Uutiset
Kaikki uutiset
Riihimäen ja Janakkalan kotihoidossa käytetään ostopalvelua kesän aikana
Kotihoito on ollut yhteydessä asiakkaisiin, joita muutos koskee.
Riihimäen ja Janakkalan kotihoidossa käytetään ostopalvelua kesän aikana
UUTINEN / 18.06.2024
Kotihoito on ollut yhteydessä asiakkaisiin, joita muutos koskee.
UUTINEN / 18.06.2024
Riihimäen ja Janakkalan kotihoidossa käytetään ostopalvelua kesän aikana
Oma Häme täydentää omaa kotihoidon palvelutuotantoaan ostopalveluilla Riihimäen ja Janakkalan kotihoidossa. Sitä käytetään kesäkuun puolivälistä lokakuun loppuun.
Ostopalveluina toteutetaan lähihoitajan, sairaanhoitajan ja hoiva-avustajan tuottamia kotihoidon palveluja. Ostopalvelun käyttö koskee osaa säännöllisen kotihoidon asiakkaista.
– Ostopalvelut vähentävät omaan henkilöstöön kohdistuvaa työpainetta ja varmistavat asiakkaiden kotihoitopalvelujen saatavuuden kesäajalle, taustoittaa kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala Oma Hämeestä.
Asiakasmaksuihin ja palvelujen sisältöön ei tule muutoksia. Kotihoito on ollut yhteydessä asiakkaisiin, joita muutos koskee.
Aluehallitus päätti vuokrasopimusten irtisanomisesta ja käsitteli laajasti talousasioita
Ahveniston sairaalahankkeen vastaanottoaika aikaistunee.
Aluehallitus päätti vuokrasopimusten irtisanomisesta ja käsitteli laajasti talousasioita
UUTINEN / 18.06.2024
Ahveniston sairaalahankkeen vastaanottoaika aikaistunee.
UUTINEN / 18.06.2024
Aluehallitus päätti vuokrasopimusten irtisanomisesta ja käsitteli laajasti talousasioita
Maanantaina kokoontunut aluehallitus päätti irtisanoa kaikki vuokra-asetuksen perusteella kuntien kanssa laaditut vuokrasopimukset päättymään viimeistään vuoden 2025 loppuun. Vuokra-asetus nosti hyvinvointialueen toimitiloihin liittyä kustannuksia noin kymmenen miljoonaa euroa ensimmäisenä tilikautena. Asetuksen vaikutusta hyvinvointialueiden rahoitukseen ei ole huomioitu valtion yleiskatteellisessa rahoituksessa. Kyseiset vuokrasopimukset on tehty toimeenpanolain nojalla, ja osa niistä on epätarkoituksenmukaisia.
Hyvinvointialue käy kuntakohtaiset vuokrasopimusneuvottelut, joissa voidaan tarkastella toimitilatarpeita aluevaltuuston asettamien raamien puitteissa. Ensisijaisesti pyritään neuvottelemaan pidempiaikainen vuokrasopimus ja alentamaan hyvinvointialueen vuokrakustannuksia, mikäli rakennusten tekninen kunto, sijainti ja toiminnallisuus mahdollistavat pitkäaikaisen toiminnan tiloissa.
Tasapainottamisohjelman toimenpiteitä nopeutetaan
Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelma 1:n tilanteen. Ohjelma on käynnistynyt toiminnallisesti pääsääsääntöisesti hyvin, mutta kustannusnousujen takia kaikkia tavoiteltuja säästöjä ei pystytä saavuttamaan täysimääräisesti vuonna 2024. Erityisesti erikoissairaanhoidon tulosalueella asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu.
Toteumaennusteen mukaan vuoden 2024 loppuun mennessä saadaan säästötoimilla noin 10,65 miljoonan euron kustannusvaikutus (65 %) tilikaudelle. Toukokuussa päättyneiden muutosneuvotteluiden tuloksena Oma Hämeen henkilöstö vähenee hallinnossa, johdossa ja tukipalveluissa vajaalla 117 henkilötyövuodella, millä saavutetaan noin kuuden miljoonan euron vuosittaiset lisäsäästöt. Muutosneuvotteluista syntyvät säästöt kohdistuvat pääosin tilikaudelle 2025.
Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteitä on tarkoitus nopeuttaa, jotta tilikaudelle 2024 asetetut taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Ylijäämäiset tilikaudet tavoitteena
Aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 talousarvioraamin ja suunnittelukehyksen sekä merkitsi tiedoksi toimialojen valmistelevat vuoden 2024 budjettiylitysuhille korvaavat menoleikkaustoimet.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taseeseen kertyi konsernitasolla 60,5 miljoonaa euroa alijäämää tilikaudella 2023. Kuluvan vuoden voimassa oleva talousarvio on puolestaan 66,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Mikäli kuluvan vuoden talous toteutuisi talousarvion mukaisena, olisi alijäämää kertynyt taseeseen vuoden 2024 loppuun mennessä 126,7 miljoona euroa. Tämä alijäämä tulee olla katettuna vuoden 2026 loppuun mennessä eli vuosien 2025–2026 tulisi olla yhteensä merkittävästi ylijäämäisiä.
Vuoden 2024 toukokuussa laadittu toteumaennuste ennakoi kuluvalta tilikaudelta 87,6 miljoonan euron alijäämää, mikä heikentäisi entisestään mahdollisuuksia talouden tasapainoon. Tämän vuoksi hyvinvointialueella on ryhdytty toimenpiteisiin jo päätettyjen talouden tasapainottamisohjelmien tehostamiseksi ja arvioitu muita mahdollisia nopeavaikutteisia sopeuttamiskeinoja. Talouden tasapainoiseen tilaan pääseminen edellyttää päätettyjen ohjelmien täysimääräistä toteutumista. Mikäli hyvinvointialue ei saavuta talouden tasapainoa vuoden 2026 loppuun mennessä, voi hyvinvointialue joutua valtion arviointimenettelyn kohteeksi, jolloin sillä ei itsellään enää välttämättä ole päätäntävaltaa talouden tasapainottamisen toimenpiteistä.
Vuosien 2025–2027 suunnittelukehys on laadittu laskelmassa siten, että talous on tasapainossa vuoden 2026 loppuun mennessä ja käynnistyvä suunnittelukausi selkeästi ylijäämäinen. On kuitenkin huomattava, että kyse on laskentateknisestä tasapainosta ja on epätodennäköistä, että hyvinvointialueen talous saavuttaa tasapainon lainsäädännön vaatimassa aikataulussa. Valtion rahoituksen tason ja kustannusten kasvun välinen epäsuhta johtaa niin suureen tuottavuusvaateen kasvuun tai menoleikkausten nopeuteen, ettei sitä voida saavuttaa annetussa aikataulussa. Ensimmäisten vuosien merkittävistä alijäämistä huolimatta hyvinvointialueen tulee realistisesti tavoitella ylijäämäisiä tilikausia alkavalla taloussuunnittelukaudella.
Ahveniston sairaalahankkeen vastaanottoaika aikaistunee
Ahveniston sairaalahankkeen rakentamisvaiheen aikana on noussut esiin mahdollisuus aikaistaa hankkeen vastaanottoaikaa tilaajalle noin kolmella kuukaudella. Aluehallitus päätti, että vastaanottoaikaa voidaan aikaistaa, kun siihen liittyvä riskien hallintasuunnitelma on tehty ja kustannukset täsmentyneet. Aluehallitus päättää suunnitelman hyväksymisestä erikseen.
Aikaistaminen muun muassa vähentäisi vanhaan sairaalarakennukseen liittyviä toiminnallisia riskejä ja lyhentäisi kahden sairaalarakennuksen yhtäaikaista ylläpitoaikaa. Se myös lyhentäisi tilaajan vastuulla olevien käyttöönotto-, perehdytys- ja muuttosuunnitelmien toimeenpanoaikaa.
Tilaaja ja palveluntuottajat ovat arvioineet, että vastaanottoajan aikaistamiseen liittyvät riskit ovat hallittavissa. Aikaistamisesta tilaajalle aiheutuvien kustannusten palkkioineen arvioidaan olevan enintään 1,2 miljoonaa euroa.
Erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkamiseen tarvitaan lisää rahaa
Aluehallitus hyväksyi erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkusuunnitelman. Valvira on antanut keväällä hyvinvointialueelle määräyksen järjestää erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy lainmukaiseksi ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Hoitoon pääsyn parantamiseksi on jo tehty useita toimia, mutta hoitoon pääsyä ei ole saatu lain edellyttämälle tasolle. Lisähaasteita on tuomassa muutto uuteen Assi-sairaalaan, sillä valmistautuminen ja uusien järjestelmien käyttöönotto sitoo henkilökuntaa. Vaikea taloustilanne puolestaan on pakottanut luopumaan ulkopuolisen leikkaussalikapasiteetin vuokraamisesta.
Suurimpana haasteena on ollut osaavan ja riittävän hoitohenkilöstön saatavuus. Merkittävimmät hoitohenkilöstövajeet ovat olleet leikkaustoiminnassa ja kirurgian vuodeosastoilla. Lääkärivaje on vaikeuttanut toimintaa ja lisännyt jonoja erityisesti silmätaudeilla. Ortopedian lääkäritilanne on ollut vaikea jo pidempään ja huonontunut alkuvuoden 2024 aikana.
Hoitoon pääsyn järjestäminen lainmukaiseksi edellyttää oman toiminnan tehostamisen lisäksi mm. leikkaussalikapasiteetin lisäämistä, lisätöiden tekemistä, palvelusetelitoiminnan laajentamista ja kilpailutuksia palveluiden hankkimiseksi yksityisiltä toimijoilta. Näistä kohdistuu talousarviovuodelle lisäkustannuksia noin 1,4 miljoonaa euroa. Alkuvuodelle 2025 kohdistuva lisäkustannus on noin 800 000 euroa. Kokonaisuudessaan vuonna 2025 arvioidaan tarvittavan erikoissairaanhoidon lainmukaisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi lisää enimmillään 2,5 miljoonaa euroa. Lisäkustannukset otetaan huomioon syksyn 2024 muutostalousarviossa ja vuoden 2025 talousarvion laadinnassa.
Tukipalveluyhtiön perustaminen etenee
Oma Hämeen oman tukipalveluyhtiön perustaminen etenee, ja aluehallitus merkitsi tiedoksi yhtiön valmistelutilanteen. Aluehallitus päätti siirtää tukipalveluyhtiöön hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalvelut, sairaala- ja laitoshuoltopalvelut ja kiinteistöhuoltopalvelut.
Henkilöstö siirtyy tukipalveluyhtiöön vanhoina työntekijöinä ja työsuhteen ehdot säilyvät entisinä. Tarpeelliset yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön siirtymisestä aloitetaan 31.8.2024 mennessä.
Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaan.
18.06.2024
Ikäihmisten päivätoimintaan muutoksia Hattulassa ja Tammelassa
Muutokset eivät vähennä asiakkaille tarjottavaa päivätoimintaa.
Ikäihmisten päivätoimintaan muutoksia Hattulassa ja Tammelassa
UUTINEN / 14.06.2024
Muutokset eivät vähennä asiakkaille tarjottavaa päivätoimintaa.
UUTINEN / 14.06.2024
Ikäihmisten päivätoimintaan muutoksia Hattulassa ja Tammelassa
Ikäihmisten päivätoiminnan toimipisteissä Hattulassa ja Tammelassa tapahtuu muutoksia loppukesällä ja syksyllä. Muutokset liittyvät osaltaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien ja palveluverkkokokonaisuuden täytäntöönpanoon.
Hattulan päivätoiminta on sijainnut Tuulia-Kodissa, jossa ei ole enää ikäihmisten asumispalveluiden toimintaa. Päivätoiminnassa on kesäsulku ja lomatauko 17.6.–28.7., jonka jälkeen toiminta jatkuu Turengissa Janakkalassa (Tapailanpiha 7). Asiakkailla on halutessaan mahdollisuus siirtyä myös Kalvolan päivätoimintaan (Sauvalanaukio 4, Iittala), jos se on logistisesti parempi vaihtoehto.
Tammelan päivätoimintaan tulee myöhemmin syksyllä muutoksia. Toiminta päättyy Tammelassa 30.9. ja jatkuu 1.10. alkaen joko Forssan päivätoiminnassa (Eteläinen puistokatu 4) tai Jokioisten päivätoiminnassa (Intalantie 25). Paikka tarkentuu syyskuussa.
