Uutiset
Kaikki uutiset
Toiminnan supistaminen ei koske suun terveydenhuoltoa eikä neuvolaa.
Tervakosken terveysaseman toiminnan supistus jatkuu – palveluita tarjotaan edelleen tiistaisin ja torstaisin
UUTINEN / 13.01.2026
Toiminnan supistaminen ei koske suun terveydenhuoltoa eikä neuvolaa.
UUTINEN / 13.01.2026
Tervakosken terveysaseman toiminnan supistus jatkuu – palveluita tarjotaan edelleen tiistaisin ja torstaisin
Tervakosken terveysaseman kiireetön vastaanottotoiminta jatkuu supistettuna Janakkalassa. Elokuun 2026 loppuun saakka asema on auki kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja torstaisin. Toiminnan supistus alkoi elokuussa 2025 – syynä on lääkärivaje, joka johtuu rekrytointivaikeuksista.
Supistetun toiminnan aikana Tervakoskella työskentelevät yksi lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja ja diabeteshoitaja. Vastaanotot ovat ennalta suunniteltuja kiireettömiä aikoja. Tervakosken terveysasemalla on ennestään laboratoriopalveluja tiistaisin ja torstaisin, joten aukiolojen keskittäminen tukee myös laboratoriotoimintaa.
Toiminnan supistamisen aikana asiakkaat saavat yhteyden terveysasemalle kuitenkin tuttuun tapaan puhelimitse joka arkipäivä:
- Janakkalan alueen terveysasemien kiireetön Ensilinja, p. 03 629 6630 (ma–pe klo 10–14)
- Tervakosken terveysaseman tiiminumero, p. 03 629 6604 (ma–pe klo 8–14)
Toiminnan supistaminen ei koske suun terveydenhuoltoa eikä neuvolaa.
Aluehallitus hyväksyi muutokset omaishoidon tuen palkkioon ja perhehoidon palkkioon
Aluehallitus nimesi myös edustajansa vaikuttamistoimielimiin.
Aluehallitus hyväksyi muutokset omaishoidon tuen palkkioon ja perhehoidon palkkioon
UUTINEN / 13.01.2026
Aluehallitus nimesi myös edustajansa vaikuttamistoimielimiin.
UUTINEN / 13.01.2026
Aluehallitus hyväksyi muutokset omaishoidon tuen palkkioon ja perhehoidon palkkioon
Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti pyynnöstä antaa ennakkokantansa Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiölle sen myyntiin liittyvästä valmistelusta. Aluehallituksen mukaan säätiön ei kannata edistää mahdolliseen omaisuuden tai toiminnan myyntiin liittyvää valmisteluaan ennen kuin hyvinvointialueen sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja koskeva tarkastelu valmistuu maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Säätiön pyyntö liittyy hyvinvointialueen omistajaohjaukseen ja säätiön taloustilanteeseen. Aiheesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Aluehallitus käsittelee Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevaa ennakkokantaa
Lisäksi aluehallitus hyväksyi muutokset ikäihmisten perhehoidon palkkioihin. Ne sisältävät indeksikorotukset sekä kiertävän perhehoidon palkkioiden perusteisiin liittyvän muutoksen. Palkkiot tulevat voimaan uusien toimeksiantosopimusten osalta 1.1.2026 alkaen. Olemassa olevat sopimukset on tehtävä uudelleen, ennen kuin muutokset astuvat voimaan.
Aluehallitus käsitteli myös korotusta omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärään. Sen korottamista hallituksen esityksen mukaiseen määrään esitetään aluevaltuustolle. Aluehallitus hyväksyi täydennykset omaishoidon tuen myöntämisen perusteisiin 65 vuotta täyttäneitä koskien 1.2.2026 alkaen.
Aluehallitus myös valitsi edustajansa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin. Kunnat ovat nimenneet omat edustajansa vanhus- ja vammaisneuvostoihin sekä nuorisovaltuustoon. Aluehallituksen edustajiksi nimettiin vanhusneuvostoon Sari Kykyri (ps.), Kylli Kylliäinen (sd.) ja Hannele Saari (kd.). Vammaisneuvostossa aluehallitusta edustavat Salla Fagerström (sd.), Satu Heinonen (vihr.) ja Eija Aittola (kok.). Nuorisovaltuustoon puolestaan valittiin Sari Salminen (kesk.), Ville Mustonen (kok.) ja Satu Viksten (vas.). Lisäksi aluehallitus hyväksyi vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintasäännöt. Nuorisovaltuuston toimintasääntö tuodaan aluehallitukselle erikseen hyväksyttäväksi myöhemmin.
