UUTINEN / 11.06.2026

Oma Häme seuraa palvelujen laatua ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 15. kesäkuuta laadun ja omavalvonnan vuosiraporttia sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvitystä vuodelta 2025. Raportit tarjoavat kattavan kuvan hyvinvointialueen palvelujen laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja asiakkaiden kokemuksista sekä heidän oikeuksiensa toteutumisesta.

Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää asukkaille heidän tarpeidensa mukaiset laadukkaat ja turvalliset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Omavalvonnalla seurataan palvelujen toteutumista ja varmistetaan, että mahdollisiin epäkohtiin puututaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Vuoden 2025 omavalvontaraportin mukaan monissa palveluissa saavutettiin hyviä tuloksia. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy toteutui lähes kaikissa tapauksissa määräajassa. Pelastustoimen toimintavalmiusajat pysyivät pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisina, ja ikääntyneiden asumispalveluiden henkilöstömitoitus toteutui aiempaa useammassa yksikössä.

Laadun ja omavalvonnan raportin tilastointi perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietoihin, tulosalueiden tuottamiin tietoihin sekä Oma Hämeen tietoportaalista saatavaan aineistoon.

Raportti nostaa esiin myös kehittämiskohteita. Lastensuojelun ja vammaispalvelujen palvelutarpeen arvioinnit eivät toteudu täysimääräisesti määräajoissa, samoin joissakin terveydenhuollon palveluissa hoitoon pääsy ei toteudu tavoiteajassa. Omavalvonnan perusteella käynnistettyjä kehittämistoimia jatketaan palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja turvallisuuden vahvistamiseksi.

Vuonna 2025 hyvinvointialueella tehtiin yli 13 600 asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitusta. Ilmoitusten avulla tunnistetaan riskejä ja kehitetään toimintaa entistä turvallisemmaksi.

Asiakaskokemus ja osallisuus vahvistuivat

Vuonna 2025 Oma Häme kehitti edelleen asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia ja palautetiedon hyödyntämistä. Hyvinvointialueen suositteluindeksi (NPS) oli 83,8, mikä perustui yli 84 000 asiakaskyselyvastaukseen. Lisäksi hyvinvointialue sai vuoden aikana yli 2 500 vapaamuotoista asiakaspalautetta.

Asukkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen vahvistettiin muun muassa asiakasraatien, asukaspoolin ja kehittäjäasiakastoiminnan avulla. Asukaspoolissa oli vuoden lopussa 70 jäsentä ja kehittäjäasiakasrekisterissä 50 henkilöä. Asiakaspalautetiedon hyödyntämiselle luotiin yhtenäinen toimintamalli, ja osallisuusohjelman toimenpiteitä vietiin käytäntöön eri palveluissa.

Raportin mukaan myös yhdenvertaisuuden edistäminen eteni suunnitellusti. Hyvinvointialueella määriteltiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toimenpiteet vastuuhenkilöineen sekä kuvattiin kokemusosaajatoiminnan toimintamalli ja eettiset periaatteet. Näillä toimilla pyritään varmistamaan, että asukkaiden näkemykset huomioidaan palvelujen kehittämisessä entistä systemaattisemmin.

Raportin mukaan omavalvonnan rakenteita ja käytäntöjä on vahvistettu vuoden 2025 aikana. Valviran omavalvontamääräyksen vaatimuksia on toimeenpantu palveluiden omavalvontasuunnitelmissa, riskienhallintaa on kehitetty järjestelmällisesti ja lääkehoidon turvallisuutta on parannettu yhtenäistämällä toimintatapoja. Lisäksi hyvinvointialue on vähentänyt palvelujen alueellisia eroja, mikä edistää asukkaiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin.

