UUTINEN / 22.09.2023

Sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön Kanta-Hämeessä – auttaa tarttumaan ongelmiin alkuvaiheessa

Oma Hämeessä on otettu käyttöön sosiaalisen raportoinnin lomake. Sosiaalisella raportoinnilla voidaan nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeita, hyviä käytäntöjä, konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja ajankohtaisia ilmiöitä, jotka muuten jäävät helposti huomaamatta. 

Oletko huomannut jotain ilahduttavaa tai myönteistä kehitystä asuinalueellasi tai ympäristössäsi? Onko sinulla herännyt huoli jostain asiasta ja haluaisit tuoda sen viranomaisten tietoon? Oletko havainnut jonkin ajankohtaisen tai toistuvan ilmiön tai ongelman, joka olisi hyvä saattaa viranomaisten tietoon ja ratkaistavaksi? Tai haluatko kertoa, miten sinun mielestäsi jokin hyvinvointiin liittyvä asia tulisi ratkaista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella? 

Sosiaalinen raportointi on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, jonka avulla kerätään tietoa hyvinvointialueella ilmenevistä sosiaalisista ilmiöistä ja asioista. Nämä voivat olla esimerkiksi arjessa näkyviä haasteita tai vaikka kehittämistarve hyvinvointialueen palveluissa. Lomakkeen avulla vastaaja voi tarjota omia ratkaisuvaihtoehtojaan ja kertoa, mitä epäkohdille pitäisi tehdä. 

– Meille on merkityksellistä, että saamme tietoa erilaisista näkökulmista, kuten asukkaan, asiakkaan, yhdistyksen tai yrityksen näkökulmasta. Eli siitä, millaisia vaikutuksia erilaisilla ilmiöillä tai vaikkapa palvelujen puutteilla on hyvinvointiin ja arkeen, kertoo sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen Oma Hämeestä. 

Sosiaalisen raportoinnin lomaketta voivat asukkaiden lisäksi käyttää esimerkiksi eri alojen työntekijät, virkamiehet ja järjestöjen edustajat. Raportit kootaan yhteen muutaman kerran vuodessa ja kerätty tieto annetaan poliittisten päättäjien ja viranomaisten käyttöön. Tuloksia esitellään myös Kanta-Hämeen rakenteellisen sosiaalityön järjestämissä tapahtumissa. 

– Tiedon avulla voimme vaikuttaa palveluihin ja pääsemme kiinni ongelmiin jo silloin, kun ne ovat vasta aluillaan, Pellinen huomauttaa. 

Sosiaalisen raportoinnin lomake löytyy Oma Hämeen verkkosivuilta. Lomakkeen tietoja käsitellään anonyymisti. 

UUTINEN / 14.09.2023

Neuvola-chat on kiinni perjantaina 15.9.

Oma Hämeen äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä perhesuunnittelun chat-palvelu on poikkeuksellisesti kiinni perjantaina 15.9. 

Ota neuvola-asioissa yhteyttä oman alueesi neuvolaan.

Katso tästä neuvoloiden yhteystiedot 

UUTINEN / 11.09.2023

Strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi Satu Ala-Kokko

Aluehallitus on nimittänyt Oma Hämeen uuden strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi Satu Ala-Kokon. Hän siirtyy toimialan johtoon virkasiirtona reilun kahden vuoden määräajaksi ikäihmisten palvelujen toimialan johtajan paikalta. 

Vuodenvaihteessa aloittava, hallintosäännön muutoksella perustettu toimiala keskittyy strategian toimeenpanoon sekä toimintojen ja palvelurakenteen yhtenäistämiseen. Toimialan on tarkoitus mahdollistaa strategisten painopisteiden ja niihin liittyvien toimintojen tuloksellinen johtaminen. 

– Ensiksi selvitämme mitä tehtäviä on tarkoituksenmukaista siirtää uuden toimialan vastuulle. Kun tehtävät ja vastuut alkavat muotoutua, pohdimme, miten ne käytännössä toteutetaan. Syksy on siis rakentamisen ja muutoksen valmisteluaikaa, ja sitä tehdään vahvasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Satu Ala-Kokko taustoittaa. 

– Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet luoda sellaiset toimintamallit, joilla pystymme vastaamaan hyvinvointialueen onnistumisen kannalta merkittävimpiin strategisiin tavoitteisiin. 

