokouksessaan 17. kesäkuuta. Tällöin aluevaltuusto valitsee keskuudestaan 13 jäsentä aluehallitukseen ja sen puheenjohtajiston. Lisäksi valtuuston tulee valita itselleen puheenjohtajisto sekä jäsenet ja puheenjohtajat hyvinvointialueen viiteen lautakuntaan, yksilöasioiden jaostoon sekä integraatiovaliokuntaan. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta.

Aluevaltuusto sai torstain seminaarissa ajankohtaiskatsauksen Oma Hämeen talous- ja rahoitustilanteesta sekä tietoa hyvinvointialueen toimialoista ja palveluista. Toimialajohtajat esittelivät omia toimialojaan sekä niiden onnistumisia ja haasteita. Toimialajohtajat kertoivat myös tehtyjen uudistusten vaikutuksista sekä tulossa olevista muutoksista.

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille taustatietoa hyvinvointialueen palveluista, rakenteesta ja taloustilanteesta. Seminaarissa valtuutetut tapasivat myös toisiaan, ja uusilla valtuutetuilla oli mahdollisuus tutustua hyvinvointialueen johtaviin viranhaltijoihin. Uudessa valtuustossa on edustajia seitsemästä eri puolueesta. 59:stä valtuutetusta on enemmistö naisia ja 23 valtuutettua on uusia.

Seminaaria veti aluevaltuuston vanhin Juhani Lehto (vas.), koska valtuustolla ei ole vielä puheenjohtajaa. Lehdon mukaan seminaarissa uudetkin valtuutetut saivat esimakua tulevasta.

– Saimme seminaarissa pienen näytteen siitä, mitä kaikkea tietoa on olemassa ja mihin pitää perehtyä, kun ryhdytään tekemään keskeisiä päätöksiä. Olemme nyt myös erilaisessa tilanteessa kuin edellisen aluevaltuuston aloittaessa. Nyt ei enää tarvitse miettiä selviytymisstrategiaa, vaan on laadittava toiminnan vakiinnuttamisen strategia, sanoo Lehto.

Talous oikealla uralla, palveluiden saatavuus parantunut

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen toivotti aluevaltuutetut tervetulleeksi tekemään päätöksiä. Naukkarisen mukaan valtakunnallisesti tilanne on jännittynyt valtion ja hyvinvointialueiden välillä, erityisesti taloustilanteen ja rahoituksen vuoksi.

Hyvinvointialuejohtaja muistutti, ettei tiukka taloudenpito tai menojen kasvun hillintä ole heikentänyt palveluita Oma Hämeessä. Hoitoon pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä verrattuna vuoteen 2022, ennen hyvinvointialueen aloittamista. Myös asiakkaiden kokemus palveluista ja luottamus palveluihin on Kanta-Hämeessä parantunut, mikä tuli esiin tuoreessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi 2024 -vertailussa.

Myös perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa lakisääteiset määräajat palvelutarpeen arviointiin pääsyssä ja toimeentulotukihakemuksen käsittelyssä ovat parantuneet viime vuosina. Myös pelastustoimen vasteajat ovat pääosin vaaditulla tasolla, eli apu kohteeseen saadaan hälytyksen jälkeen riittävän nopeasti.

Aluevaltuusto sai seminaarissa myös tilannekatsauksen uuden strategian valmistelusta. Strategiaprosessi on käynnistetty jo edellisen valtuuston aikana, mutta uusi valtuusto vastaa vuosien 2026–2029 strategian valmistelusta ja päätöksenteosta. Strategian perustaksi on laadittu arvio nykyisestä, päättyvästä strategiakaudesta sekä tehty kattava toimintaympäristöanalyysi. Näiden pohjalta rakennetaan uuden strategiakauden tavoitteet ja painopisteet. Aluevaltuusto aloittaa strategian työstämisen syksyllä.
 

UUTINEN / 12.06.2025

Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittää maanantaille kokoontuvalle aluehallitukselle, ettei Oma Häme tässä vaiheessa hae lisärahoitusta valtiolta. Päätösesitys perustuu hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen myönteiseen kehitykseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Aluehallitus käsittelee lisärahoituksen hakemista vuoden 2026 talousarvioraamin ja suunnittelukehyksen yhteydessä. Uudelle aluevaltuustolle on esitelty Oma Hämeen taloustilannetta valtuustoseminaarissa torstaina 12. kesäkuuta.

Aluevaltuusto on aiemmin päättänyt, että lisärahoituksen hakemista valmistellaan keväällä 2025, jos Oma Hämeen taloustilanne sitä edellyttää. Aluevaltuuston päätöksen mukaan lisärahoitusta haetaan, jos toimintaympäristön muutokset tuovat lisää menoja, joita ei talousarviossa ole voitu ennakoida tai jos rahoituspohjassa on nähtävissä muutoksia negatiiviseen suuntaan.
 
Tällä hetkellä tällaisia muutoksia ei ole tunnistettavissa, eikä vuoden 2026 talousarvion laadintaohjeessa ole nähty perusteltua tarvetta hakea lisärahoitusta. Tilintarkastajalla ei ole myöskään ollut huomautettavaa Oma Hämeen tilinpäätöksestä tilikaudelta 2024.

Talousluvut tammi-maaliskuulta osoittavat, että Oma Hämeen taloustilanne kehittyy edelleen suunnitellusti ja positiiviseen suuntaan. Toimintakate on supistunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen, mikä on hyvinvointialuekentässä poikkeuksellisen hyvä kehitys. Talouden tasapainottamisohjelmat ovat kääntäneet talouden suunnan loppuvuonna 2024, ja alkuvuoden toteuma vahvistaa suotuisan kehityksen jatkumisen.

– Suunnitelmamme näyttää nyt toimivan. Saattaa olla, että joudumme vielä palaamaan tähän asiaan, mutta katsotaan, millaiseksi tilinpäätös muodostuu. Nyt näyttää hyvältä, sanoo hyvinvointialuejohtaja. 

– On tärkeää ymmärtää, ettei lisärahoitusta myönnetä alijäämien kattamiseen. Sitä myönnetään tilanteessa, jossa lakisääteiset palvelut laajasti vaarantuvat. Meillä lähes kaikki palvelut ovat saatavuuden ja asiakastyytyväisyyden näkökulmasta parantuneet, vaikka rahaa on kulunut hieman vähemmän, toteaa Naukkarinen.

Alijäämät hallinnassa – merkittävä ylijäämä tälle vuodelle

Hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätökseen kertyi konsernitasolla alijäämää 48,1 miljoonaa euroa. Yhteensä vuosien 2023 ja 2024 alijäämää on konsernitaseessa 106,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 talousarvio on 28,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarvio näyttää tämän hetken taloustietoihin perustuen toteutuvan vuodelta 2025 arvioitua parempana. Arvioon liittyy kuitenkin vielä epävarmuutta.

Lain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteena on toteuttaa vuosien 2025 ja 2026 tilinpäätökset merkittävästi ylijäämäisinä. Vuosien 2026–2028 suunnittelukehys on rakennettu niin, että vuoden 2026 lopussa talous on tasapainossa ja suunnittelukauden alijäämä käännetään ylijäämäiseksi. Vaikka valtion rahoituslain muutokset tuovat vielä epävarmuutta, on Oma Hämeen talouskehys kestävällä pohjalla.

Tilannetta arvioidaan uudelleen talousarvion yhteydessä, jolloin lisärahoituspäätös tulisi helmikuussa 2026. Talousarvioraamia ja suunnittelukehystä voidaan tarvittaessa tarkentaa muuttuvan rahoituspohjan mukaisesti. Aluehallitukselle esitetään nyt hyväksyttäväksi talousarvioraamia ja suunnittelukehystä, jotka mahdollistavat alijäämien kattamisen vaaditussa ajassa.

ARTIKKELI / 12.06.2025

Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia

Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet. Yksikön vetovastuuseen ovat tarttuneet keväällä osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola. Uudet yksikön vetäjät tuovat mukanaan vahvaa kehittämisotetta, psykologisen turvallisuuden vahvistamista ja tahtoa rakentaa selkeää, opiskelijamyönteistä ja yhteen hiileen puhaltavaa työyhteisöä. Tulevaisuutta rakennetaan yhteisesti – pieni askel kerrallaan, suurella sydämellä.

Sekä Kati että Pirjo ovat tuoneet tiimiin kokemusta, näkemystä ja intoa kehittämiseen. Heidän tiensä kirurgiselle osastolle ovat kulkeneet eri reittejä, mutta nyt ne kohtaavat juuri oikeaan aikaan. Katin tausta on vahvasti kehittämistyössä, ja hän oli jo aiemmin mukana yksikössä kehittäjäroolissa. Kun osastonhoitajan paikka avautui, se tarjosi mahdollisuuden jatkaa hyväksi koettua yhteistyötä ja rakentaa toimintaa pitkäjänteisesti, erityisesti Assi-muuton näkökulmasta. Pirjo puolestaan siirtyi kirurgialle päivystyksestä, jossa hän työskenteli lähes 18 vuotta – viime vuodet apulaisosastonhoitajan sijaisuudessa. Paluu kirurgialle tuntui jollain tapaa myös symboliselta: sieltä hänen hoitotyönsä aikanaan alkoi.

– Tämä tuntui sopivalta hetkeltä hypätä mukaan. Kun virka aukesi, näin siinä mahdollisuuden vaikuttaa – ja päästä kulkemaan mukana myös Assiin muutossa, Pirjo sanoo. – Olen tehnyt pitkään töitä päivystyksessä, ja tässä työssä saan toteuttaa itseäni uudella tavalla.
 
– On todella inspiroivaa saada työpari, jonka kanssa jakaa yhteinen suunta. Arvostan sitä, että Pirjo innostuu kehittämisestä samalla tavalla kuin minä, Kati kertoo.

Yhdessä tehty arki – selkeyttä, turvallisuutta ja suuntaa

Kehittämistyössä katse on suunnattu tulevaan, erityisesti Assiin siirtymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Ensimmäiset toimet ovat kohdistuneet arjen selkeyttämiseen ja toimivien rakenteiden vahvistamiseen.

– Arjen työkalut ja rakenteet vaikuttavat suoraan hoitotyön sujuvuuteen. Ne pitää saada kuntoon, jotta henkilöstö voi keskittyä olennaiseen, Pirjo painottaa.

– Käymme yhdessä henkilöstön kanssa läpi, mitkä toimintamallit ovat toimivia ja missä voisi vielä parantaa. Ehjää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta toimimattomat prosessit haluamme korjata.
 
Kati korostaa, että Assiin muutto tarjoaa luontevan mahdollisuuden arvioida ja kirkastaa käytäntöjä yhdessä.

– Muutos antaa meille tilaisuuden kehittää toimintaamme entistä selkeämmäksi – ja rakentaa samalla vahvaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta, joka kantaa uuteen ympäristöön.

Kohtaamisen kulttuuri näkyväksi

Työyhteisön ilmapiiri ja avoimuus ovat uuden johtotiimin keskiössä. Molemmat uskovat, että yhteisöllisyyden vahvistaminen tapahtuu arjen pienissä teoissa ja selkeässä viestinnässä.

– Nostamme onnistumisia näkyville, selkeytämme käytäntöjä ja kuuntelemme aktiivisesti. Kohtaamisella on väliä, Kati sanoo.

– Kaikkea ei voi eikä tarvitse uudistaa kerralla. Mutta kun pysähdytään yhdessä äärelle, ymmärretään paremmin mitä arjessa oikeasti tapahtuu ja mitä kannattaa kehittää, Pirjo lisää.
 
Psykologinen turvallisuus on molemmille johtajille perustavanlaatuinen arvo.

– Työyhteisön pitää olla paikka, jossa uskaltaa kysyä, erehtyä ja iloita onnistumisista yhdessä. Jokaisen pitää tulla nähdyksi ja kuulluksi, Pirjo korostaa.

Opiskelijat osana yhteisöä – nyt ja tulevaisuudessa

Myös opiskelijoiden kokemukseen halutaan panostaa. Ohjauksen ja perehdytyksen kehittäminen nähdään tärkeäksi osaksi työyhteisön vahvistamista, ei vain osastolla, vaan koko alalla.

– Opiskelijakokemuksen kehittäminen on laajemminkin sote-alalla keskiössä. Me haluamme olla tässä aktiivisesti mukana, Kati sanoo.

– Toivon, että opiskelijat kokevat tulevansa osaksi työyhteisöä, eivät vain ohjattaviksi. Esihenkilöt ovat täällä myös opiskelijoita varten, Pirjo täydentää.
 
– Harjoittelu antaa meillä valmiuksia potilaan kohtaamiseen, kädentaitoihin ja kirurgian laaja-alaisuuteen. Samalla se tarjoaa turvallisen ympäristön oppia ja kasvaa, Kati kertoo.

Katse eteenpäin – potentiaalia on kaikkialla

Assiin muutto tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaa uusin silmin. Kati ja Pirjo haluavat nostaa esiin osaston osaamisen ja työyhteisön vahvuudet, sekä sisäisesti että ulospäin.

– Toivon, että henkilöstö itse huomaa, miten suurella sydämellä he tekevät töitä joka päivä. Potentiaalia on paljon, ja meidän tehtävämme on mahdollistaa sen esiin nouseminen, Pirjo sanoo.

– Vuoden päästä haluaisin kuulla, että tänne on mukava tulla töihin ja että opiskelija kokee oppineensa meillä taitoja, jotka kantavat pitkälle, Kati summaa.

Arvot ohjaavat – ja näkyvät arjessa

Yhteinen arvopohja yhdistää Katin ja Pirjon johtajuutta: yhdenvertaisuus, avoimuus, rohkeus ja tiimityö näkyvät heidän työssään päivittäin.

– Työyhteisö rakentuu luottamuksesta, yhdessä oppimisesta ja vastuusta. Kun uskalletaan kohdata vaikeatkin asiat avoimesti, syntyy tila kasvulle, Kati sanoo.

– Tavoitteeni on olla rakentamassa ympäristöä, jossa jokainen tietää olevansa tärkeä osa yhteisöä – ja jossa on hyvä tehdä merkityksellistä työtä yhdessä, Pirjo päättää.
 
Kirurgian osasto on uuden äärellä. Uusien yksikön vetäjien myötä rakennetaan kulttuuria, jossa jokainen työntekijä ja opiskelija voi kasvaa, oppia ja voida hyvin – yhdessä.

UUTINEN / 11.06.2025

Lyhyt sähkökatko Kanta-Hämeen keskussairaalassa – ei vaikutusta toimintaan

Kanta-Hämeen keskussairaalassa oli keskiviikkona 11.6. noin kuuden aikaan illalla lyhyt, noin kahden sekunnin mittainen sähkökatko. Katkon syy ja laajuus eivät ole vielä tiedossa.

– Joku asiakas saattoi ehtiä huolestua, vaikka sähkökatko oli lyhyt. Itse asiassa niin lyhyt, ettei automaattinen varavoiman syöttö ehtinyt kytkeytyä päälle. Sähköt palautuivat normaalisti muutamassa sekunnissa, kertoo Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuorijärvi.

 Sähkökatkon syytä selvitetään yhteistyössä energiayhtiön kanssa. Lyhyt sähkökatko ei aiheuttanut häiriöitä tai vaaratilanteita sairaalassa. Katkolla ei siten ole ollut vaikutuksia keskiviikkoillan työhön. 

UUTINEN / 10.06.2025

Aluehallitus päätti yhteisöllisen asumisen kilpailutuksesta ja hyväksyi omavalvontaraportin

Maanantaina 9. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus päätti käynnistää yhteisöllisen asumisen hankinnan ikäihmisten palveluissa. Oma Hämeen tavoitteena on lisätä vuosittain vähintään 50 uutta yhteisöllisen asumisen paikkaa vuoteen 2030 asti. Tällä hetkellä hyvinvointialueen omissa yksiköissä ei ole riittävästi tilaa yhteisölliseen asumiseen, minkä vuoksi hankinta tehdään. 

Tarkoituksena on hankkia yhteisöllisen asumisen palveluita perustamalla toimittajarekisteri, johon hyväksytään jatkuvalla ilmoittautumismenettelyllä uusia palveluntuottajia. Tarjouspyynnöt lähetetään toimittajarekisteriin hyväksytyille palveluntuottajille. Hankinnan kokonaisarvo neljän vuoden aikana on noin 13 miljoonaa euroa. Palvelua ostetaan joustavasti vain tarpeeseen, ja valvonta toteutetaan samalla mallilla kuin alueen omissakin yksiköissä. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen vuoden 2024 omavalvontaraportin. Raportti kattaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja kuvaa muun muassa palvelujen saatavuutta, laatua, turvallisuutta ja asiakkaiden kokemuksia. Omavalvonnan tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueen asukkaat saavat tarpeidensa mukaiset, laadukkaat ja turvalliset palvelut.

Ikäihmisten perhehoitoon yhtenäinen malli

Aluehallitus hyväksyi osaltaan ikäihmisten perhehoidon suunnitelman, jonka pohjalta voidaan tarjota vaikuttavaa ja tehokasta perhehoitoa koko hyvinvointialueella. Perhehoito tarjoaa ikääntyneille vaihtoehtoisen ja kodinomaisen tavan saada tarvitsemaansa hoivaa.

Ikäihmisten perhehoitoa tarjotaan Kanta-Hämeessä melko vähän, lisäksi toiminnan ja yhdenvertaisten palvelujen kehittäminen on vielä kesken. Ikäihmisten perhehoidon suunnitelman käyttöönotto vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen. Lisäksi aluehallitus päätti Tarja Filatovin (sd.) esityksestä, että tarkemmat toimintaohjeet ja myöntämisen kriteerit tuodaan erikseen päätettäväksi aluehallitukseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli omaishoidon tuen toimintaohjeen päivityksiä. Aluevaltuusto hyväksyi ohjeen toukokuussa 2024, mutta loppuvuoden aikana tuli ilmi päivitys- ja täsmennystarpeita ohjeeseen. Päivityksillä ei ole vaikutusta omaishoidon tuen myöntämisen perusteisiin, eikä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Muutokset pohjautuvat omaishoidon kentältä kerättyyn palautteeseen. 

Keskustelun aikana aluehallituksen jäsen Aapo Reima (vas.) teki Johanna Häggmanin (kesk.) kannattamana muutosesityksen, että aluehallitus hyväksyisi päivitykset toimintaohjeeseen elämäkaarilautakunnan esityksen mukaisesti. Elämänkaarilautakunta päätyi kannattamaan sitä, että sijaisomaishoitajana voi toimia lapsen tai nuoren huoltaja tai työikäisen henkilön samassa taloudessa asuva vanhempi. Lisäksi elämänkaarilautakunta esitti omaishoitajille laajempia mahdollisuuksia sovitella omien vapaiden aikaista hoitoa kuin mitä aluehallitus lopulta hyväksyi. Tosin elämänkaarilautakunnan esittämällä tavalla pidetyt vapaat eivät olisi kerryttäneet omaishoitajien lakisääteisiä vapaita.

Reiman muutosesitys kaatui äänestyksessä äänin 8–2, yksi tyhjä. Joten aluehallituksen pohjaesitys tuli hyväksytyksi, ja omaishoidon tuen toimintaohjeen päivitykset astuvat voimaan 1.7. alkaen esityslistan liitteen mukaisesti.

Sydänsairaalalle vuokratilat Assista

Hämeenlinnassa kokoontunut aluehallitus päätti lisäksi vuokrata Sydänsairaalalle tilat Assi-sairaalasta. Uusien, noin 1 400 neliömetrin tilojen tarkoituksena on varmistaa erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus ja tukea hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Vuokrakustannukset kattavat täysimääräisesti tilojen pääoma- ja ylläpitokustannukset. Sydänsairaalan toimijat vastaavat tiloissa tarjottavista palveluista. Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut sairaala, jolla on tilat nykyisessäkin keskussairaalassa. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on yksi Sydänsairaalan omistajista.

Aluehallitus päätti myös esittää 17.6. kokoontuvalle uudelle valtuustolle, että päätöksenteko jatkuu Oma Hämeessä nykyisessä muodossaan. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se valitsee keskuudestaan 13 jäsentä aluehallitukseen ja sen puheenjohtajiston. Lisäksi valtuuston tulee valita itselleen puheenjohtajisto sekä jäsenet ja puheenjohtajat hyvinvointialueen viiteen lautakuntaan, yksilöasioiden jaostoon sekä integraatiovaliokuntaan. 

Lisäksi aluehallitus päätti perustaa kaksi uutta virkaa perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluihin. Perhekeskuspalveluihin perustetaan vastaavan kuraattorin virka sekä lastensuojeluun uuden lähijohtajan virka. 

Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirjan päivitys palautettiin uudelleen valmisteltavaksi hyvinvointialuejohtajan esityksestä. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 16. kesäkuuta.

Aluehallituksen 9.6.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 06.06.2025

Vammaisten asumispalveluyksikkö Jelppilä muuttaa Oittiin elokuussa

Vammaisten asumispalveluyksikkö Jelppilä muuttaa elokuussa Hausjärvellä uusiin tiloihin. Jelppilän 13 asiakasta muuttaa Ryttylästä Oittiin, Lehtimajojen Helmikodille.

Muuton myötä vammaisten asumispalvelut sijaitsevat jatkossa Hausjärvellä saman katon alla. Paavolantien asukkaat muuttivat Lehtimajojen kiinteistöön joulukuussa. Uudessa sijainnissa palvelut ovat lähellä, ja tilat ovat esteettömät ja toimintaa tukevat.

-    Tavoitteena on siirtää palveluja parempikuntoisiin kiinteistöihin sekä keskittää alueen vammaispalveluiden asumisyksiköt samaan rakennukseen. Tämä mahdollistaa toimivammat ja tarkoituksenmukaisemmat tilat asiakkaille ja henkilöstölle, selittää vammaispalvelujen tulosaluejohtaja Johanna Pulkkinen.

Muutos on kerrottu omaisille Jelppilässä, omaisten illassa 5. kesäkuuta. Asiakkaiden kanssa on keskustelu muutosta ja heillä on mahdollisuus osallistua muuton suunnitteluun. Asiakkaat myös pääsevät tutustumaan tiloihin ennen muuttoa. Tilat remontoidaan ennen ja valmistelut tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden, omaisten ja läheisten kanssa.
 

UUTINEN / 06.06.2025

Lasten ja nuorten terapiatakuu astui voimaan 1.5.2025 

Terapiatakuu koskee alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveysongelmia. Lain mukaan lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä: 

• terveydenhuollon palveluihin 28 vuorokauden kuluessa ja 
• sosiaalihuollon palveluihin 30 vuorokauden kuluessa ohjauksen tarpeen toteamisesta. 

Käytännön toteutus 

Kanta-Hämeessä terapiatakuun mukaiset ohjaus- ja hoitomenetelmät on valittu yhteistyössä Sisä-Suomen yhteistyöalueen kanssa. Valinnassa on hyödynnetty kansallisia suosituksia (Palko, Käypä hoito) sekä Itlan tekemiä vaikuttavuusarviointeja. 

Vaikuttaviksi todettuja psykososiaalisia menetelmiä ovat esimerkiksi: 

• kognitiivinen lyhytterapia 
• Cool Kids -hoitomalli, joka on suunnattu lasten ja nuorten ahdistuksen hallintaan. 

Kanta-Hämeessä terapiatakuun mukaisia mielenterveyspalveluja on toteutettu laajasti jo ennen lain voimaantuloa. Uusi laki ei siis tuo suuria muutoksia käytännön toimintaan, vaan vahvistaa jo olemassa olevia käytäntöjä. 

Palveluihin hakeudutaan lapsen tai nuoren iän mukaan seuraavien tahojen kautta: 

• neuvola 
• oppilashuolto 
• lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta 
• oma terveysasema.

18–22-vuotiaat voivat ottaa yhteyttä myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen Ensilinjaan. 
Lähtökohtana on aina lapsen tai nuoren voinnin arviointi ja ohjaus tarpeenmukaiseen palveluun tai interventioon. 

UUTINEN / 05.06.2025

Neuvolan 1-vuotistarkastusten ajanvaraus aukeaa digitaalisesti 9. kesäkuuta

Oma Hämeen asiakkaat voivat jatkossa varata 1-vuotiaiden määräaikaistarkastuksen ajan digitaalisesti. Uusi asiointitapa otetaan käyttöön 9. kesäkuuta mobiilisovelluksessa että verkkosivuilla kirjautumisen kautta.

Asiakas voi varata ajan 1-vuotiaan lapsen määräaikaistarkastukseen, joka sijoittuu 1 viikon päähän ennen lapsen syntymäpäivää ja enintään 3 kuukautta syntymäpäivän jälkeen. Aikoja voi varata kolme kuukautta eteenpäin. Asiointi edellyttää huoltajalta mahdollisuutta asioida lapsen puolesta. 

Ajan peruminen tai siirtäminen tehdään toistaiseksi puhelimitse tai neuvolan chatin kautta. Kesällä neuvoloiden kesäsulut vaikuttavat varattavien aikojen määrään.

Neuvolapalveluiden 1-vuotistarkastuksen ajanvaraus toimii pilottina, kun Oma Häme kehittää digitaalista ajanvaraustaan. Jatkossa ajanvaraustoimintoja otetaan käyttöön myös muissa palveluissa. Samalla kehitetään vaiheittain mahdollisuutta perua ja siirtää aikoja digitaalisesti. 

Oma Häme seuraa asiointitavan käyttöönottoa tarkasti ja kerää asiakaspalautetta kehitystyönsä tueksi.

UUTINEN / 05.06.2025

Vammaissosiaalityön ohjaus ja neuvonta Ensilinjaan

Vammaissosiaalityön puhelinohjaus ja neuvonta liittyy Ensilinjan palveluihin 9.6.2025. Vammaissosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan on tavoittanut jo nytkin keskitetystä puhelinnumerosta, joten palvelun puhelinnumero tai aukioloajat eivät tämän muutoksen yhteydessä muutu.

Oma Hämeen Ensilinja-palveluiden tarkoitus on olla ensisijainen yhteydenottokanava erityisesti silloin, kun asiasi koskee ohjausta ja neuvontaa tai et ole varma siitä kehen ottaa yhteyttä. Mikäli asiasi ei tule ratkaistuksi Ensilinjassa, ammattilaisemme auttavat sinut tarvittaessa eteenpäin. Voit kuitenkin edelleen olla yhteydessä omaan työntekijääsi, mikäli olet jo asiakkuudessa.
 
Vammaissosiaalityön Ensilinjaan voit olla yhteydessä:

• kun tarvitset ohjausta ja neuvontaa vammaispalveluihin liittyen
• kun tarvitset ohjausta ja neuvontaa vammaispalvelujen hakemiseen
• aina kun et saa asiaasi hoidettua muulla tavoin, autamme aina eteenpäin

Tavoitat vammaissosiaalityön puhelimitse arkisin kello 9–12, ja Ensilinjaan liittymisen jälkeen palvelussa on käytössä myös takaisinsoittopyynnön jättämisen mahdollisuus ruuhkatilanteissa. Takaisinsoittopyynnön voit siis jättää palvelun auki ollessa, mikäli emme juuri sillä hetkellä voi ruuhkan takia vastata. Soitamme sinulle takaisin seuraavaan arkipäivään mennessä. Takaisinsoittopyyntöä ei voi jättää palvelun ollessa suljettu.

Puhe- ja kuulovammaiset sekä asioinnissa tulkkia tarvitsevat asiakkaat voivat ottaa yhteyttä palveluun tekstiviestillä. Mikäli asioinnissa tarvitaan tulkkia, voit ilmoittaa tekstiviestillä tulkkauskielen, jonka jälkeen otamme yhteyttä tulkin kanssa viimeistään seuraavana arkipäivänä.
 
Vammaissosiaalityön Ensilinja ma-pe klo 9-12  puh. 03 6296578
Vammaissosiaalityön Ensilinjan tekstiviestinumero: 040 6296255
 
Huomioithan että kesäaikana aikavälillä 23.6.2025 - 1.8.2025 vammaissosiaalityön Ensilinja on avoinna vain tiistaisin ja torstaisin. Kesäaukioloaikojen puitteissa myös takaisinsoitoissamme saattaa esiintyä viivettä, mutta olemme aina yhteydessä mahdollisimman pian.

ARTIKKELI / 05.06.2025

Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä

Kun potilas saa tarvitsemansa lääkkeen oikeaan aikaan ja turvallisesti, taustalla on usein Terhi Osmalan ja hänen kollegoidensa tarkkaa ja osaavaa työtä.

Terhi on farmaseutti Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaala-apteekissa ja täysin omassa elementissään, jo 25 vuoden ajan.

Vuonna 1999 vastavalmistunut farmaseutti sai yllättävän puhelun apteekkarilta – kiinnostaisiko työ sairaalassa? Sairaalamaailma oli Terhille tuolloin vieras, mutta uteliaisuus vei voiton ja tänä päivänä Terhi on yksi sairaala-apteekin vakiokalustosta.

– Täällä ollaan vieläkin, joten työ ja työpaikka ovat olleet minulle todella mieluisia, Terhi hymyilee.

Monipuolinen ja merkityksellinen arki

Terhin päivät kuluvat pääasiassa lääkkeenvalmistuksessa ja solunsalpaajavalmistuksessa. Aamupäivisin tehdään kiireelliset solunsalpaajavalmisteet, jotka lähtevät tarvittaessa myös Forssaan ja Riihimäelle.

– Valmistuksia tehdään osastojen tilausten mukaisesti ja aina kiireellisimmät ensisijalla.

Sairaala-apteekki toimii tiiviissä yhteistyössä osastojen kanssa, ja tärkeänä osana Terhin työtä on myös lääkeneuvonta muille ammattilaisille sekä lääkkeiden jakelu.

– Tämä ei ole työ, jonka oppii koulussa. Työssä oppiminen vie aikaa ja vaatii hyvän perehdytyksen, joten osaavista työntekijöistä on syytä pitää kiinni.

Terhi muistaa lähiajalla tilanteen, jossa potilaalle piti nopeasti saada elintärkeä lääke, jota ei saanut valmiina. Moniammatillinen tiimi toimi saumattomasti, tilaus lähti, raaka-aine toimitettiin taksilla, analysoitiin, valmistettiin ja toimitettiin osastolle muutamassa tunnissa.

– Kaikki tiesivät oman roolinsa ja yhteistyö toimi täydellisesti. Siitä tuli hyvä mieli.

Positiivisuutta ja puutarhaterapiaa

Vaikka arki voi olla kiireistä, Terhi kantaa ilon ja rauhallisuuden mukanaan työpaikalle.

– Olen luonteeltani positiivinen ja tykkään työstäni, se varmasti näkyy.

Työyhteisö koostuu noin 20 apteekkilaisesta sekä useista eri rooleissa toimivista kollegoista. Yhteistyö on tiivistä ja monialaisuus rikkaus. Myös kollegat kuvailevat Terhiä lämmöllä.

– Terhi on luonteeltaan erittäin mukava, iloinen, tunnollinen, ratkaisukeskeinen ja auttaa uusia perehtymään ilomielin. Hän on todellinen työnsä asiantuntija ja apteekin pisimpään palvellut henkilö!

Vapaa-aikana Terhi rentoutuu luonnossa, lenkkeillen ja kirjoja lukien. Kesäisin kasvimaa ja kukkapenkit tarjoavat mukavaa puuhaa.

– Kolmen lapsen harrastukset pitävät arjen vauhdissa, mutta teen sitä mielelläni. Erityisen palkitsevia hetkiä ovat asiakkaiden kiitokset ja onnistuneet yhteiset ponnistukset. Meillä keskustellaan ja jaetaan ilot keskenämme. Yhteistyössä onnistumisen tunne moninkertaistuu.

Terhin tavoitteena on kehittää edelleen omaa ammattitaitoaan ja pysyä mukana muutoksissa. Assi-sairaalan valmistuminen tuo mukanaan uutta automatiikkaa sairaala-apteekkiin.

– Se vaatii perehtymistä, mutta vapauttaa aikaa uudenlaiseen työhön.

Terhi näkee oman roolinsa osana laajempaa hyvinvointia.

– Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä. Olemme taustalla varmistamassa, että hoito on turvallista ja vaikuttavaa joka päivä.
 

UUTINEN / 05.06.2025

Oma Häme ottaa käyttöön uuden lähetenavigaattorin – ensimmäinen pilotti silmäyksikössä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme aloittaa keväällä 2025 uuden lähetenavigaattorin pilotoinnin. Uudistus tähtää siihen, että terveydenhuollon ammattilaiset voivat jatkossa lähettää potilaslähetteet sähköisesti paperisten sijaan. Ensimmäinen pilottiyksikkö on silmäyksikkö, ja muut erikoisalat tulevat mukaan käyttöönottoon syksyn 2025 aikana. – Haluamme päästä eroon paperilähetteistä ja siirtyä tietoturvalliseen sähköiseen järjestelmään. Se säästää aikaa, paperia ja helpottaa merkittävästi sekä lähettävien että vastaanottavien ammattilaisten työtä, kertoo tulosalueylilääkäri Kati Kortelainen Oma Hämeestä.

Lähetenavigaattorin avulla lähete saapuu suoraan oikeaan yksikköön nopeasti ja turvallisesti. Se vähentää postin ja faksien käyttöä sekä manuaalista käsittelyä, mikä sujuvoittaa hoitoprosessia. – Asiakkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa nopeampaa palvelua ja lyhyempiä odotusaikoja. Lähete ei enää jää matkalle postin varaan, Kortelainen toteaa.

Uudistus tukee Oma Hämeen tavoitetta kohti paperittomampaa ja sujuvampaa terveydenhuoltoa. Samalla se lisää tietoturvaa, vähentää virhemahdollisuuksia ja säästää ympäristöä. Pilottivaiheen kokemusten perusteella toimintamallia kehitetään ennen laajempaa käyttöönottoa muilla erikoisaloilla.

ARTIKKELI / 03.06.2025

Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari on tehnyt merkittävän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön, jonka tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tutkimus käsittelee lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtamista hyvinvointialueen kontekstissa ja tuo esiin keinoja kehittää osaamista systemaattisesti.
 
Opinnäytetyö Lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtaminen hyvinvointialueella (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2025) perustuu 11 tulosaluejohtajan haastatteluun ja laadulliseen tutkimusotteeseen. Tulokset osoittavat, että lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtaminen on keskeinen osa toimivaa johtamisjärjestelmää, mutta kehittymiselle on esteitä.
 
Keskeisimmät haasteet liittyvät työkuormaan, resurssien niukkuuteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Tutkimuksessa nousi esiin erityinen tarve koulutukselle, joka liittyy riskien tunnistamiseen, potilasturvallisuuteen sekä lainsäädännön tuntemukseen. 
 
Tutkimuksessa esitetään myös kehitysehdotuksia, joilla osaamisen johtamista voidaan edelleen vahvistaa. Näitä ovat muun muassa organisaation kulttuurianalyysin toteuttaminen, lähijohtajille suunnattavan tutkimuksen tekeminen sekä koulutusten vaikuttavuuden selvittäminen.
 
– Ammattimaisella osaamisen johtamisella on mahdollisuus nostaa vaikeassakin tilanteessa organisaation kyvykkyyttä ja saada aikaan innostusta, joka alkaa ruokkia itse itseään, Mulari sanoo.
 
Opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön ja toimii hyödyllisenä työkaluna osaamisen johtamisen vahvistamisessa ja potilasturvallisuuden parantamisessa. 

Linkki tutkimukseen: https://www.theseus.fi/handle/10024/882747

UUTINEN / 03.06.2025

Oma Hämeellä yhtenäistetään kuntoutuksen käytäntöjä uudella toimintakäsikirjalla

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on valmistunut Kuntoutustyöryhmien toimintakäsikirja, joka kokoaa yhteen kuntoutuksen palveluprosessit ja ohjeistuksen niin lasten kuin aikuisten osalta. Käsikirja tarjoaa ammattilaisille selkeät suuntaviivat asiakaslähtöiseen, vaikuttavaan ja yhdenvertaiseen kuntoutukseen.

Uusi toimintakäsikirja tukee lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmallista toteuttamista, moniammatillisten kuntoutustyöryhmien toimintaa sekä palveluseteli- ja maksusitoumuskäytäntöjen sujuvuutta. Samalla se vahvistaa yhteistyötä eri kuntoutustoimijoiden kesken.

– Kuntoutuksen toimintakäsikirja luo perustan sujuvalle yhteistyölle ja varmistaa, että asukkaamme saavat oikea-aikaista, tarpeisiin vastaavaa tukea. Yhteinen linja hyödyttää sekä asiakasta että ammattilaista, toteaa kuntoutuspalveluiden Virpi Kröger.

Toimintakäsikirjan tarkoituksena on varmistaa alueen asukkaille selkeät ja tasalaatuiset kuntoutuspalvelut. Se toimii arjen käsikirjana henkilöstölle ja tuo johdonmukaisuutta päätöksentekoon.

UUTINEN / 02.06.2025

Tervakosken terveysaseman toiminta supistuu määräajaksi – palvelut keskitetään tiistaille ja torstaille

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme tekee määräaikaisen muutoksen Tervakosken terveysaseman aukioloon. Asemalla tarjotaan 4.8.2025–31.1.2026 välisenä aikana kiireetöntä vastaanottotoimintaa kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja torstaisin.

Tavoitteena on järjestää palvelut käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Supistetun toiminnan aikana Tervakoskella työskentelevät yksi lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja ja diabeteshoitaja. Vastaanotot ovat ennalta suunniteltuja kiireettömiä aikoja. Tervakosken terveysasemalla on ennestään laboratoriopalveluja tiistaisin ja torstaisin, joten aukiolojen keskittäminen tukee myös laboratoriotoimintaa.

Toiminnan supistamisen aikana asiakkaat saavat yhteyden terveysasemalle kuitenkin tuttuun tapaan puhelimitse joka arkipäivä:

• Janakkalan alueen terveysasemien kiireetön Ensilinja, p. 03 629 6630 (ma–pe klo 10–14)
• Tervakosken terveysaseman tiiminumero, p. 03 629 6604 (ma–pe klo 8–14)

Toiminnan supistaminen ei koske suun terveydenhuoltoa eikä neuvolaa.

Hoitotarvikejakelussa alueellinen uudistus

Samassa yhteydessä Janakkalan hoitotarvikejakelu yhdistetään Riihimäen seudun palvelukeskusmalliin. Asiakkaat tilaavat hoitotarvikkeet puhelimitse, ja toimitukset tapahtuvat kahdesti viikossa Tervakosken ja Turengin noutopisteisiin. Lisäksi janakkalalaisille tarjoutuu mahdollisuus asioida ja saada hoitotarvikkeiden käyttöä koskevaa ohjeistusta Riihimäen palvelukeskuksen hoitotarvikejakelupisteessä.

Kokonaisratkaisu tukee palveluiden jatkuvuutta

Muutoksella pyritään varmistamaan perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus alueella ja mahdollistamaan palveluiden sujuva toteutus sekä Tervakoskella että Turengissa. Keskittäminen mahdollistaa nykyisten resurssien kohdentamisen tarkoituksenmukaisesti. Toimintamallin vaikutuksia seurataan määräaikaisen järjestelyn aikana.

UUTINEN / 30.05.2025

Kanta-Hämeessä alkoi kaksi merkittävää ikäihmisten terveyden edistämishanketta

Oma Häme on käynnistänyt keväällä 2025 kaksi uutta hanketta, joiden tavoitteena edistää ja tukea ikäihmisten terveyttä. Muistijälki – Aivoterveyttä elämän varrelle sekä Ikä iloiten – selvästi eteenpäin saivat miljoonarahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hankkeissa on nyt otettu ensiaskeleita. 

Oma Hämeessä on alkanut kaksi uutta ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä edistävää hanketta. Niiden tavoitteena on vastata Kanta-Hämeen alueen ajankohtaisiin haasteisiin ja luoda uusia malleja ennaltaehkäisevään työhön.

Muistijälki-hanke edistää aivoterveyttä ja muistisairauksien ennaltaehkäisyä koko Kanta-Hämeen alueella. Hanke käynnistettiin, koska ikääntyneiden määrä kasvaa Kanta-Hämeessä voimakkaasti ja eniten koko Suomessa seuraavan 10 vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan 75 vuotta täyttäneet kantahämäläiset kokevat muistinsa huonommaksi verrattuna ikäisiinsä muualla maassa. Kanta-Hämeessä ei myöskään ole aiemmin ollut yhteistä toimintamallia muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.

Hankeen tavoitteena on erityisesti lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä, kehittää systemaattinen ehkäisymalli sekä hälventää muistisairauksiin liittyvää stigmaa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Oma Häme, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Lisäksi mukana on kuntia (mm. Janakkala ja Tammela) ja järjestöjä. Toiminta on alkanut nykytilan kartoituksella ja se etenee pilottikuntien kautta konkreettisiin toimenpiteisiin.

– Elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi on osoitettu FINGER-tutkimuksessa tehokkaaksi tavaksi ehkäistä muistisairauksia. Tämän vuoksiaivoterveyden edistämiselle nähtiin maakunnassa tarvetta. Tiedetään, että muistisairauksien riskitekijöitä on paljon, ja että ennaltaehkäisy on sitä tehokkaampaa mitä varhaisemmassa vaiheessa se voidaan aloittaa, kuvailee projektiasiantuntija Leena Onttonen.

Muistisairauksien riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, stressi, päihteiden käyttö, liikunnan puute, vähäinen koulutus ja sydän- ja verisuonitautien riskit kuten LDL-kolesteroli ja korkea verenpaine. Riskitekijöihin vaikuttamalla muistisairauksia voidaan joko ehkäistä kokonaan tai ainakin siirtää niiden puhkeamista.

– Milloinkaan ei ole kuitenkaan myöhäistä aloittaa muutosta, Onttonen muistuttaa.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ikäihmisille

Ikä Iloiten -hanke keskittyy puolestaan iäkkäiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseen ryhmätoiminnan keinoin. Se on suunnattu erityisesti niille, joita nykyiset palvelut eivät tavoita. Tavoitteena on luoda varhaisen puuttumisen toimintamalli, kehittää elämän taitekohtiin sopivaa ryhmäohjausta ja perustaa matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Hankkeelle oli tarvetta paitsi nopeasti ikääntyvän väestön takia, myös alkoholin käytön vuoksi, mikä on runsasta etenkin yli 65-vuotiailla miehillä Kanta-Hämeessä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä kuuden kunnan kanssa: Hämeenlinna, Janakkala, Forssa, Riihimäki, Jokioinen ja Hattula. Mukana ovat myös hyvinvointialueen Hyte-tiimi, ikäihmisten palvelut sekä alueen lukuisat järjestötoimijat. Keväällä 2025 painopiste on hankkeen projektoinnissa, viestintäkanavien rakentamisessa sekä nykytilan kuvaamisessa. Ensimmäinen projektiryhmän kokous pidetään kesäkuussa. Asiakkaille hankkeet alkavat näkyä enemmän syksyllä.

– Avoimuus, osallisuus, vaikuttavuus ja turvallinen yhteistyö ovat hankkeen avainsanoja. Kanta-Hämeen asukas ja hänen tarpeensa ovat kehittämisen keskiössä, kertoo hankkeen asiantuntija Christa Ahonen.

Muistijälki ja Ikä iloiten -hankkeet rahoitetaan terveydenedistämisen määrärahasta. Muistijälki kuuluu iäkkäiden sekä omaishoitajien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen teema-alueeseen ja Ikä iloiten ryhmätoimintojen teema-alueeseen. Hankkeet saivat yhteensä 1,2 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriöltä.

UUTINEN / 28.05.2025

Itseilmoittautuminen on nyt käytössä kaikilla Kanta-Hämeen keskussairaalan poliklinikoilla

Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa asiakkaan sähköinen itseilmoittautuminen on nyt käytössä kaikilla poliklinikoilla sekä päivystyksessä. Automaattipohjainen itseilmoittautuminen otettiin käyttöön vaiheittain, ja nyt käyttöönotetut ovat valmistuneet aikataulun mukaisesti. Viimeisimpänä mukaan tulivat mm. fysiatria, palliatiivinen yksikkö ja päiväsairaala. 

Järjestelmä mahdollistaa asiakkaalle itsenäisen ilmoittautumisen hänen saapuessa vastaanotolle. Samalla käyttöön on otettu infonäyttöjä, joiden avulla asiakkaan on helpompi löytää oikea odotusaula ja vastaanottava huone.   

Nykysairaalan käyttöönottojen on tarkoitus helpottaa niin henkilöstön kuin asiakkaiden siirtymistä uuden Assi-sairaalan käyttöön ensi vuoden puolella. Järjestelmä mahdollistaa entistä jouhevamman etenemisen ja näin osaltaan tuo helpotusta jonoihin ja ruuhkiin. 

Assi-sairaalassa ilmoittautuminen toteutetaan entistä kehittyneemmässä muodossa. 

Aiemmat uutiset aiheesta:

Keskussairaalassa otetaan itseilmoittautuminen laajemmin kayttoon 22.10. - Oma Häme

Itseilmoittautuminen laajenee Kanta-Hämeen keskussairaalassa - Oma Häme

UUTINEN / 28.05.2025

Kesä vaikuttaa hyvinvointialueen palveluihin

Kesän aikana osa Oma Hämeen neuvoloista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni tai on avoinna lyhennetyin aukioloajoin. Myös pienemmillä terveysasemilla on sulkuja aiempien kesien tapaan.

