Ajankohtaista palveluista

Värilllinen: Ajankohtaisia ja tärkeitä linkkejä

Yhteystietokortti: Oma Häme -sovellus

Sisältöjulkaisija

Tiimi kädet yhdessä tuki
UUTINEN
07.11.2024

Keva myönsi Oma Hämeen kollegatukimallille kehittämisrahaa

Keva on tehnyt päätökset Työelämän kehittämisrahalla rahoitettavista hankkeista syksyn 2024 osalta.

Tiimi kädet yhdessä tuki

Keva myönsi Oma Hämeen kollegatukimallille kehittämisrahaa

UUTINEN / 07.11.2024

Keva on tehnyt päätökset Työelämän kehittämisrahalla rahoitettavista hankkeista syksyn 2024 osalta.

Tiimi kädet yhdessä tuki

UUTINEN / 07.11.2024

Keva myönsi Oma Hämeen kollegatukimallille kehittämisrahaa

Keva on tehnyt päätökset Työelämän kehittämisrahalla rahoitettavista hankkeista syksyn 2024 osalta ja 40 hakemuksesta myönteisen päätöksen sai kuusitoista (16) hanketta. Näiden joukossa on myös Oma Häme, joka sai Kevan kehittämisrahaa 75 000 euroa Ihminen ihmiselle – kollegan tuki -nimiselle hankkeelle.

Kehittämishankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamalli henkisen työnkuormittavuuden hallintaan. Tällä haetaan työyhteisöjen sisäistä kollegatukimallia, jossa psykologin ja terapeutin kouluttamat kollegatukihenkilöt hyödyntävät hankkeessa suunniteltua keskustelumenetelmää. Menetelmää tulevat kehittämään kaikki osallistujat ja heidän työyhteisönsä, lähijohtajat, kouluttaja, hankkeen vetäjä sekä Oma Hämeen omat asiantuntijat.

Oma Hämeen työhyvinvointijohtaja Kati Koppinen kertoo:

- Menetelmän avulla tunnistettaisiin ja ratkaistaisiin yhteisöllisesti työolosuhteista johtuvaa psykososiaalista kuormitusta. Meidän tavoitteenamme on vahvistaa henkilöstön ja lähijohtajien hallinnan tunnetta psykososiaalista ja eettisestä kuormittumisesta. Lisäksi haluamme vahvistaa työyhteisöjen resilienssiä sekä kehittää työtapoja ja työolosuhteita.

-Hanke siis linkittyy strategisesti merkittävään työkykyjohtamiseen, Koppinen jatkaa.

Kehittämisraha mahdollistaa osallistujien kouluttamisen ja työolosuhteiden kehittämistyöpajojen järjestämisen sekä hanketta koordinoivan osa-aikaisen työntekijän palkkaamisen. Hanke käynnistetään vuoden 2025 alussa ja se kestää kaksi vuotta.

Kuvituskuva.
UUTINEN
07.11.2024

Oma Häme tarjoaa nuorille entistä kohdennetumpia mielenterveys- ja päihdepalveluja

Marraskuun alussa uutena avattu Oma Voima auttaa keskivahvaa tukea tarvitsevia nuoria. 

Kuvituskuva.

Oma Häme tarjoaa nuorille entistä kohdennetumpia mielenterveys- ja päihdepalveluja

UUTINEN / 07.11.2024

Marraskuun alussa uutena avattu Oma Voima auttaa keskivahvaa tukea tarvitsevia nuoria. 

Kuvituskuva.

UUTINEN / 07.11.2024

Oma Häme tarjoaa nuorille entistä kohdennetumpia mielenterveys- ja päihdepalveluja

Kanta-Hämeen hyvinvointialue kehittää ja yhtenäistää nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjoamalla entistä kohdennetumpaa hoitoa ja tukea. Marraskuun alussa uutena avattu Oma Voima auttaa keskivahvaa tukea tarvitsevia nuoria. 

