UUTINEN / 20.09.2024

Hyvinvointisuunnitelma ja maakunnallinen yhteistyö Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksen kärkinä

Opiskeluhuollon resurssit, maahanmuuton mahdollisuudet ja ehkäisevän päihdetyön haasteet nousivat keskeisiksi puheenaiheiksi toista kertaa järjestetyssä Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksessa. Oma Häme järjesti 28. elokuuta Ahveniston luentosalissa kokouksen, johon osallistui Oma Hämeen virkajohdon lisäksi kuntajohtajia, kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistoa, sekä seurakunnan, järjestöjen ja oppilaitosten edustajia.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vuosittain yhteistyöneuvottelut kuntien sekä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (hyte) tekevien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Seuraava hyte-kuntakokous järjestetään syksyllä 2025.

Vuosittaisissa hyte-kuntakokouksissa neuvotellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta omalla alueella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa terveyseroja.

Yhteistyöstä on sovittu Oma Hämeen ja kuntien yhteisellä puitesopimuksella, joka solmittiin keväällä 2023. Yhteistyön keihäänkärkinä Kanta-Hämeessä ovat maakunnan työllisyyden ja elinvoiman parantaminen, ikäystävällisen asumisen tukeminen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Nämä teemat olivat pääosassa myös elokuisessa kuntakokouksessa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia, alueelliseen hyvinvointityöhön ja taloushaasteisiin liittyviä kysymyksiä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen avasi tämän vuoden kokouksen ja puhui hyvinvointialueen johtamisen haasteista ja talousarvion alijäämästä. Naukkarinen kertoi, että talousarvion haasteisiin pyritään vastaamaan kehittämällä alueellisia ratkaisuja ja tarkentamalla rahoitusmallia.

Ensimmäinen alueellinen hyvinvointisuunnitelma valmis vuoden lopussa

Lisäksi kokouksessa esiteltiin Kanta-Hämeen hyvinvointisuunnitelma liitännäisasiakirjoineen vuosille 2025–2028. Esitellyt suunnitelmat painottavat lasten ja nuorten sekä työikäisten hyvinvointia, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistamista sekä yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden välillä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi esitettiin muun muassa perhekeskuspalvelujen ja lastensuojelun kehittämistä. Hyvinvointisuunnitelmaan liitetään myös lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma, samoin kuin hieman myöhemmin valmistuvat ikääntyneiden hyvinvointiin painottuva suunnitelma ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. 

– Hyvinvointialueen ensimmäistä hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu hyvässä hengessä ja alueellisena yhteistyönä hyte-yhdyspintatyöryhmissä. Suunnitelma valmistellaan seuraavalle valtuustokaudelle, toteaa kumppanuuspäällikkö Päivi Niiranen.  

Alueellista opiskeluhuoltosuunnitelmaa käsiteltäessä todettiin, etteivät opiskeluhuollon resurssit maakunnassa täysin vastaa opiskelijoiden tarpeita. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteydessä pohdittiin muun muassa sitä, miten kasvava maahanmuutto lisää perheiden tuen tarvetta. Maahanmuutto on kuitenkin keskeinen tekijä kaupunkiseudun kasvussa, minkä vuoksi käytiin keskustelua myös sen tuomista mahdollisuuksista. Kansainvälisten opiskelijoiden ja perheiden integrointiin tulisi panostaa enemmän.

Yleisellä tasolla käytiin keskustelua myös yhteistyörakenteiden kehittämisestä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Järjestöt nostivat esiin huolensa valtionrahoituksen leikkausten vaikutuksista järjestöjen toimintaan. 

Hyte-kokouksen osallistujia keskutelutti myös ehkäisevä päihdetyö, josta kunnilla on ensisijainen ja lainmukainen järjestämisvastuu. Hyvinvointialue tukee kuntia ja vastaa omalta osaltaan ehkäisevästä päihdetyöstä. Kokouksessa todettiin työikäisten ja ikäihmisten tilanteen olevan heikoin Kanta-Hämeessä ehkäisevässä päihdetyössä.

Konkreettisena keinona esille nostettiin auttamistyön kohdentaminen eläkkeelle siirtyviin. Eläkkeelle siirtyminen on havaittu yhdeksi riskivaiheeksi päihdehaittojen kannalta. Kanta-Hämeen tavoitteena onkin saada Terveyden edistämisen hankerahaa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevan ryhmätoiminnan kehittämiseksi, jolloin voitaisiin kokeilla vertaisohjaajatoimintaa. Yhteisenä haasteena on resurssien riittävyys laadukkaan ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi. 

Hyvinvointisuunnitelma lähetetään pian kuntiin ja yhteistyötahoille lausuttavaksi

Hyvinvointisuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa on kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä suuri merkitys, kuten myös tiedonkululla organisaatioiden sisällä ja työryhmien välillä. Kokouksessa todettiin, että kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelmien laadinta samassa aikataulussa parantaisi yhteistyötä ja tehostaisi käytännön toteutusta. 

Elokuun hyte-kokouksessa käsitellyt hyvinvointisuunnitelma ja liitännäisasiakirjat lähetetään aluehallituksesta kuntiin ja muille yhteistyötahoille lausuttavaksi. Tavoitteena on saada laajaa palautetta alueellisista suunnitelmista ennen niiden lopullista hyväksymistä. 

Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomus on käsitelty aluehallituksessa huhtikuussa ja hyväksytty aluevaltuustossa kesäkuussa. Hyvinvointisuunnitelmaa 2025–2028 liitännäisineen on valmisteltu hyvinvointialueella yhteistyössä toimialojen, yhdyspintatyöryhmien, vaikuttamistoimielimien, integraatiovaliokunnan ja lautakuntien edustajien kanssa. Myös hyvinvointialueen asukkaita on osallistettu kysymällä heiltä näkemyksiä muun muassa Ota kantaa -verkkopalvelun kautta elokuussa. 
 
Hyvinvointisuunnitelmaa käsitellään aluehallituksessa 23. syyskuuta. Jos suunnitelma hyväksytään, lähtee se lausuntokierrokselle. Seuraava käsittely aluehallituksessa on joulukuun alussa ja ja hyväksymiskäsittely aluevaltuustossa 17. joulukuuta. 

Tutustu Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomukseen

UUTINEN / 19.09.2024

Suun terveydenhuollon tiimi palkittu vuoden 2024 Kanta-Hämeen Muistiystävällinen teko-palkinnolla

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen suun terveydenhuollon terveyden edistämisen tiimi on saanut merkittävän tunnustuksen, kun Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ja asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsi myönsivät tiimille vuoden 2024 Kanta-Hämeen Muistiystävällinen teko-palkinnon. Palkinto annetaan tunnustuksena ansiokkaasta työstä muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Myllymäki kommentoi:

–Muistiviikon kunniaksi haluamme palkita alueellisia toimijoita, jotka edistävät muistisairaiden hyvinvointia ja luovat muistiystävällistä Kanta-Hämettä. Tänä vuonna Kanta-Hämeen Muistiystävällinen teko -palkinto myönnetään Oma Hämeen Suun terveydenhuollon tiimille, joka on vieraillut kaikissa 15 Muistikahvilassamme ja neljässä vertaistukiryhmässämme. Tiimi on räätälöinyt ja esittänyt asiantuntevia luentoja suun terveyden haasteista muistisairastuneilla, saaden kiittävää palautetta osallistujilta.

Suun terveydenhuollon tiimi teki tiivistä yhteistyötä Muistiyhdistyksen kanssa ajalla syksy 2023 – kesä 2024, osallistuen lukuisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin hyvinvointialueella. Tämä yhteistyö mahdollisti tärkeiden suun terveydenhuoltoon liittyvien palveluiden ja tiedon viemisen suoraan muistisairaille, omaisille ja omaishoitajille. Palkinto jaetaan muistiviikon aloitustapahtumassa Hämeenlinnassa ensi viikolla.

–On ilo nähdä tiimimme työn saavan arvostusta myös yhteistyökumppaneiltamme. Tämä palkinto on osoitus siitä, että olemme tehneet yhdessä merkityksellistä työtä suun terveyden edistämiseksi, kertoo Petra Härmä, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveyden edistämisen koordinaattori ja suuhygienisti. 

 Härmä kiittää tiimin jäseniä Heli Selonen-Lainetta, Johanna Nurmea, Miia Karttusta ja Sini Piiroista heidän yhtenäisestä työpanoksestaan ja innostaan edistää suun terveyttä. –Yhteistyö on ollut saumatonta, ja tiimin yhteishenki on ollut erinomainen, hän lisää. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue kiittää myös kaikkia yhteistyökumppaneitaan sekä lähijohtajia, joiden tuki ja joustava yhteistyö ovat mahdollistaneet tiimin työn toteuttamisen menestyksekkäästi. 
 

UUTINEN / 18.09.2024

RS-virusinfektioiden ehkäisy alkaa – nirsevimabi tarjotaan kaikille vastasyntyneille ja riskiryhmässä oleville imeväisille

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistetään loka-marraskuussa uusi RS-virusinfektioiden ehkäisyohjelma, joka tähtää alle 3 kuukauden ikäisten vauvojen ja vakavan RSV-infektion riskiryhmiin kuuluvien alle 1-vuotiaiden lasten suojaamiseen. Uusi vasta-aine, nirsevimabi, tarjoaa tehokasta suojaa RS-viruksen aiheuttamia vakavia sairastumisia ja sairaalahoitoja vastaan. Suojaus on vapaaehtoinen ja perheille ilmainen. Suojauksen saa joko synnytyssairaalasta tai neuvolasta.

Nirsevimabi on paljon tutkittu, turvallinen ja kerta-annoksena epidemia-ajaksi suojan antava valmiste RS-virusinfektioiden estoon

RS-virus (respiratory syncytial virus, RSV) on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä sairaalahoitoon johtavista hengitystieinfektioiden aiheuttajista pienillä lapsilla. Suomessa RS-virus aiheuttaa vuosittain epidemian pienten lasten keskuudessa tyypillisesti marras -huhtikuussa. Valtakunnallisesti RSV-infektio johtaa vuosittain noin 1000 alle yksivuotiaan lapsen sairaalahoitoon. Alle 3 kuukauden ikäisillä lapsilla riski vakavasta RSV-taudista ja tehohoitoon joutumisesta on erityisen suuri, ja noin joka kuudes sairaalaan joutunut lapsi on riskissä joutua tehohoitoon.

Nyt käyttöön tuleva valmiste nirsevimabi on pitkävaikutteinen täsmävasta-aine RS-virusta vastaan ja se on ollut talvella 2023-2024 laajalti käytössä useassa Euroopan maassa. Tutkimuksissa ja seurannassa se on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi. Nirsevimabin on erityisesti pienimmillä lapsilla todettu vähentävän RS-viruksen aiheuttamia vaikeita tautimuotoja ja tehohoidon tarvetta 80-90%. Suojateho lievempiä muotoja vastaan on samaa luokkaa.

Nirsevimabi on vasta-ainevalmiste, ei rokote. Vasta-aineet häviävät vähitellen lapsen elimistöstä, ja näin saatava suoja muistuttaa raskausaikana äidistä lapseen siirtyvistä suojavasta-aineita, jotka antavat luonnollista suojaa vastasyntyneelle äidin sairastamia infektioita vastaan.

Vasta-aine annostellaan neuvolassa tai synnytyssairaalassa

Oma Hämeen alueella nirsevimabisuojaa tarjotaan kaikille RSV-epidemian aikana syntyville lapsille sekä epidemian alkaessa alle 3kk ikäisille vauvoille. Vastasyntyneet saavat vasta-aineen jo synnytyssairaalassa. Alle 3kk ikäisten lasten ja alle 1v ikäisten riskiryhmäläisten suojauksesta huolehtivat alueelliset neuvolat.

Nirsevimabihoitoon ovat oikeutettuja alle 1 vuoden ikäiset vaikean RSV-infektion riskiryhmiin kuuluvat lapset seuraavasti:

• alle 29 raskausviikolla syntyneet keskoset
• lapset, joilla on leikkaushoitoa odottava synnynnäinen sydänsairaus
• lapset, joilla on vaikea immuunipuutos
• lapset, joilla on Downin syndrooma

UUTINEN / 18.09.2024

Osa apuvälinepalveluyksiköistämme on suljettuna 24.–25.9.

Apuvälinekeskus ja Hämeenlinnan terveysaseman apuvälinepalvelut ovat kiinni 24.–25.9. Riihimäen terveysaseman apuvälinepalvelu on kiinni tiistaina 24.9.

Muut apuvälinepalveluyksikkömme ovat avoinna normaalisti. Tarvittaessa voit asioida myös fysioterapeutti-chatimme kautta. Chat on avoinna arkisin klo 8–15, ja löydät sen Oma Häme -sovelluksesta tai osoitteesta omahame.fi.

UUTINEN / 18.09.2024

Queen Silvia Nursing Awards -palkittu Hanna Jokinen ilahduttaa työssä ja vapaa-ajalla

Hanna Jokinen on saanut arvostetun Queen Silvia Nursing Awards -palkinnon, joka jaettiin kuuteen eri maahan. Tämä kansainvälinen kilpailu keskittyy ikäihmisten ja erityisesti muistisairaiden hoitotyön kehittämiseen. Hannan innovatiivinen idea ja omistautuminen hoitotyön kehittämiselle on huomioitu myös kansainvälisesti, ja hän jatkaa työtään kotihoidon työnjärjestelijänä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Eläköön hoitajat ja hyvinvointi – positiivisen asenteen voimin!

Hanna on todellinen ilopilleri työyhteisössään. Hänen matkansa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle alkoi keväällä 2024, kun hän siirtyi pitkän ikäihmisten hoitotyön uran jälkeen nykyiseen tehtäväänsä. Vaikka taustalla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus lähihoitajana, Hanna ei katso taakseen, vaan on innokkaasti omaksunut uuden roolinsa työnjärjestelijänä kotihoidossa. Hänen työnsä on kiireistä ja vastuullista, mutta Hanna säilyttää aina positiivisen otteen ja löytää ilon hetket arjen keskellä.

– Aamut alkavat poissaolojen kartoittamisella ja sijaisten järjestämisellä. Päivän aikana huolehdimme turvapuhelinhälytyksistä ja avaamme uusia kotihoidon palveluita asiakkaille. Työ on vaihtelevaa ja monipuolista, eikä kahta samanlaista päivää ole, Hanna kertoo.

Vaikka työpäivät voivat olla hektisiä, Hanna nauttii juuri siitä, että saa toimia itsenäisesti ja ratkoa ongelmia lennossa. Hänen taustansa lähihoitajana on antanut vankan pohjan, ja hän ymmärtää kentän työn haasteet paremmin kuin hyvin.

– Kentän hoitajia on tärkeää tukea ja kuunnella, erityisesti kun poissaoloja on paljon eikä paikkaajia aina saada.

Vapaa-ajalla vintagea ja voimaa

Työn vastapainoksi Hannan vapaa-aika täyttyy elämänilosta ja kiinnostavista harrastuksista.

– Rakastan vintagea ja roots-musiikkia. Vanhojen autojen ja 40-50-lukujen estetiikka kiehtoo minua, ja nautin livemusiikista ja erilaisista tapahtumista. En osaa olla kauaa paikallani, hän naurahtaa.

Hannan elämään kuuluu myös kuntoilu, jota hän kuvailee henkireiäkseen.

– Kuntosalitreenissä on koukuttavaa huomata, kuinka voima kasvaa. Se antaa energiaa arkeen. Lisäksi neulominen on minulle tapa rauhoittua – vaikkakin kantapäistä tulee välillä melko taiteellisia suorituksia, hän myöntää pilke silmäkulmassa.

Tiimityötä ja iloa työssä

Hannan tiimi kotihoidossa koostuu 15-16 ammattilaisesta, joista suuri osa tekee etätöitä.

– Meillä on tiimissä todella hyvä henki, vaikka moni työskentelee etänä. Tykkään siitä, että saan tehdä työtäni itsenäisesti, mutta aina voin pyytää apua, jos tarvitsen, hän sanoo.

Yhteistyö sujuu Hannan mukaan erityisesti silloin, kun aamut alkavat poissaolopulmien selvittämisellä.

– Silloin yhteistyön on pelattava saumattomasti. On tärkeää pitää kiireen keskellä rauhallinen ja lämmin asenne, vaikka tilanne olisi tiukka.

Hannan työn merkitys on valtava ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisessa. Kotihoidon työnjärjestely on monille näkymätöntä työtä, mutta sen sujuvuus on edellytys koko palvelun toimivuudelle. Hanna uskoo, että kehittämällä työntekijöiden valinnanvapautta ja tarjoamalla mahdollisuuksia sovittaa työ ja vapaa-aika paremmin yhteen, voidaan parantaa työntekijöiden hyvinvointia.

– Haluan, että hoitajat saavat enemmän vapautta valita, missä ja milloin he tekevät vuoroja. Näin yhdistettäisiin rekrytointiyritysten joustavuus ja vakituisen työsuhteen turva, hän visioi.

Innostusta ja huumoria arjessa

Hannan into uudessa työssään on tarttuvaa. Hän on erityisen ylpeä siitä, miten nopeasti hän on oppinut uuden työnsä ja saanut uusia näkökulmia.

– Olen ihan korviani myöten rakastunut tähän uuteen työhön. Toivon, että saan jatkaa tämän sopimuksen päätyttyäkin, hän toteaa hymyillen.

Työpäivän aikana Hanna tuo työyhteisöön hyvää mieltä huumorillaan ja energiallaan.

– Välillä vastatessani kiireessä turvapuhelinhälytyksiin, esittäydyn vahingossa “turvapuhelin Hannana” työnjaon sijaan, mikä saa aikaan hymyjä toisella puolella, hän kertoo.

Hannan tavoitteena on jatkaa uuden oppimista ja kehittää sekä itseään että työyhteisöään.

– Haluan opiskella lisää ja hakea lisää osaamista. Tavoitteeni on saada jatkoa nykyiselle työsopimukselleni ja jatkaa Oma Hämeen luottamustehtävissä, hän summaa tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Katse tulevaisuuteen

Hanna näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kehityksessä suuria mahdollisuuksia, erityisesti digitalisaation saralla. Hän toivoo, että teknologian avulla hoitotyötä voidaan sujuvoittaa, mutta samalla painottaa, että hoitajia ei voida korvata teknologialla.

– Haluamme, että hyvinvointialue pitää hyvää huolta hoitajistaan. Vain hyvinvoiva hoitaja voi hoitaa hyvin, hän toteaa viisaasti.

Hannan tarina on muistutus siitä, miten tärkeää on löytää ilo ja merkitys niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Hänen positiivinen asenteensa ja intohimonsa työhön ovat esimerkki siitä, miten jokainen voi tehdä omalta osaltaan paljon muiden hyvinvoinnin eteen – ja samalla nauttia elämästä täydellä sydämellä.

UUTINEN / 18.09.2024

Kanta-Hämeen keskussairaala siirtyy älypuhelinten käyttöön DECT-puhelinverkosta luopumisen myötä

Kanta-Hämeen keskussairaalassa tehdään merkittävä teknologinen uudistus, kun perinteinen DECT-puhelinverkko poistuu käytöstä ja sen tilalle otetaan käyttöön älypuhelimet. Tämä siirtymä parantaa sairaalan sisäistä viestintää ja edistää uuden teknologian käyttöä osana sairaalan päivittäisiä toimintoja.

Nykyiset DECT-puhelimet eivät vastaa tulevaisuuden viestintätarpeita, eikä Ahveniston sairaalan uusiin tiloihin rakenneta vastaavaa puhelinverkkoa. Siirtyminen älypuhelimiin tarjoaa sairaalan henkilökunnalle joustavamman ja monipuolisemman työkalun. Tämä mahdollistaa tehokkaampien ratkaisujen ja sovellusten käyttöönoton, mikä sujuvoittaa sairaalan toimintoja ja parantaa palveluiden laatua.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa viestintää sairaalan sisällä ja mahdollistaa uusien sovellusten, kuten potilaskuljetus- ja siivouspyyntöjen sähköisen hallinnan, käyttöönoton. Älypuhelinten avulla henkilöstö saa käyttöönsä laajasti erilaisia viestintätyökaluja, kuten pikaviestipalveluita ja sähköpostin. Tämä tehostaa päivittäisiä työprosesseja ja parantaa työn sujuvuutta.

Muutoksen kohderyhmänä ovat sairaalan henkilökunta, joka käyttää puhelimia päivittäisessä työssään, mukaan lukien tukipalveluiden, kuten potilaskuljetuksen ja siivouksen työntekijät. Myös puhelinvaihteen toimintaa sopeutetaan vastaamaan uusia teknologisia ratkaisuja. Tämä laaja muutos parantaa koko sairaalan viestintä- ja palveluketjuja. Älypuhelimet otetaan käyttöön ennen Kanta-Hämeen keskussairaalan siirtymistä uusiin tiloihin Ahvenistolle. Muutoksen onnistuminen varmistetaan perusteellisella testauksella. Käyttäjäryhmien tarpeet kartoitettiin jo syksyllä 2022 työpajoissa, joissa tunnistettiin älypuhelinten minimivaatimukset. 

Muutoksessa ovat mukana Kanta-Hämeen hyvinvointialueen teknologia- ja viestintätiimit, puhelinvaihteen henkilökunta sekä IT-osasto. Käyttäjien kokemuksia ja palautetta on hyödynnetty suunnittelussa aktiivisesti työpajojen kautta, jotta laitteet ja sovellukset vastaavat sairaalan tarpeita. Älypuhelimet tarjoavat perustan laajemmille digitaalisen viestinnän ja palveluiden kehittämiselle. Tulevaisuudessa hyödynnetään entistä enemmän esimerkiksi INTO-hankkeessa kehitettyjä sovelluksia, jotka tukevat sairaalan operatiivista toimintaa. Uusien sovelluksien käyttöönottoaikataulu vahvistuu testauksen edetessä. Pikaviestisovellukset ja muut älykkäät viestintäratkaisut parantavat henkilöstön välistä viestintää ja työn sujuvuutta. Tämä muutos on osa laajempaa digitalisaatiota, joka valmistelee Kanta-Hämeen keskussairaalaa tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.