UUTINEN / 15.02.2024

Uusilla toimintamalleilla monialaisempaa ja parempaa palvelua perheille

Oma Hämeessä pilotoidaan uusia toimintamalleja lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Keskeistä on yhdistää eri ammattilaisten osaaminen koko perheen hyväksi. Osa asiakkaista tarvitsee paitsi suojelua myös kuntoutusta ja hoitoa.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian ja arvojen mukaista on toiminnan rohkea kehittäminen asiakkaiden parhaaksi. Tämä edellyttää sitoutumista kehittämistyöhön, jossa tavoitellaan vaikuttavia palveluita ja tiedostetaan, että onnistuminen edellyttää luottamusta yli sektorirajojen. Yhteisasiakkuudesta rakentuu yhteinen suunnitelma, joka osoittaa kenen vastuulla on minkäkin tavoitteen edistäminen yhdessä perheen kanssa.  

Toimintamallia kehitetään kevään kuluessa. Tavoitteena on tunnistaa hyvät, jo olemassa olevat käytännöt ja rakentaa uutta, ongelmakohdat korjaavaa mallia. Olennaista työssä on se, että palvelut nivotaan yhteen ja moninaisiin tuen tarpeisiin vastataan yhdessä. 

– Palvelut rakennetaan asiakkaan tarpeiden ympärille niin, että työskentelemme yhdessä ja yhteisen suunnitelman mukaisesti. Ei siis omaa suunnitelmaa psykiatriseen hoitoon, päihdehoitoon ja lastensuojeluun, vaan yksi yhteinen suunnitelma. Palvelun on tarkoitus huomioida koko perhe, mutta lapsi on keskiössä, taustoittaa lastensuojelun tuloaluejohtaja Taija Ylätalo. 

Ylätalo painottaa, että hyvinvointialueella tulee aidosti tunnistaa lastensuojelun kriittiset kohdat, joissa ”perussujuva tekeminen” ei riitä. 

– Asiakkailla on suojelutarpeen lisäksi tarvetta kuntoutukseen ja hoitoon. Moniammatillinen työskentely voi parhaimmillaan esimerkiksi estää tilanteen, jossa lapsi joudutaan sijoittamaan. Tämä on inhimillistä, mutta myös kustannustehokasta. 

Lopputuloksena tulee olla se, että työntekijät sitoutuvat työskentelemään halutun toimintamallin mukaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen kokoaa pilottiryhmän helmi- ja maaliskuussa työpajoihin, joissa tunnistetaan hyvät, jo olemassa olevat käytännöt sekä lähdetään rakentamaan uutta, ongelmakohdat korjaavaa toimintamallia. Pilottiryhmään tulee työntekijöitä lastensuojelusta, psykiatriasta ja päihdepalveluista sekä kokemusasiantuntijoita ja ohjelmistoyritys Integritas Oy:n edustus. 

–  Asiakas- ja potilastietojärjestelmistä saatavien tietojen yhdistämisessä on lainsäädännöllisiä haasteita, mikä hidastaa yhteisasiakkuuksien hallintaa. Kehittämistyössä on kuitenkin mahdollista edetä, kunhan asiakkaan suostumus hoidetaan tyylikkäästi ja asianmukaisesti, sanoo Integritasin toimitusjohtaja Kalle Horjamo.