ARTIKKELI / 13.10.2026

Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia

Omaishoitajia ja läheishoitajia kohdataan kaikkialla. On puolisoita, sisaruksia, lapsia, ystäviä ja kumppaneita, jotka kantavat vastuuta läheisensä hyvinvoinnista ja arjesta. Kun puhumme omaishoidosta, mieleen nousee usein kuva ikääntyneestä puolisosta, joka hoitaa sairastunutta kumppaniaan kotona. Todellisuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi. Läheistään hoitavat eivät aina ole virallisia sopimusomaishoitajia, eivätkä aina tunnista itseään sellaisiksi. Hoivasuhde muodostuu vähitellen, kun läheisen avun tarve kasvaa ja vastuu arjesta lisääntyy. 

Omaishoidon merkitys yhteiskunnalle on valtava. Aikuisten sopimusomaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun vastaavan hoidon järjestäminen muilla palveluilla maksaisi noin 1,25 miljardia euroa. Ilman omaishoitajien panosta kustannukset olisivat moninkertaiset, mutta vielä tärkeämpää on se, että omaishoito mahdollistaa monelle turvallisen elämän omassa kodissaan läheisen ihmisen tukemansa, mikä voi ylläpitää hyvää toimintakykyä. 

Miten sitten voimme tukea omaishoitajia tässä tärkeässä auttamistehtävässä? 

Tärkeintä on tunnistaa omaishoitaja. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä palveluissa on yksinkertainen: 

”Huolehditko läheisesi hyvinvoinnista tai hänen asioistaan?” 

Tietoisuus auttaa tunnistamaan 

Omaishoidon ja läheishoidon näkyväksi tekeminen on merkityksellistä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Kun tietoisuus lisääntyy, yhä useampi tunnistaa oman tilanteensa ja löytää itselleen sopivan tuen äärelle varhaisemmin. 

Näin voimme lisätä ymmärrystä siitä, että läheisen auttaminen ei ole vain yksityinen asia, se on merkittävä osa hyvinvointiyhteiskunnan kokonaisuutta. Lukemattomat läheiset mahdollistavat omalla panoksellaan sen, että moni ihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa ympäristössään mahdollisimman pitkään. 

Läheistään hoitavien tarpeet ovat erilaisia. Yksi kaipaa tietoa, toinen vertaistukea, kolmas konkreettista apua arkeen. Yhteistä on kuitenkin se, että oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle ja riskit haitallisille elintavoille voivat lisääntyä. Läheisestä huolehtiminen voi olla merkityksellistä ja palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa. Kotoa lähteminen ja toimintaan liittyminen voi haastaa ja onkin tärkeää huomioida omaishoitajien erityistarpeita hyvinvointia tukevia palveluita järjestettäessä. Omaishoitajan terveyden, jaksamisen ja voimavarojen tukeminen on samalla hoidettavan hyvinvoinnin tukemista. 

Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistä työtä 

Omaishoitajien tunnistaminen ja tukeminen on kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteinen tehtävä. Mitä aikaisemmin läheistään hoitava ihminen tunnistetaan, sitä paremmin tuki voidaan kohdentaa oikeaan aikaan. Pieni kysymys voi avata oven palveluihin, vertaistukeen ja helpompaan arkeen. 

Liian usein apua tarjotaan vasta siinä vaiheessa, kun voimavarat ovat vähissä. Ennaltaehkäisevä tuki, varhainen tunnistaminen ja matalan kynnyksen palvelut ovat tässä avainasemassa. Pohdittava onkin, miten tarjota hyvinvointia tukevaa palvelua läheistään hoitaville niin, että se mahdollistuu? 

Kunnat ja hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestöt tarjoavat neuvontaa, vertaistukea, kohtaamisia ja toimintaa, joka vahvistaa voimavaroja. Parhaat tulokset voidaan saavuttaa yhteistyöllä, jossa läheistään hoitava ihminen kohdataan kokonaisuutena eikä vain palveluiden käyttäjänä. 

Kun tietoisuus lisääntyy, tunnistaminen paranee. Kun tunnistaminen paranee, tuki löytyy oikeaan aikaan. Ja kun läheistään hoitavat saavat tarvitsemansa tuen, he voivat paremmin. 

Lopulta kyse ei ole vain omaishoidosta tai läheishoidosta. Kyse on ihmisistä, jotka kantavat vastuuta läheisestään usein hiljaisesti, arjen keskellä. Heidän työnsä ansaitsee tulla nähdyksi, tunnistetuksi ja tuetuksi. 

Jokainen kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä, seurakunnissa tai kunnallisissa palveluissa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa läheistään hoitava ihminen. Pieni kysymys voi johtaa suuriin vaikutuksiin. 

Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin hankkeessa (2025–2027) lisätään tietoisuutta hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen merkityksestä myös niille kohderyhmille, joita palvelut vaikeammin tavoittavat ja missä riskit piilevät. 

Hanke järjestää omaishoitoteemaisen tilaisuuden Teams-yhteydellä Omaishoitoviikolla 26.11. klo 13–15.00 sekä Tietoa ja työkaluja omaishoitoperheiden tukemiseksi verkkokurssin käyttökoulutus 20.10. klo 14–14.45. 

Lisätietoa tilaisuuksista saat hankkeen työntekijöiltä: christa.ahonen@omahame.fi ja anuliisa.salovaara@omahame.fi 

Christa Ahonen  
Projektiasiantuntija    
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke   
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)   
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

ARTIKKELI / 13.10.2026

Kirsi auttaa Forssan sairaalassa löytämään perille ja pysähtyy kuuntelemaan

Sairaalassa asioidessa voi tarvita apua oikean vastaanoton löytämiseen tai kaivata hetken keskustelua. Forssan sairaalan OLKA-vapaaehtoinen Kirsi auttaa käytännön asioissa ja antaa aikaa kohtaamiselle.

Kirsi tuli mukaan OLKA-toimintaan Forssan sairaalan asiakasraadin kautta. Aiempi kokemus vapaaehtoistyöstä ja halu auttaa kannustivat osallistumaan ensimmäiseen Forssassa järjestettyyn OLKA-valmennukseen joulukuussa 2024.

Aula-avustajana Kirsi opastaa asiakkaita, auttaa automaattien käytössä ja kertoo yhdistysten tarjoamasta tuesta. Joskus tärkeintä on pysähtyä kuuntelemaan.

Omat kokemukset auttavat ymmärtämään

Kirsi tuntee vertaistuen merkityksen omasta elämästään. Hän on suorittanut myös Toivo-vertaistukijavalmennuksen ja toimii aula-avustajan tehtävien lisäksi vertaistukijana.

– Olen itse ja koko perheemme myös saanut muilta ihmisiltä paljon vertaistukea, mikä on auttanut jaksamaan arjessa.

Kohtaamisista saa paljon myös vapaaehtoinen itse. Kirsin mieleen on jäänyt tilanne, jossa hän saattoi ensimmäistä kertaa Forssan sairaalassa asioivat asiakkaat kuvantamistutkimuksiin. Matkalla keskusteltiin OLKA-toiminnasta. Asiakkaiden kiitokset ja halaukset jäivät lämmittämään.

Kirsi arvostaa mahdollisuutta tehdä vapaaehtoistyötä omaan elämäntilanteeseensa sopivina aikoina. Hän on kannustanut myös ystäviään mukaan.

Tukea sairaalassa asioiville ja heidän läheisilleen

OLKA-toimintaa toteutetaan Kanta-Hämeessä Hämeen Setlementin ja Oma Hämeen yhteistyönä. Toimintaa on Assissa, Forssan ja Riihimäen sairaaloissa sekä Viipurintien terveysasemalla. OLKA tarjoaa kiireettömiä kohtaamisia ja tietoa yhdistysten tarjoamasta tuesta.

Vapaaehtoiseksi hakeutuvat haastatellaan, koulutetaan ja perehdytetään tehtäviinsä. Valmennukseen osallistuminen ei vielä sido aloittamaan vapaaehtoistyötä.

Seuraava OLKA-valmennus järjestetään Forssassa ke 21.10. klo 10–13. Ilmottaudu mukaan!

Haastattelun on tehnyt Eini Nurmi, järjestöpäällikkö, Hämeen Setlementti ry. Teksti on toimitettu Oma Hämeen verkkosivuille alkuperäisen jutun pohjalta.

ARTIKKELI / 13.10.2026

Rokotusaika vaikka kotisohvalta – Oma Häme kannustaa varaamaan syksyn kausirokotusajat diginä

Syksyn influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu tiistaina 20. lokakuuta. Oma Häme kannustaa asiakkaita varaamaan rokotusaikansa ensisijaisesti digitaalisesti. Digitaaliset ajanvarauspalvelut ovat jo helpottaneet tuhansien kantahämäläisten asiointia ja vapauttaneet ammattilaisten työaikaa. 

Kiireisen arjen keskellä rokotusajan varaaminen saattaa muistua mieleen vasta illalla, kun puhelinpalvelu on jo suljettu. Digitaalisen ajanvarauksen ansiosta asian voi hoitaa heti itselle sopivalla hetkellä. Myös varatun ajan siirtäminen tai peruminen onnistuu useimmissa tapauksissa digitaalisesti. 

Viime vuonna Oma Hämeen kausirokotuksiin tehtiin peräti 21 480 digitaalista ajanvarausta. Tänä syksynä Oma Häme toivoo entistä useamman asiakkaan hyödyntävän digitaalisen asioinnin mahdollisuuksia. 

– Meille tärkeintä on, että asiakas saa asiansa hoidettua mahdollisimman vaivattomasti. Itsekin pikkulapsiperheen arkea tuntevana tunnistan hyvin tilanteen, jossa illalla lapsen nukahdettua muistaa yhtäkkiä, että neuvola-aika pitäisi varata. Silloin on helpottavaa, kun asian voi hoitaa saman tien eikä tarvitse odottaa seuraavaan aamuun, digitaalisen ajanvarauksen kehittämistä koordinoiva projektipäällikkö Kaisa Malmberg kertoo. 

Digiajanvaraus on jo säästänyt lähes 70 työpäivää 

Digitaalisen ajanvarauksen suosio kertoo, että asiakkaat ovat valmiita hoitamaan terveyspalveluihin liittyviä asioitaan itsenäisesti, kun siihen tarjotaan toimivat välineet. 

Vuoden 2026 aikana digitaaliset ajanvarauspalvelut ovat laajentuneet muun muassa kouluterveydenhuoltoon, neuvolapalveluihin ja suun terveydenhuoltoon. 

Digitaalisesti aikoja voi varata useimpiin neuvolapalveluihin, esikoista odottavien perheiden suun terveydenhuollon ohjauskäynneille, 1. ja 7. luokan aloittavien terveystarkastuksiin sekä kausirokotuksiin. Lisäksi useissa palveluissa jo varattuja aikoja voi siirtää tai perua digitaalisesti. 

Tammi–elokuussa 2026 asiakkaat tekivät digitaalisesti yli 3 700 ajanvarausta, yli 3 000 ajan perumista ja yli 2 800 ajan siirtoa. 

Malmbergin mukaan erityisen ilahduttavaa on, että asiakkaat eivät ainoastaan varaa aikoja verkossa, vaan myös hallinnoivat niitä aktiivisesti. 

– Monesti digitaalisten palveluiden onnistumista arvioidaan vain ajanvarausten määrällä. Itse pidän merkittävänä sitä, että asiakkaat käyttävät aktiivisesti myös perumis- ja siirtotoimintoja. Se kertoo siitä, että palvelu koetaan kokonaisvaltaisesti aidosti hyödylliseksi. 

Hyödyt eivät rajoitu asiakkaiden arkeen. 

Kevään 2026 aikana digitaalisen ajanvarauksen arvioidaan vapauttaneen Oma Hämeen ammattilaisilta noin 549 työtuntia eli lähes 69 työpäivää. Se on aikaa, jota voidaan suunnata esimerkiksi asiakkaiden kohtaamiseen ja palveluiden kehittämiseen. 

– Digiajanvaraus ei ole vain tekninen ratkaisu. Se on toimintatapojen uudistamista. Parhaimmillaan se vähentää turhaa hallinnollista työtä ja antaa ammattilaisille enemmän aikaa siihen, missä he ovat parhaimmillaan eli asiakkaiden kohtaamiseen, Malmberg kertoo. 

Parhaat ideat syntyvät arjen työssä

Digitaalisen ajanvarauksen kehittäminen on vaatinut yhteistyötä eri palvelualueiden ammattilaisten, esihenkilöiden, sovellusasiantuntijoiden ja järjestelmätoimittajien kesken. 

Malmberg korostaa, että toimivat digipalvelut eivät synny pelkästään teknologiaa kehittämällä. Tarvitaan myös arjen työn tuntemusta ja rohkeutta uudistaa totuttuja toimintatapoja. 

– Meillä on paljon ammattilaisia, jotka haluavat aidosti kehittää palveluita asiakkaiden näkökulmasta. Digiajanvarauksen onnistuminen on ennen kaikkea heidän ansiotaan. Projektin tehtävänä on mahdollistaa muutokset, mutta parhaat ideat syntyvät arjen työssä. 

Projektipäällikkö itse innostuu erityisesti siitä hetkestä, kun pitkän kehittämistyön tulokset näkyvät asiakkaiden arjessa. Palaverit, määrittelyt ja Excel-taulukot ovat muuttuneet palveluksi, jota ihmiset todella käyttävät. 

Vapaa-ajalla Malmberg hakee vastapainoa kehittämistyölle perheestä, luonnosta ja liikunnasta. Lenkkeily, salibandy ja golf auttavat palautumaan ja kirkastamaan ajatuksia. 

– Liikunta antaa energiaa ja jaksamista kiireiseen arkeen. Moni asia saakin ratkaisunsa lenkkipolulla, säbähallilla tai golfkentällä, kun ajatuksille on ollut tilaa. 

Digitaalisen ajanvarauksen kehittämistyö jatkuu 

Oma Häme jatkaa digitaalisen ajanvarauksen laajentamista ja kehittämistä. Tavoitteena on, että yhä useampi asia hoituisi asiakkaan näkökulmasta helposti ja sujuvasti ilman tarpeettomia yhteydenottoja tai odottelua. 

– Meidän tavoitteemme on tehdä asioinnista mahdollisimman helppoa. Asiakkaan ei tarvitse tietää, mitä järjestelmiä taustalla on. Riittää, että palvelu toimii, asiat etenevät ja apu löytyy tarkoituksenmukaisesti oikeaan aikaan. Silloin olemme onnistuneet, Malmberg kiteyttää.

Varaa, siirrä tai peru aika digitaalisesti

Varaa aika syksyn influenssa- ja koronarokotuksiin 20.10. alkaen

UUTINEN / 12.10.2026

Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä

Ahveniston sairaalan päivystyksessä yksi hoidon tarpeen arviointiin käytettävistä huoneista on tilapäisesti pois käytöstä vesivahingon vuoksi.

Vesivahinko sattui kalusteasennuksen yhteydessä, kun seinään porattaessa osuttiin vahingossa vesiputkeen. Kyse ei ole sairaalan rakentamisvaiheeseen tai rakennuksen rakenteisiin liittyvästä ongelmasta.

Tilassa tehdään parhaillaan kuivaus- ja korjaustöitä. Korjaustyöt kestävät arviolta noin kuukauden. Tänä aikana hoidon tarpeen arviointi tehdään toisessa käytössä olevassa huoneessa, mikä voi hidastaa asiointia päivystyksessä.

Pyydämme soittamaan Päivystysapuun 116 117 ennen päivystykseen lähtöä. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Hätätilanteessa soita 112.

Pahoittelemme tilanteesta mahdollisesti aiheutuvaa viivettä.

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista - Oma Häme

UUTINEN / 12.10.2026

Terhi Mäntymaa jättää osastopalvelut haikein mielin: ”Ihmisiä tulee ikävä”

Osastopalvelujen tulosaluejohtaja Terhi Mäntymaa jäi syyskuussa pois tehtävästään. Hyvinvointialueen alkuvuosiin on mahtunut perusterveydenhuollon sairaalapalvelujen kokoaminen, kotisairaalan yhtenäistäminen, GerBiilin käynnistäminen ja Assi-sairaalan käyttöönotto. Mäntymaa toivoo, että näistä vuosista muistetaan erityisesti raja-aitoja ylittävä yhteistyö.

Terhi Mäntymaa on toiminut osastopalvelujen tulosaluejohtajana hyvinvointialueen alusta asti. Työ alkoi perusterveydenhuollon sairaalapalvelujen kokoamisella usean eri organisaation pohjalta. Lähes sama johtotiimi on ollut alusta lähtien luomassa yhteistä kokonaisuutta.

Nyt tehtävän jättäminen tuntuu haikealta.

– Ihmisiä tulee ikävä.

Mäntymaa ei ole vielä päättänyt tai sopinut, mitä hän tekee seuraavaksi. Ensin hän aikoo pitää jonkin aikaa lomaa.

– Jään kaipaamaan niitä ihmisiä, joiden kanssa olen saanut elää tämän hienon vaiheen ja olla uudistamassa palveluita.

Jatkuvat talouspaineet ovat olleet vaativimpia

Mäntymaan johtajakauden suurimpiin muutoksiin ovat kuuluneet perusterveydenhuollon osastopaikkojen merkittävä vähentäminen, kotisairaalan yhtenäistäminen ja liikkuvan kotisairaalan GerBiilin toiminnan aloittaminen.

Näihin muutoksiin on liittynyt myös potilasvirtojen sujuvoittaminen yhdessä erikoissairaanhoidon ja ikäihmisten palvelujen kanssa.

Hyvinvointialueen käynnistyminen, palveluverkon muutokset ja Assin käyttöönotto ovat ajoittuneet samoihin vuosiin. Mäntymaan mukaan johtamisen kannalta vaativinta ovat silti olleet jatkuvat talouspaineet.

– Jatkuvien talouspaineiden perusteella toimintaa on jouduttu muokkaamaan rajustikin.

Muutokset ovat herättäneet huolta sekä henkilöstössä että asukkaissa. Mäntymaan mukaan vaikeiden päätösten tekeminen ja toteuttaminen edellyttävät tunteiden kohtaamista.

– Muutokset herättävät tunteita aina. Ne on pyrittävä kohtaamaan suoraselkäisesti ja rohkeasti, vaikka se välillä on vaikeaakin. Muutosten nopea tahti rasittaa koko organisaatiota ja erityisesti sen keskellä työskentelevää henkilöstöä.

Mäntymaa pitää tehtyjä muutoksia välttämättöminä ja tarpeellisina. Hän on kuitenkin pohtinut myös muutosten vauhtia.

– Muutosvauhti on välillä ollut liian nopea. Olen joutunut miettimään, miten muutoksia saisi edes jotenkin kohtuullistettua henkilöstölle.

Sairaalapalveluja suunnataan yhä enemmän kotiin

Osastopalveluissa näkyy terveydenhuollon muutos, jossa hoitoa viedään entistä enemmän ihmisten koteihin ja kodinomaisiin ympäristöihin.

– Mielestäni tämä on hyvä asia. Koti on ympäristönä tuttu, ja kun kotona saa toipua rauhassa esimerkiksi kotisairaalan palvelujen turvin, on siitä varmasti hyötyä toipumisen nopeudessa ja kuntoutumisessa.

Mäntymaa pitää koko alueen kattavan kotisairaalan yhtenäistämistä ja GerBiilin tuomaa toiminnan muutosta erittäin merkittävinä. Onnistumista on ollut erityisesti se, että työtä on tehty yli tulosalue- ja toimialarajojen.

Työtä on vielä jatkettava päällekkäisyyksien läpikäymisessä ja poistamisessa sekä yhteistyön tiivistämisessä.

Ensimmäiset asiakkaat tekivät Assista todellisen

Osastopalvelut olivat ensimmäisten Assi-sairaalaan muuttaneiden toimintojen joukossa. Mäntymaalle uuden sairaalan käyttöönotto oli erittäin mielenkiintoinen kokemus.

– Uusien hienojen tilojen käyttöönottoon liittyi myös kipuilua erilaisten toimimattomien järjestelmien ja kokonaisuuksien kanssa. Tuskin, ja toivottavasti, saan enää oman urani aikana kokea vastaavaa.

Assi on muuttanut monia vanhoja työskentelytapoja. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastojen toimiminen saman katon alla on tuonut toimintaan myös paljon yhteisiä käytäntöjä.

Yksi hetki teki valtavan muutoksen Mäntymaalle konkreettiseksi.

– Se oli varmaankin silloin, kun näin ensimmäiset asiakkaat kahvilla toisen kerroksen kahvilassa.

Henkilöstö on hoitanut potilaita muutosten keskellä

Muutosten nopea tahti ja talouspaineet ovat koetelleet koko organisaatiota. Mäntymaa arvostaa sitä, miten henkilöstö on selvinnyt tilanteesta.

– Muutoksia on tehty hirvittävällä vauhdilla. En voi kuin ihailla, kuinka hyvin henkilöstö on tämän kaiken vauhdin ja talouspaineiden keskellä onnistunut hoitamaan potilaita ja asiakkaita.

Johtajana Mäntymaa on ollut erityisen ylpeä hetkistä, jolloin pitkään suunniteltu asia on saatu toteutettua ja tieto sen toimivuudesta on kantautunut muuta kautta.

– Olen ylpeä, kun jokin pitkään suunniteltu asia on viety läpi ja kuulen ihan jostain muualta sen toimivuudesta.

Johtamisvuodet ovat opettaneet Mäntymaalle myös jotakin uutta hänestä itsestään.

– Olen hieman hämmentyneenä huomannut itsessäni luovuutta, jota en tiennyt olevan olemassa.

Yhteistyötä on jatkettava

Seuraajalleen Mäntymaa haluaa jättää viestin tulosalueen tekemästä työstä ja yhteistyön merkityksestä.

– Tulosalue on tehnyt upeaa työtä ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tätä työtä tulisi jatkaa ja edistää entisestään.

Viiden vuoden kuluttua Mäntymaa toivoo näkevänsä rauhalliset ja seesteiset sairaala- ja osastopalvelut.

– Toivottavasti silloin puhalletaan ilman siiloja yhteen hiileen potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi.
Kun Mäntymaa myöhemmin katsoo johtamisvuosiaan taaksepäin, hän toivoo ihmisten muistavan muutoksesta ennen kaikkea yhden asian: raja-aitoja ylittävän yhteistyön.

UUTINEN / 09.10.2026

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

Kun harkitset lähtöä Ahveniston sairaalan eli Assin päivystykseen, soita ensin Päivystysapuun numeroon 116 117. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilanteesi ja hoidon tarpeen. Puhelimessa tehty arvio auttaa sujuvoittamaan hoidon tarpeen arviointia myös päivystyksessä.

Päivystyksessä on käytössä aikaisempaan tapaan ilmoittautumisautomaatti. Ilmoittautumisen jälkeen asiakas kutsutaan hoidon tarpeen arviointiin toiseen käytössä olevaan huoneeseen. Tämä hidastaa hieman asiointia saapumisvaiheessa.

Pahoittelemme asioinnin hidastumista. Muutos koskee saapumisvaihetta, eikä se vaikuta toimintaan varsinaisissa hoitotiloissa.

Päivystyksessä potilaat hoidetaan lääketieteellisen kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Kiireettömissä terveysasioissa ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai hyödynnä digitaalisia palveluja.

Hätätilanteessa soita aina 112.

Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä - Oma Häme

UUTINEN / 09.10.2026

Oma Hämeen kotihoito Riihimäellä sai Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot

Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito nousi Kanta-Hämeen parhaiden vanhuspalveluyksiköiden joukkoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Oma Hämeen Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito on saanut Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot THL:n valtakunnallisessa vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Kotihoidossa parhaiden joukkoon ylsi myös Attendon kotihoito Riihimäellä. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot saivat Forssassa sijaitseva Attendo Retonkihovi sekä Ikifit Oy hyvinvointikoti Hellä. 

– Tämä on hieno onnistuminen Riihimäen tiimiltä ja on hienoa, että asiakkaat ovat antaneet tällaisen palautteen. Riihimäellä on pitkään tehty asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa työtä, joka näkyy hyvin näissä tuloksissa, sanoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

Asiakkaat arvioivat muun muassa turvallisuutta ja palvelun riittävyyttä 

THL asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitetään, miten ikääntyneet asiakkaat kokevat saamansa palvelut. Arvioinnissa tarkastellaan avun ja palvelun riittävyyttä, turvallisuuden tunnetta, asiakkaan toiveiden huomioimista sekä halukkuutta suositella palvelua muille. 

Tuloksia tarkastellaan sekä valtakunnallisesti että hyvinvointialueittain. THL on seurannut vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyttä vuodesta 2022 lähtien kahden vuoden välein. Jokaisella kyselykerralla vastauksia on saatu yli 40 000 asiakkaalta eri puolilta Suomea. 

Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden heikkeneminen on pysähtynyt 

Valtakunnallisten tulosten perusteella suurin osa vanhuspalvelujen asiakkaista on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, mutta eri osa-alueiden välillä on eroja. 

Hieman yli puolet asiakkaista on täysin tyytyväisiä avun ja palvelun riittävyyteen. Turvallisuuden kokemukseen täysin tyytyväisiä on kuusi kymmenestä asiakkaasta ja omien toiveiden huomioimiseen runsaat neljä kymmenestä. 

Kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyys heikkeni vuosina 2022–2024 useilla osa-alueilla. Arviot laskivat muun muassa turvallisuuden kokemuksessa, asiakkaiden toiveiden huomioimisessa sekä avun ja palvelun riittävyydessä. 

Keväällä 2026 toteutetun kyselyn perusteella kielteinen kehitys on kuitenkin pysähtynyt, ja joillakin osa-alueilla asiakastyytyväisyys on hieman parantunut. 

Tutustu tarkemmin tuloksiin:

• Parhaat asiakasarviot saaneet vanhuspalveluyksiköt vuonna 2026 

• Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden raportointipalvelu palveluntuottajille ja yksiköille 

• Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden raportointipalvelu kansalaisille 

UUTINEN / 09.10.2026

Oma Hämeen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu Roope Leppänen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu lääketieteen lisensiaatti, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Roope Leppänen. Helsinkiläinen, 50-vuotias Leppänen työskentelee tällä hetkellä erikoissairaanhoidon palvelujen johtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Hän aloittaa uudessa tehtävässään vuoden 2027 alussa.

Johtajaylilääkärin rekrytointi käynnistyi loppukesällä nykyisen viranhaltijan eläköitymisen vuoksi. Virkaa haki yhteensä 22 henkilöä, joista 20 täytti kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluihin kutsuttiin kuusi hakijaa, joista kolmen kanssa jatkettiin keskusteluja. Kaikki kolme osallistuivat myös soveltuvuusarviointiin.

– Hakijajoukko oli erittäin korkeatasoinen. Olemme iloisia, että saamme tähän vaativaan ja hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta keskeiseen tehtävään kokeneen ammattilaisen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Johtajaylilääkäri toimii Oma Hämeen vastaavana lääkärinä ja vastaa hyvinvointialueen terveydenhuollon lääketieteellisestä johtamisesta. Strategia- ja integraatiotoimialalle sijoittuvassa tehtävässä korostuvat palvelujärjestelmän kehittäminen, strategian toimeenpano sekä terveydenhuollon laadun, potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen.

– Kiitän Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta luottamuksesta. Hyvä rekrytointiprosessi ja työ, mitä Kanta-Hämeessä on jo tehty, vakuuttivat. Olen iloinen voidessani liittyä tähän kehittämismyönteiseen joukkoon, sanoo Roope Leppänen.

UUTINEN / 09.10.2026

Kiinnostaako, mitä Oma Hämeen palveluissa tapahtuu? Tilaa uutiskirje!

Oma Hämeen toinen asiakasuutiskirje on julkaistu ja lähetetty tilaajille. Maksuton, sähköpostiin tilattava uutiskirje kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa hyvinvointialueen palveluista, niiden muutoksista ja kehittämisestä. Uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluista kiinnostunut.

Uutiskirje tarjoaa helposti luettavassa muodossa tietoa palveluista ja niiden muutoksista. Mukana on myös käytännön ohjeita, jotka helpottavat asiointiasi palveluissamme sekä linkkejä kiinnostaviin uutisiin. Sisältö kootaan Oma Hämeen verkkosivuilla julkaistuista uutisista ja muista ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje täydentää hyvinvointialueen muuta asiakasviestintää.

Uutiskirjeen voi lukea myös ilman sähköpostia

Oma Häme haluaa tarjota ajankohtaista tietoa myös niille asukkaille, jotka eivät käytä sähköpostia tai seuraa digitaalisia kanavia. Siksi uutiskirjeestä julkaistaan myös tulostettava, tiivistetty versio.

Tulostettavaa uutiskoostetta voivat hyödyntää esimerkiksi Oma Hämeen yksiköt, kirjastot, järjestöt ja seurakunnat. Tilaajat voivat myös halutessaan tulostaa koostetta läheisilleen tai vaikka naapurille. 

Uutiskirjeet ja niiden tulostettavat versiot ovat kaikkien luettavissa Oma Hämeen verkkosivuilla. Myös uutiskirjeen tilaaminen onnistuu samalta sivulta: Uutiskirjeen oma sivu

UUTINEN / 09.10.2026

Kiitos palautteestasi – näin asiakkaat ovat auttaneet Oma Hämettä kehittämään palvelujaan

Oma Häme haluaa kiittää jokaista asiakasta, joka on antanut palautetta. Jokainen palaute on arvokas — olipa se kiitos, kehittämisehdotus tai kriittinen huomio.

— Palautteiden avulla tunnistamme palveluidemme vahvuuksia, löydämme kehittämiskohteita ja pystymme tekemään muutoksia, jotka parantavat asiakkaiden arkea ja asiointikokemusta, asiakaslähtöisyyden erityisasiantuntija Sanna Mäkynen kertoo.

Moni palveluiden kehittämistoimenpide on saanut alkunsa juuri asiakkaiden havainnoista ja kokemuksista. Oma Häme on saanut vuoden 2026 aikana (30.9. mennessä) yhteensä 56 668 vastausta asiakaskyselyyn ja 2033 kappaletta pääasiassa verkkosivujen kautta annettua vapaamuotoista asiakaspalautetta. Myös verkkosivujen sisällöistä on voinut antaa palautetta: näitä palautteita on tullut 2962 kappaletta. Chat-palvelun jälkeen on saatu lähes 9000 pikapalautetta.

Palautetta voi antaa eri tavoin: käyntien jälkeen asiakas saattaa saada pyynnön vastata asiakaskyselyyn tekstiviestitse. Kyselyyn vastaaminen on maksutonta ja siihen on mahdollista muutamissa palveluissa vastata myös QR-koodin avulla tai paperilomakkeella.

Vapaamuotoisesti palautetta voi antaa verkkosivujen palautelomakkeella Palaute - Oma Häme. Myös suullisesti annettu palaute on mahdollista asiakkaan luvalla kirjata ja ohjata käsiteltäväksi. Vapaamuotoinen palaute ohjautuu käsiteltäväksi yksikön esihenkilölle, joka on yhteydessä asiakkaaseen, jos palautteessa on yhteystiedot. Oma Hämeen palvelulupaus on käsitellä palaute 7 vuorokauden sisällä.

Palautteet ovat:

• vahvistaneet tai täydentäneet jo aloitettua kehittämistä
• johtaneet ohjeen tai toimintatavan, kuten tutkimustapojen kertaamiseen
• johtaneet muutokseen, hankintaan tai uuteen toimintatapaan
• johtaneet lisäkoulutukseen tai ohjaukseen
• auttaneet korjaamaan virheen tai tunnistamaan uuden kehittämiskohteen esimerkiksi digipalveluissa tai verkkosivuilla
• vahvistaneet toimintatapaa tai tukeneet henkilökunnan jaksamista
• auttaneet muodostamaan asiakaskohtaamisen mallin

— Palautteiden perusteella keskitymme kehittämään nopeampaa yhteydensaantia, palvelupolkujen sujuvuutta ja asiakasohjausta sekä hoidon jatkuvuutta, Mäkynen selvittää.

— Kiitos ajastasi, näkemyksistäsi ja halustasi kehittää palvelujamme yhdessä kanssamme. Palautteet vaikuttavat aidosti toimintaamme.

ARTIKKELI / 09.10.2026

Pienikin kohtaaminen voi merkitä paljon

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. 10.2026. Tänä vuonna MIELI ry kannustaa kysymään: mitä sinulle oikeasti kuuluu? Jos läheisen jaksamisesta herää huoli, tärkeintä on pysähtyä, kysyä ja kuunnella.

Viime vuodet ovat koetelleet ihmisten turvallisuuden tunnetta monella tavalla. Pandemia muutti kohtaamista ja arkea. Sota Euroopassa, maailman epävarmuus ja heikentynyt taloustilanne ovat lisänneet huolta ja vaikeuttaneet monen arkea.

Mielen hyvinvoinnin merkitys korostuu epävarmoina aikoina. Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdeyksikön osastonhoitaja Heidi Kemmo muistuttaa, että mieli on mukana kaikissa elämäntilanteissa ja kohtaamisissa.

– Asioimme missä tahansa tai teemme mitä tahansa, mieli kulkee mukana. Sen huomioiminen pienilläkin asioilla, kuten kysymällä mitä sinulle kuuluu tai miten sinä jaksat, voi olla todella merkityksellistä, Kemmo sanoo.

Suomessa MIELI ry kysyy vuoden 2026 kampanjassaan: ”Mitä sulle oikeasti kuuluu?” Kampanja kannustaa kysymään, kuuntelemaan, olemaan läsnä ja ohjaamaan tarvittaessa avun piiriin.

Kokemus kuulluksi tulemisesta on tärkeä

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa kerätään säännöllisesti asiakaspalautetta. Kemmon mukaan palautteissa korostuu vahvasti ihmisen kokemus siitä, että hänet on kohdattu ja kuultu aidosti ja arvokkaasti.

– Mielenterveyttä ei voi erottaa muusta terveydestä. Jo pysähtymällä ja kysymällä ”Mitä sinulle kuuluu?” voimme synnyttää keskustelun, jolla voi olla suuri merkitys. Se voi myös auttaa ehkäisemään tilanteen vaikeutumista.

Kysymys toimii parhaiten silloin, kun vastaukselle on aikaa. Ohimennen lausuttu ”mitä kuuluu” voi jäädä kohteliaisuudeksi. Aito kohtaaminen syntyy siitä, että kysyjä pysähtyy kuuntelemaan myös silloin, kun vastaus on odottamaton tai vaikea.

Kohtaa. Kysy. Kuuntele.

Läheinen voi huomata muutoksen ensimmäisenä

Psyykkisen voinnin selvä heikkeneminen näkyy usein toimintakyvyn laskuna. Ihminen ei ehkä jaksa tai saa hoidetuksi tavallisia asioitaan. Työstä tai koulusta voi tulla poissaoloja, ja myös nukkuminen, keskittyminen tai päihteiden käyttö voivat muuttua.

Kemmon mukaan läheinen huomaa muutoksen usein ennen kuin ihminen itse ymmärtää tilanteensa heikentyneen.

Huolen voi ottaa puheeksi kertomalla rauhallisesti omasta havainnostaan:

”Minulla on herännyt huoli sinun jaksamisestasi.”

”Olen miettinyt, onko sinulla kaikki hyvin.”

– Kun oman ajatuksen tai tunteen sanoo ääneen, lähestymistapa on kuulijalle lempeä. Samalla välittyy viesti siitä, että välitän sinusta, Kemmo kertoo.

Kysyjän tehtävänä ei ole ratkaista kaikkea. Tärkeää on kuunnella, suhtautua kerrottuun vakavasti ja auttaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.

Yhdellä yhteydenotolla apua ja tilanteen arviointia

Jos oma psyykkinen vointi heikkenee tai läheisen tilanne huolestuttaa, apua voi hakea Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Ensilinjasta. Palvelu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Ensilinjasta saa ohjausta, neuvontaa ja hoidon tarpeen arviointia. Yhteyttä voi ottaa myös Terveys-chatin kautta. 

Ensilinjassa tilannetta kartoitetaan esitietolomakkeen ja ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun avulla. Kysymykset valikoituvat sen mukaan, millaiseen oireeseen tai huoleen ihminen hakee apua.

Esitiedoissa voidaan kysyä esimerkiksi mielialasta, oireiden kestosta, asioiden aloittamisen tai loppuun saattamisen vaikeudesta, keskittymisestä, väsymyksestä, nukkumisesta, ahdistuksesta, päihteiden käytöstä sekä itseen tai muihin kohdistuvista vaarallisista ajatuksista.

– Esitietojen ja yhteisen keskustelun kautta valitaan tarkoituksenmukaisin hoitomuoto. Tilanteen mukaan voidaan varata esimerkiksi vastaanottoaika kriisityöntekijälle. Ensilinjasta voidaan varata aika myös vastaanoton lääkärille. Ajan mielenterveys- ja päihdeyksikköön sekä vastaanoton lääkärille saa samassa yhteydenotossa, Kemmo kertoo.

Avun hakijan ei tarvitse etukäteen tietää, millaista hoitoa hän tarvitsee. Ammattilainen auttaa arvioimaan tilanteen ja sopivan etenemistavan.

Huolestuttaako oma tai läheisesi jaksaminen?

Yli 18-vuotiaat: Ota yhteyttä Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Ensilinjaan, kun tarvitset ohjausta, neuvontaa tai arviota tilanteestasi.

Voit ottaa yhteyttä myös Terveys-chatissa Oma Häme -sovelluksen tai Oma Hämeen verkkosivujen kautta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattilaiset ovat chatissa tavoitettavissa arkisin kello 9–15. Terveys-chat palvelee kokonaisuudessaan arkisin kello 8–20. 

Ota yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin
Siirry Oma Hämeen Terveys-chatiin
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisen polku

Jos tilanne on kiireellinen, soita Päivystysapuun numeroon 116117. Jos jonkun henki tai turvallisuus on välittömässä vaarassa, soita 112.

Lisää tietoa ja tukea

Oma Häme: mielen hyvinvointi
MIELI ry: Maailman mielenterveyspäivä 2026
Mielenterveystalo: omahoito-ohjelmat
MIELI Kriisipuhelin

ARTIKKELI / 08.10.2026

Blogi: Kuka huolehtii aivoterveydestäsi? Vastaus voi yllättää

Jos kysyisin, kuka vastaa aivoterveydestäsi, moni vastaisi: minä itse. 

Vastaus on osittain oikea. Omilla valinnoilla on suuri merkitys. Liikunta, ravitsemus, uni, sosiaaliset suhteet ja aivojen aktiivinen käyttö ovat kaikki aivoterveyden kulmakiviä. 

Mutta yksin ne eivät riitä. 

Aivoterveyden taustalla toimii laaja joukko ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita. Kunnat, järjestöt, hyvinvointialueet ja tutkimustoimijat rakentavat yhdessä edellytyksiä sille, että aivoterveyttä tukevat valinnat ovat mahdollisia jokaiselle. 

Aivoterveys kuuluu meille kaikille, mutta sen mahdollistaminen on yhteinen tehtävä.  

Aivoterveyttä rakennetaan yhdessä 

Juuri tähän ajatukseen perustuu FINGER-malli, kansainvälisesti tunnettu suomalainen toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea muistia ja ehkäistä muistisairauksia. FINGER perustuu viiteen osa-alueeseen: 

• terveellinen ravitsemus 

• liikunta 

• aivojen aktiivinen käyttö 

• sosiaalinen aktiivisuus 

• sydän- ja verisuoniterveydestä huolehtiminen 

Vaikka osa-alueet näyttävät selkeiltä, niiden toteutuminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Kuvittelemme helposti, että kyse on yksittäisen ihmisen päätöksistä, mutta todellisuudessa jokaisen arjen valintoihin vaikuttavat monet ympärillä olevat rakenteet ja palvelut. 

FINGER näkyy arjessa enemmän kuin huomaammekaan 

Monelle FINGER kuulostaa tutkimusohjelmalta tai ammattilaisten käyttämältä mallilta. Todellisuudessa se näkyy jo jokaisen jokapäiväisessä elämässä. 

Aivoja aktivoit, kun opettelet uuden reseptin, ratkot ristisanatehtävää, käyt kirjastossa, osallistut luennolle tai opetat lapsenlapselle uuden taidon. Harrastat liikuntaa, kun kävelet lähikauppaan, hoidat pihaa, käyt uimahallissa tai osallistut liikuntaryhmään. Sosiaalinen aktiivisuus voi olla kahvittelu naapurin kanssa, kuoroharjoitukset, yhdistystoiminta tai vapaaehtoistehtävä. Sydän- ja verisuoniterveyttä puolestaan tukevat terveelliset elintavat, kuten tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja hyvä uni, sekä perussairauksien hyvä omahoito ja säännöllisistä terveystarkastuksista huolehtiminen. 

Aivoterveyden näkökulmasta pienilläkin teoilla on merkitystä. Kaiken ei tarvitse muuttua kerralla. 

Kuka mahdollistaa aivoterveyttä tukevan arjen? 

Vaikka FINGER näkyy yksilön arjessa, sen toteutuminen ei ole ainoastaan yksilön vastuulla. 

Kunnat luovat puitteet 

Kunnat mahdollistavat paljon sellaista, mitä emme välttämättä yhdistä aivoterveyteen. Lähiliikuntapaikat, turvalliset kävelyreitit, uimahallit, kirjastot, kulttuuritapahtumat, kansalaisopistojen kurssit ja yhteisölliset tapahtumat luovat mahdollisuuksia liikkua, oppia uutta ja kohdata muita ihmisiä. 

Kun kuntalainen osallistuu luontoretkelle, käy kuntosalilla, osallistuu ravitsemusluennolle tai löytää uuden harrastuksen, hän samalla vahvistaa aivoterveyttään. 

Järjestöt rakentavat osallisuutta 

Yksinäisyys on yksi merkittävistä hyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Järjestöt tarjoavat vertaistukea, harrastuksia, vapaaehtoistoimintaa ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. 

Monelle järjestön järjestämä liikuntaryhmä, muistikerho tai vapaaehtoistoiminta voi olla juuri se ensimmäinen askel, joka tuo lisää hyvinvointia, uusia ystäviä ja motivaatiota elämäntapamuutoksiin. 

Hyvinvointialue tunnistaa ja ohjaa 

Hyvinvointialueen tehtävänä on tukea asukkaita silloin, kun tarvitaan ammattilaisen apua tai ohjausta. 

Aivoterveyden näkökulmasta tärkeää on, että riskitekijät tunnistetaan ajoissa ja ihminen löytää tarvitsemansa tuen piiriin. Aivoterveyttä tukevat pitkälti samat tekijät kuin sydän- ja verisuoniterveyttä: verenpaineen seuranta, tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, riittävä liikunta, hyvä uni sekä perussairauksien hyvä hoitotasapaino. Lisäksi diabeteksen ehkäisy ja hoito, elintapaohjaus, liikuntaneuvonta sekä muistioireiden varhainen tunnistaminen ovat samalla myös aivoterveyden edistämistä. 

Oma Hämeessä rakennetaan parhaillaan alueellista aivoterveyspolkua, jossa eteneminen rakentuu vaiheittain tunnistamisesta ohjaukseen. Tavoitteena on, että aivoterveyteen liittyvät riskitekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja asukas ohjautuu sujuvasti tarvitsemiensa palvelujen ja tuen pariin. Näin ennaltaehkäisy ei jää yksittäisiksi teoiksi, vaan siitä muodostuu osa asukkaan arkea ja palvelupolkua. 

Tutkimus tuo vaikuttavuuden 

Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot tuottavat tietoa siitä, millaiset toimintatavat todella tukevat aivoterveyttä. Ilman tutkimusta emme tietäisi, mitkä keinot vaikuttavat tehokkaimmin muistisairauksien ehkäisyyn. 

Tutkimustieto auttaa myös kehittämään palveluita niin, että voimavarat kohdentuvat oikeisiin asioihin ja hyödyttävät meistä mahdollisimman monia. 

Aivoterveyden merkitys korostuu entisestään väestön ikääntyessä. Muistisairauksien määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä, minkä vuoksi ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen merkitys kasvaa koko ajan. Siksi tarvitaan sekä tutkimukseen perustuvia toimintamalleja että käytännön yhteistyötä, joka tuo ne osaksi ihmisten arkea. 

Syksyllä siirrytään Muistijäljessä entistä vahvemmin käytäntöön 

Muistijälki-hankkeessa aivoterveyttä edistäviä toimintamalleja viedään tänä syksynä yhä vahvemmin käytäntöön. 

Pilotoinnin tavoitteena on testata, miten aivoterveyden edistäminen, riskien tunnistaminen, ohjaus ja FINGER-mallin mukainen tuki voidaan sovittaa osaksi kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen normaalia toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aivoterveys voi tulla vastaan esimerkiksi paikallisissa tapahtumissa, neuvonnassa tai erilaisissa palveluissa. 

Tällainen polku voi alkaa hyvin yksinkertaisesti. Kuntalainen osallistuu paikalliseen tapahtumaan, tekee muistisairauksien riskitestin ja keskustelee ammattilaisen kanssa omasta tilanteestaan. Keskustelun pohjalta hän löytää itselleen sopivia palveluja ja toimintoja. Vähitellen mukaan voi tulla liikuntaa, uusia sosiaalisia kontakteja, tietoa ravitsemuksesta tai osallistumista ryhmätoimintaan. Tällainen polku ei synny itsestään, vaan rakentuu kuntien, järjestöjen, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden yhteistyöstä. 

Yksi voi hyötyä liikuntaneuvonnasta, toinen ravitsemusohjauksesta ja kolmas yhteisöllisestä ryhmätoiminnasta. Tärkeintä on, että oikea tuki löytyy oikeaan aikaan ja että palvelut muodostavat asukkaan näkökulmasta sujuvan kokonaisuuden. 

Tavoitteena ei ole rakentaa uusia irrallisia palveluja, vaan yhdistää jo olemassa olevat voimavarat toimivaksi kokonaisuudeksi. Kun kunnat, järjestöt, hyvinvointialue ja tutkimustoimijat tekevät yhteistyötä, voidaan tarjota asukkaille nykyistä vaikuttavampaa tukea aivoterveyden vahvistamiseen. 

Mitä aivoterveydestä huolehtiminen tarkoittaa juuri sinun kohdallasi? 

Tärkeä kysymys ei ole, toteutanko FINGER-mallia täydellisesti. 

Tärkeämpi kysymys on: Mitä aivoterveydestä huolehtiminen tarkoittaa juuri minun kohdallani? 

Joku tarvitsee lisää liikettä arkeensa. Toinen hyötyisi monipuolisemmasta ravitsemuksesta. Kolmannen hyvinvointia tukisi uusi harrastus, vertaistuki tai lisää sosiaalisia kontakteja. Pienetkin muutokset voivat olla merkityksellisiä. 

Aivoterveys kuuluu kaikkiin elämänvaiheisiin 

Aivoterveyden edistäminen ei tarkoita pelkästään muistisairauksien ehkäisyä. Se tarkoittaa myös toimintakykyä, osallisuutta, oppimista, hyvää arkea ja mahdollisuutta elää omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään. 

Vaikka tämä kirjoitus puhuttelee erityisesti 60 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia, aivoterveydestä huolehtiminen ei ala vasta myöhemmällä iällä. Sen perusta rakentuu jo varhain työiässä arjen valinnoissa, palautumisessa, unessa, liikkumisessa, ravitsemuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Siksi aivoterveys on hyvä ottaa puheeksi ajoissa – ei pelotteluna, vaan mahdollisuutena vahvistaa hyvinvointia ja toimintakykyä tuleville vuosille. 

Aivoterveyden vahvistaminen ei ole vain investointi yksittäisen ihmisen hyvinvointiin, vaan myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. 

Aivoterveys on yhteinen investointi tulevaisuuteen 

Aivoterveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä, jossa kunnat, hyvinvointialue, järjestöt, tutkimustoimijat sekä asukkaat rakentavat yhdessä terveempää tulevaisuutta. 

Parhaimmillaan se näkyy parempana toimintakykynä, elämänlaatuna, osallisuuden kokemuksina ja hyvinvointina. Samalla se voi vähentää muistisairauksien riskiä ja tukea itsenäistä arkea mahdollisimman pitkään. 

Siksi tärkeä kysymys ei ole vain: 

"Mitä minä voin tehdä aivoterveyteni eteen?" 

Yhtä tärkeää on kysyä: 

"Miten me yhdessä voimme rakentaa ympäristöjä, palveluja ja yhteisöjä, jotka tukevat aivoterveyttä jokaisessa elämänvaiheessa?" 

Tiedätkö oman riskisi? 

Aivoterveydestä huolehtiminen alkaa omasta tilanteesta. Yksi hyvä tapa pysähtyä asian äärelle on tehdä muistisairauksien riskitesti. 

Riskitesti auttaa tunnistamaan sellaisia elintapoihin ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa. Samalla se voi herättää pohtimaan, mitä pieniä muutoksia juuri sinun arkeesi kannattaisi tehdä. 

Tee testi ja pysähdy hetkeksi pohtimaan, mikä olisi juuri sinun seuraava aivoterveystekosi. 

Oletko riskissä sairastua muistisairauteen? - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme 

Muistaakseni huomenna - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Leena Onttonen  
Projektiasiantuntija   
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke  
Kanta-Hämeen hyvinvointialue  
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)   

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Hanketta toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).

UUTINEN / 09.10.2026

Hoitotarvikejakelun toimipisteissä muutoksia 2.11. alkaen

Lammin, Hauhon ja Kalvolan hoitotarvikejakelupisteet suljetaan maanantaista 2.11.2026 alkaen. Samana päivänä hoitotarvikkeiden toimitukset Postin pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin laajenevat koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle.

Asiakkaan tilaamat hoitotarvikkeet toimitetaan hänen valitsemaansa Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen. Toimintamalli on jo käytössä Forssan, Riihimäen, Janakkalan ja Rengon alueilla. Se on lyhentänyt tarvikkeiden toimitusaikaa ja sujuvoittanut palvelua.

Henkilökohtaista palvelua saa jatkossakin Hämeenlinnassa Viipurintien sote-keskuksen hoitotarvikejakelusta sekä Riihimäen ja Forssan hoitotarvikejakelun toimipisteistä niiden aukioloaikoina.

Hoitotarvikkeiden tilaaminen ja noutaminen

1. Hoitotarvikkeet tilataan hoitotarvikejakelusta puhelimitse numerosta 03 629 6230.
2. Hoitotarvikejakelun ammattilainen sopii asiakkaan kanssa, mihin Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen tarvikkeet toimitetaan.
3. Kun lähetys on noudettavissa, asiakas saa Postilta saapumisilmoituksen ja ohjeet lähetyksen noutamiseen. Postin noutopisteessä henkilökunta luovuttaa paketin asiakkaalle.

Tutustu hoitotarvikejakeluun, toimipisteiden aukioloaikoihin ja tarkempiin tilausohjeisiin

ARTIKKELI / 09.10.2026

Tietävätkö läheisesi elinluovutustahtosi?

Elinsiirto voi pelastaa vakavasti sairaan ihmisen hengen tai parantaa merkittävästi hänen elämänlaatuaan. Elinluovutusviikkoa vietetään 3.–10.10.2026. Viikko kannustaa pohtimaan omaa elinluovutustahtoa, kirjaamaan sen OmaKantaan ja kertomaan siitä läheisille.

Suomessa noin 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Sopivista siirrettävistä elimistä on jatkuva pula, ja osalle sairastuneista elinsiirto on ainoa mahdollisuus jatkaa elämää.

Tämän vuoden elinluovutusviikon teemana on elinsiirron ihme. Onnistuneen siirron merkitys näkyy usein tavallisissa, ihmiselle tärkeissä asioissa: jaksamisessa, mahdollisuudessa palata opiskelemaan tai työelämään sekä ajassa perheen ja ystävien kanssa. Elinsiirron saanut voi elää luovutetun elimen ansiosta jopa vuosikymmeniä.

Oma tahto kannattaa tehdä näkyväksi

Elinluovutustahto kertoo, saako elimiäsi ja kudoksiasi käyttää kuolemasi jälkeen toisen ihmisen hoitamiseen.

Suomessa elinluovutukseen voidaan edetä, jos ihminen ei ole eläessään vastustanut sitä. Terveydenhuollon ammattilaisten on kuitenkin pyrittävä selvittämään vainajan tahto. Siksi oma kanta kannattaa ilmaista etukäteen.

Kerro tahdostasi myös läheisillesi. Kun asia on käyty yhdessä läpi, he voivat välittää tiedon tahdostasi tilanteessa, jossa et enää itse pysty sitä kertomaan.

Näin kirjaat elinluovutustahdon OmaKantaan

Kirjaudu OmaKantaan kanta.fi-sivuston kautta esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Valitse valikosta Elinluovutustahto.

Vastaa kysymykseen, luovutatko elimesi ja kudoksesi elinsiirtoon kuolemasi jälkeen, ja tallenna vastauksesi. Myönteiseen tahdonilmaisuun voit halutessasi lisätä tarkentavia tietoja.

OmaKantaan tallennettu elinluovutustahto on terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä. Voit myös muuttaa tahtoasi myöhemmin samassa osiossa.

Ota elinluovutustahto puheeksi läheisesi kanssa ja kirjaa oma päätöksesi talteen.

Kirjaudu OmaKantaan kanta.fi-sivuston kautta
Lue lisää elinluovutuksesta ja elinluovutusviikosta

ARTIKKELI / 07.10.2026

Oma koti, mutta ihmisiä lähellä – yhteisöllinen asuminen tuo ikäihmisille turvaa ja yhteisöä arkeen

Yhteisöllinen asuminen tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden asua omassa kodissaan, mutta olla samalla osana yhteisöä. Yhteisöllinen asuminen toteuttaa käytännössä yhtä Oma Hämeen strategian keskeistä tavoitetta: ennaltaehkäisyä. Tarkoituksena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäistä arkea. Kaksi asukasta kertoo omista kokemuksistaan Kanta-Hämeessä.

Helena Riihijärvi, 72, istuu tottuneesti pianon ääreen. Musiikki on kulkenut mukana koko hänen elämänsä ajan. Hämeenlinnassa Esperi Hoivapalvelukeskus Hoivian yhteisöllisen asumisen yksikössä hän soittaa ja laulaa paljon sekä odottaa erityisesti viikoittaista karaokea, jossa pääsee esittämään omat suosikkilaulunsa. Helena yrittää usein houkutella muitakin musiikin pariin. 

– Kun minä tulin tänne, täällä ei paljon laulettu. Kun yksi aloittaa laulamisen, se tarttuu muihinkin, Helena naurahtaa. 

Karaoke, bingo, tuolijumppa ja yhteiset tapahtumat rytmittävät yhteisöllisen asumisen arkea Hoiviassa. Silti tärkein asia tulee muusta kuin tekemisestä. 

– Ei tämä olisi mitään ilman muita ihmisiä. Toiset ihmiset tuovat iloa, Helena sanoo. 

Oma koti säilyy yhteisön keskellä 

Yhteisöllisessä asumisessa jokaisella asukkaalla on oma asunto, mutta yhteisiä tiloja jaetaan muiden kanssa. Helena asuu kaksion kaltaisessa asunnossa, jossa on olohuone-keittiö, makuuhuone ja kylpyhuone. Yksikössä on yhteisiä tiloja, joissa kokoonnutaan ruokailuihin, viriketoimintaan ja seurusteluun.  

Hoiviassa hoitajat tai fysioterapeutit järjestävät yhteisöllistä toimintaa päivittäin. Siihen voi kuulua jumppaa, pelejä kuten bingoa ja visailua, musiikkia, ulkoilua ja muuta asukkaiden toiveiden mukaisesti. Lisäksi ulkopuolinen vapaaehtoinen käy joka maanantai pitämässä asukkaille Tullaan tutuiksi -ryhmää. 

Työntekijät Sanna Tuhkio ja Minna Taiponen korostavat, että tällainen asumismuoto mahdollistaa melko itsenäisen elämän, mutta antaa hoitajien tarjoavan tuen ja turvan. 

– Omaiset tykkäävät, kun läheiset saavat asua omissa asunnoissaan. Lisäksi asunnot ovat tilavia ja asukkaat voivat sisustaa ne omannäköisiksi. Asukkaat tykkäävät, kun voivat vierailla toistensa luona, mutta tarvittaessa oman rauhan saa omalla asunnolla. 

"Yksin asuessa pelotti enemmän" 

Myös 76-vuotias Toini Välimäki on asunut yhteisöllisen asumisen yksikössä jo useita vuosia. Hänen kotinsa sijaitsee Oitin Seniorikodissa, joka on Palveluneliö Oy yhteisöllinen asumisyksikkö Hausjärvellä. 

Toinin mielestä yksi suurimmista eduista yhteisöllisessä asumisessa on turvallisuuden tunne. 

– Yksin asuessa pelotti enemmän. Täällä on ihmisiä ympärillä ja apua saa tarvittaessa. Hoitajat ovat paikalla päivittäin aamusta iltaan. Yöaikaan apua saa turvarannekkeen avulla, hän sanoo. 

Myös Toinin arkeen kuuluu päivittäin järjestettyä toimintaa. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi bingoa, musiikkia, ulkoilua, pelejä, jumppaa tai erilaisia ryhmähetkiä. Asukkaat pääsevät myös vaikuttamaan toiminnan sisältöön. Viikoittaisissa asukaskokouksissa annetaan sekä ruusuja että risuja ja esitetään uusia toiveita. Päivittäiset yhteiset ruokailutkaan eivät ole vain ateriahetkiä, vaan myös päivän tärkeimpiä kohtaamisia. 

Omat harrastukset näkyvät 

Toini viihtyy myös omien harrastustensa parissa. Hoitajat tulostavat hänelle värityskuvia, sillä värittäminen on ollut mieluista jo kouluajoista lähtien. Hän osallistuu mielellään yhteisiin laulutilaisuuksiin. 

–  Minähän tykkään erityisesti värittämisestä ja noista laulujutuista, Toini sanoo. 

Sekä Toinin että Helenan kokemuksissa toistuu sama ajatus: yhteisöllisessä asumisessa seura on lähellä, mutta oma rauha säilyy. Yhteiseen toimintaan voi osallistua silloin, kun siltä tuntuu, ja halutessaan vetäytyä omaan asuntoon. Yhteinen arki rakentuu monenlaisista ihmisistä ja heidän omista kiinnostuksenkohteistaan. 

– Kyllä vähän käydään kylässä toistemme luona. Oma asunto on kuitenkin oma koti. Eikä täällä tarvitse olla erityisen sosiaalinen – tähän tottuu pikkuhiljaa, Helena sanoo. 

Kun Helenalta kysyy, voisiko hän kuvitella asuvansa yhteisöllisessä asumisessa loppuelämänsä, vastaus tulee empimättä. 

– Minnepä täältä menisi? 

Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa?   

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välille. Kyseessä on esteetön ja turvallinen asumisyksikkö, jossa jokaisella asukkaalla on oma vuokra-asunto sekä mahdollisuus osallistua sosiaalista kanssakäymistä edistävään toimintaan. Kotihoito ja tukipalvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Pitkäaikaisessa yhteisöllisessä asumisessa ei ole hoitohenkilöstöä paikalla ympäri vuorokauden, vaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.  

Laki yhteisöllisen asumisen järjestämisestä on tullut voimaan vuonna 2023. Oma Hämeellä on erikseen myös lyhytaikaista yhteisöllistä asumista, joita järjestetään ns. Kotia kohti -yksiköissä.  Kanta-Hämeen hyvinvointialue lisää noin 150 pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen paikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. 

Yhteisölliseen asumiseen asiakkaat ohjautuvat asiakasohjauksen kautta palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalla on oma asunto, ja hän maksaa vuokran sekä tarvitsemansa palvelut. Säännöllisiä maksuja ovat esimerkiksi kotihoidon asiakasmaksu, ateria- ja muut tukipalvelumaksut sekä yhteisöllistä toimintaa tukevan SKE-toiminnan maksu.  

Oma Häme ottaa käyttöön pian pari uutta yksikköä. Forssan Tyykihovin on suunniteltu muuttuvan sosiaalihuoltolain mukaiseksi yhteisölliseksi asumiseksi alkuvuonna 2027. Myös Tammelan Tammikartano on siirtymässä yhteisöllisen asumisen käyttöön. Muutos ei vaikuta nykyisten asukkaiden asumiseen tai palveluihin. Jatkossa Tyykihovin ja myöhemmin myös Tammikartanon asukkailla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia osallistua yhteiseen, suunniteltuun toimintaan muiden asukkaiden kanssa.   

Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen - Oma Häme 

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille - Oma Häme 

Ennaltaehkäisy osana strategiaa 

Yhteisöllinen asuminen on yksi käytännön esimerkki siitä, mitä Oma Hämeen strategiassa tarkoitetaan ennaltaehkäisyssä onnistumisella. Tavoitteena on tarjota ikääntyneille oikea-aikainen ja turvallinen asumismuoto, joka tukee toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäistä arkea. 

Oma Hämeen uusi strategia vuosille 2026–2030 ohjaa hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina. Tässä juttusarjassa kerromme käytännön esimerkkien kautta, mitä strategian neljä painopistettä tarkoittavat asukkaiden palveluissa ja henkilöstön työssä. 

UUTINEN / 07.10.2026

Tippuritartunnat ovat lisääntyneet Kanta-Hämeessä – näin suojaudut ja testautat itsesi

Tippuritartuntojen määrä on kasvanut Kanta-Hämeessä kuluvan vuoden aikana. Tänä vuonna alueella on todettu yhteensä 35 uutta tippuritartuntaa. Viime vuonna tartuntoja oli yhteensä 38 ja sitä ennen vain 8–17 tapausta vuosittain.

Tartuntoja on todettu niin miehillä kuin naisillakin, ja niitä on todettu kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti Kanta-Hämeen alueella 30–40-vuotiaiden tartuntamäärät ovat kasvussa. Tartunnat ovat peräisin kotimaasta. 

– Olemme havainneet, että tippuri ei kosketa ainoastaan nuoria. Myös työikäisten tartunnat ovat lisääntyneet alueellamme selvästi. Siksi haluamme muistuttaa, että sukupuolitaudeilta suojautuminen ja matalalla kynnyksellä testeihin hakeutuminen ovat tärkeitä kaikenikäisille seksuaalisesti aktiivisille aikuisille, toteaa perusterveydenhuollon avopalveluiden erityispalveluiden ja ennaltaehkäisyn vastuualueen ylilääkäri Saija Pesonen. 

Tippuri voi olla oireeton 

Tippuri on bakteerin aiheuttama sukupuolitauti, joka tarttuu suojaamattomassa emätin-, anaali- tai suuseksissä. Tartunta voi olla täysin oireeton, minkä vuoksi osa tapauksista jää havaitsematta ilman testausta. 

Mahdollisia oireita ovat muun muassa kirvely virtsatessa, poikkeava vuoto virtsaputkesta tai emättimestä sekä nielutulehduksen kaltaiset oireet nielutartunnassa. 

Jos epäilet altistuneesi tippurille tai sinulla on oireita, hakeudu testiin. Testiin päästäksesi ota Oma Hämeessä yhteyttä kiireettömään ensilinjaan tai Oma Hämeen Terveys-chattiin. Löydät yhteystiedot täältä: Kiireetön hoito terveysasemilla

Suojaus on ainoa keino ehkäistä tartunta 

Tippurin ehkäisyssä tärkeintä on käyttää kondomia emätin- ja anaaliseksissä sekä suojautua myös suuseksissä. Tartunnalta suojautuminen on erityisen tärkeää, koska tippuri voi tarttua ja levitä eteenpäin täysin oireettomana. Tällöin henkilö voi tietämättään tartuttaa infektion myös seksikumppaniinsa. 

Jos seksikumppani vaihtuu tai kumppaneita on useita, kannattaa hakeutua säännöllisesti sukupuolitautitesteihin, vaikka oireita ei olisi. Varhainen toteaminen ja hoito ehkäisevät tartunnan leviämistä sekä vähentävät terveyshaittojen riskiä. Hoitamattomana tippuri voi aiheuttaa vakavia tulehduksia ja heikentää hedelmällisyyttä. 

– Suojautuminen, avoin keskustelu kumppanin kanssa ja tarvittaessa testeihin hakeutuminen ovat yksinkertaisia, mutta tehokkaita keinoja huolehtia omasta ja kumppaneiden seksuaaliterveydestä. Myös tartunnasta kertominen aiemmille kumppaneille on vastuullista toimintaa, muistuttaa perhekeskuspalveluiden ylilääkäri Anu Mähönen.

UUTINEN / 06.10.2026

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen kiinteistöomaisuuden kokoamisen omaan yhtiöön

Aluehallitus hyväksyi maanantaina 5. lokakuuta suunnitelman Oma Hämeen kiinteistöomaisuuden kokoamisesta hyvinvointialueen kokonaan omistamaan kiinteistöyhtiöön. Lisäksi aluehallitus päätti muutoksista hyvinvointialueen henkilöstön työterveyshuoltoon ja sai tilannekatsauksen perusterveydenhuollon tuotantotapa-analyysista.

Aluehallituksen päätöksellä Oma Häme kokoaa omistamiaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöjä hyvinvointialueen kokonaan omistamaan Kiinteistö Oy Onestoon. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää kiinteistöomaisuuden johtamista sekä parantaa kiinteistöihin liittyvien kustannusten, investointien ja riskien hallintaa.

Suunniteltu kokonaisuus käsittää 23 kohdetta. Kiinteistöt siirretään yhtiölle käypien arvojen mukaan, minkä jälkeen Oma Häme vuokraa tarvitsemansa tilat yhtiöltä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Järjestely ei vaikuta palveluverkkoon tai hyvinvointialueen vastuuseen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä. Päätösvalta kiinteistöjen määrästä ja käyttötarkoituksesta sekä merkittävistä investoinneista säilyy hyvinvointialueella.

Uudesta yhtiöstä on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Oma Häme suunnittelee kiinteistöomaisuutensa kokoamista omaan yhtiöön

Perusterveydenhuollon palvelupisteiden tuotantotapoja vertaillaan

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi perusterveydenhuollon palvelupisteitä koskevan tuotantotapa-analyysin valmistelutilanteen. Selvityksessä arvioidaan ja vertaillaan nykyistä toimintamallia ja vaihtoehtoisia tapoja järjestää perusterveydenhuollon palvelut muun muassa kustannusten, vaikuttavuuden, laadun, saatavuuden, saavutettavuuden ja asiakastarpeiden näkökulmasta. Aluehallitus päätti selvityksen tekemisestä kesäkuussa, ja toukokuussa hyväksytty Oma Hämeen palvelustrategia määrittää analyysin laadinnan periaatteet.

Selvitys koskee Hauhon, Hausjärven, Jokioisten, Kalvolan, Lammin, Lopen, Parolan, Tervakosken ja Turengin palvelupisteissä tarjottavia perusterveydenhuollon avopalveluja. Osana selvitystä kartoitetaan myös palveluntuottajien kiinnostusta ja erilaisia henkilöstö-, kumppanuus- ja työnjakoratkaisuja.

Analyysin on määrä valmistua marraskuussa, minkä jälkeen se tuodaan aluehallituksen käsiteltäväksi. Selvitys toimii tulevan päätöksenteon tietopohjana, eikä sen tekeminen tarkoita päätöstä palvelujen tuotantotavan muuttamisesta tai uudesta hankinnasta.

Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut vähenevät lokakuussa

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessa lisäksi Oma Hämeen työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen vaiheittaisen vähentämisen 19. lokakuuta alkaen. Muutos liittyy aluevaltuuston aiempaan päätökseen luopua työnantajan vapaaehtoisesti tarjoamista työterveyspalveluista vuoden 2027 alusta.

Loppuvuoden ajan Terveystalolta hankittavat sairaanhoitopalvelut rajataan työkyvyn kannalta olennaisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, mielenterveyden häiriöihin sekä työtapaturmiin. Infektioiden tutkimus ja hoito poistuvat työterveyshuollon palveluista. Vuoden 2027 alusta työnantajan vapaaehtoisesti järjestämä sairaanhoito päättyy kokonaan. Lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen jatkuvat ennallaan.

Muutoksella tavoitellaan arviolta noin miljoonan euron vuotuista nettosäästöä. Oma Häme käynnistää samalla uuden työterveyshuollon kilpailutuksen valmistelun.

Riihimäen sote-keskushanketta koskevan asian aluehallitus palautti uudelleen valmisteltavaksi hyvinvointialuejohtajan esityksestä.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden toteuman 8/2026 tiedoksi ja hyväksyi esitetyn käsittelyaikataulun uusille toimenpiteille, joilla kustannusten kasvua pyritään hillitsemään, jotta alijäämät saadaan katettua määräajassa vuoden 2029 loppuun mennessä.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 19. lokakuuta.

Aluehallituksen 5.10.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 06.10.2026

Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat koko hyvinvointialueelle

Hoitotarvikkeiden toimitukset Postin pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin laajenevat maanantaista 2.11.2026 alkaen koko hyvinvointialueelle, eli myös Hämeenlinnan seudulle ja Hattulaan.
 
Hoitotarvikkeita on jo toimitettu Postin pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin Forssan, Riihimäen, Janakkalan ja Rengon alueilla.

Toimintamalli on lyhentänyt tarvikkeiden toimitusaikaa ja sujuvoittanut palvelua. Hyvien kokemusten perusteella palvelua laajennetaan koko hyvinvointialueelle.

Hoitotarvikkeiden tilaaminen ja noutaminen

Hoitotarvikkeet tilataan hoitotarvikejakelusta. Hoitotarvikejakelun ammattilainen sopii asiakkaan kanssa, mihin Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen tarvikkeet toimitetaan.

Hoitotarvikejakelun puhelinnumero on 03 629 6230.

Kun lähetys on noudettavissa, asiakas saa Postilta saapumisilmoituksen ja ohjeet lähetyksen noutamiseen.
 
Tutustu hoitotarvikejakeluun ja tarkempiin tilausohjeisiin

UUTINEN / 06.10.2026

Kanta-Hämeessä koulutetaan pelastustoimen veneenkuljettajia

Koulutus on osa Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) kehittämää pelastustoimen venetoiminnan koulutuskokonaisuutta ja liittyy valtakunnalliseen Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishankkeeseen (PETOVEKO). Hankkeen tavoitteena on ollut luoda pelastustoimelle yhteiset ja vakioidut perustoimintamallit venetoimintaan sekä yhdenmukainen koulutuskokonaisuus. Tavoitteena on ennen kaikkea parantaa vesillä tapahtuvan pelastustoiminnan turvallisuutta, tehokkuutta ja osaamista.

Käytännön harjoittelu on keskeinen osa koulutusta
Iittalan Jalavanniemessä järjestettävässä koulutuksessa teoria yhdistyy käytännön harjoitteluun vesillä. Koulutuksessa perehdytään muun muassa veneen käsittelyyn, navigointiin, turvalliseen ohjaamotyöskentelyyn sekä pelastustehtävien perustoimintamalleihin.

Pelastustoimen venetoiminnassa toimintaympäristö voi muuttua nopeasti. Tehtäviä voidaan joutua suorittamaan pimeässä, huonossa säässä, ahtaissa paikoissa tai tilanteissa, joissa veneen miehistön on samanaikaisesti huolehdittava sekä omasta että autettavan turvallisuudesta. Tämän vuoksi koulutuksessa korostuvat ennakointi, miehistön yhteistyö, veneen hallinta ja turvalliset toimintatavat.

Koulutuksella vahvistetaan Kanta-Hämeen vesipelastusvalmiutta.
Kanta-Hämeessä vesistöjen merkitys pelastustoimelle on huomattava. Alueen järvet ja muut vesi-alueet muodostavat toimintaympäristön, jossa pelastustoimen on kyettävä toimimaan turvallisesti ja tehokkaasti erilaisissa veneilyyn ja vesillä liikkumiseen liittyvissä tehtävissä.

– Vene on pelastustoimelle tärkeä työkalu, mutta samalla se on vaativa toimintaympäristö. Hyvä veneenkuljettaja tarvitsee teknisen ajotaidon lisäksi kykyä ennakoida, navigoida ja toimia osana miehistöä myös vaativissa tilanteissa. Yhtenäisellä koulutuksella varmistetaan, että nämä taidot ovat mahdollisimman hyvällä ja yhdenmukaisella tasolla, pelastuslaitoksen koulutuksista vastaava aluepalomestari Jukka Väänänen sanoo. 

Lisätiedot:    Aluepalomestari Jukka Väänänen, puh. 040 188 4265, jukka.vaananen@omahame.fi

ARTIKKELI / 05.10.2026

Uusi sairaala käyttöön – yhdessä oppien, tukien ja onnistuen

Ahveniston sairaala (Assi) on ollut käytössä jo usean kuukauden ajan. Uuden sairaalan käyttöönotto on ollut merkittävä muutos asiakkaille, henkilöstölle ja koko työyhteisölle. Käyttöönoton alkuvaihe tuo väistämättä mukanaan uuden opettelua ja samalla mahdollisuuden rakentaa entistä parempia palveluita ja toimintatapoja.
 
Asiakkaille Assin käyttöönotto näkyy uusina tiloina, kulkureitteinä ja toimintakäytäntöinä. Jotta asiointi olisi mahdollisimman sujuvaa, asiakasopastusta järjestettiin laajasti muun muassa yhteistyössä järjestöjen, vapaaehtoisten ja Tavastian lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. Ensimmäisten kolmen kuukauden ajan opastajat olivat näkyvästi läsnä sairaalan aulatiloissa neuvomassa asiakkaita ja vastaamassa käytännön kysymyksiin.
 
Moni asiakas koki henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeäksi. Uudessa ympäristössä ystävällinen opastus lisäsi turvallisuuden tunnetta ja helpotti epävarmuutta. Samalla saatiin arvokasta palautetta. Esimerkiksi sairaalan sisällä oleviin opasteisiin on palautteen perusteella jo tehty muutoksia.
 
Henkilöstölle käyttöönotto tarkoitti uusien tilojen, teknologioiden ja toimintamallien omaksumista. Pitkä valmistelutyö, koulutukset ja harjoitukset loivat hyvän pohjan onnistumiselle. Todellinen oppiminen tapahtuu usein vasta käytännön työssä.
 
Ensimmäiset kuukaudet vaativat joustavuutta, kärsivällisyyttä ja kykyä ratkaista eteen tulevia tilanteita yhdessä. Uudet työprosessit hioutuivat käytännön kokemusten kautta, ja pienetkin onnistumiset vahvistivat luottamusta siihen, että suunta on oikea.
 
Monen asian hiominen ja uuden oppiminen on vaatinut niin henkilöstöltä kuin lähijohtajiltakin poikkeuksellista paineensietokykyä. Henkilöstön työhyvinvoinnin huomioiminen on erityisen tärkeää, samoin niiden havaintojen, poikkeamien ja onnistumisten kuuleminen, joita uudessa sairaalassa toimimiseen liittyy.
 
Käyttöönoton ehkä merkittävin onnistuminen liittyi työyhteisöihin ja erilaisiin verkostoihin. Muutos kosketti kaikkia ammattiryhmiä ja onnistuminen edellytti tiivistä yhteistyötä yli yksikkö- ja organisaatiorajojen. Haasteita ratkottiin yhdessä, tietoa jaettiin avoimesti ja apua tarjottiin matalalla kynnyksellä.
 
Muutoksen keskellä syntyi uusia verkostoja, toimintatapoja ja yhteistyön muotoja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Laaja-alaiset verkostot mahdollistivat sen, että uusi sairaala pystyttiin ottamaan käyttöön suunniteltua aikaisemmin. Muutoin muutto olisi ollut vasta elokuussa kesälomien jälkeen.

Käyttöönotto on yksi vaihe matkalla kohti entistä toimivampaa sairaalaa. Asiakkaiden kokemukset, henkilöstön havainnot ja yhdessä rakennetut ratkaisut auttavat kehittämään toimintaa edelleen. Vielä on hiottavaa, korjattavaa, kehitettävää ja hienosäätöä.
Uusi sairaala on merkittävä asia meille kanta-hämäläisille. Assissa on käynyt paljon vieraita eri puolilta Suomea. Vierailijat ovat olleet vaikuttuneita Ahveniston sairaalasta ja siitä, että jo vierailun aikana sairaalan sisällä voi aistia lämpöä, kotoisuutta, inhimillisyyttä ja positiivista ilmapiiriä.
 
Tämän inhimillisyyden luovat ihmiset siellä: meidän potilaamme, heidän läheisensä ja henkilöstö. Näillä kohtaamisilla on isoin arvo Assissa.

Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän.

UUTINEN / 02.10.2026

Oma Häme avaa kolmannen lyhytaikaisen yhteisöllisen asumisen yksikön ikäihmisille

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle avataan maanantaina 5.10. kolmas ikäihmisille suunnattu lyhytaikaisen yhteisöllisen asumisen yksikkö, KuntoRiihi. 

10–11-paikkainen KuntoRiihi avataan Lopelle vanhan Salmelan tiloihin. Yksikön tiloissa toimii jatkossa myös kolmena päivänä viikossa kuntouttavaa päivätoimintaa. 

Salmelassa aiemmin toiminut ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö siirtyi syksyllä 2025 uusiin tiloihin Willa Eedilään.

Willa Eedilä valmistuu Lopelle – asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen kotiin syyskuussa - Oma Häme 

Oma Hämeellä on tähän asti ollut kaksi lyhytaikaisen yhteisöllisen asumisen yksikköä: KuntoHelmi Hämeenlinnan Tuuloksessa sekä KuntoTyyki Forssassa. Yhteisöllinen asuminen käynnistyi vuonna 2024 pilotilla, ja toiminta vakiintui vuonna 2025. Yhteensä kolmessa yksikössä on 42–43 asiakaspaikkaa. 

Lyhytaikainen yhteisöllinen asuminen on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista hoitoa, mutta eivät vielä pysty asumaan omassa kodissaan, esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas kotiutuu sairaalasta. Palvelu sisältää kotipalvelua, kotisairaanhoitoa ja kuntoutusta. Yksiköissä voi olla myös asiakkaita, jotka jonottavat pitkäaikaiseen yhteisölliseen asumiseen tai ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, ja eivät pärjää kotona kotihoidon turvin. 

Asuminen on kotihoidon tuottamaa palvelua. Iso osa asiakkaista on yli 75-vuotiaita. Asumispalvelujakson kesto on keskimäärin noin 40 vuorokautta.  

Myös pitkäaikaista yhteisöllistä asumista lisätään 

Hyvinvointialue avaa myös pari uutta sosiaalihuoltolain mukaista yhteisöllisen asumisen yksikköä. 

Oma Häme ottaa käyttöön pian pari uutta yksikköä. Forssan Tyykihovin on suunniteltu muuttuvan sosiaalihuoltolain mukaiseksi yhteisölliseksi asumiseksi alkuvuonna 2027. Myös Tammelan Tammikartano on siirtymässä yhteisöllisen asumisen käyttöön. Muutos ei vaikuta nykyisten asukkaiden asumiseen tai palveluihin. Jatkossa Tyykihovin ja myöhemmin myös Tammikartanon asukkailla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia osallistua yhteiseen, suunniteltuun toimintaan muiden asukkaiden kanssa.   

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumispalvelua iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat hoitoa, huolenpitoa ja ikääntyneelle soveltuvan asunnon, mutta eivät ympärivuorokautista palveluasumista. Kanta-Hämeen hyvinvointialue lisää noin 150 pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen paikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. 

Uutista muokattu 8.10.: Forssan Tyykihovi on muuttumassa yhteisölliseksi asumiseksi alkuvuonna 2027.

Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen - Oma Häme 

Kotia kohti -yksiköt ovat tuoneet tarvittavaa apua ikäihmisille – toiminta saa jatkoa - Oma Häme 

Oma Hame avasi ikaihmisille lyhytaikaisen yhteisollisen asumisyksikon Hameenlinnaan - Oma Häme 

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille - Oma Häme 

Oma koti, mutta ihmisiä lähellä – yhteisöllinen asuminen tuo ikäihmisille turvaa ja yhteisöä arkeen - Oma Häme

UUTINEN / 01.10.2026

Ruoka-aputoiminnan valtionavustuksen haku vuosille 2027–2028 on avautunut

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on avannut ruoka-aputoiminnan valtionavustuksen haun vuosille 2027–2028. Hakuaika on 14.9.–13.11.2026. Valtionavustusta voivat hakea kunnat ja hyvinvointialueet.

Oma Häme toimii ruoka-apuhankkeen hankehallinnoijana myös vuosina 2027–2028, kuten se on toiminut vuosina 2025–2026. Alueellisessa hankkeessa valtionavustusta voidaan välittää edelleen ruoka-aputoimintaa toteuttaville yleishyödyllisille yhteisöille, jotka täyttävät THL:n asettamat hakuehdot.

Avustusta myönnetään muun muassa lahjoitetun ruoan jakelun ja siihen liittyvien toimintojen kustannuksiin sekä hävikkiruokaan perustuviin yhteisöruokailuihin. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa kuntien, hyvinvointialueen ja ruoka-aputoimijoiden yhteistyötä sekä kytkeä ruoka-aputoiminta osaksi alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Infotilaisuus hakijoille 7.10.2026

Oma Häme järjestää ruoka-apuhankkeen valtionavustushausta Teams-infotilaisuuden keskiviikkona 7.10.2026 klo 15:00-16:00. Tilaisuudessa käydään läpi haun tavoitteet, hakuprosessi sekä avustuksen myöntämisen keskeiset ehdot.

Liity infotilaisuuteen

Lisätietoa hausta

Lisätietoa valtionavustuksesta löytyy THL:n verkkosivuilta.

UUTINEN / 01.10.2026

Riihimäen uuden sote-keskuksen suunnittelu etenee yhteistyössä kaupungin kanssa

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki suunnittelevat uutta hyvinvointikorttelia Peltosaaren alueelle radan varteen. Korttelin keskeinen osa olisi hyvinvointialueen uusi sote-keskus, jonka yhteyteen suunnitellaan myös muita palveluja ja asumista. Aluehallitus käsittelee hankkeen valmisteluun liittyvää esisopimusta 5. lokakuuta.

Uuteen sote-keskukseen olisi tarkoitus koota nykyisin eri puolilla Riihimäkeä sijaitsevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena olisi parantaa palvelujen saavutettavuutta asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta sekä vastata tulevaisuuden palvelu- ja tilatarpeisiin.

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat valmistelleet esisopimuksen, jolla sovitaan hyvinvointikorttelin jatkovalmistelun periaatteista sekä tarkennetaan hyvinvointialueen ja kaupungin vastuita hankkeen valmistelussa. Riihimäen kaupunki käsittelee asiaa elinvoimalautakunnassa 7. lokakuuta.

Alueelle tarvitaan asemakaavan muutos

Nykyinen asemakaava ei mahdollista hyvinvointikorttelin kokonaisuuden toteuttamista, joten alueelle tarvitaan asemakaavan muutos. Esisopimuksella sovitaan kaavoituksen edistämisestä ja tehdään tonttivaraus suunnitellulle sote-keskukselle.

Alueelle on tarkoitus kaavoittaa tontti myös pysäköintilaitokselle. Tavoitteena on käynnistää kaavaprosessi vuoden 2026 loppuun mennessä ja saada asemakaavan muutos käsiteltyä viimeistään keväällä 2028.

Esisopimuksen solmiminen ei vielä tarkoita päätöstä uuden sote-keskuksen rakentamisesta. Toteuttaminen edellyttää hyvinvointialueelta erillisiä investointi- ja rahoituspäätöksiä. Sote-keskus sisältyy tällä hetkellä Oma Hämeen lähivuosien investointisuunnitelmaan investointivarauksena.

Sote-keskuksen vaihtoehtoja selvitetään hankesuunnitelmassa

Oma Häme valmistelee samanaikaisesti Riihimäen sote-keskuksen hankesuunnitelmaa. Siinä vertaillaan kahta toteuttamisvaihtoehtoa: uuden sote-keskuksen rakentamista sekä nykyisen Riihimäen sairaalan peruskorjaamista ja laajentamista. Samalla tarkennetaan sote-keskukseen sijoittuvia palveluja ja niiden tilatarpeita.

Tavoitteena on koota palveluja nykyistä enemmän saman katon alle ja korvata teknisesti vanhentuneita tiloja. Riihimäellä toimii Hämeenlinnan ja Forssan ohella yksi Oma Hämeen kolmesta laajan palvelun sote-keskuksesta.

Hankesuunnitelman on tarkoitus valmistua marraskuun alkuun mennessä, minkä jälkeen sitä käsitellään hyvinvointialueen toimielimissä loppuvuoden aikana.

UUTINEN / 01.10.2026

Oma Häme suunnittelee kiinteistöomaisuutensa kokoamista omaan yhtiöön

Oma Häme suunnittelee omistamiensa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöjen kokoamista hyvinvointialueen kokonaan omistamaan kiinteistöyhtiöön. Asia tulee aluehallituksen käsiteltäväksi maanantaina 5. lokakuuta.

Yhtiöittämisen tavoitteena on selkeyttää kiinteistöomaisuuden johtamista sekä erottaa kiinteistöjen omistaminen ja ylläpito varsinaisesta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tuotannosta. Samalla tavoitteena on parantaa kiinteistöihin liittyvien kustannusten, investointien ja riskien hallintaa.

Esityksen mukaan kiinteistöyhtiö muodostettaisiin Oma Hämeen kokonaan omistaman Kiinteistö Oy Oneston pohjalta. Onesto hallinnoi tällä hetkellä Jukolan terveysasemaa. Jatkossa yhtiö vastaisi sille siirtyvien kiinteistöjen omistamisesta, elinkaaren hallinnasta ja investointien toteuttamisesta hyvinvointialueen päätösten mukaisesti.

Yhtiöittäminen ei muuttaisi hyvinvointialueen vastuuta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä. Se ei vaikuttaisi myöskään palveluverkkoon. Päätösvalta kiinteistöjen määrästä ja käyttötarkoituksesta sekä merkittävistä investoinneista säilyisi edelleen hyvinvointialueella.

Kiinteistöomaisuus on kasvanut viime vuosina

Oma Häme on vuosina 2024–2026 hankkinut Kanta-Hämeestä omistukseensa useita palveluverkon kannalta keskeisiä kiinteistöjä.

Kiinteistöomaisuuden pinta-ala on kasvanut noin 110 000 huoneistoneliömetrillä. Hankinnoilla on tavoiteltu palveluverkon toimintaedellytysten turvaamista, kiinteistöjen pitkäjänteistä kehittämistä sekä vuokratiloihin ja niiden omistajanvaihdoksiin liittyvien riskien vähentämistä.

Kiinteistöhankinnat ja niiden perustelut on käsitelty ministeriöissä osana Oma Hämeen lainanottovaltuuden muuttamista vuosina 2024–2026. Valtioneuvosto on muuttanut hyvinvointialueen lainanottovaltuutta useita kertoja kiinteistökauppojen vuoksi.

Kiinteistöjen yhtiöittämisen vaihtoehtoja on selvitetty yhteistyössä Maakuntien tilakeskuksen kanssa muun muassa talouden, verotuksen, juridiikan ja kiinteistöjohtamisen näkökulmista.

Suunniteltu kokonaisuus käsittää 23 kohdetta. Jukolan terveysasema on jo Kiinteistö Oy Oneston omistuksessa. Riihimäen paloaseman osalta järjestely koskisi Oma Hämeen omistamia Riihimäen Paloasema Kiinteistö Oy:n osakkeita. Ahveniston sairaala sekä Elsa- ja Pauli-kodit on rajattu suunnitellun järjestelyn ulkopuolelle. Lisäksi kahden ARA- kohteen tilanne selvitetään erikseen ennen mahdollista luovutusta.

Onesto Oy hankkisi kiinteistöjen huolto- ja ylläpitopalveluja Oma Hämeen tukipalvelut Oy:ltä ja tarvittaessa markkinoilta. Näin yhtiö keskittyisi kiinteistöjen omistamiseen ja johtamiseen eikä tuottaisi ylläpitopalveluja itse.

Oma Häme vuokraisi kiinteistöt yhtiöltä

Aluehallitukselle esitetään yhtiöittämistä, jossa kiinteistöt siirrettäisiin Kiinteistö Oy Onestolle auktorisoidun kiinteistöarvioijan määrittämien käypien arvojen mukaan. Yhtiö vuokraisi kiinteistöt takaisin Oma Hämeen käyttöön pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

Oma Häme rahoittaisi Oneston toteuttaman kiinteistöhankinnan yhtiölle myönnettävällä omistajalainalla. Lainan määrä perustuisi siirrettävän omaisuuden käypiin arvoihin ja järjestelyn välittömiin kustannuksiin.

Aluehallitus päättäisi lainan lopullisesta määrästä, kun käyvät arvot ja kustannukset ovat varmistuneet. Kiinteistöjen suunnitellut luovutukset sisältyvät hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan. Lisäksi aluehallitukselle esitetään Kiinteistö Oy Oneston pääomittamista enintään viiden miljoonan euron sijoituksella.

UUTINEN / 29.09.2026

Ikäihmisten neuvolamalli ja hammashoidon järjestäminen puhuttivat aluevaltuustoa

Tiistaina Riihimäellä koolla ollut aluevaltuusto keskusteli painokkaasti ikäihmisten neuvolatoiminnasta Kanta-Hämeessä. Neuvolatoimintaa ehdotettiin valtuustoaloitteessa käynnistettäväksi Oma Hämeessä valtuustokauden 2025–2028 aikana. Aloitteen mukaan toiminnalla voitaisiin tukea ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä, havaita sairauksia aiemmin sekä vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja kustannuksia.

Oma Hämeen vastauksessa todetaan, ettei hyvinvointialueella ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollisuuksia perustaa laaja-alaista ikäihmisten neuvolatoimintaa. Sen sijaan ikääntyneiden ennaltaehkäiseviä palveluja kehitetään verkostomaisesti.

Pitkän keskustelun aikana valtuutetut puhuivat ikäihmisten palvelutarpeista ja siitä, etteivät etä- ja digipalvelut niihin aina vastaa. Moni oli huolissaan siitä, että eläkkeelle siirtyessään ihmiset tippuvat tyhjän päälle. Osa valtuutetuista korosti perusterveydenhuollon roolia ikäihmisten hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. 

Keskustelun aikana Johanna Häggman (kesk.) esitti, ettei Oma Hämeen vastausta hyväksytä, vaan ikäihmisten neuvolamallia valmistelemaan pitäisi perustaa moniammatillinen työryhmä. Häggmanin muutosesityksen mukaan työryhmän perustamisen lisäksi neuvolamallia pitäisi pilotoida. Muutosesitys sai kannatusta useammalta valtuutetulta eri puoleista. Äänestyksessä Häggmanin muutosesitys kuitenkin hävisi niukasti. Koska äänestystulos oli tasan 29 –29, 1 tyhjä, voitti aluehallituksen pohjaesitys aluevaltuuston puheenjohtajan Juha Isosuon (kok.) äänellä. 

Voit katsoa tiistain kokouksen tallenteen tästä.

Hammashoitoloiden säilyttämisestä äänestettiin 

Toinen valtuutettuja keskusteluttanut aihe tiistain kokouksessa oli hammashoidon järjestäminen. Tämäkin aihe oli käsittelyssä valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen kautta. Valtuustoaloitteessa esitettiin kiinteän hammashoitolan ja kiireettömään hammashoitoon pääsyn säilyttämistä jokaisessa palvelupisteessä. Säilyttäminen tarkoittaisi vuonna 2024 tehdyn palveluverkkopäätöksen muuttamista. 

Oma Hämeen valtuustoaloitteeseen antamassa vastauksessa todetaan, ettei lainsäädäntö edellytä nykyisen kiinteän palvelupisteverkon säilyttämistä. Olennaista on palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus. Palvelujen kokoamista suurempiin yksiköihin puoltavat muun muassa henkilöstön yhteiskäyttö, toiminnan jatkuvuus ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttö.

Myöhemmin täydennetyssä vastauksessa tarkennetaan suun terveydenhuollon palveluverkkopäätöksen toimeenpanoa. Se on jo edennyt muun muassa Hämeenlinnan seudulla, jossa henkilöstö-, tila- ja palvelutuotantoratkaisuja on toteutettu tai käynnistetty. Palvelujen saavutettavuutta tuetaan myös liikkuvilla ja siirrettävillä palveluilla.

Valtuutetut keskustelivat pitkään hammashoidon merkityksestä lähipalveluna, nykyisestä palvelutarjonnasta, suunnitelluista muutoksista ja asukkaiden huolista. Palvelujen kokoamista kritisoivat valtuutetut muistuttivat pitkistä välimatkoista ja kyseenalaistivat liikkuvan palvelun järkevyyttä. Aiemman palveluverkkopäätöksen toimeenpanoa kannattavat päättäjät taas muistuttivat tiukasta taloustilanteesta, muutosten toiminnallisista hyödyistä ja siitä, ettei hoitolan muutto vähennä hoidon tarjontaa. 

Keskustelun aikana Johanna Häggman (kesk.) esitti, ettei aluevaltuusto hyväksy Oma Hämeen vastausta, vaan edellyttää että suun terveydenhuollon palvelujen keskittämisen valmistelu keskeytetään. Häggmanin muutosesityksen mukaan pitäisi valmistella hammashoitolan säilyttäminen jokaisessa palvelupisteessä ja pääsy kiireettömään hammashoitoon. Muutosesitys sai kannatusta useammalta valtuutetulta eri puoleista.

Äänestyksessä Häggmanin muutosesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 36 – 22, 1 tyhjä.

Talousasioita hyväksyttiin ja merkittiin tiedoksi

Muihin valtuustoaloitteisiin (pykälät 56-61) annetut vastaukset aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi kahteen hyvinvointialuealoitteeseen (pykälät 63-64) annetut vastaukset esityslistan mukaisesti. 

Aluevaltuusto käsitteli talousasiat nopeasti ja merkitsi tiedoksi osasvuosikatsauksen, talouden toteuman ja tasapainottamisohjelmien tavoitteet, joita on päivitetty keväällä hyväksytyn muutostalousarvion mukaisiksi. 

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2027-2030. Hyvinvointialuekonsernin täsmennetyn investointisuunnitelman kokonaisarvo lähivuosille on noin 218 miljoonaa euroa. Suunnitelma on laadittu välttämättömyysperiaatteen mukaisesti, ja siinä on huomioitu muun muassa palveluverkkomuutokset, hyvinvointialueen aiemmilta toimintavuosilta kertyneiden alijäämien kattamisohjelma sekä uuden strategian toimeenpano.

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeeseen liittyvän Arvoa rahalle- raportin sekä tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomukseen annetun vastineen. 

Uusi neuvolasuunnitelma ja uusia päättäjiä 

Aluevaltuusto hyväksyi tiistain kokouksessa myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueen neuvolasuunnitelman vuosille 2026–2028. Suunnitelma kuvaa alueen neuvolatoimintaa ja sen painopisteitä osana perhekeskuksen monialaisia palveluja.

Uudessa suunnitelmassa äitiys- ja lastenneuvolan toimintamallit on yhtenäistetty koko hyvinvointialueelle. Neuvolapalveluissa painotetaan muun muassa asiakaslähtöisyyttä, yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta sekä koko perheen terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen huomioimista. Suunnitelmassa kuvataan myös monialaisia toimintamalleja, ryhmätoimintaa, digitaalisia palveluja ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Neuvolasuunnitelma liitetään osaksi Kanta-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen ohjeet vieraanvaraisuudesta, edustamisesta, lahjoista ja muistamisesta. Ohje koskee henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä soveltuvin osin hyvinvointialueen tytäryhteisöjä. Tavoitteena on varmistaa toiminnan puolueettomuus, avoimuus ja tasapuolisuus.

Aluevaltuusto teki kokouksessaan myös henkilövalintoja. Valtuutettu Juhani Lehdolle (vas.) myönnettiin eri luottamustoimestaan. Aluevaltuuston puheenjohtaja kutsui uudeksi aluevaltuutetuksi Vasemmistoliitto r.p.:n järjestyksessä 1. varavaltuutetun Sari Auvisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lehdon tilalle integraatiovaliokunnan varajäseneksi puolestaan valittiin Aapo Reima (vas.). 

Miia Antinin (kok.) tilalle tarkastuslautakuntaan valittiin Sari Kortepohja (kok.) Ja Kortepohjan tilalle tarkastuslautakunnan varajäseneksi valittiin Tanja Leinonen (kok.). 

Seuraava aluevaltuuston kokous on Forssassa 27. lokakuuta. 

Aluevaltuuston 29.9.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 29.09.2026

Tiedätkö verenpaineesi? Sydänpäivä muistuttaa tunnistamaan omat riskitekijät ajoissa

Sydänpäivää vietetään 29.9.2026. Päivä muistuttaa siitä, että sydänterveyteen voi vaikuttaa monin tavoin jo ennen kuin mitään oireita ilmenee.

Kohonnut verenpaine, vähäinen liikunta, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, epäterveellinen ravitsemus ja ylipaino voivat lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Usein riskitekijät kehittyvät vähitellen ja voivat olla pitkään täysin oireettomia.

– Moni tietää esimerkiksi painonsa tai kolesteroliarvonsa, mutta oma verenpaine voi silti olla tuntematon. Juuri siksi omien lukujen tunteminen ja säännöllinen seuranta ovat tärkeitä, sanoo Ahveniston sairaalan Sydänsairaalan osastonylilääkäri Marlene Mustonen.

Kotona mitatun verenpaineen yleinen tavoite on alle 135/85 mmHg. Verenpainetavoite on kuitenkin aina yksilöllinen, ja esimerkiksi diabetesta tai munuaissairautta sairastavalla tavoite on tiukempi.

Sydänterveys rakentuu tavallisessa arjessa

Sydämen hyvinvoinnista huolehtiminen ei tarkoita suuria elämäntaparemontteja. Jo pienet, toistuvat teot tukevat terveyttä pitkällä aikavälillä.

Sydänterveyttä tukevat esimerkiksi säännöllinen liikkuminen, monipuolinen ravitsemus, riittävä uni, tupakoimattomuus sekä kohtuullinen alkoholin käyttö. Liikunnalla on myös merkittävä vaikutus verenpaineeseen.

– Usein puhutaan siitä, mitä pitäisi muuttaa. Käytännössä tärkeintä on löytää omaan arkeen sopivia tapoja liikkua, palautua ja tehdä terveyttä tukevia valintoja. Pienilläkin muutoksilla voi olla merkitystä, Mustonen muistuttaa.

Yksi Mustosen omista vinkeistä on hyvin arkinen: kauratuotteiden lisääminen ruokavalioon.

– Sanon usein potilailleni, että kaurapuuro aamupalaksi on ensimmäinen loistava terveysteko omaan arkeen. Se on pieni arjen teko, jolla on monia hyötyjä. Kaura auttaa muun muassa tasaamaan verensokeria, alentamaan kolesterolia ja tukemaan suoliston hyvinvointia, Mustonen sanoo.

Oireita ei kannata vähätellä

Sydän- ja verisuonisairaudet voivat oireilla monella tavalla. Esimerkiksi rintakipu, poikkeava hengenahdistus, voimakas uupumus tai äkillinen toimintakyvyn heikkeneminen ovat oireita, jotka tulee ottaa vakavasti.

– Jos oma vointi muuttuu selvästi tai oire herättää huolta, asia kannattaa selvittää. Akuutissa tilanteessa apua pitää hakea viipymättä, Mustonen sanoo.

Sydänpäivänä Oma Häme kannustaa pysähtymään yhden yksinkertaisen kysymyksen äärelle:
Tiedätkö oman verenpaineesi ja muut keskeiset sydänterveyden riskitekijäsi?

Sydänterveys rakentuu arjen pienistä teoista, ja omien riskien tunnistaminen on hyvä paikka aloittaa.
 

UUTINEN / 29.09.2026

Flunssakausi alkaa – muista nämä viisi asiaa

Syksyn tullen myös flunssakausi tekee paluuta. Tavallista flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttavat sadat eri virukset. Aikuiset sairastavat keskimäärin 2–3 flunssaa vuodessa ja lapset selvästi useampia. Flunssa kestää tavallisesti 1–2 viikkoa, mutta esimerkiksi yskä voi jatkua pidempäänkin.
Flunssaa ei aina voi välttää, mutta tartuntojen leviämistä voi ehkäistä ja omaa toipumista tukea yksinkertaisilla keinoilla. Kokosimme Terveyskirjaston ohjeiden pohjalta viisi asiaa, jotka kannattaa muistaa syksyn flunssakaudella.

1. Pese kädet ja yski oikein

Flunssavirukset leviävät helposti ihmisestä toiseen, joten hyvä käsihygienia ja oikein yskiminen auttavat ehkäisemään tartuntojen leviämistä.

Pese kädet huolellisesti saippualla ja vedellä. Yski tai aivasta nenäliinaan tai omaan hihaan ja laita käytetty nenäliina heti roskiin. Vältä myös suun, nenän ja silmien koskettelua likaisin käsin.

– Tavalliset keinot ovat edelleen tehokkaita. Hyvä käsihygienia ja oikein yskiminen ovat flunssakaudella tärkeitä. Kaikkia tartuntoja emme pysty välttämään, mutta niiden leviämiseen pystymme omalla toiminnallamme vaikuttamaan, infektioylilääkäri Janne Mikkola sanoo.

2. Anna keholle aikaa toipua

Tavallinen flunssa paranee yleensä itsestään. Sen tärkein hoito on lepo, ja kovaa ruumiillista ponnistelua kannattaa välttää sairaana. Kevyt liikkuminen ja tavallinen puuhailu oman voinnin mukaan eivät yleensä haittaa.

Kuntoliikuntaan voi palata vähitellen, kun kuume ja yleiset säryt ovat ohi ja oma vointi sen sallii.

3. Hoida oireita järkevästi – lieviin oireisiin saat neuvoja myös apteekista

Flunssa on virustauti, joten hoidossa keskitytään oireiden helpottamiseen. Riittävästä juomisesta kannattaa huolehtia. Kuumetta, särkyä ja muita lieviä flunssaoireita voi tarvittaessa helpottaa itsehoitolääkkeillä.

Sopivasta itsehoitolääkityksestä ja sen turvallisesta käytöstä voit kysyä neuvoa apteekista. Näin lievien flunssaoireiden vuoksi ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Tavalliseen flunssaan ei tarvita antibioottia, sillä flunssan aiheuttavat virukset. Antibioottihoitoa voidaan tarvita, jos flunssan yhteydessä kehittyy bakteerin aiheuttama jälkitauti.

4. Entä D-vitamiini, C-vitamiini ja sinkki?

Syksyllä moni pohtii, voiko vitamiineilla tai ravintolisillä ehkäistä flunssaa. Terveyskirjaston mukaan säännöllisesti käytetty D-vitamiini saattaa hieman ehkäistä hengitystieinfektioita.

Suurten C-vitamiiniannosten jatkuva käyttö ei vähennä flunssaan sairastumista, vaikka se saattaa hieman lyhentää oireiden kestoa. Jos C-vitamiinin käytön aloittaa vasta flunssan alettua, siitä ei näytä olevan hyötyä oireisiin.

Sinkki ei vähennä hengitystieinfektioiden määrää, ja näyttö sinkki-imeskelytablettien vaikutuksesta flunssaoireiden kestoon on epävarmaa.

– Flunssan ehkäisyyn ei ole yhtä keinoa, joka estäisi tartunnat. Jos flunssa kuitenkin iskee, oireita voidaan helpottaa levolla ja tarvittaessa itsehoitolääkkeillä. Sopivan itsehoitolääkkeen valintaan saa apua apteekista, Mikkola muistuttaa.

5. Tunnista, milloin tarvitset ammattilaisen apua

Tavallista flunssaa voi yleensä hoitaa kotona. Terveydenhuoltoon on kuitenkin syytä olla yhteydessä, jos oireet pitkittyvät tai hankaloituvat merkittävästi.

Hoidon arvioon on syytä hakeutua kiireellisesti, jos ilmenee esimerkiksi hengitysvaikeutta, nielemisvaikeutta tai poikkeuksellisen voimakasta uupumusta.

Flunssa ja influenssa ovat eri sairauksia

Tavallinen flunssa eli nuhakuume ja influenssa ovat eri sairauksia. Influenssassa kuume on keskimäärin korkeampi, yleiset säryt voimakkaampia ja olo usein selvästi voimattomampi kuin tavallisessa flunssassa.

Tavallista flunssaa vastaan ei ole rokotetta, mutta influenssaa vastaan rokote on.

– Influenssarokote ei ehkäise kaikkia tartuntoja, mutta erityisesti riskiryhmäläisillä se ehkäisee vakavimpia tautimuotoja eli sairaalaan joutumista ja influenssaan liittyviä jälkitauteja, Mikkola kertoo.
Oma Hämeessä influenssa- ja koronarokotukset alkavat viikolla 44. Ajanvaraus avautuu viikolla 43.

Jos omahoito ei riitä, ota yhteyttä Terveys-chatiin

Jos oireesi huolestuttavat tai et ole varma, riittääkö kotihoito, saat apua Oma Hämeen Terveys-chatista. Terveys-chatissa voit keskustella oireestasi tai muusta terveyshuolestasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Asiointi alkaa oirekyselyllä, jonka perusteella sinut ohjataan tarvittaessa sopivalle ammattilaiselle. Sairaanhoitaja ja lääkäri ovat Terveys-chatissa tavoitettavissa maanantaista perjantaihin klo 8–20.
Terveys-chatia voi käyttää Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla. Myös chatin ollessa suljettuna voit täyttää oirekyselyn ja saada toimintaohjeita tilanteeseesi.

Kiireellisessä terveysasiassa soita Päivystysapuun, kiireellisen hoidon Ensilinjaan numeroon 116117. Hätätilanteessa soita aina 112.

Lisää vinkkejä hyvinvointiin syksyn ajaksi 

Syksyn pimeys ja arjen rytmin muuttuminen voivat näkyä vireydessä ja jaksamisessa. Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivustolta löydät tietoa ja käytännön vinkkejä oman terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Voit tutustua esimerkiksi uneen, liikkumiseen, ravitsemukseen ja mielen hyvinvointiin liittyviin vinkkeihin.

Tutustu hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Lue uutinen: Syksyn 2026 influenssa- ja koronarokotukset alkavat Oma Hämeessä viikolla 44 - Oma Häme

UUTINEN / 29.09.2026

Korjaus: Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu 20. lokakuuta

Aiemmin julkaistussa uutisessamme oli virhe influenssa- ja koronarokotusten ajanvarauksen alkamispäivämäärässä.
 
Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu tiistaina 20.10. Aiemmassa uutisessa ajanvarauksen ilmoitettiin virheellisesti avautuvan 22.10.
 
Rokotukset alkavat viikolla 44.
 
Rokotusajan voi varata ensisijaisesti digitaalisesti Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen asiointipalvelussa. Jos digitaalisia palveluita ei voi käyttää, ajan voi varata puhelimitse.
 
Ennen ajan varaamista kannattaa tarkistaa, kuuluuko maksuttoman influenssa- tai koronarokotuksen kohderyhmään.
 
Ajantasaiset tiedot rokotuksista, rokotusten kohderyhmistä ja ajanvarauksesta löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta osoitteesta omahame.fi/rokotuspalvelut.
 
Linkki aiemmin julkaistuun uutiseen

UUTINEN / 29.09.2026

Kuvantamisen ajanvaraus muuttuu perusterveydenhuollossa – asiakkaan ei tarvitse enää varata aikaa itse

Oma Häme helpottaa perusterveydenhuollon kuvantamistutkimusten ajanvarausta. Jatkossa asiakkaan ei tarvitse itse varata aikaa kuvantamistutkimukseen, vaan hän saa tiedon hänelle varatusta tutkimusajasta automaattisesti. Muutos yhtenäistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintatapoja.

Uusi toimintatapa on otettu käyttöön 21. syyskuuta. Viipurintien terveysaseman Kuvantamisen palvelunumero poistuu käytöstä 2. lokakuuta. Muutos ei koske suun terveydenhuollon kuvantamispalveluja. 

Kuvantamistutkimukseen tarvitaan aina lääkärin lähete. Lääkäri tekee kuvantamistutkimuksesta myös määräyksen, jonka perusteella tutkimusaika varataan. Asiakkaan roolia on helpotettu, kun hänen ei tarvitse enää itse huolehtia ajanvarauksesta.

Kiiretilanteissa ja päivystystapatauksissa asiakkaat ohjataan, kuten tähänkin asti, suoraan tutkimuksiin. Jatkossa alle viikon sisällä tehtävästä tutkimuksesta asiakas saa tiedon puhelimitse tai tekstiviestillä 1–2 päivän sisällä lääkärikäynnistä.

Kahden viikon sisällä tehtävästä tutkimuksesta ilmoitetaan puhelimitse tai tekstiviestillä viikon sisällä. Kuukauden sisällä tehtävästä tutkimuksesta asiakas saa ajanvarauskirjeen postitse tai Suomi.fi-viestinä vähintään viikkoa ennen tutkimusajankohtaa.

Huomioithan, että lähetämme kutsukirjeitä myös Suomi.fi-viesteinä niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Omat ajat voi tarkistaa myös Oma Häme -sovelluksesta. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä

Ajan voi saada myös toiselta paikkakunnalta

Oma Hämeen kuvantamisyksiköt toimivat syyskuun alusta Ahveniston sairaalassa eli Assissa sekä Forssan ja Riihimäen sote-keskuksissa. Sote-keskukset toimivat sairaaloiden tiloissa: Forssassa osoitteessa Urheilukentänkatu 9 ja Riihimäellä osoitteessa Kontiontie 77.

Oma Häme käyttää kaikkia kuvantamisen toimipisteitä aktiivisesti, jotta asiakkaat pääsevät tutkimuksiin mahdollisimman sujuvasti. Esimerkiksi Rengossa asuvat asiakkaat saavat ajan ensisijaisesti Forssaan ja Janakkalassa asuvat asiakkaat ensisijaisesti Riihimäelle. Asiakkaan muut käynnit huomioidaan tutkimuspaikkaa valittaessa.

Tutkimuspaikka määräytyy hoidon tarpeen, tutkimuksen kiireellisyyden, tarvittavan tutkimuksen ja tutkimuslaitteiden saatavuuden sekä kuvantamisyksiköiden kapasiteetin perusteella. Tämän vuoksi asiakas voi saada ajan kuvantamistutkimukseen myös muuhun toimipisteeseen kuin siihen, jossa hän muuten tavallisesti asioi.

Jos annettu tutkimusaika ei sovi, asiakas voi olla yhteydessä erikoissairaanhoidon asiakaspalveluun numeroon 03 629 6262. Asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 7.30–16.30. Voit asioida myös chatin kautta ma-pe klo 8-15. Lue lisää erikoissairaanhoidon asiakaspalvelusta

Kuvantamisen ajanvarauskäytäntö erikoissairaanhoidossa ei muutu, vaan perusterveydenhuollossa siirrytään nyt vastaavaan toimintatapaan.

Parolan terveysaseman asiakkailla oma käytäntö

Parolan terveysaseman terveyspalvelut tuottaa Hattulassa Terveystalo Oy. Parolan terveysaseman asiakkaiden röntgentutkimukset tehdään Hämeenlinnassa kauppakeskus Goodmanin kuvantamistoimipisteessä. Ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyvissä asioissa asiakkaiden tulee olla yhteydessä Parolan terveysasemalle - täältä löydät yhteystiedot.

Hattulalaisten ultraäänitutkimukset tehdään puolestaan Oma Hämeen kuvantamisen toimipisteissä. Tällöin asiakas saa ajan ultraäänitutkimukseen hyvinvointialueelta ja yhteydenottoihin vastaa tarvittaessa erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu.

UUTINEN / 25.09.2026

Assin pysäköintihallissa tehdään merkintätöitä 28.9.2026 alkaen

Ahveniston sairaalan eli Assin pysäköintihallissa tehdään invapaikkojen ja poistumisreittien maalauksia sekä pintojen karhennuksia. Työt vaikuttavat tilapäisesti hallin pysäköintijärjestelyihin.

Maalattavat pysäköintiruudut pestään maanantaina 28.9.2026, jolloin osa ruuduista rajataan pois käytöstä. Varsinaiset merkintätyöt alkavat keskiviikkona 30.9.

Työn ajaksi halliin merkitään väliaikaiset esteettömät pysäköintipaikat. Pysäköintihallissa liikkuvien tulee noudattaa tilapäisiä opasteita ja varata hieman tavallista enemmän aikaa pysäköintiin.

Pahoittelemme töistä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

UUTINEN / 25.09.2026

Sosiaali- ja perhepalveluita muuttaa Viipurintien sote-keskukseen lokakuun alussa

Useita Oma Hämeen sosiaali- ja perhepalveluja muuttaa lokakuun alussa Viipurintien sote-keskukseen Hämeenlinnassa. Palvelut aloittavat uusissa tiloissa lokakuun puoliväliin mennessä. 

Viipurintien sote-keskukseen kootaan syksyn aikana aiempaa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaalipalveluja kootaan erityisesti G-taloon, jonne muuttaa yksiköitä Talaskujalta, Turuntieltä ja Kumppanuustalolta. 

Talaskujalta Viipurintielle muuttavat lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto sekä lapsiperheiden palveluohjaus. Turuntieltä Viipurintielle muuttavat lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden Oma Voima -palvelu, aikuissosiaalityön palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistävät palvelut. Lisäksi perhekeskuksen Oma Suunta -vastaanotto siirtyy Viipurintien A-talosta G-taloon. 

Kumppanuustalon toiminnoista kuntouttava työtoiminta siirtyy Viipurintielle. Talousneuvola puolestaan siirtyy väliaikaisesti Poltinahon seurakuntatalolle (Turuntie 34, Hämeenlinna), jossa se toimii marras- ja joulukuun ajan.

Muuttavat palvelut aloittavat toimintansa uusissa tiloissa lokakuun kahdella ensimmäisellä viikolla. Asiakkaalle kerrotaan ajanvarauksen yhteydessä vastaanoton tarkka sijainti ja saapumisohjeet. Viipurintien sote-keskuksessa kyltit ja opasteet ohjaavat asiakkaita oikeisiin tiloihin. Ajanvaraustiedot näkyvät myös Oma Häme -sovelluksessa.

Asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi Viipurintien sote-keskuksen alueella 1. lokakuuta. Muutoksesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

UUTINEN / 24.09.2026

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu 20. lokakuuta

Rokotukset alkavat viikolla 44 eli lokakuun viimeisellä viikolla.

Varaa rokotusaika ensisijaisesti digitaalisesti. Jos et voi käyttää digitaalisia palveluita, voit varata ajan puhelimitse. 

Tarkista ensin, kuulutko maksuttoman rokotuksen kohderyhmään 

Julkisessa terveydenhuollossa influenssa- ja koronarokotukset annetaan maksutta kansallisen rokotusohjelman mukaisille riskiryhmille. 

Jos et kuulu maksuttoman rokotuksen kohderyhmään, voit hankkia rokotuksen omakustanteisesti apteekista tai yksityiseltä lääkäriasemalta. 

Katso influenssa- ja koronarokotusten kohderyhmät

Alle kouluikäiset lapset ja heidän huoltajansa

Neuvolassa rokotetaan neuvolaikäiset lapset ja esikoululaiset sekä riskiryhmiin kuuluvat huoltajat. Neuvolassa voidaan rokottaa myös huoltaja, joka kustantaa rokotteensa itse. 

Kouluikäiset lapset ja heidän huoltajansa 

Jos sekä aikuinen että lapsi kuuluvat riskiryhmään, heidät voidaan rokottaa samalla käynnillä kouluterveydenhuollossa. 

Varaa aika ensisijaisesti digitaalisesti 

Voit varata rokotusajan digitaalisesti terveysasemalle, neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon.

Varaa aika joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi sivun yläreunan Kirjaudu-painikkeesta. 

Voit varata ajan myös toisen henkilön puolesta, jos sinulla on tarvittava Suomi.fi-valtuutus. Alaikäisen puolesta asioi hänen huoltajansa. 

Katso Suomi.fi-valtuutuksen ohjeet  

Jos et voi varata aikaa digitaalisesti, varaa aika puhelimitse 

Jos et voi käyttää digitaalisia palveluita, voit varata rokotusajan puhelimitse. Voit varata ajan myös toisen henkilön puolesta, jos sinulla on tarvittava Suomi.fi-valtuutus. Alaikäisen puolesta asioi hänen huoltajansa. 

Terveysasemat 

• Keskitetty rokotuspuhelin: 03 629 6400 
• Palveluaika: ma–pe klo 10–14. Puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoitto. Soitamme sinulle takaisin viiden arkipäivän kuluessa. 

Hattulan terveysasema 

• Puhelin: 050 416 6259 
• Palveluaika: ma–pe klo 10–14. Puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoitto. Soitamme sinulle takaisin viiden arkipäivän kuluessa. 

Neuvolat 

• Puhelin: 03 629 6200 
• Palveluaika: ma, ke ja to klo 8–15 sekä ti ja pe klo 8–12

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 

Ota yhteyttä omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.

• Katso kouluterveydenhuollon yhteystiedot
• Katso opiskeluterveydehuollon yhteystiedot

Kuulo- ja puhevammaiset sekä tulkkausta tarvitsevat

Kuulo- ja puhevammaiset sekä tulkkausta tarvitsevat voivat asioida tekstiviestitse.

• Neuvola-asiakkaiden tekstiviestinumero: 040 629 6252 
• Terveysasemien tekstiviestinumerot

Näin tarkistat varaamasi ajan

Voit tarkistaa varaamasi ajan Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Valitse Oma asiointi ja sen jälkeen Tulevat ajanvaraukset. 

Jos et pääsekään varaamallesi ajalle, peru tai siirrä se 

Peru tai siirrä tarpeeton rokotusaika, jotta aika vapautuu toiselle asiakkaalle. 

Voit perua tai siirtää ajan Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Löydät varauksesi kohdasta Oma asiointi ja Tulevat ajanvaraukset.  

Jos samalla varauksella on useampi henkilö: 

• Varauksen voi perua vain varauksen tehnyt henkilö, vaikka hän ei itse olisi mukana varauksella. 
• Kun varaus perutaan, aika peruuntuu kaikilta samalla varauksella olevilta henkilöiltä. 
• Ryhmälle varattua aikaa ei voi siirtää.  

Jos et voi perua aikaa digitaalisesti, soita oman palvelusi yllä mainittuun rokotusnumeroon. 

Riihimäellä ja Turengissa järjestetään myös walk in -rokotuspäiviä 

Riihimäen ja Turengin terveysasemilla kokeillaan walk in -rokotuspäiviä, jolloin rokotukseen voi tulla ilman ajanvarausta. Varaudu tarvittaessa jonottamaan. 

Walk in -rokotukset on tarkoitettu ensisijaisesti Riihimäen seudulla ja Janakkalassa asuville aikuisille. Tarkista ennen rokotukseen saapumista, että kuulut rokotusten kohderyhmään. 

Riihimäen terveysasema 

Osoite: Kontiontie 77, 6. krs 

Walk in -rokotuspäivät:

• 28.10. klo 8.30–14.00
• 4.11. klo 8.30–14.00
• 11.11. klo 8.30–14.00

Turengin terveysasema 

Osoite: Tapailanpiha 13 B 

Walk in -rokotuspäivät:

• 18.11. klo 10.00–17.30 
• 24.11. klo 10.00–17.30 

Näin valmistaudut rokotukseen 

• Tule rokotukseen vain terveenä. 
• Saavu paikalle ajoissa. 
• Pukeudu niin, että olkavartesi on helppo paljastaa rokotusta varten. 
• Ota mukaan Kela-kortti tai henkilöllisyystodistus. 
• Varaudu odottamaan rokotuspisteellä 15 minuuttia rokotuksen jälkeen. 

Lisätietoa rokotuksista 

Ajantasaiset tiedot rokotuksista löydät Oma Hämeen päivittyvältä rokotussivulta omahame.fi/rokotuspalvelut. 

Siirry rokotuspalveluiden sivuille

Katso ohjevideo: Näin varaat rokotusajan digitaalisesti

UUTINEN / 23.09.2026

Pysäköinti muuttuu maksulliseksi Viipurintien sote-keskuksessa Hämeenlinnassa 1. lokakuuta

Viipurintien sote-keskuksen asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi torstaina 1. lokakuuta.

Pysäköinti on maksullista joka päivä kello 8–20, myös viikonloppuisin. Ensimmäisen maksuttoman 30 minuutin jälkeen pysäköinti maksaa 1,50 euroa alkavalta tunnilta. Pysäköinnin enimmäishinta on 9 euroa vuorokaudessa. Yöllä kello 20–8 pysäköinti on maksutonta.

Pysäköinnin kesto lasketaan siitä, kun auto ajaa pysäköintialueelle, siihen asti, kun auto poistuu alueelta. Pysäköinninvalvonta perustuu kamerajärjestelmään, joka tunnistaa ajoneuvon rekisterinumeron sisään- ja ulosajon yhteydessä. 