Aluehallitus hyväksyi alle 23-vuotiaiden lyhytpsykoterapian palvelusetelisääntökirjan. Se koskee terapiatakuun piiriin kuuluvaa lyhytpsykoterapiaa. Toukokuussa 2025 voimaan tulleen terapiatakuun mukaan alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin kuukauden kuluessa siitä, kun tällaisen palvelun tarve on todettu.
Talouden tämän vuoden käyttösuunnitelman aluehallitus palautti hyvinvointialuejohtajan esityksestä uudelleen valmisteluun. Jäsenen nimeämisen Työvalmennussäätiö Luotsi sr:n hallitukseen aluehallitus jätti pöydälle. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 19. tammikuuta.
Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain
Asiakkaat muuttavat Ilveskotiin yksilöllisten muuttosuunnitelmiensa mukaisesti.
Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain
UUTINEN / 13.01.2026
Asiakkaat muuttavat Ilveskotiin yksilöllisten muuttosuunnitelmiensa mukaisesti.
UUTINEN / 13.01.2026
Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain
Oma Häme käynnistää Ilveskodissa vaiheittain uusia palveluja kevään 2026 aikana. Hämeenlinnassa sijaitsevassa Ilveskodissa tarjotaan kevään aikana sekä ikäihmisten palveluja että vammaispalveluja. Kun ikäihmisten palvelut myöhemmin siirtyvät toisiin toimitiloihin, toimii Ilveskodissa jatkossa vain vammaispalvelut.
Nykyisten asukkaiden hoito ja arki turvataan muutoksen ajan heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Yksikössä asuu edelleen yksi sotainvalidi, jonka palvelut on huomioitu toiminnan suunnittelussa.
Ilveskoti on Oma Hämeen omistama kiinteistö. Tilojen kehittämisessä on huomioitu hyvinvointialueen palveluverkon linjaukset ja oma palvelutuotanto. Ilveskotia remontoitiin viime vuonna vammaispalvelujen tarpeisiin vastaavaksi. Kunnostustöissä on panostettu erityisesti asiakaslähtöisyyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen.
Tilat tukevat erilaisia tarpeita
Ilveskodissa käynnistyvät erityisen tuen asumispalveluyksikkö, lyhytaikaishoidon yksikkö sekä kehitysvammaisten asiakkaiden päivätoiminta. Osa Hämeenlinnassa sijaitsevien Matinkulmakotien asukkaista muuttaa Ilveskotiin keväällä 2026. Erityisen tuen asumisyksikkö ja lyhytaikaishoidon yksikkö ovat uusia toimintoja. Hämeenlinnan Perttulassa aiemmin toiminut päivätoimintayksikkö on siirtynyt Ilveskotiin vuodenvaihteessa.
Ilveskodin tilat on suunniteltu tukemaan erilaisten asiakasryhmien arkea. Laajemmat ryhmä- ja toimintatilat mahdollistavat ryhmätoiminnan, ja pienemmät tilat tarjoavat rauhallisia ympäristöjä yksilölliseen tekemiseen ja lepohetkiin. Erityisen tuen asumispalveluyksikön asukashuoneet ovat tilavia ja esteettömiä, ja niissä on omat WC- ja kylpyhuonetilat. Palvelu on suunnattu kehitysvammaisille asiakkaille, joilla on vaativan tuen tarve. Päivätoiminnan asiakkailla on käytössään aiempaa avarammat tilat sekä mahdollisuus hyödyntää muun muassa liikuntasalia, saunatiloja ja aistihuonetta.
Asiakkaat muuttavat Ilveskotiin yksilöllisten muuttosuunnitelmiensa mukaisesti. Asiakkaat pääsevät tutustumaan uusiin tiloihin ja henkilökuntaan etukäteen yhdessä omaisten tai läheisten kanssa. Henkilökunta ohjaa omaisia käytännön asioissa ja huolehtii tarvittaessa kulkujärjestelyistä, jotta siirtyminen uuteen asumiseen on asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa ja turvallista.
FinLapset24-tutkimus: Kanta-Hämeessä vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin
THL:n kyselytutkimus tuottaa tietoa lapsiperheiden terveydestä ja hyvinvoinnista.
FinLapset24-tutkimus: Kanta-Hämeessä vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin
UUTINEN / 12.01.2026
THL:n kyselytutkimus tuottaa tietoa lapsiperheiden terveydestä ja hyvinvoinnista.
12.01.2026
UUTINEN / 12.01.2026
FinLapset24-tutkimus: Kanta-Hämeessä vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin
Kanta-Hämeessä vanhemmat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä sekä äitiys- että lastenneuvolapalveluihin. Neuvolatyötä pidettiin asiantuntevana ja asiakaslähtöisenä, ja kokonaistyytyväisyys neuvolapalveluihin oli useilla osa-alueilla hieman koko maan tasoa korkeampaa.
– Tämä on hieno tulos, mutta ei yllätä. Meillä neuvoloihin on työntekijöiksi valikoitunut joukko taitavia ja empaattisia ammattilaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita lasta odottavien perheiden ja lasten hyvinvoinnista, kommentoi Oma Hämeen perhekeskusylilääkäri Anu Mähönen.
Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta FinLapset24-tutkimuksesta. Kanta-Hämeessä tutkimukseen vastasi 467 äitiä ja 437 isää tai toista vanhempaa. Vastausaktiivisuus oli hieman maan keskiarvoa korkeampi. Valtakunnallisesti Finlapset-vauvaperhekyselyyn vastasi vuonna 2024 lähes 12 000 vanhempaa. THL:n tutkimus tarjoaa ajantasaista ja kattavaa tietoa vauva- ja lapsiperheiden hyvinvoinnista, terveydestä sekä sote-palvelujen käytöstä ja kokemuksista.
Myös synnytyskokemukset olivat Kanta-Hämeessä pääosin myönteisiä. Ensisynnyttäjät raportoivat saaneensa selkeät ohjeet siitä, milloin synnytykseen tulee lähteä. 98 prosenttia synnyttäjistä koki saaneensa hyvin tukea henkilökunnalta synnytyksen aikana.
Perhevalmennus kiinnostaisi etänä
Perhe- ja synnytysvalmennukseen osallistuttiin Kanta-Hämeessä aktiivisesti, ja tyytyväisyys valmennusten sisältöihin oli monin osin koko maata yleisempää. Kanta-Hämeessä suurin osa kyselyyn vastanneista äideistä oli tyytyväisiä siihen, miten synnytysvalmennuksessa käsiteltiin synnytykseen valmistautumista, synnytyspelkoa ja vauvan hoitoa. Tyytyväisyys näissä osa-alueissa oli selkeästi suurempaa kuin maassa keskimäärin. Lisäkäsittelyä kyselyyn vastanneet äidit olisivat kaivanneet parisuhdeasioihin ja synnytyksen jälkeiseen seksiin.
Vuonna 2024 tehty tutkimus osoittaa, että osa vanhemmista – erityisesti ensisynnyttäjistä – olisi kaivannut enemmän mahdollisuuksia etä- tai lähivalmennukseen, mutta tarjonta ei aina vastannut kysyntää tai tieto ei ollut tavoittanut perheitä. Tähän tarpeeseen Oma Häme on jo vastannut, koska viime vuonna on aloitettu monialainen perhevalmennus, joka toteutetaan etänä. Etävalmennukseen voi osallistua sekä ensi- että uudelleen synnyttäjät. Etävalmennus on saavuttanut hyvin odottavat perheet. Lisäksi keskussairaalassa tarjotaan odottaville perheille synnytysvalmennusta läsnäolovalmennuksena.
Kokonaistyytyväisyys äitiysneuvolapalveluihin Kanta-Hämeessä on tutkimuksen mukaan hieman koko maata suurempaa. Kyselyyn vastanneet kokivat, että raskautta seurattiin asiantuntevasti, neuvolassa tuli kuulluksi ja siellä selvitettiin perheen asioita kokonaisvaltaisesti.
Myös lastenneuvolapalveluihin kokonaistyytyväisyys oli Kanta-Hämeessä yleisempää kuin koko maassa. Suuri osa kyselyyn vastanneista kantahämäläisistä vanhemmista koki, että vauvan terveyttä on seurattu asiantuntevasti, he ovat saaneet riittävästi tietoa rokotuksista ja neuvolassa on voinut puhua rehellisesti. Lähisuhdeväkivallasta oli kysytty Kanta-Hämeessä yleisemmin kuin maassa keskimäärin. Neuvoloiden terveydenhoitajille järjestetään Oma Hämeessä käytännönläheinen koulutus lähisuhdeväkivallan puheeksi otosta. Asian käsittelyyn on saatavilla myös lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijoiden apua.
Vauva-arjen kuormitus nousee esiin myös Kanta-Hämeessä
Tutkimuksen mukaan suurin osa kantahämäläisistä vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä ja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Samalla esiin nousee vanhempien henkinen kuormittuneisuus ja tuen tarve erityisesti vauvan syntymän jälkeen. Neuvoloissa on myös lisätty perheiden varhaista tukemista esimerkiksi vauvan uniongelmissa tai itkuisuudessa.
FinLapset-tutkimus tuottaa säännöllistä seurantatietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä palvelujen käytöstä ja kokemuksista. Kanta-Hämeen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa neuvola- ja perhepalvelujen kehittämiseen sekä ennaltaehkäisevien tukimuotojen vahvistamiseen, jotta perheiden hyvinvointiin voidaan vastata entistä varhaisemmassa vaiheessa.
– Suurin osa perheistä on onnellisia lapsistaan. Pikkulapsiperheiden arki on kuitenkin paitsi palkitsevaa, myös usein kuormittavaa aikaa. Tutkimustulokset kertovat, että yli satavuotias neuvolatoiminta on pysynyt hyvin yhteiskunnan kehityksessä mukana. Pystymme tukemaan nykypäivän perheitä hyvin tämän ajan haasteissa, iloitsee perhekeskusylilääkäri Mähönen.
Aluehallitus käsittelee Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevaa ennakkokantaa
Asia liittyy hyvinvointialueen omistajaohjaukseen ja säätiön taloustilanteeseen.
Aluehallitus käsittelee Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevaa ennakkokantaa
UUTINEN / 08.01.2026
Asia liittyy hyvinvointialueen omistajaohjaukseen ja säätiön taloustilanteeseen.
UUTINEN / 08.01.2026
Aluehallitus käsittelee Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevaa ennakkokantaa
Aluehallitus käsittelee maanantaina 12. tammikuuta ennakkokantaa Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö sr:n esittämään pyyntöön. Pyyntö liittyy hyvinvointialueen omistajaohjaukseen, koska säätiön kuuluu Oma Hämeen konserniin.
Säätiö on pyytänyt hyvinvointialueelta ennakkokantaa omaisuuden tai toiminnan mahdolliseen myyntiin liittyvään valmisteluun. Myynnin valmisteluaie liittyy säätiön taloudelliseen tilanteeseen sekä meneillään oleviin sopimusneuvotteluihin hyvinvointialueen kanssa.
Aluehallitus päätti joulukuussa 2025 käynnistää laajemman tarkastelun, joka koskee sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja ja organisointia. Jotta Oma Häme saa palveluistaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, on hyvinvointialueen vertailtava palveluiden järjestämistapoja: ostopalveluita, omaa tuotantoa sekä yhteistyömalleja.
Aluehallitus päätti 15.12.2025 irtisanoa Erityisasuntosäätiön puitesopimuksen, jotta siihen voidaan jatkossa tehdä muutoksia, jos se on tarpeen. Nykyinen sopimus on voimassa tämän vuoden loppuun. Irtisanominen on puhtaasti tekninen toimenpide, joka ei viittaa ennakolta tehtyihin linjauksiin siitä, miten palveluita jatkossa järjestetään.
Päätösesityksen mukaan Oma Häme vastaisi säätiölle, että sen on perusteltua jäädä odottamaan hyvinvointialueen tarkastelun valmistumista. Sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja ja organisointia koskevan tarkastelun on määrä valmistua maaliskuun 2026 loppuun mennessä.
Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö sr on vuonna 1986 perustettu säätiö, joka tuottaa asumispalveluja vammaisille, kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Säätiön palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tytäryhteisö, ja hyvinvointialue nimeää enemmistön sen hallituksen jäsenistä.
Oma Häme ottaa uuden tekoälyavustajan Aimon käyttöön verkkosivuilla
Aimon tehtävänä on auttaa löytämään tietoa Oma Hämeen verkkosivuilta.
Oma Häme ottaa uuden tekoälyavustajan Aimon käyttöön verkkosivuilla
UUTINEN / 08.01.2026
Aimon tehtävänä on auttaa löytämään tietoa Oma Hämeen verkkosivuilta.
UUTINEN / 08.01.2026
Oma Häme ottaa uuden tekoälyavustajan Aimon käyttöön verkkosivuilla
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ottanut tänään 8.1. verkkosivuillaan käyttöön uudenlaisen tekoälyavustajan, Aimon. Aimo auttaa asiakkaita ja omahame.fi-verkkosivuilla vierailijoita löytämään tietoa ja palveluita entistä sujuvammin – olipa kyseessä ajanvaraukseen liittyvät yhteystiedot, palveluohjeet tai yleiset kysymykset hyvinvointialueen toiminnasta.
Tekoälyavustaja Aimo on otettu käyttöön, jotta asiakkaiden asiointi Oma Hämeen verkkosivuilla olisi entistä helpompaa ja nopeampaa.
Aimo tarjoaa suoran vastauksen tiedonhakuun ilman, että käyttäjän tarvitsee selata sivuja itse. Tämä säästää asiakkaan aikaa ja tekee palveluiden löytämisestä sujuvampaa. Lisäksi Aimo osaa palvella useilla eri kielillä, mikä parantaa saavutettavuutta ja helpottaa asiointia monikielisessä ympäristössä.
Aimo on vielä kokeiluversio ja kehittyy jatkuvasti palautteen perusteella. Oma Häme kannustaa kaikkia kokeilemaan keskustelua Aimon kanssa, mutta muistuttaa, että Aimo on tekoäly, jonka kanssa keskustelu ei koskaan korvaa ammattilaisen arviota tai henkilökohtaista palvelua. Aimon tehtävänä on auttaa löytämään tietoa Oma Hämeen verkkosivuilta.
Antakaa Aimolle alkuun armoa – hän vasta opettelee!
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Rahoitus- ja investointijohtaja avaa blogissaan, miksi hyvinvointialue on tehnyt paljon kiinteistökauppoja.
Blogi: Seinistä palveluihin
ARTIKKELI / 12.01.2026
Rahoitus- ja investointijohtaja avaa blogissaan, miksi hyvinvointialue on tehnyt paljon kiinteistökauppoja.
12.01.2026
ARTIKKELI / 12.01.2026
Blogi: Seinistä palveluihin
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viimeisten vuosien aikana ostanut ja vaihtanut useita kiinteistöjä alueen kuntien kanssa. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon kannalta keskeisten rakennusten kiinteistökaupat. Niitä tehdään Hämeenlinnan, Riihimäen, Jokioisten, Forssan ja Hausjärven kanssa, kun valtioneuvosto on myöntänyt Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Minulta on kysytty, miksi toimimme näin? Avaan taustoja tässä blogissa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on niin sanottu sirpalealue, jonka toimipisteet ovat sote-uudistuksen alussa olleet pääosin vuokrakohteita. Sote-uudistuksen tullessa voimaan hyvinvointialueen kunnilta vuokraamien tilojen vuokra-aika ja vuokrataso määriteltiin laissa vuokra-asetuksella. Oma Hämeen maksamat vuokrat ovat myös määräytyneet vuokra-asetuksen ja markkinatilanteen mukaan. Tämä on nostanut voimakkaasti hyvinvointialueen toimitilakustannuksia.
Kustannusten laskeminen onkin ollut yksi keskeinen tekijä kiinteistökauppojen valmistelussa. Mikä parasta, kiinteistökauppojen taloudelliset hyödyt ovat näkyneet heti hyvinvointialueen tuloslaskelmassa.
Toimitilojen omistaminen mahdollistaa Oma Hämeelle tilojen joustavan kehittämisen puhtaasti omasta näkökulmasta. Edessämme ovat sykliset vuosikymmenet, kun väestörakenne muuttuu ennusteiden mukaan suuresti Kanta-Hämeessä seuraavilla vuosikymmenillä. Väestön ikääntyminen tulee nostamaan palveluiden kysyntää 2030-luvulla. Mutta 2040- ja 2050-luvuilla kysyntä tulee todennäköisesti laskemaan.
On myös nähtävissä, että samaan aikaan sote-palveluiden tuottamisen tavat muuttuvat ja teknologia kehittyy, mikä taas edellyttää toimitilojen kehittämistä ja muutosinvestointeja. Omien kiinteistöjen muokkaaminen ja kehittäminen on merkittävästi helpompaa kuin vuokrakohteiden.
Muutos- ja korjauskustannukset on huomioitu
Kiinteistökauppojen yhteydessä on arvioitu myös kiinteistöjen toiminnallista ja teknistä kuntoa sekä käyttöikää. Olemme tietoisia, ettemme ole ostaneet uusia toimitiloja. Kiinteistöjen kunto on myös vaikuttanut kohteiden kauppahintaan.
Tällä hetkellä tarkennamme kiinteistökohtaisia elinkaarisuunnitelmia. Tavoitteena on, että pystymme jatkamaan näiden keskeisten kiinteistöjen elinkaarta ja vaiheistamaan uusien kohteiden rakennusinvestointeja. Investoinneissa on myös huomioitava väestörakenteen muutokset, koska uuden rakennuksen elinkaari on noin 50 vuotta. Suunnittelussa on siis huomioitava, miltä Kanta-Hämeen väestörakenne näyttää vuosina 2050–2070 ja arvioitava tilatarpeita, jotta meillä ei ole tulevaisuudessa mitään kiinteistöpommia käsissämme.
