Ajankohtaista hyvinvoinnista

Hyvinvointi

Mitä on hyvinvointi?

Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Se muodostuu ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten sekä yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän ja lähiympäristön tuloksena. 

Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Monilla asioilla on vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen, ja useilla pienilläkin muutoksilla voi edistää omaa hyvinvointia.

Mitä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Hyte-työ) on tavoitteellista ennaltaehkäisevää toimintaa, joka pyrkii asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Hyte-työn tavoitteena on esimerkiksi hyvinvointierojen kaventaminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. 

Kanta-Hämeessä keskeisimpiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueita ovat elintapaohjaus, päihteettömyys, mielen hyvinvointi, kulttuurihyvinvointi ja osallisuus, joista löydät lisätietoa tältä sivustolta.

Sisältöjulkaisija

UUTINEN
08.03.2024

Ravitsemushoitoa tehostamalla ja vajaaravitsemuksen riskiä seulomalla haetaan kustannussäästöjä hyvinvointialueille

Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään 21.3.2024 Hämeenlinnassa.  

Ravitsemushoitoa tehostamalla ja vajaaravitsemuksen riskiä seulomalla haetaan kustannussäästöjä hyvinvointialueille

UUTINEN / 08.03.2024

Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään 21.3.2024 Hämeenlinnassa.  

UUTINEN / 08.03.2024

Ravitsemushoitoa tehostamalla ja vajaaravitsemuksen riskiä seulomalla haetaan kustannussäästöjä hyvinvointialueille

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa sekä edistää kansalaisten ravitsemusterveyttä. Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään 21.3.2024 Hämeenlinnassa.  
Uudistettu ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista
Uudistettu ravitsemushoitosuositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista. Siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta.
 
–Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin tukipilari ja se edistää myös kestävää elämäntapaa. Terveyttä edistävä, kokonaiskestävä ruokaympäristö tukee hyvän ruokavalinnan tekemistä. Hyvinvointialue ja kunnat voivat monella tapaa edistää terveyttä, hyvinvointia, kestävyyttä ja elämänlaatua tukevia valintoja alueellaan, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.
Moniammatillisen asiantuntijaryhmän laatima suositus perustuu kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin, kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon, hyviin hoitokäytäntöihin sekä kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.

Tavoitteena vajaaravitsemuksen kehittymisen estäminen

Vajaaravitsemus hidastaa toipumista ja lisää erilaisten komplikaatioiden riskiä. Siten se pidentää hoitoaikoja ja lisää hoitohenkilöstön työmäärää ja terveydenhuollon kustannuksia. Vajaaravitsemusta esiintyy erityisesti pitkäaikaissairailla, syöpäpotilailla, neurologisilla potilailla sekä vakavista infektioista, traumoista ja isoista leikkauksista toipuvilla. Vajaaravitsemusriski lisääntyy myös ikääntymisen myötä. Useiden tutkimusten mukaan vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy vähentävät hoidon kustannuksia. Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin sen hoito. 


–Vajaaravitsemuksen ehkäisyn ja hyvän hoidon takaamiseksi on oleellista, että ravitsemushoidon osaaminen ylettyy kaikille toimialoille, vuodeosastoilta poliklinikoille, kotihoitoon ja asumispalveluihin, kommentoi erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeutti Noora Toivonen. Hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi vaaditaan yhtenäisiä käytäntöjä ja vankkaa moniammatillista yhteistyötä toimialarajat ylittäen.


Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen painottaa, kuinka tärkeää on ehkäistä ja tunnistaa myös erikoissairaanhoidossa potilaan vajaaravitsemus. –Ravitsemus on aina osa potilaan kokonaishoitoa ja kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, niin lääkäreille kuin hoitajille. Vajaaravitsemus heikentää sairastuneen potilaan toimintakykyä ja hidastaa sairaudesta toipumista, jolloin sairaalahoito pitkittyy. Tavoitteenamme on tukea Oma Hämeen asukkaiden ravitsemuskuntoutumista uudistetulla ravitsemushoitosuosituksella.

 

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä Kanta-Hämeessä 21.3.2024

Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 10–15 Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Toivotamme myös median tervetulleeksi koulutuspäivään. 


Haastattelumahdollisuus medialle 

Ennen tilaisuuden alkua klo 9.30 alkaen tai tilaisuuden päätyttyä klo 15 on mahdollista tavata STM:n edustaja Sirpa Sarlio ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan edustaja Soile Ruottinen sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ammattilaisia. 

