UUTINEN / 24.04.2025

Oma Häme suunnittelee kiinteistöjärjestelyä Riihimäen kaupungin kanssa

Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat valmistelleet kiinteistöjärjestelyä, jossa osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistamiaan kiinteistöjä ja samalla päivittäisivät vuokra- ja omistussuhteita vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita.

Suunnitelman mukaan hyvinvointialue luovuttaisi Riihimäen kaupungille Riihimäen sairaalan tontin, mutta säilyttäisi omistuksessaan tontilla sijaitsevat rakennukset ja vuokraisi tontin kaupungilta. Vastaavasti Riihimäen kaupunki myisi hyvinvointialueelle Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman. Hyvinvointialue maksaisi kaupan yhteydessä kaupungille välirahaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöjärjestelyn taloudelliset ehdot perustuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiin markkina-analyyseihin, joissa on määritelty molempien osapuolten hyväksymät arvot kohteille.

Mahdollisuus järjestelyyn nousi esiin hyvinvointialueen ja Riihimäen kaupungin vuokrasopimusneuvotteluissa. Oma Hämeen aluehallitus ja Riihimäen kaupunginhallitus käsittelevät suunnitelmaa kokouksissaan maanantaina 28. huhtikuuta. Suunnitelman toteutuminen vaatii hyväksynnän Oma Hämeen aluevaltuustolta. Riihimäellä asiaa käsittelee kaupunginhallituksen lisäksi myös kaksi lautakuntaa. Lopuksi asia tarvitsee vielä kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Varsinaiset kiinteistökaupat voivat toteutua vasta, kun valtioneuvoston hyväksyy muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Taloudellisesti kestävä ratkaisu hyvinvointialueelle

Kiinteistöjärjestely tukisi toteutuessaan molempien tahojen strategisia ja taloudellisia tavoitteita. Hyvinvointialue voisi keskittyä omistamaan ja kehittämään sellaisia kohteita, jotka ovat sen toiminnan kannalta välttämättömiä. Samalla Oma Häme saisi vähennettyä omistukseen liittyvää hallinnollista ja taloudellista taakkaa.

Riihimäen kaupungille järjestely tarkoittaisi sote-kiinteistöihin liittyvien riskien pienentymistä sekä mahdollisuutta kehittää alueita pidemmällä aikavälillä. Järjestely toisi molemmille osapuolille myös selkeyttä kiinteistöomistuksiin.

Riihikoti ja Riihimäen paloasema ovat hyvinvointialueen palveluverkon kannalta keskeisiä kohteita Riihimäellä. Niiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen tukisi pitkäjänteistä palvelutoiminnan suunnittelua ja investointien hallintaa. Samalla Riihimäen sairaalan tontin siirtyminen kaupungille mahdollistaisi alueen kaavoituksen ja kehittämisen kaupunkistrategian mukaisesti.

Järjestelyssä hyvinvointialue jatkaisi Riihikodin ja paloaseman tonttien vuokraamista kaupungilta. Kaupunki omistaisi edelleen tontit, mutta riskienhallinta, kiinteistöjen ylläpito- ja purkuvastuut siirtyisivät hyvinvointialueelle. Vuokrista ja kiinteistöveroista muodostuu kaupungille noin 350 000 euron vuotuiset tulot. Lisäksi kaupunkikonsernin lainakanta pienentyy noin kolmella miljoonalla eurolla paloasemayhtiön lainan siirtyessä hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueelle suunnitelma on myös taloudellisesti kannattava. Sairaalatontin myynti toisi kertaluonteisen myyntivoiton – lisäksi järjestelyn tulosvaikutus olisi kymmenen vuoden aikajänteellä positiivinen, arviolta 7–10 miljoonaa euroa. Riihikodin kiinteistön investointitarve on huomioitu laskelmissa, eikä se heikennä järjestelyn kokonaiskannattavuutta.