Ikäihmisten palvelujen toimialajohtajan viransijaisuus laitetaan haettavaksi. Aluehallitus nimitti perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtajan Marika Paasikoski-Junnisen hoitamaan ikäihmisten toimialaa, kunnes virkahaulla valittava, määräaikainen toimialajohtaja ottaa viran vastaan. 

Organisaatiomuutosta on valmisteltu keväästä lähtien. Siihen liittyy myös johtamisjärjestelmän uudistaminen, johon liittyen aluehallitus lakkautti järjestämisjohtajan ja sosiaali- ja terveysjohtajan virat tarpeettomina. Kyseisissä viroissa ei ole ollut viranhaltijoita. 

Organisaatiomuutosta käsitellään uudelle toimialalle siirtyvän henkilöstön kanssa useamman kerran syksyn aikana. Siirtyminen edellyttää yhteistoimintamenettelyjä, mutta muutos ei tarkoita henkilöstövähennyksiä. 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös toimialakohtaiset talousarvioraamit, antoi lausunnot vanhuspalvelulain, lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain sekä toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja käsitteli useita valtuustoaloitteita. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 25.9.

UUTINEN / 09.09.2023

Viranomaiset harjoittelivat yhdessä raunioista pelastamista Valpas23-harjoituksessa

Hämeenlinnan Harakkamäessä harjoiteltiin torstaina raunioista pelastamista. Viranomaisten VALPAS2023 - yhteistoimintaharjoitukseen osallistui Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen yksiköitä, ensihoito, poliisi sekä Puolustusvoimat. 

Harjoituksen kuvitteellisessa tilanteessa ohjus iskeytyy kerrostaloon, jonka raunioista on pelastettava uhreja. Harjoituskohteena oli tyhjä kerrostalo – raunioista etsiminen tehtiin todelliseksi erikseen rakennetulla betoniseinällä, jonka läpi pelastustehtävät piti hoitaa.  Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle torstainen harjoittelu on harvinaista herkkua.  

-Tällaista tehtävää meillä on harvoin mahdollisuus harjoitella. Pelastustehtävä romahtaneeseen rakennukseen on sinänsä realistinen, koska sellainen voisi tapahtuma esimerkiksi jossakin teollisuuslaitoksessa. Tässä harjoituksessa oli extrana ohjushyökkäys. Sen vuoksi Puolustusvoimat sekä poliisi olivat turvaamassa olosuhteita, niin että me voimme keskittyä pelastamiseen, kuvaa harjoitustilannetta onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tulosaluejohtaja Tero Haapala Oma Hämeestä.  

Ihmisten pelastaminen raunioista vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, koska riskit ovat suuret. 
-Se on sellaista hiipimistä. On varmistettava, ettei rakennus romahda pelastajien tai pelastettavien niskaan. Kaikki tekeminen on hidasta ja pelastustyötä lasketaan tunneissa. Kun taas esimerkiksi liikenneonnettomuudessa pelastaminen tapahtuu usein minuuteissa, vertaa Haapala.  

Torstain harjoitukseen osallistui myös kaksi pelastuskoirakkoa sekä yksi etsintäkoira.  
-Tällaisissa tehtävissä käytämme lämpökameroita sekä katselu- ja kuuntelutekniikkaa. Ensin seinään porataan pieni reikä, jonka kautta kameralla katsotaan tilannetta rakennuksen sisäpuolelta. Koirat ovat kuitenkin meidän parasta tekniikkaa, ne löytävät pelastettavat parhaiten, muistuttaa Haapala.  

Harakkamäessä pidettyyn harjoitukseen osallistui maakunnan viranomaisten lisäksi joukko järjestöjen vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset esittivät onnettomuuden uhreja. Järjestöjen tehtävänä oli lisäksi harjoitella henkisen huollon ja muun tuen antamista vakavassa onnettomuustilanteessa.  

Harjoitus jatkui Kanta-Hämeen keskussairaalassa harjoituspotilaiden hoidolla. Harjoituksen tavoitteena oli testata Kanta-Hämeen keskussairaalan valmiutta sekä ohjeita.  Ensihoito raportoi harjoitustilanteessa potilaan kunnon ja tiedot päivystyksessä vastaanottavalle taholle. Harjoituspotilaan tilanne käytiin akuuttiryhmän kanssa läpi ja kartoitettiin hoidon tarve ja seuraavat askeleet. Erikoistuvat akuuttilääkärit arvioivat Teemu Koivistoisen johdolla vakavasti loukkaantuneiden potilaiden tilanteen ja mitä kulloinkin pitää ottaa huomioon. Viestinnän kulkua harjoituksen aikana käytiin läpi koko sairaalaan kuulutuksin, prosessissa keskeisten henkilöiden sekä aina Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajaan asti informoiden. Harjoituksessa käytiin läpi sisäisen ja ulkoisen viestinnän prosessi.