Kaikki toteutetut kiinteistökaupat ovat vähentäneet muita talouden sopeuttamistarpeita. Esimerkiksi Hämeenlinnan kanssa tehdyt kiinteistökaupat paransivat meidän tulostamme yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, Riihimäen kanssa tehty kiinteistöjärjestely paransi tulosta miljoonan vuodessa, samoin Forssan sairaalasta tehty kauppa. Eli kaikkiaan yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa. Kaupoissa on huomioitu myös tulevat muutos- ja korjauskustannukset sekä mahdolliset purkukustannukset.
Joulukuussa päätetyt kiinteistökaupat noudattavat samaa logiikkaa. Ne parantavat hyvinvointialueen tulosta noin miljoona euroa vuodessa. Taas olemme miljoonan lähempänä lakisääteistä velvoitetta alijäämien kattamisesta. Ja mikä hienointa: 10 vuodessa tämä tarkoittaa 10 miljoonan euron säästöä.
Kun mietitte, miksi joku palvelu siirtyy tai työntekijän työpiste muuttuu, niin muistakaa, että jokainen seinistä säästetty euro vähentää muita sopeuttamistarpeita. Se vapauttaa euroja tärkeimpään eli palveluihin.
rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa
Joulun odotus on täynnä puuhastelua kehitysvammaisten asumisyksikössä.
Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa
ARTIKKELI / 27.12.2025
Joulun odotus on täynnä puuhastelua kehitysvammaisten asumisyksikössä.
ARTIKKELI / 27.12.2025
Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa
Juteinikoti on 16-paikkainen kehitysvammaisten ympärivuotinen asumisyksikkö Hattulassa, jossa asukkaat ovat iältään 19–84-vuotiaita. Joulun aikaan arki saa Juteinikodissa erityistä lämpöä, ja juhlan suunnitteluun panostetaan hyvissä ajoin yhdessä asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa.
Asukkaiden joulunajan toiveet ja suunnitelmat kartoitetaan etukäteen. Osa asukkaista viettää joulua omaistensa luona. Tänä jouluaattona Juteinikodissa joulua viettää seitsemän asukasta. Paikalla on kolme ohjaajaa, kun normaalisti heitä on kuusi.
Joulun odotus näkyy ja tuntuu Juteinikodissa jo joulukuun alusta alkaen. Joulukalentereilla on tärkeä rooli arjen rytmittäjinä: asukkaiden omien kalentereiden lisäksi talossa on yhteinen joulukalenteri. Siinä jokaiselle 24 päivälle on oma pieni samettipussukka, jonka asukkaat avaavat vuorollaan. Pussista löytyy yleensä pieni suklaa, jouluinen koriste sekä kortti, jossa on päivän numero.
Tunnelmaan virittäydytään koristelemalla tiloja. Joulukuusi koristellaan yhdessä heti marras–joulukuun vaihteessa, jotta sen kauneudesta ehditään nauttia mahdollisimman pitkään. Yhteisistä tiloista löytyy kynttelikköjä, tekstiilejä, silkkikukkia ja valoketjuja. Jokainen asukas saa koristella myös oman huoneensa haluamallaan tavalla.
Perinteet rytmittävät joulun odotusta
Itsenäisyyspäivänä Juteinikodissa katsottiin yhdessä Linnan juhlia, joka on monelle yksi joulunalusajan kohokohdista. Joulun odotukseen kuuluvat myös yhteiset askarteluhetket, joissa tehdään esimerkiksi joulukortteja ja -koristeita. Värittäminen on suosittua ympäri vuoden – joulun alla tietenkin jouluisin aihein.
Joulumieli vahvistuu myös musiikin myötä. Yhteisissä laulu- ja musisointihetkissä lauletaan tuttuja joululauluja, kuten Kulkuset, Joulupuu on rakennettu ja Kello löi jo viisi. Lauluja säestetään rytmisoittimin, ja Jouluradio soi taustalla ahkerasti. Joulun tuoksua saadaan pipari- ja torttupajoista. Sekä asukkaat että henkilökunta pukeutuvat mielellään tonttulakkeihin ja muihin jouluisiin asusteisiin.
