Web-sisällön esitys

Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Kanta-Hämeen keskussairaalaan päivystys siirtyy Assi-sairaalaan 17.3.2026
TekstiAi
Palvelut
Palvelut
Värilllinen: Ajankohtaisia ja tärkeitä linkkejä
Ajankohtaisia ja tärkeitä linkkejä
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kaikki uutiset
GerBiili alkaa tukea ensihoitoa kiireellisissä tehtävissä
Kotisairaalan liikkuvan yksikön toimintaa laajennetaan ensihoidon kiireellisiin tehtäviin.

GerBiili alkaa tukea ensihoitoa kiireellisissä tehtävissä
UUTINEN / 11.11.2026
Kotisairaalan liikkuvan yksikön toimintaa laajennetaan ensihoidon kiireellisiin tehtäviin.

UUTINEN / 11.11.2026
GerBiili alkaa tukea ensihoitoa kiireellisissä tehtävissä
Oma Hämeen kotisairaalan liikkuvan yksikön toimintaa laajennetaan 16. marraskuuta alkaen. Jatkossa GerBiili voi osallistua myös ensihoidon kiireellisiin tehtäviin ja aloittaa potilaan hoidon ennen ensihoitoyksikön saapumista. Uudistuksella parannetaan potilaiden hoitoa hyödyntämällä jo toiminnassa olevien yksiköiden osaamista ja vapaata kapasiteettia.
GerBiili on kotisairaalan liikkuva yksikkö, joka hoitaa asiakkaita heidän omassa kodissaan tai asumisyksikössään. Toiminnan tavoitteena on tarjota hoitoa asiakkaalle tutussa ympäristössä ja välttää tarpeettomia päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja.
GerBiilin toiminta on vakiintunut, ja nyt yksiköiden vapaana olevaa kapasiteettia aiotaan hyödyntää laajemmin ensihoidon tukena. GerBiili toimii hälytysperusteisesti, joten yksiköiden käytettävyys vaihtelee tehtävätilanteen mukaan. GerBiilin omat asiakastehtävät ovat aina etusijalla, ja ensihoidon tehtäviin osallistutaan vain silloin, kun yksikkö on vapaana.
Potilaan hoito voidaan aloittaa aikaisemmin
GerBiili voidaan lähettää tietyille kiireellisille ensihoitotehtäville silloin, kun se on lähellä potilasta ja voi aloittaa hoidon ennen ensihoitoyksikön saapumista.
Esimerkiksi vakavasta hengitysvaikeudesta kärsivän potilaan luokse voidaan lähettää lähistöllä vapaana oleva GerBiili. Yksikön hoitaja voi aloittaa potilaan tilanteen arvioinnin ja tarvittavat ensitoimet jo ennen ensihoidon saapumista. Näin potilas voi saada apua aikaisemmin ja ensihoito pääsee jatkamaan jo aloitettua hoitoa.
– Keskeinen hyöty potilaalle on se, että hoito voidaan joissakin tilanteissa aloittaa nykyistä aikaisemmin. Kun lähistöllä oleva GerBiili pystyy tavoittamaan potilaan ennen ensihoitoyksikköä, voidaan potilaan tila arvioida ja tarvittavat ensitoimet käynnistää viiveettä. Ensihoitoyksikön saapuessa hoito jatkuu saumattomasti siitä, mihin GerBiilin ammattilainen on päässyt, sanoo ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama.
GerBiili täydentää ensihoidon toimintaa
GerBiilin osallistuminen ensihoidon tehtäviin arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttavat muun muassa yksikön sijainti, käytettävyys ja tehtävän turvallisuus. GerBiili siirtyy tehtäville normaalin liikenteen mukana ilman hälytysajoa.
GerBiili voi osallistua esimerkiksi tajuttomuuteen, hengitysvaikeuksiin, rintakipuun ja elottomuuteen liittyviin tehtäviin.
– GerBiili ei korvaa ensihoitoyksikköä, vaan täydentää ensihoitopalvelun toimintaa. Kyse on olemassa olevan terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen hyödyntämisestä nykyistä laajemmin silloin, kun GerBiili on käytettävissä ja voi tavoittaa potilaan nopeasti, jatkaa Rinta-Valkama.
Uutta toimintaa on valmisteltu yhteistyössä GerBiilin, ensihoidon ja vastuulääkäreiden kanssa. GerBiilin henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin ja yksiköiden varustelua on täydennetty.
– GerBiilissä työskententelee aina sairaanhoitajia, joiden koulutusta ensihoitotehtäviin on täydennetty ja osaamista varmistettu viime keväästä alkaen. Jatkossa ensihoito vastaa osaamisen varmistamisesta ja ylläpitämisestä ensihoitotehtävissä. Yhteistyö ensihoidon kanssa tukee jo entisestään osaavan henkilöstön toimintaa myös GerBiilin omilla tehtävillä, kertoo palvelupäällikkö Sari Valaja-Jokinen.
Hoitoa asiakkaalle tutussa ympäristössä
Muutoksesta huolimatta GerBiilin perustehtävä säilyy ennallaan. Palvelu on tarkoitettu kotihoidon sekä ikääntyneiden, vammaispalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumisyksiköiden sekä kotihoidon asiakkaille. Lisäksi GerBiili palvelee yöaikaan kotisairaalan palliatiivisia ja akuutteja potilaita sekä hoitaa ensihoidon puhelinarvioinnista ohjautuneita kiireettömiä tehtäviä.
Uusi toimintamalli laajentaa GerBiilin mahdollisuuksia tukea potilaiden hoitoa. Samalla hyvinvointialueen käytössä olevaa henkilöstön osaamista ja yksiköiden vapaata kapasiteettia voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin.
GerBiili tukee kotihoidon ja asumisyksiköiden ammattilaisia tarjoamalla sairaanhoidollista osaamista asiakkaiden hoitoon. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asiakas saa tarvitsemansa hoidon tutussa ympäristössä ilman tarpeetonta siirtymistä päivystykseen. Asiakas ei voi tilata itselleen GerBiiliä, vaan pyynnön tekee aina Oma Hämeen ammattilainen.
Oma Hämeessä toimii neljä GerBiili-yksikköä: kaksi Hämeenlinnassa sekä yksi Forssassa ja yksi Riihimäellä. Yöaikaan jokaisessa kaupungissa on käytössä yksi yksikkö. Kussakin GerBiilissä työskentelee yksi hoitaja.

