UUTINEN / 04.12.2023

Oma Häme jatkaa jodlausta – somekeskustelulla halutaan murtaa sosiaalialan ennakkoluuloja

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjosi elokuussa uudenlaisen mahdollisuuden lähestyä sosiaali- ja terveysalaa. Silloin joukko Oma Hämeen sote-ammattilaisia vastasi yleisön kysymyksiin Jodelissa. Perjantaina 8. joulukuuta Oma Häme jodlaa jälleen – tällä kertaa sosiaalialan työntekijät vastaavat kysymyksiin ja kertovat sosiaalialalla työskentelystä sekä alan arjesta. 

Rekrytointiasiantuntija Susanna Laari kertoo, että elokuun Jodel-tempaukseen osallistuneet Oma Hämeen työntekijät pitivät sitä positiivisena kokemuksena ja mukavana vaihteluna normaaliin työhön.

– Jodel antoi mahdollisuuden keskustella työnkuvasta eri tavalla. Hauska yllätys oli osan Jodelin käyttäjien erittäinkin yksityiskohtaisten kysymysten esittäminen, muun muassa siitä, mitä laitekantoja keskussairaalan röntgenin tiloissa on, sanoo Laari.

Jodel on erityisesti nuorten aikuisten suosima, paikallisuuteen perustuva viestintäsovellus, jossa käyttäjät voivat viestiä nimettömästi. Jodelia käyttää Suomessa kuukausittain noin 365 000 henkilöä.

Yleisön kysymyksiin Jodelissa  8. joulukuuta kello 12.30–16 ovat vastaamassa Oma Hämeen rekrytointiasiantuntijan lisäksi aikuissosiaalityön, vammaissosiaalityön ja vammaispalvelujen palvelutuotannon työntekijöitä. Jodel-keskustelulla halutaan oikoa sosiaalialaan liittyviä ennakkoluuloja.

– On hyvä kertoa, mitä oikeasti tapahtuu sossun luukun tuolla puolen, sanoo sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen.
 
– Vammaispalvelut ja vammaissosiaalityö on vähemmän tunnettuja sosiaalityön alueita. Usein ajatellaan, ettei sinne voi hakeutua töihin, jos ei alasta jotakin aiempaa kokemusta, kertoo vammaissosiaalityön päällikkö Leena Toivonen.

Oma Hämeen rekrytointi otti Jodelin käyttöön, koska hyvinvointialueen viestintä perinteisemmässä sosiaalisessa mediassa ei tavoita kaikkia. Lisäksi viestintä Jodelissa on henkilökohtaisempaa, koska kysymyksiin vastaa sote-alan ammattilainen omalla nimellään ja persoonallaan. Jodelin kyselytunnilla vastauksen kysymyksiin ja kommentteihin saa myös välittömästi.

Jodelin voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupasta. Oma Hämeen ammattilaisten kanssa pääsee keskustelemaan Jodelin pääkanavan yläosasta löytyvästä kiinnitetystä Boosted post -julkaisusta. Sitä klikkaamalla voi liittyä yhteiseen keskusteluun 8.12. klo 11 alkaen ja esittää omia kysymyksiä. Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin kello 12.30–16.

UUTINEN / 01.12.2023

Yksityisten palveluntarjoajien ajankohtaiset asiat löytyvät nyt Ammattilaiselle-otsikon alta

Hei yksityiset palveluntarjoajat, teitä koskevat ajankohtaiset asiat löytyvät Oma Hämeen sivuilta nyt Ammattilaiset-osion alta. Sivun osoite pysyy samana kuin ennenkin.

Siirry tästä ajankohtaisiin asioihin 

UUTINEN / 01.12.2023

Tiedote fysioterapian ja jalkahoidon palveluntuottajille rintamaveteraanikuntoutuksesta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6. marraskuuta uuden rintamaveteraanikuntoutuksen palvelusetelisääntökirjan. Uusi sääntökirja astuu voimaan 1.1.2024. 

