ARTIKKELI / 13.03.2026

Johanna Romu valittiin Vuoden päihdesairaanhoitajaksi

Oma Hämeen Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelevä sairaanhoitaja Johanna Romu on valittu vuoden 2026 päihdesairaanhoitajaksi. Valinta julkistettiin 5. maaliskuuta Päihdelääketieteen päivillä. Romu kertoo yllättyneensä tunnustuksesta.

– Menin ihan sanattomaksi, enkä oikein osannut ensin sanoa mitään. Enkä oikein ehkä vieläkään, Romu kuvailee ensireaktiotaan.

Hän pitää valtakunnallista tunnustusta suurena luottamuksen osoituksena.

– Arvostan tunnustusta todella korkealle. On hienoa, että pitkäjänteinen työ päihdetyön kentällä huomioidaan näin merkittävällä tavalla.

Vuoden päihdelääkäri ja Vuoden päihdesairaanhoitaja -palkinnot ovat Päihdelääketieteenyhdistyksen tunnustuksia. Päihdelääketieteenyhdistys perustelee Romun valintaa hänen pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla työllään päihdehoitotyön kentällä. Hänen työssään yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen, inhimillinen kohtaaminen ja tinkimätön potilaslähtöisyys.

Romu on ollut aktiivinen myös päihdehoitotyön kehittäjänä valtakunnallisella tasolla. Hänen YAMK-opinnäytetyönsä (2024) käsitteli psykososiaalisen tuen kehittämistä opioidikorvaushoidossa asiakasnäkökulmasta. Lisäksi Romu on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijana ja osallistunut Päihdelääketieteen yhdistyksen opioidikorvaushoitosuosituksen laatimiseen vuonna 2023.

Pitkä kokemus päihdetyöstä

Johanna Romu on työskennellyt Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikössä jo yli 18 vuoden ajan. Työura päihdepalveluissa alkoi aikanaan A-klinikalta, ja vuosien varrella työ on kehittynyt integroiduksi mielenterveys- ja päihdetyöksi.

– Aina olemme hoitaneet myös mielenterveysongelmia päihdeongelmien rinnalla, mutta nykyään myös itsenäisinä haasteina, Romu kertoo.

Pitkän uran aikana työnantaja on hänen mukaansa mahdollistanut työn kehittämisen ja ammatillisen kasvun.

– Olen pystynyt kehittämään osaamistani, ja työ on pysynyt mielekkäänä läpi urani.

Romu sai tunnustusta myös aiemmin, kun hänet valittiin vuonna 2023 vuoden etelähämäläiseksi sairaanhoitajaksi.

– Molemmat tunnustukset ovat minulle hyvin merkittäviä ja isoja luottamuksen osoituksia. Niissä korostuu ihmisen kohtaaminen ja asiakkaan asialla oleminen.

Luottamuksellinen hoitosuhde keskiössä

Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikkö tarjoaa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Työryhmään kuuluu kuusi sairaanhoitajaa, psykologi ja osastonhoitaja sekä säännöllisesti yksikössä työskentelevä päihdelääkäri ja riippuvuuspalvelujen palveluohjaaja.

– Yksikössä on hyvä yhteishenki, työntekijät puhaltavat yhteen hiileen. Työkaveria autetaan ja tuetaan raskaassa työssä, Romu kertoo.

Johanna toimii yksikössä vastuusairaanhoitajana. Työhön kuuluu muun muassa arjen hoitotyön organisointi, henkilöstön koulutuksen suunnittelu sekä opiskelijoiden ohjaus ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen.

Työssä kohdataan asiakkaita, joilla on mielenterveys-, päihde- ja muita riippuvuusongelmia. Hoito perustuu ajanvaraukseen, ja toisinaan vastaanotolle tulee myös asiakkaiden läheisiä. 

– Asiakkaan kanssa luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen on kaiken lähtökohta, painottaa Romu.

Sairaanhoitajan mukaan päihde- ja mielenterveystyöhön liittyy edelleen sitkeitä väärinkäsityksiä.

– Saatetaan ajatella, että päihde- tai mielenterveysongelma johtuu huonosta itsekurista. Todellisuudessa taustalla on usein monien tekijöiden yhdistelmä.

Hänen mukaansa päihde- ja mielenterveysongelmat koskettavat kaikkia yhteiskuntaryhmiä. Toipuminen on usein pitkä prosessi, joka etenee pienin askelin ja voi sisältää myös retkahduksia.
Romu muistuttaa, että päihdetyö on paljon muutakin kuin käytön lopettamista.

– Se on arjen tukemista, sosiaalisten suhteiden vahvistamista sekä esimerkiksi asumisen ja työn tukemista.

Onnistumiset palkitsevat

Romu kertoo viihtyneensä työssään pitkään erityisesti siksi, että työ on merkityksellistä ja asiakkaiden edistyminen palkitsee.

– Palkitsevinta työssäni on asiakkaiden kohtaaminen ja onnistuneet asiakastapaukset. Joskus asiakkaat ottavat vuosienkin jälkeen yhteyttä ja kertovat, mitä heidän elämäänsä kuuluu.

Forssan seudulla mielenterveys- ja päihdepalveluille on hänen mukaansa jatkuvaa tarvetta. 

– Toivon, että tähän työhön liittyvä stigma vähenee ja että työlle on jatkossakin riittävät resurssit, sanoo Romu.

Työhön kuuluu toisinaan myös haastavia tilanteita, esimerkiksi tilanteita, joissa asiakkaan toivoma hoito ei ole lääketieteellisesti perusteltu.

Vapaa-ajalla koripalloa ja sieniretkiä

Työn vastapainoksi Romu viettää vapaa-aikaa läheisten kanssa. Hän kuvailee elävänsä mielekästä "tätielämää" sisarensa lasten kanssa.

Koripallo on ollut hänelle tärkeä harrastus: Romu toimi 13 vuotta liigatason koripallojoukkueen joukkueenjohtajana.

– Nykyään seuraan koripalloa aktiivisesti penkkiurheilijana.

Syksyisin Romu viihtyy myös metsässä sienestämässä. Lisäksi hyvä ruoka on hänelle tärkeä harrastus – niin kotikeittiössä kuin ravintoloissa.

Vuoden päihdesairaanhoitaja -tunnustus on tärkeä arvostuksen osoitus myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tehtävälle päihde- ja mielenterveystyölle.

ARTIKKELI / 09.03.2026

Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla

Aivoviikko muistuttaa meitä joka vuosi yhdestä tärkeimmästä voimavarastamme: aivoistamme. Aivoterveys ei ole jotain, joka vain “on tai ei ole”– siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi ihan tavallisilla arjen valinnoilla. Tutkimusten mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai siirrettävissä myöhemmäksi, kun hyödynnetään tutkitusti toimivia elintapamuutoksia. 

Yksi vaikuttavimmista ja tunnetuimmista tutkimusnäytön lähteistä on suomalainen läpimurto: FINGER-tutkimus. 

FINGER – suomalainen menestystarina, joka mullisti käsityksen aivoterveydestä 

FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolinen elintapaohjelma voi parantaa ikääntyneiden muistia ja ajattelutoimintoja sekä ehkäistä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Vaikutukset olivat laaja-alaisia ja näkyivät myös niillä, joilla oli perinnöllinen tai muu kohonnut riski muistisairauteen. 

Mistä FINGER-mallissa on kyse?

Sen ytimessä on viisi keskeistä osa-aluetta: 

• Terveellinen ravitsemus 
• Säännöllinen ja nousujohteinen liikunta 
• Muistiharjoittelu ja muu kognitiivinen aktivointi 
• Sosiaalinen aktiivisuus 
• Sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöiden hallinta 

Täältä voi lukea lisää FINGER tutkimushankkeesta: FINGER-tutkimushanke - THL

Nämä tutkitut ja toimivat elementit yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee aivojen hyvinvointia läpi elämän. 

Aivoviikolla on lupa innostua – tee pieni aivoterveysteko joka päivä 

Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja. Pienet teot ovat usein kaikkein voimakkaimpia: lyhyt kävelylenkki, ystävälle soittaminen, uuden reseptin kokeileminen tai muutama minuutti aivojumppaa, vaikka jonkin pelin muodossa, voivat olla juuri se kipinä, joka vie kohti parempaa aivoterveyttä.  

Muista myös tuttu periaate: kun aivot voivat hyvin, voi sydänkin hyvin. Aivo- ja sydänterveyttä tukevat valinnat kulkevat käsi kädessä, ja jokainen pieni teko on sijoitus tulevaisuuden hyvinvointiin. 

Kannustamme jokaista tekemään Aivoviikolla ainakin yhden pienen muutoksen – sellaisen, joka tuntuu itselle mielekkäältä. Kun yhden askeleen ottaa tänään, seuraava askel on jo helpompi.  

Aivoterveys kuuluu kaikille – ja sitä edistetään jo alueellisesti 

Aivoterveyteen panostaminen ei vaadi radikaaleja muutoksia. Usein jo pienet, toistuvat teot arjessa riittävät: kävelylenkki, terveellinen välipala, sosiaalinen tapaaminen vaikka ystävän kanssa, uuden oppiminen tai verenpaineen seuraaminen. Myös säännöllisistä kontrolleista huolehtiminen on tärkeää, jos sellaisia on määritelty terveydenhuollosta. Aivot muokkautuvat koko elämän ajan – koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. 

Alueellamme aivoterveyden edistäminen näkyy myös käytännön tekemisenä: 

Meillä on Kanta-Hämeen alueella nyt muutama aivotreeniohjaaja ja Muistijälki-hankkeemme aikana toivomme saavamme kouluttajia lisää alueelle, jotta arjen toiminta eri yksiköissä monipuolistuu ja vahvistuu entisestään. 

Janakkalan Arjen aarteet -ryhmä tuli juuri päätökseensä, ja sieltä moni osallistuja löysi omia pieniä, mutta merkittäviä muutoksia arkeensa – sellaisia, joilla on aivoterveyttä edistävä vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen pilotit ovat edenneet Tammelaan ja siirtyvät seuraavaksi Forssaan, missä aivoterveyttä tukevia toimintamalleja kehitetään edelleen paikallisiin tarpeisiin. 

Kaikki tämä vahvistaa yhteistä tavoitetta: tarjota mahdollisuuksia oivalluksiin, oppimiseen ja hyvinvointia tukeviin muutoksiin aivan tavallisessa arjessa. 

Haluatko vahvistaa omaa aivoterveyttäsi? Tutustu FINGER ABC -koulutukseen, joka on nyt saatavilla suomeksi! 

Ota seuraava askel kohti parempaa aivoterveyttä ja kokeile maksutonta FINGER ABC -verkkokoulutusta! Koulutus perustuu tutkimusnäyttöön ja tarjoaa: 

• Selkeät ja käytännölliset ohjeet muistisairauksien ennaltaehkäisyyn 
• Tietoa elintapojen vaikutuksesta aivoterveyteen 
• Konkreettisia arjen vinkkejä muisti ja ajattelutoimintojen tukemiseen 
• Käytännön harjoituksia FINGER mallin osa-alueiden toteuttamiseen 

Siirry FINGER ABC koulutukseen tästä: FINGER abc (Finnish version)

Koulutus sopii kaikille – olipa riskitasosi pieni tai suuri. Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus. Aloita jo tänään! 

Tutustu myös Aivoviikon tapahtumiin Kanta-Hämeessä: Anna aivoillesi hetki – löydä uutta Aivoviikon tapahtumista! - Oma Häme

Leena Onttonen 
Projektiasiantuntija  
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM) 

ARTIKKELI / 06.03.2026

Psykiatrian muutto Assi-sairaalaan – suuri askel kohti modernia hoitoa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen psykiatrian palvelut ovat siirtyneet uuteen Assi-sairaalaan Ahvenistolle. Muutto on merkittävä virstanpylväs psykiatrian toiminnalle ja samalla tärkeä askel koko erikoissairaanhoidon kehityksessä.

Uudessa sairaalassa psykiatria toimii tiiviinä osana muuta erikoissairaanhoitoa. Aiemman erillisen sijainnin sijaan psykiatrian palvelut sijoittuvat nyt samaan sairaalakokonaisuuteen muiden erikoisalojen kanssa.

– Psykiatria ei ole enää erillinen sivurakennus, vaan olemme osa samaa erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuutta. Uudet tilat mahdollistavat myös modernimmat toimintatavat ja tukevat potilaiden hoitoa aivan eri tavalla kuin aiemmin, kertoo osastonhoitaja Petra
 Vuorinen.

Muuttoa valmisteltiin vuoden ajan

Psykiatrian muuttoa uuteen sairaalaan alettiin valmistella keväällä 2025. Muuton suunnitteluun osallistuivat psykiatrian muuttovastaavat sekä lähijohtajat, jotka tapasivat säännöllisesti lähes vuoden ajan.

Muutossa keskeistä oli potilaiden hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Poliklinikat olivat muuton aikana valmiudessa tukemaan vuodeosastoja potilashoidossa ja potilassiirroissa.

Muuton koordinoinnissa keskeisessä roolissa oli suunnitteluasiantuntija Nina Vesterinen, joka ohjasi ja tuki muuton valmistelua yhdessä yksiköiden kanssa.

– Muutto on ollut paljon yhteistä suunnittelua, koordinointia ja jatkuvaa vuoropuhelua yksiköiden välillä. Kun valmisteluun käytettiin aikaa ja ihmiset pääsivät osallistumaan suunnitteluun, muuttopäivä sujui rauhallisesti ja hyvässä hengessä, kertoo osastonhoitaja Minka  Virta.

Psykiatrian palvelut saman katon alle

Assi-sairaalaan siirtyvät psykiatrian vuodeosastot, psykiatrian poliklinikka, tehostettu avohoito, ECT-yksikkö, nuorisopsykiatrian poliklinikka Jopo, nuorisopsykiatrian osasto sekä lastenpsykiatrian poliklinikka.

Psykiatrian toiminnot sijoittuvat pääosin osastotaloon ja elektiiviseen taloon. ECT-yksikkö toimii kuuman sairaalan puolella. Psykiatrian vuodeosastot sekä nuorisopsykiatrian poliklinikka sijaitsevat osastotalossa, kun taas psykiatrian ja lastenpsykiatrian poliklinikat toimivat elektiivisessä talossa samoissa tiloissa somaattisten erikoisalojen kanssa.

Uudet tilat tukevat potilaiden toipumista

Psykiatrisessa hoidossa hoitoympäristöllä on suuri merkitys. Assissa tilat on suunniteltu tukemaan potilaiden toipumista, turvallisuuden tunnetta ja rauhallista hoitoilmapiiriä.

Vuodeosastoilla on pääosin yhden hengen potilashuoneet omilla kylpyhuoneilla, mikä lisää potilaiden yksityisyyttä ja rauhaa. Jokaiselta vuodeosastolta on myös pääsy suljetulle ulkoilupihalle. Psykiatrialla on lisäksi omat tilat turvasolulle, jota käytetään psykiatrisessa tehohoidossa.

Poliklinikoilla käytössä ovat yhteiskäyttöiset vastaanottohuoneet sekä yhteiset tiimi- ja taukotilat somaattisten erikoisalojen kanssa. Lisäksi psykiatrian käytössä on muun muassa kuntosali, liikuntatila, sauna ja aistihuone.

– Yhden hengen potilashuoneet ja rauhallinen ympäristö lisäävät turvallisuuden tunnetta sekä potilaille että henkilökunnalle. Myös mahdollisuus ulkoiluun ja tilojen viihtyisyys tukevat potilaiden toipumista, kertoo osastonhoitaja Mikko Paimela.

Potilaan näkökulmasta rauhallisempi hoitoympäristö

Potilaan näkökulmasta uusi sairaala näkyy ennen kaikkea modernimpina ja rauhallisempina tiloina. Oma huone lisää yksityisyyttä ja mahdollistaa levollisemman hoitojakson. Potilailla on myös mahdollisuus ulkoiluun vuodeosastoilla.

Saman rakennuksen sisältä löytyvät kahvila, R-kioski sekä muiden erikoisalojen palvelut. Lasten palveluissa yhteistyö eri erikoisalojen välillä helpottuu, kun esimerkiksi neurologian ja lastenpsykiatrian vastaanottoja voidaan toteuttaa vierekkäisissä huoneissa samalla kerroksella.

Assi tuo erikoissairaanhoidon toimintoja lähemmäs toisiaan. Psykiatria toimii nyt samassa rakennuksessa somaattisten erikoisalojen kanssa, mikä helpottaa yhteistyötä eri erikoisalojen välillä ja vahvistaa yhteistä hoitokokonaisuutta.

Psykiatrian muutto on ollut laaja yhteinen prosessi, jossa keskeistä on ollut avoin viestintä, suunnitelmallisuus ja yhteistyö yli yksikkörajojen. Muutoksen onnistumisen taustalla ovat luottamus ja yhdessä tekeminen.