UUTINEN / 10.04.2025

Oma Häme valvoo ateriapalveluiden laatua – palveluntuottajan vaihdoksesta johtuvat puutteet korjataan ensi tilassa

Osassa Oma Hämeen ateriapalveluita on parhaillaan käynnissä palveluntuottajan vaihdos. FodBar Oy on toimittanut aterioita Oma Hämeen yksiköihin Janakkalaan huhtikuun alusta lähtien. Palveluntuottajanvaihdokseen liittyen joissain perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sekä ikäihmisten palvelujen yksiköihin toimitetuissa aterioissa on ollut poikkeavuuksia ja viiveitä. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy seuraa tarkasti palvelujen sujumista ja aterioiden laatua erityisesti tässä muutosvaiheessa. Poikkeavuudet ja viiveet ovat hyvinvointialueen ja palveluntuottajan tiedossa, ja ongelmia on ratkaistu yhdessä. Laadun tarkkailua on lisätty muun muassa kohdekäynneillä. Yksiköiden henkilökunnan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy järjestää ateriapalveluita Oma Hämeen tarpeisiin. Tukipalveluyhtiön ateriapalvelut tekee palveluntuottajien kanssa yhteistyötä päivittäin, jotta ruokailut onnistuisivat suunnitellun mukaisesti. Tuottajavaihdokseen liittyvistä alkuvaikeuksista huolimatta asiakkailta on saatu hyvää palautetta FodBarin ruoan mausta.

Jos tunnet tarvetta antaa palautetta tai keskustella omista tai läheisesi aterioista, voit olla yhteydessä Palaute-sivumme kautta. Jos haluat, että sinuun otetaan yhteyttä, jätäthän yhteystietosi lomakkeelle. 

Oma Häme on kilpailuttanut Riihimäen ja Hämeenlinnan toimipisteiden ateria- siivous- ja laitoshuoltopalveluita vuoden 2024 aikana. Kilpailutuksessa tuottajaksi valikoitui Fodbar Oy, joka aloittaa palveluntuottajana useissa Oma Hämeen yksiköissä Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Muutos toteutetaan vaiheittain tämän vuoden aikana. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy on hyvinvointialueen sataprosenttisesti omistama yhtiö, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2025 alussa. Oma Häme on siirtänyt ateriapalveluihin liittyvät sopimukset, järjestämisvastuun sekä toimittajahallinnan tukipalveluyhtiölle.

UUTINEN / 03.12.2024

Aluehallitus päätti vammaisten asumispalveluiden hankinnasta sekä perheiden ja jälkihuollon kotiin vietävien palvelujen hankinnasta

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti kahdesta isosta hankintakokonaisuudesta. Toinen koskee vammaisten asumispalveluita ja toinen perheiden ja jälkihuollon kotiin vietäviä palveluita. 

Oma Häme on kilpailuttanut syksyn aikana toimijoita, jotka tarjoavat erilaisia vammaisten henkilöiden asumiseen liittyviä palveluja, kuten esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista, yhteisöllistä asumista tai tuettua asumista. Hyvinvointialue on jakanut Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat ovat jättäneet tarjouksiaan. 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan palvelutuottajien valinnat eri palvelukokonaisuuksiin ja palvelutuottajien etusijajärjestyksen. Listaus löytyy kokouksen esityslistasta (linkki on sivun lopussa). Hankintapäätös ei muodosta sopimussuhdetta, vaan hankinnasta laaditaan erillinen sopimus palvelutuottajien kanssa. Hankinnan sopimuskausi on nelivuotinen, vuoden 2028 loppuun. Hankinnan ennakoitu arvo sopimuskaudelle on 100 miljoonaa euroa.

Oma Häme on kilpailuttanut syksyn aikana myös toimijoita, jotka tarjoavat perheiden ja jälkihuollon kotiin vietäviä palveluita. Kilpailutus on toteutettu dynaamisella hankintatavalla, jonka kautta muodostetaan palveluntuottajista joustava toimittajarekisteri. Hyvinvointialue on jakanut Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat ovat jättäneet tarjouksiaan. Toimittajarekisterissä on neljä luokkaa, johon palveluntuottajat saivat ilmoittautua. 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan perheiden ja jälkihuollon kotiin vietävien palveluiden palvelutuottajien valinnat ja etusijajärjestyksen. Listaus löytyy kokouksen esityslistasta (linkki on sivun lopussa). Hankintapäätös ei muodosta sopimussuhdetta, vaan hankinnasta laaditaan erillinen sopimus palvelutuottajien kanssa. Hankinnan sopimuskausi on kaksivuotinen, vuoden 2026 loppuun, sisältäen yhden vuoden option. Hankinnan ennakoitu arvo sopimuskaudelle on 15 miljoonaa euroa.

Talousarviosta keskusteltiin perusteellisesti

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös ensi vuoden talousarviota, josta käytiin perusteellinen ja monipuolinen lähetekeskustelu koko päivän kestäneessä kokouksessa. Aluehallitus päättää osaltaan talousarviosta seuraavassa kokouksessaan, 9. joulukuuta. Talousarvion käsittely on jaettu tarkoituksella useampaan kokoukseen. Ensi vuoden talousarvion valmistelusta ja taloustilanteesta kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa. 

Ensi vuoden talousarvioon liittyvät myös Oma Hämeen suunnittelemat muutokset sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin sekä erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan. Aluehallitukselle esiteltiin suunnitelmista tehtyjä selvityksiä, joista on kerrottu näissä tiedotteissa:

Oma Häme jatkaa muutosten suunnittelua erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan

Oma Häme jatkaa muutosten suunnittelua sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin

Aluehallitus merkitsi selvitykset tiedoksi ja päätti, että asiakokonaisuuden varsinainen käsittely on myös seuraavassa kokouksessa 9. joulukuuta. 

