Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevät kunnat ja hyvinvointialue yhdessä.

UUTINEN / 13.06.2024

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ovat vastuussa kunnat, hyvinvointialue ja maakuntaliitto yhdessä. Ne ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen, jonka kärkinä ovat työllisyys ja elinvoima, ikäystävällinen asuminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet.

Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueen ja kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Lisäksi vuosittain neuvotellaan alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa yhteisistä tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.

Tiistaina yhteistyötahot tapasivat strategisen tason foorumissa Hämeenlinnassa. Yhteistyön sujuvuutta, yhteisen tilannekuvan muodostamista, yhteistä luottamusta ja verkostotyön linjaamista varmistava foorumi oli ensimmäinen laatuaan.

Lisäksi käsiteltiin luonnosvaiheessa olevaa hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa, jota ovat tilaisuuksissaan käsitelleet toukokuun aikana myös lakisääteiset vaikuttamistoimielimet, integraatiovaliokunta sekä hyvinvointialueen lautakunnat.

Yhteinen sävel vastakkainasettelun sijaan

Foorumin avanneen aluehallituksen puheenjohtajan Kaisa Lepolan mukaan työnjako hyvinvointialueen ja kuntien kesken on selvä, vaikka rooleja täsmennetään varmasti toisenkin valtuustokauden ajan.

– Toiveena on, että löytäisimme yhteisen sävelen vastakkainasettelun sijaan. Raha on tiukassa ja se aiheuttaa kahnausta, mutta avoin ja rehellinen vuorovaikutus sekä yhteydenotot puolin ja toisin auttavat onnistumaan yhdessä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen muistutti, että lakisääteisen yhteistyövelvoitteen lisäksi työtä pitää tehdä jatkuvasti näiden kokousten ulkopuolellakin – ja tehdäänkin.

– Kiitän kuntia siitä, että esimerkiksi viimeaikaiset ratkaisut ovat olleet eteenpäin katsovia ja keskustelut hyvin rakentavia.

Sekä Lepola että Naukkarinen painottivat, että hyvinvointialue on pystynyt jo avaamaan useita uusia palveluita, kun hartiat ovat leveämmät. Toimintatapaa muutetaan pala kerrallaan suuntaan, jossa tuotantolähtöisten siilojen sijaan palveluita järjestetään asiakaslähtöisesti.

– Oma Häme oli hyvinvointialueista ensimmäinen, joka tarjosi kaikkien asukkaiden käyttöön oman sovelluksen. Toinen hyvä esimerkki on Gerbiili eli liikkuva geriatrinen kotisairaala ja kiireettömän ensihoidon yksikkö, jonka avulla yhä suurempi osa kiireettömistä tehtävistä pystytään hoitamaan ilman ambulanssia, Naukkarinen kertoi.

– Meillä on myös esimerkiksi sairaanhoitaja-chat ja suun terveydenhuollon liikkuva yksikkö. Pystymme järjestämään vaikkapa elintapaohjausta ja auttamaan perheiden arjen hallinnassa paremmin kuin aiemmin yksittäisinä kuntina, Lepola jatkoi.

Kaikissa puitesopimuksen tavoitteissa päästy eteenpäin

Erityisasiantuntija Tuula Salminen Oma Hämeestä kertoi foorumissa, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puitesopimuksen tavoitteet ovat toteutuneet tähän mennessä.

Työllisyyden ja elinvoiman tavoitteesta hän nosti esille mm. asiakastyytyväisyyskyselyt, joiden mukaan tyytyväisyys hyvinvointialueen palveluihin on noussut. Työttömien terveystarkastuksia on Oma Hämeessä tehty viime vuoden aikana enemmän kuin maassa keskimäärin. Työttömien aktivointiaste jäi hieman tavoitteesta vuonna 2023, mutta on kuitenkin hieman korkeampi kuin maan keskiarvo.

Ikäystävällisen asumisen tavoitteena on esimerkiksi se, että yhteisöllisen asumisen paikkoja pystyttäisiin lisäämään 50 kpl vuosittain.

– Tässäkin tarvitaan yhteistyötä kuntien kanssa, Salminen totesi.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin saralta hän mainitsi mm. vahvassa kehitysvaiheessa olevan perhekeskuksen toimintamallin ja sen, kuinka hyvinvointialue on kyennyt palkkaamaan koulupsykologeja etätyöhön toiselle asteelle.

– Odotukset ovat korkealla, sillä psykologien saatavuudessa on ollut vaikeuksia.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin onnistumista kuvaa esimerkiksi niin sanottu hyte-kerroin, joka kohentui vuodesta 2022 vuoteen 2023.

– Se kertoo, että kunnat ovat aktivoituneet hienosti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, Salminen kiitti.

Loppupuheenvuoroissa seminaarin osallistujat totesivat yhteistuumin, että hyte-työssä onnistuminen lieventää myös talouspaineita, kun kelkkaa saadaan käännettyä raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Linkkejä:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (omahame.fi)
HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille (thl.fi)
HYTE-kerroin - kannustin kunnille (thl.fi)