ARTIKKELI / 11.01.2024

Blogi: Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii luovaan ja avoimeen toimintakulttuuriin

Mikä ihmeen rakenteellinen sosiaalityö? Asiantuntijamme Anu Ropponen kertoo tässä blogissa, kuinka rakenteellisessa sosiaalityössä huomio ei ole yksilössä ja hänen ongelmissaan, vaan rakenteissa, jotka aiheuttavat ongelmia ja pitävät niitä yllä.

Sen sijaan, että kysyisimme ”miksi Jeppe juo?” kysymme että ”mitkä Jepen ympärillä olevat asiat mahdollistavat ja tukevat sitä, että hänen on helppoa ja kannattavaa tarttua juomaan”. Rakenteellinen sosiaalityö tarkastelee siis esimerkiksi sitä, miten ympäristö, yhteisö ja erilaiset säännöt ja normit vaikuttavat ihmisten elämään. 

Rakenteellista sosiaalityötä voi kuvata myös tavaksi tietää, kuten Pirkanmaan Pikassoksen kehittämispäällikkö Anna Pekkarinen on todennut. Kun tunnistamme asiakkaiden ja asukkaiden kanssa rakenteellisia esteitä, voimme päästä käsiksi taustalla vaikuttaviin ja ongelmia aiheuttaviin syihin. Viestimällä esteistä ja ehdottamalla ratkaisuja ongelmiin saamme puolestaan vaikuttavampia palveluja ja edistämme hyvinvointia. 

Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuollon lainsäädännössä säädetty sosiaalityön tehtävä. Sen toteutusmuodot ovat olleet paikallisesti varsin vaihtelevia ennen hyvinvointialueen käynnistymistä. Viime vuoden aikana aloitimme tavoitteellisen ja systemaattisen rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

Vaikuttavuus, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus 

Vaikuttavuus syntyy siitä, että tiedämme keitä asiakkaamme ja asukkaamme ovat ja mitä palveluja he tarvitsevat – mutta myös siitä, että palvelut ovat oikea-aikaisia. Rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon avulla saamme tuotua esille hiljaisia signaaleja ja ilmiöitä, joihin meidän tulisi puuttua ongelmien ehkäisemiseksi. 

Osallisuus ja kaikkien asukkaiden mahdollisuuksien lisääminen hyvinvointialueella on rakenteellisen sosiaalityön keskeinen periaate. Työskentelemällä erilaisten yhteisöjen kanssa tavoitamme myös niitä ihmisiä, jotka eivät lehtien palstoilla saa helposti ääntään kuuluviin, mutta joiden näkemyksillä on valtava merkitys. Yhdenvertaisuutta lisää se, että palvelut ovat tosiasiallisesti saavutettavia ja laadukkaita kaikille ja että osaamme huomioida ryhmät, joiden osallistuminen ei ole aina itsestään selvää tai helppoa. 

Rakenteellinen sosiaalityö lisää asiakaslähtöisyyttä kyseenalaistamalla vallan rakenteita ja kannustaa ihmisiä osallistumaan ja tuomaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään niin sanotun asiantuntijatiedon rinnalle. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen aidosti osana palveluiden kehittämistä on tulevaisuudessa todella tärkeää, koska tarvitsemme monipuolista tietoa ja osaamista yhä monimutkaisempien ongelmien ratkaisemisessa.   

Rohkeutta on tehdä ja nähdä toisin, mutta tarvittaessa myös pysähtyä ja todeta reilusti, että reitti onkin ollut väärä. Tämänkaltaista luovaa, kokeilevaa ja avointa toimintakulttuuria rakenteellinen sosiaalityö pyrkii vahvistamaan.  

Vaikuttavuus, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus ovat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategiaan kirjattuja arvoja, mutta ne ovat tärkeitä asioita myös rakenteellisessa sosiaalityössä – kuten edellä on kuvailtu. 

Työ jatkuu innostuneiden ammattilaisten voimin 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa rakenteellista sosiaalityötä työstettiin viime vuoden aikana Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa. Kokosimme eri palvelualojen ammattilaisia rakenteellisen sosiaalityön työryhmään, järjestimme koulutusfoorumeja, keskustelimme lukuisten eri ammattilaisten kanssa ja loimme tiedontuotantoa varten sosiaalisen raportoinnin mallin.  

Hanke päättyi vuoden loppuun, mutta rakenteellinen sosiaalityö on ehtinyt ottaa pienet, mutta tiukat askeleet eteenpäin Kanta-Hämeessä. Kehittäminen jatkuu hyvinvointialueen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellisen, kestävän kasvun ohjelman (RRP2) ja Kanta-Hämeen Pikassoksen kehittämispäällikkö Seija Junnon ydintiimin voimalla. 

Isoimman työn tekevät kuitenkin lukuisat ammattilaiset, jotka ovat rakenteellisesta sosiaalityöstä innostuneet ja haluavat näitä kysymyksiä pohtia. Myös palveluiden johdolla on keskeinen rooli rakenteellisen työn mahdollistajana ja tukena. Olen vakuuttunut, että sosiaali- ja terveydenhuollossa halutaan kehittää ja muuttaa käytäntöjä, kunhan siihen on riittävästi aikaa. Onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä kentän, kehittämisen ja tutkimuksen välillä. 

Rakenteellinen sosiaalityö kuuluu kaikille 

Sosiaalityön professori Riitta Granfelt on kirjoittanut sosiaalityön tehtävästä yhteiskunnassa: ”Sosiaalityö yhteiskuntapoliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista, ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai kunniallisella elämäntavalla.” Sosiaalityö on ihmisoikeusammatti ja aina kytköksissä rakenteisiin ja yhteiskunnan arvoihin. 

Rakenteellinen sosiaalityö puolestaan kuuluu kaikille, sillä ei ole olemassa ihmistä ilman ympäristöä. On ilo jatkaa tätä tärkeää työtä Kanta-Hämeessä myös seuraavat puolitoista vuotta Kestävän kasvun ohjelman RRP 2 – Kanta-Hämeen Syli -hankkeessa. Suunnitteilla on ainakin ensimmäinen Kanta-Hämeen Rakenteellisen sosiaalityön päivä 20.3.2024 sekä Rakee – rakenteellisen sosiaalityön foorumit 8.2. ja 14.5. Kannattaa laittaa päivämäärät jo nyt kalenteriin ja seurata ilmoittelua. 

Anu Ropponen, rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija 

Täytä sosiaalisen raportoinnin lomake: Sosiaalinen raportointi: Webropolilla luotu kysely (webropolsurveys.com)

Lisää rakenteellisesta sosiaalityöstä: Rakenteellinen sosiaalityö - THL