Aluehallitus käsitteli Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi
Kokouksessa käsiteltiin myös aloitteita ja integraatiokatsausta.

Aluehallitus käsitteli Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi
UUTINEN / 10.11.2026
Kokouksessa käsiteltiin myös aloitteita ja integraatiokatsausta.
10.11.2026

UUTINEN / 10.11.2026
Aluehallitus käsitteli Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi
Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli suunnitelmaa siirtää Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palveluliiketoiminta Oma Hämeen omaksi toiminnaksi.
Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö tuottaa asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Oma Hämeen tytäryhteisö. Aluehallitus vahvisti toukokuussa tekemänsä linjauksen, jonka mukaan Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelutuotanto pyritään siirtämään Oma Hämeen omaksi toiminnaksi vuoden 2027 alusta.
Aluehallitus käsittelee säätiölle mahdollisesti maksettavaa liikearvokorvausta siirtyvän omaisuuden ja vastuiden perusteella. Lopullista enimmäisvastiketta käsitellään aluehallituksessa viimeistään 23. marraskuuta. Määräaika lisättiin päätökseen kokouksessa Aapo Reiman (vas.) esityksestä.
Neuvottelulinja perustuu ulkopuoliseen taloudelliseen arviointiin. Oma Hämeen oman kustannusvertailun mukaan vammaispalvelujen tuottaminen omana toimintana voisi tuoda noin 270 000–594 000 euron vuosittaiset säästöt säätiön nykyisiin tai sen esittämiin korotettuihin hintoihin verrattuna. Laskelmia tarkennetaan jatkovalmistelussa.
Säätiö on saanut palveluliiketoiminnastaan myös ulkopuolisia ostotarjouksia. Aluehallitus totesi, ettei se puolla palvelujen myymistä ulkopuoliselle toimijalle eikä sitoudu kauppojen edellyttämiin palveluostoihin tai sopimusjärjestelyihin.
Neuvotteluja säätiön kanssa jatketaan, ja lopullinen päätös palvelutuotannon järjestämisestä tehdään erikseen. Valmistelussa selvitetään myös henkilöstöön, toimitiloihin ja muihin käytännön järjestelyihin liittyvät kysymykset. Tavoitteena on turvata palvelutoiminnan häiriötön siirtymä sekä asiakkaiden palvelujen ja asumisen jatkuvuus nykyisissä yksiköissä.
Walonkulman Klubitalolle ei esitetä lisärahoitusta
Aluehallitus merkitsi kokouksessaan lisäksi tiedoksi katsauksen, jossa arvioidaan palvelujen yhteensovittamisen eli integraation etenemistä Oma Hämeessä. Integraatiovaliokunnan pyynnöstä tehty katsaus etenee seuraavaksi aluevaltuustolle.
Katsauksen mukaan yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja on kehitetty laajasti. Esimerkkejä ovat Ensilinjapalvelujen kehittäminen, perhekeskuksen Omatiimi-malli sekä ikääntyneiden palveluketjujen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön vahvistaminen. Osa toimintamalleista on jo käytössä, osa edelleen kehittämisvaiheessa.
Integraatio on hyvinvointialueiden keskeinen keino vastata väestön palvelutarpeisiin vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Hyvinvointialueilla integraatiolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen, ammattilaisten, organisaatioiden, tiedon ja johtamisen yhteensovittamista siten, että palvelut muodostavat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman saumattoman kokonaisuuden.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen vastauksen hyvinvointialuealoitteeseen, jossa esitettiin 68 000 euron lisärahoitusta Walonkulman Klubitalon toiminnan turvaamiseksi vuonna 2026.
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, ettei lisärahoitusta myönnetä. Vastauksessa tunnistetaan Hämeenlinnassa toimivan Klubitalon merkitys mielenterveyskuntoutujien tukena, mutta yksittäisen toimijan lisärahoitusta ei pidetä perusteltuna hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen, vaikutusten arvioinnin ja järjestöjen yhdenvertaisen kohtelun vuoksi.
Kokouksessa Aapo Reima (vas.) esitti asian palauttamista valmisteluun sekä lisärahoituksen myöntämistä. Esitykset raukesivat kannattamattomina, ja Reima jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
Hammashoidon iltavastaanottoja ei esitetä lisättäväksi
Aluehallitus hyväksyi lisäksi osaltaan hyvinvointialueen vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin suun terveydenhuollon iltavastaanottojen lisäämistä ja ajanvarauksen kehittämistä. Valtuustoaloitteen perusteena oli se, että että palveluverkkomuutosten vuoksi vanhemmat joutuvat tulevaisuudessa kuljettamaan lapsia hammastarkastuksiin sekä oikomishoitoon aikaisempaa pidempiä matkoja.
Oma Hämeen mukaan iltavastaanottojen laajentaminen ei ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollista. Vastaanottoaikojen siirtäminen iltoihin lisäisi henkilöstökustannuksia arviolta 300 000 euroa vuodessa ilman vastaanottoaikojen kokonaismäärän kasvua. Sähköistä ajanvarausta kehitetään edelleen, ja koululaisten suun terveydenhuollon saavutettavuutta parannetaan tuomalla liikkuvia ja siirrettäviä palveluja kouluille. Aluevaltuusto käsittelee vielä aloitteeseen annettua vastausta.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi kokouksessaan Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimus-, koulutus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoiminnan (TKKIO-yhteistyö) strategisen ohjelman vuosille 2026–2028. Ohjelma koskee Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueita. Tavoitteena on vahvistaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä, jakaa osaamista sekä hyödyntää yhteisiä toimintamalleja ja innovaatioita palvelujen kehittämisessä.
Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 16. marraskuuta.