Potilas- ja asiakasasiavastaaville yli 2 000 yhteydenottoa

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvityksestä käy ilmi, että Oma Hämettä koskevien kanteluiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta, mutta muistutusten määrä on pysynyt ennallaan.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat vastaanottivat vuoden 2025 aikana vajaat 2 300 yhteydenottoa. Asiakkaat ja potilaat ottivat yhteyttä erityisesti palvelujen toteuttamiseen, hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, päätöksiin sekä tiedonsaantiin liittyvissä asioissa. Sosiaalihuollossa suurin osa yhteydenottajista on asiakkaan läheisiä tai laillisia edustajia. Terveydenhoidon asiakkaat ottavat selvästi yleisimmin itse yhteyttä.

Terveydenhuollossa yhteydenotot liittyivät usein hoidon laatuun, hoitoon pääsyyn ja potilasvahinkoepäilyihin. Sosiaalihuollossa korostuivat palvelujen toteuttamiseen, päätöksentekoon sekä tietosuojaan ja tiedollisiin oikeuksiin liittyvät kysymykset.

Selvityksen mukaan asiakkaat ja omaiset kaipaavat erityisesti selkeää viestintää, perusteltuja päätöksiä sekä tietoa siitä, miten palveluprosessit etenevät. Terveydenhuollossa palautteissa korostui tarve avoimeen vuorovaikutukseen ja oikea-aikaiseen informointiin. Asiakasmaksuihin ja palveluseteleihin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät aiemmasta.

Sosiaalihuollossa yhteydenottojen määrä kasvoi erityisesti lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Ikääntyneiden palveluissa yhteydenotot puolestaan vähenivät edellisvuoteen verrattuna.

Pelastuspalveluissa ensihoidon asiakkaat ottivat yhteyttä eniten kuljettamatta jättämisen vuoksi sekä hätäkeskuksen ja Kanta-Hämeen päivystysavun ohjaukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

Raportit julkaistaan avoimesti

Omavalvontaohjelman raportointi sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys perustuvat lainsäädäntöön, jonka mukaan hyvinvointialueiden on julkaistava säännöllisesti tiedot omavalvonnan havainnoista ja niiden perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Myös potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Raporttien tavoitteena on lisätä toiminnan avoimuutta, vahvistaa tiedolla johtamista sekä tukea palvelujen jatkuvaa kehittämistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Omavalvonnan vuosiraportti sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteistä.

Aluehallituksen 15.6.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 08.05.2026

Palveluihin pääsy pääosin tavoiteajoissa Kanta-Hämeessä – kehittämistyö jatkuu useissa palveluissa

Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella alkuvuonna 2026, ja useissa palveluissa on saavutettu lakisääteiset tavoiteajat. Erityisesti erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa kehitys on ollut selvästi myönteistä. Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsy toteutuu kokonaisuutena hyvin, ja aikuisväestön osalta tavoiteajat saavutetaan käytännössä kaikissa tapauksissa. Myös monissa sosiaali- ja ikäihmisten palveluissa on päästy hyvälle tasolle tai kehitys on ollut oikeansuuntaista.

Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin. Samalla tarkentunut tieto osoittaa, että kaikissa palveluissa lakisääteiset tavoitteet eivät vielä täysin täyty ja kehittämistyö jatkuu aktiivisesti.

Oma Häme seuraa lakisääteisten palveluiden toteutumista säännöllisesti. Seuranta kattaa muun muassa palveluihin pääsyn, käsittelyajat, tavoittamisajat ja henkilöstömitoituksen. Tilannekuvaa verrataan hyvinvointialueen aloitusvaiheeseen ja aiempiin raportointijaksoihin.

Tammikuussa palveluihin pääsystä kerrottiin näin: Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa - Oma Häme

Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.

Parannusta erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa

Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on säilynyt aikuisväestön osalta erinomaisella tasolla: 100 prosenttia asiakkaista pääsee hoitoon kolmen kuukauden määräajassa. Alle 23-vuotiailla tilanne on pysynyt melko lailla ennallaan. Lääkärivastaanotoille pääsy parani 82 prosentista 83 prosenttiin ja hoitajavastaanotoille pääsy tippui 98 prosentista 95 prosenttiin. Vertailussa ovat loppuvuoden 2025 luvut ja tammi-maaliskuun luvut.

Yhteydensaanti perusterveydenhuoltoon kiireettömässä hoidossa on heikentynyt, kun verrataan vuoden 2025 lukuja alkuvuoden lukuihin. Samana päivänä toteutuneiden yhteydenottojen osuus laski 99,1 prosentista 89 prosenttiin.

Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on taas parantunut, kun verrataan viime vuoden lopun lukuja tämän vuoden ensimmäisen neljännekseen. Tammi-maalikuussa yli 23-vuotiaiden osalta hoitoon pääsi 99 prosenttia asiakkaista (Q4/2025: 97 %) ja alle 23-vuotiaiden osalta 94 prosenttia (Q4/2025: 89 %). Fysioterapiassa kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu edelleen kolmessa kuukaudessa täysimääräisesti (100 %).

Erikoissairaanhoidossa kehitys on ollut paikoin erittäin myönteistä. Kuulokeskuksessa hoitoon pääsy parani merkittävästi: vuoden 2025 alussa 68 prosenttia asiakkaista pääsi hoitoon 180 vuorokauden määräajassa, kun alkuvuonna 2026 vastaava osuus oli 100 prosenttia. Lähetteet pystytään edelleen käsittelemään vaaditussa 21 vuorokauden määräajoissa kaikilla erityisaloilla.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa hoitoon pääsy toteutui lakisääteisissä määräajoissa sataprosenttisesti niin nuorilla kuin aikuisillakin.

Sosiaalipalveluissa kehitys vaihtelevaa

Sosiaalipalvelujen käsittelyajoissa kehitys on ollut kaksijakoista: aikuisten palveluissa käsittelyajat ovat hiukan pidentyneet, kun taas lapsiperheiden palveluissa ne ovat lyhentyneet.

Toimeentulotukihakemuksista 91,2 prosenttia käsiteltiin 7 arkipäivän määräajassa (Q1/2025: 94,9 %), ja työikäisten palveluissa palvelutarpeen arviointi toteutui kolmen kuukauden määräajassa 90,1 prosentissa tapauksista (Q1/2025: 93,2 %). Lapsiperheiden palveluissa kehitys on ollut myönteistä: palvelutarpeen arviointi tehtiin kolmen kuukauden kuluessa 83,1 prosentille asiakkaista – viime vuoden lopulla se tehtiin määräajassa 81,4 prosentille.

Vammaispalveluissa hakemusten käsittely 7 arkipäivässä onnistui 82,6 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa käsittely määräajassa onnistui vain 75,6 prosentille. Palvelutarpeen arviointi on sen sijaan hidastunut: nyt alkuvuonna kolmen kuukauden määräaika toteutuu 81,4 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa luku oli 92,7 prosenttia. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyprosentti vaaditussa 7 vuorokauden ajassa on pysynyt ennallaan noin 82 prosentissa.

Käsittelyaikoihin vaikuttaa edelleen kahden asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö, joka hidastaa prosesseja.

Oppilashuollon psykologimitoitus on parantunut merkittävästi: nyt alkuvuonna yhtä psykologia kohden oli 760 oppilasta (vaade max 780), kun vielä loppuvuonna 2025 oppilasmäärä oli 847 yhtä psykologia kohden. Sen sijaan kuraattorimitoitus on aavistuksen heikentynyt, ja oppilasmäärä kuraattoria kohden ylittää lakisääteisen rajan (670 oppilasta/kuraattori).

Lastensuojelussa henkilöstömitoitus on pysynyt lain rajoissa, mutta lasten määrä työntekijää kohden on kasvanut hieman sekä avo- että sijaishuollossa.

Ikäihmisten palveluissa vahva taso ja parannusta

Ikäihmisten palveluissa tilanne on pääosin hyvä. Omaishoidon tuen hakemukset on saatu käsiteltyä määräajassa (kriteerit täyttävälle hakemuskuukauden alusta) sataprosenttisesti, samoin ikäihmisten palvelutarpeen arviointi toteutuu kaikille kolmen kuukauden määräajassa. Kotihoito ja tukipalvelut käynnistyvät edelleen pääsääntöisesti seitsemän vuorokauden sisällä ja kiireellisissä tilanteissa välittömästi.

Asumispalveluissa henkilöstömitoitus parani 86,7 prosentista 93,9 prosenttiin, mutta ei vielä täysin saavuta lakisääteistä tasoa.

Yhteisölliseen asumiseen pääsyä odotti tammi-maalikuussa yli 90 vuorokautta noin 13 prosenttia asiakkaista. Pitkä odotusaika liittyi kuitenkin useimmiten asiakkaiden omiin valintoihin, eikä palvelujen saatavuuteen.

Pelastus- ja ensihoitopalveluissa kehitys pääosin myönteistä

Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen.

Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet verrattuna alkuvuoteen 2025, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 21 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 16 min 22 sek (vaade 15 min). Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että alkuvuosi painottuu talviaikaan, jolloin olosuhteet ovat haastavammat kuin kesäkaudella.

Tilannekuva tarkentunut – kehittämistyö jatkuu

Lakisääteisten palveluiden toteutumisen seuranta tuo aiempaa tarkemmin esiin palvelujen väliset erot sekä niiden taustalla olevat syyt. Haasteita aiheuttavat muun muassa henkilöstön saatavuus, tietojärjestelmien toimivuus sekä ruuhkahuiput palveluissa.

Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Tammi-maaliskuussa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi 83,7. Myös Ensilinjapalveluiden NPS oli korkea samalla aikajaksolla ollen 77,5. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Useilla osa-alueilla kehitys on ollut selvästi myönteistä, ja hyvinvointialue jatkaa toimenpiteitä palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja lakisääteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikissa palveluissa.

Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tammi-maalikuu 2026

UUTINEN / 22.01.2026

Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palveluihin pääsy on kahden viime vuoden aikana kehittynyt monissa palveluissa selvästi parempaan suuntaan. Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin.

Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.

– Talouden sopeuttaminen on vaatinut vaikeita päätöksiä, mutta se ei ole tarkoittanut lakisääteisistä palveluista tinkimistä. Seurannan perusteella voimme todeta, että palvelut toimivat ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Palveluihin pääsemisestä ja lakisääteisten velvoitteiden toteutumisesta vuonna 2025 on laadittu erillinen seurantaraportti, joka on koottu Oma Hämeen omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Raportti tukee toiminnan arviointia ja päätöksentekoa sekä tuo esiin kehittämistarpeita.

– Nämä mittarit kertovat, mitä meidän tulee lainsäätäjän mukaan tehdä. Säädöstely ei kaikilta osin ole mielestäni kovin onnistunutta, mutta yhdistettynä talouden tilanteeseen mittarit antavat selkeän suunnan sille, kuinka olemme onnistuneet sovittamaan toimintaa ja taloutta yhteen, Naukkarinen arvioi.

Kuulokeskuksen jonot on saatu purettua

Useissa terveyspalveluissa lakisääteiset tavoiteajat toteutuivat hyvin vuonna 2025. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy vaaditussa kolmessa kuukaudessa on toteutunut 100-prosenttisesti aikuisilla. Alle 23-vuotiaista kiireettömään hoitoon pääsi viime vuoden lopulla vaaditussa alle 14 vuorokauden määräajassa 99 prosenttia asiakkaista.

Myös suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on melko hyvin toteutunut lain mukaisessa ajassa viime vuonna. Yli 23-vuotiaiden hoitotakuu suun terveydenhuollossa piteni viime vuonna kuuteen kuukauteen. Tämä on käytännössä toteutunut yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alle 23-vuotiaiden hoitotakuu muuttui kolmeen kuukauteen – siinä ajassa hoitoon pääsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 89 prosenttia asiakkaista.

Kuulokeskuksen palveluissa hoitoon pääsy on ollut pitkään haasteellista, mutta tilanne on korjaantunut. Marraskuusta 2025 alkaen hoitoon pääsy on toteutunut lakisääteisessä ajassa (alle 180 vrk), mikä on merkittävä parannus aiempaan.

Ikäihmisten palveluissa palvelutarpeen arviointi on toteutunut hyvin. Viime vuoden lopulla palvelutarpeen arviointi valmistui lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa 98,6 prosenttisesti. Sen sijaan asumispalveluissa yksittäisten asiakkaiden odotusajat ylittivät viime vuoden lopussa ajoittain 90 vuorokauden lakisääteisen tavoitteen. 

Ensihoidon vasteajat ovat lyhentyneet

Kaikissa palveluissa lakisääteiset määräajat eivät vielä toteudu täysimääräisesti, ja tämä näkyy erityisesti sosiaalipalveluissa.

Lastensuojeluilmoitusten käsittely on kehittynyt myönteisesti, mutta lakisääteiseen määräaikaan ei vielä päästä kaikissa tapauksissa. Joulukuussa 2025 ilmoituksista 82,4 prosenttia käsiteltiin 7 vuorokauden määräajassa. Käsittelyaikojen lyhentämiseksi on tehty työnjakoon ja prosesseihin liittyviä muutoksia, ja kehitystyö jatkuu.

Vammaispalveluhakemusten ja toimeentulohakemusten käsittelyajoissa ei viime vuonna ihan päästy 7 arkipäivän tavoiteaikaan. Hakemusten käsittelyä on hidastanut erityisesti kahden eri asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö. Tämä on vaikuttanut tilastollisiin käsittelyaikoihin, vaikka asiakastyö sujuu käytännössä.

Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen. Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet selvästi vuodesta 2023, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 18 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 15 min 52 sek (vaade 15 min).

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa parannusta

Useissa palveluissa kehitys on ollut selkeää verrattuna vuoteen 2023. Erikoissairaanhoidossa lähetteiden käsittely on nopeutunut. Esimerkiksi psykiatrian erikoissairaanhoidossa lähetteet käsiteltiin viime vuoden lopussa kolmessa vuorokaudessa, kun lakisääteinen tavoite on 21 vuorokautta. 

– Erittäin talouspainotteisessa kansallisessa keskustelussa unohtuu usein se tosiasia, että hyvinvointialueet eivät kaikkialla perineet järjestelmää, jossa lakien ja asetusten vaatimukset ovat alun perin toteutuneet. Olen ylpeä henkilöstöstämme, joka on saanut palvelut pääsääntöisesti kohti edellytettyä saatavuutta ja saavutettavuutta, vaikka rahoitus on kasvanut huomattavasti kustannustekijöitä hitaammin, Naukkarinen toteaa.

Hoitoon pääsy psykiatriaseen erikoissairaanhoitoon toteutuu hyvin. Aikuisten hoitoon pääsy on parantunut viime vuonna: vuonna 2024 lakisääteisessä 180 vuorokauden määräajassa hoitoon pääsi 84,2 prosenttia asiakkaista ja viime vuoden lopulla 100 prosenttia. 

Nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsy on saatu vakiinnutettua lain mukaiseen 90 vuorokauden määräaikaan. Tämä on merkittävä muutos verrattuna hyvinvointialueen aloitusvuoteen 2023, jolloin jonot olivat pidempiä.

Myös Oma Hämeen henkilöstötilanne on parantunut. Oppilashuollon psykologimitoitus on kehittynyt selvästi, ja oppilasmäärä psykologia kohden on saatu merkittävästi laskemaan rekrytointien myötä. Vuonna 2023 yhtä psykologia kohden oli 2094 oppilasta, viime vuoden lopulla vastaava luku oli 847. Lakisääteinen mitoitus on 780 oppilasta psykologia kohden. Tämä näkyy suoraan lasten ja nuorten palveluihin pääsyssä.

Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Vuonna 2025 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi pysyi koko vuoden yli 80:ssä ja oli joulukuussa 84,2. Myös ensilinjapalveluiden NPS oli korkea ja oli joulukuussa 77,7. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Oma Häme jatkaa lakisääteisten palveluiden toteutumisen systemaattista seurantaa ja kehittämistä. Tavoitteena on ratkaista tunnistetut pullonkaulat ja varmistaa, että alueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti myös tulevina vuosina.

Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (pdf)