Oma Voima -palvelu on tarkoitettu Kanta-Hämeen alueella asuville 11–17-vuotiaille nuorille, joilla on selkeää keskivaikeaksi luokiteltavaa psyykkistä tai sosiaalista oirehdintaa, mikä vaikuttaa nuoren arkeen ja toimintakykyyn merkittävästi. Palveluissa tuetaan ja huomioidaan myös nuoren vanhempia. Oman Voiman kautta nuori ja hänen perheensä voivat saada apua esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen, itsetuhoisuuteen, päihteiden käyttöön, syömisen haasteisiin, pakko-oireisiin sekä itsenäistymisen tai perhe- ja ihmissuhteiden haasteisiin. 

Palvelun piiriin hakeudutaan ensivaiheen tuen kautta eli esimerkiksi opiskelijahuollosta. Oma Voima -palvelua toteutetaan tiiminä, johon kuuluvat nuorten sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja. Yhteistyötä tehdään myös nuorten vanhempien, muiden läheisten sekä eri palveluiden työntekijöiden kanssa. Oma Voima -palvelu on jatkossa käytössä kaikilla seuduilla Kanta-Hämeessä. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin kuuluu ensivaiheen ja keskivahvan tuen lisäksi vahvan tuen palvelut, johon sisältyy esimerkiksi erikoissairaanhoito. 

Ohjautuminen​ nuorten Oma Voima -palveluun tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kautta ja tukea annetaan Oma Hämeen toimipisteissä, oppilaitoksissa ja asiakkaan kotona​. Etävastaanottoa hyödynnetään tilannekohtaisesti​.  

Palveluun voi hakea sähköisen lomakkeen kautta. Lomakkeen voivat täyttää perheen tai nuoren kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Lomakkeet käsitellään viikoittain Oma Voima -tiimissä. Tämän jälkeen Oma Voiman työntekijä on yhteydessä lomakkeen lähettäjään.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen käyttöön suunnattu sähköinen mukaanpyyntölomake löytyy Oma Hämeen kotisivuilta: Oma Voima mukaanpyyntölomake 

Sosiaaliohjauksessa Oma Voima -palvelu otetaan käyttöön täysimittaisena myöhemmässä vaiheessa. 

Hedelmiä kulhoissa.
UUTINEN
06.11.2024

Miten terveyttä ja hyvinvointia voi edistää viestinnän avulla? Tule kuulemaan ajankohtaista tietoa

Kaikille avoin seminaari terveysviestinnästä ja liikkumisen edistämisestä järjestetään 13. marraskuuta.

Hedelmiä kulhoissa.

Miten terveyttä ja hyvinvointia voi edistää viestinnän avulla? Tule kuulemaan ajankohtaista tietoa

UUTINEN / 06.11.2024

Kaikille avoin seminaari terveysviestinnästä ja liikkumisen edistämisestä järjestetään 13. marraskuuta.

Hedelmiä kulhoissa.

UUTINEN / 06.11.2024

Miten terveyttä ja hyvinvointia voi edistää viestinnän avulla? Tule kuulemaan ajankohtaista tietoa

Kanta-Hämeen hyvinvointialue järjestää yhdessä Liikkuva aikuinen -ohjelman kanssa kaikille avoimen seminaarin terveysviestinnästä ja liikkumisen edistämisestä. Seminaari järjestetään 13. marraskuuta Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Tilaisuutta voi seurata myös Teamsin kautta.

Tilaisuudessa kuullaan FT Maria Rantalan silmiä avaavista tutkimustuloksista, jotka käsittelevät suomalaisten liikuntaan liittyvää viestintää ja terveysviestintää laajemmin. Rantala on väitöskirjassaan tutkinut suomalaisia kuntoliikuntajärjestöjä ja liikuntakampanjajulisteita vuosina 1941–2020 – ja niiden vaikutusta suomalaisten terveyteen. Rantalan tutkimus nostaa esiin mm. viestinnän merkityksen väestön hyvinvoinnin edistämisessä – erityisen ajankohtaisena aikana, jolloin taloudellinen tilanne vaatii kustannustehokkaita ratkaisuja. Väitöstutkimus osoittaa, millaisin keinoin suomalaisia on pyritty saamaan liikunnan pariin eri vuosikymmeninä.

Lisäksi Liikkuva Aikuinen -ohjelman viestintäpäällikkö Annamaija Manninen ja viestinnän asiantuntija Anna Suutari kertovat tilaisuudessa kokemuksiaan viestinnän käytännön toteutuksista.

