Ajankohtaista palveluista

Oma Häme -sovellus tarjoaa nopeaa apua ja neuvoja

Oma Häme -sovellus tarjoaa nopeaa apua ja neuvoja.

Värilllinen: Ajankohtaisia ja tärkeitä linkkejä

Sisältöjulkaisija

Oma Hämeen logo
UUTINEN
20.09.2024

Hyvinvointisuunnitelma ja maakunnallinen yhteistyö Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksen kärkinä

Kanta-Hämeen tulevan hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Oma Hämeen logo

Hyvinvointisuunnitelma ja maakunnallinen yhteistyö Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksen kärkinä

UUTINEN / 20.09.2024

Kanta-Hämeen tulevan hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 20.09.2024

Hyvinvointisuunnitelma ja maakunnallinen yhteistyö Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksen kärkinä

Toista kertaa järjestetty Kanta-Hämeen hyte-kuntakokous kokosi virkamiehiä ja päättäjiä Ahveniston luentosaliIn elokuussa. 

Opiskeluhuollon resurssit, maahanmuuton mahdollisuudet ja ehkäisevän päihdetyön haasteet nousivat keskeisiksi puheenaiheiksi toista kertaa järjestetyssä Kanta-Hämeen hyte-kuntakokouksessa. Oma Häme järjesti 28. elokuuta Ahveniston luentosalissa kokouksen, johon osallistui Oma Hämeen virkajohdon lisäksi kuntajohtajia, kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistoa, sekä seurakunnan, järjestöjen ja oppilaitosten edustajia.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vuosittain yhteistyöneuvottelut kuntien sekä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (hyte) tekevien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Seuraava hyte-kuntakokous järjestetään syksyllä 2025.

Vuosittaisissa hyte-kuntakokouksissa neuvotellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta omalla alueella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa terveyseroja.

Yhteistyöstä on sovittu Oma Hämeen ja kuntien yhteisellä puitesopimuksella, joka solmittiin keväällä 2023. Yhteistyön keihäänkärkinä Kanta-Hämeessä ovat maakunnan työllisyyden ja elinvoiman parantaminen, ikäystävällisen asumisen tukeminen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Nämä teemat olivat pääosassa myös elokuisessa kuntakokouksessa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia, alueelliseen hyvinvointityöhön ja taloushaasteisiin liittyviä kysymyksiä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen avasi tämän vuoden kokouksen ja puhui hyvinvointialueen johtamisen haasteista ja talousarvion alijäämästä. Naukkarinen kertoi, että talousarvion haasteisiin pyritään vastaamaan kehittämällä alueellisia ratkaisuja ja tarkentamalla rahoitusmallia.

Ensimmäinen alueellinen hyvinvointisuunnitelma valmis vuoden lopussa

Lisäksi kokouksessa esiteltiin Kanta-Hämeen hyvinvointisuunnitelma liitännäisasiakirjoineen vuosille 2025–2028. Esitellyt suunnitelmat painottavat lasten ja nuorten sekä työikäisten hyvinvointia, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistamista sekä yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden välillä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi esitettiin muun muassa perhekeskuspalvelujen ja lastensuojelun kehittämistä. Hyvinvointisuunnitelmaan liitetään myös lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma, samoin kuin hieman myöhemmin valmistuvat ikääntyneiden hyvinvointiin painottuva suunnitelma ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. 

– Hyvinvointialueen ensimmäistä hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu hyvässä hengessä ja alueellisena yhteistyönä hyte-yhdyspintatyöryhmissä. Suunnitelma valmistellaan seuraavalle valtuustokaudelle, toteaa kumppanuuspäällikkö Päivi Niiranen.  

Alueellista opiskeluhuoltosuunnitelmaa käsiteltäessä todettiin, etteivät opiskeluhuollon resurssit maakunnassa täysin vastaa opiskelijoiden tarpeita. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteydessä pohdittiin muun muassa sitä, miten kasvava maahanmuutto lisää perheiden tuen tarvetta. Maahanmuutto on kuitenkin keskeinen tekijä kaupunkiseudun kasvussa, minkä vuoksi käytiin keskustelua myös sen tuomista mahdollisuuksista. Kansainvälisten opiskelijoiden ja perheiden integrointiin tulisi panostaa enemmän.

Yleisellä tasolla käytiin keskustelua myös yhteistyörakenteiden kehittämisestä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Järjestöt nostivat esiin huolensa valtionrahoituksen leikkausten vaikutuksista järjestöjen toimintaan. 

Hyte-kokouksen osallistujia keskutelutti myös ehkäisevä päihdetyö, josta kunnilla on ensisijainen ja lainmukainen järjestämisvastuu. Hyvinvointialue tukee kuntia ja vastaa omalta osaltaan ehkäisevästä päihdetyöstä. Kokouksessa todettiin työikäisten ja ikäihmisten tilanteen olevan heikoin Kanta-Hämeessä ehkäisevässä päihdetyössä.

Konkreettisena keinona esille nostettiin auttamistyön kohdentaminen eläkkeelle siirtyviin. Eläkkeelle siirtyminen on havaittu yhdeksi riskivaiheeksi päihdehaittojen kannalta. Kanta-Hämeen tavoitteena onkin saada Terveyden edistämisen hankerahaa ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevan ryhmätoiminnan kehittämiseksi, jolloin voitaisiin kokeilla vertaisohjaajatoimintaa. Yhteisenä haasteena on resurssien riittävyys laadukkaan ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi. 

Hyvinvointisuunnitelma lähetetään pian kuntiin ja yhteistyötahoille lausuttavaksi

Hyvinvointisuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa on kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä suuri merkitys, kuten myös tiedonkululla organisaatioiden sisällä ja työryhmien välillä. Kokouksessa todettiin, että kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelmien laadinta samassa aikataulussa parantaisi yhteistyötä ja tehostaisi käytännön toteutusta. 

Elokuun hyte-kokouksessa käsitellyt hyvinvointisuunnitelma ja liitännäisasiakirjat lähetetään aluehallituksesta kuntiin ja muille yhteistyötahoille lausuttavaksi. Tavoitteena on saada laajaa palautetta alueellisista suunnitelmista ennen niiden lopullista hyväksymistä. 

Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomus on käsitelty aluehallituksessa huhtikuussa ja hyväksytty aluevaltuustossa kesäkuussa. Hyvinvointisuunnitelmaa 2025–2028 liitännäisineen on valmisteltu hyvinvointialueella yhteistyössä toimialojen, yhdyspintatyöryhmien, vaikuttamistoimielimien, integraatiovaliokunnan ja lautakuntien edustajien kanssa. Myös hyvinvointialueen asukkaita on osallistettu kysymällä heiltä näkemyksiä muun muassa Ota kantaa -verkkopalvelun kautta elokuussa. 
 
Hyvinvointisuunnitelmaa käsitellään aluehallituksessa 23. syyskuuta. Jos suunnitelma hyväksytään, lähtee se lausuntokierrokselle. Seuraava käsittely aluehallituksessa on joulukuun alussa ja ja hyväksymiskäsittely aluevaltuustossa 17. joulukuuta. 

Tutustu Kanta-Hämeen vuoden 2024 hyvinvointikertomukseen

Kuvassa vasemmalta hammashoitaja Miia Karttunen, suuhygienisti Petra Härmä ja Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Myllymäki.
UUTINEN
19.09.2024

Suun terveydenhuollon tiimi palkittu vuoden 2024 Kanta-Hämeen Muistiystävällinen teko-palkinnolla

Palkinto annetaan tunnustuksena ansiokkaasta työstä muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin...

Kuvassa vasemmalta hammashoitaja Miia Karttunen, suuhygienisti Petra Härmä ja Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Myllymäki.

Suun terveydenhuollon tiimi palkittu vuoden 2024 Kanta-Hämeen Muistiystävällinen teko-palkinnolla

UUTINEN / 19.09.2024

Palkinto annetaan tunnustuksena ansiokkaasta työstä muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin...

Kuvassa vasemmalta hammashoitaja Miia Karttunen, suuhygienisti Petra Härmä ja Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Myllymäki.

UUTINEN / 19.09.2024

Suun terveydenhuollon tiimi palkittu vuoden 2024 Kanta-Hämeen Muistiystävällinen teko-palkinnolla

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen suun terveydenhuollon terveyden edistämisen tiimi on saanut merkittävän tunnustuksen, kun Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ja asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsi myönsivät tiimille vuoden 2024 Kanta-Hämeen Muistiystävällinen teko-palkinnon. Palkinto annetaan tunnustuksena ansiokkaasta työstä muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Myllymäki kommentoi:

–Muistiviikon kunniaksi haluamme palkita alueellisia toimijoita, jotka edistävät muistisairaiden hyvinvointia ja luovat muistiystävällistä Kanta-Hämettä. Tänä vuonna Kanta-Hämeen Muistiystävällinen teko -palkinto myönnetään Oma Hämeen Suun terveydenhuollon tiimille, joka on vieraillut kaikissa 15 Muistikahvilassamme ja neljässä vertaistukiryhmässämme. Tiimi on räätälöinyt ja esittänyt asiantuntevia luentoja suun terveyden haasteista muistisairastuneilla, saaden kiittävää palautetta osallistujilta.

Suun terveydenhuollon tiimi teki tiivistä yhteistyötä Muistiyhdistyksen kanssa ajalla syksy 2023 – kesä 2024, osallistuen lukuisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin hyvinvointialueella. Tämä yhteistyö mahdollisti tärkeiden suun terveydenhuoltoon liittyvien palveluiden ja tiedon viemisen suoraan muistisairaille, omaisille ja omaishoitajille. Palkinto jaetaan muistiviikon aloitustapahtumassa Hämeenlinnassa ensi viikolla.

–On ilo nähdä tiimimme työn saavan arvostusta myös yhteistyökumppaneiltamme. Tämä palkinto on osoitus siitä, että olemme tehneet yhdessä merkityksellistä työtä suun terveyden edistämiseksi, kertoo Petra Härmä, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveyden edistämisen koordinaattori ja suuhygienisti. 

 Härmä kiittää tiimin jäseniä Heli Selonen-Lainetta, Johanna Nurmea, Miia Karttusta ja Sini Piiroista heidän yhtenäisestä työpanoksestaan ja innostaan edistää suun terveyttä. –Yhteistyö on ollut saumatonta, ja tiimin yhteishenki on ollut erinomainen, hän lisää. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue kiittää myös kaikkia yhteistyökumppaneitaan sekä lähijohtajia, joiden tuki ja joustava yhteistyö ovat mahdollistaneet tiimin työn toteuttamisen menestyksekkäästi. 
 

Nukkuva vauva.
UUTINEN
18.09.2024

RS-virusinfektioiden ehkäisy alkaa – nirsevimabi tarjotaan kaikille vastasyntyneille ja riskiryhmässä oleville imeväisille

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistetään loka-marraskuussa uusi RS-virusinfektioiden ehkäisyohjelma.

Nukkuva vauva.

RS-virusinfektioiden ehkäisy alkaa – nirsevimabi tarjotaan kaikille vastasyntyneille ja riskiryhmässä oleville imeväisille

UUTINEN / 18.09.2024

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistetään loka-marraskuussa uusi RS-virusinfektioiden ehkäisyohjelma.

Nukkuva vauva.

UUTINEN / 18.09.2024

RS-virusinfektioiden ehkäisy alkaa – nirsevimabi tarjotaan kaikille vastasyntyneille ja riskiryhmässä oleville imeväisille

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistetään loka-marraskuussa uusi RS-virusinfektioiden ehkäisyohjelma, joka tähtää alle 3 kuukauden ikäisten vauvojen ja vakavan RSV-infektion riskiryhmiin kuuluvien alle 1-vuotiaiden lasten suojaamiseen. Uusi vasta-aine, nirsevimabi, tarjoaa tehokasta suojaa RS-viruksen aiheuttamia vakavia sairastumisia ja sairaalahoitoja vastaan. Suojaus on vapaaehtoinen ja perheille ilmainen. Suojauksen saa joko synnytyssairaalasta tai neuvolasta.

Nirsevimabi on paljon tutkittu, turvallinen ja kerta-annoksena epidemia-ajaksi suojan antava valmiste RS-virusinfektioiden estoon

RS-virus (respiratory syncytial virus, RSV) on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä sairaalahoitoon johtavista hengitystieinfektioiden aiheuttajista pienillä lapsilla. Suomessa RS-virus aiheuttaa vuosittain epidemian pienten lasten keskuudessa tyypillisesti marras -huhtikuussa. Valtakunnallisesti RSV-infektio johtaa vuosittain noin 1000 alle yksivuotiaan lapsen sairaalahoitoon. Alle 3 kuukauden ikäisillä lapsilla riski vakavasta RSV-taudista ja tehohoitoon joutumisesta on erityisen suuri, ja noin joka kuudes sairaalaan joutunut lapsi on riskissä joutua tehohoitoon.

Nyt käyttöön tuleva valmiste nirsevimabi on pitkävaikutteinen täsmävasta-aine RS-virusta vastaan ja se on ollut talvella 2023-2024 laajalti käytössä useassa Euroopan maassa. Tutkimuksissa ja seurannassa se on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi. Nirsevimabin on erityisesti pienimmillä lapsilla todettu vähentävän RS-viruksen aiheuttamia vaikeita tautimuotoja ja tehohoidon tarvetta 80-90%. Suojateho lievempiä muotoja vastaan on samaa luokkaa.

Nirsevimabi on vasta-ainevalmiste, ei rokote. Vasta-aineet häviävät vähitellen lapsen elimistöstä, ja näin saatava suoja muistuttaa raskausaikana äidistä lapseen siirtyvistä suojavasta-aineita, jotka antavat luonnollista suojaa vastasyntyneelle äidin sairastamia infektioita vastaan.

Vasta-aine annostellaan neuvolassa tai synnytyssairaalassa

Oma Hämeen alueella nirsevimabisuojaa tarjotaan kaikille RSV-epidemian aikana syntyville lapsille sekä epidemian alkaessa alle 3kk ikäisille vauvoille. Vastasyntyneet saavat vasta-aineen jo synnytyssairaalassa. Alle 3kk ikäisten lasten ja alle 1v ikäisten riskiryhmäläisten suojauksesta huolehtivat alueelliset neuvolat.

Nirsevimabihoitoon ovat oikeutettuja alle 1 vuoden ikäiset vaikean RSV-infektion riskiryhmiin kuuluvat lapset seuraavasti:

  • alle 29 raskausviikolla syntyneet keskoset
  • lapset, joilla on leikkaushoitoa odottava synnynnäinen sydänsairaus
  • lapset, joilla on vaikea immuunipuutos
  • lapset, joilla on Downin syndrooma

Apuvälineitä.
UUTINEN
18.09.2024

Osa apuvälinepalveluyksiköistämme on suljettuna 24.–25.9.

Tarvittaessa voit asioida avoinna olevissa apuvälineyksiköissä tai chatin kautta.

Apuvälineitä.

Osa apuvälinepalveluyksiköistämme on suljettuna 24.–25.9.

UUTINEN / 18.09.2024

Tarvittaessa voit asioida avoinna olevissa apuvälineyksiköissä tai chatin kautta.

Apuvälineitä.

UUTINEN / 18.09.2024

Osa apuvälinepalveluyksiköistämme on suljettuna 24.–25.9.

Apuvälinekeskus ja Hämeenlinnan terveysaseman apuvälinepalvelut ovat kiinni 24.–25.9. Riihimäen terveysaseman apuvälinepalvelu on kiinni tiistaina 24.9.

Muut apuvälinepalveluyksikkömme ovat avoinna normaalisti. Tarvittaessa voit asioida myös fysioterapeutti-chatimme kautta. Chat on avoinna arkisin klo 8–15, ja löydät sen Oma Häme -sovelluksesta tai osoitteesta omahame.fi.

Hanna Jokinen
UUTINEN
18.09.2024

Queen Silvia Nursing Awards -palkittu Hanna Jokinen ilahduttaa työssä ja vapaa-ajalla

Oma Hämeen Hanna Jokinen on saanut arvostetun Queen Silvia Nursing Awards -palkinnon.

Hanna Jokinen

Queen Silvia Nursing Awards -palkittu Hanna Jokinen ilahduttaa työssä ja vapaa-ajalla

UUTINEN / 18.09.2024

Oma Hämeen Hanna Jokinen on saanut arvostetun Queen Silvia Nursing Awards -palkinnon.

Hanna Jokinen

UUTINEN / 18.09.2024

Queen Silvia Nursing Awards -palkittu Hanna Jokinen ilahduttaa työssä ja vapaa-ajalla

Hanna Jokinen on saanut arvostetun Queen Silvia Nursing Awards -palkinnon, joka jaettiin kuuteen eri maahan. Tämä kansainvälinen kilpailu keskittyy ikäihmisten ja erityisesti muistisairaiden hoitotyön kehittämiseen. Hannan innovatiivinen idea ja omistautuminen hoitotyön kehittämiselle on huomioitu myös kansainvälisesti, ja hän jatkaa työtään kotihoidon työnjärjestelijänä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Eläköön hoitajat ja hyvinvointi – positiivisen asenteen voimin!

Hanna on todellinen ilopilleri työyhteisössään. Hänen matkansa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle alkoi keväällä 2024, kun hän siirtyi pitkän ikäihmisten hoitotyön uran jälkeen nykyiseen tehtäväänsä. Vaikka taustalla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus lähihoitajana, Hanna ei katso taakseen, vaan on innokkaasti omaksunut uuden roolinsa työnjärjestelijänä kotihoidossa. Hänen työnsä on kiireistä ja vastuullista, mutta Hanna säilyttää aina positiivisen otteen ja löytää ilon hetket arjen keskellä.

– Aamut alkavat poissaolojen kartoittamisella ja sijaisten järjestämisellä. Päivän aikana huolehdimme turvapuhelinhälytyksistä ja avaamme uusia kotihoidon palveluita asiakkaille. Työ on vaihtelevaa ja monipuolista, eikä kahta samanlaista päivää ole, Hanna kertoo.


 

Vaikka työpäivät voivat olla hektisiä, Hanna nauttii juuri siitä, että saa toimia itsenäisesti ja ratkoa ongelmia lennossa. Hänen taustansa lähihoitajana on antanut vankan pohjan, ja hän ymmärtää kentän työn haasteet paremmin kuin hyvin.

– Kentän hoitajia on tärkeää tukea ja kuunnella, erityisesti kun poissaoloja on paljon eikä paikkaajia aina saada.

Vapaa-ajalla vintagea ja voimaa

Työn vastapainoksi Hannan vapaa-aika täyttyy elämänilosta ja kiinnostavista harrastuksista.

– Rakastan vintagea ja roots-musiikkia. Vanhojen autojen ja 40-50-lukujen estetiikka kiehtoo minua, ja nautin livemusiikista ja erilaisista tapahtumista. En osaa olla kauaa paikallani, hän naurahtaa.

Hannan elämään kuuluu myös kuntoilu, jota hän kuvailee henkireiäkseen.

– Kuntosalitreenissä on koukuttavaa huomata, kuinka voima kasvaa. Se antaa energiaa arkeen. Lisäksi neulominen on minulle tapa rauhoittua – vaikkakin kantapäistä tulee välillä melko taiteellisia suorituksia, hän myöntää pilke silmäkulmassa.

Tiimityötä ja iloa työssä

Hannan tiimi kotihoidossa koostuu 15-16 ammattilaisesta, joista suuri osa tekee etätöitä.

– Meillä on tiimissä todella hyvä henki, vaikka moni työskentelee etänä. Tykkään siitä, että saan tehdä työtäni itsenäisesti, mutta aina voin pyytää apua, jos tarvitsen, hän sanoo.

Yhteistyö sujuu Hannan mukaan erityisesti silloin, kun aamut alkavat poissaolopulmien selvittämisellä.

– Silloin yhteistyön on pelattava saumattomasti. On tärkeää pitää kiireen keskellä rauhallinen ja lämmin asenne, vaikka tilanne olisi tiukka.

Hannan työn merkitys on valtava ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisessa. Kotihoidon työnjärjestely on monille näkymätöntä työtä, mutta sen sujuvuus on edellytys koko palvelun toimivuudelle. Hanna uskoo, että kehittämällä työntekijöiden valinnanvapautta ja tarjoamalla mahdollisuuksia sovittaa työ ja vapaa-aika paremmin yhteen, voidaan parantaa työntekijöiden hyvinvointia.

– Haluan, että hoitajat saavat enemmän vapautta valita, missä ja milloin he tekevät vuoroja. Näin yhdistettäisiin rekrytointiyritysten joustavuus ja vakituisen työsuhteen turva, hän visioi.

Innostusta ja huumoria arjessa

Hannan into uudessa työssään on tarttuvaa. Hän on erityisen ylpeä siitä, miten nopeasti hän on oppinut uuden työnsä ja saanut uusia näkökulmia.

– Olen ihan korviani myöten rakastunut tähän uuteen työhön. Toivon, että saan jatkaa tämän sopimuksen päätyttyäkin, hän toteaa hymyillen.

Työpäivän aikana Hanna tuo työyhteisöön hyvää mieltä huumorillaan ja energiallaan.

– Välillä vastatessani kiireessä turvapuhelinhälytyksiin, esittäydyn vahingossa “turvapuhelin Hannana” työnjaon sijaan, mikä saa aikaan hymyjä toisella puolella, hän kertoo.

Hannan tavoitteena on jatkaa uuden oppimista ja kehittää sekä itseään että työyhteisöään.

– Haluan opiskella lisää ja hakea lisää osaamista. Tavoitteeni on saada jatkoa nykyiselle työsopimukselleni ja jatkaa Oma Hämeen luottamustehtävissä, hän summaa tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Katse tulevaisuuteen

Hanna näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kehityksessä suuria mahdollisuuksia, erityisesti digitalisaation saralla. Hän toivoo, että teknologian avulla hoitotyötä voidaan sujuvoittaa, mutta samalla painottaa, että hoitajia ei voida korvata teknologialla.

– Haluamme, että hyvinvointialue pitää hyvää huolta hoitajistaan. Vain hyvinvoiva hoitaja voi hoitaa hyvin, hän toteaa viisaasti.

Hannan tarina on muistutus siitä, miten tärkeää on löytää ilo ja merkitys niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Hänen positiivinen asenteensa ja intohimonsa työhön ovat esimerkki siitä, miten jokainen voi tehdä omalta osaltaan paljon muiden hyvinvoinnin eteen – ja samalla nauttia elämästä täydellä sydämellä.

UUTINEN
18.09.2024

Kanta-Hämeen keskussairaala siirtyy älypuhelinten käyttöön DECT-puhelinverkosta luopumisen myötä

Uudistuksen tavoitteena on parantaa muun muassa viestintää sairaalan sisällä.

Kanta-Hämeen keskussairaala siirtyy älypuhelinten käyttöön DECT-puhelinverkosta luopumisen myötä

UUTINEN / 18.09.2024

Uudistuksen tavoitteena on parantaa muun muassa viestintää sairaalan sisällä.

UUTINEN / 18.09.2024

Kanta-Hämeen keskussairaala siirtyy älypuhelinten käyttöön DECT-puhelinverkosta luopumisen myötä

Kanta-Hämeen keskussairaalassa tehdään merkittävä teknologinen uudistus, kun perinteinen DECT-puhelinverkko poistuu käytöstä ja sen tilalle otetaan käyttöön älypuhelimet. Tämä siirtymä parantaa sairaalan sisäistä viestintää ja edistää uuden teknologian käyttöä osana sairaalan päivittäisiä toimintoja.

Nykyiset DECT-puhelimet eivät vastaa tulevaisuuden viestintätarpeita, eikä Ahveniston sairaalan uusiin tiloihin rakenneta vastaavaa puhelinverkkoa. Siirtyminen älypuhelimiin tarjoaa sairaalan henkilökunnalle joustavamman ja monipuolisemman työkalun. Tämä mahdollistaa tehokkaampien ratkaisujen ja sovellusten käyttöönoton, mikä sujuvoittaa sairaalan toimintoja ja parantaa palveluiden laatua.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa viestintää sairaalan sisällä ja mahdollistaa uusien sovellusten, kuten potilaskuljetus- ja siivouspyyntöjen sähköisen hallinnan, käyttöönoton. Älypuhelinten avulla henkilöstö saa käyttöönsä laajasti erilaisia viestintätyökaluja, kuten pikaviestipalveluita ja sähköpostin. Tämä tehostaa päivittäisiä työprosesseja ja parantaa työn sujuvuutta.

Muutoksen kohderyhmänä ovat sairaalan henkilökunta, joka käyttää puhelimia päivittäisessä työssään, mukaan lukien tukipalveluiden, kuten potilaskuljetuksen ja siivouksen työntekijät. Myös puhelinvaihteen toimintaa sopeutetaan vastaamaan uusia teknologisia ratkaisuja. Tämä laaja muutos parantaa koko sairaalan viestintä- ja palveluketjuja. Älypuhelimet otetaan käyttöön ennen Kanta-Hämeen keskussairaalan siirtymistä uusiin tiloihin Ahvenistolle. Muutoksen onnistuminen varmistetaan perusteellisella testauksella. Käyttäjäryhmien tarpeet kartoitettiin jo syksyllä 2022 työpajoissa, joissa tunnistettiin älypuhelinten minimivaatimukset. 

Muutoksessa ovat mukana Kanta-Hämeen hyvinvointialueen teknologia- ja viestintätiimit, puhelinvaihteen henkilökunta sekä IT-osasto. Käyttäjien kokemuksia ja palautetta on hyödynnetty suunnittelussa aktiivisesti työpajojen kautta, jotta laitteet ja sovellukset vastaavat sairaalan tarpeita. Älypuhelimet tarjoavat perustan laajemmille digitaalisen viestinnän ja palveluiden kehittämiselle. Tulevaisuudessa hyödynnetään entistä enemmän esimerkiksi INTO-hankkeessa kehitettyjä sovelluksia, jotka tukevat sairaalan operatiivista toimintaa. Uusien sovelluksien käyttöönottoaikataulu vahvistuu testauksen edetessä. Pikaviestisovellukset ja muut älykkäät viestintäratkaisut parantavat henkilöstön välistä viestintää ja työn sujuvuutta. Tämä muutos on osa laajempaa digitalisaatiota, joka valmistelee Kanta-Hämeen keskussairaalaa tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Sisältöjulkaisija

Megafoni, josta tulee sydämiä.
ARTIKKELI
18.09.2024

Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.

Megafoni, josta tulee sydämiä.

Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?

ARTIKKELI / 18.09.2024

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.

Megafoni, josta tulee sydämiä.

ARTIKKELI / 18.09.2024

Blogi: Riittävätkö rahat, hyvinvointialue?

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää.

Keskustelu hyvinvointialueiden taloustilanteesta on käynyt kuumana alkusyksyn aikana. Ilmassa on paljon korjausehdotuksia, mutta hyvin vähän kysytään, miksi alijäämää on syntynyt. Hyvinvointialueen rahoitusjärjestelmään perehtyessäni kävi hyvin helposti selville jo vuonna 2022, että alueet tulevat tekemään merkittävää alijäämää vuosina 2023–2024. Suomen inflaatio oli historiallisen korkealla tasolla ja myös korot lähtivät voimakkaaseen nousuun. Lisäksi sotesektorin palkkaratkaisu ylitti yleisen palkkatason, johon hyvinvointialueen rahoitusmalli perustuu. On kuitenkin todettava ja annettava synninpäästö rahoituslakeja laatineille virkamiehille: hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää ei ole laadittu vastaamaan näihin poikkeuksellisiin muutoksiin, eikä muutoksia pystytty ennustamaan.

Lakeja laatinut ministeriö on ollut suhteellisen hiljaa rahoitusjärjestelmän ongelmista ja asiaa on riepoteltu niin politiikassa kuin mediassa. Itseäni pohdituttaa se, että kenen etu on hyvinvointialueiden parjaus – kansalaisenko?

Hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua on vahvasti ohjannut alijäämien kattaminen, joka pitäisi tehdä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä lainkohta on aiheuttanut paljon harmia ja turhautumista kaikilla hyvinvointialueilla. On hyvä todeta, että alijäämät olisivat syntyneet myös kuntapohjaisessa järjestelmässä. Nyt alijäämä ongelmat vain pintautuvat valtakunnalliseen keskusteluun. Kuntapohjaisessa järjestelmässä keskusteltaisiin tällä hetkellä lisätalousarvioiden laatimisesta, kuntaveron korotuksista tai kustannusleikkauksista. Kaikki toimijat ovat tienneet jo vuodesta 2023 lähtien, että tavoite on mahdotonta saavuttaa, jos samalla pyritään tuottamaan kansalaisille lakisääteiset palvelut. Syntyneiden alijäämien kattamisen sijaan olisi tärkeää, että alueiden taloudet saataisiin vuositasolla tasapainoon ja kansalaisten palveluita voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti.   

Toivottavasti kaikilta löytyisi malttia ja hyvinvointialueille annettaisiin työrauha taloustilanteen parantamiseksi ja toiminnan uudistamiseksi. Vuosi 2025 tulee olemaan ensimmäinen ns. normaali vuosi, kun rahoituksen tasoa korjataan jälkirahoituksella. Jälkirahoituskaan ei ole ongelmatonta, koska se kohtelee alueita eri tavoin, osa voittaa, osa häviää.  Ettei asia olisi niin yksinkertainen, tulee rahoitusjärjestelmä tarjoamaan hyvinvointialueille yllätyksiä myös tulevina vuosina erilaisten leikkurien muodossa. Leikkureiden vaikutukset yksittäisille alueille tarkentuvat myöhemmin.



Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
ARTIKKELI
06.09.2024

Blogi: Motivoivatko moitteet?

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kirjoittaa blogissaan valtion ohjauksen ongelmista.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Blogi: Motivoivatko moitteet?

ARTIKKELI / 06.09.2024

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kirjoittaa blogissaan valtion ohjauksen ongelmista.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

ARTIKKELI / 06.09.2024

Blogi: Motivoivatko moitteet?

Keskustelin tällä viikolla lastensuojelun tilanteesta toimialan johdon kanssa. Budjetti oli ylittynyt, koska lastensuojeluun oli onnistuttu rekrytoimaan mitoituksen mukainen määrä päteviä sosiaalityöntekijöitä palvelukseemme.

Tilanne ei ole kovin tyypillinen Suomessa. Kuntapohjaisessa järjestelmässä rekrytointeja ei saatu tehtyä ja näin ollen rahaakaan ei oltu aiemmin käytetty. Täytettävät virkapohjat siirtyivät sote-uudistuksen mukana hyvinvointialueelle, mutta rahaa ei siirtynyt, koska rekrytoinneissa ei aiemmin onnistuttu.

Jäin pohtimaan, tulisiko minun nyt moittia itseäni siitä, etten jo keväällä huomannut puuttua budjettiylitykseen? Vai pitäisikö moittia johtoa palvelun saattamisesta ensi kerran maakunnan historiassa lainmukaiseen tilaan? Vai moittisinko kenties kuntia asian laiminlyömisestä? Valtiovarainministeriötä siitä, ettei rahoitusmalli huomioi tällaista tilannetta? Vai sosiaali- ja terveysministeriötä mitoituksen säätämisestä ilman rahoitusta? Ja mikä näistä moitteista mahtaisi auttaa niitä kantahämäläisiä lapsia eniten?

Valtiolla on kolme keinoa ohjata hyvinvointialueita. Normiohjaus, jossa sosiaali- ja terveysministeriö tai sisäministeriö (pelastustoimen osalta) kirjoittelevat lakeja, asetuksia ja muita ohjeita, joiden noudattamista aluehallintovirasto ja Valvira valvovat. Sitten on resurssiohjaus, jossa valtiovarainministeriö antaa rahoitusta, sen mukaan, mihin eduskunnan enemmistön mielestä kansantaloudellamme on varaa ja valvoo rahan käyttöä.

Kolmantena välineenä on informaatio-ohjaus. Se on tarkoitettu vuorovaikutukseen ohjaavien ministeriöiden ja hyvinvointialueiden välillä. Informaatio-ohjaus toimisi varmasti erinomaisesti, jos normiohjaus ja resurssiohjaus olisivat edes teoriassa sovitettu yhteen. Kun lain vaatimukset ja myönnetty rahoitus eivät kohtaa, muuttuu informaatio-ohjaus moiteohjaukseksi, jossa normiohjausta ja resurssiohjausta edustavat tahot pyrkivät kokouksissa, ja nyttemmin myös julkisuudessa, patistelemaan alueita oman intressinsä suuntaan.

Lopputuloksena on loputon moitepuhe. Joko normien rikkomisesta tai budjetin ylityksestä. Kun se jatkuu riittävän pitkään, siitä vaan lakkaa välittämästä.

Joko olisi aika myös sille, että iloittaisiin edes hetki onnistumisista? Niitäkin on.

 

Olli Naukkarinen, hyvinvointialuejohtaja

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja
ARTIKKELI
29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

ARTIKKELI / 29.04.2024

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

ARTIKKELI / 29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi. 

Eemeli Kuvaja viihtyy hyvin töissä Oma Hämeessä. ​​​– Saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin. 

–  Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee. 

Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti. 

Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen. 

 –  Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia. 

–  Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”

Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo. 

–  Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa. 

–  Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta. 

“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus” 

Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään. 

On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.  

–  Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee. 

–  Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan. 

“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan” 

Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.  

–  Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin. 

–  Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin. 

Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle: 

–  Olemme positiivinen riski työnantajalle! 

  

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita. 

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme: 

• kiireelliset lastensuojeluasiat 

• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet 

• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet 

• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema) 

• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona 

• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille. 

Sisältöjulkaisija

TAPAHTUMAT
24.09.2024, klo 17.00

Aluevaltuuston syyskuun kokous

Aluevaltuuston syksyn ensimmäistä kokousta voi seurata verkossa.

Aluevaltuuston syyskuun kokous

TAPAHTUMAT / 24.09.2024, klo 17.00

Aluevaltuuston syksyn ensimmäistä kokousta voi seurata verkossa.

Aluevaltuuston syyskuun kokous

TAPAHTUMAT / 24.09.2024, klo 17.00

Paikka: Uramon koulu, Riihimäki +verkko

Aluevaltuuston syyskuun kokous

TAPAHTUMAT / 24.09.2024, klo 17.00

Paikka: Uramon koulu, Riihimäki +verkko

Aluevaltuusto kokoontuu syksyn ensimmäiseen kokoukseensa Riihimäelle tiistaina 24. syyskuuta. Uramon koululla klo 17 alkavaa kokousta voi seurata suorana verkossa.

Kokouksessa käsitellään muun muassa hyvinvointialueen taloustilannetta ja vastauksia useampaan valtuustoaloitteeseen. Katso kokouksen esityslistaa

Syys- ja lokakuussa 2024 järjestettävät koulutukset Oima-palvelun käyttöön

Oima järjestää yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa koulutuksia Oima-palvelun käyttöön. Koulutukset järjestetään sähköisesti etäkoulutuksina. Koulutukseen voi osallistua kotoa käsin. Osallistumiseen tarvitaan vain tietokone tai muu päätelaite (älypuhelin tai tabletti).

Omais- ja perhehoito

Perhehoitajat

Aika: Ti 1.10. klo 17.30-18.30
Linkki koulutukseen (Google Meet): https://meet.google.com/poi-pxqr-icg

Vuorokausi- ja tuntipalkkiolliset hoitajat

Aika: Ma 30.9. klo 17.30–18.30
Linkki koulutukseen (Google Meet): https://meet.google.com/ixn-mdrq-rsh 

Omaishoitajat

Aika: Ke 2.10. klo 17.30–18.30
Linkki koulutukseen (Google Meet): https://meet.google.com/nmm-thac-zim

Sijaisomaishoitajat

Aika: Ke 2.10. klo 18.30–19.30
Linkki koulutukseen (Google Meet): https://meet.google.com/tnx-ezms-yye 

Palkkionsaajat (tukihenkilöt, mentorit) 

Aika: Ti 1.10. klo 18.45–19.30
Linkki koulutukseen (Google Meet): https://meet.google.com/ted-vowz-avz 

Henkilökohtainen apu:

Työantajat

Aika: Ma 28.10. klo 10.00–11.30
Linkki koulutukseen (Google Meet): https://meet.google.com/vhh-hitx-ygh 

Työntekijät

Aika: Ma 28.10. klo 12.30–14.00
Linkki koulutukseen (Google Meet): https://meet.google.com/jvd-qcjj-xzt 

TAPAHTUMAT
24.09.2024, klo 16.30

Oma Hämeen ja Hämeen Yrittäjien keskustelutilaisuus Hämeenlinnassa tekniikan puitesopimuksista

Tulevan kilpailutuksen pohjaksi järjestetään keskustelutilaisuuksia.

Oma Hämeen ja Hämeen Yrittäjien keskustelutilaisuus Hämeenlinnassa tekniikan puitesopimuksista

TAPAHTUMAT / 24.09.2024, klo 16.30

Tulevan kilpailutuksen pohjaksi järjestetään keskustelutilaisuuksia.

Oma Hämeen ja Hämeen Yrittäjien keskustelutilaisuus Hämeenlinnassa tekniikan puitesopimuksista

TAPAHTUMAT / 24.09.2024, klo 16.30

Paikka: Assi-sairaalan työmaakoppi, Hämeenlinna (Sairaalakatu 1)

Oma Hämeen ja Hämeen Yrittäjien keskustelutilaisuus Hämeenlinnassa tekniikan puitesopimuksista

TAPAHTUMAT / 24.09.2024, klo 16.30

Paikka: Assi-sairaalan työmaakoppi, Hämeenlinna (Sairaalakatu 1)

Oma Hämeellä on yli 300 erikokoista toimipistettä Kanta-Hämeessä. Tarvitsemme yhteistyökumppaneita ja puitesopimuksia kiinteistöjen ylläpitoon, korjauksiin sekä investointeihin. Syksyllä 2024 on tulossa kilpailutus, jonka pohjaksi järjestetään keskustelutilaisuuksia yhteistyöstä.

Ilmoittautuminen sähköpostilla kristina.pekarila(at)omahame.fi. Tulijoille tietona, että pysäköinti on Ramirentin koppien kohdalla.

TAPAHTUMAT
25.09.2024, klo 16.30

Oma Hämeen ja Hämeen Yrittäjien keskustelutilaisuus Riihimäellä tekniikan puitesopimuksista

Tulevan kilpailutuksen pohjaksi järjestetään keskustelutilaisuuksia.

Oma Hämeen ja Hämeen Yrittäjien keskustelutilaisuus Riihimäellä tekniikan puitesopimuksista

TAPAHTUMAT / 25.09.2024, klo 16.30

Tulevan kilpailutuksen pohjaksi järjestetään keskustelutilaisuuksia.

Oma Hämeen ja Hämeen Yrittäjien keskustelutilaisuus Riihimäellä tekniikan puitesopimuksista

TAPAHTUMAT / 25.09.2024, klo 16.30

Paikka: Riihimäen sairaalan ravintolan kabinetti (Kontiontie 77)

Oma Hämeen ja Hämeen Yrittäjien keskustelutilaisuus Riihimäellä tekniikan puitesopimuksista

TAPAHTUMAT / 25.09.2024, klo 16.30

Paikka: Riihimäen sairaalan ravintolan kabinetti (Kontiontie 77)

Oma Hämeellä on yli 300 erikokoista toimipistettä Kanta-Hämeessä. Tarvitsemme yhteistyökumppaneita ja puitesopimuksia kiinteistöjen ylläpitoon, korjauksiin sekä investointeihin. Syksyllä 2024 on tulossa kilpailutus, jonka pohjaksi järjestetään keskustelutilaisuuksia yhteistyöstä.

Sisäänkäynti sairaalan kabinettiin: pääovilta sisään, vasemmalle hissiaulaan ja yksi kerros alaspäin. Ilmoittautuminen sähköpostilla kristina.pekarila(at)omahame.fi

TAPAHTUMAT
20.11.2024, klo 13.00–15.30

Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille

Koulutus järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosalissa.

Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille

TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30

Koulutus järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosalissa.

Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille

TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosali, josta etäyhteys Forssaan sekä Riihimäelle

Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille

TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30

Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosali, josta etäyhteys Forssaan sekä Riihimäelle

Ohjelma

  • 13.00–13.05 Koulutuksen avaus
    ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS
  • 13.05–13.15 Miten HVA:lla menee suojakäsineiden kanssa?
    hygieniahoitaja Sanna Vänskä, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS
  • 13.15–14.00 Suojakäsineiden asianmukaisesta käytöstä
    Dos., oyl Katariina Kainulainen, HUS Infektioklinikka
  • 14.00–14.20 Tauko
  • 14.20–15.00 Avustettavan asiakkaan suun hoito, hammashoitaja
    aluevastaava Miia Karttunen, suun terveydenhuolto Hämeenlinna
  • 15.00–15.20 Ajankohtaisia asioita
    ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS
  • 15.20–15.30 Keskustelua ja tilaisuuden päätös
    ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS

Ilmoittautuminen

Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki

Kysyttävää?

Ilmoittautumiseen liittyvät kysymykset: koulutus@omahame.fi
Koulutuksen sisältöön liittyvät kysymykset: janne.mikkola@omahame.fi

Lämpimästi tervetuloa!