ARTIKKELI / 28.04.2026

Blogi: ”Voiko kuolla, jos juo neljä tölkkiä energiajuomaa päivässä?"

Energiajuomatölkki tulee nykyään bongattua yhä useamman nuoren kädestä. Tätä havaintoa vahvistaa myös syksyllä 2025 Jyväskylän yliopistossa valmistuneen Maija Puupposen väitöskirjatutkimus, jonka mukaan energiajuomien käyttö lasten ja nuorten keskuudessa on lisääntynyt selvästi vuosien 2014–2022 aikana.

Tutkimus pohjautuu laajoihin Maailman terveysjärjestön WHO:n koululaistutkimuksiin, jotka on toteutettu 11-, 13- ja 15-vuotiaille vuosina 2014, 2018 ja 2022. Tutkimusten mukaan kasvua on tapahtunut erityisesti energiajuomia useita kertoja viikossa käyttävien määrissä. 11-vuotiaista joka kymmenes käyttää energiajuomia viikoittain, 15-vuotiaista jo lähes puolet. Aiemmin energiajuomien käyttö oli selvästi yleisempää pojilla, mutta tytöillä käyttö on lisääntynyt voimakkaammin ja sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet.  

Tutkimuksessa havaittiin, että suosituksiin nähden liian vähän nukkuvat lapset ja nuoret käyttävät energiajuomia muita useammin. Yhteys voi olla kaksisuuntainen: energiajuomilla voidaan pyrkiä taklaamaan univajeesta johtuvaa väsymystä ja toisaalta niiden sisältämä kofeiini sekä muut piristävät ainesosat voivat heikentää unta entisestään. Energiajuomien viikoittainen käyttö oli myös yleisempää nuorilla, jotka kokivat vanhempiensa tai huoltajiensa tietävän vähemmän heidän vapaa-ajan vietostaan, sosiaalisista suhteistaan ja rahan käytöstään.

Vuoden 2022 kyselyssä lisäksi hieman yllättäen havaittiin, että energiajuomien käyttö oli yleisempää varakkaampien perheiden nuorilla. Energiajuomien entistä laajempi markkinointi on vaikuttanut kyselyiden mukaan myös niiden käytön lisääntymiseen, kun mainontaa on myös some-alustoilla ja siinä hyödyntävät niin julkisuuden henkilöitä kuin myös hyvinvoinnin, liikkumisen ja opiskelun teemoja. 

Energiajuomat houkuttavat, mutta myös mietityttävät nuoria 

Fressis-sivustolla on kysymyspalsta, johon nuoret voivat jättää nimettömänä eri teemoihin liittyviä kysymyksiä, joihin asiantuntijat vastaavat. Kysymyspalstalta selviää, että nuoria mietityttää etenkin sopiva energiajuomien määrä päivässä ja käytöstä koituvat haittavaikutukset. Energiajuomien houkuttelevuus näkyy: nuoret ovat muun muassa kysyneet, miten energiajuomien käyttöön voisi totutella ja miten niitä voisi nauttia ilman haittavaikutuksia.  

Nuoret ovat miettineet myös, voiko energiajuomiin kuolla, jos niitä juo paljon. Yksi nuorien jättämistä kysymyksistä on jutun otsikon mukainen. Kofeiinin yliannostuksesta johtuvia kuolemia ei ole raportoitu Suomessa, mutta ulkomailla kyllä. Muita terveyshaittoja on paljon ja niistä kerrottaan tarkemmin tällä videolla, joka sopii niin nuorten kuin vanhempienkin katsottavaksi. 

Yhdessä kohti vähäisempää kofeiinin käyttöä  

Liiallisesta kofeiininkäytöstä on haittaa myös aikuisille. Päivittäiseen kahvin juomiseen jää helposti koukkuun – toistuvista kahvihetkistä työpäivän aikana muodostuu tapa, jossa kofeiinia tulee nautittua liiankin kanssa. Rytmihäiriöt ja heikot yöunet ovat myös aikuisille tyypillisiä kofeiinin liikakäytön vaikutuksia. Toki iällä on merkitystä – lapset ja nuoret ovat pienikokoisempia kuin aikuiset, jolloin kofeiinin haittavaikutukset tulevat herkemmin ja pienemmistä määristä. Lisäksi energiajuomissa on mukana myös paljon muita terveydelle haitallisia aineita, kuten sokeria ja tauriinia. 

Maija Puupponen toteaa väitöskirjassaan, että nykyiset suositukset ja toimet eivät ole riittäneet hillitsemään energiajuomien käytön kasvua. Energiajuomien käyttö tulisikin ottaa herkemmin puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Erityisesti tärkeää keskustelu on silloin, kun nuorella on univaikeuksia, väsymystä tai psykosomaattista oireilua. Lisäksi tutkijat peräänkuuluttavat suositusten päivittämistä ja tehokkaampia keinoja suojella lapsia ja nuoria energiajuomien haitoilta. WHO on lisäksi kehottanut rajoittamaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa energiajuomien markkinointia. 

Ongelman laajuuden vuoksi energiajuomat olisikin hyvä nostaa keskustelunaiheeksi kaikkialla: kotona, kouluissa, palveluissa ja harrastuksissa. Hyviä konkreettisia esimerkkejä ovat mm. 

• Tehdä kotona yhteinen haaste: nuori vähentää energiajuomia, vanhempi kahvin juontia – sopikaa yhteisestä, motivoivasta palkinnosta 
• Teettää energiajuomista koituva kustannustehtävä terveystiedon tai matematiikan tunnilla tämän Maistuva koulu-esimerkin pohjalta 
• Kieltää energiajuomien käyttö harrastusten aikana ja laittaa tarjolle esim. maustettua kivennäisvettä 
• Järjestöjen tarjoamissa nuorten kohtaamispaikoissa nostetaan aihe avoimeen keskusteluun nuorten kanssa 
• Linjaukset koulun järjestyssäännöissä energiajuomien käytöstä koulupäivän aikana ja energiajuomien käyttöön puuttuminen ovat tärkeitä viestejä lapsille ja nuorille 

Suvi Pitkänen, terveydenhoitaja, TtM-opiskelija 

Minna Ritakorpi, elintapaohjauksen asiantuntija 
 

ARTIKKELI / 10.04.2026

OLKA-piste avattiin Assissa – tukea ja kohtaamisia sairaalan arkeen

Ahveniston sairaalan pääaulaan on avattu OLKA-piste, joka tuo järjestöjen ja vapaaehtoisten tuen lähelle potilaita, läheisiä ja henkilöstöä. Uusi piste on osa valtakunnallista OLKA-toimintaa, jota toteutetaan Kanta-Hämeessä myös Forssan ja Riihimäen sairaaloissa sekä Viipurintien terveysasemalla. Toimintaa toteutetaan Kanta-Hämeessä Hämeen Setlementti ry:n ja Oma Hämeen yhteistyönä.

Avaus merkitsee paljon myös toiminnan toteuttajille.

–OLKA-pisteen avaaminen uudessa sairaalassa tuntuu hienolta ja on kunnia olla mukana alusta alkaen. Modernit ja valoisat tilat tarjoavat hyvät puitteet toiminnalle, ja olemme erittäin tyytyväisiä pisteemme sijaintiin, kertoo järjestöpäällikkö Eini Nurmi.

OLKA-piste on avoin kaikille sairaalan kävijöille. Sen äärelle voi pysähtyä kuka tahansa, joka kaipaa tietoa, tukea tai hetken rauhallista kohtaamista.

Kohtaamisia silloin, kun niitä eniten tarvitaan

OLKA-toiminta tuo sairaalaan järjestöjen ja vapaaehtoisten osaamisen. Pisteeltä voi saada tietoa yhdistysten toiminnasta, vertaistuesta ja erilaisista palveluista. Taustalla on ajatus, että kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.

–Vapaaehtoisemme kohtaavat ihmisiä kiireettömästi ja suurella sydämellä. Usein riittää, että joku kuuntelee hetken, Nurmi kuvaa.

Tilanteet voivat olla hyvin konkreettisia. Esimerkiksi juuri diagnoosin saanut ihminen voi tulla OLKA-pisteelle keskustelemaan ja saamaan tietoa uudessa elämäntilanteessa. Joskus kohtaamiset osuvat lähes hämmästyttävällä tavalla oikeaan hetkeen.

–On ollut tilanteita, joissa ihminen on saanut diagnoosin hiljattain ja sattuu paikalle juuri silloin, kun oikea yhdistys on esittelemässä toimintaansa. Se tuntuu melkein uskomattomalta, mutta kertoo siitä, miten tärkeää tämä työ on, Eini kertoo.

Teemapäivä tuo yhdeksän yhdistystä saman katon alle

OLKA-pisteellä järjestetään maanantaina 13.4. klo 10–13 teemapäivä, jossa mukana on yhdeksän eri yhdistystä. Tapahtuma on avoin kaikille ja järjestetään Assi-sairaalan pääaulassa, OLKA-pisteellä toisessa kerroksessa.

Teemapäivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua yhdistysten toimintaan, tavata ihmisiä ja saada tietoa vertaistuesta sekä erilaisista palveluista.

–Kävijä voi kohdata ihania yhdistysaktiiveja ja saada uusia oivalluksia siitä, millaista tukea on tarjolla. Suosittelen lämpimästi osallistumista niin vertaistukea kaipaaville, yhdistystoiminnasta kiinnostuneille kuin sairaalan henkilökunnallekin, Nurmi sanoo.

Teemapäivässä ovat mukana:

• Suomen Ultraharvinaiset ry
• Etelä-Suomen Syöpäyhdistys
• Vaskuliittiyhdistys ry
• Pirkanmaan Kilpi ry
• HARSO ry
• Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry
• Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
• Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ry
• Kanta-Hämeen Aivovammayhdistys ry

Osa inhimillistä sairaalaa

OLKA-toiminnan ydin kiteytyy sen omaan viestiin: tukea on tarjolla, eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin. Sama ajatus näkyy myös Assin palvelulupauksessa.

–Assin tavoite olla maailman inhimillisin sairaala sopii erinomaisesti OLKA-toimintaan. Järjestöt ja vapaaehtoiset tuovat sairaalaan kohtaamisia ja läsnäoloa, jotka täydentävät hoitoa tärkeällä tavalla. OLKA-pisteellä vihreisiin liiveihin pukeutuneet vapaaehtoiset ovat helposti tunnistettavissa ja he ovat paikalla juuri sitä varten, että joku pysähtyisi ja tulisi kohdatuksi, kertoo Eini Nurmi.

ARTIKKELI / 08.04.2026

Blogi: Hyvinvointialueet tarvitsevat talouden ennustettavuutta

Viime päivinä hyvinvointialueiden rahoituksesta on käyty vilkasta keskustelua, erityisesti eduskuntaan etenevän lakiesityksen myötä. Keskustelussa on kuitenkin piirre, joka vie helposti huomion sivuun olennaisesta. Usein ajatellaan, että ne valittavat rahoitusjärjestelmästä, jotka häviävät, ja ne kehuvat, jotka hyötyvät.

Tässä ei kuitenkaan ole kyse ensisijaisesti siitä, kuinka paljon rahaa yksittäinen alue saa. Kyse on siitä, että rahoituksen taso muuttuu, eikä se ole ennakoitavissa. Hyvinvointialueen rahoituksen ennustettavuus on käytännössä lähes nolla. Meillä ei ole näkyvyyttä, mitä laskentamyllyssä tapahtuu ja jännityksellä aina saamme odottaa seuraavia lukuja, jotka voivat heilahtaa kumpaan tahansa suuntaan.

Ei kukaan voi suunnitella satojen miljoonien eurojen budjetilla toimivan julkisen toimijan taloutta tilanteessa, jossa tulot vaihtelevat jatkuvasti. Hyvinvointialueella tilanne on vielä haastavampi, koska emme voi äkillisesti lopettaa tai muuttaa lakisääteisiä palveluita. Kaikki muutokset on tehtävä harkiten ja vaiheittain, ja se vaatii aikaa sekä vakaan näkymän tulevaan. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen - asiakasmaksuilla ja muilla myyntituloilla katetaan pieni osa toimintamenoista. Valtion myöntämä rahoitus määräytyy hyvinvointialueelle laskennallisten kriteerien mukaan, jossa huomioidaan alueen asukasmäärä, palvelutarve (ikärakenne, sairastavuus) sekä alueelliset olosuhteet.