– Muutokset eivät vähennä asiakkaille tarjottavaa päivätoimintaa, vaan asiakkaat saavat saman palvelun kuin aiemmin, mutta eri toimipisteessä. Muutos ei myöskään vähennä henkilöstön tarvetta ikäihmisten päivätoiminnassa, kertoo kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen Oma Hämeestä.
– Taustalla on myös se, että Forssan seudulla päivätoiminnoissa asiakasryhmät eivät ole olleet täysiä, joten keskittämisellä saamme aikaan kustannustehokkuutta.
Oma Häme on muutoksista ja kuljetuksista yhteydessä asiakkaisiin henkilökohtaisesti.
Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevät kunnat ja hyvinvointialue yhdessä.
Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
UUTINEN / 13.06.2024
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevät kunnat ja hyvinvointialue yhdessä.
UUTINEN / 13.06.2024
Tiivis yhteydenpito edesauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ovat vastuussa kunnat, hyvinvointialue ja maakuntaliitto yhdessä. Ne ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen, jonka kärkinä ovat työllisyys ja elinvoima, ikäystävällinen asuminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet.
Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueen ja kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Lisäksi vuosittain neuvotellaan alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa yhteisistä tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Tiistaina yhteistyötahot tapasivat strategisen tason foorumissa Hämeenlinnassa. Yhteistyön sujuvuutta, yhteisen tilannekuvan muodostamista, yhteistä luottamusta ja verkostotyön linjaamista varmistava foorumi oli ensimmäinen laatuaan.
Lisäksi käsiteltiin luonnosvaiheessa olevaa hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa, jota ovat tilaisuuksissaan käsitelleet toukokuun aikana myös lakisääteiset vaikuttamistoimielimet, integraatiovaliokunta sekä hyvinvointialueen lautakunnat.
Yhteinen sävel vastakkainasettelun sijaan
Foorumin avanneen aluehallituksen puheenjohtajan Kaisa Lepolan mukaan työnjako hyvinvointialueen ja kuntien kesken on selvä, vaikka rooleja täsmennetään varmasti toisenkin valtuustokauden ajan.
– Toiveena on, että löytäisimme yhteisen sävelen vastakkainasettelun sijaan. Raha on tiukassa ja se aiheuttaa kahnausta, mutta avoin ja rehellinen vuorovaikutus sekä yhteydenotot puolin ja toisin auttavat onnistumaan yhdessä.
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen muistutti, että lakisääteisen yhteistyövelvoitteen lisäksi työtä pitää tehdä jatkuvasti näiden kokousten ulkopuolellakin – ja tehdäänkin.
– Kiitän kuntia siitä, että esimerkiksi viimeaikaiset ratkaisut ovat olleet eteenpäin katsovia ja keskustelut hyvin rakentavia.
Sekä Lepola että Naukkarinen painottivat, että hyvinvointialue on pystynyt jo avaamaan useita uusia palveluita, kun hartiat ovat leveämmät. Toimintatapaa muutetaan pala kerrallaan suuntaan, jossa tuotantolähtöisten siilojen sijaan palveluita järjestetään asiakaslähtöisesti.
– Oma Häme oli hyvinvointialueista ensimmäinen, joka tarjosi kaikkien asukkaiden käyttöön oman sovelluksen. Toinen hyvä esimerkki on Gerbiili eli liikkuva geriatrinen kotisairaala ja kiireettömän ensihoidon yksikkö, jonka avulla yhä suurempi osa kiireettömistä tehtävistä pystytään hoitamaan ilman ambulanssia, Naukkarinen kertoi.
– Meillä on myös esimerkiksi sairaanhoitaja-chat ja suun terveydenhuollon liikkuva yksikkö. Pystymme järjestämään vaikkapa elintapaohjausta ja auttamaan perheiden arjen hallinnassa paremmin kuin aiemmin yksittäisinä kuntina, Lepola jatkoi.
Kaikissa puitesopimuksen tavoitteissa päästy eteenpäin
Erityisasiantuntija Tuula Salminen Oma Hämeestä kertoi foorumissa, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puitesopimuksen tavoitteet ovat toteutuneet tähän mennessä.