Suurin osa suluista ajoittuu juhannukselta heinäkuun lopulle. Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista kootaan erilliselle sivulle, jota päivitetään tarpeen mukaan. Poikkeusaukioloajat on listattu alle toimialoittain ja paikkakunnittain. Oma Hämeen kesän 2025 poikkeusaukioloajat - Oma Häme

Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai tiedote ohjeista kesäsulun ajaksi. Lomakauden aikana hyvinvointialueen palveluihin on tehtävä joitakin supistuksia, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja henkilöstön riittävyys. 

Perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen vastaanottotoiminnassa on pienemmillä terveysasemilla 6 viikon sulkuja, samoin suun terveydenhuollon toimipisteissä. Perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa on kolmen viikon sulut Hattulan osastolla ja Forssan avosairaalassa. 

Erikoissairaanhoidossa aiempien kesien tapaan poliklinikkatoiminta on supistettua useilla erikoisaloilla, kuten myös leikkaustoiminta. Forssan ja Riihimäen palvelukeskuksissa toiminnan supistukset ja sulut keskittyvät pääsääntöisesti heinäkuulle. Oma Hämeen kuvantamistoiminnassa voi olla osittaisia supistuksia heinä-elokuussa keskussairaalassa sekä palvelukeskuksissa. 

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pienempiä neuvoloita pidetään kiinni kesällä. Näiden asiakkaat ohjataan toiseen, paikkakunnan tai ympäristökunnan, neuvolaan. Myös auki olevissa neuvoloissa toimintaa supistetaan, jolloin kesän aikana hoidetaan vain kiireelliset asiat. Joistakin perheneuvoloista asiakkaita ohjataan alueen perhesosiaalityöhön ja nuorten palveluista kiireelliset asiat ohjataan omille terveysasemille.

UUTINEN / 28.05.2025

Digipolkuvalikoima kasvaa – tänä vuonna luvassa useita uusia julkaisuja

Oma Häme panostaa vahvasti digitaalisiin asiakaspolkuihin. Vuonna 2025 julkaistaan vielä useita uusia digipolkuja, jotka tukevat asiakkaita monipuolisesti hyvinvoinnin ja hoidon eri vaiheissa. Digipolut ovat saatavilla Oma Häme -sovelluksessa sekä tietokonetta käyttävillä kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Mitä digipolut ovat?

Digipolut ovat digitaalisia palvelukokonaisuuksia, jotka tarjoavat asiakkaille tukea, ohjausta ja palvelua ilman tarvetta fyysiseen käyntiin. Polut voivat sisältää muun muassa:

• lomakkeiden täyttöä, neuvontaa ja jatkohoito-ohjeita verkossa
• oman hyvinvoinnin tai terveydentilan seurantaa
• turvallista viestinvälitystä tai videovastaanottoja
• ajanvarausta.

– Digipolut vähentävät häiriökysyntää ja -tarjontaa, kun tiedonkulku tehostuu. Lisäksi resurssitehokkuus kasvaa, kun vastaanottokäynti ei aina ole tarpeen, ICT-palvelupäällikkö Johanna Rauhala kertoo.

Julkaistuja digipolkuja – tukea terveyteen ja arkeen

Oma Hämeen ensimmäinen digipolku, Diabetesriskissä olevan polku, julkaistiin vuoden 2024 lopulla. Polulla asiakas voi arvioida oman sairastumisriskinsä ja saada konkreettisia keinoja elintapamuutoksiin. Polulle on liittynyt jo 580 asiakasta.

Diabetesriskissä olevan digipolku on toistaiseksi ainoa, jolle kuka tahansa voi liittyä. Suurin osa digipoluista on suunniteltu siten, että ammattilainen liittää asiakkaan polulle hänen yksilöllisen tarpeensa perusteella.

Oma Hämeen ensimmäinen sosiaalihuollon digipolku, Työllisyyteen ja koulutukseen tähtäävä digipolku, julkaistiin keväällä 2025. Polku tarjoaa tukea työnhakijoille matkalla kohti opintoja tai työelämää.

Leikkaukseen valmistautuville on julkaistu digipolut seuraaviin toimenpiteisiin:

• nivustyrä
• sappirakon poisto
• rintojen pienennys.

Uusia digipolkuja tulossa vuoden 2025 aikana

Tänä vuonna Oma Häme julkaisee vielä useita uusia digipolkuja eri asiakasryhmille:

• Sepelvaltimotautipotilaan digipolku
• Palliatiivisen potilaan digipolku
• Rintasyöpäpotilaan digipolku
• Raskaana olevan digipolku
• Lapsettomuuden digipolku.

Lisäksi kehitteillä ovat muun muassa Masennuksen digipolku, Lapsen nepsy-polku (ADHD) ja sosiaalihuollon digipolkuja.

Digipolut osana laajempaa digitaalisten palvelujen kehitystä

Digipolut ovat osa Oma Hämeen digitaalisten palvelujen kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille sujuvia ja ajasta riippumattomia palvelukokemuksia.

– Digipolkujen avulla asiakas tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Hän saa yksilöllistä ohjausta, mutta myös automatisoitua tukea ja yleistietoa, Rauhala kertoo.

Teknisenä alustana digipoluissa käytetään BCB Medicalin dynaamisia palvelupolkuja, jotka mahdollistavat myös PROM-mittausten, eli elämänlaatukyselyiden, toteuttamisen.

Asiakas löytää omat digipolkunsa Oma Häme -sovelluksen tai asiointipalvelun kohdasta "Oma asiointi".

Lue lisää:

Oletko riskissä sairastua diabetekseen?
Digipolku nivustyräleikkaukseen tulevalle potilaalle on nyt julkaistu!
Oma Häme julkaisi ensimmäisen sosiaalihuollon digipolkunsa – tukee työnhakijoita matkalla kohti työelämää

UUTINEN / 27.05.2025

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen tilinpäätöksen sekä kiinteistöjärjestelyt Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa

Kanta-Hämeen ensimmäisen aluevaltuuston kausi on päättynyt. Vuoden 2022 aluevaaleissa valitut valtuutetut olivat koolla viimeistä kertaa tiistaina 27. toukokuuta Uramon koululla Riihimäellä. Uusi 49-henkinen valtuusto aloittaa työnsä 1. kesäkuuta.

Aluevaltuusto käsitteli viisi tuntia kestäneessä kokouksessaan paljon hyvinvointialueen taloutta. Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta hoitaneille, tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille. Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen.

Ennen tilinpäätöksen hyväksymistä hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esitteli valtuustolle hyvinvointialueen talouslukuja. Lisäksi kuultiin valtuustoryhmien puheenjohtajien puheenvuorot.

Puheenjohtajat jakoivat puheenvuoroissaan ruusuja ja risuja vuodesta 2024 ja laajemminkin kuluneesta valtuustokaudesta. Moni puhuja totesi vuoden 2024 olleen vaikea niin päättäjille kuin koko Oma Hämeen henkilöstöllekin talouspaineiden ja kovan muutosvauhdin vuoksi. Henkilöstö ja viranhaltijat saivat kiitosta muun muassa siitä, että talouden alijäämää saatiin kurottua viime vuonna talousarviossa suunniteltua pienemmäksi. Puheenjohtajat muistuttivat, että talouden tasapainottaminen on vaatinut tiukkoja päätöksiä.

Valtuustoryhmät kiittivät toisiaan yhteistyöstä ja totesivat, että tulevalle valtuustolle jää hyvät asetelmat jatkaa tärkeää työtä niin talouslukujen valossa kuin palvelujen kehittymisen näkökulmastakin. 

Voit katsoa kokouksen tallenteen tämän linkin kautta.

Arviointikertomuksesta eväitä kehittämistyöhön

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan laatiman vuoden 2024 arviointikertomuksen. Valtuusto edellyttää, että aluehallitus antaa hyvinvointialuelain mukaisen vastineen arviointikertomuksessa esitettyihin, kolmeen kysymykseen syyskuun 2025 loppuun mennessä.

Tarkastuslautakunta pyytää aluehallitukselta hankintalain uudistamiseen liittyen lisäselvitystä sidosyksikkö-asemassa toimivien yhteisöjen riskienhallintasuunnitelmista. Toinen kysymys koskee HaiPro-ilmoitusten, eli potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien, kasvua. HaiPro-järjestelmässä ilmoitetaan sekä varsinaiset haittatapahtumat että läheltä piti -tapahtumat. Kolmas asia, johon tarkastuslautakunta pyytää vastausta, liittyy nuorten hoidon jatkuvuuteen mielenterveyspalveluissa. 

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) muistutti, että arviointikertomus on tärkeä väline aluevaltuuston ohjaus- ja valvontatyössä. Raution mukaan arviointikertomus tarjoaa lisäarvoa sekä konkreettisia eväitä kehittämistyöhön. Vuoden 2024 arviointikertomus sisältää analyysin hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta, erityisenä painopisteenä on ollut terveydenhuollon toimiala.

Positiivisina havaintoina arviointikertomuksessa nostetaan esiin muun muassa se, että Oma Häme on onnistunut useissa talouden tasapainottamistoimissa ja että työnantajakuva on vahvistunut – rekrytoinnit ovat onnistuneet aiempaa paremmin.

Valtuusto hyväksyi Hämeenlinnan ja Riihimäen kiinteistöjärjestelyt

Aluevaltuusto hyväksyi myös Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungin kanssa tehtävät kiinteistöjärjestelyt. Oma Häme ostaa Hämeenlinnan kaupungilta Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemat tontteineen. 

Riihimäen kaupungin kanssa suunnitellusta kiinteistöjärjestelystä aluevaltuusto keskusteli, mutta päätti kuitenkin hyväksyä sen. Järjestelyssä Oma Häme myy Riihimäen sairaalan tontin Riihimäen kaupungille, mutta vuokraa sen ja säilyttää sairaalan rakennukset omistuksessaan. Samalla hyvinvointialue ostaa kaupungilta Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman. 

Kiinteistöjärjestelyt on jo hyväksytty molempien kaupunkien toimielimissä. Kauppojen toteutumisen ehtona on se, että niille saadaan lainanottovaltuutus valtioneuvostolta.

Integraatiovaliokunta jatkaa toimintaansa 

Aluevaltuusto päätti myös, että integraatiovaliokunta jatkaa toimintaansa seuraavalla valtuustokaudella. Integraatiovaliokuntaan valitaan uudella valtuustokaudella 13 jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen, joiden tulee olla aluevaltuutettuja tai varavaltuutettuja. Valiokunnan tehtävänä on edelleen palveluintegraation ja asukasosallisuuden kehittäminen, asukas- ja asiakaspalautteen seuranta, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön seuranta, tietojohtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön seuranta ja arviointi.

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös alueellisen ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman, joka on osa varsinaista alueellista hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2028. Hyvinvointisuunnitelma perustuu kantahämäläisten hyvinvoinnista koottuun tietoon. Sen pohjalta on määritelty hyvinvointityön painopisteet, jotka ovat turvallisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmalla tuetaan ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Lisäksi suunnitelma tukee ikäihmisten tarvitsemien palvelujen kehittämistä.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen strategiatyön etenemisestä. Oma Häme käynnistänyt uuden strategian valmistelun vuosille 2026–2029. Strategiatyön perustaksi on laadittu arvio nykyisestä, päättyvästä strategiakaudesta sekä tehty kattava toimintaympäristöanalyysi. Näiden pohjalta rakennetaan uuden strategiakauden tavoitteet ja painopisteet. Strategiatyö jatkuu uuden valtuuston johdolla syksyllä 2025.

Muut asiat aluevaltuusto päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava valtuustokokous on 17. kesäkuuta, jolloin koolla on huhtikuun aluevaaleissa valittu, uusi valtuusto. Se järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan eli valitsee keskuudestaan puheenjohtajat ja aluehallituksen jäsenet.

Aluevaltuuston 27.5.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 27.05.2025

Oma Häme ei tarvinnut valtion muutostukea, koska talous on ollut suunnitellulla uralla

Valtiovarainministeriön vetämä muutostukiprojekti viidelle hyvinvointialueelle on päättynyt. Kanta-Häme ei projektiin osallistunut, koska hyvinvointialue kutsuttiin mukaan väärin perustein. Tukiprojekti käynnistettiin syksyn 2024 budjettiriihen jälkeen. Tiiviimpään valtion ohjaukseen kutsuttiin kuusi hyvinvointialuetta, joiden valinta perustui taloudelliseen arvioon.

Muutostukiprojektiin osallistuminen oli hyvinvointialueille vapaaehtoista. Kutsun ottivat vastaan Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen, Lapin, Satakunnan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. Oma Häme ei osallistunut projektiin, koska alueella oli jo ennen muutostukiprojektia käynnistetty toimenpiteet talouden vakauttamiseksi.

– Syksyllä 2024 käydyissä keskusteluissa ministeriöiden kanssa päädyimme yhteiseen näkemykseen siitä, ettei muutostukiprojektin tarjoamalle tuelle ole Kanta-Hämeessä erityistä tarvetta. Olimme jo käynnistäneet tarvittavat talouden muutosohjelmat. Totesimme, että ministeriöillä oli valitettavasti ollut puutteellista tietoa taloustilanteestamme, eikä osaa tasapainottamisohjelmistammekaan oltu huomioitu taustalaskelmissa, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Valtioneuvosto: Hyvinvointialueiden muutostukiprojektin loppuraportti
 

Muutostukiprojektin viestintä ontui

Valtioneuvosto on julkaissut tiistaina 27. toukokuuta loppuraportin muutostukiprojektista. Siinä myönnetään, ettei valtio onnistunut viestinnässään: projektin tarkoitus jäi hämäräksi ja nimetyt alueet leimautuivat julkisesti epäonnistujiksi. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle tämä oli erityisen ikävää, koska valtiovarainministeriö oli arvioinut sen taloustilannetta puutteellisin tiedoin.

– Jatkossa avoin, ajantasainen ja yhteinen tilannekuva valtion ja hyvinvointialueiden välillä on tärkeä. Vuoropuhelun on tuettava todelliseen tilanteeseen perustuvaa päätöksentekoa ja välttää väärinkäsityksistä aiheutuvaa tarpeetonta julkista epävarmuutta, painottaa Naukkarinen.

Valtion tarjoamalla muutostuella pyrittiin edistämään hyvinvointialueen kestävää talouden ja toiminnan suunnittelua ja uudistumiskykyä. Muutostuen toteutukseen osallistuivat valtiovarainministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Oma Hämeen talous oli jo ennen muutostukiprojektia käännetty oikealla uralle. Hyvinvointialueen on mahdollista kattaa alijäämänsä vaaditussa aikataulussa, vuoden 2026 loppuun mennessä. Talousluvut vuoden 2025 ensimmäiseltä neljännekseltä osoittavat menojen jäävän viime vuotta pienemmiksi, mikä on harvinaista sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Samalla aikaan Oma Häme on kehittänyt palveluitaan ja parantanut asiakastyytyväisyyttään, mikä näkyy tuoreessa vertailussa. THL:n mukaan alue on Suomen kärkipäätä lääkäripalveluiden saatavuudessa ja asukkaiden luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on hyvällä tasolla valtakunnallisesti katsottuna. 

Lue aiempi tiedote: Oma Häme menestyy valtakunnallisessa vertailussa

UUTINEN / 27.05.2025

Uuden strategian valmistelu etenee – aluehallitus lähettää tilannekatsauksen valtuustolle

Aluehallitus on kokoontunut kautensa viimeiseen kokoukseen. Tiistaina 27. toukokuuta aluevaltuusto on koolla viimeisen kerran, ennen kuin uusi, huhtikuun aluevaaleissa valittu aluevaltuusto aloittaa työnsä.

Aluehallitus käsitteli maanantaina kokouksessaan hyvinvointialueen uuden strategian käynnistämistä. Vaikka luottamushenkilöiden valta pian vaihtuu, on Oma Häme käynnistänyt valmistelut uudelle strategiakaudelle vuosille 2026–2029. Aluevaltuusto saa strategiatyön etenemisestä tilannekatsauksen viimeisessä kokouksessaan Riihimäellä 27. toukokuuta. Kokousta voi seurata suorana verkosta.

Strategiatyö on käynnistetty keväällä ja sen perustaksi on laadittu arvio nykyisestä, päättyvästä strategiakaudesta sekä tehty kattava toimintaympäristöanalyysi. Näiden pohjalta rakennetaan uuden strategiakauden tavoitteet ja painopisteet.

Nykyisen strategian tavoitteiden toteutumista on arvioitu toimialojen johtoryhmissä ja hyvinvointialueen johtoryhmässä. Arviointiin osallistui myös alueen päättäjiä, vaikuttamistoimielinten jäseniä, lähijohtoa ja henkilöstön edustajia. Henkilöstölle järjestettiin lisäksi mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään arvopohjasta ja strategian toimivuudesta kyselyin sekä osallistumalla strategiapeliin kevään henkilöstöpäivillä.

Arvioinnin perusteella suuri osa strategian tavoitteista on saavutettu, ja niiden toteutumisen seuranta siirtyy osaksi normaalia operatiivista johtamista. Tulevaa strategiakautta ajatellen esiin nousivat erityisesti asiakasohjauksen kehittäminen, sote-palveluiden tuottavuuden parantaminen, kumppanuuksien vahvistaminen, digipalveluiden ensisijaisuus, varautumisen johtaminen sekä urapolkujen ja palkkausjärjestelmän uudistaminen.

Uusi valtuusto jatkaa strategian työstöä

Uuden strategian suunnittelu pohjautuu myös laajaan toimintaympäristöanalyysiin, jossa tarkastellaan hyvinvointialuetta koskevia poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia muutoksia. Analyysissa on otettu huomioon muun muassa väestön hyvinvointi ja turvallisuus, palvelujen yhdenvertaisuus, taloudellinen kestävyys, henkilöstön tilanne, tiedolla johtaminen ja yhteistyön merkitys.

Toimintaympäristöanalyysia laadittaessa on hyödynnetty ajankohtaista tietoa sekä henkilöstön havaintoja, joita on kerätty esimerkiksi heikkojen signaalien kyselyllä. Analyysin valmistelussa on huomioitu myös valtakunnallisten strategisten tavoitteiden valmistelu, joita valtioneuvosto tarkentaa vuoden 2025 aikana.

Nykyinen aluevaltuusto kokoontuu viimeistä kertaa tiistaina. Tilannekatsauksen esittäminen tässä kokouksessa varmistaa, että uuden strategian valmistelu käynnistyy johdonmukaisesti ja ajankohtaisen tiedon pohjalta. Strategiatyö jatkuu uuden valtuuston johdolla syksyllä 2025.

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli kokouksessaan muun muassa yhtiökokousedustajien nimeämisiä. Kaikki asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.

Aluehallituksen 26.5.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 26.05.2025

Älä välitä alkoholia alaikäisille – välitä nuorten hyvinvoinnista

Kanta-Hämeessä on alkanut Älä välitä alkoholia -kampanja, joka on Oma Hämeen ja alueen kuntien yhteinen tempaus. Kampanja alkaa koulujen kesäloman kynnyksellä, koska nuoret juhlivat kesäloman alkua ja usein juhlimiseen liittyy alkoholi, myös alaikäisillä. Osa nuorista kiinnostuu kokeilemaan päihteitä ensimmäistä kertaa juuri päättäjäisviikonloppuna.

Kampanjan tavoitteena on herätellä täysi-ikäisiä ymmärtämään, mitä haittoja alaikäisten terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuu siitä, että aikuinen ostaa heille alkoholia. 

 – Toivomme, että kampanja herättää vanhempien ja nuorten välille keskustelua alkoholin ja päihteiden käytöstä koulujen päätösviikonloppuna. On kaikkien aikuisten asia huolehtia nuorten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, kommentoi hyvinvointikoordinaattori Pinja Rulja Hämeenlinnan kaupungilta. 

Älä välitä -somekampanja on osa valtakunnallista Pakka-toimintaa. Paikallisen alkoholipolitiikan toimintamalli (Pakka) on alkoholi-, nikotiini- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä, jolla pyritään nostamaan juomisen, tupakoinnin ja rahapelaamisen aloitusikää sekä vähentämään humalajuomista ja sen haittoja.

– Kampanjan avulla haluamme herätellä sekä nuoria että heidän vanhempiaan. Kampanja näkyy Oma Hämeen ja kuntien Instagram- ja Facebook-tileillä, kertoo Oma Hämeen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Anna Kenni.

UUTINEN / 25.05.2025

Aluevaltuusto kokoontuu viimeiseen kokoukseensa

Kanta-Hämeen ensimmäinen aluevaltuusto kokoontuu viimeistä kertaa tiistaina 27. toukokuuta Riihimäellä. Huhtikuun aluevaaleissa valitut, uudet valtuutetut aloittavat työnsä kesäkuun alussa. 

Nykyinen valtuusto kokoontuu Uramon koululle päättäämään muun muassa Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa tehtävistä kiinteistöjärjestelyistä. Aluevaltuustolle esitetään myös hyväksyttäväksi hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätöstä sekä Kanta-Hämeen alueellista ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2028. 

Lue kokouksen esityslista kokonaisuudessaan täältä

Kokousta voi seurata suorana verkosta klo 17 alkaen. 

UUTINEN / 23.05.2025

Oma Häme panostaa työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluihin

Oma Häme on aloittanut Neet-nuorten palveluketjun kehittämistyön. Neet-nuorilla tarkoitetaan 18–29 -vuotiaita, koulutuksen, työelämän ja asevelvollisuuden suorittamisen ulkopuolella olevia nuoria, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. 

Hyvinvointialueella halutaan parantaa sote-ammattilaisten kykyä tunnistaa Neet-nuoret sekä kehittää palveluketju, jossa heidän erityistarpeensa on huomioitu. Tavoitteena on parantaa niiden nuorten hyvinvointia, jotka ovat vakavassa syrjäytymisriskissä tai jo syrjäytyneitä sekä auttaa heitä löytämään työtä tai koulutusta. On tärkeää ohjata nuoret ajoissa heidän tarvitsemiensa palveluiden piiriin ja siten estää ongelmien monimutkaistumista. 

Vuonna 2022 Neet-nuoria (Not in Employment, Education or Training) oli Suomessa noin 9 prosenttia samanikäisestä väestöstä. Jokainen työmarkkinoilta syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Neet-nuoret on yksi asiakasryhmä, jonka palveluihin Oma Häme panostaa. Hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on parantaa heille suunnattujen palveluiden vaikuttavuutta ja saatavuutta. 

Neet-nuorten erityistarpeet huomioon

Oma Hämeessä on alkuvuoden aikana suunniteltu toimia, joilla Neet-nuorten palveluketjua saadaan tiivistettyä ja kehitettyä ammattilaisten yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä. Neet-nuorten kanssa intensiivisesti toimivat muodostavat ydintiimin, johon kuuluu sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaisia. 

Johtoajatuksena kehittämisessä on neet-nuorten erityisiä tarpeita huomioiva palvelukulttuuri. 

– Nuorten on usein vaikeaa navigoida palveluiden keskellä, tietää tai muistaa minne milloinkin pitäisi mennä apua saadakseen. Lisäksi vaikea elämäntilanne, esimerkiksi omaan kotiin erakoituminen, voi estää heitä hakemasta apua. Meidän pitää myös pohtia, miten nuoret löytävät palvelumme ja pääsevät niihin, sanoo kehittämistä valmistellut erityisasiantuntija Janne Yrjölä.

Lisäksi on tarkoitus varmistaa muiden sote-palveluiden, kuten perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden toimivuus ja yhdenmukaisuus, mikä tukee neet-nuorten auttamista. Hyvinvointialue tulee myös kehittämään yhteistyökäytäntöjä ja verkostotyötä läheisten kumppaneiden, kuten työllisyysalueiden ja ohjaamojen kanssa.

UUTINEN / 23.05.2025

Kanta-Hämeeseen valmistui kolme uutta pelastussukeltajaa – Suomessa on kasvanut tarve syvemmän veden sukeltajille

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut perjantaina kolme uutta pelastussukeltajaa, kun kevään intensiiviselle kurssille osallistuneet viettivät valmistujaisiaan. Maakunnassa on nyt pintapelastajien lisäksi vajaa parikymmentä pelastussukeltajaa. 

Lari Laaksovirta, Sauli Kaikkonen ja Atte Ristanen ovat Kanta-Hämeen uudet pelastussukeltajat.

Useiden hyvinvointialueiden ja pelastuslaitosten yhteiselle yhdeksän viikon pelastussukelluskurssille osallistui Kanta-Hämeestä tänä keväänä kolme palomiestä. Kurssin järjestivät yhteistyössä Uudenmaan pelastuslaitokset (Helsinki, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa), Pirkanmaan pelastuslaitos sekä Rajavartiolaitos. Pelastussukeltajiksi Kanta-Hämeestä valmistui nuoria palomiehiä: Sauli Kaikkonen, Lari Laaksovirta ja Atte Ristanen. He kertovat tunnelman olevan tyytyväinen ja helpottunut. 

– Koulutus oli rankka, mutta antoisa. Koulutus alkaa parin viikon allaskaudella ilman laitteita ja kuivapukua, minkä jälkeen siirrytään harjoittelemaan sukeltamista kuivapuvun ja laitteiden kanssa. Kurssi on rankimpia mitä alalla on tarjota ja odotan, että pääsen harjoittelemaan taitoja työvuoroissa, kaksi vuotta Oma Hämeellä työskennellyt Kaikkonen kertoo.   

– Fiilikset ovat tällä hetkellä erittäin kivat ja helpottuneetkin, kun tietää kurssirupeaman olevan ohitse.  Minulle koulutukseen haku on ollut itsestäänselvyys jo heti pelastusopistoon päästyäni, koska olen siviilipuolella harrastanut laitesukellusta, Laaksovirta sanoo. 

– Koulutuksessa mieleenpainuvinta on allaskausi, jossa pääsi kokeilemaan omia rajojaan. Myös yhteisöllisyys ja ryhmähenki ovat omaa luokkaansa. Koulutus meni päivä ja viikko kerrallaan, ja nyt tuntuu hieman epätodelliselta, että kurssi on taputeltu ja valmistumme, Ristanen lisää. 

Uudet sukeltajat viettivät valmistujaisiaan perjantaina 23.5.

Sukellusvalmiuden ylläpito on tärkeää hyvinvointialueella 

Kanta-Hämeestä pelastussukelluskoulutukseen osallistui ensimmäistä kertaa moneen vuoteen työntekijöitä. Velvollisuus kurssin järjestämisestä oli pitkään Pelastusopistolla, mutta korona-ajan tauon jälkeen vetovastuu on siirtynyt pelastuslaitoksille. Hyvinvointialueen palvelutasopäätöksen mukaan hyvinvointialueella on pidettävä yllä pelastussukellustaitoja. 

Pelastussukellus eroaa yleisemmästä pintasukelluksesta siten, että sukellusta harjoitellaan jopa 30 metrin syvyydessä. Ensisijaisesti pelastuslaitoksen tehtäviä hoidetaan pintapelastajien avulla, mutta joskus on tarvetta syvemmälle veteen menemiselle. Oma Hämeellä oli ennestään noin 16 pelastussukeltajaa, mutta etenkin nuorempia sukeltajia on kaivattu riveihin. 

– Hyvinvointialueella on oltava valmius lähteä myös syvää sukellusta vaativiin tehtäviin, ja esimerkiksi lomakausien takia tarvitsemme useampia sukeltajia. Hyvä, että nyt valmistuu enemmän nuoriakin alalle. Edelleen tarve olisi muutamalle lisäsukeltajille, joten toivottavasti pääsemme myös tuleviin koulutuksiin. Koko maassa on ollut useamman vuoden pulaa pelastussukeltajista. Kanta-Hämeessä on myös paljon vesistöjä, joten valmiuden ylläpito on tärkeää, kertoo paloesimies Janne Rikala.  

Sukeltaja voi auttaa monenlaisissa tehtävissä 

Pelastussukelluskurssille haetaan pääsykokeen kautta, joka sisältää mm. paljon fyysisiä testejä. Varsinaisella kurssilla harjoitellaan sukellusta aamusta iltaan, ensin altaassa ja lopulta myös haastavissa meriolosuhteissa. 

Oma Hämeellä eli Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on vuosittain noin kymmenen tehtävää, jossa tarvitaan pelastussukeltajaa. Vesisukeltaja on toiminut esimerkiksi virka-apuna poliisille aseen etsinnässä vedestä, ja veteen pudonnutta mönkijää on myös nostettu sukeltajien avulla. Uudet pelastussukeltajat kertovat odottavansa innolla pääsyä uudenlaisiin tehtäviin.  

– Koulutuksessa varmasti mieleenpainuvinta oli allaskauden hengenpidätysharjoitteet ja laitesukellukset paikkoihin, joissa ei käytännössä näe yhtään eteensä. Tulevaisuudessa olisi kiva päästä työryhmiin mukaan kehittämään ja kouluttamaan vesisukellusta, Lari Laaksovirta pohtii.  

UUTINEN / 22.05.2025

Ikäihmisten palveluissa toteutettu kehittämishanke toi positiivista muutosta kriisisijoituksiin

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toteutettiin kevään 2025 aikana RRP2-rahoituksella kehittämishanke, jossa etsittiin keinoja ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin parantamiseen sekä kriisisijoitusten vähentämiseen. Osaamisen vahvistaminen ikäihmisten akuuttitilanteissa -hankkeessa oli mukana Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys sekä ikäihmisten asiakasohjaus. Tavoitteena oli, että sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät osaisivat aiempaa paremmin arvioida ikäihmisten päivystyksellistä kriisisijoitusten tarvetta ja ohjata heitä ensisijaisesti kevyempien palveluiden piiriin. 

Kriisisijoituksella tarkoitetaan sitä, kun ikäihminen ei voi jatkaa tavanomaista elämäänsä kotonaan turvallisesti ja tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa, mutta ei sairaalahoitoa. Tilanteita voivat olla esimerkiksi tulipalot tai omaishoitajaa kohdannut äkillinen kriisi. Kriisisijoitus ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tarkoittaa hoitohenkilökunnan avun tarvetta ympäri vuorokauden. Kevyempi vaihtoehto ympärivuorokautiselle palveluasumiselle on lyhytaikainen yhteisöllinen asuminen, jolloin asukas saa ulkopuolista apua arkeen eli kotihoitokäyntejä yksikössä. 

Yhtenäinen ymmärrys lisääntyi hankkeen myötä 

Kehittämishankkeen myötä kriisisijoitusten määrät vähenivät Oma Hämeessä. Hanke toteutettiin siten, että ikäihmisten asiakasohjauksen palveluohjaaja Tiina Hietanen siirtyi kolmeksi kuukaudeksi töihin sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Tavoitteena oli tunnistaa kriisisijoituksen taustalla olevia ilmiöitä sekä luoda sosiaali- ja kriisipäivystykselle kriisipaikan tarpeen arvioinnin tueksi kysymysluettelo. 

– Hankkeen aikana selkeytyi se, ettei ikäihmisten kanssa työskentelevillä ihmisillä ole yhtenäistä ymmärrystä siitä, millainen ikäihminen on kriisipaikan tarpeessa. Yhteisen ymmärryksen jakaminen on ollutkin hyvin keskeisessä roolissa koko hankkeen ajan ja tiedon jalkauttamiseksi on pidetty yhteistyöpalavereja esimerkiksi ensihoidon, Gerbiilin ja päivystyksen kanssa sekä tehty tiedote keskeisille toimijoille kriisipaikan periaatteista heidän työnsä tueksi, Hietanen kertoo.  

Hankkeessa avattiin sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijöille tarkemmin ikäihmisten palveluiden prosesseja sekä sitä, miten asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan asiakasohjauksessa kuten esimerkiksi Ensilinja-numerossa.  Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät saivat hankkeen myötä selkeyttä ja varmuutta ikäihmisten kriisipaikan tarpeen arviointiin.  

Osana hanketta toteutettiin myös valtakunnallinen kysely ja raportti siitä, miten ikäihmisten kriisisijoituksen prosessi on järjestetty muilla hyvinvointialueilla. 

– Toimintaympäristön jatkuva muutostila vaatii myös nopeaa reagointikykyä sekä uudenlaisten toimintamallien luomista. Esimerkiksi Oma Hämeessä aloitettiin viime vuonna sosiaali- ja kriisipäivystyksen mahdollisuus aloittaa uudelle asiakkaalle kotihoidon käynnit myös virka-ajan ulkopuolella. Valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista alueista vain harvalla hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on mahdollista aloittaa uudelle asiakkaalle kotihoidon käyntejä, joten Oma Häme on tässä yksi edelläkävijöistä, Hietanen sanoo.  

– Meillä kaikilla tulee olla yhteinen tavoite ja tiedostaa valtakunnallinen linjaus, että ikäihminen voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja järjestää hänen tarvitsemansa apu kotiin. Jotta yhteiseen tavoitteeseen päästään, tulee meidän kaikkien toimijoiden tehdä yhteistyötä, asiakas keskiössä huomioiden. 

UUTINEN / 22.05.2025

Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle

Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen.

Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta. Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia.

Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia. Äkkijyrkät säästötoimet voivat vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden. 

Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta.

Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla. Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen.

Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.

Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.

Ensimmäisen valtuustokauden aluehallituksien puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen 
Kolilla 15.–16.5.2025.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat:

Esa Ahonen
Kainuun hyvinvointialue

Maria Kaisa Aula
Keski-Suomen hyvinvointialue

Nina Brask
Kymenlaakson hyvinvointialue

Lasse Hautala
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kari-Matti Hiltunen
Pirkanmaan hyvinvointialue

Anneli Kiljunen
Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Heikki Laukkanen
Etelä-Savon hyvinvointialue

Harri Lehtonen
Satakunnan hyvinvointialue

Kaisa Lepola
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Tapani Melaluoto
Lapin hyvinvointialue

Juha Mustonen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Sari Niinistö
Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Tapio Pajunpää
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Helinä Perttu
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Riitta Raatikainen
Pohjois-Savon hyvinvointialue

Maarit Raja-Aho
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Anne Salonvaara-Kero
Pohjanmaan hyvinvointialue

Tapani Tölli
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Sanna Vauranoja
Varsinais-Suomen hyvinvointialue

UUTINEN / 21.05.2025

Väkivallanteko Rengon koulussa Hämeenlinnassa – tukea on tarjolla

Rengon koulussa Hämeenlinnassa on tänään 21.5.2025 tapahtunut väkivallanteko. Tilanne saattaa järkyttää meitä kaikkia, erityisesti lapsia ja nuoria. Asiasta on hyvä keskustella lasten ja nuorten kanssa kotona.

Koulu on tiedottanut huoltajia tapahtuneesta ja antanut Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteystiedot. Oma Häme järjestää osallisille ja heidän läheisille sekä koulun oppilaille kriisitukea. Torstaiaamuna 22.5. koululle jalkautuvat Ankkuri-tiimi, oppilashuolto sekä Suomen Punaisen Ristin henkinen tuki. 

Jos koet tarvitsevasi apua tilanteen käsittelyyn, voit soittaa kriisipäivystyksen numeroon ympäri vuorokauden p. 03 629 6560.

Oppilashuollon työntekijöiden läsnäoloa lisätään kaikkialla maakunnassa, jotta oppilailla on mahdollisuus saada keskustelutukea viimeaikaisten tapahtumien käsittelyyn.

Jos koet tarvitsevasi keskusteluapua, voit olla yhteydessä valtakunnallisiin auttaviin palveluihin:

MIELI Kriisipuhelin numerossa 09 2525 0111 on avoinna ympäri vuorokauden.

Nuorille tarkoitettu Sekasin-chat on avoinna arkisin kello 9-24 ja viikonloppuisin kello 15-24 osoitteessa sekasin.fi.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin numerossa 116 111 päivystää ma-pe kello 14-20 ja la-su kello 17-20

MLL:n Lasten ja nuorten chat on avoinna joka päivä kello 17-20 osoitteessa

MLL:n Lasten ja nuorten kirjepalveluun voi laittaa viestiä osoitteessa lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi.

UUTINEN / 21.05.2025

Oma Hämeen sydämet on palkittu – kiitos asiakkaillemme

Maaliskuussa järjestettiin Oma Hämeen Sydän -kampanja, jossa asiakkaat saivat kertoa unohtumattomista kohtaamisistaan hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Kampanjassa annettiin tunnustusta henkilöille, työpareille tai yksiköille, joiden työstä on jäänyt asiakkaille positiivinen kokemus. Asiakkaat saivat antaa ääniä kyselylomakkeen kautta tai kirjallisesti Oma Hämeen kirjaamoon. Ääniä kertyi useita satoja.

– Halusimme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden vaikuttaa henkilökuntamme palkitsemiseen kertomalla, mistä ovat saaneet sydämiin jääneen kokemuksen. Samalla halusimme osoittaa, kuinka Oma Hämeessä arvostetaan henkilöstön panosta ja sitoutumista asiakaskokemuksen parantamiseen, toteaa kampanjaa ideoinut asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen.

Ääniä sai yhteensä noin 130 työntekijää, noin 30 työparia ja 60 eri yksikköä. Oma Hämeen raati valitsi näiden joukosta kuusi, jotka palkittiin hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä huhtikuussa.

"Tuli tunne, että joku välittää ja pitää huolta"

Kiitosta ja tunnustusta työstään saivat hyvin erilaisissa työtehtävissä olevat sote-ammattilaiset ja erityisesti he, joiden työ liittyy syntymään tai kuolemaan. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä Katja Hyytiäistä kehuttiin muun muassa näin:

”Katjan tuki oli korvaamaton vaikeimmalla hetkelläni. Hänen rauhallinen ja ammattitaitoinen läsnäolonsa toi turvaa keskellä surua. Hänen kykynsä kohdata ihminen kriisissä jätti sydämeen lämpimän jäljen, jota en unohda koskaan."

Oma Hämeen Sydämeksi valittiin äänestyksen perusteella myös kätilö Milja Träskbacka, jonka ammattitaitoa kuvattiin muun muassa näin:

"Milja oli aivan ihana kätilö, joka huomioi koko perheen ja kuunteli aidosti toiveitamme. Synnytys Hämeenlinnassa syksyllä 2024 jäi mieleen lämpimänä muistona – Milja jätti sydämeeni pysyvän jäljen."

Kampanjassa oli oma äänetyskategoria työpareille, joista palkittiin syöpätautien poliklinikalla työskentelevät sairaanhoitaja Tanja Chukwu ja erikoislääkäri Hanna Karhapää. Heidän työpanostaa kehuttiin muun muassa näin:

"Kävin parantumatonta syöpää sairastavan läheiseni kanssa heidän vastaanotollaan. Vaikka tilanne on lohduton, tämän työparin kanssa keskustelu toi paljon tietoa tilanteesta. Tuli myös tunne, että joku välittää ja pitää huolta. Tätä on asiakaslähtöinen työ."

Palkinnon saivat myös suun terveydenhuollon kaksikko hammaslääkäri Maria Lankila ja hammashoitaja Riitta Pokkinen.

"Sain erinomaista palvelua vaativassa hammaslääkärityössä. Tämä ammattitaitoinen ja ystävällinen työpari hoiti kaiken virheettömästi. Potilaana tunsin oloni huomioiduksi ja turvalliseksi. "

Hyvästä ja inhimillisestä asiakastyöstäpalkittiin myös Oma Hämeen yksikköjä. Lammin terveysasemaa kiitettiin muun muassa näin:

"Lammin terveysaseman henkilökunta on erittäin osaavaa ja kuuntelevaa, ja palvelu on aina ollut erinomaista. Työyhteisössä vallitsee hyvä ilmapiiri, ja hoitajat ovat ystävällisiä, hymyileviä, kannustavia ja kohtaavat asukkaat mukavalla huumorilla."
 
Toinen Sydän-palkinnon napannut oli naistentautien- ja synnytysten yksikkö, joita kiitettiin muun muassa näin:

"Esikoisemme syntymästä jäi turvallinen ja kaunis muisto. Meidät kohdattiin lämmöllä ja ammattitaidolla kaikissa tilanteissa - myös silloin, kun sairaala-aika pitkittyi. Teette työtänne suurella sydämellä!"

"Tunnustuksella on suuri merkitys"

Positiivinen palaute omasta työstä on tärkeää kaikille, mutta erityisesti sote-ammattilaisille, jotka tekevät vaativaa työtä ja usein kovan paineen alla.

– Saamillani palautteilla ja Oma Hämeen Sydän -tunnustuksella on valtavan suuri merkitys henkilökohtaisesti, mutta myös koko työyhteisölle. Palkinto antaa uskoa, luottamusta ja voimaa työhöni, sanoo kriisityöntekijä Katja Hyytiäinen.

Syöpätautien erikoislääkäri Hanna Karhapää kiittää itsensä ja työparinsa puolesta.

– Jatkamme työtämme, ja pyrimme joka päivä kehittymään. Sydämellinen ja nöyrä kiitos työparimme kiittämisestä ja huomioimisesta.

Naistentautien- ja synnytysten yksikön työntekijät tietävät, että he ovat mukana ihmisten elämän suurimmissa hetkissä.

–  Yksikään äiti tai isä ei koskaan unohda oman lapsensa syntymää.  Synnytysyksikössä työskentelevien kätilöiden ja lääkäreiden tehtävänä on tehdä tuosta hetkestä turvallinen perheen toiveita kuunnellen. Työmme on haastavaa, mutta merkityksellistä - saamme todistaa ainutlaatuisia hetkiä! 

UUTINEN / 21.05.2025

Forssan ja Riihimäen kuvantamisen aukioloajat yhdenmukaistetaan 9.6.2025 alkaen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuvantamistoiminta yhdenmukaistaa aukioloaikansa Forssan ja Riihimäen palvelukeskuksissa. Muutoksen tavoitteena on turvata laadukas ja kattava kuvantamistoiminta nykyisellä henkilöstömäärällä.

Forssan palvelukeskuksessa natiivikuvantamisen aukioloajat muutetaan vastaamaan Riihimäen palvelukeskuksen käytäntöjä. Uudet aukioloajat tulevat voimaan maanantaina 9.6.2025.

Muutoksen taustalla on tarve varmistaa resurssien tehokas käyttö. Vuoden 2024 aikana Forssassa tehtiin virka-ajan ulkopuolisia natiivitutkimuksia vain 275 kappaletta, joten vaikutus asiakaspalveluun on vähäinen. Molemmissa palvelukeskuksissa kiirevastaanotot palvelevat jatkossakin yhdenmukaisesti.

Uudet aukioloajat 9.6.2025 alkaen:

• ma–pe klo 8.00–16.00
• la-su klo 8.00–15.00

Yhdenmukaistaminen parantaa toiminnan suunnitelmallisuutta ja helpottaa resurssien hallintaa koko hyvinvointialueella.

UUTINEN / 20.05.2025

Oma Häme on julkaissut uudistuneen Hyvinvointisi tueksi -sivuston

Joskus voi olla hankalaa löytää mukavaa tekemistä tai tietoa alueen harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia. Hyvinvointia ja terveyttä voi edistää monin pienin teoin.

Oma Häme on avannut uuden sivuston asukkaille, josta voi etsiä tietoa sekä vinkkejä oman hyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen Kanta-Hämeen toimintaa: kaikkea kerhoista ja kulttuurielämyksistä vertaistukeen tai liikkumiseen. Erityisesti elämän muutoksissa, kuten sairastumisen, taloudellisten haasteiden tai yksinäisyyden kohdatessa oikea-aikainen tuki ja palvelut voivat olla merkittäviä. 

Sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut 

Hyvinvointisi tueksi -sivusto kokoaa kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä tukevat palvelut ja toiminnan yhteen paikkaan, ajantasaisina ja helposti löydettävinä.  

Palveluiden ja toiminnan lisäksi sivustolta löydät tietoa hyvinvoinnista sekä itsehoidon vinkkejä. Sivusto auttaa niin asukkaita kuin ammattilaisiakin sopivien palveluiden ja toiminnan etsimisessä.  

— Itselle mielekäs tekeminen, kuten esimerkiksi luonnossa liikkuminen, kulttuurielämykset tai sosiaalinen kanssakäyminen tarjoavat sekä fyysistä, että henkistä hyvinvointia, kertoo projektipäällikkö Sanna Anttonen. 

Oma Häme kehittää sivustoa aktiivisesti, jotta se vastaisi niin asukkaiden kuin ammattilaisten tarpeita parhaiten. Antamalla sivustolla palautetta voit vaikuttaa jatkokehittämiseen. 

Uuden Hyvinvointisi tueksi -sivuston löydät tämän linkin kautta sekä sivuston päävalikosta klikkaamalla "Hyvinvointisi tueksi".  

UUTINEN / 19.05.2025

Toimintakeskus Rivakka muuttaa elokuussa uusiin tiloihin Riihimäellä

Toimintakeskus Rivakka muuttaa elokuussa Riihimäellä uusiin tiloihin. Vammaispalvelujen työ- ja päivätoiminnalle remontoidaan uudet tilat Haapahuhdan koululle. Oma Häme vuokraa tilat Riihimäen kaupungilta. Uusiin tiloihin siirtyy lisäksi Hausjärven Ryttylässä toimiva Vaahteran päivätoiminta. Uusissa tiloissa tullaan tarjoamaan palveluja noin 100 asiakkaalle.

