UUTINEN / 29.11.2023

Aluevaltuusto pohjusti talousarvio- ja palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

Vaikea taloustilanne haastaa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja tämän talven päätöksenteossa.

Hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2024 sekä palveluverkon määrittelyperiaatteet ovat valtuuston käsittelyssä 19. joulukuuta. Palveluverkkoon tehtävät muutokset sekä toinen talouden tasapainottamisohjelma tulevat valtuustokäsittelyyn puolestaan maaliskuussa 2024.

Molemmissa kokouksissa päättäjien on tehtävä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyviä linjauksia ja valintoja rahoituksen kohdentamisesta. Aluevaltuusto oli keskiviikkona Hämeenlinnassa seminaarissa pohtimassa hyvinvointialueen taloutta ja palveluverkon määrittelyperiaatteita.

Valtuusto sai seminaarissa laajan katsauksen Oma Hämeen taloustilanteesta, talousarvion valmistelusta toimialoittain sekä strategian toimeenpanosta. Toimialajohtajat esittelivät toimialansa budjetteja, niihin sisältyviä panostuksia, säästökohteita ja mahdollisia riskejä.

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille realistinen kuva taloustilanteesta ja siitä, millaisia päätöksiä talouden tasapainottaminen vaatii. 

– On tärkeää, että valtuusto saa syksyn muutosten jälkeen tilannekatsauksen taloustilanteesta. On tärkeää myös, että voimme keskustella yhdessä palveluverkon määrittelyperusteista. Nehän tulevat ohjaamaan päätöksentekoa maaliskuussa, kun päätetään muutoksista Oma Hämeen palveluverkkoon ja toimipisteisiin, sanoo aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.). 

Lähetekeskustelu palveluverkon määrittelyperiaatteista kuului myös aluevaltuuston seminaariohjelmaan. Joulukuun valtuustokokouksessa päätetään periaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. 

Valtuutettujen tuli pohtia työpajoissaan määrittelyperiaatteita niin, että niissä huomioidaan palvelutarpeen kasvu, henkilöstön saatavuus sekä kustannuskehitys. Päättäjien keskusteluissa nousivat esiin muun muassa yhden luukun periaate, toimitilojen tehokas käyttö, aukioloaikojen laajentaminen, palvelujen sijainti ja joukkoliikenteen sujuvuus. Valtuutetut kävivät keskustelua esitetystä palvelukeskus – palvelupiste -rakenteesta, jonka tavoitteena on monipuolistaa palvelujen tarjontatapaa maakunnan väestölle.

Pohdinnassa oli myös digitaalisten ja liikkuvien palvelujen rooli tulevaisuudessa – kuinka paljon niihin voidaan nojata ja toisaalta, kuinka osataan arvioida oikein niiden kysynnän kasvu. Valtuutettujen puheenvuoroissa tuotiin esille myös ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeys, kuntien ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö sekä erikoissairaanhoidon kulujen kasvun hillitseminen. 

Aluehallitus on käsitellyt hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 27. marraskuuta. Käsittely jatkuu aluehallituksessa 4. ja 11. joulukuuta. Aluevaltuusto päättää talousarviosta 19. joulukuuta – kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta. 

UUTINEN / 23.11.2023

Oma Häme laatii toisen tasapainottamisohjelman maaliskuulle edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi

Nopeasti ja yllättäen heikentynyt valtion rahoitus ja kustannusten nopea kasvu ovat painaneet hyvinvointialueen tämän vuoden tilinpäätösennusteen noin 70 miljoonaa miinukselle. Tämä on 15 miljoonaa aiempaa ennustetta heikompi. 

Valtion niukentunut rahoitus yhdessä tämän vuoden heikentyneen tilinpäätösennusteen kanssa tarkoittaa 130 miljoonan euron tasapainotustarvetta vuosina 2024–2026. Tämä edellyttää keväällä hyväksytyn, nyt käynnissä olevan talouden tasapainottamisohjelman toteutumista täysimääräisenä. Sillä haetaan 32 miljoonan euron menoleikkauksia vuoteen 2026 mennessä muun muassa hallinnosta, erikoissairaanhoidosta ja ikäihmisten palveluista. 

Edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi Oma Hämeen on laadittava toinen talouden tasapainottamisohjelma. Sillä tavoitellaan noin 50 miljoonan euron menokasvun hillintää vuoteen 2026 mennessä. Uusi tasapainottamisohjelma tuodaan päätöksentekoon yhtä aikaa palveluverkkomuutosten kanssa eli maaliskuussa 2024. 