Palvelusetelillä tuotettavat palvelut: 
•    Rintamaveteraanikuntoutus fysioterapia 
•    Rintamaveteraanikuntoutus jalkahoito 

Palveluntuottajien tulee rekisteröityä ja jättää hakemus Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle 
Palse.fi -sivuston kautta. Haku avautuu 4. joulukuuta.  

Palvelusetelituottajaksi hyväksytään hakijat, jotka täyttävät hakulomakkeessa ja sääntökirjoissa (palvelusetelisääntökirjan yleinen osa ja rintamaveteraanikuntoutuksen palvelusetelisääntökirja) mainitut ehdot. Sääntökirjat löytyvät Palse.fi -sivustolta. 

UUTINEN / 01.12.2023

Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan

Etähoidon avulla voidaan tuottaa paremmin aikaan sidottua palvelua, esimerkiksi lääkkeiden ottamisen varmistamista. Ensi vuoden alkupuolella etähoidon mahdollisuus kattaa koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen. 

Etähoito on palvelua, jossa kotona asuva asiakas ja kotihoidon hoitaja ovat kuva- ja ääniyhteydessä. Kotihoidon käynnit toteutetaan ensisijaisesti etähoidon käynteinä, mikäli se on mahdollista. Käynnit voidaan toteuttaa joko kokonaan etähoitona tai kokonaan kotikäynteinä – tai niin sanottuna hybridimallina eli osa hoidosta etänä ja osa kotona. 

–  Tällä hetkellä kotihoidon säännöllisistä kotikäynneistä koko hyvinvointialueella noin kolme prosenttia toteutetaan etähoitona, ensi vuodelle tavoite on viisi prosenttia. Tällä hetkellä erot alueilla ovat suuria, kertoo etä- ja digikeskuksen lähijohtaja Niina Päärnä Oma Hämeen kotihoidosta.

Teknologian soveltuvuutta palveluissa arvioidaan säännöllisesti, joten sen käyttö voi lisääntyä tai vähentyä tarpeen mukaan. Teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi lääkehoidon, ravitsemuksen ja voinnin ohjaukseen, neuvontaan ja seurantaan.

Etähoidon laajentaminen aloitetaan Janakkalasta vielä tämän vuoden puolella. Hattulaan etähoidon laajentaminen on suunniteltu toteutettavaksi alkuvuodesta. Sen jälkeen etähoitoa voi toteuttaa kaikissa hyvinvointialueen kunnissa.

–  Jokainen etähoidon asiakas arvioidaan aina yksilöllisesti, että soveltuuko hän etähoidon asiakkaaksi. Asiakkaan ei tarvitse osata käyttää laitetta, vaan yhteys avautuu automaattisesti, kun hoitaja soittaa etäyhteydellä videopuhelun, Niina Päärnä selvittää. 

Etähoito sisältyy säännöllisen kotihoidon palvelumaksuun, eikä etähoitolaite maksa asiakkaalle erikseen mitään. Myös omaiset voivat käyttää etähoitolaitetta yhteydenpitoon. Etäkäynnit auttavat pysymään paremmin sovituissa aikatauluissa. Samalla kentällä olevien hoitajien aikaa vapautuu niille käynneille, joissa tarvitaan fyysistä apua. 

–  Vaikka etähoidon käynnit ovat ajallisesti lyhyitä, pyritään niiden aikana antamaan asiakkaalle kokemus merkityksellisestä keskusteluhetkestä. Keskustelu on rehellistä ja avointa, puhutaan asiakkaalle tärkeistä aiheista ja jaetaan kuulumisia. Samalla hoituvat muun muassa lääkkeiden ottaminen ja ravitsemuksen varmistaminen, kuvailee etä- ja digikeskuksen etähoitaja Annika Pylvänen Riihimäeltä. 

UUTINEN / 01.12.2023

Kumppanuusavustushaku on auki 20.12. asti

Kumppanuusavustusta voivat hakea järjestöt ja säätiöt, jotka

• ovat kiinteässä yhteistyössä Oma Hämeen palvelujen kanssa
• saavat rahoitusta muualta, kuten esim. STEAlta tai ELY-keskukselta
• ovat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestöjen toimintaedellytysten ja järjestöavustusten periaatteiden mukaisia ja toteuttavat periaatteiden mukaista toimintaa.

