Uutiset
Kaikki uutiset
Aikuisten ADHD-alkuarviointia tarkennettu
Aikuisikäisten ADHD-alkuarviointia on tarkennettu ja keskittymisvaikeuksien digipolku on kehitteillä.
Aikuisten ADHD-alkuarviointia tarkennettu
UUTINEN / 15.01.2026
Aikuisikäisten ADHD-alkuarviointia on tarkennettu ja keskittymisvaikeuksien digipolku on kehitteillä.
15.01.2026
UUTINEN / 15.01.2026
Aikuisten ADHD-alkuarviointia tarkennettu
Oma Hämeessä otettiin kevään 2025 aikana käyttöön koko hyvinvointialueen yhteinen aikuisikäisten ADHD-alkuarviointiprosessi ensimmäistä kertaa aikuisikäisenä ADHD-epäilyn vuoksi hoitoon hakeutuville.
Nyt aikuisikäisten ADHD-alkuarviointia on hieman tarkennettu. Jatkossa ADHD-alkuselvittely painottuu yli 18-vuotiailla perusterveydenhuollossa ensisijaisesti nuoriin aikuisiin, joilla on haasteita esimerkiksi opintojen etenemisessä tai jotka ovat keskeyttäneet opintonsa useita kertoja, tai joilla on huomattavia vaikeuksia työelämään pääsyssä tai arjessa selviytymisessä.
Yli 30-vuotiaiden osalta ADHD-alkuselvittelyt toteutuvat usein muun mielenterveydenhäiriön tai päihdehäiriön hoidon yhteydessä, kun liitännäisoireet ovat lieventyneet tai niiden hoidosta ei ole saatu merkittävää tukea, ja oireilun voidaan arvioida selittyvän neurokehityksellisillä piirteillä.
Jatkossa apua aikuisikäisten arjen keskittymisvaikeuksiin saa myös keskittymisvaikeuksien ohjatun omahoidon etäryhmästä sekä kehitteillä olevasta keskittymisvaikeuksien digipolusta. Lisää tietoa etäryhmästä saat oman alueesi Mielenterveys- ja päihdeyksiköstä ja Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjasta.
Talousneuvola tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa rahahuoliin
Talousneuvola on auki kerran kuussa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.
Talousneuvola tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa rahahuoliin
UUTINEN / 14.01.2026
Talousneuvola on auki kerran kuussa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.
UUTINEN / 14.01.2026
Talousneuvola tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa rahahuoliin
Joulun aikaan rahaa kuluu lahjoihin, ruokaan ja juhlintaan. Lisäksi alkuvuosi tuo usein mukanaan erilaisia laskuja sekä hintojen korotuksia. Jos arjen raha-asiat huolettavat, on apua saatavilla helposti.
Talousneuvolan toiminta jatkuu tammikuussa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Talousneuvolassa voit keskustella arjen raha-asioistasi ja saada neuvoja juuri omaan tilanteeseesi eri alojen asiantuntijoilta. Talousneuvola on kaikenikäisille tarkoitettu, maksuton ja luottamuksellinen palvelu. Halutessasi voit asioida myös nimettömänä. Ajanvarausta ei tarvita.
Talousneuvola on auki Hämeenlinnassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 13-15 Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hämeenlinna)
- 12. tammikuuta
- 2. helmikuuta
- 2. maaliskuuta
- 13. huhtikuuta (poikkeusaika pääsiäisen vuoksi)
- 4. toukokuuta
Talousneuvola on auki Riihimäellä joka kuukauden kolmas keskiviikko kello 12-15 Riksulassa (Antonin talo, Öllerinkatu 3, Riihimäki)
- 21. tammikuuta
- 18. helmikuuta
- 18. maaliskuuta
- 15. huhtikuuta
- 13. toukokuuta (poikkeuksellisesti kuukauden toinen keskiviikko)
Talousneuvolassa voit tavata Oma Hämeen aikuissosiaalityön ammattilaisten lisäksi talous- ja velkaneuvonnan, Ulosottolaitoksen, Kelan sekä alueen seurakuntien edustajia. Talousneuvolapalvelu - Oma Häme
Talousneuvolan tarkoituksena on auttaa asukkaita arjen taloudenhallintaan liittyvissä haasteissa sekä talous- ja velkaongelmien ratkaisemisessa. Talous- ja velkaongelmilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Kun talous saadaan tasapainoon, vapautuu voimavaroja myös muiden tärkeiden asioiden, kuten työllistymisen tai terveydentilan, edistämiseen.
Voit tulla Talousneuvolaan matalalla kynnyksellä. Kysymyksesi voi liittyä esimerkiksi laskujen maksamiseen, velkaantumiseen, ulosottoon, talouden suunnitteluun tai huoleen omasta tai läheisen taloudellisesta tilanteesta. Autamme sinua budjetoinnista aina velkatilanteen selvittelyyn asti.
Forssassa ei toistaiseksi Talousneuvolaa
Talousneuvolatoiminta ei toistaiseksi jatku Forssassa, koska sinne ei ole ohjautunut asiakkaita. Talousohjauksen ja neuvonnan tarjoamista mietitään toteutettavaksi Forssan seudulla muulla tavoin yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa. Taloudellisen tuen yksikön puhelinneuvonta on kaikkien asukkaiden käytössä edelleen.