Häiriö Oma Hämeen puhelinpalveluissa ja tekstiviestien lähettämisessä on ohi
Häiriö on ohi. Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

Häiriö Oma Hämeen puhelinpalveluissa ja tekstiviestien lähettämisessä on ohi
UUTINEN / 10.11.2026
Häiriö on ohi. Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

UUTINEN / 10.11.2026
Häiriö Oma Hämeen puhelinpalveluissa ja tekstiviestien lähettämisessä on ohi
Oma Hämeen puhelinpalveluissa oli iltapäivällä 10.11. tekninen häiriö, joka vaikutti puhelinpalvelujen toimintaan. Osaan puheluista ei pystytty vastaamaan. Myöskään tekstiviestien lähettäminen ei onnistunut.
Häiriö on nyt ohi.
Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

Uudella FI-Alert kanavalla vaaratiedotteet suoraan matkapuhelimiin
FI-Alert täydentää Suomen monikanavaista väestön varoittamisen järjestelmää.

Uudella FI-Alert kanavalla vaaratiedotteet suoraan matkapuhelimiin
UUTINEN / 10.11.2026
FI-Alert täydentää Suomen monikanavaista väestön varoittamisen järjestelmää.

UUTINEN / 10.11.2026
Uudella FI-Alert kanavalla vaaratiedotteet suoraan matkapuhelimiin
Suomessa otetaan marraskuussa 2026 käyttöön kanava FI-Alert, jonka avulla vaaratiedotteita voidaan välittää myös suoraan matkapuhelimiin. Uudella järjestelmällä voidaan varoittaa suurta ihmisjoukkoa nopeasti esimerkiksi onnettomuuksista, ympäristövaaroista tai muista vakavista uhista.
FI-Alert perustuu matkapuhelinverkon teknologiaan, jonka avulla vaaratiedote voidaan lähettää tietyllä alueella oleviin puhelimiin. FI-Alert toimii matkapuhelinverkkoon yhdistetyillä 4G- ja 5G-puhelimilla. Vaaratiedotteiden vastaanottaminen ei vaadi sovelluksen lataamista tai rekisteröitymistä palveluun.
FI-Alert ei korvaa nykyisiä vaaratiedotuskanavia, vaan vaaratiedotteita välitetään jatkossakin muun muassa radion, television, 112 Suomi -sovelluksen ja verkkopalvelujen kautta.
Kaksi valtakunnallista testiä marraskuussa
17.11.2026 klo 12:00 ensimmäinen testi-ilmoitus: Viesti näkyy puhelimessa ilmoituksena, mutta se ei soita vaaratiedotteelle ominaista hälytysääntä. Puhelin käyttää tavallista ilmoitusääntä tai värinää omien asetusten mukaisesti.
24.11.2026 klo 12:00 koko vaaratiedotejärjestelmän testaus: Tällöin lähetetään ensimmäinen FI-Alert-vaaratiedotteen tasoinen testiviesti. Vaaratiedotetesti tulee lisäksi 112 Suomi -sovelluksessa, radiossa, Teksti-TV:n sivulla 112 sekä televisiossa.
Puhelin antaa noin 10 sekunnin mittaisen hälytysäänen riippumatta laitteen ääniasetuksista. Jos et halua vastaanottaa testiviestiä, voit sammuttaa puhelimen ennen testiä. Huomioi kuitenkin, että kaikki muut alueella olevat puhelimet vastaanottavat ilmoituksen samaan aikaan.
Lisätietoja FI-Alertista ja vaaratiedottamisesta löytyy pelastustoimen verkkosivuilta.

Kirjo-hankkeessa kehitettiin uusia tukikeinoja neurokirjon lapsille ja nuorille
Monet hankkeessa kehitetyt käytännöt jäävät käyttöön Oma Hämeessä ja Kanta-Hämeen kunnissa.

Kirjo-hankkeessa kehitettiin uusia tukikeinoja neurokirjon lapsille ja nuorille
UUTINEN / 09.11.2026
Monet hankkeessa kehitetyt käytännöt jäävät käyttöön Oma Hämeessä ja Kanta-Hämeen kunnissa.

