Sisältöjulkaisija

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja
ARTIKKELI
29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

ARTIKKELI / 29.04.2024

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kuvassa on sosiaalityöntekijä Eemeli Kuvaja

ARTIKKELI / 29.04.2024

Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi. 

Eemeli Kuvaja viihtyy hyvin töissä Oma Hämeessä. ​​​– Saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin. 

–  Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee. 

Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti. 

Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen. 

 –  Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia. 

–  Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin. 

“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”

Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo. 

–  Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa. 

–  Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta. 

“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus” 

Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään. 

On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.  

–  Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee. 

–  Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan. 

“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan” 

Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.  

–  Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin. 

–  Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin. 

Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle: 

–  Olemme positiivinen riski työnantajalle! 

  

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita. 

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme: 

• kiireelliset lastensuojeluasiat 

• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet 

• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet 

• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema) 

• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona 

• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille. 

ARTIKKELI
05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

ARTIKKELI / 05.04.2024

Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.

ARTIKKELI / 05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta! 

Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa. 

Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme. 

Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu. 

Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu 

Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni
ARTIKKELI
29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

ARTIKKELI / 29.02.2024

Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.

Vasemmalta Riitta Kilpinen, Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni

ARTIKKELI / 29.02.2024

Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla

Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi. 

Riitta Kilpinen (vas.), Henna Pitkä, Satu Niskanen ja Outi Jäärni kehuvat Uranuskotia erinomaiseksi työpaikaksi.


Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä. 

–  Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa. 

Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä. 

–  Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee. 

Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen. 

–  Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä

Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista. 

– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme. 

Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta 

Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta. 

– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee. 

– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta. 

Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja. 

Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa 

Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista. 

– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta. 

–  Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.
ARTIKKELI
26.01.2024

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta. Keskimääräinen jonotusaika on alle minuutin ja asia hoituu keskimäärin 16 minuutissa.

Sairaanhoitaja Janni Järvi istuu rennosti sohvalla ja naputtelee läppäriään. Eilen hän on ollut terveysasemalla kohtaamassa asiakkaita, kun taas tänään on vuorossa etätyö sairaanhoitaja-chatin digisairaanhoitajana. Kaikki chatin kuudesta hoitajasta tekevät 50 % työtä terveysasemalla ja 50 % chatissa.  

Tällä kertaa Järven chat-vastaanotolle tulee asiakas, joka epäilee silmässään silmätulehdusta. Järvi pyytää asiakasta ottamaan kuvan silmästään ja konsultoi lääkäriä. Pian asiakas on jo saanut reseptin ja kiittää Järveä. Aikaa vastaanottoon on kulunut vain 10 minuuttia. Molemmille jää hyvä mieli ripeästä ja mukavasta hoitotapahtumasta. 

– Positiivinen palaute on ollut runsasta. Tässä työssä saa paljon enemmän palautetta kuin terveysasematyössä ja on palkitsevaa, kun se on niin positiivista. Yli 90 prosenttia palautteista on ollut hyvää, Järvi kertoo.

Suuri suosio – keskimääräinen jonotusaika kuitenkin vain alle minuutin

Kesäkuussa avattu sairaanhoitaja-chat on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Marraskuussa asioinnissa koettiin huippu: yli 1 500 asiakasta. Alkusyksystä luku oli vasta noin 900 kuukaudessa. Nousseet luvut kertovat kiinnostuksesta ja tarpeesta digitaalisia palveluita kohtaan. 

Sairaanhoitaja-chatissa hoidetaan asioita, jotka eivät edellytä käyntiä paikan päällä. Yleisimmin yhteydenotot koskevat flunssaa, lapsen sairastumista, virtsatietulehdusta, seksitautia tai sairausloman tarvetta. Myös asiakkaalle 24/7 käytössä olevat Omaolon oirearvioista poimitaan ne, jotka sopivat chatissa hoidettavaksi. Näin asiakas saa nopeammin vastauksen ja ratkaisun huoleensa. 

Yhteyden saaminen ammattilaiseen on nopeaa: keskimääräinen odotusaika chatissa on 58 sekuntia. Ennen chatin aloittamista, vahvan tunnistautumisen jälkeen, asiakas ohjautuu esitietolomakkeelle. Lomakkeella tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti.

– Esitietolomake auttaa paljon ja säästää työaikaa. Esitietolomakkeella asiakas on vastannut jo valmiiksi kysymyksiin, jotka pitäisi joka tapauksessa kysyä. Sen täyttämistä ei siis kannata jättää väliin, Järvi muistuttaa. 

Keskimääräinen chatin kesto on 16 minuuttia. Se on vähän, kun vertaa terveysasemalla käyntiin kuluvaa aikaa. 

Järvi kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä digipalveluiden kautta. Etänä asioiden kysyminen voi olla joskus helpompaa. Kun ottaa ajoissa yhteyttä, se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Asiat kyllä hoidetaan ja tarvittaessa ohjataan asiakas oikean hoidon piiriin.  

Vastuuta ja nopeita päätöksiä

Sairaanhoitaja-chatissa sairaanhoitajan rooli korostuu, kun sairaanhoitaja tekee itsenäisesti päätöksiä ja vain tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

Chatissa on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 6 hoitajaa ja yksi lääkäri. Haastavissa tilanteissa tiimi tukee toisiaan: kollegoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja.

Erityisesti vakavien sairauksien epäilyissä tarvitaan ammattitaitoa, ja hoitajan vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja siirtää potilas oikean asiantuntijan hoitoon. Järvi kertoo esimerkin tapauksesta, jossa potilas ohjattiin vakavan sairauden epäilyn vuoksi päivystykseen. Siinä tarvittiin rautaista ammattitaitoa: osattiin kysyä oikeat kysymykset ja nähtiin riski.

– Kun asiakasta ei näe kasvokkain, pitää kysellä enemmän. Pyydämme usein kuvia, sillä ne auttavat tilanteen arvioimisessa.

Chat-keskusteluja voi olla yhdellä hoitajalla samaan aikaan auki jopa kuusi kappaletta. Mitä sellaisen määrän voi hallita?

– Chatin henkilökunnalta vaaditaan kykyä hoitaa useampaa asiaa yhtä aikaa, rohkeutta tehdä päätöksiä, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, Järvi kertoo.

Syrjäyttävätkö digipalvelut perinteiset vastaanotot?

Digityö on moderni työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se ei korvaa perinteisiä palveluita, vaan toimii rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

– Etäasiointi soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa fyysinen vastaanotto ei ole välttämätön. Suuri osa terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on kuitenkin mahdollista toteuttaa ilman fyysistä vastaanottoa, digitaalisen sote-keskuksen johtaja, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo. 

Kun osa vastaanotoista hoidetaan etänä, jää enemmän aikaa kohdata terveysasemalla niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista. Etäasiointi tarjoaa myös mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn, kun neuvoa voi kysyä helposti ja nopeasti chatin kautta. Ikäihmisten ja kotihoidon potilaidenkin elämää helpottaa se, ettei tarvitse joka kerta asioida fyysisesti terveysasemalla. 

Järvi sulkee läppärinsä ja lähtee juoksulenkille. Etätyö vapauttaa aikaa iltaan, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Seuraavana päivänä on taas mukavaa kohdata asiakkaita terveysasemalla. 

– Vaihteleva työ antaa voimaa. Digipalveluiden puolella on innostavaa, kun koko ajan tulee jotain uutta. Kevään aikana chatin aukioloaikoja on muuten tarkoitus laajentaa myös iltoihin, Järvi huikkaa vielä lopuksi.

Digipalveluita kehitetään Oma Hämeessä aktiivisesti. Lokakuussa 2023 lanseerattiin itse kehitetty Oma Häme -sovellus. Oma Häme -sovelluksesta löytyvät kaikki digitaalisen sote-keskuksen palvelut, eli chatit, videovastaanotot ja linkitys Omaolo-palveluun. Sovelluksella voi lisäksi mm. tarkastella ajanvarauksia ja ammattilaisen kirjauksia, asioida toisen puolesta ja hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi/sovellus. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Lue myös: 5 vinkkiä etävastaanotolle
Lue myös: Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan


 

ARTIKKELI
16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

ARTIKKELI / 16.02.2024

Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada...

ARTIKKELI / 16.02.2024

Blogi: Psykiatria – tulevaisuuden suojelukohde?

Kuvitellaanpa, että kirurgian erikoislääkäreistä eläköityisi 2/3 osaa 2020 –luvulla, mikä tarkoittaisi, että uusia pitäisi valmistua noin 70 joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan. Ja lisätään tähän se tosiasia, että heitä valmistuu noin 30 vuodessa. Se tarkoittaisi sitä, että leikkausten määrä vähenisi radikaalisti, koska ei ole riittävästi kirurgeja. Tai sitten helpoimmat leikkaukset tekisi terveyskeskuslääkäri. Kuulostaa hurjalta, eikö? 

Psykiatrien osalta tämä ei ole kauhukuvaa tulevaisuudesta, vaan oikeasti tapahtumassa. Ja tästä tulevat kärsimään etenkin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ja veronmaksajat, sillä psykiatrien työpanos tulee vähenemään ja kallistumaan. Jo nyt sekä perus- että erikoissairaanhoito kärsivät psykiatrien puutteesta eikä tutkimuksia aina saada järjestettyä potilaille hoitotakuun puitteissa. Käytännössä lääkäreiden työaika menee tulipalojen sammuttamiseen, mikä ei potilaiden kannalta ole laadukasta, turvallista eikä inhimillistä. 

Juurisyyt tilanteeseen ovat syvällä ja kasvaneet sinne viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on psykiatreja enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta työnkuva julkisella ei houkuttele.  Yksityiselle ja ostopalveluyrityksiin siirtyneet psykiatrit kuvaavat, miten kokivat joutuneensa viroissaan julkisen työnantajan hyväksikäyttämiksi, kun poislähteneiden työt jaettiin jäljelle jääneille eikä itselle jäänyt mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, käyttää työn joustoja tai hallita eettistä stressiä. Moni kokee myös joutuneensa lausuntoautomaatiksi yhteiskunnan asetettua psykiatrit potilaiden toimeentulon takaajiksi. Ilman B –lausuntoa ei tule rahaa, kuntoutusta eikä erityiskorvauksia. 

