Uutiset
Kaikki uutiset
Ikäihmisten päivätoimintaan muutoksia Hattulassa ja Tammelassa
Muutokset eivät vähennä asiakkaille tarjottavaa päivätoimintaa.
Ikäihmisten päivätoimintaan muutoksia Hattulassa ja Tammelassa
UUTINEN / 14.06.2024
Muutokset eivät vähennä asiakkaille tarjottavaa päivätoimintaa.
UUTINEN / 14.06.2024
Ikäihmisten päivätoimintaan muutoksia Hattulassa ja Tammelassa
Ikäihmisten päivätoiminnan toimipisteissä Hattulassa ja Tammelassa tapahtuu muutoksia loppukesällä ja syksyllä. Muutokset liittyvät osaltaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien ja palveluverkkokokonaisuuden täytäntöönpanoon.
Hattulan päivätoiminta on sijainnut Tuulia-Kodissa, jossa ei ole enää ikäihmisten asumispalveluiden toimintaa. Päivätoiminnassa on kesäsulku ja lomatauko 17.6.–28.7., jonka jälkeen toiminta jatkuu Turengissa Janakkalassa (Tapailanpiha 7). Asiakkailla on halutessaan mahdollisuus siirtyä myös Kalvolan päivätoimintaan (Sauvalanaukio 4, Iittala), jos se on logistisesti parempi vaihtoehto.
Tammelan päivätoimintaan tulee myöhemmin syksyllä muutoksia. Toiminta päättyy Tammelassa 30.9. ja jatkuu 1.10. alkaen joko Forssan päivätoiminnassa (Eteläinen puistokatu 4) tai Jokioisten päivätoiminnassa (Intalantie 25). Paikka tarkentuu syyskuussa.
– Muutokset eivät vähennä asiakkaille tarjottavaa päivätoimintaa, vaan asiakkaat saavat saman palvelun kuin aiemmin, mutta eri toimipisteessä. Muutos ei myöskään vähennä henkilöstön tarvetta ikäihmisten päivätoiminnassa, kertoo kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen Oma Hämeestä.
– Taustalla on myös se, että Forssan seudulla päivätoiminnoissa asiakasryhmät eivät ole olleet täysiä, joten keskittämisellä saamme aikaan kustannustehokkuutta.
Oma Häme on muutoksista ja kuljetuksista yhteydessä asiakkaisiin henkilökohtaisesti.
Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevät kunnat ja hyvinvointialue yhdessä.
Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
UUTINEN / 13.06.2024
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevät kunnat ja hyvinvointialue yhdessä.
UUTINEN / 13.06.2024
Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ovat vastuussa kunnat, hyvinvointialue ja maakuntaliitto yhdessä. Ne ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen, jonka kärkinä ovat työllisyys ja elinvoima, ikäystävällinen asuminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet.
Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueen ja kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Lisäksi vuosittain neuvotellaan alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa yhteisistä tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Tiistaina yhteistyötahot tapasivat strategisen tason foorumissa Hämeenlinnassa. Yhteistyön sujuvuutta, yhteisen tilannekuvan muodostamista, yhteistä luottamusta ja verkostotyön linjaamista varmistava foorumi oli ensimmäinen laatuaan.
Lisäksi käsiteltiin luonnosvaiheessa olevaa hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa, jota ovat tilaisuuksissaan käsitelleet toukokuun aikana myös lakisääteiset vaikuttamistoimielimet, integraatiovaliokunta sekä hyvinvointialueen lautakunnat.
Yhteinen sävel vastakkainasettelun sijaan
Foorumin avanneen aluehallituksen puheenjohtajan Kaisa Lepolan mukaan työnjako hyvinvointialueen ja kuntien kesken on selvä, vaikka rooleja täsmennetään varmasti toisenkin valtuustokauden ajan.
– Toiveena on, että löytäisimme yhteisen sävelen vastakkainasettelun sijaan. Raha on tiukassa ja se aiheuttaa kahnausta, mutta avoin ja rehellinen vuorovaikutus sekä yhteydenotot puolin ja toisin auttavat onnistumaan yhdessä.
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen muistutti, että lakisääteisen yhteistyövelvoitteen lisäksi työtä pitää tehdä jatkuvasti näiden kokousten ulkopuolellakin – ja tehdäänkin.
– Kiitän kuntia siitä, että esimerkiksi viimeaikaiset ratkaisut ovat olleet eteenpäin katsovia ja keskustelut hyvin rakentavia.
