Ajankohtaista palveluista
Askeleen edellä elämäsi polulla
Vastaamme kaikkien kantahämäläisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.
Värilllinen: Ajankohtaisia ja tärkeitä linkkejä
Ajankohtaisia ja tärkeitä linkkejä
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kaikki uutisetTena-tuotteissa on toimitusvaikeuksia valtakunnallisesti
Toimitusvaikeudet johtuvat tulipalosta yhteistyökumppanin varastolla.
Tena-tuotteissa on toimitusvaikeuksia valtakunnallisesti
UUTINEN / 04.10.2024
Toimitusvaikeudet johtuvat tulipalosta yhteistyökumppanin varastolla.
UUTINEN / 04.10.2024
Tena-tuotteissa on toimitusvaikeuksia valtakunnallisesti
Tena-tuotteiden kotiinkuljetuksissa voi esiintyä toimitusviivästyksiä, jotka johtuvat hoitotarvikkeiden toimittajan yhteistyökumppanin varaston tulipalosta. Tuotteille on olemassa imukyvyltään vastaavia tuotteita, joita toimitetaan tilalle. Oma Hämeen alueella, kuten muillakin hyvinvointialueilla, toimittaja huolehtii ensisijaisesti kotijakelun tarpeesta.
Tämänhetkisen arvion mukaan viivästyksiä esiintyy tuotteissa ainakin lokakuun ajan. Tilanteen odotetaan normalisoituvan marraskuun aikana.
Asiakkaat voivat olla yhteydessä oman palvelualueensa hoitotarvikejakeluun, mikäli heidän tekemänsä tilauksen toimitus ei ole sovitusti saapunut tai tuotteet ovat loppumassa ennen seuraavaa toimitusta.
Kanta-Hämeen keskussairaalan verkkosivut siirtyivät Oma Hämeen sivustolle
Kaikki Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelut löytyvät jatkossa yhdestä ja samasta paikasta.
Kanta-Hämeen keskussairaalan verkkosivut siirtyivät Oma Hämeen sivustolle
UUTINEN / 03.10.2024
Kaikki Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelut löytyvät jatkossa yhdestä ja samasta paikasta.
UUTINEN / 03.10.2024
Kanta-Hämeen keskussairaalan verkkosivut siirtyivät Oma Hämeen sivustolle
Kanta-Hämeen keskussairaalan verkkosivut ovat nyt osa Oma Hämeen laajempaa verkkosivustoa. Tämä muutos on osa hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden kehittämistä ja tähtää asiakaslähtöisempään, helppokäyttöisempään ja kustannustehokkaampaan ratkaisuun. Kaikki Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelut löytyvät jatkossa yhdestä ja samasta paikasta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Elina Lintula kertoo, että päätös keskittää verkkosivut yhteen paikkaan liittyi ennen kaikkea asiakaskokemuksen parantamiseen ja resurssien järkevöittämiseen.
–Kun kaikki palvelut löytyvät yhdestä paikasta, asiakkaiden on helpompi löytää etsimänsä tieto, ja me puolestamme voimme varmistaa, että tieto on ajantasaista ja oikein. Tämä vähentää myös viestintäresursseja, kun samaa sisältöä ei tarvitse päivittää useampaan paikkaan, Lintula kertoo.
Keskittämisen avulla säästetään sekä henkilöstö- että taloudellisia resursseja, mutta samalla se luo mahdollisuuden kehittää verkkopalveluita joustavasti ja asiakaslähtöisesti.
Verkkosivuston teknisestä toteutuksesta vastannut projektipäällikkö Karoliina Kärkkäinen, kertoo –Hyvinvointialueen verkkosivujen rakentaminen on haasteellinen projekti laajan sisältökokonaisuuden takia. Koko palvelukokonaisuuteen liittyy tuhansia sivuja, joista sairaalapalveluiden kokonaisuus on useita satoja sivuja. Verkkosivu-uudistuksen taustalla on asiakkaille teetetty kysely ja useat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat osallistuneet verkkosivujen sisältöjen suunnitteluun.
