Uutiset
Kaikki uutiset
GerBiili laajenee: Iloisia uutisia ikäihmisille Riihimäellä ja Forssassa
Hämeenlinnan kotisairaalan innovatiivinen liikkuva yksikkö, GerBiili, on ottanut suuria askelia...
GerBiili laajenee: Iloisia uutisia ikäihmisille Riihimäellä ja Forssassa
UUTINEN / 08.05.2024
Hämeenlinnan kotisairaalan innovatiivinen liikkuva yksikkö, GerBiili, on ottanut suuria askelia...
UUTINEN / 08.05.2024
GerBiili laajenee: Iloisia uutisia ikäihmisille Riihimäellä ja Forssassa
Hämeenlinnan kotisairaalan innovatiivinen liikkuva yksikkö, GerBiili, on ottanut suuria askelia laajentuakseen palvelemaan entistä laajempaa väestöä, sillä GerBiili aloitti toimintansa Riihimäellä ja Forssassa toukokuun alussa. Tämä merkittävä laajentuminen on osa GerBiilin alkuperäistä suunnitelmaa ja vastaus alueiden kasvavaan tarpeeseen ikääntyneiden hoidossa.
GerBiilin toiminta käynnistyi menestyksekkäästi jo maaliskuussa Hämeenlinnassa, ja se on saanut lämpimän vastaanoton ikäihmisten palveluiden ammattilaisten keskuudessa. Tähän mennessä GerBiili on tehnyt yli 600 kontaktia, joista peräti 198 on ollut kotikäyntejä. GerBiilin keskeisenä tavoitteena on tarjota ikääntyneille mahdollisuus saada tarvitsemansa hoito omassa kodissaan, vähentäen samalla tarvetta siirtyä raskaisiin laitoshoitoihin. Samalla se tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden tukea ikääntyneitä monipuolisesti heidän omassa ympäristössään.
– Hämeenlinnan GerBiili on jo saanut runsaasti kiitosta ikääntyneiden palveluiden ammattilaisilta. Erityisesti rakentava palaute on ollut arvokasta GerBiilin jatkokehityksessä. Ensimmäisten kuukausien aikana on myös havaittu konkreettisia tuloksia, kuten ensihoidon yli 75-vuotiaiden tehtävien väheneminen 3 prosenttiyksikköä verrattuna edellisvuoteen, kertoo ensihoidon tulosaluejohtaja Lasse Hakala
Forssassa ja Riihimäellä GerBiilin toiminta on käynnistetty perusteellisen henkilöstön koulutus- ja perehdytysjakson jälkeen. Nyt on aika ryhtyä tositoimiin näillä alueilla. Forssan GerBiili toimii osana kotisairaalaa ympäri vuorokauden, kun taas Riihimäellä yövuoro pyritään käynnistämään alkusyksystä. Kesän aikana Hämeenlinnan GerBiili hoitaa Riihimäen aluetta yöllä varmistaen palvelun jatkumisen sujuvana myös uusilla alueilla.
GerBiilin iloinen ja ystävällinen asenne on ollut keskeinen osa sen menestystä, ja samalla se luo turvallisen ja kannustavan ympäristön ikääntyneille ja heidän hoitajilleen. Tulevaisuudessa GerBiilin toiminta jatkuu tiiviissä yhteistyössä ikääntyneiden palveluiden ja ensihoidon kanssa, varmistaen jatkuvan kehityksen ja parhaan mahdollisen hoidon tarjoamisen kaikille asiakkailleen.
Johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen
Suurimmalle osalle irtisanomisuhan alla olevista tarjotaan uutta työtehtävää.
Johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen
UUTINEN / 08.05.2024
Suurimmalle osalle irtisanomisuhan alla olevista tarjotaan uutta työtehtävää.
08.05.2024
UUTINEN / 08.05.2024
Johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen
Oma Häme käynnisti tiukan talouskuurin vuoksi maaliskuussa yhteistoimintaneuvottelut johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. Neuvottelujen piirissä on ollut vajaat 1 400 henkilöä ja tavoitteena on ollut saavuttaa noin kuuden miljoonan euron säästöt. Neuvotteluiden ulkopuolelle jätettiin pääosa välitöntä asiakastyötä tekevistä ammattilaisista, esimerkiksi lääkärit, sosiaalityöntekijät, hoitajat, pelastajat.
Neuvotteluja on käyty henkilöstöjärjestöjen kanssa hyvässä hengessä ja ne on saatu päätökseen tiistaina 7. toukokuuta. Yhdeksässä neuvottelutapaamisessa on käsitelty sataa erilaista asiakohtaa. Neuvotteluissa käytiin läpi esitysten perusteita, vaikutuksia ja mahdollisia riskejä.