Rivakalle on etsitty pitkään uusia tiloja Riihimäellä, koska vanhat tilat eivät vastaa toiminnallisuudeltaan tai kunnoltaan vammaispalvelujen tarpeita. Rivakassa järjestetään työ- ja päivätoimintaa noin 70 kehitysvammaiselle ja aikuissosiaalityön asiakkaalle. Toimintaan kuuluu muun muassa alihankintatöitä yrityksille, käsitöitä, piha-alueiden kunnossapitoa ja päivätoimintaa.

Uudet tilat ovat avarat ja monipuoliset ja ne mahdollistavat myös uudenlaista toimintaa asiakkaille. Koulun pihalla ja sisätiloissa on esimerkiksi hyvin tilaa liikuntaa varten. Tiloja remontoidaan kesän aikana, jotta ne vastaavat vammaispalvelujen tarpeita.

Muutto vaikuttaa vähäisesti asiakkaiden palveluihin

Rivakan vuokrasopimus vanhoissa tiloissa päättyy kesäkuun lopussa. Sydänkesällä päiväkeskusten toiminta on perinteiseen tapaan kesätauolla. Uusissa tiloissa toiminnan on tarkoitus käynnistyä elokuussa. Muuton vuoksi joidenkin asiakkaiden käyntipäiviin ja -aikoihin saattaa tulla tilapäisiä muutoksia, joista tiedotetaan asiakkaille vielä erikseen.

Haapahuhdan koulu sijaitsee keskeisellä paikalla Riihimäellä, mikä tekee siitä sijainniltaan erinomaisen uudelle toimintakeskukselle, jonka asiakkaat tulevat Hausjärveltä, Lopelta ja Riihimäeltä. Koulu sijaitsee myös paremmalla paikalla kuin Rivakka nykyään. Toimintakeskuksen uusi nimi päätetään asiakkaiden äänestyksellä.

UUTINEN / 16.05.2025

Oma Häme menestyy valtakunnallisessa vertailussa – sote-palveluiden saatavuus on hyvä ja talouden suunta jatkuu oikeana

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi torstaina Terve Suomi 2024 -tutkimuksensa. Sen mukaan asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa on pysynyt korkealla, vaikka suomalaisten luottamus sote-järjestelmän toimivuuteen on heikentynyt verrattuna aiempiin vuosiin.

THL:n tiedote: Asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa pysynyt korkealla – luottamus järjestelmän toimivuuteen heikentynyt

Kanta-Häme pärjää THL:n vertailussa hyvin. Oma Häme on yksi koko Suomen parhaista hyvinvointialueista lääkäripalveluiden saatavuudessa. Kanta-Hämeessä vain noin 15 prosenttia palveluja tarvinneista koki saaneensa liian vähän lääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Tämä on merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon, joka on 25 prosenttia (hyvinvointialueiden vaihteluväli 15 – 30 prosenttia). 

Kanta-Hämeessä korkea luottamus sote-palveluihin  

Suomalaisten usko horjuu sote-palveluihin, mikä johtuu THL:n arvion mukaan suurelta osin talouden säästöpaineista ja negatiivisesta julkisesta keskustelusta. Terve Suomi 2024 -kysely osoittaa, että Kanta-Hämeessä luottamus terveyspalveluihin on kuitenkin valtakunnan kärkeä. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ohella Kanta-Hämeessä lähes kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti luottavansa oman alueensa terveyspalveluiden toimintaan.

Valtakunnallinen keskiarvo on 54 prosenttia, minkä Kanta-Hämeen tulos ylittää selvästi. Myös luottamus sosiaalipalveluiden toimintaan on Kanta-Hämeessä valtakunnallista keskiarvoa parempi. Tämä osoittaa, että alueen asukkaat kokevat Oma Hämeen palvelut luotettaviksi ja toimiviksi. THL:n tutkimuksen mukaan asiakastyytyväisyys sote-palveluihin on valtakunnallisesti säilynyt korkealla tasolla. Suurin osa suomalaisista on tyytyväinen saamiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Oma Häme on onnistunut pitämään asiakastyytyväisyyden huomattavan korkeana vaikeasta taloustilanteesta ja toimintaympäristön muutoksista huolimatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden NPS-indeksi (suositteluindeksi) oli Oma Hämeessä huhtikuussa 84,7, mikä on valtakunnallisessakin vertailussa erinomainen tulos. Viime vuoden huhtikuussa NPS-indeksi oli 75,5.

Lisäksi THL:n tutkimuksessa tuli esiin, että myönteinen asiakaskokemus viimeisimmällä vastaanottokäynnillä terveyspalveluissa oli Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla hieman yleisempää kuin koko maassa. Tutkimuksessa korostetaankin, että asiakaslähtöisyys, saavutettavuus ja palveluiden laatu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat luottamukseen. Oma Häme toimii näin hyvänä esimerkkinä tehokkaasta ja asiakaslähtöisestä sote-palvelujärjestelmästä.

Talous on suunnitellulla uralla

Vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin talousluvut osoittavat, että Oma Hämeen taloustilanne kehittyy edelleen positiiviseen suuntaan ja on suunnitellulla uralla. Talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta, mutta tasapainottamisohjelmien tavoitteiden toteuttamista on jatkettava, jotta alijäämien kattaminen onnistuu.

Samaan aikaan Oma Häme on pystynyt vaikeassakin toimintaympäristössä hillitsemään menojensa kasvua. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana toimintakate on supistunut 5,5 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna, mikä on muihin hyvinvointialueisiin verraten erittäin hyvä toimintakatteen kehitys.

– Vuoden 2025 ensimmäisten kuukausien aikana taloudessa näkyvät ensimmäistä kertaa kaikkien muutosprojektien ja toimenpiteiden vaikutukset. Isojen talouspaineiden keskellä huoli palveluista ja niiden laadusta on ymmärrettävästi kova. Olen todella iloinen siitä, että valtakunnallisessa katsannossa olemme onnistuneet tarjoamaan palveluita, joihin ollaan tyytyväisiä ja jotka asukkaat pääsääntöisesti kokevat saavutettaviksi. Valtava kiitos tästä henkilöstölle ja päättäjille, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Toimintakatteen pienenemistä selittää muun muassa palveluostojen ja hankintojen väheneminen, jotka molemmat jäävät alle viime vuoden tason. Ensimmäisen kvartaalin aikana toisaalta myös toimintatuotot alittavat budjetoidun reilulla miljoonalla eurolla. Tämä johtuu tietojärjestelmämuutoksen hidastamasta asiakaslaskutuksesta.

Ensimmäisen kvartaalin luvut kertovat myös, että alijäämien kattaminen on edelleen realistinen tavoite Oma Hämeelle. Tilintarkastajalla ei ole ollut huomauttamista Oma Hämeen taloussuunnitelmasta vuosille 2025–2027.  Lain mukaan hyvinvointialueen tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämän kurominen vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. 

Tarkka taloudenpito ja tasapainottamisohjelmat käänsivät talouden suunnan loppuvuonna 2024. Alkuvuoden toteuma näyttää, että taloustilanne on parantunut edelleen. Ensimmäisen kvartaalin perusteella arvioidaan, että tilikauden tulos on talousarvion mukainen, eli 28,35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä luo vahvan pohjan vuoden 2026 talousarvion suunnittelulle.

Vahva strateginen ohjaus ja asiakaslähtöinen palvelurakenne

Oma Häme on tasapainottanut talouttaan monin keinoin ja saanut kehityksen käännettyä positiiviseksi. Maaliskuussa aluehallitus teki päätöksen, ettei Oma Häme osallistu valtioneuvoston ehdottamaan muutostukiprojektiin, jonka tarkoituksena oli tukea hyvinvointialueita talouden tasapainottamisessa ja sopeutustoimien suunnittelussa. Valtiovarainministeriön arvio Kanta-Hämeen tuen tarpeesta perustui myös osin puutteellisiin laskelmiin.

Ensimmäisen kvartaalin talouslukuihin liittyy jonkin verran epävarmuutta, koska Oma Häme otti vuodenvaihteessa käyttöönsä uudet talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät sekä uuden talouden seurantamallin.

Taloushaasteita huolimatta Oma Häme on uudistanut palvelurakennettaan ja kehittänyt palveluita määrätietoisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Talousraportoinnin yhteydessä seurataan myös viittä hyvinvointialuetasoisesti sitovaa strategista tavoitetta. Ensimmäisen kvartaalin aikana 80 prosenttia tavoitteista eteni suunnitellusti.

Eteneminen näkyy erityisesti asiakasprosessien sujuvoittamisessa ja asiakkuuden hallinnan kehittämisessä. Oma Häme jatkaa myös aktiivista palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja kehittämistä. Kanta-Häme on valtakunnallisesti edelläkävijä sote-palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa. 

UUTINEN / 16.05.2025

Riihikodin työntekijä Arja Augustin palkittiin Etelä-Hämeen Vuoden sairaanhoitajana

Palkinnon jakoi Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry. Augustin palkittiin kehitysmyönteisyydestä ja sydämellisestä ja ammattitoisesta työotteestaan.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijä Arja Augustin on palkittu Etelä-Hämeen Vuoden sairaanhoitajana 2025. Palkinnon myöntää Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry, joka on osa Suomen Sairaanhoitajien valtakunnallista yhteisöä. 

Arja Augustin työskentelee ikäihmisten asumisyksikön Riihikodin Torni- ja Lyhde-yksiköiden sairaanhoitaja-tiimikoordinaattorina. Hänet yllätettiin palkinnolla kesken työpäivän perjantaina. Onnittelukukkien, kahvien ja kunniakirjan lisäksi palkitulle tarjottiin osallistuminen vuoden 2025 Sairaanhoitajapäiville.  

Arja oli palkinnosta liikuttunut, yllättynyt ja kiitollinen. Hän kuvailee valinnan perusteluita omakseen ja itselleen tärkeiksi arvoiksi ja kokee olevansa ylpeä siitä, että pystyy näitä arvoja myös välittämään ja jakamaan muulle työyhteisölle.  

– Olen aina ollut aidosti oma itseni, koen että se on myös voimavara työssäni.  En pysty sanoin kuvaamaan sitä mitä tämä minulle merkitsee, kunnia on valtava.  Sairaanhoitajan vuosiini on mahtunut monenlaista ja tämä tunnustus tuntuu erityisen merkittävältä juuri tässä hetkessä. Olen kiitollinen, liikuttunut ja äärimmäisen onnellinen. Tämä on todella huikea juttu, kuvailee Arja. 

Palkintoperustelujen mukaan Arja Augustilla on kehitysmyönteinen asenne ja kollegiaalisuutta. Arjan on kuvailtu työskentelevän aina eettisesti ja toisia ihmisiä kunnioittain, oli kyseessä sitten työkaveri, asiakas tai omainen. Hän myös ohjaa ja opastaa opiskelijoita ja uusia työntekijöitä sydämellisesti ja ammattitaidolla ja pyrkii aina parhaimpaan. Perusteluiden mukaan jokaisella pitäisi olla oma Arja työkaverinaan. 

– On etuoikeus ja kunnia, että tämä timanttinen ammattilainen on juuri omassa tiimissäni. Arja on kokenut ja pitkään yksiköissä työskennellyt, positiivinen ja rauhallinen hoitaja. Hän kantaa vastuuta ja on kannustava työkaveri. Olen valtavan ylpeä Arjasta! Palkinto on varmasti iloa ja yhteisöllisyyttä lisäävä asia myös koko työyhteisössä, kuvailee Arjan esihenkilö, asumispalveluiden lähijohtaja Tiia Santala. 

Pitkä palkintoperinne juhlistaa arjen sankareita 

Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry on jakanut Vuoden sairaanhoitaja –palkintoa 1990-luvulta lähtien. Valinta julkistetaan kansainvälisen sairaanhoitajapäivän viikolla. Ehdotuksia voi jättää joko yksittäinen alueyhdistyksen jäsen tai työyhteisö. Lopullisen valinnan tekee alueyhdistyksen hallitus. Perinteenä on, että palkittavat yllätetään kesken työarkea, työkavereiden läsnä ollessa, mikä on entisestään nostanut juhlatunnelmaa. 

– Alueellisen vuoden sairaanhoitajan valinta on yksi Suomen Sairaanhoitajien ja Etelä-Hämeen sairaanhoitajien tunnustuksista. Palkinnon tarkoitus on nostaa esiin ja juhlistaa sairaanhoitajuutta ja sairaanhoitajien erityisosaamista. Haluamme siis nostaa esiin arjen sankareita tällä tavalla. Valitut ovat olleet yleensä hyvin otettuja ja ylpeitä tästä tunnustuksesta. Myös työyhteisöissä on otettu tieto "yhden meistä" valinta vastaan ilolla, kuvailee Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja Kaisu Heliölä. 

Arjaa (toinen vasemmalta) oli palkitsemassa lähijohtaja Tiia Santala (vas.) sekä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n varapuheenjohtaja Johanna Romu ja puheenjohtaja Kaisu Heliölä

ARTIKKELI / 13.05.2025

Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1

Kanta-Hämeen maisemaan kohoaa kovaa vauhtia jotakin uutta ja merkityksellistä. Ahveniston mäen rinteelle rakentuu Assi – Ahveniston sairaala, jota kutsutaan kavereiden kesken yksinkertaisesti Assiksi. Maaliskuussa 2026 nykyisen keskussairaalan toiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan tähän uuteen rakennukseen. Muutto on mittava muutos niin alueen asukkaille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Mutta se ei ole vain seinien vaihtamista uusiin – Assin myötä muuttuu paljon enemmän.

Jo silloin, kun Assin rakentamista suunniteltiin, päätettiin, että projekti nojaa kahteen kantavaan voimaan: inhimillisyyteen ja teknologian mahdollistamaan toiminnan tehostamiseen. Inhimillisyys ei ole vain sana strategiapaperissa – se on arvo, jonka tulee näkyä ja tuntua sairaalan jokaisessa nurkassa.

Kysyin tekoälyltä, mitä maailman inhimillisin sairaala voisi olla. Sain kauniin kuvauksen:

”Se on paikka, jossa potilaat tuntevat olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi. Hoitohenkilökunta kuuntelee empaattisesti ja tarjoaa yksilöllistä hoitoa, joka huomioi fyysiset, emotionaaliset ja henkiset tarpeet. Tilat ovat rauhalliset ja viihtyisät, läheiset ovat tervetulleita mukaan hoitoon, ja moderni teknologia tukee hyvinvointia ja potilasturvallisuutta – ei hallitse vaan auttaa.”

Tämä kuvaus kosketti, sillä se tiivistää juuri sen, mitä olemme Assissa rakentamassa.

Toinen tärkeä peruspilari Assissa on teknologia. Mutta ei teknologia teknologian vuoksi – vaan ihmisten vuoksi. Etsimme ja kehitämme inhimillistä teknologiaa, sellaista, joka ei ainoastaan ratkaise ongelmia, vaan tukee meitä arjessa, lisää yhteisöllisyyttä ja helpottaa elämää.

Mitä inhimillinen teknologia oikein on? Tekoälyn mukaan:

”Se on suunniteltu ihmistä varten. Helppokäyttöinen, saavutettava ja intuitiivinen. Se tukee vuorovaikutusta, auttaa yhteydenpidossa ja arjen hallinnassa. Se suojelee yksityisyyttä ja toimii kuin kumppani – ei työkalu, vaan tuki elämään.”

Assissa tämä ajatus konkretisoituu monin tavoin. Yksi näkyvimmistä on OmaHäme-sovellus, joka toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin porttina. Sovelluksen ja verkkopalvelun kautta voit hoitaa terveydenhuollon asioitasi – ja tulevaisuudessa myös sosiaalipalveluihin ja pelastusalaan liittyviä tehtäviä. Kehitämme palvelua jatkuvasti, ja juuri nyt on hyvä hetki ottaa se käyttöön, jos et ole vielä ehtinyt!

Assissa myös sairaalavierailu muuttuu. Sisääntulossa sinut toivottavat tervetulleiksi suuret digitaaliset opasteet, jotka ohjaavat oikeaan paikkaan. Itseilmoittautumisautomaatit nopeuttavat asiointia ja vähentävät turhaa jonotusta. Kaikki toimii saumattomasti yhdessä, jotta asiakkaan kokemus olisi sujuva ja selkeä.

Potilashuoneet on varustettu tablettilaitteilla, joiden kautta voi selata nettiä, lukea digilehtiä tai tutustua sairaalan palveluihin. Perinteinen televisio löytyy toki myös. Potilaan hyvinvointi on meille tärkeä, ja siksi myös turvallisuuteen on panostettu: modernit turvallisuusjärjestelmät suojaavat niin potilaita kuin henkilökuntaakin ja tukevat henkilöstön työarkea.

Tämä kaikki on vasta alkua. Inhimillinen teknologia on ennen kaikkea näkökulma ja arvovalinta. Se on lupa katsoa teknologiaa ihmisen silmin. Seuraavassa kirjoituksessa syvennymme henkilökunnan kokemuksiin ja siihen, miten teknologia muuttaa työntekoa Assissa.

Aurinkoa ja iloa kevääseesi
Harri

Kirjoittajana Oma Hämeen Ahveniston sairaalahankkeen ICT-projektipäällikkö Harri Halinen
Hän vastaa teknologiaratkaisujen yhteensovittamisesta ja käyttöönotosta. Hän on keskeisessä roolissa varmistamassa, että moderni teknologia palvelee sekä potilaita että henkilöstöä sujuvasti ja inhimillisesti. Harrilla on pitkä kokemus vaativista ICT-hankkeista, ja hänet tunnetaan ratkaisukeskeisestä otteestaan ja rauhallisesta johtamistyylistään.

UUTINEN / 12.05.2025

Aluehallitus hyväksyi osaltaan kiinteistökaupat Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi osaltaan kiinteistökaupat Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa. Oma Hämeen on tarkoitus ostaa Hämeenlinnan kaupungilta Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemat tontteineen.

Lisäksi Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat valmistelleet kiinteistöjärjestelyä, jossa Riihimäen sairaalan tontti siirtyisi kaupungille, mutta hyvinvointialue vuokraisi tontin ja säilyttäisi rakennukset omistuksessaan. Samalla hyvinvointialue ostaisi Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman.

Aluehallitus esittää molempia kauppoja aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Molemmat kiinteistöjärjestelyt edellyttävät vielä käsittelyä kaupunkien toimielimissä. Lisäksi molempien kauppojen toteutumisen ehtona on se, että sille saadaan lainanottovaltuutus valtioneuvostolta.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi ensimmäisen kvartaalin talouden toteuman, talouden tasapainottamisohjelmien tilanteen sekä Ahveniston sairaalahankkeen kvartaaliraportin.

Aluehallitus käsitteli myös muutostalousarviota, jota se esittää hyväksyttäväksi aluevaltuustolle. Valtuuston joulukuussa hyväksymään vuoden 2025 talousarvioon sisältyy tasapainottamiskehys, jonka avulla pyritään kattamaan alijäämä vuoden 2026 loppuun mennessä. Kehyksen sisällä aluehallitus voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä, joiden kohdennukset tuodaan nyt aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden ensimmäisessä muutostalousarviossa. Talousarvion muutokset itsessään sisältävät teknisiä määrärahasiirtoja ja määrärahamuutoksia, joilla ei ole vaikutusta hyvinvointialueen toimintakatteeseen tai tilikauden tulokseen.

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy muutokset talousarvioon esitetyn liitteen mukaisesti. Aluehallituksen jäsenen Aapo Reiman (vas.) esityksestä aluehallitus edellyttää, että perhehoidon kehittämissuunnitelma tuodaan päätöksentekoon mahdollisimman pian.

Uuden strategian valmistelu on käynnissä

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös nykyisen strategiakauden arviota ja toimintaympäristöanalyysia. Molemmat liittyvät uuden strategian valmisteluun, jota tehdään Oma Hämeessä tehdään parhaillaan yhdessä henkilöstön vuosille 2026–2029.

Nykyisen strategian arvioinnin ja toimintaympäristöanalyysin pohjalta edetään strategisten tavoitteiden asettamiseen, toimenpidesuunnitelmaan laatimiseen sekä seurannan ja arvioinnin määrittämiseen. Toimintaympäristöanalyysi auttaa tunnistamaan keskeiset muutostekijät ja rakentamaan skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluille. Strategiatyö jatkuu kesän ja syksyn aikana uuden aluevaltuuston kanssa.

Lisäksi aluehallitus käsitteli kokouksessaan palveluverkkomuutosten toimeenpanoa. Toimeenpanon tilanteesta ja tulevista suunnitelmista tehty raportti päätettiin toimittaa aluevaltuustolle. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat muutokset alkavat näkyä asiakkaille pääsääntöisesti vuoden 2026 alussa. Muutosten valmistelu henkilöstön kanssa on hyvässä vauhdissa. Hämeenlinnassa käynnissä on toiminto- ja rakennuskohtainen suunnitteluvaihe. Forssassa ja Riihimäellä suunnittelu käynnistyy vähän myöhemmin. Muutoksista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Integraatiovaliokunnalle jatkokausi

Aluehallitus päätti lisäksi esittää aluevaltuustolle, että integraatiovaliokunta jatkaa toimintaansa seuraavalla valtuustokaudella. Integraatiovaliokuntaan tulisi 13 jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen, joiden tulee olla aluevaltuutettuja tai varavaltuutettuja.

Valiokunnan tehtävinä olisi edelleen palveluintegraation ja asukasosallisuuden kehittäminen, asukas- ja asiakaspalautteen seuranta, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön seuranta, tietojohtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön seuranta ja arviointi.

Aluehallitus päätti hyvinvointialuejohtajan esityksestä palauttaa perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialalle perustettavia virkoja koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirjaa koskevan asian aluehallitus jätti pöydälle. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 26. toukokuuta.

Aluehallituksen 12.5.2025 kokouksen esityslista

ARTIKKELI / 12.05.2025

Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken

Tuoreiden jätevesitutkimusten mukaan niin sanotun "peukun", eli muuntohuume alfa-PVP:n, pitoisuudet Kanta-Hämeessä ovat maan neljänneksi suurimmat. Tämä myös näkyy mielenterveys- ja päihdepalveluiden arjessa, sillä yhä useamman asiakkaan elämänhallinta on romahtanut tämän äärimmäisen vaarallisen aineen vuoksi.

Alfa-PVP ei ole mikään viaton päihde. Se on synteettinen stimulantti, joka vaikuttaa keskushermostoon ja voi aiheuttaa nopeasti vakavaa riippuvuutta. Käyttäjillä esiintyy ahdistusta, unettomuutta, aggressiivisuutta ja hallusinaatioita. Pitkäaikaisessa käytössä alfa-PVP voi johtaa psykooseihin, väkivaltaiseen käytökseen ja jopa hengenvaarallisiin fyysisiin komplikaatioihin, kuten sydän- ja verisuoniongelmiin. Peukku ei johda ainoastaan riippuvuuteen – se johtaa usein myös kodittomuuteen, rikollisuuteen ja pahimmillaan ennenaikaiseen kuolemaan.

Yksi syy peukun suosioon on sen välitön ja voimakas vaikutus: käyttäjä tuntee itsensä energiseksi, itsevarmaksi ja valppaaksi. Moni kertoo jaksavansa sen avulla pidempiä päiviä, unohtavansa ahdistuksen tai pärjäävänsä sosiaalisissa tilanteissa. Se on keinotekoinen nopea helpotus niille, joilla on muuten vaikeaa. Lisäksi aineen saatavuus on kasvanut, ja sen hinta on käyttäjien mukaan suhteellisen matala – yhdistelmä, joka on erittäin vaarallinen. Peukku on osaltaan syrjäyttänyt amfetamiinin, jonka käyttömäärät ovat laskeneet THL:n tuoreen jätevesitutkimuksen mukaan.

On tärkeää muistaa, että kukaan ei synny huumeidenkäyttäjäksi. Käyttäjäksi kasvetaan – usein huomaamatta ja hiljaisessa hädässä. Moni aloittaa kokeilun, kun elämässä ei ole turvaa, tukea tai tarkoitusta. Taustalla on lähes aina mielenterveyden ongelmia, kiusatuksi tulemista, yksinäisyyttä tai turvattomuutta.

Oma Hämeessä on tavoitteena lisätä katkaisu- ja vieroitushoitopaikkoja niitä tarvitseville. Suunnitteilla on myös koko Oma Hämeen laajuinen koulutus päihdehäiriöistä, joka suunnataan koko henkilöstölle. Näin pyrimme varmistamaan, että tietoisuus päihteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä olisi yhä useammalla ammattilaisella käytössä. Varhainen tunnistaminen on tärkeää, jolloin asiakkaiden tilanteet eivät pääsisi kärjistymään.

Lisäksi kehittämisen kohteena on vahvistaa nuorten päihdehoitopolkua monialaisesti. Suunnittelemme myös jalkautumista kouluille, joissa voidaan kertoa tutkittuun tietoon perustuvaa näkemystä aineeseen liittyvistä vaaroista. Hoitotyössä on otettu käyttöön seuloja, jotka tunnistavat Alfa-PVP:n käytön. Näin päästään puuttumaan mahdolliseen käyttöön.

Tiesitkö, että Alfa-PVP on liitetty Suomessa vuodesta 2018 alkaen yli 70 kuolemantapaukseen? Näistä noin kolmanneksessa aine ilmoitettiin kuolemansyyksi tai siihen myötävaikuttavaksi tekijäksi.

Vaikka mielenterveys- ja päihdepalvelut tekevät parhaansa, tarvitsemme rinnallemme laajempaa tukea. Perheiden, koulujen, harrastustoiminnan, poliisin ja perusterveydenhuollon rooli on keskeinen. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää, jotta voimme tunnistaa riskit ajoissa ja tarjota tukea silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Kyse ei ole yhden tahon vastuusta, vaan koko yhteiskunnan yhteisestä tehtävästä. Ja asenteista.

Huumeongelma ei ratkea yksittäisillä hoitopoluilla tai rangaistuksilla. Se ratkeaa rakentamalla yhteisöä, jossa jokainen nuori kokee olevansa tärkeä. Meidän on kysyttävä itseltämme: mitä emme ole nähneet, kuulleet tai tehneet ajoissa? Hiljaiset signaalit.

On aika herätä – ei huumeisiin, vaan niiden taustalla oleviin syihin.

Paula Turunen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosaluejohtaja
Heidi Kemmo, Riihimäen ja Janakkalan mielenterveys- ja päihdeyksikön osastonhoitaja

UUTINEN / 09.05.2025

Aluehallitus kokoontui valtuustokauden viimeiseen seminaariinsa 

Aluehallitus oli koolla torstaina 8. toukokuuta valtuustokauden viimeisessä seminaarissaan Forssassa. Seminaarissa käsiteltiin palveluverkkomuutosten toimeenpanoa, hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää sekä toimintaympäristöanalyysia osana uuden strategian valmistelua. Lisäksi aluehallitus keskusteli asumispalveluiden uudistamisesta ja palkkaharmonisoinnista eli palkkauksen epäkohtien korjaamista. 

– Seminaari tarjosi aluehallitukselle mahdollisuuden syventyä ajankohtaisiin aiheisiin ja käydä rakentavaa keskustelua hyvinvointialueen kehittämisestä. Tämä on aina yhtä tärkeää. Esitys palveluverkkomuutosten täytäntöönpanosta konkretisoi tulevaa ja päätösten vaikutuksia, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Torstain seminaari oli istuvan aluehallituksen viimeinen. Huhtikuun aluevaaleissa valittu, uusi Kanta-Hämeen aluevaltuusto aloittaa toimikautensa kesäkuun alussa. Vanha valtuusto on koolla vielä 27. toukokuuta ja nykyinen aluehallitus vielä 26. toukokuuta.

Palveluverkon toimeenpano etenee suunnitellusti

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen esitteli palveluverkkomuutosten toimeenpanon tilannetta. Palveluverkkomuutokset ovat osa Oma Hämeen strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus.

Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat muutokset alkavat näkyä asiakkaille pääsääntöisesti vuoden 2026 alussa. Muutosten valmistelu henkilöstön kanssa on hyvässä vauhdissa. Hämeenlinnassa käynnissä on toiminto- ja rakennuskohtainen suunnitteluvaihe. Forssassa ja Riihimäellä suunnittelu käynnistyy vähän myöhemmin.

Tammelassa pilotoidusta lähipalvelumallista on saatu ensimmäisiä havaintoja. Mallissa haluttiin kartoittaa tammelalaisten tarpeita lähipalveluille. Tavoitteena oli myös helpottaa hoitoon pääsyä erityisesti väestöryhmille, joilla on ollut haasteita palveluihin pääsyssä tähän asti. Alustavat havainnot Tammelasta kertovat, että moni asukas valitsi asiointipaikakseen Forssan. Aluehallitus totesi, ettei pilotin havainnoista vielä voida tehdä varsinaisia johtopäätöksiä. Pilottia jatketaan ja seurataan, ja tuloksia analysoidaan, kun niitä on saatavissa.

Asukkaille palvelumuutoksista tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun aikataulut täsmentyvät ja asiat tulevat ajankohtaiseksi. Palveluverkkomuutosten etenemisestä on kerrottu enemmän tässä tiedotteessa.

Rahoitusjärjestelmän näkymät

Kukkonen esitteli myös hyvinvointialueen rahoitusjärjestelmän kehitysnäkymiä. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen, jonka taso tarkistetaan säännöllisesti. Kukkonen toi esiin, että vuoden 2027 jälkeen rahoituksen taso saattaa Kanta-Hämeessä laskea. Talouden tasapainottamisohjelmien toteutumisen varmistaminen onkin keskeistä talouden hallinnassa ja syntyneiden alijäämien kattamisessa lakisääteisesti vuoden 2026 loppuun mennessä. 

Toimialajohtaja Satu Ala-Kokko esitteli aluehallitukselle toimintaympäristöanalyysia, joka toimii perustana hyvinvointialueen strategiatyölle. Analyysissa on tunnistettu erilaisia toimintaympäristöön ja väestön ja sen palvelutarpeiden kehittymiseen liittyviä tekijöitä. Väestön ikääntyessä monien palveluiden tarpeen ennustetaan kasvavan. 

Oma Hämeessä on käynnissä uuden strategian valmistelu, jossa henkilöstökin on vahvasti mukana. Uusi strategia laaditaan vuosille 2026–2029 ja sen perustana on ensimmäisellä valtuustokaudella hyväksytty hyvinvointialuestrategia. Aluevaltuusto antaa näkemyksensä toimintaympäristöanalyysista strategiatyön pohjaksi kokouksessaan 27. toukokuuta. Analyysi on laadittu henkilöstön ja päättäjien osallistumista hyödyntäen, jotta eri näkökulmia on voitu hyödyntää mahdollisimman laajasti. 

– Aluehallituksen käsittely ja valtuustolta tuleva evästys jäävät perinnöksi uudelle valtuustolle. Kävimme myös keskustelua kuluneesta hallitus- ja valtuustokaudesta. Kaikki tämä pohjustaa sujuvaa siirtymää uudelle strategiakaudelle, kertoo Lepola.

Aluehallitus kuuli seminaarissaan myös terveisiä toiselta hyvinvointialueelta, kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asumispalvelujohtaja Timo Turunen esitteli heidän kokemuksiaan asumispalveluiden uudistamisesta. Länsi-Uudenmaan esityksessä korostettiin uudenlaisia tapoja johtaa palvelutuotantoa sekä kasvattaa palveluiden kustannusten läpinäkyvyyttä. Esimerkit tarjosivat näkökulmia myös Oma Hämeen toiminnan kehittämiseen.

– Oli virkistävää kuulla toisen hyvinvointialueen pohdintaa ja ajatuksia asumispalveluiden uudenlaisesta organisoinnista. Parhaiden käytäntöjen jakaminen ja toiminnan kehittämisestä keskusteleminen alueiden kesken on hyödyllistä, painottaa Lepola.

UUTINEN / 09.05.2025

Oma Häme aikoo luopua paperipostista lähivuosina – Suomi.fi -viestit otetaan käyttöön vaiheittain hyvinvointialueella

Kansalaisille ehdotetaan Suomi.fi-viestien käyttöönottoa 12. toukokuuta alkaen, kun he ovat tunnistautumassa vahvasti jonkun viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Muutoksen tavoitteena on kannustaa ihmisiä vastaanottamaan viranomaisposti ensisijaisesti sähköisesti paperipostin sijaan. Oma Hämeessä Suomi.fi-viestit otetaan käyttöön vaiheittain syksystä 2025 alkaen. 

Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka kautta viranomaiset lähettävät kirjeitä tietoturvallisesti. Viestejä pääsee lukemaan joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit. Palvelua käyttävät laajasti jo esimerkiksi poliisi, Verohallinto sekä monet kunnat, kaupungit ja seurakunnat. Monelle Suomi.fi-postilaatikkoon tulee tieto äänioikeudesta eri vaaleissa. 

Myös Oma Häme ottaa Suomi.fi-viestit käyttöön omassa toiminnassaan. Käyttöönotto tehdään vaiheittain loppuvuoden aikana, mistä viestitään erikseen ja tarkemmin syksyn aikana. Jatkossa tavoitteena on, että kaikki Oma Hämeeltä asiakkaille lähetettävä posti lähtee sähköisesti, mikäli asiakas on siihen antanut suostumuksen Suomi.fi-palvelun kautta. Sähköisesti lähetettävää postia voivat olla esimerkiksi ajanvaraukset ja niiden liitteenä olevat potilasohjeet, maksusitoumukset, kantelut, oikaisuvaatimukset ja tietopyynnöt.

Jatkossakin Oma Hämeen asiakkaan on mahdollisuus saada paperipostia, jos hänellä ei ole Suomi.fi -palvelu käytössä.

Näin saat Suomi.fi-viestit käyttöösi

Vuoden 2026 alusta viranomaisposti lähetetään sähköisiä asiointipalveluja käyttäville automaattisesti Suomi.fi-viestinä, ellei asiakas ole valinnut erikseen paperipostia toimitustavaksi. Suomi.fi-viestien käyttöönotto säästää aikaa sekä kansalaisilta että viranomaisilta, kun viestit kulkevat nopeasti ja varmasti oikealle vastaanottajalle. Samalla se vähentää paperipostin käsittelyyn liittyviä kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Suomalaisia ohjataan jo nyt, ennen lakimuutosta, ottamaan Suomi.fi-viestit käyttöön. 12.5.2025 alkaen viestien käyttöönottoa ehdotetaan asiakkaalle, kun hän tunnistautuu jonkun viranomaisen sähköiseen palveluun.

Tunnistautuminen tapahtuu edelleen samalla tavalla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortilla, mutta tunnistautumisen yhteydessä näytetään uusi kysymys Suomi.fi-viestien käyttöönotosta, jos se ei ole asiakkaalla vielä käytössä.
•    Ehdotus näytetään täysi-ikäisille, joilla Suomi.fi-viestit eivät vielä ole käytössä.
•    Käyttöönotto vaatii sähköpostiosoitteen ilmoittamisen ja sen vahvistamisen tunnin sisällä.
•    Voit hyväksyä ehdotuksen heti tai ohittaa sen ja jatkaa asiointia normaalisti.
•    Palvelun voi ottaa käyttöön myös myöhemmin.

Jos asioit toisen henkilön tai yrityksen puolesta, Suomi.fi-viestien käyttöönottoehdotus koskee vain sinua henkilökohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet Digi- ja väestöviraston sivuilta

Oma Häme -sovellus ilmoittaa viranomaispostista

Asiakkaan kannattaa ottaa käyttöön myös Oma Häme -sovellus, jonne tulee automaattisesti ilmoitukset uusista Suomi.fi-viesteistä. Jos sovellus ei ole käytössä, herätteet tulevat asiakkaan antamaan, henkilökohtaiseen sähköpostiin.

Oma Häme -sovellus kannattaa ottaa käyttöön myös siksi, että sen kautta voi olla turvallisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiseen chatin, digipolkujen tai videoyhteyden välityksellä. Sovelluksesta voi myös muun muassa tarkastella omia ajanvarauksiaan, laboratoriotuloksiaan sekä ammattilaisen kirjauksia.

Oma Häme kannustaa asiakkaitaan ottamaan jo nyt Oma Häme- sovelluksen ja Suomi.fi-viestit käyttöönsä. Joistakin hyvinvointialueen palveluista lähetetään jo sähköistä postia, mutta laajemmin Suomi.fi-palvelu otetaan käyttöön syksyn aikana.

UUTINEN / 08.05.2025

Palveluverkkomuutosten toimeenpano etenee suunnitellusti Oma Hämeessä

Aluevaltuusto päätti Oma Hämeen palveluverkkomuutoksista huhtikuussa 2024. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat muutokset alkavat näkyä asiakkaille pääsääntöisesti vuoden 2026 alussa. Muutosten valmistelu henkilöstön kanssa on hyvässä vauhdissa. Hämeenlinnassa käynnissä on toiminto- ja rakennuskohtainen suunnitteluvaihe. Forssassa ja Riihimäellä suunnittelu käynnistyy vähän myöhemmin. 

Palveluverkkomuutosten tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Muutosten lähtökohtana ovat väestön palvelutarpeet ja niiden muutokset sekä henkilöstön ja rahoituksen riittävyys. Pelastuspalveluihin ei ole tulossa suuria muutoksia, niistä on linjattu pelastustoimen palvelutasopäätöksessä.

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitellään muutosten toimeenpanon suunnitelmaa ja tämänhetkistä tilannetta. Myös aluevaltuustolle raportoidaan toimeenpanon etenemisestä säännöllisesti, kuten muutoksista päätettäessä edellytettiin. Asukkaille palvelumuutoksista tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun aikataulut täsmentyvät ja asiat tulevat ajankohtaiseksi.

Lähipalvelumallin pilotti jatkuu Tammelassa

Aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tehdyn päätöksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan jatkossa laajasti kolmessa palvelukeskuksessa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Palvelukeskuksissa tullaan tarjoamaan laaja valikoima palveluja, kuten kiirevastaanottoja, laboratorio- ja kuvantamispalveluja, osastohoitoa, apuvälineiden jakelua, psykiatrian poliklinikkatoimintaa sekä suun terveydenhuoltoa.

Valtuuston päätöksellä palvelukeskusten lisäksi perustetaan yhdeksän palvelupistettä eri puolille maakuntaa. Palvelupisteet tulevat sijaitsemaan Jokioisissa, Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Lopella, Oitissa, Parolassa, Tervakoskella ja Turengissa. Näissä palvelupisteissä tarjotaan muun muassa kiireettömiä ja kiireellisiä vastaanottoja, neuvolapalveluja, laboratoriopalveluja sekä liikkuvia palveluja asiakastarpeen mukaan.

Asukkaiden käytössä ovat myös Oma Hämeen digitaaliset palvelut, joita on kehitetty vauhdikkaasti koko hyvinvointialueen toiminnan ajan. Oma Häme -sovellus ja monet chat-palvelut ovat kasvattaneet asiakasmääriään tänäkin vuonna. Etävastaanotot ja chat-palvelut parantavat palvelujen saatavuutta ja joustavuutta monille asiakasryhmille. 

Oma Häme on pilotoinut uutta lähipalvelumallia alkuvuoden aikana Tammelassa. Mallissa haluttiin kartoittaa tammelalaisten tarpeita lähipalveluille. Tavoitteena oli myös helpottaa hoitoon pääsyä erityisesti väestöryhmille, joilla on ollut haasteita palveluihin pääsyssä tähän asti.

Alustavat havainnot Tammelasta kertovat, että moni asukas valitsi asiointipaikakseen Forssan. Perusterveydenhuollon, neuvolan, aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarjolla olevista vastaanottoajoista jäi suurin osa, eli 77 prosenttia, varaamatta ja käyttämättä maalis-huhtikuun aikana.

Samana aikana vain kaksi asiakasta ilmoitti valinneensa Tammelan palvelupisteen, koska heidän olisi ollut vaikea päästä vastaanotolle Forssaan. Perusterveydenhuollon käynti- ja kontaktitilastojen perusteella näyttää siltä, että tammelalaiset ovat hakeutuneet palveluihin ja saaneet palveluita alkuvuoden aikana keskimääräistä paremmin. 

– Nämä valtuuston päätöksen mukaisen, ensimmäisen raportointipisteen tulokset ovat alustavia tietoja. Niiden perusteella ei voi vielä tehdä tarkempaa päätöstä lähipalvelukonseptin toimivuudesta tai tarpeesta. Ensimmäiset havainnot ovat kuitenkin varsin yllättäviä. Jatkamme Tammelan ja muiden pilottien kanssa palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Hämeenlinnassa tilasuunnittelu on pitkällä 

Palveluverkkomuutosten pääperiaatteena on keskittää palveluja Oma Hämeen omiin tiloihin sekä koota palveluja yhteen asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hämeenlinnassa palveluja tiivistetään Ahveniston mäelle, Viipurintielle ja Uppsala-taloon, jossa palvelut säilyvät ennallaan.

Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä sairaalalta vapautuviin tiloihin Ahveniston mäelle tulee sijoittuman uusia palveluja. Ahvenistolle sijoittuvat muun muassa selviämisasema sekä katkaisu- ja vieroitushoitoyksikkö, psykiatrinen kuntoutus, nuorisopsykiatrian poliklinikka sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalvelut. Lisäksi tulee tiloja ikäihmisten palveluiden työntekijöille, muun muassa asiakasohjauksen, etä- ja digikeskus, arviointi- ja kuntoutustiimin väelle. Myös HR-palvelut ja kehittämisyksikkö sijoittuvat Ahvenistolle. Perhehoitokeskus Kanerva muuttaa Ahvenistolle, jonne rakennetaan myös uusi lastensuojeluyksikkö.

Viipurintien terveysasemalle kootaan myös paljon Oma Hämeen sote-palveluja. Tiloissa jatkavat perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut, neuvolapalvelut, kuntoutuspalvelut sekä hoitotarvikejakelu ja apuvälinekeskus. Viipuritieltä löytyvät jatkossa myös suun terveydenhuolto ja perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut. Myös osa sosiaalipalveluista, kuten aikuissosiaalityö, työllisyyden ja kotoutumisen edistämisen palvelut, lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta, perheoikeudellinen yksikkö ja vammaissosiaalityö muuttavat Viipurintielle. 

Forssan ja Riihimäen palvelukeskusten palvelutarjonta täsmentyy tämän vuoden aikana, kun sairaaloiden toiminnan muutokset selkeytyvät.

Toimipisteiden muutokset mahdollistavat uudenlaista yhteistyötä

Palveluverkkomuutosten valmistelua tehdään Oma Hämeessä yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilöstö osallistuu omaa yksikköään koskevaan suunnitteluun ja muutosten toteuttamiseen. Koko henkilöstölle on pidetty yleisiä infoja muutosten suunnittelusta. Lähijohtajat ja tulosaluejohtajat pitävät oman väkensä ajan tasalla valmistelusta. 

Muutos on myös mahdollisuus kehittää uusia yhteistyömuotoja Oma Hämeessä. Yhteisen keskustelun ja suunnittelun kautta voidaan parantaa työskentelyolosuhteita, yhdistää työkulttuureja ja luoda uusia, yhteisiä toimintamalleja. Palveluverkkomuutoksilla ei pyritä henkilöstön vähentämiseen. Joillekin toimialoilla ja tulosalueilla siirtyminen uuteen voi kuitenkin edellyttää yhteistoimintaneuvotteluita, jos henkilöstön työnkuviin ja työpisteisiin tulee olennaisia muutoksia.

Oma Häme kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia tarpeita. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että asiakas saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. 

UUTINEN / 08.05.2025

Oma Häme suunnittelee paloasemien ostoa Hämeenlinnan kaupungilta

Oma Häme suunnittelee kiinteistökauppoja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Kauppa koskisi Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemia. Hyvinvointialueen on perusteltua omistaa palveluverkon kannalta keskeiset toimipisteet alueellaan. Paloasemat sijaitsevat pelastustoimen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa kohteissa. 

Mahdollisuus järjestelyyn nousi esiin hyvinvointialueen ja Hämeenlinnan kaupungin vuokrasopimusneuvotteluissa. Aluehallitus käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 12. toukokuuta. Kauppa vaatii aluevaltuuston päätöksen sekä käsittelyn Hämeenlinnan kaupungin toimielimissä. Kaupan toteutuminen vaatinee myös valtioneuvoston hyväksymän muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Asemat ovat sopimuspalokuntien käytössä

Kaupan kohteina olevien paloasemien nykyiset vuokrasopimukset ovat olleet taloudellisesti epäedullisia hyvinvointialueelle. Ja koska palo- ja pelastustoiminta on siirtynyt hyvinvointialueen järjestämisvastuulle, on toimipisteiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen järkevää myös Hämeenlinnan kaupungin kannalta.

Kiinteistökaupan taloudelliset ehdot perustuvat ulkopuolisen asiantuntijan arvioon, jonka molemmat osapuolet ovat hyväksyneet. Kauppahinnaksi on ehdotettu 950 000 euroa, joka kattaa sekä tontit että rakennukset

Oma Häme arvioi kiinteistökaupan takaisinmaksuajaksi viisi vuotta. Kiinteistöt tulevat kuitenkin olemaan teknisen elinkaarensa lopussa vuosien 2030–2040 aikana, joten niiden peruskorjaustarpeet arvioidaan erikseen osana alueen investointisuunnitelmaa. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemilla toiminnasta vastaavat ensisijaisesti sopimuspalokunnat.

