Uutiset
Kaikki uutiset
Oma Häme sai lähes puolen miljoonan euron rahoituksen tekoälyprojektien kehittämiseen
STM:n myöntämä rahoitus on tarkoitettu mm. AI-kokeiluun osallistumiseen.
Oma Häme sai lähes puolen miljoonan euron rahoituksen tekoälyprojektien kehittämiseen
UUTINEN / 22.01.2025
STM:n myöntämä rahoitus on tarkoitettu mm. AI-kokeiluun osallistumiseen.
UUTINEN / 22.01.2025
Oma Häme sai lähes puolen miljoonan euron rahoituksen tekoälyprojektien kehittämiseen
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut 480 000 euron rahoituksen tekoälyn ja AI-pohjaisten projektien kehittämiseen. Rahoituksen myöntää Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä SOTE-tekoälyn ekosysteemi -verkosto.
STM:n myöntämä rahoitus on tarkoitettu AI-kokeiluun osallistumiseen ja kansallisten tekoälykokeilujen kehittämiseen. Oma Häme haki syksyn 2024 haussa rahoitusta kolmeen eri projektiin, yhteensä 680 000 euroa. Rahoitusta myönnettiin kahteen hankkeeseen, yhteensä 480 000 euroa.
Oma Häme sai rahoitusta asiakkaan tausta- ja riskitietojen AI-pohjaiseen koostamiseen (360 000 e) sekä AI-pohjaiseen toimintakyvyn muutoksen ennakointiin (120 000 e). Rahoitusta saaneet projektit toteutetaan vuoden 2025 aikana, 31.3.2026 mennessä.
– Todella upea juttu, että saimme rahoituksen! Rahoituksen saaminen jouduttaa merkittävästi Oma Hämeen AI-kehitystä. Vastaavaa kehitystyötä tarvittaisiin rahoituksesta huolimatta, mutta rahoitus mahdollistaa nopeamman etenemisen ja sitä kautta nopeammat tulokset ja hyödyt, Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen hehkuttaa.
– Kansallisesti koordinoitavat hankkeet ovat tärkeitä myös siinä mielessä, että näiden kautta saadaan esille tarpeita uudistaa lainsäädäntöä teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa ja suomalaisilla vientimarkkinoilla, jatkaa kehitys- ja ICT-johtaja Toni Suihko.
Projektit näkyvät suoraan asiakastyössä
Alkavien projektien odotetaan vaikuttavan merkittävällä tavalla terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten työhön ja siten näkyvän myös asiakkaille. Suurin projekti, eli asiakkaan tausta- ja riskitietojen koostamisen automatisointi nopeuttaa ammattilaisten kirjaamistyötä sekä kirjatun tiedon löytämistä ja tuo arviolta vähintään 80 % ajansäästöä. Lisäksi kirjatun tiedon kattavuutta ja laatua saadaan parannettua.
Työajan säästämisellä aikaa jää enemmän esimerkiksi asiakkaan kuulemiseen. Samalla hyvinvointialue voi vähentää ostopalveluresursseja, mikä vähentää suoraan kustannuksia ja parantaa hoidon ja palvelun jatkuvuutta. Ammattilaiset voivat myös vastaanottaa enemmän asiakkaita, mikä tuo helpotusta työvoimapulaan ja asiakkaiden odotusajat lyhenevät.
– Asiakkaan tausta- ja riskitietojen AI-pohjainen koostaminen -projektissa kehitetään nimenomaan työvälineitä sote-ammattilaisten työn helpottamiseksi. Kun kehitämme moderneja työskentelytapoja etulinjassa, uskomme, että se vaikuttaa henkilöstön työtyytyväisyyteen ja heijastuu alueen asukkaille entistä sujuvampana asiointina, tietojohtamisen päällikkö Teemu Oksanen summaa.