 

Viipurintien terveysaseman henkilökuntaa. (Kuva: Miika Kangasniemi)
UUTINEN
07.03.2024

Viipurintien terveysasema palkittiin viiden tähden koulutuspaikkana 2023 Nuorten lääkäreiden koulutuspaikkakyselyssä

Viiden tähden koulutuspaikkoja oli koko Suomessa ainoastaan 11.

Viipurintien terveysaseman henkilökuntaa. (Kuva: Miika Kangasniemi)

Viipurintien terveysasema palkittiin viiden tähden koulutuspaikkana 2023 Nuorten lääkäreiden koulutuspaikkakyselyssä

UUTINEN / 07.03.2024

Viiden tähden koulutuspaikkoja oli koko Suomessa ainoastaan 11.

Viipurintien terveysaseman henkilökuntaa. (Kuva: Miika Kangasniemi)

UUTINEN / 07.03.2024

Viipurintien terveysasema palkittiin viiden tähden koulutuspaikkana 2023 Nuorten lääkäreiden koulutuspaikkakyselyssä

Viiden tähden koulutuspaikkoja oli koko Suomessa ainoastaan 11.

Nuorten lääkäreiden yhdistyksen Koulutuspaikkakysely on suomalaisten erikoistuvien ja yleislääketieteen erityiskoulutusta saavien lääkäreiden koulutusolosuhteita kartoittava tutkimus. Kyselyllä kartoitetaan koulutettavan saamaa koulutusta ja ohjausta sekä yleisemmin työoloja ja työn kuormittavuutta nykyisessä koulutuspaikassa.

Vuoden 2023 tulokset julkaistiin Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa 25.1. Viipurintien terveysasema Hämeenlinnasta palkittiin viiden tähden terveysasemana saaden täydet 100 pistettä arvioinnissa NPS-luvuksi. NPS on lyhenne englannin kielen sanoista “Net promoter score”. Tiivistettynä termi vastaa kysymykseen: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit paikkaa ystävällesi tai kollegallesi?”

Näin hyvän tuloksen kyselyssä tänä vuonna saavutti koko maassa 11 terveyskeskusta.

Lisäksi Viipurintien terveysasema on saanut tunnustuksen Suomen medisiinariliitolta kandiystävällisenä terveysasemana 2023. Ennen valmistumista lääketieteen kandidaatit tekevät harjoittelujaksoja sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Viiden vuoden opintojen jälkeen kandidaatit voivat tehdä lääkärin sijaisuuksia terveyskeskuksissa, mikäli tarvittava kokeneemman kollegan ohjaus ja tuki on heille varmistettu.

– Kandien lisäksi terveysasemilla työskentelevät nuoret lääkärit, jotka ovat suorittamassa yleislääketieteen erityiskoulutusta tai erikoistumassa – ovat siis jo valmiita lääkäreitä, Oma Hämeen perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja Tiina Merivuori täsmentää.

Perustyön lisäksi terveysasemilla tapahtuu merkittävä määrä maan lääkäreiden jatkokouluttamista. Nuoria lääkäreitä ohjaavat kokeneet yleislääketieteen erikoislääkärit, jotka ovat myös kouluttautuneet ohjaamiseen. Näin potilaat saavat tasapuolista kohtelua: kokemattomammalla lääkärillä on aina mahdollisuus kysyä kokeneemmalta kollegalta apua ja potilas saa hyvän hoidon.

Monet kokeneet lääkärit pitävät koulutustyöstä ja nuorempien ohjaaminen auttaa pysymään ajan hermolla ja osaltaan tuo tuoreita tietoja hoitokäytännöistä ja muusta lääketieteen kehityksestä terveysasemillemme. Lisäksi maine hyvänä koulutuspaikkana helpottaa merkittävästi uusien lääkärityöntekijöiden saamista alueemme sekä lisää nuorten lääkäreiden työhyvinvointia ja viihtymistä niin, että he myös haluavat jatkaa töissä Oma Hämeessä.

Oma Hämeen yksiköt pärjäsivät kyselyssä seuraavasti:

Terveyskeskukset:
OmaHäme Perusterveydenhuollon avopalvelut 5/5 tähteä
Hämeenlinnan terveysasemat 5/5 tähteä
Viipurintien terveysasema 5/5 tähteä
Riihimäen terveyskeskus 5/5 tähteä

Keskussairaalat:
Kanta-Hämeen keskussairaala 5/5 tähteä
KHKS Konservatiivinen tulosalue 5/5 tähteä
KHKS Sisätaudit 4/5 tähteä
KHKS Operatiivinen tulosalue 4/5 tähteä
KHKS Päivystys 5/5 tähteä

Ihmisiä luistelemassa luistelukentällä.
UUTINEN
28.02.2024

Vielä ehdit mukaan aikuisten elintapaohjauksen etäryhmään

Ryhmästä saa vinkkejä esimerkiksi liikkumiseen ja hyvään uneen.

Ihmisiä luistelemassa luistelukentällä.

Vielä ehdit mukaan aikuisten elintapaohjauksen etäryhmään

UUTINEN / 28.02.2024

Ryhmästä saa vinkkejä esimerkiksi liikkumiseen ja hyvään uneen.

Ihmisiä luistelemassa luistelukentällä.

UUTINEN / 28.02.2024

Vielä ehdit mukaan aikuisten elintapaohjauksen etäryhmään

Oma Häme käynnistää keskiviikkona 6. maaliskuuta elintapaohjauksen etäryhmän. Ryhmään voivat osallistua kantahämäläiset aikuiset, jotka kaipaavat tietoa elintapamuutoksista ja tukea hyviin elintapoihin. Etäryhmästä saa vinkkejä esimerkiksi arkiliikkumiseen, unen laadun parantamiseen, ja kasvisten sekä kasvipainotteisen ruokavalion käyttöön. Muut ryhmän teemat liittyvät esimerkiksi motivaatioon ja elintapamuutosten pysyvyyteen sekä mielen hyvinvointiin. 

Tilastojen mukaan Kanta-Hämeessä asuvilla on muiden suomalaisten tavoin parantamisen varaa elintavoissa eli liikunta-, ravitsemus- ja unitottumuksissa. Esimerkiksi Terve Suomi -tutkimuksen mukaan riittämättömästi nukkuvien määrä on lisääntynyt työikäisissä vuodesta 2020 vuoteen 2022. 

Miten mukaan? 

Elintapaohjauksen etäryhmään pääsee mukaan ilman ilmoittautumista. Etäryhmät kokoontuvat Teamsissa. Linkit ryhmien kokoontumisiin löytyvät Etäryhmätoiminnan sivulla olevasta vuosikellosta (kuva esimerkkinä alla).

Etsi vuosikellosta oranssilla olevat elintapaohjauksen etäryhmät. Valitse oikea oranssi ruutu päivämäärän mukaan, niin löydät liittymislinkin. Samasta kohtaa pääset lukemaan, mitä asioita kokoontumiskerralla käydään läpi. Linkki aukeaa hieman ennen ryhmän aloitusta.  

Etäryhmään osallistumiseen tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen, toimivan nettiyhteyden ja suomi.fi-tunnistautumisen pankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella. Ryhmään voi tulla mukaan nimimerkillä ja ilman kameraa ja mikrofonia. Jokaisen ryhmäkerran alussa käydään läpi etävastaanoton periaatteet.

Mitä on luvassa?

Etäryhmässä on kuusi tapaamiskertaa ja osallistuja voi itse valita, kuinka monelle kerralle osallistuu. Jos mielii tekevänsä pitkäkestoisia elintapamuutoksia, suositellaan osallistumista kaikille kuudelle kerralle. Jokaisessa teemassa aihealuetta käydään monipuolisesti läpi ja hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi ryhmäkerroilla on mukana myös kuntien ja yhdistysten ammattilaisia. 

Ryhmäkerrat ovat pääasiassa tiedon jakamista, mutta sen lisäksi niissä tehdään matalan kynnyksen osallistavia tehtäviä. Tehtäviin voi osallistua oman halunsa mukaan pohtimalla niitä itsekseen tai jakamalla kokemuksiaan chatissa tai kommentoimalla ääneen.  

Elintapaohjauksen teema jatkuu pitkin vuotta Oma Hämeessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kunta-alan ammattilaisille järjestetään maaliskuussa ravitsemushoidon koulutus. Myöhemmin keväällä ja syksyn aikana ammattilaisten on mahdollista osallistua puheeksi oton ja eri elintapateemojen koulutuksiin.

Koulutukset perustuvat uusiin suosituksiin ja teemoihin, joita on noussut esille ammattilaisille toteutetussa kyselyssä. Koulutusten tarkoituksena on lisätä hyvää elintapojen puheeksi ottoa ja antaa sitä myöden laadukasta elintapatietoutta asukkaille.