Hämeenlinnan kaupungin osalta kiinteistöjen myynnistä päättää kaupunginhallitus. Kaupungin tilapalvelut on kiinteistöjen myynnin kannalla. Juuri valmistuneen kiinteistöohjelman tavoitteena on, että kaupungin kiinteistöomaisuus koostuu kiinteistöistä, jotka palvelevat kaupungin omaa palveluverkkoa. Näin ollen kiinteistöjen myynti olisi toteutuessaan myös kiinteistöohjelman mukainen toimenpide.

UUTINEN / 08.05.2025

Tekstiviestikampanja Oma Hämeessä Hoidon jatkuvuusmalliin kuuluville asiakkaille

Oma Hämeessä perusterveydenhuollon avopalveluissa on otettu käyttöön vaiheittain hoidon jatkuvuusmalli, jonka tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, laatua ja asiakkaiden kokemusta. Samalla Oma Hämeessä on käynnistetty satunnaisemmin asioiville asiakkaille Ensilinjapalveluita.  

Perusterveydenhuollon palveluiden osalta satunnaisesti asioivat asiakkaat ottavat yhteyttä terveyteen liittyvissä kiireellisissä asioissa Päivystysapu 116 117 kiireellisen hoidon Ensilinjaan ja kiireettömissä asioissa Terveysasemien alueellisiin kiireettömiin Ensilinjanumeroihin tai Terveys-chatiin. Asiakkaat, joille on nimetty oma lääkäri ja hoitaja, ottavat yhteyttä kaikissa kiireettömissä ja kiireellisissä asioissa omaan terveysaseman tiimiin. Lue lisää: https://omahame.fi/w/uusi-terveysasemien-kiireeton-ensilinja-helpottaa-erityisesti-harvoin-tai-ensimmaista-kertaa-asioivien-asiakkaiden-yhteydensaantia  

Mistä asiakas voi tietää, että onko hänelle nimetty omaa hoitajaa ja lääkäriä? 

Tällä hetkellä asiakas ei voi itse tarkistaa onko hänelle nimetty omaa hoitajaa ja lääkäriä. Tämän vuoksi tulemme lähettämään tunnistetuille hoidon jatkuvuusmallin piiriin kuuluville asiakkaille tekstiviestillä oman tiimin yhteystiedot. 

Tekstiviestikampanjan tarkoitus 

Tekstiviestikampanja on suunniteltu tavoittamaan ne asiakkaat, joille on nimetty omalääkäri ja omahoitaja hoidon jatkuvuusmallin mukaisesti. Kampanjan aikana asiakkaille lähetetään 9.5.2025 tekstiviesti, jossa ilmoitetaan heidän oman tiiminsä yhteystiedot. Tämä tiimi on ensisijainen yhteydenottopaikka kiireellisissä ja kiireettömissä asioissa terveysasemien aukioloaikoina.  

Tiedonhaussa jouduimme tekemään rajauksia, joten tekstiviestimme ei ehkä tavoita täydellisesti kaikkia.  

Mikä on hoidon jatkuvuusmalli? 

Hoidon jatkuvuusmallissa keskeisenä tavoitteena on tarjota asiakkaille henkilökohtainen vastuuhoitosuhde oman lääkärin ja hoitajan kautta. Malli kohdentuu tässä vaiheessa erityisesti asiakkaisiin, joilla on: 

• pitkäaikaissairauksia 
• tarve säännölliselle hoitokontaktille 
• monialaista palvelutarvetta 

Oman lääkärin ja hoitajan avulla pyritään varmistamaan, että asiakkaat saavat jatkuvaa ja laadukasta hoitoa heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. 

Miten toimia, jos et saa tekstiviestiä? 

Jos asiakas ei saa tekstiviestiä, mutta tietää, että hänelle on nimetty oma ammattilainen, hän voi silti ottaa yhteyttä omaan tiimiinsä. Yhteystiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta tai asia selviää seuraavan asioinnin yhteydessä. 

Yhteydenotto epäselvissä tilanteissa 

Kiireettömissä asioissa asiakkaat voivat ottaa yhteyttä oman alueen terveysaseman kiireettömään Ensilinjaan tai terveysaseman tiimiin. Hoitohenkilökunta ohjaa asiakkaat jatkoasioinnin suhteen ja tiedottaa lisää hoidon jatkuvuusmallista. 

Huomio asiakkaille 

Asiakkaan ei tarvitse ottaa yhteyttä tarkistaakseen, kuuluvatko he hoidon jatkuvuusmalliin. Mahdolliset tiedustelut hoituvat seuraavan asioinnin yhteydessä. 

Kiitos ymmärryksestä. Tekstiviestikampanjan avulla pyrimme parantamaan tiedonkulkua ja tukemaan hoidon jatkuvuusmallin sujuvaa käyttöönottoa. 

UUTINEN / 07.05.2025

Kohti yläkoulua -messut järjestetään kolmannen kerran

Oma Hämeen opiskeluhuolto sekä Hämeenlinnan kaupunki järjestävät perinteisen Kohti yläkoulua -tapahtuman perjantaina 9. toukokuuta klo 9–12 Loimua Areenalla. Kuudesluokkalaisille suunnattu tapahtuma järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Tavoitteena on tarjota tukea yläkoulun siirtymävaiheeseen. Kuudesluokkalaiset saavat tutustua messuilla yläkouluihin, ikävaiheeseen liittyviin teemoihin ja tukipalveluihin. Messujen näytteilleasettajissa on laaja kirjo hyvinvointialueen ja kunnan palveluita sekä yhdistyksiä ja urheiluseuroja.  Lisäksi kaupungin yläkoulut ovat messuilla esittelemässä itseään. 

Hämeenlinnassa on tänä vuonna noin 600 kuudesluokkalaista. Messuilla oppilaat saavat kiertää esittelijöiden pisteillä ja tutustua yläkouluihin. Tapahtuman juontavat näyttelijä Miikka J. Anttila sekä koulukuraattori Milla Huovinen.

Messuilla toimintaansa ovat esittelemässä mm.

• Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys 
• Harrastus ihan lähellä -toiminta, Urheiluakatemia 
• Hämeenlinnan alueen partiolaiset HAP 
• Hämeenlinnan nuorisopalvelut 
• Kanta-Hämeen pelastuslaitos  
• Hämeenlinnan kaupunki/Lapsiystävällinen kunta/nuorisovaltuusto  
• Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry 
• Kulttuurikeskus ARX 
• Oma Voima -palvelu Oma Hämeeltä

UUTINEN / 06.05.2025

Oma Häme -sovelluksen häiriöt on korjattu

Oma Häme -sovelluksessa ja nettisivujen kautta asiointialustalle kirjautumisessa havaittiin häiriöitä tiistaina ja keskiviikkona. Ongelmat on nyt korjattu ja kirjautuminen toimii normaalisti. 

Häiriöllä ei ollut vaikutusta chat-palveluihin.

Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

UUTINEN / 05.05.2025

Aluehallitus hyväksyi ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman sekä järjestöyhteistyön asiakirjan

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi Kanta-Hämeen järjestöyhteistyön asiakirjan, joka kuvaa hyvinvointialueen ja järjestöjen välisiä yhteistyömuotoja.

Asiakirjan tavoitteena on vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä, tukea järjestöjen toimintamahdollisuuksia ja tunnistaa kehittämiskohteita. Asiakirjan valmisteluun on osallistunut järjestöjen edustajia ja Järjestöneuvottelukunta on myös kommentoinut asiakirjaa valmistelun aikana. Asiakirja tukee Oma Hämeen osallisuusohjelman toimeenpanoa.

Lisäksi aluehallitus käsitteli alueellista ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025–2028 ja päätti esittää sitä aluevaltuustolle hyväksyttäväksi ja liitettäväksi osaksi varsinaista hyvinvointisuunnitelmaa. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu lain edellyttämällä tavalla. Se keskittyy ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen, toimintakykyyn ja itsenäiseen suoriutumiseen.

Suunnitelma on ollut lausuntokierroksella, ja suunnitelmaa on muokattu lausuntojen perusteella. Lausunnoissa painotettiin ikäihmisten tarpeiden ja näkökulmien huomioimista, jotta palvelut tavoittavat oikea-aikaisesti ne, jotka niitä eniten tarvitsevat. Kaikkia lausuntoja ei ole voitu huomioida, esimerkiksi siksi, että suunnitelman toimenpiteet on suhteutettu käytettävissä oleviin resursseihin. Aluevaltuuston hyväksynnän jälkeen suunnitelman toteutusta seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Riihimäen kaupungin kanssa suunniteltuja kiinteistöjärjestelyjä koskevan asian aluehallitus palautti hyvinvointialuejohtajan esityksestä uudelleen valmisteltavaksi. Sopimuskokonaisuuteen on tehtävä vielä täsmennyksiä. Aluehallitus käsittelee kiinteistöjärjestelyjä jälleen seuraavassa kokouksessaan 12. toukokuuta ja aluevaltuusto puolestaan 27. toukokuuta.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on lisäksi koolla seminaarissaan 8. toukokuuta. 

Aluehallituksen 5.5.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 05.05.2025

Oma Häme julkaisi ensimmäisen sosiaalihuollon digipolkunsa – tukee työnhakijoita matkalla kohti työelämää

Oma Häme on tänään 5. toukokuuta julkaissut uuden, työhön ja koulutukseen suuntaavan digipolun, joka tarjoaa työnhakijoille konkreettista tukea matkalla kohti työllistymistä tai opintoja. Kyseessä on Oma Hämeen ensimmäinen sosiaalihuollon digipolku, ja sen tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden omaehtoista työllistymistä sekä lisätä heidän valmiuksiaan hyödyntää digitaalisia palveluja työnhaussa.

Polku kohti aktiivista työnhakua

Digipolku tukee asiakkaita löytämään omat motivaation lähteensä ja asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita. Asiakas saa viikoittain suunniteltuja ohjeita ja neuvoja, jotka ohjaavat kohti työelämää, koulutusta tai esimerkiksi työkokeilua. Yhteistyö ammattilaisen kanssa jatkuu digipolun aikana, ja asiakas voi viestitellä ohjaajan kanssa turvallisesti palvelun kautta.

Digipolun hyödyt asiakkaalle:
- Aktivoi ja tukee omatoimisessa työnhaussa
- Auttaa rakentamaan selkeän suunnitelman työllistymisen edistämiseksi
- Rohkaisee ottamaan vastuuta omasta työllistymispolusta
- Opettaa käyttämään työnhaun digitaalisia palveluita monipuolisemmin
- Tarjoaa tietoa olemassa olevista palveluista ja koulutusmahdollisuuksista.

Digipolku vain asiakassuhteessa oleville – ammattilainen liittää mukaan

Digipolun käyttö edellyttää voimassa olevaa asiakassuhdetta Oma Hämeen sosiaalipalveluihin. Polulle liittämisestä vastaa aina ammattilainen – asiakas ei voi liittyä siihen itse. Tämä varmistaa, että palvelu suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Digipolku löytyy Oma Häme -sovelluksesta, jonka voi ladata maksutta sovelluskaupasta. Tietokoneella palveluun pääsee kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Käyttöönotto vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Tukea ja ohjausta myös digipolun käytössä

Digipalveluiden käyttö ei ole este tai edellytys sosiaalipalveluiden saamiselle – jokaisen asiakkaan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Digipolun käyttö on tehty selkeäksi ja johdonmukaiseksi, ja asiakas saa tarvittaessa perehdytystä sekä jatkuvaa ohjausta ja tukea polun varrella.

Oma Häme kehittää aktiivisesti sosiaalihuollon digipalveluita ja suunnittelee uusia digipolkuja eri käyttäjäryhmille. Digipolut tarjoavat asiakkaille monipuolista tukea erilaisissa elämäntilanteissa.

UUTINEN / 02.05.2025

Asukasvuokrien tarkistusajankohdasta on lähtenyt virheellistä tietoa asiakkaille

Oma Häme on ilmoittanut asukkailleen kirjeitse vuokran muutoksista alkuvuoden 2025 aikana. Pienessä osassa ilmoituksia on ollut virheellinen voimaantulopäivä uudelle vuokralle. Vuokrantarkistusten ajallinen kohdentaminen riippuu siitä, onko kiinteistö ollut ARA-sääntelyn piirissä vai ei.

Virheelliset ilmoitukset ovat koskeneet joitakin tuetun asumisen asukkaita ja palveluasumisen asukkaita. Heille lähetetään toukokuun alussa uudet kirjeet, joissa kerrotaan vuokramuutoksen oikea ajankohta, joka on 1.11.2025.
 
Tarkistusilmoituksia on lähetetty Forssassa Niittyvillan ja kerrostalo Isoniityntie 51:n ja Sataman asukkaille, Hämeenlinnassa Voutilakeskuksen sekä Tammelassa Iltatuulen ja Lupiinin asukkaille. Asukkaiden ei tarvitse itse tehdä asialle mitään – Oma Häme hoitaa korjaukset automaattisesti. Asukkaat saavat tarvittaessa lisätietoa Oma Hämeen asuntotoimistosta p. 03 629 6545 (numerossa on takaisinsoittopalvelu).

Taustalla päätös asukasvuokrien yhtenäistämistä

 
Vuokrien tarkistus liittyy ympärivuorokautisen palveluasumisen asukasvuokrien yhtenäistämiseen, jonka periaatteista aluehallitus päätti viime vuoden marraskuussa. Tämän vuoden aikana tapahtuva muutos koskee aikuissosiaalityön, ikäihmisten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumista. Hyvinvointialue yhtenäistää vuokrat ja vuokrasopimukset, jotta ne saadaan yhdenmukaisiksi ja tasapuolisiksi. Tavoitteena on esimerkiksi sama neliövuokra samassa kiinteistössä oleville asiakkaille.
 
Yhtenäistäminen tehdään omakustannusperiaatetta noudattaen kuitenkin siten, että vuokran vuosittainen korotus on asukkaalle enintään 15 prosenttia. Asuntokohtainen vuokra määräytyy jatkossa omakustannusperiaatteen mukaisesti. Eli vuokraa peritään sen verran kuin hyvinvointialueelta kuluu asuntojen rahoitusmenoihin ja kiinteistökuluihin.
 
Vuokratason muutos ei vaikuta vuokralaisen suojaosaan. Hintamuutoksista on lähetetty kirjeet asukkaille alkuvuoden aikana, muutokset astuvat voimaan kunkin vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti.

UUTINEN / 29.04.2025

Aluevaltuusto kokoontui toiseksi viimeiseen kokoukseensa ja kyselytunnille

Kanta-Hämeen aluevaltuusto oli tiistaina 29. huhtikuuta koolla Hämeenlinnassa toiseksi viimeistä kertaa. Huhtikuun aluevaaleissa valitut valtuutetut aloittavat työnsä kesäkuun alussa ja istuva valtuusto on koolla vielä toukokuun lopussa.

Ahveniston luentosalissa pidetyn kokouksen asialista oli lyhyt. Aluevaltuusto hyväksyi Oma Hämeen tukipalvelut Oy:lle myönnettävän takauksen. 300 000 euron takaus mahdollistaa yhtiölle tarvittavien koneiden, laitteiden ja kuljetuskaluston hankinnan joko omaksi tai leasingrahoituksella. Yhtiö on 100-prosenttisesti Oma Hämeen omistuksessa ja se tuottaa hyvinvointialueelle ateria-, puhtaus-, laitoshuolto- ja kiinteistönhoitopalveluja. 

Aluevaltuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeen 2024 vuosiraportin. Hankkeen edistymisestä raportoidaan säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle. Raportissa on käsitelty hankkeen tilannetta muun muassa suunnittelun, rakentamisen, aikataulujen ja kustannusten näkökulmasta. 

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi luettelon valtuustoaloitteista, joita ei oltu käsitelty vuoden 2024 loppuun mennessä. Käsittelemättömiä aloitteita on ollut vuodenvaihteessa kahdeksan, mutta ne on ohjattu aluehallituksen kautta valmisteluun. Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vuonna 2024 saapuneet hyvinvointialueen jäsenen tekemät aloitteet. Näillä tarkoitetaan asukkaiden jättämiä aloitteita. Niitä tuli viime vuonna kaksi ja ne molemmat on käsitelty asianmukaisesti. 

Istuvan valtuuston viimeinen kyselytunti pidetty

Ennen varsinaista kokousta oli vuorossa istuvan aluevaltuuston viimeinen kyselytunti. Oma Hämeen hallintosäännön mukaan valtuuston kyselytunti järjestetään sekä kevät- että syyskaudella. Valtuutetulla on oikeus esittää aluehallitukselle julkisella kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kysymyksiä hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta koskevista asioista. Kysymyksiin vastaa aluehallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Kysymykset on toimitettava kirjallisina etukäteen, eikä niistä käydä varsinaista keskustelua.

Tiistain kyselytunnilla käsiteltiin monenlaisia aiheita. Valtuutettujen kysymykset koskivat lapsien sijaishuoltoa ja perhekeskuspalveluita, hoitoon pääsyä perusterveydenhuollossa ja ikäihmisten yksinäisyyden torjumista. Lisäksi käsittelyssä olivat mielenterveys- ja päihdeongelmaisten läheisten tukeminen, kotihoidon tilanne ja yhteisöllinen asuminen sekä palveluverkkomuutosten päätöksenteko.

Katso valtuustokokouksen tallenne

Aluevaltuuston 29.4.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 29.04.2025

Oma Häme hakee sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän toimittajalta vahingonkorvausta sopimusrikkomuksesta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on jättänyt haastehakemuksen Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen asiakastietojärjestelmän hankintaan liittyvien vakavien toimitusongelmien vuoksi. Haastehakemuksella hyvinvointialue vaatii sopimussakkoa ja vahingonkorvausta tietojärjestelmän toimittaneelta Mediconsult Oy:ltä. 

Hyvinvointialue kilpailutti vuonna 2023 sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankinnan, jonka tarkoituksena oli yhtenäistää kunnissa aiemmin käytössä olleet asiakastietojärjestelmät yhdellä ja yhtenäisellä järjestelmällä sekä parantaa palveluiden sujuvuutta.

Tarjouskilpailussa etsittiin valmista asiakastietojärjestelmää, joka täyttää lakisääteiset ja viranomaisten asettamat kansalliset vaatimukset. Tarjouskilpailun voitti Mediconsult Oy, joka ilmoitti tarjouksessaan Saga-asiakastietojärjestelmän täyttävän tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset. Osapuolet allekirjoittivat järjestelmän toimittamista koskevan hankintasopimuksen.

Oma Hämeen testauksissa ja käyttöönoton valmistelussa Mediconsult Oy:n asiakastietojärjestelmä osoittautui kuitenkin merkittävästi keskeneräiseksi ja puutteelliseksi. Saga-asiakastietojärjestelmä sisälsi vakavia virheitä ja puutteita, jotka estivät sen käyttöönoton tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen edellyttämällä tavalla. Ongelmat olivat laajoja ja vakavia ja koskivat muun muassa tietoturvaa, asiakastietojen hallintaa sekä lakisääteisten raportointivelvoitteiden toteutumista.

Hankintasopimus purettiin joulukuussa

Aluehallitus päätti hankintasopimuksen purkamisesta joulukuussa 2024. Aluehallitus katsoi, että Mediconsult Oy oli olennaisesti laiminlyönyt täyttää sopimusvelvoitteensa. Lisäksi toimitus oli viivästynyt merkittävästi yhdessä sovitusta aikataulusta. Järjestelmää ei voitu ottaa käyttöön sen virheiden ja puutteiden vuoksi, ja sopimuksen jatkamiseen olisi liittynyt merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä.

– Hankintasopimuksessa sovittiin valmiin asiakastietojärjestelmän toimittamisesta, mutta ajan kuluessa siitä oli tullut sopimusehtojen vastaisesti epävarma tuotekehitysprojekti. Tämä ei lainkaan vastannut tarjouskilpailun ehtoja ja hankintasopimuksen sisältöä. Tietojärjestelmä paljastui valitettavasti pahasti keskeneräiseksi ja puutteelliseksi. Lisäksi se viivästyi merkittävästi yhdessä sovitusta aikataulusta, eikä järjestelmän suunniteltuun käyttöönottoon ollut mitään mahdollisuuksia. sanoo konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola.

– Kyse oli myös asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Kun neuvottelut eivät tuottaneet tulosta, meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin purkaa sopimus ja käynnistää oikeusprosessi vahinkojen korvaamiseksi, jatkaa Savola.

Hyvinvointialue vaatii Mediconsult Oy:ltä sopimusehtojen mukaista sopimussakkoa ja vahingonkorvausta jo syntyneistä ylimääräisistä kustannuksista. Kustannuksia on aiheutunut muun muassa projektiin käytetyistä resursseista sekä uuden hankintaprosessin läpiviennistä. Osapuolet eivät ole päässeet neuvotteluissa sovintoon, joten Oma Häme päätti nostaa kanteen Mediconsult Oy:tä vastaan. 

Oma Häme on käynnistänyt uuden hankinnan, jotta hyvinvointialueen sosiaalipalvelut saavat yhden yhtenäisen, turvallisen ja toimivan asiakastietojärjestelmän.

UUTINEN / 28.04.2025

Aluehallitus hyväksyi tilinpäätöksen muutokset

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen päivitetyn version. Muutokset liittyvät konsernipankkitilijärjestelmän käyttöönottoon, jonka seurauksena Oma Hämeen tukipalveluyhtiön 200 000 euron rahavarat lisättiin hyvinvointialueen konsernitaseeseen.

Muutos vaikutti hyvinvointialueen taseeseen ja rahoituslaskelmaan, eikä sitä ollut sisällytetty hyvinvointialueen tilinpäätöstaulukoihin aiemmin. Tilintarkastajan ohjeen mukaisesti muutosta ei voida pitää pelkkänä teknisenä korjauksena, vaan tilinpäätös edellyttää uudelleen allekirjoittamista ja siten myös uudelleenkäsittelyä aluehallituksessa.

Aluehallitus hyväksyi tilinpäätöksen aiemmin kokouksessaan maaliskuun lopussa. Nyt tehdyillä muutoksilla ei ole vaikutusta hyvinvointialueen tulokseen. Tilinpäätöskirjassa on päivitetty hyvinvointialueen tasetta ja rahoituslaskelmaa. Lisäksi tilinpäätökseen on tehty teknisiä korjauksia, jotka selkeyttävät dokumenttia, mutta eivät muuta sen sisältöä olennaisesti.

Vuoden 2024 tilinpäätös oli odotettua parempi

Hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätöksessä on 47,1 miljoonan euron alijäämä, mikä on 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuussa arvioitu. Alijäämän pienenemiseen ovat vaikuttaneet kertaluonteiset erät, luottotappioiden pienentyminen sekä kunnilta saadut vuokrapalautukset.

Vuoden 2024 tulos on 19,5 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa ennakoitu 66,6 miljoonan euron alijäämä. Vaikka tulos on odotettua parempi, Oma Hämeen taloudellinen tilanne säilyy edelleen haasteellisena. Kaksi ensimmäistä tilikautta ovat kerryttäneet yhteensä 106,6 miljoonan euron alijäämän, joka tulee lain mukaan kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä edellyttää vuosilta 2025 ja 2026 huomattavia ylijäämiä.

Päivitetty tilinpäätös etenee aluevaltuuston käsittelyyn toukokuun lopulla.

Riihimäen kiinteistöjärjestelyä koskeva asia pöydälle

Lisäksi aluehallitus käsitteli kokouksessaan suunnitelmaa Riihimäen kaupungin kanssa tehtävistä kiinteistöjärjestelyistä. Aluehallitus jätti asian pöydälle ja jatkaa sen käsittelyä seuraavassa kokouksessaan.

Suunnitelman mukaan Oma Häme ja Riihimäen kaupunki luovuttaisivat toisilleen omistamiaan kiinteistöjä ja samalla päivittäisivät vuokra- ja omistussuhteita vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Suunnitelma koskee Riihimäen sairaalan tonttia, paloasemaa ja Riihikotia. Lue lisää suunnitelmasta

Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 5. toukokuuta. Aluevaltuuston on puolestaan koolla Hämeenlinnassa tiistaina 29. huhtikuuta. Kokousta voi seurata verkon kautta.

Aluehallituksen 28.4.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 28.04.2025

Uusi Terveysasemien kiireetön ensilinja helpottaa erityisesti harvoin tai ensimmäistä kertaa asioivien asiakkaiden yhteydensaantia

Terveysasemien kiireettömän hoidon tavoitettavuus paranee toukokuun alussa, kun neljä alueellista ensilinjaa aloittaa puhelinpalvelun 8.5. alkaen. Palvelu otetaan käyttöön Hämeenlinnan, Janakkalan, Forssan ja Riihimäen alueilla. Hattulan asukkaat jatkavat asiointiaan oman terveysaseman kanssa. 

Kiireetön Ensilinja on tarkoitettu ensisijaisesti niille asiakkaille, jotka asioivat terveysasemalla satunnaisesti, ensimmäistä kertaa tai joilla ei ole nimettyä omaa hoitajaa ja lääkäriä.

- Uuden toimintamallin myötä harvoin asioivan asiakkaan ei tarvitse tietää, mille terveysasemalle soittaa. Riittää, että ottaa yhteyttä Ensilinjaan, sanoo projektipäällikkö Tiina Nikkanen.

Soitanko jatkossa Ensilinjaan vai terveysaseman tiiminumeroon?

Jos asiakkaalle ei ole nimetty omaa lääkäriä ja hoitajaa, hän on yhteydessä terveyspalveluihin harvoin tai ensimmäistä kertaa tai ei tiedä mihin muualle ottaisi yhteyttä terveyteen, sairauteen tai uuteen oireeseen liittyen:

Kiireettömät asiat:
• Ota yhteys oman alueen kiireettömään Ensilinjaan

Kiireelliset asiat:
• Ota yhteys numeroon 116117 Päivystysapu - kiireellisen hoidon Ensilinja
• Hätätilanteissa ota yhteys 112

Jos asiakkaalla on uusi lihas- tai niveloire, joka ei liity tapaturmaan, niin hän voi ottaa yhteyttä arkisin suoraan fysioterapeuttiin Kuntoutuksen Ensilinjassa p. 03 629 6680.

Jos asiakkaalle on nimetty omalääkäri ja omahoitaja (Hoidon jatkuvuusmalli):

Kiireettömät ja kiireelliset asiat:
• Soita oman terveysaseman tiiminumeroon
• Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta https://omahame.fi/kiireeton-hoitajan-tai-laakarin-vastaanotto

Kiireelliset asiat terveysaseman ollessa kiinni:
• Ota yhteys numeroon 116117 Päivystysapu - kiireellisen hoidon Ensilinja
• Hätätilanteissa ota yhteys 112

Jos asiakkaalla on uusi lihas- tai niveloire, joka ei liity tapaturmaan, niin hän voi ottaa yhteyttä arkisin suoraan fysioterapeuttiin Kuntoutuksen Ensilinjassa p. 03 629 6680.

– Jos asiakas ei ole varma, kuuluuko hänen soittaa Kiireettömään Ensilinjaan vai oman terveysasemansa tiimiin, hän voi huoletta ottaa yhteyttä kumpaan tahansa. Ammattilaiset arvioivat tilanteen ja ohjaavat oikealle yhteydenottokanavalle jatkoa varten.  Asiakkaiden ei tarvitse olla myöskään huolissaan siitä, että onko hänelle nimetty omaa hoitajaa tai lääkäriä, vaan ammattilainen voi tämän asian tarkistaa seuraavan asioinnin yhteydessä, toteaa tulosaluejohtaja Tiina Merivuori.

Näin uusi Terveysasemien kiireetön Ensilinja toimii 

Terveysasemien kiireettömään Ensilinjaan soitetaan terveysaseman asiointiin liittyvissä asioissa, kuten kiireettömät ajanvaraukset hoitajalle tai lääkärille.

Ensilinjan puhelinpalvelu on avoinna aluksi arkisin klo 10–14. Puheluihin vastataan suoraan ilman takaisinsoittoa, mutta ruuhkatilanteissa takaisinsoitto otetaan käyttöön. Jos puheluun ei ehditä vastaamaan heti, asiakkaalle soitetaan takaisin samana päivänä aukioloaikana. Lisäksi asiakkaita palvelee sairaanhoitaja-chat arkipäivisin klo 8–20.

Terveysasemien kiireettömän Ensilinjan puhelinnumerot 8.5.2025 alkaen:  

Forssan seutu (sis. Humppila, Ypäjä, Tammela ja Jokioinen) 03 629 6629  
Hämeenlinnan alue (sis. kantakaupungin sekä Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) 03 629 6627  
Janakkalan alue (sis. Turenki ja Tervakoski) 03 629 6630  
Riihimäen seutu (sis. Loppi ja Hausjärvi) 03 629 6628

Hoidon jatkuvuusmalli tukee säännöllisesti asioivia

Perusterveydenhuollon avopalveluissa on otettu käyttöön vaiheittain hoidon jatkuvuusmalli. Sen myötä osa asiakkaista on saanut nimetyn omalääkärin ja omahoitajan. Tällä hetkellä malli kohdistuu erityisesti asiakkaisiin, joilla on pitkäaikaissairauksia, tarve säännölliselle hoitokontaktille tai monialaista palvelutarvetta.

– Haluamme vahvistaa hoidon jatkuvuutta. Siksi tarjoamme tutun tiimin yhteydenottoa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, toteaa toiminnan projektipäällikkö Elina Ahlqvist.

UUTINEN / 28.04.2025

Oma Hämeen uusi Terveys-chat kokoaa asiantuntijat yhteen

Kantahämäläiset saavat toukokuussa käyttöönsä entistä sujuvamman ja selkeämmän reitin terveyspalveluihin, kun Oma Hämeen useita chat-palveluita yhdistetään Terveys-chatiksi 2.5.2025 alkaen. Uusi palvelu kokoaa sairaanhoitajan, fysioterapian, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä suun terveydenhuollon chatit yhden digitaalisen oven taakse.

– Muutoksen myötä chat-palveluissa asioiminen selkeytyy, ja potilaamme ohjautuvat sopivalle ammattilaiselle aiempaa tehokkaammin, kertoo Digitaalisen sote-keskuksen apulaisylilääkäri Tomi Roine.

Kantahämäläiset voivat olla yhteydessä Terveys-chattiin kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa. Jos sinulla on kuitenkin nimetty omalääkäri tai omahoitaja, suosittelemme olemaan ensisijaisesti yhteydessä suoraan oman terveysasemasi tiimiin, jotta hoidon sujuvuus ja jatkuvuus saadaan varmistettua. Voit silti olla yhteydessä myös chatin kautta esimerkiksi satunnaisissa asioissa.

Oirekysely varmistaa sopivan ammattilaisen nopeasti

Terveys-chat alkaa joko oirekyselyn täyttämisellä tai valitsemalla ajanvaraukseen liittyvät asiat.

Jos täytät oirekyselyn, sinut ohjataan suoraan sopivan terveydenhuollon ammattilaisen luo. Kyselyllä varmistetaan, että saat apua juuri oikealta taholta – tehokkaasti ja ilman turhaa odottelua.

Jos asiasi koskee ajanvarausta, voit valita ajanvaraukseen liittyvät asiat suoraan aloitusvalikosta.

Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–20 ja sen ammattilaiset ovat tavoitettavissa seuraavasti:
•    Sairaanhoitaja ja lääkäri: ma–pe klo 8–20
•    Mielenterveys- ja päihdepalvelut: ma–pe klo 13–15
•    Fysioterapia: ma–pe klo 8–15
•    Suun terveydenhuolto: ma–pe klo 8–14

Jos asioit ammattilaisen paikallaoloajan ulkopuolella, kiireellinen asia ohjautuu sairaanhoitajalle. Kiireettömissä asioissa voit tallentaa täyttämäsi oirekyselyn ja palata chattiin, kun asiaa hoitava ammattilainen on paikalla. 

Kun Terveys-chat on kiinni, voit kuitenkin täyttää oirekyselyn. Kysely ohjaa ottamaan yhteyttä päivystykseen tai hätänumeroon, jos se toteaa asian olevan kiireellinen. Muussa tapauksessa oirekysely nopeuttaa asioinnin aloittamista, kun palaat chattiin sen aukioloaikana. 

Terveys-chatissa voit asioida myös toisen henkilön, esimerkiksi lapsen, puolesta, kun valtuutus on tehty Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

Asiointimäärät jatkuvassa kasvussa – suosio kertoo tarpeesta

Chat-palvelun käyttö on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana, ja kasvu jatkuu yhä. Tämä kertoo, että digitaalinen terveydenhuollon asiointikanava vastaa asiakkaiden odotuksiin tai tarpeisiin.

– Chatissa hoidamme tällä hetkellä erityisen paljon esimerkiksi siitepölyallergiasta kärsiviä, Roine kertoo ajankohtaisista tarpeista.

Chatin ruuhka-ajat osuvat usein varhaisiin aamuihin, joten asiakkaita kannustetaan ottamaan yhteyttä mahdollisuuksien mukaan myöhemmin päivällä. Kokeneet ammattilaiset hoitavat asiakkaan asian sujuvasti ja tehokkaasti chatin aikana. Fyysistä vastaanottokäyntiä ei monissa tapauksissa tarvita. 

Terveys-chat on osa laajempaa digipalveluiden kokonaisuutta

Terveys-chat ja muut Oma Hämeen chatit, eli neuvola-chat, aikuissosiaalityön chat ja info-chat, ovat osa Oma Hämeen digipalvelukokonaisuutta. Digipalveluiden tarkoituksena ei ole korvata perinteisiä palveluita, vaan toimia rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digipalvelut ovat kätevimmin käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivustolla osoitteessa omahame.fi. Chatin voi aloittaa myös jokaiselta sivulta Oma Hämeen verkkosivustolla. 

Lue lisää Oma Hämeen digipalveluista
Lue lisää Oma Häme -sovelluksesta

UUTINEN / 25.04.2025

Yhteisövaikuttavuudella parempia palveluita lapsille, nuorille ja perheille

Oma Hämeessä kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Yhteisövaikuttavuuden avulla pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. 

Tavoitteena on toimintakulttuurin muutos, jossa eri tahot, kuten kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen toimijat, työskentelevät yhdessä. Kyse ei ole vain yhteistyöstä, vaan tietoisesta ja suunnitellusta yhteistoiminnasta. 

– Tässä tehdään aitoa konkreettista yhteistyötä uudella tavalla eri toimijoiden kesken, mikä hyödyttää asukkaita. He saavat paremmin yhteensovitettuja palveluja. Esimerkiksi alueella voidaan järjestää tapahtumia, ryhmätoimintaa ja kohtaamispaikkoja, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Lisäksi yhteistyöllä pystytään nopeammin reagoimaan esille tuleviin tarpeisiin, kertoo perhekeskusasiantuntija Milla Mäkikomsi. 

Uudessa toimintamallissa ei keskitytä pelkästään yksilöihin, yksittäiseen lapseen tai nuoreen, vaan huomioidaan koko perhe ja yhteisöt, joissa perheet elävät. Yhteisövaikuttavuudessa ajatuksena on parantaa asukkaiden hyvinvointia laajasti koko alueella. Monialainen yhteistyö ja ilmiölähtöinen työskentely voivat myös vähentää lasten, nuorten ja perheiden palvelutarvetta pitkällä aikavälillä.

Rakenteet tukevat yhteisövaikuttavuutta

Yhteisövaikuttavuustyön keskiössä on yhteisen tavoitteen asettaminen, toisiaan tukevien toimintojen toteuttaminen sekä yhteisten mittareiden seuranta. Tämä edellyttää hyvinvointialueelta ja muilta toimijoilta yhteisiä tekemisen rakenteita johtamisesta asiakastyöhön.

Tätä varten maakuntaan on luotu toimintarakenteet, joka muodostuvat kolmen seudullisen perhekeskuksen ympärille Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Alueellinen perhekeskus- ja opiskeluhuollon yhteistyöryhmä luo kokonaiskuvaa ja suuntaviivoja siitä, miten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia voidaan maakunnassa edistää. Seudullisen perhekeskustyöryhmien avulla varmistetaan, että asiakastyön tasolla toimivat Arkitiimit ja Omatiimit saavat tarvittavan tuen ja ohjauksen. Keskeistä rakenteessa on jatkuva vuoropuhelu eri toimijoiden kesken.

Arkitiimit toimivat kuntarajojen sisällä ja kokoavat yhteen eri organisaatioiden edustajia, kuten sote-palvelujen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita. Niiden tehtävänä on tuottaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta ja tarpeista sekä suunnitella toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Arkitiimeissä ei käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita, vaan keskitytään alueen yhteiseen hyvinvointiin. Arkitiimien toiminta voidaan myös liittää kunnissa jo oleviin rakenteisiin, kuten nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon.

Omatiimi -toimintamalli puolestaan rakennetaan asiakkaan tai perheen ympärille silloin, kun tarvitaan monialaista tukea. Tähän tiimiin voi kuulua eri alojen ammattilaisia, vapaaehtoistoimijoita sekä asiakkaan läheisiä. Tavoitteena on, että verkosto kootaan nopeasti ja oikea-aikaisesti, verkostotyötä tehdään vaikuttavalla tavalla ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti, jotta siitä olisi aidosti hyötyä asiakkaalle.

Ilmiölähtöinen työskentely ja sen tulokset

Yhteisövaikuttavuudessa pyritään löytämään ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät ole yksittäisen toimijan ratkaistavissa. Yhteisövaikuttavuuden rakenteet tuottavat tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, mikä auttaa suuntaamaan toimia ilmiöihin, joita alueella esiintyy. 

Seudulliset perhekeskustyöryhmät ovat käynnistäneet ensimmäiset ilmiölähtöisen kehittämisen työskentelyt. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla ensimmäiseksi ilmiöksi valittiin ylivilkkaus-, tarkkaamattomuus- ja impulsiivisuusoireiden lisääntyminen. Forssan seudulla puolestaan pureudutaan koulupoissaolojen lisääntymiseen lukukauden käynnistyessä syksyllä. Näihin haasteisiin etsitään ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kesken. 

Hämeenlinnassa ja Riihimäellä työskentelyä varten koottiin monialainen työnyrkki, joka pohti ratkaisuja oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi ja kasvuympäristöjen muokkaamiseksi siten, että oireilevien lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyisi. Oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi luotiin ”Himmee hetki”-konsepti, jonka avulla etsitään keinoja lisätä rauhoittumisen hetkiä eri organisaatioiden toiminnassa. 

Kasvuympäristöjen muokkaamiseksi puolestaan päätettiin käynnistää toimintayksiköissä aistiesteettömyyskartoitukset. Niiden avulla tunnistetaan mahdollisia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön tekijöitä, jotka heikentävät oireista kärsivien hyvinvointia.

Lisäksi selkiytetään oireista kärsivien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen polkua sekä vahvistetaan vanhempien ja perheiden saamaa tukea. Tämä työ kuuluu hyvinvointialueella käynnistyvään Kirjo-hankkeeseen. 

Yhteisövaikuttavuudessa tärkeää on, että työtä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti palautetiedon avulla. Kun toimintaa arvioidaan säännöllisesti, voidaan varmistaa, että yhteisövaikuttavuus tuo aidosti hyötyä kaikille osapuolille.

– Hyvinvointialue edistää yhteisövaikuttavuuden tavoitteita aktiivisesti eri toiminnoissaan, jotta Kanta-Hämeen lasten, nuorten ja perheiden tarpeet aidosti huomioidaan ja jokainen voi kokea tulevansa kuulluksi ja autetuksi, painottaa Mäkikomsi.

UUTINEN / 25.04.2025

Kaarisillan lastensuojelulaitos saa uudet tilat Forssassa

Forssassa toimivalle Kaarisillan lastenkodille on löytynyt uudet tilat. Hyvinvointialue kunnostaa Forssan sairaala-alueella sijaitsevaan hirsirakennukseen tilat lastensuojelun tarpeita vastaavaksi. Kaarisillalle on pitkään etsitty uusia tiloja, koska vanhat eivät sovellu yksikön tarpeisiin, eivätkä vastaa nykyvaatimuksia.

Uudet tilat remontoidaan 1800-luvulla rakennettuun taloon, joka toimi aikanaan Forssan sairaalana. Viime vuodet rakennus on ollut toimistokäytössä. Rakennus on iäkäs, mutta perusteellisella peruskorjauksella siitä saadaan terveysturvallinen ja sopiva yksikölle.

·– Puutaloon on tehty kantavien rakenteiden ja palkkisuuntien tarkastus. Tutkituissa kohdissa ei ole havaittu vaurioita rakenteissa. Kohteeseen tehdään vielä sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus, jonka perusteella lopulliset kunnostustoimenpiteet ja laajuus määritellään. Tilat uusitaan siten, että ne palvelevat Kaarisillan toimintaa ja vastaavat nykyisiä tilavaatimuksia, sanoo Oma Hämeen rakennusinsinööri Eero Puuppo.

Samalla Kaarisillan sijainti muuttuu keskeisemmäksi.

– Uudet tilat sijaitsevat lähellä sosiaalipalveluja. Lisäksi uimaranta, jäähalli, urheilukenttä ja linja-autoasema sijaitsevat ihan naapurissa. Myös muut keskustan palvelut ovat käden ulottuvilla, iloitsee lähijohtaja Katja Himanen.

Remontti käyntiin syksyllä

Remontin suunnittelu on aloitettu ja urakoitsija valitaan kilpailutuksella. Remontti on tarkoitus aloittaa syksyllä, ja uusien tilojen toivotaan olevan muuttovalmiita kesäkuussa 2026.

Kaarisillassa työskentelee seitsemän työntekijää sekä lähijohtaja, ja yksikössä on seitsemän asiakaspaikkaa.

– Työntekijät ovat mukana suunnittelussa. Myöhemmin mukaan kutsutaan myös lapsia ja nuoria kokemusasiantuntijoina. Heidän näkemyksensä ovat tärkeitä, jotta saadaan rakennettua tila, jossa on hyvä olla ja kaikkien arki toimii, painottaa sijais- ja jälkihuollon palvelupäällikkö Eija Luodes.

Lastenkoti Kaarisillan lisäksi Oma Hämeellä on Hämeenlinnassa Pollentien nuorisokoti. Lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoaa myös Mäkikujan perhetukikeskus Riihimäellä.

UUTINEN / 24.04.2025

Oma Häme suunnittelee kiinteistöjärjestelyä Riihimäen kaupungin kanssa

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat valmistelleet kiinteistöjärjestelyä, jossa osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistamiaan kiinteistöjä ja samalla päivittäisivät vuokra- ja omistussuhteita vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita.

Suunnitelman mukaan hyvinvointialue luovuttaisi Riihimäen kaupungille Riihimäen sairaalan tontin, mutta säilyttäisi omistuksessaan tontilla sijaitsevat rakennukset ja vuokraisi tontin kaupungilta. Vastaavasti Riihimäen kaupunki myisi hyvinvointialueelle Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman. Hyvinvointialue maksaisi kaupan yhteydessä kaupungille välirahaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöjärjestelyn taloudelliset ehdot perustuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiin markkina-analyyseihin, joissa on määritelty molempien osapuolten hyväksymät arvot kohteille.

Mahdollisuus järjestelyyn nousi esiin hyvinvointialueen ja Riihimäen kaupungin vuokrasopimusneuvotteluissa. Oma Hämeen aluehallitus ja Riihimäen kaupunginhallitus käsittelevät suunnitelmaa kokouksissaan maanantaina 28. huhtikuuta. Suunnitelman toteutuminen vaatii hyväksynnän Oma Hämeen aluevaltuustolta. Riihimäellä asiaa käsittelee kaupunginhallituksen lisäksi myös kaksi lautakuntaa. Lopuksi asia tarvitsee vielä kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Varsinaiset kiinteistökaupat voivat toteutua vasta, kun valtioneuvoston hyväksyy muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Taloudellisesti kestävä ratkaisu hyvinvointialueelle

Kiinteistöjärjestely tukisi toteutuessaan molempien tahojen strategisia ja taloudellisia tavoitteita. Hyvinvointialue voisi keskittyä omistamaan ja kehittämään sellaisia kohteita, jotka ovat sen toiminnan kannalta välttämättömiä. Samalla Oma Häme saisi vähennettyä omistukseen liittyvää hallinnollista ja taloudellista taakkaa.

Riihimäen kaupungille järjestely tarkoittaisi sote-kiinteistöihin liittyvien riskien pienentymistä sekä mahdollisuutta kehittää alueita pidemmällä aikavälillä. Järjestely toisi molemmille osapuolille myös selkeyttä kiinteistöomistuksiin.

Riihikoti ja Riihimäen paloasema ovat hyvinvointialueen palveluverkon kannalta keskeisiä kohteita Riihimäellä. Niiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen tukisi pitkäjänteistä palvelutoiminnan suunnittelua ja investointien hallintaa. Samalla Riihimäen sairaalan tontin siirtyminen kaupungille mahdollistaisi alueen kaavoituksen ja kehittämisen kaupunkistrategian mukaisesti.

Järjestelyssä hyvinvointialue jatkaisi Riihikodin ja paloaseman tonttien vuokraamista kaupungilta. Kaupunki omistaisi edelleen tontit, mutta riskienhallinta, kiinteistöjen ylläpito- ja purkuvastuut siirtyisivät hyvinvointialueelle. Vuokrista ja kiinteistöveroista muodostuu kaupungille noin 350 000 euron vuotuiset tulot. Lisäksi kaupunkikonsernin lainakanta pienentyy noin kolmella miljoonalla eurolla paloasemayhtiön lainan siirtyessä hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueelle suunnitelma on myös taloudellisesti kannattava. Sairaalatontin myynti toisi kertaluonteisen myyntivoiton – lisäksi järjestelyn tulosvaikutus olisi kymmenen vuoden aikajänteellä positiivinen, arviolta 7–10 miljoonaa euroa. Riihikodin kiinteistön investointitarve on huomioitu laskelmissa, eikä se heikennä järjestelyn kokonaiskannattavuutta.