Psykiatrit haluavat, että heidän potilaansa voivat paremmin tai parantuvat. He eivät halua kokea eettistä stressiä siitä, että eivät pysty tarjoamaan potilailleen sitä mitä nämä tarvitsisivat. He eivät halua lukea mediasta että “psykiatria on rikki”. He haluavat erilaisia työn joustoja ja etätyömahdollisuuksia sekä erilaisia urapolkuja. Ennen kaikkea he haluavat, että työmäärä olisi paremmin hallinnassa. 

Kaikki hyvinvointialueet haluavat tarjota tätä kaikkea, mutta tarvitsevat riittävästi lääkäreitä jakamaan työtaakkaa sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon. Läksyt on tehty ja opittu ostopalveluyrityksiltä, että psykiatri on arvokas resurssi, jota täytyy kuunnella ja tarjota merkityksellistä työtä asiallisissa olosuhteissa ja niillä työelämän joustoilla, mitä kukakin siinä kohtaa elämäänsä tarvitsee. 

Mutta psykiatrien työpanoksesta on kova kilpailu hyvinvointialueiden, ostopalveluyritysten ja muun yksityisen sektorin välillä. Suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta nostaa psykiatrin työpanoksen hintaa, eikä tähän julkinen puoli pysty vastaamaan, sillä sen käsiä sitoo lakiin kirjoitettu vaatimus samapalkkaisuudesta yhtä vaativien virkatehtävien välillä. Sen sijaan hankintakilpailutuksen kautta psykiatrin työpanoksesta saa lain mukaan maksaa ostopalveluyritykselle virkapalkkaan nähden kaksin-kolminkertaisen tuntihinnan, josta lääkärille tilitetään alle puolet. Ja näin on muodostunut järjestelmä, jonka avulla hyvinvointialueet maksavat vuodessa miljoonia kansainvälisille terveysjäteille, jotka ostopalvelubisnestä pyörittävät. 

Psykiatrien sukupuuton edetessä on selvää, että hyvinvointialueilla joudutaan voimakkaasti priorisoimaan sitä, mihin heidän työpanoksensa kohdennetaan ja muut terveydenhuollon lääkärit joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta psykiatrisesta diagnostiikasta, lääkehoidosta sekä mielenterveys- ja päihdehoitotiimien johtamisesta. Ehdotammekin, että psykiatrian koulutusta ja työharjoittelua lisätään lääkäreiden perusopetukseen 

 

Paula Turunen, tulosaluejohtaja 

Heidi Kemmo, osastonhoitaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi
ARTIKKELI
15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

ARTIKKELI / 15.02.2024

Sairaalakoulu jatkaa, nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen...

Lastenpsykiatriosaston säilyttämistä puoltava adressi

ARTIKKELI / 15.02.2024

Blogi: Osittain virheelliset käsitykset lastenpsykiatrian osaston toiminnan lopettamisesta keräsi nimiä adressiin

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja palvelualuepäällikkö Sari Järvinen vastaanottivat 12.2.2024 terveystieteiden tohtori, lääkäri Laura Kauhasen alullepaneman ja luovuttaman adressin, jossa noin 850 allekirjoittajaa vaatii lastenpsykiatrian osaston säilyttämistä toiminnassa.

On ilahduttavaa, että lastenpsykiatrinen hoito kiinnostaa asukkaita ja he ovat valmiita puolustamaan tärkeäksi kokemaansa asiaa!

Aluevaltuusto teki 19.12.2023 osana tasapainotusohjemaa päätöksen, että lastenpsykiatrian osasto muutetaan avotoiminnaksi vuoden 2024 aikana. Aikataulu tarkentui loppuvuoden aikana siten, että 8.3.2024 osastotoiminta loppuu ja henkilöstö siirtyy suunnittelemaan ja perehtymään avovastaanoton toimintoihin. Päätös aikaistui suunnitellusta syksystä 2024, koska jono poliklinikan ensikäynnille uhkaa ylittää hoitotakuun (yli 90pv) samaan aikaan kun osastopaikat ovat olleet jo pidempään vajaakäytöllä. Siirtämällä osaston henkilöstöresurssi avohoitoon sinne saadaan 14 htv:tta, joilla voidaan lisätä ja monipuolistaa poliklinikan palveluita.

Useampi adressin allekirjoittanut ja sitä kommentoinut oli virheellisesti ymmärtänyt, että lastenpsykiatrinen hoito lopetetaan Kanta-Hämeestä kokonaan tai että lopettamassa ollaan nuorisopsykiatrian osastoa tai sairaalakoulua. Sairaalakoulu jatkaa ja sinne voidaan ottaa avohoidossa olevia lapsia tutkimusjaksoille jatkossa enemmän, kun osastohoidossa olevat lapset eivät vie koulupaikkoja. Nuorisopsykiatrian palveluihin ei ole tulossa muutoksia ja lastenpsykiatrisen avohoidon resurssi lähes tuplaantuu, mikä nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja käyntien tihentämistä sekä mahdollistaa uusien hoitomuotojen, kuten koulu- ja kotikäyntien aloittamisen.

Kommenteissa epäiltiin myös, että toiminnallisella muutoksella haetaan säästöjä, kun avohoitoa ei tehosteta perustamalla uusia hoitajan toimia. On totta, että valtion rahoitus on niin niukka, ettei sillä uusia toimia juuri nyt perusteta, mutta suurempi ongelma on se, mistä saataisiin uusiin toimiin hoitajat lähivuosina, kun sote -henkilöstöä alkaa eläköityä ja työelämään vuosittain tulevat ikäluokat ovat niin pieniä, etteivät ne riitä korvaamaan eläköityviä.

Adressin kommenteissa korostui riittävän ja varhaisen psykiatrisen hoidon saamisen tärkeys ja vanhempien huomioiminen hoidossa. Tärkeitä asioita kaikki ja myös meidän prioriteettilistamme kärjessä. Osaston toiminnan muuttaminen avohoidoksi on yksi osa lastenpsykiatrisen hoitojen kehittämisessä hyvinvointialueellamme.

Mielen kasvupolku on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen hanke, jossa kehitetään alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Viva -projektin puitteissa on 89 perustason työntekijää (terveydenhoitajia, kuraattoreita, sairaanhoitajia, psykologeja) aloittanut IPC- menetelmäkoulutuksen, ja lisäksi 19 on aloittanut Cool Kids –hoito-ohjelmakoulutuksen. Tavoitteena on tarjota alaikäisille vaikuttavia hoitomuotoja masennus- ja ahdistusoireisiin jo päiväkodeissa ja kouluissa ilman odottelua.

Aikuisten perustason palveluita on tehostettu kansallisen Terapiat Etulinjaan -hankkeen avulla ja tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tarjota perustasolla niin vaikuttavaa lyhytterapiaa, että puolet toipuu pelkästään sen avulla eikä lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita. Olemme jo kouluttaneet lyhytterapeutteja perustasolle ja ottaneet käyttöön Terapianavigaattorin, seuraava vaihe on mielenterveys -chat.

Kun tilanne on niin vaikea, että tarvitaan erikoissairaanhoitoa, senkin tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehostetaan osastolta siirtyvän henkilöstöresurssin avulla perheinterventioita ja lisätään perheterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä vanhemmuuden tueksi yhdessä lastensuojelun ja perhekeskuksen kanssa, jotta lasta voidaan hoitaa avohoidon keinoin ja kotona asuen. Rohkaiseva esimerkki löytyy hyvinkin läheltä: 20 vuotta sitten lastenpsykiatrian osaston potilaista puolet oli Forssan seudulta, mutta kun sinne perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikka, osastohoidon tarve väheni muutamaan jaksoon vuodessa.

Valtavasti kasvaneiden lähetemäärien vuoksi pystymme tällä hetkellä vaivoin aloittamaan lastenpsykiatriset polikliiniset tutkimukset hoitotakuun puitteissa. Tutkimusjakson jälkeen varsinainen hoito jää usein liian ohueksi ja potilaat kriisiytyvät, jolloin todennäköisyys osastohoidon tarpeelle kasvaa. Tämä ei ratkea sillä, että osastopaikkoja lisätään, kuten moni adressiin kommentoinut ehdotti. Sen sijaan meidän on lisättävä vaikuttavia hoitomuotoja perustasolle ja vahvistettava erikoissairaanhoidon avopalveluita.

Mikäli lapsi voi niin huonosti, ettei avohoidossa pärjätä, ympärivuorokautinen osastohoito mahdollistuu TAYS:ssa kuten nytkin. Siellä keskitytään tilanteen vakauttamiseen. Jaksot ovat keskimäärin 1-3 viikon mittaisia ja niiden jälkeen avohoito jatkuu tiiviinä meidän poliklinikoilla. Omalla osastollamme on hoidettu 6 viikon jaksoilla lapsia, joiden psyykkinen vointi ja toimintakyky on ollut huomattavasti parempi, mistä kertoo sekin, että osa on ollut päiväpotilaita ja yöpyy kotona tai käy osastolta käsin koulussa ja harrastuksissa. Tällaiset lapset on muilla hyvinvointialueilla hoidettu onnistuneesti avohoidossa ja tämä on meidänkin tavoitteemme.

Paula Turunen, tulosaluejohtaja, mielenterveys- ja päihde

Sari Järvinen, palvelualuepäällikkö, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalat       

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.
ARTIKKELI
06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

ARTIKKELI / 06.02.2024

Osallisuuden edistäminen on tärkeää Oma Hämeessä juuri nyt, kirjoittaa Jaana Hymmi.

Ihmisten käsiä yhdessä päällekkäin.