Seminaari järjestetään Ahveniston luentosalissa (Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, A-rakennus, 3. krs) keskiviikkona 13. marraskuuta klo 13-15. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Teams-linjoille pääsee täältä:  Tilaisuuden Teams-linkki

Lämpimästi tervetuloa paikan päälle tai linjoille!

UUTINEN
06.11.2024

Fimlab: Muutoksia Hauhon, Kalvolan ja Tammelan laboratorioaukioloajoissa 1.12. alkaen

Tammelan laboratorio sulkeutuu kokonaan tammikuun 2025 lopussa.

Fimlab: Muutoksia Hauhon, Kalvolan ja Tammelan laboratorioaukioloajoissa 1.12. alkaen

UUTINEN / 06.11.2024

Tammelan laboratorio sulkeutuu kokonaan tammikuun 2025 lopussa.

UUTINEN / 06.11.2024

Fimlab: Muutoksia Hauhon, Kalvolan ja Tammelan laboratorioaukioloajoissa 1.12. alkaen

Hauhon laboratorio

1.12.2024 alkaen Hauhon laboratorio on avoinna keskiviikkoisin klo 8–14.30 (aikaisemmin oli avoinna ke ja pe).

Kalvolan laboratorio

1.12.2024 alkaen Kalvolan laboratorio on avoinna tiistaisin klo 8–14.30 alkaen (aikaisemmin oli avoinna ma ja ke).

Tammelan laboratorio

Tammelan laboratorio sulkeutuu tammikuun 2025 lopussa. Laboratorion viimeinen aukiolopäivä on torstai 30.1.2025.

Kanta-Hämeen alueen asukkaat voivat jatkossakin asioida kaikissa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen Fimlab-toimipisteissä.

Katso ajantasaiset tiedot Fimlabin toimipisteistä ja aukioloajoista

Kuva: Fimlab

Megafoni ja sydämiä.

UUTINEN / 06.11.2024

Kanta-Hämeen keskussairaalan vaihde on tänään 6.11. poikkeuksellisesti auki vain klo 15.30 saakka

Keskussairaalan vaihde 03 6291 on torstaina taas normaalisti auki klo 7–17. 

Kuvituskuva.
UUTINEN
05.11.2024

Aluehallitus jatkoi ensi vuoden talousarvion käsittelyä

Hallitus kokoontui maanantaina.

Kuvituskuva.

Aluehallitus jatkoi ensi vuoden talousarvion käsittelyä

UUTINEN / 05.11.2024

Hallitus kokoontui maanantaina.

Kuvituskuva.

UUTINEN / 05.11.2024

Aluehallitus jatkoi ensi vuoden talousarvion käsittelyä

Maanantaina kokoontunut aluehallitus jatkoi vuoden 2025 talousarvion käsittelyä. Hallitus merkitsi tiedoksi elämänkaarilautakunnan, turvallisuuslautakunnan ja terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan talousarvioesitykset vuodelle 2025. Aluehallitus jatkaa edelleen talousarvion käsittelyä tulevissa kokouksissaan. Hyvinvointialuejohtaja antaa oman talousarvioesityksensä 9.12. kokoukseen mennessä ja aluevaltuusto käsittelee talousarviota kokouksessaan 17. Joulukuuta. 

Muina talousasioina aluehallitus käsitteli talouden toteumaa 1–9/2024 ja sai raportin talouden tasapainottamisohjelmien toteutumisesta. 

Aluehallitus päätti myös kokousaikataulunsa vuodelle 2025. Ensi vuoden ensimmäinen hallituksen kokous järjestetään 13. tammikuuta Hämeenlinnassa. Hallitus palautti valmisteluun esityksen aluevaltuuston ensi vuoden kokouspäivämääristä. 

Muut esityslistalla olleet asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 11.11. Aluevaltuusto puolestaan kokoontuu 17.12. 

Sisältöjulkaisija

Tinja Savela (oik.) kollegansa Ville Mäkisen kanssa.
ARTIKKELI
30.10.2024

Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen

Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.

Tinja Savela (oik.) kollegansa Ville Mäkisen kanssa.

Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen

ARTIKKELI / 30.10.2024

Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.