– Tässä vaikeassa taloustilanteessa tuotannolliset ja taloudelliset neuvottelut ovat olleet viimeisin vaihtoehto. Prosessi on ollut raskas kaikille osapuolille, mutta sitä on käyty rakentavassa hengessä, mistä haluan erityisesti kiittää, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Henkilöstöedustajat toivat neuvotteluihin henkilöstöltä saatuja esityksiä ja ehdotuksia toimenpiteiksi. Myös pääsopijajärjestöiden edustajien mukaan neuvottelut sujuivat vaikeista aiheista huolimatta rakentavassa ja huomioivassa hengessä. Edustajat kokevat, että heitä on kuultu ja kuunneltu. Neuvotteluasiakirjat ovat tulleet hyvissä ajoin ennen neuvotteluita ja niitä on ehditty käydä läpi, toteavat neuvotteluissa mukana olleet pääluottamusmiehet yhteisesti.
– Irtisanomiset ja perustehtäviin osuneet vähennystarpeet olivat kipeimpiä ratkaisuja. Niistä olimme eniten erimielisiä, toteaa Superin pääluottamusmies Päivi Pöyry.
– Hallinnosta leikkaaminen on osin mahdotonta tässä vaiheessa, kun organisaatio on vasta muovautumassa. Hallinnon kehittämistä ja johtamisjärjestelmän tarkastelua jatketaan edelleen neuvottelujen jälkeenkin, kommentoi Jukon pääluottamusmies Maria Huuhtanen.
Tarjolla uusia tehtäviä ja uudelleenkouluttautumista
Muutosneuvotteluiden tuloksena Oma Hämeen henkilöstö vähenee hallinnossa, johdossa ja tukipalveluissa vajaalla 117 henkilötyövuodella. Henkilöstö vähenee eläköitymisen kautta, määräaikaisuuksien päättymisellä sekä siten, ettei virkoja tai tehtäviä täytetä. Irtisanomista on pyritty välttämään viimeiseen saakka, mitä myös aluehallitus edellytti. Irtisanomisuhan alla on nyt 69 työntekijää. Heistä 17:llä työt ovat päättymässä Oma Hämeessä. 52:lle tarjotaan uutta työtehtävää tai mahdollisuutta kouluttautua uuteen työhön. Oma Hämeellä on lakisääteinen takaisinottovelvoite suhteessa irtisanottaviin työntekijöihin.
Ylimmän johdon virkatehtävien (34) määrää vähennetään kuudella, mikä on noin 18 prosenttia johtajanimikkeisistä virkatehtävistä. Vähennys tarkoittaa muutoksia Oma Hämeen organisaatioon, kun kuusi tulosaluetta lakkautetaan. Muutokset tulevat koskemaan terveyspalveluita, perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluita sekä pelastustoimea. Myös keskijohdossa virkatehtäviin tehdään muutoksia. Keskijohtoon kuuluvat muun muassa erilaiset päällikkö-, ylihoitaja- ja ylilääkärinimikkeiset virkatehtävät. Toimenpiteet koskevat noin 24 prosenttia keskijohdosta eli 31 tehtävää. Muutokset koskevat kaikkia muita toimialoja paitsi ikäihmisten palveluja. Keskijohdossa muutokset tarkoittavat irtisanomisia, nimikemuutoksia, eläköitymisiä, määräaikaisuuksien päättymistä sekä sitä, ettei tehtäviä täytetä.
Samat toimenpiteet kohdistuvat myös lähijohtoon (203 henkilöä). Muutokset koskevat noin kuutta prosenttia lähijohtajista eli 12 tehtävää. Muutokset koskevat terveyspalveluita, ikäihmisten palveluita sekä perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluita.
Muutosten toimeenpano käynnistyy toukokuun puolivälin jälkeen. Toimialat ja tulosalueet käyvät läpi muutoksia ja niiden vaikutuksia yhdessä henkilöstön kanssa. Niihin työntekijöihin, joita muutokset koskevat, ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.
Tukitoimia tarjolla työntekijöille ja työyhteisöille
Monelle Oma Hämeen johtajalle ja hallinnossa työskentelevälle voi tulla muutoksia työtehtäviin. Suurin osa muutoksista koskee konserni- ja tukipalveluita ja seuraavaksi eniten terveyspalveluita. Muutosten suuruus on linjassa toimialojen työntekijämäärän kanssa.