ARTIKKELI / 06.02.2024

Blogi: Osallisuusohjelma ohjaa hyvinvointialueen osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma sai aluehallituksen hyväksynnän ja etenee aluevaltuustonm käsittelyyn. Tällä viikolla vietetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osallisuusviikkoa. Osallisuusviikon kunniaksi haluan nostaa esiin osallisuuden merkityksen ihmisille sekä osallisuustyön tarpeen meillä Oma Hämeessä. Nyt juuri osallisuus on hyvä nostaa esiin, kun käynnistymässä on keskustelu asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidoryhmien kanssa hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvistä muutoksista. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen

Osallisuusohjelman taustalla on ymmärrys osallisuudesta

Osallisuus tarkoittaa osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia ja tunnekokemusta. Osallisuuden tunnekokemus taas liittyy olennaisesti hyvinvointiin. Kun ihminen tuntee osallisuutta, se tuo hyvän mielen ja hän innostuu helpommin tekemään omaa hyvinvointiaan edistäviä tekoja.  

Osallisuuden tunteen synnyttää muun muassa se, että ihminen tuntee elämänsä ja ympäristönsä ennakoitavaksi, kokee kuuluvansa joukkoon, pystyy osallistumaan itselleen kiinnostaviin asioihin ja huomaa olevansa merkityksellinen muille. Esimerkiksi palveluissa asiakas voi osallistua omien palvelujensa suunnitteluun. Asukkaat taas voivat osallistua ja vaikuttaa Oma Hämeen päätöksentekoon ja palvelujen järjestämiseen. 

Tiedon tuomalla ymmärryksellä on valtava merkitys osallisuustyössä. Osallisuustyö tuo jokaisen ammattilaisen ja päätöksentekijän työhön ulottuvuuden, joka on monelle uusi. Osallisuuden rooli ihmisten hyvinvoinnissa tuodaan esille uusin tutkimustuloksin, kokemuksin ja koulutuksin. Monitasoinen osallisuuden käsite tarvitsee siis jatkuvaa avaamista. Syvempi ymmärrys aiheesta vahvistaa osallisuuden tunnetta meidän kaikkien elämässä, varsinkin muutosten aikoina. 

Osallisuusohjelma ohjaa osallisuustyötä

Oma Hämeen osallisuusohjelma tehtiin helpottamaan ja ohjaamaan osallisuustyötä. Se tehtiin vastaamaan kysymykseen, miten voimme lisätä asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen tilaisuuksia? Ohjelma nimi, Jokaisen Oma Häme, johdattelee ajatukset jokaisen oikeuteen kuulua Oma Hämeen palvelujen piiriin, vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja olla keskiössä omien palvelujen suunnittelussa. 

Osallisuusohjelma on rakennettu niin, että asukas, asiakas, henkilökunta ja sidosryhmän edustaja voi löytää itselleen osallistumisen ja vaikuttamisen väylät ja tavat. Työ on vielä osittain kesken. Esimerkiksi osallisuusohjelmassa mainitut avoimet foorumit ja asiakasraadit ovat toimintakulttuuria, joka on käynnistymässä tänä vuonna.

Osallisuusohjelma edesauttaa arvojen ja strategian toteutumista

Maaliskuussa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkoon liittyviä välttämättömiä päätöksiä, joiden syihin, kuten esimerkiksi hyvinvointialueen taloustilanteeseen, ei kukaan voi vaikuttaa. Jäljelle kuitenkin jää paljon ratkaistavia asioita, joihin voi vaikuttaa. 

Tässä vaikeassa tilanteessa muutosta ohjaavat Oma Hämeen arvot ja strategian painopistealueet. Niiden mukaan yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa Oma Häme voi toteuttaa vaikuttavat palvelut, saavuttaa strategiset tavoitteet ja toimia valitsemiensa arvojen mukaisesti. Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelma kuvaa rakenteita, jossa tämä yhteistyö voi toteutua.

Jaana Hymmi, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö

Tutustu Jokaisen Oma Häme -osallisuusohjelmaan

Hedelmiä ja marjoja annoskupeissa.
ARTIKKELI
02.02.2024

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

Ilmoittautuminen maaliskuussa aloittavaan etäryhmään on käynnissä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

Hedelmiä ja marjoja annoskupeissa.

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

ARTIKKELI / 02.02.2024

Ilmoittautuminen maaliskuussa aloittavaan etäryhmään on käynnissä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

Hedelmiä ja marjoja annoskupeissa.

ARTIKKELI / 02.02.2024

Blogi: Elintapaohjauksen etäryhmien toiminta käynnistyy asukkaiden toiveiden mukaisesti

Oma Hämeessä alkaa maaliskuussa elintapaohjauksen etäryhmätoiminta. Kysyimme syksyllä asukkailta, millaista elintapaohjausta he toivovat. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden toiveita esimerkiksi etäryhmien tapaamisten ajankohdasta ja tapaamisten sisällöistä. Kyselyn tulokset ovat koottuna tässä  blogissa, jossa kerron myös miten vastauksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kiitos kaikille vastanneille, joita oli 83 kappaletta!

Kyselyyn vastanneista suurin osa toivoi elintapaohjauksen etäryhmän tapaavan 3–6 kertaa tai 10–12 kertaa. Erilaiset vastaukset saattavat kertoa siitä, että vastaajilla on erilaisia tarpeita elintapaohjauksen suhteen. Osa toivoo pidempiaikaisempaa tukea, mikä onkin tärkeää pitkäaikaisten muutosten aikaansaamiseksi. Osalle voi riittää kevyempi tuki ja vähäisempi tapaamismäärä. 

Ensimmäinen elintapaohjauksen etäryhmä vastaa lyhyemmän ohjauksen tarpeeseen ja se kokoontuu kuusi kertaa. Etäryhmä kokoontuu kahden viikon välein alkuillasta, kuten suurin osa vastaajista oli toivonut. Viimeinen tapaamiskerta on noin kuukauden päästä edellisestä, jotta ryhmän oppeja ehtii kokeilla käytännössä myös omassa arjessaan.

Elintapaohjauksen etäryhmässä toivottiin käsiteltävän erityisesti seuraavia aiheita: uni ja palautuminen, terveelliset ruokavalinnat ja painonhallinta. Myös joustavaa syömistä ja tasapainoista ruokasuhdetta, hyötyliikkumista ja mielen hyvinvointia pyydettiin etäryhmän aiheiksi. Lisäksi avoimiin vastauksiin oli kirjattu toiveina saada tietoa kasvipainotteisesta ruokavaliosta, pienien valintojen tärkeydestä ja päihteistä. Näitä kaikkia teemoja on sisällytetty etäryhmän sisältöihin.

Kyselyyn vastanneet henkilöt muistuttivat, ettei etätoiminta sovi kaikille, jolloin tarvitaan myös lähitapaamisia. Muistuttaisin, että suuressa osassa Kanta-Hämeen kunnista on tarjolla kasvokkain toteutuvaa liikuntaneuvontaa ja osalla terveysasemista järjestetään lähitapaamisina elintapaohjausryhmiä. 

Ensimmäinen elintapaohjauksen etäryhmä käynnistyy keskiviikkona 6. maaliskuuta. Etäryhmään on mahdollista osallistua mistä tahansa Kanta-Hämeen kunnasta. Linjoille ovat tervetulleita kaikki yli 18-vuotiaat, jotka kaipaavat tietoa ja tukea hyviin elintapoihin. 

Marianna Suonpää, elintapaohjauksen koordinaattori

Lisätietoa ja liittyminen etäryhmään
Lisätietoa hyvistä elintavoista ja liikuntaneuvonnasta

Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa chat-viestiä kännykällä.
ARTIKKELI
26.01.2024

5 vinkkiä etävastaanotolle

Mietitkö voisiko terveyshuolesi hoitaa etänä? Lue vinkit etävastaanotolle.

Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa chat-viestiä kännykällä.

5 vinkkiä etävastaanotolle

ARTIKKELI / 26.01.2024

Mietitkö voisiko terveyshuolesi hoitaa etänä? Lue vinkit etävastaanotolle.

Nainen istuu sohvalla ja kirjoittaa chat-viestiä kännykällä.

ARTIKKELI / 26.01.2024

5 vinkkiä etävastaanotolle

Iskikö silmätulehdus mökillä, mutta matka terveysasemalle on pitkä? Ilmestyikö lapselle ihottumaa ja haluaisit saada ammattilaisen arvion helposti kuvan lähettämällä? Monet terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on mahdollista toteuttaa etävastaanottona chatin kautta. 

  1. Älä epäröi ottaa yhteyttä. Jos mietit, tarvitsetko ammattilaisen apua vai riittävätkö kotikonstit, tee joko Omaolon oirearvio osoitteessa omaolo.fi tai ota yhteys chatin kautta. Chatit sekä linkityksen Omaoloon löydät Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Ammattilainen arvioi voiko asiasi hoitaa etänä ja ohjaa tarvittaessa oikeanlaisen avun piiriin. 
  2. Vältä aamuruuhka. Sairaanhoitaja-chatissa voi olla ruuhkaa aamuisin. Muista, että chat on auki arkisin kello 8–15, eli asia hoituu myös iltapäivästä. Keskimääräinen odotusaika chat-keskusteluun on noin minuutti.
  3. Täytä pyydetyt esitietolomakkeet. Sairaanhoitaja-chatissa ohjaudut tunnistautumisen jälkeen esitietolomakkeelle. Ennen etävastaanottoa täytetty lomake nopeuttaa asiointia entisestään. 
  4. Ota kuva oireestasi ja varmista, että löydät kuvan helposti. Kuva voi auttaa esimerkiksi ihottuma- ja silmätulehdustapauksissa. 
  5. Muista, että voit asioida myös läheisesi puolesta. Jotta voit asioida läheisesi puolesta, sinulla tulee olla suomi.fi-valtuutus yli 18-vuotiaan läheisesi asioiden hoitoon ennen etävastaanottoa. Lue lisää suomi.fi-valtuuksista

ARTIKKELI
11.01.2024

Blogi: Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii luovaan ja avoimeen toimintakulttuuriin

Huomio kohdistetaan ongelmia aiheuttaviin ja niitä ylläpitäviin rakenteisiin, kirjoittaa Anu Ropponen.