Oma Häme teki vastaavan kiinteistöjärjestelyn Hämeenlinnan kaupungin kanssa syyskuussa 2024. Lue uutinen: Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki allekirjoittivat kiinteistökaupat

Aluehallituksen 28.4.2025 kokouksen esityslista julkaistaan Oma Hämeen asiakirjanhallintajärjestelmässä torstaiaamupäivän aikana.

UUTINEN / 23.04.2025

Kohtaamisia ja yhteisiä oivalluksia Oma Hämeen henkilöstöpäivillä

Hyvinvointialueen perinteiset henkilöstöpäivät pidettiin jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaalla 22.–23. huhtikuuta. Kolmansille henkilöstöpäiville kokoontui noin 1 400 työntekijää ympäri maakuntaa. Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työntekijät saivat jälleen mahdollisuuden kohdata toisiaan, verkostoitua ja inspiroitua hyvinvointialueen onnistumisista. 

Tänäkin vuonna henkilöstöpäivät järjestettiin kahtena samansisältöisenä päivänä, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan tapahtumaan työvuorojensa puitteissa. Henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus seurata pääsalin ohjelmaa myös livestriimin välityksellä omissa yksiköissään.

– Henkilöstöpäivät ovat konkreettinen osoitus siitä, miten tärkeä henkilöstö on hyvinvointialueelle. Päivien aikana on mahdollisuus tavata toisia, oppia uutta ja saada aineksia, joista riittää ammennettavaa arkeen pitkäksi aikaa, totesi tapahtuman avannut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen puolestaan käsitteli omassa puheenvuorossaan hyvinvointialueen rahoitustilannetta ja siihen liittyvää epäsuhtaa. Naukkarinen avasi puheessaan muun muassa uuden strategian valmistelua. Hyvinvointialueen tulevan strategiakauden 2026–2029 perustana on ensimmäisellä valtuustokaudella hyväksytty hyvinvointialuestrategia. Valmistelussa hyödynnetään nykyisestä strategiasta ne elementit, jotka edelleen ovat perusteltuja. 

Naukkarisen mukaan tulevalla strategiakaudellakin Oma Häme järjestää palvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. 

– Henkilökeskeisen tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä olemme maan kärjessä. Siitä voimme olla ylpeitä ja meidän tekemistämme myös seurataan tämän vuoksi. Meidän on tunnistettava asiakkaiden tarpeet, jotta voimme kehittää palveluja, Naukkarinen painottaa. 

Henkilöstöpäivien pääpuhujana oli tänä vuonna yhdenvertaisuusasiantuntija ja ihmisoikeuskouluttaja Dakota Robin. Hän pysäytti kuulijat puheenvuorollaan oikeudenmukaisuudesta ja ihmisen arvosta:

– Jokaisella on tarve kuulua joukkoon, joka on ihan eri asia kuin joukkoon mahtuminen. Jos ihminen ahdetaan yhteiskunnan normeihin kuin valkosipulin kynsi mandariinilohkon tilalle, ei se toimi, eikä yksilö silloin voi hyvin, Robin kuvailee.

Robin on suosittu puhuja, joka kiertää kouluttamassa erilaisia työyhteisöjä ammentaen omia kokemuksiaan. Robin on puoliksi turkkilainen, puoliksi suomalainen transsukupuolinen mies, joka on syntynyt Sveitsissä, mutta kasvanut sotaveteraanien lapsenlapsena pienessä suomalaiskaupungissa. Lapsena hän ei osannut sopeutua yhteiskunnan rooleihin.

– Inhimillinen kulttuuri, jossa arvostetaan ja tuetaan ihmisiä, luo turvaa ja hyvinvointia. Erilaisuuden hyväksyminen on entistä tärkeämpää nyt, kun yhteisöllisyys on muuttunut ja yhteiskunta on pirstaloitunut, Robin painottaa. 

