Oma Häme -sovellus tarjoaa nopeaa apua ja neuvoja

Oma Häme -sovellus tarjoaa nopeaa apua ja neuvoja.

Ajankohtaista palveluista

Värilllinen: Ajankohtaisia ja tärkeitä linkkejä

Sisältöjulkaisija

UUTINEN
16.07.2024

Konserttikiertueella musiikkielämyksiä Oma Hämeen vanhusyksiköihin

Jazzrosvojen "Rakastetuimmat jazzkappaleet" -kiertue tuo kesän musiikkielämyksiä Oma Hämeen...

Konserttikiertueella musiikkielämyksiä Oma Hämeen vanhusyksiköihin

UUTINEN / 16.07.2024

Jazzrosvojen "Rakastetuimmat jazzkappaleet" -kiertue tuo kesän musiikkielämyksiä Oma Hämeen...

UUTINEN / 16.07.2024

Konserttikiertueella musiikkielämyksiä Oma Hämeen vanhusyksiköihin


Jazzrosvojen "Rakastetuimmat jazzkappaleet" -kiertue tuo kesän musiikkielämyksiä Oma Hämeen vanhusyksiköihin heinäkuussa. Konsertit järjestetään 15.-25.7.2024 välisenä aikana ja tarjoten asukkaille, heidän omaisilleen sekä henkilökunnalle musiikillisen kokemuksen. 

Konserttisarja kattaa yhteensä 14 Oma Hämeen vanhusyksikköä ympäri Kanta-Hämettä. Musiikki tarjoaa virkistystä ja iloa, joka voi parantaa asukkaiden mielialaa ja hyvinvointia. Lisäksi yhteiset musiikkielämykset voivat edistää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta asukkaiden ja heidän omaistensa välillä. Musiikin kuuntelu voi myös stimuloida muistoja ja tunteita, mikä on erityisen tärkeää vanhuksille, joilla on muistisairauksia. Oma Häme eli Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ylpeä saadessaan olla mukana mahdollistamassa tätä kiertuetta. Yhteistyö Hämeen kulttuurirahaston "Taidetta kaikille" -apurahan kanssa mahdollistaa sen, että kulttuuri ja taide voivat olla osa vanhusyksiköiden arkea. 
 
Toimialajohtaja Jorma Haapanen kiteyttää yhteistyön merkityksen –Tavoitteenamme on rikastuttaa asukkaidemme elämää ja tuoda heille iloa. Musiikki on yksi tehokkaimmista keinoista luoda positiivisia tunteita ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Olemme iloisia voidessamme tarjota tämän ainutlaatuisen elämyksen asukkaillemme.
 

UUTINEN
12.07.2024

Vaaratiedote - Ruununmyllyn alue, terveydelle vaarallista savua ilmassa

Vaaratilanne ohi - savu ei aiheuta enää vaaraa. Hämeenlinna, Ruununmyllyn alue. Terveydelle vaarallista...

Vaaratiedote - Ruununmyllyn alue, terveydelle vaarallista savua ilmassa

UUTINEN / 12.07.2024

Vaaratilanne ohi - savu ei aiheuta enää vaaraa. Hämeenlinna, Ruununmyllyn alue. Terveydelle vaarallista...

UUTINEN / 12.07.2024

Vaaratiedote - Ruununmyllyn alue, terveydelle vaarallista savua ilmassa

Vaaratilanne ohi - savu ei aiheuta enää vaaraa.

 

Hämeenlinna, Ruununmyllyn alue. Terveydelle vaarallista savua ilmassa. Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä.

Oma Hämeen logokuva, jossa on kerrostalo.
UUTINEN
08.07.2024

Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Oma Hämeen logokuva, jossa on kerrostalo.

Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

UUTINEN / 08.07.2024

Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Oma Hämeen logokuva, jossa on kerrostalo.

UUTINEN / 08.07.2024

Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

Oma Hämeen logokuva.

Oma Hämeessä on käynnissä merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuteen ja asiakasohjauksen parantamiseen keskittyvä kehitystyö. Kanta-Hämeessä halutaan ohjata asiakkaat kerralla oikeaan sosiaali- tai terveyspalveluun ja ehkäistä siten kustannusten kasvua. Samalla palvelujen vaikuttavuutta seurataan yksilötasolla, jotta voidaan varmistua resurssien oikeasta kohdentumisesta. 

Perinteisesti palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Lisäksi usein toiminnan tehokkuutta tai resurssien käyttöä on arvioitu yksikkökohtaisesti tai tuotantokeskeisesti. Oma Hämeessä toimintaa ja suunnittelua ohjaa nyt asiakaskeskeinen ajattelutapa ja vaikuttavuusperusteinen johtaminen. 

– Aiemmin ei ole ollut kattavaa tietoa missä muualla sinne tullut asiakas on asioinut tai millaisia muita tarpeita asiakkaalla olisi. Asiakkaat ovat asioineet palveluiden hallinnollisesta hajautumisesta johtuen pistemäisesti siellä ja täällä ja asiakkaita on myös jouduttu lähettämään toisiin yksiköihin, mikä on kuormittanut usean yksikön resursseja ja aiheuttanut paljon selvitystyötä, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

– Vaikuttavuusperusteisessa ajattelussa etsitään keinoja, jolla ihminen saadaan kerralla kuntoon ja mahdollisimman oikein. Silloin turhat yhteydenotot ja lisäkäynnit jäävät toteutumatta. Se säästää paitsi asiakkaan aikaa ja vaivaa, myös hyvinvointialueen kustannuksia, painottaa Antikainen.

Hyvinvointialueuudistus on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa nimenomaan hallitsemattomasti nousevien kustannusten vuoksi. Oma Hämeessä nähdään kustannusten kasvun hillitsemiselle olennaisena keinona vaikuttavuusperusteinen johtaminen, asiointiprosessien ja asiakassegmenttien kautta. Vaikuttavuusperusteinen johtaminen vaatii paljon tietoa ja niiden analysointia. Kehitystyön saaminen käytäntöön vaatii myös muutoksia asenteissa ja työkulttuurissa. Oma Hämeessä ollaan päästy jo hyvää alkuun.

Pois poislähettämisen kulttuurista

Kuten muutkin hyvinvointialueet, myös Oma Häme on tehnyt paljon toimia taloutensa tasapainottamiseksi. Asiakaskeskeisen ajattelutavan ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin nähdään Oma Hämeessä vaikuttavan kantahämäläisten palveluihin ja niiden kehittymiseen lopulta enemmän kuin esimerkiksi paljon julkisuudessa esillä olleet palveluverkkomuutokset. 

– Meillä Kanta-Hämeessäkin asiointipaikat tulevat lähivuosina muuttumaan. Usein muutokset koetaan huononnuksina, vaikka asiat paranisivatkin. Haluamme keskittää osaamisen ja palvelut paikkoihin niin, että ne tuottavat varmasti parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaalle, kerralla. Ei niin, että hän kiertää pienemmistä yksiköistä isompiin, kunnes apu löytyy, selittää Antikainen.

Sote-ammattilaisilta uusi ajattelutapa vaatii totuttelua ja rohkeutta. 

– Usein esimerkiksi erikoissairaanhoidossa koetaan, että joku asia olisi pitänyt hoitaa perusterveydenhuollossa. Ja taas perusterveydenhuollon kiirevastaanotolla on ajateltu, että asiakkaan vaiva hoituu paremmin päivystyksessä. Irtautumista poislähettämisen kulttuurista tuetaan meillä niin, että palveluiden käytöstä ja parhaista käytännöistä kerätään dataa, jolloin päätös hoitopaikasta tai -muodosta perustuu vaikuttavuusarviointiin, muistuttaa Antikainen.

Uuden ajattelu- ja toimintamallin vieminen käytäntöön on helppoa juuri Kanta-Hämeen kokoisella hyvinvointialueella.

– Meillä ei ole yliopistosairaalaa, joka korostaisi erikoissairaanhoidon roolia. Lisäksi Kanta-Hämeessä ei ole taustalla maakunnallista sote-kuntayhtymää, jonka rakenteista pitäisi pyrkiä eroon. Voimme nyt luoda uutta yhdessä. Muualla Suomessa ei olla ehkä niin vielä rohjettu tarttua vaikuttavuuteen, miettii Antikainen.

 Antikainen (kuvassa) on väitellyt hyvinvointialueiden vaikuttavuuden arvioinnista. Aiemmin Eksotessa työskennellessään Antikainen pääsi kokeilemaan sote-palvelujen vaikuttavuuden arviointia.

– Kymmenisen vuotta sitten Eksote oli mukana silloisessa kuntakokeilussa, joka mahdollisti tämän tyyppisen datan hyödyntämisen. Mutta sitä mallia ei ole voitu hyödyntää oikein missään muualla sen jälkeen, koska hyvinvointialueuudistus viivästyi. Oma Hämeen panostukset vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuusperusteiseen johtamiseen houkuttelivat minut Kanta-Hämeeseen, sanoo Antikainen. 

Vaikuttavuus perustuu tietoon ja sen analysointiin

Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta pystytään kunnolla arvioimaan, tarvitaan tietoa palveluista ja niiden käyttäjistä. Oma Hämeessä on käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana tekoälyn hyödyntämiselle. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot.

– Tietoallas kerää kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot, kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Antikainen selvittää.

Oma Hämeessä on varmistettu, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi. Tietojen käyttö hyödyttää asiakkaita, koska se auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun esimerkiksi kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta, sanoo Antikainen.

Asiakasohjauksen selkeytyminen säästää kaikkien aikaa

Palvelujen vaikuttavuuteen liittyy olennaisesti asiakasohjaus, jota Oma Hämeessä kehitetään tällä hetkellä muun muassa selkiyttämällä asiakkaiden ensikontaktia palveluihin. Tällä halutaan helpottaa asiakkaan ohjautumista oikean ammattilaisen tai palvelun äärelle sekä itsehoidon pariin. 

Ensikontaktilla tarkoitetaan asiakkaan yhteydenottoa, josta käynnistyy hänen uuden vaivansa tai asian hoitaminen hyvinvointialueen palveluissa. Yhteydenotto voi tulla puhelimitse, digipalvelujen kautta tai toimipisteessä asioidessa. Ensikontaktissa annetaan muun muassa asiakas- ja palveluohjausta, tehdään hoidon arviointeja tai varataan aikoja. Pitkäaikaissairaiden ja muiden asiakkaiden, joilla on jo olemassa oleva hoito- tai palvelusuhde, kuuluu jatkuvuuden turvaamiseksi asioida omien, tuttujen työntekijöiden kanssa. 

Ensikontaktipalveluita on lähdetty kehittämään Oma Hämeessä ensin puhelinasioinnista. Muutokset näkyvät palveluissa vaiheittain, syksyn aikana tullaan asioinnin selkeyttämiseksi keskittämään ja vähentämään tuntuvasti Oma Hämeen palveluiden puhelinnumeroita, esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Ensikontaktipalvelujen yhtenäistämisellä tavoitellaan myös alueellista yhdenvertaisuutta asiakkaiden ohjautumisessa.

Keskitettyihin puheluihin vastaavat osaavat ammattilaiset, jotka ratkaisevat asiakkaan asian kerralla kuntoon tai ottavat asian haltuun. Tavoitteena on, ettei asiakkaan tarvitse olla enää ensimmäisen kontaktin jälkeen yhteydessä itse muihin ammattilaisiin tai palveluihin, vaan ammattilainen ohjaa hänet oikealle polulle.   

– Asiakkaiden yhteydensaanti ja pääsy sote-palveluihin tarvetta vastaavalla tavalla on jo pidemmän aikaa ollut haaste koko Suomessa. Selkeyttämällä asiakkaan ohjautumista palveluissamme vältämme turhaa työtä ja ajanhukkaa kaikilta osapuolilta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakas joutuu kolkuttelemaan erilaisia ovia saadakseen apua ongelmiinsa. Asia on ratkaistava ammattilaisten päässä, painottaa Oma Hämeen asiakkuusjohtaja Heli Aalto.

Palvelujen keskittäminen ja asiakkaan tarpeen mukainen ohjautuminen tukevat toiminnan vaikuttavuutta. Ideana on tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan. 

Kokemuksia ja tuloksia jaetaan muille hyvinvointialueille

Käytännön kehitystyön lisäksi Oma Hämeessä tehdään palvelujen vaikuttavuudesta myös tutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi joulukuussa 2023 Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lähes miljoonan euron tuen vaikuttavuustutkimukselle, joka liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Oma Hämeen tutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushanketta, jolle haettiin yhteisrahoitusta ministeriöltä. Kanta-Hämeen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 

Tutkimushankkeessa kehitettävän arviointimallin pitäisi tuoda esille sellaiset vaikuttavat palvelut ja toiminnot, joilla saadaan kustannustehokkaasti paras hyvinvointi alueen asukkaille.

– Jos otetaan esimerkiksi yksi meidän kansansairauksistamme, diabetes. Asiakkaalla voi olla tarve paljon muullekin kuin terveyspalveluille, mikä kannattaisi huomioida sekä asiakkaan hyvinvoinnin että kustannusten näkökulmasta. Esimerkiksi tarve säännölliselle kotihoidolle, asunnon muutostöille tai muulle pitkäkestoisille sosiaalihuollon palveluille on jäänyt aiemmin helposti diabeteksen hoidon ulkopuolelle. Tämä on voinut aiheuttaa päällekkäistä tekemistä tai palveluaukkoja asiakkaalle. Nyt koko sote-palvelujen kokonaisuus saadaan näkyväksi, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Oma Hämeessä kehitettävää vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hyödyntää muillakin hyvinvointialueilla sekä strategisen että operatiivisen johdon tukena. Malli myös tukee päätöksentekoa ja auttaa muuttamaan sote-palvelujärjestelmän painopistettä raskaammista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin.

Malli on jo herättänyt kiinnostusta – yhteistyötä tehdään useiden muiden hyvinvointialueiden kanssa sekä kansallisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kokemuksia ja tuloksia jaetaan mielellään, jotta tulokset saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi.

Hyvinvointialueiden velvoitteet palveluiden vaikuttavuuden seuraamiseen ovat kuitenkin kasvamassa. Nykyisellään hyvinvointialueiden yleiskatteisesta rahoituksesta suurin osa perustuu väestön palvelutarpeeseen. Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja esimerkiksi väestön sairastavuudessa, mikä heijastuu palvelutarpeen kautta rahoitukseen.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on kuitenkin muuttumassa. Avoinna on kuitenkin vielä, milloin ja miten se muuttuu. Rahoituksen uudistaminen vaatii myös kansallisen tason muutoksen tiedon hyödyntämisessä ja ajattelumallissa. 

– Tällä hetkellä rahoitusmalli on palvelutarveperusteinen, eli itse asiassa palvelutuotanto-keskeinen. Eli mitä enemmän väestö sairastaa, niin sitä enemmän saadaan rahaa. Olisi kaikkien kannalta järkevämpää, että rahoitusmalli olisi vaikuttavuusperusteinen ja että tuettaisiin hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja asukkaiden hyvinvointia, pohtii Antikainen. 

– Meillä Oma Hämeessähän näin toimitaan jo. Voisi ajatella, että me ollaan ymmärretty hyvinvointialueuudistuksen ydin esimerkillisesti, ehkä parhaiten koko maassa. Vaikuttavuuden kasvua ja kustannusten parempaa hallintaahan uudistuksella nimenomaan haettiin, kehaisee Antikainen. 

UUTINEN
08.07.2024

Fysioterapeuttien suoravastaanotto laajenee Hämeenlinnassa Jukolan terveysasemalle

Muutoksen myötä asiakas pääsee fysioterapeutille ilman erillistä lääkärikäyntiä.

Fysioterapeuttien suoravastaanotto laajenee Hämeenlinnassa Jukolan terveysasemalle

UUTINEN / 08.07.2024

Muutoksen myötä asiakas pääsee fysioterapeutille ilman erillistä lääkärikäyntiä.

UUTINEN / 08.07.2024

Fysioterapeuttien suoravastaanotto laajenee Hämeenlinnassa Jukolan terveysasemalle

Hämeenlinnassa Jukolan terveysasemalla on mahdollista päästä suoraan fysioterapeutille ilman erillistä lääkärikäyntiä. Tarkoituksena on saada asukkaille tapaturmattomissa tuki- ja liikuntaelinoireissa helpotusta mahdollisimman oikea-aikaisesti.

Fysioterapeutin suoravastaanotto alkaa 15.7.2024 Jukolassa.

Takaisinsoittovalikkoon tulee muutoksia 15.7.2024, joten puhelun alussa kuultava nauhoite kannattaa kuunnella tarkasti. Kuntoutuksen puheluihin ja muihin toimintatapoihin liittyen muut Viipurintien terveysaseman tiimit ja Hämeenlinnan lähiasemat jatkavat toimintaansa kuten aiemminkin.

Fysioterapeuttien suoravastaanottoa on ennen Hämeenlinnaa pilotoitu Janakkalassa ja on käytössä myös Viipurintien tiimi kahdessa.

Katso video, jossa esitellään Janakkalan kokeilua

Kuuntele Oma Hämeen Muutospodin podcast-jakso aiheesta

Henkilöä pistää ampiainen.
UUTINEN
01.07.2024

Ampiaisen pisto? Seksitauti? Lämpöuupumus?

Lue digilääkärin toimintaohjeet kesän terveyshuoliin.

Henkilöä pistää ampiainen.

Ampiaisen pisto? Seksitauti? Lämpöuupumus?

UUTINEN / 01.07.2024

Lue digilääkärin toimintaohjeet kesän terveyshuoliin.

Henkilöä pistää ampiainen.

UUTINEN / 01.07.2024

Ampiaisen pisto? Seksitauti? Lämpöuupumus?

Ampiainen pistää miestä jalkaan.
 

Lue digilääkärin toimintaohjeet kesän terveyshuoliin. Jos kotikonstit eivät auta, saat helposti ja nopeasti apua digipalveluidemme kautta – vaikka kesämökiltä käsin.  

 

Hyönteisten pistot 

Hyönteisten pistot ovat tavallisesti harmittomia ja paranevat itsekseen. Oireet rauhoittuvat tavallisimmin muutaman vuorokauden kuluessa.  

Oireet

  • kipu 
  • punoitus 
  • turvotus 
  • kutina. 

Itsehoito-ohjeet

  • Paikallista kipua voit lievittää viileällä ja kylmällä. 
  • Poista mehiläisen jättämä piikki ihosta varovasti. 
  • Vältä raapimasta ihoa, sillä silloin se saattaa tulehtua. 
  • Kutinaa helpottamaan voit ottaa antihistamiinitabletin pakkauksen ohjeen mukaan. 
  • Miedon kortisonivoiteen käyttö purema-alueella saattaa helpottaa oireita. 
  • Jos pistoksesta seuraa hengenvaarallinen reaktio, soita 112. 

Jos iho-oire pitkittyy tai pahenee, voit ottaa yhteyttä sairaanhoitajachatin kautta ma–pe klo 8–20. Chatin kautta saat lisäohjeita. Saat chatin käyttöösi helposti Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi.  

Punkin purema

Punkeista noin viidesosa kantaa borreliabakteeria, joka aiheuttaa ihmiselle Borrelioosi-infektion. Bakteerin riski siirtyä ihmiseen kasvaa, jos punkki on ollut ihossa kiinni vähintään vuorokauden.  

Ennaltaehkäisy

Borrelioosiin ei ole rokotetta. Punkin puremaa ehkäiset pukeutumalla kumisaappaisiin, pitkiin housuihin, pitkähihaiseen paitaan ja vaaleaan vaatetukseen, josta punkit on helppo huomata. Iltaisin kannattaa tehdä punkkitarkastus. 

Itsehoito-ohjeet

  • Poista punkki iholta vetämällä se ulos ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä. Pidä ote mahdollisimman lähellä ihon pintaa. Apteekista saatavat punkkipihdit ovat tähän hyvä keino. 
  • Vuorokauden sisällä irrotettu punkki vähentää borreliatartunnan riskiä. 

Borrelioosin oireet

  • Lähes kaikille tulee heti pureman jälkeen 2–3 cm halkaisijaltaan oleva punoitus, joka ei vielä ole merkki borrelioosista. 
  • Viikon jälkeen puremasta yli 5 cm halkaisijaltaan oleva, laajeneva punoitus on merkki varhaisvaiheen infektiosta. 
  • Punaisen alueen keskiosa voi laajentua ja puremaa voi ympyröidä vain rengastyyppinen punoitus. 
  • Lievää kutinaa voi olla, yleensä ei aristusta tai kipua. 

Jos viikon päästä puremasta tai pureman epäilystä saat edellä mainitut oireet, ota yhteyttä sairaanhoitajachatin kautta ma–pe klo 8–20. Chatin kautta saat lisäohjeita. Saat chatin käyttöösi helposti Oma Häme -sovelluksen kautta tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. 

Puutiaisaivotulehdus on toinen punkeista tarttuva tauti, joka siirtyy ihmiseen heti kun punkki on kiinnittynyt ihoon. Puutiaisaivotulehduksen ehkäisyyn on olemassa rokote. THL on listannut riskialueet ja suosittelee rokotteen ottamista alueella oleskeleville.  

Katso puutiaisaivotulehduksen riskialueet (THL)

Rokotusta varten tarvitset reseptin, jonka saat sairaanhoitajachatin kautta.  

Kyyn purema 

Kyyn purema on haitallinen sekä lapsille ja aikuisille.  

Oireet 

  • Kaksi pientä reikää, puremakohta turpoaa ja aristaa. 
  • Ihon punoitus. 
  • Mahdollinen huonovointisuus. 
  • Vaikeissa tapauksissa purema saattaa johtaa sokkiin. 

Ennaltaehkäisy ja itsehoito-ohjeet

  • Älä liikuta raajaa, jossa purema on. 
  • Tue puremakohta lepoasentoon. 
  • Kyypakkauksen tabletit ohjeen mukaan otettuna tai antihistamiini saattaa hidastaa puremasta tulevaa reaktiota. 
  • Vaatii aina yhteydenottoa terveydenhuollon ammattilaiseen, soita päivystysapuun 116 117. 
  • Muista käyttää kyyn yleisimmillä esiintymisalueilla kunnon varsilla varustettuja kumisaappaita, ja huolehdi jäykkäkouristusrokotteesi voimassaolosta. 

Kyykäärmeen puremissa soita kuitenkin hätänumeroon 112, jos: 

  • Kyse on lapsesta tai alle 15-vuotiaasta, vaikka oireita ei olisikaan. 
  • Olet raskaana. 
  • Olet vanhus tai vakavasti sairas, esim. sepelvaltimotautia sairastava. 
  • Puremakohta sijaitsee pään tai kaulan alueella. 
  • Saat joitakin seuraavista oireista: huimaus, pahoinvointi, kylmänhikisyys, ripulointi, päänsärky, puremakohdan nopea turpoaminen, hengitysteiden turpoaminen tai hengitysvaikeuden nopea muodostuminen, rintakipu, tajunnan aleneminen. 

Tärkeintä: älä mene paniikkiin, toimi rauhallisesti, pysy liikkumattomana ja soita 116 117 tai hätänumeroon 112.  

Teltta ja sydän.
 

Seksitaudit 

Seksitaudit tarttuvat pääasiassa suojaamattomassa seksikontaktissa. Yleisimpiä seksitauteja ovat klamydia, kondylooma ja sukuelinherpes.  

Taudit eivät tartu uimisesta, saunomisesta tai esim. WC-istuimesta.  

Seksitaudit voivat olla hyvinkin pitkään tai kokonaan oireettomia. Tutkimuksissa kannattaa herkästi käydä, jos epäilet tartuntaa tai kumppanillasi on todettu tartunta. On erittäin tärkeää, että informoit seksikumppaneitasi, jos sinulla todetaan seksitauti. Näin tartuntaketju saadaan katkaistua.  

Ennaltaehkäisy

Seksitaudeilta suojaa suurimmaksi osaksi kondomin tai suuseksisuojan käyttö. Jotkut taudit, kuten kondylooma tai herpes, voivat silti tarttua suojaamattomien alueiden kautta.

Oireet

  • kirvely virtsatessa 
  • tihentynyt virtsaamisen tarve 
  • poikkeava vuoto virtsaputkesta tai emättimestä 
  • kutina 
  • kirvely  
  • rakkulat, haavaumat tai syylät sukuelinten alueella.

Miten tutkimuksiin? 

Tutkimuksiin voit hakeutua täyttämällä Omaolon oirekyselyn* seksitaudeista ja lähettämällä sen ammattilaiselle. Oirekyselyn voit täyttää 24/7. Tämän jälkeen sinuun ollaan yhteydessä ja annetaan lisäohjeita. Omaolon oirearviot löydät osoitteesta https://www.omaolo.fi/palvelut/oirearviot tai kätevästi linkityksenä Oma Hämeen -sovelluksesta. 

Voit myös ottaa yhteyttä sairaanhoitajachattiin ma–pe klo 8–20. Chatin kautta saat lisäohjeita. Saat chatin käyttöösi helposti Oma Häme -sovelluksen kautta tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi.  

Virtsatietulehdus (aikuisilla) 

Virtsatietulehdus on yleisempi naisten vaivana. Tulehdus alkaa tavallisesti siten, että bakteereja nousee omasta suolistosta tai virtsaputken suun läheltä iholta virtsarakkoon. Kylmettyminen ja uiminen eivät lisää virtsatietulehduksen riskiä. 

Oireet 

  • tihentynyt virtsaamistarve 
  • kirvely virtsatessa 
  • alavatsan kipuilu 
  • joskus verta virtsassa 
  • kuume ja selkäkipu muun oirekuvan lisäksi saattaa olla merkki munuaisaltaan tulehduksesta. 

Ennaltaehkäisy ja itsehoito-ohjeet 

  • Huolehdi hyvästä käsihygieniasta ja intiimihygieniasta. 
  • Nauti riittävästi nesteitä. 
  • Karpalo- tai puolukkamehu saattaa auttaa lieviin oireisiin ja ehkäistä virtsatulehduksen uusiutumista. 
  • Apteekista on saatavilla itsehoitovalmisteita lieviin oireisiin ja ennaltaehkäisyyn. 

Jos sinulla on oireita, kannattaa täyttää Omaolossa* virtsatietulehduksen oirearvio, joka ohjaa eteenpäin hoidossa. Oirekyselyn voit täyttää 24/7. Omaolon oirearviot löydät osoitteesta https://www.omaolo.fi/palvelut/oirearviot tai kätevänä linkityksenä Oma Hämeen -sovelluksesta. 

Asian hoitaminen onnistuu myös sairaanhoitajachatin kautta ma–pe klo 8–20. Suosittelemme täyttämään esitietolomakkeen huolellisesti ennen chatin aloittamista. Saat chatin käyttöösi helposti Oma Häme -sovelluksen kautta tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. 

Huonovointinen henkilö epäilee itsellään auringonpistosta.
 

Lämpöuupumus 

Helteellä ihmisen lämpötasapaino saattaa muuttua tai pettää kokonaan. 

Ylimääräinen lämpö poistuu liki ainoastaan hikoilemalla, jolloin elimistöstä poistuu samalla nesteitä ja suolaa. Tästä voi aiheutua haittaa, jos rasitus jatkuu pitkään. 

Myös ylipaino, ikä ja sairaudet ovat riskitekijöitä herkempään lämpötasapainon muutokseen. 

Oireet 

  • heikotus 
  • pääsärky, huimaus 
  • sekavuus, ärtyneisyys 
  • ruokahaluttomuus 
  • pahoinvointi 
  • kylmänhikisyys 
  • hengityksen muutos, tykyttely 
  • tajuttomuus. 

Ennaltaehkäisy ja itsehoito-ohjeet 

  • Pukeudu riittävän kevyesti ja muista päähine! 
  • Nauti riittävästi nesteitä.
  • Vältä fyysistä rasitusta ja tauota tarvittaessa tekemistä. 
  • Älä jätä ketään helteellä autoon, etenkään lapsia. Lapsen nukuttamista paksujen peitteiden alle vaunuissa tulee välttää. Suositeltavaa on myös kiinnittää huomioita vaunun materiaaliin, koska se toimii lämmönkerääjänä helteellä. 

Ensiapu 

  • Auta lämpöuupumuksesta kärsivä lepoon (viileään paikkaan jos mahdollista) ja vähennä vaatetusta. 
  • Viilennä ihoa esim. vedellä. 
  • Anna juotavaksi pelkkää vettä. 
  • Jos henkilön tajunnantasossa tapahtuu muutoksia, soita heti 112. 

Lämpöuupumus vaatii hoitoa tai hoidon tarpeen arviota, vaikka tila kohenisi. Voit ottaa yhteyttä sairaanhoitajachatissa tai soittamalla 116 117. Vakavassa, henkeä uhkaavassa tilanteessa soita aina 112. 

Auringonpistos 

Auringonpistos syntyy yleensä suorasta päähän kohdistuvasta auringonpaisteesta. Fyysistä rasitusta auringonpistoksen syntymiseen ei tarvita. 

Oireet 

  • päänsärky 
  • pahoinvointi 
  • huimaus 
  • ärtyneisyys. 

Ennaltaehkäisy ja itsehoito 

  • Vältä pitkäkestoista oleskelua suorassa auringonpaisteessa. 
  • Käytä päähinettä. 
  • Juo riittävästi. 

Ensiapu 

  • Auta auringonpistoksesta kärsivä viileään paikkaan ja lepoasentoon. 
  • Viilennä otsaa esim. viileällä kääreellä. 
  • Seuraa vointia. Jos henkilön yleistila heikkenee, ota yhteys terveydenhoidon ammattilaiseen tilanteen arvioimiseksi joko soittamalla 116 117 tai sairaanhoitajachatin kautta. 

Vakavassa, henkeä uhkaavassa tilanteessa soita aina 112. 

 

*Omaolo on CE-merkitty lääkinnällinen laite. 

Euroopan unionin rahoittama.
 

Lataa Oma Häme -sovellus nyt!

Google Playn linkkiApp Storen linkki

 

Hoitaja pistää rokotetta asiakkaan käsivarteen.
UUTINEN
28.06.2024

Lintuinfluenssarokotukset käynnistyvät Kanta-Hämeessä riskiryhmille

Ilmaisen rokotteen saavat ne aikuiset, joilla on suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta.

Hoitaja pistää rokotetta asiakkaan käsivarteen.

Lintuinfluenssarokotukset käynnistyvät Kanta-Hämeessä riskiryhmille

UUTINEN / 28.06.2024

Ilmaisen rokotteen saavat ne aikuiset, joilla on suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta.

Hoitaja pistää rokotetta asiakkaan käsivarteen.

UUTINEN / 28.06.2024

Lintuinfluenssarokotukset käynnistyvät Kanta-Hämeessä riskiryhmille

Oma Häme aloittaa lintuinfluenssarokotteiden antamisen 4. heinäkuuta. Rokotteita annetaan maakunnassa kolmessa pisteessä. Ajanvaraus avautuu maanantaina 1. heinäkuuta.

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeen mukaan lintuinfluenssarokotteen saavat maksutta ne 18 vuotta täyttäneet, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. Kanta-Hämeeseen saadaan ensimmäisessä vaiheessa runsaat 200 annosta rokotetta. 

Rokottamisella pyritään suojaamaan altistumisvaarassa olevia henkilöitä. Lisäksi tavoitteena on estää tilanne, jossa lintuinfluenssavirus tarttuisi ihmiseen samaan aikaan kausi-influenssaviruksen kanssa, mikä voisi mahdollistaa uuden virustyypin synnyn. Rokotuksen saavat riskiryhmiin kuuluvat, esimerkiksi siipikarjan ja turkiseläinten parissa työskentelevät sekä eläinlääkärit. (Tarkempi lista alempana)

Suomeen on hankittu Zoonotic Influenza Vaccine Seqirus -rokotteita, jotka on valmistettu mukauttamalla aiempaa rokotetta vastaamaan vuonna 2023 Euroopassa esiintynyttä viruslinjaa. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta. Toinen annos annetaan aikaisintaan kolmen viikon kuluttua ensimmäisen annoksen jälkeen. Rokotusväli voi kuitenkin olla tätä pidempikin.

Ajanvaraus terveysasemilta puhelimitse

Rokotteet annetaan rikisryhmäläisille ajanvarauksella kolmessa rokotuspisteessä. Ajanvaraus aukeaa maanantaina 1. heinäkuuta. Hämeenlinnassa Viipurintien terveysasemalla rokotetaan Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan asukkaita. Forssan pääterveysasemalla rokotetaan Forssan seudulla asuvia ja Riihimäen terveyskeskuksessa, Kontiontiellä, Riihimäen seudulla asuvia riskiryhmäläisiä. 

Henkilöt, jotka arvelevat kuuluvansa THL:n määrittämiin riskiryhmäläisiin, voivat ottaa yhteyttä allaoleviin numeroihin rokotustarpeen arvioimiseksi. Terveysasemat ovat auki maanantaista torstaihin kello 8-15.30 ja perjantaisin kello 8-15. 

•    Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala: p. 03 621 9893 (takaisinsoittopalvelu) 
•    Forssan seutu p. 03 4191 4191 
•    Riihimäen seutu, ajanvaraus oman tiimin numerosta: Tiimi 1 p. 019 7585 5950, Tiimi 2, p. 019 7585 5841, Tiimi 3 p. 019 7585 5813 ja Tiimi 4 p. 019 7585 5800.

Lintuinfluenssatilanne on Suomessa rauhallinen

Lintuinfluenssatartunnan voi saada sairastuneista tai kuolleista eläimistä ja niiden eritteistä. Tauti tarttuu kuitenkin linnusta huonosti ihmiseen, eikä Suomessa ole toistaiseksi todettu yhtään ihmisten lintuinfluenssatartuntoja. 

Vuonna 2023 Suomessa todettiin suuria luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia, jotka johtuivat lintuinfluenssavirusinfektiosta. Virus levisi laajasti myös turkistarhatiloille aiheuttaen korkeaa sairastavuutta ja kuolleisuutta eläimissä. 

Tänä vuonna lintuinfluenssaa on esiintynyt luonnonvaraisissa linnuissa huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna.  Ruokavirasto on toistaiseksi todennut vain yhden tautitapauksen. Ruokavirasto seuraa lintuinfluenssan esiintymistä Suomen luonnonvaraisissa linnuissa ja torjuu taudin leviämistä eläintiloilla. 

THL:n lista lintuinfluenssarokotuksen kohderyhmistä perustuu tartuntariskiin ja rokotteiden saatavuuteen. Lintuinfluenssarokotteita annetaan:
1.    henkilöille, jotka ovat kosketuksissa turkiseläimiin turkistarhoilla
2.    siipikarjan parissa työskenteleville henkilöille, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan (ei kuitenkaan teurastamotyöntekijöille), myös kotieläinpihojen ja lintutarhojen henkilöstölle sekä harrastekanaloita pitäville
3.    henkilöille, jotka osallistuvat sairaiden ja kuolleiden lintujen ja eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen sekä tilojen puhdistamiseen, esimerkiksi eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät henkilöt
4.    lintujen rengastajille
5.    henkilöille, jotka työskentelevät luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa
6.    virkaeläinlääkäreille
7.    laboratoriotyöntekijöille, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä
8.    epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontakteille.

Lue lisää THL:n sivuilta

Sisältöjulkaisija

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja
ARTIKKELI
29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

ARTIKKELI / 29.04.2024

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

ARTIKKELI / 29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi. 

Eemeli Kuvaja viihtyy hyvin töissä Oma Hämeessä. ​​​– Saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin. 

–  Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee. 

Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti. 

Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen. 

 –  Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia. 

–  Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”

Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo. 

–  Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa. 

–  Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta. 

“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus” 

Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään. 

On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.  

–  Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee. 

–  Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan. 

“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan” 

Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.  

–  Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin. 

–  Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin. 

Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle: 

–  Olemme positiivinen riski työnantajalle! 

  

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita. 

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme: 

• kiireelliset lastensuojeluasiat 

• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet 

• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet 

• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema) 

• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona 

• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille. 

ARTIKKELI
05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

ARTIKKELI / 05.04.2024

Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.

ARTIKKELI / 05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta! 

Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa. 

Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme. 

Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu. 

Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu 

Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni
ARTIKKELI
29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Riitta Kilpinen (vas.), Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni kehuvat Uranuskotia erinomaiseksi työpaikaksi.


Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

Sisältöjulkaisija

TAPAHTUMAT
14.06.2024, klo 14:00-16:00

Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään koskevista asioista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

TAPAHTUMAT / 14.06.2024, klo 14:00-16:00

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään koskevista asioista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

TAPAHTUMAT / 14.06.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

TAPAHTUMAT / 14.06.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään koskevista aiheista. Tällä kertaa kyselytunnilla keskustellaan digipalveluista. Keskustelussa mukana Oma Hämeen asiantuntijoita. Tilaisuus on kaikille avoin.

Linkki tilaisuuteen: Ikäihmisten kyselytunti kesäkuu 2024

TAPAHTUMAT
06.05.2024, klo 14:00-16:00

Ikäihmisten kyselytunti

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä koskevista aiheista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 06.05.2024, klo 14:00-16:00

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä koskevista aiheista. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 06.05.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Ikäihmisten kyselytunti

TAPAHTUMAT / 06.05.2024, klo 14:00-16:00

Paikka: Teams

Tervetuloa keskustelemaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään koskevista aiheista.

Aiheina tässä tilaisuudessa ovat palveluverkkoon liittyvät päätökset, päätöksenteko hyvinvointialueella yleisesti sekä gerbiili -palvelu!

Tarkempi ohjelma täsmentyy vielä lähempänä tilaisuutta.

Liity kokoukseen alla olevasta linkistä:

Liity kokoukseen nyt 

TAPAHTUMAT
09.04.2024, klo 15:00

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

Palveluverkkomuutosten päätöksentekoa voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Palveluverkkomuutosten päätöksentekoa voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Paikka: Youtube

Aluevaltuuston huhtikuun kokous

TAPAHTUMAT / 09.04.2024, klo 15:00

Paikka: Youtube

Aluevaltuusto kokoontui päättämään palveluverkkomuutoksista Hämeenlinnaan 9. huhtikuuta. 

Katso kokouksen tallenne

Palveluverkkosuunnitelman lisäksi aluevaltuusto päätti muun muassa toisesta talouden tasapainoittamisohjelmasta ja muutostalousarviosta. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Forssan sairaalan kiinteistökauppaa sekä tehtiin henkilövalintoja.

Lue tiedote kokouksen päätöksistä