UUTINEN / 09.11.2026
Kirjo-hankkeessa kehitettiin uusia tukikeinoja neurokirjon lapsille ja nuorille
Lokakuussa päättyneessä Oma Hämeen Kirjo-hankkeessa kehitettiin uusia keinoja neurokirjon lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseen. Keskeisiä tuloksia ovat keskittymisvaikeuksien Oma Suunta -palvelupolku, vanhemmuuden tuen vahvistaminen sekä varhaiskasvatuksen ja koulujen käyttöön tuotetut tukimateriaalit.
Keväällä 2025 käynnistynyt Kirjo-hanke oli osa Kelan rahoittamaa valtakunnallista kehittämistyötä, jonka tavoitteena oli parantaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada oikea-aikaista hoitoa ja tukea. Kanta-Hämeessä kehittämistyötä tehtiin yhdessä kuntien ja muiden lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa.
– Kirjo-hankkeessa on saatu rakennettua aiempaa selkeämpi kokonaisuus keskittymisvaikeuksien ympärille. Tärkeää on, että lapsi, nuori ja perhe saavat tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan ja että ammattilaisilla on yhteinen käsitys siitä, miten ja millaista tukea voidaan tarjota, sanoo projektisuunnittelija Suvi Will Oma Hämeestä.
Oma Suunta -palvelupolku yhtenäistää hoitoa ja tukea
Oma Hämeessä otettiin alkuvuodesta 2026 käyttöön lasten ja nuorten keskittymisvaikeuksien Oma Suunta -palvelupolku. Sen tavoitteena on yhtenäistää palveluja koko Kanta-Hämeessä ja keskittää keskittymisvaikeuksien diagnosointi Oma Suunta -vastaanotoille. Ne sijaitsevat Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.
Hankkeessa selkeytettiin palvelupolun eri vaiheita hoitoon hakeutumisesta psykososiaaliseen tukeen ja diagnosointiin sekä tarkennettiin asiakkaiden ohjaamista tarvittaessa Kelan kuntoutuspalveluihin.
Palvelukokonaisuutta täydentämään on valmisteltu Keskittymisvaikeuksien digipolkua, joka tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa ja tukea keskittymisvaikeuksista sekä auttaa hahmottamaan palveluprosessin etenemistä. Digipolku on tarkoitettu sekä asiakkaiden ja läheisten että ammattilaisten käyttöön. Sen kehittäminen ja käyttöönoton valmistelu jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen.
Perheille ja ammattilaisille uusia tukimateriaaleja
Kirjo-hankkeessa vahvistettiin vanhemmuuden tukea ja kehitettiin ammattilaisten käyttöön niin sanottuja nepsy-paketteja. Lisäksi varhaiskasvatuksen, koulujen, seurakuntien ja järjestöjen kanssa tuotettiin materiaaleja, jotka auttavat tunnistamaan ja ehkäisemään lasten ja nuorten kuormittumista.
Materiaaleissa käsitellään esimerkiksi sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vaikutuksia sekä taukojen ja rauhoittumisen merkitystä. Ne tarjoavat ammattilaisille käytännön keinoja lasten ja nuorten arjen helpottamiseen ja oireilun vähentämiseen.
– Lapsen tai nuoren tukemisen ei tarvitse alkaa vasta diagnoosin saamisen jälkeen. Kun kuormittumista ja keskittymisvaikeuksia tunnistetaan ajoissa, voidaan arkeen tehdä pieniäkin muutoksia, joilla voi olla suuri merkitys lapsen jaksamiseen ja koko perheen arkeen, Will muistuttaa.
Yhteistyö ja toimintamallit jäävät käyttöön
Kirjo-hanke vahvisti hyvinvointialueen, kuntien, varhaiskasvatuksen, koulujen, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyötä. Hankkeen aikana kehitettiin neuropsykiatrisiin kysymyksiin perehtyneiden ammattilaisten verkostoja ja yhteisiä toimintatapoja.
Kanta-Hämeen eri seuduille laadittiin myös käyttöönottosuunnitelmat, joiden avulla kehitettyjä toimintamalleja ja materiaaleja voidaan vakiinnuttaa osaksi palveluja. Tavoitteena on, että lasten, nuorten ja perheiden saama tuki olisi mahdollisimman sujuvaa ja yhdenmukaista eri puolilla maakuntaa.
– Yksi Kirjo-hankkeen tärkeimmistä asioista on ollut eri ammattilaisten yhteinen kehittämistyö. Kun hyvinvointialueen, kuntien ja muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen osaaminen yhdistetään, syntyy yhteistä ymmärrystä ja toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen, toteaa Will.
Kirjo-hanke oli osa Kelan rahoittamaa valtakunnallista neurokirjon lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä. Kela myönsi vuonna 2025 hankekokonaisuuteen yhteensä 2,2 miljoonaa euroa, josta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osuus oli 100 000 euroa.
Askarruttaako jokin perhearjessa tai tuntuuko arki kuormittavalta? Täältä saat tukea lapsiperheiden arkeen

Vastaanotolle ei tarvitse tulla valmiiden sanojen kanssa
Samu Brusila tietää, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotto voi herättää kysymyksiä.

Vastaanotolle ei tarvitse tulla valmiiden sanojen kanssa
UUTINEN / 09.11.2026
Samu Brusila tietää, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotto voi herättää kysymyksiä.