AI-pohjainen toimintakyvyn muutoksen ennakointi –projektissa laajennetaan jo aiemmin kehitettyjä toiminnallisuuksia kattamaan myös ICF-luokitukseen perustuvat arvioinnit. Tällöin toimintakykyä voidaan seurata kaikkien ikä- ja asiakasryhmien osalta, joista on ICF-tietoa saatavilla. Se mahdollistaa henkilön toimintakyvyn muutoksen arvioinnin ja ennakoinnin kaikissa ikäluokissa, kuten esimerkiksi iäkkäillä henkilöille, vajaakuntoisilla, pitkäaikaistyöttömillä ja mielenterveysongelmista kärsivillä.
STM:n rahoitushakuun jätettiin yhteensä 50 hakemusta. Hakemuksia tuli 16 hyvinvointialueelta, HUS-yhtymästä ja Helsingin kaupungilta. Hakemuksia tuli tasaisesti ympäri Suomen ja erikokoisilta hyvinvointialueilta. Rahoitusta haettiin eniten ammattilaisten hallinnollisen taakan keventämiseen, oirearvioiden ja asiakkaan palveluohjaukseen, palvelutarpeen ennustamiseen ja sote-ammattilaisen tukiälyyn. Rahoitusta sai 10 projektia, joista 2 oli Oma Hämeen.
Lue lisää:
Yhdessä SOTE-tekoälyä kehittämään - Sosiaali- ja terveysministeriö
Oma Häme päivitti kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteet
Päivätoimintaa kehitetään tuomalla mukaan uusia palvelumuotoja kuten etäpäivätoimintaa.
Oma Häme päivitti kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteet
UUTINEN / 20.01.2025
Päivätoimintaa kehitetään tuomalla mukaan uusia palvelumuotoja kuten etäpäivätoimintaa.
UUTINEN / 20.01.2025
Oma Häme päivitti kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteet
Päivätoimintaa kehitetään tuomalla mukaan uusia palvelumuotoja kuten etäpäivätoimintaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päivittänyt ikäihmisten kuntouttavan päivätoimintapalvelun myöntämisperusteet. Jatkossa kuntouttavaa päivätoimintapalvelua myönnetään pääsääntöisesti määräaikaisena palveluna. Päivätoimintajaksoja voi olla yhteensä kaksi jaksoa 12 kuukauden aikana. Yhden jakson pituus on neljä kuukautta.
Päivätoiminta voidaan myöntää myös edelleen toistaiseksi voimassa olevana palveluna, mikäli palvelu on osa omaishoitoperheen tilannetta tukevaa palvelukokonaisuutta tai muistioireisen henkilön kotona asumisen onnistumisen tukipalvelu.
Jatkossa ensisijaisena palvelumuotona käytetään etäpäivätoimintaa, jota tarjotaan ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä tukevana ja edistävänä palveluna asiakkaille. Etäpäivätoiminnan myöntämisen edellytyksenä on se, että asiakas kykenee hyödyntämään etäpalvelulaitteistoa. Etäpäivätoimintaa tarjotaan harkinnan perusteella myös niille asiakkaille, jotka asuvat pitkän matkan päässä päivätoimintapisteistä, ja kokopäivä- tai osapäivätoiminta ei ole kohtuullisesti saavutettavissa.
Päivätoiminta nähdään tärkeänä kuntouttavana palveluna
Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteiden muutosten lisäksi Oma Häme joutuu haastavassa taloustilanteessa etsimään säästötoimia myös kuntouttavasta päivätoiminnasta. Päivätoiminta ei ole lakisääteinen palvelu eli hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta sitä järjestää.
– Päivätoiminta nähdään kuitenkin edelleen tärkeänä kuntouttavana palveluna, jotta ikäihmiset voisivat asua kotona pidempään. Tämän takia päivätoimintaa halutaan tuottaa kustannustehokkaammin ja erilaisina palvelumuotoina, josta esimerkkinä on etäpäivätoiminnan kehittäminen osa- ja kokopäivätoiminnan rinnalle, sanoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala.