Kumppanuusavustuksilla hyvinvointialue sitoutuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja neuvottelevaan avustamiseen. Tavoitteena on kehittää yhdessä kantahämäläisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja/tai hyvinvointia ja terveyttä tukevia toimintoja.  

Kumppanuusavustuksen hakulomakkeen löydät täältä

UUTINEN / 29.11.2023

70 prosenttia Oma Hämeen henkilöstöstä suosittelisi työnantajaansa ystävilleen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja panostaa työhönsä. Tämä selviää Työterveyslaitoksen tuoreesta kyselystä, joka on tehty viiden hyvinvointialueen henkilöstölle syys-lokakuussa.  

Kyselyn mukaan Oma Hämeen henkilöstöstä 70 prosenttia suosittelisi ystävilleen Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta työnantajana. Luku on suurempi kuin keskimäärin Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksessa 2023 (60 %) ja se kertoo työntekijöiden sitoutumisesta työnantajaansa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna esimerkiksi Oma Hämeen laitos- ja välinehuoltajista 79 %, fysio- ja toimintaterapeuteista sekä erityisasiantuntijoista 78 %, lääkäreistä 77 % ja lähihoitajista 72 % suosittelee työnantajaa ystävälleen. Lisäksi lähijohtajien toiminta nähdään vahvasti oikeudenmukaisena. Kyselystä selviää myös, että Oma Hämeessä koetaan olevan paljon yhteisöllisyyttä ja me-henkeä tukevaa sosiaalista pääomaa. 

– Olen iloinen siitä, että Oma Hämeessä työnantajan suositteluindeksi on tutkituilla hyvinvointialueilla keskimääräistä huomattavasti korkeampi. Meillä on myös paljon työyhteisöjä, joissa tyytyväisyys ja yhteishenki ovat erinomaisella tasolla. Meillä on kuitenkin myös paljon kehitettävää ja parannettavaa. Nyt ryhdymme suunnittelemaan yhdessä toimenpiteitä, joilla tehdään Oma Hämeestä jokaiselle entistä parempi työyhteisö, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimukseen 2023 osallistuivat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lisäksi Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. Sähköiseen kyselyyn vastasi 4 194 Oma Hämeen työntekijää eli 66 prosenttia henkilöstöstä.  

Työstressi on vähentynyt koronavuosista 

Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen 2023 mukaan sote-henkilöstön työhyvinvoinnissa yleisesti ei näyttäisi tapahtuneen dramaattista pudotusta – työn kuormitus vaikuttaa jopa helpottaneen hieman vuoteen 2021 verrattuna. Työhön panostaminen ja sen mielekkyys ovat pysyneet vahvoina, joskin epävarmuustekijät työssä ovat edelleen suhteellisen korkealla. 

Yleisellä tasolla kokemus työpaineista on laskenut koronavuoden 2021 jälkeen takaisin aiempien tutkimusten lukemiin. Kyselyn tulosten perusteella esihenkilöiden toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi hyvinvointialueilla yleisesti, mikä kertoo hyvää sote-henkilöstön työhyvinvoinnista. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tulokset ovat suurelta osin samansuuntaiset kuin muillakin tutkituilla hyvinvointialueilla. Hienoisia eroja kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Oma Hämeen henkilöstöstä kokee työnsä mielekkääksi useampi kuin tutkituilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Kanta-Hämeessä työntekijät kokevat eettistä kuormitusta, joskin hieman vähemmän kuin keskimäärin koko tutkimuksessa. Työpäivän aiheuttamasta rasituksesta kertoo palautuvansa Oma Hämeen vastaajista vain reilu kolmannes. 

– Työnteon kuormittavien tekijöiden vastapainoksi tarvitaankin sopivaa palautumista, jolloin ehkäistään kuormituksen kasautumista ja haittavaikutuksia. Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana pienillä tauoilla ja lisäksi oleellista on pystyä vapaalla irtaantumaan työn ajatuksista. Oma Hämeessä on satsattu matalan kynnyksen mielen tukipalveluihin, ja henkilöstöetuja voi käyttää itselle mieluisiin harrastuksiin, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. 