Tinja Savela (oik.) kollegansa Ville Mäkisen kanssa.

ARTIKKELI / 30.10.2024

Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen

Pienet onnistumiset ovat niitä kaikista merkityksellisimpiä. Kun luottamussuhde asiakkaan kanssa on muodostunut ja näkee kehitystä, tietää tekevänsä tärkeää työtä. Joskus se voi viedä kauankin, mutta on sitäkin palkitsevampaa. Näin kuvailee työtään Tinja Savela, joka työskentelee ohjaajana vammaisten asumispalveluissa, Jaakonkadun asumisyksikössä Hämeenlinnassa. Tinjan mukaan työssä tärkeintä on asiakkaiden auttaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen, mutta erityisesti pienet onnistumiset ja kehittymiset tuntuvat palkitsevilta. 

– Yksi ihana onnistuminen oli tänä syksynä, kun meille muutti asiakas toisesta asumispalvelusta odottamaan Kepsy-siirtoa. Hän saapui kolmen ohjaajan kiinnipidossa, mutta jo muutamassa viikossa näimme käytöksessä ison muutoksen. Lopulta siirto Kehitysvammapsykiatriseen kriisi- ja kuntoutusyksikköön sujui ilman toimenpiteitä ja asiakas alkoi puhua yksiköstämme kotina. Tuolloin tiesin, että olimme onnistuneet luomaan lyhyessä ajassa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa hän voi luottaa meihin ohjaajiin, Tinja hymyilee. 

Työstressi tippuu levypainojen mukana lattiaan 

Tinja on aloittanut hiljattain Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, johon hän tuli lastensuojelun parista. Sitä ennen hän työskenteli Eteva-kuntayhtymässä. Tinjan nykyisessä työpaikassa, Jaakonkadun yksikössä, tarjotaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jonka tarkoituksena on tukea erilaisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita heidän arjessaan. Työpäivissä riittää vaihtelua ja haasteita, koska asiakkaiden tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Ohjaajat tukevat asiakkaita myös asumisen ulkopuolella, jotta asiakkaiden, ympäristön ja ohjaajien turvallisuus voidaan taata vilkkaalla sijainnilla Myllymäessä. 

– Ennakointi ja tilanteiden suunnittelu onkin tärkeä osa päivittäistä työtämme. Pyrimme aina kehittämään ja tekemään töitä siten, että asiakas voisi elää mahdollisimman itsenäistä ja itsensä näköistä elämää. Meillä asuessaan voi pärjätä hyvinkin pienellä tuella, mutta tarvittaessa meiltä löytyy vahva ammatillinen osaaminen ympärivuorokautiseen tukeen. Haastavia tilanteita käymme aktiivisesti läpi ja pyrimme löytämään työkaluja tilanteiden vähentämiseksi, Tinja kertoo. 

Ajoittain raskaskin työ vaatii tasapainotusta vapaa-ajalla. Tinja harrastaa tavoitteellisesti voimalajeja kuntosalilla, jossa hän unohtaa työasiat ja työroolin ja tyhjentää pään. Myös luonto, perhe ja ystävät ovat iso osa arkea. 

– Levypainojen kolistelu purkaa stressiä, mutta koiran kanssa metsässä lenkkeillessäni saan pysähtyä ja rauhoittua. Pannukahvin ääressä upeaa maisemaa katsellessa on mahdoton olla nauttimatta. Vuorotyön vuoksi läheisten ihmisten kanssa näkeminen saattaa olla välillä hankalaa, mutta sitten kun vihdoin tapaa heitä ja saa nauraa kyyneleet silmissä tai lähdetään yhdessä tekemään jotain, se on korvaamatonta. 


Tinja Savela (oik.) on tehnyt töitä yhdessä kollegansa Ville Mäkisen kanssa jo vuodesta 2010. 

Tuttu työporukkaa luo turvaa ja huumoria 

Voimavaroja Tinja saa myös työyhteisöstä, joka koostuu hyvin monipuolisesta joukosta osaavia ammattilaisia. Osa kollegoista tuntee asiakkaat vuosien takaa, mutta myös uusinta tietoa ja intoa löytyy nuoremmilta työntekijöiltä. Haastava työ hitsaa porukan yhteen ja jokainen tuntee toistensa vahvuudet.  