Kaikkien nykyisten ikäihmisten kuntouttavassa päivätoiminnassa olevien asiakkaiden päivätoiminnan myöntämisen perusteet tarkastellaan uudelleen. Asiakkaille tehdään uudet palvelupäätökset, mikäli uudet myöntämiskriteerit täyttyvät. Kaikkiin päivätoiminnan asiakkaisiin ollaan hyvinvointialueelta henkilökohtaisesti yhteydessä muutoksista.
Tarvittaessa asiakkaiden henkilökohtaisesta tilanteesta voi tiedustella ensilinjasta tai suoraan päivätoiminnan henkilöstöltä.
Ikäihmisten ensilinja arkisin kello 9–15, p. 03-6296620, ensilinja.ikaihmiset@omahame.fi
OP Koti Häme lahjoitti 7 700 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle
OP Koti Häme tukee lasten ja nuorten hyvinvointia merkittävällä lahjoituksella.
OP Koti Häme lahjoitti 7 700 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle
UUTINEN / 20.01.2025
OP Koti Häme tukee lasten ja nuorten hyvinvointia merkittävällä lahjoituksella.
UUTINEN / 20.01.2025
OP Koti Häme lahjoitti 7 700 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle
OP Koti Häme tukee lasten ja nuorten hyvinvointia merkittävällä lahjoituksella.
OP Koti Häme on lahjoittanut 7 700 euroa sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan että Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenosastoille. Lahjoituksen Kanta-Hämeen keskussairaalassa ojensi OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen, ja sen vastaanottivat Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston osastonhoitaja Mari Kesälä, ylilääkäri Riikka Turunen, erikoistuva lääkäri Suvi Junin ja sairaanhoitaja Laura Laakso.
– Lahjoituksella tuetaan lasten ja nuorten potilasviihtyvyyttä, hyvinvointia ja sairaalaympäristön kodinomaisuutta. Varoilla mahdollistetaan muun muassa sairaalaklovnitoimintaa sekä pehmolelujen ja leikkivälineiden hankintaa ja niitä kohdennetaan myös parantamaan perheiden ja lasten viihtyvyyttä sairaalahoidon aikana, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä.
OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen luovutti lahjoituksen Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolle. Vasemmalta sairaanhoitaja Laura Laakso, osastonhoitaja Mari Kesälä ja erikoistuva lääkäri Suvi Junin.
Vastuullinen asiakaslahja hyvään tarkoitukseen
Lahjoitus on osa OP Koti Hämeen vastuullisuusohjelmaa, jossa asuntokauppojen asiakaslahjat suunnattiin yhteiskunnallisesti merkittäviin kohteisiin. OP Koti Häme lahjoitti vuoden 2024 aikana jokaisesta tehdystä asuntokaupasta 20 euroa lasten osastojen tukemiseen. Lahjoitus korvasi OP Kodin asiakkaille annettavat kauppalahjat.
OP Koti Häme toteutti lisäksi joulukampanjan, jossa asiakkailla oli mahdollisuus valita joulukinkun tai -kuusen sijasta 50 euron lahjoitus lasten osastojen hyväksi. Joulukampanja saavutti suuren suosion ja kasvatti lahjoitussummaa merkittävästi. Lahjoitusvarat jaettiin tasan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen keskussairaaloiden lasten osastojen kesken.
– Yritysten valinnoilla on suuri merkitys paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Lahjoituksemme on konkreettinen tapa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana tukemassa merkityksellisiä hankkeita, kertoo OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen.
Lahjoituksella tuetaan tulevaisuutta
Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osaston henkilöstön mukaan lahjoitusvaroilla on suuri merkitys.
– Lapsilla on valtava potentiaali toipua nopeasti, kun he saavat parasta mahdollista hoitoa ja tuntevat olonsa hyväksi sairaalassa. Tämä tekee työstämme erityisen merkityksellistä. Kiitämme OP Koti Hämettä tärkeästä lahjoituksesta. Lahjoitusvarat ohjataan suoraan lasten ja nuorten parhaaksi ja lasten osaston tärkeimpiin tarpeisiin, ylilääkäri Riikka Turunen korostaa.
