Uutiset
Kaikki uutiset
Oma Hämeen toiset henkilöstöpäivät täyttivät Verkatehtaan
Sote- ja pelastusalan ammattilaiset olivat koolla viikolla Hämeenlinnassa.
Oma Hämeen toiset henkilöstöpäivät täyttivät Verkatehtaan
UUTINEN / 17.05.2024
Sote- ja pelastusalan ammattilaiset olivat koolla viikolla Hämeenlinnassa.
UUTINEN / 17.05.2024
Oma Hämeen toiset henkilöstöpäivät täyttivät Verkatehtaan
Oma Hämeen väki oli keskiviikkona ja torstaina koolla Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Hyvinvointialueen toiset henkilöstöpäivät kokosivat kahden päivän aikana noin 1 400 henkeä ympäri Kanta-Hämettä. Tänäkin vuonna henkilöstöpäivät järjestettiin kahtena samansisältöisenä päivänä, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan tapahtumaan työvuorojensa puitteissa.
Henkilöstöpäivät avasi keskiviikkona aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Lepola kannusti henkilöstöä suhtautumaan muutokseen positiivisesti.
— Tiukka taloustilanne on pakottanut meidät käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut ja tekemään mittavat palveluverkkomuutokset. Silti jokainen meistä voi valita, miten toimii ja viestii. Asukkaiden luottamus hyvinvointialueeseen on kaikkien toiminnasta kiinni. Hyvät vuorovaikutustaidot ja hyvät kohtaamiset eivät maksa mitään. Niistä kuitenkin syntyy palvelujen laatu ja se jää asiakkaan mieleen, Lepola sanoo.
Henkilöstöpäivien pääpuhujana oli hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, joka puhui Oma Hämeen arvoista ja strategisista painopisteistä. Hän käsitteli puheessaan myös hyvinvointialueen taloutta ja mainetta.
— Viimeisen vuoden aikana on ollut paljon kriisipuhetta. Hallinnollinen uudistus ja taloudelliset paineet aiheuttavat kyllä kriisiä, mutta meillä Kanta-Hämeessä on kuitenkin lupaava tilanne. Kun työntekijöiden on hyvä olla meillä töissä, niin silloin koko hyvinvointialue pärjää, totesi Naukkarinen.
Hyvinvointialuejohtaja puhui myös Oma Hämeen arvoista ja siitä, kuinka ne näkyvät onnistumisina. Yksi arvoista on rohkeus, joka tarkoittaa muun muassa kykyä kokeilla erilaisia toimintatapoja ja valita niistä toimivat. Naukkarinen kertoi, että Oma Häme otti ensimmäisenä hyvinvointialueena käyttöön oman mobiilisovelluksen. Kotisairaalatoiminnan laajeneminen sekä kotisairaalan ja ensihoidon yhteishanke Gerbiili on ollut menestys. Mainetutkimuksessa Oma Häme oli kolmanneksi paras hyvinvointialue ja 70 prosenttia työntekijöistä suosittelisi Oma Hämettä työnantajana.
— Juuri vaikean tilanteen vuoksi meidän on suunniteltava yhdessä, miten tästä mennään eteenpäin, Haluan kaikkien ymmärtävän strategiamme ja tietävän, mitä hyvinvointialueella on suunnitteilla nyt ja tulevaisuudessa. Talouden haasteista huolimatta meillä on tehty paljon positiivista kehitystyötä ja palveluissa on saatu paljon aikaan ja lisää on tulossa, kannusti Naukkarinen.
Hän maalaili täpötäydelle Vanaja-salille myös hyvinvointialueen tulevaisuuskuvaa strategiakauden painopisteiden ja niiden toteuttamissuunnitelmien kautta. Kun taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä perusta on saatu rakennettua, voidaan palveluita kehittää asiakaslähtöisemmiksi. Sen jälkeen voidaan kehittää yksilöllisempiä toimintatapoja ja ennakoivaa toimintaa, millä saadaan kasvatettua vaikuttavuutta.
— Päätöksentekijät tekevät kyllä päätöksiä, mutta niiden toteuttaminen ja siinä onnistuminen on kiinni yhdessä tekemisestä. Siksi meillä keskustellaan aktiivisesti palveluverkon ja palvelurakenteiden muutoksista ja niitä suunnitellaan yhdessä asiantuntijoiden ja henkilöstön kanssa tulevien kuukausien aikana, sanoo Naukkarinen.
Verkatehtaan lasipihalla esiteltiin henkilöstölle hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa erilaisissa toimintapisteissä. Lisäksi oli tarjolla Oma Hämeen omien asiantuntijoiden puheenvuoroja esimerkiksi työhyvinvoinnista, tekoälyn hyödyntämisestä, tietojohtamisesta, liikkuvista palveluista, asiakasohjauksesta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Lisäksi lähijohtajille oli oma ohjelmaosuus.
— Henkilöstöpäivät ovat ensisijaisesti työntekijöille suunnatut koulutuspäivät, joissa käydään keskustelua toiminnan kehittämisestä ja kurkistetaan yhteiseen tulevaisuuteen. Välillä on hyvä irrottautua arjesta ja ottaa aikaa työkavereiden kohtaamiseen. Jotta voi nähdä lähelle, on hyvä välillä kohdentaa katsetta omasta työyhteisöstä laajempaan kokonaisuuteen, henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.
Janakkalan alueella muutoksia kuvantamispalveluihin
Turengissa sijaitsevan kuvantamisen toimintayksikön toiminta päättyy 19.5.2024. Muutoksen taustalla on...
Janakkalan alueella muutoksia kuvantamispalveluihin
UUTINEN / 16.05.2024
Turengissa sijaitsevan kuvantamisen toimintayksikön toiminta päättyy 19.5.2024. Muutoksen taustalla on...
UUTINEN / 16.05.2024
Janakkalan alueella muutoksia kuvantamispalveluihin
Turengissa sijaitsevan kuvantamisen toimintayksikön toiminta päättyy 19.5.2024. Muutoksen taustalla on palveluverkkomuutoksista johtuva kuvantamisen alueellisten toimintojen ja henkilöstöresurssien kohdentaminen ja optimointi. Tällä tavoin pyritään varmistamaan parempi palveluiden saatavuus ja resurssien tehokas käyttö.
Tämä muutos vaikuttaa Janakkalan seudun, eli Turengin ja Tervakosken terveysasemien asiakkaisiin. Sen sijaan suun terveydenhuolto jatkaa omaan toimintaansa liittyvän hammasröntgenkuvantamisen tarjoamista Turengin toimipisteessä.
Asiakkaat ohjataan jatkossa muihin röntgen- ja ultraäänitutkimuksiin korvaaviin Oma Hämeen kuvantamisen toimintayksiköihin. Asiakkaat saavat tarvittavan opastuksen ja lähetteen hoitavalta yksiköltä, eli Janakkalan terveysasemien vastaanotoilta.
Jatkossa röntgen- ja ultraäänitutkimuksien korvaavat Oma Hämeen kuvantamisen toimintayksiköt:
Hämeenlinnan pääterveysasema
Käyntiosoite: Viipurintie 1-3, E-rak, 3.krs, HÄMEENLINNA
Takaisinsoittopalvelu: 03 621 9281
Kanta-Hämeen keskussairaala, Riihimäen yksikkö
Käyntiosoite: Kontiontie 77, 11120 RIIHIMÄKI
Takaisinsoittopalvelu: 019 744 5595
Keskussairaalan apuvälinekeskus sekä terveyskeskusten apuvälinelainaamot ovat kiinni 17.5.
Ennalta sovitut apuvälineiden noudot noutopisteistä onnistuvat perjantainakin.
Keskussairaalan apuvälinekeskus sekä terveyskeskusten apuvälinelainaamot ovat kiinni 17.5.
UUTINEN / 16.05.2024
Ennalta sovitut apuvälineiden noudot noutopisteistä onnistuvat perjantainakin.
16.05.2024
UUTINEN / 16.05.2024
Keskussairaalan apuvälinekeskus sekä terveyskeskusten apuvälinelainaamot ovat kiinni 17.5.
Kanta-Hämeen keskussairaalan apuvälinekeskus ja apuvälinehuolto sekä terveyskeskusten apuvälinelainaamot ovat kiinni perjantaina 17.5.2024. Ennalta sovitut apuvälineiden noudot noutopisteistä onnistuvat perjantainakin.
Terveystalo jatkaa palveluntuottajana Hattulassa.
Aluehallitus nimesi tukipalveluyhtiön hallituksen ja valitsi palveluntuottajan Parolan terveysasemalle
UUTINEN / 14.05.2024
Terveystalo jatkaa palveluntuottajana Hattulassa.
UUTINEN / 14.05.2024
Aluehallitus nimesi tukipalveluyhtiön hallituksen ja valitsi palveluntuottajan Parolan terveysasemalle
Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen tukipalveluyhtiön perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Perustettava yhtiö vastaa hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluista, laitoshuoltopalveluista sekä kiinteistönhuoltopalveluista. Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen oman yhtiön toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa.
Aluehallitus nimesi perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Aino Närkin (kok.), varapuheenjohtajaksi Lauri Jormanaisen (sd.) ja hallituksen jäseniksi Seppo Kuparisen (kesk.), Kaisa Lepolan (sd.) ja Vesa Mäkisen (ps.). Aluehallitus määräsi yhtiön toimintaa seuraavaksi viranhaltijaksi konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtajan Jussi Savolan. Aluehallitus suosittaa yhtiön hallitukselle, että se kutsuu tekniikka- ja tilapalveluiden tulosaluejohtajan Ville Vuorijärven yhtiön toimitusjohtajaksi.
Aluevaltuusto päätti tukipalveluyhtiön perustamisesta helmikuussa. Yhtiöittäminen koskee hyvinvointialueen omaa toimintaa, jonka euromääräinen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen koskee palvelutuotannon tukipalveluissa sekä kiinteistöhuollon tehtävissä työskenteleviä henkilöitä.
Terveystalo valiittiin neljän tarjouksen joukosta
Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimusta. Parolan terveysaseman toiminta Hattulassa on tällä hetkellä ulkoistettuna Suomen Terveystalo Oy:lle. Hattulan kunnan kilpailuttama sopimus päättyy pian, minkä vuoksi Oma Häme teki kilpailutuksen terveysaseman toiminnasta. Kilpailutus on käyty neuvottelumenettelynä viiden yrityksen kanssa, joista neljä jätti tarjouksensa.
Kilpailutus koskee vain Parolan terveysaseman palveluita. Suun terveydenhuolto, neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä osa kuntoutuspalveluista siirtyivät vuodenvaihteessa Terveystalolta Oma Hämeen tuottamiksi palveluiksi. Tarjousten perusteella palvelutuottajaksi valittiin Terveystalo Julkiset Palvelut Oy, jonka kanssa solmitaan kahden vuoden sopimus, kahden vuoden jatko-optiolla. Aluehallituksen on hyväksyttävä optiokauden käyttäminen vielä erikseen. Terveystalo siis jatkaa palvelutuottajana ja uusi sopimuskausi käynnistyy syyskuussa.
Valinnassa vertailtiin hintoja sekä palveluntuottajan kykyä tuottaa palveluita erilaisin laadullisin kriteerein. Kilpailutuksen alkaessa Oma Häme järjesti Hattulassa asukastilaisuuden, jossa kuultiin myös asukkaiden näkemyksiä terveyspalveluista.
Palvelusetelien käytölle yhtenäiset käytännöt
Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Palvelusetelisääntökirjan yleisen osan, joka otetaan käyttöön 1. kesäkuuta. Aiemmin palveluseteleitä on hallinnoitu hyvinvointialueella eri järjestelmissä. Pian hallinnointi tapahtuu yhteisessä järjestelmässä ja samalla on voitu yhdenmukaistaa käytäntöjä ja kriteerejä. Aluehallituksen jäsen Johanna Häggman (kesk.) esitti, että palvelusetelisääntökirjaan lisättäisiin vaatimus palveluntuottamisesta suomen kielellä. Häggmanin muutosesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 10-3, eikä tullut hyväksytyksi.
Aluehallitus hyväksyi osaltaan vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koskee esteettömän pääsyn turvaamista sote-palveluihin digitalisaation ulkopuolisille asiakkaille. Aluehallitus teki vastaukseen lisäyksen, jossa vaaditaan helppokäyttöisiä digipalveluita. Niistä on viestittävä selkeästi, ja niiden käyttöön on järjestettävä perehdytystä.
Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 20. toukokuuta. Aluevaltuusto on koolla puolestaan tiistaina 14. toukokuuta. Kokousta voi seurata suorana verkosta.
Takkuaako arki? Näkyvätkö keskittymisen haasteet perheessänne?
Kannattaa varmistaa muutamia asioita arjessa ennen kuin pyrkii lapsen kanssa tutkimuksiin.
Takkuaako arki? Näkyvätkö keskittymisen haasteet perheessänne?
UUTINEN / 14.05.2024
Kannattaa varmistaa muutamia asioita arjessa ennen kuin pyrkii lapsen kanssa tutkimuksiin.
UUTINEN / 14.05.2024
Takkuaako arki? Näkyvätkö keskittymisen haasteet perheessänne?
Kiireinen ja epäsäännöllinen arki kuormittavat lasta. Kuormitusta kertyy päiväkodin ja koulun sosiaalisista tilanteista, harrastuksista sekä mukavista yllätyksistä ja muutosten tuomasta pettymyksestä. Lapsen kuormittuminen näkyy usein tarkkaavuuden haasteena eli lapsen on vaikea keskittyä rauhallisiin tai keskittymistä vaativiin tehtäviin. Kuormittuminen näkyy myös riehakkaana ja impulsiivisena käyttäytymisenä, jota on vaikea hallita ja saada lasta rauhoittumaan. Se voi näkyä myös tunnesäätelyn haasteena ja kiukutteluna.
Lapsen oireillessa vanhemman on tärkeää varmistaa, että lapsi
- saa riittävästi unta ja liikuntaa joka päivä
- syö säännöllisesti ja riittävästi
- on digilaitteilla mahdollisimman vähän
- arjen ennakoinnin välineet ovat käytössä
- kuormittavat tekijät lapsen arjesta on minimoitu
Jos kaikki yllä olevat asiat ovat kunnossa ja silti arjen haasteet ovat suuria, on perheen ensin hyvä olla yhteydessä päiväkotiin tai opettajaan, jotta selviää, miten siellä sujuu.
– Jos tilanne päiväkodissa tai koulussa on samalla tavalla haastavaa, otetaan jäsentämisen ja ennakoinnin välineet myös tässä toimintaympäristössä käyttöön. Sitten jos tilanne pysyy edelleen hankalana, voivat vanhemmat olla yhteydessä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon lisäselvittelyä varten, sanoo neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Will Oma Hämeestä.
– On hyvä huomioida, että jos kodin ja päiväkodin tai koulun arjen jäsentäminen ja lapsen terveystottumukset eivät ole kunnossa, lapsen keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita on mahdotonta tutkia luotettavasti, hän jatkaa.
Aina lapsen asioiden kuntoon saaminen ei onnistu perheen omin keinoin, ja silloin tulee pyytää apua lapsiperheiden ohjaus- ja neuvontapisteestä, p. 03 629 6565. Palveluohjauksesta ja neuvonnasta voi lukea täältä.
Nettilinkkejä:
Tietoa ja tulostettavaa materiaalia arjen jäsentämiseen (omahame.fi)
Lapsen myönteisen tukemisen vinkit (adhd-liitto.fi)
Ohjeita ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta (kaypahoito.fi)
Lapsen unitaitojen tukipolku (palvelupolku.khshp.fi)
Mielenterveystalon kattavat omahoito-ohjelmat (mielenterveystalo.fi)
Aluevaltuusto valitsi uuden puheenjohtajan tarkastuslautakunnalle ja käsitteli veteraaniselvitystä
Aluevaltuusto teki myös useita henkilövalintoja tarkastuslautakuntaan.
Aluevaltuusto valitsi uuden puheenjohtajan tarkastuslautakunnalle ja käsitteli veteraaniselvitystä
UUTINEN / 14.05.2024
Aluevaltuusto teki myös useita henkilövalintoja tarkastuslautakuntaan.
14.05.2024
UUTINEN / 14.05.2024
Aluevaltuusto valitsi uuden puheenjohtajan tarkastuslautakunnalle ja käsitteli veteraaniselvitystä
Aluevaltuusto oli tiistaina koolla Hämeenlinnassa Ahveniston luentosalissa. Kokouksen aluksi hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen piti valtuutetuille ajankohtaisinfon. Naukkarinen kertoi valtuutetuille kehysriihipäätösten vaikutuksista Oma Hämeen talouteen ja toimintaan. Lisäksi hyvinvointialuejohtaja kertoi henkilöstö- ja taloustilanteesta sekä palveluverkkomuutosten valmistelun etenemisestä.
– Hyvin usein isojen ja keskustelua herättäneiden poliittisten päätösten jälkeen odotetaan nopeasti konkreettisia muutoksia. Oma Hämeessä asiat valmistellaan huolella – tässä menee puolitoista vuotta ennen kuin muutokset alkavat näkyä ja olla pilottivaiheessa, painotti Naukkarinen.
Aluevaltuusto hyväksyi huhtikuussa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin lähivuosina tehtävät muutokset. Pääosin muutokset näkyvät suuressa osassa palveluja vasta loppuvuonna 2025. Siirtymä uusiin toimintamalleihin ja toimipisteisiin tapahtuu vaiheistetusti. Toimintamallien, palveluiden ja tilojen suunnittelu vie aikansa ja se tehdään yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa.
Lisäksi Naukkarinen kertoi valtuutetuille Oma Hämeessä tehtävästä kehitystyöstä, jossa tietojohtaminen nivoutuu asiakasajatteluun uudella tavalla.
– Tarkoituksena on siirtyä tuotanto- ja organisaatiokeskeisestä ajattelusta henkilökeskeiseen ajatteluun. Pystymme katsomaan tietojärjestelmien tietoja uudella tavalla. Kustannusvaikuttavuuden kannalta on olennaista pystyä johtamaan asiointiprosesseja ja asiakassegmenttejä, sanoo Naukkarinen.
Naukkarisen mukaan asiakaskeskeinen ajattelu ja tietojohtaminen tulevat vaikuttamaan Oma Hämeen palveluihin enemmän kuin esimerkiksi palveluverkkomuutokset.
Katso täältä valtuustokokouksen tallenne
Veteraanien palvelut halutaan turvata
Tiistaisessa kokouksessaan aluevaltuusto merkitsi tiedoksi selvityksen veteraanien, sotainvalidien sekä heidän leskiensä ja lottien tilanteesta. Aluevaltuusto päätti joulukuussa 2023 talousarviokäsittelyn yhteydessä, että sotaveteraanien, sotainvalidien sekä heidän leskiensä ja lottien sote-palvelujen tilanne on kartoitettava. Selvitys kirvoitti vielä useita puheenvuoroja, joissa valtuutetut painottivat tämän asiakasryhmän palveluiden merkitystä.
Selvityksen mukaan Kanta-Hämeessä asuvat sotainvalidit, heidän leskensä, sotaveteraanit ja lotat ovat hyvinvointialueen palveluiden piirissä ja he saavat tarpeensa mukaisia palveluita. Sotainvalidit ja rintamaveteraanien avopalveluihin ja kuntoutukseen oikeutetut henkilöt muodostavat erityisryhmän, jota koskee erillinen lainsäädäntö. Heidän palvelutarpeensa ja palvelunsa organisoidaan lainsäädännön perusteella ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Valtiokonttorilta saadaan rahoitusta heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Oma Häme on lisäksi myöntänyt sotainvalideille ja rintamaveteraaneille vapautuksen terveydenhuollon asiakasmaksuista.
Selvityksen mukaan Kanta-Hämeessä asuu seitsemän sotainvalidia, jotka saavat Valtionkonttorilta sotilasvammalain mukaisia korvauksia. Rintamaveteraaneja maakunnassa asuu 61. Heidän sekä heidän leskiensä ja lottien tilannetta arvioidaan säännöllisesti, jotta heille voidaan taata tarpeenmukaiset palvelut jatkossakin.
Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi myös vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koskee lähiruoan käyttämistä Oma Hämeen palveluissa.
Tarkastuslautakuntaan uusia jäseniä
Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessa myös useita henkilövalintoja, joista moni koskee tarkastuslautakuntaa. Marko Ahtiaisen (kok) erottua aluevaltuustosta hänen tilalleen tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi aluevaltuusto valitsi Sari Raution (kok.). Lisäksi uutena valtuustoon nousee Kalle Virtanen (kok.). Sari Kortepohjan (kok.) tilalle tarkastuslautakunnan jäseneksi valittiin Lauri Siukola (kok.).
Noora Tammilehdon (sd.) tilalle tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Mia Heinonen (sd.). Aluehallituksen varajäseneksi Mia Heinosen (sd.) tilalle valittiin Miia Nahkuri (sd.).
Sari Raution tilalle integraatiovaliokuntaan valittiin Mia Antin (kok.) ja Raution tilalle integraatiovaliokunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Lotta Saarenmaa (kok.).
Ensimmäinen kyselytunti
Ennen varsinaista kokousta oli vuorossa Kanta-Hämeen aluevaltuuston ensimmäinen kyselytunti. Oma Hämeen hallintosäännön mukaan valtuuston kyselytunti järjestetään sekä kevät- että syyskaudella. Valtuutetulla on oikeus esittää aluehallitukselle julkisella kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kysymyksiä hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta koskevista asioista. Kysymyksiin vastaa aluehallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Kysymykset on toimitettava kirjallisina etukäteen, eikä niistä käydä varsinaista keskustelua.
Ensimmäiselle kyselytunnilla ei nähty varsinaista kyselytulvaa. Valtuutettujen kysymykset koskivat kehysriihen vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen ja palveluihin, vammaisten oikeuksia ja vammaispalveluja, hoitajamitoitusta ja hoitajien työpanoksen kohdentumista ikäihmisten palveluissa sekä Oma Hämeen palkkojen kilpailukykyä.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
ARTIKKELI / 29.04.2024
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
ARTIKKELI / 29.04.2024
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin.
– Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee.
Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti.
Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen.
– Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia.
– Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin.
“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”
Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo.
– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa.
– Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta.
“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus”
Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään.
On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.
– Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee.
– Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan.
“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan”
Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.
– Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin.
– Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin.
Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle:
– Olemme positiivinen riski työnantajalle!
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita.
Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme:
• kiireelliset lastensuojeluasiat
• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet
• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet
• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema)
• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona
• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
ARTIKKELI / 05.04.2024
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
ARTIKKELI / 05.04.2024
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta!
Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa.
Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme.
Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu.
Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu
Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
ARTIKKELI / 29.02.2024
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
ARTIKKELI / 29.02.2024
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi.
Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä.
– Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa.
Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä.
– Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee.
Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen.
– Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä.
Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista.
– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme.
Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta
Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta.
– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee.
– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta.
Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja.
Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa
Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista.
– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta.
– Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.