Lisää tietoa ja yhteenkuuluvaisuutta 

Verkatehtaan Lasipihalla esiteltiin henkilöstölle hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa. Lisäksi Lasipihalla oli mukana Oma Hämeen kumppaneiden erilaisia toimintapisteitä. Henkilöstöpäivät järjestettiin tänä vuonna osittain tapahtumakumppanien tuella. Pääyhteistyökumppaneina olivat Terveystalo ja Diktamen – muut kumppanit ja näytteilleasettajat olivat mukana mahdollistamassa päivien järjestämistä.

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen pitää päiviä onnistuneina.

–  Päivien sisältö herätti itsessäni tänä vuonna vahvoja onnistumisen, ilon ja ylpeyden tunteita henkilöstöstä. Tunnelma oli lämmin, innostunut ja yhteisöllinen, kun ihmiset pääsevät irti arjen kiireistä ja tutustuvat toisiinsa uudella tavalla. Nauru, keskustelut ja jaetut hetket vahvistavat yhteishenkeä ja sitoutumista Oma Hämeeseen organisaationa, iloitsee Bjerregård Madsen.

–  Uskon, että päivät lisäävät arvostusta työntekijöiden työlle ja vahvistavat motivaatiota. Ja jopa nostattavat ylpeyden tunnetta, omasta organisaatiosta.

Henkilöstöpäivien tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden aidot kohtaamiset ja verkostoituminen. Tämän tärkeyttä korostavat myös hyvinvointialueiden pääluottamusmiehet, joiden mukaan tapahtumalla on arvoa erityisesti jatkuvien muutosten keskellä.

–  Tämä on paikka, jossa itse kukin saa ihmisille kasvot. Tapahtuma vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokemusta vaikuttamisesta. Mekin olemme voineet täällä viedä työntekijöiden palautetta konkreettisesti eteenpäin saman tien, kasvotusten, kertovat pääluottamusmiehet.

Heidän mukaansa osa on kokenut henkilöstöpäivien ajankohdan heti pääsiäisen jälkeen haastavaksi. Mutta yhteiskuljetukset Forssasta ja Riihimäeltä ovat saaneet pääluottamusmiesten mukaan kiitosta. 

Keskusteluissa henkilöstön kanssa on noussut pääluottamusmiesten mukaan esiin muutosten nopeus ja määrä. 

–  Vaikka säästöpaineiden vuoksi varmasti mietitään tämänkin tilaisuuden tulevaisuutta, on tärkeää ymmärtää tapahtuman arvo. Tällä on paikkansa – nyt ehkä enemmän kuin koskaan.

Henkilöstöpäivillä oli tarjolla runsaasti vaihtoehtoisia luentoja eri aiheista. Oma Hämeen omien asiantuntijoiden puheenvuoroissa oli esillä esimerkiksi asiakaslähtöisyys, tekoälyn hyödyntäminen, tietojohtaminen, liikkuvat palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Päivillä oli puhumassa myös joukko kokemusasiantuntijoita. 

Palkittavina helmiä tyyppejä ja sydänten valloittajia 

Monella sote-ammattilaisella ei ole arjessaan aikaa kohdata omia kollegoitaan. Senkin vuoksi henkilöstöpäivät on osallistujille merkityksellisiä. Nuorille suunnatussa mielenterveys- ja päihdepalvelujen Oma Voima -palvelussa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat Mari Sintonen, Sanna Kuosa ja Jenni Hellman osallistuivat tiistain päivään yhdessä. 

–  Saimme järjesteltyä asiakkaiden ajat niin, että pystyimme tulemaan tänne Riihimäeltä. Tämä on vaihtelua arkeen ja mahdollisuus purkaa asioita ja ideoida yhdessä, Sanna Kuosa kertoo. 

–  Olen ollut mukana muinakin vuosina. Kyllähän tämä tukee työhyvinvointiakin, Jenni Hellman muistuttaa.