Omahame.fi-sivustolta löytyvät palveluja koskevat tiedot nousevat kansallisesta palvelutietovarannosta. Palvelutietovarantoon tuotettu tieto nostetaan integraatioiden kautta sekä Oma Hämeen verkkosivuille että Oma Häme -sovellukseen. Tiedot näkyvät myös kansallisessa suomi.fi-palvelussa. Näin sisällöntuotannossa säästetään resursseja ja varmistetaan, että tieto on ajan tasalla molemmissa paikoissa.
Elina Lintula kehottaa asiakkaita antamaan palautetta uusista sivuista, jotta niitä voidaan kehittää edelleen käyttäjien tarpeiden mukaan.
–Haluamme kuulla asiakkaidemme mielipiteitä ja kokemuksia sivustosta, jotta voimme tehdä siitä entistä paremman. Palautetta voi antaa helposti verkkosivujen palautelomakkeen kautta, Lintula muistuttaa.
Palautetta verkkosivustosta voit antaa tästä.
Yhteistoimintaneuvottelut ikäihmisten asumispalveluissa ovat päättyneet
Neuvottelut koskivat noin 110 työntekijää, joiden kaikkien työsuhde jatkuu.
Yhteistoimintaneuvottelut ikäihmisten asumispalveluissa ovat päättyneet
UUTINEN / 02.10.2024
Neuvottelut koskivat noin 110 työntekijää, joiden kaikkien työsuhde jatkuu.
UUTINEN / 02.10.2024
Yhteistoimintaneuvottelut ikäihmisten asumispalveluissa ovat päättyneet
Yhteistoimintaneuvottelut ikäihmisten asumispalveluissa on saatu päätöksen 1. lokakuuta. Neuvottelut sujuivat hyvässä yhteistyöhengessä ja neuvottelujen perusteella kaikkien työntekijöiden työsuhde jatkuu. Neuvottelujen tulosta käydään läpi vielä työyhteisöinfoissa ja käytännön asioista neuvotellaan vielä yksittäisten työntekijöiden kanssa, esimerkiksi työpisteen tai lähijohtajan vaihtuessa.
Neuvottelujen tavoitteena ei ollut työvoiman vähentäminen. Neuvottelut johtuivat toiminnallisista muutoksista asumispalveluissa ja ympärivuorokautisen hoivan keskittämisestä tiettyihin yksiköihin. Neuvottelut järjestöjen kanssa aloitettiin 20. elokuuta.
Neuvottelut koskivat noin 110 työntekijää asumispalveluissa ja seuraavia ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköitä: Helmikoti (Hausjärvi), Toimela (Loppi), Laku (Riihimäki), Hoivatuuli (Hämeenlinna/Tuulos), Kuntotuulia (Hattula), Onnela (Jokioinen), Ilveskoti (Hämeenlinna) ja Ilvesmaja (Hämeenlinna).
Oma Häme avaa selviämisaseman Hämeenlinnaan
Selviämisasemaa pilotoidaan poliisin tiloissa talven aikana.
Oma Häme avaa selviämisaseman Hämeenlinnaan
UUTINEN / 02.10.2024
Selviämisasemaa pilotoidaan poliisin tiloissa talven aikana.
02.10.2024
UUTINEN / 02.10.2024
Oma Häme avaa selviämisaseman Hämeenlinnaan
Oma Häme kokeilee selviämisaseman toimintaa syksyn ja talven aikana. Kaksipaikkainen selviämisasema on avoinna ensimmäisen kerran lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeen poliisin tiloissa Hämeenlinnassa. Kokeilu jatkuu maaliskuuhun 2025.
Pilottihankkeen tarkoituksena on kokeilla pienimuotoista selviämishuonetoimintaa ja samalla selvittää selviämisaseman tarve Kanta-Hämeen alueella. Selviämisaseman perustamista on pohdittu alustavasti hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmassa. Kokeilu toteutetaan RRP2-hankkeen tuella. RRP2 on EU-rahoitteinen hanke, joka kohdistuu haavoittuvien asiakasryhmien hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkuun.
Selviämisasema tarjoaa tilapäisen suojan päihtyneille yli 18-vuotiaille henkilöille, jotka tarvitsevat turvallisen ja rauhallisen ympäristön selviämisen ajaksi. Asemalle tuodaan asiakkaita, jotka eivät itse kykene huolehtimaan omasta terveydestään ja turvallisuudestaan alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden aiheuttaman voimakkaan päihtymystilan vuoksi.