UUTINEN / 09.11.2026
Vastaanotolle ei tarvitse tulla valmiiden sanojen kanssa
Mitä minun pitäisi kertoa? Mistä aloitan? Onko oma huoleni edes riittävän suuri? Ensimmäinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotto voi herättää monenlaisia kysymyksiä. Oma Hämeen vastuusairaanhoitaja Samu Brusila muistuttaa, että keskustelun alkuun pääsemisessä auttaa ammattilainen.
Marraskuun Movember nostaa esiin miesten hyvinvointia ja avun hakemista. Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelevä vastuusairaanhoitaja ja kognitiivinen lyhytterapeutti Samu Brusila kertoo, että ensimmäisen tapaamisen jännittäminen on ymmärrettävää.
– Voi olla epävarmuutta siitä, mitä pitäisi kertoa, mistä aloittaa tai onko oma huoli edes riittävän suuri. Usein sanonkin, ettei vastaanotolle tarvitse tulla valmiiden sanojen kanssa, Brusila kertoo.
Ensimmäisellä tapaamisella selvitetään rauhassa, mikä asiakkaan tilanteessa huolestuttaa ja miten hän voi arjessaan. Keskustelu voi lähteä esimerkiksi unesta, jaksamisesta, mielialasta, ihmissuhteista tai työstä. Tarvittaessa puhutaan myös päihteiden käytöstä.
– Kaikkea ei tarvitse eikä ole tarkoituskaan saada käsiteltyä ensimmäisellä kerralla. Minulle on tärkeää, että asiakkaalle jäisi kokemus siitä, että hänet on kuultu ja hänen tilanteensa on otettu vakavasti.
Keskustelun voi aloittaa tavallisesta arjesta
Vaikeiden asioiden sanoittaminen voi tuntua hankalalta. Brusilan mukaan omasta tilanteesta ei tarvitse osata heti puhua tunteiden kautta.
– Liikkeelle voidaan lähteä hyvin konkreettisesti, vaikka siitä, miten nukkuu, miten työpäivistä palautuu tai miten kotona jaksaa. Näiden kautta päästään usein vähitellen kiinni siihen, mikä tilanteessa kuormittaa, Brusila kertoo.
Ammattilaisen tehtävänä on auttaa kysymyksillä ja rakentaa keskustelulle turvallinen ilmapiiri. Keskustelussa edetään asiakkaan tahdissa.
– Kaikkea ei tarvitse osata sanoittaa eikä kertoa heti. Usein asioista puhuminen helpottuu vähitellen, kun luottamus syntyy.
Vastaanotolla tarkastellaan kuormituksen lisäksi sitä, mikä elämässä toimii ja auttaa jaksamaan. Näiden asioiden varaan voidaan lähteä rakentamaan muutosta.
Hoidon tavoitteet löytyvät yhdessä
Asiakkaiden toiveet hoidolle ovat yksilöllisiä. Yksi kaipaa helpotusta uneen, toinen ahdistukseen. Tavoitteena voi olla myös päihteiden käytön vähentäminen, parempi jaksaminen arjessa tai vaikeasta elämäntilanteesta selviytyminen.
Tavoitteita ei tarvitse määritellä ennen vastaanottoa. Niitä pohditaan yhdessä tapaamisten aikana. Samalla sovitaan, millaisesta tuesta asiakas voisi hyötyä ja miten hoidossa edetään.
– Tärkeää on, että asiakas itse on mukana suunnittelemassa hoitoaan ja tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, Brusila kertoo.
Joskus arkeen voidaan löytää helpotusta pienillä, konkreettisilla muutoksilla. Lähtökohtana on asiakkaan oma tilanne ja se, mitä hän toivoo elämässään muuttuvan.
Apua voi hakea ennen tilanteen vaikeutumista
Omaa vointia kannattaa pysähtyä tarkastelemaan, jos uni heikkenee, huoliajatukset lisääntyvät tai tavalliset asiat alkavat vaatia aiempaa enemmän voimia. Myös ihmissuhteista vetäytyminen, itselle tärkeiden asioiden jääminen pois tai päihteiden käytön lisääntyminen voivat kertoa tuen tarpeesta.
– Ei tarvitse odottaa siihen saakka, että vointi on todella huono. Vastaanotolla voidaan yhdessä tutkia, mikä arjessa on muuttunut, millaiset ajatukset tai tilanteet kuormittavat ja mikä elämässä edelleen toimii ja auttaa jaksamaan, Brusila sanoo.
Yhteyttä voi ottaa, vaikka ei vielä tietäisi, mikä itseä vaivaa tai millaista apua tarvitsee. Tilannetta lähdetään selvittämään yhdessä.
– Jos huomaat, että jokin omassa arjessa tai voinnissa kaipaisi muutosta, siitä voidaan lähteä liikkeelle. Ensimmäisen askeleen ei tarvitse olla suuri.
Mistä pääsee alkuun?
Jos oma mielenterveys tai jaksaminen huolestuttaa, voit ottaa yhteyttä Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinjaan. Palvelu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille.
Puhelin: 03 629 6571, arkisin klo 9–12.
Chat: arkisin klo 9–15 Terveys-chatin kautta.
Jos psyykkinen vointi on niin vaikea, ettei tavallista vastaanottoa voi odottaa, ota yhteyttä Päivystysapuun 116 117. Henkeä tai turvallisuutta uhkaavassa hätätilanteessa soita 112.
Sisältöjulkaisija
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Voutilakeskus täytti 20 vuotta – yhteisöllisyys on ollut mukana alusta asti
Voutilakeskuksessa vietettiin lokakuun lopussa 20-vuotisjuhlaa lähes sadan osallistujan voimin.

Voutilakeskus täytti 20 vuotta – yhteisöllisyys on ollut mukana alusta asti
ARTIKKELI / 11.11.2026
Voutilakeskuksessa vietettiin lokakuun lopussa 20-vuotisjuhlaa lähes sadan osallistujan voimin.

ARTIKKELI / 11.11.2026
Voutilakeskus täytti 20 vuotta – yhteisöllisyys on ollut mukana alusta asti
Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa vietettiin lokakuun lopussa 20-vuotisjuhlaa lähes sadan osallistujan voimin. Kahteen vuosikymmeneen on mahtunut kohtaamisia, yhteisiä juhlia ja mieleenpainuvia hetkiä. Vuosien varrella on muuttunut moni asia, mutta asukkaiden yksilöllinen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ovat säilyneet toiminnan keskiössä.

20-vuotisjuhla kokosi juhlasaliin lähes sata osallistujaa herkkujen äärelle.
Voutilakeskuksen juhlasali täyttyi lokakuussa juhlaväestä, kun asukkaat, henkilökunta ja kutsuvieraat kokoontuivat juhlistamaan talon 20-vuotista taivalta. Tilaisuudessa kuultiin musiikkia, juhlapuheita ja muistoja Voutilakeskuksen vuosien varrelta.
Henkilökunta oli panostanut juhlan järjestelyihin niin, että mahdollisimman monelle asukkaalle pystyttiin tarjoamaan tilaisuus osallistua. Asukkaat kehuivat jälkikäteen juhlaa erittäin hyvin onnistuneeksi.
– Tunnelma oli rauhallinen, juhlava ja lämminhenkinen. Saimme myös vuodeasukkaita juhlasaliin nauttimaan tunnelmasta – se oli heille erityisen merkityksellistä, lähijohtaja Pia Kalliopuska-Janhunen kuvailee.
Juhlapuheita kuultiin esimerkiksi talon ensimmäiseltä johtajalta Satu Ala-Kokolta sekä tulosaluejohtaja Raila Lahtiselta, joka puhui hyvinvointialueen alkuajoista. Entinen kirkkoherra Kari Koivu (kuvassa) muisteli vuonna 2006 järjestettyä uuden talon vihkimistilaisuutta.
Henkilökunnan näkökulmaa juhlaan toi puolestaan Voutilakeskuksessa alusta asti työskennellyt Jenni Tyrylä, jonka puheeseen sisältyi asukkaiden laatima runo.