–  Dakota Robin oli paras puhuja, hänen teemansa on tärkeä. Omassa työssämme kohtaamme paljon nuoria, joilla on samanlaisia haasteita. Oli herättelevää puhetta, Mari Sintonen sanoo.

Henkilöstöpäivien aikana nostettiin esiin arvostettuja työntekijöitä, Helmiä. Oma Hämeessä ammattilaiset kehuvat ja kiittävät kollegoitaan, ja eniten ääniä saaneita valitaan aina kuukauden Helmeksi. Oma Hämeen Helmien lisäksi pääsalin lavalla kävivät palkittavana myös Oma Hämeen Sydän -kampanjassa menestyneet. Asukkaat ja asiakkaat saivat maaliskuussa äänestää yksittäisiä ammattilaisia, työpareja tai yksiköitä, jotka ovat tehneet vaikutuksen ja jättäneet jäljen asiakkaan sydämeen. 
 

UUTINEN / 18.04.2025

Potilaan oikeuksien päivä Euroopassa 18.4.2025 – Terveystiedon jakaminen keskiössä

Potilaan oikeuksien päivää vietetään vuosittain Euroopassa 18. huhtikuuta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta potilaan oikeuksista sekä edistää avointa keskustelua niihin liittyvistä kysymyksistä. Vuonna 2025 teemapäivän erityishuomio kohdistuu terveystiedon jakamiseen – sen hyötyihin ja haasteisiin.

Moni meistä pysähtyy harvoin pohtimaan, mitä omille terveystiedoille tapahtuu tai kuinka niitä voitaisiin hyödyntää yksilön lisäksi koko yhteiskunnan hyväksi. Tiedon jakaminen voi auttaa kehittämään terveydenhuoltoa, edistää tutkimusta ja parantaa palveluiden laatua. Samalla se herättää kysymyksiä tietosuojasta, potilaan asemasta ja itsemääräämisoikeudesta.

–Tiedon jakaminen voi parhaimmillaan parantaa hoitoa ja tuoda potilaille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Samalla on tärkeää, että jokainen ymmärtää, mihin hänen tietojaan käytetään ja että häntä kuullaan, sanoo potilasasiavastaava Kirsi Vilpa.

Terveystietojen vastuullinen hyödyntäminen edellyttää luottamusta, läpinäkyvyyttä ja selkeitä käytäntöjä. Eurooppalainen keskustelu keskittyy yhä enemmän siihen, miten tietoa voidaan käyttää potilaiden hyödyksi heidän oikeuksiaan kunnioittaen.

Suomessa potilaan oikeuksia turvaa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Se koskee sekä julkista että yksityistä terveydenhuoltoa, mukaan lukien esimerkiksi sosiaalipalveluissa toteutettu terveyden- ja sairaanhoito. Oikeuksien toteutuminen ei kuitenkaan perustu pelkästään lainsäädäntöön, vaan myös arjen käytäntöihin. –Potilaan oikeudet eivät ole pelkkää lainsäädäntöä, ne ovat arjen tekoja, kohtaamisia ja luottamusta. Me potilasasiavastaavat olemme täällä varmistamassa, että oikeudet toteutuvat myös käytännössä, kertoo potilasasiavastaava Tiina Ketola-Mäcklin.

Potilasasiavastaavat tukena tilanteissa

Potilasasiavastaava on puolueeton tukihenkilö, joka neuvoo potilaan oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi potilastietojen tarkastamisessa tai oikaisupyynnöissä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella potilasasiavastaavina toimivat Kirsi Vilpa ja Tiina Ketola-Mäcklin. Heidän tavoitteenaan on varmistaa, että potilas tulee kuulluksi ja hänen oikeutensa toteutuvat selkeästi ja oikea-aikaisesti.

Lue lisää potilaan oikeuksista:
omahame.fi – potilaan oikeudet

UUTINEN / 17.04.2025

Kanta-Hämeen keskussairaala jälleen mukana Elossa 24h -sarjassa

Kanta-Hämeen keskussairaala on mukana Elossa 24h -dokumenttisarjan kahdeksannella tuotantokaudella. Koko tuotantokausi on katsottavissa Yle Areenassa maanantaista 14.4. alkaen.

