Uutiset
Kaikki uutiset
Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut
Uudistunut sivusto avataan kevään aikana asukkaiden käyttöön.
Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut
UUTINEN / 12.02.2025
Uudistunut sivusto avataan kevään aikana asukkaiden käyttöön.
UUTINEN / 12.02.2025
Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut
Oma Häme ottaa kevään aikana käyttöön uudistuneen Hyvinvointisi tueksi -sivuston. Sivusto kokoaa yhteen osoitteeseen Kanta-Hämeen alueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ja toiminnan, tietoa hyvinvoinnista sekä itsehoidon vinkkejä.
Tavoitteenamme on, että asukkaat löytävät hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan helposti ja että ammattilaiset voivat ohjata asukkaita hyvinvointia edistävään toimintaan.
– Sivuston kautta voi löytää mahdollisuuksia osallistua oman alueen toimintaan tai tukimahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin. Hyvinvointia ja arjen pärjäävyyttä tukevia palveluita löytyy usein myös kunnista, järjestöistä tai seurakunnista, projektipäällikkö Sanna Anttonen kertoo.
Sivustolta voi etsiä hyvinvointia tukevia palveluita, selata alueen palvelumahdollisuuksia tai tutustua lisää hyvinvoinnin edistämisen teemoihin. Asukas voi löytää sivustolta tukea esimerkiksi elintapoihin, mielen hyvinvointiin tai kulttuuriin liittyvissä asioissa.
Sivuston pilottivaihe on ohi ja se julkaistaan osana Oma Hämeen verkkosivuja kevään aikana.
Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu
Toteutussuunnitelmaa esitellään webinaarissa 12. helmikuuta.
Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu
UUTINEN / 11.02.2025
Toteutussuunnitelmaa esitellään webinaarissa 12. helmikuuta.
UUTINEN / 11.02.2025
Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on viime vuosina kehitetty rakenteellista sosiaalityötä ja sen käytäntöjä osana valtakunnallisia hankkeita. Tämän kehitystyön tuloksena on valmistunut alueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma.
Suunnitelmassa kuvataan rakenteellisen sosiaalityön ideaa, rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen toimenpiteitä tulevina vuosina sekä kartoitetaan rakenteellisen sosiaalityön nykytilannetta ja kehittämistarpeita.
Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on havaita ja muuttaa syrjiviä rakenteita ja lisätä yhdenvertaisuutta tiedon ja monialaisen yhteistyön avulla. Ihmisten elämään vaikuttavat ongelmat eivät ole aina ratkaistavissa yksilötasolla. Siksi pitäisi kiinnittää huomiota myös, yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Niitä muuttamalla voidaan lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Rakenteellisella sosiaalityöllä pyritään sekä lisäämään tietoa että muuttamaan asioita.
Rakenteellinen sosiaalityö tuo tietoa päätöksentekoon
Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueelle kuuluvaa lakisääteistä toimintaa ja sen keskeiset ideat ovat tieto, tiedolla vaikuttaminen, osallisuustyö ja asiakaslähtöinen työote. Rakenteellinen sosiaalityö tuo sosiaalihuollon tiedon osaksi yhteistä päätöksentekoa. Se auttaa tunnistamaan ja korjaamaan asiakkaiden kannalta toimimattomia rakenteita niin yhteiskunnassa kuin omassa organisaatiossakin. Tavoitteena on yhdenvertaiset ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut.
– Monimutkaistuvassa maailmassa on tärkeää, että meillä on käytössämme laadukasta ja ajantasaista tietoa hyvinvointialueen asukkaiden tilanteista. Ratkaisuja haastaviin ilmiöihin tulee etsiä yhdessä asukkaiden ja ammattilaisten kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja siinä esitetyt tavoitteet ovat yksi väline, jolla voimme kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdenvertaisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi, sanoo erityisasiantuntija Katri Pellinen.
Pellinen ja projektiasiantuntija Anu Ropponen ovat osallistuneet rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kansalliseen ja paikalliseen kehittämiseen ja vastaavat Kanta-Hämeen suunnitelman kirjallisesta toteutuksesta. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on hyväksytty rakenteellisen sosiaalityön ohjausryhmässä 7.1.2025.
Toteutussuunnitelmaa esitellään webinaarissa 12. helmikuuta
Toteutussuunnitelmaa ja rakenteellista sosiaalityötä Kanta-Hämeessä esitellään keskiviikkona 12. helmikuuta järjestettävässä webinaarissa, joka on kaikille avoin. Oma Häme järjestää webinaarin yhdessä Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa otsikolla Sosiaalihuollon tieto ja teot. Lisätiedot ja linkki webinaariin löytyvät täällä.
Rakenteellinen sosiaalityö on yhteistyölähtöistä. Hyvinvointialueen asukkaat, asiakkaat ja eri toimijat kuten kunnat, järjestöt ja palveluntuottajat ovat tärkeässä roolissa kehitystyössä. Asiakasraatien ja muiden osallistavien menetelmien käyttöä lisätään, jotta saadaan suoraa tietoa ihmisten elinolosuhteista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä.
Rakenteellisen sosiaalityön keskeinen periaate on tiedolla vaikuttaminen. Tietoa kerätään asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja viranomaisilta. Teknologisia ratkaisuja kehitetään edelleen, ja vuoden 2025 aikana selvitetään tekoälyn käyttömahdollisuuksia raportoinnissa.
Keskeisenä tavoitteena vakiinnuttaa työorientaatio
Rakenteellisen sosiaalityön työorientaation vakiinnuttaminen Oma Hämeen organisaatioon on yksi keskeisimmistä tavoitteista. Tämä tapahtuu viestinnän, koulutusten, foorumien ja webinaarien avulla. Sosiaalisen raportoinnin ja tiedottamisen kehittämistä jatketaan aktiivisesti.
Toteuttamissuunnitelmassa esitetään hyvinvointialueelle keskeisiä kehittämiskohteita vuosille 2025–2026
- Sosiaalisen raportoinnin kehittäminen: Asiakkaiden ja asukkaiden kokemusten sekä asiakastiedon tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteossa.
- Kirjaamiskäytäntöjen parantaminen: Kirjaamiskoulutusten jatkaminen ja perehdytysohjelman luominen uusille työntekijöille.
- Yhteisösosiaalityön ja etsivän sosiaalityön kehittäminen: Työmuotojen vakiinnuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa.
Rakenteellinen sosiaalityö ei ole vain yksittäinen prosessi, vaan jatkuva tapa toimia. Tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Toteutussuunnitelman avulla voidaan rakentaa toimivampia palveluja ja vaikuttaa päätöksentekoon entistä paremmin.
Voit tutustua Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan täällä
Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet
Ammattilaisille on saatavilla koulutusta puheeksioton ja puuttumisen tueksi.
Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet
UUTINEN / 11.02.2025
Ammattilaisille on saatavilla koulutusta puheeksioton ja puuttumisen tueksi.
UUTINEN / 11.02.2025
Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet
Lapsella on oikeus kasvaa turvassa ja suojassa väkivallalta. Tämä oikeus on turvattu niin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kuin Suomen lainsäädännössä. Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on aikuisten velvollisuus ja erityisesti niiden ammattilaisten, jotka kohtaavat työssään lapsia ja nuoria.
Väkivalta voi olla monimuotoista eikä lapsi välttämättä itse tunnista häneen kohdistuvaa väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen vähättely, haukkuminen, nöyryyttäminen tai vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen tukistaminen, töniminen tai ravistelu. Laiminlyöntiä voi olla se, ettei lapsen perustarpeista esimerkiksi hygieniasta huolehdita tai emotionaalisesti laiminlyödään ja sivuutetaan lapsi. Vanhempien väliselle väkivallalle altistuminen voi vakavasti vaurioittaa lapsen kasvua ja kehitystä.
Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamisen tueksi on julkaistu kansalliset ohjeet Barnahus.fi -sivulla. Ohjeet auttavat ammattilaista väkivaltaepäilyn tilanteissa ja opastavat millaiset seikat saattavat viitata lapsen kokemaan väkivaltaan eri ikäkausina. Barnahusin julkaisemista ohjeista voivat hyötyä kaikki lasten parissa aikaa viettävät aikuiset esimerkiksi harrastustoiminnan ohjaajat.
– Lasten kanssa työskentelevien on hyvä hankkia itselleen aiheesta lisätietoa, koska tilanteet voivat tulla yksittäiselle työntekijälle eteen yllättäen. Yksittäinen vamma tai muutos lapsen käyttäytymisessä ei ole varma osoitus väkivallasta, mutta epäily tai huoli lapsesta on otettava vakavasti ja selvitettävä tarkemmin, toteaa Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Satu Lyytinen.
Kanta-Hämeessä ammattilaisille on saatavilla koulutusta tunnistamisen, puheeksioton ja puuttumisen tueksi. Alueella on myös laadittu yhteiset toimintaohjeet väkivaltaepäilyn tilanteisiin.
Turvallisuutta luodaan yhdessä
Lastensuojelulaki velvoittaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan, opetusalan sekä muita lasten kanssa työskenteleviä ammattihenkilöitä tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai kaltoinkohtelusta herää. Työntekijän on tällöin viipymättä konsultoitava sosiaaliviranomaista ja poliisia. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen.
– Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia ja jokaisella lapsella on oikeus suojeluun. Puheeksioton kautta perhe voi ohjautua palveluiden piiriin kriittisellä hetkellä, joten on tärkeää, ettei sivuuta asiaa, jos huoli on herännyt, Lyytinen muistuttaa.
Perheille ja väkivaltaa kokeneille lapsille on tarjolla apua niin hyvinvointialueen kuin kolmannen sektorin palveluissa. Väkivaltakokemus satuttaa ja voi vaikuttaa hyvinvointiin pitkäaikaisesti. On tärkeää, että lapsi tai nuori saa kokemusten käsittelyyn apua, vaikka tapahtuneesta olisi jo kulunut aikaa.
Oma Hämeessä on panostettu myös siihen, että väkivaltaa lähisuhteessaan käyttänyt tai sen käyttöä pelkäävä henkilö saa apua aggression hallintaan tai haitallisten asenteiden ja käyttäytymismallien muuttamiseen.
Viranomaistoiminnan ja palveluiden lisäksi tärkeä osa lasten suojelua on yhteisö.
– Omassa arjessaan jokainen voi miettiä miten lapset tulevat kohdatuksi. Aikuisten toiminnalla on suuri merkitys turvallisuuden kokemukselle ja lapsen itsetunnon kehitykselle. Luottamuksellisessa ympäristössä lapsen on tarpeen tullen helpompi kertoa aikuiselle myös vaikeista asioista, Lyytinen korostaa.
Lue lapsiasiavaltuutetun Elina Pekkarisen tiedote uusista ohjeista
Yhteystiedot väkivaltaepäilyn tilanteissa:
Akuutissa tilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112. Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tavoittaa kiireellisessä tilanteessa vuorokauden ympäri numerosta 03 629 6560.
Kiireettömässä tilanteessa Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjaus- ja neuvonta vastaa numerosta 03 629 6565 (ma-to klo 9-12) tai lähisuhdeväkivaltatyön yksikköä voi konsultoida numerosta 03 629 6562 (arkisin klo 8-15).
Kiireettömissä tilanteissa on hyvä ensisijaisesti olla yhteydessä alueen neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Kiireettömän lastensuojeluilmoituksen ja kaikkia ikäryhmiä koskevat huoli-ilmoitukset voit tehdä digitaalisilla lomakkeilla.
Oma Häme päivitti ikäihmisten peseytymispalveluiden myöntämisperusteet
Peseytymispalveluihin on tulossa asiakkaille pieniä muutoksia.
Oma Häme päivitti ikäihmisten peseytymispalveluiden myöntämisperusteet
UUTINEN / 11.02.2025
Peseytymispalveluihin on tulossa asiakkaille pieniä muutoksia.
UUTINEN / 11.02.2025
Oma Häme päivitti ikäihmisten peseytymispalveluiden myöntämisperusteet
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päivittänyt ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteita vuoden alusta lähtien. Päivityksiä on aikaisemmin tehty esimerkiksi kuntouttavaan päivätoimintaan (Oma Häme päivitti kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisperusteet - Oma Häme). Myös peseytymispalveluihin on tulossa asiakkaille pieniä muutoksia.
Oma Häme järjestää jatkossa peseytymisapua sellaisille henkilöille, jotka täyttävät säännöllisen kotihoidon myöntämisen perusteet. Aikaisemmin palvelua on voinut saada myös tukipalveluna.
Asiakkaiden pesuapu toteutetaan ensisijaisesti asiakkaan omassa kodissa. Mikäli asiakkaan omat pesutilat eivät mahdollista peseytymistä kotona, asiakas ohjataan hyvinvointialueen määrittämään pesupaikkaan. Jos asiakkaalle on myönnetty Sosiaalihuoltolain (SHL) mukaista liikkumista tukevaa palvelua, sitä voidaan laajentaa kattamaan myös kuljetus pesupaikalle. Muussa tapauksessa asiakkaan tulee järjestää ja maksaa kuljetus pesupaikalle ja takaisin kotiin. Aiemmin käytössä ollut keskitetty kuljetuspalvelu päättyy 28. helmikuuta.
Myöntämisperusteiden päivityksen myötä osalle asiakkaista tehdään uusi kotihoidon palvelupäätös. Mikäli asiakas täyttää säännöllisen kotihoidon kriteerit, mutta tarvitsee ainoastaan peseytymisapua, myönnetään se jatkossa tilapäisenä kotihoitona, ei enää säännöllisenä kotihoitona. Tällaisissa tilanteissa säännöllinen kotihoito päätetään helmikuun loppuun ja tilapäinen kotihoito astuu voimaan maaliskuun alussa. Käytännössä asiakkaan asiakasmaksu muuttuu.
Asiakkaat ja heidän omaisensa voivat tarvittaessa tiedustella henkilökohtaista tilannetta ikäihmisten ensilinjasta.
Ikäihmisten ensilinja arkisin kello 9–15, p. 03-6296620, ensilinja.ikaihmiset@omahame.fi
Aluehallitus hyväksyi osaltaan varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet
Aluehallitus käsitteli myös ateria- ja laitoshuoltopalveluiden kilpailutukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia.
Aluehallitus hyväksyi osaltaan varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet
UUTINEN / 11.02.2025
Aluehallitus käsitteli myös ateria- ja laitoshuoltopalveluiden kilpailutukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia.
UUTINEN / 11.02.2025
Aluehallitus hyväksyi osaltaan varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet
Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti, että hyvinvointialue nostaa vuonna 2025 pitkäaikaista lainaa Assi-sairaalahankkeen investointeihin enintään 54 miljoonaa euroa. Lisäksi hyvinvointialue voi ottaa tänä vuonna lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään 70 miljoonaa euroa.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 päivitetyn talouden käyttösuunnitelman liitteineen. Käyttösuunnitelma ja talousarvion täytäntöönpano-ohje toimitetaan lautakuntiin.
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle Kanta-Hämeen hyvinvointialueen varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteiden hyväksymistä. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä.
Oma Hämeen hallintosäännön mukaisesti aluevaltuusto päättää varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteista ja aluehallitus käytännön toteutuksesta. Aluehallitus nimeää kokonaisturvallisuudesta vastaavan viranhaltijan ja toimialajohtajat vastaavat palvelutuotannon osalta varautumisesta ja valmiussuunnittelusta.
Aluehallitus hylkäsi kilpailutukseen liittyvät oikaisuvaatimukset
Aluehallitus käsitteli myös ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden kilpailutukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia. Oma Häme kilpailutti syksyllä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluita, jotka on hankittu tällä hetkellä ulkoisena ostopalveluna.
Hankinta toteutettiin neuvottelumenettelyllä ja palveluntuottajaksi valittiin joulukuussa Fodbar Oy:n ryhmittymä, jonka kanssa ei ole vielä solmittu sopimusta. Kaksi kilpailutuksessa mukana ollut yritystä on tehnyt hankintapäätöksestä oikaisuvaatimukset sekä valitukset markkinaoikeuteen.
Compass Group Oy vetosi oikaisuvaatimuksessaan hankintamenettelyn ja tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyyksiin. Oma Häme ei nähnyt syytä muuttaa tehtyä päätöstä. Palmia Oy puolestaan vaati muutosta siihen, että heidät suljettiin tarjouskilpailusta muun muassa poikkeuksellisen alhaisen hinnoittelun vuoksi.
Oma Hämeen hankintayksikön mukaan Palmia ei pystynyt luotettavasti selvittämään, miten se tuottaa palvelut, kun tarjottu hinta ei riittänyt kattamaan lakisääteisiä kustannuksia. Lisäksi tarjous oli katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi.
Aluehallitus hylkäsi molemmat oikaisuvaatimukset. Yritysten valituksiin markkinaoikeudelle laaditaan erilliset vastineet.
Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta muuttuu tänä vuonna
Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan muutosta. Valtioneuvosto päätti loppuvuodesta 2024 sosiaalialan osaamiskeskusten uudelleenjärjestelyistä. Uudistuksen myötä sosiaalialan osaamiskeskukset keskitetään viidelle yhteistoiminta-alueelle (YTA-alue) 1.7.2025 alkaen.
Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta sekä huolehtia yhteistyöstä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalvelujen tuottamiseksi. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta on organisoitu osakeyhtiömuotoon ja toimintaa harjoittaa Pikassos Oy.
Valtionavustuksen määrä vähenee lähes puoleen aiemmasta, eikä yhtiön toiminta voi siten jatkua ennallaan. Tämän vuoksi Sisä-Suomen yhteistoiminta-alueelle (Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa) ryhdytään rakentamaan uutta, sopimuspohjaista sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa. Aluehallitus päätti pyytää Pikassos Oy:n johtoa käynnistämään valmistelut osakeyhtiön purkamiseksi. Tavoitteena on, että yhtiön toiminta loppuu viimeistään 30.6.2025.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi muutokset joulukuussa hyväksyttyihin ikäihmisten päivätoiminnan myöntämisperusteisiin. Päivätoiminnan sisällöt ja tuotteet uudistuivat kotihoidossa vuodenvaihteessa.
Alkuvuoden aikana on käynyt ilmi, että myöntämisperusteita on täsmennettävä RAI -mittariston osalta. RAI-mittaristoa käytetään palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa. Lisäksi myöntämisperusteista on poistettu rajaukset asiakkaan kodin ja päivätoimintapisteen välisestä etäisyydestä.
Muut asiat aluehallitus hyväksi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous pidetään 17. helmikuuta 2025.
Oma Hämeen henkilöstöpäivien kumppanihaku on auki
Henkilöstöpäivät järjestetään 22.-23.4. Verkatehtaalla Hämeenlinnassa.
Oma Hämeen henkilöstöpäivien kumppanihaku on auki
UUTINEN / 10.02.2025
Henkilöstöpäivät järjestetään 22.-23.4. Verkatehtaalla Hämeenlinnassa.
UUTINEN / 10.02.2025
Oma Hämeen henkilöstöpäivien kumppanihaku on auki
Oma Hämeen henkilöstöpäivät ovat vuosittain toteutettava koko hyvinvointialueen henkilöstölle suunnattu kaksipäivänen tapahtuma. Vuoden 2025 henkilöstöpäivät järjestetään 22.-23.4. Verkatehtaalla Hämeenlinnassa. Päiville odotetaan noin 700 päivittäistä kävijää.
Henkilöstöpäivien 2025 pääteemoina ovat Oma Hämeen strategiset painopisteet: onnistumme toisiimme luottaen, osaamme ennakoida, autamme sopivalle polulle ja järjestämme vaikuttavat palvelut.
Oma Häme etsii nyt tapahtumakumppaneita toteuttamaan vuoden 2025 henkilöstöpäiviä. Tarjolla on ständipaikkoja ja sponsorointimahdollisuuksia.
Mitä tapahtumakumppanilta toivotaan?
Tapahtumakumppanin tilaisuudessa tarjoamien palveluiden tai tuotteiden tulee tukea henkilöstöpäivien teemoja ja hyvinvointialueen arvoja.
Tapahtumakumppanin toiminnan tulee olla rehellistä, lakien ja hyvän tavan mukaista sekä sopia hyvinvointialueen ydintehtävään ja arvoihin yhdenvertaisuus, vaikuttavuus, rohkeus sekä asiakaslähtöisyys.
Tapahtumakumppanin tilaisuudessa tarjoamien palveluiden tai tuotteiden tulee olla kohdennettuja koko Kanta-Hämeen henkilöstölle, eri ammattiryhmät huomioiden.
Tapahtumakumppanuus on maksullista (500–3900 euroa), ja tuotto käytetään lyhentämättömänä henkilöstöpäivien järjestämiseen. Henkilöstöpäiviin on mahdollisuus myös osallistua maksullisena sponsorikumppanina ja/tai näytteilleasettajana.
Mikäli halukkaita on enemmän kuin pystymme vastaanottamaan, arvioimme kumppanuudet strategisen merkittävyyden näkökulmasta. Hyvinvointialue pidättää oikeuden ottaa päätöksissään huomioon mahdolliset muut hyvinvointialueen tehtäviin, tavoitteisiin tai maineeseen negatiivisesti arvioidut vaikutukset osana päätöksentekoa.
Hakuohjeet
Hae tapahtumakumppaniksi viimeistään 28.02.2025 mennessä lähettämällä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen viestinta(at)omahame.fi. Liitäthän mukaan tiiviit perustelut hakemukselle.
Tapahtumakumppanuudesta tehdään erillinen sopimus.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme
Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?
Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme
ARTIKKELI / 12.02.2025
Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?
ARTIKKELI / 12.02.2025
Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme
Meistä moni on ollut sairaalassa elämänsä aikana. Sairaalaan liittyvät muistot jäävät mieleen pitkäksi aikaa – usein ne liittyvät siihen, miten meidät kohdataan, miten meitä hoidetaan ja miten tunteemme huomioidaan. Näillä kokemuksilla on valtava merkitys, ja ne kertovat, mitä inhimillisyys sairaalaympäristössä voi parhaimmillaan olla.
Olen pohtinut tätä teemaa niin ammattilaisena kuin potilaana. Omat kokemukseni inhimillisyydestä alkoivat jo lapsuudessa, kun jouduin sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi. Alle 3-vuotiaana vietin sairaalassa yli kaksi kuukautta. Vaikka olin niin nuori, jotakin siitä ajasta jäi mieleeni. Myöhemmin kirjoitin lapsuuden kirjaseen, että minusta tulee ”sairaalan hoitaja” – ja niin myös kävi. Nyt saan olla mukana rakentamassa uutta Assi-sairaalaa, ja tuo ajatus inhimillisyydestä on kulkenut mukanani joka askeleella.
Vuonna 2026 Hämeenlinnaan valmistuu Assi-sairaala, joka on paitsi moderni ja toimiva, myös Maailman inhimillisin sairaala. Tämä ei ole vain kaunis lause, vaan konkreettinen tavoite, joka ohjaa kaikkea suunnittelua ja toimintaa. Olemme kysyneet asukkailta ja kokemusasiantuntijoilta, mitä inhimillisyys merkitsee sairaalaympäristössä. Olemme keränneet ajatuksia tapahtumissa, kuten Elomessuilla ja Assi-päivissä, ja näiden pohjalta olemme luoneet vahvan perustan tulevalle toiminnalle.
Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?
Sairaala on monelle paikka, joka herättää tunteita – pelkoa, epävarmuutta, toivoa ja kiitollisuutta. Näiden tunteiden keskellä inhimillisyys, eli lämpö, ymmärrys ja kunnioitus, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kyse ei ole suurista resursseista, vaan ennen kaikkea pienistä teoista, jotka osoittavat, että potilas on arvokas yksilö.
Inhimillisyys näkyy esimerkiksi siinä, miten potilas kohdataan. Jokainen tervehdys, katse ja kuunteleminen luo luottamusta ja turvallisuutta. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja hoitajia, vaan koko sairaalan henkilökuntaa – jokaisella on roolinsa potilaan kokemuksessa.
Inhimillisyys ei myöskään pysähdy kohtaamiseen. Potilaiden ja heidän läheistensä osallistaminen hoitoon on keskeistä. Kun ihminen voi vaikuttaa omaan hoitopolkunsa kulkuun, hän tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Uudet teknologiat, kuten Oma Häme -sovellus, tukevat tätä tavoitetta. Sovelluksen avulla potilaat voivat esimerkiksi päivittää terveystietojaan ja valmistautua hoitoon jo ennen sairaalaan saapumista.
Miksi inhimillisyys on tärkeää?
Inhimillisyys sairaalassa ei ole vain miellyttävä lisä, vaan se voi konkreettisesti parantaa hoidon tuloksia. Potilaat, jotka tuntevat itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitoutuvat paremmin hoitoonsa. Tämä ei ainoastaan nopeuta toipumista, vaan myös tukee potilaan henkistä hyvinvointia.
Empatia kivun ja pelon keskellä, selkeä viestintä, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja arjen pienet teot ovat avaimia inhimillisyyden toteutumiseen. Tärkeää on myös huomioida sairaalan arki – vaikka kiire on osa terveydenhuoltoa, inhimillisyys ei saa jäädä sen jalkoihin. Pieni hetki, jolloin hoitaja lupaa palata pian tai pysähtyy kuuntelemaan, voi olla potilaalle korvaamaton.
Tehdään Assista unelma, josta voimme olla ylpeitä
Assi-sairaalan inhimillisyyttä rakennetaan yhdessä. Mukana ovat kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, ammattilaiset ja koko Hämeenlinnan alueen asukkaat. Yhteinen tavoite on selkeä: tehdä Assista sairaala, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuultu.
Inhimillisyys on sairaalakokemuksen ydin. Se on tunne, joka jää mieleen vielä pitkään hoidon jälkeen – ja siksi se on tavoite, josta emme tingi.
Lähdetään yhdessä rakentamaan Maailman inhimillisintä sairaalaa. Lue lisää Assin matkan etenemisestä osoitteessa [linkki].
Tehdään Assista yhdessä unelma, josta voimme kaikki olla ylpeitä.
Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän. Lilli on mukana rakentamassa Assi-sairaalaa, jossa inhimillisyys ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava perusarvo.
Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella
Jarmo Kosken mukaan onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia.
Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella
ARTIKKELI / 11.02.2025
Jarmo Kosken mukaan onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia.
ARTIKKELI / 11.02.2025
Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella
Jarmo Koski toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialan hallintoylilääkärinä. Potilas- ja hallinnollista kokemusta hänellä on sekä Jyväskylän kaupungilta että hallinnollisista tehtävistä Etelä-Savossa sairaanhoitopiirissä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Hänen polkunsa Kanta-Hämeeseen kumpuaa vahvasta halusta vaikuttaa alueen terveydenhuollon kehitykseen ja edistää alueen väestön hyvinvointia.
– Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia. Vastaan monenlaisista selvityksistä, kuten raportoinnista ja alueemme väestön hoitopalvelujen käytön seurannasta. Talouden tasapainotuksen haasteissa pyrimme vähentämään ulkopuolisten sairaaloiden ostopalvelujen kustannuksia ja suuntaamaan alueemme palvelujen käyttöä enemmän omaan sairaalaamme. Tehtäviini kuuluvat myös potilaspalautteisiin ja muistutuksiin selvitysten tekeminen ja vastausten antaminen, Koski kertoo työstään.
Kosken työtehtäviin kuuluu myös sekä kattavien valtakunnallisten että vertaisorganisaatioiden vertailutietojen kerääminen ja hyödyntäminen oman toiminnan kehittämiseksi sekä osallistuminen myös alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja ohjausryhmiin.
– Olen omalta osaltani mukana kehittämässä tiedolla johtamisen tietopohjaa, ja roolini kautta voin tuoda esiin kehityskohteita, joilla pyritään vastaamaan myös alueemme hyvinvoinnin vajeisiin, Koski kuvailee.
Hänen näkemyksensä mukaan hyvinvoinnin vajeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen yhteydessä ja viestinnässä väestölle ovat keskeisiä hyvinvoinnin edistämisessä. Myös työn laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen ovat lähellä Kosken sydäntä.
Yhteistyötä valtakunnallisesti merkittävän kolmion keskiössä
Vapaa-ajallaan Koski viettää aikaa mökillä ja harrastaa kestävyysliikuntaa. Hän on myös hiljattain aloittanut kuntosaliharjoittelun, joka tuntuu hänestä mielekkäältä vastapainolta työlle.
– Liikunta, erityisesti talviaikaan, mutta myös muina vuodenaikoina, auttaa minua lataamaan akkuja, hän toteaa.
Koski kokee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työyhteisön tiiviiksi ja toimivaksi. Hän on saanut myös havaita, että alueella on erinomaista osaamista ja kehittämistoiminta on todella aktiivista. Yhteistyö työkavereiden kanssa sujuu saumattomasti, ja hän kertoo erityisen onnistuneesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on ollut ostopalvelukustannusten kasvun hillintä. Yhteistyön merkitystä hän painottaa myös onnistumisten jakamisessa.
– Onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia, ja jaettu ilo on vähintään kaksinkertainen ilo, Koski kiteyttää.
Kosken tavoitteena on tuottaa lisäarvoa hyvinvointialueen palveluille ja kehittää niitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
– Alueemme kehittyy valtakunnallisesti merkittävän Helsinki-Turku-Tampere-kolmion keskiössä. Näen, että tarjoamamme palvelut ovat tärkeitä paitsi omalle alueellemme myös laajemmin koko kolmion väestölle, hän toteaa.
Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella
Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.
Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella
ARTIKKELI / 03.02.2025
Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.
ARTIKKELI / 03.02.2025
Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella
Heli Ylitalo työskentelee osastonhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalan silmäyksikössä, KNK-poliklinikalla ja suusairauksien poliklinikalla. Silmäyksikössä hoidetaan poliklinikka- ja päivystyspotilaita sekä päiväkirurgisia silmäleikkauspotilaita, KNK-poliklinikalla hoidetaan korva-, nenä ja kurkkusairauksia sekä suusairauksien poliklinikalla suu- ja leukasairauksia.
Osastonhoitajan työ on monipuolista ja vaatii laaja-alaista asiantuntemusta. Ylitalolla on pitkä kokemus terveydenhuollon tehtävistä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja yli puolet hänen työurastaan on kulunut esihenkilönä toimien.
– Päiväni alkavat yleensä klo 7.30 ja niihin kuuluu niin kokouksia, kehittämistehtäviä, hallinnollisia töitä kuin henkilökunnan tapaamisia. Työpäiväni sisältää myös toistuvia rutiineja, puheluita ja sähköistä viestintää sekä keskittymistä vaativia suunnittelutyötä. Nautin siitä, että työni on vaihtelevaa ja dynaamista, Ylitalo kuvailee.
Vapaa-ajalla hän hakee tasapainoa arjen kiireisiin liikunnan, ystävien ja perheen parissa. Ylitalo on intohimoinen liikkuja, ja nuoruuden yleisurheilutausta näkyy edelleen elämäntavoissa. Hän hiihtää talvisin ja kesäisin nauttii luonnossa liikkumisesta. Lisäksi hän löytää rentoutumista vanhojen huonekalujen verhoilusta ja puutarhanhoidosta.
Innostava työyhteisö ja tavoitteet tulevaisuudessa
Ylitalo korostaa työyhteisön merkitystä omassa työssään. Hän pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä voi kehittää erityisosaamistaan ja kokea itsensä arvostetuksi.
– Henkilökuntamme on huippuluokkaa, ja heidän asiantuntemuksensa mahdollistaa laadukkaan potilastyön. Yhteinen innostus näkyy myös Assi-sairaalan suunnittelussa, johon henkilöstömme on osallistunut aktiivisesti, hän kertoo. Tämä on upea ja ainutlaatuinen kokemus henkilöstölle.
Erityisen mieleenpainuva hetki Ylitalon uralla oli verkkokalvokirurgian tuominen omalle sairaalalle.
– Aiemmin potilaat lähetettiin yliopistosairaaloihin, mutta päätimme tuoda tämän palvelun lähemmäs alueemme asukkaita. Uuden toiminnan kehittäminen oli vaativa mutta palkitseva projekti, joka on ollut sekä potilaiden että sairaalan etu, hän iloitsee.
Tulevaisuuden tavoitteista puhuttaessa Ylitalo nostaa esiin Assi-sairaalaan siirtymisen merkityksen.
– Suurin tavoitteemme on varmistaa osaava henkilökunta ja sujuvat prosessit. Assissa haluamme tarjota potilaille korkeatasoista ja inhimillistä hoitoa alusta alkaen.
Yhteistyö ja onnistumiset keskiössä
Ylitalo korostaa hyvien käytöstapojen, avoimuuden ja päivittäisten kohtaamisten merkitystä hyvän ilmapiirin ylläpitämisessä.
– Jokapäiväiset kysymykset, kuten ’Miten teillä menee tänään?’, sekä kiittäminen ja ilojen jakaminen vahvistavat yhteishenkeä. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat myös tärkeä osa työtäni. Työssäni on lukuisia päivittäisiä kohtaamisia idearikkaiden työntekijöiden, kollegoiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Saattaapa joku potilaskin kävellä huoneeseeni, kun ovi on auki. Jokainen kohtaaminen on tärkeä.
Onnistumiset jaetaan työyhteisössä yhdessä.
– Olipa kyse uudesta saavutuksesta tai pienemmästä onnistumisesta, nostamme ne esille. Kiitän työkavereita kokouksissa, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse, ja välillä juhlistamme niitä vaikka yhteisellä kakkuhetkellä, Ylitalo kertoo.
Heli Ylitalon sitoutuminen työhönsä ja henkilöstönsä hyvinvointiin näkyy jokapäiväisessä toiminnassa. Hänen työnsä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä ja asiantuntemuksella voidaan parantaa sekä potilaiden että työntekijöiden hyvinvointia.