Sekä Lepola että Naukkarinen painottivat, että hyvinvointialue on pystynyt jo avaamaan useita uusia palveluita, kun hartiat ovat leveämmät. Toimintatapaa muutetaan pala kerrallaan suuntaan, jossa tuotantolähtöisten siilojen sijaan palveluita järjestetään asiakaslähtöisesti.
– Oma Häme oli hyvinvointialueista ensimmäinen, joka tarjosi kaikkien asukkaiden käyttöön oman sovelluksen. Toinen hyvä esimerkki on Gerbiili eli liikkuva geriatrinen kotisairaala ja kiireettömän ensihoidon yksikkö, jonka avulla yhä suurempi osa kiireettömistä tehtävistä pystytään hoitamaan ilman ambulanssia, Naukkarinen kertoi.
– Meillä on myös esimerkiksi sairaanhoitaja-chat ja suun terveydenhuollon liikkuva yksikkö. Pystymme järjestämään vaikkapa elintapaohjausta ja auttamaan perheiden arjen hallinnassa paremmin kuin aiemmin yksittäisinä kuntina, Lepola jatkoi.
Kaikissa puitesopimuksen tavoitteissa päästy eteenpäin
Erityisasiantuntija Tuula Salminen Oma Hämeestä kertoi foorumissa, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puitesopimuksen tavoitteet ovat toteutuneet tähän mennessä.
Työllisyyden ja elinvoiman tavoitteesta hän nosti esille mm. asiakastyytyväisyyskyselyt, joiden mukaan tyytyväisyys hyvinvointialueen palveluihin on noussut. Työttömien terveystarkastuksia on Oma Hämeessä tehty viime vuoden aikana enemmän kuin maassa keskimäärin. Työttömien aktivointiaste jäi hieman tavoitteesta vuonna 2023, mutta on kuitenkin hieman korkeampi kuin maan keskiarvo.
Ikäystävällisen asumisen tavoitteena on esimerkiksi se, että yhteisöllisen asumisen paikkoja pystyttäisiin lisäämään 50 kpl vuosittain.
– Tässäkin tarvitaan yhteistyötä kuntien kanssa, Salminen totesi.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin saralta hän mainitsi mm. vahvassa kehitysvaiheessa olevan perhekeskuksen toimintamallin ja sen, kuinka hyvinvointialue on kyennyt palkkaamaan koulupsykologeja etätyöhön toiselle asteelle.
– Odotukset ovat korkealla, sillä psykologien saatavuudessa on ollut vaikeuksia.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin onnistumista kuvaa esimerkiksi niin sanottu hyte-kerroin, joka kohentui vuodesta 2022 vuoteen 2023.
– Se kertoo, että kunnat ovat aktivoituneet hienosti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, Salminen kiitti.
Loppupuheenvuoroissa seminaarin osallistujat totesivat yhteistuumin, että hyte-työssä onnistuminen lieventää myös talouspaineita, kun kelkkaa saadaan käännettyä raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Linkkejä:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (omahame.fi)
HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille (thl.fi)
HYTE-kerroin - kannustin kunnille (thl.fi)
Kanervasta ja Kielosta tuli Vanamo
Nimikilpailuun tuli runsaasti ehdotuksia Heikanrinteen palvelukeskuksessa Forssassa.
Kanervasta ja Kielosta tuli Vanamo
UUTINEN / 13.06.2024
Nimikilpailuun tuli runsaasti ehdotuksia Heikanrinteen palvelukeskuksessa Forssassa.
13.06.2024
UUTINEN / 13.06.2024
Kanervasta ja Kielosta tuli Vanamo
Forssassa Heikanrinteen palvelukeskuksessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt Kanerva ja Kielo ottavat käyttöön yhteisen Vanamo-nimen. Muutos tulee voimaan 17.6.
– Käytännössä Kanerva ja Kielo ovat jo toimineet yhtenä yksikkönä. Niillä on sama lähijohtaja ja henkilökunta sekä yhteiset toimintatavat. Näin ollen yhteinen nimikin tuntui järkevältä, taustoittaa asumispalveluiden lähijohtaja Sari Sundell.
Nimenmuutoksesta järjestettiin aiemmin nimikilpailu, johon sekä asukkaat, omaiset että henkilökunta saivat jättää ehdotuksia. Niitä kertyi 27 kappaletta.
– Henkilökunta äänesti näistä Vanamon voittajaksi. Olemme iloisia, että ehdotuksia tuli niin paljon. Se kertoo, että nimellä on väliä, Sundell toteaa.