Oma Häme teki vastaavan kiinteistöjärjestelyn Hämeenlinnan kaupungin kanssa syyskuussa 2024. Lue uutinen: Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki allekirjoittivat kiinteistökaupat

Aluehallituksen 28.4.2025 kokouksen esityslista julkaistaan Oma Hämeen asiakirjanhallintajärjestelmässä torstaiaamupäivän aikana.

UUTINEN / 23.04.2025

Kohtaamisia ja yhteisiä oivalluksia Oma Hämeen henkilöstöpäivillä

Hyvinvointialueen perinteiset henkilöstöpäivät pidettiin jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaalla 22.–23. huhtikuuta. Kolmansille henkilöstöpäiville kokoontui noin 1 400 työntekijää ympäri maakuntaa. Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työntekijät saivat jälleen mahdollisuuden kohdata toisiaan, verkostoitua ja inspiroitua hyvinvointialueen onnistumisista. 

Tänäkin vuonna henkilöstöpäivät järjestettiin kahtena samansisältöisenä päivänä, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan tapahtumaan työvuorojensa puitteissa. Henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus seurata pääsalin ohjelmaa myös livestriimin välityksellä omissa yksiköissään.

– Henkilöstöpäivät ovat konkreettinen osoitus siitä, miten tärkeä henkilöstö on hyvinvointialueelle. Päivien aikana on mahdollisuus tavata toisia, oppia uutta ja saada aineksia, joista riittää ammennettavaa arkeen pitkäksi aikaa, totesi tapahtuman avannut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen puolestaan käsitteli omassa puheenvuorossaan hyvinvointialueen rahoitustilannetta ja siihen liittyvää epäsuhtaa. Naukkarinen avasi puheessaan muun muassa uuden strategian valmistelua. Hyvinvointialueen tulevan strategiakauden 2026–2029 perustana on ensimmäisellä valtuustokaudella hyväksytty hyvinvointialuestrategia. Valmistelussa hyödynnetään nykyisestä strategiasta ne elementit, jotka edelleen ovat perusteltuja. 

Naukkarisen mukaan tulevalla strategiakaudellakin Oma Häme järjestää palvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. 

– Henkilökeskeisen tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä olemme maan kärjessä. Siitä voimme olla ylpeitä ja meidän tekemistämme myös seurataan tämän vuoksi. Meidän on tunnistettava asiakkaiden tarpeet, jotta voimme kehittää palveluja, Naukkarinen painottaa. 

Henkilöstöpäivien pääpuhujana oli tänä vuonna yhdenvertaisuusasiantuntija ja ihmisoikeuskouluttaja Dakota Robin. Hän pysäytti kuulijat puheenvuorollaan oikeudenmukaisuudesta ja ihmisen arvosta:

– Jokaisella on tarve kuulua joukkoon, joka on ihan eri asia kuin joukkoon mahtuminen. Jos ihminen ahdetaan yhteiskunnan normeihin kuin valkosipulin kynsi mandariinilohkon tilalle, ei se toimi, eikä yksilö silloin voi hyvin, Robin kuvailee.

Robin on suosittu puhuja, joka kiertää kouluttamassa erilaisia työyhteisöjä ammentaen omia kokemuksiaan. Robin on puoliksi turkkilainen, puoliksi suomalainen transsukupuolinen mies, joka on syntynyt Sveitsissä, mutta kasvanut sotaveteraanien lapsenlapsena pienessä suomalaiskaupungissa. Lapsena hän ei osannut sopeutua yhteiskunnan rooleihin.

– Inhimillinen kulttuuri, jossa arvostetaan ja tuetaan ihmisiä, luo turvaa ja hyvinvointia. Erilaisuuden hyväksyminen on entistä tärkeämpää nyt, kun yhteisöllisyys on muuttunut ja yhteiskunta on pirstaloitunut, Robin painottaa. 

Lisää tietoa ja yhteenkuuluvaisuutta 

Verkatehtaan Lasipihalla esiteltiin henkilöstölle hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa. Lisäksi Lasipihalla oli mukana Oma Hämeen kumppaneiden erilaisia toimintapisteitä. Henkilöstöpäivät järjestettiin tänä vuonna osittain tapahtumakumppanien tuella. Pääyhteistyökumppaneina olivat Terveystalo ja Diktamen – muut kumppanit ja näytteilleasettajat olivat mukana mahdollistamassa päivien järjestämistä.

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen pitää päiviä onnistuneina.

–  Päivien sisältö herätti itsessäni tänä vuonna vahvoja onnistumisen, ilon ja ylpeyden tunteita henkilöstöstä. Tunnelma oli lämmin, innostunut ja yhteisöllinen, kun ihmiset pääsevät irti arjen kiireistä ja tutustuvat toisiinsa uudella tavalla. Nauru, keskustelut ja jaetut hetket vahvistavat yhteishenkeä ja sitoutumista Oma Hämeeseen organisaationa, iloitsee Bjerregård Madsen.

–  Uskon, että päivät lisäävät arvostusta työntekijöiden työlle ja vahvistavat motivaatiota. Ja jopa nostattavat ylpeyden tunnetta, omasta organisaatiosta.

Henkilöstöpäivien tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden aidot kohtaamiset ja verkostoituminen. Tämän tärkeyttä korostavat myös hyvinvointialueiden pääluottamusmiehet, joiden mukaan tapahtumalla on arvoa erityisesti jatkuvien muutosten keskellä.

–  Tämä on paikka, jossa itse kukin saa ihmisille kasvot. Tapahtuma vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokemusta vaikuttamisesta. Mekin olemme voineet täällä viedä työntekijöiden palautetta konkreettisesti eteenpäin saman tien, kasvotusten, kertovat pääluottamusmiehet.

Heidän mukaansa osa on kokenut henkilöstöpäivien ajankohdan heti pääsiäisen jälkeen haastavaksi. Mutta yhteiskuljetukset Forssasta ja Riihimäeltä ovat saaneet pääluottamusmiesten mukaan kiitosta. 

Keskusteluissa henkilöstön kanssa on noussut pääluottamusmiesten mukaan esiin muutosten nopeus ja määrä. 

–  Vaikka säästöpaineiden vuoksi varmasti mietitään tämänkin tilaisuuden tulevaisuutta, on tärkeää ymmärtää tapahtuman arvo. Tällä on paikkansa – nyt ehkä enemmän kuin koskaan.

Henkilöstöpäivillä oli tarjolla runsaasti vaihtoehtoisia luentoja eri aiheista. Oma Hämeen omien asiantuntijoiden puheenvuoroissa oli esillä esimerkiksi asiakaslähtöisyys, tekoälyn hyödyntäminen, tietojohtaminen, liikkuvat palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Päivillä oli puhumassa myös joukko kokemusasiantuntijoita. 

Palkittavina helmiä tyyppejä ja sydänten valloittajia 

Monella sote-ammattilaisella ei ole arjessaan aikaa kohdata omia kollegoitaan. Senkin vuoksi henkilöstöpäivät on osallistujille merkityksellisiä. Nuorille suunnatussa mielenterveys- ja päihdepalvelujen Oma Voima -palvelussa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat Mari Sintonen, Sanna Kuosa ja Jenni Hellman osallistuivat tiistain päivään yhdessä. 

–  Saimme järjesteltyä asiakkaiden ajat niin, että pystyimme tulemaan tänne Riihimäeltä. Tämä on vaihtelua arkeen ja mahdollisuus purkaa asioita ja ideoida yhdessä, Sanna Kuosa kertoo. 

–  Olen ollut mukana muinakin vuosina. Kyllähän tämä tukee työhyvinvointiakin, Jenni Hellman muistuttaa.

–  Dakota Robin oli paras puhuja, hänen teemansa on tärkeä. Omassa työssämme kohtaamme paljon nuoria, joilla on samanlaisia haasteita. Oli herättelevää puhetta, Mari Sintonen sanoo.

Henkilöstöpäivien aikana nostettiin esiin arvostettuja työntekijöitä, Helmiä. Oma Hämeessä ammattilaiset kehuvat ja kiittävät kollegoitaan, ja eniten ääniä saaneita valitaan aina kuukauden Helmeksi. Oma Hämeen Helmien lisäksi pääsalin lavalla kävivät palkittavana myös Oma Hämeen Sydän -kampanjassa menestyneet. Asukkaat ja asiakkaat saivat maaliskuussa äänestää yksittäisiä ammattilaisia, työpareja tai yksiköitä, jotka ovat tehneet vaikutuksen ja jättäneet jäljen asiakkaan sydämeen. 
 

UUTINEN / 18.04.2025

Potilaan oikeuksien päivä Euroopassa 18.4.2025 – Terveystiedon jakaminen keskiössä

Potilaan oikeuksien päivää vietetään vuosittain Euroopassa 18. huhtikuuta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta potilaan oikeuksista sekä edistää avointa keskustelua niihin liittyvistä kysymyksistä. Vuonna 2025 teemapäivän erityishuomio kohdistuu terveystiedon jakamiseen – sen hyötyihin ja haasteisiin.

Moni meistä pysähtyy harvoin pohtimaan, mitä omille terveystiedoille tapahtuu tai kuinka niitä voitaisiin hyödyntää yksilön lisäksi koko yhteiskunnan hyväksi. Tiedon jakaminen voi auttaa kehittämään terveydenhuoltoa, edistää tutkimusta ja parantaa palveluiden laatua. Samalla se herättää kysymyksiä tietosuojasta, potilaan asemasta ja itsemääräämisoikeudesta.

–Tiedon jakaminen voi parhaimmillaan parantaa hoitoa ja tuoda potilaille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Samalla on tärkeää, että jokainen ymmärtää, mihin hänen tietojaan käytetään ja että häntä kuullaan, sanoo potilasasiavastaava Kirsi Vilpa.

Terveystietojen vastuullinen hyödyntäminen edellyttää luottamusta, läpinäkyvyyttä ja selkeitä käytäntöjä. Eurooppalainen keskustelu keskittyy yhä enemmän siihen, miten tietoa voidaan käyttää potilaiden hyödyksi heidän oikeuksiaan kunnioittaen.

Suomessa potilaan oikeuksia turvaa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Se koskee sekä julkista että yksityistä terveydenhuoltoa, mukaan lukien esimerkiksi sosiaalipalveluissa toteutettu terveyden- ja sairaanhoito. Oikeuksien toteutuminen ei kuitenkaan perustu pelkästään lainsäädäntöön, vaan myös arjen käytäntöihin. –Potilaan oikeudet eivät ole pelkkää lainsäädäntöä, ne ovat arjen tekoja, kohtaamisia ja luottamusta. Me potilasasiavastaavat olemme täällä varmistamassa, että oikeudet toteutuvat myös käytännössä, kertoo potilasasiavastaava Tiina Ketola-Mäcklin.

Potilasasiavastaavat tukena tilanteissa

Potilasasiavastaava on puolueeton tukihenkilö, joka neuvoo potilaan oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi potilastietojen tarkastamisessa tai oikaisupyynnöissä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella potilasasiavastaavina toimivat Kirsi Vilpa ja Tiina Ketola-Mäcklin. Heidän tavoitteenaan on varmistaa, että potilas tulee kuulluksi ja hänen oikeutensa toteutuvat selkeästi ja oikea-aikaisesti.

Lue lisää potilaan oikeuksista:
omahame.fi – potilaan oikeudet

UUTINEN / 17.04.2025

Kanta-Hämeen keskussairaala jälleen mukana Elossa 24h -sarjassa

Kanta-Hämeen keskussairaala on mukana Elossa 24h -dokumenttisarjan kahdeksannella tuotantokaudella. Koko tuotantokausi on katsottavissa Yle Areenassa maanantaista 14.4. alkaen.

Elossa 24h avaa jälleen ikkunan suomalaiseen terveydenhuoltoon ja sen inhimillisiin kohtaamisiin – potilaiden arkeen, ammattilaisten vastuunkantoon ja elämän käännekohtiin. Ohjelma seuraa tavallisten ihmisten tarinoita viikon jokaisena päivänä eri puolilta Suomea.

Kanta-Hämeen keskussairaala on ollut mukana myös aikaisempina vuosina. Myös tänä vuonna keskiössä ovat aito arki, kiireiset hetket ja herkät tilanteet, joita sairaalan ammattilaiset elävät potilaidensa rinnalla.

– On ilo saada olla jälleen mukana ohjelmassa, joka tekee näkyväksi työmme ytimen: ihmisten kohtaamisen, rinnalla kulkemisen ja ammattitaidon inhimillisessä palveluksessa. Elossa 24h näyttää hetkiä, joissa olemme aidosti ihmistä varten – läsnä ja rinnalla, juuri siinä hetkessä, missä elämää eletään, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Elina Lintula.

Osa kansallista yhteisymmärrystä rakentavaa sarjaa

Elossa 24h -sarjaa on kuvattu kahdeksan tuotantokauden ajan, ja se perustuu kansainväliseen Keeping the Nation Alive -formaattiin. Ohjelma on saavuttanut suurimman menestyksensä Suomessa, missä se on edennyt pisimmälle maailmassa. Ohjelmaa on tehty myös Kanadassa, Australiassa ja Norjassa, mutta ainoastaan Suomessa se on saavuttanut näin laajan jatkuvuuden.

Sarjaan osallistuvat kaikki yliopistosairaalat sekä valikoidut sairaalat ja terveydenhuollon yksiköt eri puolilta maata, mukaan lukien Kanta-Hämeen keskussairaala. Sarja kertoo tarinoita Espoosta, Hämeenlinnasta, Rovaniemeltä, Tervolasta, Joensuusta, Varkaudesta ja Joroisilta.

#elossa24h #KantaHämeenKeskussairaala #OmaHäme

UUTINEN / 17.04.2025

Aluevaalitulos on vahvistettu – vain yksi muutos Kanta-Hämeessä

Aluevaalilautakunta on vahvistanut Kanta-Hämeen vaalituloksen 16. huhtikuuta. Kuntien keskusvaalilautakuntien tekemässä tarkastuslaskennassa alustavaan vaalitulokseen on tullut yksi muutos SDP:n valtuutettuihin.

Sunnuntaina sosialidemokraattien ehdokkaista viimeisenä valtuustoon näytti tulevan valituksi hämeenlinnalainen Terhi Lehtonen. Tarkastuslaskennassa janakkalalaisen Marko Mustialan äänimäärä oli Lehtosta suurempi, joten Mustiala tuli valituksi valtuustoon ja Lehtosesta tuli varavaltuutettu. 

Nimilista valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista on alempana tässä artikkelissa. Lista valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista vertausluvuittain (pdf-tiedosto)

Kanta-Hämeessä aluevaltuustossa on 59 valtuutettua. Uudessa aluevaltuustossa tulee istumaan seitsemän eri puolueen valtuutettuja, joista enemmistö on naisia. Uusia valtuutettuja on 23 eli noin 39 prosenttia. 

Kanta-Hämeessä äänestysprosentti oli 52. Ensimmäisissä aluevaaleissa, vuonna 2022, äänestysaktiivisuus oli Kanta-Hämeessä 46,6 prosenttia. 

Kanta-Hämeen uusi aluevaltuusto aloittaa kautensa 1. kesäkuuta ja järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan 17.6., jolloin valitaan muun muassa puheenjohtajisto ja aluehallituksen jäsenet.

Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja kuntakohtaiset äänestysprosentit löytyvät Oikeusministeriön tulos- ja tietopalvelusta. 

Valitut aluevaltuutetut

Kansallinen Kokoomus    

Isosuo, Juha    Hämeenlinna   
Lehkonen, Helena    Hämeenlinna   
Walkamo, Mika    Hämeenlinna    
Silpola, Veli-Antti    Hämeenlinna    
Rautio, Sari    Hämeenlinna   
Bitter, Riku    Riihimäki   
Saarenmaa, Lotta    Forssa   
Kankaanmäki, Päivi    Hämeenlinna   
Järvinen, Satu    Forssa    
Stråhle, Jarkko    Hausjärvi   
Sonko, Jessica    Riihimäki    
Närkki, Aino    Riihimäki    
Ahonen, Antti    Hämeenlinna    
        
Perussuomalaiset        

Pullinen, Teijo    Hämeenlinna    
Honkanen, Pasi    Hämeenlinna   
Niemi, Pasi    Hattula   
Lartama, Mika    Hämeenlinna   
Eriksson, Otto    Forssa   
        
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue        

Filatov, Tarja    Hämeenlinna    
Lintonen, Emmi    Forssa    
Nahkuri, Miia    Riihimäki    
Alijärvi, Pirjo    Janakkala    
Taiveaho, Satu    Riihimäki   
Lepola, Kaisa    Forssa    
Ranjith Kumar, Prabhakaran    Hämeenlinna    
Jormanainen, Lauri    Riihimäki   
Kylliäinen, Kylli    Hämeenlinna    
Heinonen, Mia    Hämeenlinna    
Hellstén, Tapani    Hämeenlinna    
Olkinuora, Piia    Hämeenlinna    
Järvinen, Piritta    Hattula    
Nurmi, Silja    Riihimäki    
Viitanen, Timo    Hämeenlinna    
Viitanen, Ville    Hattula    
Fagerström, Salla    Hausjärvi    
Lax, Minna    Jokioinen    
Mustiala, Marko    Janakkala   
        
Suomen Keskusta        

Häggman, Johanna    Forssa    
Ristavaara, Heini    Hausjärvi    
Wiisak, Johanna    Forssa  
Suojala, Leena    Hämeenlinna    
Taponen, Merja    Janakkala    
Ruuskanen, Kristiina    Hämeenlinna    
Saksala, Eija    Loppi    
Pura, Eero    Tammela    
Alanko, Matti    Ypäjä    
        
Vihreä liitto     

Soinikoski, Mirka    Hämeenlinna    
Vanttaja, Karri    Hämeenlinna    
Kranni, Maija    Forssa    
Kolu, Emma    Hämeenlinna    
           
Vasemmistoliitto        

Hirviniemi, Erja    Riihimäki   
Reima, Aapo    Hämeenlinna    
Lehto, Juhani    Hämeenlinna   
Belik, Minna    Riihimäki   
Kirkkola-Helenius, Tarja    Jokioinen   
Viksten, Satu    Tammela   
        
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)        

Räsänen, Päivi    Riihimäki    
Oikari, Elise    Hattula    
Syväntö, Vuokko    Hämeenlinna   

Varavaltuutetut

Kansallinen Kokoomus

Aittola, Eija Riihimäki
Kontturi, Maija Hämeenlinna
Pinomäki, Mari Hämeenlinna
Virtanen, Kalle Hämeenlinna
Riutta, Elina Riihimäki
Voutilainen, Kati Hämeenlinna
Rauhaniemi, Jenni Tammela
Antin, Miia Hattula
Siukola, Lauri Hattula
Yli-Pirilä, Pia Hattula
Tammilehto, Noora Janakkala
Haonperä, Jouko Forssa
Honkavuori, Meiju Hämeenlinna

Perussuomalaiset    

Aaltonen, Harri Janakkala
Jaakkola, Tea Forssa
Levaniemi, Jonni Hämeenlinna
Mäkinen, Vesa Hämeenlinna
Kykyri, Sari Riihimäki

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue        

Abouessa, Ehab Hämeenlinna
Lehtonen, Terhi Hämeenlinna
Ojamäki-Salminen, Minna-Mari Hämeenlinna
Masalin, Kari Hausjärvi
Kaakinen, Sari Tammela
Lindberg, Maarit Riihimäki
Aitola, Nina Hattula
Koskinen, Tuomas Hämeenlinna
Mattila, Petri Riihimäki
Räsänen, Mikko Riihimäki
Uschanov, Johanna Hämeenlinna
Ahlqvist, Leila Loppi
Lehtonen, Marko Hattula
Taavela, Irma Hämeenlinna
Arminen, Mikko Riihimäki
Ranta-Kahila, Tomi Hämeenlinna
Luopajärvi, Päivi Hattula
Virtanen, Markku Janakkala
Kainulainen, Jennica Forssa

Suomen Keskusta

Mänki, Marianne Jokioinen
Peltomäki, Marja Loppi
Kaunisto, Jyri Tammela
Aho, Vilma Janakkala
Elo, Irmeli Janakkala
Kautto, Mikko Janakkala
Riihilahti, Anne Hattula
Lumijärvi, Hannu Hämeenlinna
Tofferi, Niina Riihimäki

Vihreä liitto

Koivu, Ira Hämeenlinna
Lindgren, Anne Riihimäki
Tuononen, Touko Riihimäki
Mansikka, Ursula Jokioinen 

Vasemmistoliitto

Auvinen, Sari Hausjärvi
Virtanen, Tapio Forssa
Kisonen, Anne Hämeenlinna
Aronen, Hanna  Forssa
Lumme, Vilja Hämeenlinna
Hänninen, Hanna Riihimäki

Suomen Kristillisdemokraatit (KD)    

Aitto-oja, Piia Janakkala
Saari, Hannele Riihimäki
Olsen, Sini  Hämeenlinna

ARTIKKELI / 16.04.2025

Kotihoidon etähoito laajenee – turvallisuus ja läsnäolo ovat tärkeässä roolissa etäpalveluissa

Oma Hämeessä vuoden 2025 tavoite on järjestää 8 % säännöllisen kotihoidon käynneistä etähoitona. Etähoidossa korostuu erityisesti läsnäolon taito. Asiakkaat ovat kokeneet puheluiden tuovan turvallisuutta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon käynneistä yli 5 % toteutuu tällä hetkellä etäpalveluna. Etähoitoon kuuluu etäneuvonta, kotihoidon etäkäynnit sekä itsenäisen lääkkeenoton tuki. Vuodella 2024 tavoite etähoidolle oli 5 %, ja se toteutui vaihtelevasti eri kuntien välillä. Esimerkiksi Hämeenlinnassa luku oli 4,5 %, Forssassa 4,2 % ja Riihimäellä 6,1 %. Vuodelle 2025 koko hyvinvointialueen tavoite on 8 %. 

Oma Hämeen strategian mukaan kotihoitoa annetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etäpalveluna, mutta asiakkaan kyky teknologian käyttöön arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Asiakkailta ei myöskään odoteta valmista teknistä osaamista, vaan sitä opetellaan yhdessä ammattilaisen kanssa. 

Vuoden alussa Oma Hämeessä aloittanut kotihoidon lähijohtaja Katri Saartila näkee, että etähoito vaatii hoitajilta vahvaa ammatillista osaamista esimerkiksi kohtaamisen, läsnäolon ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Etähoidosta puuttuu kosketuksen vaikutus, mutta turvallisuutta voi asiakkaalle luoda monin eri keinoin.  

– Etänä toimiessa on todella tärkeää keskittyä empaattisuuteen ja läsnäoloon. Silloin korostuvat enemmän hoitajan sanavalinnat ja miten niillä voidaan luoda turvallisuuden ja välittämisen tunnetta. Näen, että asiakas saa etäyhteydestä huolimatta sen saman kokemuksen siitä, että olen tässä ja kuuntelen. Kun kiireiset siirtymät paikasta toiseen jäävät pois, rauhalliselle kohtaamiselle on jopa enemmän aikaa, Saartila kuvailee. 

Enemmän aikaa kohdata jokainen ihminen 

Oma Häme ei ole toistaiseksi kerännyt palvelusta säännöllistä palautetta asiakkailta, mutta hoitajien saama suora palaute on ollut positiivista. Niissä korostuvat esimerkiksi turvallisuuden tunne. Asiakkaat ovat sanoneet puheluiden piristävän ja kiitosta on saanut myös se, että hoitajilla on ollut aidosti aikaa jutella ja kohdata, kun samaan aikaan ei ole tarvinnut tehdä muita työtehtäviä. Hyvänä asiana on koettu se, että myös omaiset saavat tarvittaessa hoitajaan videoyhteyden.  

– Etäyhteyden avulla hoitaja on auttanut myös esimerkiksi kadonneen tavaran etsimisessä. Haluaisin uskoa, että etähoito lisää mahdollisuutta vastata asiakkaiden tarpeisiin ja mahdollistaa asioita. Totta kai se on kulttuurinen muutos, ja vaatii totuttelua. Asiakkaan toimintakykyä arvioivat arviointitiimit ovat tässä kuitenkin tärkeässä roolissa; siellä arvioidaan asiakkaan hoidon ensiaskeleita, soveltuvuutta digipalveluihin ja esimerkiksi sitä, mihin osa-alueisiin voidaan nopeasti vastata etäkäynneillä. Ja täytyy muistaa, että myös lähihoito toteutuu edelleen etähoidon rinnalla: sama asiakas voi saada sekä fyysisiä käyntejä, että etäkäyntejä, Saartila lisää. 

Hänellä itsellään on taustaa mm. sairaanhoitajan, kätilön sekä ikäihmisten yksiköiden esihenkilön työstä. Uudessa pestissään Saartila toivoo pääsevänsä kunnolla näkemään, miten uudenlaiset palvelumuodot toimivat asiakkaiden arjessa ja eri yksiköissä. Tarkoituksena hänellä onkin kiertää yksiköitä ja kuunnella asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia.  

– Haluan aidosti ymmärtää etäpalveluiden hyödyn ja sen, mistä välittämisen kokemus ja kohtaamisen taidot syntyvät. Mitä kaikkea taitoja on käytettävissä etänä? Onneksi minulla on mahtava ja innostunut tiimi ympärillä, ja näen, että etähoito on lähtenyt hyvin käyntiin. Ikäihmiset ovat lähellä sydäntäni, ja uudessa työssä yhdistyy lähijohtaminen ja toiminnan kehittäminen - monta tärkeää asiaa. 

Oma Hämeessä etähoito sisältyy säännöllisen kotihoidon palvelumaksuun, eikä etähoitolaite maksa asiakkaalle erikseen mitään. Myös omaiset voivat käyttää etähoitolaitetta yhteydenpitoon. Tavoitteena on, että asiakkaan kokemus etä- ja digipalvelusta on hyvä ja hän kokee saavansa tarpeeseensa vastaavaa palvelua. Ikääntyneitä henkilöitä kannustetaan tutustumaan laitteisiin ja digipalveluihin jo ennen kotihoidon asiakkuutta. 

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut Oma Hämeessä: 

• Kotihoidon etäkäynnit 

• Itsenäisen lääkkeenoton tuki 

• Etäneuvonta 

Kotihoidon lisäksi etäpalveluja on käytössä myös ikäihmisten päivätoiminnassa. 

Lue lisää: Kotihoito - Oma Häme 

ARTIKKELI / 16.04.2025

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen on työssään nähnyt läheltä, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pian hän siirtyy täysipäiväisesti uuteen digitiimiin, jossa hän tarjoaa etänä apua ja tukea näiden haasteiden kanssa kamppaileville.

– Digitaaliset palvelut madaltavat kynnystä hakea apua. Niiden kautta pääsee keskustelemaan ammattilaisen kanssa nopeasti, Suvi kertoo. 

Suvin mukaan asiakas hyötyy mielenterveys- ja päihdepalveluista eniten silloin, kun on itse valmis työskentelemään muutoksen eteen. Asiakkaan omat toimet arjessa ovat pääosassa, jotta muutoksia saadaan tehtyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten tehtävänä on olla siinä tukena. 

– Asiakkaiden onnistumisten näkeminen ja heidän omien tavoitteidensa saavuttaminen on aina innostavaa. Se tuo merkityksellisyyttä työhön ja antaa voimia jaksaa arjessa, Suvi jatkaa. 

Vielä toistaiseksi Suvin työviikot koostuvat korvaushoitolääkkeiden jakamisesta, puheluihin vastaamisesta, vastaanottokäynneistä, lyhytterapiakäyntien pitämisestä, chat-vuoroista ja kognitiivisen lyhytterapian opiskelusta.

Ilot jaetaan työporukassa suurella sydämellä 

Työyhteisö Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä on Suville tärkeä. 

– Työporukkamme on mahtava! Olen saanut kunnianimikkeen "hupitoimikunnan johtaja". Pyrin tuomaan arkeen iloa, oli kyseessä sitten ystävänpäivän kehukuoret tai joulun tonttudiplomit, Suvi kertoo. 

Työporukassa jokainen saa olla oma itsensä ja asioista keskustellaan avoimesti. Huumori auttaa jaksamaan. Ilot jaetaan suurella sydämellä – usein kahvipöydän äärellä.

– Meillä on tapana juhlia isoja ja pieniä onnistumisia. Itseleivotut herkut ovat olennainen osa tunnelmaa, Suvi kertoo hymyillen. 

Viimeaikaisista onnistumisista Suvi nostaa esiin kollegansa kanssa perustaman kognitiivisen lyhytterapiaryhmän masennuksesta kärsiville. Ryhmä otettiin lämpimästi vastaan ja yhteistyö kollegan kanssa sujui saumattomasti. Se tuntui erityisen hyvältä. 

Puutarhanhoito ja kesäkanat tuovat vastapainoa työlle

Suvin vapaa-aika kuluu pitkälti omien pienten lasten kanssa ulkoillessa ja puuhastellessa. Kevätaurinko saa hymyn Suvin huulille, koska hän pääsee pian rakkaan harrastuksensa pariin.

– Pidän kovasti puutarhanhoidosta. Kasvatan kasvihuoneessa ja kasvimaalla hyötykasveja, ja tulevana kesänä suunnitelmissa on ottaa pihalle myös kesäkanoja. 

Uuden ja innostavan edessä

Pian Suvi on siirtymässä omasta halustaan digitiimiin ja on oikein tyytyväinen, että työnantaja on kuunnellut hänen toiveitaan. Uudessa roolissaan Suvi vastaa yli 18-vuotiaille tarkoitettuun mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja-puhelinpalveluun ja chattiin. Ensilinjan palvelut tarjoavat maksutonta neuvontaa ja ohjausta, ja ovat uusille asiakkaille ensisijainen tapa ottaa yhteyttä.

Etävastaanottojen Suvi ajattelee olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

– Fyysisille vastaanotoille on tietysti oma aikansa ja paikkansa, mutta luulen, että etävastaanotot yleistyvät vielä entisestään lähitulevaisuudessa.

Myös ennaltaehkäisevää työtä Suvi pitää tärkeänä. 

– Toivon, että ennaltaehkäisevä työ lisääntyy ja ihmisten tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksistaan arjessa ja elämässä kasvaa.

Suvi mainitsee esimerkiksi Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat, joista suuri osa ihmisistä hänen mukaansa hyötyisi.

Lue lisää Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluista
Klikkaa tästä Mielenterveystalon Omahoito-ohjelmiin

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden chatin voit aloittaa joko Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa omahame.fi. Chat on avoinna ma–pe klo 13–15.

UUTINEN / 15.04.2025

Oma Häme panostaa lasten ja nuorten perhehoitoon

Kanta-Hämeessä perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on merkittävän korkea valtakunnallisessakin vertailussa. Hyvinvointialue kuuluukin nyt maan kärkijoukkoon perhehoidon prosentuaalisessa osuudessa. Kanta-Hämeen sijoitusaste perhehoitoon on 66 prosenttia, kun tarkastellaan syntymäkodin ulkopuolelle sijoitettuja ja huostaanotettuja lapsia ja nuoria. Tämä sijoittaa Kanta-Hämeen kolmanneksi koko maassa Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan jälkeen.

Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Kanta-Hämeessä perhehoitoa on kehitetty pitkäjänteisesti maakunnallisen perhehoitoyksikkö Kanervan kautta, joka on toiminut alueella jo vuodesta 2012. Kanerva tuottaa lastensuojelun perhehoidon palveluita sekä lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhepalvelua Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

Kanerva on luonut monimuotoisen toimintakokonaisuuden, jossa korostetaan erityisesti vertaistuen merkitystä niin perhehoitajille kuin sijoitetuille lapsille ja nuorillekin. Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana.

Vertaistuen mahdollistaminen keskiössä

Oma Häme on jatkanut perhehoidon kehittämistä yhteistyössä perhehoitajien kanssa sekä lisännyt Kanervan henkilöstön määrää. Vertaistuen mahdollistaminen on yksi toiminnan keskeisimmistä tavoitteista, ja sen avulla pyritään tukemaan sekä perhehoitajia että lapsia ja nuoria mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

– Oma Häme arvostaa perhekeskeisiä ratkaisuja. Haluamme turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ympäristössä. Perhehoidon vahva asema maakunnassa on osoitus siitä, että pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta ja että yhteistyö eri toimijoiden välillä toimii hyvin, toteaa sijais- ja jälkihuollon palvelupäällikkö Eija Luodes. 

Luodes oli esittelemässä Kanervan toimintaa ja Oma Hämeen perhehoitoa Kansalliseen perhehoitowebinaarissa helmikuussa. Webinaarissa kerrottiin Oma Hämeen tavoitteesta vahvistaa perhehoidon tukimuotoja entisestään. Esimerkiksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja perhehoidon vastuutyöntekijän yhteistyötä halutaan tiivistää, jotta perhehoidossa oleville lapsille ja nuorille voidaan taata entistä parempi tuki ja hyvinvointi.

– Kaikkien työntekijöiden työn keskiössä on aina lapsen etu. Sen toteutuminen vaatii meiltä työntekijöiltä yhteistyötä. Olemme lisänneet vuoden 2024 aikana perhehoidon tukeen lisää työntekijäresurssia, jotta koko sijoituksen aikainen ja riittävän vahva tuki mahdollistuu kaikille perhehoitajillemme. Sen kautta asuminen perhehoidossa mahdollistuu entistä useammalle lapselle. Perhehoitajien tuen kokonaisuuden kehittäminen jatkuu edelleen tulevina vuosina, painottaa Luodes.

Lisätietoa perhehoitoyksikkö Kanervasta

UUTINEN / 14.04.2025

Kesätyöt kiinnostivat nuoria – Oma Häme palkkaa jälleen yli sata kesänuorta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa jo kolmatta vuotta peräkkäin kesätyöpaikkoja alueen 15–17 -vuotiaille nuorille. Tänä kesänä kesätöihin palkataan yhteensä noin 120 nuorta. Hakijoita oli peräti yli 400. Työjaksot sijoittuvat kesä–heinäkuulle ja kestävät kaksi viikkoa.

– Oli hienoa nähdä, kuinka paljon kesätyöt jälleen kiinnostivat. Hakemuksia tuli runsaasti, ja mukana oli paljon motivoituneita ja alasta kiinnostuneita nuoria, kertoo nuorten rekrytointia hoitanut rekrytointiassistentti Vera Wilen.

Kesätyöpaikat sijoittuvat etenkin ikäihmisten asumispalveluihin ja vammaispalveluihin, joiden lisäksi muutamia paikkoja on myös perusterveydenhuollon puolella, kotihoidossa, välinehuollossa sekä työllistymistä ja kotoutumista tukevissa palveluissa.

Nuorten tehtäviin kuuluu esimerkiksi ulkoilua ja seurustelua asiakkaiden kanssa sekä avustavia tehtäviä ruokailuissa ja erilaisissa aktiviteeteissa. Hoidollisia tehtäviä ei kesätyöhön kuulu.

– Työ vaatii oma-aloitteisuutta ja sosiaalisia taitoja. Samalla oppii arvokkaita työelämätaitoja, Wilen kuvailee.

Kesätyöhaku valmentaa työelämään

Hakuprosessi sisälsi ryhmähaastattelun, joissa nuorilta kysyttiin yksitellen kysymyksiä ja tehtiin ryhmätehtäviä. Yhdessä pohdittiin esimerkiksi, millaisia taitoja kukin haluaisi oppia kesätöissä. Valinnat tehtiin hakemusten ja haastattelujen perusteella.

– Arvostamme, että nuoret tekevät hakemukset itse ja ottavat itse yhteyttä epäselvissä tilanteissa. Se valmistaa heitä oikeaan työelämään. Hyvä hakemus, johon on panostettu, painoi valinnoissa, Wilen kertoo.

Kesätyöpaikkoja oli tarjolla koko hyvinvointialueella. Eniten työpaikkoja oli Forssan seudulla. Hämeenlinnan kantakaupungissa hakijoita oli paljon, mutta tarjolla vain 13 paikkaa. Valinnat olivatkin monin paikoin haastavia suuren hakijamäärän vuoksi.

Ponnahduslauta tulevaisuuteen

Oma Häme haluaa kantaa osansa yhteiskunnallisesta vastuusta tarjoamalla nuorille arvokkaita ensiaskeleita työelämään. Samalla nuorilla on mahdollisuus harjoitella työelämätaitoja turvallisessa ympäristössä sekä tutustua sosiaali- ja terveysalan arkeen. Kokemus voi toimia jopa suunnannäyttäjänä tulevalle uralle.

– On ollut upeaa kuulla, että esimerkiksi viime kesän jälkeen osa nuorista on kiinnostunut alasta, Wilen iloitsee.

– Mutta myös se on arvokasta, jos kesätöiden aikana huomaakin, ettei tämä ole oma juttu. Kesätöistä saa joka tapauksessa arvokasta oppia tulevaisuuden varalle, lisää Wilen.

ARTIKKELI / 15.04.2025

Muutto lähestyy – muutamme uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026

Viimeinen vuosi käynnistyi vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, koska ASSI-sairaalan muutto lähestyy päivä päivältä, alle 365 päivää muuttoon.

Uuden Oma-Hämeen ASSI-sairaalan suunnittelu on ollut pitkä ja monivaiheinen prosessi. Kanta-Hämeen keskussairaala on ollut työpaikkani vuodesta 1987 alkaen ja olen toiminut sairaalassa monenmoisissa tehtävissä kätilönä, sairaanhoitajana, lähijohtaja, projektipäällikkönä, ylihoitajana ja sittemmin erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtajana.  Olen ollut ASSI-sairaalan rakentamisessa mukana erikoissairaanhoidon sairaalatoiminnan näkökulmasta alusta alkaen. Vuonna 2015 kaikki alkoi toimeksiannosta sairaalan toiminnallisen suunnittelun osalta. Teeseinä sairaalasuunnittelun lähtötilanteessa olivat ”potilas ensin”-periaate, laadukas ja turvallinen hoito, tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen, avohoidon vahvistaminen, potilaspaikkojen vähentäminen osastoilla sekä toimintojen vakiointi.

Tällä hetkellä meillä on alle vuosi aikaa koko sairaalan muuttoon ja  meillä on yli 70 toiminnallista, moniammatillista työryhmää valmistelemassa muutosta ja muuttoa. Olemme jo pitkään pilotoineet vanhan keskussairaalan tiloissa ASSIN uusia toimintamalleja. Näitä ovat mm. asiakkaan sähköisen esitietolomakkeen käyttöönotto sekä asiakkaan sairaalassa itseilmoittautuminen. Mikäli asukkaat asioivat hyvinvointialueen palveluissa Oma Hämeen puhelinsovelluksesta löytyy mm. ajanvaraukset, eEsitiedot.

ASSI-sairaalan vuodeosastoilla on yhden hengen huoneita, joten henkilöstömme on pilotoinut tätä toimintamallia sisätautien osastolla. Lisäksi olemme uudistaneet ammattilaisten työnjakoa mm. puhelinsovellusten käyttöönotolla voimme sujuvoittaa työntekijöiden päivittäistä työtä; palvelupyynnöt potilaskuljetukseen, siivouspyynnöt ja kiinteistöhuoltoon, hoitologistikoille. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto tämän vuoden aikana leikkaustoiminnassa ja välinehuollossa eivät näy varsinaisesti sairaalan asiakkaille, mutta ne toivottavasti automatisoivat ja sujuvoittavat työtä, jolloin henkilöstöllä on enemmän aikaa potilaiden hoitoon.

Kaikkien uuteen sairaalaan muuttavien työntekijöiden systemaattinen henkilöstön perehdytyksen valmistelu uuden sairaalatiloihin on parhaillaan työn alla. Se on valtavan suuri ponnistus kaikilta, koska sairaalaympäristönä on uusi täynnä erilaista teknologiaa. Jokainen työntekijä perehdytetään läsnäolokoulutuksin ja osin sähköisin aineistoin, jotta työntekijä voi turvallisesti työskennellä ja liikkua uudessa sairaalassa.

Vaikka uusi sairaala työ mukanaan innostusta, valoa suurien ikkunoiden kautta, sujuvuutta työhön, niin samalla henkilöstö luopuu osittain totutuista työnkuluista ja tiloista. Myös työyhteisö saattaa muuttua osalla työntekijöistä, kun muutamme uuteen sairaalaan, tämä tuo mukanaan myös haikeutta.

Uudistumme yhdessä rohkeasti ja odotamme innolla uusien tilojen tuomia mahdollisuuksia!

Mirja

Kirjoittajana Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen
Hän toimii  Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja hänellä on pitkä kokemus hoitotyöstä, lähijohtamisesta ja sairaalatoiminnan kehittämisestä. ASSI-hankkeessa hän on ollut mukana alusta alkaen varmistamassa, että uusi sairaala tukee laadukasta, turvallista ja inhimillistä hoitoa.

UUTINEN / 14.04.2025

Oma Häme lahjoittaa Ilveskodin perinne-esineet sotaveteraaniyhdistyksille

Oma Häme lahjoittaa Ilveskodin perinne-esineistön Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piirille sekä Sotainvalidien Kanta-Hämeen perinneyhdistykselle. Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville.

Ilveskodin toiminta siirtyi hyvinvointialueen vastuulle liikkeenluovutuksella vuoden 2024 alussa. Ilveskodin toiminnasta vastasi aiemmin Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka perusti Ilveskodin vuonna 1991. Toimintansa aikana Ilveskoti on saanut lahjoituksina esimerkiksi tauluja, seinävaatteita ja koriste-esineitä lisäämään tilojen kodinomaisuutta ja viihtyisyyttä. Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piiri ja Sotainvalidien Kanta-Hämeen perinneyhdistys ehdottivat Oma Hämeelle Ilveskodin irtaimiston lahjoittamista kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.  

Aluehallitus päätti lahjoituksesta kokouksessaan maanantaina 14. huhtikuuta. Päätöksellä hyvinvointialue haluaa osaltaan tukea veteraaniperinteen säilyttämistä. Esineistö luovutetaan perinneyhdistyksille vielä huhtikuussa ennen Ilveskodin remontin alkamista. Ilveskoti remontoidaan vuoden 2025 aikana ikäihmisten palveluiden että vammaispalveluiden käyttöön.

Kokouksen muut asiat

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen taloutta ja merkitsi tiedoksi talouden toteuman 1-2/2025. Alkuvuoden osalta talouslukuihin liittyy epävarmuuksia, mikä johtuu osin raportointiongelmista.

Hyvinvointialue on siirtynyt vuoden 2025 alusta uuden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi ja ottanut käyttöön uusia tietojärjestelmiä. Lisäksi hyvinvointialueella on tapahtunut isoja organisaatiomuutoksia, kuten Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n palvelutoiminnan aloitus tammikuun alussa. Muutokset vaikeuttavat talouden raportointia ja vertailukelpoisuutta alkuvuoden aikana. Hyvinvointialue on kuitenkin ottanut käyttöönsä uuden seurantamallin, jonka avulla talouden seuranta helpottuu.

Aluehallitus päätti lisäksi perustaa 21 uutta virkaa. Kyseessä ei ole uusien työntekijöiden palkkaamisesta, vaan olemassa olevien tehtävien muuttamisesta virkasuhteiseksi. Virkoja perustetaan useille toimialoille. Virkojen perustamisilla ei ole kustannusvaikutuksia.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 28. huhtikuuta.

Aluehallituksen 14.4.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 14.04.2025

SDP:lle eniten paikkoja aluevaltuustoon – 52 prosenttia äänesti aluevaaleissa Kanta-Hämeessä

SDP nousi suurimmaksi puolueeksi aluevaaleissa Kanta-Hämeessä, kuten koko maassa. SDP:llä on uudessa aluevaltuustossa 19 paikkaa, mikä neljä enemmän kuin tällä hetkellä. Kokoomuksella on valtuustossa toiseksi eniten valtuustopaikkoja, 13 paikkaa, mikä on kuitenkin yksi vähemmän kuin nykyisessä valtuustossa.

Keskusta säilytti yhdeksän paikkaansa valtuustossa ja Vasemmistoliitto kuusi omaa paikkaansa. Perussuomalaisten kannatus tippui valtakunnallisesti aluevaaleissa ja myös Kanta-Hämeessä. Puolueella on uudessa valtuustossa kaksi paikkaa vähemmän kuin nyt eli viisi valtuutettua. Vihreät saivat kasvatettua paikkojensa määrää yhdellä neljään. Kristillisdemokraateilla on yhä kolme valtuutettua. 

Nyt pidetyissä toisissa aluevaaleissa valittiin 59 valtuutettua Kanta-Hämeen aluevaltuustoon. Valtuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen korkeinta päätösvaltaa. Kanta-Hämeessä suurimmat henkilökohtaiset äänisaaliit keräsivät Tarja Filatov (sd.) 3 276 ääntä, Johanna Häggmann (kesk.) 2 199 ääntä ja Emmi Lintonen (sd.) 1 383 ääntä.