Taloudellisen tuen yksikön puhelinpalvelu on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-12 p. 03 629 6570. Apua ja tukea on tarjolla myös aikuissosiaalityön chatissa ma-pe klo 9-15. Chat- ja etävastaanottopalvelut - Oma Häme
Toiminnan supistaminen ei koske suun terveydenhuoltoa eikä neuvolaa.
Tervakosken terveysaseman toiminnan supistus jatkuu – palveluita tarjotaan edelleen tiistaisin ja torstaisin
UUTINEN / 13.01.2026
Toiminnan supistaminen ei koske suun terveydenhuoltoa eikä neuvolaa.
UUTINEN / 13.01.2026
Tervakosken terveysaseman toiminnan supistus jatkuu – palveluita tarjotaan edelleen tiistaisin ja torstaisin
Tervakosken terveysaseman kiireetön vastaanottotoiminta jatkuu supistettuna Janakkalassa. Elokuun 2026 loppuun saakka asema on auki kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja torstaisin. Toiminnan supistus alkoi elokuussa 2025 – syynä on lääkärivaje, joka johtuu rekrytointivaikeuksista.
Supistetun toiminnan aikana Tervakoskella työskentelevät yksi lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja ja diabeteshoitaja. Vastaanotot ovat ennalta suunniteltuja kiireettömiä aikoja. Tervakosken terveysasemalla on ennestään laboratoriopalveluja tiistaisin ja torstaisin, joten aukiolojen keskittäminen tukee myös laboratoriotoimintaa.
Toiminnan supistamisen aikana asiakkaat saavat yhteyden terveysasemalle kuitenkin tuttuun tapaan puhelimitse joka arkipäivä:
- Janakkalan alueen terveysasemien kiireetön Ensilinja, p. 03 629 6630 (ma–pe klo 10–14)
- Tervakosken terveysaseman tiiminumero, p. 03 629 6604 (ma–pe klo 8–14)
Toiminnan supistaminen ei koske suun terveydenhuoltoa eikä neuvolaa.
Aluehallitus hyväksyi muutokset omaishoidon tuen palkkioon ja perhehoidon palkkioon
Aluehallitus nimesi myös edustajansa vaikuttamistoimielimiin.
Aluehallitus hyväksyi muutokset omaishoidon tuen palkkioon ja perhehoidon palkkioon
UUTINEN / 13.01.2026
Aluehallitus nimesi myös edustajansa vaikuttamistoimielimiin.
UUTINEN / 13.01.2026
Aluehallitus hyväksyi muutokset omaishoidon tuen palkkioon ja perhehoidon palkkioon
Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti pyynnöstä antaa ennakkokantansa Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiölle sen myyntiin liittyvästä valmistelusta. Aluehallituksen mukaan säätiön ei kannata edistää mahdolliseen omaisuuden tai toiminnan myyntiin liittyvää valmisteluaan ennen kuin hyvinvointialueen sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja koskeva tarkastelu valmistuu maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Säätiön pyyntö liittyy hyvinvointialueen omistajaohjaukseen ja säätiön taloustilanteeseen. Aiheesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Aluehallitus käsittelee Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevaa ennakkokantaa
Lisäksi aluehallitus hyväksyi muutokset ikäihmisten perhehoidon palkkioihin. Ne sisältävät indeksikorotukset sekä kiertävän perhehoidon palkkioiden perusteisiin liittyvän muutoksen. Palkkiot tulevat voimaan uusien toimeksiantosopimusten osalta 1.1.2026 alkaen. Olemassa olevat sopimukset on tehtävä uudelleen, ennen kuin muutokset astuvat voimaan.
Aluehallitus käsitteli myös korotusta omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärään. Sen korottamista hallituksen esityksen mukaiseen määrään esitetään aluevaltuustolle. Aluehallitus hyväksyi täydennykset omaishoidon tuen myöntämisen perusteisiin 65 vuotta täyttäneitä koskien 1.2.2026 alkaen.
Aluehallitus myös valitsi edustajansa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin. Kunnat ovat nimenneet omat edustajansa vanhus- ja vammaisneuvostoihin sekä nuorisovaltuustoon. Aluehallituksen edustajiksi nimettiin vanhusneuvostoon Sari Kykyri (ps.), Kylli Kylliäinen (sd.) ja Hannele Saari (kd.). Vammaisneuvostossa aluehallitusta edustavat Salla Fagerström (sd.), Satu Heinonen (vihr.) ja Eija Aittola (kok.). Nuorisovaltuustoon puolestaan valittiin Sari Salminen (kesk.), Ville Mustonen (kok.) ja Satu Viksten (vas.). Lisäksi aluehallitus hyväksyi vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintasäännöt. Nuorisovaltuuston toimintasääntö tuodaan aluehallitukselle erikseen hyväksyttäväksi myöhemmin.
Aluehallitus hyväksyi alle 23-vuotiaiden lyhytpsykoterapian palvelusetelisääntökirjan. Se koskee terapiatakuun piiriin kuuluvaa lyhytpsykoterapiaa. Toukokuussa 2025 voimaan tulleen terapiatakuun mukaan alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin kuukauden kuluessa siitä, kun tällaisen palvelun tarve on todettu.