Hyvinvointisuunnitelma päätettäväksi aluevaltuustoon

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös hyvinvointialueen alueellista hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2028. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä. Siihen kuuluu, että asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä seurataan väestöryhmittäin ja alueittain. Samoin tulee seurata näihin vaikuttavia tekijöitä ja tehtyjä toimenpiteitä. Lisäksi on velvoite asettaa hyte-työlle tavoitteet ja määritellä ne toimenpiteet, joilla tavoitteisiin tähdätään. Tätä varten laaditaan kerran neljässä vuodessa hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella valmistellaan suunnitelmaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Suunnitelmaa tehdään yhteistyössä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien tahojen, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa. Asukkailta halutaan tietoa siitä, mitä hyvinvointialueen tulisi erityisesti huomioida tavoitellessaan painopisteitä.

Oma Hämeen alueellisen hyvinvointisuunnitelman luonnos on ollut liitteineen lausuntokierroksella hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimillä, integraatiovaliokunnalla ja lautakunnilla. Lisäksi se on lähetetty Kanta-Hämeen kuntien ja muiden alueen hyte-työtä tekevien tahojen lausuttavaksi. Myös Oma Hämeen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.

Hyvinvointisuunnitelma perustuu kantahämäläisten hyvinvoinnista koottuun tietoon. Sen pohjalta on määritelty hyvinvointityön painopisteet, jotka ovat turvallisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus. Aluehallitus hyväksyi maanantaina osaltaan hyvinvointisuunnitelman liitteineen ja esittää niitä hyväksyttäväksi aluevaltuustolle. 

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi keväällä pidettyjen yhteistoimintaneuvotteluiden tulokset. Maaliskuussa aloitettiin yt-neuvottelut johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. Kohteena oli 1 379 henkilöä hallinto-, asiantuntija-, toimisto-, huolto- ja muissa tukipalvelutehtävissä. 

Yt-neuvotteluiden toimenpiteiden ja kustannusten vaikutuksia ja toteutumista on seurattu säännöllisesti Oma Hämeessä. Aluehallitukselle kerrottiin, että neuvotteluissa pyrittiin ensisijaisesti löytämään ratkaisuja tarjoamalla työntekijöille toista tehtävää koulutuksen avulla, jättämällä tehtäviä täyttämättä eläköitymisten tai irtisanoutumisten seurauksena sekä muuttamalla tehtäviä ja toimenkuvia. Yhtenä keinona oli määräaikaisten palvelussuhteiden täyttämättä jättäminen. Neuvottelut johtivat kuitenkin myös irtisanomisiin. Neuvotteluiden tuloksista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 9. joulukuuta. 

Aluehallituksen 2.12.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 27.01.2025

Järjestöpäivästä potkua hyvinvointialueen ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön

Oma Häme oli mukana tiistaina 21.1. järjestöpäivässä, joka järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Tavastian ensimmäisen vuoden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. 16. kertaa järjestetyn Järjestöpäivän teemana oli tänä vuonna Turvattu tulevaisuus yhdessä tehden.

Päivässä korostui järjestöjen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä tulevien ammattilaisten ymmärryksen syventäminen järjestöjen toiminnasta. Mukana oli yli 40 järjestöä esittelemässä työtään, ja myös Oma Hämeen työntekijät osallistuivat ensimmäistä kertaa tapahtumaan. Tämä tarjosi heille mahdollisuuden verkostoitua, oppia järjestöjen tehtävistä sekä pohtia yhteistyön kehittämistä.

Yhteistyön merkitys korostui

Oma Hämettä tapahtumassa edustivat asiakkuustiimin työntekijät, joiden esittelypiste herätti kiinnostusta sekä opiskelijoiden että järjestöjen edustajien keskuudessa. Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa nousi esiin se, miten hyvinvointialue voisi tukea järjestöjen työtä ja hyödyntää niiden asiantuntemusta esimerkiksi palveluiden suunnittelussa ja asiakasohjauksessa. Opiskelijat korostivat myös, että järjestöjä tulisi kohdella arvokkaina kumppaneina ja oman alansa asiantuntijoina.

Vammaisneuvosto näkyvillä

Tapahtumassa mukana ollut vammaisneuvosto toi esiin toimintaansa leikkimielisen kyselyn avulla, jossa selvitettiin osallistujien tietämystä neuvoston työstä. Kyselyn kautta avattiin muun muassa vammaisneuvoston kokoonpanoa ja toiminnan laajuutta.

–  Järjestöpäivä tarjosi hyvän mahdollisuuden tehdä vammaisneuvoston työtä tunnetuksi ja vähentää mielikuvaa meistä näkymättömänä toimijana, totesi vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Mohr. 

Vammaisneuvostoon kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa tuoda esille vammaisia henkilöitä ja heidän elinolosuhteitaan ja hyvinvointiaan koskettavia asioita. Vammaisneuvosto voi osaltaan edisttä asioiden käsittelyä hyvinvointialueella. Yhteydenotto vammaisneuvostoon onnistuu joko oman kunnan edustajan tai vammaisneuvoston sihteerin kautta. Lisätietoa vammaisneuvostosta

Tulevaisuuden suunta

Järjestöpäivän antia pidettiin arvokkaana niin opiskelijoille kuin ammattilaisillekin. Päivä alleviivasi tarvetta vahvistaa hyvinvointialueen ja järjestöjen välistä yhteistyötä, jotta asukkaiden osallisuus ja hyvinvointi voivat kehittyä.