Blogi: Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii luovaan ja avoimeen toimintakulttuuriin

ARTIKKELI / 11.01.2024

Huomio kohdistetaan ongelmia aiheuttaviin ja niitä ylläpitäviin rakenteisiin, kirjoittaa Anu Ropponen.

ARTIKKELI / 11.01.2024

Blogi: Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii luovaan ja avoimeen toimintakulttuuriin

Mikä ihmeen rakenteellinen sosiaalityö? Asiantuntijamme Anu Ropponen kertoo tässä blogissa, kuinka rakenteellisessa sosiaalityössä huomio ei ole yksilössä ja hänen ongelmissaan, vaan rakenteissa, jotka aiheuttavat ongelmia ja pitävät niitä yllä.

Kuvalähde: Interaction Institute for Social Change | Artist: Angus Maguire.

Sen sijaan, että kysyisimme ”miksi Jeppe juo?” kysymme että ”mitkä Jepen ympärillä olevat asiat mahdollistavat ja tukevat sitä, että hänen on helppoa ja kannattavaa tarttua juomaan”. Rakenteellinen sosiaalityö tarkastelee siis esimerkiksi sitä, miten ympäristö, yhteisö ja erilaiset säännöt ja normit vaikuttavat ihmisten elämään. 

Rakenteellista sosiaalityötä voi kuvata myös tavaksi tietää, kuten Pirkanmaan Pikassoksen kehittämispäällikkö Anna Pekkarinen on todennut. Kun tunnistamme asiakkaiden ja asukkaiden kanssa rakenteellisia esteitä, voimme päästä käsiksi taustalla vaikuttaviin ja ongelmia aiheuttaviin syihin. Viestimällä esteistä ja ehdottamalla ratkaisuja ongelmiin saamme puolestaan vaikuttavampia palveluja ja edistämme hyvinvointia. 

Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuollon lainsäädännössä säädetty sosiaalityön tehtävä. Sen toteutusmuodot ovat olleet paikallisesti varsin vaihtelevia ennen hyvinvointialueen käynnistymistä. Viime vuoden aikana aloitimme tavoitteellisen ja systemaattisen rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

Vaikuttavuus, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus 

Vaikuttavuus syntyy siitä, että tiedämme keitä asiakkaamme ja asukkaamme ovat ja mitä palveluja he tarvitsevat – mutta myös siitä, että palvelut ovat oikea-aikaisia. Rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon avulla saamme tuotua esille hiljaisia signaaleja ja ilmiöitä, joihin meidän tulisi puuttua ongelmien ehkäisemiseksi. 

Osallisuus ja kaikkien asukkaiden mahdollisuuksien lisääminen hyvinvointialueella on rakenteellisen sosiaalityön keskeinen periaate. Työskentelemällä erilaisten yhteisöjen kanssa tavoitamme myös niitä ihmisiä, jotka eivät lehtien palstoilla saa helposti ääntään kuuluviin, mutta joiden näkemyksillä on valtava merkitys. Yhdenvertaisuutta lisää se, että palvelut ovat tosiasiallisesti saavutettavia ja laadukkaita kaikille ja että osaamme huomioida ryhmät, joiden osallistuminen ei ole aina itsestään selvää tai helppoa. 

Rakenteellinen sosiaalityö lisää asiakaslähtöisyyttä kyseenalaistamalla vallan rakenteita ja kannustaa ihmisiä osallistumaan ja tuomaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään niin sanotun asiantuntijatiedon rinnalle. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen aidosti osana palveluiden kehittämistä on tulevaisuudessa todella tärkeää, koska tarvitsemme monipuolista tietoa ja osaamista yhä monimutkaisempien ongelmien ratkaisemisessa.   

Rohkeutta on tehdä ja nähdä toisin, mutta tarvittaessa myös pysähtyä ja todeta reilusti, että reitti onkin ollut väärä. Tämänkaltaista luovaa, kokeilevaa ja avointa toimintakulttuuria rakenteellinen sosiaalityö pyrkii vahvistamaan.  

Vaikuttavuus, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus ovat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategiaan kirjattuja arvoja, mutta ne ovat tärkeitä asioita myös rakenteellisessa sosiaalityössä – kuten edellä on kuvailtu. 

Työ jatkuu innostuneiden ammattilaisten voimin 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa rakenteellista sosiaalityötä työstettiin viime vuoden aikana Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa. Kokosimme eri palvelualojen ammattilaisia rakenteellisen sosiaalityön työryhmään, järjestimme koulutusfoorumeja, keskustelimme lukuisten eri ammattilaisten kanssa ja loimme tiedontuotantoa varten sosiaalisen raportoinnin mallin.  

Hanke päättyi vuoden loppuun, mutta rakenteellinen sosiaalityö on ehtinyt ottaa pienet, mutta tiukat askeleet eteenpäin Kanta-Hämeessä. Kehittäminen jatkuu hyvinvointialueen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellisen, kestävän kasvun ohjelman (RRP2) ja Kanta-Hämeen Pikassoksen kehittämispäällikkö Seija Junnon ydintiimin voimalla. 

Isoimman työn tekevät kuitenkin lukuisat ammattilaiset, jotka ovat rakenteellisesta sosiaalityöstä innostuneet ja haluavat näitä kysymyksiä pohtia. Myös palveluiden johdolla on keskeinen rooli rakenteellisen työn mahdollistajana ja tukena. Olen vakuuttunut, että sosiaali- ja terveydenhuollossa halutaan kehittää ja muuttaa käytäntöjä, kunhan siihen on riittävästi aikaa. Onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä kentän, kehittämisen ja tutkimuksen välillä. 

Rakenteellinen sosiaalityö kuuluu kaikille 

Sosiaalityön professori Riitta Granfelt on kirjoittanut sosiaalityön tehtävästä yhteiskunnassa: ”Sosiaalityö yhteiskuntapoliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista, ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai kunniallisella elämäntavalla.” Sosiaalityö on ihmisoikeusammatti ja aina kytköksissä rakenteisiin ja yhteiskunnan arvoihin. 

Rakenteellinen sosiaalityö puolestaan kuuluu kaikille, sillä ei ole olemassa ihmistä ilman ympäristöä. On ilo jatkaa tätä tärkeää työtä Kanta-Hämeessä myös seuraavat puolitoista vuotta Kestävän kasvun ohjelman RRP 2 – Kanta-Hämeen Syli -hankkeessa. Suunnitteilla on ainakin ensimmäinen Kanta-Hämeen Rakenteellisen sosiaalityön päivä 20.3.2024 sekä Rakee – rakenteellisen sosiaalityön foorumit 8.2. ja 14.5. Kannattaa laittaa päivämäärät jo nyt kalenteriin ja seurata ilmoittelua. 

Anu Ropponen, rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija 

Täytä sosiaalisen raportoinnin lomake: Sosiaalinen raportointi: Webropolilla luotu kysely (webropolsurveys.com)

Lisää rakenteellisesta sosiaalityöstä: Rakenteellinen sosiaalityö - THL

kaksi ihmistä halaa toisiaan.
ARTIKKELI
28.12.2023

Blogi: Ajoissa tunnistettu omaishoitajuus edesauttaa perheen hyvinvointia

Tuen hakeminen on vaikeaa, jos ihminen ei tunnista olevansa omaishoitaja, kirjoittaa Rita Juvonen.

kaksi ihmistä halaa toisiaan.

Blogi: Ajoissa tunnistettu omaishoitajuus edesauttaa perheen hyvinvointia

ARTIKKELI / 28.12.2023

Tuen hakeminen on vaikeaa, jos ihminen ei tunnista olevansa omaishoitaja, kirjoittaa Rita Juvonen.

kaksi ihmistä halaa toisiaan.

ARTIKKELI / 28.12.2023

Blogi: Ajoissa tunnistettu omaishoitajuus edesauttaa perheen hyvinvointia

Osa omaisista on toiminut pitkäaikaissairaan tai vammaisen läheisensä apuna jo useita vuosia tietämättä olevansa omaishoitaja. Heidän jaksamisensa ja arjessa selviytymisensä kannalta on hyvin tärkeää, että me sote-alan ammattilaiset otamme asian puheeksi ja kerromme omaishoidon tuesta ja vertaistuesta.

Ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden, vaikeavammaisten ja erityislasten parissa työskentelevät ovat avainroolissa omaishoitotilanteiden tunnistamisessa. Omainen kokee olevansa ensisijaisesti puoliso, vanhempi, sisarus tai muu läheinen, eikä välttämättä huomaa arjen toiminnoissaan omaa omaishoitajuuttaan.  Aktiivisella ja varhaisella omaishoitajuuden puheeksi ottamisella tuetaan omaishoitoperheen hyvinvointia.

Puheeksi ottamisen kannalta merkittäviä tapaamisia ovat esimerkiksi ikääntyneille suunnatut ennaltaehkäisevät kotikäynnit, muistipoliklinikalla tai muistihoitajalla käynnit, erityislasten neuvolakäynnit, pitkäaikaissairauden kontrollikäynnit ja työikäisten erilaiset vuositarkastukset.
 
Omaishoitotilanne voi syntyä hyvin hitaasti tai äkillisesti läheisen vammautumisen, vakavan somaattisen tai psyykkisen sairauden tai sairaan lapsen syntymän myötä. Myös ikääntymisen aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen voi usein lisätä omaishoidon tarvetta. Diagnooseja on hyvin erilaisia, eikä avun tai ohjauksen tarve näy aina arjessa ulospäin.

Omaishoitajien tukemisella turvataan sujuva arki

Mitä varhaisemmassa vaiheessa alkava omaishoitotilanne kyetään tunnistamaan, sitä todennäköisempää on omaishoitoperheen sujuva ja turvallinen arki. Tavoitteenamme on, että omaishoitajaksi itsensä tunnistanut henkilö osaa aiempaa helpommin hankkia jaksamista ja voimavarojaan tukevaa tietoa, palveluita sekä vertaistukea.

Omaishoitotilanteessa sekä hoitaja että hoidettava tarvitsevat tukea, ja tunnistamaton omaishoitotilanne on selkeä riski sekä hoidettavan että hoitajan hyvinvoinnille. Pitkään, jopa vuosia jatkunut, ilman tukijärjestelmiä toteutettu läheisen hoitaminen voi johtaa omaisen uupumiseen tai sairastumiseen, kaltoin kohteluun, tapaturmien syntymiseen tai usein toistuviin hoitokäynteihin eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. 
 
Omaiselle annattava omaishoidon tuki koostuu hoidettavalle tarjottavista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta kuukausittaisista hoitopalkkiosta ja hänelle kuuluvista vapaapäivistä sekä muista omaishoitoa tukevista palveluista, joista saa tietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluohjaajilta.

Omaishoidon tukea koskevan lain (937/2005) tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukea arvokasta omaishoitajan työtä. Arvokkaalla omaishoidolla korvataan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta.

Rita Juvonen
asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

Lisää tietoa omaishoidosta Oma Hämeen sivuilta

Kännykällä auki etäryhmien verkkosivu
ARTIKKELI
05.12.2023

Blogi: Ryhmäohjausta kätevästi myös etäyhteydellä – mukaan on helppo liittyä

Meillä tulee olla vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja osallistua palveluihin, kirjoittaa Tiina Nikkanen.

Kännykällä auki etäryhmien verkkosivu

Blogi: Ryhmäohjausta kätevästi myös etäyhteydellä – mukaan on helppo liittyä

ARTIKKELI / 05.12.2023

Meillä tulee olla vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja osallistua palveluihin, kirjoittaa Tiina Nikkanen.

Kännykällä auki etäryhmien verkkosivu

ARTIKKELI / 05.12.2023

Blogi: Ryhmäohjausta kätevästi myös etäyhteydellä – mukaan on helppo liittyä

Ryhmäohjaus on kuulunut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjontaa jo pitkään. Tarjonta on kuitenkin ollut vaihtelevaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eri kunnissa ja COVID-19-pandemia tukahdutti monet ryhmätoiminnot mahdottomina toteuttaa. Pandemian jäljiltä ryhmätoimintoja on alettu elvyttää uudelleen, koska onhan se resurssien näkökulmasta viisas tapa ohjata asiakkaita, joilla on saman tiedon tai vertaistuen tarve.  

Etäryhmätoimintaan pystyvät osallistumaan myös henkilöt, joilla on esimerkiksi pitkä matka palveluihin, liikkumisen tai elämäntilanteen haasteita tai joille ei ole tarjolla lähiryhmätoimintaa. Aina ei myöskään tunnu houkuttelevalta tai mukavalta ajatus siitä, että istuu vieraassa tilassa tuntemattomien ihmisten kanssa puhumassa omista asioistaan. Asukkaat ja ammattilaiset ovat yksilöitä omine tarpeineen ja toiveineen. Siksi meillä tulee olla vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja osallistua erilaisiin palveluihin. 

Kanta-Hämeessä käynnistimme etäryhmätoiminnan kokeiluna ensin terveydenhuollossa tyypin 2 diabeetikoille. Marraskuussa heille käynnistyi jo kolmas etäryhmä. Lähikuukausina tarjontaa avautuu myös elintapaohjaukseen ja kuntoutukseen. Asukkaat ovat osallistuneet etäryhmätoiminnan suunnitteluun, ja osallistuminen on pyritty hiomaan mahdollisimman helpoksi – vaikka omalta kotisohvalta. Osallistujamäärät ovat olleet toistaiseksi maltillisia, joten toivomme etäryhmien tavoittavan yhtä useampia. 

Olemme saaneet eri asiakasryhmien ja ohjaustarpeiden äärelle Kanta-Hämeen parasta osaamista ja asiantuntemusta sekä yhteistyötahoja - se on ollut tärkein onnistumisemme etäryhmätoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnitteluun on osallistunut eri alojen ammattilaisia, joilla on halu kehittää mahdollisimman laadukasta ohjaustarjontaa hyvinvointialueen asukkaille. Osaamisen hartioita leventävät innokkaat kuntien ja kolmannen sektorin toimijat. 

Miten löytää etäryhmätarjonta ja päästä mukaan? 

Voit vaikka kirjoittaa hakusanaksi Googleen “Oma Häme etäryhmät” ja valita tarjolle tulleesta listasta Etäryhmät - Oma Häme (omahame.fi) Verkkosivulla kerrotaan tarkemmin etäryhmistä, ja sieltä löytyy värikäs vuosikello. Kun liikutat hiiren kursoria kellon värikkäiden palasien päällä tai klikkaat auki jonkun kohdan, saat tietoa siitä mikä etäryhmä on kyseessä ja milloin se alkaa. 

Lähempänä etäryhmän alkua vuosikellolle tulee sähköinen linkki, jonka kautta pääset sisään etäryhmään. Tarvitset joko älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen ja verkkoyhteyden. Joissain etäryhmissä sinun pitää tunnistautua suomi.fi-palvelun kautta. Tunnistautuminen on vain sitä varten, että ryhmänvetäjä voi kirjata osallistumisesi etäryhmään potilastietoihisi. Sinun täytyy vain seurata ohjeita, niin pääset kyllä perille! 

Aina ei tarvitse lähteä kotoa saadaksesi tarvittavaa ohjausta ammattilaiselta. Riittää, kun avaat Oma Hämeen verkkosivut. 

Tiina Nikkanen 

perusterveydenhuollon suunnittelija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

nainen nojaa miehen olkapäähän
ARTIKKELI
29.11.2023

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

Päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, kirjoittaa Christa Ahonen.

nainen nojaa miehen olkapäähän

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

ARTIKKELI / 29.11.2023

Päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, kirjoittaa Christa Ahonen.

nainen nojaa miehen olkapäähän

ARTIKKELI / 29.11.2023

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

Taivas itki suuria harmaita kyyneleitä päihteisiin kuolleiden muistopäivänä, kun kynttiläkulkue matkasi Hämeenlinnassa. Kulkueeseen osallistuneita yhdisti suru läheisen menetyksestä päihteiden vuoksi. Joka vuosi menetämme ennenaikaiseen kuolemaan päihteiden vuoksi useita tuhansia henkilöitä. Pelkästään huumeisiin kuoli vuonna 2021 lähes kolmesataa ihmistä. 

Jokainen näistä kuolemista koskettaa useaa perhettä, ja kuolemaa edeltävä aika on aiheuttanut pelkoa ja huolta monien sydämissä. Voidaankin sanoa, että päihteiden tuomat seuraukset koskettavat kaikkia suomalaisia, joko välillisesti tai suoraan. 

Menehtyneet ovat tavallisten perheiden lapsia, sisaruksia ja ystäviä, jotka eivät ole päättäneet kuolla päihteisiin ennenaikaisesti. He ovat menehtyneet joko satunnaisen kokeilun seurauksena tai pitkälle edenneen riippuvuussairauden myötä. Monilla on taustallaan erilaisia ulosjäämisen kokemuksia, traumoja ja päihteiden käyttöön altistavia tekijöitä. Kyseessä on siis altistavien tekijöiden summa ja hoitoa vaativa addiktiosairaus.  

Pysähdykseni teeman äärelle saattelee päätökseen työni päihdetyön asiantuntijana Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa. Hanke on tukenut palveluiden tarjoajia rakentamaan yhtenäisiä palveluita eri seuduille sekä yhtenäistämään eri käytäntöjä ja prosesseja. Hanke on tarjonnut erilaisia puheeksi ottamisen koulutuksia ja käynnistänyt päihdetoimijoiden verkostoja. Terapiat etulinjaan -hankkeella pyritään luomaan kansallisesti yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä valtavirtaistamaan työtä, jotta asiakas voi saada avun myös muilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. 

En voi kuitenkaan vaieta huolesta, joka on syntynyt kehittämisen myötä. Päihde- ja riippuvuuspalveluihin panostaminen ja resurssointi ovat huolestuttavalla tasolla. Näen, että päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, mutta silti sitä ei arvosteta niin, että siihen panostettaisiin ja se huomioitaisiin riittävästi kaikissa palveluissa. Palveluiden kehittäjän näkökulmasta näen päihteissä ja riippuvuuksissa juurisyyn, joka on tunnistettava, jotta palvelut ja tarve kohtaisivat aidosti. 

Päihteisiin kuolleiden muistotilaisuudessa kiinnitin huomioni kunnioitukseen läheisiä ja menehtyneitä kohtaan. Tunsin suurta kiitollisuutta päihdejärjestöjä ja vapaaehtoisia kohtaan, jotka tarjoavat tilaisuuden surulle tulla nähdyksi. Valtakunnallisen Vaiettu menetys -sivuston mukaan läheisen päihdekuolemasta on vaikea päästää irti. Siihen liittyy tunteita, joita ei pitäisi tuntea sekä häpeää ja pelkoa siitä, että se mitätöidään.  

Nämä kysymykset risteilevät mielessä: 

  • Miksi yhteiskunta vaikenee ja häpeää?  
  • Miksi riippuvuuksiin liitetään negatiivista leimaa?  
  • Onko elämä kilpailua paremmuudesta, onko elämä taistelua pärjäämisen mitaleista?  
  • Mitä muutosta tarvitsemme yhteiskunnassa, jotta se antaisi mahdollisuuden kompuroida ja silti säilyttää ihmisarvonsa?  

Tarvitsemme nopeaa tahtotilan muutosta päätöksentekoon sekä vahvaa muutosta asenteisiin. Talous ei voi määritellä palveluiden inhimillisyyttä. Uskon päihde- ja riippuvuustyön olevan sijoitus ja tuovan säästöjä. Jos voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi riippuvuuksien syntyyn, niiden hoitoon ja kuolemien ennaltaehkäisyyn, autamme samalla myös tuhansia läheisiä, joista monen somaattisen ja psyykkisen sairauden taustalla on huoli läheisen riippuvuusongelmasta. 

Toivon Kanta-Hämeeseen viisautta panostaa riippuvuuksien tunnistamiseen, hoitoon ja läheisten tukeen. Toivon, että löytyy yhteistä tahtoa kehittää palveluita ja varmistaa osaamisen säilyminen maakunnassa. Haluan myös kiittää Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta antoisasta yhteistyöstä ja onnitella loistavista ratkaisuista päihde- ja riippuvuustyön laadun parantamiseksi. 

Valoa pimeään ajanjaksoon. 

Christa Ahonen 

päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -toimintamalli
Vaiettu menetys -sivusto

Hoitaja tietokoneella etäyhteydessä asiakkaan kanssa
ARTIKKELI
13.11.2023

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

Oma Hämeessä keskitetään kotihoidon etähoitoa: hyödyttää sekä asiakkaita että työntekijöitä.

Hoitaja tietokoneella etäyhteydessä asiakkaan kanssa

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

ARTIKKELI / 13.11.2023

Oma Hämeessä keskitetään kotihoidon etähoitoa: hyödyttää sekä asiakkaita että työntekijöitä.

Hoitaja tietokoneella etäyhteydessä asiakkaan kanssa

ARTIKKELI / 13.11.2023

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara


 

Ikäihmisten palvelut on ollut valtakunnallisesti sosiaalihuollossa edelläkävijän roolissa teknologian hyödyntämisessä – sekä asiakkaiden että henkilökunnan tarpeisiin. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä (syksy 2023) mainittiin erityisesti kotihoito, jossa teknologia näyttelee jo suurta roolia palveluiden tukena. Miten me voimme hyödyntää tätä etulyöntiasemaa, jotta saamme kaikki muutkin kirimään palveluiden kehittämistä teknologiaa hyödyntäen 

Lokakuussa julkaistussa sosiaalibarometrissa hyvinvointialueiden johto on esittänyt ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelman olevan esteenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Nähdäänkö organisaatioissa sitä kaikkea potentiaalia, jota meillä on, ja osataanko sitä hyödyntää oikein? Oma kokemukseni on, että meillä on ikäihmisten palveluissa valtava potentiaali osaavaa henkilökuntaa, joka tunnistaa teknologian hyödyt työssään.  

Oma Hämeessä on meneillään kotihoidon etähoidon ja hyvinvointiteknologian laitehallinnan keskittämistä tavoitteleva työ. Keskittämisellä tarkoitetaan sitä, että kotihoidon etähoitoa tekevät siihen perehtyneet työntekijät, ja muut hoitajat saavat keskittyä fyysisiin käynteihin asiakkaiden luona. Etähoitotiimeillä luodaan paitsi asiakkaille laadukasta kotihoidon etäpalvelua myös henkilöstölle uusia, monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia työskennellä kotihoidossa. 

Jo nyt Riihimäeltä hoidetaan Lopen ja Hausjärven kotihoidon etähoitoasiakkaita, ja toinen tiimi palvelee Forssan, Ypäjän, Tammelan, Humppilan ja Jokioisten etähoitoasiakkaita. Keskitettyä kotihoidon laitehallintaa ja keskitettyä puhelintoimintaa hoitavat etäneuvojat Hämeenlinnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidon kentälle tulevia puheluja on keskitetty päiväaikaan etäneuvojille, jotta kotikäynneillä olevien työntekijöiden työ ei keskeydy jatkuvasti puhelimen soidessa. Kehittämistyössä ollaan siis jo pitkällä, mutta matka jatkuu. 

Oma Hämeen kotihoidon etähoidon ja etäneuvonnan henkilöstö on innostunutta, osaavaa ja kehittämismyönteistä. He haluavat jakaa teknologiatietoisuutta sekä asiakkaille ja heidän omaisilleen että kollegoilleen. Näiden kotihoidon ammattilaisten yhteinen tahtotila on siis tuoda teknologiapalvelut entistä vahvemmin osaksi kotihoidon kokonaisuutta kotihoidon tiimiläisten työtä tukien. Heidän osaamistaan tulisi nyt ehdottomasti hyödyntää palvelun kehittämisessä ja laajentamisessa esimerkiksi kouluttajina. 

Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen asiantuntijana on ollut ilo todeta, että meillä on mielettömän osaava ikäihmisten palveluiden henkilöstö, jonka teknologiatietoisuutta ja -myönteisyyttä on ruokittava edelleen. Työntekijät ovat osa pito- ja vetovoimaongelman ratkaisua. Silmät ja korvat auki päättäjät – täällä me osaajat jo ollaan! 

Go kotihoito Go! 

Marjo Kollanen
projektiasiantuntija, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke 

Lähteet:
Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (valtioneuvosto.fi)
Sosiaalibarometri 2023 – Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla (soste.fi)

Kuva nukkekodista, jossa huonekalut ovat kaatuneina.
ARTIKKELI
06.11.2023

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

Parisuhdeväkivalta on arkinen ja periytyvä asia suomalaisessa kulttuurissa, kirjoittaa Janne Yrjölä.

Kuva nukkekodista, jossa huonekalut ovat kaatuneina.

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

ARTIKKELI / 06.11.2023

Parisuhdeväkivalta on arkinen ja periytyvä asia suomalaisessa kulttuurissa, kirjoittaa Janne Yrjölä.

Kuva nukkekodista, jossa huonekalut ovat kaatuneina.

ARTIKKELI / 06.11.2023

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

Seuraavan kerran, kun olet ihmisjoukossa, niin havaitse tietoisesti lähistöllä olevat naiset. Puolet heistä kokevat elämänsä aikana parisuhteessa väkivaltaa. Ovat joitain vieraita ihmisiä, voit ajatella. Entäpäs työyhteisön, perheyhteisön, kaveripiirin, tai harrastusporukan naiset? Tilastollisesti puolet heistäkin kokevat elämänsä aikana parisuhdeväkivaltaa.

Suomessa 48 prosenttia naisista kokee tai on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Tyypillinen tekijä on mies. Tyypillisesti suhteen läheisyys on yhteydessä väkivallan vakavuuteen. Lähisuhdeväkivalta on sitä väkivaltaisempaa, mitä läheisemmässä suhteessa se tapahtuu.

Itselläni on ollut elämässä hyvin monenlaisia miehen malleja. Sivistyneitä, omista tunteistaan ja teoistaan vastuunsa tuntevia, taitavasti ihmisiä kohtaavia turvallisia esikuvia. Mutta myös uhriutuvia, mököttäviä, huutavia, pelottavia, vaarallisia, alistavia ja ironisia, joiden arki pyörii eri tavoin väkivaltaisten kohtaamisten ympärillä. Suurimmalle osalle näistä miehistä naisten koskemattomuuden kunnioitus on kuitenkin yksi harvoja kunniakoodi-asioita. Kukaan ei haluaisi leimautua naisen hakkaajaksi. Miten on päädytty tähän ristiriitaan väkivallan epäsuosion ja valtavan väkivallan yleisyyden välillä?

Meidän kulttuurissamme väkivalta on arkinen asia. Monikaan ei miellä väkivallaksi toimintatapoja, jotka tosiasiallisesti haavoittavat, alistavat ja luovat turvattomuutta taloudellisesti, henkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti fyysisen väkivallan lisäksi. Nämä toimet oikeutetaan muun muassa kulttuurimme perustavilla uskomuksilla. Meillä on isoja haasteita tunnetaitoihin liittyen. Väkivaltaan syyllistytään lähes aina jonkun pieleen menneen tunnekokemuksen käsittelyn lopputuloksena. Täysin oikeutetut ja perustellut tunteet happanevat sosiaalisissa suhteissa väkivallaksi, jos ei osaa niitä käsitellä. 

Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Eli varmaankin uusi sukupolvi menestyy tunnetaidoissa paremmin? Valitettavasti ei, 16–17 -vuotiaista tytöistä seurustelusuhteessa väkivaltaa kokee 40 prosenttia. Kulttuuri periytyy, kuten kulttuurilla on tapana. Jos lapsiperheissä ilmenevään väkivaltaan ei puututa, ennustaa se vahvasti perheessä kasvavien poikien ja tyttöjen omien, tulevien parisuhteiden käyttäytymismalleja. Eivät nykylapset opi itsestään väkivallatonta vuorovaikutuskulttuuria ja tunteiden käsittelytaitoja sen paremmin kuin edeltäväkään sukupolvi.

Tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella. Omien tunteiden hallintaan saaminen aikaisempaa paremmin on mahtavan voimauttava kokemus. Älä anna esimerkiksi tilanteesta aiheutuvan häpeän olla esteenä – elämäsi on paljon häpeää arvokkaampi. 

Jos olet väkivallan tekijä, kokija tai seuraaja, niin ota asia puheeksi, vaikka turvallisen läheisen kanssa ja hae apua. Suomessa on paljon auttavia toimijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen oman yksikön voimin. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä iso muutos kohti väkivallatonta huomista.

Janne Yrjölä

Kirjoittaja työskentelee Ankkurin ja lähisuhdeväkivaltatyön johtajana Oma Hämeessä.

Lue lisää: Mielenterveystalon verkkosivuilta löydät monia omahoito-ohjelmia, joiden avulla voi tarkastella turvallisesti omaa tapaansa toimia. Sivuilla on tarjolla myös harjoitteita muun muassa tunteiden käsittelyyn.

ARTIKKELI
03.11.2023

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

Eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen, kirjoittaa Heidi Kemmo.

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

ARTIKKELI / 03.11.2023

Eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen, kirjoittaa Heidi Kemmo.

ARTIKKELI / 03.11.2023

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

On tullut aika sulkea yhden aikakauden ikkuna. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke on lopuillaan. ja tuota ikkunaa sulkiessani voin katsoa taakse jäävää maisemaa, jossa näen valtavan suuren joukon eri ammattilaisia, joiden kanssa olen saanut työskennellä! 

Monialaisia palveluita kehitettäessä asiakkaille on ollut mukava kuulla, kuinka mielenterveystyö nähdään erittäin tärkeänä osana palveluiden kokonaisuutta. Monilla asiakkailla on samanaikainen tarve usealle eri palvelulle, ja heidän hoitopolkujaan olemme osana hanketta miettineet. 

Hanketyössä olen järjestänyt paljon erilaisia mielenterveyteen liittyviä koulutuksia, joiden tavoitteena on ollut lisätä ammattilaisten mielenterveystyön osaamista. Mitä laajemmalla joukolla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia on tätä osaamista, sitä paremmin siitä hyötyvät myös asiakkaat. Asiakas saattaa saada avun jo ensimmäisellä yhteydenottokerralla riippumatta siitä, mihin yksikköön tai ammattilaiseen hän on yhteydessä. 

Palveluiden vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta olen saanut edistää yhdessä Terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa. Siinä on tarjottu koulutuksia näyttöön perustuvista menetelmistä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisille. Näin asiakkaille voidaan tarjota tasavertaisia ja -laatuisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Lisäämällä tietoisuutta myös omahoito-ohjelmista ja liittämällä niitä palveluvalikoimaan voidaan asiakkaille tarjota apua mielenterveyden kysymyksiin juuri sillä hetkellä, kun tarve on kaikkein suurin. Turvallisia ja tutkittuja omahoito-ohjelmia löytyy Mielenterveytalo.fi-sivustolta. 

Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille. Olen tyytyväinen, että eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen keskustelemaan yhteisistä asioista ja yhteisistä asiakkaista – ja miettimään, miten tuotamme tulevaisuudessa palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. 

Kysy. Kuuntele. Kohtaa. 

Suljettuani ikkunan ja katsellessani maisemaa huomaan, kuinka lasiin heijastuu selkäni takana oleva ovi, joka on raollaan. Palveluiden kehittäminen ja työ jatkuu. Itse palaan paljon oppineena ja monta näkemystä rikkaampana osastonhoitajan työhöni mielenterveys- ja päihdepalveluissa. 

Heidi Kemmo 

Kirjoittaja työskenteli Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa mielenterveystyön projektiasiantuntijana tammikuusta 2022 lokakuun 2023 loppuun. 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -hanke
Mielenterveystalo.fi

ARTIKKELI
16.10.2023

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa pian avautuvan sähköisen alustan kautta.

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

ARTIKKELI / 16.10.2023

Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa pian avautuvan sähköisen alustan kautta.

ARTIKKELI / 16.10.2023

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-keskustelualustan kautta 1.11. saakka  – Osallistu keskusteluun 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kannustaa asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan jo nyt, vaikka päätöksentekoon palveluverkon mahdolliset muutokset tulevat vasta ensi vuonna. 

Tässä haastattelussa hyvinvointialuejohtaja kertoo, mistä palveluverkkoselvityksessä oikein on kyse ja miten prosessi etenee loppuvuoden aikana. Voit myös katsoa haastattelun, videolla haastattelijana on osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo

Mitä hyvinvointialueella tehtävää palveluverkkoselvitys tarkoittaa alueen asukkaille?

Se tarkoittaa selvitystä siitä, millä tavalla hyvinvointialue tuo sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluita asiakkaille eri puolilla Kanta-Hämettä. Eli millaisissa tilanteissa tarjoamme digitaalisia palveluja, minkälaisessa tilanteessa taas lähellä olevia palveluja ja minkälaisessa tapauksessa asiakkaat voivat hakeutua palveluihin vähän pidemmänkin matkan päähän.

Miten palveluverkkoselvitys etenee?

Lähiaikoina julkaistaan tilannekuva siitä, miltä Kanta-Häme näytti viime vuoden loppuun asti kuntapohjaisessa systeemissä. Siinä verrataan toimipisteverkkoa asukkaisiin ja henkilökunnan saatavuuteen. Lisäksi siitä käy ilmi, minkä verran näissä pisteissä mikäkin palvelu maksaa. Tämän tilannekuvan pohjalta olisi mukava kuulla siitä, että mikä asukkaille on tärkeää. Se on ydinasia.

Muutaman kuukauden kuluttua virkakunta tekee esityksen siitä, mitä toimipisteverkoissa haluttaisiin muuttaa. Sen jälkeen käydään toinen keskustelu siitä, että miltä ne muutokset näyttävät.

Jotta voimme huomioida asukkaiden ajatuksia, on tärkeää saada tietoa jo nyt. Vaikka osallistuminen voi nyt tuntua vähän vaikealta, kun ei ole mitään pohjaesitystä, mistä keskustella. Lisätietoa palveluverkkoselvityksestä

Mistä asioista halutaan nyt kuulla asukkaiden näkökulmia?

Siitä, että minkälaisissa tilanteissa ollaan valmiita menemään pidemmän matkan päähän ja minkälaisissa tilanteissa taas palvelun voisi ottaa vastaan omalla puhelimella. Milloin tarvitaan fyysistä kohtaamista? Tämä viimeisin on se, mitä me yritämme mahdollisimman paljon järjestää. Taloustilanne on sen verran haastava, että joudumme tai saamme miettiä uusia toimintatapoja ja malleja.

On tärkeää kuulla, mikä asukkaita mietityttää uusissa toimintatavoissa ja uusissa palvelumalleissa. Siten tiedämme, pitääkö joitakin suunnitelmia jotenkin muuttaa. 

Katso tästä osallisuuspäällikkö Jaana Hymmin haastattelu siitä, millainen Polis-keskustelualusta oikein on 

Miksi nyt kannattaa osallistua ja miten se vaikuttaa tähän prosessiin?

Yksi hyvinvointialueemme arvoista on asiakaslähtöisyys. Aina, kun teemme ihmisille palveluita ja yritämme tukea heidän hyvinvointiaan, teemme sitä yhdessä asiakkaan, asukkaan tai potilaan kanssa. Sen takia osallistuminen on tärkeää. Jokainen mielipide on tärkeä!

 

 

ARTIKKELI
17.10.2023

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

Asukkaiden näkökulmia tarvitaan päätösesitysten ja päätösten tueksi.

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

ARTIKKELI / 17.10.2023

Asukkaiden näkökulmia tarvitaan päätösesitysten ja päätösten tueksi.

ARTIKKELI / 17.10.2023

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-keskustelualustan kautta kautta 1.11. saakka  – Osallistu keskusteluun 

Katso täältä hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen perustelut sille, miksi asukkaiden kuuleminen on tärkeää. 

Hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi toivoo asukkailta vilkasta osallistumista keskusteluun. Tässä haastattelussa Hymmi kertoo tarkemmin keskiviikkona avattavasta Polis-keskustelualustasta. Lisäksi hän kertoo, muista palveluverkkoselvitykseen liittyvistä osallistumisen mahdollisuuksista. Voit myös katsoa haastattelun, videolla haastattelijana on osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo

Mikä on Polis-keskustelualusta?

Polis on uudenlainen internetissä oleva keskustelualusta, jossa kantahämäläiset asukkaat ja asiakkaat pääsevät kertomaan näkemyksiään, kokemuksiaan, toiveitaan ja ehdotuksiaan palveluiden järjestämisestä nyt ja tulevaisuudessa. Ideana on myös ottaa kantaa muiden esittämiin näkemyksiin olemalla niiden kanssa samaa tai eri mieltä.

Miksi osallistuminen palveluverkkoselvitykseen kannattaa?

Asukkaat ja asiakkaat voivat osallistua keskusteluun myös sidosryhmien kautta. Järjestöjen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja seurakuntien edustajia kutsutaan keskusteluihin marraskuussa. Lisäksi asukkailla on mahdollista lähettää aloitteita tai lausuntoja Oma Hämeen kirjaamoon. Muitakin mahdollisuuksia tulee olemaan. Oma Hämeen osallisuussivuille kootaan kaikki mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa sekä välitetään tietoa palveluverkkoselvitykseen ja päätöksentekoon liittyen.

Miksi osallistuminen palveluverkkoselvitykseen kannattaa?

Asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön osallistumisen kautta viranhaltijat ja päättäjät saavat monipuolisesti eri näkökulmia esille päätösesityksen ja lopullisen päätöksen tueksi. Ja kenties tulee esille jotain ihan uusia ratkaisuehdotuksia, joita muuten ei osattaisi ottaa huomioon. Lisätietoa palveluverkkoselvityksestä

Miksi osallistumisen mahdollisuuksia edistetään Oma Hämeessä?

On tärkeää, että käymme keskustelua palveluista ja palveluiden järjestämisestä asiakkaiden, työntekijöiden ja päättäjien kesken. Vuoropuhelun kautta pystymme kaikista parhaiten kehittämään palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hyvinvointialueelle tulee muutoksia palvelupisteisiin ja palvelujen järjestämistapoihin – rakentava keskustelu on erityisen tärkeää, että palvelut voidaan turvata jokaiselle ja uudenlaisia palveluja opitaan käyttämään.

Kun osallistujat saavat palautetta siitä, miten heidän näkemyksensä on otettu palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa huomioon, lisääntyy myös into osallistua keskusteluun ja kehittämiseen. Myös Polis-keskustelualustan tuloksista ja niiden vaikutuksista päätöksentekoon tiedotetaan loppuvuoden aikana.

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta
ARTIKKELI
19.09.2023

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

ARTIKKELI / 19.09.2023

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta

ARTIKKELI / 19.09.2023

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestettiin Elomessut, jossa myös Oma Häme oli mukana. Messuilla keskusteltiin muun muassa ravitsemustottumuksista. Keskustelua syntyi esimerkiksi riittävästä syömisestä, lasten ruokailusta ja aikuisten kasvisten käytöstä. 

Messukävijät nauttivat ruoasta

Messukävijöille jaettiin kyselylomaketta, jossa tarkasteltiin ruokailutottumuksia ja erityisesti säännöllistä ateriarytmiä. Osa messukävijöistä vei lomakkeen kotiinsa ja osa jätti sen Oma Hämeen työntekijöille. Jätettyjä vastauksia oli yhteensä 13 kappaletta. 
• Puolessa jätetyistä vastauksissa ruokailurytmin kuvattiin olevan säännöllinen. Ruokailukertoja oli näillä vastanneilla päivittäin lähes aina noin 3–6 kertaa. Loput vastaajat kertoivat ruokailurytminsä olevan vaihteleva tai ettei heillä ole tietynlaista rytmiä. 
• Useimmat vastaajat kertoivat syövänsä monipuolisen iltapalan. Osa vastanneista kertoi, ettei syö ollenkaan iltapalaa, tai koluaa usein iltaisin kaappeja nälkäisenä. 
• Lähes kaikki vastaajat kertoivat syömisen olevan heille luonnollista ja he kertoivat nauttivansa ruoasta hyvällä omallatunnolla. 

Ihmisille saattavat sopia erilaiset ruokailutottumukset ja -rytmit. Pääasia on, että syöminen on luonnollista ja ruokailusta nautitaan. On kuitenkin hyvä olla tietoinen, että tietyt asiat, kuten säännöllinen ruokailurytmi, tukevat usein hyvinvointia.

Säännöllinen ruokailurytmi on hyödyksi

Messukävijöiden vastauksissa oli havaittavissa mielenkiintoinen seikka. Ainoastaan niissä vastaajissa, jotka kertoivat ruokarytminsä olevan epäsäännöllinen, oli heitä, jotka kertoivat koluavansa kaappeja iltaisin nälkäisenä. He myös vastasivat muita useammin, että he tuntevat itsensä liian täydeksi aterioiden jälkeen. 

Messukävijöiden vastauksia ei ollut paljon, mutta ne kertovat samaa kuin aikaisemmin on havaittu: Mikäli säännöllistä ateriarytmiä ei ole, verensokeri vaihtelee ja saa helposti aikaan mielitekoja erityisesti iltaisin. Tällöin ruokavalinnat eivät välttämättä ole terveyttä edistäviä, ja saattaa käydä niin, että tulee syötyä yli oman tarpeen. Olo voi tuntua liian täydeltä ja epämukavalta. 

Mikäli toivoo iltasyömiseen ja omaan ateriarytmiinsä muutoksia, tulisi olla valmiutta tarkastella omia ruokailutottumuksiaan. Milloin oikeastaan syö ja mitä syö? Kuinka pitkä aika aterioiden välissä yleensä on ja millainen näläntunne on ennen ja jälkeen ruokailun? Onko ruokailussa jokin asia, johon kaipaisi muutosta? 

Säännöllinen ateriarytmi on 3–4 tuntia

Mikäli kaipaa muutosta ateriarytmiin, sitä voi muuttaa vähitellen. Säännöllisessä ateriarytmissä ruokailuhetket toistuvat noin 3–4 tunnin välein. Mikäli aikaväli tuntuu liian tiheältä, voi rytmiä muokata omaan elämään sopivaksi esimerkiksi niin, että päivässä olisi noin neljä ruokailuhetkeä. Ateriarytmin tavoitteena on, että ruokailuhetket toistuvat päivittäin suurin piirtein samaan aikaan ja ruokailun jälkeen tuntee itsensä sopivan kylläiseksi ja vireäksi.

Uusia asioita opetellessa on hyvä muistaa, että kokeilu vie aikaa ja se saattaa vaatia aluksi etukäteissuunnittelua. Esimerkiksi ateriarytmin takaamiseksi on hyvä miettiä etukäteen, milloin päivän mittaan syö ja mitä syö. Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi lisäämällä päivän alkupuoliskolle kevyen aamupalan tai kasvispainotteisen lounaan. Mikäli aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen, voi esimerkiksi banaanin ja leivän pakata mukaan töihin.

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, joten uutta kokeilua kannattaa jatkaa useamman viikon ajan. Samalla kannattaa seurata, kuinka muutokset vaikuttavat oloon, vireyteen ja esimerkiksi nälän tunteeseen. Vähenevätkö vaikkapa illan mieliteot, jos on syönyt tasaisesti pitkin päivää? 

Palkintona hyvän olon tunne

Uusien asioiden opettelulla voi olla monia myönteisiä vaikutuksia, kuten hyvän olon tunne. Lisäksi kun uudesta tavasta tulee vähitellen tottumus, se ei vaadikaan enää niin paljoa suunnittelua ja pinnistelyä. Esimerkiksi aamun eväät voivat valmistua kuin itsestään.

Lisätietoa ateriarytmistä ja ruokavalion kulmakivistä löytyy Terveyskylän sivuilta
Kasvispainotteisia ruokareseptejä on tarjolla esimerkiksi Sydänliiton sivuilta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin puolesta,
elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää 

Oma Hämeen työntekijöitä Elomessuilla elokuussa 2023.
ARTIKKELI
04.09.2023

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori.

Oma Hämeen työntekijöitä Elomessuilla elokuussa 2023.

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

ARTIKKELI / 04.09.2023

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori.

Oma Hämeen työntekijöitä Elomessuilla elokuussa 2023.

ARTIKKELI / 04.09.2023

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

Oma Häme esittäytyi asukkaille omalla osastollaan Elomessuilla Hämeenlinnassa elokuussa.

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo blogissaan.

Pullerin urheilupuistossa Hämeenlinnassa kävi elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vilske, kun kansaa kerääntyi nauttimaan alueen suurimmasta messutapahtumasta. Iloinen ja kesäinen tunnelma ulottui Elomessuilla myös Oma Hämeen osastolle, jossa olimme kuulemassa kantahämäläisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvointialueen palveluista. Samalla olimme tekemässä työtämme näkyväksi. 

Oma Hämeen osastolla annettiin monenlaista palautetta, mutta osallisuustiimin saamat mielipiteet ja kokemukset kirjattiin tarkkaan ylös. Ne jaoteltiin plussiin, miinuksiin ja muuhun palautteeseen sekä kehittämisehdotuksiin. Kirjauksia syntyi yhteensä 48 kappaletta. Oma Hämeen tavoitteena on, että jokainen kantahämäläinen pääsee halutessaan vaikuttamaan tai osallistumaan palveluiden järjestämiseen ja päätöksentekoon. 

Terveydenhuollon palvelut saivat kiitosta 

Oma Häme on mukana muissa kantahämäläisissä tapahtumissa vielä syksyn aikana. Tulevana lauantaina Oma Häme esittäytyy Forssan syysmarkkinoilla. Palautetta kerätään asukkailta syksyn aikana muillakin tavoin.

Elomessuilla vierailijat antoivat hyvää palautetta erityisesti Turengin ja Ojoisten terveysasemista. Myönteistä palautetta annettiin esimerkiksi palvelun sujuvuudesta, läheisyydestä ja omalääkärijärjestelmästä. Lisäksi kiitosta annettiin hyvästä kohtaamisesta.  
  
Neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto saivat myös kiitosta. Lisäksi Oma Hämeen kesän alussa avattu chat-palvelu ja muut sähköiset asiointikanavat nähtiin myönteisinä asioina. Messuvierailijat kertoivat myös hyvistä kokemuksistaan esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa. 

Hyvästä palvelusta oli selkeä mielipide 

Osallisuustiimin pisteellä käydyistä keskusteluista voi tehdä joitakin johtopäätöksiä. Kantahämäläiset näyttävät arvostavan palveluissa sitä, että ne ovat lähellä ja hyvin saavutettavissa. Ihmiset arvostavat myös sitä, että palveluihin pääsee omin neuvoin. Lisäksi tärkeää on palveluiden tuttuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta asioida tuttujen hoitajien ja oman lääkärin kanssa.  

Monet kokivat tai olettivat, että palveluihin on vaikea päästä pitkien jonojen vuoksi. Elomessuilla palautetta antaneiden mukaan palveluihin pääsyyn liittyy joskus eriarvoisuutta. Suun terveydenhuollossa hoidon saaminen koettiin ongelmaksi kohtuuttoman pitkien jonojen ja kankean ajanvarausjärjestelmän vuoksi. 
 
Osa vastaajista näki uhkana palveluiden järjestämiseen liittyvän byrokratian. Lisäksi uusien toimintojen käynnistyminen koettiin hitaaksi ja sekavaksi, mikä on välillä johtanut potilaiden pompotteluun palveluiden välillä. Huolta kannettiin myös siitä, jääkö hoitajilla riittävästi aikaa hoitotyölle byrokratian vuoksi. Vaikka uudet digipalvelut saivat kiitosta, messuvierailijat pohtivat, että pystyvätkö kaikki hyödyntämään niitä. Kuitenkin yksittäiset kokemukset palveluista, myös digipalveluista, olivat pääsääntöisesti hyviä. 

Kehittämisehdotuksia esiteltiin runsaasti 

Kuulimme Elomessuilla todella hyviä ajatuksia siitä, miten hyvinvointialueemme palveluita voisi kehittää. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluita toivottiin lisää. Lisäksi kuntoutus ja vertaistuki nähtiin tärkeinä ja niihin toivottiin enemmän resursseja. Hoitohenkilökunnan työtä arvostettiin ja heille toivottiin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Hammashoitoon toivottiin ilta-aikoja työikäisille ja Oma Kantaan toivottiin mahdollisuutta kirjata omaa verenpaineen seurantaa.  
  
Palveluiden järjestämiseen liittyvä päätöksenteko toivottiin näkyvämmäksi. Useampi messuvierailija totesi, että olisi hienoa, jos pääsisi enemmän vaikuttamaan oman alueensa asioihin. Epäröintiä oli kuitenkin siitä, onko annetuilla mielipiteillä oikeasti vaikutusta. 

Palautteella on merkitystä 

Kaikki messuilla saamamme palautteet viedään Oma Hämeessä eteenpäin, ja niihin otetaan kantaa. Me haluammekin jatkossa kuulla lisää teidän ajatuksianne, ja työskentelemme sen eteen, että jatkossa jokainen Kanta-Hämeen asukas voi osallistua palveluiden kehittämiseen. Näin onnistumme luomaan paremmat palvelut! 
 
Anna Erkamo, osallisuuskoordinaattori