Elossa 24h avaa jälleen ikkunan suomalaiseen terveydenhuoltoon ja sen inhimillisiin kohtaamisiin – potilaiden arkeen, ammattilaisten vastuunkantoon ja elämän käännekohtiin. Ohjelma seuraa tavallisten ihmisten tarinoita viikon jokaisena päivänä eri puolilta Suomea.

Kanta-Hämeen keskussairaala on ollut mukana myös aikaisempina vuosina. Myös tänä vuonna keskiössä ovat aito arki, kiireiset hetket ja herkät tilanteet, joita sairaalan ammattilaiset elävät potilaidensa rinnalla.

– On ilo saada olla jälleen mukana ohjelmassa, joka tekee näkyväksi työmme ytimen: ihmisten kohtaamisen, rinnalla kulkemisen ja ammattitaidon inhimillisessä palveluksessa. Elossa 24h näyttää hetkiä, joissa olemme aidosti ihmistä varten – läsnä ja rinnalla, juuri siinä hetkessä, missä elämää eletään, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Elina Lintula.

Osa kansallista yhteisymmärrystä rakentavaa sarjaa

Elossa 24h -sarjaa on kuvattu kahdeksan tuotantokauden ajan, ja se perustuu kansainväliseen Keeping the Nation Alive -formaattiin. Ohjelma on saavuttanut suurimman menestyksensä Suomessa, missä se on edennyt pisimmälle maailmassa. Ohjelmaa on tehty myös Kanadassa, Australiassa ja Norjassa, mutta ainoastaan Suomessa se on saavuttanut näin laajan jatkuvuuden.

Sarjaan osallistuvat kaikki yliopistosairaalat sekä valikoidut sairaalat ja terveydenhuollon yksiköt eri puolilta maata, mukaan lukien Kanta-Hämeen keskussairaala. Sarja kertoo tarinoita Espoosta, Hämeenlinnasta, Rovaniemeltä, Tervolasta, Joensuusta, Varkaudesta ja Joroisilta.

#elossa24h #KantaHämeenKeskussairaala #OmaHäme

UUTINEN / 17.04.2025

Aluevaalitulos on vahvistettu – vain yksi muutos Kanta-Hämeessä

Aluevaalilautakunta on vahvistanut Kanta-Hämeen vaalituloksen 16. huhtikuuta. Kuntien keskusvaalilautakuntien tekemässä tarkastuslaskennassa alustavaan vaalitulokseen on tullut yksi muutos SDP:n valtuutettuihin.

Sunnuntaina sosialidemokraattien ehdokkaista viimeisenä valtuustoon näytti tulevan valituksi hämeenlinnalainen Terhi Lehtonen. Tarkastuslaskennassa janakkalalaisen Marko Mustialan äänimäärä oli Lehtosta suurempi, joten Mustiala tuli valituksi valtuustoon ja Lehtosesta tuli varavaltuutettu. 

Nimilista valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista on alempana tässä artikkelissa. Lista valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista vertausluvuittain (pdf-tiedosto)

Kanta-Hämeessä aluevaltuustossa on 59 valtuutettua. Uudessa aluevaltuustossa tulee istumaan seitsemän eri puolueen valtuutettuja, joista enemmistö on naisia. Uusia valtuutettuja on 23 eli noin 39 prosenttia. 

Kanta-Hämeessä äänestysprosentti oli 52. Ensimmäisissä aluevaaleissa, vuonna 2022, äänestysaktiivisuus oli Kanta-Hämeessä 46,6 prosenttia. 

Kanta-Hämeen uusi aluevaltuusto aloittaa kautensa 1. kesäkuuta ja järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan 17.6., jolloin valitaan muun muassa puheenjohtajisto ja aluehallituksen jäsenet.

Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja kuntakohtaiset äänestysprosentit löytyvät Oikeusministeriön tulos- ja tietopalvelusta. 

Valitut aluevaltuutetut

Kansallinen Kokoomus    

Isosuo, Juha    Hämeenlinna   
Lehkonen, Helena    Hämeenlinna   
Walkamo, Mika    Hämeenlinna    
Silpola, Veli-Antti    Hämeenlinna    
Rautio, Sari    Hämeenlinna   
Bitter, Riku    Riihimäki   
Saarenmaa, Lotta    Forssa   
Kankaanmäki, Päivi    Hämeenlinna   
Järvinen, Satu    Forssa    
Stråhle, Jarkko    Hausjärvi   
Sonko, Jessica    Riihimäki    
Närkki, Aino    Riihimäki    
Ahonen, Antti    Hämeenlinna    
        
Perussuomalaiset        

Pullinen, Teijo    Hämeenlinna    
Honkanen, Pasi    Hämeenlinna   
Niemi, Pasi    Hattula   
Lartama, Mika    Hämeenlinna   
Eriksson, Otto    Forssa   
        
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue        

Filatov, Tarja    Hämeenlinna    
Lintonen, Emmi    Forssa    
Nahkuri, Miia    Riihimäki    
Alijärvi, Pirjo    Janakkala    
Taiveaho, Satu    Riihimäki   
Lepola, Kaisa    Forssa    
Ranjith Kumar, Prabhakaran    Hämeenlinna    
Jormanainen, Lauri    Riihimäki   
Kylliäinen, Kylli    Hämeenlinna    
Heinonen, Mia    Hämeenlinna    
Hellstén, Tapani    Hämeenlinna    
Olkinuora, Piia    Hämeenlinna    
Järvinen, Piritta    Hattula    
Nurmi, Silja    Riihimäki    
Viitanen, Timo    Hämeenlinna    
Viitanen, Ville    Hattula    
Fagerström, Salla    Hausjärvi    
Lax, Minna    Jokioinen    
Mustiala, Marko    Janakkala   
        
Suomen Keskusta        

Häggman, Johanna    Forssa    
Ristavaara, Heini    Hausjärvi    
Wiisak, Johanna    Forssa  
Suojala, Leena    Hämeenlinna    
Taponen, Merja    Janakkala    
Ruuskanen, Kristiina    Hämeenlinna    
Saksala, Eija    Loppi    
Pura, Eero    Tammela    
Alanko, Matti    Ypäjä    
        
Vihreä liitto     

Soinikoski, Mirka    Hämeenlinna    
Vanttaja, Karri    Hämeenlinna    
Kranni, Maija    Forssa    
Kolu, Emma    Hämeenlinna    
           
Vasemmistoliitto        

Hirviniemi, Erja    Riihimäki   
Reima, Aapo    Hämeenlinna    
Lehto, Juhani    Hämeenlinna   
Belik, Minna    Riihimäki   
Kirkkola-Helenius, Tarja    Jokioinen   
Viksten, Satu    Tammela   
        
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)        

Räsänen, Päivi    Riihimäki    
Oikari, Elise    Hattula    
Syväntö, Vuokko    Hämeenlinna   

Varavaltuutetut

Kansallinen Kokoomus

Aittola, Eija Riihimäki
Kontturi, Maija Hämeenlinna
Pinomäki, Mari Hämeenlinna
Virtanen, Kalle Hämeenlinna
Riutta, Elina Riihimäki
Voutilainen, Kati Hämeenlinna
Rauhaniemi, Jenni Tammela
Antin, Miia Hattula
Siukola, Lauri Hattula
Yli-Pirilä, Pia Hattula
Tammilehto, Noora Janakkala
Haonperä, Jouko Forssa
Honkavuori, Meiju Hämeenlinna