Oma Hämeen selviämisasema on kokeilun aikana avoinna etukäteen sovittuina ajankohtina noin kaksi kertaa kuukaudessa, pääasiassa viikonloppuisin. Aukioloajoista tiedotetaan erikseen poliisille ja ensihoidolle, jotka toimittavat asiakkaita selviämisasemalle. Asiakkaat eivät voi itse tai läheisten avulla hakeutua asemalle.
Selviämisasemalla työskentelee kaksi työntekijää vuorossaan. Selviämisasema on osa Oma Hämeen päihde- ja riippuvuuspalveluiden toimintaa Hämeenlinnassa. Palvelu on maksuton Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaille. Ulkopaikkakuntalaisilta veloitetaan 380 e/vuorokausi.
Selviämisasemalle ei voida ottaa akuuttihoitoa tarvitsevia henkilöitä. Asiakkaan vointia tarkkaillaan säännöllisesti, mutta varsinaisia hoitotoimenpiteitä ei tehdä. Mikäli asiakkaan terveydentila heikkenee, kutsutaan paikalle ensihoito arvioimaan jatkotoimenpiteet ja tarvittaessa konsultoidaan päivystävää lääkäriä.
Selviämisen jälkeen asiakkaan tilanne kartoitetaan ja hänet ohjataan tarvittaessa palveluiden piiriin. Maanantaisin asiakas voidaan ohjata matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan, Hämeenlinnan Päivätuvalle (Matti Alangon katu 1).
Suun terveydenhuollon palveluissa 9.10.2024 alkaen kaksi Ensilinja-numeroa
Vanhat puhelinnumerot hammashoitoloihin poistuvat samalla käytöstä.
Suun terveydenhuollon palveluissa 9.10.2024 alkaen kaksi Ensilinja-numeroa
UUTINEN / 02.10.2024
Vanhat puhelinnumerot hammashoitoloihin poistuvat samalla käytöstä.
UUTINEN / 02.10.2024
Suun terveydenhuollon palveluissa 9.10.2024 alkaen kaksi Ensilinja-numeroa
Oma Hämeessä suun terveydenhuollossa yhtenäistetään puhelinnumerot 9.10.2024 alkaen, jonka myötä puhelinnumerot muuttuvat. Jatkossa suun terveydenhuollon palveluihin on kaksi yhteistä numeroa, jonka kautta palveluun otetaan yhteyttä. Vanhat puhelinnumerot hammashoitoloihin poistuvat käytöstä samaan aikaan.
Uudet asiakasnumerot 9.10. alkaen
-
Suun terveydenhuollon kiireetön ajanvaraus 03 629 6301
-
Suun terveydenhuollon kiireellinen ajanvaraus 03 629 6300
Puhelimessa voit valita palvelualueesi ja yhteydenoton syyn seuraavasti:
-
Valinta 1: Forssan seutu
-
Valinta 2: Hämeenlinna ja Hattula
-
Valinta 3: Riihimäen seutu ja Janakkala
Valinnan jälkeen voit ilmoittaa yhteydenoton syyn. Keskitetyn kiireettömän ajanvarausnumeron kautta voit varata, siirtää tai perua hammashoitoajan. Puhelut ohjautuvat takaisinsoittojonoon tai puhepostiin.
Kiireellisestä ajanvarauksesta voit varata ajan, jos sinulla on särkyä, turvotusta tai lohkeama. Kiireellisiin puheluihin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti, mutta jos kaikki vastaajat ovat varattuina, puhelu ohjautuu takaisinsoittoon ja asiakas saa soiton mahdollisimman pian.
Suun terveydenhuollon ajanvarauspalvelut ovat avoinna arkipäivisin klo 8 – 15.
Muutokset tekstiviestinumeroihin
Uudet tekstiviestinumerot kuulo- ja puhevammaisille sekä tulkkipalvelua tarvitseville (interpretation service) ovat:
-
Forssan seutu: 040 6296199
-
Hämeenlinna ja Hattula: 040 6296197
-
Riihimäen seutu ja Janakkala: 040 6296198
Ajanvaraukseen liittyviä asioita voi hoitaa myös suun terveydenhuollon chat-palvelussa, joka on avoinna arkisin klo 8 – 14 osoitteessa omahame.fi/chatpalvelut.
Ilta- ja viikonloppupäivystyksen sekä suusairauksien poliklinikan numerot pysyvät ennallaan:
-
Päivystyksen ajanvaraus arki-iltaisin klo 15 – 21 ja viikonloppuisin klo 8 – 9 numerosta 040 620 5664
Päivystyksen toiminta-ajat ovat arki-iltaisin klo 15 – 21 ja viikonloppuisin klo 8 – 21. Muistathan soittaa aina ensin päivystysnumeroon ennen kuin harkitset ilta- ja viikonloppupäivystykseen hakeutumista.
Oma Häme aloittaa yhteistoimintaneuvottelut ikäihmisten kuntouttavassa päivätoiminnassa
Neuvotteluilla ei tavoitella henkilöstövähennyksiä.
Oma Häme aloittaa yhteistoimintaneuvottelut ikäihmisten kuntouttavassa päivätoiminnassa
UUTINEN / 02.10.2024
Neuvotteluilla ei tavoitella henkilöstövähennyksiä.
UUTINEN / 02.10.2024
Oma Häme aloittaa yhteistoimintaneuvottelut ikäihmisten kuntouttavassa päivätoiminnassa
Oma Häme aloittaa ikäihmisten kuntouttavassa päivätoiminnassa, kotihoidon tulosalueella, yhteistoimintaneuvottelut, joilla ei tähdätä henkilöstön vähennyksiin. Neuvottelut järjestöjen kanssa aloitetaan 8. lokakuuta. Henkilöstölle on kerrottu päivätoiminnan muutoksista.
Yt-neuvotteluiden piirissä noin 30 henkilöä ja se koskee kaikkia päivätoiminnan yksiköitä: Janakkalan päivätoiminta, Voutilakeskuksen päivätoiminta (Hämeenlinna), Kalvolan päivätoiminta (Hämeenlinna), Hauhon päivätoiminta (Hämeenlinna), Lammin päivätoiminta (Hämeenlinna), Riihimäen päivätoiminta, Hausjärven päivätoiminta, Lopen päivätoiminta, Forssan päivätoiminta, Jokioisten päivätoiminta. Neuvottelujen piirissä on esimerkiksi lähi-, kunto- ja kodinhoitajia sekä päivätoiminnan ohjaajia.
Neuvottelujen kohteena oleville tarjotaan ensisijaisesti uutta työtä kotihoidon tulosalueella. Tällöin työntekijällä voi muuttua työnkuva, lähijohtaja, nimike ja työpaikan sijainti. Muutoksia voi tulla myös työsopimuksen ehtoihin, työaikamuotoon ja palkkaukseen. Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, voivat irtisanomisetkin olla mahdollisia.
Päivätoimintaa tarjoavat yksiköt eivät vähene, mutta toiminnan määrä saattaa osassa yksiköistä vähetä. Samalla ikäihmisten kuntouttavaa päivätoimintaa kehitetään ja päivätoimintapalveluja tullaan tarjoamaan jatkossa erilaisissa muodoissa asiakkaille.
Yt-neuvottelut perustuvat hyvinvointialueen talouden toisen tasapainottamisohjelman toimeenpanoon.
Sisältöjulkaisija
Artikkelit
Kaikki artikkelitRahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen avaa blogissaan tarveperusteisen rahoituksen haasteita.
Blogi: Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on vaikeaa
ARTIKKELI / 03.10.2024
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen avaa blogissaan tarveperusteisen rahoituksen haasteita.
ARTIKKELI / 03.10.2024
Blogi: Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on vaikeaa
1990-luvulla Heikki Hela lauloi unettomasta yöstä, joka turhat toiveet vie. Tänä päivänä unettomia öitä tekee hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä, joka jaksaa aina vain yllättää.
Viime viikolla julkaistut tiedot muuttivat kaikkien alueiden rahoitusta keskellä talousarvioiden valmisteluprosessia. Osa sai helpotusta ja osa sai lisää säästöpaineita. On riski, että alueet jäävät odottamaan, josko se ensi kerralla heilahtaisi parikymmentä miljoonaa parempaan suuntaan. Tällä kertaa Kanta-Hämeen rahoitus hieman nousi, joten saimme hieman liikkumatilaa. On kuitenkin hyvä todeta, ettei hyvinvointialueen snorkkeli ole vielä pinnalla. Meidän tulee rohkeasti viedä eteenpäin talousohjelmiamme.