- Sairaalaan annettiin tieto suuronnettomuusharjoituksesta koko sairaalaan, alettiin kasata potilaiden vastaanottoryhmiä ja hoitoryhmiä, viestittiin tilanteesta muihin kriittisiin yksiköihin, kuten leikkaussalit ja teho-valvonta sekä sairaalan johdolle. Harjoituksessa testattiin myös esimerkiksi sitä, miten paljon, ja kuinka nopeasti, saisimme lisähenkilökuntaa vapailta. Oli ilo todeta, että olisimme saanut sairaalalle nopeasti reilut 40 hoitajaa ja lääkäriä pelkästään päivystyksen henkilökunnasta. Toivon, että emme joudu testaamaan toimintaa tositilanteessa, harjoituksen perusteella voin olla rauhallisin mielin, kertoo Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysklinikan ylilääkäri Veli-Pekka Rautava.

UUTINEN / 06.09.2023

Kuviteltu kemikaalionnettomuus testasi viranomaisten yhteistoimintaa Riihimäellä

Kanta-Hämeen pelastuslaitos, ensihoito, poliisi sekä puolustusvoimat olivat keskiviikkona koolla yhteisessä VALPAS 2023 -harjoituksessa Riihimäellä.

Harjoituksessa simuloitiin tilanne, jossa Würthin pääkonttorilla Riihimäellä tapahtuu tulipalo ja kemikaalionnettomuus. Keskiviikon harjoitukseen osallistuivat lisäksi Riihimäen kaupunki sekä joukko järjestöjen vapaaehtoisia.

Harjoitusta oli suunniteltu viranomaisten yhteistyönä keväästä alkaen. Tapahtuman painopisteenä oli viranomaisten välisen yhteistyön ja valmiuden harjoittelu. VALPAS 2023 -harjoitus on myös osa Kanta-Hämeessä tällä viikolla toteutettavaa paikallispuolustusharjoitusta.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos harjoitteli tilanteessa pelastustoimintaa ja ensihoito puolestaan kemikaalille altistuneiden hoitoa. Hyvinvointialue on uusi toimija viranomaisten joukossa, ja siksi häiriötilanteiden aikaisen yhteistoiminnan harjoitteleminen oli Oma Hämeelle tärkeä mahdollisuus, kertoo onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tulosaluejohtaja Tero Haapala. 

– Harjoitusaiheiksi valikoitiin teemat, joissa eri toimijoiden osaamista ja rooleja voitiin harjoittaa mahdollisimman tehokkaasti, jatkaa Haapala.

Puolustusvoimien tehtävänä oli turvata harjoituksessa pelastustoimintaa sekä eristää onnettomuusaluetta. Poliisin roolina oli muun muassa tutkia tulipalon syytä ja mahdollista tahallisuutta – harjoituksessa tulipalon kuviteltiin syttyneen räjähdyksestä, jonka aiheutti kiinteistön yllä lentänyt drone.

Würthille yrityksenä harjoitus oli iso ponnistus, koska kuvitellun tulipalon ja kemikaalionnettomuuden vuoksi koko henkilöstön piti poistua hetkeksi työpisteiltään. Järjestöt olivat myös tärkeässä roolissa, niiden vapaaehtoiset esittivät onnettomuuden uhreja. 

Harjoituksesta saatuja havaintoja hyödynnetään hyvinvointialueella viranomaisyhteistyön sekä varautumiseen suunnittelussa. Viranomaisten yhteistoimintaharjoitus jatkuu torstaina Hämeenlinnassa – silloin harjoitellaan toimintaa paikalla, jossa on romahtanut rakennus.

– Harjoitusten kokonaistavoitteethan tässä ovat täyttyneet hyvin jo nyt. Yhteinen suunnittelu on vienyt viranomaisten yhteistyötä jo paljon eteenpäin, toteaa harjoitusten koordinoinnista vastaava majuri Tatu Pulkkinen Panssariprikaatista. 

UUTINEN / 06.09.2023

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan marras-joulukuussa

Kanta-Hämeessä aloitetaan joukkorokotukset viikolla 46. Ajanvaraus aukeaa lokakuun lopulla.

Influenssarokote

Maksuton influenssarokotus annetaan seuraaville henkilöille:

• Raskaana olevat
• 65 vuotta täyttäneet
• Alle 7-vuotiaat lapset
• Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
• Asepalveluksessa olevat
• Pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa asuvat
• Potilastyötä tekevä sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääkehuollon henkilöstö
• Influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiriin kuuluvat. Rokotus on maksuton vain, jos lähipiiriin kuuluva on toistuvasti lähikontaktissa ihmiseen, joka on erityisen altis vakavalle influenssalle tai jos alttiille ihmiselle itselleen ei voi antaa influenssarokotusta.

Omalta terveysasemalta tai perhekeskuksesta voi pyytää rokotereseptiä, jos ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotteeseen.

Koronarokotteen tehosteannos

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee koronarokotteen tehosteannosta seuraaville henkilöille:

• 65 vuotta täyttäneet
• 18 vuotta täyttäneet lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat
• 12 vuotta täyttäneet voimakkaasti immuunipuutteiset

Koronatehosteen ja influenssarokotteen lääketieteelliset riskiryhmät vastaavat toisiaan. Koronarokotteena käytetään uutta Comirnaty XBB.1.5-varianttivalmistetta. 

Pneumokokkirokote

Pneumokokkirokote on mahdollista saada yhdessä influenssa- ja koronarokotteen kanssa.

Pneumokokkirokotteen saavat maksutta seuraavat henkilöt:

• Astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavat 65–84-vuotiaat
• Alle 75-vuotiaat voimakkaasti immuunipuutteiset
• Kantasolusiirron saaneet
• Alle 75-vuotiaat vaikeaa munuaistautia sairastavat henkilöt

Henkilö, joka on saanut aiemmin pneumokokkikonjugaattirokotteen (kauppanimi mm. Prevenar, Apexxnar, Vaxneuvance), ei tarvitse uutta annosta.

Rokotusten ajanvaraus aukeaa lokakuun lopulla

Kanta-Hämeessä aloitetaan joukkorokotukset viikolla 46 (13.11. alkaen). Rokotuksia on mahdollista saada ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Ajanvaraus aukeaa lokakuun lopulla. Rokotuksen voi saada myös oman vastaanottokäynnin yhteydessä.

Perhekeskuksen asiakkaat saavat rokotteet omalta terveydenhoitajaltaan neuvolasta tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta. 65 vuotta täyttäneet ja aikuiset riskiryhmäläiset rokotetaan terveysasemalla. Kotihoidon asiakkaiden ja palveluasumisen asukkaiden rokottamisesta voi kysyä omasta hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asukkaiden ja asiakkaiden rokottamiseksi.

THL suosittelee iäkkäille ja tietyille riskiryhmille koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannosta uudella varianttivalmisteella - Tiedote - THL

Influenssarokote - THL

Alttiiden henkilöiden lähipiirin influenssarokotukset - THL

Pneumokokkirokotetta tarjotaan maksutta nyt myös osalle astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavista sekä voimakkaasti immuunipuutteisista - Tiedote - THL

ARTIKKELI / 19.09.2023

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestettiin Elomessut, jossa myös Oma Häme oli mukana. Messuilla keskusteltiin muun muassa ravitsemustottumuksista. Keskustelua syntyi esimerkiksi riittävästä syömisestä, lasten ruokailusta ja aikuisten kasvisten käytöstä. 

Messukävijät nauttivat ruoasta

Messukävijöille jaettiin kyselylomaketta, jossa tarkasteltiin ruokailutottumuksia ja erityisesti säännöllistä ateriarytmiä. Osa messukävijöistä vei lomakkeen kotiinsa ja osa jätti sen Oma Hämeen työntekijöille. Jätettyjä vastauksia oli yhteensä 13 kappaletta. 
• Puolessa jätetyistä vastauksissa ruokailurytmin kuvattiin olevan säännöllinen. Ruokailukertoja oli näillä vastanneilla päivittäin lähes aina noin 3–6 kertaa. Loput vastaajat kertoivat ruokailurytminsä olevan vaihteleva tai ettei heillä ole tietynlaista rytmiä. 
• Useimmat vastaajat kertoivat syövänsä monipuolisen iltapalan. Osa vastanneista kertoi, ettei syö ollenkaan iltapalaa, tai koluaa usein iltaisin kaappeja nälkäisenä. 
• Lähes kaikki vastaajat kertoivat syömisen olevan heille luonnollista ja he kertoivat nauttivansa ruoasta hyvällä omallatunnolla. 

Ihmisille saattavat sopia erilaiset ruokailutottumukset ja -rytmit. Pääasia on, että syöminen on luonnollista ja ruokailusta nautitaan. On kuitenkin hyvä olla tietoinen, että tietyt asiat, kuten säännöllinen ruokailurytmi, tukevat usein hyvinvointia.

Säännöllinen ruokailurytmi on hyödyksi

Messukävijöiden vastauksissa oli havaittavissa mielenkiintoinen seikka. Ainoastaan niissä vastaajissa, jotka kertoivat ruokarytminsä olevan epäsäännöllinen, oli heitä, jotka kertoivat koluavansa kaappeja iltaisin nälkäisenä. He myös vastasivat muita useammin, että he tuntevat itsensä liian täydeksi aterioiden jälkeen. 

Messukävijöiden vastauksia ei ollut paljon, mutta ne kertovat samaa kuin aikaisemmin on havaittu: Mikäli säännöllistä ateriarytmiä ei ole, verensokeri vaihtelee ja saa helposti aikaan mielitekoja erityisesti iltaisin. Tällöin ruokavalinnat eivät välttämättä ole terveyttä edistäviä, ja saattaa käydä niin, että tulee syötyä yli oman tarpeen. Olo voi tuntua liian täydeltä ja epämukavalta. 

Mikäli toivoo iltasyömiseen ja omaan ateriarytmiinsä muutoksia, tulisi olla valmiutta tarkastella omia ruokailutottumuksiaan. Milloin oikeastaan syö ja mitä syö? Kuinka pitkä aika aterioiden välissä yleensä on ja millainen näläntunne on ennen ja jälkeen ruokailun? Onko ruokailussa jokin asia, johon kaipaisi muutosta? 

Säännöllinen ateriarytmi on 3–4 tuntia

Mikäli kaipaa muutosta ateriarytmiin, sitä voi muuttaa vähitellen. Säännöllisessä ateriarytmissä ruokailuhetket toistuvat noin 3–4 tunnin välein. Mikäli aikaväli tuntuu liian tiheältä, voi rytmiä muokata omaan elämään sopivaksi esimerkiksi niin, että päivässä olisi noin neljä ruokailuhetkeä. Ateriarytmin tavoitteena on, että ruokailuhetket toistuvat päivittäin suurin piirtein samaan aikaan ja ruokailun jälkeen tuntee itsensä sopivan kylläiseksi ja vireäksi.

Uusia asioita opetellessa on hyvä muistaa, että kokeilu vie aikaa ja se saattaa vaatia aluksi etukäteissuunnittelua. Esimerkiksi ateriarytmin takaamiseksi on hyvä miettiä etukäteen, milloin päivän mittaan syö ja mitä syö. Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi lisäämällä päivän alkupuoliskolle kevyen aamupalan tai kasvispainotteisen lounaan. Mikäli aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen, voi esimerkiksi banaanin ja leivän pakata mukaan töihin.

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, joten uutta kokeilua kannattaa jatkaa useamman viikon ajan. Samalla kannattaa seurata, kuinka muutokset vaikuttavat oloon, vireyteen ja esimerkiksi nälän tunteeseen. Vähenevätkö vaikkapa illan mieliteot, jos on syönyt tasaisesti pitkin päivää? 

Palkintona hyvän olon tunne

Uusien asioiden opettelulla voi olla monia myönteisiä vaikutuksia, kuten hyvän olon tunne. Lisäksi kun uudesta tavasta tulee vähitellen tottumus, se ei vaadikaan enää niin paljoa suunnittelua ja pinnistelyä. Esimerkiksi aamun eväät voivat valmistua kuin itsestään.

Lisätietoa ateriarytmistä ja ruokavalion kulmakivistä löytyy Terveyskylän sivuilta. 
Kasvispainotteisia ruokareseptejä on tarjolla esimerkiksi Sydänliiton sivuilta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin puolesta,
elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää 

ARTIKKELI / 04.09.2023

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo blogissaan.

