UUTINEN / 27.10.2023

Oma Hämeen palveluverkkoselvitys on valmistunut – tulevaisuuskuvat tarjoavat vaihtoehtoja kustannusten hillitsemiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen ensimmäinen vaihe on valmistunut. Selvitystä on tehty syksyn aikana yhteistyössä valittujen kumppaneiden kanssa ja sen tuloksia on käsitelty yhdessä kuntien kanssa. Aluehallitus saa selvityksen tiedoksi maanantain 30.10. kokouksessaan. Ensimmäisen vaiheen selvitys toimii tausta-aineistona jatkovalmistelulle.  Palveluverkkoon liittyvä päätöksenteko tehdään kahdessa vaiheessa. Aluevaltuusto käsittelee palveluverkon määritysperiaatteita joulukuussa. Palveluverkon ja toimipisteiden muutoksia aluevaltuusto käsittelee maaliskuussa 2024. 

Selvityksellä on kartoitettu hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita päätöksenteon pohjaksi. Tulevissa päätösesityksissä tullaan huomioimaan selvityksestä annetut lausunnot, asukaskyselyiden tulokset sekä muu palaute. Asukkaiden ajatuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kerätään parhaillaan mm. sähköisen Polis-keskustelualustan kautta. Lisäksi lähiviikkoina haastatellaan asiakkaita ja asukkaita eri puolilla maakuntaa. Sidosryhmille suunnattu kuuleminen käynnistyy 1. marraskuuta 2023, lausuntoaika on 1.11.–21.11.

Palveluverkkoselvityksen lähtökohtana on ollut Oma Hämeen toiminnan kokonaiskustannusten kasvunopeuden hillitseminen ja pysyvien hoitosuhteiden varmistaminen, ei toimipisteiden lukumäärä. Palveluverkkoselvityksellä on haluttu saada päätöksenteon tueksi tietoa siitä, millaisia palveluita väestö tarvitsee tulevina vuosina sekä mihin henkilöstö ja rahoitus riittävät. Selvitystä varten on kartoitettu Oma Hämeen käyttämien toimitilojen tekninen kunto, käyttöaste ja tilatehokkuus. Lisäksi on selvitetty palveluverkon nykytila, käyntivolyymit ja henkilöstömäärät. 

Edellä mainittuja tietoja on verrattu väestörakenteeseen ja sen ennakoituihin muutoksiin. Lisäksi palveluiden sijaintia on peilattu maakunnan asumiskeskittymiin. Selvityksen teossa on käytetty apuna Oma Hämeen asiantuntijoiden haastatteluja sekä valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä tilastotietoja.  

Palveluverkkoselvitys kuvaa nykytilan ja erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia

Palveluverkkoselvityksessä nostetaan esiin havaintoja, mutta ei tehdä suosituksia toimenpiteistä. Selvityksestä tehtävät johtopäätökset ovat Oma Hämeen johdon ja päättäjien vastuulla. On myös huomioitava, ettei kaikista toimialoista, palveluista ja alueista ole ollut saatavilla samanmuotoista, kattavaa tietoa. Pelastuspalveluita selvitys ei käsittele yhtä kattavasti kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, koska lokakuussa hyväksytty pelastustoimen palvelutasopäätös ottaa kantaa palveluverkon kattavuuteen. Hyvinvointialueen hallinnon- ja tukipalveluiden muutokset arvioidaan, kun palveluja koskevat muutokset täsmentyvät.

Palveluverkkoselvitys tarjoaa kolme erilaista tulevaisuuskuvaa hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseen lyhyellä aikavälillä. Tavoitteena on kuvata mahdollisia palveluverkon tavoitetiloja noin vuoden 2026 alusta, jolloin lain vaatima siirtymäajan vuokravelvoite päättyy. Skenaariot kuvaavat eri asteisia mahdollisia muutoksia hyvinvointialueen palveluihin ja toimitilojen käyttöön. Selvityksessä todetaan, että nykyisen palveluverkon rakenne on raskas ja kallis ylläpitää lukuisine toimipisteineen. Selvityksessä ei vielä oteta kantaa skenaarioiden kustannusvaikutuksiin, vaan ne täsmentyvät jatkovalmistelun aikana.

Kolmessa eri tulevaisuuskuvassa esitetään muutoksia tehtäväksi asukasmäärän perusteella. Skenaariot on laadittu väestöpohjan mukaisesti. Skenaariot tarkastelevat sekä fyysistä toimipisteverkostoa että palvelujen tuotantotapoja. Skenaarioissa esitetyt muutosvaihtoehdot pohjautuvat terveysasemaverkoston rakenteeseen. Niiden yhteydessä tuotetaan pääosa hyvinvointialueen palveluista.
 
Palveluverkon muutosten merkittävimmät kustannusajurit ovat henkilöstökustannukset, vuokratyövoima ja tilavuokrat. Useimmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet tarvitsevat riittävän suuren väestöpohjan toimiakseen tehokkaasti. Erityisesti haasteet henkilöstön saatavuudessa lisäävät toiminnan kustannuksia, heikentävät palveluiden saatavuutta ja lisäävät toimipisteiden haavoittuvuutta.

Selvityksessä todetaan, että kun palveluverkostoon suunnitellaan muutoksia, on huomioitava ne asukkaat, joilla on kaikkein suurimmat etäisyydet lähimpään palvelupisteeseen. Palveluita täydennetään muun muassa digitaalisilla, kotiin tuotavilla, etä- ja liikkuvilla palveluilla.

Palveluverkkoselvitykseen voi tutustua täällä.