Kanta-Hämeessä ehdolla oli yhteensä 427 ehdokasta 10 eri puolueesta. Uudessa aluevaltuustossa tulee istumaan seitsemän eri puolueen valtuutettuja, joista enemmistö on naisia. Valituista 59 valtuutetusta uusia 23 eli noin 39 prosenttia. 

Katso vahvistettu vaalitulos tästä uutisesta

HUOM! Artikkelin lopussa oleva nimilista on alustavan vaalituloksen mukainen, ei lopullinen. 

Vaalitulos vahvistetaan keskiviikkona

Aluevaalien äänestysprosentti nousi selvästi niin koko maassa kuin Kanta-Hämeessäkin. Näissä aluevaaleissa äänesti valtakunnallisesti 51,7 prosenttia äänioikeutetuista. Kanta-Hämeessä äänestysprosentti oli 52. Ensimmäisissä aluevaaleissa, vuonna 2022, äänestysaktiivisuus oli Kanta-Hämeessä 46,6 prosenttia.

Vilkkaimmin näissä vaaleissa Kanta-Hämeessä äänestettiin pienemmissä kunnissa. Yli 55 prosentin äänestysaktiivisuus oli Hattulassa, Humppilassa, Jokioisilla, Lopella, Tammelassa ja Ypäjällä. Riihimäellä äänestysprosentti oli maakunnan alhaisin, 49,8 prosenttia.

Kuntien keskusvaalilautakunnat suorittavat sekä aluevaalien että kuntavaalien äänten tarkastuslaskennan maanantaina. Aluevaalilautakunta puolestaan vahvistaa aluevaalien tuloksen keskiviikkona 16. huhtikuuta.

Kanta-Hämeen uusi aluevaltuusto aloittaa kautensa 1. kesäkuuta ja järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan 17.6., jolloin valitaan muun muassa puheenjohtajisto ja aluehallituksen jäsenet.

Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja kuntakohtaiset äänestysprosentit löytyvät Oikeusministeriön tulos- ja tietopalvelusta. 

Aluevaltuustoon valitut

Ehdokas    Kotikunta    Äänet

Kansallinen Kokoomus    

Isosuo, Juha    Hämeenlinna    1 113
Lehkonen, Helena    Hämeenlinna    751
Walkamo, Mika    Hämeenlinna    663
Silpola, Veli-Antti    Hämeenlinna    658
Rautio, Sari    Hämeenlinna    615
Bitter, Riku    Riihimäki    603
Saarenmaa, Lotta    Forssa    584
Kankaanmäki, Päivi    Hämeenlinna    429
Järvinen, Satu    Forssa    393
Stråhle, Jarkko    Hausjärvi    383
Sonko, Jessica    Riihimäki    381
Närkki, Aino    Riihimäki    354
Ahonen, Antti    Hämeenlinna    348
        
Perussuomalaiset        

Pullinen, Teijo    Hämeenlinna    340
Honkanen, Pasi    Hämeenlinna    284
Niemi, Pasi    Hattula    264
Lartama, Mika    Hämeenlinna    224
Eriksson, Otto    Forssa    218
        
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue        

Filatov, Tarja    Hämeenlinna    3 276
Lintonen, Emmi    Forssa    1 383
Nahkuri, Miia    Riihimäki    1 214
Alijärvi, Pirjo    Janakkala    1 039
Taiveaho, Satu    Riihimäki    955
Lepola, Kaisa    Forssa    906
Ranjith Kumar, Prabhakaran    Hämeenlinna    866
Jormanainen, Lauri    Riihimäki    660
Kylliäinen, Kylli    Hämeenlinna    660
Heinonen, Mia    Hämeenlinna    541
Hellstén, Tapani    Hämeenlinna    427
Olkinuora, Piia    Hämeenlinna    394
Järvinen, Piritta    Hattula    360
Nurmi, Silja    Riihimäki    290
Viitanen, Timo    Hämeenlinna    284
Viitanen, Ville    Hattula    272
Fagerström, Salla    Hausjärvi    265
Lax, Minna    Jokioinen    257
Lehtonen, Terhi    Hämeenlinna    254   
        
Suomen Keskusta        

Häggman, Johanna    Forssa    2 199
Ristavaara, Heini    Hausjärvi    477
Wiisak, Johanna    Forssa    477
Suojala, Leena    Hämeenlinna    432
Taponen, Merja    Janakkala    371
Ruuskanen, Kristiina    Hämeenlinna    267
Saksala, Eija    Loppi    262
Pura, Eero    Tammela    252
Alanko, Matti    Ypäjä    245 
        
Vihreä liitto     

Soinikoski, Mirka    Hämeenlinna    838
Vanttaja, Karri    Hämeenlinna    461
Kranni, Maija    Forssa    251
Kolu, Emma    Hämeenlinna    181
           
Vasemmistoliitto        

Hirviniemi, Erja    Riihimäki    1 132
Reima, Aapo    Hämeenlinna    760
Lehto, Juhani    Hämeenlinna    387
Belik, Minna    Riihimäki    350
Kirkkola-Helenius, Tarja    Jokioinen    334
Viksten, Satu    Tammela    249
        
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)        

Räsänen, Päivi    Riihimäki    1189
Oikari, Elise    Hattula    289
Syväntö, Vuokko    Hämeenlinna    262

UUTINEN / 11.04.2025

Oma Häme muistuttaa: omailmoitus ja sairaanhoitajan kirjoittama todistus riittävät lyhytkestoiseen sairauslomaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialue muistuttaa työnantajia, että lääkärintodistusta ei tarvita työntekijän lyhytkestoista sairauslomaa varten, vaan siihen riittää omailmoitus tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus. Myös esimerkiksi fysioterapeutti voi kirjoittaa sairauslomatodistuksen.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton suositus on, että lyhyistä sairauslomista ei tarvita sairauslomatodistusta lainkaan. Kela maksaa sairauspäivärahaa vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä yhtäjaksoisesti seuraavat 9 arkipäivää.

Omavastuuajan alkamispäiväksi Kela hyväksyy sairaanhoitajan laatiman todistuksen tai työntekijän omailmoituksen sairauden alkamisesta. Arkipäiviä ovat myös lauantait ja aattopäivät.  Työterveyslaitoksen mukaan omailmoituksen käyttöönotolla on saatu poissaolopäivien määrä vähennettyä. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveysasemilla ja digitaalisessa sote-keskuksessa (esimerkiksi chatit) lääkärille ohjataan vain ne potilaat, jotka tarvitsevat lääkärin tutkimusta ja hoitoa sairaanhoitajan tekemän hoidon tarpeen arvion mukaisesti.  

Lääkärin hoitokontaktia tai vastaanottoaikaa ei voida tarjota niille potilaille, joilta työnantaja vaatii lääkärin tekemää sairauslomatodistusta lyhyestä sairaspoissaolosta, eikä potilas muuten tarvitse lääkärin tutkimusta ja hoitoa. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi lievät hengitystieinfektiot.   

Mikäli työnantaja tästä huolimatta vaatii potilaan sairaudentilan toteamiseksi lääkärinlausunnon, Oma Häme ohjaa potilaan olemaan yhteydessä omaan työterveyshuoltoonsa tai muuhun työnantajan erikseen potilaalle osoittamaan terveydenhuollon yksikköön. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ei ole velvoitetta toimittaa potilaalle nimenomaan lääkärin tekemää todistusta työntekijän lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä. Myöskään takautuvasti sairauspoissaolotodistuksia ei voida laatia.  

Terveysasemilla ja digitaalisessa sote-keskuksessa laadittavat sähköisesti allekirjoitetut todistukset ovat juridisesti yhtä päteviä kuin paperimuotoiset käsin allekirjoitetut todistukset.  

UUTINEN / 11.04.2025

Oma Häme kehittää varautumistaan yhteistyöllä – varautumisen seminaari kokosi asiantuntijat yhteen

– Jokainen ajatus varautumisesta parantaa kriisinkestävyyttä ja jokainen työntekijä on varautumisen avaintekijä, näillä sanoilla Oma Hämeen valmiuspäällikkö Tatu Pulkkinen hyvinvointialueen varautumisseminaarin tiistaina Hämeenlinnassa.

HAMK:in Visamäen kampuksella 8.4. järjestetty seminaari kokosi yhteen noin 140 henkilöä hyvinvointialueelta, Kanta-Hämeen kunnista, yrityksistä, oppilaitoksista ja järjestöistä. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota osallistujille tietoa ja näkökulmia tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen, henkiseen ja materiaaliseen varautumiseen, kyberturvallisuuteen ja terveydenhuollon huoltovarmuuteen. 

Hyvinvointialueilla, kuten muillakin julkisilla toimijoilla, on lakisääteinen velvoite varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet on helmikuussa hyväksytty aluevaltuustossa.

Valmiussuunnittelulla turvataan hyvinvointialueen kyky reagoida häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumista ja valmiussuunnittelua Oma Hämeessä koordinoi valmiusyksikkö, joka vastasi myös tiistaisesta seminaarista.

Seminaarissa nousi useissa puheenvuoroissa esiin ennakoinnin ja suunnittelun tarpeellisuus. Kriiseihin varautuminen ei voi olla kuitenkaan vain suunnitelmia paperilla – työtä on tehtävä konkreettisesti ja häiriötilanteissa toimimista on harjoiteltava. 

– Kun on valmis toimintamalli, on helpompi soveltaa sitä kuin aloittaa tyhjästä häiriön tai kriisin keskellä, muistutti valmiuspäällikkö Pulkkinen.

Sote-alueet kriisien etulinjassa

Yksi seminaarin pääpuhujista oli Sini Hyvönen Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksesta ja Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Hän muistutti, että hyvinvointialueet ovat kriisien hoidossa keskiössä.

– Hyvinvointialueilla on merkittävä rooli kriiseissä ja niistä palautumisessa. Tämä tulee meille luonnostaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kautta.

Suomessa toimii viisi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusta, jotka vahvistavat kansallista varautumista ja parantavat yhteiskunnan valmiutta vastata erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Oma Häme kuuluu Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa Sisä-Suomen valmiuskeskuksen alle.

Hyvinvointialueiden on varauduttava esimerkiksi pandemiaan, laajoihin sähköhäiriöihin ja kyberhyökkäyksiin. Lisäksi sote-palvelut ja pelastuslaitos ovat avaintoimijoita monissa kansallisesti tunnistetuissa poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi laajamittainen maahantulo, sotilaallisen voiman käyttö, terrorismi tai CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat). 

Seminaarin muut puhujat herättivät uusia ajatuksia valmiuspäällikössä. 

– Jäin pohtimaan yksilöiden merkitystä kyberturvallisuuden näkökulmasta ja sitä, miten meidän pitäisi kouluttaa ihmisiä parempiin, tietoturvallisiin työskentelytapoihin. Esimerkiksi kalastelusimulaatiot ovat hyvä tapa opettaa henkilöstöä tunnistamaan viestit, joiden linkkejä ei kannata avata, Sini Hyvönen pohtii.

Kyberuhkia vai oikeita uhkia? 

Everstiluutnantti Markus Wahlsteinin (kuvassa oikealla) puheenvuoro tarjosi osallistujille näkökulman sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuudesta. 

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja esitteli Ukrainan tilanteesta tehtyjä havaintoja. Wahlsteinin mukaan Ukrainassa muhi taustalla monia vuosia ilmiöitä, jotka vaikuttivat maan kokonaisturvallisuuteen ja ihmisten elämään. Pitkään kehittynyt kriisi muuttui sodaksi lopulta. poliittisella päätöksellä. Ukrainassa tapahtuneesta voidaan ottaa Suomessa opiksi.

– Ollaanko Suomessa laajasti tietoisia informaatiovaikuttamisesta tai siitä, mitä kaikkea kriittisten kohteiden suojaus vaatii? Tukeeko yleinen ilmapiiri sitä, että epäilyttävästä toiminnasta ilmoitetaan viipymättä viranomaisille? Onko kybertila ja luotettava viestinnän varmistaminen viranomaisten hallussa vai olemmeko liikaa kaupallisten toimijoiden varassa, kysyi Wahlstein seminaarin osallistujilta. 

Viranomaisten ja julkisten toimijoiden vastuuta peräänkuulutti myös Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Matias Mesiä, joka muistutti tietoturvan merkityksestä. 

– Olisi erittäin tärkeää huolehtia perusasiat kuntoon: etäyhteyksien suojaaminen, monivaiheisen tunnistautumisen käyttö, tietojenkalastelun torjunta ja järjestelmäpäivitysten ajantasaisuus. Näillä saa kyberturvallisuutta edistettyä helposti. 

Mesiän mukaan kyberturvallisuuden pitäisi olla ihmisille yhtä helppoa ja itsestään selvää kuin kesärenkaiden vaihto.

Vanhempi varautumissuunnittelija Marjukka Kuittinen Huoltovarmuuskeskuksesta kävi omassa puheenvuorossaan läpi muun muassa terveydenhuollon huoltovarmuuden haasteita. Kuittinen kertoi, että Suomi on verkostoiduttu hyvin, mutta terveydenhuollon materiaaleissa ollaan lähes täysin tuonnin varassa. Siksi toimintaa kehitetään jatkuvasti: harjoituksia, verkostoitumista, vapaaehtoisten koulutusta ja tilannekuvien jakamista.

Osallistujat saivat eväitä omaan työhönsä

Osallistujille seminaaripäivä oli mahdollisuus verkostoitua uusien ihmisten kanssa ja saada ajankohtaiskatsaus varautumiseen niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti. Aluepalomestari Laura Lappalainen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, että päivä toi paljon uutta ajateltavaa. 

– Laaja kattaus sai ymmärtämään entistä paremmin, kuinka suuri kokonaisuus varautuminen on ja miten eri tahot sitä työstävät. Seminaarin eväillä on hyvä palata työpöydän ääreen ja arvioida omia toimia. Ja päivä sisälsi paljon kiinnostavaa myös ihan kansalaisen näkökulmasta, Lappalainen huomauttaa. 

Riihimäen kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ari Saarinen nostaa esiin tarpeen tiiviimmälle yhteistyölle hyvinvointialueen kanssa.

– Olisi hyvä tehdä vaikka pienemmilläkin ryhmillä voisi tehdä yhteistä valmiussuunnittelua ja työpöytäharjoituksia esimerkiksi evakuointeihin liittyen.

Saarinen kiitteli seminaarin sisältöä ja toivoi sen jatkuvan vuosittain. 

Oma Hämeen rakennuttajapäällikkö Liisa Haakana korosti teknisen varautumisen huomioimista jo suunnittelun alkuvaiheessa.

– Assi-hankkeessa, mikä on tällä hetkellä tärkein hankkeeni, on varauduttu monin eri tavoin sekä pandemiaan, fyysiseen turvallisuuteen ja järjestelmien toiminnan turvaamiseen. Tämä kaikki on vaikuttanut sekä sairaalan suunnitteluun että käytäntöihin työmaavaiheen aikana, Haakana listaa.

Perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosalueylihoitaja Auli Anttila kiitteli seminaarin tarjoamia näkökulmia erityisesti kyberuhkien ja ennakoinnin osalta:

– Avainsanoja, jotka jäivät mieleeni, olivat ennakointi, uhkiin varautuminen, systemaattinen harjoittelu, tilannekuvan analysointi – sekä yksikkökohtainen varautuminen, kuten 72 h-valmius, sanoo Anttila.

UUTINEN / 10.04.2025

Oma Häme valvoo ateriapalveluiden laatua – palveluntuottajan vaihdoksesta johtuvat puutteet korjataan ensi tilassa

Osassa Oma Hämeen ateriapalveluita on parhaillaan käynnissä palveluntuottajan vaihdos. FodBar Oy on toimittanut aterioita Oma Hämeen yksiköihin Janakkalaan huhtikuun alusta lähtien. Palveluntuottajanvaihdokseen liittyen joissain perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sekä ikäihmisten palvelujen yksiköihin toimitetuissa aterioissa on ollut poikkeavuuksia ja viiveitä. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy seuraa tarkasti palvelujen sujumista ja aterioiden laatua erityisesti tässä muutosvaiheessa. Poikkeavuudet ja viiveet ovat hyvinvointialueen ja palveluntuottajan tiedossa, ja ongelmia on ratkaistu yhdessä. Laadun tarkkailua on lisätty muun muassa kohdekäynneillä. Yksiköiden henkilökunnan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy järjestää ateriapalveluita Oma Hämeen tarpeisiin. Tukipalveluyhtiön ateriapalvelut tekee palveluntuottajien kanssa yhteistyötä päivittäin, jotta ruokailut onnistuisivat suunnitellun mukaisesti. Tuottajavaihdokseen liittyvistä alkuvaikeuksista huolimatta asiakkailta on saatu hyvää palautetta FodBarin ruoan mausta.

Jos tunnet tarvetta antaa palautetta tai keskustella omista tai läheisesi aterioista, voit olla yhteydessä Palaute-sivumme kautta. Jos haluat, että sinuun otetaan yhteyttä, jätäthän yhteystietosi lomakkeelle. 

Oma Häme on kilpailuttanut Riihimäen ja Hämeenlinnan toimipisteiden ateria- siivous- ja laitoshuoltopalveluita vuoden 2024 aikana. Kilpailutuksessa tuottajaksi valikoitui Fodbar Oy, joka aloittaa palveluntuottajana useissa Oma Hämeen yksiköissä Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Muutos toteutetaan vaiheittain tämän vuoden aikana. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy on hyvinvointialueen sataprosenttisesti omistama yhtiö, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2025 alussa. Oma Häme on siirtänyt ateriapalveluihin liittyvät sopimukset, järjestämisvastuun sekä toimittajahallinnan tukipalveluyhtiölle.

ARTIKKELI / 10.04.2025

Assi rakentuu elämää varten – synnyttäjälle tilaa, rauhaa ja tukea

Keväällä 2026 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan – Assiin. Tulevaisuuden sairaalassa yhdistyvät teknologinen huippuosaaminen, rauhallinen ympäristö ja ennen kaikkea käyttäjälähtöinen ajattelu.

Synnyttäjien ja perheiden tarpeet ovat olleet suunnittelun keskiössä alusta alkaen. Käyttäjälähtöisyys on konkretisoitunut muun muassa allashuoneissa, ilmajoogaliinoissa, kodinomaisissa ratkaisuissa sekä siinä, että henkilöstö ja asiakkaat on otettu aktiivisesti mukaan suunnitteluun.

Henkilöstö mukana suunnittelussa alusta asti

– Assin suunnittelu on ollut poikkeuksellista juuri siksi, että olemme saaneet vaikuttaa tiloihin kätilöinä, asiantuntijoina ja hoitotyön tekijöinä. Olemme tuoneet arjen näkökulmaa suunnitteluun: mitä oikeasti tarvitsemme ja miten eri yksiköiden yhteydet palvelevat toimintaa, kertoo Pirjo Koskela, apulaisosastonhoitaja ja kätilö. Koskela toimii käyttäjäedustajana ja kuvaa prosessia palkitsevaksi – Olen kokenut, että mielipiteelläni on ollut merkitystä. On ollut upeaa seurata eri toimijoiden ammattitaitoa ja kuinka se on Allianssityöskentelyssä sulautunut voimavaraksi, joka vie projektia eteenpäin.

Synnyttäjien ääni mukana kehittämisessa

Synnyttäjien ja perheiden näkemyksiä on kerätty monin eri tavoin. Projektin alkuvaiheessa suunnittelupalavereihin osallistui asiakasraatilainen, ja nykyisestä toiminnasta saadut asiakaspalautteet ovat tarjonneet arvokkaita ideoita tilojen ja toiminnan kehittämiseen. Myös sähköisiin ratkaisuihin liittyviä kyselyitä on toteutettu suunnittelutyön tukena. Asiakaskeskeisyys on ollut mukana koko matkan ajan – ei vain paperilla, vaan käytännön päätöksissä. – Tilat tukevat yksilöllisyyttä, liikkumisvapautta ja synnytyksen luonnollisuutta. Esimerkiksi ilmajoogaliinat tuovat synnyttäjillemme uusia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja kivunlievitykseen, Koskela kuvailee. 

Luonto ja teknologia – rauhaa ja sujuvuutta

Assi rakentuu keskelle sydänmetsää. Luonnon läheisyys tuo rauhan ja kauneuden synnytyksen hetkiin. Samalla teknologia on saumaton osa tiloja – se toimii taustalla, tukee hoitoa ja vapauttaa aikaa ihmiselle. Esimerkiksi uuden palvelupyyntösovelluksen avulla henkilökunta voi tilata asiakkaalle kuljettajan röntgentutkimukseen, jolloin ammattilaisten aikaa säästyy potilastyöhön. Henkilökunta odottaa innolla uusia ja puhtaita tiloja, jotka on suunniteltu aidosti hoitotyötä tukeviksi. Modernit teknologiset ratkaisut auttavat kohdentamaan osaamisen ja ajankäytön juuri sinne, missä sitä tarvitaan eniten.

Käytännön ratkaisut tukevat elämää ja kohtaamista

Uusi synnytysyksikkö on suunniteltu täyttämään sekä asiakkaiden että henkilöstön tarpeet. Yksikössä on viisi tilavaa synnytyssalia ja kolme synnytysammeilla varustettua huonetta, joissa voi rauhassa antautua synnytyksen kulkuun. Kaikissa synnytyssaleissa ja ammehuoneissa on kattoon asennetut koukut, jotka mahdollistavat ilmajoogaliinojen käytön – tämä antaa uusia tapoja liikkua ja tukea kehoa synnytyksen aikana.

Perhehuoneet mahdollistavat puolison tai tukihenkilön täysipainoisen läsnäolon koko hoitojakson ajan, mikä vahvistaa perhekeskeistä hoitoa. Vauvojen hoitopöydät ovat sähkösäätöisiä, ja niiden yläpuolelle sijoitetut lämpösäteilijät varmistavat, ettei vastasyntynyt menetä lämpöä hoitotoimenpiteiden aikana. Lisäksi vuodeosaston buffet-ruokailu tuo joustavuutta ja kodinomaisuutta osastolla oloon.

Erityinen yhdistelmä – vastasyntyneiden teho samassa yksikössä

Assin synnytysyksikköön kuuluu myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikkö, joka on integroitu osaksi synnytysvuodeosastoa. Tämä mahdollistaa sen, että myös erityishoitoa tarvitseva vastasyntynyt voi olla samassa perhehuoneessa vanhempiensa kanssa koko hoitojakson ajan. Tämä on suuri edistysaskel yksikkömme perhekeskeisessä ja inhimillisessä hoitotyössä. – Tämä ratkaisu turvaa paitsi vauvan hoitoa, myös vanhemmuuden alkua ja yhteyttä – yhdessäolon merkitystä ei voi korostaa liikaa, Koskela kiteyttää.

UUTINEN / 08.04.2025

Ypäjän pitkäaikainen terveyskeskuslääkäri jää eläkkeelle – vastaanottotoiminta jatkuu

Ypäjän terveysaseman pitkäaikainen terveyskeskuslääkäri jää ansaitusti vuosilomien kautta eläkkeelle 9.4.2025 alkaen.

Terveysaseman toiminta jatkuu tämän jälkeen maanantaisin sairaanhoitajan vastaanotolla. Sairaanhoitajalla on käytössään lääkärin puhelinkonsultaatio, mikä varmistaa lääketieteellisen tuen. Työparina toimii lähihoitaja asiakaspalvelupisteessä. Lisäksi aikuisneuvolan terveydenhoitaja työskentelee Ypäjällä 1–2 maanantaina kuukaudessa.

Hyvinvointialueella alkuvuoden rekrytointeja on viivästyttänyt YT-neuvottelujen aikainen rekrytointikielto. Täyttölupamenettelyn kautta avaamme haettavaksi terveyskeskuslääkärin sijaisuuden ja myöhemmin vakituisen viran. Siihen asti Ypäjän asukkaat voivat asioida terveyskeskuslääkärin vastaanotolla Jokioisten, Humppilan tai Forssan terveysasemilla.

UUTINEN / 04.04.2025

Hoidonsaanti Kanta-Hämeessä parantunut merkittävästi

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on onnistuttu lyhentämään merkittävästi erikoissairaanhoidon hoitojonoja. Viimeisen vuoden aikana yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneiden määrä on puolittunut ja erityisesti leikkaushoidon saatavuus on parantunut huomattavasti. Esimerkiksi kaihileikkaukseen odottavien määrä on pudonnut viidesosaan.

– Tämä kehitys on hieno osoitus koko henkilöstömme pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

– Suunta on rohkaiseva, ja vaikka tehtävää vielä riittää, olemme oikealla tiellä.

Keskeisiä edistysaskeleita:

• Yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita potilaita oli 1.4.2025 804, kun heitä 31.8.2023 oli 1 234
• Leikkaushoitoa yli 180 vuorokautta odottaneiden määrä oli 1.4.2025 249, kun heitä 31.8.2023 oli 557
• Kaihileikkaukseen odottaneiden määrä on laskenut alle viidennekseen, 31.8.2023 heitä oli 121, nyt vain 24.  

Myös kuulolaitesovituksiin liittyvissä odotusajoissa on myös tapahtunut selvä parannus vuodenvaihteesta – odottajien määrä on puolittunut. Tilannetta on helpottanut myös palvelusetelin ja maksusitoumuksen käyttöönotto ulkopuolisiin palveluntuottajiin.

Poliklinikkatoiminnan haasteita esiintyy vielä erityisesti urologiassa ja ortopediassa, mutta myös näillä aloilla tilanne on kohenemassa.

– Meillä on hyvä näkyvyys siihen, missä kohdin järjestelmää kuormitus vielä näkyy. Hoidonsaanti on potilaan oikeus ja meidän vastuullamme on varmistaa, että oikea-aikainen hoito toteutuu mahdollisimman sujuvasti, Lappalainen lisää.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on edellyttänyt, että hyvinvointialueiden on järjestettävä erikoissairaanhoidon palvelunsa siten, että hoitoonpääsy toteutuu lain mukaisesti viimeistään 31.3.2025. Lain mukaan potilaan on päästävä hoidontarpeen arviointiin  kolmen kuukauden kuluessa lähetteen käsittelystä ja mahdollinen hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä.

– Olemme tehneet kehittämistyötä jo ennen määräajan asettamista ja jatkamme sitä myös sen jälkeen. Tavoitteemme ei ole vain lain minimivaatimusten täyttäminen, vaan potilaslähtöinen, sujuva  ja laadukas hoitoketju, toteaa tulosalueylilääkäri Kati Kortelainen.
 

Leikkaushoidon saatavuus on parantunut merkittävästi
 

Vaikka leikkaushoidossa osa erikoisaloista – kuten plastiikkakirurgia, vatsaelinkirurgia ja korva-, nenä- ja kurkkutaudit – vaatii edelleen kohdennettuja toimia, kokonaiskuva on selvästi kehittynyt. Leikkaushoitoon pääsy on nopeutunut laajasti ja jonot ovat puolittuneet vuoden aikana.

Kehityksen mahdollistavat onnistunut henkilöstön rekrytointi, toimintaprosessien sujuvoittaminen sekä uudenlaiset toimintamallit ja digitaaliset ratkaisut, joiden avulla on pystytty nostamaan tuottavuutta ilman laadusta tinkimistä.

– Tämä on ollut iso yhteinen ponnistus. Haluamme kiittää koko henkilöstöämme sitoutuneisuudesta ja potilaitamme kärsivällisyydestä, Kortelainen sanoo.

UUTINEN / 03.04.2025

KHO antoi ratkaisunsa hyvinvointialueen työntekijän vaalikelpoisuudesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tehnyt valtakunnallisesti merkittävän ennakkopäätöksen koskien luottamushenkilön vaalikelpoisuutta hyvinvointialueen aluehallituksessa. KHO kumosi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Kanta-Hämeen aluevaltuuston päätökset, joiden mukaan hyvinvointialueen palveluksessa oleva työntekijä ei olisi voinut toimia aluehallituksen varajäsenenä.
 
Aluevaltuusto päätti toukokuussa 2023 äänestyksen jälkeen, ettei Erja Hirviniemi (vas.) voi toimia aluehallituksen varajäsenenä, koska hän työskentelee sairaanhoitajana Riihimäen päihde- ja mielenterveysyksikössä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus käsitteli Hirvinimen valitusta marraskuussa 2024 ja päätyi samalle kannalle aluevaltuuston kanssa.
 
KHO antoi oman päätöksensä 3. huhtikuuta.

– Aloitteestani hyvinvointialuejohtajat pyysivät KHO:a kiirehtimään asian käsittelyä, jotta ratkaisu saataisiin ennen kuin uusi valtuusto tekee nimeämiset. Hienoa, että ratkaisu saatiin nyt. Olen aiemmissa viroissani tottunut siihen, että henkilöstöä on hallituksessa enkä pidä sitä kovin kummallisena asiana. Rajojen etsiminen tässä tullee valtakunnallisesti jatkumaan. Olisi hyvä, että lainsäätäjä selkiyttäisi tilanteen nyt kun KHO on ratkaisut sen, että laki ja valtiovarainministeriön suositus ovat ristiriidassa keskenään, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

– Päätös oli merkittävä ja ohjaa toimielinten luottamushenkilövalintoja tulevaisuudessa, toteaa konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola.

Ennakkopäätös – mutta ei yksiselitteinen

KHO:n päätös on tervetullut ohjaus epäselvään oikeustilaan ja olemassa oleviin käytäntöihin. Hyvinvointialueesta annetun lain 78 §:n 1 momentissa on suoraan todettu, ettei välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ole kelpoinen aluehallitukseen. Tähän asti lakia on sanamuodon ja valtionvarainministeriön 23.11.2022 tulleen ohjauskirjeen mukaisesti tulkittu niin, etteivät hyvinvointialueen työntekijät ole vaalikelpoisia aluehallitukseen.
 
Konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtajan mukaan KHO:n tulkinta ei täysin poista epäselvyyttä.
 
–  KHO ratkaisun perusteella vaalikelpoisuuden rajoituksia on tulkittava suppeasti. Samalla KHO kuitenkin huomautti, että aluehallituksen jäsenen vaalikelpoisuus edellyttää tapauskohtaista arviointia. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön työtehtävät ja hänen tosiasiallinen organisatorinen asemansa sekä niiden läheisyys aluehallituksen toimintaan ja siellä käsiteltäviin asioihin, toteaa Savola. 
 
–  Käytännössä tämä jättää epäselväksi, millaiset työtehtävät ja millainen organisatorinen asema muodostavat kelpoisuusongelman suhteessa aluehallituksen toimintaan. Rajankäynti tältä osin vaatii jatkossakin tarkkaa harkintaa. KHO:n tulkinta kuitenkin selkeästi supistaa rajoituksen koskemaan vain tietyssä asemassa ja tehtävissä olevia henkilöitä, eikä koko henkilöstöä sellaisenaan, sanoo Savola.
 
Vaikka KHO:n tuore päätös ohjaa tulevaa toimintaa, säilyy vastuu vaalikelpoisuuden tulkinnasta yhä hyvinvointialueilla. Oma Häme tekee jatkossa tulkintaa kelpoisuudesta hallintosäännön, työntekijän tehtävien ja aseman ja nyt annetun ennakkopäätöksen perusteella.
 
Vaalikelpoisuutta koskevalla sääntelyllä on keskeinen merkitys hyvinvointialueiden itsehallinnolle ja sen kansanvaltaiselle perustalle ja demokratialle. Sääntely vaikuttaa myös hyvinvointialueen asukkaiden osallistumisoikeuksiin.  
 
–  Vaalikelpoisuuden rajoittamista koskevan sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että itsehallintoelimet toimivat asianmukaisesti ja puolueettomasti. Tästä on hyvä käydä keskustelua myös poliittisten ryhmien kesken uuden valtuustokauden kynnyksellä, muistuttaa Savola.

UUTINEN / 02.04.2025

Oma Hämeen lautakunnat ovat päättäneet vuoden 2025 järjestöavustuksista

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kolme lautakuntaa (elämänkaarilautakunta, turvallisuuslautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta) ovat päättäneet vuoden 2025 järjestöavustuksista maaliskuun kokouksissaan. 
 
Vuoden 2025 talousarviossa on varattu 330 000 euroa järjestöavustuksiin. Järjestöavustuksia haettiin yhteensä yli 800 000 euron edestä. Avustuksia myönnetään yleishyödylliseen toimintaan, joka tukee hyvinvointialueen strategiaa ja edistää kantahämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Avustusmuotoja ovat kumppanuus-, kerta- ja toiminta-avustus. Avustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä 51, joista 13 oli kumppanuusavustushakemusta ja 38 toiminta- ja kerta-avustushakemusta. 
 
Kaikkien avustusta saavien järjestöjen kanssa tehdään sopimus, joita valmistellaan parhaillaan. Sopimukset ja avustusten maksatukset pyritään toteuttamaan huhtikuun aikana. Avustuksen saaneista järjestöistä tiedotetaan vielä erikseen sopimusten allekirjoittamisen jälkeen. 

Lautakuntien pöytäkirjat liitteineen löytyvät Oma Hämeen asiakirjahallintajärjestelmästä

Lue lisää järjestöavustuksista

UUTINEN / 02.04.2025

Sijaishuollon kilpailutus käynnistyy markkinavuoropuhelulla

Oma Häme käynnistää yhteistyössä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa kilpailutuksen, jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden ympärivuorokautisia palveluja. 

Yhteinen hankinta kattaa laitosmuotoisen perhekuntoutuksen, ensikotipalvelut sekä lastensuojelun laitospalvelut eri vaativuustasoilla. Yksityisen toimeksiantosuhteisen perhehoidon osalta Oma Häme ei ole mukana kilpailutuksessa, sillä hyvinvointialueen oma perhehoitoyksikkö Kanerva pystyy vastaamaan palvelutarpeeseen nykyresurssein. Aluehallitus päätti kilpailutuksen käynnistämisestä 17. maaliskuuta.

Kilpailutuksella hyvinvointialueet pyrkivät yhdessä yhdenmukaistamaan palveluntuottajien vaatimuksia, parantamaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vähentämään suorahankintoja. Samalla vahvistetaan lasten ja perheiden yhdenvertaista asemaa koko Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Kanta-Hämeen osalta sijaishuollon palveluiden hankinnan kokonaisarvo neljäksi vuodeksi on noin 100 miljoonaa euroa.

Ennen varsinaista kilpailutusta Oma Häme käy markkinavuoropuhelua kiinnostuneiden palveluntuottajien ja muiden tahojen kanssa. Markkinavuoropuhelu järjestetään perjantaina 11. huhtikuuta Teamsin välityksellä. Tilaisuudet on jaettu kolmeen osioon palvelukokonaisuuden mukaisesti:

•    klo 9–10 käsitellään perhekuntoutusta ja ensikotipalveluja,
•    klo 10–11 laitos- ja perhekotipalveluja,
•    klo 11–12 toimeksiantosuhteista perhehoitoa.

Tilaisuuksissa esitellään hyvinvointialueiden suunnitelmia ja käydään vuoropuhelua palvelujen kehittämistarpeista. Keskusteluista saatavaa palautetta hyödynnetään varsinaisen tarjouspyynnön valmistelussa. Markkinavuoropuhelu toimii lähtölaukauksena hankintaprosessille, mutta siihen osallistuminen ei sido toimijoita kilpailutukseen.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen on avoinna torstaihin 10.4. klo 12 asti.

Ilmoittaudu sähköisesti täällä. 

Uusien sopimusten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa. Dynaamisen hankintamenettelyn ansiosta palveluntuottajia voidaan hyväksyä rekisteriin joustavasti koko sopimuskauden ajan. Palvelua hankitaan asiakaskohtaisesti kulloisenkin tarpeen mukaan, eikä hankinnalla sitouduta tiettyihin hankintamääriin.

UUTINEN / 02.04.2025

Verkkosivujemme hakutoiminto on uudistunut

Verkkosivuillamme on otettu tänään 2.4. käyttöön uusi Cludo-hakutoiminto.  

Tekoälyavusteinen hakutoiminto tunnistaa esimerkiksi synonyymejä ja kirjoitusvirheitä. Tämä helpottaa käyttäjien tiedonhakua.

Ensimmäisen kahden viikon aikana keräämme hakutoiminnoista käyttäjädataa, jonka pohjalta haun kehittämistyö käynnistyy. Tavoitteena on parantaa hakutoimintoa jatkuvasti ja tarjota käyttäjille entistä parempia hakutuloksia.

Myös yhteystietojen löytyminen verkkosivuilla paranee

Tänään 2.4. on julkaistu myös uusi visuaalinen tapa esittää palveluiden yhteystietoja verkkosivuilla. Uusi esitysmalli esittää tiedot selkeästi ja visuaalisesti houkuttelevalla tavalla, mikä parantaa käyttäjäkokemusta ja helpottaa tarvittavan tiedon löytämistä.   

Vanha esitysmalli

Uusi esitysmalli

Haluatko jättää palautetta verkkosivuistamme? Voit tehdä sen täällä

UUTINEN / 01.04.2025

Lakimuutos koskien ajokorttien lääkärinlausuntoja 1.4.2025 alkaen

1.4.2025 voimaan tuleva lakimuutos muuttaa ajokorttia varten tarvittavien lääkärinlausuntojen antamista. Jatkossa nämä lausunnot hankitaan yksityisiltä terveyspalveluiden tarjoajilta. Hyvinvointialueilla enää ole velvollisuutta tarjota perusterveydenhuollon kautta lääkärinlausuntoja ajokorttia varten asukkailleen tai terveyskeskuksen potilaille.
Ennen 1.4. 2025 varattuja aikoja ei kuitenkaan peruta.
 
Ajoterveyttä arvioidaan kuitenkin edelleen entiseen tapaan kaikissa potilaskontakteissa. Mikäli havaitaan, että ajoterveyden vaatimukset ovat heikentyneet, on lääkärillä velvollisuus ottaa asia puheeksi ja joissakin tapauksissa myös ilmoitusvelvollisuus poliisille.
 
Hyvinvointialue vastaa edelleen perusterveydenhuollossa tiettyjen opetuksen tai koulutuksen edellyttämien ajokorttilausuntojen antamisesta. Tämä koskee esimerkiksi ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa olevia oppilaita ja opiskelijoita, joiden koulutus edellyttää linja-auton tai kuorma-auton ajokorttia.
 
Lakimuutoksen tavoitteena on selkeyttää palveluiden järjestämistä ja keskittää lausuntokäytännöt tarkoituksenmukaisesti.

Lue lisää: Ajokorttilausunto on jatkossa pääsääntöisesti hankittava yksityiseltä palveluntarjoajalta - Valtioneuvosto 

ARTIKKELI / 01.04.2025

Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja

No niin, nyt yksi hyvonvointialueiden rahoituslain kukkanen on vuorostaan puhjennut kukkaan.  Hyvinvointialueiden rahoitus kasvoi vuodelle 2025 noin 2,2 miljardia euroa. Tänä vuonna hyvinvointialueiden rahoitusta on korjattu ensimmäisen kerran jälkikäteistarkistuksella. Se on noin 1,41 miljardia euroa eli palvelutarpeen ja hyvinvointialue-indeksin vaikutus rahoitukseen kasvuun oli noin 800 miljoonaa euroa.

Jälkikäteistarkistuksen arvo perustuu kaikkien hyvinvointialueiden yhteen laskettuun alijäämään vuodelta 2023. Jälkikäteistarkistuksen tavoitteena on korjata valtakunnallisesti hyvinvointialueiden rahoitusta vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen todellisia kustannuksia. Tarkistus on erä, joka myös otetaan alueilta pois, kun valtakunnallinen alijäämä pienentyy.  

Rahoituksen tarkistus on valtakunnallisesti hyvä asia. Mutta, kun sukeltaa pinnan alle ja katsoo, miten se on kohdistunut eri alueille, saattaa kahvi mennä väärään kurkkuun. Jälkikäteistarkistus kohdennetaan alueille rahoituksen suhteessa – eli jos alueen osuus rahoituksesta on yksi prosentti, niin jälkikäteistarkistuksena lisätyn rahoituksen osuus on 14,1 miljoonaa euroa vuonna 2025. Epäilen, että tämä ei vielä laita herätyskelloja soimaan.

Jälkikäteistarkistuksena myönnetyn rahoituksen määrä on syntynyt alueiden yhteenlasketuista alijäämistä. Alijäämät alueilla ovat jakautuneet täysin eri tavalla kuin alueiden osuus kokonaisrahoituksesta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen jälkikäteistarkistuksena lisätty rahoitusosuus on noin 43,8 miljoonaa vuodelle 2025. Se perustuu rahoitusosuuteen, joka on 3,1 prosenttia eli 3,1 x 1,41 miljardia = 43,8 miljoonaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 alijäämä oli 59,4 miljoonaa euroa. Tuo noin 15,6 miljoonan erotus (59,4 me – 43,8 me) on järjestelmässä siirtynyt toiselle alueelle. Isoimmat erotukset ovat Keski-Suomessa, Lapissa ja Vantaa-Keravalla. 

Lisärahoitusta ylijäämästä huolimatta?

Jälkikäteistarkistus on myös nostanut tiettyjen alueiden rahoitusta enemmän kuin vuoden 2023 alijäämä on ollut. On myös yksi alue, jossa vuonna 2023 on tehty ylijäämää. Käytetään tästä paikasta nimeä Onnela.

Onnelassa sosiaali – ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi teki vuonna 2023 ylijäämää noin 28 miljoonaa euroa ja kyseisen vuoden osalta jälkikäteistarkistuksena kohdistui heille 150 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2025. Eli muiden alueiden syntyneestä alijäämästä siirrettiin Onnelalle kyseinen summa. Yhteisvaikutus Onnelan talouteen oli siis +178 miljoonaa euroa ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouteen - 15,6 miljoonaa euroa. On myös muita alueita, jotka hyötyvät jälkikäteistarkistuksesta. Korostan, että syy ei ole Onnelan tai muiden alueiden, vaan rahoitusjärjestelmän. 

On suhteellisen helppo ymmärtää lain laatijoita, miksi lakiin on kirjoitettu jälkikäteistarkistuselementti nykyiseen muotoon. Sen tarkoituksena on ollut varmistaa, että rahoituksen taso vastaa valtakunnallisesti todellisia kustannuksia. Tarkistus voisi toimia kohtuullisesti tilanteessa, jossa alijäämät tai ylijäämät olisivat olleet pieniä. Sitä ei ole laadittu tilanteeseen, jossa alueiden alijäämät nousivat erittäin korkeiksi vuonna 2023.

Rahoitusjärjestelmään liittyvät ongelmat olivat kuitenkin helposti nähtävissä jo syksyllä 2023, kun alueiden tilinpäätösennusteet alkoivat tarkentua. Yksittäisen virkamiehen näkökulmasta on suhteellisen vaikea ymmärtää, miksi ilmiselvää ongelmaa ei lähdetty jo silloin korjaamaan. Nyt sen on annettu uida osaksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää, missä se aiheuttaa entistäkin vaikeampia taloustilanteita alueille. 

Pahempaa vielä edessä?

Nyt kun odotetaan vielä vuosi tai kaksi niin, ollaan tilanteessa, jossa hyötyjien ja häviäjien erot vain kasvavat ja tilanteen korjaaminen on aina vain vaikeampaa. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun eriarvoistuminen on siinä pisteessä, että valtakunnallisesti hyvinvointialueiden tulos on kääntynyt positiiviseksi, jolloin jälkikäteistarkistus lähtee leikkaamaan kaikkien alueiden rahoitusta rahoitusosuuksien suhteessa.

Jälkikäteistarkistus siis leikkaa alueiden rahoituksen tasoa, vaikka alueella olisikin vielä alijäämää taseessa. Tämä on nähtävissä jo nyt, kun tarkastellaan rahoituksen painelaskelmaa vuosien 2026–2028 osalta. Alueiden rahoituksen kasvu putoaa lähes nollaan ja joillain alueilla kehitys on jopa negatiivinen. 

Näin lopuksi ilmainen vinkki: säästöjä voi saada aikaiseksi myös korjaamalla rahoitusjärjestelmää.

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

UUTINEN / 01.04.2025

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätöstä. Oma Hämeen tilinpäätös vuodelle 2024 osoittaa, että hyvinvointialue on saanut käännettyä talouskehityksensä kohti parempaa haasteellisista olosuhteista ja valtion rahoitusjärjestelmän ongelmista huolimatta.

Alijäämä vuoden 2024 tilinpäätöksessä on 47,1 miljoonaa euroa, mikä on 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuun tilinpäätösennusteessa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat muun muassa tietyt kertaluontoiset erät, luottotappioiden pienentyminen sekä kunnilta saadut vuokrapalautukset. Aluehallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmisteluun ja esittää aluevaltuustolle, että tilikauden tulos siirretään taseen edellisten tilikausien alijäämätilille. Aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan toukokuun lopulla. 

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien 1 ja 2 tilanteen ja toimittaa ne tiedoksi aluevaltuustolle.