Seuraavassa avaan, miltä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminta näyttäisi, jos seuraisimme toiminnassamme rahoituksen muutoksia. Tarkastelussa on vuosi 2027 ja pohjana 23.9.2024 julkaistut rahoitustiedot Kanta-Hämeen osalta, 845 miljoonaa euroa. Seuraavat laskelmat perustuvat oletukseen, että henkilöstön keskipalkka on 50 000 euroa / 1 henkilötyövuosi eli HTV (pitää sisällään kaikki työnantajakulut).

Syyskuun 2024 jälkeen seuraava virallinen rahoituslaskelma vuoden 2027 osalta julkaistiin 30.4.2025. Se osoitti, että Kanta-Hämeen rahoitusasema paranee vuonna 2027 ja rahoituksen taso olisi 862 miljoonaa euroa eli 17 miljoonaa enemmän kuin aiempi laskelma. Tämän perusteella olisimme voineet teoriassa palkata vuotta 2027 ajatellen lisää hoitajia, sosiaalityöntekijöitä, pelastajia ja lääkäreitä, yhteensä 340 henkilötyövuotta.

Seuraava laskelma julkaistiin 26.6.2025, ja se osoitti, että rahoituksen taso onkin 3 miljoonaa alhaisempi eli 859 miljoonaa euroa. Ja heti olisi pitänyt muuttaa rekrytointisuunnitelmaa ja perua 60 henkilön palkkaus.

Seuraavassa käänteessä, 22.9.2025 rahoituksen taso nousi hieman kesäkuussa julkaistuista tiedoista, yhdellä miljoonalla eurolla. Se vuoksi olisi voitu palauttaa 20 henkilön palkkaus eri toimialoille.

Kuinka ollakaan, 18.12.2025 julkaistussa laskelmassa Oma Hämeen rahoituksen taso palautui alkuperäiseen tasoon eli 862 miljoonaan euroon. Ja silloin käyttöön olisi otettu alkuperäinen suunnitelma 340 henkilötyövuoden lisäyksestä.

Seuraava laskelma julkaistiin 10.2.2026 lakiesityksen yhteydessä. Tässä laskelmassa Kanta-Hämeen rahoituksen taso laskee vuoden 2027 osalta 18 miljoonaa euroa, minkä vuoksi olisi heti peruttava henkilöstölisäykset ja käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut palkattujen irtisanomiseksi ja lisäksi vähennettävä 20 HTV, muutos yhteensä 360 HTV.

Laskelmat päivittyivät vielä 26.3.2026 vaikutusarvioiden täsmennyttyä, ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta leikattiin vielä 7 miljoonaa euroa. Sitten olisi ollut pakko päivittää yhteistoimintaneuvottelujen tavoitetta 140 HTV:llä, ja kokonaismäärä olisi noussut jopa 500 henkilötyövuoteen.

Otin tähän tarkoituksellisesti ajanjakson, jossa rahoituslaskelmat olivat hetken melko stabiileja. Isoimmat rahoitustason vaihtelut tapahtuivat vuonna 2024, jolloin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoituslaskelmien vaihteluväli oli 50 miljoonaa euroa eli noin 1 000 henkilön keskimääräinen palkkakustannus. Seuraavat tiedot rahoituksesta tasosta julkaistaan tämän kuun lopussa, 30. huhtikuuta, saa nähdä mihin suuntaan luvut heilahtavat.  

Jos vuoden 2027 rahoituksen taso olisi ollut tiedossa ajoissa ja luotettavasti vuosina 2023–2024, olisivat hyvinvointialueet voineet tehdä sen mukaiset esitykset sopeutustoimista toimielimille. Nyt osa alueista on tehnyt liian suuria ja osa liian pieniä sopeutuksia suhteessa vuoden 2027 rahoitukseen. Palvelurakenteiden muuttaminen ja kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jota ei voi tehdä liian nopeasti. Jo nyt muutosvauhti on liian kovaa. Talouden tasapainottaminen ei tapahdu vuodessa, ja aikaa päätöksistä konkreettisiin säästöihin kuluu usein 1–2 vuotta.

Kyse ei siis ole vain rahan määrästä, vaan siitä, että tiedämme, kuinka paljon rahoitusta on tulossa. Vain silloin voimme tehdä tarvittavat muutokset hallitusti yhteistyössä päättäjien ja henkilöstön kanssa asiakkaita kuullen. Talouttaan hyvin hoitava hyvinvointialue on sellainen, joka pystyy suunnittelemaan toimintansa pitkäjänteisesti, ennakoimaan tulevaa ja sopeuttamaan palvelurakenteensa hallitusti. Tämä edellyttää, että päätökset voidaan tehdä tietoon perustuen – ei jatkuvassa epävarmuudessa ja rahoituksen heilahtelujen perässä reagoiden.

Tällä hetkellä liian moni hyvinvointialue suunnittelee tulevaa epävarmassa tilanteessa. Siksi keskeisin toive on yksinkertainen: tarvitaan ennustettavuutta.

Rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen

ARTIKKELI / 24.03.2026

Assi blogi: Johtaminen ja muutos – Assin ensimmäiset askeleet

Elokuussa 2015 edessämme oli tyhjä pöytä ja suuri tehtävä: rakentaa kantahämäläisille uusi sairaala. Nyt, lähes vuosikymmen myöhemmin, Assi on avannut ovensa ja samalla alkaa uuden sairaalan arki.

Ahveniston uusi sairaala, Assi, on siirtynyt vaihe vaiheelta suunnitelmista toteutukseen. Matka on ollut pitkä, perusteellinen ja monella tavalla poikkeuksellinen. Assi on ollut hanke, jossa ovat yhdistyneet tulevaisuuden sairaalatoiminta, henkilöstön osaaminen ja alueen asukkaiden palvelutarpeet, mutta ennen kaikkea ihmisten yhteinen työ.

Aloitin hankkeen valmistelun projektipäällikkönä elokuussa 2015. Uuden sairaalan suunnittelu tarkoitti samanaikaisesti sekä tilojen että toiminnan kehittämistä: miten rakennetaan sairaala, joka palvelee sekä potilaita että henkilöstöä pitkälle tulevaisuuteen.

Sittemmin vaihdoin sairaalahankkeessa roolia toiminnan johtamisen puolelle. Nyt, lähes vuosikymmen myöhemmin, on ollut palkitsevaa nähdä suunnitelmien konkretisoituvan ja tilojen täyttyvän toiminnasta ja ihmisistä.

Vuosien varrelle on mahtunut paljon mieleenpainuvia hetkiä. Erityisesti ne vaiheet, joissa uuden sairaalan tilat muuttuivat vähitellen suunnitelmista konkreettisiksi: onnistuneet muutokset vanhoissa tiloissa ennen muuttoa, ensimmäiset yksiköt testaamassa Assin uusia tiloja, varustelutiimien työ yksiköissä sekä perehdyttäjien käynnistyvä työ Assissa. Näiden vaiheiden myötä uusi sairaala alkoi tuntua yhä enemmän todelliselta.

Assin käyttöönottoa valmisteltiin samanaikaisesti hyvinvointialueuudistuksen kanssa. Uudistus toi mukanaan rakenteellisen muutoksen, jossa eri organisaatiokulttuurit ja toimintamallit yhdistyivät uuteen kokonaisuuteen. Tämä on vaatinut toimintatapojen yhtenäistämistä sekä uudenlaista ajattelua palvelujen ohjaamiseen ja johtamiseen. Vuosien aikana oma ymmärrykseni on syventynyt: Assissa ei ole kyse vain rakennuksesta, vaan kokonaisesta uudesta toimintakulttuurista.

Siirtyminen uuteen sairaalaan on henkilöstölle merkittävä muutos. Se näkyy niin tunteissa kuin arjen kysymyksissä. Ilmassa on ollut odotusta ja innostusta. Uusi työympäristö, uusi teknologia ja yhtenäiset toimintatavat herättävät luonnollisesti myös pohdintaa siitä, miten onnistumme yhdessä.

Henkilöstöä on tuettu muutoksessa monin tavoin. Assin yleisperehdytyksiin osallistui noin 2000 työntekijää, ja perehdytysvastaavat ovat tehneet koordinoitua työtä yksiköissä. Ennakoiva ja selkeä viestintä on ollut keskeinen osa valmistelua. Tavoitteena on ollut varmistaa, että moniammatillisella henkilöstöllä on riittävästi tietoa ja tukea muutoksen keskellä. Tärkeää on ollut luoda ilmapiiri, jossa muutos tehdään yhdessä – ilman, että kukaan jää uuden äärelle yksin.

Assissa muuttuvat sekä tilat että toimintatavat. Uudet rakenteet mahdollistavat sujuvammat prosessit, tiiviimmän moniammatillisen yhteistyön ja selkeämmän potilasvirran ohjauksen. Toivon näkeväni erityisesti arjen työn sujuvoitumista: vähemmän turhia työvaiheita ja enemmän aikaa potilaan kohtaamiselle.

Assi on rakennettu asiakasta varten. Uudet tilat näkyvät asiakkaalle turvallisuuden, rauhan ja sujuvuuden lisääntymisenä. Tilasuunnittelu tukee selkeää asiointia, teknologia tukee hoitoa ja moniammatillinen yhteistyö vahvistaa hoidon jatkuvuutta.

Assin tavoitteena ei ole ollut vain vastata tämän päivän tarpeisiin, vaan rakentaa pitkäjänteinen pohja kantahämäläisten laadukkaalle hoidolle. Nyt kun uusi sairaala on avannut ovensa, tärkeintä on se arki, joka sen sisällä alkaa, potilaiden hoito, ammattilaisten yhteistyö ja jatkuva kehittäminen.

Kirjoittajana Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen
Hän toimii  Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja hänellä on pitkä kokemus hoitotyöstä, lähijohtamisesta ja sairaalatoiminnan kehittämisestä. ASSI-hankkeessa hän on ollut mukana alusta alkaen varmistamassa, että uusi sairaala tukee laadukasta, turvallista ja inhimillistä hoitoa.

ARTIKKELI / 20.03.2026

Synnytysyksikön matka viimeisestä yöstä ensimmäiseen Ahveniston sairaalassa

Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikössä koettiin ainutlaatuinen hetki, kun sama yövuorotiimi työskenteli sekä vanhan sairaalan viimeisessä että uuden Ahveniston sairaalan ensimmäisessä yövuorossa. Kätilöt Kaisa Ikävalko, Mervi Sundholm ja Jenni Toivola olivat mukana siirtymässä, joka jää harvinaisena kokemuksena mieleen koko työuran ajalta.

Viimeinen yö Kanta-Hämeen keskussairaalassa oli rauhallinen, mutta merkityksellinen. Pitkät työurat ja yhteiset vuodet näkyivät tunnelmassa, jossa oli sekä haikeutta että kiitollisuutta.
– Tunnelma oli haikea. Aloitin kätilön urani Kantiksessa ja kasvoin siellä ammattilaiseksi. Vuosien varrelta on kertynyt paljon muistoja – olen työskennellyt siellä lähes 28 vuotta, kuvaa Kaisa Ikävalko.

Yön aikana hoidettiin synnytysyksikön viimeinen synnytys, joka jäi vahvasti mieleen koko tiimille. Aamu synnytyssalissa oli rauhallinen, ja työvuoron päätteeksi henkilöstö ehti osallistua myös muuton viimeisiin vaiheisiin.
– Hoidimme yöllä Kantiksen viimeisen synnytyksen, ja se jäi päällimmäisenä mieleen meille kaikille.

Siirtyminen uuteen sairaalaan herätti odotusta, mutta myös jännitystä. Uudet tilat ja toimintatavat mietityttivät etukäteen, vaikka valmistelut oli tehty huolellisesti.
– Meitä kaikkia jännitti ensimmäinen yö uudessa sairaalassa.

Siirtymää helpotti merkittävästi huolellinen ennakkovalmistelu ja erityisesti yksikön muuttovastaavien työ. Muutto oli organisoitu molemmissa sairaaloissa sujuvasti, ja uusiin tiloihin oli päästy tutustumaan jo etukäteen perehdytysten kautta.
– Uudet tilat jännittivät, mutta muuttovastaavat olivat organisoineet muuton todella hyvin. Heidän jäljiltään oli helppo aloittaa työt, ja perehdytykset uusiin tiloihin vähensivät jännitystä.

Naistentautien ja synnytysten yksikön muutto sujui suunnitelmien mukaisesti, jopa ennakoitua nopeammin. Rauhallinen asiakastilanne tuki muuttopäivien onnistumista ja mahdollisti toiminnan käynnistämisen uusissa tiloissa hallitusti.