– Työryhmän luottamus ja kyky toimia yhtenäisesti luo turvallisuuden tunnetta niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Teemme työtä paljon omalla persoonalla, mutta yhteisistä pelisäännöistä pidetään ja on pidettävä kiinni. Jaamme työryhmässä niin hyviä kuin kehitettäviäkin asioita ja myös koitamme muistaa kehua toisiamme onnistuneista hetkistä. Koen, että työryhmän hyvinvoinnilla ja arvostuksella on iso merkitys asiakastyöhön. Myös vitsailu ja pienet harmittomat pilat piristävät päivää ja keventävät työilmapiiriä, Tinja sanoo. 

Haastava työ on myös motivoivaa. Tinja kokee työssään innostavaksi nimenomaan haastavien tilanteiden suunnittelun tai uusien asiakkaiden vastaanottamisen. Uuden asiakkaan tapaaminen ensimmäistä kertaa vaatii paljon havainnointia. Yksikössä on viisi eri taloa, jossa asuu keskenään erilaisia asukkaita. Halutessaan voi vaihtaa yksikön sisällä työryhmää. Toisaalta hän kaipaa lisää esimerkiksi tyhy-päiviä, jolloin pääsisi hetkeksi pois työympäristöstä ja ryhmäytymään lisää työkavereiden kanssa. 

– Haastavassa työssä myös työterveydenhuollon merkitys kasvaa, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä sairaslomia ja uupumista. Meillä väkivalta- ja sen uhka ovat arkipäivää ja siinä voisi olla enemmän ennaltaehkäisevämpää otetta työterveyden kautta, Tinja pohtii. 

– Tulevaisuuden tavoitteeni on kehittää tätä työtä kouluttautumalla ja tuomalla asiakkaiden ääntä kuuluville. Olemme asiakkaiden äänitorvia ja on meidän tehtävä pitää heidän oikeuksistaan kiinni. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tulisi saada sujuvammaksi, tällä hetkellä etenkin asumispalveluissa näkyy päällekkäisyyksiä. Huoli on, saavatko asiakkaat oikeaa tai tarvittavaa palvelua oikeaan aikaan. 

Kuvituskuva.
ARTIKKELI
24.10.2024

Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.

Kuvituskuva.

Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan

ARTIKKELI / 24.10.2024

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.

Kuvituskuva.

ARTIKKELI / 24.10.2024

Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti maanantain kokouksessa, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hakea lainanottovaltuuden muuttamista valtiovarainministeriöltä. Sinänsä asiassa ei ole mitään ihmeellistä, koska lainanottovaltuuden määrityskriteerit pitävät meidän lainanottovaltuutemme vielä pitkään nollassa eurossa. Lainanottovaltuusmenettelyn piti alun perin olla poikkeusmenettely, mutta lainsäädäntö on tehnyt siitä pysyvän menettelyn melkein kaikille alueille. Kanta-Hämeen osalta neuvottelut olisivat neljännet, joten edessä on osaltaan tuttua byrokratian pyöritystä.


Lainanottovaltuusmenettely on itsessään hyvä menettely. Neuvottelussa käydään läpi alueen suunnitelmia yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa. Menettelyssä arvioidaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman välttämättömyyttä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta.


Hyvinvointialueen investointeja ohjaavassa laissa on muutamia erittäin vaikeita ja tulkinnanvaraisia kirjauksia. Esimerkiksi “välttämättömyys”. Välttämätön on sana, joka tekee menettelystä haastavan niin alueille kuin ministeriöille. Yksittäinen investointirivi voi vaikuttaa tarpeettomalta, esimerkiksi pihan asvaltointi. Mutta käytännössä sen investoinnin hylkääminen voi aiheuttaa asiakkaan ajoneuvon rikkoutumisen, asiakkaan kaatumisen tai vaaratilanteita, kun ambulanssi ajaa monttuun pihalla. Yksittäiset rivit investointilaskelmassa voivat siis olla todella merkittäviä vaikutuksiltaan. Esimerkiksi yksittäiset laiteinvestoinnit on helppo siirtää toteutettaviksi vasta seuraaville tilikausille, mutta entä jos uusittavaksi tunnistetun laitteen hankintaa lykätään ja se vioittuu eikä potilaita pystytäkään hoitamaan?