Tuloksia tarkasteltaessa nousee huolestuttavasti esille asiakastilanteissa koetun väkivalta- ja uhkatilanteiden määrä. Hieman yli puolet Oma Hämeen henkilöstöstä on kokenut työssään asiakkaan taholta väkivalta- tai uhkatilanteita. Turvallisen työympäristön varmistamiseen pyritään jo varautumisen, perehdyttämisen ja osaamisen vahvistamisen kautta. Työhyvinvointikyselyn tuloksien kautta on tarkoitus suunnitella kohdennetumpi ja syvempi väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinnan toimintamalli.  

Kysely sisälsi myös muutaman vain Oma Hämettä koskevan kysymyksen. Näistä saatujen vastausten mukaan valtaosa vastanneista kokee selkeäksi heille asetetut tavoitteet sekä kokee saavansa käyttää työajan siihen, mihin heidät on palkattu. Työyhteisöissä työilmapiiristä koetaan pidettävän huolta ja työtoverit kannustavat toisiaan.  

Tammikuussa saadaan lisää tietoa sote-henkilöstön työhyvinvoinnista, kun Työterveyslaitos kertoo Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen tuloksista.

ARTIKKELI / 29.11.2023

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

Taivas itki suuria harmaita kyyneleitä päihteisiin kuolleiden muistopäivänä, kun kynttiläkulkue matkasi Hämeenlinnassa. Kulkueeseen osallistuneita yhdisti suru läheisen menetyksestä päihteiden vuoksi. Joka vuosi menetämme ennenaikaiseen kuolemaan päihteiden vuoksi useita tuhansia henkilöitä. Pelkästään huumeisiin kuoli vuonna 2021 lähes kolmesataa ihmistä. 

Jokainen näistä kuolemista koskettaa useaa perhettä, ja kuolemaa edeltävä aika on aiheuttanut pelkoa ja huolta monien sydämissä. Voidaankin sanoa, että päihteiden tuomat seuraukset koskettavat kaikkia suomalaisia, joko välillisesti tai suoraan. 

Menehtyneet ovat tavallisten perheiden lapsia, sisaruksia ja ystäviä, jotka eivät ole päättäneet kuolla päihteisiin ennenaikaisesti. He ovat menehtyneet joko satunnaisen kokeilun seurauksena tai pitkälle edenneen riippuvuussairauden myötä. Monilla on taustallaan erilaisia ulosjäämisen kokemuksia, traumoja ja päihteiden käyttöön altistavia tekijöitä. Kyseessä on siis altistavien tekijöiden summa ja hoitoa vaativa addiktiosairaus.  

Pysähdykseni teeman äärelle saattelee päätökseen työni päihdetyön asiantuntijana Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa. Hanke on tukenut palveluiden tarjoajia rakentamaan yhtenäisiä palveluita eri seuduille sekä yhtenäistämään eri käytäntöjä ja prosesseja. Hanke on tarjonnut erilaisia puheeksi ottamisen koulutuksia ja käynnistänyt päihdetoimijoiden verkostoja. Terapiat etulinjaan -hankkeella pyritään luomaan kansallisesti yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä valtavirtaistamaan työtä, jotta asiakas voi saada avun myös muilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. 

En voi kuitenkaan vaieta huolesta, joka on syntynyt kehittämisen myötä. Päihde- ja riippuvuuspalveluihin panostaminen ja resurssointi ovat huolestuttavalla tasolla. Näen, että päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, mutta silti sitä ei arvosteta niin, että siihen panostettaisiin ja se huomioitaisiin riittävästi kaikissa palveluissa. Palveluiden kehittäjän näkökulmasta näen päihteissä ja riippuvuuksissa juurisyyn, joka on tunnistettava, jotta palvelut ja tarve kohtaisivat aidosti. 

Päihteisiin kuolleiden muistotilaisuudessa kiinnitin huomioni kunnioitukseen läheisiä ja menehtyneitä kohtaan. Tunsin suurta kiitollisuutta päihdejärjestöjä ja vapaaehtoisia kohtaan, jotka tarjoavat tilaisuuden surulle tulla nähdyksi. Valtakunnallisen Vaiettu menetys -sivuston mukaan läheisen päihdekuolemasta on vaikea päästää irti. Siihen liittyy tunteita, joita ei pitäisi tuntea sekä häpeää ja pelkoa siitä, että se mitätöidään.  

Nämä kysymykset risteilevät mielessä: 

• Miksi yhteiskunta vaikenee ja häpeää?  
• Miksi riippuvuuksiin liitetään negatiivista leimaa?  
• Onko elämä kilpailua paremmuudesta, onko elämä taistelua pärjäämisen mitaleista?  
• Mitä muutosta tarvitsemme yhteiskunnassa, jotta se antaisi mahdollisuuden kompuroida ja silti säilyttää ihmisarvonsa?  

Tarvitsemme nopeaa tahtotilan muutosta päätöksentekoon sekä vahvaa muutosta asenteisiin. Talous ei voi määritellä palveluiden inhimillisyyttä. Uskon päihde- ja riippuvuustyön olevan sijoitus ja tuovan säästöjä. Jos voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi riippuvuuksien syntyyn, niiden hoitoon ja kuolemien ennaltaehkäisyyn, autamme samalla myös tuhansia läheisiä, joista monen somaattisen ja psyykkisen sairauden taustalla on huoli läheisen riippuvuusongelmasta. 

Toivon Kanta-Hämeeseen viisautta panostaa riippuvuuksien tunnistamiseen, hoitoon ja läheisten tukeen. Toivon, että löytyy yhteistä tahtoa kehittää palveluita ja varmistaa osaamisen säilyminen maakunnassa. Haluan myös kiittää Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta antoisasta yhteistyöstä ja onnitella loistavista ratkaisuista päihde- ja riippuvuustyön laadun parantamiseksi. 

Valoa pimeään ajanjaksoon. 

Christa Ahonen 

päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -toimintamalli
Vaiettu menetys -sivusto

ARTIKKELI / 13.11.2023

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

Ikäihmisten palvelut on ollut valtakunnallisesti sosiaalihuollossa edelläkävijän roolissa teknologian hyödyntämisessä – sekä asiakkaiden että henkilökunnan tarpeisiin. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä (syksy 2023) mainittiin erityisesti kotihoito, jossa teknologia näyttelee jo suurta roolia palveluiden tukena. Miten me voimme hyödyntää tätä etulyöntiasemaa, jotta saamme kaikki muutkin kirimään palveluiden kehittämistä teknologiaa hyödyntäen 

Lokakuussa julkaistussa sosiaalibarometrissa hyvinvointialueiden johto on esittänyt ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelman olevan esteenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Nähdäänkö organisaatioissa sitä kaikkea potentiaalia, jota meillä on, ja osataanko sitä hyödyntää oikein? Oma kokemukseni on, että meillä on ikäihmisten palveluissa valtava potentiaali osaavaa henkilökuntaa, joka tunnistaa teknologian hyödyt työssään.  

Oma Hämeessä on meneillään kotihoidon etähoidon ja hyvinvointiteknologian laitehallinnan keskittämistä tavoitteleva työ. Keskittämisellä tarkoitetaan sitä, että kotihoidon etähoitoa tekevät siihen perehtyneet työntekijät, ja muut hoitajat saavat keskittyä fyysisiin käynteihin asiakkaiden luona. Etähoitotiimeillä luodaan paitsi asiakkaille laadukasta kotihoidon etäpalvelua myös henkilöstölle uusia, monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia työskennellä kotihoidossa. 

Jo nyt Riihimäeltä hoidetaan Lopen ja Hausjärven kotihoidon etähoitoasiakkaita, ja toinen tiimi palvelee Forssan, Ypäjän, Tammelan, Humppilan ja Jokioisten etähoitoasiakkaita. Keskitettyä kotihoidon laitehallintaa ja keskitettyä puhelintoimintaa hoitavat etäneuvojat Hämeenlinnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidon kentälle tulevia puheluja on keskitetty päiväaikaan etäneuvojille, jotta kotikäynneillä olevien työntekijöiden työ ei keskeydy jatkuvasti puhelimen soidessa. Kehittämistyössä ollaan siis jo pitkällä, mutta matka jatkuu. 

Oma Hämeen kotihoidon etähoidon ja etäneuvonnan henkilöstö on innostunutta, osaavaa ja kehittämismyönteistä. He haluavat jakaa teknologiatietoisuutta sekä asiakkaille ja heidän omaisilleen että kollegoilleen. Näiden kotihoidon ammattilaisten yhteinen tahtotila on siis tuoda teknologiapalvelut entistä vahvemmin osaksi kotihoidon kokonaisuutta kotihoidon tiimiläisten työtä tukien. Heidän osaamistaan tulisi nyt ehdottomasti hyödyntää palvelun kehittämisessä ja laajentamisessa esimerkiksi kouluttajina. 

Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen asiantuntijana on ollut ilo todeta, että meillä on mielettömän osaava ikäihmisten palveluiden henkilöstö, jonka teknologiatietoisuutta ja -myönteisyyttä on ruokittava edelleen. Työntekijät ovat osa pito- ja vetovoimaongelman ratkaisua. Silmät ja korvat auki päättäjät – täällä me osaajat jo ollaan! 

Go kotihoito Go! 

Marjo Kollanen
projektiasiantuntija, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke 

Lähteet:
Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (valtioneuvosto.fi)
Sosiaalibarometri 2023 – Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla (soste.fi)

ARTIKKELI / 06.11.2023

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

Seuraavan kerran, kun olet ihmisjoukossa, niin havaitse tietoisesti lähistöllä olevat naiset. Puolet heistä kokevat elämänsä aikana parisuhteessa väkivaltaa. Ovat joitain vieraita ihmisiä, voit ajatella. Entäpäs työyhteisön, perheyhteisön, kaveripiirin, tai harrastusporukan naiset? Tilastollisesti puolet heistäkin kokevat elämänsä aikana parisuhdeväkivaltaa.

Suomessa 48 prosenttia naisista kokee tai on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Tyypillinen tekijä on mies. Tyypillisesti suhteen läheisyys on yhteydessä väkivallan vakavuuteen. Lähisuhdeväkivalta on sitä väkivaltaisempaa, mitä läheisemmässä suhteessa se tapahtuu.

Itselläni on ollut elämässä hyvin monenlaisia miehen malleja. Sivistyneitä, omista tunteistaan ja teoistaan vastuunsa tuntevia, taitavasti ihmisiä kohtaavia turvallisia esikuvia. Mutta myös uhriutuvia, mököttäviä, huutavia, pelottavia, vaarallisia, alistavia ja ironisia, joiden arki pyörii eri tavoin väkivaltaisten kohtaamisten ympärillä. Suurimmalle osalle näistä miehistä naisten koskemattomuuden kunnioitus on kuitenkin yksi harvoja kunniakoodi-asioita. Kukaan ei haluaisi leimautua naisen hakkaajaksi. Miten on päädytty tähän ristiriitaan väkivallan epäsuosion ja valtavan väkivallan yleisyyden välillä?

Meidän kulttuurissamme väkivalta on arkinen asia. Monikaan ei miellä väkivallaksi toimintatapoja, jotka tosiasiallisesti haavoittavat, alistavat ja luovat turvattomuutta taloudellisesti, henkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti fyysisen väkivallan lisäksi. Nämä toimet oikeutetaan muun muassa kulttuurimme perustavilla uskomuksilla. Meillä on isoja haasteita tunnetaitoihin liittyen. Väkivaltaan syyllistytään lähes aina jonkun pieleen menneen tunnekokemuksen käsittelyn lopputuloksena. Täysin oikeutetut ja perustellut tunteet happanevat sosiaalisissa suhteissa väkivallaksi, jos ei osaa niitä käsitellä. 

Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Eli varmaankin uusi sukupolvi menestyy tunnetaidoissa paremmin? Valitettavasti ei, 16–17 -vuotiaista tytöistä seurustelusuhteessa väkivaltaa kokee 40 prosenttia. Kulttuuri periytyy, kuten kulttuurilla on tapana. Jos lapsiperheissä ilmenevään väkivaltaan ei puututa, ennustaa se vahvasti perheessä kasvavien poikien ja tyttöjen omien, tulevien parisuhteiden käyttäytymismalleja. Eivät nykylapset opi itsestään väkivallatonta vuorovaikutuskulttuuria ja tunteiden käsittelytaitoja sen paremmin kuin edeltäväkään sukupolvi.

Tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella. Omien tunteiden hallintaan saaminen aikaisempaa paremmin on mahtavan voimauttava kokemus. Älä anna esimerkiksi tilanteesta aiheutuvan häpeän olla esteenä – elämäsi on paljon häpeää arvokkaampi. 

Jos olet väkivallan tekijä, kokija tai seuraaja, niin ota asia puheeksi, vaikka turvallisen läheisen kanssa ja hae apua. Suomessa on paljon auttavia toimijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen oman yksikön voimin. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä iso muutos kohti väkivallatonta huomista.

Janne Yrjölä

Kirjoittaja työskentelee Ankkurin ja lähisuhdeväkivaltatyön johtajana Oma Hämeessä.

Lue lisää: Mielenterveystalon verkkosivuilta löydät monia omahoito-ohjelmia, joiden avulla voi tarkastella turvallisesti omaa tapaansa toimia. Sivuilla on tarjolla myös harjoitteita muun muassa tunteiden käsittelyyn.

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 19.12.2023, klo 14:00

Paikka: Ahveniston luentosali, Hämeenlinna + verkko

Aluevaltuusto pitää vuoden viimeisen kokouksensa Hämeenlinnassa 19. joulukuuta. Kokouksessa päätetään hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta sekä palveluverkon määritysperiaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. 

Kokousta voi seurata suorana klo 14 alkaen - striimin linkki lisätään tälle sivulle myöhemmin.

Lue tiedote aluevaltuuston seminaarista, jossa pohjustettiin joulukuun kokouksen päätöksiä

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 10.10.2023, klo 17 alkaen

Paikka: Ahveniston luentosali, Hämeenlinna + verkko

Aluevaltuusto pitää lokakuun kokouksensa Hämeenlinnassa. Kokouksessa valitaan aluehallitukselle uusi 1. varapuheenjohtajan Juha Isosuon (kok.) tilalle. Isosuo valittiin syyskuussa aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi ja tämän vuoksi aluehallitukseen on valittava uusi jäsen ja uusi 1. varapuheenjohtaja. 

Aluevaltuusto päättää tiistaina myös pelastoimen palvelutasosta. Lisäksi kokouksessa tehdään muita henkilövalintoja ja käsittelyssä on useampi vastaus valtuustoaloitteisiin. Kokouksen esityslista 

Kokousta voi seurata suorana striimistä klo 17 alkaen. 

Kaikille avoin webinaari Maailman mielenterveyspäivänä

TAPAHTUMAT / 10.10.2023, klo 14-15.30

Paikka: Teams

Kaikille avoin webinaari Maailman mielenterveyspäivänä

Mielenterveys on kaikkien asia – mitä voit itse tehdä oman ja läheistesi mielenterveyden hyväksi? 

Osallistu webinaariin tästä
 
Ohjelma:
Oma Hämeen osallisuuskoordinaattorin tervehdys
Mielenterveysalan järjestöjen rooli osallisuuden edistämisessä
Mielenterveystalon omahoito-ohjelmien esittely
Mikä on Terapianavigaattori?  
Kokemusasiantuntijan puheenvuoro
 
Lokakuussa 10.10. järjestetään Maailman mielenterveyspäivä vuosittain eri teemoilla. Kansainvälisen mielenterveyspäivän avulla halutaan herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta maailmanlaajuisesti. Tänä vuonna teemana on ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”.

Webinaarin järjestävät Terapiat etulinjaan -toimintamallin Sisä-Suomen hanke ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke yhteistyössä Oma Hämeen osallisuustiimin kanssa.