UUTINEN / 17.03.2025

Oletko jo tutustunut Oma Hämeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan?

Yhdenvertaisuus on Oma Hämeelle tärkeä arvo. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaista kohdellaan yhtä hyvin. Yhdenvertaisuuden toteutuessa ihminen ei joudu minkään henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi eriarvoiseen asemaan kuin muut. Näitä ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kieli, uskonto tai vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, vamma, terveydentila, perhesuhteet tai seksuaalinen suuntautuminen. 

Yhdenvertaisuuden edistämisen tarkoituksena on ehkäistä syrjintää. Välitön syrjintä on ihmisen kohtelemista hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi huonommin kuin jotakuta toista samanlaisessa tilanteessa. Välillistä syrjintää ovat näennäisen neutraalit säännöt, käytännöt tai perusteet, jotka saattavat ihmisen epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ei siis toteudu kohtelemalla jokaista samalla tavalla, vaan muuttamalla yhdenvertaisuutta estäviä olosuhteita – ja toisinaan poikkeamalla samanlaisen kohtelun periaatteesta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma kehittää toimintaa

Oma Hämeessä on laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2025–2028. Se tähtää toiminnan kehittämiseen siten, että asukkaiden tosiasiallinen yhdenvertaisuus palveluidemme käyttäjinä toteutuisi entistä paremmin. Suunnitelmassa on kaksi päätavoitetta: asukkaiden digiosallisuuden vahvistaminen ja palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen.

Päätavoitteiden alle on koottu erilaisia ja eri toimialoilla toteutettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi verkkoviestinnän ja digipalveluiden saavutettavuuteen, tilojen esteettömyyteen, henkilöstön valmiuksiin kohdata eri taustaisia asiakkaita sekä haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten palveluiden vahvistamiseen.

Suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä, joilla vahvistetaan rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuuria ja Oma Hämeen toiminnan yhdenvertaisuus- ja väestösuhdevaikutusten arviointia. Toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman lisäksi Oma Hämeellä on myös henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.  

Työ yhdenvertaisuuden edistämiseksi on jatkuvaa, ja siihen tarvitaan meistä jokaista. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma ei kata kaikkia tarpeita, mutta on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Oma Häme on organisaationa aktiivisesti sitoutunut yhdenvertaisuuden periaatteeseen. 

Tutustu Oma Hämeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan 2025-2028 

Valtakunnallista Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään 17.–23.3.2025.

UUTINEN / 13.11.2024

Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta

Asunnottomuuden uhkatilanteet, häädöt ja asunnottomuus ovat tällä hetkellä kasvussa Kanta-Hämeessä ja kahdessa naapurimaakunnassa. Tilanne selviää tuoreesta sosiaalisesta raportista, jossa on tarkasteltu asunnottomuutta ja asumisen ongelmia Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Siihen kuuluvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

Asunnottomien määrästä ei ole kattavia tilastoja minkään maakunnan alueella. Avun tarvitsijoiden määrää on vaikea arvioida myös siksi, että maakunnissa esiintyy myös piiloasunnottomuutta, erityisesti nuorten aikuisten ikäryhmässä. Monet oleilevat tuttavien tai sukulaisten luona väliaikaisesti, kun omaa asuntoa ei ole. Sosiaaliturvaan viime aikoina tehtyjen muutosten vuoksi asunnottomuus tai sen uhka koskee yhä useampia ihmisryhmiä, kuten lapsiperheitä. 

Sisä-Suomen yhteistyöalueella on raportin mukaan paljon kehitettävää palveluissa, joilla ehkäistään asunnottomuutta tai autetaan asunnottomia. Kanta-Hämeessä ei ole tarjolla lainkaan hätämajoitusta, eikä riittävästi asumisneuvontaa tai erilaisia elämäntilanteita huomioivia asumisratkaisuja. 

Palveluihin olisi syytä panostaa, koska oikea-aikainen neuvonta ja tuki ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti aina parempi vaihtoehto kuin raskaat asumispalvelut ja osastohoito. Raportissa listataan tärkeiksi, ensivaiheen palveluiksi asunnon järjestäminen asunto ensin –periaatteella, taloudellinen tuki sekä tarvittavat sote-palvelut.

Tiistaina julkaistu sosiaalinen raportti perustuu kyselyyn, johon on vastannut yli 200 hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien edustajaa. Tausta-aineistoina on käytetty ammattilaisten tuottamia arvioita ajankohtaisten sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakasraatilaisten näkemyksiä asunnottomuuteen liittyen. 

Asunnottomuuden poistaminen vaatii yhteistyötä ja uusia palveluita

Raportissa todetaan, että asunnottomuuden ehkäisemisessä tarvitaan nykyistä vahvempaa yhteistyötä valtionhallinnon, hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Hyvinvointialueiden sosiaalityö on keskeisessä roolissa asiakastilanteissa. Tärkeää olisi, ettei asunnottomuutta ja asumisen haasteita lisätä poliittisilla ratkaisuilla.

Raportissa muistutetaan, että asunnottomuus on monisyinen ilmiö, johon vaikuttaa henkilökohtaisten ongelmien lisäksi joukko yhteiskunnallisia rakenteita ja yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. Yhteiskuntapolitiikka onkin asuntopolitiikkaa, sillä poliittiset päätökset vaikuttavat tarjolla oleviin asumis- ja sosiaalipalveluihin. 

Asunnottomuuden taustalla on usein kasautuvat talous- ja velkaongelmat sekä mielenterveys- ja päihdehaasteita. Raportissa tunnistetaan erityisen haavoittuvina ryhminä vankiloista vapautuvat vangit ja asunnottomat naiset.

Raportissa annetaan toimenpidesuosituksia asunnottomuuden vähentämiseksi:  

1) Naisten huomioiminen asunnottomuustyössä 
2) Vapautuvien vankien kanssa tehtävän työn kehittäminen 
3) Asumisneuvonnan laajentaminen 
4) Vuosittainen asunnottomuuslaskenta asuntopoliittisten ratkaisujen tukena 
5) Asunnottomuutta kokeneiden osallisuuden vahvistaminen 

Oma Hämeessä sosiaalista raporttia esiteltiin ensimmäisen kerran 12. marraskuuta Rakee- rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisfoorumissa. Tämän jälkeen selvitetään yhdessä johdon ja asiantuntijoiden kanssa, mitä raportin toimenpide-ehdotuksia voidaan lähteä edistämään ensimmäiseksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Asunnottomuus ja asumisen ongelmat Sisä-Suomen yhteistyöalueella - sosiaalinen raportti on laadittu yhteistyössä Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Mukana ovat olleet kevään ja syksyn 2024 aikana alueen kolme hyvinvointialuetta, sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA sekä Tampereen kaupunki.

Tutustu raporttiin

UUTINEN / 18.03.2025

Hyvinvointialue ja kunnat aktivoivat yhdessä asukkaita liikkumaan

Itsensä ja toisten liikkumaan motivointi on taitolaji. Miten ihmeessä kannustaa itseään lähtemään liikkumaan harmaaseen tihkusateeseen, etenkään jos liikunta ei ole ollut oma juttu? Rutiinien ja elintapojen muuttaminen on vaikeaa. Tähän ja moneen muuhun liikkumattomuuden haasteeseen löytyy ratkaisuja kunnista, liikuntaneuvonnan rautaisilta ammattilaisilta.   

Liikuntaneuvonta on kuntien maksuton, matalan kynnyksen palvelu, jonka tavoitteena on edistää asiakkaiden terveyttä edistäviä tottumuksia. Liikuntaneuvojat ovat asiakkaiden tukena elintapojen muuttamisessa 6–12 kuukauden ajan asiakkaan tarpeiden mukaan. Säännöllisissä tapaamisissa työskennellään yhdessä asetetun, motivoivan ja realistisen tavoitteen eteen. Liikuntaneuvonnasta saa apua monelle tuttuun tilanteeseen: pitäisi liikkua, mutta ei riitä aika, ei huvita tai jos ei tiedä, mistä aloittaa.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja kunnat ovat yhteistyössä lähteneet edistämään asukkaiden liikunta-aktiivisuutta. He ovat solmineet sopimuksen, jonka myötä kunnan liikuntaneuvojat saavat rajatut oikeudet kirjata Oma Hämeen potilastietojärjestelmään.

Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin

Tämä mahdollistaa sen, että hyvinvointialueen ammattilainen voi tehdä sähköisen lähetteen kunnan liikuntaneuvojalle, jos asiakas on halukas tuen saamiseen. Näin ohjautuminen hyvinvointialueen palvelusta kunnan palveluihin sujuvoituu ja asiakasta koskevat tiedot ovat kirjattuna yhdessä, samassa järjestelmässä. Tästä onnistuneesta yhteistyöstä hyötyvät kaikki: asiakas, kunta ja hyvinvointialue. 

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä liikuntalähetteen kenestä tahansa nuoresta aikuisesta tai aikuisesta, joka kaipaa tukea liikkumiseen ja muiden elintapojen muuttamiseen. Lähetteen saavuttua liikuntaneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja sopii ensimmäisen tapaamisajan lähtötilanteen kartoittamista ja suunnitelman tekoa varten.  

Yhteistyö on alkanut Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Forssan, Jokioisten, Janakkalan, Lopen ja Riihimäen kanssa. Liikuntaneuvojat ovat innolla ottaneet käyttöön uuden järjestelmän, sillä tätä toimintamallia on toivottu pitkään.

Toiveena on, että liikuntaneuvontaan tulisivat ne, jotka eivät ole vielä löytäneet itselleen sopivaa tapaa liikkua.  Himoliikkujaksi ei tarvitse alkaa, vaan oppia tekemään valintoja, jotka auttavat voimaan hyvin.  

Kuntien liikuntaneuvojien yhteystiedot