Ahveniston sairaalassa ja vanhan keskussairaalan alueella Hämeenlinnassa pysäköinti on ollut maksullista keväästä saakka. Pysäköinnin hinnat, ehdot ja ohjeet ovat samat kaikilla alueilla. Ohjeet on koottu verkkosivustolla Pysäköinti-sivulle.

Pysäköinnin voi maksaa usealla tavalla

Pysäköinnin voi maksaa EasyPark- ja ParkMan-sovelluksilla, maksuautomaatilla tai jälkikäteen verkossa.

Viipurintien sote-keskuksessa maksuautomaatti sijaitsee D-talon edustalla, E-talon sisäänkäynnin läheisyydessä (katso kartta alempana). Automaatilla maksetaan pankki- tai luottokortilla, eikä käteismaksu ole mahdollista. Maksuautomaatin käytöstä ei peritä palvelumaksua. Maksamisen jälkeen pysäköintialueelta on poistuttava 20 minuutin kuluessa.

EasyPark- ja ParkMan-sovellusta käytettäessä pysäköinti pitää käynnistää sovelluksessa alueelle saavuttaessa ja lopettaa ennen alueelta poistumista. Sovellukset lisäävät pysäköintimaksuun oman palvelumaksunsa.

Pysäköinnin voi maksaa myös jälkikäteen parkkimaksu.fi-verkkosivulla 48 tunnin kuluessa alueelta poistumisesta. Verkkomaksuun lisätään 0,40 euron palvelumaksu. 

Jos pysäköintiä ei makseta millään näistä tavoista, pysäköintioperaattori lähettää ajoneuvon omistajalle laskun kotiin rekisterinumeron perusteella. Tällöin pysäköinnin hintaan lisätään 5 euron laskutuslisä.

Liikkumisesteisille pysäköinti on maksutonta

Liikkumisesteisten pysäköintipaikkoja on Viipurintien sote-keskuksen D-talon sisäänkäynnin läheisyydessä. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella (LE-tunnus) pysäköinti on maksutonta. Asiakkaan on lähetettävä ennen asiointiaan kuva luvastaan ja käytettävän auton rekisteritunnus pysäköintioperaattorille sähköpostilla omahame(at)parkki-info.fi.

Yhteen LE-lupaan voidaan liittää enintään kaksi ajoneuvon rekisteritunnusta. Jos asiakas on ilmoittanut LE-luvastaan Assin tai vanhan keskussairaalan alueella pysäköinnin vuoksi, ei siitä tarvitse ilmoittaa enää erikseen Viipurintielle. Yksi ilmoitus pätee molemmilla alueilla. 

Pysäköintioperaattori vastaa pysäköinnistä

Hyvinvointialue ei valvo eikä hallinnoi pysäköintiä. Pysäköintioperaattorina toimii 6Sense Innovations.

Pysäköintiin ja maksamiseen liittyvissä kysymyksissä asiakkaat voivat ottaa yhteyttä pysäköintioperaattoriin sähköpostitse osoitteeseen omahame(at)parkki-info.fi. Asiakaspalvelu vastaa viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä pysäköintioperaattorin kanssa kuukausisopimus. Henkilöstölle on tiedotettu muutoksesta ja annettu omat pysäköintiohjeet aiemmin.

Hyvinvointialueen aluehallitus päätti maksulliseen pysäköintiin siirtymisestä marraskuussa 2025. Maksullisuuden tavoitteena on pitää pysäköintipaikat ensisijaisesti asiakkaiden ja henkilöstön käytössä sekä kattaa pysäköinnin järjestämisestä, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia.
 

UUTINEN / 23.09.2026

Milloin on paras aika ottaa yhteyttä Oma Hämeen palveluihin?

Oma Hämeen Ensilinjat palvelevat puhelimitse ja chatissa. Myös digitaalisen ajanvarauksen mahdollisuudet laajenevat jatkuvasti ja nopeuttavat asiointia. Yhteystiedot Ensilinjoihin löydät verkkosivuiltamme. 

Monissa palveluissa yhteydenottoja tulee eniten maanantaiaamuisin ja heti palvelujen avauduttua. Jos asiasi ei ole kiireellinen, saat usein palvelua sujuvammin valitsemalla asiaasi sopivan palvelukanavan ja asioimalla ruuhkaisimpien aikojen ulkopuolella.

Hoida asioita helposti digitaalisissa palveluissa

• Oma Häme -sovellus kulkee mukanasi kaikkialla. Sen kautta voit tarkastella omia tietojasi ja hoitaa useita asioita sähköisesti.

• Digitaaliset ajanvaraukset laajenevat jatkuvasti. Tarkista Oma Hämeen verkkosivuilta, voitko varata ajan suoraan verkossa.
   
• Chat-palvelut ovat nopea tapa saada neuvontaa ja ohjausta ilman puhelinasiointia.

Digitaalinen ajanvaraus, -siirto ja -peruutus - Oma Häme

Terveys-chat 

Terveys-chatissa asiointi on vilkkainta heti aamulla. Terveys-chat sisältää sairaanhoitajan chatin, mielenterveys- ja päihdetyön chatin, suunterveyden huollon sekä kuntoutuksen chatit. Vastaamalla esitietolomakkeeseen huolellisesti ohjaudut tarpeesi mukaiseen chattiin.

Ruuhkaisinta: erityisesti maanantaisin klo 8-11

Ensilinjan neuvonta, ohjaus ja ajanvaraus - Oma Häme

Päivystysapu 116117 

Päivystysapu auttaa kiireellisissä tilanteissa ympäri vuorokauden, kun tarvitset arvion hoidontarpeesta eikä asia voi odottaa seuraavaan arkipäivään.

Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita aina 112.

Päivystykset - Oma Häme

Terveysasemien kiireetön asiointi

Paras aika soittaa: Tiistaista perjantaihin klo 12-13.30 

Ruuhkaisinta: Erityisesti maanantaisin sekä muina arkipäivinä klo 8–10.

Jos mahdollista, vältä kiireettömissä asioissa yhteydenottoja maanantaisin.  

Ensilinjan neuvonta, ohjaus ja ajanvaraus - Oma Häme

Suun terveydenhuollon Ensilinjat

Ruuhkaisinta: Aukiolon ensimmäiset tunnit ja erityisesti maanantait

Hammashoidon kiireettömät asiat kannattaa mahdollisuuksien mukaan hoitaa myöhemmin aamupäivällä tai keskipäivän aikaan.

Soita Suun terveydenhuollon kiireelliseen Ensilinjaan, jos sinulla on äkillistä suun alueen kipua, johon särkylääke ei auta, turvotusta tai muu kiireellistä hoitoa vaativa oire.

Kiireellinen hammashoito ja päivystys - Oma Häme

Ikäihmisten Ensilinja

Paras aika soittaa: klo 12-14

Ruuhkaisinta: klo 9-11, erityisesti maanantaisin

Ikäihmisten Ensilinjasta saat neuvontaa ja palveluohjausta ikääntyneiden palveluihin sekä tukea oikean palvelun löytämiseen. Terveydenhuollon ajanvaraus-, lääkitys- ja muut hoitoon liittyvät asiat sekä laskutusasiat hoidetaan muissa palvelukanavissa.

Ikäihmisten palvelut - Oma Häme

Perhekeskuksen Ensilinja

Paras aika soittaa: ma, ke ja to klo 12–14 (ti ja pe suljettu klo 12 alkaen) 

Ruuhkaisinta: klo 8-11, erityisesti maanantaisin

Perhekeskuksen Ensilinja - Oma Häme

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja

Paras aika soittaa: klo 11 jälkeen

Ruuhkaisinta: klo 9-10, erityisesti maanantaisin

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Yhteyttä voi ottaa myös silloin, kun et ole varma, millaista tukea tarvitset. Meillä voit asioida lyhyellä odotusajalla digitaalisesti Terveyschatissä ja puhelimitse. 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut - Oma Häme

Kuntoutuksen Ensilinja

Jos sinulla on uusi ilman tapaturmaa alkanut lihas-, nivel- tai selkäoire, ota yhteyttä Terveys-chattiin tai soita Kuntoutuksen Ensilinjaan fysioterapeutille. Fysioterapeutti voi arvioida tilanteen nopeasti ja ohjata oikeaan hoitoon ilman lääkärikäyntiä.

Kuntoutus - Oma Häme

Vammaispalveluiden Ensilinja

Paras aika soittaa: klo 11 jälkeen

Ruuhkaisinta: klo 9-10

Yhteydenottoja tulee melko tasaisesti, mutta aamun ensimmäiset tunnit ovat vilkkaimpia.

Vammaisten palvelut - Oma Häme

Aikuissosiaalityön Ensilinja

Paras aika soittaa: klo 11 jälkeen

Ruuhkaisinta: klo 9-10

Aikuissosiaalityön Ensilinja - Oma Häme

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu

Paras aika soittaa: klo 11 jälkeen kiireettömissä asioissa

Saman päivän ajanvaraukseen liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä milloin vain palvelun aukioloaikana.

Ruuhkaisinta: klo 8-11

Kun jätät takaisinsoittopyynnön, ammattilainen soittaa viimeistään seuraavana arkipäivänä. Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelussa palvelemme myös chatissa klo 8-15. Myös chatissa aamupäivä on vilkkainta aikaa.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu - Oma Häme

Yhteydenoton ajoittaminen kannattaa

Monissa Oma Hämeen palveluissa aamupäivät ja erityisesti maanantait ovat vilkkaimpia. Jos asiasi ei ole kiireellinen, yhteydenoton siirtäminen hieman myöhemmäksi voi lyhentää odotusaikaa.

Valitse asiaasi sopiva palvelukanava ja vältä yhteydenottoa samasta asiasta usean eri kanavan kautta. Näin asiasi käsittely etenee mahdollisimman sujuvasti.

Oma Hämeessä selvitellään myös parhaillaan mahdollisuuksia näyttää reaaliaikaista tietoa palveluihin pääsystä ja jonoista mm. verkkosivuilla.   

Tutustu chatteihin: 

• Terveys-chat
• Erikoissairaanhoidon chat
• Perhekeskus-chat
• Aikuissosiaalityön chat

UUTINEN / 22.09.2026

Aluehallitus käsitteli talouden tasapainottamista ja valtuustoaloitteita

Maanantaina 21. syyskuuta koolla ollut aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle vuoden 2026 tasapainottamistoimien uusien tavoitteiden hyväksymistä.

Tavoitteita päivitetään keväällä hyväksytyn muutostalousarvion mukaisiksi. Hyvinvointialue sai kesällä valtiovarainministeriöltä lisäaikaa kertyneiden alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Samalla osa vuodelle 2026 suunnitelluista tasapainottamistoimista siirrettiin vuosille 2027–2029 ja vuoden 2026 tulostavoite muuttui noin 95 miljoonan euron ylijäämästä 35 miljoonan euron ylijäämään.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevan jatkovalmistelun tilanteen. Aluehallitus päätti toukokuussa, että säätiön palvelutuotanto siirretään hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi vuoden 2027 alussa. Järjestely toteutetaan siten, että nykyiset asukkaat voivat halutessaan jatkaa asumista nykyisissä yksiköissä. Myös henkilöstön asema sekä säätiön velvoitteet turvataan siirtymän valmistelussa ja toteutuksessa mahdollisimman hallitusti.

Säätiön palvelutuotannosta on käynnissä ulkopuolinen arvonmääritys, jonka loppuraportin on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä.

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö tarjoaa asumispalveluja vammaisille, kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Sen palvelut kattavat ympärivuorokautisen asumisen, yhteisöllisen asumisen sekä kotiin vietävät palvelut.

Käsittelyssä useampia vastauksia valtuustoaloitteisiin

Aluehallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen hyvinvointialueen vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin ikäihmisten neuvolatoiminnan kehittämistä ja käyttöönottoa Kanta-Hämeessä.

Aluehallituksen jäsen Johanna Häggman (kesk.) esitti, että ikäihmisten neuvolamallia valmistelemaan pitäisi perustaa moniammatillinen työryhmä. Häggmanin muutosesityksen mukaan aluehallitus esittäisi valtuustolle työryhmän perustamista ja neuvolamallin pilotointia. Häggmanin muutosesitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 11–2.

Näin ollen Oma Hämeen vastaus etenee aluevaltuuston käsiteltäväksi. Sen mukaan hyvinvointialueella ei ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollisuuksia perustaa laaja-alaista ikäihmisten neuvolatoimintaa. Sen sijaan ikääntyneiden ennaltaehkäiseviä palveluja kehitetään verkostomaisesti.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi kokouksessa vastauksen gynekologipalvelujen saatavuuden parantamista koskevaan valtuustoaloitteeseen. Oma Häme ei tässä vaiheessa käynnistä erillistä matalan kynnyksen gynekologivastaanottokokeilua. Palvelujen saatavuutta kehitetään vahvistamalla perusterveydenhuollon osaamista, konsultaatiorakenteita ja hoidon porrastusta. Vastaus etenee aluevaltuuston käsiteltäväksi.

Aluehallitus hyväksyi myös vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin laittomasti maassa olevien henkilöiden palvelujen rajaamista. Vastauksen mukaan Oma Häme noudattaa palvelujen järjestämisessä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Valmistelun johtopäätöksen mukaan valtuustoaloite ei anna aihetta nykyisten käytäntöjen muuttamiseen. Vastaus etenee aluevaltuuston käsiteltäväksi.

Järjestöjen valtionavustushaun painopisteet hyväksyttiin

Aluehallitus hyväksyi myös Oma Hämeen painopisteet ja arviointiperiaatteet järjestöjen hanke-ehdotuksille osana sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustushakua. Järjestöjen haku on avoinna 22. syyskuuta–11. lokakuuta. Valtionavustusten hausta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Aluehallitus hyväksyi järjestöjen valtionavustushaun painotukset Kanta-Hämeessä

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 5. lokakuuta. Aluevaltuusto on sen sijaan koolla Riihimäellä 29. syyskuuta.

Aluehallituksen 21.9.2026 esityslista

UUTINEN / 22.09.2026

Aluehallitus hyväksyi järjestöjen valtionavustushaun painotukset Kanta-Hämeessä

Aluehallitus on hyväksynyt 21. syyskuuta alueelliset painopisteet ja järjestöjen hanke-ehdotusten arvioinnissa huomioitavat periaatteet sosiaali- ja terveysministeriön uuteen valtionavustushakuun liittyen. Valtionavustushaun painopisteet ovat siis seuraavat:

• Mielen hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys
• Terveelliset elintavat ja toimintakyvyn tukeminen elämänkaaren eri vaiheissa
• Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi

Aluehallitus päätti lisäksi, että painopisteissä tulee huomioida myös ikäihmiset.

Järjestöjen haku on auki 11. lokakuuta saakka 

Aluehallitus vahvisti järjestöjen hanke-ehdotusten hakuajaksi 22.9.–11.10.2026. Lisäksi aluehallitus valtuutti asiakkuusjohtajan päättämään hyväksyttyjen painopisteiden ja arviointiperiaatteiden perusteella hyvinvointialueen valtionavustushakemukseen valittavat osatoteuttajat sekä jättämään hyvinvointialueen hankehakemuksen ministeriölle 26.10.2026 mennessä.

Hankehaku liittyy sosiaali- ja terveysministeriön uuteen valtionavustukseen, jolla tuetaan alueellista sote-järjestötoimintaa sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämistä. Valtionavustukseen on osoitettu valtakunnallisesti vuosittain 25 miljoonaa euroa vuosille 2027–2030.

Valtakunnallisen haun aikataulu on hyvinvointialueiden ja järjestöjen näkökulmasta poikkeuksellisen tiukka. STM avasi valtionavustushaun 11. syyskuuta, ja hyvinvointialueiden valmiiden hakemusten on oltava ministeriössä 26. lokakuuta mennessä.

Järjestöille järjestetään hanke-ehdotusten valmistelua ja jättämistä tukeva infotilaisuus 22. syyskuuta klo 15 alkaen. Siinä käydään läpi alueelliset painopisteet, arviointiperiaatteet, hakuprosessi ja aikataulu sekä vastataan järjestöjen kysymyksiin. Tarvittaessa hakuajan aikana järjestetään myös muita avoimia infotilaisuuksia.  Liity tilaisuuteen tästä

Lisäksi hyvinvointialue voi kutsua hanke-ehdotuksen jättäneitä järjestöjä jatkokeskusteluihin hanke-ehdotusten tarkentamiseksi. Hyvinvointialue tukee järjestöjä myös yhteistyömahdollisuuksien tunnistamisessa ja yhteyksien rakentamisessa hyvinvointialueen toimijoihin.
 
Valtionavustushaun painopisteet ovat seuraavat:

1) Mielen hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys

Painopiste vastaa toimintaympäristöanalyysissä tunnistettuihin mielenterveyshaasteisiin, yksinäisyyteen, osallisuuden puutteisiin ja yhteisöllisyyden vahvistamisen tarpeeseen.
 
2) Terveelliset elintavat ja toimintakyvyn tukeminen elämänkaaren eri vaiheissa

Painopiste tukee väestön hyvinvointia, toimintakykyä, aivoterveyttä sekä kansansairauksien riskitekijöiden ehkäisyä ja omahoidon vahvistamista.
 
3) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi

Painopiste tukee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäisee hyvinvointi- ja terveyserojen kasvua sekä palvelutarpeiden kasautumista.

Aluehallitus päätti lisäksi, että painopisteissä tulee huomioida myös ikäihmiset.

Hakemusten arvioinnissa kolme painopistettä

Hanke-ehdotusten arviointiperiaatteet ovat seuraavat:

Hanke-ehdotusten arvioinnissa huomioidaan järjestöjen valmiudet toteuttaa hanke sekä hankkeen toteuttamiskelpoisuus seuraavien periaatteiden mukaisesti:

1) Osaaminen ja toteutuskyky

Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti:

• järjestön kokemusta ja asiantuntemusta hankkeen kohderyhmästä ja käsiteltävästä ilmiöstä
• järjestön kokemusta hanketoiminnan toteuttamisesta, mukaan lukien hankehallinto, seuranta ja raportointi (esimerkiksi STEA-, ESR- tai muut vastaavat kehittämishankkeet)

 2) Yhteistyö ja työnjako

Hakemuksessa tulee kuvata suunniteltu yhteistyö hyvinvointialueen sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tulee esittää alustava kuvaus yhteistyön toteuttamistavoista ja toimijoiden välisestä työnjaosta.
 
3) Alueellinen saavutettavuus ja avoimuus

Hankkeessa kehitettävän toiminnan tulee olla kohderyhmän saatavilla koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Toiminnan tulee olla avointa kaikille kohderyhmään kuuluville henkilöille riippumatta heidän asuinkunnastaan.

Jätä hanke-ehdotuksesi tästä linkistä
 
Hanke-ehdotusten arviointi perustuu kokonaisarviointiin suhteessa siihen, miten ehdotus tukee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian 2026–2030 toimeenpanoa sekä vastaa valtionavustushaun tavoitteisiin, hyvinvointialueen esittämiin painopisteisiin ja alueellisiin kehittämistarpeisiin.

UUTINEN / 22.09.2026

Lasten ja nuorten kehitysvammapoliklinikan hoitovastuu jatkuu 18-vuotiaaksi

Oma Hämeen lasten ja nuorten kehitysvammapoliklinikan yläikäraja nousee 16 vuodesta 18 vuoteen vuoden 2027 alussa. Muutos parantaa hoidon jatkuvuutta nuoren elämässä tärkeässä vaiheessa.

Lasten ja nuorten kehitysvammapoliklinikan hoitovastuu jatkuu 1.1.2027 alkaen siihen asti, kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Aiemmin hoitovastuu siirtyi aikuisten palveluihin 16-vuotiaana.

Muutoksen myötä nuorelle ja perheelle tuttu moniammatillinen työryhmä voi jatkaa heidän tukenaan peruskoulun päättyessä, jatko-opintoihin siirryttäessä ja täysi-ikäisyyttä lähestyttäessä.

Tutussa yksikössä voidaan hoitaa myös tässä elämänvaiheessa ajankohtaisia lääketieteellisiä arvioita, tarkastuksia ja lausuntoasioita. Näitä ovat esimerkiksi vuosi- ja kuntoutustarkastukset, eläkelausunnot, kutsuntoihin liittyvät lääkärinlausunnot sekä edunvalvonnan tarpeeseen liittyvät lääketieteelliset arviot.

Säännöllisten poliklinikkakäyntien tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Käyntejä voidaan tarvita esimerkiksi lääkehoidon, kuntoutuksen, toimintakyvyn seurannan, lausuntojen tai sosiaalietuuksien vuoksi. Kaikilla asiakkailla ei ole säännöllistä käyntiseurantaa, vaikka asiakkuus ja hoitovastuu jatkuvat.

Kun nuori täyttää 18 vuotta, hoitovastuu siirtyy aikuisten alueelliselle vastaanotolle Forssan, Hämeenlinnan tai Riihimäen seudulla. Asiakkuus kehitysvammapalveluissa jatkuu myös tämän jälkeen.

Muutos ei tarkoita automaattista siirtymistä takaisin lasten ja nuorten kehitysvammapoliklinikalle niille 16–17-vuotiaille, joiden hoitovastuu on jo siirtynyt aikuisten alueelliselle vastaanotolle. Yksittäisen nuoren tilanne voidaan tarvittaessa arvioida erikseen.

Muutos ei edellytä perheeltä toimenpiteitä

Nykyisten asiakkaiden tai heidän perheidensä ei tarvitse ottaa muutoksen vuoksi erikseen yhteyttä poliklinikalle.

Muutos ei vaikuta lähetekäytäntöihin, palveluun pääsyn perusteisiin tai yhteystietoihin.

Lasten ja nuorten kehitysvammapoliklinikka toimii osoitteessa Viipurintie 1–3, A-talo, Hämeenlinna.

Kehitysvammapoliklinikan palvelut - Oma Häme

UUTINEN / 21.09.2026

Jopa 45 % muistisairauksista voisi olla viivästettävissä tai ehkäistävissä – arjen pienillä teoilla on merkitystä aivoterveydelle

Muistisairauksien riskiin voi vaikuttaa enemmän kuin moni tietää. Tutkimusten mukaan jopa lähes puolet muistisairauksien riskitekijöistä liittyy asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Muistiviikolla käynnistyvä Muistaakseni huomenna -kampanja kannustaa löytämään pieniä, itselle sopivia tekoja aivoterveyden tueksi.

Tutkimusten mukaan jopa 45 prosenttia muistisairauksista voisi olla ehkäistävissä tai viivästettävissä kiinnittämällä huomiota elintapoihin ja ympäristöön. Aivoterveyden tukeminen ei kuitenkaan tarkoita täydellistä elämäntaparemonttia: monet aivoille hyvää tekevät asiat ovat tavallisia hyvän arjen tekoja.

Liikkuminen, monipuolinen ruoka, riittävä uni, sosiaaliset suhteet ja uuden oppiminen ovat esimerkkejä asioista, joilla voi tukea omaa aivoterveyttään. Pienestäkin voi aloittaa: kävellä kauppaan, soittaa ystävälle, mennä ajoissa nukkumaan tai kokeilla jotakin uutta.

Muistisairaudet yleistyvät väestön ikääntyessä

Muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste. Suomessa muistisairauteen sairastuu vuosittain yli 20 000 ihmistä, ja muistisairautta sairastavien määrän ennustetaan kasvavan väestön ikääntyessä.

Muistisairauksien riskiin vaikuttavat monet tekijät, muun muassa liikunnan puute, epäterveellinen ruokavalio, korkea verenpaine ja vähäinen kognitiivinen aktiivisuus. Ennaltaehkäisyssä korostetaankin useaan elämän eri osa-alueeseen kohdistuvia, arkisia muutoksia.

– Muistaakseni huomenna -kampanjan ytimessä on ajatus, ettei aivoterveyttä rakenneta yhdellä suurella päätöksellä, vaan pienillä arjen teoilla. Aivoterveydestä huolehtimisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä pienikin muutos voi olla merkittävä, jos siitä tulee osa omaa arkea. Jokainen voi löytää itselleen sopivia aivotekoja, jotka tukevat hyvinvointia sekä tänään että tulevaisuudessa. Aivoille hyvä elämä on usein myös tavallista hyvää elämää, sanoo Muistijälki-hankkeen projektiasiantuntija Leena Onttonen Oma Hämeestä.

Löydä oma aivotekosi

Oma Hämeen, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteinen Muistijälki-hanke aloittaa Muistiviikolla 21. syyskuuta Muistaakseni huomenna -kampanjan. Kampanja kannustaa kantahämäläisiä kiinnittämään huomiota omaan aivoterveyteensä ja löytämään pieniä, itselle sopivia tekoja sen tueksi. Kampanjan ajatuksena on yhdistää tämän päivän pienet teot tulevaisuuteen. Se näkyy esimerkiksi viesteinä “Liikun tänään muistaakseni huomenna” ja “Syön hyvin tänään muistaakseni huomenna”. 

Kampanja on suunnattu erityisesti 65–75-vuotiaille kantahämäläisille, mutta aivoterveyttä voi tukea kaikenikäisenä. Kampanjalla halutaan myös tehdä muistista ja aivoterveydestä puhumisesta tavallisempaa.

Kampanjan verkkosivulla aivoterveyttä lähestytään FINGER-toimintamallin kautta. Tutkimustietoa tuodaan lähelle arkea konkreettisina tekoina, joista jokainen voi löytää itselleen sopivia.

Sivulta omahame.fi/aivoterveys saa vinkkejä aivoterveyden tukemiseen ja voi halutessaan tehdä muistisairauksien riskitestin. Omia aivoterveystekoja voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #MuistaakseniHuomenna.

Muistaakseni huomenna -kampanja näkyy ja kuuluu syksyn aikana muun muassa paikallislehdissä, radiossa, sosiaalisessa mediassa, Oma Hämeen verkkopalveluissa ja alueen tapahtumissa.

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Se on maakunnallinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke, jota toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). 
 

Mikä on FINGER-toimintamalli?

FINGER-toimintamalli perustuu suomalaiseen FINGER-tutkimukseen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability). Tutkimuksessa monipuolinen elintapaohjelma paransi ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäisi kognition heikentymistä. Toimintamalli yhdistää viisi osa-aluetta: liikunnan, ravitsemuksen, kognitiivisen harjoittelun, sosiaalisen aktiivisuuden sekä sydän- ja verisuoniterveydestä huolehtimisen. 

Muistaakseni huomenna - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

FINGER abc (Finnish version)

UUTINEN / 21.09.2026

Oma Häme osallistuu valtakunnalliseen LVV26-valmiusharjoitukseen

Oma Häme osallistuu 29. syyskuuta –1. lokakuuta järjestettävään valtakunnalliseen LVV26-valmiusharjoitukseen.

Lupa- ja valvontaviraston järjestämä LVV26 on laaja valtakunnallinen valmiusharjoitus, johon osallistuu yli 10 000 henkilöä jopa 500 organisaatiosta eri puolilta Suomea. Mukana on muun muassa valtionhallinnon, alueellisen ja paikallisen varautumisen, kuntien, hyvinvointialueiden, elinkeinoelämän ja järjestöjen toimijoita. Harjoituksen teemana on väestönsuojelu.

Valmiusharjoitus perustuu kuvitteelliseen kansainväliseen tilanteeseen, jossa yhteiskunnan turvallisuustilanne heikkenee, kriittisen infrastruktuurin toiminta häiriintyy ja sotilaallisen voimankäytön uhka kasvaa merkittävästi. Harjoituksen edetessä osallistujaorganisaatiot harjoittelevat väestön siirtämistä maan sisällä tilanteen kehittymisen edellyttämällä tavalla. 

Harjoitus ei tarkoita todellisia väestönsiirtoja tai evakuointeja, eikä sen ole tarkoitus näkyä asukkaiden arjessa. 

Mukana työntekijöitä eri toimialoilta 

Oma Hämeestä harjoitukseen osallistuu edustajia pelastuslaitokselta sekä terveydenhuollosta, sosiaali- ja perhepalveluista, asumisen ja kotiin vietävien palvelujen toimialalta, konserni- ja tukipalveluista sekä strategia ja integraatio -toimialalta. Myös Oma Hämeen tukipalveluyhtiö on mukana.

Oma Hämeelle harjoitus tarjoaa mahdollisuuden testata hyvinvointialueen valmiuskykyä sekä kriisitilanteiden johtamista ja kriisiviestintää. Harjoituksessa voidaan arvioida myös tilannekuvan muodostamista ja välittämistä, tiedonkulkua hyvinvointialueen eri toimintojen välillä sekä yhteistyötä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa.

– Suunnitelmat eivät ole valmiita ennen kuin niitä on testattu, siksi harjoittelu on ensiarvoisen tärkeä osa varautumista. Harjoittelu antaa tietoa varautumistyön hyvistä toimintamalleista, kuin myös kehittämiskohteista, organisaation kaikilla tasoilla. Harjoituksista saadaan paljon oivalluksia, joita ei muutoin saada, painottaa valmiussuunnittelija Aleksi Myllymäki.

Valtakunnallisesti harjoituksessa painotetaan väestönsuojelun lisäksi tilannearviointi- ja toimeenpanokykyä, yhteisen tilannekuvan muodostamista ja välittämistä, poikkeusolojen viestintää sekä eri organisaatioiden välistä yhteistoimintaa.

LVV26-harjoitukseen on valmistauduttu jo keväästä lähtien muun muassa koulutuksilla sekä käymällä läpi valmiussuunnitelmia, johtamisen rakenteita ja viestinnän käytäntöjä. Syyskuun lopun kolmipäiväisen pääharjoituksen jälkeen osallistujaorganisaatiot arvioivat harjoituksen havaintoja ja kehittämistarpeita.

UUTINEN / 18.09.2026

Mio Advance -infuusioseteissä on tilapäisiä toimitusvaikeuksia

Tämä uutinen koskee Medtronicin insuliinipumppua ja Mio Advance -infuusiosettejä käyttäviä diabeetikoita. 

Mio Advance -infuusiosettien toimituksissa on valmistajasta johtuvia viivästyksiä. Tämän vuoksi Oma Hämeen hoitotarvikejakelusta ei tällä hetkellä pystytä toimittamaan Mio Advance -infuusiosettejä.

Valmistaja on tiedottanut toimitusvaikeuksista syyskuussa. Toimitusongelman kestosta ei ole tietoa. 

Hoitotarvikejakelusta asiakkaille annetaan tilalle hoitavan tahon määrittelemä, vaihtoehtoinen tuote. Kotona olevat Mio Advance -infuusiosetit voi käyttää normaalisti loppuun.

Diabeteshoitajat soittavat asiakkaille, joita muutos koskee. Tarvittaessa asiakas voi olla itse yhteydessä omaan diabeteshoitajaansa. Täältä löydät diabeteshoitajien yhteystiedot

Jos korvaavan tuotteen käytössä ilmenee ongelmia, esimerkiksi kanyyli ei pysy kiinni suunniteltua käyttöaikaa, tulee asiakkaan olla yhteydessä valmistajan, Medtronicin tuotetukeen numeroon 0800 164 064. 

UUTINEN / 18.09.2026

Vuosi yhteistä laatutyötä näkyy nyt arjen tekoina – Tähtigaalassa palkittiin turvallisuutta parantaneita toimintamalleja

Oma Hämeen kaikkia toimialoja koskeva laatutyö käynnistettiin 17.9.2025. Täsmälleen vuotta myöhemmin laatuverkosto kokoontui Tähtigaalaan nostamaan esiin tekoja, joissa yhteiset tavoitteet ovat muuttuneet asiakkaiden ja potilaiden turvallisuutta parantavaksi toiminnaksi.

Vuoden 2026 asiakas- ja potilasturvallisuustekoina palkittiin sairaala-apteekin osastofarmaseuttien moniammatillinen lääkitysturvallisuusmalli, suun terveydenhuollon infektiofokuspoliklinikka FOPO sekä psykiatrian osasto 2T:n turvasolun toimintamalli. Arja Tomminen sai kunniamaininnan pitkäjänteisestä työstään asiakas- ja potilasturvallisuuden hyväksi.

Tilaisuudessa huomioitiin myös laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari, jolle luovutettiin Suomen asiakas- ja potilasturvallisuusyhdistyksen myöntämä ansiomerkki ja diplomi.

– Tähtigaalassa halusimme tehdä näkyväksi työn, jota eri puolilla Oma Hämettä tehdään asiakkaiden ja potilaiden turvallisuuden eteen. Palkitut toimintamallit ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten laatutyö näkyy arjen työssä ja ihmisten saamassa hoidossa ja palvelussa, sanoo omavalvontapäällikkö Mia Haapanen.

Laatutyö tulee näkyväksi käytännössä

Oma Hämeen laatutyön tavoitteena on rakentaa hyvinvointialueelle yhteinen laatujärjestelmä ja laatukäsikirja. Kokonaisuus perustuu omavalvontaohjelmaan ja -suunnitelmiin sekä yhteisiin tavoitteisiin, mittareihin ja toimintatapoihin.

Laatutyötä käynnistettäessä hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa muistutti, että organisaatiossa tehdään jo paljon laadun eteen, vaikka kaikkea työtä ei aina tunnisteta laatutyöksi.

– Meillä tehdään jo paljon laadun eteen, mutta kaikkea työtä ei aina tunnisteta laatutyöksi. Nyt haluamme tehdä laadusta yhteisen asian, joka näkyy arjessa ja helpottaa työn tekemistä, Sakomaa kuvasi laatutyön käynnistyessä.

Asiakaslähtöisyyden erityisasiantuntija Sanna Mäkynen tarkasteli tilaisuudessa sitä, mitä asiakaslähtöinen organisaatio tarkoittaa käytännössä.

– Asiakaslähtöisessä organisaatiossa toimintaa tarkastellaan asiakkaan ja potilaan tarpeiden, kokemusten ja turvallisuuden kautta. Palkituissa toimintamalleissa tämä näkyy konkreettisesti turvallisempana lääkityksenä, oikea-aikaisena hoitona ja ihmisarvoa kunnioittavina toimintatapoina. Asiakaslähtöisyys rakentuu juuri tällaisista arjen ratkaisuista, Mäkynen sanoo.

Sairaala-apteekin malli vahvistaa lääkitysturvallisuutta

Sairaala-apteekin osastofarmaseuttien moniammatillisessa lääkitysturvallisuusmallissa varmistetaan, että potilaan lääkitys on ajantasainen ja tarkoituksenmukainen.

Malli lisää potilaan osallisuutta, tukee turvallisia hoidon siirtymävaiheita ja sujuvoittaa ammattilaisten työtä. Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti, ja malli on laajennettavissa erilaisiin toimintaympäristöihin.

FOPO tukee oikea-aikaista hoitoa

Suun terveydenhuollon FOPO eli suun infektiofokuspoliklinikka varmistaa suun infektioiden oikea-aikaisen hoidon ennen vaativia erikoissairaanhoidon hoitoja.

Selkeä ja moniammatillinen hoitopolku sujuvoittaa hoitoon pääsyä, ehkäisee hoitojen viivästymistä ja vahvistaa hoidon turvallista jatkuvuutta.

Psykiatrian turvasolu on vähentänyt pakkokeinojen käyttöä

Psykiatrian osasto 2T:n turvasolun toimintamalli edistää turvallista ja ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa. Pakkotoimien tarvetta vähennetään ennakoinnin, henkilöstön läsnäolon ja ammattitaitoisen työryhmän avulla.

Toiminta on vähentänyt pakkokeinojen käyttöä sekä vahvistanut potilaiden ja henkilöstön turvallisuutta. Samalla se on tukenut muiden osastojen toipumisrauhaa.

Johtajaylilääkäri Arja Tommiselle kunniamaininta

Johtajaylilääkäri Arja Tommiselle myönnettiin kunniamaininta merkittävästä ja pitkäjänteisestä panoksesta asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseen sekä turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen.

Kauro Mularille valtakunnallinen tunnustus

Laatuverkoston Tähtigaalassa huomioitiin myös Oma Hämeen laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari. Hänelle luovutettiin Suomen asiakas- ja potilasturvallisuusyhdistyksen myöntämä asiakas- ja potilasturvallisuuden ansiomerkki ja diplomi.

Yhdistys myönsi tunnustuksen joulukuussa 2025. Ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle, joka on aktiivisesti varmistanut tai kehittänyt asiakas- ja potilasturvallisuutta tai tehnyt merkittävää työtä avoimuuden ja turvallisuuskulttuurin hyväksi.

Strategia ja integraatio -toimialan johtaja Satu Ala-Kokko korostaa, että yhteisten tavoitteiden tulee näkyä käytännön työssä.

– Yhteinen laatujärjestelmä saa merkityksensä siitä, miten se ohjaa käytännön työtä. Palkitut teot osoittavat, että yhteisiä tavoitteita viedään Oma Hämeessä määrätietoisesti osaksi palveluja. Samalla hyvät toimintamallit voidaan tunnistaa, jakaa ja ottaa käyttöön laajemmin, Ala-Kokko sanoo.

ARTIKKELI / 18.09.2026

Blogi: Yliannostus ei näytä aina siltä kuin elokuvissa

Mitä ajatuksia sinulle herää tilanteessa, jossa näet puistossa, rappukäytävässä tai vaikkapa juhlissa tajuttomalta vaikuttavan henkilön? Ajatteletko, että hän nukkuu päihtymyksensä pois, herää kyllä myöhemmin tai ettei asia kuulu sinulle? Juuri tällaiset ajatukset voivat viivästyttää avun saamista tilanteessa, jossa jokainen minuutti on tärkeä.

Elokuvissa yliannostus kuvataan usein dramaattisena tapahtumana: henkilö lyyhistyy maahan, menettää tajuntansa välittömästi ja ympärillä olevat ymmärtävät heti tilanteen vakavuuden. Tosielämässä tilanne on usein paljon vaikeampi tunnistaa.

Yliannostuksen saanut henkilö voi näyttää vain nukkuvalta. Hän saattaa istua penkillä pää painuksissa, nukkua rappukäytävässä tai maata puistossa. Hengitys voi olla hidasta, pinnallista tai epäsäännöllistä. Ulospäin voi näyttää siltä, että henkilö vain lepää tai on vahvasti päihtynyt.

Mutta entä jos hän ei herääkään?

Moni luottaa siihen, että ihminen herää ajan myötä omin avuin. Päihteiden aiheuttama tajuttomuus ei kuitenkaan ole tavallista unta. Tajuttoman ihmisen hengitys voi heikentyä tai pysähtyä kokonaan. Ilman apua tilanne voi muuttua nopeasti hengenvaaralliseksi.

Erityisen vaarallista on monipäihdekäyttö, jossa käytetään samanaikaisesti useampia päihteitä. Alkoholin yhdistäminen lääkkeisiin, opioideihin, bentsodiatsepiineihin tai muihin keskushermostoa lamaaviin aineisiin lisää vakavan myrkytyksen ja hengityslaman riskiä merkittävästi.

Viime aikoina huolta on herättänyt myös nuorten imppaus eli liuottimien, aerosolien, kaasujen ja muiden kemikaalien hengittäminen päihtymistarkoituksessa. Koska aineita löytyy tavallisista arjen tuotteista, niitä saatetaan pitää huumeita vaarattomampina.

Aineiden pitoisuuksia ja vaikutuksia on kuitenkin vaikeaa arvioida. Imppaus voi aiheuttaa tajuttomuutta, vakavia sydämen rytmihäiriöitä, aivovaurioita ja jopa äkillisen kuoleman. Kyse ei ole harmittomasta päihdekokeilusta, vaan vakavia ja ennakoimattomia terveysriskejä sisältävästä toiminnasta. Siksi on tärkeää, ettei tajuttomalta tai reagoimattomalta vaikuttavaa henkilöä jätetä ilman apua.

Avun hälyttämistä saattaa kuitenkin estää pelko. Mitä jos olen väärässä? Mitä jos henkilö suuttuu? Mitä jos tilanteeseen liittyy laittomia päihteitä tai rikosepäilyjä?

Moni kokee epävarmuutta auttamistilanteissa eikä halua puuttua muiden asioihin. Taustalla voi olla pelkoa, ennakkoluuloja tai ajatus siitä, että joku muu varmasti auttaa. Kyse voi olla myös tiedon puutteesta. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus saada apua hätätilanteessa riippumatta siitä, onko kyse sairauskohtauksesta, tapaturmasta tai päihteisiin liittyvästä myrkytystilanteesta.

Auttajan ei tarvitse osata kaikkea. Auttaminen ei tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan tilanteen ottamista vakavasti. Jos näet maassa makaavan tai poikkeuksellisen tiedottoman oloisen henkilön, älä oleta hänen vain nukkuvan. Tilanne kannattaa käydä turvallisesti tarkistamassa, sillä pieni pysähtyminen voi pelastaa ihmishengen.

Hätäkeskukseen soittamiseen ei tarvita varmuutta siitä, että kyseessä on yliannostus tai muu vakava sairauskohtaus. Riittää, että herää huoli henkilön voinnista. Jos kohtaat tajuttoman tai heikosti reagoivan henkilön, puhuttele häntä, arvioi hänen tilaansa ja hälytä tarvittaessa apua. Hätätilanteessa on parempi toimia matalalla kynnyksellä kuin jättää apu pyytämättä epävarmuuden vuoksi. Jokaisella on velvollisuus toimia omien kykyjensä mukaan, eikä kaikkea tarvitse osata itse. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen ja neuvoo, mitä seuraavaksi tulee tehdä.

Jokainen voi pelastaa hengen

Lokakuun kahdella ensimmäisellä viikolla Teho: Tavoita, ehkäise, hoida – yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke ja Suomen Punainen Risti (SPR) kampanjoivat päihdemyrkytysten ensiavusta.

Kampanjan tärkein viesti on yksinkertainen: tajuttoman tai reagoimattoman henkilön tilannetta ei saa koskaan ohittaa olankohautuksella. Hän ei välttämättä nuku, eikä välttämättä herää ilman apua.
Kun seuraavan kerran kohtaat kadulla tuupertuneen henkilön:

• Herättele häntä puhuttelemalla.
• Jos hän ei reagoi, soita 112.
• Tarkista hengitys.
• Jos henkilö hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon.
• Jos hengitys puuttuu tai on epänormaalia, aloita hätäkeskuksen ohjeiden mukainen elvytys.

Pieni teko voi olla ratkaiseva ero elämän ja kuoleman välillä.

Katso lisätietoja ensiaputilanteista

Instagram-live 6.10.: Yliannostus ei näytä aina siltä kuin elokuvissa

Tule mukaan Instagram-liveen tiistaina 6.10. klo 18 kuulemaan ja keskustelemaan Teho: Tavoita, ehkäise, hoida -hankkeen projektiasiantuntija Hilla Sairan ja Suomen Punaisen Ristin päihdetyöhön erikoistuneen terveyden edistämisen asiantuntija Kati Laitilan kanssa. Live-lähetys tulee Instagram-tililtä @oma_hame.

Lähetyksessä puhutaan päihdemyrkytyksistä ja yliannostuksista sekä siitä, miten tavallinen ihminen voi tunnistaa hätätilanteen ja toimia oikein.

Livessä käsitellään muun muassa

• miltä yliannostus voi näyttää
• miksi tajutonta tai heikosti reagoivaa henkilöä ei pidä jättää yksin
• milloin apua tulee hälyttää.

Keskustelussa nostetaan esiin myös monipäihdekäytön riskejä sekä nuorten imppaamiseen liittyviä vaaroja.

Tavoitteena on madaltaa kynnystä auttaa. Hätäkeskukseen soittamiseen ei tarvita varmuutta siitä, että kyseessä on yliannostus. Riittää, että henkilön vointi herättää huolta.

Jätä kysymyksesi ennakkoon Instagramin yksityisviestillä tilille @oma_hame. Kysymyksiä voi esittää myös liven aikana.

Tervetuloa seuraamaan ja kysymään. Pieni pysähtyminen ja oikea toiminta voivat pelastaa ihmishengen.

Hilla Saira, projektiasiantuntija, TEHO: tavoita, ehkäise, hoida – yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke, Kanta-Hämeen hyvinvointialue  

UUTINEN / 17.09.2026

Aluehallitus linjaa järjestöjen valtionavustushaun painotukset Kanta-Hämeessä

Aluehallitus käsittelee maanantaina 21. syyskuuta järjestöille avattavaa hanke-ehdotusten hakua. Aluehallitukselle esitetään haun avaamista 22. syyskuuta sekä Oma Hämeen alueellisten painopisteiden ja arviointiperiaatteiden hyväksymistä.

Hankehaku liittyy sosiaali- ja terveysministeriön uuteen valtionavustukseen, jolla tuetaan alueellista sote-järjestötoimintaa sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämistä. Tähän tarkoitukseen on osoitettu valtakunnallisesti vuosittain 25 miljoonaa euroa vuosille 2027–2030.

Valtakunnallisen haun aikataulu on hyvinvointialueiden ja järjestöjen näkökulmasta poikkeuksellisen tiukka. STM avasi valtionavustushaun 11. syyskuuta, ja hyvinvointialueiden valmiiden hakemusten on oltava ministeriössä jo 26. lokakuuta. Noin kuuden viikon aikana hyvinvointialueiden on siis päätettävä omista painotuksistaan ja arviointiperiaatteistaan, järjestettävä alueellinen haku, arvioitava järjestöjen ehdotukset, valittava mukaan otettavat kokonaisuudet ja koottava niistä yksi yhteinen valtionavustushakemus ministeriölle.

Tämän vuoksi asia tuodaan aluehallituksen päätettäväksi heti ensimmäisessä mahdollisessa kokouksessa valtakunnallisen haun avauduttua.

– Aikataulu on meistä riippumattomista syistä erittäin haastava sekä järjestöille että meille. Ymmärrämme, että lyhyt valmisteluaika asettaa järjestöille paineita, mikä on valitettavaa. Teemme parhaamme, jotta hakuprosessi olisi tässä aikataulussa mahdollisimman selkeä, sujuva ja tasapuolinen, sanoo strategia ja integraatio -toimialan toimialajohtaja Satu Ala-Kokko.

Järjestöjen haku esitetään avattavaksi 22. syyskuuta

Jos aluehallitus hyväksyy esityksen 21. syyskuuta, avataan järjestöjen sähköinen haku seuraavana päivänä 22. syyskuuta. Hanke-ehdotuksia voi jättää 11. lokakuuta saakka.

Tämän jälkeen Oma Häme arvioi ehdotukset ja valmistelee niiden pohjalta yhteisen hankekokonaisuuden. Lopullinen valtionavustushakemus on jätettävä STM:lle viimeistään 26. lokakuuta.

Uudessa hakumallissa järjestöt eivät hae tätä valtionavustusta suoraan ministeriöltä. Hyvinvointialueet kokoavat järjestöjen ehdotukset, arvioivat niiden soveltuvuutta alueen tarpeisiin, työstävät yhden hankehakemuksen valittujen kokonaisuuksien pohjalta ja hakevat valtionavustusta. STM:n tavoitteena on muodostaa hyvinvointialueiden koordinoimia, alueellisiin tarpeisiin vastaavia kumppanuushankkeita.

Oma Häme on tiedottanut alueen järjestöjä tilanteesta jo ennen varsinaisen valtionavustushaun avautumista. Aiheesta on järjestetty infotilaisuuksia toukokuussa sekä ajankohtaiskatsaus elokuussa. Tietoa on julkaistu myös Oma Hämeen verkkosivuilla sitä mukaa, kun valtakunnallisesta valmistelusta on saatu tarkempia tietoja.

Oma Häme esittää haulle kolmea painopistettä

Aluehallitus päättää 21. syyskuuta myös Oma Hämeen alueellisista painotuksista ja hanke-ehdotusten arviointiperiaatteista. Hyvinvointialueet voivat määritellä hankehaussa kehittämistyön painopisteitä oman toimintaympäristönsä, alueellisten tarpeidensa ja järjestörakenteensa perusteella.

Oma Hämeen painopisteiksi esitetään mielen hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä; terveellisiä elintapoja ja toimintakyvyn tukemista elämänkaaren eri vaiheissa sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Painopisteet perustuvat Oma Hämeen strategiaan 2026–2030 ja toimintaympäristöanalyysissä tunnistettuihin alueellisiin tarpeisiin.

Järjestöjen hanke-ehdotuksia arvioidaan kokonaisuutena sen perusteella, miten ne tukevat strategian toimeenpanoa ja vastaavat valtionavustuksen tavoitteisiin, Oma Hämeen painopisteisiin ja alueellisiin kehittämistarpeisiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös järjestön osaamiseen ja kykyyn toteuttaa hanke, suunniteltuun yhteistyöhön ja työnjakoon sekä toiminnan alueelliseen saavutettavuuteen. Hankkeessa kehitettävän toiminnan tulee olla avointa kaikille kantahämäläisille kohderyhmän henkilöille asuinkunnasta riippumatta.

Kyse ei ole STEA-avustusten hausta

Uusi rahoitus liittyy valtakunnalliseen järjestörahoituksen muutokseen, mutta kyse ei ole STEA-avustusten hakemisesta Oma Hämeen kautta.

Valtion vuoden 2027 talousarvioehdotuksessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksiin kohdistuu vähennys. Samalla hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille osoitetaan vuosittain 25 miljoonaa euroa alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.

Tässä valtionavustuksessa hakijana ministeriölle toimii hyvinvointialue, joka muodostaa valittujen järjestöjen hanke-ehdotuksista yhteisen hankekokonaisuuden. STM:n mukaan avustuspäätökset pyritään tekemään alkuvuodesta 2027, kun vuoden 2027 valtion talousarvio on vahvistettu.

Haku ei liity suoraan Oma Hämeen vuosittain myöntämiin järjestöavustuksiin eikä vaikuta niiden hakemiseen. Oma Hämeen omaa järjestöavustushakua valmistellaan erikseen, ja sen hakuaika on alustavasti vuoden 2026 lopussa.

Järjestöille avoimet infotilaisuudet

Oma Häme järjestää hausta kaikille avoimen Teams-infotilaisuuden torstaina 17. syyskuuta kello 14.30–16. Tilaisuudessa käydään läpi valtakunnallista valtionavustushakua sekä aluehallitukselle esitettäviä alueellisia painotuksia ja hakukäytäntöjä. Tilaisuuteen osallistuu myös sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija.

Järjestöille pidetään uusi infotilaisuus tiistaina 22.9. klo 15–16, mikäli aluehallitus hyväksyy haun painotukset ja periaatteet. Tuon päivän infossa tarkennetaan vielä järjestöille Oma Hämeen omaa prosessia ja hakukäytäntöjä.

Tarvittaessa Oma Häme järjestää hakuajan aikana myös muita avoimia infotilaisuuksia.

Tilaisuuksien Teams-linkit löytyvät Tapahtumat-sivulta.

UUTINEN / 17.09.2026

Aluehallitus perehtyi valmistelussa oleviin asioihin syysseminaarissaan

Aluehallitus kokoontui syyskauden seminaariinsa Tammelaan 10.–11. syyskuuta. Eerikkilän Urheiluopistolla pidetyn seminaarin tavoitteena oli vahvistaa aluehallituksen yhteistä tilannekuvaa, pohjustaa valmistelussa olevien asioiden käsittelyä sekä tukea tulevaa päätöksentekoa.

Seminaarit ovat osa aluehallituksen työskentelyä. Niissä virkajohto esittelee valmistelussa olevien asioiden taustoja, vaihtoehtoja ja arvioituja vaikutuksia. Aluehallituksen jäsenet voivat perehtyä asioihin ennen varsinaista päätöksentekoa ja tuoda keskusteluun kysymyksiä ja näkökulmia, joita voidaan hyödyntää asioiden jatkovalmistelussa.

– Seminaarissa syvensimme yhteistä tilannekuvaamme ja kirkastimme, mitkä kysymykset ovat tulevien päätösten kannalta olennaisia. Kun vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista keskustellaan jo valmisteluvaiheessa, pystymme tunnistamaan myös ne asiat, joista tarvitsemme lisää tietoa päätöksenteon tueksi. Samalla virkajohto saa valmisteluun aluehallituksen näkemyksiä ja kysymyksiä, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Seminaarin aikana aluehallitus sai virkajohdolta katsauksen Oma Hämeen tilanteeseen sekä hyvinvointialueiden valtakunnallisiin kehityssuuntiin talouden ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Esillä olivat myös palveluiden kehittämisen ja edunvalvonnan painopisteet. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa kuntayhteistyö, alueen veto- ja pitovoima sekä mahdollisuudet hyödyntää uusia toimintatapoja ja teknologiaa toiminnan kehittämisessä.

Käsitellyt asiat etenevät päätöksentekoon myöhemmin

Aluehallitus käsitteli seminaarissaan myös hyvinvointialueen kiinteistöjä ja asiakaspalautteen hyödyntämistä. Henkilöstöä koskevissa keskusteluissa tarkasteltiin muun muassa henkilöstöresurssien riittävyyttä, sairauspoissaoloja ja palkkaharmonisaation etenemistä.

Aluehallitus perehtyi myös henkilöstövuokrauksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin, yhteistyöalueen sopimuksen valmisteluun sekä hyvinvointialueen valmiuden ja varautumisen kehittämiseen. Varautumista koskevassa osuudessa käsiteltiin muun muassa valmiussuunnittelua ja pelastustoimen palvelutasoa. Lisäksi seminaarissa käsiteltiin vammaispalvelujen ajankohtaisia kysymyksiä, palveluverkon kehittämistä sekä palvelupolkujen toimivuutta. Keskusteluissa tarkasteltiin, miten palveluja voidaan järjestää entistä vaikuttavammin ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavalla tavalla.

Valmistelussa olevia asioita tarkasteltiin keskusteluissa hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden sekä palvelujen vaikuttavuuden ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista. Seminaarissa ei tehty päätöksiä, vaan käsitellyt asiat etenevät jatkovalmistelun kautta toimivaltaisten toimielinten päätöksentekoon.

UUTINEN / 16.09.2026

Aluehallitus hyväksyi uuden tasopalkkajärjestelmän ja käsitteli tulevien vuosien investointeja

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan maanantaina 14. syyskuuta muun muassa SOTE-sopimuksen uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa, vuosien 2027–2030 investointisuunnitelmaa, perustietotekniikkapalvelujen hankintaa sekä suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevaa valtuustoaloitetta.

Aluehallitus hyväksyi SOTE-sopimuksen uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton 1. lokakuuta 2026 alkaen. Uusi järjestelmä korvaa nykyisen tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän. Tasopalkkajärjestelmässä palkka määräytyy tehtävän edellyttämän osaamisen ja vastuun perusteella.

Samalla aluehallitus valtuutti henkilöstöjohtajan vahvistamaan yhteistoiminnassa neuvotellut paikalliset tasokuvaukset ja tasolisät sekä palkkausjärjestelmän kehittämiseen liittyvät muutokset. Viranhaltijan tai työntekijän varsinainen palkka ei voi laskea tasopalkkajärjestelmään siirtymisen vuoksi. Tasopalkkajärjestelmän käyttöönotosta on kerrottu tarkemmin tässä aiemmassa uutisessa.

Vuosien 2027–2030 investointisuunnitelma etenee aluevaltuustolle

Aluehallitus päätti myös, että se esittää aluevaltuustolle vuosien 2027–2030 täsmennetyn investointisuunnitelman hyväksymistä. Hyvinvointialuekonsernin täsmennetyn investointisuunnitelman kokonaisarvo vuosille 2027–2030 on noin 218 miljoonaa euroa. Suunnitelma on laadittu välttämättömyysperiaatteen mukaisesti, ja siinä on huomioitu muun muassa palveluverkkomuutokset, hyvinvointialueen aiemmilta toimintavuosilta kertyneiden alijäämien kattamisohjelma sekä uuden strategian toimeenpano.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle on myönnetty vuodelle 2027 noin 618,4 miljoonan euron lainanottovaltuus. Täsmennetty investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa myönnetyn lainanottovaltuuden kanssa.

Aluehallitus päätti kokouksessaan myös valita hyvinvointialueen perustietotekniikkapalvelujen toimittajaksi Elisa Oyj:n ja varatoimittajaksi Fujitsu Finland Oy:n. Hankinta sisältää muun muassa käyttäjätuen ja päätelaitteiden elinkaaripalvelut, palvelin- ja käyttöympäristöjen palvelut, käyttöönottoprojektin sekä täydentäviä asiantuntijapalveluja. Hankinnan tavoitteena on muodostaa hyvinvointialueelle hallittu, turvallinen, kustannustehokas ja toimintaa tukeva perustietotekniikkapalvelujen kokonaisuus.

Lopullisen tarjouksen jättivät Elisa Oyj, Fujitsu Finland Oy ja CGI Suomi Oy. Elisa sai tarjousvertailussa korkeimmat kokonaispisteet. Hankinnan laskennallinen arvo neljälle vuodelle on noin 20,5 miljoonaa euroa. Sopimus tullaan tekemään toistaiseksi voimassa olevana.

Ateria- ja laitoshuoltopalvelujen hankintaoikaisuvaatimus hylättiin

Aluehallitus hylkäsi Fodbar Oy:n, Feelia Oy:n ja Barona HoReCa Oy:n muodostaman ryhmittymän hankintaoikaisuvaatimuksen, joka koski Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalvelujen hankintaa.

Aluehallitus valitsi maaliskuussa 2026 hankinnan palveluntuottajaksi Palmia Oy:n. Päätös tehtiin uuden tarjousvertailun perusteella sen jälkeen, kun markkinaoikeus oli kumonnut joulukuussa 2024 tehdyn alkuperäisen hankintapäätöksen ja edellyttänyt tarjousten vertailemista uudelleen.

Fodbar Oy:n, Feelia Oy:n ja Barona HoReCa Oy:n muodostama ryhmittymä vaati hankintapäätöksen poistamista, hankintamenettelyn keskeyttämistä ja uuden tarjouskilpailun järjestämistä. Oikaisuvaatimuksessa kyseenalaistettiin muun muassa hintavertailu, hankinnan laajuudessa kilpailutuksen aikana tapahtuneet muutokset, tarjouspyynnössä käytetyt ateriamäärät sekä useita tarjousten laadun arviointiin liittyviä menettelyjä.

Hyvinvointialue katsoi, ettei hankintamenettelyssä ollut toimittu oikaisuvaatimuksessa esitetyllä tavalla hankintalain vastaisesti eikä oikaisuvaatimuksessa ollut esitetty perusteita hankintapäätöksen muuttamiselle tai poistamiselle. Tämän vuoksi aluehallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Aluehallitus antoi vastineensa tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen

Lisäksi aluehallitus hyväksyi maanantai kokouksessaan vastineen tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomukseen ja päätti toimittaa sen aluevaltuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta oli pyytänyt aluehallitukselta vastauksia muun muassa henkilöstön onnistumiskeskustelujen toteutumisesta, Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:lle asetettujen tavoitteiden seurannasta, sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmästä ja Kanta-velvoitteiden toteuttamisesta sekä ADHD-potilaiden hoidon vastuunjaosta.

Lisäksi aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan hyväksyä osaltaan vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään kiinteän hammashoitolan ja kiireettömään hammashoitoon pääsyn säilyttämistä jokaisessa palvelupisteessä. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, ettei vuonna 2024 tehtyä palveluverkkopäätöstä muuteta valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla ja että valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Uudelleen valmistelussa tarkennettiin suun terveydenhuollon palveluverkkopäätöksen toimeenpanon tilannetta. Palveluverkkopäätöksen toimeenpano on jo edennyt muun muassa Hämeenlinnan seudulla, ja siihen liittyviä henkilöstö-, tila-, laite- ja palvelutuotantoratkaisuja on toteutettu tai niiden toteuttaminen on käynnissä. Samalla palvelujen saavutettavuutta tuetaan muun muassa liikkuvilla ja siirrettävillä palveluilla.

Maanantaisessa kokouksessa päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 10–3. Merja Taponen (kesk.) esitti, että aluehallitus esittäisi aluevaltuustolle vuoden 2024 palveluverkkopäätöksen muuttamisen valmistelua suun terveydenhuollon osalta siten, että valmistelun lähtökohtana olisi valtuustoaloitteessa esitetyn tavoitteen toteuttaminen. Muutosesityksessä edellytettiin samalla muutoksen toiminnallisten, taloudellisten, henkilöstö-, tila- ja investointivaikutusten sekä muiden olennaisten vaikutusten arviointia. Muutosesitys hävisi äänestyksessä.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 21. syyskuuta.