Toimitusjohtaja Toivanen rohkaisee myös muita yrityksiä osallistumaan.
– Yritysvastuuta mitataan konkreettisilla teoilla. Kannustamme muitakin lähtemään rohkeasti mukaan tukemaan itselle tärkeitä asioita ja tekemään hyvää yhdessä. Lahjoittaminen tuo merkityksellisyyttä myös työyhteisöön. Jokainen voi löytää tärkeitä kohteita lähiympäristöstään.
Oma Hämeen sähköautojen käyttöönotossa viivettä Riihimäellä
Sähköautojen käyttämättömyys ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia eikä vaikuttanut autojen kuntoon.
Oma Hämeen sähköautojen käyttöönotossa viivettä Riihimäellä
UUTINEN / 17.01.2025
Sähköautojen käyttämättömyys ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia eikä vaikuttanut autojen kuntoon.
UUTINEN / 17.01.2025
Oma Hämeen sähköautojen käyttöönotossa viivettä Riihimäellä
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on hankkinut viime vuonna Riihimäen Riihikodin kotihoidon käyttöön neljä täyssähköautoa, joista kahta ei ole vielä otettu käyttöön. Syynä on se, että latauspisteet eivät ole vielä valmiina. Kaksi muuta autoa on siirretty käyttöön muihin toimipisteisiin. Oma Häme on vuokralla Riihikodissa ja latauspisteurakasta vastaa kiinteistön omistaja Riihimäen kaupunki.
Hämeen Sanomat ja Aamuposti kirjoittivat perjantaina 17.1. autoista, jotka seisovat käyttämättöminä Riihikodin pihassa. Tavoitteena oli saada autot käyttöön loppuvuodesta 2024. Koska latauspisteurakka on venynyt ennakoitua pidemmälle, tilanteeseen pyritään etsimään nyt vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sähköautojen käyttämättömyys ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia eikä vaikuttanut autojen kuntoon.
Kysely: Neuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun
Asiakkaat arvostavat tuttua ammattilaista ja turvallista ilmapiiriä myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.
Kysely: Neuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun
UUTINEN / 17.01.2025
Asiakkaat arvostavat tuttua ammattilaista ja turvallista ilmapiiriä myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.
UUTINEN / 17.01.2025
Kysely: Neuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun
Asiakkaat arvostavat tuttua ammattilaista ja turvallista ilmapiiriä myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.
Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun Kanta-Hämeessä sekä valtakunnallisesti, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä toteuttamasta valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä. Noin 95 % Kanta-Hämeessä kyselyyn vastanneista koki, että perhettä koskevat päätökset tehtiin neuvoloissa yhteistyössä ja terveydenhoitajan vuorovaikutus lapsen kanssa oli sujuvaa. Valtakunnallisesti luku oli 90 %.
Asiakkaat kertovat arvostavansa tuttua neuvolan ammattilaista, jonka kanssa on syntynyt luottamuksellinen asiointisuhde. Kanta-Hämeessä 95 % perheistä tapaa saman neuvolaterveydenhoitajan ja lähes 60 % saman neuvolalääkärin. Tulos on valtakunnan tasoa korkeampi. Neuvola on vanhemmille turvallinen ja avoimeen keskusteluun kannustava paikka asioida. Kanta-Hämeessä lähes kaikki vastaajat (96 %) kokivat neuvolassa olonsa turvalliseksi. Avoimissa palautteissa toistui tyytyväisyys neuvolan ilmapiiriin: sitä kuvattiin esimerkiksi avoimeksi, rennoksi, lämpimäksi ja kannustavaksi.
Kokemus yksilöllisestä ja perheiden tarpeita vastaavasta tiedosta ja tuesta oli Kanta-Hämeessä 4,8 (asteikko 1–5). Perheet kokevat saavansa neuvolasta tarpeita vastaavaa tietoa ja tukea hyvin, vaikka eivät aina asioisi saman terveydenhoitajan (4,4) tai lääkärin kanssa.
