UUTINEN / 29.11.2023

70 prosenttia Oma Hämeen henkilöstöstä suosittelisi työnantajaansa ystävilleen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja panostaa työhönsä. Tämä selviää Työterveyslaitoksen tuoreesta kyselystä, joka on tehty viiden hyvinvointialueen henkilöstölle syys-lokakuussa.  

Kyselyn mukaan Oma Hämeen henkilöstöstä 70 prosenttia suosittelisi ystävilleen Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta työnantajana. Luku on suurempi kuin keskimäärin Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksessa 2023 (60 %) ja se kertoo työntekijöiden sitoutumisesta työnantajaansa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna esimerkiksi Oma Hämeen laitos- ja välinehuoltajista 79 %, fysio- ja toimintaterapeuteista sekä erityisasiantuntijoista 78 %, lääkäreistä 77 % ja lähihoitajista 72 % suosittelee työnantajaa ystävälleen. Lisäksi lähijohtajien toiminta nähdään vahvasti oikeudenmukaisena. Kyselystä selviää myös, että Oma Hämeessä koetaan olevan paljon yhteisöllisyyttä ja me-henkeä tukevaa sosiaalista pääomaa. 

– Olen iloinen siitä, että Oma Hämeessä työnantajan suositteluindeksi on tutkituilla hyvinvointialueilla keskimääräistä huomattavasti korkeampi. Meillä on myös paljon työyhteisöjä, joissa tyytyväisyys ja yhteishenki ovat erinomaisella tasolla. Meillä on kuitenkin myös paljon kehitettävää ja parannettavaa. Nyt ryhdymme suunnittelemaan yhdessä toimenpiteitä, joilla tehdään Oma Hämeestä jokaiselle entistä parempi työyhteisö, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimukseen 2023 osallistuivat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lisäksi Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. Sähköiseen kyselyyn vastasi 4 194 Oma Hämeen työntekijää eli 66 prosenttia henkilöstöstä.  

Työstressi on vähentynyt koronavuosista 

Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen 2023 mukaan sote-henkilöstön työhyvinvoinnissa yleisesti ei näyttäisi tapahtuneen dramaattista pudotusta – työn kuormitus vaikuttaa jopa helpottaneen hieman vuoteen 2021 verrattuna. Työhön panostaminen ja sen mielekkyys ovat pysyneet vahvoina, joskin epävarmuustekijät työssä ovat edelleen suhteellisen korkealla. 

Yleisellä tasolla kokemus työpaineista on laskenut koronavuoden 2021 jälkeen takaisin aiempien tutkimusten lukemiin. Kyselyn tulosten perusteella esihenkilöiden toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi hyvinvointialueilla yleisesti, mikä kertoo hyvää sote-henkilöstön työhyvinvoinnista. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tulokset ovat suurelta osin samansuuntaiset kuin muillakin tutkituilla hyvinvointialueilla. Hienoisia eroja kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Oma Hämeen henkilöstöstä kokee työnsä mielekkääksi useampi kuin tutkituilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Kanta-Hämeessä työntekijät kokevat eettistä kuormitusta, joskin hieman vähemmän kuin keskimäärin koko tutkimuksessa. Työpäivän aiheuttamasta rasituksesta kertoo palautuvansa Oma Hämeen vastaajista vain reilu kolmannes. 

– Työnteon kuormittavien tekijöiden vastapainoksi tarvitaankin sopivaa palautumista, jolloin ehkäistään kuormituksen kasautumista ja haittavaikutuksia. Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana pienillä tauoilla ja lisäksi oleellista on pystyä vapaalla irtaantumaan työn ajatuksista. Oma Hämeessä on satsattu matalan kynnyksen mielen tukipalveluihin, ja henkilöstöetuja voi käyttää itselle mieluisiin harrastuksiin, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. 

Tuloksia tarkasteltaessa nousee huolestuttavasti esille asiakastilanteissa koetun väkivalta- ja uhkatilanteiden määrä. Hieman yli puolet Oma Hämeen henkilöstöstä on kokenut työssään asiakkaan taholta väkivalta- tai uhkatilanteita. Turvallisen työympäristön varmistamiseen pyritään jo varautumisen, perehdyttämisen ja osaamisen vahvistamisen kautta. Työhyvinvointikyselyn tuloksien kautta on tarkoitus suunnitella kohdennetumpi ja syvempi väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinnan toimintamalli.  

Kysely sisälsi myös muutaman vain Oma Hämettä koskevan kysymyksen. Näistä saatujen vastausten mukaan valtaosa vastanneista kokee selkeäksi heille asetetut tavoitteet sekä kokee saavansa käyttää työajan siihen, mihin heidät on palkattu. Työyhteisöissä työilmapiiristä koetaan pidettävän huolta ja työtoverit kannustavat toisiaan.  

Tammikuussa saadaan lisää tietoa sote-henkilöstön työhyvinvoinnista, kun Työterveyslaitos kertoo Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen tuloksista.