Vuonna 2024 ei toteutunut yhtään hyvinvointialuetasoista riskiä

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös Oma Hämeen riskienhallintasuunnitelmaa vuodelle 2025. Hyvinvointialueen kuuluu laatia johtamisen riskienhallintasuunnitelma tilikausittain. Riskienhallintasuunnitelmassa kuvataan riskienhallinnan organisointi, prosessit sekä keskeiset kehittämistarpeet. Tämän vuoden keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät siihen, että riskienhallinnan käytänteet tulevat osaksi hyvinvointialueen arkista toimintaa. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi riskienhallintasuunnitelman lisäksi myös vuoden 2024 riskiraportin sekä riskienhallinnan toimintakertomuksen. Vuoden 2024 keskeisimmät riskit ovat liittyneet kustannusten nousuun, valtion taloudelliseen tilanteeseen, lakisääteisten velvoitteiden muutosten ja hyvinvointialueelle asetettujen säästötavoitteiden ristiriitaiseen ohjausvaikutukseen sekä organisaation muutosjohtamiseen ja resilienssiin. Pääosa hyvinvointialuetasoisista riskeistä ovat pysyviä riskejä, joiden toteutumistodennäköisyys vaihtelee tilikausittain. Tilikaudella 2024 ei toteutunut yhtään hyvinvointialuetasoista riskiä. 

Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 14. huhtikuuta.

Aluehallituksen 31.3.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 31.03.2025

Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa siirtyy Forssasta ja Riihimäeltä Hämeenlinnaan 1.4.

Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan tulee muutoksia 1. huhtikuuta alkaen. Forssan ja Riihimäen palvelukeskuksista siirtyy vastaanottoja ja polikliinista kirurgiaa Kanta-Hämeen keskussairaalaan.

Asiakkaille on kerrottu muutoksesta ajanvarausten yhteydessä. Myös tulevista vastaanottoajoista ilmoitettaessa toimipaikan muutos kerrotaan selkeästi. 
 
Muutokset 1.4.2025 alkaen
Forssasta keskussairaalaan siirtyy seuraavien erikoisalojen vastaanotot/polikliininen kirurgia:  kirurgia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, naistentaudit
 
Riihimäeltä keskussairaalaan siirtyy seuraavien erikoisalojen vastaanotot/polikliininen kirurgia: kirurgia, naistentaudit, raskauden aikaiset ultraääniseulonnat.
 
Toiminnan muutosten myötä siirtyvien poliklinikoiden puhelut käännetään Hämeenlinnan toimipisteisiin.
 
Forssan ja Riihimäen palvelukeskuksiin jää edelleen erikoissairaanhoidon palveluja, joita kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. 

Tärkeää tietoa Kanta-Hämeen keskussairaalasta

UUTINEN / 31.03.2025

Forssan seudun apuvälineyksikön aukioloajat muuttuvat 7.4. alkaen

Uudet aukioloajat 7.4. alkaen ovat ma klo 9–12, ti–ke klo 12–15 ja to klo 9–12. Muina aikoina yksikkö on avoinna ajanvarauksella.
 
"Apuvälineiden tarve on viime vuosina lisääntynyt väestön ikääntymisen vuoksi. Uusilla aukioloajoilla on tarkoitus varmistaa hyvän ja tarpeen mukaisen asiakaspalvelun varmistaminen ", kuntoutuksen tulosaluejohtaja Virpi Kröger kertoo. 
 
Apuvälineyksikön työntekijöiden työhön liittyy lainaamon asiakastyön lisäksi kotikäyntejä, apuvälineiden tilausta, varastointia, korjausta ja puhdistusta sekä uuden apuvälineen valmistelua asiakkaiden käyttöön.

Lue lisää apuvälinepalveluistamme
 

UUTINEN / 28.03.2025

Oma Häme kehittää ikäihmisten palveluita: uusi arviointi- ja kuntoutusyksikkö avataan Riihimäelle

Muutoksen tavoitteena on tehostaa toimintaa, jotta asiakkaat saisivat oikeanlaista palvelua, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Aluevaltuusto päätti joulukuussa kahden yksikön muutoksista vuodelle 2025.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue avaa 7. huhtikuuta Riihimäelle ensimmäisen ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikön, kun yksi Riihimäen terveyskeskussairaalan osastoista muutetaan uudenlaiseksi palveluyksiköksi. Aluevaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen joulukuussa 2024. Muutoksen tavoitteena on tarjota asiakkaille heidän tarpeisiinsa paremmin soveltuvia palveluita; samalla tehostetaan myös toimintaa ja saadaan aikaan säästöjä kustannuksissa.  

Uuden yksikön tavoitteena on, että asiakkaalle tarjotaan oikeaa palvelua oikeaan aikaan, jolloin vältytään siltä, että ympärivuorokautiseen palveluasumiseen jonotetaan terveyskeskussairaalan osastoilla. Kun asiakkaan sairaanhoidon tarve päättyy, asiakas siirtyy palvelutarpeen mukaisesti arviointiyksikköön, jossa tarjotaan kuntoutusta ja asiakkaan palvelutarvetta voidaan arvioida yksilöllisesti. 

Muutos vähentää jonottajien määrää terveyskeskussairaaloiden osastoilla ja vapauttaa sairaalapaikkoja niitä tarvitseville. Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen lyhyt- ja pitkäaikaispaikoille on koko hyvinvointialueen ajan ollut jonottajia terveyskeskussairaaloiden ja erikoissairaanhoidon osastoilla; vuoden 2024 aikana terveyskeskussairaaloiden osastoilla on jatkuvasti ollut keskimäärin 45 jonottajaa.  

– Tämän muutoksen tavoitteena on, että ikäihmiset saavat arviointi- ja kuntoutuspalveluita aiempaa nopeammin ja oikea-aikaisesti. Ikäihmisten ei tarvitse tarpeettomasti enää jonottaa tarvitsemaansa palvelua sairaaloiden osastolla, sanoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen. 

Tavoitteena aktivoida asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja  

Lyhytaikaisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tavoitteena on aktivoida ja parantaa asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, jotta heidät voidaan ohjata oikeaan palvelumuotoon, kuten kotihoitoon tai muuhun palveluun. Toiminta on sosiaalihuollon palvelua ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. 

Arviointi- ja kuntoutusyksikkö sijaitsee jatkossa Riihimäen sairaalassa, 3. kerroksessa. Yksikössä on 26–28 asiakaspaikkaa. Henkilöstöön kuuluu lähijohtaja, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Vastaava yksikkö Forssassa aloittaa toimintansa 1.9.2025 Forssan sairaalan osaamiskeskuksessa. Sinne asiakaspaikkoja tulee 22.  

Oma Hämeen aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa 2024 esityksen uusista rakenteellisista muutoksista jo aiemmin päätettyjen palveluverkkouudistusten lisäksi, jonka jälkeen toiminnan muutossuunnittelu aloitettiin.  

UUTINEN / 28.03.2025

Kanta-Hämeen rokotukset eivät kirjaudu oikein – THL:n tilasto MRP-rokotteen kattavuudesta ei vastaa todellisuutta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi keskiviikkona 27.3. valtakunnalliset tiedot lasten rokotuskattavuudesta Suomessa. Tiedotteessa THL nostaa esiin tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotusten (MPR) vähenemisen Kanta-Hämeessä.

THL:n tiedote: Lasten rokotuskattavuus on Suomessa korkea, mutta tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen kattavuudessa laskua

THL:n mukaan MPR-rokotteen kattavuus olisi laskenut jyrkimmin Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. THL:n tilastossa kattavuuksia tarkasteltiin vuosina 2017 ja 2022 syntyneiden lasten osalta.

Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa rokotekattavuuden laskua ei tunnisteta. Lisäksi on havaittu, etteivät rokotetiedot kirjaudu Kanta-Hämeestä THL:n tilastoraporttiin oikein. 

– Kyse on kirjaus- ja tilastointiongelmista, ei MRP-rokotteen ottamisen vähentymisestä. Meillä ei ole neuvoloissa havaintoja siitä, että MRP-rokotteen ottaminen olisi vähentynyt alueellamme, painottaa perhekeskuspalveluiden palvelupäällikkö Heli Haapala.

Oma Hämeessä on selvitetty syytä tilastointiongelmaan erilaisin pistokokein ja tarkastelemalla asiakkaiden tietoja suoraan Lifecare-potilastietojärjestelmästä. Tällöin on havaittu, että joissain tapauksissa potilastietojärjestelmään kirjatut rokotustiedot eivät ole siirtyneet raportointijärjestelmän mukana THL:lle. Samaan aikaan kuitenkin osa potilastiedoista on siirtynyt THL:lle asti.

– Asia on tällä hetkellä Tietoevryllä selvityksessä. Mutta on selvää, etteivät 27. maaliskuuta julkaistut rokotustiedot pidä paikkaansa Kanta-Hämeen osalta, toteaa Haapala. 

Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi

Oma Hämeen tietojohtamisen asiantuntijat ovat tutkineet THL:n rokotuskattavuusraportin ja hyvinvointialueen oman tietoaltaan eroja. Asiantuntijoiden mukaan tietoja ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska tietojen poimintaehdot ovat erilaisia. Esimerkiksi THL:n tilastoissa voi olla lapsia, jotka ovat saaneet MPR-rokotteen muualla ja muuttaneet sitten Kanta-Hämeen alueelle. 

Lisäksi on havaittu, että THL:n ja Oma Hämeen tiedot eroavat esimerkiksi vuonna 2022 syntyneiden lapsien määrässä. Syntyneiden määrää käytetään kattavuuden laskennassa.

THL:n tuoreen tilaston mukaan valtakunnallisesti vain noin 91 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen (MPR) toisen annoksen. Rokote annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa kuusivuotiaille. Kaksi MPR-rokoteannosta saaneita tulisi olla yli 95 prosenttia väestöstä, jotta tuhkarokon tartuntaketjut katkeaisivat ja syntyisi laumasuoja tautia vastaan.

Tuhkarokko on koko kehon tulehdustila eli yleisinfektio, jolla on vaikeita jälkitauteja. Se voi olla vakava sairaus iästä riippumatta kenelle tahansa, jolla ei ole sairastetun taudin tai rokotusten antamaa suojaa.

–  Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Mitä herkemmin tauti tarttuu, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu. Jopa yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

UUTINEN / 27.03.2025

Ilveskodissa alkaa laaja remontti – tilat uudistetaan ikäihmisten ja vammaispalveluiden käyttöön

Hämeenlinnassa toimiva ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluasumisen yksikkö Ilveskoti remontoidaan vuoden 2025 aikana. Jatkossa Ilveskodissa toimii sekä ikäihmisten palveluita että vammaispalveluita.  

Ilveskodissa tehdään kevään ja kesän aikana laajasti saneeraustöitä, joissa tarkoituksena on muun muassa uusia käyttöikänsä päähän tulleet vesiputket sekä toteuttaa tilamuutoksia vammaispalveluiden toimintaa varten. 

Saneeraustyöt toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe alkaa huhtikuussa ikäihmisten palveluiden tiloista. Tiloihin tehdään kolmen kuukauden aikana putkisaneeraustöitä. Samalla remontoidaan myös kellarikerros ja yhteiset sauna- ja pesutilat uusitaan.  

Ennen remontin alkua kaikki nykyiset asukkaat siirretään viereiseen B-siipeen. Työt kestävät noin kolme kuukautta. Asukkaat voivat ottaa henkilökohtaisia tavaroitaan mukaan, mutta esimerkiksi huonekalut pystytään suojaamaan remontin ajaksi. Asukkaita on tiedotettu asiasta ja muutoksista on kerrottu ja keskusteltu myös omaisten illassa torstaina 27. maaliskuuta. Asukkaat pääsevät muuttamaan takaisin remontoituun A-siipeen heinäkuussa, kun saneeraustöissä pidetään kahden viikon tauko.  

– Tällä remontilla ei ole vaikutusta ikäihmisten palveluihin tai asiakaspaikkamääriin. Remontin ensimmäisessä vaiheessa asukkaat muutetaan väliaikaisiin tiloihin Ilveskodin sisällä. Näistä muutoksista on kerrottu yksityiskohtaisesti ja tarkasti omaisten illassa, kertoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen. 

Remontin toinen vaihe alkaa kesällä 

Remontin toisessa vaiheessa Ilveskodissa uudistetaan tiloja vammaispalveluiden käyttöön. Ensimmäiseen kerrokseen tulee tilat kuudelle asukkaalle tilapäiseen tai pysyvämpään asumiseen ja 2. kerrokseen 12 asukkaalle pysyvämpään asumiseen. Samalla 1. kerrokseen rakennetaan aistihuone asukkaille. Aistihuone on tila, jossa voidaan heijastaa liikkuvaa kuvaa seinä- ja lattiapinnoille. Tilassa asukkaat voivat rauhoittua ja rentoutua ja tehdä fyysisiä harjoitteita pelillistämisen keinoin. Aistihuoneen ja liikkuvan kuvan ja äänimaiseman avulla asukkaat voidaan viedä esimerkiksi huvipuistoon tai metsäretkelle. 

Remontin toinen vaihe valmistuu arviolta lokakuussa. Urakoitsijana remontissa on Rakennustoimisto Taitoneliö, joka valittiin Oma Hämeen kilpailutuksen myötä. Asiasta on viranhaltijapäätös. 

Remontin aikana Ilveskotiin ja sen ympäristöön voi aiheutua melu- tai liikennehaittaa. Esimerkiksi viemäreiden pinnoitustyöt aiheuttavat satunnaisia porausääniä. Myös lyhyitä sähkö- tai vesikatkoja voi olla, mutta niistä tiedotetaan aina etukäteen asukkaita. Remontin aikana myös keittiö on noin viikon ajan pois käytöstä, jolloin ruuat hankitaan ateriapalvelujen kautta. Asukkaat pidetään mahdollisista muutoksista ja haitoista ajan tasalla. 

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville.   

UUTINEN / 27.03.2025

Itseilmoittautuminen laajenee Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa otetaan tänään torstaina 27.3.2025 käyttöön itseilmoittautumisen laajennus, jossa yhdeksän uutta poliklinikkaa siirtyy automaattipohjaiseen itseilmoittautumiseen. Uuden käytännön myötä suurin osa sairaalan poliklinikoista hyödyntää nyt sähköistä ilmoittautumista.

– Kyseessä on merkittävä toiminnanmuutos, joka vie meitä eteenpäin kohti tulevan Assi-sairaalan toimintamalleja. Samalla kehitämme asiakaskokemusta ja sujuvoitamme hoitoprosesseja jo nyt, sanoo projektikoordinaattori Juha Kekäläinen, joka toimii tässä käyttöönotossa tilaajan vastaavana projektipäällikkönä.

Järjestelmä mahdollistaa asiakkaalle itsenäisen ilmoittautumisen hänen saapuessa vastaanotolle. Samalla käyttöön on otettu infonäyttöjä, joiden avulla asiakkaan on helpompi löytää oikea odotusaula ja vastaanottava huone. – Asiakkaalle tämä tuo joustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on sujuvoittaa hoitoon pääsyä, vähentää odotusaikoja ja helpottaa liikkumista etenkin silloin, kun vastaanottokäynti sisältää useita ajanvarauksia, Kekäläinen kertoo.

Uusi käytäntö on otettu käyttöön muun muassa seuraavilla yksiköillä:
Sydänsairaala, neurologian poliklinikka, silmäpoliklinikka, keuhkopoliklinikka, sisätautien poliklinikka, lasten ja nuorten poliklinikat, dialyysi, munuaispoliklinikka ja infektiopoliklinikka. Fysiatria, palliatiivinen yksikkö ja päiväsairaala liittyvät mukaan huhtikuun aikana.

Itseilmoittautumisen laajentaminen tukee valmistautumista vuoden 2026 aikana tapahtuvaan muuttoon Ahveniston Assi-sairaalaan, jossa ilmoittautuminen tullaan toteuttamaan entistä kehittyneemmässä muodossa. – Assissa hyödynnämme vieläkin pidemmälle vietyä mallia, jossa korostuvat opastusratkaisut ja asiakaslähtöisyys. Nyt toteutettava muutos antaa meille arvokasta kokemusta tulevaa varten, Kekäläinen sanoo.

UUTINEN / 27.03.2025

Henkilöstön saatavuus on merkittävästi parantunut Oma Hämeessä – alijäämä jäi tilinpäätöksessä odotettua pienemmäksi

Henkilöstön saatavuus on parantunut Oma Hämeessä hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen ja erityisesti viime vuoden aikana. Etenkin asiakas- ja potilastyöhön on saatu lisää henkilöstöä tavoitteiden mukaisesti. Henkilötyövuodet ovat kasvaneet hoitohenkilöstössä (3%) ja lääkäreissä (3 %). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä on kahden prosentin kasvu. 

Sen sijaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstössä henkilötyövuosien määrä on vähentynyt kuusi prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Oma Hämeen koko henkilöstön määrä vuoden 2024 lopussa oli 7 138 henkilöä. 

– Hakijoiden määrä muun muassa sairaanhoitajan tehtäviin on kasvanut 100 prosenttia ja lähihoitajan tehtäviin 50 prosenttia avoinna olevaa tehtävää kohden. Tällä hetkellä muun muassa sosiaalityöntekijöiden virat ovat 98 prosenttisesti täytettynä. Esimerkiksi lastensuojelussa, jossa on pitkään kärsitty työvoimapulasta, sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät on saatu mitoituksen mukaiselle tasolle. Tässä oli kuntien aikana ollut pitkään haasteita, toteaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

– Toki työmarkkinatilannekin on muuttunut, mutta samanaikaisesti lukuisat hyvinvointialueen toimenpiteet sekä veto- ja pitovoiman eteen tehty työ näyttävät tuottavan tulosta, iloitsee Bjerregård Madsen.

Vuokratyövoiman käyttöä on Oma Hämeessä vähennetty vahvistamalla hyvinvointialueen omaa vakituista varahenkilöstöä. Myös lääkäripalveluiden ostopalveluja on saatu vähennettyä rekrytoimalla omaa henkilöstöä.

Oma Häme satsaa henkilöstön työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitoon ja valmentavaan henkilöstöjohtamiseen. Näillä panostuksilla pyritään hyvän henkilöstökokemuksen lisäksi vähentämään sairauspoissaoloja. Henkilöstön pysyvyys ja hyvinvointi on tärkeää myös hyvinvointialueen tuottavuuden näkökulmasta. Henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin panostetaan tulevinakin vuosina.

Talous on hyvällä uralla 

Oma Hämeen tilinpäätös vuodelle 2024 osoittaa, että hyvinvointialue on saanut käännettyä talouskehityksensä kohti parempaa haasteellisista olosuhteista ja valtion rahoitusjärjestelmän ongelmista huolimatta.

Alijäämä vuoden 2024 tilinpäätöksessä on 47,1 miljoonaa euroa, mikä on 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuun tilinpäätösennusteessa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat muun muassa tietyt kertaluontoiset erät, luottotappioiden pienentyminen sekä kunnilta saadut vuokrapalautukset. Aluehallitus käsittelee tilinpäätöstä 31. maaliskuuta ja aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan toukokuun lopulla.

Vuoden 2024 tilinpäätöksen tulos on 19,5 miljoonaa euroa parempi kuin talousarvioon laskettu, 66,6 miljoonan euron alijäämä. 

– Vuotta 2024 leimasi talouden rakenteiden korjaus. Nöyrä kiitos hurjassa muutosvauhdissa olleelle ammattitaitoiselle henkilöstölle, joka on myös joustanut sekä poikkeuksellista päätöksentekokykyä osoittaneelle aluevaltuustolle. Oma Hämeen talous on nyt oikeansuuntaisella uralla, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Tasapainottamistoimet purevat

Vielä kesällä vuoden 2024 alijäämän arvioitiin nousevan yli 80 miljoonaan euroon. Alijäämän muutos osoittaa, että Oma Hämeen tekemät talouden tasapainottamisohjelmat ja erityisesti niihin kesäkuussa ja syyskuussa tehdyt tehostamistoimenpiteet ovat kantaneet hedelmää. 

Oma Hämeen toimintakatteen kasvu jäi vuonna 2024 historiallisen alhaiseksi. Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt merkittävästi, samoin ulkoiset ostot. 

– Menojen hallinnan näkökulmasta tilikautta voi pitää onnistuneena. Työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli 4,15 prosenttia, mutta hyvinvointialueen toimintakatteen kasvu vain reilut yksi prosenttia. Terveydenhuollon toimialan toimintakate pieneni peräti 2,9 prosenttia, jota voi historiallisessa tarkastelussa pitää harvinaisena tapahtumana, kertoo talousjohtaja Sampo Salo.

Terveydenhuollossa talouden tasapainottamisohjelmien tavoitteet eivät ole kaikin osin toteutuneet, mutta suunta on ollut hyvä. Lääkekuluja ja ostopalveluja on pystytty karsimaan. Loppuvuodesta lisäksi rekrytointeja, ostoja ja hankintoja tarkasteltiin kriittisesti.

– Kiitos hyvästä taloudellisesta tuloksesta kuuluu koko terveydenhuollon toimialalle, henkilökunnalle ja johdolle kaikilla tasoilla. Taloustavoitteisiin pääseminen näytti vaikealta syksyyn saakka. Talouden tasapainottamistoimet alkoivat vaikuttamaan loppuvuonna ja kertaluonteiset tuloerät käänsivät toimintakatetta pienemmäksi, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Hoitoon pääsyn turvaaminen, hoidon jatkuvuuden kehittäminen ja palveluiden oikea kohdentaminen olivat terveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita vuonna 2024 ja ovat niitä edelleen. 

Menokehitys hallinnossa ja ikäihmisten toimialoilla oli myös hyvin maltillinen. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialalla toimintakate kasvoi kuusi prosenttia lainsäädäntömuutosten vuoksi. Kuitenkin lastensuojelun ostojen vähentämisessä edistyttiin hyvin. Toimialan tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden tukeminen niin, että sijaishuoltoon sijoittaminen vähentyy alle kansallisen keskitason, missä onnistuttiin. Perhehoidon osuutta sijaishuollossa on saatu kasvatettua tukemalla perhehoitajia tehokkaammin.

Pelastustoimi puolestaan osoittautui Suomen kustannustehokkaimmaksi verrokkialueisiin verrattuna, vaikka ensihoidon valtakunnalliset palkkaratkaisut haastoivatkin talousarviota.

Alijäämien kattamisessa iso urakka

Vaikka viime vuoden alijäämä on odotettua pienempi, on hyvinvointialueen taloudellinen tilanne yhä haastava. Kahden ensimmäisen tilikauden jälkeen alijäämää on kertynyt yhteensä 106,6 miljoonaa euroa. Lain mukaan alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.

Alijäämien kattaminen edellyttää vakaata toimintaympäristöä sekä talousohjelmien toimeenpanon onnistumista. Kuluvaan vuoteen liittyy isona epävarmuustekijänä tulevat työehtosopimusneuvottelut, joiden vaikutuksia henkilöstömenoihin on vaikea arvioida etukäteen. 

Oma Häme sai vuonna 2024 valtionrahoitusta 737,4 miljoonaa euroa. Tänä ja ensi vuonna Kanta-Hämeen saama rahoitus nousee tarvekertoimien laskentapohjan korjauksen vuoksi.

Valtiovarainministeriö korjasi laskentapohjaa syksyllä 2024. Tarvekertoimet perustuvat tutkimustietoon, jossa on huomioitu muun muassa alueen väestön määrä, väestörakenne, sairastavuus, asumistiheys sekä koulutus- ja tulotaso. Tarveperustaisella rahoituksella pyritään turvaamaan kansalaisille yhdenvertaiset palvelut eri puolilla maata. 

UUTINEN / 26.03.2025

Oma Häme edistää ICF-mallin mukaista kirjaamista laajalla rintamalla

Oma Häme on hyvinvointialueiden edelläkävijä kansainvälisten ICF-kirjausten edistämisessä. Hyvinvointialueella kehitetään mobiilityökalua, joka helpottaa ICF-kirjaamisten tekemistä ja asiakastyötä. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tehty runsaasti kehitystyötä sen eteen, että kansainvälinen ICF-luokitus saataisiin laajasti soteammattilaisten käyttöön. ICF (ICF-luokitus - THL) on kansainvälinen luokitus, jolla avulla sotealan ammattilaiset voivat kuvata yhtenäisellä tavalla asiakkaan toimintakykyä, toimintarajoitteita ja terveyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa, että toimintakyvyn tarkasteluun ja tiedon kirjaamiseen käytettäisiin nimenomaan ICF-luokitusta. THL on julkaissut toimintakykytiedon kirjaamisen oppaan, jonka ohjeiden mukaan kirjaamista edistetään myös Oma Hämeessä. Kirjaamista tehdään, jotta toimintakykytieto olisi löydettävissä asiakas- ja potilasteksteistä. 

– Toimintakykytiedon yhtenäiselle mallille on kansainvälinen tarve. Yhteisellä toimintakyvyn tarkastelun mallilla voidaan parantaa ymmärrystä asiakkaan tilanteesta sekä tehostaa tiedonkulkua eri ammattilaisten välillä. ICF-malli auttaa muun muassa vähentämään tiedon hukkaamista, sillä toimintakykyä kuvataan yhteisillä rakenteilla, eikä asiakkaan tarvitse toistaa samoja asioita jokaisella käynnillä, kuvailee Oma Hämeen ICF-hankkeesta vastaava projektiasiantuntija Kaisu Nurmikolu.  

ICF-malli on käytössä laajasti eri organisaatioissa, kuten THL:ssä, Kelassa, erityisoppilaitoksissa ja työeläkelaitoksessa. ICF-malliin järjestetään Oma Hämeessä runsaasti koulutuksia ja työpajoja. 

– Nyt jo yli 300 ammattilaista on koulutettu ICF-malliin Tulsote- (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- ohjelma) ja RRP2-hankkeiden aikana ja työpajoja toimintakykytiedon arkityöhön kiinnittämiseksi järjestetään eri yksiköissä. Lisäksi ulkopuolista koulutusta ICF:n perusteista järjestetään eri ammattilaisille. Tämä osoittaa koulutusten laajuuden ja merkityksen ammattilaisten osaamisen kehittämisessä, Nurmikolu jatkaa. 

Työkalu avuksi ICF-kirjausten tekemiseen Oma Hämeessä

Oma Hämeen RRP2-hankkeessa on kulkenut rinnakkain kaksi projektia. Toisen tavoitteena on tuoda ICF:ää tutummaksi soteammattilaisille, kun taas toinen kehittää uudenlaista mobiilityökalua helpottamaan ammattilaisten työtä.  

Toimintakykymobiili on alun perin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella kehitetty kirjaamisen apuväline, jolla voidaan tuottaa ICF:n mukaista tietoa asiakkaiden toimintakyvystä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on jatkokehittänyt toimivaa työkalua omaan käyttöönsä sopivaksi.  

Työkalun tavoitteena on helpottaa soteammattilaisia ICF-mallin käyttöönotossa ja toimintakyvyn kirjausten tekemisessä. Toimintakykymobiili auttaa vahvistamaan soteammattilaisten yhtenäisiä kirjauksia sekä edistää tiedolla johtamista sosiaali- ja terveydenhuollossa.  

– ICF on iso kokonaisuus ja sen haltuunotto on haastavaa. Siksi haluamme tukea tätä haltuunottoa teknologian keinoin. Meillä on ollut mahdollisuus hyödyntää aikaisempaa, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen, jo tehtyä kehitystyötä. Siitä on kehitetty ja paranneltu Oma Hämeen tarpeita vastaava versio ammattilaisten käyttöön, kertoo hankkeen projektiasiantuntija Marjo Kollanen.  

Tällä hetkellä Oma Hämeessä uutta työkalua käyttää lähes 150 ammattilaista. Työkalu sisältää valmiit ICF-koodit, jotka helpottavat ammattilaisten työtä ja asiakkaan tilanteen seurantaa. Työkalun kehittäminen ja käyttöönotto etenee Oma Hämeessä vaiheittain.  

UUTINEN / 25.03.2025

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ottaa käyttöön Virtuaalikirjurin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tuo käyttöön Virtuaalikirjurin, innovatiivisen digitaalisen työkalun, joka vähentää terveydenhuollon ammattilaisten manuaalista kirjaamistyötä ja vapauttaa aikaa asiakaskohtaamisiin. Pilottivaihe alkaa Riihimäen terveyskeskuksen vastaanotolla huomenna keskiviikkona 26.3.2025.

Virtuaalikirjuri muuntaa ammattilaisen ja asiakkaan välisen keskustelun kirjalliseksi yhteenvedoksi, jonka ammattilainen voi tarkistaa ja muokata ennen sen siirtämistä potilastietojärjestelmään. Ratkaisu ei tallenna asiakkaan henkilö- tai sairaustietoja, vaan keskustelutallenne hävitetään välittömästi, kun tiedot on kirjattu järjestelmään.

–Virtuaalikirjuri on merkittävä askel kohti sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää terveydenhuoltoa. Se ei ainoastaan helpota ammattilaisten työtä, vaan myös lisää potilasturvallisuutta ja tehokkuutta, sanoo Teemu Oksanen, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietojohtamisen palvelupäällikkö.

Miksi Virtuaalikirjuri otetaan käyttöön?

Virtuaalikirjuri vähentää manuaalista kirjaamista, mikä nopeuttaa työskentelyä ja vapauttaa ammattilaisten aikaa asiakkaiden hoitoon. Sen tavoitteena on paitsi sujuvoittaa työprosesseja, myös parantaa potilasturvallisuutta ja dokumentoinnin tarkkuutta. Ohjelma kysyy palautetta jokaisesta tallenteesta, ja onnistumista arvioidaan muun muassa kontaktimäärien ja hoidettujen asioiden perusteella.

Pilotin tulosten perusteella arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa Virtuaalikirjurin käyttöä muihin yksiköihin sekä mahdollisesti myös terveydenhuollon ulkopuolisiin palveluihin, kuten sosiaalihuoltoon. Tällä hetkellä jatkotoimenpiteitä ei ole vielä lukittu, vaan niitä arvioidaan ensimmäisen pilotin tulosten perusteella.

–Haluamme varmistaa, että uusi teknologia todella palvelee ammattilaisia ja asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Pilotin aikana keräämme käyttäjäkokemuksia ja palautetta, joiden pohjalta päätämme mahdollisesta laajentamisesta, kertoo Anna-Mari Matilainen, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietojohtamisen asiantuntija.

UUTINEN / 25.03.2025

Fodbar Oy aloittaa 1.4. ateria-, siivous- ja laitoshuoltopalveluiden tuottajana

Useissa Oma Hämeen yksiköissä vaihtuu ateria-, siivous- ja laitoshuoltopalveluiden tuottaja tänä vuonna. Palveluntuottajaksi on kilpailutuksessa valittu Fodbar Oy, joka tulee tuottamaan palveluja Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Muutos toteutetaan vaiheittain tämän vuoden aikana. Ensimmäiset vaihdokset tapahtuvat 1. huhtikuuta. 

Muutos toteutetaan yhteistyössä nykyisten palveluntuottajien kanssa, joten palvelu yksiköissä jatkuu keskeytyksettä. Henkilöstö on mukana vaihdosten suunnittelussa. Asiakkaita infotaan yksiköissä vielä erikseen, kun muutos on ajankohtainen.

Aluehallitus päätti ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankinnasta Fodbarilta joulukuussa 2024. Hankintaan on jätetty kaksi oikaisuvaatimusta, joiden käsittely on kesken. Siksi Fodbar toimii toistaiseksi palveluntuottajana väliaikaisella sopimuksella, joka on solmittu maaliskuun alussa. 

Fodbar panostaa kotimaiseen ruokaan

Ateriapalveluiden hankinta Fodbarilta sisältää palveluasumisen ja sairaaloiden ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut. Hankintaan ei sisälly ikääntyneiden kotiin vietäviä aterioita. Laitoshuoltopalveluiden hankinta puolestaan sisältää muun muassa siivous-, vuodehuolto-, jätehuolto- sekä apuvälineidenhuoltotehtäviä hyvinvointialueen eri yksiköissä. 

Hankinnan kautta Oma Häme saa ateria-, siivous- ja laitoshuoltopalveluihin yhtenäisen toimintamallin, tasalaatuisia palveluja sekä kustannussäästöjä. Jatkossa hyvinvointialueella toimii kolme palveluntuottajaa: Forssan seudulla toimiva Loiku, Fodbar sekä Oma Hämeen tukipalvelut Oy.

Fodbar Oy on vuonna 2020 perustettu suomalainen yritys, joka tarjoaa ruokapalveluja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Fodbar kertoo pyrkivänsä palveluprosesseissaan kustannustehokkuuteen sekä panostavansa kotimaisiin raaka-aineisiin, monipuolisiin ruokalistoihin sekä asiakkaiden osallistamiseen ruokalistojen kehityksessä.

– Vältämme turhia tuotantovaiheita ja ruoan turhaa kuljettamista. Työ palvelukohteissa suunnitellaan huolellisesti vastaamaan tarvetta. Samaan aikaan voimme panostaa ruoan makuun, vaihtelevuuteen ja yksilöllisyyteen. Meille ääni lautasen ääreltä on kaikkein tärkein ja se ohjaa toimintaamme, kertoo yhtiön hämeenlinnalainen toimitusjohtaja Nina Rokkila.

UUTINEN / 24.03.2025

Hoitotarvikejakelun muutoksia keväällä ja kesällä 2025

Hoitotarvikejakelun palveluajat ja toimintatavat muuttuvat osassa toimipisteitä toukokuusta alkaen. Tervakosken terveysaseman hoitotarvikejakelu palvelee asiakkaita 1.5. alkaen puhelimitse. Puhelimitse tilatut tarvikkeet voi noutaa terveysaseman aukioloaikoina terveysasemalla olevasta noutohuoneesta. Turengin terveysaseman hoitotarvikejakelu palvelee 1.5. alkaen tiistaisin klo 8-11.30 ja keskiviikkoisin klo 12-15.30.

Tarkistathan alta oman alueesi ajankohtaiset tiedot.

Tervakosken terveysasema
1.5.2025 alkaen hoitotarvikejakelu palvelee puhelimitse.
Puhelimitse tilatut tarvikkeet voi noutaa terveysaseman aukioloaikoina aseman noutohuoneesta.

Turengin terveysasema
1.5.2025 alkaen hoitotarvikejakelu palvelee:
Tiistaisin klo 8–11.30
Keskiviikkoisin klo 12–15.30

Poikkeavat aukioloajat keväällä ja kesällä 2025

Forssa

23.6–29.8. maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12.30–14.30

Hämeenlinna, Viipurintie

Suljettu: 17.4., 22.4. ja 19.6.
23.6.–29.8. auki:
Maanantaisin ja tiistaisin klo 8–12
Keskiviikkoisin klo 14–17

Janakkala, Tervakoski

Suljettu: 30.4.
1.5. alkaen palvelu puhelimitse (ks. ohjeet yllä)

Janakkala, Turenki

Suljettu: 22.4.

Riihimäki

30.4. avoinna klo 9–12
28.5. avoinna klo 9–12
Suljettu: 19.6.

Avoinna 23.6–29.8.: 
Maanantaisin klo 9–12 ja keskiviikkoisin klo 13–17

Loppi

Suljettu: 17.4. ja 19.6.
23.6.–29.8. suljettu
Tänä aikana asiointi puhelimitse tai Riihimäen hoitotarvikejakelussa

Oitti

Suljettu: 22.4.
23.6.–29.8. suljettu
Tänä aikana asiointi puhelimitse tai Riihimäen hoitotarvikejakelussa

UUTINEN / 21.03.2025

STM: Hyvinvointialueet tarjoavat sote-palveluita aiempaa yhdenvertaisemmin – Oma Häme mukana positiivisessa kehityksessä

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan hyvinvointialueet ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut väestön näkökulmasta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin silloin, kunnat vastasivat palveluiden järjestämisestä. Tiedot käyvät ilmi sosiaali- ja terveysministeriön torstaina 20.3. julkistamasta selvityksestä, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuonna 2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa tiedotteessaan, että hyvinvointialueiden ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana moni asia on mennyt parempaan suuntaan. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa hyvin. Perusterveydenhuolto sekä palveluiden yhdenvertaisuus ja integraatio ovat parantuneet aiempaan verrattuna. 

STM:n tiedote: Hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään sote-palvelut paremmin kuin kunnat aiemmin

Palvelujen vaikuttavuuden arviointi keskiössä

Tilanne on yhtä positiivinen myös Oma Hämeessä. Oma Hämeessä palvelurakennetta on uudistettu määrätietoisesti hyvinvointialueen aloituksesta saakka. Asiakkaita pyritään ohjaamaan ajoissa kevyempiin palveluihin, mikä on kustannustehokasta ja se parantaa myös palvelujen vaikuttavuutta.

Oma Häme arvioi tuottamiensa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta aktiivisesti ja hyödyntää tuloksia palvelujensa kehittämisessä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue onkin edelläkävijä valtakunnallisesti sote-palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa. 

Asiakastyytyväisyys sote-palveluihin Kanta-Hämeessä on hyvällä tasolla. Esimerkiksi terveydenhuollon palveluissa asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-suositteluindeksi on ollut heinäkuusta 2024 saakka 84-85, mikä on poikkeuksellisen hyvä luku. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä. 

Lakisääteisistä velvoitteista suurimman haasteen on Oma Hämeessä asettanut erikoissairaanhoidon hoitotakuujono, joka on korjattava Valviran määräyksen mukaisesti tilikaudella 2025. Hoitotakuujonon purkaminen on kuitenkin ongelmallista niillä erikoisaloilla, jotka kärsivät valtakunnallisesti lääkäripulasta.

Pelastustoiminnan palvelutaso on säilynyt hyvällä tasolla Oma Hämeessä, ja ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika kiireellisiin hälytystehtäviin on pysynyt valtakunnallisella tavoitetasolla. Vaikka hälytystehtävien määrä on ollut tasainen, työturvallisuuden heikentyminen herättää huolta pelastushenkilöstön keskuudessa valtakunnallisesti.

Digipalvelut vahvistuvat hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet laajentamaan digitaalisten palvelujen käyttöä, ja myös Oma Häme on kehittänyt uusia ratkaisuja perinteisten palveluiden rinnalle. Esimerkiksi viime vuoden aikana laajentuneet chat-palvelut on otettu Kanta-Hämeessä hyvin käyttöön.

Kantahämäläiset saavat keskusteluyhteyden chatin kautta jo moniin sote-ammattilaisiin ilman ajanvarausta tai asiointia paikan päällä, muutaman minuutin odottamisen jälkeen. Samaan aikaan Oma Häme on uudistanut puhelinpalvelujaan, jotta iäkkäiden ja digitaalisia palveluita vähemmän käyttävien olisi myös helppo ja nopea asioida. 

Kesän 2024 jälkeen henkilöstön saatavuus on kohentunut hyvinvointialueilla, mutta erityisesti sosiaalihuollossa on edelleen haasteita rekrytoinnin ja henkilöstön pysyvyyden kanssa. Oma Hämeessä sen sijaan on saatu palkattua esimerkiksi lastensuojeluun lisää henkilöstöä, minkä ansiosta mitoitukset pääsääntöisesti täyttyvät. Henkilöstötilanne lastensuojelussa onkin nyt Kanta-Hämeessä huomattavasti kuntapohjaista järjestelmää käsiteltävämmällä pohjalla. 

Taloustilanne on parantunut, mutta on yhä haastava 

Ministeriön selvityksen mukaan hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on valtakunnallisesti edelleen haastava. Oma Hämeen taloustilanne on parantunut selvästi viime vuoden aikana. Samalla Kanta-Hämeen asema taloudellisesti on parantunut muihin alueisiin verrattuna.

Tammikuussa julkaistun tilinpäätösennusteen mukaan viime vuoden alijäämä Oma Hämeessä tulee olemaan merkittävästi pienempi kuin mitä vuoden 2024 talousarviossa ennakoitiin. Positiivisen talouskehityksen valossa Oma Hämeen on mahdollista kattaa alijäämänsä lain edellyttämällä tavalla ensi vuoden loppuun mennessä. Se toki vaatii talousohjelmien toimeenpanon täydellistä onnistumista sekä vakaata toimintaympäristöä. Moni Oma Hämeen vuosina 2023 tai 2024 tekemä päätös ja toimintatapamuutos alkaa näkyä talousluvuissa täysimääräisesti vasta tänä vuonna.

Sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain valtakunnallisen selvityksen hyvinvointialueista. Selvityksessä arvioidaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden yhdenvertaista toteutumista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä. 

Raportti koostaa ministeriön asiantuntijoiden olennaisimmat havainnot hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen toteutumisesta vuonna 2024. Havainnot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioihin, hyvinvointialueiden sekä valvontaviranomaisten (Valvira ja aluehallintovirastot) julkaisemiin selvityksiin.

Selvityksen valmistelussa on hyödynnetty lisäksi erillisselvityksiä ja muita hyvinvointialueilta saatua sekä hyvinvointialueita koskevaa valtakunnallista sote-tietoa vuosilta 2023–2024.

STM:n selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2024

UUTINEN / 21.03.2025

Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta toimii osana Ensilinjan palveluita

Lapsiperheiden palveluohjauksessa ja neuvonnassa otetaan maanantaina 24.3.2025 käyttöön  takaisinsoittopalvelu ruuhkatilanteissa. Mikäli emme ruuhkatilanteen vuoksi voi vastata puheluun suoraan, voit jättää takaisinsoittopalvelun kautta takaisinsoittopyynnön, jolloin olemme yhteydessä viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lisäksi palvelussa otetaan käyttöön tekstiviestinumero, joka mahdollistaa puhe- ja kuulovammaisten asioinnin. Tekstiviestillä on mahdollista ilmoittaa myös mahdollinen tulkin tarve, jolloin voimme olla yhteydessä suoraan tulkin kanssa. 

Lapsiperheiden palveluohjauksen ja neuvonnan tavoitat entiseen tapaan:

• ma-to klo 9-12 puh. 03 629 6565
• tekstiviestinumero: 040 629 6252

UUTINEN / 20.03.2025

Vaikuta Ensilinjapalveluihin vastaamalla asiakaskyselyihin

Ensilinjapalvelut ovat kaikkien Oma Hämeen alueen asiakkaiden käytettävissä oleva palvelu, jonka kautta saat apua ja ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa. Ensilinja on oikea paikka ottaa yhteyttä erityisesti silloin, kun et tiedä, kenen puoleen kääntyä, tai jos sinulla ei ole vielä olemassa olevaa nimettyä vastuutyöntekijää, asiakkuutta tai hoitosuhdetta. Ensilinjan palveluihin saat yhteyden ensilinjan puhelinnumeroiden tai chatin kautta.   

Asiakaspalautetta on kerätty Oma Hämeessä jo aiemmin - nyt myös Ensilinjan puhelinasioinnissa 

Oma Hämeessä kerätään asiakaspalautetta ja on uudistettu asiakaspalautemuotoja, jotta jokaisella asiakkaalla olisi mahdollisuus saada mielipiteensä osaksi palveluiden kehittämistä. Chat-asioinneista palautetta on kysytty jo aiemmin chat-keskustelun jälkeen. Lisäksi asiakkaat ovat saaneet asiakaskyselyitä käytyään joissain Oma Hämeen palveluissa. Ensilinjapalveluiden keskitetyt puhelinpalvelut ovat uutta toimintaa, joten asiakkailta saatu säännöllinen palaute on arvokasta tietoa palveluiden kehittämisen ja laadun varmistamisen kannalta. Puhelinasiointia koskevaa palautetta aletaan keräämään lähipäivinä.    

Asiakaspalautetta kerätään tekstiviestitse  

Ensilinjapalveluista kerätään asiakaskokemusta kartoittavaa palautetta tekstiviestitse. Soitettuasi johonkin ensilinjan puhelinnumeroon, saatat saada tekstiviestitse asiakaskyselyn.     

Viesti tulee numerosta 18220 ja siihen vastaaminen on maksutonta ja vapaaehtoista. Lyhyen kyselyn vastaukset käsitellään siten, että niistä ei ole mahdollista tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Kyselyssä on enintään kolme kysymystä. Lisätietoja asiakaspalautteista saat Oma Hämeen sivustolta:  Palaute - Oma Häme 

UUTINEN / 19.03.2025

Oma Häme tekee ihmiskaupan vastaista työtä – uusi käsikirja auttaa tunnistamaan uhrit

Oma Häme on tehnyt ihmiskaupan uhrien auttamistyötä jo perustamisestaan lähtien. Lisäksi hyvinvointialue on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassaan sitoutunut uhrien tunnistamisen ja ohjaamisen kehittämiseen. 

Ihmiskaupan tunnistamisesta ja ohjaamisesta on vastikään laadittu oikeusministeriön johdolla käsikirja yhteistyössä laajan verkoston kanssa. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on osallistunut käsikirjan tekoon.

Käsikirjan teon aikana hyvinvointialue on kerännyt monipuolisesti tietoa tästä moniulotteisesta ilmiöstä kehittääkseen omia palvelujaan. 

Kyseessä on vakava ihmisoikeusloukkaus, jolla on lukuisia ilmenemismuotoja, kuten työperäinen ihmiskauppa, pakkoprostituutio, rikolliseen toimintaan pakottaminen, elinkauppa ja hatkanuorten hyväksikäyttö. 

– Ihmiskaupan uhri voi olla kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta. Ihmiskaupan uhriksi voivat joutua niin alkuperältään suomalaiset kuin Suomeen muuttaneet, kertoo työllistymistä ja kotoutumista edistävien palvelujen erityisasiantuntija Tiina Hofström. 

Hyvinvointialue ja oikeusministeriö ovat järjestäneet tammikuussa yhteisen koulutuksen ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja ohjauksesta. Koulutus suunnattiin uhreja työssään kohtaaville ammattilaisille Kanta-Hämeessä.

