UUTINEN / 26.09.2023

Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille – tavoitteena monipuolisempi keskustelu sote-alasta

Oma Häme osallistuu Hämeenlinnassa viikon lopulla järjestettävään Hyvin sanottu -keskustelufestivaaliin. Toista kertaa Verkatehtaalla järjestettävä tapahtuma on osa Ylen ja Erätauko-säätiön vetämä hanketta, jossa parannetaan suomalaista keskustelukulttuuria.   

Oma Hämeen pop up -keskustelu on julkinen ja paikalla oleva yleisö voi seurata sitä. Keskustelu käydään perjantaina 29.9. klo 17.15–18.45 Verkatehtaan Lasipihalla. Sen otsikko on Kukaan ei enää halua hoitajaksi ja muita väitteitä sote-alasta. Oma Häme haluaa osallistumisellaan monipuolistaa sote-alasta käytävää julkista keskustelua, joka on ollut viime aikoina hyvin kielteistä.

– Osallistuminen Hyvin sanottuun tukee Oma Hämeen työkulttuurin kehittämistä, koska tavoittelemme vuorovaikutuksen ja avoimen keskustelun vahvistamista. Opettelemme kuuntelemaan toinen toisiamme, mihin Erätauko-keskustelumenetelmä tähtää. Oma Häme on niin iso organisaatio, että yhtä yksinkertaista totuutta asioista on harvoin. On tärkeä kuulla asioita monesta eri näkökulmasta, toteaa Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Hyvin sanottu -keskustelut käydään Erätauko-menetelmää hyödyntäen. Erätauko-keskusteluissa ei etsitä ratkaisuja, päätöksiä taikka samanmielisyyttä, vaan mahdollisimman moniäänistä kokemusten ja niistä kumpuavien näkökulmien vaihtoa. Oma Hämeen keskusteluun osallistuu hyvinvointialueen työntekijöiden lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka edustavat erilaisia viiteryhmiä, kokemuksia ja näkökulmia. Erätauko-keskusteluissa tittelit eivät päde, koska jokainen edustaa vain itseään ja osallistuu keskusteluun omien kokemustensa kautta. 

Hyvin sanottu -keskustelufestivaali koostuu monenlaisista keskusteluista, joista osa on luottamuksellisia ja osa julkisia. Ylen järjestämiä keskusteluita voi seurata Yle Areenassa ja Yle.fi:ssä. Osa keskusteluista näytetään myös Yle TV1:ssä. Kahden päivän aikana festivaalilla käydään kaikkiaan 80 keskustelua hyvin monipuolisista aiheista, muun muassa ihmissuhteista, pelaamisesta, eläin- ja luontosuhteesta, häpeästä, yksinäisyydestä, nuorten hyvinvoinnista ja mokaamisesta. Tapahtuman koko ohjelma löytyy täältä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön luotsaama viisivuotinen hanke, jonka osallistujat pyrkivät vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistamme suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.

UUTINEN / 26.09.2023

Oma Hämeen käyttämä kuljetusyhtiö on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi

TENA-inkontinenssituotteidemme kuljetuspalvelusta vastaava Westlog Oy on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi.

Henkilötietovuoto on voinut kohdistua myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaisiin, jotka ovat tilanneet hoitotarvikejakelumme kautta TENA-tuotemerkin inkontinenssisuojia kotiinkuljetuksella.

Loukkaus voi koskea asiakkaiden nimeä, yhteystietoja, mahdollista järjestelmässä ollutta henkilötunnusta sekä tietoa tehdyistä tilauksista.
Tietovuoden laajuus ja vaikuttavuuden arviointi on vielä kesken.

Asiakkaiden on hyvä kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin petosyrityksiin. Jos epäilee omien tietojen väärinkäytöstä ja rikosta, kannattaa olla yhteydessä poliisiin. Myös maksun pyytäminen hyvinvointialueen hoitotarvikkeista viittaa rikolliseen toimintaan.

Asiakkaiden ei tarvitse erikseen olla yhteydessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueeseen.

