ARTIKKELI / 25.06.2026

“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”

Lastensuojelun Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma) kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita lastensuojelulaitosten kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi.  

Jokioislainen Janika Korhonen, 22, ja hämeenlinnalainen Eetu Uschanov, 23, hakivat välittömästi mukaan valmennukseen, kun kuulivat KokoOma-hankkeen järjestämästä mahdollisuudesta kouluttautua lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi. Omat kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään, mitä vaikeassa tilanteessa oleva nuori tarvitsee. Siksi päätös hakea mukaan oli helppo. 

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

Vertaisuudella Eetu ja Janika haluavat antaa nuorille sellaisia kokemuksia, joita he ehkä itsekin olisivat kaivanneet: tunnetta selviämisestä, turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen ja itseensä. 

– On tärkeää, että nuorella on edes yksi turvallinen aikuinen, jolle voi puhua. Koen merkitykselliseksi, jos pystyn olemaan sellainen ihminen, jota ei omassa nuoruudessani ollut. Olisin kaivannut enemmän turvaa omaankin laitoselämään, nyt jälkihuollossa oleva Janika sanoo. 

– Haluan näyttää omalla esimerkilläni, että vaikka nyt tuntuisi huonolta, tulevaisuus voi näyttää ihan toisenlaiselta. Minulla on aikaisemmin ollut tosi vaikea luottaa aikuisiin – mutta tiedän, että jos nuori saa edes yhden luotettavan ihmisen, kenelle jutella, se voi avata mahdollisuuksia ja uskallusta puhua muillekin, Eetu lisää. 

Kokemusasiantuntija toimii sillanrakentajana 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen KokoOma-hankkeessa on tunnistettu tarve inhimillisempään ja läsnä olevaan kohtaamiseen lastensuojelussa. Keväällä järjestettiin valmennus, jossa koulutettiin nuoria sekä kummeiksi lastensuojelun sijaishuoltoyksiköihin että vertaistukihenkilöiksi yksittäisille nuorille. Kevään valmennukseen osallistui kahdeksan nuorta. Samalla neljä ammattilaista kouluttautui vetämään vastaavaa toimintaa myös tulevaisuudessa. 

Ajatus nuorten tukemisesta syntyi yhdessä Oma Hämeen RIOT! -nuorten kehittäjäryhmän kanssa, josta myös kaikki nuoret löytyivät koulutukseen. Valmennuksesta kiinnostuneita olisi ollut jopa enemmän kuin oli mahdollisuuksia ottaa mukaan. Valmennus sisälsi esimerkiksi arvo- ja kohtaamistyöskentelyä, tietoa lastensuojelussa toimimisesta ja luottamuksellisuuden merkityksestä sekä oman elämäntarinan käsittelyä. 

– Valmennus oli hyvin tasa-arvoinen tilanne, jossa myös vetäjät jakoivat omat tarinansa, nuoret kiittelevät.  

Kummitoiminnassa nuoret käyvät sovitussa sijaishuollon yksikössä säännöllisesti. 

Kohtaavaan hengaamiseen perustuva toiminta voi olla mitä vain keskustelusta kummien ohjaamaan puuhasteluun. Nuorilla on mahdollisuus toimia myös vertaistukihenkilönä yhdelle nuorelle kerrallaan. Tuki voi olla hyvin arkista tai toiminnallista – vaikka kuntosalilla käymistä tai asuntojen etsimistä – sellaista toimintaa, jossa voi toisen kanssa saada positiivisia ja vahvistavia kokemuksia ihmisistä sekä yhteiskunnasta.   

 – Kokemusasiantuntijat voivat toimia siltana nuorten ja ammattilaisten välillä. He ymmärtävät kokemuksen kautta asioita, joita ei välttämättä näe pelkästään työntekijän näkökulmasta. Hankkeessa meillä on tavoitteena lisätä lastensuojeluun inhimillisyyttä ja uusia tapoja kohdata nuoria. Parhaimmillaan toiminta voi vähentää syrjäytymisriskiä, projektipäällikkö Tuukka Pajuniemi sanoo. 

Lastensuojeluun on nimetty kaksi koordinaattoria, jotka huolehtivat mm. vertaistukihenkilötoiminnasta ja tukevat kokemusasiantuntijoita tehtävissään, mutta myös ammattilaisia lastensuojelun kehittämisessä kokemustiedon avulla, kun KokoOma-hanke päättyy lokakuussa. Varsinainen kummitoiminta pyritään käynnistämään heti kesän aikana. Hankkeessa on kehitetty nuorten toiminnan lisäksi myös uudenlaista vanhempien vertaistoimintaa.

– Esimerkiksi Riihimäellä Mäkikujan perhetukikeskuksessa Juttutuvista on tullut jo säännöllisiä kohtaamispaikkoja vanhemmille, kertoo kokemustaustainen hanketyöntekijä Jaana Litokorpi. 