Pullerin urheilupuistossa Hämeenlinnassa kävi elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vilske, kun kansaa kerääntyi nauttimaan alueen suurimmasta messutapahtumasta. Iloinen ja kesäinen tunnelma ulottui Elomessuilla myös Oma Hämeen osastolle, jossa olimme kuulemassa kantahämäläisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvointialueen palveluista. Samalla olimme tekemässä työtämme näkyväksi. 

Oma Hämeen osastolla annettiin monenlaista palautetta, mutta osallisuustiimin saamat mielipiteet ja kokemukset kirjattiin tarkkaan ylös. Ne jaoteltiin plussiin, miinuksiin ja muuhun palautteeseen sekä kehittämisehdotuksiin. Kirjauksia syntyi yhteensä 48 kappaletta. Oma Hämeen tavoitteena on, että jokainen kantahämäläinen pääsee halutessaan vaikuttamaan tai osallistumaan palveluiden järjestämiseen ja päätöksentekoon. 

Terveydenhuollon palvelut saivat kiitosta 

Oma Häme on mukana muissa kantahämäläisissä tapahtumissa vielä syksyn aikana. Tulevana lauantaina Oma Häme esittäytyy Forssan syysmarkkinoilla. Palautetta kerätään asukkailta syksyn aikana muillakin tavoin.

Elomessuilla vierailijat antoivat hyvää palautetta erityisesti Turengin ja Ojoisten terveysasemista. Myönteistä palautetta annettiin esimerkiksi palvelun sujuvuudesta, läheisyydestä ja omalääkärijärjestelmästä. Lisäksi kiitosta annettiin hyvästä kohtaamisesta.  
  
Neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto saivat myös kiitosta. Lisäksi Oma Hämeen kesän alussa avattu chat-palvelu ja muut sähköiset asiointikanavat nähtiin myönteisinä asioina. Messuvierailijat kertoivat myös hyvistä kokemuksistaan esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa. 

Hyvästä palvelusta oli selkeä mielipide 

Osallisuustiimin pisteellä käydyistä keskusteluista voi tehdä joitakin johtopäätöksiä. Kantahämäläiset näyttävät arvostavan palveluissa sitä, että ne ovat lähellä ja hyvin saavutettavissa. Ihmiset arvostavat myös sitä, että palveluihin pääsee omin neuvoin. Lisäksi tärkeää on palveluiden tuttuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta asioida tuttujen hoitajien ja oman lääkärin kanssa.  

Monet kokivat tai olettivat, että palveluihin on vaikea päästä pitkien jonojen vuoksi. Elomessuilla palautetta antaneiden mukaan palveluihin pääsyyn liittyy joskus eriarvoisuutta. Suun terveydenhuollossa hoidon saaminen koettiin ongelmaksi kohtuuttoman pitkien jonojen ja kankean ajanvarausjärjestelmän vuoksi. 
 
Osa vastaajista näki uhkana palveluiden järjestämiseen liittyvän byrokratian. Lisäksi uusien toimintojen käynnistyminen koettiin hitaaksi ja sekavaksi, mikä on välillä johtanut potilaiden pompotteluun palveluiden välillä. Huolta kannettiin myös siitä, jääkö hoitajilla riittävästi aikaa hoitotyölle byrokratian vuoksi. Vaikka uudet digipalvelut saivat kiitosta, messuvierailijat pohtivat, että pystyvätkö kaikki hyödyntämään niitä. Kuitenkin yksittäiset kokemukset palveluista, myös digipalveluista, olivat pääsääntöisesti hyviä. 

Kehittämisehdotuksia esiteltiin runsaasti 

Kuulimme Elomessuilla todella hyviä ajatuksia siitä, miten hyvinvointialueemme palveluita voisi kehittää. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluita toivottiin lisää. Lisäksi kuntoutus ja vertaistuki nähtiin tärkeinä ja niihin toivottiin enemmän resursseja. Hoitohenkilökunnan työtä arvostettiin ja heille toivottiin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Hammashoitoon toivottiin ilta-aikoja työikäisille ja Oma Kantaan toivottiin mahdollisuutta kirjata omaa verenpaineen seurantaa.  
  
Palveluiden järjestämiseen liittyvä päätöksenteko toivottiin näkyvämmäksi. Useampi messuvierailija totesi, että olisi hienoa, jos pääsisi enemmän vaikuttamaan oman alueensa asioihin. Epäröintiä oli kuitenkin siitä, onko annetuilla mielipiteillä oikeasti vaikutusta. 

Palautteella on merkitystä 

Kaikki messuilla saamamme palautteet viedään Oma Hämeessä eteenpäin, ja niihin otetaan kantaa. Me haluammekin jatkossa kuulla lisää teidän ajatuksianne, ja työskentelemme sen eteen, että jatkossa jokainen Kanta-Hämeen asukas voi osallistua palveluiden kehittämiseen. Näin onnistumme luomaan paremmat palvelut! 
 
Anna Erkamo, osallisuuskoordinaattori 

ARTIKKELI / 22.08.2023

Oma Häme painottaa ennakoivaa hyvinvointia sairauskeskeisyyden sijaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mukaan tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Jotta hyvinvointialue pystyy toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisiä palveluja, se tarvitsee oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Oma Hämeessä tietoon ja sen hyödyntämiseen liittyvien toimintojen asiantuntijoina toimivat tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen sekä tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Tiedolla johtamisen ytimessä on asiakaskeskeinen, dynaaminen tietomalli.

Mallin ydinajatus on, että kerätyn tiedon perusteella pystytään ennakoimaan eri toimenpiteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutuksia tulevaisuudessa. Antikaisen mukaan tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta.

– Asiakaskeskeisen, dynaamisen tietomallin tuominen kansalliseen kehitykseen on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen keskeinen missio. Oma Hämeen tavoitteena on painottaa ennakoivan hyvinvoinnin vaikuttavuutta perinteisen sairauden toteamisen jälkeisen sairauskeskeisen näkökulman sijaan, Suihko sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkään puhuttu asiakaskeskeisyydestä. Suihko kuitenkin kysyy, ovatko palvelut aiemmin olleet asiakaslähtöisiä.

–  Tietojärjestelmät voivat tulevaisuudessa oikeasti tuottaa asiakkaille tärkeitä palveluita ja automatisoida ne niin, että vastaus ei ole ”soita seuraavaksi tähän numeroon”, vaan “olemme kiinnittäneet teidät näihin palveluihin, joista teihin ollaan yhteydessä”. Ja yhteydenotto oikeasti tapahtuu.

Asukkaat ja työntekijät hyötyvät eniten

Oma Hämeessä on jo käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

– Tietoa voidaan hyödyntää aiempaa monipuolisemmin: esimerkiksi toiminnanohjauksessa, johtamisessa ja tutkimuksessa, Katja Antikainen selittää.

– Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana koneoppimisen mahdollisuuksille. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja edelleen löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot, Toni Suihko jatkaa.

Mitä tietoa tietoaltaaseen kerätään?

– Kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Suihko selvittää.

– Varmistamme, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi, Antikainen painottaa.

Suihkon ja Antikaisen mukaan tietoa kerätään lähtökohtaisesti sen takia, että kerätyn tiedon myötä kunkin asiakkaan palvelutarpeet tulevat tutuiksi hyvinvointialueelle. Tieto myös mahdollistaa useiden eri ammattilaisten osallistumisen asiakkaiden palveluiden tuottamiseen.

Merkittävä osa tiedosta syntyy päivittäisten asiakas- ja potilaskäyntien tai hoitojaksojen yhteydessä. Antikainen sanoo, että eniten tiedon keräämisestä hyötyvät Oma Hämeen tapauksessa Kanta-Hämeen alueen asukkaat ja hyvinvointialueen työntekijät. Kolmantena hyötyjänä voidaan pitää kansallisia tahoja, kuten sosiaali- ja terveysministeriötä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

– Tiedot hyödyttävät kantahämäläisiä muun muassa parantamalla hoidon ja palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Kun kattavat tiedot ovat sote-ammattilaisten käytettävissä, on esimerkiksi diagnoosien tai palvelupäätösten tekeminen nopeampaa, mobiiliratkaisujen käyttöönotto ja hyödyntäminen helpompaa sekä tehtyjen toimien oikeellisuuden ja vaikutusten arviointi entistä parempaa, Antikainen kertoo.

– Oma Hämeen työntekijät voivat hyödyntää tietoja esimerkiksi oman työn suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa, asiakkaiden tietojen kasaamisessa ja päätöksentekoa tukevien mallien kautta diagnostiikassa ja muussa päätöksenteossa.

– Asiakaskeskeisen tietomallin avulla koko asiakkaan palveluhistoria on käytettävissä palvelutapahtuman, kuten lääkärikäynnin yhteydessä, Suihko kiteyttää.

Teknologia auttaa ja tieto ohjaa

Sekä Antikainen että Suihko uskovat tietojohtamisen mahdollisuuksiin niin kantahämäläisten kuin kaikkien suomalaisten sote-palvelujen laadun parantamisessa.

– Toimialana sote on ihmisläheinen, mikä tekee siitä merkityksellisen. Minulle on inhimillisen puolen lisäksi tärkeää työn yhteiskunnallinen merkitys, Antikainen pohtii.

Parhaimmissa tapauksissa teknologia auttaa ja tieto ohjaa toimintaa asiakkaan parhaaksi.

– Tietojärjestelmät eivät sellaisenaan ole minua eteenpäin ajava voima. Merkityksen omaan työhöni saan siitä mitä tietojärjestelmät mahdollistavat sote-ammattilaisille ja kansalaisille. Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja tuottavuus ovat se juttu, Suihko visioi.

– Tietojohtaminen ja sen kehittäminen on minulle jokapäiväistä hukattujen auttamisen tilanteiden poistamista. Minulle se näyttäytyy aidon asiakaslähtöisyyden mahdollistajana. Ja keinona, jolla Suomi pääsee ylös tästä suosta, johon säätelyn viidakko on meidät johtanut.

Sekä Antikaisella että Suihkolla on pitkä tausta sosiaali- ja terveydenhuollon parissa.

– Olen toiminut kehittäjänä ja johtajana, konsulttina, analyytikkona sekä tutkijana ja opettajana. Olen ollut vahvasti mukana sote-uudistuksessa ja kansallisessa kehitystyössä vuodesta 2011 lähtien, Antikainen kertaa työkokemustaan.

– Hurahdin sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuonna 2008, kun siirryin globaalin teknologiakonsultointiyrityksen johtotehtävistä integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tietohallintojohtajaksi. Tällä tiellä olen siitä lähtien pysynyt, Suihko muistelee.

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 19.10.2023, klo klo 14-16

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontayksikkö järjestää koulutusta omavalvontasuunnitelmien laatimiseen. Koulutus on maksuton ja se on avoin sekä julkisille että yksityisille palveluntuottajille. Koulutuksessa käydään läpi omavalvontasuunnitelman laatimisen perusteet sekä keskeiset sisällöt. 

Syksyn koulutukset järjestetään:
•    to 19.10 klo 14–16
•    pe 20.10 klo 10–12
•    Ke 1.11 klo 10–12.

Koulutukset ovat samansisältöisiä ja ne järjestetään Teams-yhteydellä. Kouluttajana toimii valvontakoordinaattori Jenna Syrjälä. Yksityiset palveluntuottajat voivat osallistua koulutukseen ilmoittautumalla Oma Hämeen koulutuskalenterin kautta. Etsi koulutus päivämäärän perusteella ja aloita klikkaamalla punaista kalenterinappia koulutuskalenteri-sivun oikeassa yläkulmassa. 

Lisätietoa: Jenna Syrjälä, jenna.syrjala[at]omahame.fi, p. 040 704 0581
 

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 10.10.2023, klo 17 alkaen

Paikka: Ahveniston luentosali, Hämeenlinna + verkko

Aluevaltuusto pitää lokakuun kokouksensa Hämeenlinnassa. Kokousta voi seurata suorana striimistä, jonka linkki päivitetään tähän myöhemmin.

Kaikille avoin webinaari Maailman mielenterveyspäivänä

TAPAHTUMAT / 10.10.2023, klo 14-15.30

Paikka: Teams

Kaikille avoin webinaari Maailman mielenterveyspäivänä

Mielenterveys on kaikkien asia – mitä voit itse tehdä oman ja läheistesi mielenterveyden hyväksi? 

Osallistu webinaariin tästä
 
Ohjelma:
Oma Hämeen osallisuuskoordinaattorin tervehdys
Mielenterveysalan järjestöjen rooli osallisuuden edistämisessä
Mielenterveystalon omahoito-ohjelmien esittely
Mikä on Terapianavigaattori?  
Kokemusasiantuntijan puheenvuoro
 
Lokakuussa 10.10. järjestetään Maailman mielenterveyspäivä vuosittain eri teemoilla. Kansainvälisen mielenterveyspäivän avulla halutaan herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta maailmanlaajuisesti. Tänä vuonna teemana on ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”.

Webinaarin järjestävät Terapiat etulinjaan -toimintamallin Sisä-Suomen hanke ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke yhteistyössä Oma Hämeen osallisuustiimin kanssa.