Uutiset
Kaikki uutiset
Uusi ruokapalveluntuottaja on päässyt hyvin alkuun – palautteet ohjaavat kehitystyötä
Erityisruokavaliot ovat nousseet palautteissa esiin.
Uusi ruokapalveluntuottaja on päässyt hyvin alkuun – palautteet ohjaavat kehitystyötä
UUTINEN / 11.07.2025
Erityisruokavaliot ovat nousseet palautteissa esiin.
UUTINEN / 11.07.2025
Uusi ruokapalveluntuottaja on päässyt hyvin alkuun – palautteet ohjaavat kehitystyötä
Oma Hämeen ruokapalveluissa siirryttiin huhtikuun alussa uuteen aikakauteen, kun Fodbar Oy aloitti ateriapalveluiden tuottajana. Laajan ja useita asiakasryhmiä koskevan tuotannon haltuunotto on käynnistynyt pääosin suunnitellusti. Alkutaipaleelle on mahtunut myös yksittäisiä haasteita, joihin on puututtu ripeästi yhteistyössä palveluntuottajan kanssa.
Palautetta on kerätty ja käsitelty aktiivisesti osana haltuunottoa. Ajanjaksolla 1.4.–19.6.2025 on kirjattu 16 asiakaspalautetta tai vaaratapahtumailmoitusta. Määrä on maltillinen suhteessa haltuunoton laajuuteen ja siihen, että hyvinvointialue on tietoisesti kannustanut palautteen antamiseen erityisesti tässä muutostilanteessa.
Jokainen palaute on käsitelty yksittäisenä tapauksena yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Vaaratapahtumailmoituksiin vastataan 24 tunnin sisällä, ja palveluntuottaja tekee selvityksen tilanteen syistä ja ehkäisevistä toimista. Myös asiakaspalautteiden perusteella on tehty konkreettisia korjauksia.
Erityisruokavaliot ovat nousseet palautteissa esiin, mikä on ymmärrettävää huomioiden asiakaskunnan yksilölliset tarpeet. Noin puolet ateriapalveluiden asiakkaista saa erityisruokavalioita, ja haltuunoton alkuvaiheessa palvelua tarjottiin noin 500 asiakkaalle päivittäin. Toiminta laajenee vaiheittain.
Ruokapalveluiden laatua seurataan tiiviisti Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:n toimesta muun muassa kohdekäynnein, aktiivisin palautekanavin ja yhteistyössä yksikköjen henkilöstön kanssa. Kehitystyö näkyy jo, sillä virheiden määrä on vähentynyt selvästi kevään aikana. Ruoan mausta on saatu asiakkailta kiitosta, ja hyvinvointialue pitää tärkeänä, että hyväksi koettua palvelua vahvistetaan entisestään. Tavoitteena on sujuva, laadukas ja maistuva ateriapalvelu, joka huomioi yksilölliset tarpeet entistä paremmin myös sairaalaympäristöissä.
Asiakkaiden ja henkilöstön antama palaute on ollut keskeisessä roolissa palvelun kehittämisessä. Oma Hämeen tukipalvelut Oy kiittää kaikkia osapuolia yhteistyöstä ja sitoutumisesta yhteiseen tavoitteeseen: hyvinvoivan arjen tukemiseen hyvän ravitsemuksen kautta.
Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen
Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kaikille odottajille maksuttomat ja vapaaehtoiset...
Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen
UUTINEN / 04.07.2025
Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kaikille odottajille maksuttomat ja vapaaehtoiset...
UUTINEN / 04.07.2025
Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta muuttui NIPT-seulonnaksi 1.7.2025 alkaen
Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kaikille raskaana oleville mahdollisuuden osallistua maksuttomiin sikiöseulontatutkimuksiin. Seulonnat ovat vapaaehtoisia, ja niiden avulla pyritään tunnistamaan sikiön mahdollisia kehityshäiriöitä mahdollisimman varhain. Raskauden aikana perheille tarjotaan kaksi ultraäänitutkimusta, varhaisraskauden ultraäänitutkimus raskausviikoilla 12–14 ja rakenneultraäänitutkimus raskausviikoilla 19–21.
Tutkimukset tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikalla. Niitä tekevät kokeneet kätilöt, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen ultraäänitutkimuksiin. –Tutkimustilanne tarjoaa odottajille ja heidän puolisoilleen myös merkityksellisen hetken tutustua tulevaan perheenjäseneen – mahdollisuuksien mukaan kotiin saa kuvatallenteita ja 3D-kuvia, kertoo apulaisosastonhoitaja Veera Karhu.
Varhaisraskauden ultraääni- ja NIPT-tutkimus
Heinäkuun alusta alkaen Kanta-Hämeen hyvinvointialue on tarjonnut odottajille varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen lisäksi mahdollisuuden NIPT-seulontaan (Non-invasiivinen prenataalitesti). Tutkimuksessa seulotaan yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia äidin veressä olevan sikiöperäisen DNA:n perusteella. Lähete NIPT-tutkimukseen tehdään varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen yhteydessä ja odottajasta otettava verinäyte voidaan ottaa Fimlabin toimipisteissä Hämeenlinnassa, Forssassa tai Riihimäellä. Näytteen voi antaa ajanvarauksella, vuoronumerolla tai Nopsa-pikaveripalvelussa. Tulokset valmistuvat noin 7–10 arkipäivässä ja näkyvät OmaKannassa noin kahden viikon päästä näytteenotosta. Poikkeavasta tuloksesta ilmoitetaan aina henkilökohtaisesti.
Rakenneultraäänitutkimus ja yksilöllinen neuvonta
Rakenneultraäänitutkimuksessa tarkistetaan sikiön kehittyminen, kasvu, istukan paikka ja elinten rakenteet. Tutkimuksessa voidaan vanhempien toiveesta selvittää myös sikiön sukupuoli. –Jos tutkimuksissa havaitaan poikkeavaa, perheelle järjestetään yksilöllinen jatkoneuvonta. Tarvittaessa tarjotaan lisätutkimuksia ja seuranta suunnitellaan yhdessä perheen kanssa, kertoo ylilääkäri Tiina Vilmi-Kerälä. Tietyissä riskiryhmissä seulontaultraäänitutkimuksen tekee perinatologiaan perehtynyt erikoislääkäri, jolloin käynnistä peritään poliklinikkamaksu. – Haluamme tehdä seulontatutkimuksiin osallistumisesta odottajille mahdollisimman sujuvaa. Ajanvaraus onnistuu helposti puhelimitse, ja tutkimuksiin voi tulla myös puolison tai muun tukihenkilön kanssa. Suosittelemme varaamaan ajat hyvissä ajoin, jotta perhe saa rauhassa valmistautua tutkimuskäynteihin, kertoo ylilääkäri Tiina Vilmi-Kerälä.
Ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle.
Toimintaympäristön muutokset haastavat Kanta-Hämeessä – Oma Häme rakentaa strategiaa, joka vastaa ajan tarpeisiin
UUTINEN / 02.07.2025
Ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle.
UUTINEN / 02.07.2025
Toimintaympäristön muutokset haastavat Kanta-Hämeessä – Oma Häme rakentaa strategiaa, joka vastaa ajan tarpeisiin
Väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle – samalla teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme on laatinut ja julkaissut laajan toimintaympäristöanalyysin, joka toimii pohjana vuosille 2026–2029 laadittavalle strategialle. Kanta-Hämeen väestörakenne muuttuu merkittävästi lähivuosina, mikä vaikuttaa asukkaiden palvelutarpeisiin, hyvinvointialueen talouteen ja henkilöstön saatavuuteen.
Keskeiset muutokset ovat väestön ikääntyminen, lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet, elintapasairauksien kasvu sekä talous. Samalla analyysi nostaa esiin mahdollisuuksia kuten teknologien kehitys ja yhteistyön lisääminen, joiden avulla voidaan uudistaa hyvinvointialueen palveluja. Toimintaympäristöanalyysi on julkaistu Oma Hämeen nettisivuilla.
Analyysi on laadittu hyvinvointialueen omana työnä, ja analyysin laadintaan on osallistunut iso joukko Oma Hämeen eri alojen asiantuntijoita. Siinä on hyödynnetty laajasti valtakunnallisia tietokantoja sekä Oma Hämeen omia tiedonhallinnan ratkaisuja. Lisäksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus kertoa omia ajatuksiaan ja havaintojaan toimintaympäristön muutoksesta erillisen kyselyn kautta.
– On merkittävää, että luotamme siihen, että meidän omasta organisaatiostamme löytyy osaamista ja asiantuntijuutta tällaisen työn tekemiseksi, sanoo strategia- ja integraatiojohtaja Satu Ala-Kokko.
Keskeiset havainnot analyysista
Väestön ikääntyminen muuttaa palvelutarpeita
Kanta-Hämeen väestö ikääntyy muuta Suomea nopeammin. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, erityisesti maaseutukunnissa. Tämä kasvattaa muistisairauden hoidon, kotihoidon ja laitoshoivan tarvetta. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee, mikä haastaa palvelujen rahoituksen ja henkilöstön saatavuuden.
Poikkeuksellisen korkea maahanmuutto vuosina 2023–2024 on kuitenkin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kääntänyt väestökehityksen myönteiseen suuntaan, mikä tarjoaa mahdollisuuden työikäisten määrän vakiinnuttamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin palvelujen saavutettavuutta useilla kielillä ja panostuksia osallisuuteen.
Mielenterveys ja elintapasairaudet kasvussa
Analyysissa nousee esiin huoli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvusta. Itsetuhoisuus, ahdistuneisuus ja neuropsykiatriset haasteet ovat kasvaneet merkittävästi, ja sairaalahoitoa vaativia tapauksia on Kanta-Hämeessä enemmän kuin muualla Suomessa. Myös työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ylittää maan keskiarvon.
Samaan aikaan lihavuus ja siihen liittyvät elintapasairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja sydänsairaudet, yleistyvät. Nykykehityksellä jopa 40 % alueen aikuisista voi olla lihavia vuoteen 2040 mennessä.
Ratkaisuina teknologia ja yhteistyö
Digitalisaatio, tekoäly ja tiedolla johtaminen voivat auttaa ennakoimaan palvelutarpeita ja kohdentamaan resursseja vaikuttavammin. Etäasiointi ja digipalvelut yleistyvät, mutta samalla on varmistettava, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle.
Yhteistyö kuntien, järjestöjen, yritysten ja oppilaitosten kanssa nähdään strategisena voimavarana. Yhteiskehittäminen voi tuottaa ratkaisuja muun muassa nuorten pahoinvointiin, ikäihmisten yksinäisyyteen ja hyvinvoinnin eriarvoistumiseen.
Talouden haasteet vaativat priorisointia
Hyvinvointialueen talous on vakautunut, mutta julkisen talouden tilanne tuo epävarmuutta. Säästöpaineet ja rahoituksen niukkuus edellyttävät jatkossa tarkkaa priorisointia, resurssien kohdentamista ja palvelurakenteen uudistamista.
Strategiatyö etenee – analyysi on vasta alku
Toimintaympäristöanalyysi esiteltiin toukokuussa aluevaltuustolle, ja uusi strategia etenee sen sekä päättyvän strategiakauden arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on rakentaa vaikuttava, tiedolla johdettu ja muuttuviin tarpeisiin vastaava suunta tuleville vuosille.
– Uskon, että nykyisellä strategiakaudella tehty työ on luonut hyvän pohjan. Nyt monipuolisen toimintaympäristöanalyysin avulla voimme katsoa yhdessä kauemmas tulevaisuuteen. Asiakas on yhä toimintamme keskiössä. Strategiset painopisteet tulee asettaa siten, että pystymme hyödyntämään omat vahvuutemme ja toimintaympäristön mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan hyväksi, sanoo Satu Ala-Kokko.
Uusi strategia valmistellaan vaiheittain ja se tulee uuden aluevaltuuston päätettäväksi.
Tiedotamme lisää – asiantuntijat syventyvät aiheisiin
Oma Häme tiedottaa myöhemmin lisää analyysin teemoista. Asiantuntijat kertovat syvällisemmin eri teemoista, kuten väestön ikääntymisen vaikutuksista, ylipainon kasvusta ja sen ehkäisystä sekä nuorten mielenterveydestä.
Toimintaympäristöanalyysi löytyy Strategia ja arvot -sivulta tai suoraan täältä.
Muista kesän poikkeusaukioloajat Oma Hämeen palveluissa
Poikkeusaukioloajat löydät sivulta omahame.fi/poikkeusaukioloajat.
Muista kesän poikkeusaukioloajat Oma Hämeen palveluissa
UUTINEN / 30.06.2025
Poikkeusaukioloajat löydät sivulta omahame.fi/poikkeusaukioloajat.
UUTINEN / 30.06.2025
Muista kesän poikkeusaukioloajat Oma Hämeen palveluissa
Kesän aikana osa Oma Hämeen neuvoloista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni tai on avoinna lyhennetyin aukioloajoin. Myös pienemmillä terveysasemilla on sulkuja aiempien kesien tapaan. Suurin osa suluista kestää heinäkuun lopulle.
Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai tiedote ohjeista kesäsulun ajaksi. Lomakauden aikana hyvinvointialueen palveluihin on tehtävä joitakin supistuksia, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja henkilöstön riittävyys.
Perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen vastaanottotoiminnassa on pienemmillä terveysasemilla 6 viikon sulkuja, samoin suun terveydenhuollon toimipisteissä. Perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa on kolmen viikon sulut Hattulan osastolla ja Forssan avosairaalassa.
Erikoissairaanhoidossa aiempien kesien tapaan poliklinikkatoiminta on supistettua useilla erikoisaloilla, kuten myös leikkaustoiminta. Forssan ja Riihimäen palvelukeskuksissa toiminnan supistukset ja sulut keskittyvät pääsääntöisesti heinäkuulle. Oma Hämeen kuvantamistoiminnassa voi olla osittaisia supistuksia heinä-elokuussa keskussairaalassa sekä palvelukeskuksissa.
Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pienempiä neuvoloita pidetään kiinni kesällä. Näiden asiakkaat ohjataan toiseen, paikkakunnan tai ympäristökunnan, neuvolaan. Myös auki olevissa neuvoloissa toimintaa supistetaan, jolloin kesän aikana hoidetaan vain kiireelliset asiat. Joistakin perheneuvoloista asiakkaita ohjataan alueen perhesosiaalityöhön ja nuorten palveluista kiireelliset asiat ohjataan omille terveysasemille.
Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve
Oma Häme sai Sitralta rahoitusta MieliReitti-hankkeelle.
Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve
UUTINEN / 27.06.2025
Oma Häme sai Sitralta rahoitusta MieliReitti-hankkeelle.
UUTINEN / 27.06.2025
Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve
Oma Häme sai Sitralta rahoitusta MieliReitti-hankkeelle.
Oma Hämeen MieliReitti-hanke sai Sitralta sadan tuhannen euron rahoituksen tekoälypohjaisen mallin kehittämiseen, jonka avulla pyritään tunnistamaan 13–23-vuotiaita nuoria, joilla on riski ajautua mielenterveyspalveluiden piiriin.
MieliReitti-hankkeessa kehitetään tekoälyratkaisua nuorten mielenterveyshaasteiden ennakoivaan tunnistamiseen. Tavoitteena on ohjata riskiryhmään kuuluvat nuoret ajoissa matalan kynnyksen palveluihin ja vahvistaa hyvinvointialueen kykyä kohdentaa tukea oikea-aikaisesti. Hankkeen sovelluskehitystyötä tekevät Oma Hämeen kehittämisyksikkö ja tietojohtamisen asiantuntijat yhdessä ulkoisen kumppanin kanssa.
– Koemme, että kohderyhmänä nuoret ovat erittäin tärkeä, koska nuoruus on kriittinen elämänvaihe, missä tuen saaminen ajoissa voi heijastua pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
Tekoälymallin pohjana hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoaltaan dataa sekä tutkimustietoa nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sellaiset taustatekijät, joihin varhaisella puuttumisella voidaan vaikuttaa. Mallin kehittämisessä ovat mukana Oma Hämeen perhekeskuspalvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Sitran rahoittama hanke on osa laajempaa pyrkimystä siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä ennaltaehkäisyyn. MieliReitti on yksi neljästä hyvinvointialueilla toteutettavasta kokeilusta, joissa hyödynnetään data- ja tekoälypohjaisia menetelmiä ennakoivien palveluiden kehittämiseksi. Hankkeet päättyvät kesäkuussa 2026.
Rahoitushaku: Ennakoiva sosiaali- ja terveydenhuolto - Sitra
Vaikutukset toteutuvat täysimääräisinä vuodesta 2027 alkaen.
Tilastointivirhe vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen – Kanta-Hämeen rahoitus laskemassa 2,8 miljoonaa euroa vuonna 2026
UUTINEN / 26.06.2025
Vaikutukset toteutuvat täysimääräisinä vuodesta 2027 alkaen.
UUTINEN / 26.06.2025
Tilastointivirhe vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen – Kanta-Hämeen rahoitus laskemassa 2,8 miljoonaa euroa vuonna 2026
Virheellinen tietosiirto Tilastokeskukselle heijastuu hyvinvointialueiden valtionrahoituksen ennusteisiin – vaikutukset toteutuvat täysimääräisinä vuodesta 2027 alkaen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) havaitsi 24.6.2025 virheen sairastavuustietojen käsittelyssä. Virhe liittyy THL:n Tilastokeskukselle toimittamaan tietokantaan, jonka perusteella laskettiin hyvinvointialueiden valtionrahoituksen ennakkotiedot vuodelle 2026.
Kyse ei ole hyvinvointialueiden diagnoositiedoista, joista THL tiedotti juhannusviikolla, vaan sairastavuusaineiston osittaisesta puuttumisesta. Tilastokeskukselle toimitetusta aineistosta puuttuivat hyvinvointialueiden toimittavat tiedot ajanjaksolle 6/2024–2/2025. THL:n mukaan virhe tapahtui tietojen siirrossa sen järjestelmistä Tilastokeskukselle. Oma Häme on toimittanut alueen päivitetyt tiedot THL:lle ajoissa ja oikean prosessin mukaisesti.
Sairastavuusaineisto on osa valtionrahoituksen perustana toimivien tarvekertoimien määrittämistä, ja sen tietopohja perustuu 28.2.2025 mennessä toimitettuihin tietoihin. Puutteellisten tietojen vuoksi useiden hyvinvointialueiden rahoitusennusteet vuodelle 2026 ovat virheellisiä. Valtiovarainministeriö on nyt päivittänyt vuoden 2026 ennakollisessa rahoituslaskelmassa käytetyt tarvekertoimet ja julkaissut päivitetyn rahoituslaskelman, joka vaikuttaa valtionrahoituksen alueelliseen kohdentumiseen.
Vaikutukset Kanta-Hämeessä
Virheellinen tausta-aineisto vaikuttaa hyvinvointialueiden sote-rahoitusosuuteen ja muuttaa alkuperäistä ennakollista rahoituslaskelmaa ensi vuodelle. Arviolaskelmien mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2026 valtionrahoitus pienenee noin 2,8 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 16 euron vähennystä asukasta kohden. Sote-rahoituksen kokonaissummaksi muodostuu 826,7 miljoonaa euroa, kun aiempi arvio oli 829,4 miljoonaa euroa.
– Koska valtionrahoitus perustuu vuosien 2022 ja 2023 keskiarvoon, vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti vuonna 2026. Vuonna 2027 vaikutus toteutuu kokonaisuudessaan ja arvioimme sen laskevan vuoden 2027 rahoitusta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella noin 4 miljoonaa euroa, kertoo rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.
Valtionrahoitus tarkistetaan vielä kahdesti vuoden 2025 aikana – syys- ja joulukuussa. Syyskuun tarkistus julkaistaan 22.9. ja lopullinen rahoituksen taso määräytyy eduskunnan hyväksyttyä valtion budjetin vuodelle 2026. Valtiovarainministeriö käyttää Tilastokeskuksen tietoja rahoituslaskelmien pohjana.
– Oma Häme on talousarvioraamin valmistelussa varautunut mahdollisiin rahoitustason muutoksiin edellisten vuosien kokemusten pohjalta. Tämä muutos valitettavasti syö merkittävän osan tekemästämme varauksesta ensi vuodelle. Tällä hetkellä hyvinvointialue ei voi luottaa valtiovarainministeriön julkaisemiin ennakkolaskelmiin, vaan alueen on varovaisuusperiaatteen mukaisesti varauduttava muutoksiin, toteaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.
– Näyttää siltä, että tässä on ollut vähän tuuria matkassa ja muutokset eivät ole massiivisia. Inhimillisiä virheitä toki sattuu. Se ei poista tosiasiaa, että tietojen siirrosta, jonka perusteella jaetaan 25 miljardia valtionrahoitusta, puuttuvat kontrolliprosessit. Se, mikä valtion päässä on tilastointivirhe, merkitsee meille hyvinvointialueella tässä kohtaa noin 50 hoitajan työpanosta vastaavan säästön etsimistä ensi vuodelle. Kysymys herää väistämättä - voimmeko luottaa siihen, että tiedot ovat nyt oikein, kysyy hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Oma Hämeessä on entuudestaan käynnissä laaja-alaiset talouden tasapainottamistoimet, jotka kattavat kaikki toimialat. Rahoituksen muutos lisää talouden sopeuttamistarvetta, jota arvioidaan osana Oma Hämeen talousarvion valmistelua vuodelle 2026.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström on ollut perustamassa Perhehoitoyksikkö Kanervaa 2010-luvulla.
”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa
ARTIKKELI / 10.07.2025
Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström on ollut perustamassa Perhehoitoyksikkö Kanervaa 2010-luvulla.
ARTIKKELI / 10.07.2025
”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa
Kun sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström kesäkuussa jäi eläkkeelle, jäivät häntä kaipaamaan Perhehoitoyksikkö Kanervan työkaverit. Ja suuri joukko sijais- ja tukiperheitä Kanta-Hämeessä.
Riitta on ollut mukana perustamassa Kanervaa Kanta-Hämeeseen 2010-luvulla. Sittemmin hän on kehittänyt sijais- ja tukiperheiden toimintaa ja kohdannut ihmisiä tavalla, joka ei koskaan ollut vain työtä.
– Ajattelen, että tämä työ vaatii sitä, että olet ihminen ihmiselle. Vaikka joutuisit tekemään vaikeita päätöksiä, on kohdattava ihmiset inhimillisesti. Silloin heidän on helpompi ottaa apua vastaan. Toisaalta se tekee tästä välillä raskaasta työstä merkityksellistä.
Riitan ura sosiaalialalla alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Sosionomiksi opiskellut Fagerström työskenteli ennen Kanta-Hämeen vuosiaan muun muassa Helsingin ensikodissa 14 vuotta. Siellä hän kohtasi perheitä aivan erityisessä vaiheessa – lapsen syntymän kynnyksellä tai kriisin keskellä.
– Työ ensi- ja turvakodissa oli arvokasta aikaa. Siellä opin näkemään perheiden moninaisuuden, mikä jäi selkärankaan.
Riitta työskenteli ennen Kanta-Hämettä maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa Keski-Uudellamaalla.
– Mä tulin tänne sijaishuoltoon vuonna 2011, ja sitten alettiin valmistella Kanervaa. Meitä oli silloin perustamisvaiheessa kolme työntekijää. Toiminta alkoi tammikuussa 2012.
Kanta-Häme on onnistunut perhehoidossa
Koko Kanervassa työskentelyn ajan Riitan punaisena lankana on ollut perusajatus, että lapsi kuuluu perheeseen. Jos lapsen asuminen syntymäperheessään ei jostain syystä ole mahdollista, on sijaisperhe parempi kuin laitospaikka. Kanta-Häme onkin onnistunut poikkeuksellisen hyvin perhehoidossa: jopa 66 prosenttia lapsista sijoitetaan perheisiin, mikä on merkittävän korkea osuus valtakunnallisessakin vertailussa.
– Se on ihan mieletön luku. Me ollaan pystytty sijoittamaan lähes kaikki lapset perheisiin. Toki joissakin tilanteissa esimerkiksi erityistarpeet tai vaikea teini-ikä edellyttävät laitospaikkaa, kertoo Fagerström.
Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Se on tarkoitettu lastensuojelutoimien piirissä olevalle lapselle tai nuorelle, joka ei voi asua huoltajansa kanssa eikä tuettuna. Ennen sijaisperhettä lapsi saattaa olla sijoitettuna kriisiperheeseen, jos hänen tilanteensa sitä vaatii. Päätöksen lapsen sijoittamisesta perhehoitoon tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Tukiperhe on taas perhe, jossa lapsi on hoidossa yhden viikonlopun kuussa ja sovitusti lomien aikana. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen, joilla on voimassa oleva asiakkuus lapsiperheiden sosiaalityössä tai lastensuojelussa. Tavoitteena on lisätä lapsen perheen voimavaroja ja tarjota lapselle turvallisia aikuissuhteita. Tukiperheelle maksetaan tehtävästä palkkio ja kulukorvaus.
– Perheitä on erilaisia ja tukiperheenä voi toimia myös yksi aikuinen. Toki suurin osa on pariskuntia tai lapsiperheitä. Mutta myös isovanhempien ikäiset voivat hyvin olla tukiperhe, muistuttaa Riitta.
Riitta on tehnyt työtä sijaisperheiden kanssa, mutta viimeiset kolme vuotta hän on toiminut Kanervassa kokopäiväisesti tukiperhetyöntekijänä. Hän on etsinyt ja valmentanut tukiperheitä, ja sen jälkeen etsinyt lapselle sopivan tukiperheen. Se vaatii tietynlaista silmää ja kokemusta.
– Kun etsimme matcheja, emme tapaa lapsia, vaan heidän paperinsa. Mutta tukiperheet olemme tavanneet ja heihin tutustuneet valmennuksen aikana. Tiedämme perheen arvot, tavat ja arjen, minkä kautta voimme arvioida millainen lapsi siihen perheeseen sopii. Kun löydämme oikean perheen oikealle lapselle, voi siitä syntyä jotain tosi hienoa ja kestävää, iloitsee Riitta.
Tukiperheitä Kanervassa on paljon, mutta heitä myös tarvitaan. Kaikille lapsille ei löydy sopivaa perhettä, ellei valikoima ole riittävän laaja.
– Pitää olla erilaisia perheitä, koska lapsetkin on erilaisia. Ei riitä, että on yksi malli. Täytyy olla perheitä eri elämäntilanteista, eri sijainneista, eri rakenteilla. Siitä se yhteensopivuus syntyy.
Sydämellä rakennettu yhteisö
Perhehoitoyksikkö Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana. Kriisi-, sijais- ja tukiperheille järjestetään myös koulutusta, virkistystä ja vertaisryhmätoimintaa.
Riitalle erityisen rakkaita ovat olleet juuri vertaistukiryhmät, joita hän on saanut vuosien varrella rakentaa. Vertaistuki ei ole ollut sivujuonne – vaan osa työn ydintä.
– Mä oon perustanut ryhmiä kaikille: tukiperheille, sijaisvanhemmille, isovanhemmille, kriisiperheille, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ne on paikkoja, joissa voi puhua asioista, joista ei muualla voi. Se on älyttömän tärkeää.
Yksi merkityksellisimmistä on ollut Voikukka-ryhmä, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ryhmän kautta vanhemmille useimmiten syntyy ymmärrys siitä, miksi ollaan tähän tilanteeseen tultu ja miten siitä mennään eteenpäin.
– Siellä puhutaan paljon myös työntekijöistä, mutta pääsääntöisesti se, että joku on kohdannut vanhemman ihmisenä, muuttaa kaiken.
Työvuosien aikana Riitta on myös nähnyt muutoksen perheissä ja lasten erityisyyksissä.
– Ei ole enää niin, että haetaan tukiperhettä lettipäiselle tytölle. On enemmän neurokirjoa, erityistarpeita ja haasteita. Mutta se on säilynyt, että kun lapset tulevat tukiperheeseen, he unohtavat murheensa. Ne pelaa lautapelejä, ovat vaan. Perhearjen rauha vaikuttaa valtavasti.
Riitta on toiminut myös itse tukiperheenä.
– Muistan, että itsekin vähän jännitin yhteistä aikaa ja mietin, mitä pitäisikään puuhata. Mutta sitten tukipoika pyysi, että ollaan vaan ja että hieroisin hänen jalkojaan. Se oli konkreettinen muistutus itsellekin, mikä on tärkeää: yhteinen aika ja läsnäolo.
Matka kohti uusia vaiheita – mutta ei kauas
Hyvinvointialueuudistus, järjestelmämuutokset ja resurssipaineet eivät ole sammuttaneet Riitan paloa, mutta antavat sopivan hetken siirtyä sivuun.
– Onhan tämä työ muuttunut ja monimutkaistunut. En ole enää tässä kaikkia uusimpia kommervenkkejä edes opiskellut. Mutta mä oon sanonut, että jos valmennuksissa on hätä, niin kyllä mä tulen. Ihan kokonaan en halua vielä irrottautua.
Riitta aikookin jatkaa lasten ja perheiden parissa tekemällä keikkatyötä. Eläkeaika saattaa viedä myös ulkomaille, koska Riitan poika asuu Hongkongissa.
– Mä oon sanonut, että voin tulla au pairiksi! Siellä on vajaan vuoden ikäinen lapsenlapsi, ja se olisi aikamoinen kokemus.
Riitan elämäntyö on arvokas: hän on antanut osaamistaan ja sydämensä niille perheille, jotka kaipaavat tukea ja varsinkin niille lapsille, jotka ovat usein hiljaa.
Eläinystävien vierailut ilahduttavat ja tuovat turvan tunnetta ikäihmisille
Tassuterapeutit ilahduttavat ikäihmisiä, ja voivat helpottaa esimerkiksi muistisairasta hoitotilanteessa.
Eläinystävien vierailut ilahduttavat ja tuovat turvan tunnetta ikäihmisille
ARTIKKELI / 08.07.2025
Tassuterapeutit ilahduttavat ikäihmisiä, ja voivat helpottaa esimerkiksi muistisairasta hoitotilanteessa.
ARTIKKELI / 08.07.2025
Eläinystävien vierailut ilahduttavat ja tuovat turvan tunnetta ikäihmisille
Eläinten vierailut ovat tuttuja monissa ikäihmisten asumispalveluyksiköissä Kanta-Hämeessä. Niin sanotut tassuterapeutit ilahduttavat läsnäolollaan, ja voivat helpottaa esimerkiksi muistisairasta hoitotilanteessa. Eläinkavereita voi löytää useiden eri toimijoiden kautta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eläinystävien vierailut ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi monien ikäihmisten asumispalveluyksiköiden arkea. Yksiköissä on nähty vieraina eniten koiria, hevosia, pupuja ja poneja, mutta myös kissat, marsut, kanat, lampaat, vasikat ja karitsat ovat päässeet ilahduttamaan ikäihmisten arkea.
Ponien vierailu sisätiloissa on herättänyt asukkaissa hilpeyttä ja keskustelua pitkäksi aikaa Kyterinhovissa. Eräs asukas iloitsi, että pääsi vielä vanhemmalla iällä rapsuttamaan hevosia.
Eläinvierailut ovat järjestyneet pääasiassa työntekijöiden oman aktiivisuuden avulla. Usein vierailevat eläimet ovat henkilöstön omia lemmikkejä tai vierailut järjestetään vapaaehtoisten avustuksella. Esimerkiksi kaverikoiratoiminta, Suomen Karva-Kaverit, Hellikit ry ja yksityishenkilöt ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa toimintaa. Monissa asumisyksiköissä vierailuja järjestetään kuukausittain tai useita kertoja vuodessa. Asukkaiden ja henkilökunnan toiveet ja allergiat vaikuttavat myös siihen, voidaanko vierailuja järjestää.
Oma Hämeen asumispalveluiden työntekijöille tehdyn kyselyn perusteella eläinten läsnäolo tukee silminnähden ikäihmisten hyvinvointia; se vahvistaa asukkaiden tunne-elämää ja luo kodinomaisia kokemuksia. Esimerkiksi Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa koiravieraita käy säännöllisesti Suomen Karva-Kavereiden kautta.
– Koirien vierailut saavat aikaan hellyyden puuskia sekä asukkaissa että henkilökunnassa. Asukkaat juttelevat automaattisesti koiralle enemmän kuin koiran hoitajalle. Suurin osa asukkaista kurkottaa rapsuttaakseen koiraa ja ovat tykänneet koiran vierailusta. Osa voi ilmaista, ettei halua koskea koiriin, jolloin he ovat katselleet sivusta, kuvailee ohjaaja Vuokko Syväntä.
Koirat tuovat iloa myös vuodeasukkaille.
Työntekijöiden mukaan eläinten vierailut herättävät ikäihmisissä muistoja, tuovat keskustelunaiheita ja lisäävät positiivista vuorovaikutusta. Erityisesti muistisairaat hyötyvät eläinten läsnäolosta – suihkuhetki voi sujua helpommin, kun tutun koiran läsnäolo tuo rauhaa ja turvallisuuden tunnetta. Vierailut voivat myös helpottaa haastavia hoitotilanteita.
Eläimet vierailevat toisinaan myös vuodeasukkaiden tai osallistuvat läsnäolollaan arjen hetkiin – sohvalle viereen istahtava koira tai takapihalla laiduntava poni herättää usein puheensorinaa pitkäksi aikaa.
Eläinvierailujen kesto vaihtelee: tyypillisesti ne kestävät 1–2 tuntia, mutta joissakin tapauksissa eläimet viipyvät puoli päivää tai jopa koko työvuoron ajan.
– Koiranpennun sosiaalistaminen voi olla myös yksi syy eläinvierailuille. Sauvolassa on vieraillut eri-ikäisiä koiria. Olemme huomanneet, miten positiivisesti koira vaikutti muistisairaisiin, ja tämä lisäsi vierailujen määrää. Asukkaiden silmät syttyvät, kun eläin astuu huoneeseen. Vaikka käynti kestäisi vain hetken, sen vaikutus näkyy vielä pitkään keskusteluissa ja tunnelmassa, kertoo Satu Peltomaa Hyvinvointikeskus Sauvolasta.
Peltomaa on tehnyt myös opinnäytetyön lemmikin merkityksestä kotona asuvalle vanhukselle. Työ osoitti, miten merkittävästä asiasta voi olla kyse.
– Kaikilla ei lemmikkiä ole ollut, mutta ne joilla on, lemmikin tärkeä merkitys säilyy läpi elämän. Esimerkiksi heppatyttö on heppatyttö vanhanakin.
Eläinkavereita voi löytää useista paikoista:
Suomen Karva-Kaverit ry
Hellikit ry
Paikalliset kaverikoiraharrastajat
Metsälän tila (eläinvierailuja kuten hevosia, pupuja, karitsoita)
Yksityishenkilöt, joilla on koulutettuja eläinystäviä
Lisäksi omien työntekijöiden eläimet voivat toimia yksikön eläinystävinä, kunhan asiasta sovitaan erikseen ja huomioidaan hygienia- ja turvallisuusasiat.
Kesä kutsuu luontoon – löydä lähiseudun ulkoilumahdollisuudet!
Tutustu ulkoilumahdollisuuksiin helposti Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivustolla.
Kesä kutsuu luontoon – löydä lähiseudun ulkoilumahdollisuudet!
ARTIKKELI / 03.07.2025
Tutustu ulkoilumahdollisuuksiin helposti Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivustolla.
ARTIKKELI / 03.07.2025
Kesä kutsuu luontoon – löydä lähiseudun ulkoilumahdollisuudet!
Kesä on täydellistä aika nauttia luonnosta ja liikkua ulkona. Ulkoilu ja retkeily eivät ainoastaan virkistä mieltä, vaan tukevat myös fyysistä terveyttä. Lähiluonto tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille – eikä retkelle lähteminen vaadi suuria valmisteluja tai pitkää matkaa.
Lähde liikkeelle – mahdollisuuksia on kaikkialla
Kanta-Häme tarjoaa runsaasti ulkoilukohteita, joihin tutustua.
Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivustolta löydät helposti ja yhdestä paikasta ulkoilumahdollisuuksia kuten:
- Uimarannat
- Leikkipuistot
- Ulkoliikuntapaikat
- Laavut, kodat
- Ulkoilu- ja retkeilyreitit
Sivusto kokoaa yhteen tärkeimmät tiedot ja tekee ulkoilumahdollisuuksien löytämisestä helppoa.
Ulkoilu sopii kaikille
Luonnossa liikkuminen ei vaadi huippukuntoa tai erikoisvarusteita. Voit lähteä lyhyelle kävelylle puistoon, uimarannalle tai viettää päivän metsässä eväiden kanssa. Tärkeintä on lähteä liikkeelle – yksin, ystävän kanssa tai koko perheen voimin.
Luonto on lähellä – tartu tilaisuuteen
Kesä on lyhyt, mutta täynnä mahdollisuuksia. Lähde ulos, hengitä syvään ja anna luonnon tehdä tehtävänsä. Hyvinvointisi alkaa pienistä askelista – vaikka lähimetsän polulta.
Tutustu ulkoilumahdollisuuksiin helposti Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi -sivustolla ja löydä oma suosikkisi!
Siirry sivustolle: omahame.fi/web/hyvinvointisi-tueksi