Nimenmuutos ei vaikuta asiakkaiden palveluihin. Vanamossa on yhteensä 40 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa.
Upeaa menestystä Oma Hämeen Tutkijakoululle!
Tutkijakoulun koulutusohjelman tavoite on tarjota osallistujille maistiaisia tutkimustyön maailmasta,...
Upeaa menestystä Oma Hämeen Tutkijakoululle!
UUTINEN / 13.06.2024
Tutkijakoulun koulutusohjelman tavoite on tarjota osallistujille maistiaisia tutkimustyön maailmasta,...
13.06.2024
UUTINEN / 13.06.2024
Upeaa menestystä Oma Hämeen Tutkijakoululle!
Syyskuussa 2023 alkanut Oma Hämeen Kanta-Hämeen keskussairaalassa järjestetty Tutkijakoulu on saavuttanut menestystä ja herättänyt laajaa kiinnostusta. Koulutusohjelman tavoite on tarjota osallistujille maistiaisia tutkimustyön maailmasta, mahdollisuutta kehittää omaa tieteellistä ajattelua ja antaa käytännön vinkkejä sekä opettaa tulkitsemaan tutkimuksia, joihin törmää työssään
Tutkijakoulu on suunnattu kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöille, olipa kyseessä sitten tutkimustyötä aloitteleva lääkäri, väitöskirjaa valmisteleva terveystieteiden tai hallintotieteiden opiskelija tai kokenut konkari, joka haluaa päivittää tietojaan ja saada uutta draivia. Yhteistä osallistujille on kiinnostus tutkimusmaailmaan ja halu kehittää omaa osaamistaan.
Tutkijakoulu kokoontui syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana kerran kuukaudessa, yhteensä yhdeksän kertaa ja osallistuminen laskettiin työajaksi. Koulutuksen aikana käsiteltiin laaja-alaisesti erilaisia tieteelliseen tutkimukseen liittyviä aiheita, kuten tieteellisten lehtien arvostusta, tutkimusryhmän valintaa, kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta sekä tutkimuslupaprosesseja ja rahoitusta. Niinikään kuultiin tutkimustyötä tekevien tai jo väitelleiden nuorien tutkijoiden kokemuksia – mikä meni hyvin, minkä tekisin toisin. Nyt Tutkijakoulu jää kesätauolle ja jatkuu syksyllä 2024.
Koulutuksen sisällöistä ja järjestelyistä vastasivat päivystyksen osastonylilääkäri Ville Hällberg ja tutkimuskoordinaattori Mirva Lähteenmäki. Heidän panoksensa ja intohimonsa koulutuksen kehittämisessä on ollut korvaamatonta. He ovat saaneet ehdotuksia ja tukea useilta tahoilta, joista yksi on ollut akuuttilääketieteen professori Ari Palomäki.
– Tutkijakoulun tavoitteena on edistää Kanta-Hämeen omaehtoista terveydenhuollon tutkimusta sekä yksilöllisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Tays-piirin tutkijoiden kanssa. Olemme erittäin tyytyväisiä osallistujien aktiivisuuteen ja koulutuksen saamaan positiiviseen palautteeseen, toteaa Ville Hällberg.
– Ensi vuoden ohjelma on jo suunniteltu ja sovittu. Pyrimme laajentamaan sitä entistä enemmän hoitotieteellisen tutkimuksen suuntaan ja vakiinnuttamaan tutkijakoulun toiminnan. Tavoitteemme on myös levittää tietoa koulutuksen mahdollisuuksista koko hyvinvointialueelle ja saada mukaan entistä monipuolisemmin kaikkia tutkimustyötä tekeviä ammattiryhmiä, lisää Mirva Lähteenmäki.
Tutkijakouluun osallistumisesta voi hakea sekä lääkäri erikoistumiskoulutuksen pisteitä että väitöskirjan tekijä väitöstyön teoreettisen koulutuksen pisteitä.