Lisätietoa tietoturvasta ja tietosuojasta:
Neuvoja identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille (kyberturvallisuuskeskus.fi)

Organisaatiot | Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietoturvaohjeita kotiin ja työpaikalle | Kyberturvallisuuskeskus

UUTINEN / 25.09.2023

Aluehallitus päätti Oma Hämeen työterveyshuollosta ja talousarvioprosessin uudesta aikataulusta

Aluehallitus hyväksyi maanantaina kokouksessaan uuden aikataulun Oma Hämeen vuoden 2024 talousarvion käsittelylle. Keväällä tehdyt suunnitelmat talousarviosta ja sen käsittelyaikataulusta menivät uusiksi, kun valtionrahoituksen taso varmistui elokuussa. Lukuihin odotetaan täsmennyksiä vielä lokakuun alussa. Tämän vuoksi talousarvioprosessin aikataulua pitää muuttaa.

Aluehallitus antaa uuden talousarvioraaminsa 23. lokakuuta, minkä jälkeen lautakuntien on annettava talousarvioesityksensä 3. marraskuuta mennessä. Aluevaltuusto puolestaan käsittelee talousarviota 19. joulukuuta.

Maanantaina Janakkalassa kokoontunut aluehallitus päätti myös Oma Hämeen työterveyshuollon hankinnasta. Hyvinvointialue on kilpailuttanut Oma Hämeen työterveyshuollon sekä järjestämisvastuun mukaiset työterveyspalvelut. Hankinnan ennakoitu arvo on 12 miljoonaa euroa. Oma Häme sai tarjoukset Terveystalolta ja Mehiläiseltä. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jätti Terveystalo, joka valittiin työterveyshuollon kumppaniksi.

Kaksivuotinen sopimus alkaa tammikuussa 2024. Terveystalo vastaa tälläkin hetkellä Oma Hämeen työterveyshuollosta, mutta nyt voimassa oleva sopimus on vain vuoden mittainen siirtymävaiheen vuoksi.

Palkkaharmonisoinnille ja pelastustoimen palvelutasopäätökselle hyväksynnät

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Oma Hämeen palkkaharmonisointisuunnitelman. Palkkaharmonisointityön tavoitteena on rakentaa Oma Hämeelle uusi palkkausjärjestelmä sekä vahvistaa palkkatasa-arvoa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Palkkaharmonisointia tehdään suunnitelmallisesti yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa taloudelliset reunaehdot huomioiden.

Palkkaharmonisoinnin yksityiskohtaisempiin tavoitteisiin tulevat vaikuttamaan myös valtakunnalliset virka- ja työehtosopimusten palkkausmääräykset. Harmonisointi on monimutkainen, aikaa vievä ja elävä prosessi, minkä vuoksi nyt hyväksytty suunnitelma ei ole kovin yksityiskohtainen. 

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöstä ja hyväksyi sen osaltaan. Aluevaltuusto hyväksyy vielä 1.1.2024 voimaan tulevan palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja muita uhkia.

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Assi-sairaalan sähköisen kalustelukitusjärjestelmän hankinnan sekä muutoksen Assin kuvantamislaitteiden budjettiin.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 9. lokakuuta.

UUTINEN / 22.09.2023

Sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön Kanta-Hämeessä – auttaa tarttumaan ongelmiin alkuvaiheessa

Oma Hämeessä on otettu käyttöön sosiaalisen raportoinnin lomake. Sosiaalisella raportoinnilla voidaan nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeita, hyviä käytäntöjä, konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja ajankohtaisia ilmiöitä, jotka muuten jäävät helposti huomaamatta. 

Oletko huomannut jotain ilahduttavaa tai myönteistä kehitystä asuinalueellasi tai ympäristössäsi? Onko sinulla herännyt huoli jostain asiasta ja haluaisit tuoda sen viranomaisten tietoon? Oletko havainnut jonkin ajankohtaisen tai toistuvan ilmiön tai ongelman, joka olisi hyvä saattaa viranomaisten tietoon ja ratkaistavaksi? Tai haluatko kertoa, miten sinun mielestäsi jokin hyvinvointiin liittyvä asia tulisi ratkaista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella? 

Sosiaalinen raportointi on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, jonka avulla kerätään tietoa hyvinvointialueella ilmenevistä sosiaalisista ilmiöistä ja asioista. Nämä voivat olla esimerkiksi arjessa näkyviä haasteita tai vaikka kehittämistarve hyvinvointialueen palveluissa. Lomakkeen avulla vastaaja voi tarjota omia ratkaisuvaihtoehtojaan ja kertoa, mitä epäkohdille pitäisi tehdä. 

– Meille on merkityksellistä, että saamme tietoa erilaisista näkökulmista, kuten asukkaan, asiakkaan, yhdistyksen tai yrityksen näkökulmasta. Eli siitä, millaisia vaikutuksia erilaisilla ilmiöillä tai vaikkapa palvelujen puutteilla on hyvinvointiin ja arkeen, kertoo sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen Oma Hämeestä. 

Sosiaalisen raportoinnin lomaketta voivat asukkaiden lisäksi käyttää esimerkiksi eri alojen työntekijät, virkamiehet ja järjestöjen edustajat. Raportit kootaan yhteen muutaman kerran vuodessa ja kerätty tieto annetaan poliittisten päättäjien ja viranomaisten käyttöön. Tuloksia esitellään myös Kanta-Hämeen rakenteellisen sosiaalityön järjestämissä tapahtumissa. 

– Tiedon avulla voimme vaikuttaa palveluihin ja pääsemme kiinni ongelmiin jo silloin, kun ne ovat vasta aluillaan, Pellinen huomauttaa. 

Sosiaalisen raportoinnin lomake löytyy Oma Hämeen verkkosivuilta. Lomakkeen tietoja käsitellään anonyymisti. 

UUTINEN / 14.09.2023

Neuvola-chat on kiinni perjantaina 15.9.

Oma Hämeen äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä perhesuunnittelun chat-palvelu on poikkeuksellisesti kiinni perjantaina 15.9. 

Ota neuvola-asioissa yhteyttä oman alueesi neuvolaan.

Katso tästä neuvoloiden yhteystiedot 

UUTINEN / 11.09.2023

Strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi Satu Ala-Kokko

Aluehallitus on nimittänyt Oma Hämeen uuden strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi Satu Ala-Kokon. Hän siirtyy toimialan johtoon virkasiirtona reilun kahden vuoden määräajaksi ikäihmisten palvelujen toimialan johtajan paikalta. 

Vuodenvaihteessa aloittava, hallintosäännön muutoksella perustettu toimiala keskittyy strategian toimeenpanoon sekä toimintojen ja palvelurakenteen yhtenäistämiseen. Toimialan on tarkoitus mahdollistaa strategisten painopisteiden ja niihin liittyvien toimintojen tuloksellinen johtaminen. 

– Ensiksi selvitämme mitä tehtäviä on tarkoituksenmukaista siirtää uuden toimialan vastuulle. Kun tehtävät ja vastuut alkavat muotoutua, pohdimme, miten ne käytännössä toteutetaan. Syksy on siis rakentamisen ja muutoksen valmisteluaikaa, ja sitä tehdään vahvasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Satu Ala-Kokko taustoittaa. 

– Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet luoda sellaiset toimintamallit, joilla pystymme vastaamaan hyvinvointialueen onnistumisen kannalta merkittävimpiin strategisiin tavoitteisiin. 

Ikäihmisten palvelujen toimialajohtajan viransijaisuus laitetaan haettavaksi. Aluehallitus nimitti perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtajan Marika Paasikoski-Junnisen hoitamaan ikäihmisten toimialaa, kunnes virkahaulla valittava, määräaikainen toimialajohtaja ottaa viran vastaan. 

Organisaatiomuutosta on valmisteltu keväästä lähtien. Siihen liittyy myös johtamisjärjestelmän uudistaminen, johon liittyen aluehallitus lakkautti järjestämisjohtajan ja sosiaali- ja terveysjohtajan virat tarpeettomina. Kyseisissä viroissa ei ole ollut viranhaltijoita. 

Organisaatiomuutosta käsitellään uudelle toimialalle siirtyvän henkilöstön kanssa useamman kerran syksyn aikana. Siirtyminen edellyttää yhteistoimintamenettelyjä, mutta muutos ei tarkoita henkilöstövähennyksiä. 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös toimialakohtaiset talousarvioraamit, antoi lausunnot vanhuspalvelulain, lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain sekä toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja käsitteli useita valtuustoaloitteita. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 25.9.

ARTIKKELI / 19.09.2023

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestettiin Elomessut, jossa myös Oma Häme oli mukana. Messuilla keskusteltiin muun muassa ravitsemustottumuksista. Keskustelua syntyi esimerkiksi riittävästä syömisestä, lasten ruokailusta ja aikuisten kasvisten käytöstä. 

Messukävijät nauttivat ruoasta

Messukävijöille jaettiin kyselylomaketta, jossa tarkasteltiin ruokailutottumuksia ja erityisesti säännöllistä ateriarytmiä. Osa messukävijöistä vei lomakkeen kotiinsa ja osa jätti sen Oma Hämeen työntekijöille. Jätettyjä vastauksia oli yhteensä 13 kappaletta. 
• Puolessa jätetyistä vastauksissa ruokailurytmin kuvattiin olevan säännöllinen. Ruokailukertoja oli näillä vastanneilla päivittäin lähes aina noin 3–6 kertaa. Loput vastaajat kertoivat ruokailurytminsä olevan vaihteleva tai ettei heillä ole tietynlaista rytmiä. 
• Useimmat vastaajat kertoivat syövänsä monipuolisen iltapalan. Osa vastanneista kertoi, ettei syö ollenkaan iltapalaa, tai koluaa usein iltaisin kaappeja nälkäisenä. 
• Lähes kaikki vastaajat kertoivat syömisen olevan heille luonnollista ja he kertoivat nauttivansa ruoasta hyvällä omallatunnolla. 

Ihmisille saattavat sopia erilaiset ruokailutottumukset ja -rytmit. Pääasia on, että syöminen on luonnollista ja ruokailusta nautitaan. On kuitenkin hyvä olla tietoinen, että tietyt asiat, kuten säännöllinen ruokailurytmi, tukevat usein hyvinvointia.

Säännöllinen ruokailurytmi on hyödyksi

Messukävijöiden vastauksissa oli havaittavissa mielenkiintoinen seikka. Ainoastaan niissä vastaajissa, jotka kertoivat ruokarytminsä olevan epäsäännöllinen, oli heitä, jotka kertoivat koluavansa kaappeja iltaisin nälkäisenä. He myös vastasivat muita useammin, että he tuntevat itsensä liian täydeksi aterioiden jälkeen. 

Messukävijöiden vastauksia ei ollut paljon, mutta ne kertovat samaa kuin aikaisemmin on havaittu: Mikäli säännöllistä ateriarytmiä ei ole, verensokeri vaihtelee ja saa helposti aikaan mielitekoja erityisesti iltaisin. Tällöin ruokavalinnat eivät välttämättä ole terveyttä edistäviä, ja saattaa käydä niin, että tulee syötyä yli oman tarpeen. Olo voi tuntua liian täydeltä ja epämukavalta. 

Mikäli toivoo iltasyömiseen ja omaan ateriarytmiinsä muutoksia, tulisi olla valmiutta tarkastella omia ruokailutottumuksiaan. Milloin oikeastaan syö ja mitä syö? Kuinka pitkä aika aterioiden välissä yleensä on ja millainen näläntunne on ennen ja jälkeen ruokailun? Onko ruokailussa jokin asia, johon kaipaisi muutosta? 

Säännöllinen ateriarytmi on 3–4 tuntia

Mikäli kaipaa muutosta ateriarytmiin, sitä voi muuttaa vähitellen. Säännöllisessä ateriarytmissä ruokailuhetket toistuvat noin 3–4 tunnin välein. Mikäli aikaväli tuntuu liian tiheältä, voi rytmiä muokata omaan elämään sopivaksi esimerkiksi niin, että päivässä olisi noin neljä ruokailuhetkeä. Ateriarytmin tavoitteena on, että ruokailuhetket toistuvat päivittäin suurin piirtein samaan aikaan ja ruokailun jälkeen tuntee itsensä sopivan kylläiseksi ja vireäksi.

Uusia asioita opetellessa on hyvä muistaa, että kokeilu vie aikaa ja se saattaa vaatia aluksi etukäteissuunnittelua. Esimerkiksi ateriarytmin takaamiseksi on hyvä miettiä etukäteen, milloin päivän mittaan syö ja mitä syö. Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi lisäämällä päivän alkupuoliskolle kevyen aamupalan tai kasvispainotteisen lounaan. Mikäli aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen, voi esimerkiksi banaanin ja leivän pakata mukaan töihin.

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, joten uutta kokeilua kannattaa jatkaa useamman viikon ajan. Samalla kannattaa seurata, kuinka muutokset vaikuttavat oloon, vireyteen ja esimerkiksi nälän tunteeseen. Vähenevätkö vaikkapa illan mieliteot, jos on syönyt tasaisesti pitkin päivää? 

Palkintona hyvän olon tunne

Uusien asioiden opettelulla voi olla monia myönteisiä vaikutuksia, kuten hyvän olon tunne. Lisäksi kun uudesta tavasta tulee vähitellen tottumus, se ei vaadikaan enää niin paljoa suunnittelua ja pinnistelyä. Esimerkiksi aamun eväät voivat valmistua kuin itsestään.

Lisätietoa ateriarytmistä ja ruokavalion kulmakivistä löytyy Terveyskylän sivuilta. 
Kasvispainotteisia ruokareseptejä on tarjolla esimerkiksi Sydänliiton sivuilta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin puolesta,
elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää 

ARTIKKELI / 04.09.2023

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo blogissaan.

Pullerin urheilupuistossa Hämeenlinnassa kävi elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vilske, kun kansaa kerääntyi nauttimaan alueen suurimmasta messutapahtumasta. Iloinen ja kesäinen tunnelma ulottui Elomessuilla myös Oma Hämeen osastolle, jossa olimme kuulemassa kantahämäläisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvointialueen palveluista. Samalla olimme tekemässä työtämme näkyväksi. 

Oma Hämeen osastolla annettiin monenlaista palautetta, mutta osallisuustiimin saamat mielipiteet ja kokemukset kirjattiin tarkkaan ylös. Ne jaoteltiin plussiin, miinuksiin ja muuhun palautteeseen sekä kehittämisehdotuksiin. Kirjauksia syntyi yhteensä 48 kappaletta. Oma Hämeen tavoitteena on, että jokainen kantahämäläinen pääsee halutessaan vaikuttamaan tai osallistumaan palveluiden järjestämiseen ja päätöksentekoon. 

Terveydenhuollon palvelut saivat kiitosta 

Oma Häme on mukana muissa kantahämäläisissä tapahtumissa vielä syksyn aikana. Tulevana lauantaina Oma Häme esittäytyy Forssan syysmarkkinoilla. Palautetta kerätään asukkailta syksyn aikana muillakin tavoin.

Elomessuilla vierailijat antoivat hyvää palautetta erityisesti Turengin ja Ojoisten terveysasemista. Myönteistä palautetta annettiin esimerkiksi palvelun sujuvuudesta, läheisyydestä ja omalääkärijärjestelmästä. Lisäksi kiitosta annettiin hyvästä kohtaamisesta.  
  
Neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto saivat myös kiitosta. Lisäksi Oma Hämeen kesän alussa avattu chat-palvelu ja muut sähköiset asiointikanavat nähtiin myönteisinä asioina. Messuvierailijat kertoivat myös hyvistä kokemuksistaan esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa. 

Hyvästä palvelusta oli selkeä mielipide 

Osallisuustiimin pisteellä käydyistä keskusteluista voi tehdä joitakin johtopäätöksiä. Kantahämäläiset näyttävät arvostavan palveluissa sitä, että ne ovat lähellä ja hyvin saavutettavissa. Ihmiset arvostavat myös sitä, että palveluihin pääsee omin neuvoin. Lisäksi tärkeää on palveluiden tuttuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta asioida tuttujen hoitajien ja oman lääkärin kanssa.  

Monet kokivat tai olettivat, että palveluihin on vaikea päästä pitkien jonojen vuoksi. Elomessuilla palautetta antaneiden mukaan palveluihin pääsyyn liittyy joskus eriarvoisuutta. Suun terveydenhuollossa hoidon saaminen koettiin ongelmaksi kohtuuttoman pitkien jonojen ja kankean ajanvarausjärjestelmän vuoksi. 
 
Osa vastaajista näki uhkana palveluiden järjestämiseen liittyvän byrokratian. Lisäksi uusien toimintojen käynnistyminen koettiin hitaaksi ja sekavaksi, mikä on välillä johtanut potilaiden pompotteluun palveluiden välillä. Huolta kannettiin myös siitä, jääkö hoitajilla riittävästi aikaa hoitotyölle byrokratian vuoksi. Vaikka uudet digipalvelut saivat kiitosta, messuvierailijat pohtivat, että pystyvätkö kaikki hyödyntämään niitä. Kuitenkin yksittäiset kokemukset palveluista, myös digipalveluista, olivat pääsääntöisesti hyviä. 

Kehittämisehdotuksia esiteltiin runsaasti 

Kuulimme Elomessuilla todella hyviä ajatuksia siitä, miten hyvinvointialueemme palveluita voisi kehittää. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluita toivottiin lisää. Lisäksi kuntoutus ja vertaistuki nähtiin tärkeinä ja niihin toivottiin enemmän resursseja. Hoitohenkilökunnan työtä arvostettiin ja heille toivottiin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Hammashoitoon toivottiin ilta-aikoja työikäisille ja Oma Kantaan toivottiin mahdollisuutta kirjata omaa verenpaineen seurantaa.  
  
Palveluiden järjestämiseen liittyvä päätöksenteko toivottiin näkyvämmäksi. Useampi messuvierailija totesi, että olisi hienoa, jos pääsisi enemmän vaikuttamaan oman alueensa asioihin. Epäröintiä oli kuitenkin siitä, onko annetuilla mielipiteillä oikeasti vaikutusta. 

Palautteella on merkitystä 

Kaikki messuilla saamamme palautteet viedään Oma Hämeessä eteenpäin, ja niihin otetaan kantaa. Me haluammekin jatkossa kuulla lisää teidän ajatuksianne, ja työskentelemme sen eteen, että jatkossa jokainen Kanta-Hämeen asukas voi osallistua palveluiden kehittämiseen. Näin onnistumme luomaan paremmat palvelut! 
 
Anna Erkamo, osallisuuskoordinaattori 

ARTIKKELI / 22.08.2023

Oma Häme painottaa ennakoivaa hyvinvointia sairauskeskeisyyden sijaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mukaan tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Jotta hyvinvointialue pystyy toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisiä palveluja, se tarvitsee oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Oma Hämeessä tietoon ja sen hyödyntämiseen liittyvien toimintojen asiantuntijoina toimivat tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen sekä tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Tiedolla johtamisen ytimessä on asiakaskeskeinen, dynaaminen tietomalli.

Mallin ydinajatus on, että kerätyn tiedon perusteella pystytään ennakoimaan eri toimenpiteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutuksia tulevaisuudessa. Antikaisen mukaan tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta.

– Asiakaskeskeisen, dynaamisen tietomallin tuominen kansalliseen kehitykseen on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen keskeinen missio. Oma Hämeen tavoitteena on painottaa ennakoivan hyvinvoinnin vaikuttavuutta perinteisen sairauden toteamisen jälkeisen sairauskeskeisen näkökulman sijaan, Suihko sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkään puhuttu asiakaskeskeisyydestä. Suihko kuitenkin kysyy, ovatko palvelut aiemmin olleet asiakaslähtöisiä.

–  Tietojärjestelmät voivat tulevaisuudessa oikeasti tuottaa asiakkaille tärkeitä palveluita ja automatisoida ne niin, että vastaus ei ole ”soita seuraavaksi tähän numeroon”, vaan “olemme kiinnittäneet teidät näihin palveluihin, joista teihin ollaan yhteydessä”. Ja yhteydenotto oikeasti tapahtuu.

Asukkaat ja työntekijät hyötyvät eniten

Oma Hämeessä on jo käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

– Tietoa voidaan hyödyntää aiempaa monipuolisemmin: esimerkiksi toiminnanohjauksessa, johtamisessa ja tutkimuksessa, Katja Antikainen selittää.

– Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana koneoppimisen mahdollisuuksille. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja edelleen löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot, Toni Suihko jatkaa.

Mitä tietoa tietoaltaaseen kerätään?

– Kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Suihko selvittää.

– Varmistamme, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi, Antikainen painottaa.

Suihkon ja Antikaisen mukaan tietoa kerätään lähtökohtaisesti sen takia, että kerätyn tiedon myötä kunkin asiakkaan palvelutarpeet tulevat tutuiksi hyvinvointialueelle. Tieto myös mahdollistaa useiden eri ammattilaisten osallistumisen asiakkaiden palveluiden tuottamiseen.

Merkittävä osa tiedosta syntyy päivittäisten asiakas- ja potilaskäyntien tai hoitojaksojen yhteydessä. Antikainen sanoo, että eniten tiedon keräämisestä hyötyvät Oma Hämeen tapauksessa Kanta-Hämeen alueen asukkaat ja hyvinvointialueen työntekijät. Kolmantena hyötyjänä voidaan pitää kansallisia tahoja, kuten sosiaali- ja terveysministeriötä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

– Tiedot hyödyttävät kantahämäläisiä muun muassa parantamalla hoidon ja palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Kun kattavat tiedot ovat sote-ammattilaisten käytettävissä, on esimerkiksi diagnoosien tai palvelupäätösten tekeminen nopeampaa, mobiiliratkaisujen käyttöönotto ja hyödyntäminen helpompaa sekä tehtyjen toimien oikeellisuuden ja vaikutusten arviointi entistä parempaa, Antikainen kertoo.

– Oma Hämeen työntekijät voivat hyödyntää tietoja esimerkiksi oman työn suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa, asiakkaiden tietojen kasaamisessa ja päätöksentekoa tukevien mallien kautta diagnostiikassa ja muussa päätöksenteossa.

– Asiakaskeskeisen tietomallin avulla koko asiakkaan palveluhistoria on käytettävissä palvelutapahtuman, kuten lääkärikäynnin yhteydessä, Suihko kiteyttää.

Teknologia auttaa ja tieto ohjaa

Sekä Antikainen että Suihko uskovat tietojohtamisen mahdollisuuksiin niin kantahämäläisten kuin kaikkien suomalaisten sote-palvelujen laadun parantamisessa.

– Toimialana sote on ihmisläheinen, mikä tekee siitä merkityksellisen. Minulle on inhimillisen puolen lisäksi tärkeää työn yhteiskunnallinen merkitys, Antikainen pohtii.

Parhaimmissa tapauksissa teknologia auttaa ja tieto ohjaa toimintaa asiakkaan parhaaksi.

– Tietojärjestelmät eivät sellaisenaan ole minua eteenpäin ajava voima. Merkityksen omaan työhöni saan siitä mitä tietojärjestelmät mahdollistavat sote-ammattilaisille ja kansalaisille. Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja tuottavuus ovat se juttu, Suihko visioi.

– Tietojohtaminen ja sen kehittäminen on minulle jokapäiväistä hukattujen auttamisen tilanteiden poistamista. Minulle se näyttäytyy aidon asiakaslähtöisyyden mahdollistajana. Ja keinona, jolla Suomi pääsee ylös tästä suosta, johon säätelyn viidakko on meidät johtanut.

Sekä Antikaisella että Suihkolla on pitkä tausta sosiaali- ja terveydenhuollon parissa.

– Olen toiminut kehittäjänä ja johtajana, konsulttina, analyytikkona sekä tutkijana ja opettajana. Olen ollut vahvasti mukana sote-uudistuksessa ja kansallisessa kehitystyössä vuodesta 2011 lähtien, Antikainen kertaa työkokemustaan.

– Hurahdin sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuonna 2008, kun siirryin globaalin teknologiakonsultointiyrityksen johtotehtävistä integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tietohallintojohtajaksi. Tällä tiellä olen siitä lähtien pysynyt, Suihko muistelee.

Koulutusta omavalvontasuunnitelmien laadintaan sote-palveluntuottajille

TAPAHTUMAT / 19.10.2023, klo klo 14-16

Paikka: Teams

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontayksikkö järjestää koulutusta omavalvontasuunnitelmien laatimiseen. Koulutus on maksuton ja se on avoin sekä julkisille että yksityisille palveluntuottajille. Koulutuksessa käydään läpi omavalvontasuunnitelman laatimisen perusteet sekä keskeiset sisällöt. 

Syksyn koulutukset järjestetään:
•    to 19.10 klo 14–16
•    pe 20.10 klo 10–12
•    Ke 1.11 klo 10–12.

Koulutukset ovat samansisältöisiä ja ne järjestetään Teams-yhteydellä. Kouluttajana toimii valvontakoordinaattori Jenna Syrjälä. Yksityiset palveluntuottajat voivat osallistua koulutukseen ilmoittautumalla Oma Hämeen koulutuskalenterin kautta. Etsi koulutus päivämäärän perusteella ja aloita klikkaamalla punaista kalenterinappia koulutuskalenteri-sivun oikeassa yläkulmassa. 

Lisätietoa: Jenna Syrjälä, jenna.syrjala[at]omahame.fi, p. 040 704 0581
 

Aluevaltuuston kokous

TAPAHTUMAT / 10.10.2023, klo 17 alkaen

Paikka: Ahveniston luentosali, Hämeenlinna + verkko

Aluevaltuusto pitää lokakuun kokouksensa Hämeenlinnassa. Kokousta voi seurata suorana striimistä, jonka linkki päivitetään tähän myöhemmin.

Kaikille avoin webinaari Maailman mielenterveyspäivänä

TAPAHTUMAT / 10.10.2023, klo 14-15.30

Paikka: Teams

Kaikille avoin webinaari Maailman mielenterveyspäivänä

Mielenterveys on kaikkien asia – mitä voit itse tehdä oman ja läheistesi mielenterveyden hyväksi? 

Osallistu webinaariin tästä
 
Ohjelma:
Oma Hämeen osallisuuskoordinaattorin tervehdys
Mielenterveysalan järjestöjen rooli osallisuuden edistämisessä
Mielenterveystalon omahoito-ohjelmien esittely
Mikä on Terapianavigaattori?  
Kokemusasiantuntijan puheenvuoro
 
Lokakuussa 10.10. järjestetään Maailman mielenterveyspäivä vuosittain eri teemoilla. Kansainvälisen mielenterveyspäivän avulla halutaan herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta maailmanlaajuisesti. Tänä vuonna teemana on ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”.

Webinaarin järjestävät Terapiat etulinjaan -toimintamallin Sisä-Suomen hanke ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke yhteistyössä Oma Hämeen osallisuustiimin kanssa.