Perussuomalaiset    

Aaltonen, Harri Janakkala
Jaakkola, Tea Forssa
Levaniemi, Jonni Hämeenlinna
Mäkinen, Vesa Hämeenlinna
Kykyri, Sari Riihimäki

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue        

Abouessa, Ehab Hämeenlinna
Lehtonen, Terhi Hämeenlinna
Ojamäki-Salminen, Minna-Mari Hämeenlinna
Masalin, Kari Hausjärvi
Kaakinen, Sari Tammela
Lindberg, Maarit Riihimäki
Aitola, Nina Hattula
Koskinen, Tuomas Hämeenlinna
Mattila, Petri Riihimäki
Räsänen, Mikko Riihimäki
Uschanov, Johanna Hämeenlinna
Ahlqvist, Leila Loppi
Lehtonen, Marko Hattula
Taavela, Irma Hämeenlinna
Arminen, Mikko Riihimäki
Ranta-Kahila, Tomi Hämeenlinna
Luopajärvi, Päivi Hattula
Virtanen, Markku Janakkala
Kainulainen, Jennica Forssa

Suomen Keskusta

Mänki, Marianne Jokioinen
Peltomäki, Marja Loppi
Kaunisto, Jyri Tammela
Aho, Vilma Janakkala
Elo, Irmeli Janakkala
Kautto, Mikko Janakkala
Riihilahti, Anne Hattula
Lumijärvi, Hannu Hämeenlinna
Tofferi, Niina Riihimäki

Vihreä liitto

Koivu, Ira Hämeenlinna
Lindgren, Anne Riihimäki
Tuononen, Touko Riihimäki
Mansikka, Ursula Jokioinen 

Vasemmistoliitto

Auvinen, Sari Hausjärvi
Virtanen, Tapio Forssa
Kisonen, Anne Hämeenlinna
Aronen, Hanna  Forssa
Lumme, Vilja Hämeenlinna
Hänninen, Hanna Riihimäki

Suomen Kristillisdemokraatit (KD)    

Aitto-oja, Piia Janakkala
Saari, Hannele Riihimäki
Olsen, Sini  Hämeenlinna

UUTINEN / 16.04.2025

Kotihoidon etähoito laajenee – turvallisuus ja läsnäolo ovat tärkeässä roolissa etäpalveluissa

Oma Hämeessä vuoden 2025 tavoite on järjestää 8 % säännöllisen kotihoidon käynneistä etähoitona. Etähoidossa korostuu erityisesti läsnäolon taito. Asiakkaat ovat kokeneet puheluiden tuovan turvallisuutta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon käynneistä yli 5 % toteutuu tällä hetkellä etäpalveluna. Etähoitoon kuuluu etäneuvonta, kotihoidon etäkäynnit sekä itsenäisen lääkkeenoton tuki. Vuodella 2024 tavoite etähoidolle oli 5 %, ja se toteutui vaihtelevasti eri kuntien välillä. Esimerkiksi Hämeenlinnassa luku oli 4,5 %, Forssassa 4,2 % ja Riihimäellä 6,1 %. Vuodelle 2025 koko hyvinvointialueen tavoite on 8 %. 

Oma Hämeen strategian mukaan kotihoitoa annetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etäpalveluna, mutta asiakkaan kyky teknologian käyttöön arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Asiakkailta ei myöskään odoteta valmista teknistä osaamista, vaan sitä opetellaan yhdessä ammattilaisen kanssa. 

Vuoden alussa Oma Hämeessä aloittanut kotihoidon lähijohtaja Katri Saartila näkee, että etähoito vaatii hoitajilta vahvaa ammatillista osaamista esimerkiksi kohtaamisen, läsnäolon ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Etähoidosta puuttuu kosketuksen vaikutus, mutta turvallisuutta voi asiakkaalle luoda monin eri keinoin.  