Vuonna 2024 maan hallitus on päättänyt, että lainanottovaltuusmenettelyä tiukennetaan. Tämä on johtanut siihen, että lainanottovaltuusneuvotteluissa tarkastelu keskittyy yksittäisiin investointiriveihin, eikä kokonaisuuteen. Menettelytavan muutos myös lukitsee yksittäiset rivit niin, että alue ei voi käyttää harkintaa. Jos suunnitelmassa esimerkiksi lukee kaihilaitteiston hankinta Riihimäen yksikköön, niin sitä ei saa hankkia Hämeenlinnan yksikköön, vaikka tarve muuttuisi tilikauden aikana. Lupa investoinnin siirtoon on haettava samalta toimijalta kuin lainanottovaltuus on saatu, eli valtioneuvostolta. On myös kohtuutonta asettaa yksittäinen ministeriön virkamies asemaan, jossa hänen pitäisi pystyä arvioimaan investointeja näin yksityiskohtaisella tasolla.


Uskon, että maan hallitus ei ole tarkoittanut tätä, kun on päätetty menettelyn tiukentamisesta. Tälle tasolle menevä sääntely ei ole tarkoituksenmukaista, vaan aiheuttaa ongelmia ja epätarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä. Hyvinvointialueiden on myös harkittava, miten investointisuunnitelmat laaditaan, jotta alueelle mahdollistuu myös järkevä oman harkinnan käyttäminen investointien toteuttamisessa. Tästä seuraa riski, että alueiden investointisuunnitelmat tehdään vain yleisellä tasolla eikä aluevaltuusto saa riittävää kokonaiskuvaa hyvinvointialueen investointisuunnitelmasta.


Kannatan itse lainanottovaltuusmenettelyn tiukentamista, kun se kohdennetaan alueen ja valtion talouden kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Kanta-Hämeen osalta Riihimäen uuden palvelukeskuksen suunnittelu on sellainen kokonaisuus, jonka käsittelyyn toivon tiukkaa tarve- ja välttämättömyysarviointia ministeriöiltä. Olemme jo ennakoidusti pyytäneet hankkeen ohjausryhmään mukaan maakuntien tilakeskuksen edustajan. Näin voimme varmistaa, että uuden rakennushankkeen suunnittelu ja toteutus vastaavat valtakunnallisia linjauksia.


Investointien sääntelyn perusajatusmallissa on paljon hyvää, mutta lainsäädäntö on tehty eri toimintaympäristössä ja lain tulkinnat eivät välttämättä vastaa kaikilta osin alkuperäistä tarkoitusta. Toivottavasti myös tätä osakokonaisuutta kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

 

 
 

 

 

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

Laitehallintakoordinaattori Kati Rinne
ARTIKKELI
11.10.2024

Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle

Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.

Laitehallintakoordinaattori Kati Rinne

Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle

ARTIKKELI / 11.10.2024

Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.

Laitehallintakoordinaattori Kati Rinne

ARTIKKELI / 11.10.2024

Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle

Kati Rinne, laitehallintakoordinaattori Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuusyksiköstä, on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen, joka tuo turvallisuuden asiantuntijuutta jokapäiväiseen työhönsä.

Kati aloitti työuransa teknisen alan koulutuksella, mutta myöhemmin tie vei hänet terveydenhuoltoon, jossa hän toimi lähihoitajana ja kehitti osaamistaan edelleen tradenomiksi. Vuoden 2023 alussa Kati liittyi Oma Hämeen riveihin, jossa hän on ollut tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden kehittämisessä.

– Asiakas- ja potilasturvallisuus on minulle sydämen asia. Olen kiinnostunut siitä, miten voimme jatkuvasti parantaa palvelujemme laatua ja ehkäistä haittatapahtumia. Haluan olla mukana luomassa sellaista kulttuuria, jossa virheistä voidaan oppia ja jakaa kokemuksia avoimesti, Kati kertoo hymyillen.

Laitekoordinaattori Kati Rinne.
Laitehallintakoordinaattori Kati Rinne.