– Vastaajat kokevat neuvolapalvelun hyödylliseksi, olonsa neuvolassa turvalliseksi. Vastaajilla on kokemus, että päätökset tehdään yhteistyössä ja he tulevat kuulluksi. Terveydenhoitajien vuorovaikutustaitoja ja lasten kohtaamista vastaajat pitävät hyvänä ja sujuvana, sanoo kasvun ja kehityksen ja perhekeskuspalveluiden palvelupäällikkö Heli Haapala.
Koko maassa neuvolapalvelun NPS-indeksi (suositteluindeksi) oli 82, kun taas Kanta-Hämeen alueella NPS-indeksi oli 86. Valtakunnallisesti NPS-indeksi vaihteli välillä 30–100.
Kysely toteutetaan kahden vuoden välein
THL:n toteuttama kysely tehtiin syys-lokakuussa ja sen tulokset valmistuivat loppuvuodesta. Kyselyyn tuli vastauksia jokaiselta hyvinvointialueelta sekä Helsingistä. Vastauksia valtakunnallisesti kertyi yhteensä noin 5400. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vastaajina oli 200 äitiys- ja lastenneuvolan asiakasta. Vastaajista suurin osa Kanta-Hämeessäkin oli naisia (94 %) ja vastaajista 97 % saivat palvelun omalla äidinkielellään.
Vastaavanlainen kysely on kohdistunut kuntien tai kuntayhtymien neuvola-asiakkaille vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2021. Vastausten määrä vuoden 2024 kyselyssä oli kuitenkin korkeampi kuin kahtena edellisenä vuonna, jolloin kysely myös toteutettiin sähköisessä muodossa. THL kerää yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanottojen asiakkailta palautetta noin kahden vuoden välein. Edelliset kyselyn vastaukset olivat samansuuntaisia, mutta etenkin terveydenhoitajien tavoittavuudessa koettiin puutteita ja kaivattiin enemmän sähköisiä palveluita perheiden tarpeisiin.
Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomata, että vastausmäärät neuvoloittain ovat melko pieniä. Erityisesti NPS-mittari reagoi yksittäiseen palautteeseen, jos vastaajia on vähän. Kaikkien tulosten esittelyssä vastaajamäärän raja on 10: tuloksia ei ole näkyvillä, jos vastaajia on ollut vähemmän. Vaikka suurin osa kyselyn tuloksista on positiivisia, noin joka kymmenes vastaaja on kokenut haasteita neuvolan henkilökunnan tavoittamisessa. Tavoittamisen esteenä ovat olleet esimerkiksi ruuhkautuneet puhelinpalvelut.
Neuvoloiden lisäksi THL toteuttaa säännöllisesti erillisiä kyselyitä esimerkiksi terveysasemien, suun terveydenhoidon ja ikäihmisten palveluiden osalta. Myös Oma Häme kerää tietoa asiakaskokemuksesta jatkuvilla asiakaskyselyillä. Palautetta on mahdollista antaa myös vapaamuotoisena verkkosivujen kautta ja chat-palveluissa.
Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakaspalautekyselyn tulokset 2024 (raportointi.thl.fi)
Anna palautetta Oma Hämeen palveluista: Palaute - Oma Häme
Vammaispalvelulaki uudistui vuodenvaihteessa
Lakiuudistus turvaa vammaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Vammaispalvelulaki uudistui vuodenvaihteessa
UUTINEN / 17.01.2025
Lakiuudistus turvaa vammaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
17.01.2025
UUTINEN / 17.01.2025
Vammaispalvelulaki uudistui vuodenvaihteessa
Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki vaikuttaa vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon erityispalveluihin, joita ovat muun muassa henkilökohtainen apu, valmennus ja asumisen tuki. Vanhaan lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta jäävät itsemääräämisoikeuteen, perusoikeuksien rajoittamiseen rajoittamistoimenpiteisiin sekä tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon liittyvät säännökset. Kehitysvammalain perusteella ei enää jatkossa myönnetä palveluja, vaan kaikki vammaisten tarvitsemat sosiaalihuollon erityispalvelut myönnetään uuden vammaispalvelulain perusteella.
