UUTINEN / 05.05.2025

Oma Häme julkaisi ensimmäisen sosiaalihuollon digipolkunsa – tukee työnhakijoita matkalla kohti työelämää

Oma Häme on tänään 5. toukokuuta julkaissut uuden, työhön ja koulutukseen suuntaavan digipolun, joka tarjoaa työnhakijoille konkreettista tukea matkalla kohti työllistymistä tai opintoja. Kyseessä on Oma Hämeen ensimmäinen sosiaalihuollon digipolku, ja sen tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden omaehtoista työllistymistä sekä lisätä heidän valmiuksiaan hyödyntää digitaalisia palveluja työnhaussa.

Polku kohti aktiivista työnhakua

Digipolku tukee asiakkaita löytämään omat motivaation lähteensä ja asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita. Asiakas saa viikoittain suunniteltuja ohjeita ja neuvoja, jotka ohjaavat kohti työelämää, koulutusta tai esimerkiksi työkokeilua. Yhteistyö ammattilaisen kanssa jatkuu digipolun aikana, ja asiakas voi viestitellä ohjaajan kanssa turvallisesti palvelun kautta.

Digipolun hyödyt asiakkaalle:
- Aktivoi ja tukee omatoimisessa työnhaussa
- Auttaa rakentamaan selkeän suunnitelman työllistymisen edistämiseksi
- Rohkaisee ottamaan vastuuta omasta työllistymispolusta
- Opettaa käyttämään työnhaun digitaalisia palveluita monipuolisemmin
- Tarjoaa tietoa olemassa olevista palveluista ja koulutusmahdollisuuksista.

Digipolku vain asiakassuhteessa oleville – ammattilainen liittää mukaan

Digipolun käyttö edellyttää voimassa olevaa asiakassuhdetta Oma Hämeen sosiaalipalveluihin. Polulle liittämisestä vastaa aina ammattilainen – asiakas ei voi liittyä siihen itse. Tämä varmistaa, että palvelu suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Digipolku löytyy Oma Häme -sovelluksesta, jonka voi ladata maksutta sovelluskaupasta. Tietokoneella palveluun pääsee kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Käyttöönotto vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Tukea ja ohjausta myös digipolun käytössä

Digipalveluiden käyttö ei ole este tai edellytys sosiaalipalveluiden saamiselle – jokaisen asiakkaan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Digipolun käyttö on tehty selkeäksi ja johdonmukaiseksi, ja asiakas saa tarvittaessa perehdytystä sekä jatkuvaa ohjausta ja tukea polun varrella.

Oma Häme kehittää aktiivisesti sosiaalihuollon digipalveluita ja suunnittelee uusia digipolkuja eri käyttäjäryhmille. Digipolut tarjoavat asiakkaille monipuolista tukea erilaisissa elämäntilanteissa.

UUTINEN / 25.04.2025

Yhteisövaikuttavuudella parempia palveluita lapsille, nuorille ja perheille

Oma Hämeessä kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Yhteisövaikuttavuuden avulla pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. 

Tavoitteena on toimintakulttuurin muutos, jossa eri tahot, kuten kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen toimijat, työskentelevät yhdessä. Kyse ei ole vain yhteistyöstä, vaan tietoisesta ja suunnitellusta yhteistoiminnasta. 

– Tässä tehdään aitoa konkreettista yhteistyötä uudella tavalla eri toimijoiden kesken, mikä hyödyttää asukkaita. He saavat paremmin yhteensovitettuja palveluja. Esimerkiksi alueella voidaan järjestää tapahtumia, ryhmätoimintaa ja kohtaamispaikkoja, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Lisäksi yhteistyöllä pystytään nopeammin reagoimaan esille tuleviin tarpeisiin, kertoo perhekeskusasiantuntija Milla Mäkikomsi. 

Uudessa toimintamallissa ei keskitytä pelkästään yksilöihin, yksittäiseen lapseen tai nuoreen, vaan huomioidaan koko perhe ja yhteisöt, joissa perheet elävät. Yhteisövaikuttavuudessa ajatuksena on parantaa asukkaiden hyvinvointia laajasti koko alueella. Monialainen yhteistyö ja ilmiölähtöinen työskentely voivat myös vähentää lasten, nuorten ja perheiden palvelutarvetta pitkällä aikavälillä.

Rakenteet tukevat yhteisövaikuttavuutta

Yhteisövaikuttavuustyön keskiössä on yhteisen tavoitteen asettaminen, toisiaan tukevien toimintojen toteuttaminen sekä yhteisten mittareiden seuranta. Tämä edellyttää hyvinvointialueelta ja muilta toimijoilta yhteisiä tekemisen rakenteita johtamisesta asiakastyöhön.

Tätä varten maakuntaan on luotu toimintarakenteet, joka muodostuvat kolmen seudullisen perhekeskuksen ympärille Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Alueellinen perhekeskus- ja opiskeluhuollon yhteistyöryhmä luo kokonaiskuvaa ja suuntaviivoja siitä, miten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia voidaan maakunnassa edistää. Seudullisen perhekeskustyöryhmien avulla varmistetaan, että asiakastyön tasolla toimivat Arkitiimit ja Omatiimit saavat tarvittavan tuen ja ohjauksen. Keskeistä rakenteessa on jatkuva vuoropuhelu eri toimijoiden kesken.

Arkitiimit toimivat kuntarajojen sisällä ja kokoavat yhteen eri organisaatioiden edustajia, kuten sote-palvelujen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita. Niiden tehtävänä on tuottaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta ja tarpeista sekä suunnitella toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Arkitiimeissä ei käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita, vaan keskitytään alueen yhteiseen hyvinvointiin. Arkitiimien toiminta voidaan myös liittää kunnissa jo oleviin rakenteisiin, kuten nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon.

Omatiimi -toimintamalli puolestaan rakennetaan asiakkaan tai perheen ympärille silloin, kun tarvitaan monialaista tukea. Tähän tiimiin voi kuulua eri alojen ammattilaisia, vapaaehtoistoimijoita sekä asiakkaan läheisiä. Tavoitteena on, että verkosto kootaan nopeasti ja oikea-aikaisesti, verkostotyötä tehdään vaikuttavalla tavalla ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti, jotta siitä olisi aidosti hyötyä asiakkaalle.

Ilmiölähtöinen työskentely ja sen tulokset

Yhteisövaikuttavuudessa pyritään löytämään ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät ole yksittäisen toimijan ratkaistavissa. Yhteisövaikuttavuuden rakenteet tuottavat tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, mikä auttaa suuntaamaan toimia ilmiöihin, joita alueella esiintyy. 

Seudulliset perhekeskustyöryhmät ovat käynnistäneet ensimmäiset ilmiölähtöisen kehittämisen työskentelyt. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla ensimmäiseksi ilmiöksi valittiin ylivilkkaus-, tarkkaamattomuus- ja impulsiivisuusoireiden lisääntyminen. Forssan seudulla puolestaan pureudutaan koulupoissaolojen lisääntymiseen lukukauden käynnistyessä syksyllä. Näihin haasteisiin etsitään ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kesken. 

Hämeenlinnassa ja Riihimäellä työskentelyä varten koottiin monialainen työnyrkki, joka pohti ratkaisuja oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi ja kasvuympäristöjen muokkaamiseksi siten, että oireilevien lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyisi. Oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi luotiin ”Himmee hetki”-konsepti, jonka avulla etsitään keinoja lisätä rauhoittumisen hetkiä eri organisaatioiden toiminnassa. 

Kasvuympäristöjen muokkaamiseksi puolestaan päätettiin käynnistää toimintayksiköissä aistiesteettömyyskartoitukset. Niiden avulla tunnistetaan mahdollisia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön tekijöitä, jotka heikentävät oireista kärsivien hyvinvointia.

Lisäksi selkiytetään oireista kärsivien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen polkua sekä vahvistetaan vanhempien ja perheiden saamaa tukea. Tämä työ kuuluu hyvinvointialueella käynnistyvään Kirjo-hankkeeseen. 

Yhteisövaikuttavuudessa tärkeää on, että työtä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti palautetiedon avulla. Kun toimintaa arvioidaan säännöllisesti, voidaan varmistaa, että yhteisövaikuttavuus tuo aidosti hyötyä kaikille osapuolille.

– Hyvinvointialue edistää yhteisövaikuttavuuden tavoitteita aktiivisesti eri toiminnoissaan, jotta Kanta-Hämeen lasten, nuorten ja perheiden tarpeet aidosti huomioidaan ja jokainen voi kokea tulevansa kuulluksi ja autetuksi, painottaa Mäkikomsi.

UUTINEN / 11.02.2025

Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on viime vuosina kehitetty rakenteellista sosiaalityötä ja sen käytäntöjä osana valtakunnallisia hankkeita. Tämän kehitystyön tuloksena on valmistunut alueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma.

Suunnitelmassa kuvataan rakenteellisen sosiaalityön ideaa, rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen toimenpiteitä tulevina vuosina sekä kartoitetaan rakenteellisen sosiaalityön nykytilannetta ja kehittämistarpeita.

Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on havaita ja muuttaa syrjiviä rakenteita ja lisätä yhdenvertaisuutta tiedon ja monialaisen yhteistyön avulla. Ihmisten elämään vaikuttavat ongelmat eivät ole aina ratkaistavissa yksilötasolla. Siksi pitäisi kiinnittää huomiota myös, yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Niitä muuttamalla voidaan lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Rakenteellisella sosiaalityöllä pyritään sekä lisäämään tietoa että muuttamaan asioita. 

Rakenteellinen sosiaalityö tuo tietoa päätöksentekoon

Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueelle kuuluvaa lakisääteistä toimintaa ja sen keskeiset ideat ovat tieto, tiedolla vaikuttaminen, osallisuustyö ja asiakaslähtöinen työote. Rakenteellinen sosiaalityö tuo sosiaalihuollon tiedon osaksi yhteistä päätöksentekoa. Se auttaa tunnistamaan ja korjaamaan asiakkaiden kannalta toimimattomia rakenteita niin yhteiskunnassa kuin omassa organisaatiossakin. Tavoitteena on yhdenvertaiset ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Monimutkaistuvassa maailmassa on tärkeää, että meillä on käytössämme laadukasta ja ajantasaista tietoa hyvinvointialueen asukkaiden tilanteista.  Ratkaisuja haastaviin ilmiöihin tulee etsiä yhdessä asukkaiden ja ammattilaisten kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja siinä esitetyt tavoitteet ovat yksi väline, jolla voimme kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdenvertaisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi, sanoo erityisasiantuntija Katri Pellinen.

Pellinen ja projektiasiantuntija Anu Ropponen ovat osallistuneet rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kansalliseen ja paikalliseen kehittämiseen ja vastaavat Kanta-Hämeen suunnitelman kirjallisesta toteutuksesta. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on hyväksytty rakenteellisen sosiaalityön ohjausryhmässä 7.1.2025.

Toteutussuunnitelmaa esitellään webinaarissa 12. helmikuuta

Toteutussuunnitelmaa ja rakenteellista sosiaalityötä Kanta-Hämeessä esitellään keskiviikkona 12. helmikuuta järjestettävässä webinaarissa, joka on kaikille avoin. Oma Häme järjestää webinaarin yhdessä Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa otsikolla Sosiaalihuollon tieto ja teot. Lisätiedot ja linkki webinaariin löytyvät täällä.

Rakenteellinen sosiaalityö on yhteistyölähtöistä. Hyvinvointialueen asukkaat, asiakkaat ja eri toimijat kuten kunnat, järjestöt ja palveluntuottajat ovat tärkeässä roolissa kehitystyössä. Asiakasraatien ja muiden osallistavien menetelmien käyttöä lisätään, jotta saadaan suoraa tietoa ihmisten elinolosuhteista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Rakenteellisen sosiaalityön keskeinen periaate on tiedolla vaikuttaminen. Tietoa kerätään asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja viranomaisilta. Teknologisia ratkaisuja kehitetään edelleen, ja vuoden 2025 aikana selvitetään tekoälyn käyttömahdollisuuksia raportoinnissa.

Keskeisenä tavoitteena vakiinnuttaa työorientaatio

Rakenteellisen sosiaalityön työorientaation vakiinnuttaminen Oma Hämeen organisaatioon on yksi keskeisimmistä tavoitteista. Tämä tapahtuu viestinnän, koulutusten, foorumien ja webinaarien avulla. Sosiaalisen raportoinnin ja tiedottamisen kehittämistä jatketaan aktiivisesti. 

Toteuttamissuunnitelmassa esitetään hyvinvointialueelle keskeisiä kehittämiskohteita vuosille 2025–2026

• Sosiaalisen raportoinnin kehittäminen: Asiakkaiden ja asukkaiden kokemusten sekä asiakastiedon tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteossa.
• Kirjaamiskäytäntöjen parantaminen: Kirjaamiskoulutusten jatkaminen ja perehdytysohjelman luominen uusille työntekijöille.
• Yhteisösosiaalityön ja etsivän sosiaalityön kehittäminen: Työmuotojen vakiinnuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa.

Rakenteellinen sosiaalityö ei ole vain yksittäinen prosessi, vaan jatkuva tapa toimia. Tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Toteutussuunnitelman avulla voidaan rakentaa toimivampia palveluja ja vaikuttaa päätöksentekoon entistä paremmin. 

Voit tutustua Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan täällä