UUTINEN / 31.10.2023

Asukkaiden keskustelu palveluverkkoselvityksestä siirtyy toiseen vaiheeseen

Hyvinvointialue on saanut asukkailta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksen päätöksenteon tueksi. Sähköinen Polis-keskustelualusta oli asukkaille avoinna 12 vuorokautta. Sen aikana keskusteluun osallistui lähes 1 000 henkilöä. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin yhteensä lähes 400, joista reilut 150 julkaistiin muiden kommentoitavaksi.

Läheskään kaikki keskusteluun osallistuneet eivät ottaneet kantaa kaikkiin näkökulmiin, vaan kannanottoja tehtiin keskimäärin 63 esitettyyn näkemykseen. Kannanottoja palveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa tehtiin kuitenkin yhteensä yli 60 000 kappaletta, joka on erittäin hieno tulos. Oma Häme kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita!

Tähän yhteenvetoon on koostettu keskustelun merkittävimpiä tuloksia teemoittain. Kaikkia tuloksia ei tässä ole esitelty, mutta niitä ei suinkaan ole unohdettu. Yksityiskohtaisempi yhteenveto keskustelun tuloksista viedään tämän yhteenvedon sekä Polis-alustan muodostaman tulosraportin kanssa päätöksenteon tueksi.

Asukkailla on 5. marraskuuta saakka aikaa syventyä tämän yhteenvedon aiheisiin esittämällä uusia näkökulmia tai ehdotuksia näihin liittyen Polis-keskustelualustalla. Keskustelun toinen vaihe syventää ymmärrystä siitä, mitä asioita olisi asukkaiden mielestä tärkeää huomioida päätöksenteossa. 

Linkki palveluverkkoselvitystä koskevaan Polis-keskusteluun

Ensimmäisen keskustelun ja tämän syventävän keskustelun tulokset ja niistä tehdyt yhteenvedot viedään päätöksenteon tueksi. Joulukuussa tehdään aluehallitukselle ja aluevaltuustolle päätösesitys, jossa huomioidaan väestön esiin nostamat näkökulmat ja annetut lausunnot. Joulukuun kokouksessaan aluevaltuusto käsittelee selvityksen pohjalta laadittuja tulevaisuuskuvia sekä päättää palveluverkon suunnittelua ohjaavista periaatteista. 

Päätöksenteko jatkuu helmi-maaliskuussa 2024, jolloin aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista. Tällöin on tarkoitus linjata Oma Hämeen toimipisteiden ja terveysasemien sijainti vuodesta 2026 eteenpäin. Esitettyjen muutosten osalta toteutetaan laaja kuulemiskierros ja arvioidaan muutosten vaikutuksia. 

Yhteenvetoa Polis-keskustelun ensimmäisestä vaiheesta teemoittain:

VIESTINTÄ JA OHJAUS: 

Palveluverkkoselvitys johtaa väistämättä muutoksiin. Asukkailla oli runsaasti mielipiteitä viestinnästä: avointa tiedottamista toivottiin lisää palveluista ja niiden muutoksista. Useampi keskustelija huomautti, että kuntiin tulisi jäädä terveysneuvonta-, tai -ohjauspisteitä, joista asiakkaita ohjataan oikeisiin palveluihin. Sairaanhoitaja-palveluiden jäämistä pieniin kuntiin toivottiin myös. Asiakkaiden neuvonta ja tiedotus koetaan tärkeiksi aiheiksi, koska niitä koskevia kysymyksiä ohitettiin vain vähän.

SÄHKÖISET PALVELUT:

Osallistujat ottivat innokkaasti kantaa sähköisiä palveluita koskeviin kysymyksiin. Noin 80 prosenttia vastanneista oli huolestuneita siitä, ettei asukkailla ole riittävästi digitaitoja tai mahdollisuuksia käyttää sähköisiä välineitä. Sähköiset palvelut koettiin kuitenkin hyväksi valinnaiseksi asiointitavaksi. Vastaajat jättivät useita kehitysehdotuksia sähköisiin palveluihin liittyen. Näitä olivat esimerkiksi sähköinen terveystarkastus työikäisille, sähköiset jononseurantajärjestelmät, sovellusten kehittäminen, hoitotarviketilausten sähköistäminen. Näitä ehdotuksia kannatti puolet vastaajista.
Sähköiset palvelut nähtiin myös ratkaisuna talouden tasapainottamiseen. 65 prosenttia vastaajista näkee, että sähköisiin palveluihin tulee panostaa, jotta resursseja jää heille, jotka eivät niitä pysty käyttämään.

KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT:

Kotiin vietäviä palveluita koskevia näkemyksiä tai ehdotuksia tuli muutamia. Vain alle 20 prosenttia vastaajista koki ahdistavana sen, että hoitaja tai lääkäri tulisi omaan kotiin. Sen sijaan noin puolet olivat sitä mieltä, että kotiin tuleva hoitaja tai lääkäri on hyvää palvelua. Ehdotukset liikkuvasta kuvantamisrekasta sekä liikkuvista terveysasemapalveluista saivat kannatusta noin 65 prosentilta vastanneista.

PALVELUVERKKOON LIITTYVÄT KYSYMYKSET:

Palveluverkon supistaminen puhututti vastaajia kaikista eniten. Huolta herätti erityisesti pienten kuntien palveluiden tulevaisuus. Lähes jokainen oli sitä mieltä, että perusterveydenhuolto on kaiken perusta. Erikoissairaanhoitoon kohdistuvia supistuksia kannatti suoraan kuitenkin vain noin kolmasosa vastanneista.

Palveluiden keskittämiseen ja paikallisten palveluiden jatkuvuuteen otettiin eniten kantaa yleisellä tasolla. Osallistujat olivat lähes yksimielisiä siitä, että pienten kuntien palveluita ei tulisi karsia. Toisaalta vastaajat ymmärtävät tarpeen suunnitella palveluverkkoa taloudellisesti kestävämmin. Merkittävin huoli liittyi ikääntyneiden mahdollisuuksiin saada palvelua lähellä. Esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanottoa suositeltiin niihin kuntiin, joita uhkaavat isommat lakkautukset. Myös seniorineuvola sai selkeän kannatuksen.

Yli puolet vastaajista, oli sitä mieltä, että palveluita tulisi keskittää, jotta asiakkaat saisivat oikeanlaista palvelua. Palvelupolkujen sekä palveluntarpeenarvioinnin kehittäminen nähtiin myös tapoina edistää taloudellista kestävyyttä. Mikäli terveysasemia suljetaan, ratkaisuksi ehdotettiin suoria linja-autoyhteyksiä palveluiden piiriin. Tämä ehdotus sai vastaajilta kannatusta.

Keskusteluun osallistuneet kokivat, että lasten ja nuorten palveluihin tulisi panostaa. Nuorten mielenterveyden haasteisiin tulisi osallistujien mielestä vastata, ja kouluterveydenhuoltoa tulisi kehittää. Myös moniammatillisen yhteistyön kehittämistä pidetään tärkeänä. Moni olisi valmis asioimaan lääkärin sijaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi diabeteshoitajan, keuhkohoitajan ja fysioterapeutin palvelut nähdään mahdollisuutena kohdistaa resursseja järkevämmin. Resursseja säästävänä nähtiin myös panostaminen ennaltaehkäisevään työhön. Lähes 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asukkaiden mahdollisuuksia ottaa itse vastuuta omasta terveydestään tulisi tukea.

Vastaajat pohtivat paljon Oma Hämeen organisaatiorakennetta, henkilöstön saatavuutta sekä erityisesti hoitohenkilökunnan työhyvinvointia. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että hyvinvointialueen hallintoa tulisi supistaa ja resursseja tulisi kohdentaa työntekijäportaaseen. 
Polis-keskustelu oli myös hyvin innovatiivista, ja sieltä nousi tärkeitä uusia näkökulmia, joita tulisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Myös hyviä ratkaisuja talouden haasteisiin vastaamiseen tarjottiin. Omaishoidon merkitys nousi vahvasti esiin, ja resurssien painottaminen omaishoidon kehittämiseen tuo osallistujien mielestä säästöjä. Päivätoiminnan ja virkistystoiminnan vaikutukset hyvinvointiin koettiin myönteisinä. Palveluseteleiden hyödyntämistä esimerkiksi hammashoidossa kannatti 50 prosenttia ehdotukseen vastanneista.

Tähän yhteenvetoon ei ole lueteltu kaikkia ehdotuksia, joita Polis-keskustelussa esiteltiin. Tämän yhteenvedon lisäksi voit tutustua päättyneen keskustelun viimeisimpään raporttiin. Yksityiskohtaisempi yhteenveto tämän keskustelun tuloksista toimitetaan palveluverkkoselvitykseen liittyvän päätöksenteon tueksi.