"Nuorten ääntä pitää kuulla enemmän" 

Eetu ja Janika haluavat rakentaa kummitoimintaa ennen kaikkea nuorten toiveiden pohjalta. Heille tärkeintä on viedä läsnäoloa ja hyväksyntää sinne, missä nuoret sitä kaipaavat. RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmään osallistuessaan he ovat päässeet vaikuttamaan laajemminkin nuoria koskeviin asioihin, osallistumalla palveluiden kehittämiseen tai ottamalla kantaa esimerkiksi lastensuojelun kansalliseen uudistamiseen. 

– Lastensuojeluun pitäisi saada enemmän mukaan nuorten omaa näkökulmaa. Nuoria pitäisi kuulla enemmän ja kohdata yksilöinä, Janika ja Eetu sanovat. 

Heille tärkeintä on kuitenkin se, että he voivat välittää eteenpäin sitä tukea, jota ovat itse saaneet. Eetua on hänen omassa matkassaan eniten auttanut itseluottamuksen vahvistuminen. 

– Sitä olen saanut ohjaajalta, kavereilta, läheisiltä ihmisiltä ja omalta työntekijältäni. Jos luotat itseesi, olet oman elämäsi johtaja ja kaikki polut ovat valideja. Haluan antaa tätä viestiä nuorille, joiden tulevaisuus näyttää epätoivoiselta. 

Jaana Litokorpi (vasemmalla) toimii hankkeessa kokemustaustaisena työntekijänä vanhemmalta vanhemmalle –toimintamallissa. Hanketiimiin kuuluu lisäksi Minna Väinölä ja Tuukka Pajuniemi.

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma): 

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke eli KokoOma-hanke kehittää Kanta-Hämeen lastensuojeluun uusia toimintamalleja, jotka vahvistavat asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta, vertaistukea ja kokemustiedon hyödyntämistä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamassa hankkeessa kokeillaan käytännön ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa ja kehitetään niiden pohjalta pysyviä toimintatapoja lastensuojeluun. Hanke jatkuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lokakuuhun 2026 asti. 

KokoOma-hanke Instagramissa: https://www.instagram.com/kokoomahanke  

RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmä Instagramissa: https://www.instagram.com/riot_kehittajaryhma/  

Lue myös: KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

UUTINEN / 23.06.2026

Sosiaalinen raportointi nostaa esiin huolen mielenterveydestä, toimeentulosta ja asumisen turvattomuudesta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuonna 2025 kerätty sosiaalinen raportointi nostaa esiin alueen asukkaiden ja ammattilaisten havaintoja hyvinvoinnin haasteista sekä palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Raportoinnin perusteella erityistä huolta aiheuttavat mielenterveyspalvelujen saavutettavuus, taloudellisen haavoittuvuuden lisääntyminen, ikääntyneiden yksinäisyys sekä asumiseen liittyvät palvelukatveet.

Vuoden aikana sosiaalisen raportoinnin ilmoituksia kertyi yhteensä 108. Havaintoja tehtiin koko hyvinvointialueelta, eniten Hämeenlinnasta. Ilmoittajina oli asukkaita, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä järjestöjen edustajia.

Sosiaalinen raportointi on osa rakenteellista sosiaalityötä. Sen tavoitteena on tunnistaa yhteiskunnallisia ilmiöitä, eriarvoisuutta ja palvelujärjestelmän puutteita sekä välittää tietoa päätöksenteon tueksi. Sosiaalihuoltolain mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä tulee varmistaa, että tieto sosiaalisesta hyvinvoinnista ja sosiaalisista ongelmista välittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaaville toimijoille ja päättäjille.

– Tavoitteenamme on tehdä sosiaalisen raportoinnin mahdollisuutta nykyistä tunnetummaksi, jotta yhä useampi asukas löytäisi väylän tuoda esiin arjessaan kohtaamiaan epäkohtia. Näin saamme tärkeää tietoa palvelujen kehittämisen ja uudistamisen tueksi, sanoo sosiaalihuollon professiojohtaja Marjo Mutanen.

Huoli palvelujen saavutettavuudesta korostui

Raportoinnissa nousi vahvasti esiin huoli palvelujen saavutettavuudesta. Ilmoituksissa kuvattiin pitkiä odotusaikoja, palvelujen pirstaleisuutta sekä tilanteita, joissa asiakkaan toimintakyky ei riitä palvelujen hakemiseen ilman tukea. Erityisen haastavaksi koettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus.

Havaintojen mukaan mielenterveyden haasteet näkyvät erityisesti nuorten pahoinvointina, koulupoissaoloina, ahdistuneisuutena ja kriisitilanteiden vaikeutumisena. Ilmoituksissa kuvattiin tilanteita, joissa apua ei saada riittävän ajoissa ja ongelmat ehtivät vakavoitua ennen tuen saamista.

Taloudellinen epävarmuus näkyy arjessa

Raportoinnin perusteella myös taloudellinen haavoittuvuus on lisääntynyt. Asiakasmaksujen korotusten, etuusmuutosten ja yleisen kustannusten nousun arvioitiin heikentävän erityisesti pienituloisten, paljon palveluja tarvitsevien sekä ikääntyneiden ihmisten toimeentuloa.

Havaintojen mukaan palvelumaksujen nousu ja sosiaaliturvaan tehdyt muutokset voivat yhdessä johtaa asiakkaiden maksuvaikeuksiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen.

Asumisen ongelmat ja ikääntyneiden yksinäisyys huolestuttavat

Asumiseen liittyvissä havainnoissa nousivat esiin kriisimajoituksen puutteet, asunnottomille suunnattujen palvelujen hajanaisuus sekä huoli turvattomista asuinympäristöistä. Erityisen haastavaksi kuvattiin päihteitä käyttävien henkilöiden mahdollisuudet saada tilapäistä majoitusta.

Ikääntyneiden hyvinvointia koskevissa ilmoituksissa korostuivat yksinäisyys, toimintakyvyn heikkeneminen ja huoli hoitopaikkojen riittävyydestä. Havainnoissa kuvattiin myös tilanteita, joissa ikääntyneitä joudutaan sijoittamaan kauas läheisistään.

Havainnot ohjaavat palvelujen kehittämistä

Sosiaalisen raportoinnin perusteella on tunnistettu useita kehittämistarpeita, kuten palvelujen saavutettavuuden parantaminen, matalan kynnyksen tuen vahvistaminen sekä asumispalvelujen selkeyttäminen.

Havainnoista laaditut kehittämisehdotukset käsitellään hyvinvointialueen toimialajohdossa. Laajemmat, päätöksentekoa edellyttävät kokonaisuudet viedään tarvittaessa luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Osa esiin nousseista kehittämiskohteista voidaan ratkaista myös palvelu- tai tulosalueilla osana toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

– Sosiaalinen raportointi on vielä suhteellisen uusi toimintatapa, jota kehitämme jatkuvasti. Tavoitteena on kuulla palautetta entistä vahvemmin ja hyödyntää sitä rohkeasti palvelujen ja toimintatapojen uudistamisessa aina, kun se on mahdollista, Mutanen kertoo.

Raportoinnissa tunnistettiin myös myönteisiä kehityssuuntia. Näitä olivat muun muassa yhteinen tahtotila osallisuustyön kehittämiseen, perhekeskusten monialaiset tiimit sekä sähköisten palvelujen ja etäasioinnin helpottama asiointi lapsiperheissä.

Yhteistyötä yli hyvinvointialuerajojen

Kanta-Hämeessä sosiaalisen raportoinnin havaintoja kerättiin vuosina 2024–2025 alueen omalla lomakkeella. Vuoden 2026 alusta lähtien raportointi on toteutettu Sisä-Suomen hyvinvointialueiden yhteisellä lomakkeella.

Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään yhteistyössä Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyössä on koottu myös havaintoja sosiaaliturvaan tehtyjen muutosten vaikutuksista ja välitetty niitä kansanedustajille päätöksenteon tueksi.

Lisäksi hyvinvointialueet valmistautuvat sosiaalihuoltolain uudistukseen ja suunnittelevat yhteistä sosiaalihuollon tiekarttaa, jonka tavoitteena on muodostaa yhteinen visio tulevaisuuden eettisesti kestävästä sosiaalihuollosta.

UUTINEN / 10.06.2026

Sosiaalihuollon järjestelmäuudistus aiheuttaa viiveitä maksuihin

Oma Häme on päivittänyt sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiään, ja uuden järjestelmän käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Käyttöönoton yhteydessä osa asiakkaiden tiedoista joudutaan siirtämään uuteen järjestelmään käsin. Tästä johtuen joidenkin asiakkaiden maksujen käsittely ja maksaminen voivat viivästyä.

Viiveet koskevat erityisesti lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaissosiaalityön kautta maksettavia tukia, korvauksia ja muita maksuja.

Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään tilanteen vuoksi. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi olla yhteydessä oman palvelunsa Ensilinjaan.

Yhteystiedot kiireellisissä tilanteissa:

Aikuissosiaalityön Ensilinja
Puhelin: 03 629 6566
Palveluaika: ma–pe klo 9–11
Sähköposti: taloudellinentuki@omahame.fi

Vammaissosiaalityön Ensilinja
Puhelin: 03 629 6578
Tekstiviestinumero: 040 629 6255
Palveluaika: ma–pe klo 9–12
Sähköposti: vammaissosiaalityo.ensilinja@omahame.fi

Perhekeskuksen Ensilinja
Puhelin: 03 629 6200
Palveluaika: ma ja ke-to klo 8–15 sekä ti ja pe klo 8–12. 
Yhteyttä voi ottaa myös Perhekeskus-chatin kautta samoina palveluaikoina.

Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa ja kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä järjestelmäuudistuksen käyttöönoton aikana.

Järjestelmäpäivitys aiheuttaa viiveitä myös täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalveluiden hakemusten käsittelyyn. Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä