Bannerin Web-sisältö

Kollaasi, joka esittelee Oma Hämeen palveluita.

Askeleen edellä elämäsi polulla 

Vastaamme kaikkien kantahämäläisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.
 

Asioi helposti ja nopeasti uudella Oma Häme -sovelluksella

Kesätyöhaku 2024 on alkanut! Katso täältä avoimet paikat

Tietoa palveluverkkosuunnitelmasta ja asukastilaisuuksista

Info Laatikon Web-sisältö

Tärkeitä linkkejä

Jos tarvitset nopeasti neuvoja, soita päivystysapuun

116 117

Hätätilanteessa soita

112

Sisältöjulkaisija

Uutiset

Hoitaja taluttaa vanhusta.

Uuden ikäihmisten palveluasumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella

UUTINEN / 26.02.2024

Eedilän asukaat muuttavat uudisrakennukseen Opintielle talon valmistuttua.

Hoitaja taluttaa vanhusta.

Uuden ikäihmisten palveluasumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella

UUTINEN / 26.02.2024

Eedilän asukaat muuttavat uudisrakennukseen Opintielle talon valmistuttua.

Hoitaja taluttaa vanhusta.

UUTINEN / 26.02.2024

Uuden ikäihmisten palveluasumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella

Uuden ikäihmisten asumisyksikön rakentaminen alkaa Lopella kevään aikana. Oma Häme on solminut sopimuksen Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n kanssa, joka vastaa yksikön rakentamisesta. Uudistalon arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2025 puolivälissä. Oma Häme tulee vuokraamaan tilat yhtiöltä käyttöönsä.
 
Opintielle sijoittuvaan uuteen rakennukseen tulee 47 asuntoa, jotka kaikki ovat vuokra-asuntoja. Kaikissa asunnoissa on oma kylpyhuone, pieni keittiö ja säilytystilaa, mikä mahdollistaa asumisen erilaisten palveluiden turvin. Rakennuksessa on myös yhteisiä tiloja, kuten ruokasaleja ja olohuoneita. Rakennuksessa on myös tilat päivätoiminnalle ja kuntosalille.
 
Uudisrakennushanke sisältyy Oma Hämeen tämänhetkiseen suunnitelmaan, jonka mukaan ympärivuorokautisen hoivan peittävyys ikäihmisten palveluissa laskee kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Uudisrakennus korvaa Lopella hoivakoti Eedilän, jonka tilat eivät vastaa nykyaikaisia asumisen, hoidon ja kuntoutuksen tarpeita. Vanhan Eedilän asukkaat muuttavat uuteen rakennukseen sen valmistuttua.
 
– Hyvä, että hanke käynnistyy nyt. Saamme siten Lopelle asianmukaiset ja toimivat tilat ikääntyneiden asumispalveluihin. Uskon, että tämä osaltaan auttaa myös henkilöstön rekrytointia, sanoo ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Jorma Haapanen.
 
ARAn rahoittaman hankkeen valmistelu on käynnistetty jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä kunnilta hyvinvointialueelle. Lopen kunta käynnisti uuden ikääntyneiden palveluasumisen yksikön suunnittelun vuonna 2021, jolloin kumppaniksi valittiin Suomen Hoiva ja Asunto ja rakennuspaikaksi Opintiellä sijaitseva tontti. Oma Häme on jatkanut suunnittelua yhteistyössä Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n kanssa.

Poika pulkkamäessä.

Digipalveluissa voi nyt hoitaa myös 10–17-vuotiaan lapsen asioita

UUTINEN / 26.02.2024

Aiemmin puolesta asiointi onnistui vain alle 10-vuotiaan puolesta.

Poika pulkkamäessä.

Digipalveluissa voi nyt hoitaa myös 10–17-vuotiaan lapsen asioita

UUTINEN / 26.02.2024

Aiemmin puolesta asiointi onnistui vain alle 10-vuotiaan puolesta.

Poika pulkkamäessä.

UUTINEN / 26.02.2024

Digipalveluissa voi nyt hoitaa myös 10–17-vuotiaan lapsen asioita

Etäasiointi helpottuu Oma Hämeessä perheiden osalta: potilastietojärjestelmän päivityksen myötä asiointi digipalveluissa on nyt mahdollista myös 10–17-vuotiaan lapsen puolesta. Aiemmin asiointi on ollut mahdollista vain alle 10-vuotiaan puolesta.

Miten otan etänä yhteyttä lapsen terveyshuolissa?

Lasta koskevissa terveyshuolissa huoltaja voi ottaa yhteyttä sairaanhoitaja-chatin kautta. Ammattilainen arvioi voiko asian hoitaa etänä ja ohjaa tarvittaessa oikeanlaisen avun piiriin. Esimerkiksi silmätulehdustapauksessa huoltaja voi ottaa lapsen silmästä kuvan, lähettää sen ammattilaiselle chatin kautta ja saada reseptin keskustelun aikana.

Sairaanhoitaja-chat on avoinna ma–pe klo 8–15. Chat löytyy Oma Häme -sovelluksesta ja osoitteesta omahame.fi. Ennen chatin aloittamista huoltajan on tärkeää muistaa valita puolesta asiointi, koska silloin esitietokysymykset on suunniteltu lapselle.
 
Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi huoltaja voi myös esimerkiksi tarkastella lasta koskevia ajanvarauksia, laboratoriotuloksia ja ammattilaisten kirjauksia.
 
Huoltajan on tärkeää huomioida, että ennen potilastietojärjestelmän päivitystä kirjatut tekstit eivät näy. Lisäksi yli 10-vuotiaiden osalta näkyvät vain ne uudet kirjaukset, joista on tehty kypsyysarvio. Jos lapsen on arvioitu olevan kypsä päättämään omista asioistaan eikä hän halua niiden näkyvän huoltajalle, huoltaja ei niitä näe.

Lue lisää alaikäisen itsenäisen päätöskyvyn arvioinnista (THL)

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyi lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmä

UUTINEN / 23.02.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti keväällä 2023 käyttöön lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmän, joka...

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyi lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmä

UUTINEN / 23.02.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti keväällä 2023 käyttöön lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmän, joka...

UUTINEN / 23.02.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyi lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti keväällä 2023 käyttöön lääkäreiden varahenkilöstöjärjestelmän, joka tähtää terveydenhuollon jatkuvuuden varmistamiseen ja henkilökunnan työssäjaksamisen tukemiseen. Ensimmäinen virkaan astunut lääkäri aloitti tehtävässään saman vuoden syksyllä, ja järjestelmän odotetaan tarjoavan apua paikallisten terveyspalvelujen ylläpitämisessä.

Sijaislääkärijärjestelmän tavoitteena on tarjota vaihtoehto ostopalvelulääkäreiden käytölle, mikä parantaa paikallisen terveydenhuollon joustavuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lisäksi järjestelmä pyrkii tukemaan osaavaa varahenkilöstöä, joka voi astua tarvittaessa hoitamaan lääkärin tehtäviä sairastapauksissa tai muissa poikkeustilanteissa. Tämä auttaa myös hoitohenkilökuntaa, sillä potilaiden aikatauluja ei tarvitse muuttaa lääkärin sairastuessa.

Oma Hämeellä on tällä hetkellä kolme varalääkäriä, jotka on sijoitettu asuinpaikkansa mukaisesti lähelle Hämeenlinnan palvelualuetta. 

–Jatkossa toivotaan tilanteen kehittyvän siihen suuntaan, että kaikki 10 virkaa saadaan täytettyä ja varalääkärit jakautuvat tasaisesti koko Oma Hämeen alueelle. Varmasti siis pian avaamme virkahaun uudelleen", iloitsee Hämeenlinnan perusterveydenhuollon avopalveluiden palvelualueylilääkäri Saija Pesonen.

Tulevaisuudessa hyvinvointialue suunnittelee myös hoitajien varahenkilöstön käyttöönottoa vastaavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Työssäjaksamisen haasteet eivät koske vain lääkäreitä, ja siksi on tärkeää tarjota tukea myös hoitohenkilökunnalle.

–Uuden varahenkilöstön toimintamallin aloitus hoitajien osalta on käynnistymässä ja rekrytoimme tähän nyt viisi sairaanhoitajaa, kertoo ylihoitaja Susanne Andersson-Tapio.

Lue myös Lääkärilehden juttu aiheesta tästä.

Hoitaja ja näytteenottotarvikkeita.

Muutoksia laboratorioiden aukioloajoissa

UUTINEN / 23.02.2024

Fimlabin toimipisteiden palveluaikoihin tulee muutoksia 4.3. alkaen. Kevään loma-aikoina on myös sulkuja.

Hoitaja ja näytteenottotarvikkeita.

Muutoksia laboratorioiden aukioloajoissa

UUTINEN / 23.02.2024

Fimlabin toimipisteiden palveluaikoihin tulee muutoksia 4.3. alkaen. Kevään loma-aikoina on myös sulkuja.

Hoitaja ja näytteenottotarvikkeita.

UUTINEN / 23.02.2024

Muutoksia laboratorioiden aukioloajoissa

Kanta-Hämeen laboratoriopalvelujen aukioloajoissa tapahtuu muutoksia maaliskuussa. Fimlabin toimipisteiden uudet aukioloajat 4. maaliskuuta alkaen ovat:

•    Ypäjän laboratorio on avoinna maanantaisin klo 8–12
•    Humppilan laboratorio on avoinna tiistaisin klo 8–12
•    Jokioisten laboratorio on avoinna keskiviikkoisin klo 8–12
•    Tammelan laboratorio on avoinna torstaisin klo 8–12
•    Rengon laboratorio on avoinna torstaisin klo 7.30–14.30
•    Oitin laboratorio on avoinna torstaisin 7.30–14.30

Toimipisteitä on suljettuina kevään loma-aikoina

Lisäksi kevään loma-aikoina Fimlabin toimipisteissä tilapäisiä sulkuja hiihtolomien, pääsiäisen ja helatorstain vuoksi seuraavasti:

Lopen ja Oitin laboratoriot ovat suljettuina viikot 8, 14 ja 19.

Kalvolan, Hauhon, Rengon ja Tervakosken laboratoriot ovat suljettuina viikot 9, 13 ja 19.

Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän laboratoriot ovat suljettuina viikot 9, 13 ja 19. 

Sulkuviikkojen aikana Fimlab palvelee asiakkaita muissa alueen toimipisteissä. Kanta-Hämeen asukkaat voivat jatkossakin asioida Fimlabin kaikissa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan toimipisteissä.

Voit tarkistaa ajantasaiset aukiolotiedot toimipisteittäin Fimlabin sivuilta.

Forssan pääterveysasema ulkoa kuvattuna.

Muutoksia Forssan seudun terveyspalveluiden aukioloajoissa

UUTINEN / 22.02.2024

Terveysasemien ja laboratorioiden aukioloajat muuttuvat 4.3. alkaen.

Forssan pääterveysasema ulkoa kuvattuna.

Muutoksia Forssan seudun terveyspalveluiden aukioloajoissa

UUTINEN / 22.02.2024

Terveysasemien ja laboratorioiden aukioloajat muuttuvat 4.3. alkaen.

Forssan pääterveysasema ulkoa kuvattuna.

UUTINEN / 22.02.2024

Muutoksia Forssan seudun terveyspalveluiden aukioloajoissa

Forssan seudun terveyspalveluiden aukioloaikoihin tulee muutoksia maaliskuun alussa. Forssan pääterveysasema, Tammelan terveysasema, Jokioisten terveysasema, Humppilan terveysasema ja Ypäjän terveysasema ovat 4. maalikuuta alkaen avoinna maanantaista torstaihin kello 8–15.30 ja perjantaisin kello 8–15.  Ajanvarausnumeroiden takaisinsoittojärjestelmä on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8–14. 

Myös laboratorioiden aukioloaikoihin tulee muutoksia – Fimlabin toimipisteet ovat 4. maaliskuuta alkaen avoinna seuraavasti: 

  • Ypäjä maanantaisin klo 8–12
  • Humppila tiistaisin klo 8–12
  • Jokioinen keskiviikkoisin klo 8–12
  • Tammela torstaisin klo 8–12

Lisäksi Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän laboratoriot ovat suljettuina viikot 9, 13 ja 19 eli hiihtolomaviikon, pääsiäisen alusviikon sekä helatorstai-viikon. Sulkuviikkojen aikana Fimlab palvelee asiakkaita muissa alueen toimipisteissä. Kanta-Hämeen asukkaat voivat jatkossakin asioida Fimlabin kaikissa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan toimipisteissä.

Osa sähköisistä lomakkeistamme on pois käytöstä ke 21.2. klo 13 alkaen

UUTINEN / 20.02.2024

Käyttökatkon arvioitu kesto noin kuusi tuntia.

Osa sähköisistä lomakkeistamme on pois käytöstä ke 21.2. klo 13 alkaen

UUTINEN / 20.02.2024

Käyttökatkon arvioitu kesto noin kuusi tuntia.

UUTINEN / 20.02.2024

Osa sähköisistä lomakkeistamme on pois käytöstä ke 21.2. klo 13 alkaen

Käyttökatkon syynä on versiopäivitys ja arvioitu kesto noin kuusi tuntia. 

Seuraavat lomakkeet ovat pois käytöstä:

  • Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen sähköinen hakemus
  • Sähköinen kuljetuspalveluhakemus, Hämeenlinna
  • Sähköinen vammaispalveluhakemus, Hämeenlinna
  • Sähköinen omaishoidon tuen hakemus (alle 65-vuotiaat), Hämeenlinna

Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.

Sisältöjulkaisija

Artikkelit

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta. Keskimääräinen jonotusaika on alle minuutin ja asia hoituu keskimäärin 16 minuutissa.

Sairaanhoitaja Janni Järvi istuu rennosti sohvalla ja naputtelee läppäriään. Eilen hän on ollut terveysasemalla kohtaamassa asiakkaita, kun taas tänään on vuorossa etätyö sairaanhoitaja-chatin digisairaanhoitajana. Kaikki chatin kuudesta hoitajasta tekevät 50 % työtä terveysasemalla ja 50 % chatissa.  

Tällä kertaa Järven chat-vastaanotolle tulee asiakas, joka epäilee silmässään silmätulehdusta. Järvi pyytää asiakasta ottamaan kuvan silmästään ja konsultoi lääkäriä. Pian asiakas on jo saanut reseptin ja kiittää Järveä. Aikaa vastaanottoon on kulunut vain 10 minuuttia. Molemmille jää hyvä mieli ripeästä ja mukavasta hoitotapahtumasta. 

– Positiivinen palaute on ollut runsasta. Tässä työssä saa paljon enemmän palautetta kuin terveysasematyössä ja on palkitsevaa, kun se on niin positiivista. Yli 90 prosenttia palautteista on ollut hyvää, Järvi kertoo.

Suuri suosio – keskimääräinen jonotusaika kuitenkin vain alle minuutin

Kesäkuussa avattu sairaanhoitaja-chat on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Marraskuussa asioinnissa koettiin huippu: yli 1 500 asiakasta. Alkusyksystä luku oli vasta noin 900 kuukaudessa. Nousseet luvut kertovat kiinnostuksesta ja tarpeesta digitaalisia palveluita kohtaan. 

Sairaanhoitaja-chatissa hoidetaan asioita, jotka eivät edellytä käyntiä paikan päällä. Yleisimmin yhteydenotot koskevat flunssaa, lapsen sairastumista, virtsatietulehdusta, seksitautia tai sairausloman tarvetta. Myös asiakkaalle 24/7 käytössä olevat Omaolon oirearvioista poimitaan ne, jotka sopivat chatissa hoidettavaksi. Näin asiakas saa nopeammin vastauksen ja ratkaisun huoleensa. 

Yhteyden saaminen ammattilaiseen on nopeaa: keskimääräinen odotusaika chatissa on 58 sekuntia. Ennen chatin aloittamista, vahvan tunnistautumisen jälkeen, asiakas ohjautuu esitietolomakkeelle. Lomakkeella tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti.

– Esitietolomake auttaa paljon ja säästää työaikaa. Esitietolomakkeella asiakas on vastannut jo valmiiksi kysymyksiin, jotka pitäisi joka tapauksessa kysyä. Sen täyttämistä ei siis kannata jättää väliin, Järvi muistuttaa. 

Keskimääräinen chatin kesto on 16 minuuttia. Se on vähän, kun vertaa terveysasemalla käyntiin kuluvaa aikaa. 

Järvi kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä digipalveluiden kautta. Etänä asioiden kysyminen voi olla joskus helpompaa. Kun ottaa ajoissa yhteyttä, se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Asiat kyllä hoidetaan ja tarvittaessa ohjataan asiakas oikean hoidon piiriin.  

Vastuuta ja nopeita päätöksiä

Sairaanhoitaja-chatissa sairaanhoitajan rooli korostuu, kun sairaanhoitaja tekee itsenäisesti päätöksiä ja vain tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

Chatissa on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 6 hoitajaa ja yksi lääkäri. Haastavissa tilanteissa tiimi tukee toisiaan: kollegoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja.

Erityisesti vakavien sairauksien epäilyissä tarvitaan ammattitaitoa, ja hoitajan vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja siirtää potilas oikean asiantuntijan hoitoon. Järvi kertoo esimerkin tapauksesta, jossa potilas ohjattiin vakavan sairauden epäilyn vuoksi päivystykseen. Siinä tarvittiin rautaista ammattitaitoa: osattiin kysyä oikeat kysymykset ja nähtiin riski.

– Kun asiakasta ei näe kasvokkain, pitää kysellä enemmän. Pyydämme usein kuvia, sillä ne auttavat tilanteen arvioimisessa.

Chat-keskusteluja voi olla yhdellä hoitajalla samaan aikaan auki jopa kuusi kappaletta. Mitä sellaisen määrän voi hallita?

– Chatin henkilökunnalta vaaditaan kykyä hoitaa useampaa asiaa yhtä aikaa, rohkeutta tehdä päätöksiä, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, Järvi kertoo.

Syrjäyttävätkö digipalvelut perinteiset vastaanotot?

Digityö on moderni työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se ei korvaa perinteisiä palveluita, vaan toimii rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

– Etäasiointi soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa fyysinen vastaanotto ei ole välttämätön. Suuri osa terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on kuitenkin mahdollista toteuttaa ilman fyysistä vastaanottoa, digitaalisen sote-keskuksen johtaja, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo. 

Kun osa vastaanotoista hoidetaan etänä, jää enemmän aikaa kohdata terveysasemalla niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista. Etäasiointi tarjoaa myös mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn, kun neuvoa voi kysyä helposti ja nopeasti chatin kautta. Ikäihmisten ja kotihoidon potilaidenkin elämää helpottaa se, ettei tarvitse joka kerta asioida fyysisesti terveysasemalla. 

Järvi sulkee läppärinsä ja lähtee juoksulenkille. Etätyö vapauttaa aikaa iltaan, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Seuraavana päivänä on taas mukavaa kohdata asiakkaita terveysasemalla. 

– Vaihteleva työ antaa voimaa. Digipalveluiden puolella on innostavaa, kun koko ajan tulee jotain uutta. Kevään aikana chatin aukioloaikoja on muuten tarkoitus laajentaa myös iltoihin, Järvi huikkaa vielä lopuksi.

Digipalveluita kehitetään Oma Hämeessä aktiivisesti. Lokakuussa 2023 lanseerattiin itse kehitetty Oma Häme -sovellus. Oma Häme -sovelluksesta löytyvät kaikki digitaalisen sote-keskuksen palvelut, eli chatit, videovastaanotot ja linkitys Omaolo-palveluun. Sovelluksella voi lisäksi mm. tarkastella ajanvarauksia ja ammattilaisen kirjauksia, asioida toisen puolesta ja hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi/sovellus. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Lue myös: 5 vinkkiä etävastaanotolle
Lue myös: Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan


 

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

ARTIKKELI / 15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja palvelualuepäällikkö Sari Järvinen vastaanottivat 12.2.2024 terveystieteiden tohtori, lääkäri Laura Kauhasen alullepaneman ja luovuttaman adressin, jossa noin 850 allekirjoittajaa vaatii lastenpsykiatrian osaston säilyttämistä toiminnassa.

On ilahduttavaa, että lastenpsykiatrinen hoito kiinnostaa asukkaita ja he ovat valmiita puolustamaan tärkeäksi kokemaansa asiaa!

Aluevaltuusto teki 19.12.2023 osana tasapainotusohjemaa päätöksen, että lastenpsykiatrian osasto muutetaan avotoiminnaksi vuoden 2024 aikana. Aikataulu tarkentui loppuvuoden aikana siten, että 8.3.2024 osastotoiminta loppuu ja henkilöstö siirtyy suunnittelemaan ja perehtymään avovastaanoton toimintoihin. Päätös aikaistui suunnitellusta syksystä 2024, koska jono poliklinikan ensikäynnille uhkaa ylittää hoitotakuun (yli 90pv) samaan aikaan kun osastopaikat ovat olleet jo pidempään vajaakäytöllä. Siirtämällä osaston henkilöstöresurssi avohoitoon sinne saadaan 14 htv:tta, joilla voidaan lisätä ja monipuolistaa poliklinikan palveluita.

Useampi adressin allekirjoittanut ja sitä kommentoinut oli virheellisesti ymmärtänyt, että lastenpsykiatrinen hoito lopetetaan Kanta-Hämeestä kokonaan tai että lopettamassa ollaan nuorisopsykiatrian osastoa tai sairaalakoulua. Sairaalakoulu jatkaa ja sinne voidaan ottaa avohoidossa olevia lapsia tutkimusjaksoille jatkossa enemmän, kun osastohoidossa olevat lapset eivät vie koulupaikkoja. Nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen avohoidon resurssi lähes tuplaantuu, mikä nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja käyntien tihentämistä sekä mahdollistaa uusien hoitomuotojen, kuten koulu- ja kotikäyntien aloittamisen.

Kommenteissa epäiltiin myös, että toiminnallisella muutoksella haetaan säästöjä, kun avohoitoa ei tehosteta perustamalla uusia hoitajan toimia. On totta, että valtion rahoitus on niin niukka, ettei sillä uusia toimia juuri nyt perusteta, mutta suurempi ongelma on se, mistä saataisiin uusiin toimiin hoitajat lähivuosina, kun sote -henkilöstöä alkaa eläköityä ja työelämään vuosittain tulevat ikäluokat ovat niin pieniä, etteivät ne riitä korvaamaan eläköityviä.

Adressin kommenteissa korostui riittävän ja varhaisen psykiatrisen hoidon saamisen tärkeys ja vanhempien huomioiminen hoidossa. Tärkeitä asioita kaikki ja myös meidän prioriteettilistamme kärjessä. Osaston toiminnan muuttaminen avohoidoksi on yksi osa lastenpsykiatrisen hoitojen kehittämisessä hyvinvointialueellamme.

Mielen kasvupolku on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen hanke, jossa kehitetään alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Viva -projektin puitteissa on 89 perustason työntekijää (terveydenhoitajia, kuraattoreita, sairaanhoitajia, psykologeja) aloittanut IPC- menetelmäkoulutuksen, ja lisäksi 19 on aloittanut Cool Kids –hoito-ohjelmakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota alaikäisille vaikuttavia hoitomuotoja masennus- ja ahdistusoireisiin jo päiväkodeissa ja kouluissa ilman odottelua.

Aikuisten perustason palveluita on tehostettu kansallisen Terapiat Etulinjaan -hankkeen avulla ja tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tarjota perustasolla niin vaikuttavaa lyhytterapiaa, että puolet toipuu pelkästään sen avulla eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita. Olemme jo kouluttaneet lyhytterapeutteja perustasolle ja ottaneet käyttöön Terapianavigaattorin, seuraava vaihe on mielenterveys -chat.

Kun tilanne on niin vaikea, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, senkin tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehostetaan osastolta siirtyvän henkilöstöresurssin avulla perheinterventioita ja lisätään perheterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä vanhemmuuden tueksi yhdessä lastensuojelun ja perhekeskuksen kanssa, jotta lasta voidaan hoitaa avohoidon keinoin ja kotona asuen. Rohkaiseva esimerkki löytyy hyvinkin läheltä: 20 vuotta sitten lastenpsykiatrian osaston potilaista puolet oli Forssan seudulta, mutta kun sinne perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikka, osastohoidon tarve väheni muutamaan jaksoon vuodessa.

Valtavasti kasvaneiden lähetemäärien vuoksi pystymme tällä hetkellä vaivoin aloittamaan lastenpsykiatriset polikliiniset tutkimukset hoitotakuun puitteissa. Tutkimusjakson jälkeen varsinainen hoito jää usein liian ohueksi ja potilaat kriisiytyvät, jolloin todennäköisyys osastohoidon tarpeelle kasvaa. Tämä ei ratkea sillä, että osastopaikkoja lisätään, kuten moni adressiin kommentoinut ehdotti. Sen sijaan meidän on lisättävä vaikuttavia hoitomuotoja perustasolle ja vahvistettava erikoissairaanhoidon avopalveluita.

Mikäli lapsi voi niin huonosti, ettei avohoidossa pärjätä, ympärivuorokautinen osastohoito mahdollistuu TAYS:ssa kuten nytkin. Siellä keskitytään tilanteen vakauttamiseen. Jaksot ovat keskimäärin 1-3 viikon mittaisia ja niiden jälkeen avohoito jatkuu tiiviinä meidän poliklinikoilla. Omalla osastollamme on hoidettu 6 viikon jaksoilla lapsia, joiden psyykkinen vointi ja toimintakyky on ollut huomattavasti parempi, mistä kertoo sekin, että osa on ollut päiväpotilaita ja yöpyy kotona tai käy osastolta käsin koulussa ja harrastuksissa. Tällaiset lapset on muilla hyvinvointialueilla hoidettu onnistuneesti avohoidossa ja tämä on meidänkin tavoitteemme.

Paula Turunen, tulosaluejohtaja, mielenterveys- ja päihde

Sari Järvinen, palvelualuepäällikkö, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalat       

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Koulutuspäivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä

TAPAHTUMAT / 21.03.2024, klo 9.30–15.00

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella järjestetään Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä torstaina 21. maaliskuuta. Uusi ravitsemushoitosuositus julkaistiin keväällä 2023. Ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon toteuttamista ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ravitsemushoitoa ja siihen liittyviä käytäntöjä osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta.

Koulutuspäivä kokoaa yhteen ravitsemushoitoon osallistuvia ammattilaisia ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoita. Päivän tavoitteena on edistää ravitsemushoitoa hyvinvointialueellamme ja tukea ammattilaisia kantahämäläisten ravitsemusterveyden edistämisessä.

Uusi ravitsemushoitosuositus -päivä on suunnattu kaikille hyvinvointialue-, kunta- ja sote-toimijoille. Se koskettaa niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, potilas- ja asukasruokailun toteuttamisesta vastaavia sekä päättäjiä. Koulutus sopii myös oppilaitoksille, mm. sote-opiskelijoille. Kaikki ravitsemusterveyden edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan. Tilaisuus on maksuton niin lähi- kuin etäosallistujille.

Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Koulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 9.30–15.00.

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 13500 Hämeenlinna. Ahveniston luentosali.

Tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimii aluehallituksemme puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Puhujina mm. Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM ja Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto sekä Oma Hämeen omat ammattilaiset.

Koulutuksen aamupäivä kohdentuu ravitsemushoitoon ja sen edistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Iltapäivällä aiheena on väestön ravitsemusterveyden edistäminen.

Ohjelma

9.30–10: Aamukahvi ja pientä suolaista. Linjat auki.
10–10.10: Aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd) avaa tilaisuuden
10.10–10.30 Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteet ja keskeinen sisältö. Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
10.30–10.50: Eri ammattilaisten rooli potilaan ravitsemushoidossa, Soile Ruottinen, erityisasiantuntija, VRN
10.50–11.10: Toimintakorttien esittely työn tueksi, ravitsemusterapeutti Noora Toivonen ja ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
11.10-11.30: Tauko ja tilaa kysymyksille
11.30–11.50: Käytännön kokemuksia kentältä: OmaHämeen ammattilaisen puheenvuoro
11.50–12.10: OmaHämeen palvelut ja materiaali työn tukena, elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää ja ravitsemusterapeutti Noora Toivonen
12.15–13.15: Lounas (omakustanteinen)
13.15–13.40: Hyvinvointialueen yhtenäinen ravitsemuskäsikirja, ravitsemussuunnittelija Hanna Viitakangas
13.40–14.00 Ravitsemusterveyttä edistetään vaikuttavasti yhteistyössä, Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, STM
14.00–14.20 Ravitsemusterveyden edistäminen OmaHämeessä, kehittämispäällikkö Tuula Salminen
14.20–15.00: Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola
Etkö pääse koulutukseen? Esitysten materiaali toimitetaan kaikille koulutukseen ilmoittautuneille.

Lämpimästi tervetuloa! Varaa paikkasi nopeasti, lähiosallistujia koulutukseen mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Muista valita tarvittaessa erityisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjeet saapumiseen löydät tiedotteen lopusta.

Lisätietoa: Noora Toivonen, ravitsemusterapeutti, puh. 040 610 2383

Hanna Viitakangas, ravitsemussuunnittelija, puh. 040 486 0798

Oma Hämeen henkilöstö: Ilmoittaudu mukaan Hertassa, koulutuskalenterin kautta. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Organisaation ulkopuolinen henkilö: Ilmoittautuminen sekä ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä. HUOM! Ilmoittaudu joko lähi- tai etäkoulutukseen.

Ahveniston luentosali sijaitsee Kanta-Hämeen keskussairaalalla rakennuksessa A (keltainen rakennus) 3 krs. Sisäänkäynti ovesta AB.

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Rakenteellisen sosiaalityön päivä

TAPAHTUMAT / 20.03.2024, klo 9–15.30

Paikka: Teams-tapahtuma

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja.

Rakenteellinen sosiaalityö on tapa tehdä sosiaalityötä, jossa kiinnostuksen kohteena on yksilön sijaan koko yhteiskunta ja ympäristö, jossa elämme sekä vuorovaikutus näiden kahden välillä. Millaisissa rakenteissa elämme, millaisten normien keskellä toimimme, miten lainsäädäntö vaikuttaa arkeemme, mitä muutostarpeita rakenteissamme on? Miten luomme hyvinvointialueestamme paremman paikan elää? Keskeistä tässä työssä ovat arvot ja etiikka – ja se että luomme yhdessä hyvän hyvinvointialueen kaikille Kanta-Hämeen asukkaille. 

Näitä ja monia muita eettisiä peruskysymyksiä pohdimme ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä 20.3.2024. Teams-alustalla järjestettävä päivä rakentuu kahdesta eri osuudesta. Aamupäivällä klo 9–11 saamme vieraaksi sosiaalisessa mediassa tilastotietoa popularisoineen Stina Oksan STM:stä, sosiaalihuollon kohtuuttomia tapauksia tutkineen professori emerita Anna Metterin ja työelämäprofessori Juha Kaakisen.

Iltapäivän osuudessa klo 13–15.30 puolestaan pohditaan päivän teemaa otsikolla ”Poliittiset päättäjät rakenteellisen sosiaalityön kumppaneina”. Politiikkastudiossa keskustelemassa ovat Oma Hämeen aluehallituksen pj. Kaisa Lepola, aluevaltuutettu Juhani Lehto, aluevaltuutettu Kristiina Ruuskanen ja aluevaltuuston varajäsen Sirpa Ylikerälä. 

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Linkki tapahtumaan

Lisätietoja:

Katri Pellinen
Erityisasiantuntija
Sosiaalihuolto 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Puh. 040 670 6238
katri.pellinen@omahame.fi

Anu Ropponen
Rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija
Kanta-Hämeen RRP2 Syli -hanke, Suomen kestävän kasvun ohjelma
Puh. 040 353 2329
anu.ropponen@omahame.fi

Seija Junno
Kehittämispäällikkö
Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
Puh. 050 599 6415 
seija.junno@pikassos.fi 

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Maksuton ja avoin koulutus sekä yksityisille että julkisille palveluntuottajille.

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Maksuton ja avoin koulutus sekä yksityisille että julkisille palveluntuottajille.