Työllisyyden ja elinvoiman tavoitteesta hän nosti esille mm. asiakastyytyväisyyskyselyt, joiden mukaan tyytyväisyys hyvinvointialueen palveluihin on noussut. Työttömien terveystarkastuksia on Oma Hämeessä tehty viime vuoden aikana enemmän kuin maassa keskimäärin. Työttömien aktivointiaste jäi hieman tavoitteesta vuonna 2023, mutta on kuitenkin hieman korkeampi kuin maan keskiarvo.
Ikäystävällisen asumisen tavoitteena on esimerkiksi se, että yhteisöllisen asumisen paikkoja pystyttäisiin lisäämään 50 kpl vuosittain.
– Tässäkin tarvitaan yhteistyötä kuntien kanssa, Salminen totesi.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin saralta hän mainitsi mm. vahvassa kehitysvaiheessa olevan perhekeskuksen toimintamallin ja sen, kuinka hyvinvointialue on kyennyt palkkaamaan koulupsykologeja etätyöhön toiselle asteelle.
– Odotukset ovat korkealla, sillä psykologien saatavuudessa on ollut vaikeuksia.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin onnistumista kuvaa esimerkiksi niin sanottu hyte-kerroin, joka kohentui vuodesta 2022 vuoteen 2023.
– Se kertoo, että kunnat ovat aktivoituneet hienosti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, Salminen kiitti.
Loppupuheenvuoroissa seminaarin osallistujat totesivat yhteistuumin, että hyte-työssä onnistuminen lieventää myös talouspaineita, kun kelkkaa saadaan käännettyä raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Linkkejä:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (omahame.fi)
HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille (thl.fi)
HYTE-kerroin - kannustin kunnille (thl.fi)
Kanervasta ja Kielosta tuli Vanamo
Nimikilpailuun tuli runsaasti ehdotuksia Heikanrinteen palvelukeskuksessa Forssassa.
Kanervasta ja Kielosta tuli Vanamo
UUTINEN / 13.06.2024
Nimikilpailuun tuli runsaasti ehdotuksia Heikanrinteen palvelukeskuksessa Forssassa.
13.06.2024
UUTINEN / 13.06.2024
Kanervasta ja Kielosta tuli Vanamo
Forssassa Heikanrinteen palvelukeskuksessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt Kanerva ja Kielo ottavat käyttöön yhteisen Vanamo-nimen. Muutos tulee voimaan 17.6.
– Käytännössä Kanerva ja Kielo ovat jo toimineet yhtenä yksikkönä. Niillä on sama lähijohtaja ja henkilökunta sekä yhteiset toimintatavat. Näin ollen yhteinen nimikin tuntui järkevältä, taustoittaa asumispalveluiden lähijohtaja Sari Sundell.
Nimenmuutoksesta järjestettiin aiemmin nimikilpailu, johon sekä asukkaat, omaiset että henkilökunta saivat jättää ehdotuksia. Niitä kertyi 27 kappaletta.
– Henkilökunta äänesti näistä Vanamon voittajaksi. Olemme iloisia, että ehdotuksia tuli niin paljon. Se kertoo, että nimellä on väliä, Sundell toteaa.
Nimenmuutos ei vaikuta asiakkaiden palveluihin. Vanamossa on yhteensä 40 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
ARTIKKELI / 29.04.2024
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
ARTIKKELI / 29.04.2024
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin.
– Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee.
Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti.
Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen.
– Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia.
– Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin.
“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”
Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo.
– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa.
– Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta.
“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus”
Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään.
On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.
– Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee.
– Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan.
“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan”
Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.
– Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin.
– Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin.
Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle:
– Olemme positiivinen riski työnantajalle!
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita.
Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme:
• kiireelliset lastensuojeluasiat
• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet
• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet
• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema)
• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona
• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
ARTIKKELI / 05.04.2024
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
ARTIKKELI / 05.04.2024
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta!
Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa.
Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme.
Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu.
Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu
Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
ARTIKKELI / 29.02.2024
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
ARTIKKELI / 29.02.2024
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi.
Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä.
– Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa.
Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä.
– Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee.
Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen.
– Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä.
Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista.
– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme.
Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta
Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta.
– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee.
– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta.
Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja.
Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa
Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista.
– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta.
– Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.