Oma Häme kouluttaa väkeään

Hiljattain julkaistu käsikirja on käytännönläheinen opas ammattilaisille, jotka kohtaavat uhreja. 

– Ihmiskauppa on edelleen alitunnistettu ilmiö, ja käsikirja paikkaa tätä osaamisen vajetta, sanoo Hofström. 

– Ihmiskaupan uhrit eivät useinkaan itse tunnista olevansa ihmiskaupan uhreja. Ihmiskauppaan syyllistyvät kykenevät käyttämään erilaisia manipulaatio- ja vallankäyttötekniikoita ja saamaan uhrit tilanteeseen, josta heidän on hyvin vaikea löytää poispääsyä. Lisäksi tekijät osaavat etsiä uhreikseen sopivan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisi , muistuttaa Hofström. 

Ihmiskaupan vastainen työ jatkuu Oma Hämeessä ja muualla Suomessa. Myös valtakunnallinen verkosto jatkaa toimintaansa ja yhteistyökäytäntöjen kehittämistä. 

Oma Hämeessä perustetaan käsikirjan jalkauttamisen tukemiseksi oma työryhmä, joka muun muassa laatii käsikirjan pohjalta toimintaohjeen henkilöstölle. Myös koulutusta järjestetään lisää. Tavoitteena on syventää henkilöstön osaamista sekä luoda selkeät toimintaprosessit eri ihmiskaupan muodoille eri palveluissa. 

– Käytännössä ihmiskaupan vastaiseen työhön tarvitaan kaikkia. Voi hyvin olla, ettei edes uhrin lähiverkosto tunnista uhrin tilannetta. Tietoisuutta on tärkeää lisätä. Kyse on kasvavasta ilmiöstä, painottaa Hofström. 

Tutustu Oma Hämeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan

Käsikirja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen löytyy Valtioneuvoston sivuilta 

Valtakunnallista Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään 17.–23.3.2025.

UUTINEN / 18.03.2025

Aluehallitus päätti käynnistää sijaishuollon palveluiden kilpailutuksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti käynnistää sijaishuollon ja osan jälkihuollon palveluiden kilpailutuksen yhteistyössä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa. Nykyinen puitesopimus päättyy vuoden lopussa. 

Kilpailutus pitää sisällään laitosmuotoisen perhekuntoutuksen (myös ensikotipalvelut) ja lastensuojelun laitospalvelut (perustaso, erityistaso, vaativa taso). Perhehoidon kilpailutuksessa Oma Häme ei ole mukana, koska perhehoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan perhehoitoyksikkö Kanervassa käytettävissä olevilla perhehoitajilla. 

Kilpailutus toteutetaan dynaamisella hankintamenettelyllä, jossa muodostetaan palveluntuottajarekisteri. Rekisteriin hyväksytään jatkuvalla hakumenettelyllä uusia palveluntuottajia, jotka täyttävät vaatimukset. Palvelua hankitaan asiakaskohtaisesti kulloisenkin tarpeen mukaan, eikä hankinnalla sitouduta tiettyihin hankintamääriin.

Oma Häme muodostaa yhdessä Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueiden kanssa Sisä-Suomen yhteistyöalueen. Kolmen hyvinvointialueen yhteisellä kilpailutuksella pyritään helpottamaan sijaishuollon valvontaa sekä yhtenäistämään vaatimuksia palveluntuottajille. Samalla sijoitettujen lapsien ja perheiden asema yhdenvertaistuu. Yhteinen kilpailutus myös helpottaa palveluntuottajien toimintaa, kun sopimukset ja palvelukuvaukset ovat samanlaisia. Lisäksi hyvinvointialueet pystyvät yhdessä isompana toimijana vaikuttamaan kilpailutettavien palveluiden kustannuksiin.

Hankinnan ennakoitu arvo Kanta-Hämeessä neljäksi vuodeksi on noin 100 miljoonaa euroa. Kilpailutuksen tavoitteena on varmistaa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut sekä vähentää Oma Hämeen suorahankintojen tarvetta. Uusien sopimusten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa. 

Henkilöstö mukana uuden strategian valmistelussa 

Lisäksi aluehallitus päätti kokouksessaan käynnistää hyvinvointialueen uuden strategiakauden valmistelun. Hyvinvointialueella on lainsäädännön mukaisesti oltava strategia, joka ohjaa toimintaa ja taloutta pitkällä aikavälillä.

Nykyinen, Oma Hämeen strategia on hyväksytty vuonna 2022 ja se toimii perustana vuosien 2026–2029 strategialle. Tavoitteena on, että aluevaltuusto hyväksyy uuden strategian joulukuussa 2025. Uuden strategian pohjaksi arvioidaan nykyistä strategiaa ja toimintaympäristön muutoksia.

Uuden strategian valmisteluun osallistuvat viranhaltijat, luottamushenkilöt ja henkilöstö, joiden näkemyksiä kerätään arviointikyselyillä. Strategiatyön keskiössä ovat alueen hyvinvointi, palvelujen kehittäminen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen.

Aluehallitus käsitteli lisäksi aiemmin hyväksytyn investointisuunnitelman toimeenpanoa. Investointisuunnitelmassa on määritelty määrärahat eri investointikohteille, mutta osa varauksista on jätetty joustaviksi odottamattomien menojen, kuten rikkoutuneiden laitteiden ja palveluverkon muutostöiden varalta. Aluehallitus päätti valtuuttaa rahoitus- ja investointijohtajan purkamaan ja kohdentamaan investointivarauksia enintään 300 000 euroon asti.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi terveydenhuollon ja konserni- ja tukipalveluiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen. Muut asiat se hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 31. maaliskuuta. 

Aluehallituksen 17.3.3025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 18.03.2025

Hyvinvointialue ja kunnat aktivoivat yhdessä asukkaita liikkumaan

Itsensä ja toisten liikkumaan motivointi on taitolaji. Miten ihmeessä kannustaa itseään lähtemään liikkumaan harmaaseen tihkusateeseen, etenkään jos liikunta ei ole ollut oma juttu? Rutiinien ja elintapojen muuttaminen on vaikeaa. Tähän ja moneen muuhun liikkumattomuuden haasteeseen löytyy ratkaisuja kunnista, liikuntaneuvonnan rautaisilta ammattilaisilta.   

Liikuntaneuvonta on kuntien maksuton, matalan kynnyksen palvelu, jonka tavoitteena on edistää asiakkaiden terveyttä edistäviä tottumuksia. Liikuntaneuvojat ovat asiakkaiden tukena elintapojen muuttamisessa 6–12 kuukauden ajan asiakkaan tarpeiden mukaan. Säännöllisissä tapaamisissa työskennellään yhdessä asetetun, motivoivan ja realistisen tavoitteen eteen. Liikuntaneuvonnasta saa apua monelle tuttuun tilanteeseen: pitäisi liikkua, mutta ei riitä aika, ei huvita tai jos ei tiedä, mistä aloittaa.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja kunnat ovat yhteistyössä lähteneet edistämään asukkaiden liikunta-aktiivisuutta. He ovat solmineet sopimuksen, jonka myötä kunnan liikuntaneuvojat saavat rajatut oikeudet kirjata Oma Hämeen potilastietojärjestelmään.

Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin

Tämä mahdollistaa sen, että hyvinvointialueen ammattilainen voi tehdä sähköisen lähetteen kunnan liikuntaneuvojalle, jos asiakas on halukas tuen saamiseen. Näin ohjautuminen hyvinvointialueen palvelusta kunnan palveluihin sujuvoituu ja asiakasta koskevat tiedot ovat kirjattuna yhdessä, samassa järjestelmässä. Tästä onnistuneesta yhteistyöstä hyötyvät kaikki: asiakas, kunta ja hyvinvointialue. 

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä liikuntalähetteen kenestä tahansa nuoresta aikuisesta tai aikuisesta, joka kaipaa tukea liikkumiseen ja muiden elintapojen muuttamiseen. Lähetteen saavuttua liikuntaneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja sopii ensimmäisen tapaamisajan lähtötilanteen kartoittamista ja suunnitelman tekoa varten.  

Yhteistyö on alkanut Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Forssan, Jokioisten, Janakkalan, Lopen ja Riihimäen kanssa. Liikuntaneuvojat ovat innolla ottaneet käyttöön uuden järjestelmän, sillä tätä toimintamallia on toivottu pitkään.

Toiveena on, että liikuntaneuvontaan tulisivat ne, jotka eivät ole vielä löytäneet itselleen sopivaa tapaa liikkua.  Himoliikkujaksi ei tarvitse alkaa, vaan oppia tekemään valintoja, jotka auttavat voimaan hyvin.  

Kuntien liikuntaneuvojien yhteystiedot

UUTINEN / 17.03.2025

Assi avautuu vuoden kuluttua – mitä palveluja uusi sairaala tuo tullessaan?

Hämeenlinnassa järjestetään 19.3.2025 väestöinfo, jossa asukkailla on mahdollisuus kuulla, millaisia palveluja uusi Ahveniston sairaala, tuttavallisemmin Assi tuo tullessaan. Assi on Suomen moderneimpia sairaalahankkeita, ja sen tavoitteena on uudistaa terveydenhuollon palvelut käyttäjälähtöisemmiksi, tehokkaammiksi ja digitaalisuutta hyödyntäviksi.

Väestöinfossa esitellään tulosaluejohtajien toimesta, miltä Assin kokonaisuus näyttää eri erikoissairaanhoidon palvelujen näkökulmasta. Tilaisuus järjestetään Hämeenlinnan Raatihuoneen Valtuustosalissa, mutta osallistuminen on mahdollista myös Teamsin kautta. Paikan päällä osallistujamäärä on rajoitettu.

Ahveniston sairaalan myötä palvelut muuttuvat merkittävästi, sillä se on suunniteltu tukemaan nykyaikaista hoitoa, nopeampaa palveluihin pääsyä ja tehokasta resurssien käyttöä. Kehittämispäällikkö Lilli Väisänen näkee muutoksen positiivisena askeleena kohti tulevaisuuden terveydenhuoltoa.

– Assi ei ole pelkästään uusi sairaalarakennus – se on täysin uudenlainen tapa tuottaa palveluja. Digitalisaation, sujuvampien hoitopolkujen ja asiakaslähtöisten ratkaisujen ansiosta pystymme tarjoamaan parempaa hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Assi tuo mukanaan modernit ja kestävät ratkaisut

Hanke on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta, sillä se toimii esimerkkinä siitä, miten sairaalasuunnittelussa voidaan yhdistää joustavuus, energiatehokkuus ja potilaslähtöinen toimintamalli. Projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen, joka vastaa Assin suunnittelun ja käyttöönoton johtamisesta, korostaa hankkeen vaikuttavuutta laajemmin –Ahveniston sairaala on tulevaisuuden monitoimitalo, joka yhdistää sairaalan, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut kokonaisuudeksi.

Tilaisuuden tiedot:

Aika: 19.3.2025 klo 16.30–18.00
Paikka: Hämeenlinnan Raatihuoneen Valtuustosali (osallistuminen myös Teamsin kautta)
Teema: Miltä Assin kokonaisuus näyttää – palvelujen näkökulma
Paikan päällä osallistujamäärä on rajoitettu, mutta kaikki voivat osallistua Teamsin kautta.

UUTINEN / 17.03.2025

Päivystyksen toimintatapoja muokataan Assiin valmistautumiseksi

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä uudistetaan toimintatapoja osana valmistautumista uuteen keskussairaalaan, Assiin. Uusi Ahveniston sairaala otetaan käyttöön vuonna 2026. Muutokset astuvat voimaan 18.3.2025 ja ne on suunniteltu yhdessä päivystyksen Assi-työryhmien kanssa.

Päivystysklinikan akuuttilääketieteen ylilääkäri Mikko Franssilan mukaan muutosten taustalla on halu tehdä siirtymästä mahdollisimman sujuva sekä potilaille että henkilöstölle.

– Assiin siirtyminen on suuri muutos, ja haluamme tehdä siitä mahdollisimman sujuvan sekä potilaille että henkilöstölle. Nyt tehtävät toimintatapamuutokset auttavat varmistamaan, että päivystys toimii tehokkaasti myös uudessa sairaalaympäristössä, Franssila sanoo.
 
Keskeiset muutokset:

• Ilmoittautumisautomaatti – Päivystykseen saapuvat potilaat ilmoittautuvat jatkossa automaatilla vuoronumeron sijaan. Ilmoittautuminen tapahtuu Kela-kortilla, ajokortilla tai virallisella henkilöllisyystodistuksella. Myös lähetteellä saapuvat potilaat ilmoittautuvat automaatilla hoidon tarpeen arvioon.
• Toimintatapojen muokkaus – Päivystyksen käytäntöjä kehitetään sujuvoittamaan tulevaa toimintaa Assissa. Muutokset saattavat aluksi ruuhkaisina aikoina vaikuttaa toiminnan nopeuteen.
• Neuvonta ja ohjaus – Ennen päivystykseen hakeutumista suositellaan edelleen soittamaan maksuttomaan numeroon 116117. Hätätilanteissa tulee soittaa 112.

 
Franssila kertoo, että erityisesti uusi ilmoittautumisautomaatti tuo selkeyttä päivystyksen kulkuun.

– Sen avulla voimme nopeuttaa hoidon tarpeen arviointia ja vähentää manuaalista työvaihetta. Tämä tukee myös henkilöstön työtä ja parantaa asiakaskokemusta, hän kertoo.

Hänen mukaansa alkuvaiheessa muutokset voivat tuntua uusilta, mutta pitkällä tähtäimellä ne sujuvoittavat päivystystoimintaa ja tukevat parempaa potilasohjausta.
 
– Kannustamme asukkaita edelleen hyödyntämään 116117-palvelua ennen päivystykseen hakeutumista. Se on tärkeä osa päivystystoiminnan kokonaisuutta ja auttaa meitä kohdentamaan hoitoa oikein, Franssila muistuttaa.

UUTINEN / 17.03.2025

Oletko jo tutustunut Oma Hämeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan?

Yhdenvertaisuus on Oma Hämeelle tärkeä arvo. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaista kohdellaan yhtä hyvin. Yhdenvertaisuuden toteutuessa ihminen ei joudu minkään henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi eriarvoiseen asemaan kuin muut. Näitä ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kieli, uskonto tai vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, vamma, terveydentila, perhesuhteet tai seksuaalinen suuntautuminen. 

Yhdenvertaisuuden edistämisen tarkoituksena on ehkäistä syrjintää. Välitön syrjintä on ihmisen kohtelemista hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi huonommin kuin jotakuta toista samanlaisessa tilanteessa. Välillistä syrjintää ovat näennäisen neutraalit säännöt, käytännöt tai perusteet, jotka saattavat ihmisen epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ei siis toteudu kohtelemalla jokaista samalla tavalla, vaan muuttamalla yhdenvertaisuutta estäviä olosuhteita – ja toisinaan poikkeamalla samanlaisen kohtelun periaatteesta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma kehittää toimintaa

Oma Hämeessä on laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2025–2028. Se tähtää toiminnan kehittämiseen siten, että asukkaiden tosiasiallinen yhdenvertaisuus palveluidemme käyttäjinä toteutuisi entistä paremmin. Suunnitelmassa on kaksi päätavoitetta: asukkaiden digiosallisuuden vahvistaminen ja palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen.

Päätavoitteiden alle on koottu erilaisia ja eri toimialoilla toteutettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi verkkoviestinnän ja digipalveluiden saavutettavuuteen, tilojen esteettömyyteen, henkilöstön valmiuksiin kohdata eri taustaisia asiakkaita sekä haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten palveluiden vahvistamiseen.

Suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä, joilla vahvistetaan rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuuria ja Oma Hämeen toiminnan yhdenvertaisuus- ja väestösuhdevaikutusten arviointia. Toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman lisäksi Oma Hämeellä on myös henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.  

Työ yhdenvertaisuuden edistämiseksi on jatkuvaa, ja siihen tarvitaan meistä jokaista. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma ei kata kaikkia tarpeita, mutta on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Oma Häme on organisaationa aktiivisesti sitoutunut yhdenvertaisuuden periaatteeseen. 

Tutustu Oma Hämeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan 2025-2028 

Valtakunnallista Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään 17.–23.3.2025.

UUTINEN / 17.03.2025

Digitaalisen esitietokyselyn voi nyt täyttää myös toisen puolesta

Valtuutus puolesta asiointiin tehdään Suomi.fi-palvelussa. Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu tekstiviestitse siihen puhelinnumeroon, joka on tallennettuna potilastietojärjestelmään.

Miten voin valtuuttaa toisen täyttämään esitietokyselyn puolestani?

Voit antaa toiselle ihmiselle virallisesti luvan asioida puolestasi. Tee hänelle silloin valtuutus Suomi.fi-palvelussa. Valtuutettu henkilö voi olla puolisosi, lähiomaisesi tai joku muu luotettava henkilö. Valtuutettu henkilö voi keskustella ammattilaisten kanssa henkilökohtaisista hyvinvointi- ja terveystiedoistasi.

Lue lisää valtuutuksen tekemisestä ja puolesta asioinnista Suomi.fi-palvelussa

Miten esitietokysely täytetään toisen puolesta Oma Häme -sovelluksessa tai asiointipalvelussa?

Esitietokysely täytetään Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Oma Häme -sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta. 

Kun olet kirjautunut Oma Häme -sovellukseen tai asiointipalveluun, klikkaa oikeasta yläkulmasta omaa nimeäsi ja valitse jälkeen henkilö, jonka puolesta asioit. Valtuutus täytyy olla tehtynä.

Esitietokyselyn löydät kohdasta Oma asiointi > Omat digipolut > Esitietokysely.

Katso miten toimit, jos et pysty täyttämään kyselyä verkossa

Mikä digitaalinen esitietokysely?

Oma Häme otti 9.12.2024 alkaen käyttöön digitaalisen esitietokyselyn. Digitaalinen esitietokysely sisältää kattavasti kysymyksiä asiakkaan yleisestä terveydentilasta ja toimintakyvystä. Kysely avautuu 30 päivää ennen asiakkaalle varattua vastaanottoaikaa, ja hän saa siitä tiedon tekstiviestitse. Pyyntö kyselyn täyttämisestä tulee siihen puhelinnumeroon, joka on tallennettuna potilastietojärjestelmään. Jos asiakas haluaa vaihtaa järjestelmässä olevan numeron, hän pyytää  ammattilaista vaihtamaan sen vastaanotolla. 

Kun esitietokyselyn täyttää verkossa, tiedot siirtyvät suoraan ammattilaisten käyttöön potilastietojärjestelmään. Tämä nopeuttaa vastaanoton valmistelua ja vähentää tietojen erillistä kirjaamista.

Esitiedot pysyvät tallessa, ja asiakas päivittää vain muuttuneet tiedot seuraavilla kerroilla. Tämä säästää aikaa ja vaivaa erityisesti useiden ajanvarausten yhteydessä.

Lue lisää digitaalisesta esitietokyselystä ja katso usein kysytyt kysymykset

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

 Lataa Oma Häme -sovellus:

​

UUTINEN / 14.03.2025

Kanta-Hämeen aluevaaleissa on 427 ehdokasta – käytä äänioikeuttasi huhtikuun vaaleissa

Suomen historian toiset aluevaalit järjestetään huhtikuussa. Aluevaaleissa Kanta-Hämeeseen valitaan aluevaltuusto, jossa on 59 aluevaltuutettua. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen korkein päättävä elin. Se vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.

Kanta-Hämeessä ehdolla on yhteensä 427 ehdokasta 10 eri puolueesta. Ehdokkaita voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokasmäärä pieneni hieman edelliskerrasta, sillä ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 ehdokkaita oli 476.

Aluevaalilautakunta on käsitellyt ehdokashakemukset ja vahvistanut ehdokaslistojen yhdistelmän sekä ehdokasnumerot kokouksessaan torstaina 13. maaliskuuta. Ehdokaslista on liitteenä tämän uutisen lopussa. Aluevaalien ehdokkaat löytyvät myös Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta. Oma Hämeen verkkosivulle avataan oma osio, jonne kootaan tietoa vaaleista ja äänestämisestä. 

Asukkaat äänestävät aluevaaleissa Kanta-Hämeessä ehdolle lähteneitä henkilöitä. Valinnat tehdään maakunnan sisältä suhteelliseen vaalitapaan perustuvassa ääntenlaskennassa aivan kuten eduskuntavaaleissakin. Kuntakohtaisia paikkoja ei vaaleissa ole, vaan valinnat tehdään koko maakunnan äänet huomioiden.

Jos sinulla on oikeus äänestää, sinulle on lähetetty äänioikeusilmoitus, joko postitse tai sähköisesti Suomi.fi-palveluun. Aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueella asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat vähintään 18-vuotiaita viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025.

Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, miten terveydenhuolto-, sosiaali- ja pelastuspalveluita Kanta-Hämeessä asukkaille tarjotaan. Käytä siis äänioikeuttasi!

Aluevaaleissa äänestetään violetilla äänestylapulla

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 2.–8.4. Voit äänestää molemmissa vaaleissa samalla kertaa. Voit kuitenkin halutessasi äänestää eri vaaleissa myös eri kerroilla tai käyttää äänioikeuttasi vain toisessa vaalissa. Aluevaaleissa äänestetään violetilla äänestyslipulla ja kuntavaaleissa valkoisella.

Ennakkoon voit äänestää missä tahansa äänestyspaikassa ympäri Suomea. Varsinaisena vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetulle postitse tai Suomi.fi –palveluun lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Listan äänestyspaikoista löydät kuntien verkkosivuilta tai valtakunnallisesti Digi- ja väestöviraston sivuilta.

Äänestäjät äänestävät aluevaaleissa oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja kuntavaaleissa oman kotikuntansa ehdokkaita. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Jokaisella ehdokkaalla on ehdokasnumero. Aluevaalien ehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2002 ja kuntavaalien ehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2. Kuntavaaleista saat lisätietoa kuntien verkkosivuilta.

Kanta-Hämeessä aluevaaliehdokkaiden määrä jakautuu puolueittain seuraavasti:

• Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 73
• Vihreä liitto 46
• Vapauden liitto 2
• Suomen Kristillisdemokraatit 35
• Vasemmistoliitto 56
• Suomen Keskusta 63
• Kansallinen Kokoomus 72
• Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1
• Perussuomalaiset 73
• Liike Nyt 6
• Ehdokkaita yhteensä 427

Lista Kanta-Hämeen aluevaaliehdokkaista numeroineen (pdf-tiedosto)

Lisätietoa äänestämisestä ja äänioikeudesta löydät Oikeusministeriön Vaalit-sivustolta

ARTIKKELI / 14.03.2025

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio on julkaissut tietojärjestelmäosaamisen YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee turvallisuusverkon (TUVE)-palveluiden käyttöönottoa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Opinnäyte hyväksyttiin korkeimmalla arvosanalla joulukuussa 2024.

TUVE-palveluiden käyttöönoton suunnittelu ja vaatimukset 

Nuotion tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin suunnitella ja toteuttaa TUVE-palveluiden käyttöönottoa pelastustoiminnassa. Tavoitteena oli varmistaa sujuva ja kustannustehokas käyttöönotto sekä selvittää keskeiset vaatimukset ja vaiheet.

Tutkielmassa käsitellään TUVE-palveluiden käyttöönoton vaatimuksia, kuten tietoturvaa ja tilaturvallisuutta sekä operatiivisia tarpeita. Lisäksi Nuotio analysoi tutkimuksessaan käyttöönoton eri vaiheita, kuten ennakkovalmisteluja, tietoliikenneinfrastruktuurin muutoksia ja vaikutuksia Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen nykytilaan.

Tutkimuksen empiirinen osio perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, jossa hyödynnettiin teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia, tekstianalyysiä ja benchmarking-menetelmiä.

Hyödyt: parantunut tietoturva ja tehokas viranomaisten yhteistyö

Tuloksissa korostuvat TUVE-palveluiden hyödyt, kuten parantunut tietoturva ja tehokkaampi viestintä viranomaisyhteistyössä. Tutkielma tarjoaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ja muille pelastuslaitoksille mallin TUVE-palveluiden käyttöönottoon ja turvallisuusvaatimuksien täyttämiseen. Tämä malli helpottaa valtakunnallisesti pelastustoimen TUVE-palveluiden käyttöönottoa ja sen ohjeistus voi hyödyttää myös muita viranomaisia sekä TUVE-ympäristön palveluntarjoajia.

– TUVE-palveluiden käyttöönottaminen luo yhteisen ICT-ympäristön koko pelastustoimelle. Tämä mahdollistaa yhteentoimivat ja vakioidut palvelut sekä synergiaedut muiden viranomaistoimijoiden kanssa, Jukka Nuotio toteaa.

Opinnäyte on luettavissa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen intrassa sekä Tampereen ammattikorkeakoulun kirjaston tiloissa. Se on myös lähetetty pelastusalan kansallisen ohjausryhmän kautta Suomen pelastuslaitoksille hyödynnettäväksi.

Tarkemmin turvallisuusverkkotoiminnasta: Turvallisuusverkkotoiminta - Valtiovarainministeriö

UUTINEN / 14.03.2025

Uusi tutkimusmenetelmä tuo helpotusta Kanta-Hämeen lasten suolistosairauksien hoitoon

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lasten ja nuorten yksikössä on otettu käyttöön merkittävä uudistus suolistosairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa. Lastengastroenterologi Taina Arvola ja asiantuntijasairaanhoitaja Marjo Räisänen ovat eturintamassa tuomassa suoliston ultraäänitutkimusta osaksi lapsipotilaiden hoitoa. Kyseessä on kivuton, riskitön ja nopea menetelmä paksusuolen ja ohutsuolen tulehduksen arviointiin. Tutkimuksella voi korvata osan nukutusta vaativista suoliston tähystystutkimuksista ja siten parantaa sekä potilaiden että perheiden kokemusta hoidosta. - Onhan tää parempi kuin tähystys, mutta ei tääkään mitään juhlaa ole, toteaa ultraäänitutkimuksesta Crohnin tautia sairastava 15-vuotias poika hymyssä suin.

Edistysaskel potilaiden ja perheiden hyväksi

Suoliston ultraäänitutkimus tarjoaa arvokasta tietoa tulehduksellisista suolistosairauksista ilman invasiivisia eli kajoavia toimenpiteitä. Tämä mahdollistaa hoidon nopeamman arvioinnin ja tehostamisen, mikä on erityisen tärkeää tulehduksellista suolistosairautta sairastaville lapsille. – Olen jo pystynyt perumaan yhden suunnitellun paksusuolen tähystystutkimuksen ultraäänitulosten perusteella, mikä oli suuri helpotus potilaalle, kertoo Arvola.  Vaikeassa paksusuolen tulehduksessa olemme havainneet tulehduksesta paksuuntuneen suolen seinämän läpimitan pienentyneen jopa puoleen kahden vuorokauden kuluttua hoidon alusta, mikä on oireiden lievittymisen rinnalla antanut vahvan ja nopean näytön hoidon tehosta, Arvola jatkaa.

IBD-hoitaja Marjo Räisäsen mukaan uusi tutkimusmenetelmä on muuttanut suolistosairaiden lasten hoitoa entistä yksilöllisemmin vastaavaksi. – Ultraäänitutkimus on syventänyt hoitoa ja lisännyt perheiden ymmärrystä sairaudesta. Pienetkin potilaat kiinnostuvat tutkimuksesta ja ovat aktiivisesti mukana hoidossaan, Räisänen kertoo. - Oli hauska nähdä se heiluva läppä (ohutsuolen ja paksusuolen välissä oleva läppä), iloitsee 10-vuotias haavaista paksusuolentulehdusta sairastava poika. 

Nopeaa toimintaa ja yhteistyön voimaa

Uuden tutkimusmenetelmän mahdollistivat lahjoitusvaroin tehdyt ultraäänilaitehankinnat. – Hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen vuoksi viralliset investoinnit vievät aikaa, mutta lahjoitusvarat mahdollistivat nopean ja potilaslähtöisen ratkaisun, kertoo lasten ja nuorten yksikön ylilääkäri Riikka Turunen.

Taina Arvola on käynyt laajan kansainvälisen koulutuksen suoliston ultraäänitutkimuksista, ja Kanta-Hämeen keskussairaala on yksi harvoista paikoista Suomessa, joissa menetelmä on otettu käyttöön lasten hoidossa. – On upeaa oppia uutta ja nähdä konkreettisia vaikutuksia potilaiden hoidossa, Arvola iloitsee. Arvostan todella sitä, miten upeasti Kanta-Hämeen keskussairaala, esihenkilöni Riikka Turunen ja Heli Eronen sekä Suomen gastroenterologiayhdistys ovat tukeneet kouluttautumistani, Arvola jatkaa. Menetelmän osaajia on pian sairaalassamme lisää, sillä viime marraskuussa myös aikuisgastroenterologi Mikko Lahdenoja on aloittanut saman suoliston ultraäänitutkimuksen koulutusohjelman, Arvola kertoo.

Kohti parempaa tulevaisuutta

Hyvinvointialueen ammattilaisten osaaminen, innovatiivisuus ja yhteistyö voivat tuoda konkreettista hyötyä sekä potilaille että terveydenhuollon resursseille.
– Menetelmän odotetaan pitkällä aikavälillä tuovan merkittäviä säästöjä ja parantavan hoitotuloksia. Uusi tutkimusmenetelmä vakiinnuttaa paikkaansa lasten suolistosairauksien diagnostiikassa ja seurannassa, ja se voi tulevaisuudessa vähentää invasiivisia tutkimuksia sekä nopeuttaa hoitopäätöksiä, kertoo Taina Arvola.

UUTINEN / 14.03.2025

Psykologi Annukka Schram tutki merkityksellisiä hetkiä terapiassa – lasten ääni kuuluu perheterapiassa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelevä psykologi Annukka Schram on tehnyt merkittävän tutkimuksen, joka valottaa perhe- ja pariterapian vaikutuksia asiakkaiden kokemusten kautta. Hänen tutkimuksensa on nyt julkaistu Perhe- ja pariterapialehti -julkaisussa, ja se perustuu hänen opinnäytetyöhönsä Jyväskylän yliopiston perhe- ja paripsykoterapeuttikoulutuksessa.

Tutkimus tarkastelee terapiatapaamisten merkityksellisiä hetkiä perheenjäsenten kokemina ja tuo esiin, kuinka tärkeitä oivallukset ja keskinäinen ymmärrys ovat terapian onnistumisessa. Erityisesti tutkimus nostaa esille lasten osallisuuden merkityksen perheterapiassa – lasten sanat ja ajatukset voivat olla avainasemassa koko perheen hyvinvoinnin kannalta.

– Suurin osa merkityksellisistä hetkistä liittyi siihen, mitä perheenjäsenet kuulivat toistensa sanovan. Aikuisille lasten sanat olivat erityisen merkityksellisiä, ja ne toivat esiin uusia oivalluksia ja syvensivät ymmärrystä perheenjäsenten välisistä suhteista, Schram kertoo tutkimuksensa tuloksista.

Tutkimuksen mukaan perheterapeutin rooli on ennen kaikkea tukea ja vahvistaa perheenjäsenten välistä keskustelua sekä auttaa erityisesti lapsia sanoittamaan tunteitaan. Tämä tukee ajatusta siitä, että perheterapia ei ole vain aikuisten kohtaamispaikka, vaan lasten ääni on siinä keskeinen.

Schramin tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa paitsi lastenpsykiatrian ammattilaisille myös kaikille, jotka haluavat syventää ymmärrystään perheterapian vaikuttavuudesta. Hän toivoo, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa perheterapian kehittämisessä ja lasten osallisuuden vahvistamisessa hoitotyössä.

Perhe- ja pariterapialehden uusimman numeron voi lukea avoimesti osoitteessa:
perhejapariterapialehti.journal.fi
 

UUTINEN / 13.03.2025

Hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä – toiminta tuo merkittäviä säästöjä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä voidaan inhimillisen hyödyn lisäksi aikaansaada mittavia säästöjä. Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden liikuntaneuvonta vähensi lääkärikäyntejä 11 prosenttia ja hoitajakäyntejä 25 prosenttia.

Iäkkäiden Finger-elintapaohjelman on osoitettu vähentävän muistihäiriöiden riskiä kolmanneksella. Alkoholinkäytön mini-intervention laajan käytön on puolestaan arvioitu vähentävän terveydenhuollon kustannuksia yli kuusi miljoonaa euroa. Tässä esitetyt luvut ovat vain pieni osa alueilla tehtävästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä.

Sote-uudistuksen tavoite on siirtää painopistettä raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Työtä tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hyte-työn tavoitteena on vähentää terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimikenttä on laaja, sisältäen eri ikä- ja väestöryhmät vauvasta vaariin. Hyte-työllä edistetään muun muassa työ- ja opiskelukykyä, mielen hyvinvointia sekä terveellisiä elintapoja. Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, päihteiden liikakäyttöä, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Keskeinen osa työtä on myös arjen turvallisuuden varmistaminen monitoimijaisessa yhteistyössä. Toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä alueen kuntien ja järjestöjen kanssa on avaintekijä hyte-työn onnistumiselle.

Mitä hyvää ennaltaehkäisyllä voidaan saavuttaa?

Esimerkiksi elintapaohjauksen on osoitettu edistävän muun muassa mielen hyvinvointia, ehkäisevän tyypin 2 diabetesta ja sydänsairauksia sekä vähentävän sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia. Alkoholin käytön vähentämiseen tähtäävillä toimilla voidaan puolestaan ehkäistä kuolemia, terveyspalveluiden tarvetta sekä sairauspoissaoloja. Hyten säästöpotentiaali on valtava. Esimerkiksi väestön liian vähäisen liikkumisen osalta puhutaan yli kolmen miljardin euron vuosittaisista kustannuksista ja yksikin syrjäytynyt nuori maksaa arvioiden mukaan yli miljoona euroa.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on erittäin tärkeää, jotta voimme paitsi edistää väestön hyvinvointia, niin myös toimia vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä työ on keino, jolla voimme hillitä palvelutarpeen kasvua nyt ja tulevaisuudessa. Vaikuttava ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Onneksi myös tutkimusnäyttö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutuksista kasvaa jatkuvasti, toteaa Lapin hyvinvointialueen erityisasiantuntija Miia Länsitie.

Hyvinvointialueiden hyte-asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja ovat laatineet tämän tiedotteen yhteistyössä.

Miia Länsitie, hytetu -erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue
Juha Vuorijärvi, hyvinvointikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Tuula Salminen, erityisasiantuntija, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Karoliina Luukkainen, johtava asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Mari Lahtinen, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Minna Mattila ja Malin Heikkinen, HYTE-erityisasiantuntijat, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tapani Kauppinen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kirsi Mäkilä, hyvinvointikoordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Jussi Salminen, osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Henri Nevalainen, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Johanna Lång, hyvinvointikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Aija Rautio, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Sanna Salmela, hyvinvoinnin edistämisen päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jenni Jokiranta, HYTE-koordinaattori, Satakunnan hyvinvointialue
Jenni Björksten, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija (ts.), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Marja Veikkolainen, tehtäväaluepäällikkö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Tero Seitsonen, johtava asiantuntija, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

ARTIKKELI / 13.03.2025

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arki rakentuu vahvasti yhteistyölle, kehitykselle ja välittämiselle. Yksi tämän toiminnan keskeisistä voimahahmoista on johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa, joka omistautuu hoitotyön kehittämiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Kutsumus ja kasvu hoitotyön johtajaksi

Hämeenlinnassa syntynyt Jaana on kulkenut pitkän matkan hoitotyön asiantuntijana. Sairaanhoitajaksi kouluttauduttuaan hän on erikoistunut muun muassa haava- ja kivunhoitoon ja työskennellyt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Terveystieteiden maisterin opintojen myötä hän siirtyi johtamistehtäviin, joissa pääsee vaikuttamaan laajemmin hoitotyön kehitykseen ja asiakaslähtöisyyteen.

Jaana kuvaa itseään innostuvaksi ja sosiaaliseksi, mutta samalla jämäkäksi ja harkitsevaksi johtajaksi.

– Teen päätökset kokonaisuuksia huomioiden ja vältän turhaa hötkyilyä. Vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta, hän kertoo.

Yhteistä kehitystä ja hoitotyön laatua

Jaana toimii professiojohtajana, ja tähän rooliin kuuluu hoitotyön asiantuntijuuden ja kehittämisen edistäminen.

– Tavoitteeni on vahvistaa hoitotyön vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, sekä rohkaista kykyä uusien ratkaisujen löytämiseen. Yhteistyön merkitys on valtava, sillä professiojohtaminen on jaettua johtamista linjajohdon kanssa.

Erityisen ylpeä Jaana on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyvästä hoitotyön tutkimusklubista, joka on alkanut vuonna 2025.

– Se tarjoaa foorumin, jossa hoitotyön ammattilaiset voivat keskustella tutkimustiedosta ja jalkauttaa sitä käytäntöön. Kun hoitotyö perustuu tutkittuun tietoon, se parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, hän toteaa.

Työyhteisön voima ja hyvä ilmapiiri

Jaana korostaa, kuinka tärkeää on rakentaa positiivista työilmapiiriä.

– Perusluonteeltani katson asioita positiivisin silmin, ja uskon, että innostus on tarttuvaa. Huumori kuuluu aina asiaan, ja kannustan kollegoitani jakamaan omia ideoitaan ja onnistumisiaan.

Työssä menestyminen perustuu vahvaan yhteistyöhön.

– Meillä on upea porukka, jossa professiojohtajat, eli lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalihuollon johdossa, teemme tiivistä yhteistyötä. Tämä mahdollistaa aidosti asiakaslähtöisen ja yhdenvertaisen hoitotyön kehittämisen.

Hyvinvointi lähellä sydäntä

Vapaa-ajallaan Jaana panostaa omaan hyvinvointiinsa liikunnan ja luonnon avulla.

– Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä voimavaroja. Rakastan juoksemista, kuntosalilla käyntiä ja kesäisin maastopyöräilyä, golfia ja purjelautailua. Talvella taas hiihtäminen ja laskettelu pitävät minut liikkeessä.

Rennompaa ajanviettoa tarjoaa rakas leipomisharrastus.

– Pulla kuuluu elämääni, ja bravuurini on perinteinen korvapuusti. Leipoessa mieli rauhoittuu, ja samalla voi ilahduttaa muita.

Katse tulevaisuuteen

Jaana näkee tulevaisuuden haasteina erityisesti osaavan hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamisen.

– Meidän täytyy varmistaa, että hoitajilla on tarvittava osaaminen ja että he voivat tehdä työnsä hyvin. Tämä vaatii vahvaa johtamista sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen hoitotyön tulevaisuus on. Olen ylpeä siitä, että saamme tehdä tätä työtä yhdessä.

UUTINEN / 13.03.2025

Oma Häme on mukana kehittämässä Paluu hatkasta -menetelmää

Oma Hämeen sijaishuolto on ollut mukana testaamassa uutta Paluu hatkasta -menetelmää yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa. Mäkikujan perhetukikeskuksen Apila-osasto Riihimäellä on kokeillut viime vuonna menetelmää nuorten kanssa, ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Sekä työntekijät että nuoret ovat antaneet myönteistä palautetta menetelmän toimivuudesta. Ensikokemukset osoittavat, että menetelmällä on vaikuttavuutta hatkaamisen ennaltaehkäisyssä. Hatkaamisella tarkoitetaan nuoren karkaamista lastensuojelulaitoksesta.  
 
Oma Hämeen tavoitteena on laajentaa Paluu hatkasta -menetelmän käyttö kaikkiin Oma Hämeen lastensuojeluyksiköihin vuoden 2025 aikana. Menetelmä tarjoaa systemaattisen ja rakenteellisen tavan työskennellä nuorten kanssa hatkasta palaamisen jälkeen. Se auttaa lastensuojelun ammattilaisia ymmärtämään nuorten kokemuksia, tunnistamaan hatkan taustalla olevia syitä sekä löytämään ratkaisuja, joilla tulevia hatkoja voidaan vähentää.
 
Oma Hämeen ammattilaiset olivat esittelemässä hyvinvointialueen kokeilua Hatkassa-hankkeen "Hyvä paluu hatkasta" -webinaarissa helmikuussa. Tilaisuudessa jaettiin ensikokemuksia menetelmän käytöstä ja keskusteltiin sen mahdollisuuksista lastensuojelun arjessa.
 
Paluu hatkasta -menetelmä perustuu yhdysvaltalaiseen malliin, jonka on tuonut Suomeen Pesäpuu ry:n Hatkassa-hanke. Menetelmä on mukautettu suomalaiseen lastensuojeluun sopivaksi. Pesäpuu ry on juuri julkaissut -oppaan, johon on koottu menetelmän tausta, toimintamekanismit sekä konkreettiset lomakkeet, joiden avulla sen käyttö on helppoa ja selkeää. Julkaisu on suunnattu lastensuojelun ammattilaisille sekä kaikille hatkaamisilmiöstä kiinnostuneille.
 
Oma Häme on sitoutunut kehittämään lastensuojelun käytäntöjä ja tarjoamaan vaikuttavia työmenetelmiä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Paluu hatkasta -menetelmän käyttöä laajennetaan vaiheittain, ja sen vaikuttavuutta seurataan tiiviisti hyvinvointialueella.

Tutustu Hatkassa Suomessa III: Paluu hatkasta -oppaaseen Pesäpuu ry:n sivuilla

UUTINEN / 12.03.2025

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen vieraili Oma Hämeessä

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) vieraili tiistaina 11. maaliskuuta Hämeenlinnassa ja tapasi Oma Hämeen edustajia. Vierailun aikana aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) sekä hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelivät ministerille alueen taloudellista tilannetta sekä Oma Hämeen kehitystoimenpiteitä ja onnistumisia. Kaksikko kuvaa vierailun ilmapiiriä avoimen keskustelevaksi ja rakentavaksi.

Vierailun yhteydessä nostettiin esiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käytössä olevia innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat asiakkaiden palveluita:

• Liikkuva, geriatrinen kotisairaala Gerbiili, joka on vähentänyt sairaaloiden päivystyskuormitusta ja mahdollistanut potilaiden hoitamisen heille tutussa ja turvallisessa ympäristössä.
• Arjen Kesyttämö, joka tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa ja tukipalveluja erityisesti lapsiperheille.
• ADHD-diagnosoinnin kehittäminen panostamalla lasten ja perheiden tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin ennen diagnosointia.
• Ikäihmisten lyhytaikaiset arviointiyksiköt, jotka parantavat ikääntyneiden palveluja ja mahdollistavat sekä tehokkaamman hoidontarpeen arvioinnin että kuntouttavan toiminnan arviointijakson aikana.
• Oma Häme -sovellus, joka mahdollistaa koko alueen asiakkaille laajat ja joustavat digitaaliset sote-palvelut.
• Suukko-mobiiliyksikkö, joka helpottaa niin lasten kuin ikääntyneidenkin suunterveyden seurantaa ja hoitoa.

Ministeri Ikonen totesi vierailun aikana, että sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että valtiovarainministeriössä ollaan pantu tyytyväisenä merkille Kanta-Hämeen satsaukset sekä positiivinen talouskehitys. Ikosen mukaan Oma Häme toteuttaakin esimerkillisesti sote-uudistuksen perimmäisiä tavoitteita.

– Ministeri Ikosen vierailu oli arvokas tilaisuus keskustella hyvinvointialueemme haasteista ja vahvuuksista. Olemme ylpeitä siitä, miten olemme onnistuneet pitämään menojen kasvun hallinnassa ja samalla kehittämään uusia toimintamalleja, jotka parantavat palveluidemme laatua ja saatavuutta, iloitsee aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola.

Ministerin kanssa keskusteltiin myös siitä, kuinka vaikeita päätöksiä palveluverkkoon ja palveluiden kriteereihin liittyen on jouduttu tekemään Oma Hämeessä. 

Keskustelussa oli esillä myös valtion rahoitusjärjestelmän haasteet

Oma Häme on onnistunut talouden tasapainottamistoimissaan hyvin vuoden 2024 aikana. Menokasvu oli toiseksi matalin hyvinvointialueista ja alijäämä jäi alkuperäistä talousarviota huomattavasti pienemmäksi. Terveydenhuollon menokehitys oli kokonaisuudessaan negatiivinen, minkä todettiin olevan poikkeuksellista ja erinomainen onnistuminen talouden tasapainottamisen näkökulmasta.

Ministerille kerrottiin, että Oma Häme jatkaa talousohjelmiensa toimeenpanoa suunnitellusti. Samalla todettiin, että valtion rahoitusjärjestelmä vaikuttaa suuresti talouden kehitykseen ja alijäämien kattamiseen. Keskustelussa esille nousivat valtion rahoituksen alueelliset muutokset ja diagnoosiperusteisen rahoituksen vaikutukset. Lepola ja Naukkarinen painottivat, että valtion jälkikäteisrahoitus kohtelee hyvinvointialueita eriarvoisesti.

– Rahoitusjärjestelmän haasteet ovat todellisia ja ne eriarvoistavat alueita jatkossa entistä enemmän. Toivomme, että valtio kehittää järjestelmää, jotta se tukisi asiakastarpeen mukaisesti palveluiden turvaamista ja kehittämistä alueilla, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Lepola.

Oma Häme ehdottikin rahoitusjärjestelmän uudistamista pikaisella aikataululla. Kanta-Hämeessä on kuitenkin mahdollista saada alijäämät katetuksi lain vaatimassa aikataulussa. vuoden 2026 loppuun mennessä.