UUTINEN / 15.09.2026

Kanta-Hämeen yhteistyötä viedään käytäntöön – kuntakokous kokosi hyte-toimijat yhteen

Kanta-Hämeen kuntien, hyvinvointialueen, Hämeen liiton ja alueen muiden toimijoiden edustajat kokoontuivat 1. syyskuuta Hämeenlinnaan vuosittaiseen hyte-kuntakokoukseen. Kokouksen keskeisenä aiheena oli tänäkin vuonna yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä sekä Kanta-Hämeen kuntien, Hämeen liiton ja hyvinvointialueen strateginen yhteistyösopimus.

Strateginen yhteistyösopimus määrittelee yhteisen tekemisen rakenteita ja painopisteitä. Rakenteissa on mukana myös muita hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimijoita, kuten järjestöt, seurakunnat ja yritykset. Yhteistyön neljä painopistettä ovat hyvinvointia tukeva asuminen, yhteinen tietojohtaminen, varautuminen ja turvallisuus sekä vaikuttava hyvinvointityö. Kokonaisuuteen liittyvät myös alueen houkuttelevuuden ja elinvoiman sekä osaavan työvoiman saatavuuden vahvistaminen.

Hyte-kuntakokouksessa painopisteitä vietiin lähemmäs käytännön tekemistä. Osallistavassa työpajatyöskentelyssä koottiin kuntien, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden näkemyksiä siitä, mitä onnistunut yhteistyö edellyttää ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Tuloksia hyödynnetään sopimuksen toimeenpanon tukena muun muassa yhteisten palveluiden ja ennaltaehkäisyn työryhmien työskentelyssä.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vuosittain yhteistyöneuvottelut kuntien sekä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (hyte) tekevien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Vuosittaisissa hyte-kuntakokouksissa neuvotellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta omalla alueella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa terveyseroja.

Yhteinen tieto, selkeät vastuut ja ennakointi korostuivat

Syyskuisen kokouksen avasi hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, joka valotti osallistujille hyvinvointialueen tilannekuvaa ja kertoi ajatuksiaan yhteisen edunvalvonnan tarpeista Kanta-Hämeessä.

Kokoukseen kuului myös työpajatyöskentely, jossa tarkasteltiin yhteistyötä tulevaisuuden muistelu -menetelmää soveltaen. Sen avulla osallistujat pohtivat, miltä onnistunut yhteistyö näyttäisi käytännössä ja mitä sen saavuttaminen edellyttäisi.

Työpajojen keskusteluissa korostuivat erityisesti ennakoiva yhteinen suunnittelu, yhteisen tietopohjan vahvistaminen sekä selkeät vastuut ja roolit. Tärkeänä pidettiin myös avointa tiedonkulkua ja viestintää sekä sitä, että yhteisen työn tuloksia ja vaikuttavuutta pystytään seuraamaan yhdessä sovituilla mittareilla.

Tilaisuuden palautteissa todettiin muun muassa että työpaja oli erittäin hyödyllinen yhteisen tilannekuvan kannalta, vaikka eri toimijoilla onkin erilaiset lähtökohdat ja näkökulmat teemoihin.

Yhteistyösopimuksessa määritetyille tavoitteille on jo valittu konkreettisia jatkotoimia. Esimerkiksi tietojohtamisessa tavoitteena on sovittaa yhteen seurantatiedon keruuta ja tiedonvaihtoa sekä rakentaa yhteisesti käytettävää tietopohjaa päätöksenteon ja hyvinvointityön tueksi. Hyvinvointia tukevassa asumisessa tarkoituksena on laatia alueellinen asumisen suunnitelma, ja turvallisuustyössä tavoitteena on muodostaa Kanta-Hämeelle yhteinen turvallisuuden tilannekuva.

Yhteenvetokeskustelussa nousi vahvasti esiin, ettei yhteistyö synny pelkästään rakenteista. Onnistuminen edellyttää toimijoiden välistä luottamusta, avointa tiedonvaihtoa, yhteisiä tavoitteita ja kaikkien osapuolten sitoutumista niiden toteuttamiseen.

Yhteistyötä rakennetaan usealla tasolla

Oma Hämeen, Kanta-Hämeen kuntien ja Hämeen liiton strateginen yhteistyösopimus on käsitelty ja hyväksytty kaikissa kunnissa. Aluehallitus hyväksyi sen osaltaan toukokuussa. Allekirjoitettu yhteistyösopimus vahvistaa osapuolten sitoutunutta yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, osallisuuden ja elinvoiman edistämisessä. Yhteistyötä tehdään lähivuosina erityisesti hyvinvointia tukevan asumisen, turvallisuuden, varautumisen ja yhteisen tietojohtamisen teemoissa.

Strateginen yhteistyösopimus kokoaa kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä yhteiseen rakenteeseen. Siihen kuuluvat muun muassa vuosittainen kuntakokous, johtamisen foorumit, yhteisten palvelujen ja ennaltaehkäisyn työryhmät, teemaverkostot sekä avoimet verkostot. Tavoitteena on, että yhteistyö ulottuu strategisesta johtamisesta käytännön palveluihin ja asukkaiden arkeen asti. Tutustu strategiseen yhteistyösopimukseen

Seuraava strategisen tason foorumi on tarkoitus järjestää keväällä 2027 ja seuraava hyte-kuntakokous syksyllä 2027.

UUTINEN / 14.09.2026

Uudet monikieliset videot helpottavat maahanmuuttajien tiedonsaantia Oma Hämeen palveluista

Oma Häme on julkaissut maahanmuuttajille suunnatun monikielisen infovideokokonaisuuden. Videoiden avulla asiakkaat voivat saada tietoa Oma Hämeen palveluista sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista omalla kielellään.

Oma Hämeen ammattilaisten tuottamat videot sisältävät tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, arjen ja talouden hallinnasta sekä ikääntyneiden ja lapsiperheiden palveluista.

Videot ovat saatavilla suomeksi sekä arabian, englannin, ranskan ja ukrainan kielille tulkattuina. Englannin- ja ranskankieliset sisällöt palvelevat myös henkilöitä, jotka käyttävät englantia tai ranskaa viestintäkielenä äidinkielensä lisäksi.

Asiakas saa videot ilmoittamalla tiedon tarpeestaan

Videot eivät ole avoimesti katsottavissa Oma Hämeen verkkosivuilla. Videoiden linkit lähetetään asiakkaalle erikseen, kun hän on ilmoittanut omakielisen tiedon tarpeestaan. Oma Hämeen verkkosivuilla olevan ilmoituslomakkeen voi täyttää myös asiakkaan läheinen, Oma Hämeen työntekijä tai jonkun muun organisaation työntekijä asiakkaan puolesta, tämän suostumuksella. Lomake on saatavilla suomeksi ja englanniksi.

Jos ilmoituksesta käy ilmi, ettei videoita ole saatavilla asiakkaan ymmärtämällä kielellä, arvioidaan muun soveltuvan ohjauksen ja neuvonnan tarve. Videoiden käyttöä seurataan ainakin palvelun alkuvaiheessa. Näin saadaan tietoa siitä, kuinka paljon omakieliselle tiedolle on tarvetta ja mihin kieliryhmiin tarve erityisesti kohdistuu. Tietoa voidaan hyödyntää palvelun jatkokehittämisessä.

Tavoitteena vahvistaa tiedon saavutettavuutta

Palvelun tavoitteena on vahvistaa tiedon saavutettavuutta, tukea asiakkaiden valmiuksia oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja helpottaa palveluihin hakeutumista.

Tavoitteena on myös vähentää yleisluonteiseen neuvontaan tarvittavan tulkkauksen tarvetta ja auttaa kohdentamaan Oma Hämeen tulkkausresursseja tilanteisiin, joissa asiakkaan yksilöllinen palveluntarve edellyttää tulkkausta.  

Maahanmuuttajien parissa toimivia ammattilaisia kannustetaan ohjaamaan asiakkaita videoiden pariin silloin, kun asiakas hyötyy yleisestä tiedosta ymmärtämällään kielellä.

Videokokonaisuus on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön erityisavustuksella.

Lisätiedot ja ilmoituslomake löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta:

Tietoa maahanmuuttajalle omalla kielellä

Information in your own language

UUTINEN / 12.09.2026

Oma Häme osallistuu viranomaisten yhteisharjoitukseen Panssariprikaatissa Hattulassa

Oma Häme osallistuu Panssariprikaatin johtamaan viranomaisten yhteisharjoitukseen keskiviikkona 16. syyskuuta Hattulassa. Parolannummen varuskunta-alueella pidettävään harjoitukseen osallistuu myös Hämeen poliisi sekä hyvinvointialueelta pelastuslaitoksen ensihoidon sosiaali- ja kriisipäivystyksen sekä viestinnän henkilöstöä. 

Harjoitus näkyy varuskunta-alueella ja sen ympäristössä, koska siihen osallistuu useita viranomaisajoneuvoja. Tämä saattaa vaikuttaa myös alueen liikenteeseen. Lisäksi harjoituksessa testataan myös väestöhälyttimien toimintaa Parolannummella.

Harjoituksessa vahvistetaan viranomaisten yhteisoperointikykyä yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseksi. Viranomaisyhteistyötä harjoitellaan niin kentällä kuin yhteisten suunnittelupöytien ääressä.

Lue Puolustusvoimien tiedote harjoituksesta

UUTINEN / 11.09.2026

Oma Häme haastaa koko Kanta-Hämeen liikkeelle Selkäviikolla

Kanta-Hämeessä haastetaan lokakuussa kokonainen maakunta liikkeelle. Oma Hämeen Hyvä olo alkaa liikkeestä -kampanja kutsuu Selkäviikolla 12.–18.10. mukaan asukkaat, kunnat, yritykset, yhdistykset, liikunta- ja hyvinvointialan toimijat sekä hyvinvointialueen oman henkilöstön. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Selkäyhdistyksen kanssa.

Ajatus on yksinkertainen: pienikin liike tekee hyvää. Liikkeelle lähtemiseen ei tarvita urheilusuoritusta, erityisiä välineitä tai suurta elämäntapamuutosta. Kävely, venyttely, portaat hissin sijaan, taukojumppa tai pieni happihyppely kesken työpäivän ovat kaikki liikettä.

Selkäviikon valtakunnallisena teemana on Hyvinvoiva selkä läpi elämän. Kanta-Hämeessä teemasta halutaan tehdä näkyvä yhteinen teko ja saada ihmiset liikkumaan eri puolilla maakuntaa.

Oma Häme kutsuu kaikki Kanta-Hämeen kunnat ja kaupungit mukaan innostamaan omia asukkaitaan liikkeelle. Samalla haastetaan alueen yritykset, yhdistykset, seurat sekä liikunta- ja hyvinvointialan toimijat toteuttamaan omia matalan kynnyksen liikuntahetkiä, kokeiluja, kävelyitä, tietoiskuja ja muita tekoja. Osallistua voi myös jakamalla ammattilaisen vinkin tai kannustamalla ihmisiä liikkeelle omissa kanavissa.

– Haluamme tehdä liikkeelle lähtemisestä mahdollisimman helppoa. Hyvinvoinnista puhutaan helposti suurina kokonaisuuksina, vaikka tavalliseen päivään mahtuvilla pienillä teoilla on merkitystä. Olisi hienoa nähdä Selkäviikolla koko Kanta-Häme liikkeellä: asukkaat, kunnat, työpaikat, yhdistykset ja muut alueen toimijat kukin omalla tavallaan. Pienistä teoista voi yhdessä syntyä koko maakunnan yhteinen hyvinvointiteko, sanoo Oma Hämeen kuntoutuksen tulosaluejohtaja Virpi Kröger.

Voisiko kokonainen maakunta liikkua yhdessä?

Hyvä olo alkaa liikkeestä -kampanjassa halutaan nähdä, mitä syntyy, kun kunnat, paikalliset toimijat, työyhteisöt ja asukkaat tarttuvat samaan haasteeseen eri puolilla Kanta-Hämettä.

Kunnat ja kaupungit voivat lähteä mukaan omalla tavallaan ja kutsua alueensa toimijoita mukaan. Paikkakunnilla voidaan esimerkiksi järjestää yhteisiä liikuntahetkiä joko kunnan omana toimintana tai yhdessä paikallisten liikunta- ja hyvinvointialan toimijoiden, seurojen ja yhdistysten kanssa.

Yhteinen liikehetki voi olla jumppa, kävely, kehonhuoltohetki tai jotain aivan muuta. Tarkoituksena on tehdä osallistumisesta helppoa ja tuoda samalla näkyväksi, kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia liikkumiseen Kanta-Hämeessä on.

Myös yksittäinen asukas voi olla mukana. Liikkeelle voi lähteä siellä, missä on ja tavalla, joka sopii omaan arkeen.

Pienestä liikkeestä voi alkaa pysyvä muutos

Kampanjan tavoitteena on kannustaa asukkaita pohtimaan omaa hyvinvointiaan myös Selkäviikkoa pidemmälle. Jokainen voi miettiä, mikä olisi omassa arjessa sellainen pieni muutos, jota voisi jatkaa viikon jälkeenkin.

Oma Häme haluaa samalla tehdä näkyväksi niitä palveluja ja tukimuotoja, joita asukkaille on tarjolla oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen. Tukea voi saada esimerkiksi liikkumiseen, elintapoihin ja painonhallintaan. Tarjolla on muun muassa liikuntalähete, etäryhmiä sekä erilaisia elintapoihin liittyviä palvelupolkuja ja digitaalisia palveluja.

Myös kuntien liikuntaneuvonta ja liikuntapalvelut sekä yhdistysten ja muiden alueen toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Kampanjasivulle kootaan tietoa siitä, mitä jokainen voi tehdä itse ja mistä saa tukea, jos omaan hyvinvointiin haluaa tehdä muutoksia.

– Toivomme, että kampanja herättää miettimään, mitä voisin itse tehdä oman hyvinvointini eteen. Ensimmäisen muutoksen ei tarvitse olla suuri. Jos oma tapa tai sopiva tuki ei löydy yksin, apua on saatavilla, sanoo Kröger.

Hyvinvoiva selkä läpi elämän

Selkäyhdistys on mukana kampanjassa asiantuntijakumppanina.

– Selän hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta kaikissa elämänvaiheissa. Liikkumisen ei tarvitse olla raskasta tai tavoitteellista, jotta siitä olisi hyötyä. Olennaista on löytää itselle sopivia tapoja liikkua ja saada liike osaksi tavallista arkea. Kanta-Hämeen kampanjassa hienoa on juuri se, että mukaan kutsutaan kaikenikäisiä ja jokainen voi osallistua omalla tavallaan, sanoo Aulis Veteläinen Selkäyhdistyksestä.

Myös Oma Hämeen henkilöstö lähtee liikkeelle

Oma Häme haastaa viikon aikana myös oman henkilöstönsä liikkumaan. Työntekijät voivat pitää kävelypalaverin, järjestää työyhteisön taukojumpan, lähteä yhdessä ulos tai lisätä liikettä vapaa-aikaansa.

Ja tällä kertaa lenkkimetreistä saa myös kertoa.

Henkilöstöä kannustetaan jakamaan omia tapojaan liikkua tunnisteella #VoihyvinOmaHämeessä.

Mukaan ilman ilmoittautumista

Kampanjaan osallistumiseen ei tarvita ilmoittautumista. Oma Häme kokoaa verkkosivuilleen kampanjan tiedot, vinkkejä oman hyvinvoinnin edistämiseen, tietoa saatavilla olevasta tuesta sekä liikkumiseen ja selän hyvinvointiin liittyviä sisältöjä.

Sivuille tulee myös kuvapankki ja valmiita viestintämateriaaleja kuntien, yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden käyttöön. Jokainen toimija voi ottaa materiaalit käyttöönsä, tehdä oman tekonsa ja kertoa siitä omissa kanavissaan.

Hyvä olo alkaa liikkeestä. Pienikin liike tekee hyvää.

Hyvä olo alkaa liikkeestä - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

UUTINEN / 11.09.2026

Oma Häme hakee järjestöiltä ehdotuksia valtionavustuksella toteutettaviin hankkeisiin

Oma Häme avaa syyskuussa haun Kanta-Hämeen järjestöjen hanke-ehdotuksille osana sosiaali- ja terveysministeriön 25 miljoonan euron valtionavustuskokonaisuutta. Haun tarkemmat kriteerit ja sähköinen hakulomake avataan syyskuun puolivälissä. 

STM myöntää valtionavustusta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen. Valtakunnallinen valtionavustushaku avautuu 11. syyskuuta ja päättyy 26. lokakuuta.

Osana hakuprosessia hyvinvointialueet kokoavat oman alueensa järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja arvioivat, mitkä niistä vastaavat alueen tarpeisiin. Tämän jälkeen hyvinvointialue hakee valtionavustusta valituille kokonaisuuksille. Hyvinvointialueet voivat määritellä kehittämistyön painopisteet oman toimintaympäristönsä, tarpeidensa ja alueellisen järjestörakenteensa perusteella.

Tärkein painotus on strategiayhteydessä

Oma Hämeen haussa tullaan painottamaan hanke-ehdotuksen selkeää yhteyttä hyvinvointialueen strategiaan.

Oma Hämeen strategia ohjaa palvelujen ja toiminnan kehittämistä neljän painopisteen kautta: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä kestävä uudistaminen. Kaikkia painopisteitä yhdistää vaikuttavuus eli tavoite tuottaa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta.

Oma Hämeen haku avataan syyskuun puolivälissä, kun STM on ohjeistanut tarkemmin hyvinvointialueita. Haun alkamisesta tiedotetaan vielä erikseen.

Avoin info järjestöille 17. syyskuuta

Oma Häme järjestää hausta kaikille avoimen Teams-infotilaisuuden torstaina 17. syyskuuta kello 14.30–16. Tilaisuudessa käydään läpi valtionavustushakua sekä Oma Hämeen alueellisen haun kriteereitä ja käytäntöjä. Liity Teams-tilaisuuteen tämän linkin kautta

Tilaisuuteen osallistuu myös sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen 16. syyskuuta mennessä. Kysymyksiä käsitellään infotilaisuudessa. Lähetä oma kysymyksesi Webropolin kautta

Nyt käynnistyvä haku liittyy STM:n 25 miljoonan euron valtionavustuskokonaisuuteen. Se ei liity suoraan Oma Hämeen vuosittain myöntämiin järjestöavustuksiin eikä vaikuta niiden hakemiseen. Oma Hämeen järjestöavustushakua valmistellaan erikseen, ja sen hakuaika on alustavasti vuoden 2026 lopussa.

Lisätietoja: asiantuntija Anna Erkamo anna.erkamo(at)omahame.fi

UUTINEN / 10.09.2026

Sosiaalipalvelujen yksityiset palveluntuottajat siirtyvät vaiheittain Kanta-kirjaamiseen

Oma Häme valmistelee yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajien siirtymistä sosiaalihuollon Kanta-kirjaamiseen rekisterinkäyttöoikeudella. Käyttöönotot etenevät vaiheittain eri palveluissa.

Tämä tiedote on tarkoitettu Oma Hämeen yksityisille sosiaalipalvelujen palveluntuottajille. Muutos koskee palveluntuottajien asiakastietojen kirjaamista, eikä se edellytä asiakkailta toimenpiteitä.

Rekisterinkäyttöoikeudella yksityinen palveluntuottaja kirjaa Oma Hämeen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaalipalvelun asiakastiedot omaan Kanta-yhteensopivaan asiakastietojärjestelmäänsä. Tiedot tallentuvat tällöin Oma Hämeen sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.

Käyttöönotot etenevät palveluittain

Oma Häme aloittaa syksyn aikana rekisterinkäyttöoikeuden käyttöönottokokeiluja yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajien kanssa. Käyttöönotto valmistellaan jokaisen yksikön kanssa erikseen. Näin voidaan varmistaa esimerkiksi, että palveluntuottajan järjestelmän käyttäjäroolit ja käyttöoikeudet vastaavat sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä koskevia vaatimuksia.

Hyvinvointialue ottaa yhteyttä niihin palveluntuottajiin, joiden kanssa käyttöönottokokeiluja käynnistetään, ja toimittaa tarkemmat ohjeet kokeiluun valmistautumisesta.

Vammaispalvelujen ja ikäihmisten asumispalvelujen osalta käyttöönotto ei kuitenkaan ole vielä mahdollista. Oma Hämeen oman sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän käyttöönoton on edettävä ennen kuin rekisterinkäyttöoikeus voidaan mahdollistaa näiden palvelujen yksityisille palveluntuottajille. Asiakastietojärjestelmää koskevat hankinnat ja käyttöönoton valmistelu ovat edelleen kesken.

Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tiedot kirjataan eri järjestelmiin

Rekisterinkäyttöoikeuteen siirtyminen tarkoittaa myös muutosta joidenkin palveluntuottajien nykyisiin kirjaamiskäytäntöihin. Oma Hämeen Citrix-yhteyden kautta käytettävä Lifecare on potilastietojärjestelmä, eikä sen käyttäminen korvaa sosiaalihuollon asiakastietojen kirjaamista palveluntuottajan omaan Kanta-yhteensopivaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään.

Sosiaalipalvelun yhteydessä syntyvät terveydenhuollon potilastiedot kirjataan jatkossakin niitä koskevien käytäntöjen mukaisesti potilastietojärjestelmään.

Oma Häme ohjeistaa palveluntuottajia käyttöönoton edetessä

Palveluntuottajille tiedotetaan tarkemmin palvelukohtaisista aikatauluista, valmistautumisesta ja käytännön toimenpiteistä käyttöönoton edetessä. Oma Häme on yhteydessä sähköpostitse palveluntuottajiin, kun niiden palvelua koskeva käyttöönotto tulee ajankohtaiseksi.

Ilmoita yrityksesi mukaan rekisterinkäyttöoikeuden testaukseen tällä lomakkeella

Testaus toteutetaan Kanta-palveluiden ohjeiden mukaisesti. Ne koskevat käyttöönottokoetta ja siihen valmistautumista. Tutustu ohjeisiin

Lisätietoja: sanna.ristolainen(at)omahame.fi

ARTIKKELI / 10.09.2026

Huoli kannattaa ottaa puheeksi ajoissa – itsemurhien ehkäisy kuuluu meille kaikille

Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Päivä muistuttaa siitä, että vaikeistakin ajatuksista voi ja kannattaa puhua. Läheisen huoli on syytä ottaa vakavasti, ja apua kannattaa hakea mahdollisimman varhain.

Mielen kriisi ei aina näy ulospäin. Ihminen voi jatkaa tavallista arkeaan, käydä töissä tai koulussa ja tavata muita, vaikka oma tilanne tuntuisi hyvin raskaalta. Siksi kohtaamisilla ja uskalluksella kysyä voinnista voi olla suuri merkitys.

– Itsetuhoisista ajatuksista saa kysyä suoraan. Kysymällä ei aiheuteta itsetuhoisuutta, mutta kysymys voi avata mahdollisuuden kertoa tilanteesta ja saada apua. Tärkeintä on kuunnella rauhallisesti, ottaa ihmisen kokemus vakavasti ja auttaa hänet tuen piiriin, sanoo tulosaluejohtaja Paula Turunen Oma Hämeestä.

Apua ei tarvitse hakea vasta silloin, kun tilanne on kriisiytynyt

Pitkittynyt kuormitus, yksinäisyys, vaikeat elämäntilanteet ja mielenterveyden ongelmat voivat kasautua vähitellen. Avun hakemista voi kuitenkin vaikeuttaa ajatus siitä, että pitäisi pärjätä itse tai että oma tilanne ei olisi riittävän vakava.

Oma Hämeessä halutaan madaltaa kynnystä hakea apua jo silloin, kun oma tai läheisen vointi alkaa huolestuttaa.

– Avun pyytämiselle ei tarvitse odottaa oikeaa hetkeä tai sitä, että osaisi itse määritellä, kuinka vakavasta tilanteesta on kyse. Jos omasta tai läheisen voinnista herää huoli, siitä kannattaa puhua. Ammattilainen auttaa arvioimaan tilannetta ja sitä, millaista tukea tarvitaan, Paula Turunen sanoo.

Myös läheisellä voi olla tärkeä rooli. Jos läheisen käytös muuttuu, hän vetäytyy, vaikuttaa toivottomalta tai puhuu siitä, ettei jaksa, asiaa ei tarvitse yrittää ratkaista yksin. Voi pysähtyä, kuunnella ja auttaa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.

Mistä saa apua Kanta-Hämeessä?

Kaikissa mielenterveyteen liittyvissä asioissa voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä Oma Hämeen mielenterveyspalveluiden ensilinjaan. 

Tukea mielenterveyden haasteisiin saa myös järjestöiltä:

• Kriisikeskus Hämeenlinnasta tarjoaa keskusteluapua elämäntilannekriiseissä
• Finfami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry tarjoaa tukea mielenterveyden haasteista kärsivien läheisille
• Mielenterveyden keskusliiton anonyymissä chatissa voi keskustella erialisista mielenterveteen liittyvistä asioista 
• Mieli ry:n kriisipuhelimesta saa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä 
• Riihimäen ja Hämeenlinnan Ohjaamoista 12–29-vuotialle on tarjolla kertaluontoista tukea Walk in-terapian ammattilaisilta
• Sekasin chatissa nuoret voivat keskustella nimettömänä mieltä painavista asioista

Jos henkilö on välittömässä hengenvaarassa tai on syytä epäillä akuuttia itsemurhavaaraa, soita hätänumeroon 112.

Itsemurhien ehkäisypäivän tärkeä viesti on yksinkertainen: vaikeankin hetken keskellä apua on saatavilla. Huolen kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
 

UUTINEN / 10.09.2026

Oma Häme ottaa käyttöön uuden tasopalkkajärjestelmän

Aluehallitus käsittelee maanantaina 14. syyskuuta SOTE-sopimuksen uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa. Tasopalkkajärjestelmä on valtakunnallisesti velvoittava, ja se otetaan käyttöön 1. lokakuuta 2026. SOTE-sopimus on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus, jota noudatetaan hyvinvointialueilla.

Uusi tasopalkkajärjestelmä korvaa SOTE-sopimuksen nykyisen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvan järjestelmän. Palkkauksen perusteena tarkastellaan jatkossa tehtävän edellyttämää osaamista ja vastuuta sekä niiden tasoa. Arviointi kohdistuu tehtävään, ei yksittäisen työntekijän henkilökohtaiseen osaamiseen.

Oma Hämeessä uuden järjestelmän valmistelu aloitettiin alkuvuonna 2026. Palkkausjärjestelmä on rakennettu yhdessä henkilöstön edustajien kanssa palkkaustyöryhmässä neuvotellen. Palkkaustyöryhmässä on käyty läpi valtakunnallisesti määritellyt tasokriteerit ja muodostettu yhteistä näkemystä siitä, mitä ne tarkoittavat Oma Hämeessä ja miten niitä sovelletaan käytännössä. Tehtävät sijoitetaan niiden edellyttämän osaamisen ja vastuun mukaisille tasoille.

Viranhaltijan tai työntekijän palkka ei voi laskea tasopalkkajärjestelmään siirtymisen vuoksi. Oma Hämeessä nykyiset palkat ylittävät pääosin uuden järjestelmän valtakunnalliset peruspalkat, joten kaikkien työntekijöiden palkkaan ei tule muutosta.

Oma Hämeessä on edelleen palkkaeroja joissakin yhtä vaativissa tehtävissä, koska hyvinvointialuetta edeltäneissä organisaatioissa on ollut käytössä erilaisia palkkatasoja. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton myötä näitä aletaan yhteensovittamaan valtakunnallisesti sovittujen järjestelyerien avulla. Järjestelyerien käytöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa sen jälkeen, kun aluehallitus on vahvistanut järjestelmän käyttöönoton. Tavoitteena on saada järjestelyerillä korotetut palkat maksuun loppuvuoden aikana, takautuvasti 1. lokakuuta alkaen.

Aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy SOTE-sopimuksen tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton 1. lokakuuta alkaen ja valtuuttaa henkilöstöjohtajan vahvistamaan yhteistoiminnassa neuvotellut paikalliset tasokuvaukset ja tasolisät.

Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) tasopalkkajärjestelmän valmistelu on Oma Hämeessä käynnissä ja se otetaan käyttöön 1.1.2027.

UUTINEN / 09.09.2026

Valtakunnallinen muutos viranomaispostissa näkyy terveyspalveluissa – Suomi.fi-viesteihin saapuneita ajanvarauksia ja ohjeita on jäänyt huomaamatta

Keväällä 2026 voimaan tullut valtakunnallinen muutos ohjaa viranomaispostia aiempaa enemmän sähköisiin Suomi.fi-viesteihin. Muutos koskee laajasti eri viranomaisia koko Suomessa. Oma Hämeen terveyspalveluissa on havaittu tilanteita, joissa Suomi.fi-viesteihin saapunut ajanvarauskirje tai siihen liittyvät valmistautumisohjeet ovat jääneet asiakkaalta huomaamatta.

Valtakunnallinen muutos tuli voimaan 14. huhtikuuta 2026. Kun täysi-ikäinen henkilö asioi tunnistautuneena julkisen hallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, esimerkiksi OmaVerossa, OmaKelassa, poliisin tai Traficomin palvelussa, hänelle tulee automaattisesti  Suomi.fi-viestit käyttöön. Tämän jälkeen viranomaispostia toimitetaan hänelle sähköisesti Suomi.fi-viesteihin.

Suomi.fi-viestit koskevat viranomaispostia laajasti. Asiakas ei voi valita, minkä viranomaisen viestit hän vastaanottaa Suomi.fi-viesteihin ja minkä paperipostina. Kun Suomi.fi-viestit ovat käytössä, myös Oma Hämeen sähköisesti lähettämät ajanvarauskirjeet ja niiden liitteet toimitetaan sinne.

Jos et käytä julkisen hallinnon sähköisiä asiointipalveluja, muutos ei vaikuta sinuun, vaan saat viranomaisten lähettämän postin edelleen paperipostina. Muutos ei myöskään koske alaikäisiä, edunvalvonnassa olevia eikä henkilöitä, joilla on voimassa oleva edunvalvontavaltuutus.

– Kyseessä on suuri valtakunnallinen muutos tavassa, jolla viranomaisposti tavoittaa ihmiset. Haluamme muistuttaa asiakkaita tarkistamaan, mistä oma viranomaisposti löytyy ja että yhteystiedot sekä ilmoitusasetukset ovat ajan tasalla, sanoo projektipäällikkö Pia Vilkman Oma Hämeestä.

Apua Suomi.fi-viestien käyttöön saa Digi- ja väestötietovirastolta

Jokainen hallinnoi itse omia Suomi.fi-viestien asetuksiaan. Oma Hämeen ammattilaiset eivät pääse näkemään tai muuttamaan asiakkaan henkilökohtaisia Suomi.fi-asetuksia.

Jos et ole varma, ovatko Suomi.fi-viestit käytössäsi tai ovatko yhteystietosi ja ilmoitusasetuksesi ajan tasalla, voit tarkistaa tiedot Suomi.fi-palvelussa. Suomi.fi-viestien käyttöön ja asetuksiin liittyvissä kysymyksissä apua saa Digi- ja väestötietovirastolta.

Jos haluat palata vastaanottamaan viranomaispostisi paperisena, sinun tulee itse muuttaa viestien vastaanottotapaa Suomi.fi-palvelussa.

Ajanvarauksen lisäksi tärkeät valmistautumisohjeet voivat jäädä huomaamatta

Oma Hämeen terveyspalveluissa on havaittu tilanteita, joissa asiakas ei ole tiennyt hänelle varatusta ajasta, vaikka ajanvarauskirje on toimitettu Suomi.fi-viesteihin.

Ajanvarauskirjeessä voi olla myös tutkimuksen tai toimenpiteen kannalta tärkeitä valmistautumisohjeita. Oma Hämeessä on havaittu tilanteita, joissa asiakas on huomannut ajanvarauksesta kertovan tekstiviestin ja saapunut paikalle, mutta Suomi.fi-viesteihin toimitetun ajanvarauskirjeen mukana olevat valmistautumisohjeet ovat jääneet lukematta.

Jos tutkimus tai toimenpide edellyttää asiakkaalta etukäteisvalmistautumista eikä tarvittavia valmisteluja ole tehty, tutkimusta tai toimenpidettä ei välttämättä voida toteuttaa suunnitellusti. Tällöin asiakkaalle voidaan joutua varaamaan uusi aika.

Käyttämättä jäänyt aika voi viivästyttää asiakkaan omaa hoitoa. Samalla aikaa ei välttämättä ehditä tarjota toiselle sitä tarvitsevalle asiakkaalle.

Tarkista ajanvaraus ja lue myös siihen liittyvät ohjeet

Oma Häme muistuttaa tarkistamaan Suomi.fi-viestit erityisesti silloin, kun odottaa aikaa tutkimukseen, vastaanotolle tai muuhun terveyspalveluun.

Suomi.fi-viestit voi lukea Suomi.fi-verkkopalvelussa tai Suomi.fi-sovelluksessa. Samalla kannattaa tarkistaa, että palveluun ilmoitettu sähköpostiosoite on ajan tasalla ja ilmoitukset uusista viesteistä tulevat perille.

Ajanvarauskirje kannattaa lukea kokonaisuudessaan liitteineen, sillä mukana voi olla tutkimuksen tai vastaanoton kannalta välttämättömiä valmistautumisohjeita.

Oma Häme -sovelluksen Tulevat ajanvaraukset -kohdasta voi lisäksi tarkistaa sinulle varatut tulevat ajat.

– Jos tiedät odottavasi aikaa tutkimukseen tai vastaanotolle, tarkista Suomi.fi-viestisi tai Oma Häme-sovelluksen viestit. Ajanvarauskirje liitteineen näkyy molemmissa sovelluksissa. Lue myös ajanvarauskirjeen mukana tulevat ohjeet huolellisesti, Vilkman muistuttaa.

Jos saamasi aika ei sovi, peru tai siirrä se ajanvarauksessa annettujen ohjeiden mukaisesti mahdollisimman pian. Näin aika voidaan mahdollisuuksien mukaan tarjota toiselle asiakkaalle.

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä terveydenhuollon vastaanottoajasta voidaan periä yli 18-vuotiaalta 73,70 euron maksu.

Lisätietoa asiakkaille: Suomi.fi-viestit - Oma Häme

UUTINEN / 04.09.2026

Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen

Hoitotarvikkeiden toimitukset Postin pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin laajenevat maanantaista 7.9.2026 alkaen Forssan seudulle. Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Hoitotarvikkeita on toimitettu Postin pakettiautomaatteihin Riihimäen, Janakkalan ja Rengon alueella. Toimintamalli on lyhentänyt tarvikkeiden toimitusaikaa ja sujuvoittanut palvelua. Hyvien kokemusten myötä palvelua laajennetaan vaiheittain.

Hämeenlinnan seudun asiakkaille palvelu mahdollistuu loppuvuoden 2026 aikana.

Hoitotarvikkeiden tilaaminen ja noutaminen

Hoitotarvikkeet tilataan hoitotarvikejakelusta. Hoitotarvikejakelun ammattilainen sopii asiakkaan kanssa, mihin Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen tarvikkeet toimitetaan. Hoitotarvikejakelun puhelinnumeron 03 629 6230.

Kun lähetys on noudettavissa, asiakas saa Postilta saapumisilmoituksen ja nouto-ohjeet.

Tutustu hoitotarvikejakeluun ja tarkempiin tilausohjeisiin Oma Hämeen verkkosivuilla: Hoitotarvikejakelu - Oma Häme

/ 04.09.2026

Tulossa kuvantamistutkimukseen Assiin? Kulje pääovesta ja ilmoittaudu pääaulassa

Viipurintien terveysaseman röntgenin toiminta on päättynyt, ja Hämeenlinnan ja Janakkalan terveysasemilta kuvantamistutkimuksiin tulevia asiakkaita ohjataan Ahveniston sairaalan eli Assin kuvantamiseen.

Kun tulet terveysasemalta saamallasi lähetteellä kuvantamistutkimukseen Assiin, tule sairaalaan pääovesta ja ilmoittaudu pääaulan ilmoittautumisautomaatilla. Jos kuljet jalkaisin, pyörällä tai julkisella, saavu ovesta E2, osoite Ahvenistontie 24.

Assin pääovi sijaitsee osoitteessa Sairaalakatu 3B, Hämeenlinna.

Kuvantamiseen tulevien asiakkaiden ei tule kulkea päivystyksen sisäänkäynnin kautta. Päivystykseen sisäänkäynti on tarkoitettu ainoastaan päivystyksen sekä synnyttämään saapuville asiakkaille. Pääaulassa ilmoittautumisen jälkeen saat tiedon siitä, minne sinun tulee sairaalassa siirtyä.

Näin toimit, kun olet tulossa Assiin 

Kun sinulla on varattu aika:

• Saavu Ahveniston sairaalaan pääoven kautta, Sairaalakatu 3B.
• Ilmoittaudu pääaulan ilmoittautumisautomaatilla.
• Saat ilmoittautumisautomaatista kuitin, jossa kerrotaan aulanumero, jonne siirtyä odottamaan vuoroasi.

Ajanvaraus ja tutkimukseen liittyvät kysymykset

Jos kuvantamistutkimuksen lähete on kirjoitettu Hämeenlinnan tai Janakkalan terveysasemalla, ota ajanvaraukseen, ajan perumiseen ja tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä yhteyttä kuvantamisen palvelunumeroon.

Kuvantamisen palvelunumeroon otetaan yhteyttä myös silloin, kun sinulla on Hattulan terveysasemalta kirjoitettu lähete ultraäänitutkimukseen.

Jos lähete on kirjoitettu erikoissairaanhoidossa tai Forssan tai Riihimäen terveysasemalla, ota yhteyttä erikoissairaanhoidon asiakaspalveluun.

Hattulan terveysasemalta röntgentutkimukseen saadulla lähetteellä asioidaan Hattulan kuvantamisessa Terveystalo Hämeenlinnassa.

Ajantasaiset yhteystiedot ja tarkemmat ohjeet löydät Oma Hämeen kuvantamisen verkkosivuilta.

Muista Assiin tullessasi: saavu pääovista → ilmoittauttaudu pääaulassa → siirry kuitissa näkyvään aulaan.

UUTINEN / 03.09.2026

Viipurintien sote-keskuksen palvelut laajenevat syksyllä – Idänpään ja Ojoisten terveysasemat muuttavat Viipurintielle syyskuussa

Perusterveydenhuollon palveluissa Hämeenlinnassa tapahtuu syyskuussa useita muuttoja. Idänpään ja Ojoisten terveysasemien vastaanottotoiminta siirtyy Viipurintien sote-keskukseen. Lisäksi sote-keskuksen sisällä muuttaa Viipurintien terveysaseman tiimi 3. Myös hammashoidossa tapahtuu muutos, kun Hauhon hoitola muuttaa Viipurintielle.

Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot ovat Viipurintien G-talossa, jonka remontti on juuri valmistunut. Vaikka terveysaseman sijainti muuttuu, säilyvät palvelut, aukioloajat ja tiimien puhelinnumerot ennallaan. Tarkista yhteystiedot täältä: Kiireetön hoito terveysasemilla

Asiakkaalle kerrotaan ajanvarauksen yhteydessä vastaanoton tarkka sijainti ja saapumisohjeet. Viipurintien sote-keskuksessa kyltit ja opasteet ohjaavat asiakkaita oikeisiin tiloihin. G-talon terveysasemien vastaanotoille kuljetaan pääsisäänkäynnin kautta. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita, voit siirtyä suoraan vastaanotolle saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Muuttoviikoilla palveluissa voi kuitenkin olla tavallista enemmän viivettä vähäisemmän henkilöstömäärän vuoksi. Muuton aikana asiakkaita pyydetään mahdollisuuksien mukaan ottamaan yhteyttä vain kiireellisissä asioissa.

Muuttoaikataulu:

Idänpään terveysasema on suljettuna muuton ajan 18.–23. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 24. syyskuuta. 

Ojoisten terveysasema on suljettuna muuton ajan 25.–30. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 1. lokakuuta. 

Viipurintien terveysaseman tiimi 3 muuttaa A- ja E-taloista G-taloon 14.-16. syyskuuta. Uudet tilat sijaitsevat G-talon ensimmäisessä kerroksessa.

Muuton aikana muut terveysasemien tiimit hoitavat muuttavien tiimien asiakkaita. 

Hauhon hammashoitola muuttaa Viipurintien G-taloon viikolla 39 (21.9. alkaen).

Samaan aikaan osa Jukolan hammashoitolan henkilöstöstä siirtyy Viipurintielle väistöön Jukolan tilojen remontin vuoksi.

Muista tarkistaa vastaanottopaikka kutsukirjeestä

Muuttojen aikana on erityisen tärkeää tarkistaa ajanvarauskirjeestä, missä vastaanotto tapahtuu. Ajanvaraustiedot näkyvät myös Oma Häme -sovelluksessa.

Huomioithan, että voit saada ajanvarauksesi Suomi.fi -viestinä. Muista tarkistaa viestisi säännöllisesti. Saat ilmoituksen uudesta viestistä, kun lisäät Suomi.fi-palveluun sähköpostiosoitteesi tai otat Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttöön. Lakimuutos velvoittaa Oma Hämettä ja muita viranomaisia lähettämään asiakasviestit ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-palvelun kautta. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä

Jos et käytä Suomi.fi-palvelua, saat ajanvarauskirjeet paperipostina.

Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi lokakuussa

Asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi Viipurintien sote-keskuksen alueella 1. lokakuuta. Pysäköinti on maksullista joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Yöaikaan (klo 20–8) pysäköinti on maksutonta. Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia, tämän jälkeen pysäköinnin hinta on 1,50 euroa tunnilta. Asiakas maksaa yhdeltä vuorokaudelta kuitenkin enintään 9 euroa.

Asiakkaat voivat maksaa pysäköinnin EasyPark- ja ParkMan-sovelluksilla, pankki- ja luottokorteilla maksuautomaateilla tai verkossa osoitteessa parkkimaksu.fi 48 tunnin kuluessa pysäköinnin päättymisestä. Käteisellä pysäköintiä ei voi maksaa. Jos asiakas ei maksa pysäköintiä edellä mainituilla tavoilla, lähettää operaattori asiakkaalle laskun rekisterinumeron perusteella. Tällöin hintaan lisätään 5 euron laskutuslisä. 

Liikuntaesteisten parkkipaikkoja löytyy pääsisäänkäynnin läheisyydestä. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella (LE-lupa) pysäköiville parkkeeraus on ilmaista, mutta heidän on ilmoitettava luvasta sähköpostilla pysäköintioperaattorille. Ohje löytyy Pysäköinti-sivulta. Sivulta löytyy myös muita pysäköintiohjeita, koskien myös Assi-sairaalaa ja vanhan keskussairaalan pysköintialueita, joissa pysäköinti muuttuu maksulliseksi jo keväällä. 

Hyvinvointialue ei valvo, eikä hallinnoi pysäköintiä. Pysäköinninvalvonta toteutetaan rekisterikilven tunnistukseen perustuvalla kamerajärjestelmällä. Kamerat tunnistavat ajoneuvon rekisterinumeron sisään- ja ulosajon yhteydessä, eikä erillistä pysäköintilippua tarvita.

Palveluverkkomuutokset etenevät vaiheittain

Hämeenlinnan palveluverkon muutokset ovat käynnistyneet vaiheittain, ja Viipurintien sote-keskuksen suuremmat muutot toteutuvat pääosin syksyn 2026 aikana. Sosiaalipalveluiden muutot Viipurintien sote-keskukseen tapahtuvat lokakuussa ja niistä viestitään myöhemmin erikseen.

Oma Häme uudistaa palveluverkkoa vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia palvelutarpeita. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu sekä järjestää palvelut käytettävissä olevien henkilöstö- ja taloudellisten resurssien kannalta kestävällä tavalla.

Lue lisää palveluverkkomuutoksista

UUTINEN / 03.09.2026

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen

Kanta-Hämeessä on viime kuukausina havaittu nuorten imppauksen selvää lisääntymistä. Ilmiö on aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja myös hoidon tarvetta. Oma Häme kehottaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan imppaamisen puheeksi nuorten kanssa.

Imppauksella tarkoitetaan päihtymistarkoituksessa tapahtuvaa liuottimien, aerosolien ja muiden kemikaalien hengittämistä. Kyseessä voivat olla tavalliset arjen tuotteet, mutta niiden väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, pysyviä vaurioita ja pahimmillaan äkillisen kuoleman.

Kanta-Hämeessä ilmiötä on havaittu erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

– Imppaus on lisääntynyt merkittävästi lyhyen ajan sisällä nuorten keskuudessa Kanta-Hämeen alueella ja aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja hoidon tarvetta. Ilmiö näyttää lisääntyneen koko hyvinvointialueella ja eri-ikäisten nuorten keskuudessa, sanoo nuorisopsykiatrian ylilääkäri Essi Palomäki Oma Hämeestä.

Imppauksen vaikutus alkaa nopeasti, mutta siihen liittyy merkittäviä riskejä. Se voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, hengityksen lamaantumista, tajuttomuutta ja tukehtumisvaaran. Jo yksi käyttökerta voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen.

Pitkäaikainen käyttö voi vahingoittaa aivoja, maksaa ja munuaisia sekä aiheuttaa mielialan muutoksia, muistiongelmia ja oppimisvaikeuksia. Erityisen haitallista imppaus on nuorten kehittyville aivoille, sillä osa muutoksista voi olla pysyviä.

Ilmiö ei koske vain yhtä nuorten ryhmää. Imppausta voi esiintyä monenlaisilla nuorilla, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi kokeilunhalua, vertaispaineita, ahdistusta tai väärä käsitys aineiden vaarattomuudesta. Myös sosiaalisessa mediassa leviävä sisältö voi madaltaa kokeilukynnystä ja luoda vaikutelmaa siitä, että kyse olisi harmittomasta kokeilusta.

Imppaus kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa

Vanhempien, kasvattajien ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten on nyt tärkeää ottaa imppaaminen puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Asiasta kannattaa keskustella rauhallisesti ja suoraan sekä kertoa, että myös tavallisten kotona tai kaupassa saatavilla olevien tuotteiden väärinkäyttö voi olla hengenvaarallista.

– Imppaus ei ole harmiton kokeilu. Nyt on erittäin tärkeää, että vanhemmat, kasvattajat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ottavat asian puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Nuorten turvallisuuden vuoksi ilmiöstä on tärkeää puhua ja siihen on puututtava varhain, sanoo ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Anna Kenni Oma Hämeestä.

Nuorelta voi kysyä suoraan, tietääkö hän imppauksesta, onko ilmiö tullut vastaan esimerkiksi kaveripiirissä tai sosiaalisessa mediassa ja onko hän itse kokeillut sitä. Jos nuori kertoo kokeilleensa imppaamista tai nuori tai vanhempi huolestuu päihteiden käytöstä, yhteyttä voi ottaa omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Jos nuori on hengittänyt päihdyttävässä tarkoituksessa kemikaaleja ja hänen vointinsa on heikentynyt, hän on tajuton, hengittää huonosti tai tilanne vaikuttaa muuten hengenvaaralliselta, soita hätänumeroon 112.

UUTINEN / 02.09.2026

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä nopeasti. Vuonna 2023 lihavia oli 30,5 prosenttia yli 20-vuotiaista kantahämäläisistä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, osuuden arvioidaan nousevan noin 40 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä THL Terveyden tulevaisuuskuvan mukaan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lihavuuden yleistyminen on tunnistettu yhdeksi keskeisistä väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista haasteista. Oma Häme haluaa puuttua kehitykseen mahdollisimman varhain ja vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan.

Lihavuuden yleistyminen näkyy sairastavuudessa ja kustannuksissa

Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan ylipaino ja lihavuus lisäävät muun muassa tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä useiden muiden pitkäaikaissairauksien riskiä.

– Kun lihavuus lisääntyy, myös sairastavuus lisääntyy. Jos kehityksen suuntaa ei saada muutettua, yhä useampi kantahämäläinen kohtaa elämänsä aikana sellaisia sairauksia, joita olisi mahdollista ehkäistä varhaisella tuella ja elintapaohjauksella, toteaa palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.

Lihavuuteen voi liittyä myös arjessa jaksamisen, toimintakyvyn, unen ja elämänlaadun haasteita. Esimerkiksi nivelkivut, hengästyminen tai väsymys voivat vaikeuttaa liikkumista ja tavallisia arjen toimintoja. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuus liittyy myös lisääntyneeseen masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden riskiin.

Lihavuuteen liittyvä sairastavuus lisää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. FinWeight-tutkimuksessa todettiin Suomessa lihavuuden aiheuttamien lisäkustannusten olevan yli 2,5 miljardia euroa vuodessa.

THL Terveyden tulevaisuuskuvan antaman arvion mukaan Kanta-Hämeessä jo nykyisen lihavuuskehityksen pysäyttämisen arvioidaan vähentävän kustannuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 15 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa kehitys jatkuu ennallaan.

Lihavuuden ehkäisy nousee Oma Hämeen strategiseksi tavoitteeksi

Oma Hämeen vuonna 2025 tekemässä toimintaympäristöanalyysissä väestön ylipaino nousi yhdeksi merkittävistä hyvinvointiin vaikuttavista riskitekijöistä. Tämän vuoksi ylipainon ehkäisy on nostettu yhdeksi vuoden 2027 strategisista tavoitteista. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarve mahdollisimman varhain ja auttaa asukkaita tekemään terveyttä ja hyvinvointia tukevia, pysyviä muutoksia.

Tavoitteen tueksi Oma Hämeessä on käytössä yli 18-vuotiaille tarkoitettu porrastettu ylipainon hoitopolku. Sen tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat saavat yhdenmukaista ja johdonmukaista tukea koko hyvinvointialueella.

Hoitopolku auttaa ammattilaista arvioimaan asiakkaan tilannetta kokonaisuutena ja löytämään hänelle sopivan tuen. Asiakas voidaan tilanteensa mukaan ohjata esimerkiksi omahoidon palveluihin, elintapaohjaukseen, liikuntaneuvontaan tai ravitsemusterapiaan. Tarvittaessa arvioidaan myös lääke- tai leikkaushoidon sekä erikoissairaanhoidon tarvetta.

– Sama tuki ei sovi kaikille. Hoidossa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne, valmius muutokseen, aiemmat kokemukset ja se, millaista tukea hän on jo saanut, kertoo ravitsemusterapeutti Noora Toivonen.

Parhaillaan Oma Hämeessä valmistellaan vastaavaa kokonaisuutta myös lapsille, nuorille ja perheille.

Lihavuuden ehkäiseminen ei ole vain yksilön asia

Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuuden yleistymiseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi elinympäristö ja yhteiskunnan rakenteet. Esimerkiksi lisääntynyt paikallaanolo sekä ruoan saatavuus ja markkinointi vaikuttavat ihmisten arkeen ja valintoihin.

Siksi lihavuuden ehkäiseminen edellyttää yksilöiden tukemisen lisäksi myös ympäristöön ja rakenteisiin vaikuttamista. Tavoitteena on tehdä terveyttä ja hyvinvointia tukevista valinnoista mahdollisimman helppoja osana tavallista arkea.

Vaikka lihavuus on Kanta-Hämeessä kasvava hyvinvointihaaste, kehitykseen voidaan vaikuttaa. Oma Häme tarjoaa tukea elintapojen muuttamiseen ja painonhallintaan, eikä muutoksia tarvitse tehdä yksin.

Katso Hyvinvointisi tueksi -sivustolta tietoa ja käytännön vinkkejä hyvinvoinnin edistämiseen

Elintapamuutoksen etäryhmä on maksuton palvelu asiakkaille, jotka kaipaavat tukea elintapojensa muuttamiseen.

Lue elintapamuutoksen etäryhmästä ja liitty mukaan ryhmään

Lähteet

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Julkaistu 17.4.2025. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50124

Pietiläinen, K. 2026. Lihavuus. Terveyskirjasto, Duodecim. Päivitetty 4.2.2026. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00042

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveyden tulevaisuuskuva-verkkoraportti.

UUTINEN / 01.09.2026

Aluehallitus käsitteli neuvolasuunnitelmaa

Maanantaina 31. elokuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli taloutta, neuvolasuunnitelmaa sekä suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevia aloitteita.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2026 toisen muutoskäyttösuunnitelman. Päivitys perustuu aluevaltuuston toukokuussa hyväksymiin ehdollisiin talousarviomuutoksiin, jotka tulivat voimaan valtiovarainministeriön myönnettyä Oma Hämeelle lisäaikaa kertyneiden alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

Muutoskäyttösuunnitelmassa talousarviomuutokset kohdennetaan toimialoilta tulosalueille. Muutosten jälkeen vuoden 2026 talousarvio on 35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toiminnan tavoitteet säilyvät pääosin ennallaan.

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle Kanta-Hämeen hyvinvointialueen neuvolasuunnitelman hyväksymistä vuosille 2026–2028. Suunnitelma kuvaa alueen neuvolatoimintaa ja sen painopisteitä osana perhekeskuksen monialaisia palveluja.

Uudessa suunnitelmassa äitiys- ja lastenneuvolan toimintamallit on yhtenäistetty koko hyvinvointialueelle. Neuvolapalveluissa painotetaan muun muassa asiakaslähtöisyyttä, yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta sekä koko perheen terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen huomioimista. Suunnitelmassa kuvataan myös monialaisia toimintamalleja, ryhmätoimintaa, digitaalisia palveluja ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Neuvolasuunnitelma liitetään osaksi Kanta-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Hammashoidon palveluverkko esillä aloitteissa

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös kahta suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevaa aloitetta. Aloitteissa on nostettu esiin erityisesti hammashoidon palvelujen saavutettavuus kiinteiden palvelupisteiden vähentyessä.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan vastauksen hyvinvointialuealoitteeseen, jossa esitetään suun terveydenhuollon palvelujen säilyttämistä Hauholla ja Lammilla nykyisissä tai vastaavissa kiinteissä tiloissa. Oma Hämeen vastauksen mukaan palveluverkkopäätöksen muuttamiselle ei ole perusteita. Muutokset perustuvat aluevaltuuston aiemmin hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin ja huhtikuussa 2024 tehtyyn palveluverkkopäätökseen. Aluevaltuusto käsittelee aloitteeseen annettua vastausta syyskuun kokouksessaan.

Sen sijaan aluehallitus palautti hyvinvointialuejohtajan esityksestä uudelleen valmisteltavaksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että pääsy kiireettömän hammashoitoon säilytetään jokaisessa palvelupisteessä.

Lisäksi aluehallitus palautti uudelleen valmisteluun vastineen, joka on annettu tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Aluehallituksen seuraava kokous on 7. syyskuuta.

Aluehallituksen 31.8.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 31.08.2026

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelun chat palvelee jatkossa arkisin kello 8–15

Erikoissairaanhoidon keskitetyn asiakaspalvelun chatin palveluaika muuttui maanantaista 31. elokuuta alkaen. Chat palvelee jatkossa maanantaista perjantaihin kello 8–15. Muutoksella asiakaspalvelun resursseja kohdennetaan enemmän puhelinpalveluun.

Voit asioida myös puhelimitse

Chatin lisäksi saat yhteyden erikoissairaanhoidon keskitettyyn asiakaspalveluun puhelimitse numerosta 03 629 6262. Puhelinpalvelun aukioloajat eivät muutu, vaan puhelinpalvelu palvelee arkisin kello 7.30–16.30.

Keskitetty asiakaspalvelu auttaa esimerkiksi:

• ajanvarauksen muuttamisessa tai perumisessa
• lähetteisiin liittyvissä kysymyksissä
• jonotilanteen tiedusteluissa
• hoito-ohjeiden tarkentamisessa.

Näissä asioissa ota yhteyttä suoraan yksikköön

Keskitetty asiakaspalvelu ei palvele seuraavien yksiköiden tai palvelujen asioissa:

• Hämeenlinnan terveysasemilta tehtyjen kuvantamistutkimusten lähetteet
• Hattulan kuvantaminen (röntgen)
• Sydänsairaala
• äitiyspoliklinikka
• lapsettomuuspoliklinikka
• päiväsairaalat
• psykiatria
• kuulokeskus
• perusterveydenhuollon kuntoutus
• kuntoutusohjaus
• apuvälinekeskus
• Forssan munuaispoliklinikka.

Näissä asioissa ota yhteyttä suoraan kyseiseen yksikköön.

Katso tarkemmat ohjeet ja yhteystiedot täältä

UUTINEN / 28.08.2026

Silmäpäivystyksen järjestelyihin tulee väliaikainen muutos Ahveniston sairaalassa 31.8.2026 alkaen

Ahveniston sairaalan Silmäkeskuksen silmäpäivystyksessä tapahtuu väliaikainen muutos maanantaista 31. elokuuta 2026 alkaen. Muutoksen taustalla on Silmäkeskuksen muuttunut henkilöstötilanne ja sen tavoitteena on turvata Silmäkeskuksen muun toiminnan sekä potilaiden hoidon jatkuvuus.

Äkillisissä silmävaivoissa ensisijainen hoitopaikka on oma terveysasema. Tarvittaessa lääkäri ohjaa potilaan päivystykselliseen silmälääkärin arvioon TAYSin Silmäkeskukseen.

Assin Silmäkeskuksen ajanvaraustoiminta sekä kiireellisten, noin viikon sisällä hoidettavien silmävaivojen hoito jatkuvat normaalisti. Silmäkeskukseen tullaan lääkärin lähetteellä.

Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja tiedotamme silmäpäivystyksen järjestelyistä uudelleen tilanteen muuttuessa.

UUTINEN / 27.08.2026

Laatua lautaselle -kampanja kannustaa tekemään pieniä, hyvinvointia tukevia ruokavalintoja

Oma Hämeen somekanavilla käynnistyy syyskuussa Laatua lautaselle -hyvinvointikampanja. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä ravitsemuksellisesti laadukas ruoka tarkoittaa käytännössä. 

Laadukas ruokavalio ei tarkoita täydellisyyttä tai kalliita erikoistuotteita. Sen sijaan kampanja haluaa osoittaa, että terveyttä tukevia ruokavalintoja voi tehdä tavallisessa arjessa pienillä, mutta merkityksellisillä teoilla. 

Kampanjan asiantuntijana toimii Oma Hämeen ravitsemusterapeutti Jessica Sonko, joka kertoo käytännön esimerkkien avulla, miten esimerkiksi kuidun saantia, suolan käyttöä, kasvisten määrää ja rasvan laatua voi huomioida niin kaupassa asioidessa, ruokaa valmistettaessa kuin valmiita tuotteita valittaessakin. 

Tarve ravitsemustiedon lisäämiselle näkyy Sonkon mukaan myös hänen omassa työssään. 

– Moni ajattelee terveyttä edistävän syömisen olevan monimutkaista, vaikka se voi tarkoittaa esimerkiksi hedelmän lisäämistä päivään tai levitteen vaihtamista sydänystävälliseen vaihtoehtoon, Sonko kertoo. 

Kampanjassa nostetaan esiin myös arjen konkreettisia valintoja, jotka tukevat hyvinvointia. Esimerkiksi lasten hedelmäsoseet, tomaattimurska ja pakastekasvikset kerryttävät päivän kasvissaldoa. Lisäksi runsaskuituinen leipäviipale on helppo tapa lisätä kuidun saantia vaikkapa lounassalaatin rinnalle. Hyvinvointia tukevia valintoja on siis monia, ja ne voivat olla yllättävänkin pieniä. 

Kampanjan aikana julkaistaan lyhyitä asiantuntijavideoita sekä blogikirjoitus. Blogikirjoitus julkaistaan Oma Hämeen verkkosivuilla, ja videot ovat katsottavissa Voi hyvin Oma Hämeessä -Instagram- ja Facebook-tileillä. 

Tukea ja neuvontaa saatavilla 

Jos kampanjan teemat herättävät kiinnostusta tai omaan ruokavalioon liittyy kysymyksiä, tukea ja neuvontaa on saatavilla. Hyvinvointisi tueksi -sivustolta löydät Kanta-Hämeen asukkaille suunnattua hyvinvointia edistävää toimintaa sekä vinkkejä oman terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Tutustu myös elintapamuutoksen etäryhmään.  

Tervetuloa tutustumaan sisältöihin ja hakemaan inspiraatiota omaan hyvinvointiin! 

UUTINEN / 26.08.2026

Assi tutkimusympäristönä – LUTin diplomityöt pureutuvat sairaalan arjen kehittämiseen

Miten materiaalit liikkuvat uudessa sairaalassa? Mitä leikkaussalissa käytettävät välineet todella maksavat? Entä miten digitaaliset hoitopolut muuttavat ammattilaisten työtä ja miten niiden hyötyjä voidaan mitata?
 
Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia LUT-yliopiston opiskelijoiden diplomitöissä, joissa Ahveniston sairaala ja Oma Hämeen toiminta tarjoavat konkreettisen tutkimusympäristön. Opiskelijat viettivät elokuussa päivän Assissa yhdessä Oma Hämeen asiantuntijoiden kanssa.
 
Diplomitöiden teoriaosuudet ovat edenneet kesän aikana pitkälle. Nyt tutkimuksissa alkaa vaihe, jossa katse siirtyy käytäntöön. Assi-päivän aikana opiskelijat tutustuivat vastaanotto-, osasto- ja akuuttitoimintoihin sekä tutkimustensa kannalta keskeisiin ympäristöihin, kuten sairaalan logistiikkaan, varastonhallintaan ja leikkausosastoon.

Leikkausosaston anestesiahoitaja Sanna Kiuru esitteli opiskelijoille leikkausosaston toimintaa, ja tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen toi keskusteluun terveyspalvelujen ja toiminnan kehittämisen näkökulmaa.

Teoria kohtaa sairaalan arjen

Päivi Pänkäläisen diplomityössä tarkastellaan Assin varastonhallintaa, materiaalivirtoja ja dataperusteista ohjausta. Seuraavaksi materiaalin kulkua on tarkoitus seurata käytännössä prosessikävelyn avulla. Tutkimus voi tuoda uutta tietoa esimerkiksi varastonhallinnan kehittämiseen ja hoitologistikkojen työn merkityksen arviointiin.

Elsa Rajala puolestaan tutkii leikkaussalien instrumenttien ja välineiden kustannuslaskentaa, raportointia ja jäljitettävyyttä. Tavoitteena on rakentaa raportointimalli, joka auttaa muodostamaan paremman kokonaiskuvan välineisiin liittyvistä kustannuksista. Assi-päivän aikana tutkimuksen kohteena oleva ympäristö tuli tutuksi käytännössä leikkausosastolla.
 
Kahdessa diplomityössä huomio kohdistuu digitaalisiin hoitopolkuihin. Hanna Lukkarinen tutkii niiden hyödyntämistä ja niiden tuottaman tiedon käyttöä johtamisen tukena. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, millaisia muutoksia digihoitopolut tuovat toimintaan ja miten niiden hyötyjä voidaan mitata.
 
Ilona Hyssy tarkastelee leikkauspotilaan digitaalisen hoitopolun käyttöönottoa Assissa. Hän selvittää, miten hoitopolku vaikuttaa ammattilaisten työtehtäviin, työnjakoon, osaamisvaatimuksiin ja palveluprosesseihin. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa on tarkoitus haastatella digitaalista hoitopolkua käyttäviä ammattilaisia.
 
Digihoitopolkuja koskevassa keskustelussa nousi esiin myös käytännön kannalta olennainen kysymys: digitaalisen palvelun hyödyt eivät synny vain uuden työkalun käyttöönotosta. Samalla voidaan joutua uudistamaan esimerkiksi toimintamalleja, ajanvarausta ja työvuorosuunnittelua.

Ulkopuolinen katse voi huomata tutussa jotain uutta

Neljässä diplomityössä toistuvat hieman eri näkökulmista samat teemat: data, tiedolla johtaminen sekä toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus. Assi tarjoaa niiden tutkimiseen kiinnostavan ympäristön juuri nyt, kun uuden sairaalan toimintamalleista kertyy ensimmäisiä käytännön kokemuksia.
 
Opiskelijoille päivä teki tutkimuskohteista konkreettisia. Päivää kuvattiin antoisaksi, arvokkaaksi ja supermielenkiintoiseksi. Erityisen tärkeäksi koettiin mahdollisuus tavata tutkimusten kannalta keskeisiä ihmisiä kasvokkain ja rakentaa yhteistyöverkostoja.

Opiskelijoille välittyi Assista myös vahva kehittämisen ilmapiiri ja organisaation halu viedä toimintaa eteenpäin. Päivästä jäi heidän kuvauksensa mukaan ”ihana, lämmin ja kotoisa fiilis”.
 
Yhteistyötä koordinoinut Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen näkee myös opiskelijoiden ulkopuolisen näkökulman arvokkaana. Tutkija voi pysähtyä kysymään asioita, jotka sairaalan omassa arjessa ovat jo muuttuneet itsestäänselvyyksiksi.
 
– Uskon suuresti, että nämä opinnäytetyöt ja niiden tuotokset antavat arvoa sekä strategisesti että käytännön työhön, Väisänen sanoo.
 
Syksyn aikana tutkimukset etenevät aineiston keruuseen, haastatteluihin ja käytännön prosessien tarkempaan tarkasteluun. Tavoitteena on, että diplomitöistä syntyvää tietoa voidaan hyödyntää myös Oma Hämeen toiminnan kehittämisessä.

ARTIKKELI / 25.08.2026

Blogi: Osallisuus löytyy läheltä – pienet kohtaamiset johtavat yhteiseen hyvinvointiin

Osallisuus ei aina vaadi suuria rakenteita. Se muodostuu lähellä olevista asioista, sosiaalisista suhteista, mahdollisuudesta tulla kuulluksi, vaikuttaa asioihin sekä kokemuksesta, että on merkityksellinen. Haja-asutusalueista puhuttaessa esiin nousevat usein luonnonläheisyys, rauhallisuus sekä palvelut. Alueen asukkaiden arjessa se voi kuitenkin tarkoittaa lisäksi jotakin muuta: tutut ihmiset, pysyvät kohtaamiset ja vahva yhteisöllisyyden tunne.  

Monilla kylillä yhteisöllisyys näkyy arjen pienissä teoissa. Vaihdetaan kuulumisia, autetaan naapuria ja kokoonnutaan yhteisiin tapahtumiin. Vaikka yksinäisyyttä voidaan kokea myös yhteisön keskellä, yhteisöön kuuluminen voi lieventää sen vaikutuksia ja vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta. Kyläyhteisö voi parhaimmillaan tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia tavalla, jota ei aina tunnisteta: joku huomaa poissaolon kerhon tapaamisesta ja soittaa tai toinen kysyy kuulumisia. Yhteiset tilat, tapahtumat ja talkoot luovat kohtaamisia, vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukevat yhteisön kykyä kohdata muutoksia yhdessä. Kyläyhteisöt ja omaehtoiset kokoontumiset ovat tärkeä voimavara, sillä ne rakentavat hyvinvointia vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen kautta. 

Olemme Ikä iloiten - Selvästi eteenpäin -hankkeessa tehneet yhteistyötä Kyläturva-hankkeen kanssa, joka kehittää kyläturvallisuuden mallia Kanta-Hämeeseen. Hanke vahvistaa kyläturvallisuutta ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Pehmeä turvallisuus ja hyvinvoinnin edistäminen on ollut hankkeiden yhdistävä tekijä.  Ikä iloiten -hankkeen kohtaamien asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa keskusteluissa sekä hankeyhteistyössä on korostunut havainto siitä, kuinka merkittävä rooli paikallisilla yhteisöillä on ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Kylien tapahtumat, naapuriapu ja kyläyhteisötoiminta luovat mahdollisuuden osallistua ja tulla kuulluksi sekä ylläpitää toimintakykyä.  

Miten voimme vahvistaa sitä, mikä kylissä jo toimii hyvin?  

Vastaus voi löytyä läheltä: arjen kohtaamisista, yhdessä tekemisestä ja halusta pitää huolta toisistamme. Kun annamme tilaa yhteisöllisyydelle, vahvistamme samalla osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia. 

Etusivu - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme 

Hämeen Kylät ry 

Anuliisa Salovaara 
Projektisuunnittelija 
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin 
Terveyden edistämisen määräraha (STM)

ARTIKKELI / 25.08.2026

Muistamisesta tekoihin: stigmaa vähentämällä voidaan ehkäistä yliannostuskuolemia

Kansainvälistä yliannostuskuolemien ehkäisypäivää vietetään 31.8. Viisi nuorten parissa työskentelevää asiantuntijaa nostaa esiin yhden tärkeän tekijän huumekuolemien ehkäisyssä: päihteiden käyttöön liittyvän stigman eli leimautumisen, joka voi estää avun hakemisen.  

Yliannostuskuolemien ehkäiseminen yhdistetään usein hoitoon pääsyyn, palveluiden saatavuuteen ja haittoja vähentäviin toimintamalleihin. Asiantuntijoiden mukaan yhtä tärkeää on tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat siihen, uskaltaako nuori hakea apua ja kertoa omasta tilanteestaan.  

Päihteiden käyttöön liittyvä stigma voi näkyä esimerkiksi häpeän, syyllisyyden tai ulkopuolisuuden kokemuksina. Nuori saattaa pelätä tuomituksi tulemista tai sitä, ettei häntä ymmärretä. Tällaiset kokemukset voivat lisätä etäisyyttä palveluihin ja vaikeuttaa tuen vastaanottamista.  

– Nuorten kanssa tehtävässä työssä luottamuksen rakentaminen on kaiken perusta. Kokemus siitä, että tulee kuulluksi, kohdatuksi ja arvostetuksi jokaisessa kohtaamisessa, voi madaltaa avun hakemisen kynnystä merkittävästi. Samalla se vahvistaa nuoren uskoa siihen, että apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, sanoo TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hankkeen projektiasiantuntija Hilla Saira.  

Asiantuntijoiden mukaan stigma ei ole vain yksilön kokemus, vaan se näkyy myös kielteisinä asenteina, syrjintänä ja palvelujärjestelmän rakenteissa. Kyse ei ole yksittäisten työntekijöiden toiminnasta, vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Sen tunnistaminen auttaa kehittämään palveluita entistä saavutettavammiksi ja vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin.  

Nuorten huumekuolemien ehkäisy edellyttää moniammatillista yhteistyötä, matalan kynnyksen palveluja sekä kohtaamisia, jotka vahvistavat luottamusta ja osallisuuden kokemusta. Turvallinen kohtaaminen voi olla ratkaiseva askel avun hakemisessa.  

Kansainvälistä yliannostuskuolemien ehkäisypäivää vietetään vuosittain 31. elokuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta yliannostuksista, ehkäistä huumekuolemia ja muistaa niitä, jotka ovat menehtyneet yliannostukseen.  

Asiantuntijat tekevät yhteistyötä eri hyvinvointialueilla osana valtakunnallista ELOSSA – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa (2025–2027), jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten huumekuolemia parantamalla päihde- ja riippuvuuspalveluja, vahvistamalla ammattilaisten osaamista sekä vähentämällä huumeita käyttäviin henkilöihin kohdistuvaa stigmaa.  

Kansainvälisenä yliannostuskuolemien ehkäisypäivänä 31. elokuuta TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke järjestää yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin (SPR) kanssa Huumekuolemien ehkäisy ja ensiapu -koulutuksen Hämeenlinnassa. Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka voivat arjessaan kohdata yliannostus- ja myrkytystilanteita. Tavoitteena on vahvistaa ensiapuvalmiuksia sekä madaltaa kynnystä hälyttää apua hätätilanteissa.  

Kirjoittajat: 

Hilla Saira, projektiasiantuntija, TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke, Kanta-Hämeen hyvinvointialue  

Henni Myllyoja, projektipäällikkö, Nuorten huumekuolemien ehkäiseminen Satakunnassa -hanke, Satakunnan hyvinvointialue  

Eerika Ollila, projektipäällikkö, Kohtaavat polut – Monialainen tuki huumeita käyttäville nuorille Keski-Suomessa –hanke, Keski-Suomen hyvinvointialue  

Veronica Hanhisuanto, projektipäällikkö, Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen ja huumekuolemien ehkäisy Pohteella –hanke, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue.  

Linda Dalbom, projektipäällikkö, Tiedä, toimi, pelasta- ja Päihdehoitoon kiinnittymisen –hankkeet, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

UUTINEN / 25.08.2026

Aluehallitus hyväksyi ohjeet vieraanvaraisuudesta, edustamisesta ja lahjoista

Maanantaina 24. elokuuta koolla ollut aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi–toukokuulta. Hyvinvointialueen tulos oli toukokuun lopussa 15 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintatuottoja oli kertynyt 47,5 miljoonaa euroa ja toimintakuluja 372,4 miljoonaa euroa.

Toimintakate oli noin 27 miljoonaa euroa heikompi kuin vertailukelpoinen tulos vuotta aiemmin. Kulujen kasvua selittävät muun muassa palkankorotukset sekä ostopalvelujen, lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannusten kasvu. Osa alkuvuoden kustannuskasvusta on kausiluonteista, ja sen odotetaan taittuvan loppuvuoden aikana.

Toukokuun talousraportin vertailuluvut perustuvat vielä aiempaan talousarvioon. Tilanne on nyt eri, koska valtiovarainministeriön myönsi heinäkuussa Oma Hämeelle lisäaikaa vuoden 2029 loppuun saakka alijäämien kattamiseen. Sen vuoksi aluevaltuuston toukokuussa hyväksymä muutostalousarvio on tullut voimaan – sen mukainen vuoden 2026 ylijäämätavoite on noin 35 miljoonaa euroa.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueelle ohjeet vieraanvaraisuudesta, edustamisesta, lahjoista ja muistamisesta. Ohje koskee henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä soveltuvin osin hyvinvointialueen tytäryhteisöjä. Tavoitteena on varmistaa toiminnan puolueettomuus, avoimuus ja tasapuolisuus.

Ohje linjaa muun muassa lahjojen, aterioiden, tilaisuuksien ja ulkopuolisten kustantamien matkojen hyväksyttävyyttä sekä hyvinvointialueen omaa edustamista. Etujen vastaanottamista arvioidaan tapauskohtaisesti, ja keskeistä on, ettei etu saa vaarantaa tai näyttää vaarantavan viranomaistoiminnan riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Erityistä pidättyväisyyttä edellytetään esimerkiksi hankintoihin sekä valvonta- ja tarkastustehtäviin liittyvissä tilanteissa.

Ahveniston sairaalahankkeesta erillinen Arvoa rahalle -raportti

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeesta laaditun Arvoa rahalle -raportin ja päätti toimittaa sen edelleen aluevaltuustolle. Raportissa arvioidaan, miten allianssihanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet suhteessa käytettyihin resursseihin.

Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa hankkeen kustannuksia, laatua, aikataulua ja riskienhallintaa sekä toiminnallisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä hyötyjä. Raportin tavoitteena on tunnistaa hankkeen keskeiset onnistumiset ja kehittämistä vaativat osa-alueet.

Lisäksi aluehallitus päätti käynnistää hyvinvointialueen vakuutusten kilpailutuksen. Hankinnan ennakoitu arvo on noin 16,2 miljoonaa euroa neljän vuoden ajalta. Tavoitteena on varmistaa vakuutusten markkinaehtoinen hinnoittelu ja ajantasaisuus sekä hyvinvointialueen riskienhallinnan kannalta riittävä vakuutusturva.

Kilpailutuksessa lähtökohtana on nykyistä vastaava vakuutusturva, mutta ehtoihin suunnitellaan muutoksia, joilla tavoitellaan vakuutusmaksujen alentamista ilman vakuutusturvan olennaista heikentämistä. Varsinainen hankintapäätös tuodaan kilpailutuksen jälkeen erikseen aluehallituksen päätettäväksi.

Esityslistalta poistettiin Kuntien Tiera Oy:n omistajuutta koskeva asia, muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 31. elokuuta.

Aluehallituksen 24.8.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 25.08.2026

Synnytys mietityttää? Kätilöltä voi jälleen kysyä chatissa

Oma Hämeen Perhekeskus-chatin kätilöt ovat palanneet kesätauolta. Odottavat perheet voivat kysyä chatissa matalalla kynnyksellä synnytyksestä ja synnytyssairaalasta. Kätilöt ovat paikalla Perhekeskus-chatissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14 yhteistyössä neuvolan kanssa.
 
Raskaus ja lähestyvä synnytys herättävät monenlaisia kysymyksiä. Mielessä voivat pyöriä esimerkiksi synnytykseen valmistautuminen, sairaalaan lähteminen, synnytyksen kulku tai käytännöt synnytyssairaalassa. Joskus kyse voi olla pienestä asiasta, joka on jäänyt mietityttämään neuvolakäynnin jälkeen.
 
–Meiltä voi kysyä rohkeasti myös sellaisia asioita, jotka tuntuvat pieniltä tai joita ei ole tullut muualla kysyneeksi. Odottajalle ja perheelle juuri se oma kysymys voi olla sillä hetkellä hyvin tärkeä, kertoo kätilö Heini Nuutinen.

Elämä alkaa Assissa – kätilöt vastaavat kysymyksiin Instagram Livessä

Synnytys ja tuleva Ahveniston sairaala ovat esillä myös keskiviikkona 26. elokuuta järjestettävässä Instagram Livessä Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan.
 
Livessä kätilöt Senja Rantala ja Lotta Sahinoja kertovat synnyttämisestä Hämeenlinnassa ja vastaavat seuraajien kysymyksiin. Samalla pääsee kuulemaan, millaisia tiloja ja palveluja Ahveniston sairaala eli Assi tarjoaa synnyttäjille, vauvoille ja perheille.
 
Instagram Live järjestetään keskiviikkona 26.8.2026 klo 18 Instagram-tilillä @synnyta_hameenlinnassa.

Tulevaan synnytyssairaalaan voi tutustua Vauva Päivässä

Syyskuussa tulevaan synnytyssairaalaan pääsee tutustumaan myös kasvokkain. Ahveniston sairaala on mukana perinteisessä Vauva Päivä -tapahtumassa 25.9. Poltinahon seurakuntatalolla Hämeenlinnassa.
 
Tapahtumassa esitellään Assin tulevia tiloja ja sitä, millaisessa ympäristössä vauvoja tulevaisuudessa syntyy. Kävijät pääsevät myös jättämään terveisiä henkilökunnalle ja kertomaan omia ajatuksiaan ja toiveitaan tulevaan sairaalaan.

Perhekeskus-chatin kätilöt

Kätilöt ovat tavattavissa Perhekeskus-chatissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14. Palvelu toteutetaan yhteistyössä neuvolan kanssa.

Lue lisää Perhekeskus-chatista 

Instagram Live: Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan
Keskiviikko 26.8.2026 klo 18
Instagram: @synnyta_hameenlinnassa
Mukana kätilöt Senja Rantala ja Lotta Sahinoja

Vauva Päivä 25.9.2026

Poltinahon seurakuntatalo, HämeenlinnaOma Hämeen Perhekeskus-chatin kätilöt ovat palanneet kesätauolta. Odottavat perheet voivat kysyä matalalla kynnyksellä synnytyksestä ja synnytyssairaalasta. Kätilöt ovat chatissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14 yhteistyössä neuvolan kanssa.

UUTINEN / 24.08.2026

Pienetkin askeleet lasketaan – aloita syksy etäryhmän tuella

Hyvinvoinnin vahvistaminen ei vaadi suuria muutoksia kerralla. Joskus riittää yksi päätös tai pieni askel oikeaan suuntaan. Oma Hämeen maksuttomista etäryhmistä saat ammattilaisten tukea, käytännön vinkkejä ja vertaistukea omaan elämäntilanteeseesi – helposti ja turvallisesti omalta kotisohvaltasi käsin.

Helposti mukaan, missä tahansa oletkin

Etäryhmiin osallistuminen on helppoa: tarvitset vain tietokoneen, tabletin tai puhelimen, toimivan verkkoyhteyden sekä verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen vahvaa tunnistautumista varten.
Ryhmiin osallistutaan anonyymisti, joten oma nimi ei näy muille osallistujille. Voit keskittyä rauhassa omaan hyvinvointiisi turvallisessa ympäristössä.

Löydä sinulle sopiva ryhmä

Elintapamuutoksen etäryhmä

Haluaisitko lisätä liikuntaa, syödä terveellisemmin tai löytää keinoja jaksaa paremmin arjessa? Elintapamuutoksen etäryhmä on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille kantahämäläisille, jotka kaipaavat tukea hyvinvointinsa vahvistamiseen.

Tapaamisten aikana käsitellään elintapamuutokseen liittyviä teemoja ja edetään kohti tavoitteita pienin, realistisin askelin.

Ryhmä alkaa keskiviikkona 26.8.2026 klo 16.30.

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta

Ryhmä on suunnattu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville tyypin 2 diabetesta sairastaville. Tapaamisissa saat luotettavaa tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja omahoidon tueksi arkeen sopivia vinkkejä.

Samalla pääset kuulemaan muiden kokemuksia ja jakamaan ajatuksia samassa tilanteessa olevien kanssa.

Ryhmä alkaa syyskuussa. Ilmoitamme tarkan alkamisajan mahdollisimman pian.

Hyvinvointiryhmien lisäksi Oma Häme tarjoaa myös muita etäryhmiä, kuten perhevalmennusta sekä lapsiperheiden teemailtoja.

Katso etäryhmien tarkemmat aikataulut ja ilmoittautumisohjeet klikkaamalla ryhmän nimeä täältä

UUTINEN / 24.08.2026

Syökö lapsesi koululounaan? – kouluruokailuun liittyvä kampanja käynnistyy

Moni lapsi ja nuori jättää koululounaan syömättä kokonaan tai syö siitä vain osan. Sillä on merkitystä. Kouluruoka ei ole vain yksi ateria muiden joukossa, vaan tärkeä osa koulupäivän jaksamista, oppimista ja hyvinvointia. 

Koululounas antaa lapselle tärkeitä ravintoaineita ja virtaa päivään. Monipuolinen ateria auttaa jaksamaan, keskittymään ja oppimaan. Koululounaan syömisestä on hyötyä myös perheelle: joka arkipäivä lapselle on tarjolla lämmin ateria, eikä huoltajan tarvitse huolehtia päivän lounaasta. 

Ruokailu on myös tärkeä osa ruokakasvatusta. Kaikesta ei tarvitse pitää heti, vaan uusiin makuihin tutustuminen ja niihin tottuminen vie aikaa. Koulu tarjoaa turvallisen paikan harjoitella monipuolista syömistä ja tutustua uusiin ruokiin yhdessä muiden kanssa. 

Kouluruokailuun saattaa liittyä myös monenlaisia käsityksiä ja uskomuksia. Kouluruoan ajatellaan joskus olevan maultaan heikkoa, liian prosessoitua tai sellaista, ettei se pidä nälkää. Vanhempien puheella ja suhtautumisella on suuri vaikutus siihen, millaisena lapsi näkee kouluruoan. Toisaalta moni huoltaja pohtii myös sitä, mitä tehdä silloin, kun lapsi ei halua syödä kouluruokaa lainkaan. 

Kampanja nostaa kouluruokailun parrasvaloihin 

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry käynnistää "Olen lastasi varten" -kampanjan, jonka viesti on yksinkertainen: koulu- ja päiväkotiruoka on suunniteltu lapsia varten. Se tukee hyvinvointia, tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin makuihin ja helpottaa lapsiperheiden arkea.  

Kampanjan aikana jaetaan tietoa kouluruokailun merkityksestä, ruokakasvatuksesta sekä siitä, miten huoltajat voivat tukea lapsensa myönteistä suhdetta ruokaan ja kouluruokailuun. Lisäksi kampanjassa käsitellään kouluruokaan liittyviä yleisiä myyttejä ja tarjotaan tutkittuun tietoon perustuvia näkökulmia niiden rinnalle.  

Keskiviikkona 9.9. klo 18 järjestetään kaikille vanhemmille ja huoltajille avoin etävanhempainilta. Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa siitä, miksi lapsi jättää joskus koulu- tai päiväkotiruoan syömättä ja miten vanhempi voi tukea lapsen tai nuoren ruokailua arjessa. Ilmoittaudu mukaan vanhempainiltaan tämän linkin kautta. 

Yhdessä kohti myönteistä suhtautumista 

Jokainen koululounas on mahdollisuus tukea lapsen hyvinvointia. Siksi kouluruoka kannattaa nähdä paljon muuna kuin päivän ruokalistana: se on investointi lasten kasvuun, oppimiseen, terveyteen ja tulevaisuuteen. 

Lue lisää Ruokakasvatusyhdistyksen kampanjasta

UUTINEN / 24.08.2026

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset alkavat Oma Hämeessä viikolla 44

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä kausirokotukset käynnistetään viikolla 44. Digitaalinen ajanvaraus ja puhelinajanvaraus avautuvat viikolla 43.  

Kenelle rokotus annetaan? 

Koronan tehosterokotus 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee rokotetta 

• hoivakodeissa asuville ja säännöllisessä kotihoidossa oleville iäkkäille sekä omaishoidettaville iäkkäille henkilöille 
• kaikille 75 vuotta täyttäneille 
• kaikenikäisille voimakkaasti immuunipuutteisille 
• 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on vähintään kaksi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta. 

Influenssarokotus 

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja 

• 65 vuotta täyttäneet 
• alle 7-vuotiaat lapset 
• raskaana olevat 
• sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat 
• varusmiespalveluksensa aloittavat 
• laitosmaisissa olosuhteissa asuvat 
• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon asiakastyötä tekevä henkilöstö 
• vakavalle influenssalle erityisen alttiiden lähipiiri 
• lintuinfluenssalle altistumisriskissä olevat ammattilaiset. 

Entä jos asiakas ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen? 

Jos asiakas ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen, hän voi hankkia rokotteen omakustanteisesti. Rokotuksia on saatavilla apteekeista ja yksityisiltä lääkäriasemilta.

Missä asiakkaat rokotetaan? 

• Perhekeskuksen asiakkaat saavat rokotteet omalta terveydenhoitajaltaan neuvolasta tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta.  
• Kotihoidon asiakkaiden rokottamisesta voi kysyä omasta hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asukkaiden ja asiakkaiden rokottamiseksi. 
• Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat rokotetaan asumisyksiköissä. Rokottamisesta voi tarvittaessa kysyä asiakkaan hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asiakkaiden rokottamiseksi. 
• Vammaispalveluiden asumispalveluiden asiakkaiden rokottamisesta voi kysyä asiakkaan omasta asumisyksiköstä. 
• Muut ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat aikuiset rokotetaan terveysasemalla. 

Lue lisää:   

Influenssarokote (THL) 

Kenelle influenssarokotteita annetaan (THL) 

Koronarokotteet – eri ryhmien rokotukset (THL) 

UUTINEN / 21.08.2026

Uusi Move!-malli vahvistaa kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä lasten liikkumisen edistämisessä

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kanta-Hämeessä tähän tarpeeseen on vastattu niin, että hyvinvointialue ja osa alueen kunnista ovat yhteistyössä luoneet toimintamallin, jonka tavoitteena on hyödyntää 5. ja 8. luokilla tehtävien Move-mittausten tuloksia nykyistä systemaattisemmin kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa. 

Uuden mallin avulla käytäntöjä yhdenmukaistetaan ja yhteistyötä vahvistetaan, jotta Move-mittausten tarjoamaa tietoa voidaan hyödyntää tehokkaammin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja liikkumisen tukena. 

Yhteistyön kehittämiselle on selkeä tarve. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan vain puolet 4. ja 5. luokan pojista ja runsas kolmannes tytöistä liikkui vähintään tunnin päivässä viikon jokaisena päivänä. 8. ja 9. luokilla osuudet olivat vielä pienemmät: pojista näin ilmoitti kolmannes ja tytöistä vain joka viides.

Tulokset osoittavat, että osa lapsista ja nuorista liikkuu edelleen terveytensä kannalta liian vähän, mikä korostaa yhteisten toimintatapojen ja varhaisen tuen merkitystä. 

Move!-mittaukset kertovat fyysisestä toimintakyvystä 

Move!-mittauksessa arvioidaan oppilaan fyysistä toimintakykyä erilaisten liikettä, kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta mittaavien tehtävien avulla. Mittausten perusteella oppilas saa tuloksen, joka kuvaa hänen fyysisen toimintakykynsä tasoa suhteessa arjessa jaksamiseen ja hyvinvointiin. Mittaukset toteutetaan 5. ja 8. luokan oppilaille kaikkialla Suomessa.  

Elo-syyskuussa osana koulupäivää toteutettavat mittaukset tarjoavat arvokasta tietoa niin oppilaille itselleen kuin myös kouluille ja kouluterveydenhuollolle. Tavoitteena on ennen kaikkea tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kannustaa liikkumaan. 

– Move!-mittaukset antavat tärkeää tietoa arjessa tarvittavasta fyysisestä toimintakyvystä, mutta niiden keskeisin tehtävä on kannustaa oppilasta huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, toteaa Minna Mäki, Lopen yhtenäiskoulun luokanopettaja. 

Tuki terveystarkastuksiin – tulokset keskustelun pohjana 

Move!-mittaustuloksia voidaan hyödyntää myös kouluterveydenhuollossa, mikäli huoltaja antaa siihen luvan. Huoltajalta pyydetään suostumus lukuvuoden alussa joko Wilman kautta tai paperisella lomakkeella. Suostumuksen antamisen jälkeen jälkeen mittaustulokset toimivat osana laajaa terveystarkastusta, jossa tarkastellaan lapsen tai nuoren hyvinvointia monipuolisesti.

Fyysisen terveyden lisäksi tarkastuksissa käsitellään muun muassa psyykkistä vointia, arjen jaksamista ja oppimista, ja liikkuminen sekä fyysinen toimintakyky ovat tässä kokonaisuudessa keskeisessä roolissa. 

– Move!-tulokset tarjoavat hyvän lähtökohdan keskustelulle liikuntatottumuksista, arjesta ja jaksamisesta. Ne auttavat tekemään näkyväksi asioita, joista voi muuten olla vaikea puhua, kertoo Tuula Henriksson, Riihimäen Eteläisen ja Herajoen koulun kouluterveydenhoitaja. 

Jos oppilaan tulokset jäävät alle tavoitetason, asia otetaan puheeksi yhdessä oppilaan ja perheen kanssa, ja keskustelussa etsitään yhdessä keinoja hyvinvoinnin tukemiseen. Oppilasta voidaan kannustaa löytämään itselleen mieluisia tapoja liikkua, ja tarvittaessa ohjata erilaisten harrastusten pariin. Kunnat, järjestöt ja urheiluseurat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja aktiiviseen arkeen. 

Yhteistyö keskeisessä roolissa 

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulun, terveydenhuollon ja muiden toimijoiden välillä. Kanta-Hämeessä yhteistyötä on kehitetty yhteisen toimintamallin avulla, jotta Move!-mittaustulokset siirtyvät sujuvasti liikunnanopettajilta kouluterveydenhuoltoon.  

– Toimiva yhteistyö perustuu selkeään työnjakoon ja aikataulujen yhteensovittamiseen. Kun tieto kulkee sujuvasti, pystymme tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia entistä paremmin, toteaa Niina Heikkilä, opetuspalveluiden asiantuntija Hämeenlinnasta. 

Yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ja kannustuksen liikkumiseen – omista lähtökohdistaan käsin. 

Tutustu yhtenäiseen malliin tästä

UUTINEN / 21.08.2026

Pika-ajoista nopeaa keskusteluapua arjen huoliin

Pienikin huoli kannattaa ottaa puheeksi ajoissa, ennen kuin huoli paisuu. Siksi Oma Häme tarjoaa perhe- ja sosiaalipalveluissa matalan kynnyksen keskusteluapua erilaisiin arjen pulmatilanteisiin. Pika-aikoja voi varata itse verkkosivuilta ja ajan saa yleensä noin kahden viikon sisällä varaamisesta.

Pika-aikoja on tarjolla monenlaisiin elämäntilanteisiin. Keskusteluapua voi saada esimerkiksi lapsiperheen arjen haasteisiin, vanhemmuuden kysymyksiin ja lapsen tunnetaitojen tukemiseen. Tukea on tarjolla myös perhe- ja parisuhteiden haasteisiin, erotilanteisiin sekä aikuisten omaan elämäntilanteeseen liittyviin huoliin. Apua voi hakea jo silloin, kun kaipaa neuvoja tai uusia näkökulmia tilanteeseensa.  

Pika-ajat ovat kertaluonteisia keskusteluaikoja, joiden tarkoituksena on tarjota tukea silloin, kun huoli tai pulma voidaan ratkaista lyhyellä neuvonnalla, ohjauksella ja ammattilaisen kanssa käydyllä keskustelulla. Luottamuksellisista keskusteluista ei synny asiakkuutta hyvinvointialueen palveluihin, eikä niistä tehdä kirjauksia asiakas- tai potilastietojärjestelmiin. 

Valtaosa pika-ajoista toteutetaan etäyhteydellä videovastaanottona tai puhelimitse. Lapsiperheille tarkoitettujen Arjen kesyttämön pika-ajat järjestetään paikan päällä Hämeenlinnassa, Forssassa ja Riihimäellä. 

Nopeaa apua ennen kuin huolet kasvavat 

Pika-aikojen tavoitteena on tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kokemukset palvelusta ovat olleet erittäin myönteisiä: moni on saanut tarvitsemansa avun jo yhdellä tapaamiskerralla. 

– Asiakkaat kertovat usein, että on helpottavaa saada nopeasti keskusteluapua ilman pitkiä odotusaikoja. Tunnin aikana ehtii kuunnella, tukea ja etsiä yhdessä ratkaisuja arjen haastaviin tilanteisiin, kertoo perhetyöntekijä Minna Niskanen. 

Moni kokee myös tärkeäksi sen, ettei palvelun käyttö käynnistä varsinaista asiakkuutta. 

– Parhaimmillaan kyse on pienestä huolesta, joka saadaan käsiteltyä ennen kuin siitä muodostuu suurempi ongelma. Moni kertoo keskustelun jälkeen saaneensa riittävästi tukea, eikä koe tarvitsevansa muita palveluja, Niskanen sanoo. 

Arjen kesyttämö on suosituin pika-aika 

Tänä vuonna suosituimpia pika-aikoja ovat olleet Arjen kesyttämö, vauva- ja taaperoarki sekä aikuisten pika-ajat. 

Arjen kesyttämössä yleisimpiä keskustelun aiheita ovat arjen sujuminen, perheen rutiinit, siirtymätilanteet sekä lasten tunnetaidot. Palvelua hyödynnetään paljon myös neurokirjon lasten ja heidän perheidensä varhaisena tukena. 

– Arjen kesyttämöstä haetaan usein konkreettisia keinoja arjen selkeyttämiseen. Keskustelun lisäksi perheet saavat mukaansa materiaalia helpottamaan arjen sujumista ja ohjeen materiaalin käyttöön. Tunnin mittainen aika on useimmiten riittävä, mutta tarvittaessa voidaan arvioida myös jatkotuen tarvetta, kertoo perhetyöntekijä Kirsikka Pälä. 

Tukea erotilanteisiin ja uusperheen arkeen 

Vaikka osa pika-ajoista on löytänyt käyttäjänsä hyvin, kaikkia palveluja ei vielä tunneta yhtä laajasti. Esimerkiksi parisuhteen tukeen ja uusperhetilanteisiin suunnattuja keskusteluaikoja on toistaiseksi varattu melko vähän. 

– Uskomme, että tarvetta olisi nykyistä enemmän. Parisuhde, uusperheen roolit, lasten sopeutuminen tai erilaiset kasvatuskysymykset ovat asioita, joiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Näihin tilanteisiin voi hakea apua matalalla kynnyksellä jo silloin, kun huoli on vielä pieni, Niskanen kannustaa. 

Pika-ajat tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi pohtimaan omaa tai perheen tilannetta ammattilaisen kanssa ennen kuin huolet kasvavat suuremmiksi. 

Eron ensiapu -pika-aika tarjoaa nopeasti tukea erotilanteeseen. Palvelu on tarkoitettu eroa pohtiville tai eron kokeneille henkilöille. Pika-ajalle voi tulla joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa. Palvelussa voi keskustella eroon liittyvistä huolista, tunteista ja käytännön kysymyksistä ammattilaisen kanssa.

Moni vanhempi voi erotilanteessa kaivata tukea esimerkiksi siihen, kuinka erosta tulisi keskustella lasten kanssa ja kuinka lapsia voisi erotilanteessa tukea. Tarvittaessa eron ensiavusta saa ohjausta myös muiden palveluiden piiriin.  

Palvelu kehittyy kysynnän mukaan 

Pika-aikojen kysyntää seurataan jatkuvasti. Aikoja on lisätty tarpeen mukaan, jotta apua olisi saatavilla nopeasti myös ruuhkaisempina ajankohtina. Pika-aikojen suosio kertoo siitä, että matalan kynnyksen keskustelutuelle on selkeä tarve. 

– Olemme saaneet palvelusta erittäin hyvää palautetta. Moni kertoo arvostavansa sitä, että apua saa helposti ja nopeasti ilman monimutkaisia prosesseja. Pienikin huoli kannattaa ottaa puheeksi ennen kuin se ehtii kasvaa suureksi, Pälä muistuttaa. 

Kun koulujen ja päiväkotien arki on jälleen käynnistynyt, pika-ajat tarjoavat mahdollisuuden saada tukea arjen sujumiseen, vanhemmuuteen ja perheen hyvinvointiin jo varhaisessa vaiheessa. 

Pika-ajan voi varata sähköisen ajanvarauksen kautta. Ajanvarauksessa voi tutustua eri teemojen tarkempiin kuvauksiin ja valita omaan tilanteeseen sopivan ajan.  

Lisätietoa pika-ajoista ja ajanvaraus: Pika-ajat keskustelutukeen 

UUTINEN / 20.08.2026

Johtajaylilääkärin virka kiinnosti – Oma Häme sai 22 hakemusta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajaylilääkärin vakinaisen viran hakuaika on päättynyt. Virkaa haki yhteensä 22 henkilöä, joista 21 täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. Hakijat on listattuna tämän uutisen lopussa – lukuun ottamatta yhtä hakijaa, joka on vetänyt hakemuksensa pois.

Johtajaylilääkärin virka tulee avoimeksi nykyisen viranhaltijan eläköitymisen vuoksi. Uuden johtajaylilääkärin on määrä aloittaa tehtävässään 1.1.2027.

– Olemme iloisia siitä, että tehtävä herätti kiinnostusta ja hakijoina on näin monipuolinen ja asiantunteva joukko, toteaa terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Johtajaylilääkäri toimii hyvinvointialueen vastaavana lääkärinä ja vastaa terveydenhuollon lääketieteellisestä johtamisesta. Strategia- ja integraatiotoimialalle sijoittuva virka on keskeinen hyvinvointialueen terveyspalvelujen kehittämisessä ja valvonnassa. Tehtävään kuuluu muun muassa palvelujärjestelmän uudistamisen ja strategian toimeenpanon ohjaaminen lääketieteellisestä näkökulmasta sekä terveydenhuollon laadun, potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen.

Valinnassa painotetaan erityisesti hakijoiden johtamiskokemusta ja terveydenhuollon tuntemusta. Viran kelpoisuusvaatimuksena ovat Suomessa laillistetun lääkärin oikeudet ja erikoislääkärin pätevyys.

Rekrytointi etenee keskusteluihin syyskuussa

Valintaprosessi etenee seuraavaksi rekrytointikeskusteluihin, jotka järjestetään syyskuun alkupuolella. Oma Hämeen kumppanina toimii julkisen sektorin hakuihin erikoistunut johdon suorahakuyhtiö AIMS International.

Valinnan etenemisestä tiedotetaan myöhemmin lisää.

Hakijat aakkosjärjestyksessä:

Aidaskorpi Katja
Airo Mikko
Bots Sinikka
Heikkilä Teppo
Hyytiä-Ilmonen Henni
Jakobsson Maija
Jauhonen Hanna-Mari
Järvisalo Mikko
Kannisto Ritva-Liisa
Leppänen Roope
Merivuori Tiina
Nokisalmi Petri
Petranella Saara
Rautava Veli-Pekka
Ruopsa Niina
Schramko Alexey
Schrey Aleksi
Särkkä Kirsi
Toikka Jyri
Ulander Veli-Matti
Ylitolva Katja

UUTINEN / 19.08.2026

Hoitotarvikejakelun toimipisteiden aukioloajat muuttuvat Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä 7.9. alkaen

Jakeluajat säilyvät samoina kuin kesän aikana. Aukioloaikojen muutoksella vapautetaan henkilöstön työaikaa puhelimitse tehtyjen yhteydenottojen käsittelyyn, jotta asiakkaiden yhteydenottoihin voidaan vastata palvelulupauksen mukaisessa ajassa koko hyvinvointialueella.

Hoitotarvikejakelun toimipisteiden aukioloajat 7.9. alkaen

Forssa

• maanantaisin klo 12.30–14.30
• torstaisin klo 12.30–14.30

Hattula

• torstaisin klo 13–15

Hämeenlinna

• maanantaisin ja tiistaisin klo 8–12
• keskiviikkoisin klo 14–16

Riihimäki

• maanantaisin klo 9–12
• keskiviikkoisin klo 13–16

Ennalta tilatut tarvikkeet voi noutaa asiakkaalle sopivana ajankohtana

Riihimäen, Janakkalan, Hausjärven, Lopen ja Rengon alueiden asukkaille tilatut hoitotarvikkeet toimitetaan asiakkaan valitsemaan Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen. Muiden alueiden asiakkaat voivat noutaa ennalta tilaamansa tarvikkeet terveysasemien noutokaapeista. Näin tarvikkeiden noutaminen ei ole sidottu hoitotarvikejakelun toimipisteen aukioloaikoihin.

Hoitotarviketilauksen voi tehdä ympäri vuorokauden soittamalla hoitotarvikejakelun numeroon 03 629 6230. Puhelinvastaajaan voi jättää tarviketilauksen tiedot tai kertoa, mitä asia koskee. Hoitotarvikejakelun ammattilainen soittaa tarvittaessa takaisin viiden arkipäivän kuluessa.

Sähköiseen tilaamiseen valmistellaan uutta ratkaisua

Riihimäen ja Janakkalan alueella käytössä ollut sähköinen hoitotarvikkeiden tilausjärjestelmä ei ole vastannut riittävän hyvin asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Tämän vuoksi järjestelmä on poistettu käytöstä. Järjestelmän tilalle valmistellaan Palse.fi-portaalin käyttöönottoa koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen yhteiseksi hoitotarvikejakelun sähköisen asioinnin kanavaksi.

Käyttöönoton aikataulu tarkentuu loppusyksyn 2026 aikana.

Katso ajantasaiset tiedot hoitotarvikejakelusta, tilaamisesta ja aukioloajoista 

UUTINEN / 19.08.2026

Henkilöstöjohtajan yksikkövierailut jatkuvat jo neljättä vuotta – kohtaamiset arjessa rakentavat parempaa henkilöstöjohtamista

Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on jatkanut tänäkin vuonna vierailujaan hyvinvointialueen yksiköissä. Jo neljättä vuotta jatkuvassa Henkilöstöjohtaja radalla -toimintamallissa Bjerregård Madsen tutustuu työntekijöiden arkeen, osallistuu työvuoroihin ja keskustelee henkilöstön kanssa heidän kokemuksistaan.

Vuonna 2023 käynnistyneitä vierailuja suunnataan aina eri puolille maakuntaa ja kaikille toimialoille siten, että kierros tarjoaa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti henkilöstön arkeen ja ajankohtaisiin tilanteisiin työyhteisöissä.

Oma Hämeessä työskentelee noin 6 700 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaista. Suuressa organisaatiossa työntekijöiden arki on erilaista, mutta kaikkia yhdistää hyvinvointialueen yhteinen tavoite tuottaa vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Siksi henkilöstön kokemusten kuuleminen ja arjen työn ymmärtäminen ovat keskeinen osa hyvää henkilöstöjohtamista.

Henkilöstöjohtajan tämänvuotinen kierros erosi aiemmista siinä, että henkilöstöjohtaja vietti yksiköissä aiempaa enemmän aikaa ja osallistui myös työvuoroihin työntekijöiden rinnalla.

– Työparina työskentely, pidemmät vierailut ja osallistuminen yksiköiden arkeen mahdollistivat syvemmän ymmärryksen työn sujuvuudesta, työprosesseista ja siitä, miten organisaation muutokset näkyvät käytännön työssä, selittää Bjerregård Madsen.

Vierailujen tavoitteena ei ole pelkästään tavata henkilöstöä, vaan myös kerätä kokemustietoa työprosesseista, työhyvinvoinnista ja arjen onnistumisista. Tavoitteena on myös tunnistaa yhdessä henkilöstön kanssa kehittämiskohteita. Samalla kierrokset tarjoavat mahdollisuuden arvioida, miten yhteiset toimintatavat ja johtamisen periaatteet toteutuvat eri puolilla organisaatiota.

– On tärkeää nähdä oikeaa arkea, kuunnella työntekijöitä ja kehittää toimintaa heidän kokemustensa pohjalta. Jokainen vierailu on tuonut uusia oivalluksia niin minulle kuin koko organisaatiolle, toteaa henkilöstöjohtaja.

Iltavuoroja kotihoidossa

Kevään ja alkukesän kierroksella henkilöstöjohtaja on vieraillut muun muassa Turengissa vammaispalveluiden päivätoiminnassa, Riihimäellä vammaispalveluissa sekä tutustunut Hämeenlinnassa ensihoitoon ja kenttäjohtajien työhön. Forssassa Johanna teki iltavuorot kotihoidossa sekä kuntoutus- ja arviointitiimin kanssa.

Vierailuilla nousi esiin niin työn vaativuus, henkilöstön vahva ammattitaito kuin moniammatillisen yhteistyön merkitys. Henkilöstö nosti esiin myös tarpeet kehittää tiedonkulkua sekä työn sujuvuutta.

– Lähijohtajien läsnäoloa ja osallisuutta työyhteisön arkeen kaivattiin monin paikoin. Tätä tulee pohtia koko organisaatiossa, jotta laadukas henkilöstöjohtaminen ja johtamisen periaatteet toteutuvat, jatkaa Bjerregård Madsen.

Oma Häme uudistaa strategiansa mukaan toimintaansa hallitusti ja vaikuttavasti siten, että palvelujen jatkuvuus, henkilöstön hyvinvointi ja muutoskyvykkyys vahvistuvat. Tämä edellyttää johtamista, joka perustuu henkilöstön kokemuksiin, jatkuvaan vuoropuheluun ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Kun johto näkee työn arjen läheltä, voidaan muutoksia suunnitella entistä paremmin asiakkaiden, henkilöstön ja palvelujen tarpeista lähtien.

Yksikkövierailuista nousi esiin myös paljon myönteistä. Henkilöstö kuvasi työyhteisöjään sitoutuneiksi, ja osaaviksi. Useissa yksiköissä korostui hyvä yhteishenki sekä ylpeys omasta työstä ja kollegoiden ammattitaidosta. Nämä vahvuudet luovat perustan laadukkaille palveluille ja onnistuneille muutoksille myös tulevaisuudessa.

Jo neljä vuotta jatkuneet vierailut ovat vakiintuneet osaksi Oma Hämeen henkilöstöjohtamista. Tämänvuotinen kierros jatkui elokuussa iltavuorolla ikääntyneiden asumispalveluyksikössä Hausjärvellä. Kierrosten tavoitteena on vahvistaa luottamusta, lisätä vuorovaikutusta johdon ja henkilöstön välillä sekä varmistaa, että organisaation kehittämistä tehdään aidosti arjen kokemusten pohjalta.

UUTINEN / 18.08.2026

Muutoksia ikäihmisten ateriapalveluissa Forssassa ja Jokioisilla

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee muutoksia ateriapalveluihin Forssassa ja Jokioisilla. 

Muutokset koskevat Forssassa Rimpikoto-yksikköä ja Jokioisilla Opintien yksikköä. Molemmissa paikoissa ateriapalvelut päättyvät 1.11.2026.

Aiemmin yksiköissä on ollut tarjolla arkisin lounasruokaa asukkaille. Palvelua ovat hyödyntäneet muutamat kymmenet ihmiset. Kiinteistöissä on yhteensä noin 44 asukasta. Kaikille asiakkaille on tiedotettu muutoksesta. 

Ateriapalvelujen muutokset tehdään, koska palvelutarjonta yhtenäistetään koko hyvinvointialueella. Samanlaisia muutoksia on tehty aiemmin esimerkiksi Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Lopella.

Oma Häme tarjoaa jatkossa edelleen Forssan seudulla ateriapalveluita Tyykihovi- ja Tammikartano-kiinteistössä asuville. Yksiköt muuttuvat loppuvuodesta sosiaalihuoltolain mukaisiksi yhteisöllisen asumisen yksiköiksi, ja ateriapalvelut sisältyvät yhteisölliseen asumiseen. Muutos ei vaikuta nykyisten asiakkaiden palveluihin. Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumispalvelua iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat hoitoa, huolenpitoa ja ikääntyneelle soveltuvan asunnon, mutta eivät ympärivuorokautista palveluasumista. 

1.11.2026 alkaen hyvinvointialue ei myöskään enää vuokraa Rimpikoto-kiinteistöä Forssan vanhustenkotiyhdistykseltä, vaan asiakkaat ovat suorassa vuokrasuhteessa yhdistykseen.  Henkilöstöllä ei jatkossa ole omia toimitiloja rakennuksessa, vaan he käyvät auttamassa asiakkaita paikan päällä.  

Oma Häme lähettää asiakkaille päätökset ateriapalvelun lakkautuksesta. Jokaisen asiakkaan palvelut tarkastetaan henkilökohtaisesti. Jatkossa kotihoidon asiakkaat voivat hankkia ateriat haluamiltaan toimittajilta tai suoraan kaupasta. 

Apua ateriahankintaan saa asiakasohjauksesta. Oma Hämeen nettisivuille on myös kerätty ja kerätään edelleen listaa alueen ruokatoimittajista. Oma Häme seuraa muutosten myötä tarkasti kotihoidon asiakkaiden tilannetta ja avuntarvetta. 

Lisätietoja asiakkaille: 

Ikäihmisten Ensilinja: p. 036 296 620 

Ensilinjan neuvonta, ohjaus ja ajanvaraus - Oma Häme 

Ateriapalvelujen tuottajaluettelo: Ateriapalvelut - Oma Häme 

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen - Oma Häme 

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille - Oma Häme 

UUTINEN / 18.08.2026

Oma Häme päättää tehostetun valvonnan Elämäntaival-yksikössä – hoivakoti siirtyy uudelle omistajalle

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päättänyt tehostetun valvonnan Riihimäellä sijaitsevassa Elämäntaival-hoivakodissa omistajavaihdoksen myötä.

Yksikköä ylläpitävän Hoivakoti Elämänkaari Osakeyhtiön koko osakekanta siirtyi 13.8.2026 tamperelaiselle Agemo Group Oy:lle, joka toimii nimellä Ikifit. Toiminta siirtyi uudelle omistajalle maanantaina 17.8.2026.

Oma Häme otti Elämäntaival-yksikön tarkempaan valvontaan keväällä 2026 hoivakodin toiminnassa havaittujen epäkohtien vuoksi. Hyvinvointialue ylläpiti yksikön toimintaa sen aikaa, kun yrityksen myymisestä käytiin neuvotteluja. Hyvinvointialueen tukitoimiin kuului mm. uuden lähijohtajan nimeäminen, asukasturvallisuuden varmistaminen ja henkilöstöresurssien riittävyys. Oma Hämeestä siirrettiin esimerkiksi varahenkilöstöä yksikköön.

Omistajavaihdos ei vaikuta asukkaiden arkeen. Koti pysyy samassa osoitteessa, hoitohenkilöstö jatkaa tehtävissään vanhoina työntekijöinä ja asumis- sekä palvelusopimukset jatkuvat sellaisinaan. Myöskään yksikön nimi ei muutu. Oma Häme on ostanut Ikifitiltä ympärivuorokautisen asumisen palveluita jo useamman vuoden ajan.

– Elämäntaipaleessa on osaava ja sitoutunut henkilökunta, ja meidän tehtävämme on tukea heitä, ei muuttaa heidän työtään. Riihimäki on Ikifitille uusi paikkakunta, mutta Kanta-Häme on meille tuttu alue, sanoo toimitusjohtaja Leena Laranne.

Elämäntaival on vuonna 2023 valmistunut 30-paikkainen ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö. Ikifit on suomalainen ikäihmisten hoivapalveluita tuottava konserni, jonka kotipaikka on Tampere. Kanta-Hämeessä Ikifitillä on ennestään kolme ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä Hämeenlinnassa.

Oma Häme on ottanut ikäihmisten hoivakodin tarkempaan valvontaan Riihimäellä - Oma Häme

UUTINEN / 12.08.2026

Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

Oma Häme korjaa parhaillaan joidenkin pitkäaikaissairaiden diagnoositietoja potilastietojärjestelmäänsä. Korjaukset koskevat diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa ja johtuvat kansallisen tautiluokituksen käyttöönotosta. 

Korjauksista kerrotaan tarkemmin erillisessä uutisessa: Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia

Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkittävä vaikutus myös hyvinvointialueiden rahoituksen tietopohjaan. Huomattava osa valtionrahoituksesta määräytyy väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella. Laskennassa hyödynnetään muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta sekä sosioekonomisia tekijöitä. Tietoa sairastavuudesta saadaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekistereihin välitetyistä diagnoositiedoista.

Yksittäinen diagnoosi ei sellaisenaan määritä hyvinvointialueen rahoitusta. Diagnoosi vaikuttaa laskentaan vain, jos se kuuluu rahoitusmallissa huomioitavaan sairausluokkaan ja täyttää kyseisen luokan ehdot. Hyvinvointialueen tarvekerroin muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta sekä alueen tietojen suhteesta muiden hyvinvointialueiden tietoihin.

Rahoitusmallin ongelmana on, että sen tietopohjaan voivat vaikuttaa hyvinvointialueiden käyttämien potilastietojärjestelmien tekniset erot. Vaikka diagnoosi on kirjattu potilastietojärjestelmään asianmukaisesti, tieto ei välttämättä siirry järjestelmästä kansallisiin rekistereihin rahoituslaskennan edellyttämässä muodossa, vaan hyvinvointialueen on tehtävä erillisiä tarkistuksia ja toimenpiteitä tiedonkulun varmistamiseksi.

– On merkittävä riski, että rahoituksen perusteena käytettävä aineisto ei anna oikeaa ja yhdenmukaista kuvaa alueen väestön sairastavuudesta ja palvelutarpeesta. Kun tiedon oikeellisuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin alue pystyy korjaamaan THL toimitettavaa tietokantaa, sanoo Oma Hämeen rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Kyse ei siten ole välttämättä diagnoosien kirjaamisen puutteista, vaan kansallisen tietopohjan muodostumiseen liittyvästä järjestelmäongelmasta. Kun eri potilastietojärjestelmistä tieto välittyy kansallisiin rekistereihin eri tavoin, vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen se, millaisia teknisiä ominaisuuksia niiden käyttämissä tietojärjestelmissä on. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä eikä hyvinvointialueiden yhdenvertaisen kohtelun mukaisena.

Kansallisen rahoitusmallin pitäisi olla yhdenvertainen 

Rahoitusmallin tietopohjaan liittyvä epävarmuus on näkynyt valtiovarainministeriön julkaisemien rahoituslaskelmien huomattavana vaihteluna Kanta-Hämeessä. Alueen laskennallinen palvelutarve näyttäisi vähenevän, vaikka väestö ikääntyy ja palvelujen käyttö sekä kustannukset painottuvat vanhimpiin ikäryhmiin.

– Laskennallisen ja todellisen palvelutarpeen välinen ristiriita antaa perustellun syyn arvioida kriittisesti sitä, kuvaavatko rahoitusmallin tietopohja ja tarvetekijät riittävän luotettavasti Kanta-Hämeen väestön todellista palvelutarvetta. Nyt tehtävät korjaukset korjaavat tilannetta, mutta eivät ratkaise asian juurisyitä, toteaa Kukkonen.

Diagnoositietojen korjaaminen ei automaattisesti lisää rahoitusta: vaikutus riippuu siitä, miten Kanta-Hämeen tiedot muuttuvat suhteessa muiden alueiden tietoihin. Oma Häme pitää välttämättömänä, että kansallisessa rahoitusmallissa käytettävien tietojen vertailukelpoisuus varmistetaan ennen kuin niiden perusteella tehdään alueiden rahoitukseen vaikuttavia ratkaisuja ja mahdollisesti virheellisesti jaettu rahoitus kompensoidaan alueille.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän tulee kohdella hyvinvointialueita yhdenvertaisesti ja perustua mahdollisimman luotettavaan kuvaan väestön todellisesta palvelutarpeesta.

– Ei ole hyväksyttävää, jos hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttaa se, millä potilastietojärjestelmällä diagnoositiedot on tuotettu tai miten järjestelmä välittää asianmukaisesti kirjatut tiedot kansallisiin rekistereihin. Rahoituksen tulee perustua väestön todelliseen palvelutarpeeseen, ei tietojärjestelmien teknisiin eroihin. Oma Häme korjaa nyt tietojen välittymisessä havaittuja puutteita, mutta kansallisen järjestelmän on jatkossa varmistettava tietojen yhdenmukaisuus ja hyvinvointialueiden tasapuolinen kohtelu. Diagnoositiedot eivät kerro todellista palvelutarvetta, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

UUTINEN / 12.08.2026

Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia

Oma Häme korjaa joidenkin asiakkaiden diagnoositietojen pysyvyysluokituksia heinä–elokuun aikana. Korjauksilla parannetaan potilastietojen laatua sekä tuetaan hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

Korjaukset koskevat noin 27 500 asiakasta, jotka ovat asioineet perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon vastaanotoilla vuoden 2025 aikana ja joilla on diagnosoitu joku pysyväisluonteinen sairaus. Muita asiakkaita korjaukset eivät koske.

Korjauksessa ei muuteta asiakkaalle kirjattua diagnoosia eikä arvioida asiakkaan terveydentilaa uudelleen. Muutos koskee ainoastaan diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa. Pysyväisluonteinen diagnoosi ei tarkoita, että sairaus olisi parantumaton, vaan että se luokitellaan kansallisen tautiluokituksen perusteella pitkäaikaiseksi tai pysyväisluonteiseksi.

Jos asiakkaan tietoja on korjattu, OmaKannassa näkyy diagnoosin pysyvyystiedon muutos määräaikaisesta pysyväisluonteiseksi ja muuttajana näkyy ”Tilastoiva robotti”. Korjaus näkyy yksittäisen käynnin kirjauksessa.

Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä

Vaikka tekninen korjaus näkyy OmaKannassa, se ei muuta asiakkaan hoitoa tai esimerkiksi diagnoosiin liittyviä etuuksia, kuten Kela-korvauksia. Korjaus ei edellytä asiakkaalta mitään toimenpiteitä.

Jos OmaKannassa näkyvä muutos herättää kysymyksiä, asian voi ottaa puheeksi seuraavan vastaanottokäynnin yhteydessä. Tarvittaessa asiakas voi olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköönsä.

Korjauksia tehdään vaiheittain heinä–elokuun 2026 aikana, ja osa korjauksista on jo tehty. Tämän vuoksi vuoden 2025 käyntitietojen yhteydessä voi näkyä vuonna 2026 tehty muutos. Korjaukset tehdään teknisesti robotin avulla. Robotti ei tee lääketieteellisiä päätöksiä, vaan toteuttaa ennalta määritellyt korjaukset lääkärin hyväksymän diagnoosilistan perusteella.

Diagnoosien korjaukset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansalliseen tautiluokitukseen. Kansallisen luokituksen käyttäminen terveydenhuollon kirjauksissa on lakisääteistä.
Kansallinen luokittelu saatiin Oma Hämeen potilastietojärjestelmässä käyttöön toukokuussa 2026. Aiemmin tietojärjestelmät eivät ole tukeneet luokittelua riittävällä tavalla, minkä vuoksi osa pysyväisluonteisista diagnooseista on voinut tallentua määräaikaisiksi.

Luokittelun käyttöönoton yhteydessä myös aiemmin kirjattuja diagnoositietoja on tarkasteltu ja niiden pysyvyystietoja korjataan vastaamaan kansallista luokitusta.

Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta. Erillisessä uutisessa kerromme, miten diagnoositietoja hyödynnetään hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena. Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

UUTINEN / 12.08.2026

Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa

Kesäloman jälkeen nuoret palaavat uusia mahdollisuuksia tarjoavaan arkeen. Osa nuorista palaa kouluun odottavin ja hyvin fiiliksin, mutta osalla saattaa olla myös väsymystä ja kuormitusta. Koulujen alkaminen voi muuttaa unirytmiä nopeasti, vaikuttaa ruutuaikaan ja nostaa esiin stressiä, ahdistusta sekä paineita sosiaalisissa tilanteissa.  

Oma Hämeen ammattilaiset muistuttavat, että nuorten hyvinvointi rakentuu usein pienistä arjen asioista: riittävästä unesta, palautumisesta, turvallisista aikuisista, vastavuoroisista kaverisuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja mahdollisuudesta puhua omista tunteista ajoissa.   

Myös säännöllinen liikunta tukee nuoren hyvinvointi ja jaksamista. Liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä esimerkiksi koulumatkan taittaminen kävellen ja kaverin kanssa harrastaminen ovat hyviä tapoja lisätä aktiivisuutta. Myös vanhemman oma esimerkki voi innostaa nuorta löytämään itselleen mieluisan tavan liikkua. 

Nuorten hyvinvoinnissa näkyvät tällä hetkellä pitkät ruutuajat, suorituspaineet ja sosiaalisen median kuormitus. Samalla monet nuoret tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen ja rauhallisiin hetkiin arjessa.   

–  Nuorten kuormitus ei aina näy ulospäin. Arkeen palaaminen voi tuntua raskaalta, vaikka kaikki näyttäisi päällepäin olevan hyvin. Siksi on tärkeää, että nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi myös tavallisessa arjessa, sanoo Forssan seudun koulupsykologi Viivi Ruotanen. 

Kesän aikana unirytmit muuttuvat usein myöhemmiksi, mikä voi näkyä koulun alettua väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina ja ärtyneisyytenä.  Riittävä uni on tärkeä hyvinvointia tukeva asia nuorilla. Myös vanhempien läsnäololla, yhteisillä rutiineilla ja kiinnostuksella nuoren arkea kohtaan on suuri merkitys. 

–  On tärkeää tukea nuorta löytämään ja kokemaan onnistumisia sekä elämäniloa. Huomioidaan nuorten vahvuudet ja huomataan heissä oleva hyvä, toteaa Hyrian kuraattori Jukka Joosela.  

Oma Hämeen opiskeluhuollon palvelut tukevat lapsia, nuoria ja perheitä koulun arjessa. Apua ja tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä huolen herätessä.  

 Koulujen alkaessa onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: 
– nukkuuko nuori riittävästi 
– palautuuko hänen mielensä päivän aikana 
– jääkö lepoon riittävästi aikaa 
– tietääkö nuori, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin 

Tutustu perhekeskuspalveluihimme 

Lue lisää nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Hyvinvointisi tueksi - sivuilta

UUTINEN / 11.08.2026

Aluehallituksen syyskausi käynnistyi

Aluehallituksen syyskausi käynnistyi maanantaina 10. elokuuta Hausjärvellä. Kokouksen esityslistalla oli muun muassa hankintasuunnitelman täydentäminen sekä tietohallinnon toiminnan muutokset. Lisäksi aluehallitus sai ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen taloustilanteesta. 

Aluehallitus hyväksyi täydennykset Oma Hämeen hankintasuunnitelmaan, johon lisättiin täsmennyksiä erityisesti uuden hankintalain muutosten edellyttämien kilpailutusten vuoksi. Lisäksi suunnitelmaa tarkennettiin ikäihmisten palveluiden hankintojen osalta, sillä palvelutarpeen kehitys ja palveluiden järjestämistavat ovat täsmentäneet tulevia hankintatarpeita.

Hankintasuunnitelmaa täydennettiin edellisen kerran toukokuussa. Tuolloin joidenkin hankintojen ennakoitu arvo oli vielä selvityksessä. Nyt hyväksytyssä täydennyksessä myös nämä ennakoidut arvot on lisätty suunnitelmaan. Aluehallitus päättää jatkossakin erikseen niistä hankinnoista, joita se haluaa seurata tai käsitellä tarkemmin.

IT-sovellustuen siirtäminen omaksi toiminnaksi etenee

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös tietohallintoa koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen tulosta ja päätti perustaa kaksi uutta ICT-palvelupäällikön virkaa.

Aluehallitus päätti maaliskuussa, että Oma Häme vähentää palveluostoja 2M-IT:ltä ja tulee siirtämään IT-sovellustuen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Toimintamuutoksen vuoksi tietohallinnossa käytiin keväällä yhteistoimintaneuvottelut, koska uudelleenjärjestelyjen arvioitiin vaikuttavan muun muassa henkilöstön tehtäviin, työnkuviin, palvelussuhteen ehtoihin, työyhteisöihin ja esihenkilöjärjestelyihin. Neuvottelujen tavoitteena ei ollut henkilöstön vähentäminen, vaan tietohallinnon rakenteen ja tehtävien uudistaminen niin, että sovellustuki voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti hyvinvointialueen omana toimintana.

Muutoksella tavoitellaan sovellustuen parempaa ohjattavuutta ja yhtenäisempiä toimintamalleja. Samalla tarkoituksena on vahvistaa hyvinvointialueen omaa ICT-osaamista sekä käyttäjien ja prosessien tuntemusta ja saavuttaa pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä.

Nyt perustetut ICT-palvelupäälliköiden virat liittyvät muutokseen. Palvelupäälliköt vastaavat järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksien ohjauksesta, palvelutuotannon johtamisesta, toimittajahallinnasta, hankintoihin liittyvästä valmistelusta sekä muutosten hallinnasta.

Aluehallitus käsitteli lisäksi valtuustoaloitteita ja siirsi ne vastattavaksi toimialoille sekä muutamien aloitteiden vastauksia edelleen käsittelyyn aluevaltuustolle.

Lisäksi aluehallitus päätti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi hyvinvointialueen ohjeen, joka koskee vieraanvaraisuutta, edustamista ja lahjoja. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 24. elokuuta.

Aluehallituksen 10.8.2026 kokouksen esityslista 

UUTINEN / 11.08.2026

Järjestöille tarjolla tilannepäivitys vuoden 2027 valtionavustushausta

Valtio on päättänyt myöntää hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille 25 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2027–2030 alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.

Tämänhetkisen tiedon mukaan valtionavustushaku käynnistyy elo-syyskuussa 2026. Tarkemmat hakuohjeet ovat vielä valmistelussa eikä hyvinvointialueella ole vielä tarkempaa tietoa hakuohjeista. Tämänhetkisten tietojen perusteella hyvinvointialueet kokoavat järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja hakevat niiden pohjalta valtionavustusta alueensa tarpeisiin soveltuvaan toimintaan. Rahoituksen tavoitteena on tukea erityisesti järjestöjen kohtaavaa työtä.

Oma Häme järjestää tiistaina 25. elokuuta klo 14-16 avoimen Teams-tilaisuuden, jossa kerrotaan vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtaisesta tilanteesta ja keskustellaan sen mahdollisista vaikutuksista hyvinvointialueen järjestöavustuksiin.

Liity tilaisuuteen tästä linkistä

Tilaisuuden aiheet:

• vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtainen tilanne - mitä avustushaun toteutuksesta ja aikataulusta tällä hetkellä tiedetään
• millaisia vaikutuksia haulla voi olla Oma Hämeen järjestöavustuksiin vuonna 2027
• järjestöihin kohdistuvien muutosten vaikutukset toimintaan sekä järjestöjen asiakkaisiin ja alueen asukkaiden hyvinvointiin

Tilaisuuden sisältö tarkentuu sen mukaan, mitä tietoa valtionavustushausta on käytettävissä elokuun lopussa.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen alueen järjestöille, jotka ovat hakeneet tai saaneet hyvinvointialueen järjestöavustusta, sekä järjestöille, jotka harkitsevat valtionavustuksen tai hyvinvointialueen järjestöavustuksen hakemista vuodelle 2027.

UUTINEN / 10.08.2026

Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut

Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut perjantaina 14. elokuuta tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Yhtiön hallitus päätti neuvottelujen käynnistämisestä 5. elokuuta. Neuvottelujen piirissä on noin 41 työntekijää ateria- ja puhtauspalveluissa. Neuvotteluista on tiedotettu yhtiön henkilöstöä maanantaina 10. elokuuta.

Suunnitellut muutokset liittyvät erityisesti Forssan seudun ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämiseen. Forssan ateriakohteet siirtyvät tukipalveluyhtiön hoidettaviksi nykyisen palveluntuottajan Loikun (Loimijoen kuntapalvelut Oy) sopimuksen päättyessä vuoden 2026 lopussa. Ateriatuotantoa suunnitellaan keskitettäväksi Forssan sairaalaan perustettavaan valmistuskeittiöön. Samassa yhteydessä suunnitellaan lopetettavan kolmen pienemmän keittiön ateriatuotanto alueelta.

Neuvotteluissa tarkastellaan ateria- ja puhtauspalvelujen tehtäviä, työnjakoa, sijoittumista ja esihenkilörakennetta laajemminkin yhtiön toiminta-alueella. Muutokset voivat koskea muun muassa työntekijöiden työn sisältöjä, tehtävänimikkeitä ja työskentelykohteita.

Neuvottelujen ensisijaisena tavoitteena ei ole henkilöstön vähentäminen, vaan nykyisen henkilöstön hyödyntäminen toiminnan muutoksissa. Ratkaisuja pyritään löytämään muun muassa tehtävien sisältöjä ja työssäkäyntialueita muuttamalla sekä hyödyntämällä eläköitymisten, irtisanoutumisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisen tuomia mahdollisuuksia. Irtisanomiset ovat kuitenkin mahdollisia, jos muuta työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei ota tarjottua tehtävää vastaan.

Oma Hämeen tukipalvelut Oy:ssä on ollut 6. elokuuta alkaen toistaiseksi voimassa rekrytointikielto muutosneuvottelujen piirissä olevissa tehtävissä.

Muutosneuvottelujen etenemisestä tiedotetaan henkilöstölle neuvotteluprosessin aikana. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen 11.9.2026 mennessä.

ARTIKKELI / 31.07.2026

Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä

Ovia avataan, käytävillä liikutaan nopeasti. Tavaraa tulee samaan aikaan sisään ja ulos, eri suuntiin, eri osastoille. Jossain kuljetetaan dialyysilaitetta, toisaalla pakataan vielä viimeisiä tarvikkeita.

– Kun tavaraa tulee ikkunoista ja ovista, niin yritä siinä pysyä perässä mikä menee minnekin ja milloin. Ja usein useammalle osastolle vielä samaan aikaan.

Dialyysiyksikön muutto uuteen Assi-sairaalaan ei ollut vain siirto paikasta toiseen. Se oli tarkasti ajoitettu kokonaisuus, jossa jokainen hetki, laite ja hoitovuoro piti sovittaa yhteen niin, että yksi asia ei muuttunut: potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä. Taustalla kulki ajatus, jota ei sanottu ääneen, mutta joka oli monella mielessä.

– Kyllä siinä pään sisällä koko ajan mitä jos ajatukset kummittelivat, muutossa mukana olleet kuvaavat.

Kahden maailman rajalla

Dialyysimuutossa kohtasivat kaksi todellisuutta. Toisessa liikuttiin laitteiden, tarkastusten ja käyttöönottojen maailmassa. Lääkintätekniikassa työ tarkoitti sitä hetkeä, kun ensimmäiset koneet siirtyivät Assiin ja ne piti saada toimintavalmiiksi nopeasti ja turvallisesti.

– Ennen kuin hoitoja pystyttäisiin aloittamaan, täytyy pystyä varmistamaan laitteiden toimiminen turvallisuuden varmentamiseksi ja että kaikki on löytänyt perille tietenkin, sanoo huoltomestari Jari Leivo.

Team Leivona tunnettu kaksikko työskenteli käytännössä jatkuvassa liikkeessä. Kyse ei ole vain työkavereista, vaan isästä ja tyttärestä. Nimi on syntynyt työn arjessa.

– Sukunimen kirous. Yleistä työpäivässä on, että tulee jossain välissä puhelu, joka alkaa hei sun isäs anto sun numeron tai käytävällä joku huutaa perään, asentaja Tia Leivo naurahtaa.

Yhteinen tapa työskennellä näkyy tilanteissa, joissa aikaa ei ole hukattavaksi.

– Kaikkea ei tarvitse sanoittaa, kun tapahtuu jo. Osataan toimia yhdessä ilman että ollaan toistemme tiellä. Suurimman osan ajasta.

Työnjako löytyi luontevasti myös muuton keskellä.

– Otin enemmän koppia tuosta tylsemmästä puolesta, eli laitejärjestelmän ylläpitämisestä, sekä otin vastaan muuta laitteistoa, jotta Jari pystyi keskittymään täysin dialyysikoneiden käyttökuntoon saamiseen, Tia kertoo.

Yhteistyö ei rakentunut erillisten keskustelujen varaan, vaan yhteiseen ymmärrykseen.

– Kommunikoinnissa, ei tarvinnut jokaisessa välissä pitää keskustelua mitä, missä, mihin, kuka. Helpotti paljon, kun tuntee ne kenen kanssa työskentelee sekä kaikilla sama päämäärä mihin tähdättiin.

Samalla kun laitteet liikkuivat, toisaalla pidettiin kasassa kokonaisuutta, joka ei saanut hajota hetkeksikään.

Palapeli, joka ei saa hajota

Sairaanhoitaja Eveliina Puhakalle muutos ei näyttäytynyt käytävien liikkeenä, vaan jatkuvana sovittamisena. Jo yksikin väliinjäänyt hoitokerta voi vaikuttaa vointiin ja veriarvoihin.

– Haastava kokonaisuus, jossa monta huomioitavaa ja muuttuvaa tekijää. Potilaiden riittävä hoito taattava.

Yksi muutos aikataulussa vaikutti seuraavaan, ja seuraava taas useampaan.

– Tämän palapelin työstäminen ja koossa pitäminen oli kokonaisuutena haastavinta muutossa.

Muuttoa ei ratkaistu muuttopäivänä. Sitä rakennettiin kuukausia etukäteen. Hoitovuoroja lisättiin, toimintaa muutettiin ja jokaiselle potilaalle suunniteltiin hoitokokonaisuus, joka kesti myös siirtymän.

– Hoitovuorojen muutoksissa on monta muuttujaa taksikyydeistä välipalatilauksiin.

Yksikön sulkuaika rajattiin yhteen päivään. Kaikki muu piti tapahtua sen ympärillä.

Viimeinen ilta

Viimeiset hoidot vanhassa yksikössä päättyivät klo 19. Sen jälkeen alkoi työ, joka ei näy ulospäin, mutta ratkaisee onnistumisen.

– Viimeisen illan loppurutistus. Työaika venyi, mutta valmista tuli.

Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot voivat jatkua. Aamulla muutto käynnistyi. Laitteet siirtyivät, tarkastettiin ja otettiin käyttöön. Toiminta jatkui.

– Potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan.

Taustalla kulki jatkuva kirjanpito, aikataulutus ja varmistaminen. Työ, jota ei näe, mutta jonka varassa kaikki lepää.

Hetki, jolloin kaikki loksahti

Onnistuminen ei tullut yhdestä suuresta hetkestä. Se tuli hiljaisuudesta.

– Aika lailla sama kuin Jarilla, eli kun kukaan ei kauheasti soitellut perään. Tai käytävällä hyökätty kimppuun.

Ja siitä, kun vanha yksikkö jäi tyhjäksi.

– Muuttofirman saapuessa kuljettamaan ensimmäisiä dialyysilaitteita. Ja viimeistään tyhjät hoitohuoneet vanhassa yksikössä.

Kaaos, joka kantoi

Muuttoa on kuvattu yhdellä sanalla.

– Kaaos.

Toinen sanoo:

– Extreme run.

Muuton kokonaisuus piti, potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan, merkittäviä laiterikkoja ei tapahtunut, vaikka yksittäisiä kuljetuksesta johtuvia vikoja ilmeni ja tarvittaessa Team Leivo korjasi nämä nopealla aikataululla.

– Lopussa ei ollut mitään yhtä hetkeä. Hoidot jatkuivat normaalisti, koneet olivat paikoillaan ja vanha yksikkö oli tyhjä. Siinä sen oikeastaan tiesi, että tämä onnistui, Puhakka sanoo.

UUTINEN / 31.07.2026

Oma Hämeen yksikköön liittyvä somekirjoittelu

Sosiaalisen median kanavissa on julkaistu viime aikoina useita tekstejä ja video liittyen Riihimäellä sijaitsevaan Oma Hämeen yksikköön. Julkaisuissa tuodaan esiin väitteitä liittyen Oma Hämeen asumisyksikön toimintaan. 

Oma Hämeen yksiköiden toimintaa ohjaa lait ja ohjeet, joiden mukaan kaikissa yksiköissä toimitaan. Epäkohtailmoitukset, muistutukset ja yksiköiden saama palaute käsitellään hyvinvointialueen prosessien mukaisesti.  

Asiakkaan ja potilaan oikeudet - Oma Häme

Hyvinvointialue ei voi kommentoida yksittäisiä tapahtumia tai asiakkaaseen liittyviä asioita, joita koskevat yksityisyyden suoja ja salassapitosäännökset. 

ARTIKKELI / 30.07.2026

Näin uusi sairaala saatiin toimimaan – lääkintätekniikka varmisti onnistuneen käyttöönoton

Ahveniston uuden sairaalan käyttöönotto on nyt saatu päätökseen. Uudet tilat ovat täyttyneet potilaista, henkilöstö on siirtynyt arkeen ja toiminta käynnistynyt.

Kulissien takana onnistuminen on rakentunut pitkän ja intensiivisen työn varaan. Yksi keskeisimmistä kokonaisuuksista on ollut lääkintätekniikka, joka on vastannut siitä, että tuhannet laitteet toimivat oikein heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Projektipäällikkö Kauro Mulari on koordinoinut lääkinnällisten laitteiden muuttoa ja käyttöönottoa.

– Tehtävä on vaatinut täyden sitoutumisen. Tämä on ollut intensiivisin työtehtävä, missä olen ollut mukana, Mulari sanoo.

Nykyajan sairaala ei toimi ilman lääkinnällisiä laitteita, eikä kyse ole pienestä määrästä. Assiin siirtyi noin 3 000 laitetta, kun alkuperäinen arvio oli noin 2 000. Laitteet vaihtelevat tietokonetomografialaitteista verenpainemittareihin, mutta jokaisella on oma roolinsa potilaan hoidossa.

– Jokainen laite on osa hoitoa ja jokaisen täytyy toimia, Mulari kuvaa.

Laitteet kulkivat läpi tarkasti suunnitellun prosessin. Se inventoitiin, merkittiin, tarkastettiin, siirrettiin, asennettiin ja testattiin. Samalla varmistettiin, että laite toimii yhteen sairaalan järjestelmien kanssa ja täyttää kaikki valmistajan vaatimukset. Työ ei alkanut muuttopäivinä, vaan paljon aiemmin.

Lääkintätekniikka oli mukana jo sairaalan suunnitteluvaiheessa. Varsinainen muuttoon valmistautuminen käynnistyi syksyllä, kun yksiköiden kanssa alettiin kartoittaa laitteita ja niiden tulevia sijainteja. Suunnittelu ulottui yksityiskohtiin, joissa esimerkiksi leikkaussalien, teho-osaston, dialyysin ja kuvantamisen laitesiirrot käytiin läpi jopa minuuttitasolla. Laitteita myös RFID-merkittiin, jotta niiden sijaintia ja käyttöä voidaan seurata uudessa sairaalassa.

Muuttopäivät olivat intensiivisiä ja rytmiltään tarkkoja. Päivä alkoi aikaisin, usein jo ennen kuutta, ja jatkui iltaan saakka. Päivän aikana seurattiin muuttavia yksiköitä, osallistuttiin useisiin palavereihin ja varmistettiin, että laitteet saatiin käyttöön suunnitellusti. Mukana oli jatkuvasti useita eri toimijoita, ja kokonaisuuden hallinta vaati jatkuvaa tilannekuvaa.

– Yksi onnistumisen edellytyksistä oli, että tieto kulki oikeaan aikaan oikeille ihmisille. Näin isossa kokonaisuudessa tiedonkulku ratkaisee paljon, Mulari sanoo.

Nopeat muutokset kuuluivat tilanteeseen, mutta yllätyksiä oli lopulta vähemmän kuin olisi voinut odottaa. Huolellinen valmistelu näkyi käytännössä.

– Muutto on nopearytminen tilanne, mutta yllättävän vähän tuli tilanteita, joita ei olisi voitu ennakoida. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kun yksiköt käynnistyivät uusissa tiloissa, työn tulokset näkyivät konkreettisesti. Yksi hetki on jäänyt erityisesti mieleen, kun huoli muuttui helpotukseksi.

– Lääkäri kertoi, että häntä huolestutti, toimivatko laitteet uudessa sairaalassa verkkojen osalta. Kun hän tuli aamulla testaamaan laitetta ja kaikki toimi kuten ennenkin, hän oli erityisen tyytyväinen. Se oli hieno hetki.

Lääkintätekniikan työssä kyse ei ole vain laitteista, vaan potilasturvallisuudesta. Laitteiden täytyy olla turvallisia ja toimivia, jotta hoito voi toteutua luotettavasti.

– Siksi niiden tarkastus ja käyttöönotto on niin tärkeää. Se varmistaa, että potilaat saavat hoitoa turvallisilla laitteilla, Mulari sanoo.

Suurin osa työstä tapahtuu ennen kuin potilas astuu sairaalaan. Kun kaikki toimii, sitä ei välttämättä huomata, mutta merkitys on silti keskeinen.

– Vertaan lääkintätekniikan työtä ihmiskehon verihiutaleisiin. Lääkintätekniikasta löytyy paljon yhteistä, jos kaikki sujuu sairaalassa hyvin meidän toimintaamme ei välttämättä huomata, mutta jos lääkintätekniikan toiminta sakkaa alkaa tämä näkyä sairaalan toiminnoissa häiriöinä.

Kun käyttöönotto on nyt ohi, tunne on luottavainen ja levollinen.

– Olen ylpeä koko sairaalan henkilökunnasta ja siitä, miten hyvin kaikki valmistautuivat muuttoon. Ja erityisen ylpeä olen lääkintätekniikan tiimin työstä ja siitä, miten kaikki puhaltivat yhteen hiileen.

UUTINEN / 29.07.2026

Instagram-live: Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan

Miksi yhä useampi perhe valitsee synnytyspaikakseen Hämeenlinnan Ahveniston sairaalan eli Assin?

Tule mukaan Instagram-liveen keskiviikkona 26.8. klo 18 kuulemaan ja keskustelemaan kätilöidemme Senja Rantalan ja Lotta Sahinojan kanssa. Live-lähetys tulee Instagram-tililtä @synnyta_hameelinnassa.

Livessä pääset:
• tutustumaan uusiin synnytystiloihin
• kuulemaan synnytyksen käytännöistä ja palveluista
• kysymään suoraan kätilöiltä kaikesta, mikä mietityttää tai jännittää
• kuulemaan, millaista synnyttäminen ja perheen ensipäivät Assissa ovat

Assissa synnytät turvallisesti luonnonläheisessä ja rauhallisessa ympäristössä. Jokainen perhe saa käyttöönsä oman perhehuoneen ensimmäisiä yhteisiä hetkiä varten. Tavoitteenamme on olla maailman inhimillisin sairaala, jossa jokainen synnyttäjä ja perhe kohdataan lämpimästi ja yksilöllisesti.

Myös Kanta-Hämeen ulkopuolelta tulevat perheet ovat tervetulleita synnyttämään Hämeenlinnaan.
Huomioithan, että emme vastaa livessä henkilökohtaisiin terveys- tai potilastietoihin liittyviin kysymyksiin.

Jätä kysymyksesi ennakkoon Instagramin yksityisviestillä tilille @synnyta_hameelinnassa. Kysymyksiä voi esittää myös liven aikana.

Lisätietoja: Synnytä Hämeenlinnassa - Oma Häme

UUTINEN / 27.07.2026

Muutoksia Viipurintien terveysaseman kuvantamispalveluihin elokuun lopusta alkaen

Kuvantamispalvelut siirretään Viipurintien terveysasemalta Oma Hämeen muihin toimipisteisiin elokuun lopussa. Röntgentutkimuksia tehdään Viipurintiellä perjantaihin 28.8. saakka - ultraäänitutkimuksia loppuvat jo tiistaina 25.8. Hammaskuvaukset jatkuvat normaalisti Viipurintiellä osana suun terveydenhuollon palveluja.

Syyskuun alusta Oma Hämeen kuvantamisyksiköt toimivat uudessa Ahveniston sairaalassa eli Assissa sekä Forssan ja Riihimäen sote-keskuksissa. Sote-keskukset toimivat sairaaloiden tiloissa: Forssassa osoitteessa Urheilukentänkatu 9 ja Riihimäellä Kontiontie 77. 

Asiakas saa ajanvarauskirjeessä aina tiedon toimipisteestä, jossa tutkimus tehdään sekä saapumisohjeet. Huomioithan, että lähetämme kutsukirjeitä myös Suomi.fi-viesteinä niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Omat ajat voi tarkistaa myös Oma Häme -sovelluksesta. Kuvantamistutkimuksiin tarvitaan aina lääkärin lähete.

Oma Häme käyttää kaikkia kuvantamisen toimipisteitä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti, jotta potilaat saavat tarvitsemansa tutkimukset mahdollisimman sujuvasti ja hoitotakuun mukaisesti. Tämän vuoksi asiakas saattaa saada ajan kuvantamistutkimukseen johonkin muuhun yksikköön, jossa asiakas muuten asioi. Tutkimuspaikka määräytyy aina hoidon tarpeen, tutkimuksen kiireellisyyden, tutkimuslaitteiden saatavuuden sekä hoidon sujuvuuden perusteella. Kaikkia tutkimuksia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä samassa toimipisteessä, eikä kaikkiin tutkimuksiin liity päivystyksellistä tarvetta.

Apua Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelusta

Ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee ottaa yhteyttä Erikoissairaanhoidon asiakaspalveluun puhelimitse tai chatin kautta. Ota yhteyttä asiakaspalveluun myös silloin, kun kuvantamistutkimuksen lähete on kirjoitettu terveysasemalla.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu on avoinna ma-pe klo 07.30 – 16.30. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 03 629 6262 – chat-asiointi onnistuu kirjautumalla asiointipalveluun joko Oma Häme -sovelluksessa tai verkkosivuilla.

Hattulalaisille muistutuksena, että Parolan terveysaseman terveyspalvelut tuottaa Terveystalo Oy, minkä vuoksi röntgentutkimukset tehdään Hämeenlinnassa, kauppakeskus Goodmanin toimipisteessä. Parolan terveysaseman asiakkaiden tulee olla ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyvissä asioissa yhteydessä Parolan terveysasemalle.

Kuvantamisen muutokset perustuvat aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Kuvantamisen henkilöstö Viipurintieltä siirtyy työskentelemään Oma Hämeen muihin toimipisteisiin.

Uutista muokattu: Parolan terveysaseman asiakkaiden tulee olla yhteydessä Parolan terveysasemalle, ei Terveystaloon.

UUTINEN / 24.07.2026

Tekoälyä hyödyntävä toimintamalli tukee lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä

Oma Häme on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän toimintamallin, joka auttaa tunnistamaan lasten ja nuorten tarpeen mielenterveyspalveluille ja tuelle aiempaa varhemmin. Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) rahoittamassa MieliReitti-hankkeessa kehitetty malli kokoaa eri tietolähteistä saatavaa tietoa ammattilaisten työn tueksi ja muodostaa aiempaa paremman kokonaiskuvan lapsen tai nuoren tilanteesta.

Tekoäly ei tee päätöksiä lapsen tai nuoren palveluista, vaan auttaa ammattilaista tunnistamaan tilanteita, joissa tuen tarvetta voi olla syytä selvittää tarkemmin. Lopullisen arvion tekee aina ammattilainen yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet viime vuosina. Tuen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä voi olla vaikea havaita ajoissa, koska tietoa on hajallaan eri järjestelmissä.

Oma Häme panostaa tekoälyn hyödyntämiseen 

MieliReitti-hankkeessa kehitettiin tekoälypohjaisen analyysin lisäksi toimintatapaa, jossa eri toimijat tukevat lasta, nuorta ja perhettä yhdessä. Auttamisverkostoon voivat kuulua kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syvenemistä mahdollisimman varhain. 

MieliReitti on yksi neljästä Sitran rahoittamasta hyvinvointialueiden kokeilusta, joissa kehitetään dataa ja tekoälyä hyödyntäviä ennakoivia sosiaali- ja terveyspalveluja. Oma Hämeessä ratkaisu on edennyt kehittämisestä käytännön testaukseen perhekeskuspalveluissa ja syksyllä käynnistyy varsinainen pilotti. Ratkaisu on suunniteltu siten, että se voidaan ottaa käyttöön myös muilla hyvinvointialueilla.

MieliReitti on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pitkäjänteistä työtä tekoälyn hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Oma Häme on ensimmäisenä Suomessa käynnistänyt tekoälyassistentin laajan käyttöönoton sote-kirjaamisen tukena. Lisäksi tekoälyä pilotoidaan esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa ikäihmisten omaishoidossa ja vammaispalveluissa. 

– Oma Häme haluaa olla suunnannäyttäjä siinä, miten tekoälyä hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa vastuullisesti ja vaikuttavasti. MieliReitti osoittaa, että data, tutkimustieto ja ammattilaisten osaaminen voidaan yhdistää tavalla, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuutta, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tekoäly hyödyntää tutkimustietoa ja hyvinvointialueen dataa

Kesäkuussa 2025 käynnistyneen hankkeen sovelluskehitystyöstä vastasivat Oma Hämeen kehittämisyksikkö ja tietojohtamisen asiantuntijat yhdessä ulkoisten teknologiakumppaneiden kanssa. Tekoälymallin pohjana hyödynnettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoaltaan dataa sekä tutkimustietoa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä.

MieliReitti kokoaa tietoa väestötietojärjestelmästä sekä hyvinvointialueen potilas- ja asiakastietojärjestelmistä. Malli tunnistaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä varhaisia signaaleja, kuten pitkittyneitä koulupoissaoloja, kiusaamista, yksinäisyyttä tai kuormittavia elämäntilanteita.

Lisäksi malli huomioi lähipiiriin liittyviä tekijöitä, joiden tiedetään tutkimusten perusteella vaikuttavan lapsen tai nuoren hyvinvointiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huostaanotto, vanhemman päihdeongelma tai läheisen vakava sairastuminen.

Kun useita huolta herättäviä tekijöitä kertyy samanaikaisesti, tekoälymalli antaa ammattilaiselle herätteen. Sen perusteella ammattilainen voi selvittää lapsen tai nuoren tilannetta tarkemmin. Heräte ei käynnistä automaattisesti toimenpiteitä, vaan tilanne arvioidaan aina yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Ratkaisu on toteutettu tietosuoja huomioiden. Arkaluonteisia tietoja käsitellään turvallisesti, eikä tekoäly tee automaattisia päätöksiä. Tietoja näytetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille vain heidän käyttöoikeuksiensa mukaisesti.

Tavoitteena oikea-aikainen tuki

MieliReitti ei keskity pelkästään varhaisten huolenaiheiden tunnistamiseen, vaan ennen kaikkea lasta ja nuorta suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. Turvalliset ihmissuhteet, osallisuus, harrastukset, koulun ja varhaiskasvatuksen tuki sekä yhteistyö perheiden ja muiden toimijoiden kanssa ovat keskeinen osa toimintamallia.

– Vaikuttava ennaltaehkäisy ja varhainen tuki perustuvat siihen, että elämäntilanne tunnistetaan riittävän varhain ja suojaavia tekijöitä vahvistetaan jo ennen oireilun alkamista. Kun lapsen tai nuoren tilanteessa tarvitaan useamman toimijan tukea, hänen ympärilleen voidaan Oma Hämeessä koota monialainen Omatiimi. Verkostolle tulee luoda yhteiset toimintatavat ja suunnitelma, jonka toteutumista sekä tuen vaikuttavuutta on seurattava yhdessä, kertoo Antikainen.

MieliReitti tukee Oma Hämeessä käyttöön otettua Omatiimi-toimintamallia. Omatiimiin voi kuulua hyvinvointialueen ja kunnan ammattilaisia, järjestöjä, seurakunta, läheisiä tai muita perheelle tärkeitä toimijoita. Tiimi kootaan aina asiakkaan suostumuksella. Tavoitteena on tarjota lapselle, nuorelle ja perheelle sujuvaa, oikea-aikaista ja yhteen sovitettua tukea sen sijaan, että perhe joutuisi asioimaan erikseen useiden toimijoiden kanssa.

Pilotointi tehdään arkityössä

Hankkeessa kehitetty ratkaisu on tulossa käyttöön Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa. Ensimmäisiä testauksia herätteistä on tehty perhekeskuksen Ensilinjassa. Syksyllä alkavaan pilotointiin osallistuu myös kouluterveydenhuollon ja neuvoloiden ammattilaisia. 

Pilotoinnissa arvioidaan tekoälypohjaisen mallin antamien herätteiden oikea-aikaisuutta ja käytettävyyttä sekä sitä, miten ne tukevat ammattilaisten päivittäistä työtä. Tulosten perusteella toimintamallia kehitetään edelleen, ja sen käyttöä voidaan jatkossa laajentaa myös muihin palveluihin ja asiakasryhmiin.

Tavoitteena vähentää raskaampien palvelujen tarvetta

MieliReitti on osa Sitran valtakunnallista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn. Neljä hyvinvointialueilla toteutettua kokeilua päättyivät kesäkuussa 2026.

Oma Hämeessä MieliReitti on ollut päänavaus tekoälyn ja tiedon hyödyntämiselle ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä. Hankkeessa tarkasteltiin Kanta-Hämeen 0–23-vuotiasta väestöä ja keskityttiin erityisesti noin 48 000:een alle 18-vuotiaaseen. Mallin perusteella noin 15 prosentilla havaittiin kohonnut tuen tarve tai tarve selvittää tilannetta tarkemmin. Kyse ei kuitenkaan ole diagnoosista eikä automaattisesta palvelutarpeen arviosta.

Toimintamallin varsinaista vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä. Mittareina voidaan käyttää esimerkiksi lasten ja nuorten koettua hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuuden tunnetta, koulunkäyntiä, työllisyyttä, elämänhallintaa ja mielenterveyden oireilua. Lisäksi voidaan seurata muutoksia koulupoissaoloissa, kiusaamiskokemuksissa ja lastensuojelun tarpeessa. 

Hyvinvointialueen näkökulmasta keskeinen kysymys on, vähentääkö ennaltaehkäisevä toiminta raskaampien palvelujen tarvetta. Seurattavia asioita voivat olla esimerkiksi erikoissairaanhoidon käyttö, päivystyskäynnit, lastensuojelun sijoitukset ja pitkäkestoisten sosiaalipalvelujen tarve.

– Ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus voidaan tiivistää yhteen kysymykseen: lisääkö toiminta hyvinvointia, vahvistaako se suojaavia tekijöitä ja vähentääkö se korjaavien palvelujen tarvetta myöhemmin? Tätä seuraamme nyt, kun pohdimme mallin laajentamista muille asiakasryhmille ja muihin palveluihin, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Antikainen.

Lue aiempi uutinen: Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve

UUTINEN / 23.07.2026

Jukolan hammashoitolan remontti etenee – osa vastaanotoista siirtyy syksyllä väliaikaistiloihin Hämeenlinnassa

Jukolan hammashoitolan remontti etenee syksyllä vaiheeseen, joka vaikuttaa laajemmin suun terveydenhuollon vastaanottoihin Hämeenlinnassa. Syyskuun puolivälistä alkaen hammashoitolassa on käytössä vain kaksi hoitohuonetta, minkä vuoksi osa vastaanotoista järjestetään väliaikaisesti muissa Hämeenlinnan hammashoitoloissa.

Osa asiakkaista saa tämän vuoksi vastaanottoajan eri toimipisteeseen kuin mihin alkuperäisessä ajanvarauksessa on kutsuttu. Asiakkaille ilmoitetaan hoitopaikan muutoksesta henkilökohtaisesti tekstiviestillä.

Jos et pääse vastaanotolle, muista perua tai siirtää aikasi

Voit perua tai siirtää tiettyjä suun terveydenhuollon vastaanottoaikoja digitaalisessa asiointipalvelussa. Palvelu löytyy Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Palvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista.

Voit myös perua ajan jättämällä ääniviestin suun terveydenhuollon kiireettömän Ensilinjan puhelinvastaajaan numeroon 03 629 6301. Puhelinvastaaja toimii viikon jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Kerro viestissä nimesi, syntymäaikasi sekä vastaanottoaika, jonka haluat perua tai siirtää.

Ajan voi perua tai siirtää myös Terveys-chatissa arkisin klo 8–14 valitsemalla Suun terveydenhuollon ajan siirron tai peruutuksen.

Peru tai siirrä vastaanottoaikasi viimeistään 24 tuntia ennen varattua aikaa. Käyttämättä jätetystä ajasta peritään maksu 18 vuotta täyttäneiltä.

Vastaanottoja järjestetään väliaikaisesti useissa toimipisteissä

Jukolan kiinteistössä on ollut käynnissä remontti keväästä lähtien, mutta hammashoitolan toiminta on jatkunut koko ajan normaalisti. Asiakkaiden ei kannata säikähtää työmaa-aluetta tai pihalla olevia rakennustarvikkeita, hoitola on kuitenkin avoinna.

Syksyllä hammashoitolan nykyiset tilat remontoidaan kuntokartoituksen suositusten mukaisesti. Tämän vuoksi käytössä on tilapäisesti vain kaksi hoitohuonetta. Jukolan piha-alueelle sijoitetaan lisäksi siirrettävä hammashoitoyksikkö tukemaan vastaanottotoimintaa.

Kaikille Jukolan hammashoitolan työntekijöille on järjestetty remontin ajaksi (viikot 39-50) väistötilat Hämeenlinnan kantakaupungin alueelta. Loppuvuoden aikana vastaanottoja pidetään Hätilän hammashoitolassa sekä Viipurintien sote-keskuksen E- ja G-rakennusten hammashoitoloissa.

Hammashoitoloiden ajanvarauskirjat ovat avoinna vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Siksi osa asiakkaista on saanut vastaanottoajan Jukolaan jo ennen remontin tarkemman aikataulun varmistumista. Tämän vuoksi osa vastaanotoista siirretään toiseen toimipisteeseen remontin aikana.

Palveluverkon uudistaminen etenee Hämeenlinnassa

Jukolan remontti on osa Oma Hämeen palveluverkon uudistamista Hämeenlinnassa. Jukolaan valmistuu 12 uutta hoitohuonetta, joihin siirtyvät vaiheittain loppuvuoden aikana Kalvolan, Lammin ja Hattulan hammashoitoloiden palvelut.

Suun terveydenhuollon palveluja kootaan vaiheittain Hämeenlinnan kantakaupungin alueelle, kun lisätiloja valmistuu myös Viipurintien sosiaali- ja terveyskeskukseen. Myös Assi-sairaalaan valmistui uusia suun terveydenhuollon tiloja keväällä 2026.

Palvelujen siirtyminen toteutetaan nykyisen suunnitelman mukaan vähintään kahdessa vaiheessa: ensimmäiset muutot tehdään syyskuussa ja loput vuoden vaihteessa.

Kaikki Oma Hämeen hammashoitolat ovat hyvinvointialueen asiakkaiden käytettävissä. Vastaanottoajan voi varata siihen hammashoitolaan, josta sopiva aika on saatavilla nopeimmin tai jonka sijainti on asiakkaalle paras.

Lue lisää: Oma Häme kehittää suun terveydenhuollon palveluja – tavoitteena entistä sujuvampi hammashoito

Hämeenlinnan Noppa-vastaanoton aukioloaika muuttuu 31.8. alkaen

Hämeenlinnan perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden Noppa-vastaanoton aukioloaika muuttuu 31.8.2026 alkaen.

Noppa eli ajanvaraukseton vastaanotto palvelee jatkossa arkisin klo 8–9 osoitteessa Viipurintie 1–3, D-rakennus, 3. kerros. Aiemmin vastaanotto on ollut avoinna arkisin klo 9–12.
Noppa on ajanvaraukseton vastaanotto mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Vastaanotolla asiakkaat palvellaan vuoronumerojärjestyksessä. Palvelussa arvioidaan hoidon tarvetta ja ohjataan asiakas oikean palvelun piiriin.

Jos olet hakeutumassa mielenterveys- ja päihdepalveluihin, ole ensisijaisesti yhteydessä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinjaan puhelimitse tai chatin kautta.
Muutos koskee Hämeenlinnan mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä Hattulan päihdepalveluihin hakeutuvia asiakkaita. Nykyisten asiakkaiden ei tarvitse tehdä muutoksen vuoksi mitään. Muutos ei vaikuta yksikön muihin vastaanottoihin.

Muutoksen tavoitteena on turvata asiakkaiden yhdenmukainen ja tasa-arvoinen hoitoon pääsy koko hyvinvointialueella sekä parantaa hoidon saatavuutta.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja
Puhelin: 03 629 69571
Puhelinpalvelu arkisin klo 9–12
Chat arkisin klo 9–15

UUTINEN / 16.07.2026

Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa

Oma Häme uudistaa kotihoidon palvelusetelisääntökirjat 1.9.2026 alkaen. Muutokset koskevat sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon palveluseteleitä. Aluehallitus hyväksyi uudistetut palvelusetelisääntökirjat huhtikuussa 2026. Muutos koskettaa noin 300 sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon asiakasta.

Nykyisille palveluseteliasiakkaille on tiedotettu muutoksista heinäkuun alussa. Tiedote on lähetetty asiakkaalle joko kirjeenä tai Suomi.fi-viestinä sen mukaan, onko asiakkaalla Suomi.fi-palvelu käytössä.

Mitä muutokset tarkoittavat asiakkaalle?

Muutoksen vuoksi nykyisille asiakkaille laaditaan uudet palvelusetelipäätökset ennen muutosten voimaantuloa. Useimmilla asiakkailla palvelu jatkuu normaalisti, eikä asiakkaan tarvitse tehdä mitään. Jos muutokset edellyttävät asiakkaalta toimenpiteitä tai vaikuttavat palvelun järjestämiseen, asiakkaaseen ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

Hyvinvointialue määrittelee palvelusetelin arvon jatkossakin. Säännöllisessä kotihoidossa palveluseteli säilyy tulosidonnaisena, mutta palvelusetelin arvo on jatkossa sama koko hyvinvointialueella, eikä taajama- ja haja-asutusalueita enää erotella.

Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin enimmäisarvo jakautuu jatkossa kolmeen eri hintaluokkaan palvelun toteuttamisajankohdan mukaan:

• arkipäivisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 34 €/tunti
• arki-iltaisin klo 18–22 sekä lauantaisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 41 €/tunti
• lauantai-iltaisin, arkipyhien aattoina, sunnuntaisin, arkipyhinä sekä yöaikaan klo 22–7: palvelusetelin enimmäisarvo 68 €/tunti

Tilapäisessä kotihoidossa palvelusetelin arvo on 30 euroa tunnilta.

Tilapäinen kotihoito myönnetään pääsääntöisesti enintään kolmen kuukauden ajaksi kerrallaan. Palveluseteli kattaa asiakkaan luona toteutettavan palveluajan, ja vähimmäislaskutusaika on 15 minuuttia.

Jos asiakkaan hoito edellyttää kahden työntekijän samanaikaista käyntiä, tarve arvioidaan palveluohjauksessa ja huomioidaan palvelusetelissä etukäteen. Tällöin käynti voidaan laskuttaa kahden työntekijän mukaisesti.

Asiakas voi edelleen valita palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Mikäli nykyinen palveluntuottaja ei jatka palvelusetelituottajana uusien sääntöjen mukaisesti, asiakkaalle annetaan aikaa ja tukea uuden palveluntuottajan valintaan.

Muutoksia myös palveluntuottajien hyväksymiseen

Uusissa sääntökirjoissa täsmennetään kotihoidon palveluntuottajille asetettavia vaatimuksia.
Palveluntuottajalla tulee olla sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun rekisteröinnin lisäksi terveydenhuollon rekisteröinti kotisairaanhoidon osalta.

Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla valmius tuottaa kotihoidon kokonaisuutta, sillä pelkkä sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu ilman mahdollisuutta vastata kotihoidon tarpeisiin ei ole riittävä peruste palvelusetelituottajaksi hyväksymiselle. Myös alihankkijoiden tulee olla asianmukaisesti rekisteröityjä tuotettavien palvelujen osalta.

Lisätietoja: Ikääntyneiden ensilinja puh. 03 629 6620 (ma–pe klo 9–15)

Säännöllisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen

Tilapäisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen

UUTINEN / 08.07.2026

Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen

Attendon ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo saunatiloissa. Hoivakodissa on 44 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakasta.

Asumisyksikön henkilökunta toimi tilanteessa nopeasti ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Savulle mahdollisesti altistuvien tilojen asukkaat evakuoitiin välittömästi rakennuksesta.
Heidät siirrettiin tilapäisesti läheiselle evakuointipaikalle. Ensihoito tarkisti evakuoidut asukkaat ja henkilökunnan. Ensihoidon tarvetta ei todettu.

Oma Häme käynnisti välittömästi varautumistoimet ja ryhtyi järjestämään asiakkaille tarvittaessa tilapäistä korvaavaa asumispalvelua muista asumisyksiköistä.

Tulipaloa sammuttanut Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoitti puolentoista tunnin sisällä tulipalon alkamisesta, että vaaraa ei enää ole. Kaikki asukkaat ovat päässeet palaamaan turvallisesti asumisyksikköön. 

Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys jalkautuu tarvittaessa antamaan kriisiapua sitä mahdollisesti tarvitseville asukkaille. Myös asukkaiden omaiset voivat olla yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen. 

– Tilanne saatiin nopeasti hallintaan ennen kaikkea henkilökunnan ripeän ja ammattitaitoisen toiminnan ansiosta. Asukkaiden turvallisuus varmistettiin koko tilanteen ajan, ja olemme helpottuneita siitä, että asukkaat pääsivät palaamaan takaisin omaan tuttuun ympäristöönsä, sanoo palvelupäällikkö Sari Kiviranta.

Palon syttymissyytä selvittää poliisi, joka tiedottaa asiasta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero: 03 629 6560

UUTINEN / 07.07.2026

Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa

Forssan seudun terveysaseman kiireettömässä Ensilinjassa otetaan käyttöön puheluiden automaattinen ohjaus asiakkaan puhelinnumeron perusteella.

Kun asiakas soittaa kiireettömään Ensilinjaan, järjestelmä tunnistaa puhelinnumeron perusteella, onko asiakkaalle nimetty oma lääkäri tai hoitaja. Tällöin puhelu ohjautuu suoraan terveysasemalle asiakkaan omalle tiimille. Muissa tilanteissa puheluun vastaa kiireettömän Ensilinjan hoitaja.

Muutoksesta johtuen puhelun yhdistyminen voi kestää muutamia sekunteja tavallista pidempään.
 
Numerontunnistuksen käyttöönotossa on kyse kokeilusta, jonka toivotaan parantavan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta. Tavoitteena on, että asiakkaan ei itse tarvitse tehdä mitään ylimääräisiä valintoja puhelinasioinnissa. Asiakkaat voivat edelleen ottaa myös yhteyttä omalle terveysasemalle samaan tapaan kuin aiemmin. 

UUTINEN / 02.07.2026

Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen

Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueella on vuoden 2025 jälkeen katettavanaan edelleen 85 miljoonaa euroa kertynyttä alijäämää. Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti myös uusia toimenpiteitä.

Aluehallitus ja aluevaltuusto päättivät keväällä hakea lisäaikaa, koska se helpottaisi talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. 
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen - Oma Häme

Myönnetty lisäaika mahdollistaa talouden tasapainottamisen nykyisessä toimintaympäristössä hallitummalla aikataululla. Sen ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voidaan pienentää noin 57 miljoonasta eurosta noin 35 miljoonaan euroon. Samalla noin 30 miljoonaa euroa alkuperäisen talousarvion kohdentamattomista sopeuttamistoimista voidaan siirtää vuosien 2027–2029 ylijäämillä katettavaksi. Valtiovarainministeriön 30. huhtikuuta julkaisemat uudet rahoituslaskelmat ja niiden seurauksena pienentynyt valtionrahoitus tekivät välttämättömäksi jatkaa talouden tasapainottamisohjelmaa myös vuoteen 2029.

– Lisäaika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainottaminen hallitummin ja realistisemmalla aikataululla. Tarve sopeuttaa taloutta ei kuitenkaan vähene. Alijäämien kattaminen vuoteen 2029 mennessä edellyttää edelleen erittäin tiukkaa taloudenpitoa sekä onnistumista samanaikaisesti monilla eri osa-alueilla. Valtiovarainministeriön päätös osoittaa luottamusta siihen, että Kanta-Häme pystyy tekemään tarvittavat ratkaisut. Siitä meillä on jo näyttöä sekä päätöksenteossa että toimeenpanossa. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että haastava taloustilanne edellyttää myös uusia tasapainottamistoimia. Arvioimme tilannetta uudelleen lukujen valossa elokuussa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Talouden sopeuttamista on edelleen jatkettava, ja lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun mennessä on edelleen vähintään 67 miljoonaa euroa.

– Lisäajan saaminen tarkoittaa myös sitä, että toukokuussa hyväksytty ehdollinen muutostalousarvio astuu voimaan ja päätetyt sopeuttamistoimet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myönnetystä lisäajasta huolimatta alijäämien kattaminen on edelleen haastavaa, mutta mahdollista, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.

Uusi laki alijäämien kattamisesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026, ja hyvinvointialueet ovat voineet hakea lisäaikaa valtiovarainministeriöltä siitä lähtien. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö hakemuksen perusteella.

Aiemman lainsäädännön mukaan vuosien 2023–2025 alijäämät olisi pitänyt kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi sääntely mahdollistaa kattamisajan pidentämisen vuoden 2029 loppuun asti valtiovarainministeriön päätöksellä.

Kertyneiden alijäämien kattamista vaikeutti myös se, että valtiovarainministeriö tarkensi hyvinvointialueiden valtionrahoituksen laskelmia keväällä 2026. Tarkennus heikensi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusnäkymiä merkittävästi. Valtionrahoituksen supistuminen vaikeuttaa alijäämien kattamista ja kasvatti lisäajan tarvetta arviolta noin vuodella.

Valtiovarainministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset hyvinvointialueiden alijäämän kattamiskauden jatkamisesta - Valtiovarainministeriö

UUTINEN / 02.07.2026

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat yhteistyössä toimittaneet Ukrainaan kahdeksan rekallista vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistettuja lääkintälaitteita, sairaalakalusteita ja hoitotarvikkeita. Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä vapaaehtoisten ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lahjoitettavat tarvikkeet ovat peräisin vanhasta keskussairaalasta, jonka tiloja on tyhjennetty uuden Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä. Mukana on sairaalakalusteita, hoitovälineitä ja muuta terveydenhuollossa tarvittavaa materiaalia, joka voi edelleen palvella potilaiden hoidossa Ukrainassa. Lahjoituksiin on sisältynyt myös Sydänsairaalan ja Fimlabin käytöstä poistuneita laitteita ja kalusteita.

– Yhteistyön ansiosta käyttökelpoiset laitteet ja tarvikkeet saadaan sinne, missä niille on tällä hetkellä suuri tarve. Samalla vanhan keskussairaalan tilojen tyhjentäminen etenee suunnitellusti. Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Avustustarvikkeita on toimitettu Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Sumyyn sekä Vinnytsjan, Harkovan, Zaporižžjan ja Umanin alueiden sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä Lutskin sairaalaan.

Merkittävä osa hankkeesta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Avustustarvikkeiden keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen osallistui 78 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 74 työpäivää. Työ toteutui ilman työtapaturmia.

Hankkeen onnistuminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on koordinoinut vapaaehtoistyötä, jonka merkitys on ollut keskeinen lahjoitettavan materiaalin keräilyssä, lajittelussa ja pakkaamisessa. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut hankkeeseen muun muassa kuljetuskustannusten kautta. Keväällä hanketta tukivat myös Panssariprikaatin varusmiehet osallistumalla vanhan keskussairaalan sairaalatarvikkeiden tyhjennystyöhön.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiittävät lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, joiden työ mahdollisti avustuskuljetusten toteutumisen. Erityiskiitos Panssariprikaatille, Renta Hämeenlinnalle, K-Rauta Hämeenlinnalle ja Konditoria R. Kokolle arvokkaasta tuesta hankkeen aikana.

UUTINEN / 01.07.2026

Kanta-Häme saattoi kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi – Lupa- ja valvontavirasto päättää valvonnan

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on onnistunut saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lain edellyttämälle tasolle. Lupa- ja valvontavirasto (LVV) päättää hyvinvointialueen valvonnan todettuaan, että määräys on täytetty asetettuun määräaikaan mennessä.

Lupa- ja valvontavirasto määräsi syksyllä 2025 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen yhdessä useiden muiden hyvinvointialueiden kanssa saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä. Määräystä tehostettiin uhkasakolla. Viraston 1.7.2026 julkaistun päätöksen mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue on täyttänyt määräyksen, minkä vuoksi alueen valvonta päättyy eikä uhkasakkoa tuomita maksettavaksi. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on lisäksi hakenut muutosta Valviran syksyllä 2025 antamaan alkuperäiseen uhkasakkopäätökseen, joten tuolloinen päätös ei ollut lainvoimainen.

LVV toteaa päätöksessään, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toimet kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn saamiseksi lainmukaiseksi ovat olleet asianmukaisia. Viraston mukaan hyvinvointialue on noudattanut pääosin aiemmin annettua määräystä.

Päätös on osoitus siitä, että hyvinvointialueella tehty pitkäjänteinen työ hoitojonojen lyhentämiseksi on tuottanut tulosta myös poikkeuksellisen vaativassa toimintaympäristössä.

– Onnistuminen perustuu henkilöstön erinomaiseen työhön sekä siihen, että hoitoon pääsyn kehittäminen nostettiin koko erikoissairaanhoidon yhteiseksi operatiiviseksi tavoitteeksi. Näin pystyimme saavuttamaan hoitotakuun vaatimukset samaan aikaan, kun toteutimme uuden Assi-sairaalan varustelun, muuton ja käyttöönoton, sanoo erikoissairaanhoidon tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen.

– Erikoissairaanhoitomme henkilöstö on tehnyt valtavan hienoa työtä tässä tiukassa tilanteessa. Sairaalan muuttaminen lisäsi haastetta merkittävästi, mutta kaikki on olosuhteisiin nähden onnistunut todella hyvin keväällä, hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen sanoo.

Kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyä on parannettu määrätietoisesti kehittämällä toimintatapoja, lisäämällä hoitokapasiteettia ja kohdentamalla resursseja sinne, missä tarve on ollut suurin. Samanaikaisesti hyvinvointialue toteutti uuden Assi-sairaalan käyttöönoton, joka oli yksi Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävimmistä käyttöönottoprojekteista.

LVV nostaa päätöksessään esiin useita hyvinvointialueen toteuttamia kehittämistoimia. Hoitoon pääsyä on parannettu muun muassa kehittämällä polikliinistä kirurgiaa, tiivistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä Forssan ja Riihimäen yksiköissä sekä hyödyntämällä palveluseteleitä ja ostopalveluja kriittisillä erikoisaloilla. Lisäksi leikkaustoimintaa on lisätty, kliinistä lisätyötä kohdennettu sinne, missä tarve on ollut suurin, tiedolla johtamista vahvistettu ja henkilöstöä lisätty leikkaustoimintaan ja kirurgian vuodeosastolle.

Kehityksen tuloksena kiireettömään erikoissairaanhoitoon yli kuusi kuukautta odottaneiden määrä väheni vuoden 2025 elokuun yli tuhannesta potilaasta 25 potilaaseen huhtikuun 2026 loppuun mennessä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue pitää myönteisenä sitä, että Lupa- ja valvontavirasto tunnistaa hyvinvointialueiden onnistumisen hoitojonojen purkamisessa.

– Arvostamme sitä, että Lupa- ja valvontavirasto näkee hyvinvointialueiden todella lyhentäneen koronapandemian aikana syntyneitä hoitojonoja merkittävästi valtavasta talouspaineesta huolimatta, Naukkarinen toteaa.

Vaikka valvonta päättyy, työ hoitoon pääsyn sujuvuuden varmistamiseksi jatkuu.

– Suhtaudumme vakavasti jokaisen lakisääteisen velvoitteen täyttämiseen. Korjattavaa meilläkin oli, ja kuten tästä huomaa, halusimme jonon purkaa. Tavoitteemme on pitää odotusajat jatkossa riittävän selvästi lakisääteisen enimmäisajan alapuolella, jotta yksittäiset muutostilanteet eivät enää johda määräaikojen ylittymiseen, Naukkarinen sanoo.

LVV toteaa päätöksessään seuraavansa kiireettömän erikoissairaanhoidon tilannetta myös jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurantatietojen perusteella.

Lue aiempi uutinen aiheesta: Oma Häme jatkaa määrätietoisesti hoitoon pääsyn parantamista – Valvira edellyttää tilanteen korjaamista huhtikuun loppuun mennessä - Oma Häme

UUTINEN / 30.06.2026

Tuttu rakennus, uudet palvelut – Parantolankadulla palvellaan edelleen joka arki päivä

Parantolankadun rakennus on monelle hämeenlinnalaiselle tuttu entisenä Kanta-Hämeen keskussairaalana. Nykyään siellä toimii laaja joukko Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka sairaalapalvelut ovat siirtyneet Assi-sairaalaan.
 
Parantolankadun sosiaali- ja terveysasema sijaitsee vanhan keskussairaalan entisen päivystyksen tiloissa osoitteessa Parantolankatu 6. Rakennuksessa asioidaan päivittäin esimerkiksi terveysaseman vastaanotoilla, neuvolassa, kuntoutuspalveluissa, terveyssosiaalityössä ja kotisairaalan palveluissa.
 
– Parantolankadun rakennus on edelleen tärkeä osa Oma Hämeen palveluverkkoa. Siellä työskentelee suuri joukko ammattilaisia, jotka palvelevat asiakkaita perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja ikääntyneiden palveluissa joka arkipäivä, mutta palvelut ovat muuttuneet asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, sanoo toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen.
 
Rakennus on monelle tuttu vuosikymmenten ajalta, mutta sen käyttötarkoitus on muuttunut.
 
– Moni tunnistaa rakennuksen edelleen keskussairaalana, mikä on täysin luonnollista. Haluamme muistuttaa, että täällä toimii edelleen paljon Oma Hämeen palveluja. Terveysaseman vastaanottojen lisäksi täällä toimivat esimerkiksi neuvola, kuntoutuspalvelut ja kotisairaala. Rakennus on edelleen vilkas asiointipaikka, mutta nykyään painopiste on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen palveluissa, palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen kertoo.

Ennen vastaanotolle saapumista kannattaa tarkistaa toimipisteen osoite ajanvarauskirjeestä tai Oma Hämeen verkkosivuilta. Näin löydät helposti oikeaan paikkaan.

Assi-sairaala vai Parantolankadun sosiaali- ja terveysasema?

Assi-sairaala, Sairaalakatu 3

Assi-sairaalassa toimivat muun muassa:

• erikoissairaanhoidon vastaanotot
• ympärivuorokautinen päivystys
• synnytykset
• leikkaustoiminta
• kuvantaminen
• laboratorio
• muut sairaalapalvelut.

Parantolankadun sosiaali- ja terveysasema, Parantolankatu 6

Parantolankadulla toimivat muun muassa:

• terveysasema
• neuvolapalvelut
• kuntoutuspalvelut
• terveyssosiaalityö
• kotisairaala
• muita perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen palveluja.

Parantolankadulla palvellaan edelleen joka arkipäivä. Rakennuksessa toimii nykyisin laaja joukko Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluja, joten asiakkaan kannattaa aina tarkistaa vastaanoton osoite ajanvarauskirjeestä ennen asiointia.

UUTINEN / 29.06.2026

Kehitämme hoitotarvikejakelua – toimitusajat lyhenevät vaiheittain

Hoitotarvikejakelun yhteydenottojen käsittely ruuhkautui alkuvuodesta Riihimäen seudulla henkilöstövajeen vuoksi.

Tilanteen korjaamiseksi olemme kehittäneet toimintaa ja lisänneet henkilöstöä. Palvelu on jo parantunut merkittävästi, mutta emme ole vielä tavoitetasolla. Tavoitteenamme on, että otamme asiakkaaseen yhteyttä palvelulupauksen mukaisesti viiden arkipäivän kuluessa.

Puheluiden käsittely keskitetty – palveluruuhkaa saatu purettua

Pystymme vastaamaan puheluihin aiempaa paremmin koko hyvinvointialueella, sillä käsittelemme yhteydenottoja toimipisteestä riippumatta. Hämeenlinnan ja Forssan hoitotarvikejakelut osallistuvat nyt myös Janakkalan ja Riihimäen seudun puheluiden käsittelyyn, mikä auttaa purkamaan ruuhkaa ja parantaa palvelun sujuvuutta.

Koko hyvinvointialueelle tulossa yhteinen sähköinen tilauskanava

Janakkalan ja Riihimäen seudulla käytössä ollut sähköinen tilauslomake on suljettu elokuun 2026 loppuun saakka, jotta voimme purkaa aiemmin syntynyttä palveluruuhkaa ja varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisen palvelun. Muilla alueilla sähköistä tilauslomaketta ei ole ollut käytössä.

Hyvinvointialueella valmistellaan parhaillaan koko alueen yhteistä sähköistä tilauskanavaa, joka otetaan käyttöön myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Palvelua on kehitetty toimitusten osalta – tavoitteena laajentaa toimitukset pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin koko hyvinvointialueella

Olemme uudistaneet hoitotarvikkeiden toimituksia Riihimäen ja Janakkalan seuduilla sekä Rengossa. Hoitotarvikkeet toimitetaan nyt suoraan keskusvarastolta Postin noutopisteisiin ja pakettiautomaatteihin.

Muutoksen ansiosta asiakkaat saavat tarvitsemansa hoitotarvikkeet aiempaa nopeammin. Toimintamalli laajennetaan myöhemmin koko hyvinvointialueelle.

Jos toimituksesta puuttuu tuotteita tai paketissa on vääriä tarvikkeita, asiakkaan tulee ottaa suoraan Tuomi Logistiikan asiakaspalveluun, puh. 03 567 8100.

Asiakas, muista tehdä tilaus neljä viikkoa ennen tarvikkeiden loppumista

Asiakkaita muistutetaan tekemään hoitotarviketilaus neljä viikkoa ennen tarvikkeiden loppumista, jotta tarvikkeet riittävät seuraavaan toimitukseen asti.

Tee tilaus soittamalla hoitotarvikejakelun numeroon 03 629 6230. Työntekijät soittavat sinulle takaisin.

Asiointi hoitotarvikejakelun toimipisteissä on myös aina mahdollista

Hoitotarvikejakelun toimipisteet jatkavat toimintaansa toistaiseksi. Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat tulla suoraan toimipisteeseen. Ajantasaiset aukioloajat löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta. Kesällä aukioloajoissa on joitakin poikkeuksia.

Katso hoitotarvikejakelun aukioloajat täältä

ARTIKKELI / 25.06.2026

“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”

Lastensuojelun Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma) kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita lastensuojelulaitosten kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi.  

Jokioislainen Janika Korhonen, 22, ja hämeenlinnalainen Eetu Uschanov, 23, hakivat välittömästi mukaan valmennukseen, kun kuulivat KokoOma-hankkeen järjestämästä mahdollisuudesta kouluttautua lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi. Omat kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään, mitä vaikeassa tilanteessa oleva nuori tarvitsee. Siksi päätös hakea mukaan oli helppo. 

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

Vertaisuudella Eetu ja Janika haluavat antaa nuorille sellaisia kokemuksia, joita he ehkä itsekin olisivat kaivanneet: tunnetta selviämisestä, turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen ja itseensä. 

– On tärkeää, että nuorella on edes yksi turvallinen aikuinen, jolle voi puhua. Koen merkitykselliseksi, jos pystyn olemaan sellainen ihminen, jota ei omassa nuoruudessani ollut. Olisin kaivannut enemmän turvaa omaankin laitoselämään, nyt jälkihuollossa oleva Janika sanoo. 

– Haluan näyttää omalla esimerkilläni, että vaikka nyt tuntuisi huonolta, tulevaisuus voi näyttää ihan toisenlaiselta. Minulla on aikaisemmin ollut tosi vaikea luottaa aikuisiin – mutta tiedän, että jos nuori saa edes yhden luotettavan ihmisen, kenelle jutella, se voi avata mahdollisuuksia ja uskallusta puhua muillekin, Eetu lisää. 

Kokemusasiantuntija toimii sillanrakentajana 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen KokoOma-hankkeessa on tunnistettu tarve inhimillisempään ja läsnä olevaan kohtaamiseen lastensuojelussa. Keväällä järjestettiin valmennus, jossa koulutettiin nuoria sekä kummeiksi lastensuojelun sijaishuoltoyksiköihin että vertaistukihenkilöiksi yksittäisille nuorille. Kevään valmennukseen osallistui kahdeksan nuorta. Samalla neljä ammattilaista kouluttautui vetämään vastaavaa toimintaa myös tulevaisuudessa. 

Ajatus nuorten tukemisesta syntyi yhdessä Oma Hämeen RIOT! -nuorten kehittäjäryhmän kanssa, josta myös kaikki nuoret löytyivät koulutukseen. Valmennuksesta kiinnostuneita olisi ollut jopa enemmän kuin oli mahdollisuuksia ottaa mukaan. Valmennus sisälsi esimerkiksi arvo- ja kohtaamistyöskentelyä, tietoa lastensuojelussa toimimisesta ja luottamuksellisuuden merkityksestä sekä oman elämäntarinan käsittelyä. 

– Valmennus oli hyvin tasa-arvoinen tilanne, jossa myös vetäjät jakoivat omat tarinansa, nuoret kiittelevät.  

Kummitoiminnassa nuoret käyvät sovitussa sijaishuollon yksikössä säännöllisesti. 

Kohtaavaan hengaamiseen perustuva toiminta voi olla mitä vain keskustelusta kummien ohjaamaan puuhasteluun. Nuorilla on mahdollisuus toimia myös vertaistukihenkilönä yhdelle nuorelle kerrallaan. Tuki voi olla hyvin arkista tai toiminnallista – vaikka kuntosalilla käymistä tai asuntojen etsimistä – sellaista toimintaa, jossa voi toisen kanssa saada positiivisia ja vahvistavia kokemuksia ihmisistä sekä yhteiskunnasta.   

 – Kokemusasiantuntijat voivat toimia siltana nuorten ja ammattilaisten välillä. He ymmärtävät kokemuksen kautta asioita, joita ei välttämättä näe pelkästään työntekijän näkökulmasta. Hankkeessa meillä on tavoitteena lisätä lastensuojeluun inhimillisyyttä ja uusia tapoja kohdata nuoria. Parhaimmillaan toiminta voi vähentää syrjäytymisriskiä, projektipäällikkö Tuukka Pajuniemi sanoo. 

Lastensuojeluun on nimetty kaksi koordinaattoria, jotka huolehtivat mm. vertaistukihenkilötoiminnasta ja tukevat kokemusasiantuntijoita tehtävissään, mutta myös ammattilaisia lastensuojelun kehittämisessä kokemustiedon avulla, kun KokoOma-hanke päättyy lokakuussa. Varsinainen kummitoiminta pyritään käynnistämään heti kesän aikana. Hankkeessa on kehitetty nuorten toiminnan lisäksi myös uudenlaista vanhempien vertaistoimintaa.

– Esimerkiksi Riihimäellä Mäkikujan perhetukikeskuksessa Juttutuvista on tullut jo säännöllisiä kohtaamispaikkoja vanhemmille, kertoo kokemustaustainen hanketyöntekijä Jaana Litokorpi. 

"Nuorten ääntä pitää kuulla enemmän" 

Eetu ja Janika haluavat rakentaa kummitoimintaa ennen kaikkea nuorten toiveiden pohjalta. Heille tärkeintä on viedä läsnäoloa ja hyväksyntää sinne, missä nuoret sitä kaipaavat. RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmään osallistuessaan he ovat päässeet vaikuttamaan laajemminkin nuoria koskeviin asioihin, osallistumalla palveluiden kehittämiseen tai ottamalla kantaa esimerkiksi lastensuojelun kansalliseen uudistamiseen. 

– Lastensuojeluun pitäisi saada enemmän mukaan nuorten omaa näkökulmaa. Nuoria pitäisi kuulla enemmän ja kohdata yksilöinä, Janika ja Eetu sanovat. 

Heille tärkeintä on kuitenkin se, että he voivat välittää eteenpäin sitä tukea, jota ovat itse saaneet. Eetua on hänen omassa matkassaan eniten auttanut itseluottamuksen vahvistuminen. 

– Sitä olen saanut ohjaajalta, kavereilta, läheisiltä ihmisiltä ja omalta työntekijältäni. Jos luotat itseesi, olet oman elämäsi johtaja ja kaikki polut ovat valideja. Haluan antaa tätä viestiä nuorille, joiden tulevaisuus näyttää epätoivoiselta. 

Jaana Litokorpi (vasemmalla) toimii hankkeessa kokemustaustaisena työntekijänä vanhemmalta vanhemmalle –toimintamallissa. Hanketiimiin kuuluu lisäksi Minna Väinölä ja Tuukka Pajuniemi.

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma): 

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke eli KokoOma-hanke kehittää Kanta-Hämeen lastensuojeluun uusia toimintamalleja, jotka vahvistavat asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta, vertaistukea ja kokemustiedon hyödyntämistä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamassa hankkeessa kokeillaan käytännön ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa ja kehitetään niiden pohjalta pysyviä toimintatapoja lastensuojeluun. Hanke jatkuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lokakuuhun 2026 asti. 

KokoOma-hanke Instagramissa: https://www.instagram.com/kokoomahanke  

RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmä Instagramissa: https://www.instagram.com/riot_kehittajaryhma/  

Lue myös: KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

UUTINEN / 25.06.2026

Yksi yhteydenotto riittää

Ota yhteyttä samasta asiasta vain yhden kerran ja yhtä yhteydenottotapaa käyttäen. Voit esimerkiksi soittaa, hoitaa asian digitaalisen ajanvarauksen kautta tai käyttää chattia.
 
Jos esimerkiksi olet jo siirtänyt tai perunut ajan digitaalisesti, älä ota yhteyttä uudelleen samasta asiasta soittamalla tai chatin kautta.
 
Käsittelemme kaikki yhteydenotot. Kun vältät saman asian ilmoittamista useaan kertaan, palvelu toimii nopeammin kaikille asiakkaille.

UUTINEN / 23.06.2026

Sosiaalinen raportointi nostaa esiin huolen mielenterveydestä, toimeentulosta ja asumisen turvattomuudesta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuonna 2025 kerätty sosiaalinen raportointi nostaa esiin alueen asukkaiden ja ammattilaisten havaintoja hyvinvoinnin haasteista sekä palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Raportoinnin perusteella erityistä huolta aiheuttavat mielenterveyspalvelujen saavutettavuus, taloudellisen haavoittuvuuden lisääntyminen, ikääntyneiden yksinäisyys sekä asumiseen liittyvät palvelukatveet.

Vuoden aikana sosiaalisen raportoinnin ilmoituksia kertyi yhteensä 108. Havaintoja tehtiin koko hyvinvointialueelta, eniten Hämeenlinnasta. Ilmoittajina oli asukkaita, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä järjestöjen edustajia.

Sosiaalinen raportointi on osa rakenteellista sosiaalityötä. Sen tavoitteena on tunnistaa yhteiskunnallisia ilmiöitä, eriarvoisuutta ja palvelujärjestelmän puutteita sekä välittää tietoa päätöksenteon tueksi. Sosiaalihuoltolain mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä tulee varmistaa, että tieto sosiaalisesta hyvinvoinnista ja sosiaalisista ongelmista välittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaaville toimijoille ja päättäjille.

– Tavoitteenamme on tehdä sosiaalisen raportoinnin mahdollisuutta nykyistä tunnetummaksi, jotta yhä useampi asukas löytäisi väylän tuoda esiin arjessaan kohtaamiaan epäkohtia. Näin saamme tärkeää tietoa palvelujen kehittämisen ja uudistamisen tueksi, sanoo sosiaalihuollon professiojohtaja Marjo Mutanen.

Huoli palvelujen saavutettavuudesta korostui

Raportoinnissa nousi vahvasti esiin huoli palvelujen saavutettavuudesta. Ilmoituksissa kuvattiin pitkiä odotusaikoja, palvelujen pirstaleisuutta sekä tilanteita, joissa asiakkaan toimintakyky ei riitä palvelujen hakemiseen ilman tukea. Erityisen haastavaksi koettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus.

Havaintojen mukaan mielenterveyden haasteet näkyvät erityisesti nuorten pahoinvointina, koulupoissaoloina, ahdistuneisuutena ja kriisitilanteiden vaikeutumisena. Ilmoituksissa kuvattiin tilanteita, joissa apua ei saada riittävän ajoissa ja ongelmat ehtivät vakavoitua ennen tuen saamista.

Taloudellinen epävarmuus näkyy arjessa

Raportoinnin perusteella myös taloudellinen haavoittuvuus on lisääntynyt. Asiakasmaksujen korotusten, etuusmuutosten ja yleisen kustannusten nousun arvioitiin heikentävän erityisesti pienituloisten, paljon palveluja tarvitsevien sekä ikääntyneiden ihmisten toimeentuloa.

Havaintojen mukaan palvelumaksujen nousu ja sosiaaliturvaan tehdyt muutokset voivat yhdessä johtaa asiakkaiden maksuvaikeuksiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen.

Asumisen ongelmat ja ikääntyneiden yksinäisyys huolestuttavat

Asumiseen liittyvissä havainnoissa nousivat esiin kriisimajoituksen puutteet, asunnottomille suunnattujen palvelujen hajanaisuus sekä huoli turvattomista asuinympäristöistä. Erityisen haastavaksi kuvattiin päihteitä käyttävien henkilöiden mahdollisuudet saada tilapäistä majoitusta.

Ikääntyneiden hyvinvointia koskevissa ilmoituksissa korostuivat yksinäisyys, toimintakyvyn heikkeneminen ja huoli hoitopaikkojen riittävyydestä. Havainnoissa kuvattiin myös tilanteita, joissa ikääntyneitä joudutaan sijoittamaan kauas läheisistään.

Havainnot ohjaavat palvelujen kehittämistä

Sosiaalisen raportoinnin perusteella on tunnistettu useita kehittämistarpeita, kuten palvelujen saavutettavuuden parantaminen, matalan kynnyksen tuen vahvistaminen sekä asumispalvelujen selkeyttäminen.

Havainnoista laaditut kehittämisehdotukset käsitellään hyvinvointialueen toimialajohdossa. Laajemmat, päätöksentekoa edellyttävät kokonaisuudet viedään tarvittaessa luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Osa esiin nousseista kehittämiskohteista voidaan ratkaista myös palvelu- tai tulosalueilla osana toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

– Sosiaalinen raportointi on vielä suhteellisen uusi toimintatapa, jota kehitämme jatkuvasti. Tavoitteena on kuulla palautetta entistä vahvemmin ja hyödyntää sitä rohkeasti palvelujen ja toimintatapojen uudistamisessa aina, kun se on mahdollista, Mutanen kertoo.

Raportoinnissa tunnistettiin myös myönteisiä kehityssuuntia. Näitä olivat muun muassa yhteinen tahtotila osallisuustyön kehittämiseen, perhekeskusten monialaiset tiimit sekä sähköisten palvelujen ja etäasioinnin helpottama asiointi lapsiperheissä.

Yhteistyötä yli hyvinvointialuerajojen

Kanta-Hämeessä sosiaalisen raportoinnin havaintoja kerättiin vuosina 2024–2025 alueen omalla lomakkeella. Vuoden 2026 alusta lähtien raportointi on toteutettu Sisä-Suomen hyvinvointialueiden yhteisellä lomakkeella.

Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään yhteistyössä Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyössä on koottu myös havaintoja sosiaaliturvaan tehtyjen muutosten vaikutuksista ja välitetty niitä kansanedustajille päätöksenteon tueksi.

Lisäksi hyvinvointialueet valmistautuvat sosiaalihuoltolain uudistukseen ja suunnittelevat yhteistä sosiaalihuollon tiekarttaa, jonka tavoitteena on muodostaa yhteinen visio tulevaisuuden eettisesti kestävästä sosiaalihuollosta.

UUTINEN / 22.06.2026

Oma Häme kehittää suun terveydenhuollon palveluja – tavoitteena entistä sujuvampi hammashoito

Oma Häme kehittää suun terveydenhuollon palvelujaan, jotta ne vastaavat paremmin asukkaiden tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Aluevaltuusto linjasi keväällä 2024 palveluverkkopäätöksessään, että suun terveydenhuollon palveluja voidaan vuoteen 2030 mennessä koota kolmeen palvelukeskukseen. Tavoitteena on turvata laadukkaat ja sujuvat palvelut koko hyvinvointialueella sekä vahvistaa ammattilaisten yhteistyötä.

Palveluverkkopäätöksen mukaiset muutokset etenevät vaiheittain. Ensimmäiset muutokset kohdistuvat Hämeenlinnan seudulle vuoden 2026 aikana, minkä jälkeen muutoksia suunnitellaan Forssan seudulle vuonna 2027. Riihimäen seudun mahdolliset muutokset ajoittuvat tätä myöhempään vaiheeseen.

Hämeenlinnan seudulla palveluja kootaan vaiheittain Hämeenlinnan kantakaupungin alueelle, kun Viipurintien sosiaali- ja terveyskeskukseen sekä Jukolan hammashoitolaan avautuu lisätiloja. Näihin tiloihin muuttavat vaiheittain Hätilän, Hauhon, Lammin, Parolan sekä Kalvolan hammashoitoloiden palvelut. Myös Assiin on jo maaliskuussa saatu uusia tiloja suun terveydenhuollon käyttöön. Toimintojen on suunniteltu muuttavan vähintään kahdessa vaiheessa, ensin syyskuussa ja sitten vuoden vaihteessa.  

Forssan seudulla suunnitellaan palvelujen vaiheittaista siirtämistä Forssan terveysasemalle. Muutostyöt alkavat tämän vuoden lopussa, jolloin palvelujen siirtyminen alkaa vaiheittain vuoden 2027 alusta. Näiden muutosten osalta suunnittelu on vielä kesken, joten tarkempaa aikataulua vielä odotetaan. 

Janakkalassa hammashoidon palvelut jatkuvat toistaiseksi nykyisissä tiloissa Turengissa. Lopen, Hausjärven ja Tervakosken palveluja tarkastellaan osana Riihimäen seudun palveluverkkosuunnittelua. Riihimäen muutokset ovat sidoksissa suunnitteilla olevaan Riihimäen uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen. 

Liikkuvat palvelut kehittyvät ja ennaltaehkäisyä painotetaan

Samaan aikaan suun terveydenhuollon palveluja kehitetään. Oma Häme on kilpailuttanut siirrettävän hammashoitoyksikön, jossa voidaan tehdä tavanomaisia hammashoidon toimenpiteitä esimerkiksi koulujen läheisyydessä. Lisäksi liikkuvia palveluja viedään pitkäaikaiseen palveluasumiseen. Niiden asiakkaille sekä koululaisille voidaan paikan päällä antaa omahoidon ohjausta, tehdä hoidon tarpeen arviointia ja toteuttaa pieniä toimenpiteitä.

Omahoidon ohjauksessa voidaan hyödyntää myös etävastaanottoja. Niitä on jo käytössä ensimmäistä lasta odottaville perheille sekä pian tulossa 1-vuotiaiden lasten suun terveystarkastuksiin. Digitaalisia palveluja kehitetään koko ajan eteenpäin.

Palveluverkon kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että palvelut pysyvät laadukkaina ja saatavilla myös tulevaisuudessa. Kun palveluja kootaan suurempiin kokonaisuuksiin, ammattilaisten yhteistyö vahvistuu ja erityisosaaminen on paremmin asiakkaiden käytettävissä. Samalla kalliita laiteinvestointeja voidaan hyödyntää tehokkaammin.

Suuremmat yksiköt tukevat myös palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Henkilöstön yhteistyö helpottuu, sijaistaminen ja vastaanottojen järjestäminen sujuvoituvat, ja asiakkaiden tarvitsemia käyntejä voidaan vähentää kehittämällä toimintaa kohti niin sanottua "kerralla enemmän" -mallia.

Kuten koko hyvinvointialueen olemassaolon aikana, kaikki hammashoidon palvelut ovat kaikkien alueen asukkaiden käytettävissä. Suun terveydenhuollossa ei ole erillistä hoitopaikan valintaa hyvinvointialueen sisällä, vaan hoitoon voi hakeutua esimerkiksi siihen hammashoitolaan, johon nopeimmin saa vastaanotolle ajan tai sinne, mihin on lyhin matka työpaikalta.

Entistä enemmän palveluissa painotetaan jatkossa suun ja hampaiden ongelmien ennaltaehkäisyä ja tavoitteena on esimerkiksi tuoda varhainen hoito takaisin kouluille osaksi lasten arkea. Osana muuta hoitoa asiakkaiden kanssa käydään myös huolellisesti läpi suun ja hampaiden omahoito-ohjeistukset kotiin vietäväksi. On hyvä muistaa, että hammaslääkärin tekemä suun tutkimus tai hampaan reiän paikkaaminen ei hoida hammaskariesta tai ikenien tulehdusta. Tutkimukset voivat tuoda esille suussa olevan sairauden tai hoitaa sen aiheuttamaa oiretta. Varsinainen ikenien tulehduksen tai hammaskarieksen hoitaminen tapahtuu jokaisen omassa kodissa päivittäisen hammashoidon keinoin.

Lue myös: Palveluverkkomuutosten kulisseissa tehdään valtava määrä yhteistyötä - Oma Häme

UUTINEN / 17.06.2026

Oma Häme panostaa varhaiseen tukeen – tavoitteena sujuvammat palvelut asukkaille

Aluevaltuusto on hyväksynyt Oma Hämeen strategian vuosille 2026–2030 sekä palvelustrategian, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä tulevina vuosina.

Hyvinvointialuelain mukaan jokaisella hyvinvointialueella tulee olla strategia, joka määrittää toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu lainsäädäntö puolestaan edellyttää palvelustrategian laatimista. Palvelustrategia kuvaa, miten palvelut järjestetään ja miten strategian tavoitteita toteutetaan käytännössä.

Strategia ja palvelustrategia muodostavat yhtenäisen strategiakokonaisuuden, jolla vastataan hyvinvointialueita kaikkialla Suomessa haastaviin toimintaympäristön muutoksiin. Väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja työikäisen väestön määrä vähenee. Samalla asukkaat odottavat palveluilta entistä parempaa saavutettavuutta, sujuvuutta ja oikea-aikaisuutta.

Tavoitteena on varmistaa, että kantahämäläiset saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti myös tulevaisuudessa.

Strategia antaa suunnan tuleville vuosille

Oma Hämeen strategiassa määritellään hyvinvointialueen yhteinen suunta vuosille 2026–2030.

Toimintaa ohjataan neljän painopisteen kautta: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä kestävä uudistaminen. Kaikkia painopisteitä yhdistää vaikuttavuus eli tavoite tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta käytettävissä olevilla resursseilla.

Palveluja kehitetään asiakkaan tarpeista lähtien

Palveluja kehitetään asiakkaan näkökulmasta niin, että ne muodostavat nykyistä sujuvampia kokonaisuuksia ja asiakkaan tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan palveluja sovitetaan nykyistä paremmin yhteen ja eri ammattilaiset tekevät tiiviimpää yhteistyötä asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi.

Tavoitteena on, että asukkaan ei tarvitse itse selvittää, mistä palvelusta apu löytyy tai olla yhteydessä useaan eri paikkaan saman asian hoitamiseksi.

Samalla vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta omissa palveluissaan ja tuetaan ihmisten mahdollisuuksia pärjätä arjessaan mahdollisimman itsenäisesti.

Ennaltaehkäisyyn panostetaan aiempaa enemmän

Painopistettä siirretään aiempaa enemmän ongelmien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. 

Tämä tarkoittaa esimerkiksi mielen hyvinvoinnin tukemista, terveellisten elintapojen vahvistamista, aivoterveyden riskien tunnistamista sekä ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista.

Tavoitteena on tunnistaa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit nykyistä aikaisemmin ja tarjota tukea ennen kuin ongelmat kasvavat tai palveluntarve lisääntyy.

Hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää entistä vahvempaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntien kanssa sovitaan yhteisistä tavoitteista asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja järjestöjen kanssa vahvistetaan erityisesti ennaltaehkäisevää työtä.

Yritysten kanssa yhteistyötä kehitetään niin, että palvelujen laatu, vaikuttavuus ja asukkaiden saama hyöty paranevat. Tavoitteena on rakentaa palveluketjuja, jotka toimivat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman sujuvasti.

Palveluja uudistetaan kestävällä tavalla

Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään entistä enemmän tietoa asiakkaiden tarpeista, palvelujen vaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta.

Myös digitalisaation, automaation ja tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on helpottaa asiointia, tukea ammattilaisten työtä ja kohdentaa resursseja sinne, missä niillä saavutetaan suurin hyöty. Teknologian avulla voidaan tukea palvelutarpeiden varhaista tunnistamista, tiedon hyödyntämistä ja palveluprosessien kehittämistä.

– Tavoitteena on, että palveluja kehitetään tulevina vuosina yhä vahvemmin niiden vaikuttavuuden perusteella. Haluamme kohdentaa voimavarat sinne, missä niillä voidaan tuottaa kantahämäläisille mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, sanoo toimialajohtaja Satu Ala-Kokko.

UUTINEN / 17.06.2026

Diabeetikko: jatkossa kutsu silmänpohjakuvaukseen tulee Terveystalolta

Jos sinulla on diabetes ja käyt säännöllisesti silmänpohjakuvauksissa, saat jatkossa kutsun kuvaukseen Terveystalolta. Kuvauspaikat säilyvät ennallaan Hämeenlinnan Viipurintiellä, Forssassa, Riihimäellä ja Janakkalassa.

Mitä muutos tarkoittaa asiakkaalle?

• Saat kutsun silmänpohjakuvaukseen jatkossa Terveystalolta.
• Kuvauspaikat eivät muutu, vaan kuvaukset jatkuvat tuttuun tapaan Hämeenlinnassa Viipurintiellä sekä Forssassa, Riihimäellä ja Janakkalassa.
• Sinun ei tarvitse tehdä mitään muutoksen vuoksi.
• Seuraavan kuvauksen ajankohta voi siirtymävaiheessa olla hieman aiemmin tai myöhemmin kuin sinulle on aiemmin arvioitu.

Miksi kutsu tulee jatkossa Terveystalolta?

Oma Hämeen diabeetikoiden silmänpohjakuvausseulonnat siirtyvät vaiheittain Terveystalon toteutettaviksi vuosien 2026–2027 aikana. Muutoksen tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytännöt silmänpohjakuvausseulontojen osalta, jotta ammattilaisten on helpompi ohjata potilasta palveluissa saumattomasti.

Silmänpohjakuvaukset ovat tärkeä osa diabeteksen seurantaa. Niiden avulla voidaan havaita diabeteksen aiheuttamia muutoksia silmissä varhaisessa vaiheessa ja tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Muutoksella ei ole vaikutusta siihen, kenelle silmänpohjakuvauksia tarjotaan tai miksi niitä tehdään. Kuvaukset jatkuvat normaalisti osana diabeteksen seurantaa.

UUTINEN / 16.06.2026

Aluehallitus hyväksyi laadun ja omavalvonnan vuosiraportit ja käsitteli palvelutuottajien valintaa

Maanantaina 15.6.2026 kokoontunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi laadun ja omavalvonnan vuosiraportin sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvityksen vuodelta 2025. Raportit tarjoavat kattavan kuvan hyvinvointialueen palvelujen laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja asiakkaiden kokemuksista sekä heidän oikeuksiensa toteutumisesta. 

Lue lisää: Oma Häme seuraa palvelujen laatua ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista – aluehallitus käsittelee vuosiraportteja - Oma Häme 

Aluehallitus päätti myös käynnistää Koivikkokoti säätiö sr:n kanssa selvityksen yhteistyön kehittämisestä ja nykyisen yhteistyösopimuksen päivittämisestä. Nykyinen, vuonna 2021 tehty sopimus ei enää vastaa hyvinvointialueen ja Koivikko-kodin tarpeita, koska Oma Hämeen organisaatio ja palvelurakenne ovat muuttuneet merkittävästi.

Lue lisää: Oma Häme valmistelee yhteistyön uudistamista Koivikko-kodin kanssa - Oma Häme 

Kokouksessa hyväksyttiin Oma Hämeen henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Strategiaan pohjautuva suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet, joilla vahvistetaan yhdenvertaista, turvallista ja arvostavaa työyhteisöä koko organisaatiossa.

Oma Hämeen uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ohjaa arjen tekoja - Oma Häme

Palvelupisteiden tuotantotapa-analyysi valmistuu loppuvuodesta 

Aluehallitus päätti merkitä tiedoksi perusterveydenhuollon palvelupisteiden tuotantotapa-analyysin valmistelutilanne. Hallitus käsitteli maaliskuussa Parolan terveysaseman mahdollista siirtämistä Hämeenlinnaan Parantolan sosiaali- ja terveysasemalle. Asia päätettiin kuitenkin palauttaa valmisteluun ja päättää asiasta vasta vuoden 2027 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Samalla päätettiin, että vuoden 2026 aikana tehdään perusterveydenhuollon palvelupisteiden tuotantotapa-analyysi, jossa tarkastellaan palvelujen järjestämisen kokonaisuutta, siihen liittyviä haasteita ja toimintaympäristöä yhdeksällä palvelupisteellä. 

Analyysin on tarkoitus valmistua marraskuussa ja sen toteuttamisessa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijaa. Aluehallitus lisäsi kokouksessa päätökseen, että se edellyttää jatkovalmistelussa ottamaan huomioon asukkaiden hoidontarpeen, palveluiden saavutettavuuden, hoidon jatkuvuuden ja toteutuneen henkilöstöresurssin. 

Aluehallitus käsitteli myös palveluntuottajien valintaa kilpailutusten perusteella. Hallitus päätti valita palveluntuottajia:  

• päihde- ja riippuvuuspalvelujen kuntouttavaan laitoshoitoon, katkaisu- ja vieroitushoitoon ja avomuotoiseen kuntoutukseen sekä 

• Mielenterveystyön ja päihde- ja riippuvuustyön erityispalvelujen asumispalveluihin 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen lakisääteisten henkilökuljetusten, kiireettömien potilaskuljetusten ja kiireellisten tavarakuljetusten hankinnan käynnistämisen niin, että hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä ja vertailuperusteena tarjoushintaa.  

Se myös päätti hylätä Esperi Caren oikaisuvaatimuksen, joka koski palvelusetelin arvon korotusta ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. 

Seuraava aluehallituksen kokous on 10. elokuuta. 

Aluehallituksen esityslista

UUTINEN / 16.06.2026

Oma Hämeen uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ohjaa arjen tekoja

Aluehallitus on hyväksynyt 15.6.2026 Oma Hämeen henkilöstön uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Strategiaan pohjautuva suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet, joilla vahvistetaan yhdenvertaista, turvallista ja arvostavaa työyhteisöä koko organisaatiossa. Suunnitelma valmistui kevään 2026 aikana. Valmistelutyötä tehtiin työpajoissa, joihin osallistui luottamusedustajia, työsuojeluvaltuutettuja ja työntekijöitä eri puolilta organisaatiota.  

– Suunnitelmaa on tehty hyvässä yhteistyössä. Henkilöstöjohtajana minua ilahduttaa suunnitelman konkreettisuus ja yhteys sujuvaan, turvalliseen ja hyvään työarkeen. Suunnitelma ei ole paperinmakuinen, sanoo Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. 

Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työpaikalla sekä ehkäistä syrjintää, ja näiden toimien edistämiseksi tulee tehdä suunnitelma.   

Tavoitteena turvallinen ja yhdenvertainen työpaikka 

Suunnitelman ydinajatuksena on se, että Oma Häme haluaa olla työpaikka, jossa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyvät arjen teoissa. Tavoitteena on turvallinen ja monimuotoinen työyhteisö, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja kokee olevansa arvostettu. Keskeisiä tavoitteita ovat epätasa-arvon ja epäasiallisen toiminnan ennaltaehkäisy, työntekijöiden arvostava ja yksilöllinen kohtaaminen, henkilöstön osallistaminen muutostilanteissa sekä monimuotoisuuden huomioiminen kaikessa toiminnassa. 

– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ei ole pelkkä paperi, vaan toimii yhteisenä lupauksena arjesta. Meillä on vahva tahtotila sekä selkeä suunta ja keinot edetä. Kun viemme tätä työtä eteenpäin yhdessä, askel kerrallaan, rakennamme työyhteisöä, jossa jokainen tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi, toteaa suunnitelman uudistamista luotsannut HR-päällikkö Kati Koppinen. 

Suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut, joiden avulla työtä viedään eteenpäin tulevina vuosina. 

Uusi suunnitelma rakentuu Oma Hämeen strategisten painopisteiden ympärille: 

Työntekijäkokemus keskiössä 

Tavoitteena on vahvistaa arvostavaa keskustelu- ja kohtaamiskulttuuria sekä puuttua epäasialliseen käytökseen, syrjintään ja epätasa-arvoon. Työyhteisöjen monimuotoisuutta halutaan tukea entistä paremmin, ja työn tekemistä pyritään sujuvoittamaan erilaisissa elämäntilanteissa ja työuran vaiheissa. 

Kestävä uudistaminen 

Suunnitelmassa korostuvat johtamisen kehittäminen, muutoksissa tukeminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Lisäksi palkkauksen yhdenvertaisuutta vahvistetaan uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotolla. 

Strategisten kumppanuuksien kehittäminen 

Yhteistyötä vahvistetaan niin organisaation sisällä kuin ulkoisten kumppaneiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään saavutettavaan ja selkeään viestintään sekä henkilöstön osaamisen vahvistamiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoissa. 

Ennaltaehkäisyssä onnistuminen 

Työyhteisöjen voimavaroja, yhteisöllisyyttä ja muutosvalmiutta vahvistetaan ennakoivasti. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen ja vaikuttaa oman työnsä sekä työyhteisönsä kehittämiseen matalalla kynnyksellä. 

UUTINEN / 15.06.2026

Palveluverkkomuutosten kulisseissa tehdään valtava määrä yhteistyötä

Oma Hämeen palveluverkkomuutokset etenevät vaiheittain eri puolilla Kanta-Hämettä. Hämeenlinnassa ensimmäinen suuri, sosiaali- ja terveyspalveluiden muuttoaalto saatiin keväällä onnistuneesti päätökseen. Samaan aikaan katseet ovat jo seuraavissa vaiheissa, erityisesti Forssan seudulla. Muutosten toteutuksesta ja aikatauluista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Palveluverkkomuutosten ensimmäinen vaihe takana Hämeenlinnassa - Forssan tilasuunnittelu on hyvässä vauhdissa

Palveluverkkomuutosten pääperiaatteena on koota sosiaali- ja terveyspalveluja Oma Hämeen omiin tiloihin sekä integroida palveluja yhteen asiakkaiden tarpeiden mukaan. Muutokset vaikuttavat joidenkin palveluiden sijaintiin, mutta samalla rakennetaan uusia, monialaisia palvelukokonaisuuksia.

– Vaikka näkyvin osa muutosta on itse muutto, todellinen työ tehdään pitkälti kulisseissa. Oma Hämeen tilapalvelut ja kiinteistöpalvelut ovat kantaneet suuren vastuun siitä, että tilat valmistuvat, muutot onnistuvat ja palvelut voivat jatkua keskeytyksettä. Heidän panoksensa on ollut korvaamaton, sanoo projektijohtaja Tanja Kaarna Oma Hämeestä.

Aluevaltuusto päätti Oma Hämeen palveluverkkomuutoksista huhtikuussa 2024, mutta niiden toimeenpano on alkanut laajemmin tänä vuonna. Palveluverkkomuutoksien toteuttaminen on edennyt rivakasti suhteessa muutosten määrään ja laajuuteen. Kulissien takana kyse on mittavasta kokonaisuudesta, jonka onnistuminen perustuu satojen ammattilaisten yhteistyöhön, huolelliseen suunnitteluun ja yhteiseen tahtoon rakentaa toimivampia palveluita.

– Muutot eivät ole koskaan vain tavaroiden siirtämistä paikasta toiseen. Jokaisen tilaratkaisun, työpisteen, kulkureitin ja toimintatavan taustalla on valtava määrä suunnittelua, yhteensovittamista ja päätöksiä, kertoo Swecon projektipäällikkö Kaisa Narvio.

Sweco toimii palveluverkkomuutoksissa toiminnallisen tilasuunnittelun tukena Oma Hämeelle. Narvion mukaan esimerkiksi Forssan muutosten kokonaisuus on poikkeuksellisen vaativa, koska useita palveluja sijoitetaan uudelleen samalla kertaa ja muutokset on suunniteltava niin, että asiakkaiden palvelut jatkuvat keskeytyksettä.

– Sote-palveluiden muutot eivät koskaan ole "mappi ja kaktus kainaloon" -tyyppisiä muuttoja. Vastaanottoaikoja on varattu kuukausia eteenpäin, ja asiakkaan täytyy tietää, missä hänen palvelunsa sijaitsee. Siksi muutot ovat tarkasti käsikirjoitettuja kokonaisuuksia, Narvio kuvailee.

Yhteistyö alkoi jo ennen muuttoa

Palveluverkkomuutoksissa ratkaisevaa ei ole pelkästään se, missä palvelut sijaitsevat, vaan myös se, miten eri ammattilaiset tulevaisuudessa työskentelevät yhdessä. Siksi muutoksia on valmistelu tiiviisti sen henkilöstön kanssa, jota muutokset koskevat. Yksiköt ovat perustaneet yhteisiä talotoimikuntia, joissa käydään yhdessä läpi tilasuunnittelua ja muuttoaikatauluja. Talotoimikunnissa myös suunnitellaan yhteisiä toimintamalleja ja luodaan me-henkeä yli toimiala- ja tulosaluerajojen.

Hämeenlinnassa Parantolankadun sosiaali- ja terveysaseman uusiin tiloihin muutti ensimmäisenä kotisairaala maaliskuussa. Kotisairaalan palvelupäällikkö Sari Valaja-Jokinen kertoo olleensa mukana muuton valmistelussa sen ensimmäisistä vaiheista lähtien.

– Työskentely yhdessä uusien toimijoiden kanssa on ollut antoisaa ja hedelmällistä. Olemme ratkoneet ongelmia yhdessä keskustellen ja ajatuksia vaihtaen. Palveluverkkomuutoksen vetäjiltä olemme saaneet hyvää tukea koko matkan ajan, Valaja-Jokinen sanoo.

Parantolankadun sote-asema sijaitsee vanhan keskussairaalan päivystyksen tiloissa, jotka vapautuivat uuteen käyttöön Ahveniston sairaalan eli Assin toiminnan käynnistyttyä keväällä. Henkilöstön osallistuminen suunnitteluun on tärkeää erityisesti silloin, kun uusia tiloja sovitetaan käytännön työn tarpeisiin.

– Kun meille oli osoitettu paikka uusissa tiloissa, pääsimme osallistumaan kalustesuunnitteluun. Näin pystyimme huomioimaan esimerkiksi liikkuvan työn erityistarpeet ja varmistamaan, että arjen työ sujuu mahdollisimman hyvin myös uusissa tiloissa.

Valaja-Jokinen pitää merkittävänä sitä, että palveluverkkomuutoksessa on onnistuttu huomioimaan myös toiminnan erityisvaatimukset, kotisairaalan tapauksessa työntekijöiden liikkuva työ.

– Uusissa tiloissa kotisairaalan autot saatiin hieman säältä suojaan ja ne ovat lähempänä toimistoa. Taloushan asettaa remonteille reunaehtoja, mutta samalla on ollut hienoa nähdä, että esimerkiksi hyväkuntoisia kalusteita kierrätetään ja hyödynnetään uudelleen. Se on sekä vastuullista että järkevää, palvelupäällikkö pohtii.

Yhteiset tilat luovat uusia mahdollisuuksia

Forssassa valmistellaan parhaillaan pääterveysaseman muutostöitä, kun lasten, nuorten ja perheiden palveluja kootaan saman katon alle uuteen Perhekeskukseen.

Neuvolapalveluissa työskentelevä Anne Palm näkee muutoksessa paljon mahdollisuuksia.

– On kiinnostavaa ja innostavaa saada lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät toimijat samoihin tiloihin. Aiemmin ihmiset ovat olleet hajallaan eri puolilla, mutta nyt yhteistyölle syntyy aivan uudenlaiset edellytykset, Palm sanoo.

Hänen mukaansa Forssan seudulta on pitkään puuttunut konkreettinen perhekeskus.

–Toivon, että eri ammattilaisten välinen yhteistyö helpottuu, kun työskentelemme lähekkäin samoissa tiloissa. Yhteistyötä ei kuitenkaan synny ilman puhetta. Muutos on suuri, mutta sen laatuun voimme vaikuttaa itse, Palm painottaa.

Palveluverkkomuutoksia suunniteltaessa tarkastellaan myös sitä, miten tilat voivat tukea palvelujen käyttöä entistä paremmin. Forssassa yksi konkreettinen esimerkki on neuvolan uusi sijoittuminen pääterveysaseman ensimmäiseen kerrokseen.

– Neuvola sijaitsi aiemmin toisessa kerroksessa, mikä tarkoitti lastenvaunujen kanssa aina hissin käyttöä. Käyttäjien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa neuvola sijoitetaan lähelle pääsisäänkäyntiä. Se helpottaa lapsiperheiden asiointia merkittävästi, Swecon projektipäällikkö Kaisa Narvio kertoo.

Muutos jatkuu

Vaikka ensimmäisiä onnistuneita etappeja on jo saavutettu, työ jatkuu edelleen. Forssassa käynnistyvät tarvittavat remontit syksyllä, minkä jälkeen muutot voidaan käynnistää vaiheittain. alkuvuodesta 2027. 

Kotisairaalan palvelupäällikkö Sari Valaja-Jokinen on siirtynyt Hämeenlinnan muutosten jälkeen mukaan seuraavaan projektiin Forssassa.

– Toivon, että Hämeenlinnassa syntynyt hyvä yhteishenki siirtyy myös uusiin kohteisiin. Kun ihmiset tekevät yhdessä töitä yhteisen tavoitteen eteen, syntyy parhaat ratkaisut.

Samaa korostaa myös terveydenhoitaja Anne Palm.

– Näen tässä valtavan potentiaalin, mutta se vaatii yhdessä tekemistä yhteisen hyvän eteen.

Palveluverkkomuutosten tavoitteena on rakentaa palvelukokonaisuuksia, joissa asiakkaan on helpompi löytää tarvitsemansa palvelut ja ammattilaisten on helpompi tehdä yhteistyötä.

Asukkaille palvelumuutoksista tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun aikataulut täsmentyvät ja asiat tulevat ajankohtaiseksi. Lisäksi muutoksista on koottu tietoa omalle sivulleen omahame.fi-sivustolle. Koostesivulla kerromme tärkeimmistä palveluiden ja yksiköiden muutoksista, jotka vaikuttavat asiakkaiden palveluihin. Hallinnollisia muutoksia ei sivulla kuvata. Tutustu palveluverkkomuutoksiin 

UUTINEN / 12.06.2026

Terveysasemien ajanvarauksia voi nyt perua verkossa

Terveysasemille varattuja vastaanottoaikoja voi nyt perua verkossa. Peruminen koskee seuraavia vastaanottoaikoja:

• lääkärin vastaanotto
• sairaanhoitajan vastaanotto
• fysioterapia (huom! ei Parolan terveysasema)
• toimintaterapia
• jalkaterapia
• ryhmäkäynnit.

Aika tulee perua viimeistään 24 tuntia ennen vastaanottoa.

Huomioi, että Parolan terveysaseman fysioterapia-aikoja ei voi siirtää tai perua verkossa. Jos asut Hattulassa ja haluat siirtää tai perua aikasi, soita Parolan terveysasemalle numeroon 03 629 6601. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–15.00.

Näin perut ajan verkossa

Voit hallita ajanvarauksiasi Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palveluun kirjaudutaan mobiilivarmenteella tai henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Kirjautumisen jälkeen löydät ajanvarauksesi kohdasta ”tulevat ajanvaraukset”.

Osan kuntoutusajoista voi myös siirtää

Osan terveysasemille varatuista kuntoutuksen vastaanottoajoista voi myös siirtää uuteen ajankohtaan. Jos siirtomahdollisuus on tarjolla, suosittelemme käyttämään sitä ajan perumisen sijaan. Näin saat uuden ajan nopeasti ilman erillistä yhteydenottoa.

Huomioi, että digitaalinen ajan siirto koskee vain terveysasemille varattuja kuntoutuksen vastaanottoaikoja. Erikoissairaanhoidon kuntoutuksen aikoja ei voi siirtää tai perua sovelluksessa.

Entä jos en pysty asioimaan verkossa?

Jos digitaalinen asiointi ei onnistu, ota yhteyttä:

• lääkärille tai sairaanhoitajalle varatun ajan osalta oman terveysasemasi tiiminumeroon, Katso terveysasemien tiiminumerot täältä
• kuntoutuksen ajan osalta Kuntoutuksen Ensilinjaan, puh. 03 629 6680.

Kuulo- ja puhevammaiset sekä tulkkausta tarvitsevat

Kuulo- ja puhevammaiset sekä tulkkausta tarvitsevat voivat perua ajan tekstiviestillä.

Katso tekstiviestinumerot täältä

Katso, missä palveluissa voit jo varata, perua tai siirtää aikojasi digitaalisesti

UUTINEN / 12.06.2026

Yhdessä kohti viihtyisämpiä asumisyksiköitä – asiakkaat mukana suunnittelemassa tulevaisuuden tiloja

Millainen toiminta tukee hyvää arkea lyhytaikaisessa palveluasumisessa? Entä miten tilat kannustavat asukkaita liikkumaan asumisyksikössä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Janakkalan Tapailakodissa järjestetyssä työpajassa touko- ja kesäkuussa. Oma Hämeen ammattilaiset keräsivät asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön kokemuksia ja ideoita tulevaisuuden ikäihmisten asumispalveluyksiköiden suunnittelua varten.

Työpajat liittyivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkon uudistamiseen sekä asiakasosallisuuden lisäämiseen ikäihmisten asumispalveluiden tilojen suunnittelussa. Ensimmäisenä saatuja tietoja hyödynnetään Turengin terveyskeskuksen entisissä osastotiloissa, jonne syksyllä 2026 siirtyy Turengin Tapailakodin toiminta. 

Kokemustieto suunnittelun keskiössä

Työpajoihin osallistui henkilöitä, joilla oli kokemusta asumisyksiköistä asukkaina, läheisinä tai työntekijöinä. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin tarve luoda ympäristöjä, jotka tuntuvat kodilta ja tukevat asukkaiden osallisuutta sekä toimintakykyä.

– Se, että on omat huoneet ja että asiakas kuuluu ja näkyy, tekee paikasta kodikkaan, kuvaili työpajaan osallistunut Maila.

Oma Hämeessä Tilapalvelut vastaa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden toiminnallisesta tilasuunnittelusta. Työpajojen tavoitteena oli varmistaa, että tulevien asumisyksiköiden suunnittelussa huomioidaan aidosti asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön tarpeet.

– Tämän työpajakokonaisuuden tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät asumisyksiköissä kodinomaisuutta ja vähentävät laitosmaisuutta. Työpaja onnistui erinomaisesti, ja saimme paljon arvokkaita näkemyksiä niin tiloihin kuin toimintaankin liittyen, kertoo suunnitteluasiantuntija Maarit Valkeejärvi.

Värit, kulttuuri ja yhteisöllisyys tärkeinä hyvinvoinnin rakentajina

Työpajasarja toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä tapaamisessa osallistujat jakoivat kokemuksiaan ja toiveitaan, joiden pohjalta arkkitehti ja suunnitteluasiantuntijat laativat alustavat suunnitelmat. Toisessa työpajassa osallistujat arvioivat ja tarkensivat ehdotuksia sekä pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi tilojen värimaailmaan ja materiaalivalintoihin.

– Värimaailma on kaiken perusta. Värit vaikuttavat moniin asioihin, kuten ruokahaluun, totesi osallistuja Anne.

Keskusteluissa korostettiin myös kulttuurin, taiteen ja virikkeellisen toiminnan merkitystä ikäihmisten arjessa.

– On tärkeää, että myös ikäihmisillä on mahdollisuus eri taidemuotoihin – esimerkiksi vaihtuviin taidenäyttelyihin, esiintyjiin tai mahdollisuuteen maalata, piirtää tai laulaa, Anne kertoi.

Pienryhmissä keskusteltiin muun muassa yhteistiloista, kuntoutumista tukevista ratkaisuista, ulkoiluympäristöistä sekä siitä, mitkä tekijät houkuttelevat asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan. Työpajat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden avoimeen vuoropuheluun ja yhteiseen ideointiin. Osallistujat kokivat työskentelyn myönteisenä ja merkityksellisenä.

– Oli yllättävän positiivinen kokemus ja paljon tärkeitä asioita, Maila kuvasi.

Myös työpajojen käytännön toteutus sai kiitosta.

– Järjestelyt olivat hyvät ja aikataulusta pidettiin kiinni. Vetäjät huolehtivat, että keskustelu meni eteenpäin, Anne totesi.

Tulokset hyödyttävät koko hyvinvointialuetta

Työpajoissa esiin nousseita näkemyksiä ja kehittämisideoita hyödynnetään tulevien asumisyksiköiden suunnittelussa eri puolilla hyvinvointialuetta. Yhteiskehittämisen avulla voidaan varmistaa, että tilat tukevat asukkaiden arkea, hyvinvointia ja osallisuutta mahdollisimman hyvin.

Työpajojen vaikutukset eivät rajoitu vain rakennusten suunnitteluun, vaan niiden kautta tunnistettiin myös uusia näkökulmia asiakkaiden aktiivisen arjen, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen.

– Itse koin työpajat onnistuneeksi ja inspiroivaksi tavaksi tehdä asumispalveluiden kehittämistyötä. Tilojen suunnittelun lisäksi saimme näkökulmia myös asiakkaiden arjen aktivointiin ja hyvinvointiin, joita voimme jatkotyöstää edelleen henkilökunnan ja asiakkaidemme kanssa, kertoo asumispalveluiden lähijohtaja Marika Peltonen.

Työpajojen kokemukset osoittavat, että asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön osallistaminen tuo suunnitteluun arvokasta tietoa, jota ei voida saada pelkästään piirustuspöydällä. Yhteiskehittämistä tullaan hyödyntämään myös tulevissa asumispalveluiden kehittämishankkeissa.

Osallistujat toivovatkin, että vastaavanlaista yhteistyötä jatketaan myös tulevaisuudessa.

– Ehdottomasti tätä tietoa pitää hyödyntää, ja olisi hienoa päästä myöhemmin vierailemaan tällaisissa paikoissa, Anne sanoo.

Kiinnostus osallistua kehittämistyöhön myös jatkossa oli vahvaa.

– Miksi ei – ei ole rasittanut!, Maila toteaa hymyillen. 

UUTINEN / 11.06.2026

Oma Häme seuraa palvelujen laatua ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 15. kesäkuuta laadun ja omavalvonnan vuosiraporttia sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvitystä vuodelta 2025. Raportit tarjoavat kattavan kuvan hyvinvointialueen palvelujen laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja asiakkaiden kokemuksista sekä heidän oikeuksiensa toteutumisesta.

Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää asukkaille heidän tarpeidensa mukaiset laadukkaat ja turvalliset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Omavalvonnalla seurataan palvelujen toteutumista ja varmistetaan, että mahdollisiin epäkohtiin puututaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Vuoden 2025 omavalvontaraportin mukaan monissa palveluissa saavutettiin hyviä tuloksia. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy toteutui lähes kaikissa tapauksissa määräajassa. Pelastustoimen toimintavalmiusajat pysyivät pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisina, ja ikääntyneiden asumispalveluiden henkilöstömitoitus toteutui aiempaa useammassa yksikössä.

Laadun ja omavalvonnan raportin tilastointi perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietoihin, tulosalueiden tuottamiin tietoihin sekä Oma Hämeen tietoportaalista saatavaan aineistoon.

Raportti nostaa esiin myös kehittämiskohteita. Lastensuojelun ja vammaispalvelujen palvelutarpeen arvioinnit eivät toteudu täysimääräisesti määräajoissa, samoin joissakin terveydenhuollon palveluissa hoitoon pääsy ei toteudu tavoiteajassa. Omavalvonnan perusteella käynnistettyjä kehittämistoimia jatketaan palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja turvallisuuden vahvistamiseksi.

Vuonna 2025 hyvinvointialueella tehtiin yli 13 600 asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitusta. Ilmoitusten avulla tunnistetaan riskejä ja kehitetään toimintaa entistä turvallisemmaksi.

Asiakaskokemus ja osallisuus vahvistuivat

Vuonna 2025 Oma Häme kehitti edelleen asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia ja palautetiedon hyödyntämistä. Hyvinvointialueen suositteluindeksi (NPS) oli 83,8, mikä perustui yli 84 000 asiakaskyselyvastaukseen. Lisäksi hyvinvointialue sai vuoden aikana yli 2 500 vapaamuotoista asiakaspalautetta.

Asukkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen vahvistettiin muun muassa asiakasraatien, asukaspoolin ja kehittäjäasiakastoiminnan avulla. Asukaspoolissa oli vuoden lopussa 70 jäsentä ja kehittäjäasiakasrekisterissä 50 henkilöä. Asiakaspalautetiedon hyödyntämiselle luotiin yhtenäinen toimintamalli, ja osallisuusohjelman toimenpiteitä vietiin käytäntöön eri palveluissa.

Raportin mukaan myös yhdenvertaisuuden edistäminen eteni suunnitellusti. Hyvinvointialueella määriteltiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toimenpiteet vastuuhenkilöineen sekä kuvattiin kokemusosaajatoiminnan toimintamalli ja eettiset periaatteet. Näillä toimilla pyritään varmistamaan, että asukkaiden näkemykset huomioidaan palvelujen kehittämisessä entistä systemaattisemmin.

Raportin mukaan omavalvonnan rakenteita ja käytäntöjä on vahvistettu vuoden 2025 aikana. Valviran omavalvontamääräyksen vaatimuksia on toimeenpantu palveluiden omavalvontasuunnitelmissa, riskienhallintaa on kehitetty järjestelmällisesti ja lääkehoidon turvallisuutta on parannettu yhtenäistämällä toimintatapoja. Lisäksi hyvinvointialue on vähentänyt palvelujen alueellisia eroja, mikä edistää asukkaiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin.

Potilas- ja asiakasasiavastaaville yli 2 000 yhteydenottoa

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvityksestä käy ilmi, että Oma Hämettä koskevien kanteluiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta, mutta muistutusten määrä on pysynyt ennallaan.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat vastaanottivat vuoden 2025 aikana vajaat 2 300 yhteydenottoa. Asiakkaat ja potilaat ottivat yhteyttä erityisesti palvelujen toteuttamiseen, hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, päätöksiin sekä tiedonsaantiin liittyvissä asioissa. Sosiaalihuollossa suurin osa yhteydenottajista on asiakkaan läheisiä tai laillisia edustajia. Terveydenhoidon asiakkaat ottavat selvästi yleisimmin itse yhteyttä.

Terveydenhuollossa yhteydenotot liittyivät usein hoidon laatuun, hoitoon pääsyyn ja potilasvahinkoepäilyihin. Sosiaalihuollossa korostuivat palvelujen toteuttamiseen, päätöksentekoon sekä tietosuojaan ja tiedollisiin oikeuksiin liittyvät kysymykset.

Selvityksen mukaan asiakkaat ja omaiset kaipaavat erityisesti selkeää viestintää, perusteltuja päätöksiä sekä tietoa siitä, miten palveluprosessit etenevät. Terveydenhuollossa palautteissa korostui tarve avoimeen vuorovaikutukseen ja oikea-aikaiseen informointiin. Asiakasmaksuihin ja palveluseteleihin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät aiemmasta.

Sosiaalihuollossa yhteydenottojen määrä kasvoi erityisesti lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Ikääntyneiden palveluissa yhteydenotot puolestaan vähenivät edellisvuoteen verrattuna.

Pelastuspalveluissa ensihoidon asiakkaat ottivat yhteyttä eniten kuljettamatta jättämisen vuoksi sekä hätäkeskuksen ja Kanta-Hämeen päivystysavun ohjaukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

Raportit julkaistaan avoimesti

Omavalvontaohjelman raportointi sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys perustuvat lainsäädäntöön, jonka mukaan hyvinvointialueiden on julkaistava säännöllisesti tiedot omavalvonnan havainnoista ja niiden perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Myös potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Raporttien tavoitteena on lisätä toiminnan avoimuutta, vahvistaa tiedolla johtamista sekä tukea palvelujen jatkuvaa kehittämistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Omavalvonnan vuosiraportti sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteistä.

Aluehallituksen 15.6.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 11.06.2026

Oma Häme valmistelee yhteistyön uudistamista Koivikko-kodin kanssa

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 15. kesäkuuta esitystä, jonka mukaan Oma Häme käynnistäisi yhdessä Koivikkosäätiö sr kanssa selvityksen yhteistyön kehittämisestä ja nykyisen yhteistyösopimuksen päivittämisestä.

Koivikkosäätiö ylläpitää Hämeenlinnassa toimivaa Koivikko-kotia, joka on osa saattohoidon ja palliatiivisen hoidon palveluketjua Kanta-Hämeessä. Koivikko-koti toimii Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivisen keskuksen saattohoitokotina sekä erityistason saattohoitopalvelun tuottajana hyvinvointialueella. Lisäksi se tekee tiivistä yhteistyötä palliatiivisen kotisairaalan kanssa. Vuonna 2025 Koivikko-koti tuotti palveluja reilulle 300 asiakkaalle.

Hyvinvointialueen ja Koivikkosäätiön välinen nykyinen yhteistyösopimus on tehty vuonna 2021. Sen jälkeen sekä hyvinvointialueen organisaatio että palvelurakenne ovat muuttuneet merkittävästi, ja yhteistyö Koivikkosäätiön kanssa palliatiivisten potilaiden hoitopolulla on tiivistynyt. Nykyinen sopimus ei vastaa enää hyvinvointialueen eikä Koivikko-kodin tarpeisiin.

Selvityksen tavoitteena olisi arvioida yhteistyön nykytilaa, Koivikkosäätiön asemaa hyvinvointialueen palvelukokonaisuudessa sekä mahdollisuuksia vahvistaa erityistason saattohoitoa ja palliatiivisen hoidon palveluja tulevaisuudessa. Tarkastelussa huomioitaisiin myös Koivikkosäätiön valmisteilla oleva uudisrakennus, joka voi avata uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Esityksen mukaan selvitys toteutettaisiin yhteistyössä Koivikkosäätiön kanssa, ja sen olisi tarkoitus valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Aluehallituksen 15.6.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 11.06.2026

Kanta-Hämeen lionsklubit loivat Assi-sairaalan lasten ja nuorten yksikköön leijonanpesän

Yhteistyö tuotti hedelmää tälläkin kertaa, kun 12 kantahämäläistä lionsklubia yhdisti voimansa ja lahjoitti Ahveniston sairaalan eli Assin lasten ja nuorten yksikköön vanhemmille tarkoitetun rentoutumistilan – leijonanpesän – sisustuksen.

Lions Club Hämeenlinna Linnattarien ja huoneen suunnitteluryhmän jäsen Sinikka Uolan mukaan sisustuksen lähtökohtana oli, että tilasta saadaan kodinomainen.

- Lopputuloksena saatiin aikaan rauhallinen paikka, jossa voi vaikka keitellä kahvia, kuunnella musiikkia ja nautiskella hierontatuolissa. Siellä saa levollisen hetken, Uola kertoo.

- Usein vanhemmat eivät halua odotella esimerkiksi lapsensa leikkausta sairaalan kahviossa tai muissakaan yleisissä tiloissa, sillä heidän ajatuksensa ovat niin vahvasti lapsen luona, lasten ja nuorten yksikön osastonhoitaja Mari Kesälä sanoo.

- Huone on erinomainen paikka vanhemmille rauhoittua ajatuksineen, hän jatkaa.

Leijonaperhe yhdessä, isä vartioi

Leijonanpesä on ehtinyt kerätä jo paljon positiivista palautetta. Sen ensimmäisiin asukkaisiin kuulunut äiti tiivistää ajatuksiaan huoneen vieraskirjassa:

- Joskus sekunnit tuntuvat pitkiltä. Huoneen jokainen sentti tulee tutuksi. Ihanaa, kun on paikka, jossa voi hetken hengähtää. Juoda kupin teetä ja kohta olla taas valmis lohduttamaan, rohkaisemaan ja kanssaelämään lapsen sen hetkistä todellisuutta. Hierontatuoli – IHANA, äiti kirjoittaa.