Tällä kertaa rahoituksen tasoa heilauttivat sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti. On hyvä, että tietoja korjataan. Mutta nyt pitäisi pysähtyä miettimään, miten tällaisilta muutoksilta vältytään tulevaisuudessa ja rahoituksen tason ennustettavuutta parannetaan. Tarvekertoimilla pyritään kuvamaan väestön palveluntarvetta, esimerkiksi sairastavuutta.
Tarvekertoimien päivityksen taakse jää toinen tekijä, joka vaikuttaa voimakkaasti tulevaisuudessa hyvinvointialueiden rahoitukseen. Se on väestömäärä. Kun sukeltaa syvemmälle hyvinvointialueiden rahoituksen perusteisiin, niin useassa laskentakaavassa on kertoimena väestömäärä. Melko pienellä simuloinnilla on jo nähtävissä, että pidemmällä aikavälillä väestömäärä vaikuttaa tarvetekijöitä enemmän hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Esimerkki (Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen data 31.12.2022):
Vantaa-Keravan tarvekertoimet ovat seuraavat:
Terveydenhuolto 0,89
Sosiaalihuolto 0,575
Vanhustenhuolto 0,838
Näiden perusteella Vantaa-Keravan rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 1,938 prosenttia.
Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat
Terveydenhuolto 1,031
Sosiaalihuolto 1,207
Vanhustenhuolto 1,001
Näiden perusteella Kanta-Hämeen rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 0,641 prosenttia.
Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat korkeammat, mutta vaikutus rahoitukseen on noin 1,4 prosenttia pienempi eli Vantaa-Keravan väestömäärän kasvu nostaa palvelutarvepohjaista rahoitusta voimakkaasti.
Todellisuudessa rahoitusjärjestelmä ei siis pohjaudu tarpeeseen, vaan väestömäärän muutokseen. Alueet, joiden väestömäärä kasvaa, hyötyvät tästä laskentamallista. Tämä olisi oikein, jos palveluntarve kulkisi käsi kädessä väestömäärän kanssa, mutta näin asia ei kuitenkaan ole. Olisi tärkeää, että järjestelmässä huomioitaisiin paremmin väestörakenteen muutos, ei väestömäärän muutos.
Rahoitusjärjestelmän korjaamisella alkaa olemaan kova kiire, koska alueet tulevat nopeasti eriarvoistumaan nykyisellä rahoitusmallilla. Parin vuoden päästä alueiden erot ovat huomattavia ja silloin niiden korjaaminen on jo merkittävästi vaikeampaa.
Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen suoraan rahoitusjärjestelmän ohjaamana olisi käytännössä suunnittelematonta poukkoilua. Alueen näkökulmasta onkin tärkeää keskittyä siihen, miten toimintamenot kehittyvät eri toiminnoissa. Onneksi alueet osaavat suhtautua tilanteeseen rauhallisesti ja rakentavasti. Toivottavasti järjestelmää voidaan korjata yhdessä alueita kuunnellen.
Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja
Tanja Pihlavamäen työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja
Tanja Pihlavamäki on arjen tulipalojen sammuttaja.
Tanja Pihlavamäen työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja
ARTIKKELI / 25.09.2024
Tanja Pihlavamäki on arjen tulipalojen sammuttaja.
ARTIKKELI / 25.09.2024
Tanja Pihlavamäen työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja
Tanja Pihlavamäki on kasvanut ammatillisesti monen mutkan kautta kulkeneen matkan varrella. Lopulta matka on johdattanut hänet Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuvantamisen yksiköiden osastonhoitajaksi. Hänen urapolkunsa on ollut värikäs, ja sen varrelta on tarttunut runsaasti kokemusta sekä syvällistä osaamista.
– Koko työurani on ollut hyvin moniammatillinen, ja vaikka matkani kuvantamisen pariin alkoi Hämeenlinnan kaupungin röntgenhoitajana, olen jatkuvasti hakenut uutta oppia. Tämä johti minut Riihimäelle ja lopulta nykyiseen tehtävääni hyvinvointialueen myötä, Tanja kertoo.
Arjen tulipalojen sammuttaja
Tanjan työpäivät ovat täynnä toimintaa ja nopeita ratkaisuja vaativia tilanteita. Hän aloittaa päivänsä aina tarkistamalla, mikä on henkilöstötilanne eri yksiköissä ja missä mahdollisesti tarvitaan apua.
– Henkilöstön saatavuudessa on haasteita, ja työ on ajoittain pelkkää tulipalojen sammuttamista. Yhteistyö apulaisosastonhoitajien kanssa on äärimmäisen tärkeää, sillä toimipaikkojen välillä on ollut monenlaisia tapoja tehdä asioita, Tanja kuvailee arkeaan.
Pitkäjänteinen työ kuvantamisen toimintojen yhtenäistämiseksi on kuitenkin alkanut tuottaa tulosta. Tanja korostaa tiimityön merkitystä, ja yhteistyö eri yksiköiden välillä onkin syventynyt hyvinvointialueen myötä.
– Meillä on ihan huipputiimi! Jokaisessa yksikössämme on ensiluokkaisen osaavia tekijöitä, ja on ollut hienoa nähdä, kuinka muutokset ovat edenneet yhdessä tehden.
Moottoripyöräilyä ja elämän tuulia
Kun työpäivä on ohi, Tanja siirtyy rakkaan harrastuksensa pariin. Moottoripyöräily Harley-Davidsonilla tuo hänelle vapautta ja mahdollisuuden rentoutua täysin.
– Paras tapa nollata työasiat on hypätä pyörän selkään ja antaa tuulen tuivertaa tukassa. Rokki soi kypärässä, maisemat vaihtuvat, ja stressi kaikkoaa. Moottoripyöräily on tuonut elämääni paljon tärkeää ja rakasta, hän kertoo hymyillen.
Tanja tunnustaa, että talvella hän vaipuu "horrostilaan", mutta kesä herättää hänet eloon.
Opiskelijat ja tulevaisuuden suunnitelmat
Tanja ei ole vain aktiivinen työssään, vaan hän haluaa myös kehittää alaansa ja toimia tulevien ammattilaisten mentorina. Hänen aloitteestaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty koulutusyhteistyö röntgenhoitajaopiskelijoiden kanssa.
– Meillä on nyt 14 loistavaa opiskelijaa, joiden opinnot ovat hyvässä vauhdissa. Tämä on minulle pyhä asia! On mahtavaa nähdä, kuinka motivoituneita opiskelijat ovat ja kuinka hienosti henkilökuntamme on lähtenyt mukaan opiskelijoiden ohjaukseen, Tanja kertoo ylpeänä.
Tulevaisuuden tavoitteetkin ovat selkeät. Tanja aikoo jatkaa kehitystyötä ja varmistaa, että kuvantamisen palvelut kehittyvät Kanta-Hämeessä edelleen.
– Johtajaksi johtajan paikalle, tietenkin! Minulla ja tiimillämme on suuria suunnitelmia, ja haluan kasvattaa tietoisuutta diagnostiikasta hyvinvointialueellamme, hän sanoo pilke silmäkulmassa.
Tanja Pihlavamäki on inspiroiva esimerkki siitä, kuinka monipuolinen osaaminen, intohimo kehittymiseen ja vahva yhteistyö voivat viedä pitkälle – niin työelämässä kuin moottoripyörän selässäkin.
Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.
Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?
ARTIKKELI / 18.09.2024
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.
18.09.2024
ARTIKKELI / 18.09.2024
Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.
Keskustelu hyvinvointialueiden taloustilanteesta on käynyt kuumana alkusyksyn aikana. Ilmassa on paljon korjausehdotuksia, mutta hyvin vähän kysytään, miksi alijäämää on syntynyt. Hyvinvointialueen rahoitusjärjestelmään perehtyessäni kävi hyvin helposti selville jo vuonna 2022, että alueet tulevat tekemään merkittävää alijäämää vuosina 2023–2024. Suomen inflaatio oli historiallisen korkealla tasolla ja myös korot lähtivät voimakkaaseen nousuun. Lisäksi sotesektorin palkkaratkaisu ylitti yleisen palkkatason, johon hyvinvointialueen rahoitusmalli perustuu. On kuitenkin todettava ja annettava synninpäästö rahoituslakeja laatineille virkamiehille: hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää ei ole laadittu vastaamaan näihin poikkeuksellisiin muutoksiin, eikä muutoksia pystytty ennustamaan.
Lakeja laatinut ministeriö on ollut suhteellisen hiljaa rahoitusjärjestelmän ongelmista ja asiaa on riepoteltu niin politiikassa kuin mediassa. Itseäni pohdituttaa se, että kenen etu on hyvinvointialueiden parjaus – kansalaisenko?
Hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua on vahvasti ohjannut alijäämien kattaminen, joka pitäisi tehdä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä lainkohta on aiheuttanut paljon harmia ja turhautumista kaikilla hyvinvointialueilla. On hyvä todeta, että alijäämät olisivat syntyneet myös kuntapohjaisessa järjestelmässä. Nyt alijäämä ongelmat vain pintautuvat valtakunnalliseen keskusteluun. Kuntapohjaisessa järjestelmässä keskusteltaisiin tällä hetkellä lisätalousarvioiden laatimisesta, kuntaveron korotuksista tai kustannusleikkauksista. Kaikki toimijat ovat tienneet jo vuodesta 2023 lähtien, että tavoite on mahdotonta saavuttaa, jos samalla pyritään tuottamaan kansalaisille lakisääteiset palvelut. Syntyneiden alijäämien kattamisen sijaan olisi tärkeää, että alueiden taloudet saataisiin vuositasolla tasapainoon ja kansalaisten palveluita voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti.
Toivottavasti kaikilta löytyisi malttia ja hyvinvointialueille annettaisiin työrauha taloustilanteen parantamiseksi ja toiminnan uudistamiseksi. Vuosi 2025 tulee olemaan ensimmäinen ns. normaali vuosi, kun rahoituksen tasoa korjataan jälkirahoituksella. Jälkirahoituskaan ei ole ongelmatonta, koska se kohtelee alueita eri tavoin, osa voittaa, osa häviää. Ettei asia olisi niin yksinkertainen, tulee rahoitusjärjestelmä tarjoamaan hyvinvointialueille yllätyksiä myös tulevina vuosina erilaisten leikkurien muodossa. Leikkureiden vaikutukset yksittäisille alueille tarkentuvat myöhemmin.
Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatLokakuussa 2024 järjestettävät koulutukset Oima-palvelun käyttöön
Koulutukset järjestetään etäkoulutuksina.
Lokakuussa 2024 järjestettävät koulutukset Oima-palvelun käyttöön
Koulutukset järjestetään etäkoulutuksina.
Lokakuussa 2024 järjestettävät koulutukset Oima-palvelun käyttöön
Oima järjestää yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa koulutuksia Oima-palvelun käyttöön. Koulutukset järjestetään sähköisesti etäkoulutuksina. Koulutukseen voi osallistua kotoa käsin. Osallistumiseen tarvitaan vain tietokone tai muu päätelaite (älypuhelin tai tabletti).
Henkilökohtainen apu:
Työantajat
Aika: Ma 28.10. klo 10.00–11.30
Linkki koulutukseen (Google Meet): https://meet.google.com/vhh-hitx-ygh
Työntekijät
Aika: Ma 28.10. klo 12.30–14.00
Linkki koulutukseen (Google Meet): https://meet.google.com/jvd-qcjj-xzt
Jo pidettyjen koulutusten tallenteet:
Omais- ja perhehoito
Perhehoitajat
Koulutustallenne:
Vuorokausi- ja tuntipalkkiolliset hoitajat
Koulutustallenne:
Omaishoitajat
Koulutustallenne julkaistaan pian.
Sijaisomaishoitajat
Koulutustallenne julkaistaan pian.
Palkkionsaajat (tukihenkilöt, mentorit)
Koulutus järjestetään uudelleen myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Avoimet ovet kehitysvammapoliklinikalla
TAPAHTUMAT / 10.10.2024, klo 14-16
TAPAHTUMAT / 10.10.2024, klo 14-16
Paikka: Viipurintien terveysasema, Hämeenlinna
Avoimet ovet kehitysvammapoliklinikalla
TAPAHTUMAT / 10.10.2024, klo 14-16
Paikka: Viipurintien terveysasema, Hämeenlinna
Oma Hämeen kehitysvammapoliklinikka pitää avoimet ovet torstaina 10. lokakuuta klo 14-16.