Yhteisöllisyyttä rakennettiin jo ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa
Voutilakeskus valmistui syksyllä 2006 ikäihmisten asumis- ja palveluyksiköksi. Uuteen rakennukseen muutti työntekijöitä kahdesta eri yksiköstä, ja yhteisiä toimintatapoja ryhdyttiin rakentamaan yhdessä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon saman vuoden marraskuussa.
Yhteisöllisyyttä olivat rakentamassa myös vapaaehtoiset jo ennen talon valmistumista. Eläkeläismiesten ryhmä osallistui rakennuksen viimeistelytöihin ja korjasi myöhemmin muun muassa keinutuoleja ja leluja sekä hoiti elämyspuutarhaa. Vuonna 2016 käynnistyneet Puistotreffit puolestaan kokosivat elämyspuutarhaan ikäihmisiä ja lähialueen lapsiperheitä viettämään aikaa yhdessä.

Riitta Kaleva työskenteli Voutilakeskuksessa syksyllä 2025.
Voutilakeskuksessa pitkään työskennellyt, sittemmin eläkkeelle jäänyt Riitta Kaleva muistaa vuosien varrelta monia erityisiä hetkiä. Hän aloitti työnsä talossa noin puolitoista vuotta sen avaamisen jälkeen.
– Yksi mieleenpainuvimmista tapahtumista oli tasavallan presidentin Alexander Stubbin vierailu elokuussa 2024. Asukkaat seurasivat presidentin saapumista ikkunoista, ja yhteiskuvat presidentin kanssa saivat kunniapaikan asukkaiden huoneissa.
Kaleva muistelee myös Kultasiivessä järjestettyä itsenäisyyspäiväjuhla, johon asukkaat, omaiset ja hoitajat pukeutuivat parhaimpiinsa. Muutoinkin juhlapäivinä asukkaille on puettu juhlavammat vaatteet ja yhteiset tilat on koristeltu juhlan mukaisesti. Jouluaattona asukkaat kokoontuvat mahdollisuuksien mukaan päiväsaliin yhteiselle joululounaalle.
Suurten juhlahetkien rinnalla Kaleva muistaa lämmöllä tavallisia arjen kohtaamisia: yhteisiä retkiä, makkaranpaistoa elämyspuutarhassa ja asukkaille paistettuja vohveleita.
– Kaikki tunteet ilosta suruun on vuosien varrella koettu asukkaiden kanssa. Enimmäkseen heidän kanssaan on kuitenkin saanut nauraa, Kaleva kertoo.
Yhteinen tekeminen elävöittää arkea edelleen
Nykyään Voutilakeskus on monipuolinen palvelukokonaisuus, jossa saman katon alla toimii muun muassa ympärivuorokautista palveluasumista, lyhytaikaista hoitoa, päivätoimintaa ja kotihoidon toimintoja.
Voutilakeskuksen tiloissa toimii myös yksityisiä palveluntarjoajia, jotka tarjoavat kampaamo-, jalkahoito- ja hierontapalveluja sekä talon asukkaille että ulkopuolisille asiakkaille.
Lähijohtaja Kalliopuska-Janhusen mukaan Voutilakeskuksen toiminnassa on alusta asti korostettu asukkaiden yksilöllistä kohtaamista ja heidän tarpeidensa huomioimista.
– Asukkaat ovat aina olleet keskiössä, se on säilynyt vuodesta toiseen. Siitä voimme olla ylpeitä, hän sanoo.
Voutilakeskuksen viikko-ohjelmaan kuuluu esimerkiksi taidekerhoja, jumppaa ja Puuhaperjantain toimintaa. Lisäksi talossa järjestetään musiikkiesityksiä, vierailuja ja yhteisiä juhlia. Vapaaehtoiset osallistuvat muun muassa asukkaiden ulkoiluun, leivontaan ja muuhun yhteiseen tekemiseen. Omaisia kutsutaan yhteiseen joulu- ja kevätjuhlaan vuosittain.
Myös eri sukupolvien kohtaamiset ovat edelleen osa Voutilakeskuksen arkea. Lähialueen päiväkodin lapset vierailevat talossa esiintymässä joulun aikaan, ja talon piha-alueita hyödynnetään yhteisissä tapahtumissa.
Voutilakeskuksen juhlavuosi jatkuu vielä joulukuussa, kun asukkaat ja omaiset kokoontuvat yhteiseen joulujuhlaan. Yhteiset juhlahetket ovat olleet yksi tapa vaalia perinteitä Voutilakeskuksen arjessa jo kahden vuosikymmenen ajan.


Köyhyys voi kuormittaa nuoren mielenterveyttä
Taloudellinen epävarmuus voi näkyä nuoren elämässä monella tavalla.

Köyhyys voi kuormittaa nuoren mielenterveyttä
ARTIKKELI / 11.11.2026
Taloudellinen epävarmuus voi näkyä nuoren elämässä monella tavalla.