– Muuttovastaavamme ja varustelijamme ovat tehneet korvaamatonta työtä tilojen valmistelussa ja muuttoon liittyvien osa-alueiden huomioimisessa. Suuret kiitokset kuuluvat kuitenkin jokaiselle yksikkömme työntekijälle. He ovat kuluneiden kuukausien aikana valmistelleet muuttoa ja huolehtineet asiakkaidemme hoidosta muutoksen keskellä suurella sydämellä, sanoo osastonhoitaja Anne Tervo.

Ensimmäinen yö Ahveniston sairaalan synnytysyksikössä sujui rauhallisesti. Yö tarjosi mahdollisuuden tutustua uusiin tiloihin ja toimintaympäristöön ilman kiirettä. Samalla kävi nopeasti selväksi, että uuden opettelu vaatii aikaa ja keskittymistä.
– Yllätti, kuinka paljon uuden opettelu vie energiaa.

Vaikka ympäristö muuttui, työn tekeminen jatkuu samana.
– Yhden yön perusteella on vielä vaikea sanoa, miten työ muuttuu, mutta uudet tilat vaikuttavat hyvin toimivilta. Työ tehdään paikasta riippumatta.

Uudet tilat tukevat synnytystyötä ja on suunniteltu vastaamaan myös perheiden tarpeisiin. Jokaisella synnyttäjällä on oma wc, mikä lisää viihtyvyyttä ja rauhaa. Samalla uusi teknologia, kuten älylääkekaapit ja hälytysjärjestelmät, vaatii alkuvaiheessa totuttelua.

Yhteinen kokemus viimeisestä ja ensimmäisestä yöstä on vahvistanut työyhteisön merkitystä muutoksen keskellä.
– Tämä on varmasti ainutkertainen tilanne koko työurallamme, ja olemme siitä ylpeitä. Hyvän työyhteisön kanssa muutto on sujunut hienosti. Onneksi tutut työkaverit säilyvät, vaikka tilat vaihtuvat.

Ahveniston sairaalan synnytysyksikön toiminta käynnistyy vaiheittain, ja arki rakentuu vähitellen. Tavoitteena on tarjota synnyttäjille ja perheille turvallinen, toimiva ja viihtyisä ympäristö.
– Toivomme, että synnyttäjät ja perheet viihtyvät uusissa tiloissa mahdollisimman hyvin.

ARTIKKELI / 17.03.2026

Ei kannata jännittää – 12-vuotias Juho on Assin lastenosaston ensimmäinen potilas

Assin uudella lastenosastolla koettiin erityinen hetki, kun ensimmäinen potilas saapui osastolle. 12-vuotias Juho Pennanen pääsi perheensä kanssa kokemaan siirtymän vanhasta sairaalasta uusiin tiloihin.

Juho suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti.
– Ei tässä mitään ihmeellistä ole, koitan vain parantua. Siirtyminen oli vähän erikoinen – ensin olin yön vanhassa sairaalassa ja sitten vaihdettiin paikkaa.

Matkasta uudelle sairaalalle jäi myös hyvä kokemus.
– Taksikuljettaja oli tosi mukava.

Uusi ympäristö teki kuitenkin heti vaikutuksen.
– Huone on parempi ja tilavampi. Sänky on parempi ja sitä voi säätää sähköisesti, joten jalan saa helposti ylös. Näyttää ihan hyvältä, mutta seinille voisi tulla lisää tarroja tai jotain lapsille.

Muille lapsille Juho haluaa lähettää yksinkertaisen viestin:
– Ei kannata jännittää. Lääkärit ovat ammattilaisia ja osaavat hoitaa sinut. Kun tänne tulet, ole vain rauhassa ja mene eteenpäin.

Valoisa ja lämmin vastaanotto

Juhon äiti Johanna Pennanen kertoo, että perhe sai tiedon muutosta hyvissä ajoin.
– Ensiavussa kerrottiin heti, että me muutamme. Tajusimme silloin, että pääsemme kokemaan molemmat lastenosastot. Meitä on informoitu hyvin ja saatu paljon tietoa etukäteen.

Uusi osasto teki vahvan ensivaikutelman.
– Tämä on valoisa, uusi ja moderni osasto. Sisäilma tuntuu puhtaalta ja täällä on kaikki kunnossa. Oli ihanaa ottaa esimerkiksi kaukosäädin käyttöön suoraan paketista.

Perheelle kokemus on ollut poikkeuksellinen myös potilaan näkökulmasta.
– Onhan tämä ainutlaatuinen tilanne. Sänky, jossa ei ole kukaan muu vielä nukkunut. Kiinteä suihkutuoli kiinnitti heti huomiota, ja on hienoa, että myös vanhemmat on huomioitu – huoneessa on esimerkiksi mukava tuoli omaiselle.

Johanna korostaa, että lämmin kohtaaminen on kulkenut mukana koko hoitopolun ajan.
– Vanhallakin puolella ihmiset olivat hymyileviä ja ihania, ja jokainen kohtaaminen työntekijöiden kanssa on ollut lämmin. Siellä oli kuitenkin enemmän kiireen tuntua ilmassa ja pakkaamista. Täällä taas tunnelma on rauhallisempi, ja vastaanotto on ollut hymyilevää ja innostunutta.

Myös kokonaiskokemus on ollut perheelle merkityksellinen.
– Tämä on sellainen paikka, jonne on ihan kiva tulla. On tullut tunne, että olemme tervetulleita tänne. Kiitos kaikille työntekijöille – kohtaamiset ovat olleet inhimillisiä ja lämpimiä.

Rauhalliset tilat ja sujuva yhteistyö

Hoitaja Inga Ahola oli mukana lähettämässä potilasta vanhasta sairaalasta Assiin ja kohtasi hänet uudelleen iltavuorossa uudella osastolla.
– Tilanne oli jännittävä. Lähetimme potilaan vanhasta sairaalasta ja luotin kollegoihin, jotka ottivat hänet vastaan Assissa. Oli mukava tulla itse perässä iltavuoroon jatkamaan hoitoa.

Ahola työskentelee lasten varahenkilöstössä ja on tottunut työskentelemään eri yksiköissä.
– Olen käynyt tutustumassa Assiin etukäteen. Tilat ovat valoisat ja kiertoalueeni osastot ovat samassa kerroksessa lähekkäin, mikä helpottaa arkea.

Uudella osastolla korostuvat yksityisyys ja rauhallisuus.
– Huoneet ovat pääosin yhden hengen huoneita, mikä tuo potilaille ja perheille omaa rauhaa.

Myös perheiden tarpeet on huomioitu tilasuunnittelussa.
– Vanhemmille on oma tila, jossa on esimerkiksi pieni keittiö, jääkaappi ja oleskelutila. Sinne voi mennä hetkeksi hengähtämään. Lisäksi osastolle on tulossa leikkihuone, jonka sisustus on vielä kesken.

ARTIKKELI / 13.03.2026

Johanna Romu valittiin Vuoden päihdesairaanhoitajaksi

Oma Hämeen Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelevä sairaanhoitaja Johanna Romu on valittu vuoden 2026 päihdesairaanhoitajaksi. Valinta julkistettiin 5. maaliskuuta Päihdelääketieteen päivillä. Romu kertoo yllättyneensä tunnustuksesta.

– Menin ihan sanattomaksi, enkä oikein osannut ensin sanoa mitään. Enkä oikein ehkä vieläkään, Romu kuvailee ensireaktiotaan.

Hän pitää valtakunnallista tunnustusta suurena luottamuksen osoituksena.

– Arvostan tunnustusta todella korkealle. On hienoa, että pitkäjänteinen työ päihdetyön kentällä huomioidaan näin merkittävällä tavalla.

Vuoden päihdelääkäri ja Vuoden päihdesairaanhoitaja -palkinnot ovat Päihdelääketieteenyhdistyksen tunnustuksia. Päihdelääketieteenyhdistys perustelee Romun valintaa hänen pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla työllään päihdehoitotyön kentällä. Hänen työssään yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen, inhimillinen kohtaaminen ja tinkimätön potilaslähtöisyys.

Romu on ollut aktiivinen myös päihdehoitotyön kehittäjänä valtakunnallisella tasolla. Hänen YAMK-opinnäytetyönsä (2024) käsitteli psykososiaalisen tuen kehittämistä opioidikorvaushoidossa asiakasnäkökulmasta. Lisäksi Romu on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijana ja osallistunut Päihdelääketieteen yhdistyksen opioidikorvaushoitosuosituksen laatimiseen vuonna 2023.

Pitkä kokemus päihdetyöstä

Johanna Romu on työskennellyt Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikössä jo yli 18 vuoden ajan. Työura päihdepalveluissa alkoi aikanaan A-klinikalta, ja vuosien varrella työ on kehittynyt integroiduksi mielenterveys- ja päihdetyöksi.

– Aina olemme hoitaneet myös mielenterveysongelmia päihdeongelmien rinnalla, mutta nykyään myös itsenäisinä haasteina, Romu kertoo.

Pitkän uran aikana työnantaja on hänen mukaansa mahdollistanut työn kehittämisen ja ammatillisen kasvun.

– Olen pystynyt kehittämään osaamistani, ja työ on pysynyt mielekkäänä läpi urani.

Romu sai tunnustusta myös aiemmin, kun hänet valittiin vuonna 2023 vuoden etelähämäläiseksi sairaanhoitajaksi.

– Molemmat tunnustukset ovat minulle hyvin merkittäviä ja isoja luottamuksen osoituksia. Niissä korostuu ihmisen kohtaaminen ja asiakkaan asialla oleminen.

Luottamuksellinen hoitosuhde keskiössä

Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikkö tarjoaa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Työryhmään kuuluu kuusi sairaanhoitajaa, psykologi ja osastonhoitaja sekä säännöllisesti yksikössä työskentelevä päihdelääkäri ja riippuvuuspalvelujen palveluohjaaja.

– Yksikössä on hyvä yhteishenki, työntekijät puhaltavat yhteen hiileen. Työkaveria autetaan ja tuetaan raskaassa työssä, Romu kertoo.

Johanna toimii yksikössä vastuusairaanhoitajana. Työhön kuuluu muun muassa arjen hoitotyön organisointi, henkilöstön koulutuksen suunnittelu sekä opiskelijoiden ohjaus ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen.

Työssä kohdataan asiakkaita, joilla on mielenterveys-, päihde- ja muita riippuvuusongelmia. Hoito perustuu ajanvaraukseen, ja toisinaan vastaanotolle tulee myös asiakkaiden läheisiä. 

– Asiakkaan kanssa luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen on kaiken lähtökohta, painottaa Romu.

Sairaanhoitajan mukaan päihde- ja mielenterveystyöhön liittyy edelleen sitkeitä väärinkäsityksiä.

– Saatetaan ajatella, että päihde- tai mielenterveysongelma johtuu huonosta itsekurista. Todellisuudessa taustalla on usein monien tekijöiden yhdistelmä.

Hänen mukaansa päihde- ja mielenterveysongelmat koskettavat kaikkia yhteiskuntaryhmiä. Toipuminen on usein pitkä prosessi, joka etenee pienin askelin ja voi sisältää myös retkahduksia.
Romu muistuttaa, että päihdetyö on paljon muutakin kuin käytön lopettamista.

– Se on arjen tukemista, sosiaalisten suhteiden vahvistamista sekä esimerkiksi asumisen ja työn tukemista.

Onnistumiset palkitsevat

Romu kertoo viihtyneensä työssään pitkään erityisesti siksi, että työ on merkityksellistä ja asiakkaiden edistyminen palkitsee.

– Palkitsevinta työssäni on asiakkaiden kohtaaminen ja onnistuneet asiakastapaukset. Joskus asiakkaat ottavat vuosienkin jälkeen yhteyttä ja kertovat, mitä heidän elämäänsä kuuluu.

Forssan seudulla mielenterveys- ja päihdepalveluille on hänen mukaansa jatkuvaa tarvetta. 

– Toivon, että tähän työhön liittyvä stigma vähenee ja että työlle on jatkossakin riittävät resurssit, sanoo Romu.

Työhön kuuluu toisinaan myös haastavia tilanteita, esimerkiksi tilanteita, joissa asiakkaan toivoma hoito ei ole lääketieteellisesti perusteltu.

Vapaa-ajalla koripalloa ja sieniretkiä

Työn vastapainoksi Romu viettää vapaa-aikaa läheisten kanssa. Hän kuvailee elävänsä mielekästä "tätielämää" sisarensa lasten kanssa.

Koripallo on ollut hänelle tärkeä harrastus: Romu toimi 13 vuotta liigatason koripallojoukkueen joukkueenjohtajana.

– Nykyään seuraan koripalloa aktiivisesti penkkiurheilijana.

Syksyisin Romu viihtyy myös metsässä sienestämässä. Lisäksi hyvä ruoka on hänelle tärkeä harrastus – niin kotikeittiössä kuin ravintoloissa.

Vuoden päihdesairaanhoitaja -tunnustus on tärkeä arvostuksen osoitus myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tehtävälle päihde- ja mielenterveystyölle.

ARTIKKELI / 09.03.2026

Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla

Aivoviikko muistuttaa meitä joka vuosi yhdestä tärkeimmästä voimavarastamme: aivoistamme. Aivoterveys ei ole jotain, joka vain “on tai ei ole”– siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi ihan tavallisilla arjen valinnoilla. Tutkimusten mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai siirrettävissä myöhemmäksi, kun hyödynnetään tutkitusti toimivia elintapamuutoksia. 

Yksi vaikuttavimmista ja tunnetuimmista tutkimusnäytön lähteistä on suomalainen läpimurto: FINGER-tutkimus. 

FINGER – suomalainen menestystarina, joka mullisti käsityksen aivoterveydestä 

FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolinen elintapaohjelma voi parantaa ikääntyneiden muistia ja ajattelutoimintoja sekä ehkäistä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Vaikutukset olivat laaja-alaisia ja näkyivät myös niillä, joilla oli perinnöllinen tai muu kohonnut riski muistisairauteen. 

Mistä FINGER-mallissa on kyse?

Sen ytimessä on viisi keskeistä osa-aluetta: 

• Terveellinen ravitsemus 
• Säännöllinen ja nousujohteinen liikunta 
• Muistiharjoittelu ja muu kognitiivinen aktivointi 
• Sosiaalinen aktiivisuus 
• Sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöiden hallinta 

Täältä voi lukea lisää FINGER tutkimushankkeesta: FINGER-tutkimushanke - THL

Nämä tutkitut ja toimivat elementit yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee aivojen hyvinvointia läpi elämän. 

Aivoviikolla on lupa innostua – tee pieni aivoterveysteko joka päivä 

Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja. Pienet teot ovat usein kaikkein voimakkaimpia: lyhyt kävelylenkki, ystävälle soittaminen, uuden reseptin kokeileminen tai muutama minuutti aivojumppaa, vaikka jonkin pelin muodossa, voivat olla juuri se kipinä, joka vie kohti parempaa aivoterveyttä.  

Muista myös tuttu periaate: kun aivot voivat hyvin, voi sydänkin hyvin. Aivo- ja sydänterveyttä tukevat valinnat kulkevat käsi kädessä, ja jokainen pieni teko on sijoitus tulevaisuuden hyvinvointiin. 

Kannustamme jokaista tekemään Aivoviikolla ainakin yhden pienen muutoksen – sellaisen, joka tuntuu itselle mielekkäältä. Kun yhden askeleen ottaa tänään, seuraava askel on jo helpompi.  

Aivoterveys kuuluu kaikille – ja sitä edistetään jo alueellisesti 

Aivoterveyteen panostaminen ei vaadi radikaaleja muutoksia. Usein jo pienet, toistuvat teot arjessa riittävät: kävelylenkki, terveellinen välipala, sosiaalinen tapaaminen vaikka ystävän kanssa, uuden oppiminen tai verenpaineen seuraaminen. Myös säännöllisistä kontrolleista huolehtiminen on tärkeää, jos sellaisia on määritelty terveydenhuollosta. Aivot muokkautuvat koko elämän ajan – koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. 

Alueellamme aivoterveyden edistäminen näkyy myös käytännön tekemisenä: 

Meillä on Kanta-Hämeen alueella nyt muutama aivotreeniohjaaja ja Muistijälki-hankkeemme aikana toivomme saavamme kouluttajia lisää alueelle, jotta arjen toiminta eri yksiköissä monipuolistuu ja vahvistuu entisestään. 

Janakkalan Arjen aarteet -ryhmä tuli juuri päätökseensä, ja sieltä moni osallistuja löysi omia pieniä, mutta merkittäviä muutoksia arkeensa – sellaisia, joilla on aivoterveyttä edistävä vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen pilotit ovat edenneet Tammelaan ja siirtyvät seuraavaksi Forssaan, missä aivoterveyttä tukevia toimintamalleja kehitetään edelleen paikallisiin tarpeisiin. 

Kaikki tämä vahvistaa yhteistä tavoitetta: tarjota mahdollisuuksia oivalluksiin, oppimiseen ja hyvinvointia tukeviin muutoksiin aivan tavallisessa arjessa. 

Haluatko vahvistaa omaa aivoterveyttäsi? Tutustu FINGER ABC -koulutukseen, joka on nyt saatavilla suomeksi! 

Ota seuraava askel kohti parempaa aivoterveyttä ja kokeile maksutonta FINGER ABC -verkkokoulutusta! Koulutus perustuu tutkimusnäyttöön ja tarjoaa: 

• Selkeät ja käytännölliset ohjeet muistisairauksien ennaltaehkäisyyn 
• Tietoa elintapojen vaikutuksesta aivoterveyteen 
• Konkreettisia arjen vinkkejä muisti ja ajattelutoimintojen tukemiseen 
• Käytännön harjoituksia FINGER mallin osa-alueiden toteuttamiseen 

Siirry FINGER ABC koulutukseen tästä: FINGER abc (Finnish version)

Koulutus sopii kaikille – olipa riskitasosi pieni tai suuri. Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus. Aloita jo tänään! 

Tutustu myös Aivoviikon tapahtumiin Kanta-Hämeessä: Anna aivoillesi hetki – löydä uutta Aivoviikon tapahtumista! - Oma Häme

Leena Onttonen 
Projektiasiantuntija  
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM) 

ARTIKKELI / 06.03.2026

Psykiatrian muutto Assi-sairaalaan – suuri askel kohti modernia hoitoa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen psykiatrian palvelut ovat siirtyneet uuteen Assi-sairaalaan Ahvenistolle. Muutto on merkittävä virstanpylväs psykiatrian toiminnalle ja samalla tärkeä askel koko erikoissairaanhoidon kehityksessä.

Uudessa sairaalassa psykiatria toimii tiiviinä osana muuta erikoissairaanhoitoa. Aiemman erillisen sijainnin sijaan psykiatrian palvelut sijoittuvat nyt samaan sairaalakokonaisuuteen muiden erikoisalojen kanssa.

– Psykiatria ei ole enää erillinen sivurakennus, vaan olemme osa samaa erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuutta. Uudet tilat mahdollistavat myös modernimmat toimintatavat ja tukevat potilaiden hoitoa aivan eri tavalla kuin aiemmin, kertoo osastonhoitaja Petra
 Vuorinen.

Muuttoa valmisteltiin vuoden ajan

Psykiatrian muuttoa uuteen sairaalaan alettiin valmistella keväällä 2025. Muuton suunnitteluun osallistuivat psykiatrian muuttovastaavat sekä lähijohtajat, jotka tapasivat säännöllisesti lähes vuoden ajan.

Muutossa keskeistä oli potilaiden hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Poliklinikat olivat muuton aikana valmiudessa tukemaan vuodeosastoja potilashoidossa ja potilassiirroissa.

Muuton koordinoinnissa keskeisessä roolissa oli suunnitteluasiantuntija Nina Vesterinen, joka ohjasi ja tuki muuton valmistelua yhdessä yksiköiden kanssa.

– Muutto on ollut paljon yhteistä suunnittelua, koordinointia ja jatkuvaa vuoropuhelua yksiköiden välillä. Kun valmisteluun käytettiin aikaa ja ihmiset pääsivät osallistumaan suunnitteluun, muuttopäivä sujui rauhallisesti ja hyvässä hengessä, kertoo osastonhoitaja Minka  Virta.

Psykiatrian palvelut saman katon alle

Assi-sairaalaan siirtyvät psykiatrian vuodeosastot, psykiatrian poliklinikka, tehostettu avohoito, ECT-yksikkö, nuorisopsykiatrian poliklinikka Jopo, nuorisopsykiatrian osasto sekä lastenpsykiatrian poliklinikka.

Psykiatrian toiminnot sijoittuvat pääosin osastotaloon ja elektiiviseen taloon. ECT-yksikkö toimii kuuman sairaalan puolella. Psykiatrian vuodeosastot sekä nuorisopsykiatrian poliklinikka sijaitsevat osastotalossa, kun taas psykiatrian ja lastenpsykiatrian poliklinikat toimivat elektiivisessä talossa samoissa tiloissa somaattisten erikoisalojen kanssa.

Uudet tilat tukevat potilaiden toipumista

Psykiatrisessa hoidossa hoitoympäristöllä on suuri merkitys. Assissa tilat on suunniteltu tukemaan potilaiden toipumista, turvallisuuden tunnetta ja rauhallista hoitoilmapiiriä.

Vuodeosastoilla on pääosin yhden hengen potilashuoneet omilla kylpyhuoneilla, mikä lisää potilaiden yksityisyyttä ja rauhaa. Jokaiselta vuodeosastolta on myös pääsy suljetulle ulkoilupihalle. Psykiatrialla on lisäksi omat tilat turvasolulle, jota käytetään psykiatrisessa tehohoidossa.

Poliklinikoilla käytössä ovat yhteiskäyttöiset vastaanottohuoneet sekä yhteiset tiimi- ja taukotilat somaattisten erikoisalojen kanssa. Lisäksi psykiatrian käytössä on muun muassa kuntosali, liikuntatila, sauna ja aistihuone.

– Yhden hengen potilashuoneet ja rauhallinen ympäristö lisäävät turvallisuuden tunnetta sekä potilaille että henkilökunnalle. Myös mahdollisuus ulkoiluun ja tilojen viihtyisyys tukevat potilaiden toipumista, kertoo osastonhoitaja Mikko Paimela.

Potilaan näkökulmasta rauhallisempi hoitoympäristö

Potilaan näkökulmasta uusi sairaala näkyy ennen kaikkea modernimpina ja rauhallisempina tiloina. Oma huone lisää yksityisyyttä ja mahdollistaa levollisemman hoitojakson. Potilailla on myös mahdollisuus ulkoiluun vuodeosastoilla.

Saman rakennuksen sisältä löytyvät kahvila, R-kioski sekä muiden erikoisalojen palvelut. Lasten palveluissa yhteistyö eri erikoisalojen välillä helpottuu, kun esimerkiksi neurologian ja lastenpsykiatrian vastaanottoja voidaan toteuttaa vierekkäisissä huoneissa samalla kerroksella.

Assi tuo erikoissairaanhoidon toimintoja lähemmäs toisiaan. Psykiatria toimii nyt samassa rakennuksessa somaattisten erikoisalojen kanssa, mikä helpottaa yhteistyötä eri erikoisalojen välillä ja vahvistaa yhteistä hoitokokonaisuutta.

Psykiatrian muutto on ollut laaja yhteinen prosessi, jossa keskeistä on ollut avoin viestintä, suunnitelmallisuus ja yhteistyö yli yksikkörajojen. Muutoksen onnistumisen taustalla ovat luottamus ja yhdessä tekeminen.

ARTIKKELI / 05.03.2026

Ensimmäinen yö Assissa – uusi arki alkaa

Vanajaveden osasto 3:n toiminta siirtyi Assiin. Päivän aikana 17 potilasta muutti Viipurintieltä Ahveniston uuteen sairaalaan. Illan hämärtyessä alkoi ensimmäinen yö uudessa ympäristössä.
Sairaanhoitaja Outi Lehtinen kuvaa lähtötunnelmaa rauhalliseksi, vaikka mukana oli myös uuden alun jännitystä.

– Oma olo oli yövuoroon lähtiessä jotain innostuneen ja sopivasti jännittyneen väliltä. Mutta mieli oli levollinen, kun tiesi, että Marian kanssa kyllä selviämme.

Työparina oli lähihoitaja Maria Vahtera. Uusi sairaala, mutta tuttu työpari ja tuttu ammattitaito.

Huolellinen valmistelu kantoi

Potilaiden siirto sujui suunnitelmien mukaisesti. Lähettävä osasto Viipurintiellä ja vastaanottava tiimi Assissa toimivat rinnakkain.

– Kaikki oli tarkasti suunniteltu. Oman osaston väki oli lähettämässä potilaita ja samoin vastaanottamassa Assissa. Käsittääkseni kaikki potilaat olivat jo lounasaikaan siirtyneet.
Jokaisella oli oma tehtävänsä, ja kokonaisuus pysyi hallittuna. Hyvä valmistelu näkyi siinä, että siirtymä tuntui järjestelmälliseltä – ei kiireiseltä.

Ensiaskeleet uudessa sairaalassa

Yövuoroon saapuessa arjen käytännöt oli tehty helpoiksi.

– Oma varustelijamme oli meitä vastassa. Ei tarvinnut stressata avaimista, työvaatteista, pukukopista tai osastolle löytämisestä.

Osastolla vastassa olivat kollegat, jotka opastivat uusissa tiloissa. Tunnelma oli Outin mukaan rauhallinen.

Ensimmäinen yö sujui levollisesti. Potilaita oli vielä normaalia vähemmän, mikä antoi aikaa tutustua tiloihin ja hahmottaa uutta ympäristöä.

– Oli aikaa katsella, mistä mitäkin löytyy tarvittaessa.

Uudet yhden hengen huoneet näkyivät heti potilaiden voinnissa.

– Potilaat nukkuivat rauhallisemmin yhden hengen huoneissa.

Hallittu alku

Ensimmäinen yö Assissa eteni rauhallisesti. Se kertoi ennen kaikkea siitä, että valmistelu, yhteistyö ja henkilöstön kokemus kantoivat muutoksen yli.

Uusi sairaala ei näyttäytynyt suurena hetkenä, vaan arkisena työnä: potilaiden siirtymisenä turvallisesti, kollegoiden tukena toisilleen ja yönä, jonka aikana uusi ympäristö alkoi tulla tutuksi.

Siitä uusi arki alkaa.

ARTIKKELI / 23.02.2026

Sairaalan muutto on ainutlaatuinen ponnistus

Sairaalan muutto on mittava ja monivaiheinen tehtävä, jonka aikana sairaalan palvelut on pidettävä käynnissä ilman katkoksia. Se on suuri voimanponnistus, jossa tärkeintä on varmistaa asiakkaiden hoitoon pääsy ja henkilöstön turvallinen työympäristö.

Assi-sairaalaan muuttavat ensimmäisinä tukipalvelut ja peruspalvelut, joiden avulla testataan uusia järjestelmiä ja varmistetaan toimivuus ennen kriittisten yksiköiden muuttoa. Päivystyspoliklinikka, teho- ja valvontayksikkö sekä leikkaustoiminta muuttavat viimeisinä – näin voimme varmistua siitä, että sairaalan kokonaisuus toimii kaikilta osin ennen kaikkein tärkeimpien palveluiden siirtymistä.

Olen valmistautunut muuttoon jo yli kahden vuoden ajan. Ensimmäisenä tehtävänäni oli inventoida Kanta-sairaalan ja Vanajaveden sairaalan irtokalusteet yhdessä yksiköiden kanssa. Sen jälkeen olen saanut olla ohjaamassa yksiköitä muuton suunnittelussa ja valmistautumisessa. Työ on laajaa ja yksityiskohtaista, mutta samalla innostavaa – yhdessä suunnittelemme tulevaisuutta.

Suunnitteluun osallistui lähes 80 yksikön henkilöstö. Jokaisesta yksiköstä on nimetty muuttovastaavat, jotka tuntevat oman toimintansa erityispiirteet ja osaavat nostaa esiin tärkeät näkökulmat. Henkilöstön aktiivinen osallistuminen ja rohkeus tuoda esille omia tarpeitaan on ollut hienoa. Erityisesti asiakkaiden turvallisuus ja hoidon sujuvuus ovat nousseet suunnittelun keskiöön.

Muuton lukuja:

• Muuttavan henkilöstön määrä: 2100
• Muuttavat neliöt: 113 784,5 brm
• Muuttovastaavia: 130
• Muutettavia lääkintälaitteita: 2100
• Muutettavia irtokalusteita: 1800

Moni palvelu jatkuu muuton ajan kahdessa sairaalassa yhtä aikaa. Tämä edellyttää henkilöstöltä venymistä – joissain yksiköissä työntekijämäärä jopa tuplataan muuton ajaksi. Uudet tilat ja toimintatavat vaativat henkilöstöltä perehdytystä, ja asiakkaille viestitään hyvissä ajoin, missä heidän palvelunsa sijaitsevat muuton keskellä. Hyvä suunnittelu ja varautuminen korostuvat erityisesti kriittisissä toiminnoissa, joissa palvelut eivät voi pysähtyä hetkeksikään.

Olemme pilkkoneet muuton isoista kokonaisuuksista pienempiin osiin ja varautuneet erilaisiin skenaarioihin. Tarvittaessa pystymme muuttamaan suunnitelmia lennosta. Olemme myös tutustuneet muiden sairaaloiden muuttoihin, mikä on vahvistanut, että olemme oikealla tiellä.

Muuton keskeiset kokonaisuudet

• Palveluiden turvaaminen muuton aikana
• Henkilöstösuunnittelu
• Viestintä asiakkaille, henkilöstölle ja kumppaneille
• Potilaiden siirrot
• Tavara- ja laitemuutot

Muutto herättää odotusta ja jännitystä, välillä myös huolta. Yksiköt eivät kuitenkaan ole tässä yksin: tukena on työryhmiä, kumppaneita ja ennen kaikkea toisemme. On ollut rohkaisevaa nähdä, miten yksiköt ovat löytäneet yhdessä ratkaisuja ja tukeneet toisiaan matkan varrella.

Tämä muutto on ainutlaatuinen kokemus, ja sen jälkeen haluan, että jokainen Assiin muuttava voi olla ylpeä siitä, mitä on tehnyt. Kyse ei ole vain rakennuksen vaihtamisesta – kyse on siitä, että kantahämäläiset saavat turvallista hoitoa myös muutoksen keskellä. Matka on vaativa, mutta kuljemme sitä yhdessä, osaavien ihmisten voimin, luottavaisin mielin.

Kirjoittajana Oma Hämeen suunnitteluasiantuntija Nina Vesterinen.
Suunnitteluasiantuntija Nina Vesterinen on ollut keskeisessä roolissa valmistelemassa Assin siirtymää kohti toimivaa arkea. Sairaanhoitajataustansa ansiosta hän tarkastelee muuttoa ennen kaikkea käyttäjien ja henkilöstön näkökulmasta – käytännönläheisesti, ratkaisukeskeisesti ja suurella sydämellä. Muutto uuteen sairaalaan on hänelle enemmän kuin logistinen vaihe: se on yhteinen ponnistus kohti parempaa arkea kaikille.

ARTIKKELI / 20.02.2026

Ikä Iloiten -hanke jalkautui miesten pariin Janakkalassa – kohtaamisista arvokasta tietoa palvelujen kehittämiseen

Hanke pyrkii tavoittamaan palvelujen ulkopuolella olevia iäkkäitä ihmisiä siellä, missä he ovat. THL pitää lähestymistapaa raikkaana ja merkityksellisenä. 
 

Janakkalan Ahilammen kodalle saapui kirpeänä tammikuun pakkaspäivänä viitisentoista iäkästä miestä - suurin osa toisilleen ennestään tuttuja paikallisten huoltoaseman ja kahvilan pöydistä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Ikä Iloiten –hanke oli kutsunut yhteiseen iltapäivään tärkeän kohderyhmänsä: ikääntyvät miehet, jotka voivat helposti jäädä palvelujen ulkopuolelle. 

Päivän tavoitteena oli tuoda miehet ja yhteistyökumppanit yhteen. Oma Hämeen lisäksi paikalla oli edustajia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, SPR:n paikallisosastolta ja Kyläturva-hankkeesta HAMK:sta Kirsi Hipp. 

Yhteisöllisyyttä ja tukiverkkoja kahvipöydistä 

Makkaranpaiston lomassa käytiin keskustelua ikääntymisestä ja siihen liittyvistä tarpeista. Turvallisuus ja yksinäisyys nousivat esiin suurina huolenaiheina. Vaikka kodalle kokoontuneet miehet eivät ole juurikaan järjestettyihin verkostoihin ja tapahtumiin osallistuneet, he ovat muodostaneet omat verkostonsa kahvipöytiin huoltoasemille ja kahviloihin. Niihin kokoonnutaan säännöllisesti. 

– Joka päivä sinne on lähdettävä, potkaistava itsensä ulos, muuten jää kotiin. Saatamme kokoontua helposti jopa kolme tuntia ja keskustella päivän polttavista asioista. Se lisää myös turvallisuutta: on hyvä, että on porukka, joka katsoo perään ja josta voi aina kysyä apua. Huomaamme aina, jos joku puuttuu porukasta, miehet kuvailevat yksissä tuumin. 

He kokevat, että omaehtoinen kokoontuminen on tuonut paljon yhteisöllisyyttä ja turvaverkkoa työelämän jälkeen - harvalla on ollut vakiintuneita porukoita töissä käydessä. Mukaan otetaan – tai jopa houkutellaan – uusia ihmisiä avoimin mielin. Porukoiden ikähaitari on yli 20 vuotta: nuorimmat ovat juuri eläkkeelle jääneet ja vanhimmat jo lähes 90-vuotiaita. 

– Kaikki mahtuu mukaan, harjoittelujaksolle voi tulla nuorempiakin. Paikalla ei varsinaisesti ole merkitystä. Eiköhän näitä kokoontumisia ole joka pitäjällä. Naisilla on omat harrastusryhmänsä, meillä nämä, naurahtaa yksi miehistä, Kari Koskela. 

Aidosti kohtaavaa kuuntelua 

Vuonna 2025 alkaneen Ikä Iloiten -hankkeen tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden aktiivisuutta ja toimintakykyä sekä tavoittaa erityisesti ne, jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle. Hankkeessa keskitytään erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön. 

Hanketyöntekijät Christa Ahonen (kuvassa oikealla) ja Anuliisa Salovaara ovat syksyn aikana tutustuneet Janakkalassa omaehtoisesti kokoontuviin porukoihin. Toisin kuin perinteisesti, ihmisiä ei ole kutsuttu järjestettyihin tapahtumiin, vaan tietoa ja tukea on viety sinne, missä kohderyhmä jo on. 

– Olemme keskustelleet miesten kanssa siitä, mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja millaista tarvetta heillä on palveluille. Olemme halunneet tarjota aidosti kohtaavaa kuuntelua. Jos haluaa huomioida jotain ryhmää, heitä täytyy kuunnella. Nämä miehet ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Olemme halunneet nostaa heidän arvoaan. Se vaatii myös tekijöiltä ammattiroolin riisumista, Ahonen ja Salovaara kertovat. 

Tiiviit miesporukat ovat ottaneet hanketyöntekijät uteliaisuudella vastaan – vaikka alkuun jalkautuminen pieneen kuntaan herättikin ihmetystä.  

– Onhan se ollut sellainen piristysruiske, että tänne tullaan. Eikä väkisin ole tuppauduttu mukaan, vaan kysytty kohteliaasti, miehet tuumaavat. 

Hankkeessa toivotaan, että jalkautumisen malli voisi laajentua myös muille alueille ja kuntiin. 

Lähestymistapa herättää kiinnostusta myös valtakunnallisesti 

Makkaranpaistotapahtumassa mukana ollut THL:n kehittämispäällikkö Mari Luonsinen pitää hankkeen lähestymistapaa raikkaana. Hän näkee tärkeänä, että palveluiden kohderyhmät tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi koko kehittämisen ajan – ei vain suunnitteluvaiheessa, vaan myös toteutuksessa ja arvioinnissa. 

– Tässä lähestymistavassa on jotain hyvin luontevaa ja samalla raikasta. Sen sijaan, että perustettaisiin uusia ryhmiä tai odotettaisiin ihmisten ottavan itse yhteyttä, mennään sinne, missä ihmiset jo valmiiksi kokoontuvat ja viettävät aikaa. Miesten kokemukset ja näkemykset tarjoavat arvokasta tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen suuntaamiseen. Näitä oivalluksia voisi hyödyntää esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintojen suunnittelussa ja vahvistamisessa. 

Luonsinen näkee, että sote-alalla kannattaisi muutenkin rohkeasti kokeilla erilaisia tapoja tavoittaa ihmisiä – erityisesti niitä iäkkäitä, joita voi muuten olla vaikea tavoittaa ja joilla saattaa olla riski toimintakyvyn heikkenemiseen. 

– Jos voimme mennä heidän luokseen ja rakentaa luottamusta siellä, missä he jo ovat, se voi olla merkittävä askel kohti oikea-aikaisempaa tukea. 

Kuva: Timo Martola.

Ikä Iloiten – selvästi eteenpäin -hanke (2025–2027) 

• STM:n rahoittama terveyden edistämisen hanke 

• Mukana kuusi kuntaa ja useita järjestöjä 

• Kohderyhmänä yli 65-vuotiaat 

• Painopiste: ehkäisevä päihdetyö, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 

• Tavoitteena pysyvä varhaisen puuttumisen toimintamalli kuntien käyttöön 

ARTIKKELI / 12.02.2026

Chat tuo avun lähemmäksi arkea – näin saat digipalveluista parhaan hyödyn

Chat-asiointi on nopea ja vaivaton tapa hoitaa monia sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita. Kun tiedät, mihin chattia voi käyttää ja täytät esitiedot huolellisesti, saat apua turvallisesti ja sujuvasti ilman ajanvarausta.

Terveys-chat

Terveys-chatissa voit keskustella oireistasi tai muusta terveyshuolestasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa arkisin klo 8–20. Ota rohkeasti yhteyttä matalalla kynnyksellä.

Vinkki suun terveydenhuollon asiakkaille:

Vaikka chatissa voi hoitaa myös ajanvarausasioita, useimpien suun terveydenhuollon aikojen siirto ja peruutus onnistuu jo digitaalisesti joko Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Hyvin täytetyt esitiedot nopeuttavat asiointia Terveys-chatissa

Chat-asiointi alkaa esitietokyselyllä. Huolellisesti täytetyt esitiedot:

• nopeuttavat asiointia ja vähentävät lisäkysymyksiä
• varmistavat ohjautumisen oikealle ammattilaiselle
• parantavat hoidon turvallisuutta ja laatua
• auttavat ammattilaista hahmottamaan kokonaistilanteesi
• auttavat sinua itseäsi jäsentämään tilanteesi

Täyttämällä esitiedot huolella autat sekä itseäsi että ammattilaista – ja asiasi etenee sujuvammin.

Näin lähetät kuvan Terveys-chatissa

Jos ammattilainen pyytää sinua lähettämään kuvan tai liitteen:

1. Klikkaa ”Liitä tiedosto”.
2. Noudata näkyviin tulevia ohjeita ja sallitut tiedostotyypit.
3. Valitse ja tuplaklikkaa lähetettävä tiedosto.
4. Voit vielä vaihtaa tai poistaa kuvan ennen lähetystä.
5. Paina Lähetä.

Lähetetty kuva näkyy keskustelussa ja tukee hoidon tai tilanteen arviointia.

Neuvola-chat

Neuvola-chatissa voit asioida terveydenhoitajan kanssa lapsiperhe-elämään, raskauteen, ehkäisyyn, perhesuunnitteluun, lapsettomuuteen sekä raskauden keskeytyksiin liittyvissä asioissa. 
Lisäksi saat tarvittaessa apua lapsiperheiden sosiaaliohjaajalta neuvola-chatin aukioloaikojen mukaisesti. Sairaalan kätilöt ovat mukana chatissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14.

Vinkki neuvolan ajanvarausasioihin liittyen:

Vaikka chatissa voi hoitaa myös ajanvarauksiin ja peruutuksiin liittyviä asioita, monet neuvolan määräaikaistarkastukset ja ajat voit jo varata helposti Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Aikuissosiaalityön chat

Aikuissosiaalityön chatissa voit keskustella sosiaaliohjaajan kanssa elämän erilaisista haasteista, kuten arjessa selviytymisestä, elämänhallinnasta ja sosiaalipalveluista. 

Usein kysymykset liittyvät taloudellisiin huoliin. Tutustu ensin Oma Hämeen verkkosivuihin taloudellisista tuista. Jos kaipaat lisää ohjausta ja neuvontaa, ota yhteyttä chatin kautta.

Tukea taloudellisiin ongelmiin

Infon chat

Infon chatista saat neuvontaa esimerkiksi Oma Hämeen palveluiden yhteystietoihin, sijainteihin tai yleisiin toimintaohjeisiin liittyen. 

Chatissa ei käsitellä potilastietoja eikä ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita. Chatissa ei myöskään anneta ohjausta tai neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen. Jos haluat keskustella sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, ota yhteys joko Terveys-, Neuvola- tai Aikuissosiaalityön chatin kautta.

Chat-asiointi lapsen tai muun läheisen puolesta

Voit asioida chatissa myös toisen henkilön tai alle 18-vuotiaan lapsesi puolesta, jos sinulla on siihen valtuutus. Henkilö, jonka puolesta haluat asioida, valitaan Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

Mistä chatit löytyvät?

Löydät chatit sivustomme alakulman ”Aloita chat” -painikkeesta sekä Oma Häme -sovelluksesta.

ARTIKKELI / 16.01.2026

Assin blogi: Assi herää eloon – mitä tapahtuu, kun tulevaisuuden sairaala täytetään elämää varten?

Kun Assi vastaanotettiin syksyllä, se oli kuin hieno, uusi talo, joka odotti muuttajia: valoisa, avara ja täynnä mahdollisuuksia – mutta vielä tyhjä. Nyt elämme vaihetta, jossa tuo talo täytetään kaikella sillä, mitä siellä asuminen ja eläminen vaatii. Sairaala on vain monimutkaisempi kokonaisuus kuin omakotitalo. Kalustamisen ja varustamisen myötä Assi alkaa päivä päivältä muuttua rakennuksesta toimivaksi sairaalaksi. Jokainen tuoli, jokainen näyttö ja jokainen hoitotarvike vie meitä lähemmäs hetkeä, jolloin ensimmäiset asiakkaat kävelevät ovista sisään.

Miksi tämä vaihe on niin merkittävä?

Satojen ammattilaisten pitkä suunnittelutyö alkaa nyt konkretisoitua. Olen saanut olla mukana Assi-hankkeessa lähes yhdeksän vuotta, ja tuntuu samaan aikaan uskomattomalta ja liikuttavalta nähdä, kuinka kauaskantoiset tavoitteet, tarpeet ja suunnitelmat muuttuvat kalusteiksi, laitteiksi ja toimiviksi tiloiksi. Olen ylpeä tiimistämme ja siitä, miten hyvässä hengessä töitä tehdään. Usein olen miettinyt, että tällä porukalla menisimme vaikka kuuhun – ja ehkä se on omalla tavallaan tehtykin, kun yksi upea sairaala on saatu aikaiseksi.

Kulissien takana tapahtuu paljon

Sairaala vastaanotettiin allianssilta muutaman kuukauden etuajassa, mikä oli huikea suoritus. Vastaanoton jälkeen aloitimme saman tien kalustamisen, joka kestää vuoden loppuun asti. Kun vuodenvaihde tulee, alkaa varustamisvaihe ja yksiköt ottavat päävastuun omista tiloistaan. Työ koskettaa yhteensä 2747 toiminnallista tilaa ja käytäviä, joten kyse ei ole mistään pienestä kokonaisuudesta. Samaan aikaan tiloihin tehdään IT-asennuksia, lääkinnälliset laitteet otetaan vastaan ja tarkastetaan, erilaiset järjestelmät asennetaan ja testataan, tilat ja toiminnot validoidaan ja perehdytykset valmistellaan. Pitkän hankkeen aikana on syntynyt myös pieniä korjaustarpeita, jotka liittyvät toiminnan muutoksiin tai hankintoihin. Hyvä suunnittelu ja muutosprosessi ovat pitäneet nämä maltillisina ja hallittavina.

Tätä kaikkea tekee huikea joukko ammattilaisia: yksiköiden superkäyttäjiä, tila- ja kiinteistöpalveluiden asiantuntijoita, ICT-osaajia, lääkintätekniikan väkeä, puhtaus- ja ruokapalveluiden ammattilaisia, laboratorion henkilöstöä ja tukipalveluyhtiön työntekijöitä. Yhteistyö ja hyvä fiilis ovat tämän vaiheen sydän.

Kalustaminen

Kalustamisen ja varustamisen kokoluokka hahmottuu parhaiten, kun katsoo kokonaisuutta kappalemäärien kautta. Uudishankintoja tulee Assiin useita kymmeniä tuhansia. Jokainen hankittu tuote – olipa se sitten tuoli, hoitotarvike tai monitori – täytyy vastaanottaa, tarkistaa, rekisteröidä järjestelmiin ja viedä oikeaan paikkaansa. Pelkästään irtokalusteita tulee lähes 11 000 kappaletta. Jokainen niistä asennetaan, tarkastetaan ja kirjataan järjestelmään.  Uudishankintojen lisäksi muutamme kalusteita -oikeastaan kaiken mahdollisen, jotta saamme hankintakuluja kohtuullisemmiksi.

Olin varautunut siihen, että kalustaminen olisi haastavaa ja hidasta, mutta on ollut suuri ilo huomata, kuinka sulavasti kaikki on edennyt. Taustalla on tarkkaan rakennettu prosessi, viikkotasoinen aikataulutus ja jatkuva tilannekuva, joka varmistaa, että pysymme kartalla niin tehtävien etenemisestä kuin mahdollisista riskeistäkin. Lisäksi benchmarkkasimme muiden hyvinvointialueiden vastaavia vaiheita, mikä auttoi luomaan meille toimivan mallin. Assi alkaa jo nyt näyttää oikealta sairaalalta, sellaiselta, joka odottaa pääsevänsä tekemään sitä, mihin se on rakennettu.

Testaus – kaikki testataan, koska kaikki on tärkeää

Sairaalaympäristössä mikään ei saa jäädä sattuman varaan. Siksi testausvaiheessa käydään läpi käytännössä kaikki: teknologian toimivuus, potilaan kulkureitit, laitteiden toiminta, hätätilanteiden toimintamallit, järjestelmät ja turvallisuuden eri tasot. Osa näistä testeistä on lakisääteisiä, osa syntynyt hyvistä käytännöistä ja kokemuksesta, mutta kaikki ovat tärkeitä. On parempi testata rauhassa etukäteen kuin havahtua kiireessä siihen, että jonkin olisi pitänyt olla toisin. Testaukseen osallistuu laaja joukko ammattilaisia terveydenhuollon henkilöstöstä IT:hen ja lääkintätekniikasta turvallisuusväkeen, puhtauspalveluihin ja logistiikkaan. Juuri tämä moniammatillisuus tekee meistä vahvoja ja varmistaa, että Assin arki tulee toimimaan kitkattomasti.

Superkäyttäjät – arjen sankarit

Superkäyttäjät ovat tämän vaiheen avainhenkilöitä. Heitä on 26, ja he toimivat yksiköidensä vastuuhenkilöinä, koordinoivat kalustamista ja varustamista sekä varmistavat, että yksiköiden toiminta pystyy käynnistymään uusissa tiloissa muuton jälkeen. He tekevät työtä yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa, ja yhteistyön merkitys korostuu jokaisena päivänä. Ilmapiirissä on jännitystä, ylpeyttä ja oppimisen iloa. Tiimi on hitsautunut hienosti yhteen. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on superkäyttäjien oma ehdotus viikoittaisesta Assin Superjumpasta. Toteutimme sen, ja siitä on tullut ihastuttava osa yhteistä matkaa. Se kertoo sitoutumisesta ja siitä, miten arvokasta yhdessä tekeminen on.

Miltä Assi näyttää juuri nyt?

Assilla alkaa olla oma ilme. Liikkuessani tiloissa tuntuu, että se on enää pienen matkan päässä siitä elämästä, jota varten se on rakennettu. Päivä päivältä on helpompaa irrottaa otteensa sairaalasta ja antaa sen hiljalleen siirtyä omistajiensa – yksiköiden ja henkilöstön – käsiin. Myönnän, että ajattelen Assia välillä hahmona. Sen kanssa on koettu niin paljon, ettei sitä voi enää ajatella pelkkänä rakennuksena. Kun ensimmäiset asiakkaat saapuvat aulaan, istun varmasti katsomassa. Se tulee olemaan tunteikas hetki.

Mitä seuraavaksi?

Alkuvuodesta Assi siirtyy seuraavaan etappiin, kun yksiköt alkavat vastata varustelusta. Me tuemme heitä tarpeen mukaan, mutta hiljalleen astumme takavasemmalle. Kun kuulen yksiköiden väen kertovan tiloistaan omistajuuden tunteella, sydämeni läikähtää. Monta vuotta Assi nojasi meihin, mutta nyt se alkaa olla valmis seisomaan omilla jaloillaan. Tulevaisuuden sairaala on todella jo käsin kosketeltavissa, ja se on upeaa.

Kirjoittajana Oma Hämeen suunnitteluasiantuntija Soili Hietasola-Husu.
Soili Hietasola-Husu on pitkän linjan suunnitteluasiantuntija, joka yhdistää tarkkuuden, kokonaisuuksien hallinnan ja sydämellisen työotteen ainutlaatuisella tavalla. Hän on ollut mukana Assin suunnittelussa alusta asti ja tuntee sairaalan kuin oman taskunsa – ei pelkkänä rakennuksena, vaan elävänä kokonaisuutena. Soilissa yhdistyy rauhallinen jämäkkyys, empaattinen ote ja vahva yhteistyön voiman ymmärrys.

ARTIKKELI / 12.01.2026

Blogi: Seinistä palveluihin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viimeisten vuosien aikana ostanut ja vaihtanut useita kiinteistöjä alueen kuntien kanssa. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon kannalta keskeisten rakennusten kiinteistökaupat. Niitä tehdään Hämeenlinnan, Riihimäen, Jokioisten, Forssan ja Hausjärven kanssa, kun valtioneuvosto on myöntänyt Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Minulta on kysytty, miksi toimimme näin? Avaan taustoja tässä blogissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on niin sanottu sirpalealue, jonka toimipisteet ovat sote-uudistuksen alussa olleet pääosin vuokrakohteita. Sote-uudistuksen tullessa voimaan hyvinvointialueen kunnilta vuokraamien tilojen vuokra-aika ja vuokrataso määriteltiin laissa vuokra-asetuksella. Oma Hämeen maksamat vuokrat ovat myös määräytyneet vuokra-asetuksen ja markkinatilanteen mukaan. Tämä on nostanut voimakkaasti hyvinvointialueen toimitilakustannuksia.

Kustannusten laskeminen onkin ollut yksi keskeinen tekijä kiinteistökauppojen valmistelussa. Mikä parasta, kiinteistökauppojen taloudelliset hyödyt ovat näkyneet heti hyvinvointialueen tuloslaskelmassa.  

Toimitilojen omistaminen mahdollistaa Oma Hämeelle tilojen joustavan kehittämisen puhtaasti omasta näkökulmasta. Edessämme ovat sykliset vuosikymmenet, kun väestörakenne muuttuu ennusteiden mukaan suuresti Kanta-Hämeessä seuraavilla vuosikymmenillä. Väestön ikääntyminen tulee nostamaan palveluiden kysyntää 2030-luvulla. Mutta 2040- ja 2050-luvuilla kysyntä tulee todennäköisesti laskemaan.

On myös nähtävissä, että samaan aikaan sote-palveluiden tuottamisen tavat muuttuvat ja teknologia kehittyy, mikä taas edellyttää toimitilojen kehittämistä ja muutosinvestointeja. Omien kiinteistöjen muokkaaminen ja kehittäminen on merkittävästi helpompaa kuin vuokrakohteiden.

Muutos- ja korjauskustannukset on huomioitu

Kiinteistökauppojen yhteydessä on arvioitu myös kiinteistöjen toiminnallista ja teknistä kuntoa sekä käyttöikää. Olemme tietoisia, ettemme ole ostaneet uusia toimitiloja. Kiinteistöjen kunto on myös vaikuttanut kohteiden kauppahintaan.

Tällä hetkellä tarkennamme kiinteistökohtaisia elinkaarisuunnitelmia. Tavoitteena on, että pystymme jatkamaan näiden keskeisten kiinteistöjen elinkaarta ja vaiheistamaan uusien kohteiden rakennusinvestointeja. Investoinneissa on myös huomioitava väestörakenteen muutokset, koska uuden rakennuksen elinkaari on noin 50 vuotta. Suunnittelussa on siis huomioitava, miltä Kanta-Hämeen väestörakenne näyttää vuosina 2050–2070 ja arvioitava tilatarpeita, jotta meillä ei ole tulevaisuudessa mitään kiinteistöpommia käsissämme.

Kaikki toteutetut kiinteistökaupat ovat vähentäneet muita talouden sopeuttamistarpeita. Esimerkiksi Hämeenlinnan kanssa tehdyt kiinteistökaupat paransivat meidän tulostamme yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, Riihimäen kanssa tehty kiinteistöjärjestely paransi tulosta miljoonan vuodessa, samoin Forssan sairaalasta tehty kauppa. Eli kaikkiaan yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa. Kaupoissa on huomioitu myös tulevat muutos- ja korjauskustannukset sekä mahdolliset purkukustannukset.

Joulukuussa päätetyt kiinteistökaupat noudattavat samaa logiikkaa. Ne parantavat hyvinvointialueen tulosta noin miljoona euroa vuodessa. Taas olemme miljoonan lähempänä lakisääteistä velvoitetta alijäämien kattamisesta. Ja mikä hienointa: 10 vuodessa tämä tarkoittaa 10 miljoonan euron säästöä.

Kun mietitte, miksi joku palvelu siirtyy tai työntekijän työpiste muuttuu, niin muistakaa, että jokainen seinistä säästetty euro vähentää muita sopeuttamistarpeita. Se vapauttaa euroja tärkeimpään eli palveluihin.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen

ARTIKKELI / 27.12.2025

Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa

Juteinikoti on 16-paikkainen kehitysvammaisten ympärivuotinen asumisyksikkö Hattulassa, jossa asukkaat ovat iältään 19–84-vuotiaita. Joulun aikaan arki saa Juteinikodissa erityistä lämpöä, ja juhlan suunnitteluun panostetaan hyvissä ajoin yhdessä asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa.

Asukkaiden joulunajan toiveet ja suunnitelmat kartoitetaan etukäteen. Osa asukkaista viettää joulua omaistensa luona. Tänä jouluaattona Juteinikodissa joulua viettää seitsemän asukasta. Paikalla on kolme ohjaajaa, kun normaalisti heitä on kuusi.

Joulun odotus näkyy ja tuntuu Juteinikodissa jo joulukuun alusta alkaen. Joulukalentereilla on tärkeä rooli arjen rytmittäjinä: asukkaiden omien kalentereiden lisäksi talossa on yhteinen joulukalenteri. Siinä jokaiselle 24 päivälle on oma pieni samettipussukka, jonka asukkaat avaavat vuorollaan. Pussista löytyy yleensä pieni suklaa, jouluinen koriste sekä kortti, jossa on päivän numero.

Tunnelmaan virittäydytään koristelemalla tiloja. Joulukuusi koristellaan yhdessä heti marras–joulukuun vaihteessa, jotta sen kauneudesta ehditään nauttia mahdollisimman pitkään. Yhteisistä tiloista löytyy kynttelikköjä, tekstiilejä, silkkikukkia ja valoketjuja. Jokainen asukas saa koristella myös oman huoneensa haluamallaan tavalla.

Perinteet rytmittävät joulun odotusta

Itsenäisyyspäivänä Juteinikodissa katsottiin yhdessä Linnan juhlia, joka on monelle yksi joulunalusajan kohokohdista. Joulun odotukseen kuuluvat myös yhteiset askarteluhetket, joissa tehdään esimerkiksi joulukortteja ja -koristeita. Värittäminen on suosittua ympäri vuoden – joulun alla tietenkin jouluisin aihein.

Joulumieli vahvistuu myös musiikin myötä. Yhteisissä laulu- ja musisointihetkissä lauletaan tuttuja joululauluja, kuten Kulkuset, Joulupuu on rakennettu ja Kello löi jo viisi. Lauluja säestetään rytmisoittimin, ja Jouluradio soi taustalla ahkerasti. Joulun tuoksua saadaan pipari- ja torttupajoista. Sekä asukkaat että henkilökunta pukeutuvat mielellään tonttulakkeihin ja muihin jouluisiin asusteisiin.

Joulunalusaikaan osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös kodin ulkopuolisiin tapahtumiin. Läheisessä tapahtumakeskuksessa järjestetty Toivon Joulu -tapahtuma joulupukkeineen oli asukkaille tänä vuonna mieleenpainuvana elämys. Tänä vuonna ilahduttivat myös läheisen päiväkodin ja alakoulun oppilaiden tekemät joulukortit. Lisäksi Juteinikodissa järjestettiin omat pikkujoulut yhteistyössä seurakunnan diakoniatyön kanssa.

Jouluaattoa Juteinikodissa vietetään perinteisesti ja kiireettömässä tunnelmassa. Päivä alkaa joulurauhan julistuksen kuuntelemisella, ja moni seuraa mielellään jouluisia televisio-ohjelmia. Illansuussa nautitaan yhteinen jouluateria, jota seuraa rauhallinen joulun hetki – ja joka vuosi myös joulupukki on löytänyt tiensä Juteinikotiin.

Juteinikodissa joulussa tärkeintä on lämmin tunnelma ja yhdessäolo.

ARTIKKELI / 25.12.2025

Turvanasi jouluna – lasten osastolla on joulun taikaa ja uuden odottelua

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Kaikki toivovat, että lapset saisivat viettää joulunsa terveinä kotona, mutta jos sairaalahoitoa tarvitaan, osastolla ollaan valmiina auttamaan myös pyhinä. Jokainen pieni potilas ja perhe kohdataan joulunakin samalla turvallisuudella ja ammattitaidolla – ja tunnelmaa rakennetaan pienillä, merkityksellisillä eleillä. 

Tänä jouluna ilmassa on myös uuden odottelua 

Tänä vuonna joulun tunnelmaan sekoittuu myös odotusta. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan alkaa tuntua jo arjessa: katse on samaan aikaan tässä hetkessä ja tulevassa. 

– Valmisteluja on tehty jo etukäteen, ja muutto tuo mukanaan paljon uutta. Silti kaikkein tärkein pysyy: lapsen ja perheen turvallinen hoito ja kohtaaminen – myös jouluna, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä. 

Joulutunnelma syntyy pienistä teoista 

Lasten osastolla joulun henkeä luodaan käytännön arjen keskelle lempeästi: osastolla voi näkyä joulukoristeita ja valoja, ja työntekijöillä saattaa olla tonttulakkeja tuomassa hymyä hetkiin. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja osasto pyrkii siihen, että jouluna jokainen lapsi kokee olevansa huomioitu ja joulupukkikin vierailee ilahduttamassa lapsia ja lapsen mielisiä. 

– Lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joulumuistamisen. Se tuo usein hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisikaan se paikka, missä joulua toivoisi viettävänsä, Kesälä sanoo. 

Osaston joulumuistamisia mahdollistavat osaston omat järjestelyt sekä lahjoittajat, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille ja heidän perheilleen. 

Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi 

Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen tiimiin kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, ja tarvittaessa apua saadaan myös muualta sairaalasta. Tavoite on selkeä: varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon myös jouluna. 

Vaikka osastolla elettävä arki on sairaalan arkea, jouluna tunnelmassa on usein jotakin erityistä. Perheiden kiitollisuus ja lasten pienet ilon hetket koskettavat – ja henkilökunnalle on tärkeää, että lapsi ja perhe voivat tuntea olonsa mahdollisimman turvalliseksi myös pyhien aikana. 

Vinkki perheille: joulun taika on usein yksinkertaista 

Lasten osaston väki muistuttaa, että lasten joulussa tärkeintä ovat usein pienet asiat: lämpö, läsnäolo ja yhdessäolo. 

– Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan turvallista oloa, läheisyyttä ja rauhaa. Jos vain mahdollista, hidastakaa ja olkaa läsnä, lasten osaston henkilökunta vinkkaa. 

Jouluna lasten osastolla tehdään parhaamme, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun lämpöä myös hoidon keskellä. Toive on silti sama kuin kaikilla: rauhallinen ja iloinen joulu. 

ARTIKKELI / 24.12.2025

Turvanasi jouluna – Joulussa on tänä vuonna uuden odottelua synnytys- ja naistentautien yksikössä

Joulu on monelle rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa, mutta Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä joulupyhät kuluvat tärkeän työn äärellä – perheitä kohdaten, hoitaen ja ohjaten, vuorokauden ympäri. 

Tänä jouluna ilmassa on lisäksi jotain erityistä: uuden odottelua. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan, eli Assiin alkaa tuntua jo arjessa. Uusia tiloja odotellaan innolla, ja valmisteluja on tehty pitkäjänteisesti pitkin vuotta. 

– Uusi sairaala on jo mielessä monella tavalla. Valmisteluja on tehty etukäteen ja kevään korvalla pääsemme myös esittelemään uutta asiakkaille, kertoo apulaisosastonhoitaja ja kätilö Veera Karhu. 

Joulu näkyy pieninä asioina – työn ydin pysyy samana 

Vaikka tuleva muutto tuo arkeen odotusta ja suunnittelua, jouluna työ jatkuu tällä hetkellä vielä tutuissa tiloissa ja tutulla varmuudella. 

Yksiköissä joulun taika näkyy pieninä asioina: joulukoristeita on ripoteltu esille ja tunnelma on monelle lämmin, vaikka vuorot rytmittävät päivää kuten muulloinkin. 

– Sitä ei aina tiedä, ovatko joulunpäivät rauhallisia vai kiireisiä. Mutta kaikkeen ollaan moniammatillisesti valmiina – niin kuin aina, Veera kuvaa. 

Turva on läsnä myös jouluna 

Synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailussa ammattilaiset ovat joulunakin tavoitettavissa, vastassa ja valmiina auttamaan. 

Jouluna syntyvät vauvat, perheiden suuret tunteet ja joskus yllättävätkin tilanteet muistuttavat siitä, miksi työtä tehdään: jotta jokainen perhe saa hoidon, tuen ja turvan silloinkin, kun muu Suomi viettää joulua. 

Yksikön väki haluaa toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille! 

ARTIKKELI / 23.12.2025

Turvanasi jouluna – tonttupolku ja puurojuhla luovat taianomaisia hetkiä ikäihmisille

Monissa Oma Hämeen ikäihmisten asumisyksiköissä joulun valmistelu aloitettiin jo hyvissä ajoin ja joulutunnelmaa on luotu mitä moninaisimmilla tavoilla. 

Riihikodilla päätettiin tänä vuonna luoda joulun tunnelmaa herättelemällä jouluisia muistoja eri aistien kautta. Riihikodin aulaan on rakennettu jouluinen tila ja aisti-/tonttupolku, joka jatkuu aina sisäpihalle asti. Ulkoilemaan pääsee oikeaan kuusimetsään, jota koristavat jouluiset valot, lyhdyt ja tontut. 

Riihikodin aistipolulla joulu kuuluu, tuoksuu, maistuu ja näkyy; on kellon kilinää, piparin makua, havujen, kanelin ja kardemumman tuoksua sekä jouluinen postikorttiseinä. Ne herättävät muistelemaan, millaisia muistoja asukkailla on omista tärkeistä jouluista vuosien varrelta. Joulutunnelma ja tonttupolku on saanut asukkailta ihastuneen vastaanoton. 

– Me menimme joka joulu reellä kirkkoon, eräs asukas tokaisi, kun kuuli kilisevän joulukellon äänen. 

Aulasta löytyy myös jouluinen valokuvanurkkaus, jossa voi käydä ottamassa valokuvia yhdessä läheisten tai hoitajien kanssa – ja moni asukas onkin hyödyntänyt tilaisuutta. Jouluinen aula on rakennettu Riihikodin virikeohjaajan ohjauksella yhdessä asukkaiden ja Villavan yksikön tettiläisten kanssa. 

– Jouluiseen tonttupolkuun saatiin lahjoituksena joulukoristeita, joulukuusia sekä jouluvaloja riihimäkeläisistä sosiaalisen median ryhmistä. Todella moni Riihimäkeläinen halusi olla mukana ilahduttamassa ja rakentamassa joulun tunnelmaa Riihikodin ikäihmisille. He kokivat auttamisen tuovan joulumieltä itselleenkin, lähijohtaja Tiia Santala kiittelee. 

Lammin puurojuhlalla on vuosien perinteet 

Lammilla Pellavakodin ja Sinipellavan puurojuhlalla on pitkät perinteet - eikä tänäkään vuonna siitä ole tingitty. Jo ennen joulua vietettävät puurojuhlat ovat pidettyjä ja odotettuja tapahtumia sekä asukkaille että heidän omaisilleen. Juhlatila koristellaan jouluiseen tunnelmaan yhdessä asukkaiden kanssa ja puurojuhlassa tarjoillaan perinteistä riisipuuroa, rusinasoppaa sekä glögiä ja pipareita. Ohjelmassa on joululauluja, yhteislaulua ja jouluinen tietovisailu. 

Puurojuhlalla on vuosien perinteet; se oli jo aikaisemmalla vanhainkodilla tärkeä kokoontumisjuhla, jossa saatiin olla yhdessä ja jota arvostettiin paljon. Juhlavieraita oli joka joulu ihastuttamassa joulutunnelman lisäksi joulukuusi, joka koristeltiin yhdessä asukkaiden kanssa.  

Puurojuhlan jälkeen asumisyksiköissä laskeudutaan joulun viettoon. Jouluaatto Sinipellavassa ja Pellavakodilla sujuu rauhallisissa merkeissä joulun tunnelmasta ja yhdessäolosta nauttien.  

Joulutunnelmaa luo Porkkalan kartanolta lahjoituksina saadut joulukukat, sekä lukuisat joulukoristeet ja kyntteliköt. Ruokasalissa soi aattopäivän ajan klassiset joululaulut ja puolen päivän aikaan asukkaat kuuntelevat perinteisen joulurauhanjulistuksen, nauttivat maukkaan jouluaterian laatikoineen ja kinkkuineen kiireettömästi. Lammin seurakunta käy joka joulu tervehtimässä asukkaita jouluhartauden merkeissä ja toivottamassa kaikille hyvää joulua. 

– Päiväkahvin aikaan asukkaille on tarjolla herkullisia joulutorttuja ja pipareita, ja joulupukkikin vierailee lahjojen kera. Päivällisellä herkuttelemme yhdessä joulupuurolla ja rusinasopalla. Joulupyhien aikaa rauhoitetaan yhdessä ololle ja vietetään aikaa läheisten kanssa, sanoo ohjaaja Virpi Peippola. 

Joulun vieraina Panzo-poni ja joulupukki

Hattulassa Willa Katinalassa jouluun laskeudutaan koristelemalla yksikkö jouluvaloilla ja koristelamalla joulukuusi. Asukkaat pääsevät laulamaan joululauluja ja leipomaan jouluherkkuja.  

Joulun perinteisiin kuuluu vuosittain ensimmäisen adventin Hattulan seurakunnan jouluhartaus sekä Lions Clubin vuosittain lahjoittamat herkulliset täytekakut. 

– Pikkujouluja vietetään kaikissa ryhmäkodeissa, joissa perinteisesti kuullaan Hattulan Pyhän Ristin kuoron esitykset, joulupukki vierailee ja tänä vuonna meillä oli myös meillä usein vieraileva Panzo-poni mukana. Omaiset ja läheiset ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuksiin, kertoo lähijohtaja Päivi Luopajärvi. 

Oma Hämeen asumisyksiköt toivottavat kaikille lämmintä joulua! 

ARTIKKELI / 19.12.2025

Blogi: Joulu eron jälkeen

Joulu on monelle vuoden kohokohta, johon liittyy paljon odotuksia yhdessäolosta, rentoutumisesta ja levosta. Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua kaikelta muulta kuin juhlalta. Miten kestän yksinolon ilman lapsia? Miltä joulu tuntuu ilman puolisoa ja lapsia? Miten voisin viettää joulua myös lasten kanssa?  

Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi olla vaikein. Ikäviä tunteita, kuten ahdistusta, surua ja ikävää, voi kuitenkin herätä vielä vuosia eron jälkeenkin. On tärkeää hyväksyä, että nämä tunteet kuuluvat asiaan. Älä pakota itseäsi iloon, jos tarvitset aikaa toipua parisuhteen päättymisestä ja sopeutumisesta uudenlaiseen joulun aikaan.  

Eroon liittyy menetys, joka juhla-aikana monesti korostuu. Vanhat tavat viettää perhejoulua muuttuvat. Tilalle olisi luotava uudenlaisia joulun viettämisen tapoja, niin yhdessä lasten kanssa kuin erillään lapsista. Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua vaikealta, mutta se ei onneksi määritä kaikkia tulevia jouluja ja vuodenvaihteita. 

Älä jää yksin

Jos vietät joulua ilman lapsia, voit luoda uusia perinteitä ja viettää joulunpyhiä oman aikataulun mukaisesti. Millainen joulu tuntuu sinusta joululta, tuo lepoa ja yhteyttä toisiin ihmisiin sen mukaan, mitä tarvitset? Joulupöytään voi valita juuri ne itselle parhaiten maistuvat ruuat. Ota yhteyttä ystäviin ja läheisiin. Ota kyläilykutsut vastaan.  

Joulua voi viettää myös erilaisin vaihtoehdoin: metsäretkeily, leffamaraton, lautapeli-ilta ystävien kanssa, ruokamaistelut, hotelliyöpyminen, risteily tai reissu uudelle paikkakunnalle. Valitse mielimusiikkia kuunneltavaksi, lukemista, kirjoita kirje läheiselle, tai puuhastele muuta, mistä itse pidät ja nautit. Joulussa oleellista ei ole se, miltä se muiden silmissä näyttää,. Olennaista on se, että se tuntuu sinulle itsellesi sopivalta ja tuo itselle hyvää mieltä ja lepoa. 

Lapsilla joulun viettäminen vanhempien eron jälkeen voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Iloa ja kaipausta rinnakkain. Lapset voivat olla iloisia mahdollisesta kahdesta joulusta, jos joulu valmistellaan molempien vanhempien luo koristeineen, lahjoineen ja ruokineen. Samalla läsnä voivat olla muistot ja kokemukset aiemmista yhtenä perheenä vietetyistä jouluista, ikävä toista vanhempaa kohtaan ja kaipaus aikaan, jolloin vielä oltiin ja elettiin yhdessä. Lapselle on yleensä tärkeää nähdä vanhemmat mukana päiväkodin tai koulun järjestämissä joulun ajan tapahtumissa ja juhlissa. 

Lapsille turvallinen joulu

Parhaimmat lahjan vanhemmat antavat lapsilleen, kun he pyrkivät mahdollistamaan toisen vanhemman luona vietettävää aikaa jouluna tai joulun aikaan tai yhteyden muulla tavoin lapselle. Tämä vaatii vanhemmilta tahtoa tehdä kompromisseja – sen muistamista, ettei lapsi lähtökohtaisesti eroa vanhemmistaan, vaan ero on aikuisten välinen asia. Jos mahdollista, voiko joulupäivän joulupöydän ääressä tai aaton joulupukin vierailussa olla läsnä vanhemmat yhdessä? Voiko aaton ilonhetkiä videoida tai välittää videopuheluna toisaalla asuvalle vanhemmalle?

Lapselle turvallisuutta lisätään sovinnollisuuteen pyrkivällä joulun viettämisellä. Turvallinen joulu lapselle tarkoittaa rauhallista ilmapiiriä ilman riitoja. Tunnetta, että joulu on edelleen juhla, ei taistelukenttä. Kun ilmapiiri on turvallinen, joulu voi olla edelleen ilon aikaa, vaikka sitä vietetäänkin eri lailla kuin aiemmin. 

Muista nämä:

1) Joulun ajankohta 

Jos lapset viettävät osan joulusta toisessa kodissa, muista, ettei joulu ole vain yksi päivä. Voitte juhlia ja viettää joulua myös etukäteen tai jälkikäteen. Tärkeintä on yhdessäolo. 

2) Huolehdi itsestäsi 

Joulu voi korostaa yksinäisyyttä. Sovi tapaamisia ystävien kanssa, lähde joulukonserttiin tai vietä aikaa luonnossa. Jos olo on raskas, puhu läheiselle tai ammattilaiselle.  

3) Suunnittele ja sovi yhdessä 

Jos mahdollista, sovi toisen vanhemman kanssa, miten joulun aikaa lasten kanssa olisi hyvä viettää. Onko mahdollista jakaa joulun ja uuden vuoden pyhät vuosittain tai löytää uusia yhteisiäkin tapoja viettää joulun lasten kanssa? 

4) Luo turvaa lapselle 

Kerro lapselle, miten joulua tänä vuonna vietetään ja missä ja kenen kanssa hän joulun aikaa viettää. Anna lapselle mahdollisuus olla yhteydessä toiseen vanhempaan, isovanhempiin ja muihin hänelle tärkeisiin ihmisiin. 

Tukea on saatavilla myös joulun aikaan  

Apua eroon -chatistä ja Apua väkivaltaan -chatistä arkipäivisin (paitsi 24.–26.12. 2025 ja 1.1. ja 6.1.2026).

Mieli ry:n Kriisipuhelin 09-2525 011 päivystää 24/7 myös juhla-aikoina. 

Nollalinja 080005005 päivystää 24/ 7 myös juhla-aikoina. Puhelin on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. 

Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjaus- ja neuvonta arkipäivisin 

Päivi Hietanen 
Ensi- ja turvakotien liitto 
Ero lapsiperheessä työn asiantuntija 

Minna Ritakorpi 
elintapaohjauksen asiantuntija
Oma Häme