Hyvinvointialueen kehitysvammapoliklinikka on toiminut alkuvuodesta saakka Hämeenlinnassa, Viipurintien terveysaseman A-talossa (Viipurintie 1-3, A-talo, 1. kerros).
Kehitysvammapoliklinikalla työskentelevät kehitysvammaisten sairaanhoitajan ja lastenneurologin lisäksi puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti sekä psykologi. Moniammatillinen tiimi mahdollistaa yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan jokaisen potilaan kuntoutukseen. Poliklinikka vastaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kehitysvammaisten 0-16-vuotiaiden lasten ja nuorten kuntoutuksen seurannasta keskitetysti. Toimintamalli takaa paremman koordinoinnin ja tehokkaamman seurannan, mikä on keskeisen tärkeää lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.
Aikuisten kehitysvammaisten hoito ja seuranta tapahtuu terveysasemilla alueellisesti nimettyjen lääkäreiden vastaanotoilla, mitä kehitysvammapoliklinikan ammattilaiset tarvittaessa tukevat.
Avointen ovien päivänä on mahdollisuus tutustua poliklinikan toimintaan ja palveluihin sekä keskustella asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuudessa on tavattavissa kehitysvammapoliklinikan henkilökuntaa, mukaan lukien erityistyöntekijät, sairaanhoitaja ja lääkäri.
Lämpimästi tervetuloa!
Lisätietoja: ylilääkäri, lastenneurologi Tuomo Balk, tuomo.balk(at)omahame.fi
Palliatiivinen hoito – Muutoksessa mahdollisuus
Tapahtuma on kaikille avoin.
Palliatiivinen hoito – Muutoksessa mahdollisuus
TAPAHTUMAT / 09.10.2024, klo 16.15–19.00
Tapahtuma on kaikille avoin.
TAPAHTUMAT / 09.10.2024, klo 16.15–19.00
Paikka: Wetterhoff, Wanha Kutomo, Palokunnankatu 9 (2 krs), Hämeenlinna
Palliatiivinen hoito – Muutoksessa mahdollisuus
TAPAHTUMAT / 09.10.2024, klo 16.15–19.00
Paikka: Wetterhoff, Wanha Kutomo, Palokunnankatu 9 (2 krs), Hämeenlinna
Kansainvälistä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon päivää vietetään lauantaina 12.10., ja sen vuoksi Suomessa järjestetään avoimia yleisötapahtumia useilla paikkakunnilla 9.10. Päivän tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa kansalaisten, ammattilaisten ja päättäjien tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.
FinPall, SPLY, SPHY, PallTu ja Syöpäjärjestöt järjestävät yhteistyössä HUSin palliatiivisen keskuksen kanssa kansalaisille yleisötilaisuuden teemalla Palliatiivinen hoito – Muutoksessa mahdollisuus 9.10. Tilaisuus striimataan yhteistyössä Ylen kanssa ja on katsottavissa Yle Areenassa 12 kk ajan.
Myös Kanta-Hämeen palliatiivinen keskus järjestää 9.10. avoimen yleisötapahtuman. Päivän tilaisuudessa pääset tapaamaan palliatiivisen hoidon ammattilaisia ja kuulemaan, kuinka palliatiivinen hoito toteutuu Kanta-Hämeessä ja kuinka palliatiivista hoitoa kehitetään.
Ohjelma:
16.15–16.30 Kahvi
16.30–17.00 Alueellisen palliatiivisen hoidon esittely
17.00–17.10 Tervetuloa kv-päivään
17.10–17.30 Juhlapuhujan sanat
17.30–18.00 Palliatiivinen hoito Suomessa, Tiina Saarto
18.00–18.30 Kärsimyksen lievittäminen ja sedaatio osana oirehoitoa, Kaisla Mannerla
18.30–18.45 Musiikkiesitys
18.45-19.00 Loppusana ja mahdollisuus keskusteluun alueen palliatiivisen hoidon asiantuntijoiden kanssa.
Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan tarjoilua varten 4.10.2024 mennessä.
Ilmoittautuminen ja lisätietoja:
Jaana Suomalainen
jaana.t.suomalainen(at)omahame.fi
puh. 040 545 7273