– Päätöksiä ei tule tässä tilanteessa lykätä, mutta suunnitelmien pitää olla toimeenpanokelpoisia. Suunnitelmien tekemisen kanssa yhtä aikaa yksiköissä tehdään myös heti vaikuttavia muutoksia talouteen, kertoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Taloustilanteeseen haetaan korjausta myös palveluverkkomuutoksilla. Alustavan arvion mukaan niillä voitaisiin saavuttaa noin 30 miljoonan säästöt lähivuosina. Hyvinvointialuejohtaja painottaa, ettei talous kuitenkaan tasapainotu pelkästään toimipistemuutoksilla.

– Maaliskuussa valtuustolla on edessään puntarointi siitä, miten pitkälle menoleikkauksissa ollaan valmiita menemään ja haetaanko valtioneuvostolta lisärahoitusta, sanoo Naukkarinen.

Palvelut turvataan talousvaikeuksista huolimatta

Talousvalmistelun kantavana ideana Oma Hämeessä on asukkaiden yhdenvertaisten ja yhtenäisten palvelujen turvaaminen. 

– On tärkeää muistaa, että tiukkojen talousraamien taustalla on syvä huoli Suomen tulevaisuudesta ja kansantaloutemme tilasta. Arvostuksesta demokraattisesti säädettyjä lakeja kohtaan, katsomme Oma Hämeessä vielä kerran keväällä, onko mahdollista päästä valtion vaatimiin säästötavoitteisiin asetetussa aikaraamissa. Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, ettei ole. Toivon, että järki lopulta voittaa valtionkin päässä ja siellä ymmärretään, mitä voi muuttaa missäkin aikataulussa. Kaikkemme teemme, mutta on hyvä muistaa, että epärealistinen vauhti johtaa hallitsemattomiin riskeihin, sanoo Naukkarinen.

Oma Hämeen ensi vuoden talousarviota on laadittu poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Valtion rahoitus on muuttunut moneen kertaan kuluneen vuoden aikana. Taloussuunnittelu on ollut vaikeaa kuntien tilinpäätöstietojen pohjalta. Lisäksi talouden toteumatietoihin ja ennusteeseen sisältyy paljon epävarmuuksia. 

– Ennakoitua suurempi alijäämä oli ikävä yllätys, joka selvisi maanantaina. Etenkin sotessa loppuvuosi tuo tyypillisesti suurempia menoeriä. Asiaan varauduttiin jo alkusyksystä siirtämällä valtuusto mahdollisimman myöhäiseksi, jotta kaikki saatavilla oleva tieto on käytössä päätöksentekoon. Se tekee siitä henkisesti vaikeampaa, mutta on vastuullista päättää rehellistä ja oikeaa tilannekuvaa vasten, painottaa Naukkarinen.

15 miljoonan lisäys tämän vuoden alijäämään johtuu muun muassa vuokratyövoiman käytön kasvusta, hälytys- ja ylityökorvauksista sekä ostopalveluiden kasvusta, joista merkittävimpiä ovat ulkopuolisten sairaaloiden ostot. Lain mukaan hyvinvointialueen on katettava syntyvä alijäämä viimeistään vuonna 2026.

Pseudo-budjetointi ei kannata

Oma Hämeen uudella talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan 50 miljoonan euron hillintää menojen kasvuun. Säästöjä on tarkoitus etsiä muun muassa tehostamalla hankintojen johtamista. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointia tukemalla tavoitellaan sairauspoissaolojen vähentämistä. Näillä kahdella keinoilla olisi mahdollisuus saada arviolta 16–20 miljoonan euron säästöt. 

Lisäksi henkilöstön työpanosta aiotaan kohdentaa paremmin, mikä tarkoittaa henkilöstön liikkumisen lisäämistä eri yksiköiden välillä, vuokratyövoiman käytön ja ylitöiden karsimista sekä rekrytoinnin hallintaa. Toimintaa on tarkoitus tehostaa lisäämällä hoitohenkilöstön välillisen ja välittömän asiakastyön määrää suhteessa hallinnolliseen työhön. Tarkoituksena on esimerkiksi nopeuttaa kirjaamistyön siirtymistä sihteereille. Lisäksi on tarkoitus hyödyntää tekoälyratkaisuja hallinnollisessa työssä. Näillä keinoilla voitaisiin puolestaan saada 15–25 miljoonan euron säästöt.

Lisäkeinoina menojen hillintään nähdään mahdolliset yhtiöittämisratkaisut, esimerkiksi oman vuokratyöyhtiön perustaminen. Yksi mahdollisuus on karsia hyvinvointialueen ei lakisääteisiä -tehtäviä, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tai tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kaikkia vapaaehtoisia palveluja on pakko tarkastella ennen pitkää. 

– Tässä on kyse niin tärkeistä asioista, että meidän on oltava huolellisia ja rehellisiä. En ole koskaan urallani nähnyt pseudo-budjetoinnin, jota myös tavoitteelliseksi budjetiksi kutsutaan, johtavan tasapainoiseen talouteen. Sillä kyllä saa talouden tasapainoon paperilla, mutta virallinen tilinpäätös tasapainottuu vain toteuttamiskelpoisilla suunnitelmilla, jotka myös viedään läpi.

– Tämä vaatii sitoutumista niin päättäjiltä kuin henkilöstöltä. Sitoutuminen taas edellyttää sellaista päätösprosessia, jossa on kuulluksi ja huomioiduksi tulemisen kokemus, vaikka jäisikin lopulta vähemmistöön näkemyksensä kanssa, toteaa Naukkarinen.

Aluevaltuusto päättää talousarviosta ennen joulua

Oma Hämeen ensi vuoden talousarvio perustuu talousarvioraamiin, jonka aluehallitus antoi 23. lokakuuta syksyn aikana muuttuneen valtion rahoituksen vuoksi. Hyvinvointialueen lautakunnat, konsernipalveluiden toimiala sekä strategia- ja integraatio -toimiala ovat valmistelleet omat talousarvioesityksensä uuden raamin pohjalta. Lisäksi vaikuttamistoimielimet ovat antaneet omat evästyksensä talousarviovalmisteluun. 

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 27. marraskuuta ja edelleen 4.12. ja 11.12. Aluevaltuusto käsittelee esitystä seminaarissaan 29. marraskuuta. Päätöksenteossa talousarvio on joulukuussa: aluehallitus tekee 11. joulukuuta oman esityksensä aluevaltuustolle, joka päättää siitä kokouksessaan 19. joulukuuta. 

Valtuuston päättämien linjojen pohjalta tullaan tarkentamaan uuden tasapainottamisohjelman kohdennuksista. Joulukuun valtuustokokouksessa päätetään myös periaatteista, joiden mukaan palveluverkkoa tullaan tarkastelemaan. Palveluverkkoon tehtävistä muutoksista päätetään maaliskuussa.

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys löytyy aluehallituksen 27.11.2023 kokouksen esityslistasta

Lue lisää palveluverkosta

Lue lisää ensimmäisestä tasapainottamisohjelmasta

UUTINEN / 08.11.2023

Palveluverkkoselvityksestä kerätään asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien mielipiteitä

Palveluverkkoselvitystä koskeva päätöksenteko alkaa Oma Hämeessä joulukuussa, kun aluevaltuusto käsittelee palveluverkon määritysperiaatteita. Sitä ennen kerätään mielipiteitä maakunnan asukkailta ja hyvinvointialueen sidosryhmiltä tehdyn selvityksen osalta.

Lokakuussa valmistuneella palveluverkkoselvityksellä on kartoitettu hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita päätöksenteon pohjaksi. Tulevissa päätösesityksissä tullaan huomioimaan selvityksestä annetut lausunnot, asukaskyselyiden tulokset sekä muu palaute.

Asukkaiden mielipiteitä palveluverkkoselvityksestä on jo kartoitettu loka-marraskuun aikana sähköisellä kyselyllä. Polis-keskustelualustan kautta asukkailla oli mahdollisuus tuoda esiin näkökulmiaan Oma Hämeen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja palveluiden järjestämistavoista tulevaisuudessa. Sähköiseen kyselyyn vastasi ensimmäisessä vaiheessa tuhat ihmistä ja toisessa vaiheessa 300 henkilöä.

Kyselyn tuloksia täydennetään haastattelemalla asukkaita ja asiakkaita 13.- 22. marraskuuta Forssassa, Hämeenlinnassa, Lammilla, Riihimäellä, Tammelassa ja Turengissa. Haastattelut tehdään Oma Hämeen toimipisteissä sekä kauppakeskittymissä. Lisäksi Oma Häneen henkilöstölle tehdään oma kysely. 

Sidosryhmiä kuullaan myös. Järjestöjen, elinkeinoelämän, Kelan, oppilaitosten ja seurakunnan edustajille järjestetään oma keskustelutilaisuus virallisen lausunnon antamisen lisäksi. Myös muiden palautekanavien kautta tulleita palautteita huomioidaan. Lisäksi asukkailla, yhteisöillä ja vaikuttajaryhmillä on aloitemahdollisuus tai he voivat jättää lausunnon 1.12. mennessä osoitteeseen kirjaamo(at)omahame.fi tai Sibeliuksenkatu 2, 5. kerros, 13100 Hämeenlinna.

Mielipiteitä halutaan kerätä mahdollisimman laajasti ja siksi käytössä on monenlaisia menetelmiä.

– Haluamme kysyä asukkailta, asiakkailta ja henkilöstöltä heidän mielipiteitään, tunteitaan, tärkeinä pitämiään asioita, näkökulmia ja ideoita liittyen palvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa, sanoo osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi.

Kaikkien kyselyjen ja keskustelujen tulokset kootaan päätöksenteon tueksi ja niitä käsitellään osana valmistelua. Kaikki palautteet liitetään osaksi päätöksentekoaineistoa. Seuraava osallistumisen ja vaikuttamisen kuulemiskierros toteutetaan tammi-helmikuussa ennen aluevaltuuston lopullista päätöstä palveluverkosta. Maaliskuussa 2024 aluevaltuusto päättää palveluverkon ja toimipisteiden muutoksista.  

Lue lisää: 

Palveluverkkoselvitys julkaistu 27.10.2023  

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä Polis-alustalla on päättynyt

Taustatietoa palveluverkkoselvityksestä
 

UUTINEN / 06.11.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä Polis-alustalla on päättynyt

Hyvinvointialue sai asukkailta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksestä. Keskustelu sähköisellä Polis-alustalla on nyt päättynyt. Kiitos asukkaille runsaasta osallistumisesta keskusteluihin! Kaikki vastaukset ja ehdotukset otetaan huomioon palveluverkon valmistelussa ja ne ovat myös tukemassa päätöksentekoa.

Keskustelun toiseen vaiheeseen marraskuun alussa osallistui vielä lähes 300 henkilöä ja kannanottoja tehtiin yhteensä reilut 9 000 kappaletta. Keskustelun toisessa vaiheessa syvennyttiin aiheisiin, jotka ensimmäisessä vaiheessa, lokakuussa, eniten osallistuneita puhuttivat. 

Keskustelun tulokset ja niistä tehdyt yhteenvedot viedään päätöksenteon tueksi. Joulukuussa tehdään aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesitys, jossa huomioidaan väestön esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot. Joulukuun kokouksessaan aluevaltuusto käsittelee selvityksen pohjalta laadittuja tulevaisuuskuvia sekä päättää palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista.  Päätöksenteko jatkuu vielä helmi-maaliskuussa 2024.

Palvelujen säilyminen huolestuttaa

Huoli paikallisten palveluiden jatkuvuudesta näkyi myös Polis-keskustelun jatko-osassa. Eri alueiden terveysasemien säilymisen puolesta esitettiin runsaasti näkemyksiä. Suurin osa keskustelijoista oli yksimielisiä myös siitä, että palveluita tulisi tehostaa supistamisen sijaan. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin paljon myös siitä, miten palveluita voisi kehittää tulevaisuudessa, mikäli terveysasemia lakkautetaan.

Erilaiset neuvonta- ja ohjauspisteet saivat kannatusta. Lisäksi kannatusta sai terveyspisteet, joissa olisi sairaanhoitajan vastaanotto yhdessä etälääkärin kanssa. Myös liikkuviin palveluihin suhtauduttiin myönteisesti, erityisesti laboratorion ja näytteenottojen osalta. Omaishoitajien vahvempi tukeminen koettiin tärkeäksi, ja se nähtiin myös yhtenä ratkaisuna nykyisiin haasteisiin. Mikäli terveyspalveluita lakkautetaan, julkista liikennettä terveyspalveluihin tulisi keskusteluun osallistuneiden mielestä kehittää. Etäälle jäävissä palveluissa nähtiin myös riskejä. Keskusteluun osallistuneista lähes 70 prosenttia koki, että ikäihmisten hoitaminen kaukana omaisten luota vähentävät omaisten osallistumista hoivaan.

Sähköiset palvelut koettiin pääosin myönteisinä, mutta niissä nähtiin myös rajoitteita. Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät sähköiset palvelut kokonaan korvaa henkilökohtaista kohtaamista terveydenhuollossa. Ennaltaehkäisevien palveluiden hyvinvointia edistävä vaikutus tunnistettiin myös Polis-keskustelun jatko-osassa. Esimerkiksi yli 90 prosenttia koki, että neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluissa tulisi kiinnittää huomiota palveluiden saavutettavuuteen ja jatkuvuuteen.

Oma Hämeen henkilöstön mahdollisuus osallistua palveluiden suunnittelua koettiin tärkeänä. Lisäksi keskustelijat olivat huolissaan hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista, johon hyvinvointialueelta toivottiin lisäpanostuksia. 

Polis-keskusteluiden raportit sekä yhteenvedot viedään osaksi päätöksentekoa loppuvuoden aikana. Uusia osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä alueen asukkaille on tulossa lähiaikoina. 

Lisäksi asukkailla, yhteisöillä ja vaikuttajaryhmillä on aloitemahdollisuus tai he voivat jättää lausunnon 1.12. mennessä osoitteeseen kirjaamo(at)omahame.fi tai Sibeliuksenkatu 2, 5. kerros, 13100 Hämeenlinna. 

Lue lisää: Raportti Polis-keskustelun toisesta vaiheesta

Lue lisää: Palveluverkkoselvityksen oma sivu