Katin päivittäinen työ koostuu lääkinnällisten laitteiden käytön tukemisesta ja kehittämisestä, yhteistyöstä muiden yksiköiden kanssa sekä aktiivisesta osallistumisesta erilaisiin työryhmiin ja projekteihin. Hänen vastuullaan on muun muassa Effector-laitehallintajärjestelmän ja Laatuportin pääkäyttäjänä toimiminen, joiden avulla pyritään varmistamaan, että laitteet ja niiden käyttö pysyvät turvallisina kaikille.
Katin työyhteisö koostuu asiantuntevista ja intohimoisista kollegoista, jotka kaikki jakavat saman tavoitteen: asiakas- ja potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen.

– Meillä on hyvä tiimi ja hyvä yhteishenki. Saan tukea kollegoilta ja esimieheltä, ja yhteistyö sujuu mutkattomasti niin lähellä kuin etänä. On hienoa olla mukana rakentamassa uutta hyvinvointialuetta ja kehittää turvallisuuskulttuuria, Kati kehuu työyhteisöään.

Kun Kati ei ole töissä, hän viettää aikaa perheensä kanssa Forssassa ja harrastaa liikuntaa sekä käsitöitä. Luonto on hänelle tärkeä henkireikä – ulkoilu ja liikunta auttavat palautumaan työpäivistä ja pitämään mielen virkeänä.

– Liikunta ja ulkoilu ovat minulle tärkeitä tapoja rentoutua. Seuraamme myös puolisoni kanssa tiiviisti poikamme jääkiekkoharrastusta. Jäähallissa työasiat unohtuvat täysin, ja nautimme yhdessä kiekkopeleistä, Kati kertoo iloisena.

Lisäksi Kati nauttii äänikirjojen kuuntelusta, joka tuo vastapainoa päivittäiselle tietokoneen äärellä työskentelylle.

– Kuuntelen paljon dekkareita, ne ovat loistavaa ajanvietettä. Äänikirjat ovat myös hyvä tapa rentoutua lenkillä tai kotona käsitöiden parissa, Kati naurahtaa.

Työssään Kati haluaa tuoda esille, kuinka jokaisen panos on tärkeä turvallisuuden edistämisessä. Hän uskoo, että yhteistyö ja avoin vuorovaikutus ovat avainasemassa, jotta asiakkaat ja potilaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi.

– Haluan olla mukana luomassa yhteisöä, jossa kynnys kysyä apua tai neuvoa on matala. On tärkeää, että voimme kaikki oppia toisiltamme ja kehittää toimintaamme yhdessä, hän toteaa.

Kati on loistava esimerkki siitä, kuinka vahva ammattitaito, positiivinen asenne ja yhteistyö voivat luoda hyvinvointia koko organisaatiolle ja sen asiakkaille.

Sisältöjulkaisija

TAPAHTUMAT
26.11.2024, klo 17.30-20

Järjestöilta Riihimäellä

Tilaisuudesta saa tietoa mm. järjestöavustuksista.

Järjestöilta Riihimäellä

TAPAHTUMAT / 26.11.2024, klo 17.30-20

Tilaisuudesta saa tietoa mm. järjestöavustuksista.

Järjestöilta Riihimäellä

TAPAHTUMAT / 26.11.2024, klo 17.30-20

Paikka: Antonin talo

Järjestöilta Riihimäellä

TAPAHTUMAT / 26.11.2024, klo 17.30-20

Paikka: Antonin talo

Oma Häme kutsuu maakunnan järjestöjä keskustelemaan järjestöyhteistyöstä ja järjestää kolme, seudullista tilaisuutta marras-joulukuun aikana.

Riihimäen järjestöilta järjestetään tiistaina 26. marraskuuta Antonin talossa (Öllerinkatu 3) klo 17.30-20. Tila on esteetön.

Tilaisuudessa kuulet hyvinvointialueen aajankohtaisista asioista ja tietoa järjestöavustuksista. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus saada tukea lähellä.fi -palvelun käyttöön. Lähellä.fi on ilmainen, valtakunnallisesti sekä alueellisesti toimiva helppokäyttöinen verkkopalvelu yleishyödyllisen toiminnan ilmoittamiseen. Palvelun avulla yhdistysten toiminta, tarjoama tuki ja tapahtumat tuodaan näkyväksi. Tulevaisuudessa palveluun syötettyjä tietoja tullaan hyödyntämään hyvinvointialueen omalla dugitaalisella palvelutarjottimella.