– Etänä toimiessa on todella tärkeää keskittyä empaattisuuteen ja läsnäoloon. Silloin korostuvat enemmän hoitajan sanavalinnat ja miten niillä voidaan luoda turvallisuuden ja välittämisen tunnetta. Näen, että asiakas saa etäyhteydestä huolimatta sen saman kokemuksen siitä, että olen tässä ja kuuntelen. Kun kiireiset siirtymät paikasta toiseen jäävät pois, rauhalliselle kohtaamiselle on jopa enemmän aikaa, Saartila kuvailee. 

Enemmän aikaa kohdata jokainen ihminen 

Oma Häme ei ole toistaiseksi kerännyt palvelusta säännöllistä palautetta asiakkailta, mutta hoitajien saama suora palaute on ollut positiivista. Niissä korostuvat esimerkiksi turvallisuuden tunne. Asiakkaat ovat sanoneet puheluiden piristävän ja kiitosta on saanut myös se, että hoitajilla on ollut aidosti aikaa jutella ja kohdata, kun samaan aikaan ei ole tarvinnut tehdä muita työtehtäviä. Hyvänä asiana on koettu se, että myös omaiset saavat tarvittaessa hoitajaan videoyhteyden.  

– Etäyhteyden avulla hoitaja on auttanut myös esimerkiksi kadonneen tavaran etsimisessä. Haluaisin uskoa, että etähoito lisää mahdollisuutta vastata asiakkaiden tarpeisiin ja mahdollistaa asioita. Totta kai se on kulttuurinen muutos, ja vaatii totuttelua. Asiakkaan toimintakykyä arvioivat arviointitiimit ovat tässä kuitenkin tärkeässä roolissa; siellä arvioidaan asiakkaan hoidon ensiaskeleita, soveltuvuutta digipalveluihin ja esimerkiksi sitä, mihin osa-alueisiin voidaan nopeasti vastata etäkäynneillä. Ja täytyy muistaa, että myös lähihoito toteutuu edelleen etähoidon rinnalla: sama asiakas voi saada sekä fyysisiä käyntejä, että etäkäyntejä, Saartila lisää. 

Hänellä itsellään on taustaa mm. sairaanhoitajan, kätilön sekä ikäihmisten yksiköiden esihenkilön työstä. Uudessa pestissään Saartila toivoo pääsevänsä kunnolla näkemään, miten uudenlaiset palvelumuodot toimivat asiakkaiden arjessa ja eri yksiköissä. Tarkoituksena hänellä onkin kiertää yksiköitä ja kuunnella asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia.  

– Haluan aidosti ymmärtää etäpalveluiden hyödyn ja sen, mistä välittämisen kokemus ja kohtaamisen taidot syntyvät. Mitä kaikkea taitoja on käytettävissä etänä? Onneksi minulla on mahtava ja innostunut tiimi ympärillä, ja näen, että etähoito on lähtenyt hyvin käyntiin. Ikäihmiset ovat lähellä sydäntäni, ja uudessa työssä yhdistyy lähijohtaminen ja toiminnan kehittäminen - monta tärkeää asiaa. 

Oma Hämeessä etähoito sisältyy säännöllisen kotihoidon palvelumaksuun, eikä etähoitolaite maksa asiakkaalle erikseen mitään. Myös omaiset voivat käyttää etähoitolaitetta yhteydenpitoon. Tavoitteena on, että asiakkaan kokemus etä- ja digipalvelusta on hyvä ja hän kokee saavansa tarpeeseensa vastaavaa palvelua. Ikääntyneitä henkilöitä kannustetaan tutustumaan laitteisiin ja digipalveluihin jo ennen kotihoidon asiakkuutta. 

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut Oma Hämeessä: 

• Kotihoidon etäkäynnit 

• Itsenäisen lääkkeenoton tuki 

• Etäneuvonta 

Kotihoidon lisäksi etäpalveluja on käytössä myös ikäihmisten päivätoiminnassa. 

Lue lisää: Kotihoito - Oma Häme