ARTIKKELI / 22.08.2023

Oma Häme painottaa ennakoivaa hyvinvointia sairauskeskeisyyden sijaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mukaan tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Jotta hyvinvointialue pystyy toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisiä palveluja, se tarvitsee oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Oma Hämeessä tietoon ja sen hyödyntämiseen liittyvien toimintojen asiantuntijoina toimivat tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen sekä tietohallintojohtaja Toni Suihko.

 

Tiedolla johtamisen ytimessä on asiakaskeskeinen, dynaaminen tietomalli.

Mallin ydinajatus on, että kerätyn tiedon perusteella pystytään ennakoimaan eri toimenpiteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutuksia tulevaisuudessa. Antikaisen mukaan tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta.

– Asiakaskeskeisen, dynaamisen tietomallin tuominen kansalliseen kehitykseen on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen keskeinen missio. Oma Hämeen tavoitteena on painottaa ennakoivan hyvinvoinnin vaikuttavuutta perinteisen sairauden toteamisen jälkeisen sairauskeskeisen näkökulman sijaan, Suihko sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkään puhuttu asiakaskeskeisyydestä. Suihko kuitenkin kysyy, ovatko palvelut aiemmin olleet asiakaslähtöisiä.

–  Tietojärjestelmät voivat tulevaisuudessa oikeasti tuottaa asiakkaille tärkeitä palveluita ja automatisoida ne niin, että vastaus ei ole ”soita seuraavaksi tähän numeroon”, vaan “olemme kiinnittäneet teidät näihin palveluihin, joista teihin ollaan yhteydessä”. Ja yhteydenotto oikeasti tapahtuu.

Asukkaat ja työntekijät hyötyvät eniten

Oma Hämeessä on jo käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

– Tietoa voidaan hyödyntää aiempaa monipuolisemmin: esimerkiksi toiminnanohjauksessa, johtamisessa ja tutkimuksessa, Katja Antikainen selittää.

– Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana koneoppimisen mahdollisuuksille. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja edelleen löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot, Toni Suihko jatkaa.

Mitä tietoa tietoaltaaseen kerätään?

– Kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Suihko selvittää.

– Varmistamme, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi, Antikainen painottaa.

Suihkon ja Antikaisen mukaan tietoa kerätään lähtökohtaisesti sen takia, että kerätyn tiedon myötä kunkin asiakkaan palvelutarpeet tulevat tutuiksi hyvinvointialueelle. Tieto myös mahdollistaa useiden eri ammattilaisten osallistumisen asiakkaiden palveluiden tuottamiseen.

Merkittävä osa tiedosta syntyy päivittäisten asiakas- ja potilaskäyntien tai hoitojaksojen yhteydessä. Antikainen sanoo, että eniten tiedon keräämisestä hyötyvät Oma Hämeen tapauksessa Kanta-Hämeen alueen asukkaat ja hyvinvointialueen työntekijät. Kolmantena hyötyjänä voidaan pitää kansallisia tahoja, kuten sosiaali- ja terveysministeriötä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

– Tiedot hyödyttävät kantahämäläisiä muun muassa parantamalla hoidon ja palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Kun kattavat tiedot ovat sote-ammattilaisten käytettävissä, on esimerkiksi diagnoosien tai palvelupäätösten tekeminen nopeampaa, mobiiliratkaisujen käyttöönotto ja hyödyntäminen helpompaa sekä tehtyjen toimien oikeellisuuden ja vaikutusten arviointi entistä parempaa, Antikainen kertoo.

– Oma Hämeen työntekijät voivat hyödyntää tietoja esimerkiksi oman työn suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa, asiakkaiden tietojen kasaamisessa ja päätöksentekoa tukevien mallien kautta diagnostiikassa ja muussa päätöksenteossa.

– Asiakaskeskeisen tietomallin avulla koko asiakkaan palveluhistoria on käytettävissä palvelutapahtuman, kuten lääkärikäynnin yhteydessä, Suihko kiteyttää.

 

Teknologia auttaa ja tieto ohjaa

Sekä Antikainen että Suihko uskovat tietojohtamisen mahdollisuuksiin niin kantahämäläisten kuin kaikkien suomalaisten sote-palvelujen laadun parantamisessa.

– Toimialana sote on ihmisläheinen, mikä tekee siitä merkityksellisen. Minulle on inhimillisen puolen lisäksi tärkeää työn yhteiskunnallinen merkitys, Antikainen pohtii.

Parhaimmissa tapauksissa teknologia auttaa ja tieto ohjaa toimintaa asiakkaan parhaaksi.

– Tietojärjestelmät eivät sellaisenaan ole minua eteenpäin ajava voima. Merkityksen omaan työhöni saan siitä mitä tietojärjestelmät mahdollistavat sote-ammattilaisille ja kansalaisille. Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja tuottavuus ovat se juttu, Suihko visioi.

– Tietojohtaminen ja sen kehittäminen on minulle jokapäiväistä hukattujen auttamisen tilanteiden poistamista. Minulle se näyttäytyy aidon asiakaslähtöisyyden mahdollistajana. Ja keinona, jolla Suomi pääsee ylös tästä suosta, johon säätelyn viidakko on meidät johtanut.

Sekä Antikaisella että Suihkolla on pitkä tausta sosiaali- ja terveydenhuollon parissa.

– Olen toiminut kehittäjänä ja johtajana, konsulttina, analyytikkona sekä tutkijana ja opettajana. Olen ollut vahvasti mukana sote-uudistuksessa ja kansallisessa kehitystyössä vuodesta 2011 lähtien, Antikainen kertaa työkokemustaan.

– Hurahdin sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuonna 2008, kun siirryin globaalin teknologiakonsultointiyrityksen johtotehtävistä integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tietohallintojohtajaksi. Tällä tiellä olen siitä lähtien pysynyt, Suihko muistelee.