Joulunalusaikaan osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös kodin ulkopuolisiin tapahtumiin. Läheisessä tapahtumakeskuksessa järjestetty Toivon Joulu -tapahtuma joulupukkeineen oli asukkaille tänä vuonna mieleenpainuvana elämys. Tänä vuonna ilahduttivat myös läheisen päiväkodin ja alakoulun oppilaiden tekemät joulukortit. Lisäksi Juteinikodissa järjestettiin omat pikkujoulut yhteistyössä seurakunnan diakoniatyön kanssa.
Jouluaattoa Juteinikodissa vietetään perinteisesti ja kiireettömässä tunnelmassa. Päivä alkaa joulurauhan julistuksen kuuntelemisella, ja moni seuraa mielellään jouluisia televisio-ohjelmia. Illansuussa nautitaan yhteinen jouluateria, jota seuraa rauhallinen joulun hetki – ja joka vuosi myös joulupukki on löytänyt tiensä Juteinikotiin.
Juteinikodissa joulussa tärkeintä on lämmin tunnelma ja yhdessäolo.
Turvanasi jouluna – lasten osastolla on joulun taikaa ja uuden odottelua
Jokainen pieni potilas ja perhe kohdataan joulunakin samalla turvallisuudella ja ammattitaidolla.
Turvanasi jouluna – lasten osastolla on joulun taikaa ja uuden odottelua
ARTIKKELI / 25.12.2025
Jokainen pieni potilas ja perhe kohdataan joulunakin samalla turvallisuudella ja ammattitaidolla.
ARTIKKELI / 25.12.2025
Turvanasi jouluna – lasten osastolla on joulun taikaa ja uuden odottelua
Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Kaikki toivovat, että lapset saisivat viettää joulunsa terveinä kotona, mutta jos sairaalahoitoa tarvitaan, osastolla ollaan valmiina auttamaan myös pyhinä. Jokainen pieni potilas ja perhe kohdataan joulunakin samalla turvallisuudella ja ammattitaidolla – ja tunnelmaa rakennetaan pienillä, merkityksellisillä eleillä.
Tänä jouluna ilmassa on myös uuden odottelua
Tänä vuonna joulun tunnelmaan sekoittuu myös odotusta. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan alkaa tuntua jo arjessa: katse on samaan aikaan tässä hetkessä ja tulevassa.
– Valmisteluja on tehty jo etukäteen, ja muutto tuo mukanaan paljon uutta. Silti kaikkein tärkein pysyy: lapsen ja perheen turvallinen hoito ja kohtaaminen – myös jouluna, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä.
Joulutunnelma syntyy pienistä teoista
Lasten osastolla joulun henkeä luodaan käytännön arjen keskelle lempeästi: osastolla voi näkyä joulukoristeita ja valoja, ja työntekijöillä saattaa olla tonttulakkeja tuomassa hymyä hetkiin. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja osasto pyrkii siihen, että jouluna jokainen lapsi kokee olevansa huomioitu ja joulupukkikin vierailee ilahduttamassa lapsia ja lapsen mielisiä.
– Lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joulumuistamisen. Se tuo usein hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisikaan se paikka, missä joulua toivoisi viettävänsä, Kesälä sanoo.
Osaston joulumuistamisia mahdollistavat osaston omat järjestelyt sekä lahjoittajat, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille ja heidän perheilleen.
Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi
Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen tiimiin kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, ja tarvittaessa apua saadaan myös muualta sairaalasta. Tavoite on selkeä: varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon myös jouluna.
Vaikka osastolla elettävä arki on sairaalan arkea, jouluna tunnelmassa on usein jotakin erityistä. Perheiden kiitollisuus ja lasten pienet ilon hetket koskettavat – ja henkilökunnalle on tärkeää, että lapsi ja perhe voivat tuntea olonsa mahdollisimman turvalliseksi myös pyhien aikana.
Vinkki perheille: joulun taika on usein yksinkertaista
Lasten osaston väki muistuttaa, että lasten joulussa tärkeintä ovat usein pienet asiat: lämpö, läsnäolo ja yhdessäolo.
– Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan turvallista oloa, läheisyyttä ja rauhaa. Jos vain mahdollista, hidastakaa ja olkaa läsnä, lasten osaston henkilökunta vinkkaa.
Jouluna lasten osastolla tehdään parhaamme, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun lämpöä myös hoidon keskellä. Toive on silti sama kuin kaikilla: rauhallinen ja iloinen joulu.
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatPerhevalmennuksen etäryhmä: Seksuaalisuus odotusaikana ja synnytyksen jälkeen
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
Perhevalmennuksen etäryhmä: Seksuaalisuus odotusaikana ja synnytyksen jälkeen
TAPAHTUMAT / 13.01.2026, klo 17.00–18.00
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
TAPAHTUMAT / 13.01.2026, klo 17.00–18.00
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä: Seksuaalisuus odotusaikana ja synnytyksen jälkeen
TAPAHTUMAT / 13.01.2026, klo 17.00–18.00
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä, kevät 2026
Perhevalmennus on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille. Valmennus antaa vanhemmille tietoa ja ajateltavaa uudessa elämäntilanteessa. Se auttaa myös valmistautumaan muutokseen, jonka uusi perheenjäsen tuo mukanaan.
- Ti 13.1. klo 17.00–18.00 Seksuaalisuus odotusaikana ja synnytyksen jälkeen
- Ti 20.1. klo 17.00–18.30 Parisuhde ja vanhemmuus
- Ti 27.1. klo 17.00–18.30 Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi
- To 5.2. klo 17.00–18.15 Kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus
- Turvallisen arjen tunnetaidot (päivämäärä, kellonaika ja linkki julkaistaan myöhemmin)
- Synnytys (päivämäärä, kellonaika ja linkki julkaistaan myöhemmin)
- Ti 3.3. klo 17.00–18.30 Raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen
- To 5.3. klo 17.00–19.00 Suun terveys, vauvan hoito ja imetys
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Elintapamuutoksen etäryhmä: Yksi pieni muutos kerrallaan – miten onnistun?
Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.
Elintapamuutoksen etäryhmä: Yksi pieni muutos kerrallaan – miten onnistun?
TAPAHTUMAT / 14.01.2026, klo 16.30–18.00
Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.
TAPAHTUMAT / 14.01.2026, klo 16.30–18.00
Paikka: Teams
Elintapamuutoksen etäryhmä: Yksi pieni muutos kerrallaan – miten onnistun?
TAPAHTUMAT / 14.01.2026, klo 16.30–18.00
Paikka: Teams
Elintapamuutoksen etäryhmä, kevät 2026
Elintapamuutoksen etäryhmä tarjoaa tukea Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaille, jotka kaipaavat tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumustensa muuttamiseksi.
- Ke 14.1. klo 16.30–18.00 Yksi pieni muutos kerrallaan – miten onnistun?
- Ke 21.1. klo 16.30–18.00 Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen
- Ke 28.1. klo 16.30–18.00 Kaikki alkaa unesta ja palautumisesta
- Ke 4.2. klo 16.30–18.00 Mieli mukaan muutokseen
- Ke 11.2. klo 16.30–18.00 Liikettä arkeen askel kerrallaan
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta
Etäryhmä on tarkoitettu henkilöille, joilla on todettu tyypin 2 diabetes.
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta
TAPAHTUMAT / 28.01.2026, klo klo 16.30–18.00
Etäryhmä on tarkoitettu henkilöille, joilla on todettu tyypin 2 diabetes.
TAPAHTUMAT / 28.01.2026, klo klo 16.30–18.00
Paikka:
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta
TAPAHTUMAT / 28.01.2026, klo klo 16.30–18.00
Paikka:
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä, kevät 2026
Ryhmä on tarkoitettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville henkilöille, joilla on todettu tyypin 2 diabetes.
-
Ke 28.01.2026 klo 16.30–18.00 Tietoa sairaudesta
-
Ke 04.02.2026 klo 16.30–18.00 Jalkojen hyvinvointi ja elintapa- asiat
-
Ke 11.02.2026 klo 16.30–18.00 Diabetesliitto, suun terveys ja tietoa insuliinihoidosta
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0–18 kk) ja sen tukeminen
Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0–18 kk) ja sen tukeminen
TAPAHTUMAT / 03.02.2026, klo 15.00–16.00
Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.
TAPAHTUMAT / 03.02.2026, klo 15.00–16.00
Paikka: Teams
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0–18 kk) ja sen tukeminen
TAPAHTUMAT / 03.02.2026, klo 15.00–16.00
Paikka: Teams
Lapsiperheiden teemaillat, syksy 2025
Teemailloissa eri asiantuntijat kertovat lapsiperheitä koskettavista aiheista. Teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille. Osallistua voit joustavasti – joko jo raskausaikana tai myöhemmin, kun aihe tuntuu ajankohtaiselta juuri oman perheesi näkökulmasta.
-
Ti 3.2. klo 15.00–16.00 Lapsen sensomotorinen kehitys (0–18 kk) ja sen tukeminen
-
Ke 4.2. klo 15.00–16.00 Alle kolmevuotiaan lapsen kielen kehityksen tukeminen
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.