Leijonanpesään astuessa yksi asia kiinnittää heti huomion – sen seinällä komeileva maalaus leijonaperheestä. Kyseessä on taitelija Saga Järvisen akrylliteos. Järvinen kuvailee teosta rauhalliseksi ja lempeäksi.

- Teos tuo turvaa. Pennut ovat perheen lähellä ja isä vartioi, Järvinen kertoo.

Minuuttiaikataululla

Assin lasten ja nuorten yksikkö hoitaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lapsia.

- Meillä hoidetaan kaikkia erikoissairaanhoitoa tarvitsevia 0–16-vuotiaita. Osastohoitoa sekä päiväsairaala- ja poliklinikkatoimintaa, Mari Kesälä luettelee.

Uuteen Assi-sairaalaan yksikön muutto sujui maaliskuussa ongelmitta.

- Muutto sujui erinomaisesti, koska se oli niin hyvin suunniteltu etukäteen. Minuuttiaikataululla, Kesälä naurahtaa.

- Muuttoa sujuvoitti myös hyvä onni, sillä meillä oli muuton aikaan ainoastaan yksi lapsi osastolla.

Yksikkö on toiminut Assissa nyt noin kolme kuukautta, ja kaikki on mennyt pääasiassa hyvin.

- Jos jossain kohtaa esimerkiksi jokin järjestelmä ei ole toiminut niin kuin pitää, niin siihenkin on tilanteen mukaan henkilökunta sopeutunut.

ARTIKKELI / 10.06.2026

Blogi: Soten korjausliike vai uusi kierros jossittelua?

Kuluvan vuoden aikana on noussut näkemyksiä siitä, miten sotea pitäisi korjata (pelastustoimi on ilmeisesti kunnossa, kun siitä puhutaan hyvin vähän). Nämä ajatukset ovat näkyneet myös arviointiryhmien esityksissä niillä alueilla, jotka ovat arviointimenettelyssä. Arviointiryhmien työssä erikoissairaanhoidon keskittäminen on ollut yksi keskeisimmistä – ellei jopa näkyvin – teema.

Lapissa tämä on näkynyt keskusteluna Meri-Lapin palvelurakenteesta, ja Keski-Suomessa on esitetty tiettyjen erikoisalojen keskittämistä Pohjois-Savoon. Keskittämisen lisäksi alueita on pyydetty lisäämään yhteistyötä ja monissa yhteyksissä on melko suoraan esitetty, että alueiden määrää tulisi vähentää, jotta syntyisi "isommat hartiat". Nämä suorat esitykset perustuvat nimenomaan talouslukuihin, mutta välillä tuntuu siltä, että meillä on tässä valtakunnassa käytössä erilaisia taskulaskimia. En nimittäin ymmärrä, miten nämä kaksi tekijää yksinään ratkaisisivat soten keskeiset ongelmat.

On totta, että erikoissairaanhoito yksittäisenä kokonaisuutena on merkittävä menoerä hyvinvointialueiden budjeteissa, se muodostaa noin kolmanneksen kokonaiskustannuksista. Kyse on kuitenkin hoidoista ja palveluista, joita ei käytännössä voida lopettaa. Tai voidaan, mutta seuraukset olisivat potilaille kohtalokkaita. Jos palveluita ei lopeteta, miten toiminnan siirtäminen alueelta A alueelle B sitten säästäisi merkittävästi rahaa? Jonkin verran säästöjä voi syntyä palveluiden kokoamisesta yhteen hallinnollisesta näkökulmasta (hyvin pieni säästö), mutta saman hoidon tai vastaanottokäynnin potilas tarvitsee riippumatta siitä, tapahtuuko se alueella A vai alueella B.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna etäisyydet kasvavat ja välilliset kustannukset lisääntyvät. Ihmiset joutuvat olemaan pidempään poissa töistä, matkakulut kasvavat ja palveluiden saavutettavuus heikkenee. Sitten tulee vaikein kysymys: jos toiminta X siirretään alueelta A alueelle B, on hyvin todennäköistä, että alueelle A jää vajaakäytöllä olevia tiloja ja alueella B tarvitaan lisää kapasiteettia. Jos siirtyvä toiminta olisi esimerkiksi osa leikkaustoiminnasta, seurauksena voisi olla, että toisaalla leikkaussaleja jää tyhjiksi ja toisaalla rakennetaan uusia tai laajennetaan olemassa olevia tiloja. Toinen keskustelussa usein unohtuva näkökulma on toiminnallinen kokonaisuus. Ei ole sattumaa, että sairaala ja sen päivystys rakentuvat tiettyjen erikoisalojen ympärille. Ei tuolikaan pysy kunnolla pystyssä, jos siitä katkaisee yhden jalan – ja satulatuoli taitaa romahtaa.

Puretaan väliin vielä yksi myytti: isompi yksikkö ei tarkoita sitä, että toiminta olisi laadukkaampaa. Terveydenhuollossa tärkeintä on, että hoito on laadukasta ja potilasturvallista. Jos sairaala ei pysty tuottamaan laadukasta hoitoa, toimintaa ei pidä jatkaa sellaisenaan, sanoi eräs johtajaylilääkärikin aikoinaan. Se pitää korjata tai tarvittaessa siirtää toiseen sairaalaan. Eli keskittäminen ei itsessään ole laadun tae, eikä suurempi yksikkö ole automaattisesti parempi kuin pienempi.

Kurkataanpa sitten kustannuspuolta, sillä se näyttää olevan esitysten ytimessä. Toimin aikoinaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelutuotantojohtajana, ja yksi tehtävistäni oli optimoida palvelutuotannon kustannusrakennetta. Kävimme läpi useita erikoisaloja siitä näkökulmasta, olisiko palvelu järkevää tuottaa itse vai ostaa toiselta sairaanhoitopiiriltä tai yksityiseltä toimijalta. Joka kerta, kun arvioimme kokonaiskustannuksia, olivat ostopalveluiden kustannukset joko samalla tasolla tai korkeammat kuin omassa tuotannossa. Lisäksi tunnistimme välillisiä kustannusriskejä, koska erikoissairaanhoito on toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi ortopedi saattaa tarvita neurologin konsultaatiota osana hoitoprosessia. Jos neurologia olisi keskitetty alueelle X, jokainen konsultaatio muodostaisi uuden laskutettavan kustannuserän, eikä yhteistyö olisi samanlaista kuin oman talon sisällä tehty. Ammattilaiset eivät ole robotteja, vaan ihmisiä, jotka toimivat työyhteisössä. Tästä näkökulmasta en ymmärrä, mistä todellinen säästö syntyisi, jos erikoissairaanhoitoa siirretään paikasta toiseen.

Ymmärrän kyllä, että erittäin pitkällä aikavälillä, esimerkiksi 15–20 vuoden perspektiivissä, säästöjä voi syntyä. Siihen mennessä palvelut, teknologia ja hoitomenetelmät ovat kuitenkin todennäköisesti muuttuneet merkittävästi. Tällöin tämän päivän keskittämisratkaisut voivat osoittautua tarpeettomiksi tai jopa kustannuksia lisääviksi ja laatua heikentäviksi. Voimme loputtomasti väitellä erikoissairaanhoidon työnjaosta, mutta todelliset säästöt syntyvät tarveperusteisesta yhteistyöstä, ei valtakunnallisesti ohjatusta yhteistyöstä.

Sisä-Suomen YTA-alueella, johon kuuluvat Kanta-Hämeen lisäksi Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, yhteistyötä tehdään jo monilla osa-alueilla. Meillä on muun muassa Sydänsairaala, Coxa, Fimlab ja Tuomi Logistiikka. Nämä yhteistyökokonaisuudet eivät ole syntyneet siksi, että meitä olisi ohjattu tekemään yhteistyötä. Ne ovat syntyneet alueiden omasta tahtotilasta sekä yhteisesti tunnistetusta tarpeesta. Voisi olla, että meillä olisi yhteinen Tähtisairaala, jos se olisi sopinut hallitusohjelmaan, mutta ei sopinut Sipilän kaudella. Epäilenkin, että valtion "informaatio-ohjaus" pikemminkin syventää poteroita kuin avaa uusia yhteistyökanavia.

Onko alueiden yhdistäminen sitten se paljon puhuttu hopealuoti? Jokainen hyvinvointialueiden talouslukuja tarkastellut näkee melko nopeasti, ettei ole. Rakenteiden muuttaminen tässä hetkessä aiheuttaisi vain uuden käänteen, joka pysäyttäisi kehittämistyön pitkäksi aikaa. Hyvinvointialueiden yhdistäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että seuraavat 2–3 vuotta käytettäisiin taas organisaatio- ja johtamisrakenteiden rakentamiseen sekä toiminnan vakauttamiseen. Lisäksi syntyisi huomattava määrä kustannuksia tietojärjestelmien yhteensovittamisen, palveluiden yhdistämisen ja toiminnan harmonisoinnin kautta.

Käytännössä moni asia alkaisi jälleen alusta, samalla tavalla kuin hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuonna 2023. Onko siis järkevää esittää, että koko soten uudistusrumba käynnistetään uudelleen ja kesken nykyisen järjestelmän vakiinnuttamisen? Saa olla aikamoinen taikuri, joka taikoo kahdesta tai kolmesta köyhästä alueesta rikkaan alueen pelkästään hallintoa vähentämällä, koska samat palvelut on joka tapauksessa tuotettava väestölle.

Yksi alueiden yhdistämiseen liittyvä näkökulma jää kuitenkin vähälle huomiolle: poliittinen järjestelmä. Alueiden yhdistyminen voisi muuttaa vaalipiirejä, poliittisia voimasuhteita ja päätöksenteon painopisteitä sekä siirtää päätöksentekoa kauemmas osasta asukkaita. En sukella tähän teemaan tämän syvemmin. Totean kuitenkin sen, että virkamiehen näkökulmasta päätöksentekokykyinen poliittinen rakenne on ratkaisevan tärkeä asia. Kanta-Hämeessä meillä on ollut päätöksentekokykyä, siitä iso kiitos poliittisille päättäjille.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että rahoitusjärjestelmällä ajetaan alueita vähitellen taloudelliseen ahdinkoon, jotta alueiden määrän vähentämisestä tulisi poliittisesti helpompi vaihtoehto. On erikoista, että valtakunnallisesti käydään hyvin vähän keskustelua siitä, että rahoitusjärjestelmän ns. tekniset tarkistukset leikkasivat hyvinvointialueilta muutamassa kuukaudessa noin 695 miljoonaa euroa. Samalla meillä on useita alueita, joiden pitäisi nopeasti ikääntyvän väestön keskellä tuottaa sote- ja pelastuspalvelut käytännössä rahoituksen nollakasvulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sopimusten mukaiset palkankorotukset, inflaation vaikutukset ja muut kustannusten nousut on katettava täysimääräisesti toiminnasta säästämällä.

Jotain on todella pahasti pielessä, jos järjestelmä toimii näin. Jos kuntien valtionosuusjärjestelmästä leikattaisiin vuositarkistuksen yhteydessä 695 miljoonaa euroa, keskustelu olisi todennäköisesti huomattavasti äänekkäämpää. Nyt asia jäi yllättävän vähälle huomiolle, vaikka vaikutukset hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiin ovat erittäin merkittäviä.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme

UUTINEN / 10.06.2026

Sosiaalihuollon järjestelmäuudistus aiheuttaa viiveitä maksuihin

Oma Häme on päivittänyt sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiään, ja uuden järjestelmän käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Käyttöönoton yhteydessä osa asiakkaiden tiedoista joudutaan siirtämään uuteen järjestelmään käsin. Tästä johtuen joidenkin asiakkaiden maksujen käsittely ja maksaminen voivat viivästyä.

Viiveet koskevat erityisesti lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaissosiaalityön kautta maksettavia tukia, korvauksia ja muita maksuja.

Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään tilanteen vuoksi. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi olla yhteydessä oman palvelunsa Ensilinjaan.

Yhteystiedot kiireellisissä tilanteissa:

Aikuissosiaalityön Ensilinja
Puhelin: 03 629 6566
Palveluaika: ma–pe klo 9–11
Sähköposti: taloudellinentuki@omahame.fi

Vammaissosiaalityön Ensilinja
Puhelin: 03 629 6578
Tekstiviestinumero: 040 629 6255
Palveluaika: ma–pe klo 9–12
Sähköposti: vammaissosiaalityo.ensilinja@omahame.fi

Perhekeskuksen Ensilinja
Puhelin: 03 629 6200
Palveluaika: ma ja ke-to klo 8–15 sekä ti ja pe klo 8–12. 
Yhteyttä voi ottaa myös Perhekeskus-chatin kautta samoina palveluaikoina.

Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa ja kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä järjestelmäuudistuksen käyttöönoton aikana.

Järjestelmäpäivitys aiheuttaa viiveitä myös täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalveluiden hakemusten käsittelyyn. Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä

UUTINEN / 09.06.2026

Aluevaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen

Aluevaltuusto oli koolla Hämeenlinnassa 9. kesäkuuta ennen kesätaukoaan. Aluevaltuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2025.

Sen mukaan vuosi 2025 oli Oma Hämeelle myönteisen kehityksen vuosi. Hyvinvointialue teki ensimmäistä kertaa ylijäämäisen tuloksen, kun tilikauden tulos oli 23,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden paraneminen kertoo onnistuneista sopeutustoimista, toiminnan tehostamisesta sekä henkilöstön ja johdon sitoutumisesta muutoksiin. Vaikka talouden suunta on oikea, hyvinvointialueella on edelleen noin 85 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä, jonka kattaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia tulevina vuosina. 

Tarkastuslautakunnan mukaan hyvinvointialue on onnistunut turvaamaan lakisääteiset palvelut talouden sopeutuksesta huolimatta. Hoitoon pääsy, palvelujen saatavuus ja asiakaskokemus ovat säilyneet pääosin hyvällä tasolla. Lautakunta nostaa kehityskohteiksi kuitenkin palvelujen vaikuttavuuden mittaamisen ja asiakastiedon hyödyntämisen. 
Arviointikertomuksessa nostetaan esiin myös uuden Ahveniston sairaalan onnistunut toteutus. Hanke valmistui etuajassa ja alittaa budjetin. 

Tarkastuslautakunta on arvioinut erityisesti sosiaalipalveluja, perhekeskuksen palveluja ja lastensuojelua. Palveluissa on nähtävissä myönteistä kehitystä, mutta myös kehittämistarpeita, esimerkiksi henkilöstön kuormituksen hallinnassa. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankinnan viivästymiseen ja siihen liittyviin riskeihin.

Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta esittää aluehallitukselle neljä kysymystä, jotka koskevat henkilöstön onnistumiskeskusteluja, konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumista, sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän tilannetta sekä ADHD-potilaiden hoidon vastuunjakoa ja resurssien riittävyyttä kouluterveydenhuollossa. Aluehallituksen tulee antaa vastauksensa aluevaltuustolle syyskuun loppuun mennessä. 

Valtuutetut käyttivät arviointikertomuksesta puheenvuoroja, jossa nostettiin esille muun muassa Omavoima-palvelun rooli nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitamisessa sekä huoli lastensuojelussa työskentelevien työn kuormittavuudesta. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on luettavissa kokouksen esityslistan liitteistä. 

Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään laissa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tuottaa arviointitietoa aluevaltuustolle, valvoa sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden toteutumista, valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat aluevaltuuston päätettäväksi sekä valvoa tilintarkastajan työn toteutumista.

Aluevaltuusto myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja merkitsi tiedoksi vuoden 2025 tilintarkastuskertomuksen. Aluevaltuusto myös myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja viranhaltijoille. Tilinpäätös osoittaa 23,9 miljoonan euron ylijäämäistä tulosta. Tulos oli selvästi muutettua talousarviota parempi toimintatuottojen kasvun ja toimintakulujen ennakoitua pienemmän toteuman ansiosta. Hyvinvointialueen kertynyt alijäämä on kuitenkin edelleen 85,3 miljoonaa euroa. 

Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Uusi laki alijäämien kattamisesta astui voimaan 1. kesäkuuta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö. 

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi raportin hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien toteutumisesta vuonna 2025. Raportointi koskee kahta talouden tasapainottamisohjelmaa, palveluverkkomuutoksia sekä käyttötalouden sopeuttamistoimia. Ohjelmien tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua, saavuttaa merkittäviä säästöjä ja kattaa hyvinvointialueen alijäämät. Tasapainottamistoimien toteutumista seurataan säännöllisesti aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Palveluverkkomuutosten toimeenpano on käynnistynyt suunnitellusti. Muutosten taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle säännöllisesti ohjelman edetessä.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 hyvinvointiraportin, joka kokoaa yhteen tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja niiden edistämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Raportti perustuu alueellisen hyvinvointisuunnitelman 2025–2028 tavoitteisiin ja sisältää myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumisen seurannan, sosiaalisen raportoinnin yhteenvedon sekä ikääntyneiden asumisen kehittämistä koskevan suunnitelman. 

Hyvinvointityötä tehdään Kanta-Hämeessä erityisesti neljän tavoitteen ympärillä: osallisuuden, yhdenvertaisuuden, turvallisen arjen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Raportissa korostuu vahvasti ennaltaehkäisevän työn merkitys sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön pitkäjänteiset vaikutukset. Lue lisää hyvinvointiraportista: Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä

Aluevaltuuston 9.6.2026 kokouksen esityslista

Katso kokouksen tallenne
 

UUTINEN / 09.06.2026

Kesän yleisimmät terveyshuolet – katso kotikonstit ja milloin pitää hakeutua hoitoon

Kesällä nautitaan lämmöstä, luonnosta ja lomailusta – mutta samalla vastaan voi tulla myös erilaisia terveyshuolia. Kokosimme yhteen kesän yleisimpiä vaivoja sekä vinkkejä niiden ehkäisyyn, itsehoitoon ja hoitoon hakeutumiseen.

Kesän yleisiä vaivoja ovat esimerkiksi:

• hyönteisten pistojen aiheuttama kutina ja turvotus
• punkin puremat
• kausiallergian oireet
• lämpöuupumus ja auringonpistos
• virtsatietulehduksen oireet
• seksitautiepäilyt.

Katso vinkit kesän terveyshuolien ehkäisyyn, itsehoito-ohjeita sekä ohjeet hoitoon hakeutumiseen

Huolehdi itsestäsi helteellä

Kuuma sää rasittaa elimistöä nopeasti. Riittävä juominen, kevyt vaatetus ja tauot auringosta auttavat ehkäisemään lämpöuupumusta. Erityisesti lasten, ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden vointia kannattaa seurata hellepäivinä tavallista tarkemmin.

Lue, miten huolehdit itsestäsi helteellä

Tarvittaessa saat ammattilaisen apua myös kesällä

Usein kesän terveyshuolet helpottavat kotikonstein. Jos itsehoito ei kuitenkaan riitä tai oireet huolestuttavat, saat yhteyden ammattilaiseen helposti Terveys-chatin kautta arkipäivisin klo 8–20. Terveys-chat palvelee Oma Häme -sovelluksessa ja verkkosivujen Aloita chat -painikkeen kautta – myös mökiltä tai matkan päältä.

Jos et voi asioida digitaalisesti tai chat on suljettu, soita kiireellisissä terveysasioissa numeroon 116117. Päivystysapu, kiireellisen hoidon Ensilinja palvelee ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Hätätilanteessa soita aina numeroon 112.

UUTINEN / 09.06.2026

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja palvelusetelisääntökirjoja

Maanantaina 8. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli useita talouteen sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä asioita. Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tammi–huhtikuulta 2026. Neljän ensimmäisen toimintakuukauden jälkeen tulos oli 14,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintakulut ovat samaan aikaan kuitenkin kasvaneet verrattuna viime vuoteen muun muassa henkilöstömenojen, ostopalvelujen sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannusten nousun vuoksi.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2027 talousarvioraamin, suunnittelukehyksen ja talousarvion laadintaohjeet. Hyvinvointialueen on edelleen tasapainotettava talouttaan kattaakseen aiempina vuosina syntyneet alijäämät. Taloussuunnitelmaan sisältyy vuosille 2027–2029 yhteensä reilun 68 miljoonan euron tasapainottamistoimet, joista lähes 15 miljoonaa euroa kohdistuu vuoteen 2027.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeen ensimmäisen vuosineljänneksen raportin. Raportissa käsiteltiin muun muassa sairaalan käyttöönottoon liittyviä kalustus- ja varusteluvaiheita, muuttojen toteutusta, riskienhallintaa sekä kustannusseurantaa.

Palvelusetelisääntökirjoihin päivityksiä

Aluehallitus hyväksyi uuden sääntökirjan vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja lyhytaikaiseen huolenpitoon. Uudistus laajentaa palvelusetelin käyttöä kehitysvammaisten henkilöiden lisäksi muihin vammaisryhmiin, mahdollistaa lyhytaikaisen huolenpidon järjestämisen palvelusetelillä ja päivittää palvelusetelien arvot vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Sääntökirja tulee voimaan 1. lokakuuta.

Samassa yhteydessä hyväksyttiin uudistettu henkilökohtaisen avun ja muun kotiin annettavan palvelun palvelusetelisääntökirja. Muutoksella palveluseteliä voidaan käyttää nykyistä laajemmin myös muun lyhytaikaisen huolenpidon järjestämiseen kuin vain omaishoitajan vapaan ajaksi. Lisäksi sunnuntai- ja pyhäkorvausten tasoa muutetaan kustannusten hillitsemiseksi. Sääntökirja tulee voimaan 1. lokakuuta.

Hammashoitoloiden siirroista äänestys

Aluehallitus käsitteli myös suun terveydenhuoltoon kaavailluista muutoksista jätettyä oikaisuvaatimusta. Sydänlammin kyläyhdistys ry ja Hauhon Pitäjä ry ovat vaatineet, että aluehallitus peruu Lammin ja Hauhon hammashoitoloiden palveluiden siirtymisen Jukolan ja Viipurintien terveysasemille tai lykkää palveluiden siirtymistä.

Muutokset perustuvat aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen, jonka mukaan hammashoitoa voidaan koota isompiin yksiköihin. Oma Häme on suunnitellut muutoksia, koska suuremmissa yksiköissä hammashoidossa voidaan saavuttaa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä muun muassa laitteiden tehokkaammalla käytöllä, tukipalvelujen keskittämisellä sekä uusien toimintamallien käyttöönotolla. Terveydenhuollon toimialajohtaja teki viranhaltijapäätöksen Lammin ja Hauhon hammashoitoloiden siirtymisestä huhtikuussa. Muutokset on tarkoitus toteuttaa loppuvuonna.

Sydänlammin kyläyhdistys ry ja Hauhon Pitäjä ry perustelivat oikaisuvaatimustaan muun muassa sillä, että säästöjen syntyminen siirroista on epävarmaa. Yhdistysten mukaan tehokas toiminta on mahdollista myös pienemmissä yksiköissä.

Aluehallituksen jäsen Johanna Häggman (kesk.) esitti, että oikaisuvaatimus hyväksyttäisiin, koska aluevaltuuston vuonna 2024 tekemä palveluverkkopäätös on mahdollistava, eikä velvoita siirtoihin. Häggmanin muutosesitys kuitenkin kaatui äänestyksessä, ja aluehallitus päätti äänin 11-2 hylätä oikaisuvaatimuksen.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 15. kesäkuuta. Aluevaltuusto on koolla jo tiistaina 9. kesäkuuta - kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluehallituksen 8.6.2026 kokouksen esityslista

ARTIKKELI / 08.06.2026

Tekoäly keventää hoitotyön johtajien aivokuormaa – uusi opinnäytetyö nostaa esiin konkreettiset hyödyt

Hoitotyön johtajat työskentelevät jatkuvasti muuttuvassa ja kuormittavassa työympäristössä, jossa henkilöstöpula, kasvavat vaatimukset ja tiedon määrä lisäävät kognitiivista kuormaa. 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Digitaaliset palvelut sosiaali- ja terveysalalla YAMK-tutkintoa suorittavat Mari Koivuranta (kuvassa vasemmalla) ja Vera Paalanen tutkivat opinnäytetyössään tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia hoitotyön johtajan aivokuorman keventämiseen. Tekoälyä hyödyntämällä hoitotyön johtaja voi kohdistaa oman kognitiivisen työpanoksensa tehokkaammin sitä vaativiin tehtäviin.

Tekoäly hoitotyön johtajan tukena

Opinnäytetyön tuloksissa tekoälylle kuvattiin mahdollisuuksia informaatiotyöskentelyn tueksi sekä paremman tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi. Tekoäly toimii johtajan päätöksenteon tukena analysoimalla suuria tietomääriä, tunnistamalla datasta trendejä sekä tuottamalla ennakoivaa tietoa. Lisäksi tekoälyn hyödyntäminen voi edistää työhyvinvointia automatisoimalla rutiinitehtäviä, mikä vähentää kiireen tunnetta ja työn keskeytyksiä. Tulokset osoittivat myös, että tekoäly voi tehostaa työn tekemistä nopeuttamalla esimerkiksi raportointia, tiedonhakua ja dokumentointia.

Keskeinen löydös on, että tekoäly vapauttaa johtajien aikaa vaativaan aivotyöhön, kuten henkilöstön kohtaamiseen, kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Lisäksi tekoäly voi tukea resurssien kohdentamista ja helpottaa viestintää.

Tulevaisuudessa tekoälyä toivotaan hyödynnettävän entistä tehokkaammin tiedolla johtamisen tukena, esimerkiksi RAI-mittarin tulosten hyödyntämisessä nähtiin useita mahdollisuuksia. Ennakoiva johtaminen on merkityksellistä, sillä hyvinvointialueen väestön tarpeet muuttuvat väestörakenteen kehityksen mukaan. Huoltosuhteen muutos muokkaa alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja jatkuva taloudellinen paine vaatii kehittämään uusia tapoja tehdä työtä vaikuttavasti.

Tekoäly hoitotyön johtamisen tukena on niukasti tutkittu aihealue

Opinnäytetyö toteutettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aihe-ehdotuksen pohjalta. Tarkoituksena työssä oli selvittää tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia hoitotyön johtajan aivokuorman keventämiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten tekoälyä voi hyödyntää päivittäistyön tukena ja luoda kehittämissuositukset hyvinvointialueen hyödynnettäväksi. Opinnäytetyö tukee Oma Hämeen vahvaa digitaalista kehitystä ja edelläkävijyyttä aiheen parissa, ja tämä on mainittu myös hyvinvointialueen tuottamassa toimintaympäristöanalyysissä.

Opinnäytetyön menetelmäksi valikoitui integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla luotiin analysoitu näkemys jo tehdystä tutkimuksesta sekä havaittiin useita tutkimusaukkoja, joita tulee jatkossa tutkia laajemman tuntemuksen saavuttamiseksi. Opinnäytetyön kehittämisosuus toteutettiin osallistavana aivoriihityöskentelynä ikäihmisten asumispalveluiden toimialan teknologiatyöryhmän kanssa keväällä 2026. Tekoälyä ja hoitotyön johtamista yhdessä on tutkittu niukasti, joten jatkossa olisi mielekästä tarkastella tätä näkökulmaa syvemmin.

Aivoriihen tulokset vahvistivat kirjallisuuskatsauksen havaintoja ja toivat esiin uusia käytännön ideoita, kuten tekoälyn hyödyntämisen tiedolla johtamisessa, raportoinnin automatisoinnissa ja ennakoivassa suunnittelussa.

Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin toimeksiantajalle selkeä huoneentaulu, joka kokoaa konkreettiset kehittämissuositukset hoitotyön johtajien arjen tueksi. Suositukset on suunniteltu niin, että ne ovat helposti käyttöönotettavissa ja sovellettavissa eri yksiköissä. Keskeisiä suosituksia ovat: tekoälyavusteinen raportointi ja tiedonhaku, rutiinitehtävien automatisointi, ennakoivan analytiikan hyödyntäminen johtamisessa, tekoälypohjaiset työkalut esihenkilöiden ajanhallinnan tueksi ja henkilöstön kouluttaminen tekoälyn turvalliseen käyttöön.

Tekoälyn hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa on ajankohtainen ja nopeasti kehittyvä alue. Tulokset osoittavat, että onnistunut käyttöönotto edellyttää eettistä harkintaa, henkilöstön koulutusta ja vahvaa johtamista. Tulokset osoittavat, että tekoäly ei korvaa hoitotyön johtajia, vaan toimii heidän työnsä tukena. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta tekoälyn vaikutuksista johtajien työhyvinvointiin ja kehittämissuositusten käytännön vaikuttavuuteen. Oma Häme voi hyödyntää tuloksia suoraan osana johtamisen kehittämistä ja tekoälyn käyttöönottoa.

Valmis opinnäytetyö on luettavissa Theseus-palvelussa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052818171

UUTINEN / 08.06.2026

Oma Häme osallistuu 9.6. Hämeenlinnassa pidettävään moniviranomaisharjoitukseen

Hämeenlinnassa Nummen yhtenäiskoululla järjestetään tiistaina 9. kesäkuuta moniviranomaisharjoitus, jossa Oma Häme, Hämeenlinnan kaupunki ja poliisi harjoittelevat yhteistyötä suuronnettomuustilanteessa. Harjoitukseen osallistuvat myös Suomen Punainen Risti ja seurakunta.

Tiistaina klo 7-16 välisenä aikana voi koulun alueella näkyä viranomaistoimintaa, joka liittyy valmiusharjoitukseen. Tavoitteena on vahvistaa viranomaisten yhteistoimintaa ja kerätä kokemuksia yhteistoiminnan kehittämiseen.

UUTINEN / 02.06.2026

Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 3.–8.6.

Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien uudistus vaikuttaa hakemusten käsittelyaikoihin. Täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalveluiden hakemusten käsittelyssä on käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä. Katko koskee ensisijaisesti Hämeenlinnan seutua. 

Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen.  

Hakemukset löydät täältä 

Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi 

Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi 

Viivästys johtuu siitä, että sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien uudistuksen yhteydessä. 

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa syksystä 2026 alkaen.  

Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain. 

Lue myös: Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa - Oma Häme

ARTIKKELI / 02.06.2026

Blogi: Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyssä

Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä on perinteisesti ehkäisty Suomessa korostamalla turvallisuusviranomaisten roolia. Niiden työtä tukemaan on kehitetty erityisesti kolmannen sektorin Exit-työn malleja. Viime vuosina on alettu myös yhä enemmän ymmärtää, miten tärkeä ennaltaehkäisevä rooli on sosiaali- ja terveydenhuollolla.

Euroopan komissio korostaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyssä the whole-of-society -näkökulmaa. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että ehkäisytyöhön osallistuvat niin päättäjät, tutkijat kuin käytännön työn tekijät kaikilla aloilla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tässä keskeinen rooli.

Perinteisesti sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat lähestyneet väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyä ikään kuin puhtaasti turvallisuus-, valmius- ja varautumiskysymyksenä, joka kuuluu poliisiviranomaisten tehtävään tai jota toteutetaan lähinnä poikkeus- ja häiriötilanteissa. Kun sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat olleet mukana, kyse on ollut lähinnä uhrien ja tekijöiden auttamisesta silloin, kun jotain on jo tapahtunut.

Turvallisuusnäkökulma

Turvallisuusnäkökulmassa korostuvat perinteisesti sellaiset seikat kuten lainvalvonta, kontrolli, ilmoitusvelvollisuudet, tiedonvaihto, seuranta, uhka-arviot ja väkivaltatekoihin puuttuminen, valmius ja varautuminen sekä reagointi poikkeus- ja häiriötilanteissa. Nämä näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, kun hyvinvointialueet laativat turvallisuus-, valmius- ja varautumissuunnitelmiaan, ja kun ilmoitusvelvollisuuskynnys ylittyy, tai monialaista yhteistyötä tarvitaan.

Turvallisuusnäkökulma ei kuitenkaan riitä. Sosiaali- ja terveysviranomaisten on lähdettävä liikkeelle ensisijaisesti niiden lakisääteisistä ja eettisistä omista tavoitteistaan.

Sosiaalihuoltolain avulla edistetään väestön hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Lisäksi sosiaalihuoltolain avulla vähennetään eriarvoisuutta ja edistetään osallisuutta. Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on myös turvata yhdenvertaiset ja tarpeenmukaiset palvelut sekä edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tehdään monialaista yhteistyötä.

Terveydenhuoltolain avulla edistetään puolestaan ennen kaikkea väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Yhteistyötä tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan kiinnostuneita yksilöstä ja hänen hyvinvoinnistaan. Samalla tehdään yhteistyötä myös perheiden, läheisten ja yhteisöjen kanssa sekä moniammatillisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse on pitkälti kohtaamistyöstä

Aito kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä riittävän pitkäjänteinen työskentely synnyttävät luottamusta, ja ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Edistetään suojaavia tekijöitä, kuten lasten ja nuorten tasapainoista kasvua ja kehitystä, hyvän vanhemmuuden taitoja, koulutusta ja työllistymistä, osallisuutta, tunnetaitoja, resilienssiä sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä, joiden kautta syntyy rakentava suhde ympäristöön. Tuetaan ihmisten kasvua ja kehitystä kohti myönteisiä ja rakentavia ihmissuhteita. Oli kyse sitten uhreista, tekijöistä tai sivullisista, nämä sosiaali- ja terveystyön lähtökohdat luovat työlle perustan. 

Julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien hyvinvointialueiden tuleekin luoda toimivat rakenteet, prosessit ja toimintamallit ehkäistäkseen väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä oman tehtävänsä mukaisessa roolissa. Toiminnan on ulotuttava organisaatioiden kaikille tasoille, eli kattavasti myös käytännön työntekijöiden tasolle.

Turvallisuus-, varautumis- ja valmiussuunnittelussa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy tulee ottaa huomioon. Lisäksi, ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveystyössä on luotava käytännöt, joilla ehkäistään väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä sekä puuttumalla siihen moniammatillisesti että ottamalla asiat puheeksi jo varhaisessa vaiheessa, kun huoli vasta orastaa.

Tarvitaan myös uutta osaamista. Tarvitaan ilmiötasoista ymmärrystä, kykyä tunnistaa ilmiötä, kykyä kohdata asiakkaat ja potilaat ensisijaisesti ainutkertaisina ihmisinä myös tämän ilmiön yhteydessä, ottaa huoli puheeksi sekä tehdä työtä pitkäjänteisesti. Tarvitaan vaikuttavia keinoja ja menetelmiä ilmiön ja yksilön ja hänen sosiaalisen verkostonsa haasteiden syvenemisen ehkäisemiseksi. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävää.

Tiina Hofström
Erityisasiantuntija
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

UUTINEN / 29.05.2026

Tukea raha-asioiden hoitoon Aikuissosiaalityön Ensilinjasta

Oma Hämeen Taloudellisen tuen yksikön puhelinasiointi yhdistyy Aikuissosiaalityön Ensilinjaan 1.6.2026 alkaen. Jatkossa talouteen liittyvissä kysymyksissä asiakkaita palvellaan Aikuissosiaalityön Ensilinjan numerosta 03 629 6566.

Talouteen liittyviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:

• arjen raha-asiat askarruttavat
• oman talouden hoidossa on ongelmia 
• rahat eivät tunnu riittävän. 

Yhdistymisen myötä kahden puhelinpalvelun voimavarat yhdistetään, jotta asiakkaita voidaan palvella aiempaa laajemmilla palveluajoilla. Talouteen liittyvissä asioissa asiakkaat ovat aiemmin ottaneet yhteyttä molempiin puhelinpalveluihin, joten yhteinen palvelukanava selkeyttää asiointia.
 
Puhelinpalvelu on avoinna arkipäivisin klo 9–12.
 
Puhelinpalvelun lisäksi asiakkaat voivat asioida myös Aikuissosiaalityön chatissa arkipäivisin klo 9–15.
 
Asiakaslaskutuksella on edelleen oma erillinen puhelinpalvelunsa.

Katso asiakaslaskutuksen yhteystiedot

UUTINEN / 29.05.2026

Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa 2026 alkaen. 

Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain. 

Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 

Uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään. Tämä vaikuttaa täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyyn. 

Hakemusten käsittelyssä on päivitystyön vuoksi käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä. 

Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen. 

Hakemukset löydät täältä 

Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi

Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi 

Sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin 

9.6.2026 alkaen sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Muut asiakkaat saavat päätökset edelleen paperipostina. 

Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön tunnistautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

UUTINEN / 29.05.2026

Muutoksia potilastoimistojen aukioloaikoihin Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä

Riihimäen sairaalan perusterveydenhuollon avopalveluiden potilastoimiston aukioloajat muuttuvat 15.6.2026 alkaen. Lisäksi elokuun alussa muutoksia tulee Lopen ja Hausjärven lähiasemien potilastoimistojen palveluaikoihin.

Muutokset eivät vaikuta vastaanottojen toimintaan tai ajanvaraukseen. Muutosten syynä on aukioloaikojen yhtenäistäminen Riihimäen seudulla. 

Riihimäen sairaalan potilastoimiston aukioloajat muuttuvat 15.6.

15.6.2026 alkaen Riihimäen sairaalan potilastoimisto palvelee asiakkaita

• ma–pe klo 8.00–9.30 ja klo 12.30–14.00

12.6.2026 saakka potilastoimisto on avoinna normaalisti ma–pe klo 8–14.

Potilastoimisto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa osoitteessa Kontiontie 77. 

Muutoksia myös Lopen ja Hausjärven lähiasemilla

Elokuun 2026 alusta myös Lopen ja Hausjärven lähiasemien potilastoimistojen aukioloajat muuttuvat.

Jatkossa potilastoimistot ovat avoinna kerran viikossa klo 8–12:

• Lopen potilastoimisto keskiviikkoisin
• Hausjärven Oitin lähiaseman potilastoimisto torstaisin

Kun potilastoimistot ovat kiinni, saat yhteyden oman tiimisi tai Ensilinjan kautta.

Katso tiimien ja Ensilinjojen puhelinnumerot täältä

UUTINEN / 28.05.2026

Nuorisovaltuusto valitsi uusia jäseniä – nuorten kiinnostus vaikuttamiseen on kasvussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon on valittu neljä uutta jäsentä vapaille paikoille kaudelle 2026–2029. Valituiksi tulivat Benjamin Mpale, Maisa Into, Veera Hirn ja Aada Roine. Jokaiselle valittiin myös henkilökohtainen varajäsen. Varajäseniksi valittiin Valo Kiemunki, Joona Kallio, Aatos Kauppinen ja Aino Koskinen.

Tällä hetkellä nuorisovaltuustossa toimii 22 kuntien nimeämää jäsentä – kaksi nuorta jokaisesta Kanta-Hämeen kunnasta. Nyt käyttöön otettujen vapaiden paikkojen tavoitteena on vahvistaa nuorten osallistumismahdollisuuksia entisestään.

Hakijoita vapaille paikoille oli tällä kertaa yli kolminkertainen määrä aiempaan kauteen verrattuna. Kasvanut kiinnostus kertoo nuorten vahvasta halusta osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin.

– Nuorten osallistuminen ei ole itsestäänselvyys – siksi kasvava kiinnostus on erityisen hieno signaali, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Alpert Aro sanoo.

Valinnat tehtiin kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa painotettiin erityisesti hakijoiden aiempaa kokemusta, motivaatiota ja sitoutuneisuutta nuorisovaltuustotyöhön sekä halua vaikuttaa koko Kanta-Hämeen nuorten asioihin. Vapaat paikat olivat haettavana huhtikuussa - nuorisovaltuusto teki valinnat anonymisoidun hakijavertailun pohjalta yksimielisesti.

Kokemusta ja uusia näkökulmia

Valituissa on mukana sekä kokeneita että täysin uusia toimijoita. Noin puolella valituista on aiempaa kokemusta nuorisovaltuustotyöstä, kun taas toisille toiminta on uutta.

– Meille oli tärkeää valita joukko, jossa kokemus tuo varmuutta ja rohkeus vie asioita eteenpäin, Aro kertoo.

Valitut nuoret ovat syntyneet vuosina 2006–2011. Uudet jäsenet kutsutaan mukaan nuorisovaltuuston seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään 10. syyskuuta Riihimäellä.

– Meillä on aivan huippuporukka, jonka kanssa tulemme tekemään vaikuttavaa työtä nuorten asioiden eteen koko Kanta-Hämeessä, Aro sanoo.

Hyvinvointialueella toimii kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ne edistävät demokratiaa sekä niiden asukkaiden osallisuutta ja kuulemista, jotka voisivat muuten jäädä heikommin kuulluiksi. Nuorisovaltuuston kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan hyvinvointialueen asioihin, tuomaan esiin nuorten näkemyksiä ja kehittämään palveluja paremmiksi.

Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti mukana hyvinvointialueen päätöksenteossa myös kuluneen kevään aikana. Se antoi lausunnon aluevaltuuston 19.5. hyväksymästä palvelustrategiasta. Lausunnossa nostettiin esiin muun muassa lasten ja nuorten palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus, mielenterveyspalveluiden riittävyys sekä ennaltaehkäisevän työn merkitys.

Lisäksi nuorisovaltuuston sisälle on perustettu ehkäisevän päihdetyön työryhmä, joka tekee yhteistyötä Oma Hämeen ammattilaisten kanssa. Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti yhteistyössä myös vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kanssa sekä on mukana aluevaltuustossa, turvallisuus- ja elämänkaarilautakunnassa sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa.

UUTINEN / 28.05.2026

Väestönsuojelun ansiomitaleja myönnettiin väestönsuojelun hyväksi tehdystä työstä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijät pelastusjohtaja Petri Talikka, palotarkastaja Kristiina Mattila-Nousiainen ja valmiussuunnittelija Aleksi Myllymäki ovat saaneet väestönsuojelun ansiomitalit.

Sisäministerin myöntämä väestönsuojelumitali on tunnustus henkilölle, joka on pitkäjänteisesti ja merkittävästi edistänyt väestönsuojelua – joko käytännön toiminnan, kehittämisen, koulutuksen tai johtamisen kautta. Käytännön tekijä huolehtii esim. suojelurakenteiden, välineiden ja valmiuden kunnosta. Kehittäjä tai kouluttaja puolestaan vie varautumisen osaamista eteenpäin organisaatiossa ja yhteistyöverkostoissa. Johtamisella mahdollistetaan väestönsuojelun integrointi osaksi laajempaa turvallisuusajattelua.

Palkitut huomauttavat, että väestönsuojelu ei ole vain viranomaisten asia.

– Toivomme, että ihmiset näkisivät väestönsuojelun osana arkea, ei vain kriisitilanteiden varalta tehtynä erityistoimena. Tärkeää olisi myös tunnistaa, että oma yksilötason varautuminen on osa laajempaa väestönsuojelua, Mattila-Nousiainen sanoo.

– Väestönsuojelumitali on tehdyn työn huomiointia, mutta samalla muistutus tehtävän jatkuvuudesta. Maailma ja riskit muuttuvat, mutta tarve varautumiselle ei katoa, pelastusjohtaja Talikka huomauttaa.

ARTIKKELI / 28.05.2026

Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä

Hyvinvointialueiden talouden ohjaus ei enää näytä, eikä tunnu ratkaisukeskeiseltä. Enemmänkin tämä alkaa näyttää menettelyjen kierteeltä, joka vain syvenee koko ajan.

Valtio rahoittajana ja eri ministeriöt tuntuvat kehittävän uusia menettelyjä sitä tahtia, että perässä on vaikea pysyä. Meillä on jo käytössä lisärahamenettely, ennakollinen arviointimenettely, lainanottovaltuusmenettely ja varsinainen arviointimenettely. Nyt eduskunnassa valmistellaan vielä lisäaikamenettelyä.

Ymmärrän kyllä, että ohjaukseen tarvitaan välineitä. Mutta kun poikkeusmenettelyistä tulee arkea, ollaan aika kaukana normaalista. Kun tähän lisätään oikaisupyynnöt ja oikeudelliset prosessit, kokonaisuus alkaa näyttää jo aika hurjalta. Kanta-Hämekin on mukana lainanottovaltuusmenettelyssä ja meillä on avoinna kaksi oikaisupyyntöä rahoituksesta ja kuulemismenettelystä. Taas yksi menettely lisää. Samaan aikaan nämä prosessit, menettelyt ja ohjaus vievät huomiota pois siitä, minkä pitäisi olla keskiössä eli palveluiden uudistaminen ja kehittäminen.

Rehellisesti sanottuna olen aika huolissani siitä, mihin tämä johtaa. Aikaa kuluu ainakin valtavasti - ministeriöissä, oikeuskanslerilla ja alueiden virkamiehillä. Tilanne muistuttaa välillä lapsuuden Muuttuva labyrintti -peliä. Hyvinvointialue yrittää rakentaa toiminnan ja talouden reittiä pala kerrallaan. Juuri kun oikea suunta alkaa löytyä, joku siirtää palikoita ja käytävä muuttuu. Ja tällä hetkellä niiden palikoiden siirtely tulee hyvinvointialueille ulkopuolelta.

Uusin muutos on lisäaikamenettely. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt ministeriössä on valmisteltu mahdollisuutta myöntää lisäaikaa jopa vuoden 2029 loppuun saakka. Lain pitäisi tulla voimaan kesäkuun alussa. Aluevaltuusto on juuri päättänyt, että Oma Häme hakee lisäaikaa, kun se tulee mahdolliseksi. 

Ajatus lisäajasta on sinänsä hyvä. Se auttaisi suunnittelemaan toimenpiteitä järkevämmin, ajoittamaan niitä paremmin ja hallitsemaan vaikutuksia. Mutta samaan aikaan lakimuutoksen valmistelu on tehty kiireellä, ja alueilta odotetaan suunnitelmia vielä nopeammalla aikataululla. 

Tässä kohtaa on pakko kysyä, mihin jäivät hyvän virkavalmistelun periaatteet? Oikeassa elämässä kunnollisten suunnitelmien tekeminen vie 6–8 kuukautta. Nyt niitä tehdään muutamassa viikossa. Meidän isoimpia muutosohjelmiamme: talouden tasapainottamisohjelmia ja palveluverkkosuunnitelmaa, on valmisteltu yli puolen vuoden ajan ennen päätösesitystä. Minua on välillä sanottu nopeaksi virkamieheksi, mutta nyt alkaa Kukkonenkin jo pudota ratsailta.

Moni varmasti miettii, miksi muutostalousarvion ja lisäajan hakemisen valmistelua ei ole aloitettu aiemmin. Syy on aika yksinkertainen. Pelin palikat ovat muuttuneet viime kuukausina todella paljon. Vielä joulukuussa julkaistujen rahoituslaskelmien mukaan lisätoimenpiteitä ei olisi tarvittu. 

Huhtikuussa tilanne muuttui taas: vuosien 2027–2029 rahoituksesta leikattiin noin 90 miljoonaa euroa. Se on iso raha suhteutettuna katettaviin alijäämiin ja Oma Hämeen vuosittaiseen valtion rahoitukseen, joka on esimerkiksi tänä vuonna 828 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä kohtaa hiekkaa meni aika reippaasti sekä toiminnan että talouden rattaisiin. Onneksi olimme kuitenkin valmistautuneet muutoksiin.

Otan toisen pelivertauksen, Rubikin kuution. Sitä voi pyörittää loputtomiin ilman, että ratkaisu löytyy. Mutta kun tietää oikeat liikkeet, palaset loksahtavat suht helposti paikoilleen. Nyt tätä hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä aikaa. Valtio rahoittaa, ministeriöt ohjaavat ja alueet yrittävät toteuttaa. Mutta värit eivät asetu paikoilleen, vaan menevät koko ajan enemmän sekaisin. Kukahan rohkenisi tekemään ne oikeat käännöt ? Vaihtoehtoja on kyllä esitetty.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme

UUTINEN / 27.05.2026

Oma Häme muistuttaa huijausviesteistä – toimi näin, jos epäilet huijausta

Oma Hämeen nimissä voidaan lähettää huijausviestejä. Huijaukset voivat liittyä esimerkiksi ajanvarauksen perumiseen tai muihin Oma Hämeen palveluihin. Viesteissä saatetaan pyytää avaamaan linkki, soittamaan annettuun numeroon tai luovuttamaan henkilökohtaisia tietoja.

Oma Häme kehottaa asiakkaita tarkistamaan aina viestin lähettäjän ja suhtautumaan epäilyttäviin viesteihin varovaisesti.

Tunnistat Oma Hämeen viralliset viestintäkanavat seuraavista tiedoista:

• Oma Hämeen sähköpostiosoitteet päättyvät muotoon @omahame.fi 
• Oma Hämeen verkkosivun osoite on omahame.fi 
• Ajanvarauksiin liittyvät tekstiviestit tulevat lähettäjältä OmaHame 

Oma Häme ei lähetä laskuihin liittyviä viestejä tekstiviestillä. Jos haluat laskusta kopion tai haluat tiedustella maksuista, ota yhteyttä Provician sähköiseen asiakaspalveluun.

Katso Provincian sähköisen asiakaspalvelun yhteystiedot

Jos epäilet huijausta

• Älä soita viestissä tai puhelussa annettuun numeroon. 
• Älä avaa viestissä olevaa linkkiä. 
• Älä anna henkilötietojasi, yhteystietojasi tai pankkitunnuksiasi. 
• Poista epäilyttävä viesti.

Jos epäilet, että olet joutunut huijauksen kohteeksi, katso ohjeet Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta. Sivuilta saat neuvoja turvalliseen toimintaan.

Katso Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaohjeet

UUTINEN / 27.05.2026

Nuorisoerityinen rikososaaminen saa jatkoa Oma Hämeessä – NERO-hanke laajenee vertaisohjaukseen

Kanta-Hämeessä jatketaan vakavia tai toistuvia rikoksia tehneiden nuorten auttamista. Oikeusministeriö on myöntänyt jatkorahoituksen Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä (NERO) -hankkeelle, jota toteutetaan Oma Hämeessä yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestötoimijoiden kanssa. 

Uusi hankekausi alkaa lokakuussa 2026 nykyisen hankkeen päättyessä. Rahoitus ulottuu kevääseen 2028 asti. Rahoitusta on myönnetty omaan toimintaan 140 000 euroa ja Asenne ry:lle 80 000 euroa. 

Jatkohankkeessa kehitetään erityisesti kokemustaustaista vertaisohjausta osaksi nuorten palveluita yhteistyössä forssalaisen Asenne ry:n kanssa. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa vertaisohjaus tukee viranomais- ja sosiaalihuollon työtä myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

– Ammatillisesti erityisen innostavaa on mahdollisuus kehittää vertaisohjaajien käyttöä osana sosiaalihuollon prosesseja. Tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa, hankkeen päättymisen jälkeen, sanoo erityisasiantuntija Janne Yrjölä Oma Hämeen sosiaali- ja perhepalveluista. 

NERO-malli vahvistaa ammattilaisten osaamista 

Vuonna 2024 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista tilanteissa, joissa nuori oireilee rikoksilla tai on vaarassa ajautua rikoskierteeseen. 

Hankkeessa on kehitetty NERO-toimintamalli, joka perustuu tutkittuun tietoon, luottamussuhteen rakentamiseen sekä nuoren tilanteen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. 

Tähän mennessä Oma Hämeessä on koulutettu noin 30 NERO-osaajaa, jotka työskentelevät eri tehtävissä - niissä paikoissa, joissa nuoria voi kohdata. He tukevat omia työyhteisöjään rikoksilla oireilevien nuorten kohtaamisessa ja työskentelyssä. 

–  Valmennus on herättänyt kiinnostusta myös hyvinvointialueen ulkopuolisissa toimijoissa. Uusi rahoitus mahdollistaa NERO-verkoston laajentamisen samalla kun vertaisohjaaja-toimintaa kehitetään, Yrjölä sanoo. 

Asenne ry tuo hankkeeseen kokemustietoa ja yhteisöllistä tukea 

Forssassa toimiva Asenne ry on ollut mukana hankkeessa tuottamassa kokemustietoa ja osallistumassa valmennuksiin yhteistyökumppanina. 

Jatkohankkeessa yhdistys vastaa kokemustaustaisesta vertaisohjauksesta ja tarjoaa nuorille yhteisöllistä tukea sekä rikos- ja päihdeongelmien parissa tehtävää työskentelyä. Vertaisohjaus voi tarjota nuorelle samaistumispintaa, rinnalla kulkemista ja kokemuksen siitä, ettei hän ole yksin. 

– Moni nuori avautuu helpommin ihmiselle, jonka kokee aidosti ymmärtävän hänen maailmansa ilman pelkoa leimaamisesta tai tuomituksi tulemisesta. Parhaimmillaan vertaisohjaaja toimii sillanrakentajana nuoren ja viranomaisverkoston välillä. Ajattelemme, että kaikkein vaikuttavin tuki syntyy silloin, kun ammatillinen osaaminen ja kokemustaustainen vertaistyö täydentävät toisiaan, sanoo Paula Vigilant Asenne ry:stä. 

Oikeusministeriö toteaa rahoituspäätöksessään, että hankkeella on hyvä potentiaali vakiintua osaksi hyvinvointialueen toimintaa, koska työ rakentuu olemassa oleviin rakenteisiin ja ammattilaisten perustehtäviin.  

Tietoja hankkeesta: 

• NERO = Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä  

• Toteuttaja: Oma Häme  

• Rahoittaja: Oikeusministeriö  

• Avustuksesta 140 000 euroa kohdistuu Oma Hämeen omaan toimintaan ja 80 000 euroa siirronsaajana toimivalle Asenne ry:lle 

• Hankekausi: 1.10.2026–31.5.2028  

• Keskeiset yhteistyötahot: poliisi, Rikosseuraamuslaitos, kunnat, Asenne ry ja Oma Hämeen palvelut 

Lue myös:

Nuorisoerityinen rikososaaminen vahvistuu Oma Hämeessä – henkilöstön perehdytys ja valmennukset käynnistyvät - Oma Häme

Uusi hanke kehittää rikoksiin syyllistyneiden nuorten kanssa työskentelyä - Oma Häme

UUTINEN / 27.05.2026

Lastenyksikön Assirallissa tutustuttiin uuden sairaalan arkeen

Uuden Ahveniston sairaalan käyttöönottoon valmistauduttiin yksiköissä monin eri tavoin. Varsinaisten perehdytysten rinnalla henkilöstöä tutustutettiin uusiin tiloihin, toimintamalleihin ja kulkureitteihin myös käytännönläheisten harjoitusten avulla, jotta oma työympäristö olisi mahdollisimman tuttu jo ennen muuttoa. Yksiköissä järjestettiin muun muassa toiminnallisia kierroksia, simulaatioita ja arjen tilanteita mukailevia harjoituksia, joissa uuden sairaalan toimintaa päästiin hahmottamaan konkreettisesti oman työn näkökulmasta.

Lastenyksikössä uuden sairaalan tiloihin tutustuttiin keväällä leikkimielisen Assirallin merkeissä. Perehdytysten jälkeen järjestetyssä suunnistuksellisessa harjoituksessa henkilöstö kulki pisteeltä toiselle vihjeiden ja sairaalan opasteiden avulla, aivan kuten tulevassa arjessakin. Nyt muutosta on kulunut jo pari kuukautta ja toiminta uusissa tiloissa on käynnistynyt, mutta Assiralli jäi monen mieleen käytännönläheisenä tapana ottaa uusi työympäristö haltuun ennen muuttoa.

“Seuraava vihje johdattaa sinut paikkaan, jossa lapsipotilas saattaa aloittaa hoitopolkunsa.”

Lappuun kirjoitettu ohje saa ryhmän katsomaan ympärilleen ja pohtimaan hetken. Sitten suunta löytyy – opasteiden avulla matka jatkuu käytävää pitkin kohti seuraavaa etappia.

Uuden Ahveniston sairaalan tiloissa järjestetty Lastenyksikön Assiralli toi henkilöstön tutustumaan tulevaan työympäristöön leikkimielisen suunnistuksen merkeissä. Perehdytysten jälkeen järjestetyssä rallissa kuljettiin pisteeltä toiselle sanallisten vihjeiden ja sairaalan opasteiden avulla, aivan kuten tulevassa arjessakin.

Rallin reitti rakentui tarinallisesti lapsiasiakkaan mahdollisen hoitopolun ympärille. Matkan varrella henkilöstö tutustui tiloihin ja kulkureitteihin, eli siihen, mistä eri toiminnot löytyvät ja miten talossa liikutaan.

– Halusimme löytää tavan, jolla uusi sairaala tulisi henkilöstölle tutuksi mahdollisimman käytännönläheisesti. Tarinallinen suunnistus tuntui siihen luontevalta ja samalla myös hauskemmalta tavalta oppia, kertoo tapahtuman järjestelyissä mukana ollut osastonhoitaja Mari Kesälä.

Idea ralli-konseptiin syntyi henkilöstön tutustumiskäynnillä Majakkasairaalaan, jossa vastaavanlainen tapa hahmottaa uuden sairaalan tiloja herätti kiinnostusta. Assirallin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat ylilääkäri Riikka Turunen, apulaisylilääkäri Johanna Lehtomäki ja osastonhoitaja Mari Kesälä.

Rallissa huomioitiin eri ammattiryhmien arki. Hoitajilla ja lääkäreillä oli omat reittinsä, jotka kulkivat niiden tilojen kautta, joissa he työskentelevät osana lapsipotilaan hoitoketjua.

Lasten sairaanhoitajien työ liikkuu monessa paikassa. He työskentelevät esimerkiksi päivystyksessä sekä E4- ja O4-kerroksissa ja saattavat lapsipotilaita vanhempineen tutkimuksiin eri puolille sairaalaa, kuten kuvantamisen tiloihin, endoskopiayksikköön tai leikkaus- ja anestesiayksikköön.

– Kun kulkee näitä reittejä itse, alkaa heti hahmottaa paremmin, miten potilaan kanssa liikutaan talossa ja mistä mikäkin löytyy, kertoo sairaanhoitaja Päivi Salo.

Myös lastenlääkärin työpäivä voi kulkea usean eri pisteen kautta. Päivystysaikaan talossa on usein vain yksi lastenlääkäri, jonka täytyy pystyä siirtymään nopeasti paikasta toiseen. Lääkäreiden Assiralli rakennettiin siksi päivystystarinan ympärille tilanteisiin, joissa lääkärin on löydettävä mahdollisimman suorat ja nopeat kulkureitit esimerkiksi päivystyksestä synnytyssalin vastasyntyneen virvoittelutiloihin.

– Päivystystilanteissa aikaa ei ole hukattavaksi. Siksi on tärkeää, että kulkureitit tulevat jo etukäteen tutuiksi, sanoo Riikka Turunen.

Kierroksella mukana ollut sairaanhoitaja Niina Sulin-Saaristo koki rallin hyödylliseksi tavaksi tutustua uusiin tiloihin.

– Tästä oli kyllä hyötyä. Uusi talo on iso ja alussa reitit voivat olla ammattilaisellekin hetken hakusessa. Arjessa ne tulevat varmasti nopeasti tutuiksi, mutta tällainen kierros auttaa hahmottamaan kokonaisuutta jo etukäteen, hän kertoo.

Leikkimielisen rallin tavoitteena oli ennen kaikkea tehdä uudesta sairaalasta tuttu. Kaikki henkilökunnan jäsenet eivät voineet osallistua ralliin, sillä lasten yksikössä työskennellään kolmivuorotyössä ja potilaita hoidetaan ympäri vuorokauden. Lastenyksikön Assiralleja jatketaan nyt myös muuton jälkeen, esimerkiksi osana uuden henkilöstön perehdytystä. Kun tiloja kiertää opasteita seuraten ja arjen tilanteita mukaillen, uusi sairaala alkaa vähitellen tuntua tutulta työympäristöltä.

UUTINEN / 26.05.2026

Oma Häme siirtää toimintonsa pois Virastokeskus Veturista Riihimäellä

Oma Häme siirtää Virastokeskus Veturissa toimineet palvelunsa väistötiloihin Riihimäellä rakennukseen asetetun käyttökiellon vuoksi. Riihimäen kaupunki on ilmoittanut, että rakennus on käyttökiellossa toistaiseksi. 

Suurin osa Oma Hämeen toiminnoista siirtyy Riihimäen sairaalan tiloihin (Kontiontie 77), myös asiakasposti siirretään sinne. Veturissa aiemmin hoidetut asiakastapaamiset hoidetaan tarpeen mukaan eri tiloissa. Oma Hämeen työntekijät ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja kertovat muutoksista. Veturissa ei ole ollut palveluja, joissa asiakkaat kävisivät ilman ajanvarausta. Oma Häme etsii lisäksi pysyvämpiä väistötiloja palveluilleen. 

Perjantaina 8. toukokuuta asetettu käyttökielto perustuu mittauksiin, joissa rakennuksen vierustalla havaittiin maan painumista ja perustuksissa liikettä. Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4.

Veturissa on toiminut muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja.