UUTINEN / 13.03.2025

Oma Häme on mukana kehittämässä Paluu hatkasta -menetelmää

Oma Hämeen sijaishuolto on ollut mukana testaamassa uutta Paluu hatkasta -menetelmää yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa. Mäkikujan perhetukikeskuksen Apila-osasto Riihimäellä on kokeillut viime vuonna menetelmää nuorten kanssa, ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Sekä työntekijät että nuoret ovat antaneet myönteistä palautetta menetelmän toimivuudesta. Ensikokemukset osoittavat, että menetelmällä on vaikuttavuutta hatkaamisen ennaltaehkäisyssä. Hatkaamisella tarkoitetaan nuoren karkaamista lastensuojelulaitoksesta.  
 
Oma Hämeen tavoitteena on laajentaa Paluu hatkasta -menetelmän käyttö kaikkiin Oma Hämeen lastensuojeluyksiköihin vuoden 2025 aikana. Menetelmä tarjoaa systemaattisen ja rakenteellisen tavan työskennellä nuorten kanssa hatkasta palaamisen jälkeen. Se auttaa lastensuojelun ammattilaisia ymmärtämään nuorten kokemuksia, tunnistamaan hatkan taustalla olevia syitä sekä löytämään ratkaisuja, joilla tulevia hatkoja voidaan vähentää.
 
Oma Hämeen ammattilaiset olivat esittelemässä hyvinvointialueen kokeilua Hatkassa-hankkeen "Hyvä paluu hatkasta" -webinaarissa helmikuussa. Tilaisuudessa jaettiin ensikokemuksia menetelmän käytöstä ja keskusteltiin sen mahdollisuuksista lastensuojelun arjessa.
 
Paluu hatkasta -menetelmä perustuu yhdysvaltalaiseen malliin, jonka on tuonut Suomeen Pesäpuu ry:n Hatkassa-hanke. Menetelmä on mukautettu suomalaiseen lastensuojeluun sopivaksi. Pesäpuu ry on juuri julkaissut -oppaan, johon on koottu menetelmän tausta, toimintamekanismit sekä konkreettiset lomakkeet, joiden avulla sen käyttö on helppoa ja selkeää. Julkaisu on suunnattu lastensuojelun ammattilaisille sekä kaikille hatkaamisilmiöstä kiinnostuneille.
 
Oma Häme on sitoutunut kehittämään lastensuojelun käytäntöjä ja tarjoamaan vaikuttavia työmenetelmiä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Paluu hatkasta -menetelmän käyttöä laajennetaan vaiheittain, ja sen vaikuttavuutta seurataan tiiviisti hyvinvointialueella.

Tutustu Hatkassa Suomessa III: Paluu hatkasta -oppaaseen Pesäpuu ry:n sivuilla

UUTINEN / 10.03.2025

Odotatko puhelua Oma Hämeeltä? Muista ottaa häirikköpuheluiden esto pois päältä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä takaisinsoittopalvelu. Kun olet jättänyt takaisinsoittopyynnön ja soitamme sinulle takaisin, soitto tulee 03 629-/03 621-/03 680-/03 4191- tai /019 758 -alkuisesta numerosta. 

Joihinkin uudempiin puhelimiin saa automaattisesti häirikkösoittajien estämisen päälle. Jos esto on päällä, ei takaisinsoittojärjestelmämme kautta soitettu puhelu pääse välttämättä läpi.

Muista siis ottaa puhelimestasi hetkeksi häirikköpuheluiden esto pois päältä, jos odotat puhelua Oma Hämeeltä.

UUTINEN / 11.02.2025

Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet

Lapsella on oikeus kasvaa turvassa ja suojassa väkivallalta. Tämä oikeus on turvattu niin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kuin Suomen lainsäädännössä. Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on aikuisten velvollisuus ja erityisesti niiden ammattilaisten, jotka kohtaavat työssään lapsia ja nuoria. 

Väkivalta voi olla monimuotoista eikä lapsi välttämättä itse tunnista häneen kohdistuvaa väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen vähättely, haukkuminen, nöyryyttäminen tai vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen tukistaminen, töniminen tai ravistelu. Laiminlyöntiä voi olla se, ettei lapsen perustarpeista esimerkiksi hygieniasta huolehdita tai emotionaalisesti laiminlyödään ja sivuutetaan lapsi. Vanhempien väliselle väkivallalle altistuminen voi vakavasti vaurioittaa lapsen kasvua ja kehitystä.

Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamisen tueksi on julkaistu kansalliset ohjeet Barnahus.fi -sivulla. Ohjeet auttavat ammattilaista väkivaltaepäilyn tilanteissa ja opastavat millaiset seikat saattavat viitata lapsen kokemaan väkivaltaan eri ikäkausina. Barnahusin julkaisemista ohjeista voivat hyötyä kaikki lasten parissa aikaa viettävät aikuiset esimerkiksi harrastustoiminnan ohjaajat.

– Lasten kanssa työskentelevien on hyvä hankkia itselleen aiheesta lisätietoa, koska tilanteet voivat tulla yksittäiselle työntekijälle eteen yllättäen. Yksittäinen vamma tai muutos lapsen käyttäytymisessä ei ole varma osoitus väkivallasta, mutta epäily tai huoli lapsesta on otettava vakavasti ja selvitettävä tarkemmin, toteaa Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Satu Lyytinen. 

Kanta-Hämeessä ammattilaisille on saatavilla koulutusta tunnistamisen, puheeksioton ja puuttumisen tueksi. Alueella on myös laadittu yhteiset toimintaohjeet väkivaltaepäilyn tilanteisiin.

Turvallisuutta luodaan yhdessä

Lastensuojelulaki velvoittaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan, opetusalan sekä muita lasten kanssa työskenteleviä ammattihenkilöitä tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai kaltoinkohtelusta herää. Työntekijän on tällöin viipymättä konsultoitava sosiaaliviranomaista ja poliisia. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen.

– Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia ja jokaisella lapsella on oikeus suojeluun. Puheeksioton kautta perhe voi ohjautua palveluiden piiriin kriittisellä hetkellä, joten on tärkeää, ettei sivuuta asiaa, jos huoli on herännyt, Lyytinen muistuttaa. 

Perheille ja väkivaltaa kokeneille lapsille on tarjolla apua niin hyvinvointialueen kuin kolmannen sektorin palveluissa. Väkivaltakokemus satuttaa ja voi vaikuttaa hyvinvointiin pitkäaikaisesti. On tärkeää, että lapsi tai nuori saa kokemusten käsittelyyn apua, vaikka tapahtuneesta olisi jo kulunut aikaa.

Oma Hämeessä on panostettu myös siihen, että väkivaltaa lähisuhteessaan käyttänyt tai sen käyttöä pelkäävä henkilö saa apua aggression hallintaan tai haitallisten asenteiden ja käyttäytymismallien muuttamiseen.

Viranomaistoiminnan ja palveluiden lisäksi tärkeä osa lasten suojelua on yhteisö.

– Omassa arjessaan jokainen voi miettiä miten lapset tulevat kohdatuksi. Aikuisten toiminnalla on suuri merkitys turvallisuuden kokemukselle ja lapsen itsetunnon kehitykselle. Luottamuksellisessa ympäristössä lapsen on tarpeen tullen helpompi kertoa aikuiselle myös vaikeista asioista, Lyytinen korostaa.

Lue lapsiasiavaltuutetun Elina Pekkarisen tiedote uusista ohjeista 

Yhteystiedot väkivaltaepäilyn tilanteissa:

Akuutissa tilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112. Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tavoittaa kiireellisessä tilanteessa vuorokauden ympäri numerosta 03 629 6560.

Kiireettömässä tilanteessa Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjaus- ja neuvonta vastaa numerosta 03 629 6565 (ma-to klo 9-12) tai lähisuhdeväkivaltatyön yksikköä voi konsultoida numerosta 03 629 6562 (arkisin klo 8-15). 

Kiireettömissä tilanteissa on hyvä ensisijaisesti olla yhteydessä alueen neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Kiireettömän lastensuojeluilmoituksen ja kaikkia ikäryhmiä koskevat huoli-ilmoitukset voit tehdä digitaalisilla lomakkeilla.