UUTINEN / 29.11.2023

Aluevaltuusto pohjusti talousarvio- ja palveluverkkopäätöksiä seminaarissaan

Vaikea taloustilanne haastaa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja tämän talven päätöksenteossa.

Hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2024 sekä palveluverkon määrittelyperiaatteet ovat valtuuston käsittelyssä 19. joulukuuta. Palveluverkkoon tehtävät muutokset sekä toinen talouden tasapainottamisohjelma tulevat valtuustokäsittelyyn puolestaan maaliskuussa 2024.

Molemmissa kokouksissa päättäjien on tehtävä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyviä linjauksia ja valintoja rahoituksen kohdentamisesta. Aluevaltuusto oli keskiviikkona Hämeenlinnassa seminaarissa pohtimassa hyvinvointialueen taloutta ja palveluverkon määrittelyperiaatteita.

Valtuusto sai seminaarissa laajan katsauksen Oma Hämeen taloustilanteesta, talousarvion valmistelusta toimialoittain sekä strategian toimeenpanosta. Toimialajohtajat esittelivät toimialansa budjetteja, niihin sisältyviä panostuksia, säästökohteita ja mahdollisia riskejä.

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille realistinen kuva taloustilanteesta ja siitä, millaisia päätöksiä talouden tasapainottaminen vaatii. 

– On tärkeää, että valtuusto saa syksyn muutosten jälkeen tilannekatsauksen taloustilanteesta. On tärkeää myös, että voimme keskustella yhdessä palveluverkon määrittelyperusteista. Nehän tulevat ohjaamaan päätöksentekoa maaliskuussa, kun päätetään muutoksista Oma Hämeen palveluverkkoon ja toimipisteisiin, sanoo aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.). 

Lähetekeskustelu palveluverkon määrittelyperiaatteista kuului myös aluevaltuuston seminaariohjelmaan. Joulukuun valtuustokokouksessa päätetään periaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. 

Valtuutettujen tuli pohtia työpajoissaan määrittelyperiaatteita niin, että niissä huomioidaan palvelutarpeen kasvu, henkilöstön saatavuus sekä kustannuskehitys. Päättäjien keskusteluissa nousivat esiin muun muassa yhden luukun periaate, toimitilojen tehokas käyttö, aukioloaikojen laajentaminen, palvelujen sijainti ja joukkoliikenteen sujuvuus. Valtuutetut kävivät keskustelua esitetystä palvelukeskus – palvelupiste -rakenteesta, jonka tavoitteena on monipuolistaa palvelujen tarjontatapaa maakunnan väestölle.

Pohdinnassa oli myös digitaalisten ja liikkuvien palvelujen rooli tulevaisuudessa – kuinka paljon niihin voidaan nojata ja toisaalta, kuinka osataan arvioida oikein niiden kysynnän kasvu. Valtuutettujen puheenvuoroissa tuotiin esille myös ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeys, kuntien ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö sekä erikoissairaanhoidon kulujen kasvun hillitseminen. 

Aluehallitus on käsitellyt hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 27. marraskuuta. Käsittely jatkuu aluehallituksessa 4. ja 11. joulukuuta. Aluevaltuusto päättää talousarviosta 19. joulukuuta – kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta. 

UUTINEN / 28.11.2023

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi ohjaa potilaan oikeaan hoitoon ja säästää ensihoidon kuluja

Ensihoidon toimintaa on kehitetty menestyksekkäästi Oma Hämeessä Suomen kestävän kasvun ohjelman turvin.

Kanta-Hämeessä on maaliskuusta saakka ohjattu kiireettömät ensihoitotehtävät hätäkeskuksesta ensihoidon puhelinarviointiin sen sijaan, että paikalle olisi automaattisesti lähetetty ambulanssi. Uusi käytäntö on osoittautunut hyödylliseksi sekä asiakkaiden että hyvinvointialueen kannalta.

Ensihoitopalveluista vastaa Oma Hämeessä pelastuslaitos. Kanta-Hämeessä on vuodessa noin 30 000 ensihoidon tehtävää. Näistä kolmannes on kiireettömiä. Kiireettömiä tehtäviä ovat esimerkiksi yleistilan lasku ja erilaiset raaja- ja vartalokivut.

Jos akuuttia hoidon tarvetta ei ole, ambulanssi normaalisti kuljettaisi asiakkaan päivystykseen tai hän jäisi kotiin. Kumpikaan vaihtoehto ei aina ole paras asiakkaan kannalta. Nyt Kanta-Hämeessä asiakkaan tilanne arvioidaan puhelimessa, ja hänet ohjataan suoraan oikealle hoitopolulle ilman turhaa jonottamista päivystyksessä tai pompottelua paikasta paikkaan. 

–  Ensihoidon kiireettömien tehtävien puhelinarviointia on nyt reilu puoli vuotta takana. Malli on löytänyt ansiokkaasti paikkansa ensihoidon ja muun soten rajapinnassa asiakasta ja hyvinvointialueen toimintaa palvellen. Tästä on hyvä jatkaa integraation kehittämistä, sanoo ensihoidon tulosaluejohtaja Lasse Hakala.

Kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarvioinnin toimintaa on Oma Hämeessä kehitetty osana RRP2-hanketta, joka Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on nimetty Syli-hankkeeksi. Kanta-Hämeen RRP2 Syli-hanke on osa kansallista, EU:n rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jossa puretaan korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa. Ohjelmalla myös edistetään hoitotakuun toteutumista muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä kehittämällä ja laajentamalla digitaalisten palvelujen käyttöä. 

Jo yli puolet kiireettömistä tehtävistä hoituu puhelimitse

Ensihoitotehtävät ovat Kanta-Hämeessäkin lisääntyneet koronan myötä. Samaan aikaan on tullut paine vähentää päivystyksen kuormittumista ja tarve ohjata potilaita suoremmin oikeaan hoitoon. Muun muassa näistä syistä Oma Hämeessä ryhdyttiin kehittämään kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointia. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia muualla Suomessa. 

–  Asiakkaalle hoidon tai arvion tarve on aina todellinen, joten siinä mielessä ensihoidolla ei ole turhia tehtäviä. Kuitenkin ensihoitopalvelujen saatavuuden turvaamisen ja kustannustehokkuuden vuoksi ambulansseja ei kannata käyttää kaikkien kiireettömien tehtävien hoitamiseen, selittää Hakala.

Oma Hämeessä kiireettömien ensihoitotehtävien puhelinarviointi aloitettiin maaliskuussa 2023. Neljä sairaanhoitajaa hoitaa puhelinarviointia ensihoidon tilannekeskuksen tiloissa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Toimintamallissa hätäkeskus ohjaa kiireettömät ensihoitotehtävät päiväsaikaan ja alkuillasta puhelinarviointipisteen hoidettavaksi.

Alkuvaiheessa tavoitteena oli käsitellä noin kolmannes tehtävistä ilman ambulanssia. Alustava tavoite saavutettiin jo ensimmäisen kuukauden aikana, ja kesä-syyskuun aikana puhelimitse on hoitunut jo hiukan yli puolet tehtävistä. 

– Hyvinvointialueen näkökulmasta lisäarvo on toteutunut jo tuhat kertaa puhelinarvioinnin avulla. Näissä tuhannessa tapauksessa ei ole ollut tarvetta ajaa ambulanssilla eri puolille Kanta-Hämettä. Tämä ei olisi mahdollista ilman ammattitaitoisia, kehitysmyönteisiä ja sitoutuneita työntekijöitä. He etsivät luonnostaan ratkaisuja ja rakentavat yhteistyöverkostoa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, toteaa Hakala.

Seuraavaksi kehitetään kotisairaalan ja ensihoidon yhteistyötä

Puhelinarvioinnin myötä Oma Hämeen ensihoito on voinut hoitaa kiireellisiä tehtäviä nopeammin. Samalla ensihoidon työtyytyväisyys on parantunut, kun henkilöstöltä ovat vähentyneet työtehtävät, joiden hoitamiseen kentällä ei ole kunnollisia työkaluja.

–  Asiakkaat puolestaan ovat saaneet ystävällistä palvelua ja ratkaisun tilanteeseensa. Puhelinarvioinnin henkilökunta pyrkii löytämään aina oikean hoitopolun ja saamaan asiakkaille kokemuksen, ettei heitä pompotella, vaan tilanteeseen pyritään löytämään yhdessä ratkaisu, kertoo Hakala.

Koska toimintamalli on uusi Oma Hämeessä, ei organisaatiossa ole ollut valmiita konsultaatiokäytänteitä ja -kanavia.

–  Suhtautuminen konsultaatioihin on ollut hyvinvointialueella rakentavaa ja yhteistyöhakuista, mikä kertoo Oma Hämeen yhteisistä tavoitteista ja strategian toteuttamisesta. Integraation kehittämistä jatketaan systemaattisesti ja seuraavaksi kehitetään myös kotisairaalan ja ensihoidon yhteistä toimintaa, sanoo Hakala.

UUTINEN / 28.11.2023

Turvallisuustiedote Guardian 4 -sensorin tarkkuusongelmasta Medtronic-diabetestuotteiden käyttäjille

Medtronic tiedottaa diabetestuotteiden käyttäjiä, joilla on Guardian™ 4 -sensoreita käytössä. Medtronic on sisäisessä tarkastuksessaan huomannut, että tiettyjen eränumeroiden Guardian™ 4 -sensorit saattavat antaa epätarkkoja glukoosiarvoja. Medtronicin sisäistä valvontaa on tarkistettu ja parannettu tämänkaltaisen ongelman välttämiseksi tulevaisuudessa.

MiniMed™ 780G -järjestelmän käyttäjät

Jos käytät näiden tiettyjen erien Guardian™ 4 -sensoreita MiniMed™ 780G -järjestelmän kanssa, järjestelmä saattaa käyttää sensorin epätarkkaa glukoosilukemaa automaattisen korjausannoksen tarpeesta päättämiseen tai bolusehdotuksen laskemiseen. Tämä saattaa johtaa insuliinin liian vähäiseen tai liian runsaaseen annosteluun ja saattaa johtaa hyperglykemiaan tai hypoglykemiaan.

Guardian™ 4 System -erillissensorointijärjestelmän käyttäjät (älykäs monipistoshoitojärjestelmä)

Jos käytät näiden tiettyjen erien Guardian™ 4 -sensoreita Guardian™ 4 System -erillissensorointijärjestelmän kanssa, voi sensorin epätarkka glukoosilukema johtaa insuliinin liian vähäiseen tai liian runsaaseen annosteluun (mikäli tätä tietoa käytetään insuliiniannoksen laskemiseen) ja saattaa johtaa hyperglykemiaan tai hypoglykemiaan.

Toimi näin

Selvitä, onko sinulla sensoreita, joita kyseinen ongelma saattaa koskea. Jos on, noudata toimintaohjeita, jotka löydät erillisestä ohjeesta.

Katso ohje tästä

Laitevalmistaja on informoinut kyseisiä tuotteita käyttäviä asiakkaita myös suoraan kirjeitse.

UUTINEN / 27.11.2023

Valmistelu Ilveskodin toiminnan siirtämiseksi hyvinvointialueelle käynnistyy

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville. Ilveskodin toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka kuuluu hyvinvointialueen konserniin.

Sairaskotisäätiön hallitus on päättänyt 15. marraskuuta suunnitelmasta asettaa säätiö selvitystilaan ja käynnistää neuvottelut toiminnan siirtämisestä liikkeenluovutuksella Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö kertoi aiemmin syksyllä Ilveskodin toiminnan kannattavuuden olevan vaakalaudalla hyvinvointialueen vähennettyä kuntoutuspalvelujen ostamista. 

Oma Häme on neuvotellut tilanteesta säätiön kanssa lokakuussa. Tähän asti hyvinvointialue on ollut suurin säätiön palveluiden käyttäjä. Vuoden 2023 aikana osastopaikkojen tarve ja tilanne on kuitenkin muuttunut huomattavasti, joten Oma Hämeellä ei ole enää samanlaista tarvetta ostopaikoille kuin aikaisemmin. Hyvinvointialueella on nyt ollut käytettävissä omaa osastokapasiteettia, ja omilla osastoilla on ollut jopa tyhjiä paikkoja. 

Henkilöstö siirtyisi Oma Hämeeseen vanhoina työntekijöinä

Tällä hetkellä Ilveskodissa työskentelee vajaat 40 työntekijää, joille järjestetään infotilaisuus tiistaina 28. marraskuuta. Henkilöstön siirtoa koskeva muutosneuvottelu käydään joulukuussa.

– Olen helpottunut Ilveskodin ja hyvinvointialueen yhteisestä päätöksestä purkaa säätiön toiminta ja varmistaa toimintaedellytykset hyvinvointialueen toimesta. Henkilökunnalle luodaan näin mahdollisuus siirtyä hyvinvointialueen palvelukseen ja turvata työsuhteen jatkuvuus, sanoo Ilveskodin johtaja Liisa Lähteenmäki.

Liikkeenluovutuksessa henkilökunta siirtyisi hyvinvointialueelle vanhoina työntekijöinä, jolloin heidän nimikkeensä, palkkansa ja lomaoikeutensa säilyisivät. 

– Ilveskodissa työskentelee osaavia ammattilaisia, joita tarvitaan hyvinvointialueella. On ilo toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi Oma Hämeelle, toteaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Asiakkaita Ilveskodilla on nyt reilut parikymmentä, joista osa on pitkäaikaishoidossa olevia. Lisäksi säätiölle kuuluvassa Ilvesmajassa asuu seitsemän yhteisöllisen palveluasumisen asukasta.

Asiakkaiden hoidosta laaditaan suunnitelma. Joulukuun ajan toiminta Ilveskodissa pysyy ennallaan, jos henkilökuntaa on riittävästi. Joka tapauksessa hyvinvointialue huolehtii asiakkaiden tarvitsemista palveluista. 

Selvitysmenettelyyn siirtyminen edellyttää lausuntoa Hämeenlinnan kaupungilta ja Valtiokonttorilta

Ilveskodilla on sotainvalidien kuntoutus- ja hoitopalveluista puitesopimus Valtiokonttorin kanssa vuoden 2027 loppuun. Valtiokonttori vastaa Suomessa veteraanien kuntoutuksesta, jonka palveluntuottaja Ilveskoti on Kanta-Hämeessä. Säätiön käytössä on kaksi toimitilaa: Ilveskoti ja palvelutalo Ilvesmaja, joka on muuttumassa yhteisöllisen asumisen kohteeksi uuden sosiaalipalvelulain vaatimusten mukaisesti.

Selvitysmenettelyyn siirtyminen edellyttää lausuntojen pyytämistä säätiön hallituksessa edustettuina olevilta yhteisöiltä eli Hämeenlinnan kaupungilta ja Valtiokonttorilta. Hyvinvointialueen aluehallitus antoi oman lausuntonsa maanantaina kokouksessaan.

– Säätiön purkaminen on hidas prosessi. Se on syytä erottaa säätiön toiminnan ja henkilökunnan siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle. Toiminnan ja henkilökunnan siirto liikkeenluovutuksen periaattein on syytä tehdä hyvinvointialueelle mahdollisimman nopeasti. Säätiörakenteen juridinen purkaminen on eri asia, josta vastaa säätiön asettama selvitysmies, sanoo konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola Oma Hämeestä. 

Säätiön hallinnon tehtävänä on huolehtia selvitysmenettelyn käytännön järjestelyistä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. 

– On todella huojentavaa, että olemme löytäneet kaikkia palvelevan ja palvelut turvaavan ratkaisun Ilveskodille. Hyvinvointialueella on leveämmät hartiat suunnitella niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin tarpeita pitkässä juoksussa. Säätiöpohjainen toiminta Ilveskodissa on tullut nyt tiensä päähän, pitää ajatella kokonaisuutta Kanta-Hämeen alueella. Tietysti toivomme, että siinä Ilveskodin henkeä, tasoa ja ammattitaitoa osataan käyttää mahdollisimman paljon hyödyksi, toteaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Penttilä (kok.).

Aluehallituksen kokoukset muut asiat

Aluehallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi Oma Hämeen talouden toteuman 1– 10/2023. Aluehallitus edellyttää kustannusnousuanalyysin laatimista henkilöstökustannusten ja osto-palveluiden osalta. Lisäksi aluehallitus edellyttää talouden tasapainottamisohjelman päivittämistä maaliskuun loppuun mennessä sekä lyhyen aikavälin tasapainottamistoimenpiteiden esittelemistä käyttösuunnitelman yhteydessä.

Lisäksi aluehallitus aloitti maanantaina hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion käsittelyn. Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen 1. vaiheen ja jatkaa talousarvion käsittelyä kokouksissaan seuraavissa kokouksissaan 4. ja 11. joulukuuta. 

Hattulan terveyspalveluiden liikkeenluovutusta koskevan asian aluehallitus palautti valmisteluun. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti.

Aluehallituksen 27.11. kokouksen esityslista

Tiedote hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksestä

UUTINEN / 24.11.2023

Hämeenlinnan Viipurintiellä toimiva NoPPa on suljettuna 28.11–8.12.23

Perustason mielenterveyspalveluiden matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu NoPPa, joka toimii Viipurintiellä, on suljettuna 28.11–8.12.23. Sulku koskee ajanvarauksetonta vastaanottoa, sovitut ajanvaraukset hoidetaan.

ARTIKKELI / 29.11.2023

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

Taivas itki suuria harmaita kyyneleitä päihteisiin kuolleiden muistopäivänä, kun kynttiläkulkue matkasi Hämeenlinnassa. Kulkueeseen osallistuneita yhdisti suru läheisen menetyksestä päihteiden vuoksi. Joka vuosi menetämme ennenaikaiseen kuolemaan päihteiden vuoksi useita tuhansia henkilöitä. Pelkästään huumeisiin kuoli vuonna 2021 lähes kolmesataa ihmistä. 

Jokainen näistä kuolemista koskettaa useaa perhettä, ja kuolemaa edeltävä aika on aiheuttanut pelkoa ja huolta monien sydämissä. Voidaankin sanoa, että päihteiden tuomat seuraukset koskettavat kaikkia suomalaisia, joko välillisesti tai suoraan. 

Menehtyneet ovat tavallisten perheiden lapsia, sisaruksia ja ystäviä, jotka eivät ole päättäneet kuolla päihteisiin ennenaikaisesti. He ovat menehtyneet joko satunnaisen kokeilun seurauksena tai pitkälle edenneen riippuvuussairauden myötä. Monilla on taustallaan erilaisia ulosjäämisen kokemuksia, traumoja ja päihteiden käyttöön altistavia tekijöitä. Kyseessä on siis altistavien tekijöiden summa ja hoitoa vaativa addiktiosairaus.  

Pysähdykseni teeman äärelle saattelee päätökseen työni päihdetyön asiantuntijana Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa. Hanke on tukenut palveluiden tarjoajia rakentamaan yhtenäisiä palveluita eri seuduille sekä yhtenäistämään eri käytäntöjä ja prosesseja. Hanke on tarjonnut erilaisia puheeksi ottamisen koulutuksia ja käynnistänyt päihdetoimijoiden verkostoja. Terapiat etulinjaan -hankkeella pyritään luomaan kansallisesti yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä valtavirtaistamaan työtä, jotta asiakas voi saada avun myös muilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. 

En voi kuitenkaan vaieta huolesta, joka on syntynyt kehittämisen myötä. Päihde- ja riippuvuuspalveluihin panostaminen ja resurssointi ovat huolestuttavalla tasolla. Näen, että päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, mutta silti sitä ei arvosteta niin, että siihen panostettaisiin ja se huomioitaisiin riittävästi kaikissa palveluissa. Palveluiden kehittäjän näkökulmasta näen päihteissä ja riippuvuuksissa juurisyyn, joka on tunnistettava, jotta palvelut ja tarve kohtaisivat aidosti. 

Päihteisiin kuolleiden muistotilaisuudessa kiinnitin huomioni kunnioitukseen läheisiä ja menehtyneitä kohtaan. Tunsin suurta kiitollisuutta päihdejärjestöjä ja vapaaehtoisia kohtaan, jotka tarjoavat tilaisuuden surulle tulla nähdyksi. Valtakunnallisen Vaiettu menetys -sivuston mukaan läheisen päihdekuolemasta on vaikea päästää irti. Siihen liittyy tunteita, joita ei pitäisi tuntea sekä häpeää ja pelkoa siitä, että se mitätöidään.  

Nämä kysymykset risteilevät mielessä: 

• Miksi yhteiskunta vaikenee ja häpeää?  
• Miksi riippuvuuksiin liitetään negatiivista leimaa?  
• Onko elämä kilpailua paremmuudesta, onko elämä taistelua pärjäämisen mitaleista?  
• Mitä muutosta tarvitsemme yhteiskunnassa, jotta se antaisi mahdollisuuden kompuroida ja silti säilyttää ihmisarvonsa?  

Tarvitsemme nopeaa tahtotilan muutosta päätöksentekoon sekä vahvaa muutosta asenteisiin. Talous ei voi määritellä palveluiden inhimillisyyttä. Uskon päihde- ja riippuvuustyön olevan sijoitus ja tuovan säästöjä. Jos voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi riippuvuuksien syntyyn, niiden hoitoon ja kuolemien ennaltaehkäisyyn, autamme samalla myös tuhansia läheisiä, joista monen somaattisen ja psyykkisen sairauden taustalla on huoli läheisen riippuvuusongelmasta. 

Toivon Kanta-Hämeeseen viisautta panostaa riippuvuuksien tunnistamiseen, hoitoon ja läheisten tukeen. Toivon, että löytyy yhteistä tahtoa kehittää palveluita ja varmistaa osaamisen säilyminen maakunnassa. Haluan myös kiittää Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta antoisasta yhteistyöstä ja onnitella loistavista ratkaisuista päihde- ja riippuvuustyön laadun parantamiseksi. 

Valoa pimeään ajanjaksoon. 

Christa Ahonen 

päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -toimintamalli
Vaiettu menetys -sivusto

ARTIKKELI / 13.11.2023

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

Ikäihmisten palvelut on ollut valtakunnallisesti sosiaalihuollossa edelläkävijän roolissa teknologian hyödyntämisessä – sekä asiakkaiden että henkilökunnan tarpeisiin. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä (syksy 2023) mainittiin erityisesti kotihoito, jossa teknologia näyttelee jo suurta roolia palveluiden tukena. Miten me voimme hyödyntää tätä etulyöntiasemaa, jotta saamme kaikki muutkin kirimään palveluiden kehittämistä teknologiaa hyödyntäen 

Lokakuussa julkaistussa sosiaalibarometrissa hyvinvointialueiden johto on esittänyt ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelman olevan esteenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Nähdäänkö organisaatioissa sitä kaikkea potentiaalia, jota meillä on, ja osataanko sitä hyödyntää oikein? Oma kokemukseni on, että meillä on ikäihmisten palveluissa valtava potentiaali osaavaa henkilökuntaa, joka tunnistaa teknologian hyödyt työssään.  

Oma Hämeessä on meneillään kotihoidon etähoidon ja hyvinvointiteknologian laitehallinnan keskittämistä tavoitteleva työ. Keskittämisellä tarkoitetaan sitä, että kotihoidon etähoitoa tekevät siihen perehtyneet työntekijät, ja muut hoitajat saavat keskittyä fyysisiin käynteihin asiakkaiden luona. Etähoitotiimeillä luodaan paitsi asiakkaille laadukasta kotihoidon etäpalvelua myös henkilöstölle uusia, monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia työskennellä kotihoidossa. 

Jo nyt Riihimäeltä hoidetaan Lopen ja Hausjärven kotihoidon etähoitoasiakkaita, ja toinen tiimi palvelee Forssan, Ypäjän, Tammelan, Humppilan ja Jokioisten etähoitoasiakkaita. Keskitettyä kotihoidon laitehallintaa ja keskitettyä puhelintoimintaa hoitavat etäneuvojat Hämeenlinnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidon kentälle tulevia puheluja on keskitetty päiväaikaan etäneuvojille, jotta kotikäynneillä olevien työntekijöiden työ ei keskeydy jatkuvasti puhelimen soidessa. Kehittämistyössä ollaan siis jo pitkällä, mutta matka jatkuu. 

Oma Hämeen kotihoidon etähoidon ja etäneuvonnan henkilöstö on innostunutta, osaavaa ja kehittämismyönteistä. He haluavat jakaa teknologiatietoisuutta sekä asiakkaille ja heidän omaisilleen että kollegoilleen. Näiden kotihoidon ammattilaisten yhteinen tahtotila on siis tuoda teknologiapalvelut entistä vahvemmin osaksi kotihoidon kokonaisuutta kotihoidon tiimiläisten työtä tukien. Heidän osaamistaan tulisi nyt ehdottomasti hyödyntää palvelun kehittämisessä ja laajentamisessa esimerkiksi kouluttajina. 

Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen asiantuntijana on ollut ilo todeta, että meillä on mielettömän osaava ikäihmisten palveluiden henkilöstö, jonka teknologiatietoisuutta ja -myönteisyyttä on ruokittava edelleen. Työntekijät ovat osa pito- ja vetovoimaongelman ratkaisua. Silmät ja korvat auki päättäjät – täällä me osaajat jo ollaan! 

Go kotihoito Go! 

Marjo Kollanen
projektiasiantuntija, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke 

Lähteet:
Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (valtioneuvosto.fi)
Sosiaalibarometri 2023 – Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla (soste.fi)

ARTIKKELI / 06.11.2023

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

Seuraavan kerran, kun olet ihmisjoukossa, niin havaitse tietoisesti lähistöllä olevat naiset. Puolet heistä kokevat elämänsä aikana parisuhteessa väkivaltaa. Ovat joitain vieraita ihmisiä, voit ajatella. Entäpäs työyhteisön, perheyhteisön, kaveripiirin, tai harrastusporukan naiset? Tilastollisesti puolet heistäkin kokevat elämänsä aikana parisuhdeväkivaltaa.

Suomessa 48 prosenttia naisista kokee tai on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Tyypillinen tekijä on mies. Tyypillisesti suhteen läheisyys on yhteydessä väkivallan vakavuuteen. Lähisuhdeväkivalta on sitä väkivaltaisempaa, mitä läheisemmässä suhteessa se tapahtuu.

Itselläni on ollut elämässä hyvin monenlaisia miehen malleja. Sivistyneitä, omista tunteistaan ja teoistaan vastuunsa tuntevia, taitavasti ihmisiä kohtaavia turvallisia esikuvia. Mutta myös uhriutuvia, mököttäviä, huutavia, pelottavia, vaarallisia, alistavia ja ironisia, joiden arki pyörii eri tavoin väkivaltaisten kohtaamisten ympärillä. Suurimmalle osalle näistä miehistä naisten koskemattomuuden kunnioitus on kuitenkin yksi harvoja kunniakoodi-asioita. Kukaan ei haluaisi leimautua naisen hakkaajaksi. Miten on päädytty tähän ristiriitaan väkivallan epäsuosion ja valtavan väkivallan yleisyyden välillä?

Meidän kulttuurissamme väkivalta on arkinen asia. Monikaan ei miellä väkivallaksi toimintatapoja, jotka tosiasiallisesti haavoittavat, alistavat ja luovat turvattomuutta taloudellisesti, henkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti fyysisen väkivallan lisäksi. Nämä toimet oikeutetaan muun muassa kulttuurimme perustavilla uskomuksilla. Meillä on isoja haasteita tunnetaitoihin liittyen. Väkivaltaan syyllistytään lähes aina jonkun pieleen menneen tunnekokemuksen käsittelyn lopputuloksena. Täysin oikeutetut ja perustellut tunteet happanevat sosiaalisissa suhteissa väkivallaksi, jos ei osaa niitä käsitellä. 

Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Eli varmaankin uusi sukupolvi menestyy tunnetaidoissa paremmin? Valitettavasti ei, 16–17 -vuotiaista tytöistä seurustelusuhteessa väkivaltaa kokee 40 prosenttia. Kulttuuri periytyy, kuten kulttuurilla on tapana. Jos lapsiperheissä ilmenevään väkivaltaan ei puututa, ennustaa se vahvasti perheessä kasvavien poikien ja tyttöjen omien, tulevien parisuhteiden käyttäytymismalleja. Eivät nykylapset opi itsestään väkivallatonta vuorovaikutuskulttuuria ja tunteiden käsittelytaitoja sen paremmin kuin edeltäväkään sukupolvi.

Tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella. Omien tunteiden hallintaan saaminen aikaisempaa paremmin on mahtavan voimauttava kokemus. Älä anna esimerkiksi tilanteesta aiheutuvan häpeän olla esteenä – elämäsi on paljon häpeää arvokkaampi. 

Jos olet väkivallan tekijä, kokija tai seuraaja, niin ota asia puheeksi, vaikka turvallisen läheisen kanssa ja hae apua. Suomessa on paljon auttavia toimijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen oman yksikön voimin. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä iso muutos kohti väkivallatonta huomista.

Janne Yrjölä

Kirjoittaja työskentelee Ankkurin ja lähisuhdeväkivaltatyön johtajana Oma Hämeessä.

Lue lisää: Mielenterveystalon verkkosivuilta löydät monia omahoito-ohjelmia, joiden avulla voi tarkastella turvallisesti omaa tapaansa toimia. Sivuilla on tarjolla myös harjoitteita muun muassa tunteiden käsittelyyn.

Ohjauksen, valvonnan ja omavalvonnan info- ja keskustelutilaisuus yksityisille sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 30.11.2023, klo 10–11

Paikka: Microsoft Teams -kokous

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjaus ja valvonta on keskitetty ohjaus- ja valvontayksikköön. Ohjaus- ja valvontayksikön tehtävänä on varmistaa, että palveluyksiköt tuottavat asiakkaille laadukkaita palveluja ja toimivat lakien ja sopimusten mukaisesti. Lisäksi ohjaus- ja valvontayksikkö antaa valvontaviranomaisille lausuntoja yksityisten sosiaalipalveluiden lupa- ja rekisteröintiprosesseissa, rekisteröi yksityiset tukipalvelutuottajat ja tekee päätökset sosiaalipalvelujen palvelusetelituottajaksi hyväksymisestä.

Ohjaus- ja valvontayksikkö järjestää syksyllä kaksi samansisältöistä info- ja keskustelutilaisuutta yksityisille palveluntuottajille. Tilaisuuksissa käydään läpi omavalvontaan liittyviä lainsäädäntömuutoksia sekä kerrotaan ohjaus- ja valvontayksikön toiminnasta.

Tilaisuus on avoin kaikille Kanta-Hämeen yksityisille sote-palveluntuottajille, ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Tervetuloa kuulemaan omavalvonnan ajankohtaisista asioista ja ohjaus- ja valvontayksikön toiminnasta sekä keskustelemaan ohjaukseen liittyvistä odotuksista ja kokemuksista!

Linkki tilaisuuteen: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Lisätietoja: Valvontapäällikkö Sofia Suvanto, sofia.suvanto(at)omahame.fi

Ohjauksen, valvonnan ja omavalvonnan info- ja keskustelutilaisuus yksityisille sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 20.11.2023, klo 14–15

Paikka: Microsoft Teams -kokous

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjaus ja valvonta on keskitetty ohjaus- ja valvontayksikköön. Ohjaus- ja valvontayksikön tehtävänä on varmistaa, että palveluyksiköt tuottavat asiakkaille laadukkaita palveluja ja toimivat lakien ja sopimusten mukaisesti. Lisäksi ohjaus- ja valvontayksikkö antaa valvontaviranomaisille lausuntoja yksityisten sosiaalipalveluiden lupa- ja rekisteröintiprosesseissa, rekisteröi yksityiset tukipalvelutuottajat ja tekee päätökset sosiaalipalvelujen palvelusetelituottajaksi hyväksymisestä.

Ohjaus- ja valvontayksikkö järjestää syksyllä kaksi samansisältöistä info- ja keskustelutilaisuutta yksityisille palveluntuottajille. Tilaisuuksissa käydään läpi omavalvontaan liittyviä lainsäädäntömuutoksia sekä kerrotaan ohjaus- ja valvontayksikön toiminnasta.

Tilaisuus on avoin kaikille Kanta-Hämeen yksityisille sote-palveluntuottajille, ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Tervetuloa kuulemaan omavalvonnan ajankohtaisista asioista ja ohjaus- ja valvontayksikön toiminnasta sekä keskustelemaan ohjaukseen liittyvistä odotuksista ja kokemuksista!

Linkki tilaisuuteen: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Lisätietoja: Valvontapäällikkö Sofia Suvanto, sofia.suvanto(at)omahame.fi

Tule kuulemaan ja kysymään Oma Häme -sovelluksesta ja videovastaanotosta

TAPAHTUMAT / 15.11.2023, klo 13.30-14.00

Paikka: Teams

Oma Häme -mobiilisovellus on nyt ladattavissa sovelluskaupoista. Palveluun pääsee kirjautumaan myös osoitteessa omahame.fi. 

Mitä sovelluksessa voi tehdä?

• Ajankohtaista: Varaa aika influenssa- ja koronarokotukseen.
• Hae tietoa hyvinvointisi ja terveytesi tueksi.
• Tarkastele ajanvarauksiasi, laboratoriotuloksiasi sekä ammattilaisten kirjauksia.
• Ole turvallisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiseen videoyhteyden tai chatin välityksellä.
• Asioi läheisesi tai lapsesi puolesta.
• Linkitys OmaKantaan, Omaoloon, OmaKelaan ja Kansalaisen terveyspalveluihin.

Jos kaipaat opastusta sovelluksen tai videovastaanottopalvelun käyttöön, osallistu koulutukseen. Koulutus on kaikille avoin ja maksuton, ja se järjestetään Teamsin välityksellä. Kesto on noin 30 minuuttia. 

Liity tästä koulutukseen

Jos haluat koulutusta itsellesi, ryhmällesi tai esimerkiksi järjestöllesi, ota yhteyttä Mari Karppiseen: mari.karppinen(at)omahame.fi.