Talouden tämän vuoden käyttösuunnitelman aluehallitus palautti hyvinvointialuejohtajan esityksestä uudelleen valmisteluun. Jäsenen nimeämisen Työvalmennussäätiö Luotsi sr:n hallitukseen aluehallitus jätti pöydälle. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 19. tammikuuta.
Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain
Asiakkaat muuttavat Ilveskotiin yksilöllisten muuttosuunnitelmiensa mukaisesti.
Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain
UUTINEN / 13.01.2026
Asiakkaat muuttavat Ilveskotiin yksilöllisten muuttosuunnitelmiensa mukaisesti.
UUTINEN / 13.01.2026
Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain
Oma Häme käynnistää Ilveskodissa vaiheittain uusia palveluja kevään 2026 aikana. Hämeenlinnassa sijaitsevassa Ilveskodissa tarjotaan kevään aikana sekä ikäihmisten palveluja että vammaispalveluja. Kun ikäihmisten palvelut myöhemmin siirtyvät toisiin toimitiloihin, toimii Ilveskodissa jatkossa vain vammaispalvelut.
Nykyisten asukkaiden hoito ja arki turvataan muutoksen ajan heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Yksikössä asuu edelleen yksi sotainvalidi, jonka palvelut on huomioitu toiminnan suunnittelussa.
Ilveskoti on Oma Hämeen omistama kiinteistö. Tilojen kehittämisessä on huomioitu hyvinvointialueen palveluverkon linjaukset ja oma palvelutuotanto. Ilveskotia remontoitiin viime vuonna vammaispalvelujen tarpeisiin vastaavaksi. Kunnostustöissä on panostettu erityisesti asiakaslähtöisyyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen.
Tilat tukevat erilaisia tarpeita
Ilveskodissa käynnistyvät erityisen tuen asumispalveluyksikkö, lyhytaikaishoidon yksikkö sekä kehitysvammaisten asiakkaiden päivätoiminta. Osa Hämeenlinnassa sijaitsevien Matinkulmakotien asukkaista muuttaa Ilveskotiin keväällä 2026. Erityisen tuen asumisyksikkö ja lyhytaikaishoidon yksikkö ovat uusia toimintoja. Hämeenlinnan Perttulassa aiemmin toiminut päivätoimintayksikkö on siirtynyt Ilveskotiin vuodenvaihteessa.
Ilveskodin tilat on suunniteltu tukemaan erilaisten asiakasryhmien arkea. Laajemmat ryhmä- ja toimintatilat mahdollistavat ryhmätoiminnan, ja pienemmät tilat tarjoavat rauhallisia ympäristöjä yksilölliseen tekemiseen ja lepohetkiin. Erityisen tuen asumispalveluyksikön asukashuoneet ovat tilavia ja esteettömiä, ja niissä on omat WC- ja kylpyhuonetilat. Palvelu on suunnattu kehitysvammaisille asiakkaille, joilla on vaativan tuen tarve. Päivätoiminnan asiakkailla on käytössään aiempaa avarammat tilat sekä mahdollisuus hyödyntää muun muassa liikuntasalia, saunatiloja ja aistihuonetta.
Asiakkaat muuttavat Ilveskotiin yksilöllisten muuttosuunnitelmiensa mukaisesti. Asiakkaat pääsevät tutustumaan uusiin tiloihin ja henkilökuntaan etukäteen yhdessä omaisten tai läheisten kanssa. Henkilökunta ohjaa omaisia käytännön asioissa ja huolehtii tarvittaessa kulkujärjestelyistä, jotta siirtyminen uuteen asumiseen on asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa ja turvallista.
FinLapset24-tutkimus: Kanta-Hämeessä vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin
THL:n kyselytutkimus tuottaa tietoa lapsiperheiden terveydestä ja hyvinvoinnista.
FinLapset24-tutkimus: Kanta-Hämeessä vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin
UUTINEN / 12.01.2026
THL:n kyselytutkimus tuottaa tietoa lapsiperheiden terveydestä ja hyvinvoinnista.
12.01.2026
UUTINEN / 12.01.2026
FinLapset24-tutkimus: Kanta-Hämeessä vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin
Kanta-Hämeessä vanhemmat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä sekä äitiys- että lastenneuvolapalveluihin. Neuvolatyötä pidettiin asiantuntevana ja asiakaslähtöisenä, ja kokonaistyytyväisyys neuvolapalveluihin oli useilla osa-alueilla hieman koko maan tasoa korkeampaa.
– Tämä on hieno tulos, mutta ei yllätä. Meillä neuvoloihin on työntekijöiksi valikoitunut joukko taitavia ja empaattisia ammattilaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita lasta odottavien perheiden ja lasten hyvinvoinnista, kommentoi Oma Hämeen perhekeskusylilääkäri Anu Mähönen.
Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta FinLapset24-tutkimuksesta. Kanta-Hämeessä tutkimukseen vastasi 467 äitiä ja 437 isää tai toista vanhempaa. Vastausaktiivisuus oli hieman maan keskiarvoa korkeampi. Valtakunnallisesti Finlapset-vauvaperhekyselyyn vastasi vuonna 2024 lähes 12 000 vanhempaa. THL:n tutkimus tarjoaa ajantasaista ja kattavaa tietoa vauva- ja lapsiperheiden hyvinvoinnista, terveydestä sekä sote-palvelujen käytöstä ja kokemuksista.