ARTIKKELI / 11.11.2026
Köyhyys voi kuormittaa nuoren mielenterveyttä
Rahan puute voi rajata nuoren mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja kavereiden yhteiseen tekemiseen. Oma Hämeen psykologit Päivi Ervast ja Mia Huolman ovat mukana asiantuntija-artikkelissa, joka käsittelee köyhyyden vaikutuksia nuoren kehitykseen ja mielenterveyteen.
Taloudellinen epävarmuus voi näkyä nuoren elämässä monella tavalla. Huoli rahojen riittämisestä voi lisätä stressiä ja ahdistusta sekä masennuksen riskiä. Jos harrastuksiin tai ystävien yhteiseen tekemiseen ei ole varaa, nuori voi kokea jäävänsä ulkopuolelle.
Köyhyyteen voi liittyä myös häpeää ja tarvetta salata omaa tilannetta. Vertailu muihin voi heikentää nuoren minäkuvaa ja synnyttää huonommuuden tunnetta. Joskus nuori kantaa liikaa vastuuta perheen taloudellisesta tilanteesta ja sivuuttaa samalla omia tarpeitaan.
Näitä vaikutuksia tarkastellaan artikkelissa, jonka kirjoittajiin kuuluvat Oma Hämeen psykologit Päivi Ervast ja Mia Huolman. Ervast työskentelee nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja Huolman lastenpsykiatrian poliklinikalla. Artikkelin muut kirjoittajat ovat Dora Grön, Katja Karhunen ja Tiina Kaitaniemi.
Turvalliset ihmissuhteet ja yhteiskunnan tuki suojaavat
Köyhyyden haitallisilta vaikutuksilta voivat suojata läheiset ihmissuhteet, turvallinen vanhemmuus, sosiaalinen tuki ja toimiva sosiaaliturva. Nuoren hyvinvoinnin kannalta merkitystä on siten sekä lähellä olevilla ihmisillä että perheen saamalla tuella.
Artikkeli ”On tunne, että pidätän jatkuvasti hengitystäni”: näkökulmia köyhyyden vaikutuksista nuoruusiän kehitykseen ja mielenterveyteen on osa Lapsiasiavaltuutetun toimiston Talous ja lapsen oikeudet -julkaisua.
Marraskuun 4. päivänä 2026 julkaistu asiantuntija-artikkelikokoelma käsittelee talouden vaikutuksia lasten ja nuorten arkeen, hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Julkaisu on vapaasti luettavissa verkossa.

Harjoittelun jälkeen Heinänen työskenteli pitkälti sairaala-apteekin lääketoimituksessa.

”Jään kaipaamaan töihin menoa” – Matilda palasi Assin sairaala-apteekkiin ja sai kesästä varmuutta tulevaan
ARTIKKELI / 05.11.2026
Harjoittelun jälkeen Heinänen työskenteli pitkälti sairaala-apteekin lääketoimituksessa.

ARTIKKELI / 05.11.2026
”Jään kaipaamaan töihin menoa” – Matilda palasi Assin sairaala-apteekkiin ja sai kesästä varmuutta tulevaan