Ilmoittaudu mukaan järjestöiltaan tällä lomakkeella.

TAPAHTUMAT
13.11.2024, klo 13-15

Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!

Kaikille avoimeen seminaariin voi osallistua myös etäyhteydellä.

Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!

TAPAHTUMAT / 13.11.2024, klo 13-15

Kaikille avoimeen seminaariin voi osallistua myös etäyhteydellä.

Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!

TAPAHTUMAT / 13.11.2024, klo 13-15

Paikka: Ahveniston luentosali, Hml + Teams

Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!

TAPAHTUMAT / 13.11.2024, klo 13-15

Paikka: Ahveniston luentosali, Hml + Teams

Tiesitkö, että suomalaisten kunto on heikkenemässä huolestuttavaa vauhtia, ja että tehokas ennaltaehkäisy on nyt tärkeämpää kuin koskaan? Voiko kehitystä jarruttaa viestinnällä? Miten ennaltaehkäisyyn voi kannustaa?

Oma Häme järjestää yhdessä Liikkuva aikuinen -ohjelman kanssa liikkumisen edistämiseen ja terveysviestintään liittyvän seminaarin keskiviikkona 13. marraskuuta.

Tilaisuudessa kuulet aiheeseen liittyvistä tutkimuksista sekä saat käytännön työkaluja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tilaisuus on suunnattu kaikille, joiden työ liittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tai liikuntaan, mutta myös kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuuteen kutsutaan mukaan hyvinvointialueen sote-ammattilaisia sekä hyte:n kanssa kunnissa ja järjestöissä työtä tekeviä.

Tilaisuus järjestetään Ahveniston luentosalissa (Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, A-rakennus, 3. krs) keskiviikkona 13. marraskuuta klo 13-15.

Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tilaisuuden Teams-linkki

Tilaisuudessa kuulet FT Maria Rantalan silmiä avaavista tutkimustuloksista, jotka käsittelevät suomalaisten liikuntaan liittyvää viestintää ja terveysviestintää laajemmin. Rantalan tutkimus nostaa esiin viestinnän merkityksen väestön hyvinvoinnin edistämisessä – erityisen ajankohtaisena aikana, jolloin taloudellinen tilanne vaatii kustannustehokkaita ratkaisuja.

Lisäksi Annamaija Manninen ja Anna Suutari Liikkuva aikuinen -ohjelmasta kertovat kokemuksiaan viestinnän käytännön toteutuksista.

Lämpimästi tervetuloa paikan päälle tai linjoille!

TAPAHTUMAT
20.11.2024, klo 13.00–15.30

Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille

Koulutus järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosalissa.

Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille

TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30

Koulutus järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosalissa.

Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille

TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosali, josta etäyhteys Forssaan sekä Riihimäelle

Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille

TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosali, josta etäyhteys Forssaan sekä Riihimäelle

Ohjelma

  • 13.00–13.05 Koulutuksen avaus
    ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS
  • 13.05–13.15 Miten HVA:lla menee suojakäsineiden kanssa?
    hygieniahoitaja Sanna Vänskä, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS
  • 13.15–14.00 Suojakäsineiden asianmukaisesta käytöstä
    Dos., oyl Katariina Kainulainen, HUS Infektioklinikka
  • 14.00–14.20 Tauko
  • 14.20–15.00 Avustettavan asiakkaan suun hoito, hammashoitaja
    aluevastaava Miia Karttunen, suun terveydenhuolto Hämeenlinna
  • 15.00–15.20 Ajankohtaisia asioita
    ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS
  • 15.20–15.30 Keskustelua ja tilaisuuden päätös
    ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS

Ilmoittautuminen

Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki

Kysyttävää?

Ilmoittautumiseen liittyvät kysymykset: koulutus@omahame.fi
Koulutuksen sisältöön liittyvät kysymykset: janne.mikkola@omahame.fi

Lämpimästi tervetuloa!