Myös synnytyskokemukset olivat Kanta-Hämeessä pääosin myönteisiä. Ensisynnyttäjät raportoivat saaneensa selkeät ohjeet siitä, milloin synnytykseen tulee lähteä. 98 prosenttia synnyttäjistä koki saaneensa hyvin tukea henkilökunnalta synnytyksen aikana.
Perhevalmennus kiinnostaisi etänä
Perhe- ja synnytysvalmennukseen osallistuttiin Kanta-Hämeessä aktiivisesti, ja tyytyväisyys valmennusten sisältöihin oli monin osin koko maata yleisempää. Kanta-Hämeessä suurin osa kyselyyn vastanneista äideistä oli tyytyväisiä siihen, miten synnytysvalmennuksessa käsiteltiin synnytykseen valmistautumista, synnytyspelkoa ja vauvan hoitoa. Tyytyväisyys näissä osa-alueissa oli selkeästi suurempaa kuin maassa keskimäärin. Lisäkäsittelyä kyselyyn vastanneet äidit olisivat kaivanneet parisuhdeasioihin ja synnytyksen jälkeiseen seksiin.
Vuonna 2024 tehty tutkimus osoittaa, että osa vanhemmista – erityisesti ensisynnyttäjistä – olisi kaivannut enemmän mahdollisuuksia etä- tai lähivalmennukseen, mutta tarjonta ei aina vastannut kysyntää tai tieto ei ollut tavoittanut perheitä. Tähän tarpeeseen Oma Häme on jo vastannut, koska viime vuonna on aloitettu monialainen perhevalmennus, joka toteutetaan etänä. Etävalmennukseen voi osallistua sekä ensi- että uudelleen synnyttäjät. Etävalmennus on saavuttanut hyvin odottavat perheet. Lisäksi keskussairaalassa tarjotaan odottaville perheille synnytysvalmennusta läsnäolovalmennuksena.
Kokonaistyytyväisyys äitiysneuvolapalveluihin Kanta-Hämeessä on tutkimuksen mukaan hieman koko maata suurempaa. Kyselyyn vastanneet kokivat, että raskautta seurattiin asiantuntevasti, neuvolassa tuli kuulluksi ja siellä selvitettiin perheen asioita kokonaisvaltaisesti.
Myös lastenneuvolapalveluihin kokonaistyytyväisyys oli Kanta-Hämeessä yleisempää kuin koko maassa. Suuri osa kyselyyn vastanneista kantahämäläisistä vanhemmista koki, että vauvan terveyttä on seurattu asiantuntevasti, he ovat saaneet riittävästi tietoa rokotuksista ja neuvolassa on voinut puhua rehellisesti. Lähisuhdeväkivallasta oli kysytty Kanta-Hämeessä yleisemmin kuin maassa keskimäärin. Neuvoloiden terveydenhoitajille järjestetään Oma Hämeessä käytännönläheinen koulutus lähisuhdeväkivallan puheeksi otosta. Asian käsittelyyn on saatavilla myös lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijoiden apua.
Vauva-arjen kuormitus nousee esiin myös Kanta-Hämeessä
Tutkimuksen mukaan suurin osa kantahämäläisistä vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä ja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Samalla esiin nousee vanhempien henkinen kuormittuneisuus ja tuen tarve erityisesti vauvan syntymän jälkeen. Neuvoloissa on myös lisätty perheiden varhaista tukemista esimerkiksi vauvan uniongelmissa tai itkuisuudessa.
FinLapset-tutkimus tuottaa säännöllistä seurantatietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä palvelujen käytöstä ja kokemuksista. Kanta-Hämeen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa neuvola- ja perhepalvelujen kehittämiseen sekä ennaltaehkäisevien tukimuotojen vahvistamiseen, jotta perheiden hyvinvointiin voidaan vastata entistä varhaisemmassa vaiheessa.
– Suurin osa perheistä on onnellisia lapsistaan. Pikkulapsiperheiden arki on kuitenkin paitsi palkitsevaa, myös usein kuormittavaa aikaa. Tutkimustulokset kertovat, että yli satavuotias neuvolatoiminta on pysynyt hyvin yhteiskunnan kehityksessä mukana. Pystymme tukemaan nykypäivän perheitä hyvin tämän ajan haasteissa, iloitsee perhekeskusylilääkäri Mähönen.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Assin blogi: Assi herää eloon – mitä tapahtuu, kun tulevaisuuden sairaala täytetään elämää varten?
Soili Hietasola-Husu toimii Oma Hämeellä suunnitteluasiantuntijana.
Assin blogi: Assi herää eloon – mitä tapahtuu, kun tulevaisuuden sairaala täytetään elämää varten?
ARTIKKELI / 16.01.2026
Soili Hietasola-Husu toimii Oma Hämeellä suunnitteluasiantuntijana.
16.01.2026
ARTIKKELI / 16.01.2026
Assin blogi: Assi herää eloon – mitä tapahtuu, kun tulevaisuuden sairaala täytetään elämää varten?
Kun Assi vastaanotettiin syksyllä, se oli kuin hieno, uusi talo, joka odotti muuttajia: valoisa, avara ja täynnä mahdollisuuksia – mutta vielä tyhjä. Nyt elämme vaihetta, jossa tuo talo täytetään kaikella sillä, mitä siellä asuminen ja eläminen vaatii. Sairaala on vain monimutkaisempi kokonaisuus kuin omakotitalo. Kalustamisen ja varustamisen myötä Assi alkaa päivä päivältä muuttua rakennuksesta toimivaksi sairaalaksi. Jokainen tuoli, jokainen näyttö ja jokainen hoitotarvike vie meitä lähemmäs hetkeä, jolloin ensimmäiset asiakkaat kävelevät ovista sisään.
Miksi tämä vaihe on niin merkittävä?
Satojen ammattilaisten pitkä suunnittelutyö alkaa nyt konkretisoitua. Olen saanut olla mukana Assi-hankkeessa lähes yhdeksän vuotta, ja tuntuu samaan aikaan uskomattomalta ja liikuttavalta nähdä, kuinka kauaskantoiset tavoitteet, tarpeet ja suunnitelmat muuttuvat kalusteiksi, laitteiksi ja toimiviksi tiloiksi. Olen ylpeä tiimistämme ja siitä, miten hyvässä hengessä töitä tehdään. Usein olen miettinyt, että tällä porukalla menisimme vaikka kuuhun – ja ehkä se on omalla tavallaan tehtykin, kun yksi upea sairaala on saatu aikaiseksi.
Kulissien takana tapahtuu paljon
Sairaala vastaanotettiin allianssilta muutaman kuukauden etuajassa, mikä oli huikea suoritus. Vastaanoton jälkeen aloitimme saman tien kalustamisen, joka kestää vuoden loppuun asti. Kun vuodenvaihde tulee, alkaa varustamisvaihe ja yksiköt ottavat päävastuun omista tiloistaan. Työ koskettaa yhteensä 2747 toiminnallista tilaa ja käytäviä, joten kyse ei ole mistään pienestä kokonaisuudesta. Samaan aikaan tiloihin tehdään IT-asennuksia, lääkinnälliset laitteet otetaan vastaan ja tarkastetaan, erilaiset järjestelmät asennetaan ja testataan, tilat ja toiminnot validoidaan ja perehdytykset valmistellaan. Pitkän hankkeen aikana on syntynyt myös pieniä korjaustarpeita, jotka liittyvät toiminnan muutoksiin tai hankintoihin. Hyvä suunnittelu ja muutosprosessi ovat pitäneet nämä maltillisina ja hallittavina.
Tätä kaikkea tekee huikea joukko ammattilaisia: yksiköiden superkäyttäjiä, tila- ja kiinteistöpalveluiden asiantuntijoita, ICT-osaajia, lääkintätekniikan väkeä, puhtaus- ja ruokapalveluiden ammattilaisia, laboratorion henkilöstöä ja tukipalveluyhtiön työntekijöitä. Yhteistyö ja hyvä fiilis ovat tämän vaiheen sydän.
Kalustaminen
Kalustamisen ja varustamisen kokoluokka hahmottuu parhaiten, kun katsoo kokonaisuutta kappalemäärien kautta. Uudishankintoja tulee Assiin useita kymmeniä tuhansia. Jokainen hankittu tuote – olipa se sitten tuoli, hoitotarvike tai monitori – täytyy vastaanottaa, tarkistaa, rekisteröidä järjestelmiin ja viedä oikeaan paikkaansa. Pelkästään irtokalusteita tulee lähes 11 000 kappaletta. Jokainen niistä asennetaan, tarkastetaan ja kirjataan järjestelmään. Uudishankintojen lisäksi muutamme kalusteita -oikeastaan kaiken mahdollisen, jotta saamme hankintakuluja kohtuullisemmiksi.
Olin varautunut siihen, että kalustaminen olisi haastavaa ja hidasta, mutta on ollut suuri ilo huomata, kuinka sulavasti kaikki on edennyt. Taustalla on tarkkaan rakennettu prosessi, viikkotasoinen aikataulutus ja jatkuva tilannekuva, joka varmistaa, että pysymme kartalla niin tehtävien etenemisestä kuin mahdollisista riskeistäkin. Lisäksi benchmarkkasimme muiden hyvinvointialueiden vastaavia vaiheita, mikä auttoi luomaan meille toimivan mallin. Assi alkaa jo nyt näyttää oikealta sairaalalta, sellaiselta, joka odottaa pääsevänsä tekemään sitä, mihin se on rakennettu.
Testaus – kaikki testataan, koska kaikki on tärkeää
Sairaalaympäristössä mikään ei saa jäädä sattuman varaan. Siksi testausvaiheessa käydään läpi käytännössä kaikki: teknologian toimivuus, potilaan kulkureitit, laitteiden toiminta, hätätilanteiden toimintamallit, järjestelmät ja turvallisuuden eri tasot. Osa näistä testeistä on lakisääteisiä, osa syntynyt hyvistä käytännöistä ja kokemuksesta, mutta kaikki ovat tärkeitä. On parempi testata rauhassa etukäteen kuin havahtua kiireessä siihen, että jonkin olisi pitänyt olla toisin. Testaukseen osallistuu laaja joukko ammattilaisia terveydenhuollon henkilöstöstä IT:hen ja lääkintätekniikasta turvallisuusväkeen, puhtauspalveluihin ja logistiikkaan. Juuri tämä moniammatillisuus tekee meistä vahvoja ja varmistaa, että Assin arki tulee toimimaan kitkattomasti.
Superkäyttäjät – arjen sankarit
Superkäyttäjät ovat tämän vaiheen avainhenkilöitä. Heitä on 26, ja he toimivat yksiköidensä vastuuhenkilöinä, koordinoivat kalustamista ja varustamista sekä varmistavat, että yksiköiden toiminta pystyy käynnistymään uusissa tiloissa muuton jälkeen. He tekevät työtä yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa, ja yhteistyön merkitys korostuu jokaisena päivänä. Ilmapiirissä on jännitystä, ylpeyttä ja oppimisen iloa. Tiimi on hitsautunut hienosti yhteen. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on superkäyttäjien oma ehdotus viikoittaisesta Assin Superjumpasta. Toteutimme sen, ja siitä on tullut ihastuttava osa yhteistä matkaa. Se kertoo sitoutumisesta ja siitä, miten arvokasta yhdessä tekeminen on.
Miltä Assi näyttää juuri nyt?
Assilla alkaa olla oma ilme. Liikkuessani tiloissa tuntuu, että se on enää pienen matkan päässä siitä elämästä, jota varten se on rakennettu. Päivä päivältä on helpompaa irrottaa otteensa sairaalasta ja antaa sen hiljalleen siirtyä omistajiensa – yksiköiden ja henkilöstön – käsiin. Myönnän, että ajattelen Assia välillä hahmona. Sen kanssa on koettu niin paljon, ettei sitä voi enää ajatella pelkkänä rakennuksena. Kun ensimmäiset asiakkaat saapuvat aulaan, istun varmasti katsomassa. Se tulee olemaan tunteikas hetki.
Mitä seuraavaksi?
Alkuvuodesta Assi siirtyy seuraavaan etappiin, kun yksiköt alkavat vastata varustelusta. Me tuemme heitä tarpeen mukaan, mutta hiljalleen astumme takavasemmalle. Kun kuulen yksiköiden väen kertovan tiloistaan omistajuuden tunteella, sydämeni läikähtää. Monta vuotta Assi nojasi meihin, mutta nyt se alkaa olla valmis seisomaan omilla jaloillaan. Tulevaisuuden sairaala on todella jo käsin kosketeltavissa, ja se on upeaa.
Kirjoittajana Oma Hämeen suunnitteluasiantuntija Soili Hietasola-Husu.
Soili Hietasola-Husu on pitkän linjan suunnitteluasiantuntija, joka yhdistää tarkkuuden, kokonaisuuksien hallinnan ja sydämellisen työotteen ainutlaatuisella tavalla. Hän on ollut mukana Assin suunnittelussa alusta asti ja tuntee sairaalan kuin oman taskunsa – ei pelkkänä rakennuksena, vaan elävänä kokonaisuutena. Soilissa yhdistyy rauhallinen jämäkkyys, empaattinen ote ja vahva yhteistyön voiman ymmärrys.
Rahoitus- ja investointijohtaja avaa blogissaan, miksi hyvinvointialue on tehnyt paljon kiinteistökauppoja.
Blogi: Seinistä palveluihin
ARTIKKELI / 12.01.2026
Rahoitus- ja investointijohtaja avaa blogissaan, miksi hyvinvointialue on tehnyt paljon kiinteistökauppoja.
12.01.2026
ARTIKKELI / 12.01.2026
Blogi: Seinistä palveluihin
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viimeisten vuosien aikana ostanut ja vaihtanut useita kiinteistöjä alueen kuntien kanssa. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon kannalta keskeisten rakennusten kiinteistökaupat. Niitä tehdään Hämeenlinnan, Riihimäen, Jokioisten, Forssan ja Hausjärven kanssa, kun valtioneuvosto on myöntänyt Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Minulta on kysytty, miksi toimimme näin? Avaan taustoja tässä blogissa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on niin sanottu sirpalealue, jonka toimipisteet ovat sote-uudistuksen alussa olleet pääosin vuokrakohteita. Sote-uudistuksen tullessa voimaan hyvinvointialueen kunnilta vuokraamien tilojen vuokra-aika ja vuokrataso määriteltiin laissa vuokra-asetuksella. Oma Hämeen maksamat vuokrat ovat myös määräytyneet vuokra-asetuksen ja markkinatilanteen mukaan. Tämä on nostanut voimakkaasti hyvinvointialueen toimitilakustannuksia.
Kustannusten laskeminen onkin ollut yksi keskeinen tekijä kiinteistökauppojen valmistelussa. Mikä parasta, kiinteistökauppojen taloudelliset hyödyt ovat näkyneet heti hyvinvointialueen tuloslaskelmassa.
Toimitilojen omistaminen mahdollistaa Oma Hämeelle tilojen joustavan kehittämisen puhtaasti omasta näkökulmasta. Edessämme ovat sykliset vuosikymmenet, kun väestörakenne muuttuu ennusteiden mukaan suuresti Kanta-Hämeessä seuraavilla vuosikymmenillä. Väestön ikääntyminen tulee nostamaan palveluiden kysyntää 2030-luvulla. Mutta 2040- ja 2050-luvuilla kysyntä tulee todennäköisesti laskemaan.
On myös nähtävissä, että samaan aikaan sote-palveluiden tuottamisen tavat muuttuvat ja teknologia kehittyy, mikä taas edellyttää toimitilojen kehittämistä ja muutosinvestointeja. Omien kiinteistöjen muokkaaminen ja kehittäminen on merkittävästi helpompaa kuin vuokrakohteiden.