Henkilöstövähennykset asiantuntija- ja suunnittelijatehtävissä tulevat vaikuttamaan hallinnon valmisteluun ja prosesseihin.
– Vähennysten seurauksena asioiden valmistelu väistämättä hidastuu. Riskinä tässä on myös se, että jotkut aiemmin hallinnossa ja tukitoiminnoissa hoidetut tehtävät uhkaavat siirtyä hoitajille ja muille ammattilaisille. Muutosten vaikutuksia toimialojen ja tulosalueiden toimintaan pyritään minimoimaan ja niitä seurataan tarkkaan, sanoo konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola.
Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön vähentäminen hidastaa työnjaon siirtämistä oikein eri ammattitehtävien kesken. Tämä tavoite on kirjattu Oma Hämeen strategiaankin, mutta uudet työnjakoprosessit voivat nyt hidastua.
Yt-prosessi on aina työyhteisölle kuluttava ja yksittäisille työntekijöille raskas. Oma Häme on valmistellut erilaisia tukitoimia sekä työntekijöiden että työyhteisöjen tukemiseksi. Tukitoimissa ovat mukana työterveyshuolto, työsuojelu sekä henkilöstöjärjestöt.
– Juuri tässä hyvinvointialueen rakentumiskohdassa ja nykyisessä työmäärässä nämä muutokset ovat vaikeita myös työnantajalle. Päätökset ovat olleet erittäin hankalia. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota sekä irtisanottavien tukeen että työyhteisöjen auttamiseen muutoksessa, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.
– Henkilöstöä on jatkossakin syytä kuulla erittäin herkällä korvalla ja henkilöstön tulee saada osallistua toiminnan kehittämiseen. Hyvinvoiva henkilöstö on kuitenkin koko hyvinvointialueen tärkein pääoma, muistuttaa Tehyn pääluottamusmies Piritta Järvinen.
Aluehallitus hyväksyi Riihimäen sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen aiesopimuksen
Lisäksi aluehallitus hyväksyi Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan investoinnit.
Aluehallitus hyväksyi Riihimäen sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen aiesopimuksen
UUTINEN / 07.05.2024
Lisäksi aluehallitus hyväksyi Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan investoinnit.
UUTINEN / 07.05.2024
Aluehallitus hyväksyi Riihimäen sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen aiesopimuksen
Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi aiesopimuksen Riihimäen sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen toteutuksesta Riihimäen kaupungin kanssa. Aiesopimuksella on tarkoitus sopia niistä periaatteista, joiden mukaisesti osapuolet voivat valmistella sote-keskuksen ja pysäköintilaitoksen toteutussuunnittelua.
Oma Häme on suunnitellut, että vuosina 2024–2029 Riihimäen seudun sote-palvelut kootaan esisijaisesti Riihimäen sairaalaan ja toissijaisesti Riihimäen pääterveysasemalle. Suunnitelmien mukaisesti Riihimäen sairaalan toiminta muutetaan sote-palvelukeskukseksi. Aiesopimuksella Oma Häme ja Riihimäen kaupunki sopivat periaatteista, joiden mukaisesti osapuolet voivat valmistella sotekeskuksen ja sen edellyttämän pysäköintilaitoksen suunnittelua.
Aluehallituksen jäsen Johanna Häggman (kesk.) esitti kokouksessa aiesopimuksen hylkäämistä. Äänestyksessä Häggmanin muutosesitys hävisi hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykselle äänin 2-7.
Oma Häme on aiemmin käynnistänyt hankkeen tarveselvityksen yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa. Hankkeen laajuus, toteutettavuus ja kustannukset täsmentyvät tarveselvitysvaiheessa. Sote-keskuksen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutosta ja velvoitepysäköintipaikkojen järjestämistä.
Hankesuunnittelun käynnistäminen edellyttää tarveselvityksen valmistumista ja investointilupaa valtiovarainministeriöltä, joka päättää asiasta todennäköisesti syksyllä. Aiesopimuksen voimassaolo päättyy viimeistään vuoden 2026 lopussa. Jos ministeriö ei myönnä investointilupaa ja rahoitusvaltuutusta, raukeaa sopimus automaattisesti.
Riihimäen kaupungin on tarkoitus vastata asemakaavamuutoksen toteuttamisesta ja pysäköintilaitoksen rakentamisesta. Pysäköintilaitoksen toteuttaminen edellyttää muun muassa erillistä esisopimusta, jossa kaupunki sitoutuu pysäköintilaitoksen toteuttamiseen ja hyvinvointialue sote-keskuksen toteuttamiseen.