–Tämä on tiedon karttumisen ohella merkittävä hyöty, jonka uskomme kannustavan Oma Hämeen työntekijöitä mukaan tutkijakoulun toimintaan. Tutkijakoulua kohtaan mielenkiintoa on ollut lääkärikunnan ohella hammaslääkäreillä, psykologeilla, sairaanhoitajilla ja taloushallinnon henkilökunnalla. Kaikki kiinnostuneet voivat osallistua koko koulutussarjaan tai valita itselleen sopivimmat kerrat. Onnistuneen ensimmäisen vuoden jälkeen on selvää, että Tutkijakoulu jatkaa ja kehittyy entisestään, tarjoten yhä parempia mahdollisuuksia Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöille syventyä tieteellisen tutkimuksen maailmaan, lisää Ville Hällberg.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan kaikkia – Oma Häme mukana SuomiAreenassa
Keskustelemassa on monipuolinen joukko asiantuntijoita.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan kaikkia – Oma Häme mukana SuomiAreenassa
UUTINEN / 12.06.2024
Keskustelemassa on monipuolinen joukko asiantuntijoita.
12.06.2024
UUTINEN / 12.06.2024
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan kaikkia – Oma Häme mukana SuomiAreenassa
Oma Häme on mukana järjestämässä SuomiAreenassa Porissa keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnista. SuomiAreena on maamme suurin yhteiskunnallinen keskustelufestivaali. Oma Hämeen keskustelun otsikkona on Tanssiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi tarvitaan kaikkia – älä jää seinäruusuksi! Ajankohta on torstai 27.6. klo 13–13.45 ja paikka Porin kaupungintalon pihan lava.
Suomen lastenkulttuurikeskuksen liiton Kaisa Järvelinin jututettavina ovat nuorten edustajan Ethan Kankaanpään lisäksi psykologi ja tietokirjailija Keijo Tahkokallio, Suomen Vanhempainliitto ry:n toiminnanjohtaja Saija Ohtonen-Jones ja Vuoden Rehtori 2020 Pekka Paappanen, joka edustaa Suomen Rehtorit ry:tä.
Huomioitavaa keskustelussa on, että nyt ei korjata lasta, vaan hänen toimintaympäristöjään, muistuttaa opiskeluhuollosta ja nuorten palveluista vastaava palvelupäällikkö Sari Tuomivaara Oma Hämeestä.
– Jokaiselle vähänkään hankalammalle asialle tuntuu nykyään olevan asiantuntijansa. Totuus kuitenkin on, että kaikki vaikuttaa kaikkeen; perheenjäsenet, läheiset, koulujen ja oppilaitosten aikuiset, harrastustoiminnan ohjaajat. Lapset ja nuoret itsekin rakentavat hyvinvointia erilaisissa arjen toimintaympäristöissä koulutuksestaan ja elämänkokemuksistaan riippumatta.
– Tittelillä ei ole merkitystä, vaan sillä, miten kohtaamme ja kohtelemme arjessa toisiamme. Tämä on tanssi, jota kaikki osaavat tanssia, kun vain uskaltaa lähteä mukaan. Vastuuta ei voi sysätä jonnekin muualle, vaan jokaisen on tehtävä oma osuutensa lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi, Tuomivaara painottaa.
Keskustelun yleisön toivotaan osallistuvan myös ajatusten vaihtoon. Yleisöä aktivoimassa on nuoria sekä nuorisotyön päällikkö Mervi Hiltunen Hämeenlinnan kaupungilta ja yliopisto-opettaja Taina Laitinen Jyväskylän yliopistosta. Oma Hämeestä paikalla ovat Sari Tuomivaara ja koululääkäri Marke Hietanen-Peltola. Keskustelun kustannuksista vastaa Hauhon Säästöpankkisäätiö.
Linkit:
Oma Hämeen keskustelu SuomiAreenan ohjelmassa (suomiareena.fi)
SuomiAreenan striimit (MTV Katsomo)
Aluehallitus käsitteli talousasioita ja lakkautti tulosalueita
Tulosalueita lakkautetaan keväällä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena.
Aluehallitus käsitteli talousasioita ja lakkautti tulosalueita
UUTINEN / 11.06.2024
Tulosalueita lakkautetaan keväällä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena.
UUTINEN / 11.06.2024
Aluehallitus käsitteli talousasioita ja lakkautti tulosalueita
Maanantaina 10.6. kokoontunut aluehallitus esittää aluevaltuustolle vuoden 2024 talousarviomuutosten hyväksymistä. Talousarvio vuodelle 2024 oli lähes 67 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueen tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluevaltuusto on huhtikuun kokouksessaan hyväksynyt ensimmäisen muutostalousarvion, jossa alijäämän yhteismäärä oli reilut 66 miljoonaa euroa ja muutokset keskittyivät siinä tasapainottamisohjelma 2:n tuomiin muutoksiin.
Kesäkuun muutostalousarvion muutosten vaikutuksena hyvinvointialueen toimintakate heikkenee miljoona euroa ja tilikauden alijäämä pienenee 0,9 miljoonaa euroa. Kevan tasausmaksua korotetaan 1,0 miljoonaa euroa, mikä vaikuttaa hyvinvointialueen toimintakatteeseen. Rahoitustuottojen ja -kulujen nettomuutos on 1,9 miljoona euroa positiiviseen suuntaan. Muilta osin kesäkuun muutostalousarvion muutokset ovat pääosin teknisiä, toimialojen sisäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta toimintakatteeseen. Tilikauden tulos muutetussa talousarviossa on reilut 65,2 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Aluehallitus käsitteli ja lähetti aluevaltuustolle hyväksyttäväksi myös täsmennetyn investointisuunnitelman. Investointisuunnitelma toimii lainanottovaltuuden muutosprosessin perusteena. Aluevaltuusto käsittelee hyvinvointialueen lopullista investointisuunnitelmaa joulukuussa 2024.
Kuusi tulosaluetta lakkautetaan
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella keväällä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena toimialojen tulosaluejako muuttuu. Aluehallitus teki muutokset hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaan.
Pelastustoimen nykyiset tulosalueet eli pelastustoimintapalvelut, onnettomuuksien ehkäisyn palvelut, ensihoitopalvelut ja toimialasidonnaiset tukipalvelut lakkautetaan 1.8. lukien. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialan päivystykselliset sosiaalipalvelut -tulosalue lakkautetaan 1.11. lukien. Terveydenhuollon toimialan kliiniset tukipalvelut ja diagnostiikka -tulosalue lakkautetaan 1.1.2025 lukien.
Muutosten kohteena olevat tulosalueet järjestellään uudelleen, yhdistetään toisiin tulosalueisiin, muutetaan palvelualueiksi tai lakkautetaan tarpeettomana.
Asiakasmaksuihin muutoksia
Oma Häme kokeilee syksyllä ikäihmisten yhteisöllistä asumista lyhytaikaisena palveluna. Kyseessä on Kotia kohti -niminen puolivuotinen pilotti, joka toteutetaan Forssassa KuntoTyyki-yksikössä. Kotihoidon palveluja tarjotaan asiakkaille, joilla ei ole tarvetta ympärivuorokautiselle asumispalvelulle tai sairaalahoidolle, mutta joille suoraan omaan kotiin siirtyminen ei ole mahdollista. Palveluvuorokausi uudessa yksikössä maksaa 30 euroa. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle asiakasmaksun vahvistamista.
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen maksut 1.1.2024 alkaen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella -ohjekirjan kohtaan 1.3. täsmennetään: Asiakkaan siirtyessä välittömästi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestämästä laitoshoidosta toiseen laitoshoitoon, lähettävä yksikkö ei laskuta lähtöpäivää.
Edelleen hallitus esittää valtuustolle, että sosiaalihuoltolain tilapäisestä asumisesta peritään tasasuuruinen asiakasmaksu 20 euroa vuorokausi, ja että mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteisöllisessä asumisessa peritään sosiaalista kanssakäymistä edistävästä toiminnasta tasasuuruinen asiakasmaksu 35 euroa kuukaudessa.
Keskustelun aikana Aapo Reima (vas.) teki Tarja Filatovin (sd.) kannattamana esityksen sosiaalihuoltolain tilapäisen asumisen asiakasmaksun poistamisesta. Muutosesitys kaatui äänestyksessä äänin 8–5. Reima jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
Muut käsittelyssä olleet asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
ARTIKKELI / 29.04.2024
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
ARTIKKELI / 29.04.2024
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin.
– Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee.
Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti.
Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen.
– Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia.
– Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin.
“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”
Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo.
– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa.
– Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta.
“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus”
Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään.
On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.
– Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee.
– Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan.
“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan”
Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.
– Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin.
– Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin.
Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle:
– Olemme positiivinen riski työnantajalle!
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita.
Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme:
• kiireelliset lastensuojeluasiat
• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet
• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet
• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema)
• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona
• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
ARTIKKELI / 05.04.2024
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
ARTIKKELI / 05.04.2024
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta!
Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa.
Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme.
Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu.
Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu
Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
ARTIKKELI / 29.02.2024
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
ARTIKKELI / 29.02.2024
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi.
Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä.
– Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa.
Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä.
– Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee.
Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen.
– Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä.
Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista.
– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme.
Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta
Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta.
– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee.
– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta.
Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja.
Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa
Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista.
– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta.
– Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.