Lakien yhdistämisellä tavoitellaan vammaisten henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan. Toisena tavoitteena on poistaa osallisuuden esteitä ja tukea vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista ja itsenäistä elämää. Lisäksi lain tavoitteena on turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
Voit tutustua uuteen vammaispalvelulakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla
Oma Hämeessä käsitellään tänä vuonna saapuneet hakemukset uuden vammaispalvelulain mukaisesti. Jos taas olet lähettänyt hakemuksesi vuoden 2024 puolella, käsitellään se vanhan lainsäädännön mukaisena. Lakimuutokseen liittyy kolmen vuoden siirtymäaika. Se tarkoittaa, että vanhan lainsäädännön perusteella tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään kolme vuotta. Myös toistaiseksi voimassa olevat päätökset ovat voimassa enintään kolme vuotta eli vuoden 2027 loppuun saakka.
Vammaispalvelujen asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään lakiuudistuksen vuoksi. Palvelusi jatkuvat vanhan lainsäädännön mukaan ennallaan – ellet itse halua, että palvelusi päivitetään vastaamaan uutta lainsäädäntöä jo ennen siirtymäajan päättymistä. Mikäli palvelutarpeesi tai olosuhteesi kuitenkin muuttuvat siirtymäaikana, vammaissosiaalityö arvioi palvelutarpeesi ja tekee tarvittavat palvelupäätökset uuden lain mukaisesti. Palvelutarpeesi arvioidaan uudelleen ja asiakassuunnitelma päivitetään joka tapauksessa viimeistään vuoden 2027 aikana.
Oma työntekijäsi vammaissosiaalityöstä on sinuun yhteydessä, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Saat lisätietoja lain vaikutuksesta, kun palvelutarpeesi arvioidaan ja asiakassuunnitelmasi päivitetään.
Voit hakea uuden lain mukaisia palveluja vielä vanhoilla hakemuspohjilla, jotka löydät Vammaispalvelujen sivulta. Tulemme päivittämään hakemuspohjan ja laatimaan soveltamisohjeet uuden lain mukaisiksi.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä
Nina Fonsell uskoo, että yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia.
Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä
ARTIKKELI / 21.01.2025
Nina Fonsell uskoo, että yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia.
ARTIKKELI / 21.01.2025
Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä
Yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia – niin työpaikalla kuin koko maakunnassakin.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella moniammatilliset työyhteisöt ja innovatiivinen kehittäminen kohtaavat arjen pienissä ja suurissa teoissa. Yksi näistä arjen sankareista on osastonhoitaja Nina Fonsell, joka on omistanut yli 25 vuotta elämästään terveydenhuollon parissa aloittaen uransa Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo vuonna 1998.
Hänen matkansa vastavalmistuneesta sairaanhoitajasta osastonhoitajaksi on ollut täynnä oppimista, uusia haasteita ja unohtumattomia hetkiä.
Työtä sydämellä ja taidolla
Osastojen 6A ja 6BH vetäjänä Ninan työpäivät alkavat varhain, kun yhdessä henkilöstön kanssa kartoitetaan päivän potilas- ja henkilöstötilanne. Työ sisältää hallinnollisia tehtäviä, kehittämistyötä ja vuorovaikutusta henkilöstön kanssa.
– Tämä työ on jatkuvaa tasapainoilua arjen haasteiden ja kehittämistyön välillä, mutta juuri se tekee siitä niin antoisaa.
Hän näkee tärkeäksi, että henkilöstö voi itse vaikuttaa työnsä sisältöön, sillä se heijastuu suoraan potilaiden saamaan hoidon laatuun.
– Kun henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä merkitykselliseksi, myös potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa.
Luonto, käsityöt ja huumori vastapainona
Työn vastapainoksi Nina ammentaa energiaa luonnosta, käsitöistä ja viljelyharrastuksestaan. Kesällä hänen suuri intohimonsa on palstaviljely, jossa konkreettisesti näkee kättensä jäljet sadon muodossa.