Kun Matilda Heinäsen kesätyö Assin sairaala-apteekissa päättyi, päällimmäiseksi jäi tunne, joka kertoo paljon kuluneesta kesästä.
– Minusta merkki onnistuneesta kesätyöjaksosta ja mahtavasta työyhteisöstä on se, että nyt kun kesä on päättynyt, jään kaipaamaan töihin menoa.
Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa opiskeleva Heinänen on aloittanut viidennen ja viimeisen opiskeluvuotensa proviisoriopinnoissa. Assin sairaala-apteekki oli hänelle tuttu jo edelliseltä vuodelta. Hän suoritti vanhassa sairaalassa farmaseutin opintoihin kuuluvan 13 viikon harjoittelun ja jatkoi sen jälkeen kesäfarmaseuttina. Harjoittelun päätyttyä hän valmistui farmaseutiksi. Tämän kesän työpaikka löytyikin pitkälti edellisen kesän hyvän kokemuksen ansiosta.
– Pidin työtehtävistäni ja halusin oppia uutta, jota uudet tilat sekä sairaala-apteekkiin tuleva automatisaatio toisivat tullessaan.
Uudessa sairaalassa kaikki olivat uuden äärellä
Tämän vuoden kesä erosi edellisestä paljon. Sairaala-apteekki oli muuttanut keväällä Assiin, ja uudet tilat ja toimintamallit olivat vielä tuoreita. Matilda aloitti kesätyöjaksonsa opintoihin kuuluvalla kahden viikon kliinisellä harjoittelulla. Hän pääsi tutustumaan leikkausosastolla sekä teho- ja valvontaosastolla työskentelevän osastofarmaseutin tehtäviin ja leikkaukseen saapuvien potilaiden lääkelistojen ajantasaistamiseen.
– Tämä oli erittäin mielenkiintoinen harjoittelu ja opin todella paljon uutta niin osastofarmaseutin työstä kuin lääkelistojen ajantasaistamisesta käytännössä. Myös kesätöissäni keräsin todella paljon uutta oppia ja pääsin tekemään moninaisia työtehtäviä Assin sairaala-apteekissa. Koen, että odotukset ylittyivät niin harjoittelujakson kuin kesätöidenkin osalta.
Harjoittelun jälkeen Heinänen työskenteli pitkälti sairaala-apteekin lääketoimituksessa. Työtehtäviin kuului monenlaisia lääkelogistisia tehtäviä. Työpiste vaihteli tavallisesta lääketoimituksesta varastoautomaatti Rowan osastotilausten tarkastamiseen ja toimittamiseen. Lisäksi hän selvitti kuljetinlinjaston mahdollisia ongelmatilanteita, käsitteli lääkepalautuksia ja toimitti avohoidon reseptejä.
– Kiinnostavinta työssäni on ehdottomasti ollut sen monipuolisuus. Olen päässyt tekemään hyvin monipuolisia työtehtäviä farmaseuttina ja samalla oppimaan todella paljon uutta sairaala-apteekin toiminnasta.
Uusien tilojen mukana opeteltavaksi tuli myös uutta teknologiaa. Heinänen oppi käyttämään keräilyvarastoautomaatti Rowaa ja selvittämään sen ongelmatilanteita sekä tutustui osastojen älylääkekaappien toimintaan.
– Koen, että tämän kesän ansiosta sain lisää luottamusta itseeni ammattilaisena. Uusien tilojen ja toimintamallien käyttöönotto voi olla haastavaa, ja uskonkin, että tämä kesätyö opetti minua työskentelemään enemmän ratkaisukeskeisesti. Kiireiset tilanteet opettivat minua työtehtävien priorisoinnissa ja hallinnassa, minkä uskon olevan todella tärkeä taito tulevaisuuden työelämässä.
”Pystyin puhkeamaan kukkaan”
Kiireisen kesän keskellä myös kokeneemmat työntekijät opettelivat uuden sairaalan toimintaa. Heinänen koki tilanteen samaan aikaan jännittäväksi ja opettavaiseksi.
– Oli jännittävää olla tilanteessa, jossa myös ”vanhoille” työntekijöille monet asiat olivat uusia. Yritin parhaani mukaan päästä asioista jyvälle mahdollisimman nopeasti, jotta pystyisin olemaan avuksi työkavereille.
Työyhteisön merkitys toistuu Heinäsen vastauksissa useaan kertaan.
– Minut otettiin todella hyvin vastaan työyhteisössä. Sairaala-apteekin työntekijät ovat kaikki todella mukavia ja avuliaita. Hyvän yhteishengen takia koen, että pystyinkin ”puhkeamaan kukkaan” ja kehittämään itseäni ammattilaisena.
Erityisesti mieleen jäivät hetket, jolloin kaikille uusia asioita pohdittiin yhdessä ja niihin etsittiin yhdessä ratkaisuja.
– Koko kesän minulla on ollut tunne, että teemme yhteistyötä, jotta toimintamme olisi mahdollisimman sujuvaa. Mieleeni on myös jäänyt lukemattomat naurut niin työn lomassa kuin taukohuoneessa.
Heinänen kuvaa kesän henkeä sanoilla ”tehdään yhdessä” ja ”selvitetään yhdessä”.
– Se helpotti työskentelyä paljon. Vaikka tilanne oli erilainen verrattuna esimerkiksi viime kesään vanhan sairaalan tiloissa, sain tästä todella paljon arvokasta oppia tulevalle työuralle.
Kesätyöntekijä, jonka työ huomattiin
Kokemus hyvästä työyhteisöstä näyttää olevan molemminpuolinen sairaala-apteekkari Ercan Celikkayalarin mukaan. Heinänen on tehnyt hyvää työtä farmaseuttina ja pärjännyt hienosti kiireisen kesän keskellä. Hän kuvailee tätä osaavaksi, mukavaksi, aurinkoiseksi ja työyhteisöä piristäväksi työkaveriksi.
– Matildaa ei voi kehua tarpeeksi. Hän on tehnyt todella hyvää työtä ja tarttunut asioihin hienosti myös kiireisen kesän keskellä. Hän on osaava ja aurinkoinen kollega, joka on tuonut hyvää energiaa koko työyhteisöön, Celikkayalar kuvailee.
Opiskelijoiden ja uransa alkuvaiheessa olevien ammattilaisten vastaanottaminen on samalla osa sairaala-apteekin tulevaisuutta.
– Farmasian opinnoissa käsitellään sairaala-apteekkityötä edelleen melko vähän. Siksi meillä on suuri vastuu siitä, että opiskelija saa harjoittelun aikana hyvän perehdytyksen ja kattavan kuvan työstämme. Käytännön perehdytyksestä vastaavat farmaseuttimme, lääketyöntekijämme ja osastofarmaseuttimme, joille kuuluu iso kiitos erinomaisesta työstä, lähijohtaja Eeva Mörö sanoo.
– Onnistunut harjoittelu voi tuoda meille erinomaisen uuden työntekijän, kuten Matildan kohdalla kävi. Vaikka ura veisi myöhemmin muualle, kokemus sairaala-apteekin ja hyvinvointialueen toiminnasta antaa ammattilaiselle arvokasta ymmärrystä omaan työhönsä. Samalla se tukee yhteistyötämme muiden lääkealan toimijoiden kanssa.
”Palaisin mieluusti”
Kesä Assissa sai Heinäsen pohtimaan myös sitä, mitä hän tulevaisuuden työpaikaltaan ja työyhteisöltään toivoo.
– Viihdyin äärimmäisen hyvin töissä, koin että pystyn auttamaan työkavereitani työpanoksellani ja että työlläni on merkitystä. Töihin oli mukava aamulla lähteä ja pieni huumori töiden lomassa piti hymyn huulilla koko päivän.
Juuri nämä asiat ovat sellaisia, joita Heinänen toivoo löytävänsä myös seuraavasta työpaikastaan ja työyhteisöstään. Kesän päättyessä yksi asia on hänelle selvä. Assin sairaala-apteekkiin hän voisi tulla uudelleenkin.
– Ehdottomasti voisin kuvitella. Viihdyin niin hyvin kesätöissäni, että palaisin mieluusti Assi-sairaalan sairaala-apteekkiin.
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatPerhevalmennuksen etäryhmä: Suun terveys, vauvan hoito ja imetys
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
Perhevalmennuksen etäryhmä: Suun terveys, vauvan hoito ja imetys
TAPAHTUMAT / 17.11.2026, klo 17.00–19.00
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
TAPAHTUMAT / 17.11.2026, klo 17.00–19.00
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä: Suun terveys, vauvan hoito ja imetys
TAPAHTUMAT / 17.11.2026, klo 17.00–19.00
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä, syksy 2026
Perhevalmennus on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille. Valmennus antaa vanhemmille tietoa ja ajateltavaa uudessa elämäntilanteessa. Se auttaa myös valmistautumaan muutokseen, jonka uusi perheenjäsen tuo mukanaan.
-
Ti 17.11. klo 17.00–19.00 Suun terveys, vauvan hoito ja imetys
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)
Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)
TAPAHTUMAT / 24.11.2026, klo 15.00–16.00
Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.
TAPAHTUMAT / 24.11.2026, klo 15.00–16.00
Paikka: Teams
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)
TAPAHTUMAT / 24.11.2026, klo 15.00–16.00
Paikka: Teams
Lapsiperheiden teemaillat, syksy 2026
Teemailloissa eri asiantuntijat kertovat lapsiperheitä koskettavista aiheista. Teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille. Osallistua voit joustavasti – joko jo raskausaikana tai myöhemmin, kun aihe tuntuu ajankohtaiselta juuri oman perheesi näkökulmasta.
-
Ti 24.11. klo 15–16 Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.