Muutos- ja korjauskustannukset on huomioitu
Kiinteistökauppojen yhteydessä on arvioitu myös kiinteistöjen toiminnallista ja teknistä kuntoa sekä käyttöikää. Olemme tietoisia, ettemme ole ostaneet uusia toimitiloja. Kiinteistöjen kunto on myös vaikuttanut kohteiden kauppahintaan.
Tällä hetkellä tarkennamme kiinteistökohtaisia elinkaarisuunnitelmia. Tavoitteena on, että pystymme jatkamaan näiden keskeisten kiinteistöjen elinkaarta ja vaiheistamaan uusien kohteiden rakennusinvestointeja. Investoinneissa on myös huomioitava väestörakenteen muutokset, koska uuden rakennuksen elinkaari on noin 50 vuotta. Suunnittelussa on siis huomioitava, miltä Kanta-Hämeen väestörakenne näyttää vuosina 2050–2070 ja arvioitava tilatarpeita, jotta meillä ei ole tulevaisuudessa mitään kiinteistöpommia käsissämme.
Kaikki toteutetut kiinteistökaupat ovat vähentäneet muita talouden sopeuttamistarpeita. Esimerkiksi Hämeenlinnan kanssa tehdyt kiinteistökaupat paransivat meidän tulostamme yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, Riihimäen kanssa tehty kiinteistöjärjestely paransi tulosta miljoonan vuodessa, samoin Forssan sairaalasta tehty kauppa. Eli kaikkiaan yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa. Kaupoissa on huomioitu myös tulevat muutos- ja korjauskustannukset sekä mahdolliset purkukustannukset.
Joulukuussa päätetyt kiinteistökaupat noudattavat samaa logiikkaa. Ne parantavat hyvinvointialueen tulosta noin miljoona euroa vuodessa. Taas olemme miljoonan lähempänä lakisääteistä velvoitetta alijäämien kattamisesta. Ja mikä hienointa: 10 vuodessa tämä tarkoittaa 10 miljoonan euron säästöä.
Kun mietitte, miksi joku palvelu siirtyy tai työntekijän työpiste muuttuu, niin muistakaa, että jokainen seinistä säästetty euro vähentää muita sopeuttamistarpeita. Se vapauttaa euroja tärkeimpään eli palveluihin.
rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa
Joulun odotus on täynnä puuhastelua kehitysvammaisten asumisyksikössä.
Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa
ARTIKKELI / 27.12.2025
Joulun odotus on täynnä puuhastelua kehitysvammaisten asumisyksikössä.
ARTIKKELI / 27.12.2025
Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa
Juteinikoti on 16-paikkainen kehitysvammaisten ympärivuotinen asumisyksikkö Hattulassa, jossa asukkaat ovat iältään 19–84-vuotiaita. Joulun aikaan arki saa Juteinikodissa erityistä lämpöä, ja juhlan suunnitteluun panostetaan hyvissä ajoin yhdessä asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa.
Asukkaiden joulunajan toiveet ja suunnitelmat kartoitetaan etukäteen. Osa asukkaista viettää joulua omaistensa luona. Tänä jouluaattona Juteinikodissa joulua viettää seitsemän asukasta. Paikalla on kolme ohjaajaa, kun normaalisti heitä on kuusi.
Joulun odotus näkyy ja tuntuu Juteinikodissa jo joulukuun alusta alkaen. Joulukalentereilla on tärkeä rooli arjen rytmittäjinä: asukkaiden omien kalentereiden lisäksi talossa on yhteinen joulukalenteri. Siinä jokaiselle 24 päivälle on oma pieni samettipussukka, jonka asukkaat avaavat vuorollaan. Pussista löytyy yleensä pieni suklaa, jouluinen koriste sekä kortti, jossa on päivän numero.
Tunnelmaan virittäydytään koristelemalla tiloja. Joulukuusi koristellaan yhdessä heti marras–joulukuun vaihteessa, jotta sen kauneudesta ehditään nauttia mahdollisimman pitkään. Yhteisistä tiloista löytyy kynttelikköjä, tekstiilejä, silkkikukkia ja valoketjuja. Jokainen asukas saa koristella myös oman huoneensa haluamallaan tavalla.
Perinteet rytmittävät joulun odotusta
Itsenäisyyspäivänä Juteinikodissa katsottiin yhdessä Linnan juhlia, joka on monelle yksi joulunalusajan kohokohdista. Joulun odotukseen kuuluvat myös yhteiset askarteluhetket, joissa tehdään esimerkiksi joulukortteja ja -koristeita. Värittäminen on suosittua ympäri vuoden – joulun alla tietenkin jouluisin aihein.
Joulumieli vahvistuu myös musiikin myötä. Yhteisissä laulu- ja musisointihetkissä lauletaan tuttuja joululauluja, kuten Kulkuset, Joulupuu on rakennettu ja Kello löi jo viisi. Lauluja säestetään rytmisoittimin, ja Jouluradio soi taustalla ahkerasti. Joulun tuoksua saadaan pipari- ja torttupajoista. Sekä asukkaat että henkilökunta pukeutuvat mielellään tonttulakkeihin ja muihin jouluisiin asusteisiin.
Joulunalusaikaan osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös kodin ulkopuolisiin tapahtumiin. Läheisessä tapahtumakeskuksessa järjestetty Toivon Joulu -tapahtuma joulupukkeineen oli asukkaille tänä vuonna mieleenpainuvana elämys. Tänä vuonna ilahduttivat myös läheisen päiväkodin ja alakoulun oppilaiden tekemät joulukortit. Lisäksi Juteinikodissa järjestettiin omat pikkujoulut yhteistyössä seurakunnan diakoniatyön kanssa.
Jouluaattoa Juteinikodissa vietetään perinteisesti ja kiireettömässä tunnelmassa. Päivä alkaa joulurauhan julistuksen kuuntelemisella, ja moni seuraa mielellään jouluisia televisio-ohjelmia. Illansuussa nautitaan yhteinen jouluateria, jota seuraa rauhallinen joulun hetki – ja joka vuosi myös joulupukki on löytänyt tiensä Juteinikotiin.
Juteinikodissa joulussa tärkeintä on lämmin tunnelma ja yhdessäolo.
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatElintapamuutoksen etäryhmä: Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen
Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.
Elintapamuutoksen etäryhmä: Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen
TAPAHTUMAT / 21.01.2026, klo 16.30–18.00
Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.
TAPAHTUMAT / 21.01.2026, klo 16.30–18.00
Paikka: Teams
Elintapamuutoksen etäryhmä: Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen
TAPAHTUMAT / 21.01.2026, klo 16.30–18.00
Paikka: Teams
Elintapamuutoksen etäryhmä, kevät 2026
Elintapamuutoksen etäryhmä tarjoaa tukea Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaille, jotka kaipaavat tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumustensa muuttamiseksi.
- Ke 21.1. klo 16.30–18.00 Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen
- Ke 28.1. klo 16.30–18.00 Kaikki alkaa unesta ja palautumisesta
- Ke 4.2. klo 16.30–18.00 Mieli mukaan muutokseen
- Ke 11.2. klo 16.30–18.00 Liikettä arkeen askel kerrallaan
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä
Perhevalmennuksen etäryhmä: Parisuhde ja vanhemmuus
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
Perhevalmennuksen etäryhmä: Parisuhde ja vanhemmuus
TAPAHTUMAT / 20.01.2026, klo 17.00–18.30
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
TAPAHTUMAT / 20.01.2026, klo 17.00–18.30
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä: Parisuhde ja vanhemmuus
TAPAHTUMAT / 20.01.2026, klo 17.00–18.30
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä, kevät 2026
Perhevalmennus on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille. Valmennus antaa vanhemmille tietoa ja ajateltavaa uudessa elämäntilanteessa. Se auttaa myös valmistautumaan muutokseen, jonka uusi perheenjäsen tuo mukanaan.
- Ti 20.1. klo 17.00–18.30 Parisuhde ja vanhemmuus
- Ti 27.1. klo 17.00–18.30 Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi
- To 5.2. klo 17.00–18.15 Kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus
- Turvallisen arjen tunnetaidot (päivämäärä, kellonaika ja linkki julkaistaan myöhemmin)
- Synnytys (päivämäärä, kellonaika ja linkki julkaistaan myöhemmin)
- Ti 3.3. klo 17.00–18.30 Raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen
- To 5.3. klo 17.00–19.00 Suun terveys, vauvan hoito ja imetys
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta
Etäryhmä on tarkoitettu henkilöille, joilla on todettu tyypin 2 diabetes.
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta
TAPAHTUMAT / 28.01.2026, klo klo 16.30–18.00
Etäryhmä on tarkoitettu henkilöille, joilla on todettu tyypin 2 diabetes.
TAPAHTUMAT / 28.01.2026, klo klo 16.30–18.00
Paikka:
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta
TAPAHTUMAT / 28.01.2026, klo klo 16.30–18.00
Paikka:
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä, kevät 2026
Ryhmä on tarkoitettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville henkilöille, joilla on todettu tyypin 2 diabetes.
-
Ke 28.01.2026 klo 16.30–18.00 Tietoa sairaudesta
-
Ke 04.02.2026 klo 16.30–18.00 Jalkojen hyvinvointi ja elintapa- asiat
-
Ke 11.02.2026 klo 16.30–18.00 Diabetesliitto, suun terveys ja tietoa insuliinihoidosta
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0–18 kk) ja sen tukeminen
Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0–18 kk) ja sen tukeminen
TAPAHTUMAT / 03.02.2026, klo 15.00–16.00
Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.
TAPAHTUMAT / 03.02.2026, klo 15.00–16.00
Paikka: Teams
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0–18 kk) ja sen tukeminen
TAPAHTUMAT / 03.02.2026, klo 15.00–16.00
Paikka: Teams
Lapsiperheiden teemaillat, syksy 2025
Teemailloissa eri asiantuntijat kertovat lapsiperheitä koskettavista aiheista. Teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille. Osallistua voit joustavasti – joko jo raskausaikana tai myöhemmin, kun aihe tuntuu ajankohtaiselta juuri oman perheesi näkökulmasta.
-
Ti 3.2. klo 15.00–16.00 Lapsen sensomotorinen kehitys (0–18 kk) ja sen tukeminen
-
Ke 4.2. klo 15.00–16.00 Alle kolmevuotiaan lapsen kielen kehityksen tukeminen
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.