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Paikka: Teams

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 13.03.2024, klo 10–12

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontayksikkö järjestää koulutusta omavalvontasuunnitelmien laatimiseen. Koulutus on maksuton ja se on avoin sekä julkisille että yksityisille palveluntuottajille. Koulutuksessa käydään läpi omavalvontasuunnitelman laatimisen perusteet sekä keskeiset sisällöt. 

Seuraava koulutus järjestetään:
•    ke 13.3. klo 10–12

Koulutukset ovat samansisältöisiä ja ne järjestetään Teams-yhteydellä. Kouluttajana toimii valvontakoordinaattori Jenna Syrjälä. Yksityiset palveluntuottajat voivat osallistua koulutukseen ilmoittautumalla Oma Hämeen koulutuskalenterin kautta. Etsi koulutus päivämäärän perusteella ja aloita klikkaamalla punaista kalenterinappia koulutuskalenteri-sivun oikeassa yläkulmassa. 

Lisätietoa: Jenna Syrjälä, jenna.syrjala[at]omahame.fi, p. 040 704 0581
 

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta verkossa

/ 28.02.2024, klo 17-19

Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutossuunnitelmista keskustellaan asukkaiden kanssa ennen päätöksentekoa.

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta verkossa

/ 28.02.2024, klo 17-19

Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutossuunnitelmista keskustellaan asukkaiden kanssa ennen päätöksentekoa.

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta verkossa

/ 28.02.2024, klo 17-19

Paikka: Teams-tapahtuma

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta verkossa

/ 28.02.2024, klo 17-19

Paikka: Teams-tapahtuma

Aluevaltuusto tekee päätöksen palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta. Helmikuun aikana asukkaiden kanssa käydään suunnitelmasta aktiivista keskustelua. Asukkailla on useita tapoja ja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja vaikuttaa tuleviin päätöksiin.

Oma Häme järjestää neljä asukastilaisuutta, joista viimeisin järjestetään verkossa Teamsilla keskiviikkona 28. helmikuuta klo 17–19. Liity tilaisuuteen tämän linkin kautta

Kysymyksiä kerätään asukkailta etukäteen webropolilla - lähetä oma kysymyksesi 26.2. mennessä. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista


 

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta Riihimäellä

/ 27.02.2024, klo 17-19

Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutossuunnitelmista keskustellaan asukkaiden kanssa ennen päätöksentekoa.

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta Riihimäellä

/ 27.02.2024, klo 17-19

Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutossuunnitelmista keskustellaan asukkaiden kanssa ennen päätöksentekoa.

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta Riihimäellä

/ 27.02.2024, klo 17-19

Paikka: Hyrian auditorio + verkko

Asukastilaisuus palveluverkkosuunnitelmasta Riihimäellä

/ 27.02.2024, klo 17-19

Paikka: Hyrian auditorio + verkko

Aluevaltuusto tekee päätöksen palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta. Helmikuun aikana asukkaiden kanssa käydään suunnitelmasta aktiivista keskustelua. Asukkailla on useita tapoja ja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja vaikuttaa tuleviin päätöksiin.

Oma Häme järjestää neljä asukastilaisuutta, joihin ei tarvitse ilmoittautua. Tilaisuuksien sisältö on samanlainen jokaisella paikkakunnalla. 

Riihimäen tilaisuus järjestetään tiistaina 27. helmikuuta klo 17–19, Hyrian auditoriossa (Sakonkatu 1, A-talo).

Tilaisuutta voi seurata suoran verkosta tämän linkin kautta. Etäkatsojat voivat myös lähettää kysymyksiä striimiä katsoessaan. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista


 

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 13.02.2024, klo 17.00

Vuoden ensimmäistä valtuustokokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 13.02.2024, klo 17.00

Vuoden ensimmäistä valtuustokokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 13.02.2024, klo 17.00

Paikka: HAMKin audiotorio, Forssa + verkko

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 13.02.2024, klo 17.00

Paikka: HAMKin audiotorio, Forssa + verkko

Kanta-Hämeen aluevaltuusto pitää vuoden ensimmäisen kokouksensa 13. helmikuuta Forssassa, HAMKin audiotoriossa (Wahreninkatu 11). 

Aluevaltuusto käsittelee kokouksessa hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa ja päättää tukipalveluiden yhtiöittämisestä.  

Lisäksi HAMK:n auditoriossa pidettävässä kokouksessa tehdään henkilövalintoja ja käsittelyssä on useampi vastaus valtuustoaloitteisiin. Kokouksen esityslista 

Kokousta voi seurata suorana klo 17 alkaen Oma Hämeen Youtube-kanavalta. Seuraa kokousta suorana verkosta