– Mullan tuoksu ja käsityöt ovat terapeuttisia – ne auttavat irtautumaan työpäivän kiireistä ja tuovat iloa elämään.
Työyhteisössä huumorilla on tärkeä rooli. Nina kertoo erään huvittavan tilanteen, jossa työhuoneeseen oli kertynyt hieman liikaa välineistöä.
– Hoitajat jo vitsailivat, että joudunko yöpymään täällä kaiken työn keskellä. Näin pienet jutut keventävät arkea ja muistuttavat, että työtä voi tehdä myös hymy huulilla.
Yhdessä kohti tulevaisuutta
Ninan sydäntä lähellä on henkilöstön osallistaminen ja valmentava johtaminen. Viime vuosien suurimpiin saavutuksiin kuuluu muun muassa Tilannekuvasovellus-työkalun käyttöönotto, joka on sujuvoittanut arkea osastoilla.
– Yhteinen kehittäminen on tärkeää – kun yksi yksikkö onnistuu, siitä voi hyötyä koko hyvinvointialue.
Tulevaisuudessa hänen tavoitteensa on kehittää edelleen osastojen toimintaa ja luotsata ne onnistuneesti uuteen Assi-sairaalaan.
– Toivon, että voimme jatkossakin panostaa työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen, sillä ne ovat avaimia hyvinvointialueemme menestykseen.
Hyvinvoinnin puolestapuhuja koko maakunnalle
Nina näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vahvuutena yhteistyön eri toimijoiden välillä.
– Vanhoista raja-aidoista on päästävä eroon, ja meidän on mietittävä, miten voimme yhdessä parhaiten vastata asukkaiden terveys- ja hyvinvointitarpeisiin.
Ninan positiivinen ja osallistava asenne tekee hänestä innostavan esimerkin, joka luo uskoa parempaan tulevaisuuteen. Hän on muistutus siitä, miten jokainen voi arjessaan edistää hyvinvointia – niin omalla työpaikallaan kuin laajemmin koko Kanta-Hämeen maakunnassa.
Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä
Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta
ARTIKKELI / 17.01.2025
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä
ARTIKKELI / 17.01.2025
Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta
Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen tutki osastonhoitajien tasapainoilua kliinisen työn ja hallinnollisten vaatimusten välillä sairaalaorganisaatioissa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtaja, terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Väitöstutkimus käsittelee sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen kohdistuvia odotuksia ja haasteita. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Marja Kaunonen.
Kliinisen työn johtaminen – arvojen ja vaatimusten tasapainoa
Ottman-Salminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä laadullisen pitkittäistutkimuksen avulla. Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamista työtä tai terveydenhuollon ammattilaisen potilaan hoitoon liittyvää kliinisen työn johtamista. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät mm. tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.
Tutkimuksen mukaan osastonhoitajien työssä kliinisen työn johtaminen on jatkuvaa tasapainoilua potilastyön ja hallinnollisten tehtävien välillä. Työ vaatii vahvoja johtamistaitoja, priorisointikykyä sekä vuorovaikutusverkostojen kehittämistä. Tutkimuksen aineistoissa sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen peruspilareina olevat arvot, ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ovat pysyneet pääasiallisesti muuttumattomina vuodesta 2000 vuosiin 2018-2019. Tutkimuksen perusteella sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta.
Tutkimuksen mukaan pandemia-aika lisäsi merkittävästi osastonhoitajien työmäärää ja muutti heidän viestintäänsä kiireviestinnäksi, jolloin kehittävä vuorovaikutus jäi taka-alalle. Samalla korostuivat osastonhoitajien kyky sopeutua ja johtaa toimintaa kriisitilanteessa. Ottman-Salmisen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa sairaalaorganisaatioiden kliinisen työn johtamisen kehittämiseen. Se tukee SOTE-uudistuksen tavoitetta, jossa asiakaslähtöinen ja turvallinen hoito, muodostavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.