Tukipalveluyhtiön perustaminen siirtyi
Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös siirtää toimialajohtajille päätösvallan käynnistää tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut silloin, kun ne koskevat aluevaltuuston päättämien talouden tasapainottamisohjelmien tai palveluverkon täytäntöönpanoa. Tällaisten neuvottelujen tavoitteena ei ole työvoiman vähentäminen. Toimivalta on määräaikainen 1.5.2025 saakka.
Hallintosäännön mukaan aluehallitus vastaa henkilöstöpolitiikasta. Tähän saakka tuotannollis-taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen on kuulunut aluehallituksen toimivaltaan. Päätösvallan siirto mahdollistaa neuvottelujen suunnittelun ja toteuttamisen toimialan muutostarpeiden mukaisesti. Aluehallitus edellyttää säännöllistä raportointia toimivaltuuksien käyttämisestä, se myös seuraa toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan investoinnit. Forssan sairaalassa silmätautien hoitoon liittyviä palveluita on ostettu Silmäasema Julkiset palvelut Oy:ltä. Ostopalvelusopimus päättyy elokuussa, minkä jälkeen Oma Häme aikoo tuottaa palvelut itse säästösyistä. Hyvinvointialue on aiemmin talouden tasapainotusohjelmassaan päättänyt vähentää erikoissairaanhoidon ostopalveluita.
Nyt hyväksytyillä investoinneilla hankitaan laitteita silmätautien poliklinikalle sekä kaihileikkaustoimintaan. Omalla palvelutuotannolla tavoitellaan lisäksi toiminnan tehostamista, koska silmätautien hoidon saatavuus ei ole ollut Kanta-Hämeessä lainmukaisella tasolla. Omaa toimintaa kokeillaan kahden vuoden pilottina, jonka perusteella jatko arvioidaan ennen ASSI-sairaalaan siirtymistä. Silmätautien investointihankinnat voidaan tarvittaessa hyödyntää ASSI-sairaalassa.
Tukipalveluyhtiön perustamisasian aluehallitus päätti palauttaa uudelleen valmisteluun, jotta muun muassa yhtiön hallituksen kokoonpano ehditään neuvotella. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 13. toukokuuta.
Aluehallitus pohti seminaarissaan palveluverkkomuutosten toimeenpanoa ja YTA-yhteistyötä
Aluehallitus kokoontui torstaina Hämeenlinnassa.
Aluehallitus pohti seminaarissaan palveluverkkomuutosten toimeenpanoa ja YTA-yhteistyötä
UUTINEN / 03.05.2024
Aluehallitus kokoontui torstaina Hämeenlinnassa.
UUTINEN / 03.05.2024
Aluehallitus pohti seminaarissaan palveluverkkomuutosten toimeenpanoa ja YTA-yhteistyötä
Aluehallitus kokoontui torstaina seminaariinsa Hämeenlinnaan. Seminaarin asialistalla oli muun muassa palveluverkkomuutosten toimeenpano. Aluevaltuusto hyväksyi huhtikuussa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin lähivuosina tehtävät muutokset. Ne alkavat näkyä asukkaille vasta loppuvuonna 2025.
Aluehallitus painottaa, että terveysasemat toimivat nykymallilla toistaiseksi. Siirtymä uusiin toimintamalleihin ja toimipisteisiin tapahtuu vaiheistetusti, mistä asukkaita tiedotetaan laajasti. Uusia toimintamalleja pilotoidaan ennen kuin ne otetaan täysimittaisesti käyttöön. Käytännön muutosten suunnittelu tehdään yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa.
Aluehallitus käsitteli myös Hämeenlinnan kiinteistöratkaisuja palveluverkkomuutoksiin liittyen. Oma Häme on selvittänyt yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa, mikä on paras tapa tarjota jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluita kantakaupungin väestölle. Oma Häme on solminut kaupungin kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä.
Sopimuksen mukaan Assi-sairaalan valmistuttua Ahvenistonmäeltä vapautuvat tilat siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. Kiinteistöjärjestelyjen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja.
YTA-sopimus tuodaan aluevaltuuston kesäkuussa
Aluehallitus käsitteli torstain seminaarissaan myös Assin tilannetta. Esillä olivat muun muassa Ahveniston sairaalahankkeen aikataulu ja vastuukysymykset. Myös hyvinvointialueiden yhteistyö kuului torstain asialistalle. Jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteen yhteistyöalueeseen. Yhteistyöalueita on viisi, ja jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala. Oma Häme muodostaa Sisä-Suomen yhteistyöalueen Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kanssa.
Yhteistyöalueet edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista ja kehittämistä. Yhteistyöalueen hyvinvointialueet laativat keskinäisen yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan muun muassa hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta. Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat jo hyväksyneet sopimuksen aluevaltuustossa. Oma Hämeessä prosessi on vielä kesken, YTA-sopimus tuodaan aluevaltuustoon kesäkuussa.
– Hyvinvointialueella on tulossa päätöksentekoon paljon tärkeitä ja suuria asiakokonaisuuksia. Näiden asioiden valmistelusta saatiin nyt lisää tietoa ja aluehallituksella oli mahdollisuus käydä tärkeää, taustoittavaa keskustelua, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).
Aluehallitus käsitteli seminaarissaan myös palkkaharmonisaatiota, joka on ollut viime päivinä mediassakin esillä. Palkkaerojen harmonisointi on Oma Hämeessä kesken, suurelta osin valtakunnallisten ohjeiden puuttumisen vuoksi. Esimerkiksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien, KT:n, määrittelemät tasot saadaan todennäköisesti vuodenvaihteessa.
Aluehallitus sai torstaina myös tilannekatsauksen meneill'ään olevista hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön yt-neuvotteluista. Aluehallitus kiittelee asian valmistelua ja on tyytyväinen, että neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä.
Aluehallituksen seuraava kokous on 6. toukokuuta. Aluevaltuusto on puolestaan koolla 14. toukokuuta.
Oma Hämeen nimissä on lähetetty huijauslasku
Toimi näin, jos epäilet saaneesi aiheettoman laskun hyvinvointialueelta.
Oma Hämeen nimissä on lähetetty huijauslasku
UUTINEN / 03.05.2024
Toimi näin, jos epäilet saaneesi aiheettoman laskun hyvinvointialueelta.
03.05.2024
UUTINEN / 03.05.2024
Oma Hämeen nimissä on lähetetty huijauslasku
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nimissä on lähetetty huijauslasku terveydenhuollon palveluista. Huijaus selvisi 30. huhtikuuta, kun asiakas alkoi selvittää syytä aiheettomaan, noin 50 euron paperilaskuun. Oma Häme on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.
Tiedossa ei ole, että huijauslaskuja olisi liikkeellä enempää. Asiakkaan on kuitenkin aina syytä tarkistaa, että hän on saanut sitä palvelua tai sitä hoitoa, jota laskutetaan. Mikäli sinulle herää epäilyksiä Oma Hämeeltä saamasi laskun oikeellisuudesta, ole viipymättä yhteydessä hyvinvointialueen asiakasmaksupalveluun:
• puhelimitse 040 5463 902 tai 040 353 4740 tai 040 353 1827 (avoinna ma-pe klo 9–14)
• sähköpostitse asiakasmaksut@omahame.fi
Hyvinvointialueen pankkitilin numero, jolle asiakasmaksut maksetaan, on FI05 5680 0020 6053 13.
Tammelan terveysaseman verkkoyhteyksissä havaittu häiriö on ohi
Pystymme palvelemaan asiakkaita taas normaalisti.
Tammelan terveysaseman verkkoyhteyksissä havaittu häiriö on ohi
UUTINEN / 02.05.2024
Pystymme palvelemaan asiakkaita taas normaalisti.
UUTINEN / 02.05.2024
Tammelan terveysaseman verkkoyhteyksissä havaittu häiriö on ohi
Tiedotetta päivitetty 3.5.2024 klo 11.21
Tammelan terveysaseman verkkoyhteyksissä oli 2.–3.5. häiriö, joka vaikutti asiakkaiden palveluun sekä paikan päällä että puhelimitse. Nyt yhteydet toimivat taas normaalisti.
Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa!
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
ARTIKKELI / 29.04.2024
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
ARTIKKELI / 29.04.2024
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin.
– Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee.
Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti.
Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen.
– Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia.
– Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin.
“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”
Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo.
– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa.
– Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta.
“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus”
Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään.
On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.
– Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee.
– Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan.
“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan”
Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.
– Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin.
– Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin.
Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle:
– Olemme positiivinen riski työnantajalle!
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita.
Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme:
• kiireelliset lastensuojeluasiat
• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet
• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet
• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema)
• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona
• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
ARTIKKELI / 05.04.2024
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
ARTIKKELI / 05.04.2024
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta!
Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa.
Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme.
Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu.
Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu
Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
ARTIKKELI / 29.02.2024
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
ARTIKKELI / 29.02.2024
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi.
Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä.
– Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa.
Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä.
– Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee.
Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen.
– Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä.
Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista.
– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme.
Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta
Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta.
– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee.
– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta.
Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja.
Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa
Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista.
– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta.
– Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.