UUTINEN / 02.04.2024

Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden palveluille

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet kehittämään palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja henkilöstötilannetta sekä vähentämään hallinnollisen ja päällekkäisen työn määrää. Suomalaisten tyytyväisyys sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluihin on säilynyt yleisesti korkealla tasolla myös sote-uudistuksen jälkeen.

Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittaneet, että ne ovat toimintakykyisiä ja toimintavarmoja. Kaikki hyvinvointialueet ovat onnistuneet siirtämään palveluiden järjestämisvastuun ja toiminnan turvallisesti vanhoista organisaatioista uuteen sekä suoriutuneet uuden demokraattisen tason päätöksentekoprosessien kehittämisestä.

– Palvelujen turvallinen siirtymä kunnista hyvinvointialueille on jo itsessään ollut valtava onnistuminen. Sen lisäksi kehittämistyö on saatu hyvään vauhtiin, sanoo Sanna Svahn, joka toimii hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtajana. 

Hyvinvointialuejohtajien H23-verkosto julkaisi 2. huhitkuuta tiedotteen hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoden onnistumisista. Lue H23 verkoston tiedote kokonaisuudessaan 

Suomalaisten tyytyväisyys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on säilynyt yleisesti korkealla tasolla myös sote-uudistuksen jälkeen. Asiakkaat ja potilaat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä saamansa hoidon ja palvelun laatuun. Tämä käy ilmi hyvinvointialueiden keräämästä asiakaspalautteesta.

Ensimmäisten viidentoista kuukauden aikana hyvinvointialueilla on uudistettu palveluita rivakasti. Yhteistä toimenpiteille on, että ne parantavat palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, henkilöstötilannetta ja integroitua toimintatapaa, jossa hallinnollisen ja päällekkäisen työn määrä vähenee. Hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä ja seuraavat kehittämistyötä muualla maassa. Jokainen alue kehittää palveluitaan omat erityispiirteet ja tarpeet huomioiden.

Oma sovellus ja Gerbiili esimerkkejä onnistumisista

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen häiriötön käynnistys toteutui pääsääntöisesti erittäin hyvin. Toimintaa on kehitetty monella tasolla vuoden aikana ja toimialojen integrointi synergiaetujen aikaansaamiseksi on edistynyt suunnitellusti.

Hyvinvointialueen strategia lanseerattiin koko henkilöstölle keväällä 2023 ja strategian jalkautus aloitettiin osallistamalla koko henkilöstö suunnittelemaan omissa yksiköissään toimenpiteitä, joilla hyvinvointialueen arvoja ja strategian painopisteitä toteutetaan arjen työssä. 

Kotisairaalan toiminnan käynnistyminen ja kotisairaalan ja ensihoidon yhteisen liikkuvan yksikön, GerBiilin, tarjoama hoito ikäihmisten kotona asumisen tueksi ovat konkreettisia toimia palveluiden kehittämisestä asiakasnäkökulmasta. Samalla ensihoidon kiireettömien tehtävien vähentäminen vuoden 2023 aikana uudella toimintamallilla ja tehtävien puhelinarvioinnilla on ollut tehokas keino parantaa palveluiden saatavuutta. Hiukan yli puolet kiireettömistä tehtävistä vuoden 2023 kesä-syyskuussa hoidettiin ensihoidossa jo ilman ambulanssia.

Oma Häme otti viime vuonna yhtenä ensimmäisistä hyvinvointialueista käyttöönsä oman sovelluksen. Oma Häme -sovellus tarjoaa asiakkaille helpon tavan hoitaa hyvinvointiin liittyviä asioita. Chat ja videovastaanotto mahdollistavat turvallisen ja nopean yhteyden sote-ammattilaiseen. Digipalvelujen avulla vapautuu vastaanottoaikoja niille, joiden vaivat vaativat tutkimista paikan päällä. Digipalveluiden lisääminen on myös yksi keino lisätä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Lisäksi viime vuonna esimerkiksi perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa otettiin käyttöön uusia toimintamalleja tai laajennettiin käytössä olevia konsepteja, kuten Arjen Kesyttämö, Talousneuvola ja yhteisasiakkuuden mallintaminen perhekeskuksen ja lastensuojelun toimintaan.

Tyytyväisyyttä löytyy asiakkaista ja henkilöstöstä

Asiakastyytyväisyys on hyvinvointialueella kehittynyt positiivisesti. Vastauspainotettu NPS-indeksi oli terveydenhuollossa 75,4 koko hyvinvointialueen mitatussa palveluissa 74,4. Syksyllä 2023 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä hyvinvointialueen palveluihin ja vastausten keskiarvo oli 3/5 (asteikolla 1 - 5, jossa 5 = erittäin tyytyväinen). Eniten palveluja käyttäneet olivat vastaajista tyytyväisimpiä. 

Oma Hämeellä oli vuoden 2023 lopussa henkilöstöä reilut 7 000. Henkilöstön näkökulmasta käynnistymisvuosi on ollut onnistunut: työtyytyväisyystutkimuksesta saatiin myönteisiä tuloksia ja henkilöstön veto- ja pitovoimassa näkyy myös parantumista. Keskussairaalan hyvä rekrytointitilanne vahvistaa tätä positiivista suuntausta. 

Henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja hyvinvointialueen innovoinnin tukemiseksi perustettiin tutkijakoulu. Palveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyvää kehitystyötä tehdään jatkuvasti monialaisesti palvelumuotoja ja -rakenteita uudistamalla. Marraskuussa 2023 julkaistun kyselyn mukaan Oma Hämeen henkilöstöstä 70 prosenttia suosittelisi ystävilleen Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta työnantajana. Luku on suurempi kuin keskimäärin Työterveyslaitoksen tekemässä Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksessa (60 %) ja se kertoo Oma Hämeen työntekijöiden sitoutumisesta työnantajaansa.

Helmikuusta lähtien hyvinvointialueen työntekijöillä on mahdollisuus saada palkallista koulutusvapaata väitöskirjan tai muun tieteellisen tutkimuksen, tieteellisen artikkelin sekä pro gradu - tai yamk-lopputyön tekemistä varten. Etuus koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Sosiaalityöntekijöiden palkallinen pro gradu -vapaa on ollut käytössä hyvinvointialueella jo aiemmin.