”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”
Marika Lehtonen on saanut etäryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa.
”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”
ARTIKKELI / 10.01.2025
Marika Lehtonen on saanut etäryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa.
ARTIKKELI / 10.01.2025
”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”
Syksyllä 2024 elintapaohjauksen etäryhmään osallistunut Marika Lehtonen on saanut ryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa. Lue Marikan ajatuksia etäryhmästä.
Voit tutustua etäryhmien toimintaan tarkemmin täällä
Kuva: Marika Lehtonen
Miksi lähdit mukaan etäryhmään? Mitä kautta ohjauduit ryhmään?
Minulla on tyypin 1 diabetes, ja olin juuri käymässä omalla diabeteshoitajallani. Huomasin ohimennen käytävällä mainoksen etäryhmästä ja innostuin välittömästi. Minulla on ollut vuosikausia ongelmia painoni kanssa ja ajattelin, että saan etäryhmästä lisäpuhtia ja näkemyksiä painonhallintaan.
Miten elintaparyhmä on vaikuttanut arkeesi ja hyvinvointiisi?
Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini. Lähdin aluksi mukaan vain ajatuksella, että ”katsotaan nyt”. Olen kuitenkin saanut paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan toimintaani niin ruokailun, mielen hyvinvoinnin kuin liikunnankin suhteen.
Esimerkiksi kaupassa tulee nyt enemmän tarkkailtua ostoksia ja valittua sydänystävällisiä tuotteita. Olen myös lisännyt kasvisten ja vihannesten määrää.
Ehkä suurin yllätys oli motivaation merkitys ja se, ettei kaikkea tarvitse tehdä hampaat irvessä. Jos välillä tulee kompastuskiviä, niin sitten vain jatketaan eteenpäin eikä lannistuta.
Miten ryhmän tuki ja yhteisöllisyys ovat auttaneet sinua saavuttamaan tavoitteesi?
Oli mukava huomata, etten ole yksin näiden asioiden kanssa. On myös muita, jotka taistelevat samoista asioista.
Onko jokin erityinen hetki tai kokemus, joka on jäänyt mieleesi ryhmän toiminnasta?
Yleensä käsitellään aika vähän mielen hyvinvointia, ja siksi tämä aihealue oli ehkä se kaikista tärkein: herätellä miettimään juuri omia kokemuksia ja tuntemuksia.
Ryhmässä korostettiin, että vaikka välillä elämä ottaakin takapakkia, niin se ei tarkoita epäonnistumista. Ihan hyvällä omallatunnolla voi välillä vaikka herkutella.
Mikä etäryhmässä oli parasta?
Parasta oli se, että sai olla oma itsensä. Jos halusi kommentoida ääneen, sai kommentoida. Jos ei halunnut kommentoida ääneen, pystyi kirjoittamaan chatin puolelle kommentteja tai kysymyksiä.
Asiantuntijat ja muutkin etäryhmää pyörittävät henkilöt olivat todella mukavia. Oli hyvä fiilis joka kerta. Saimme myös välillä kotitehtäviä, joita pystyi tekemään tapaamiskertojen välillä ja joihin pystyi halutessaan palaamaan myöhemmin.
Suositteletko ryhmää ja millä perusteella?
Suosittelen ryhmää ehdottomasti! Minulle jäi todella hyvä kokemus ryhmästä ja sen monipuolisesta sisällöstä. Pidin erityisesti hoitaja Samin luennoista. Kaikki asiantuntijat olivat ihan huippuja, selväsanaisia ja kauhean ystävällisen oloisia.
Ryhmässä ei ole pakko puhua tai edes välttämättä kirjoittaa mitään chattiin, jos siltä tuntuu. Voi vain seurata ja kuunnella. Paikalta pystyy poistumaan tarvittaessa, koska ryhmässä ei ole läsnäolo- tai sitoutumispakkoa.
Lue uutinen: Osallistu elintapamuutoksen ja Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiin