Sisältöjulkaisija

Assin blogi Harri Halinen ICT-projektipäällikkö
ARTIKKELI
13.05.2025

Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1

Assi tuo Kanta-Hämeen terveydenhuollon nykyaikaan – ihmiselle suunniteltuna, teknologian tukemana.

Assin blogi Harri Halinen ICT-projektipäällikkö

Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1

ARTIKKELI / 13.05.2025

Assi tuo Kanta-Hämeen terveydenhuollon nykyaikaan – ihmiselle suunniteltuna, teknologian tukemana.

Assin blogi Harri Halinen ICT-projektipäällikkö

ARTIKKELI / 13.05.2025

Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1

Kanta-Hämeen maisemaan kohoaa kovaa vauhtia jotakin uutta ja merkityksellistä. Ahveniston mäen rinteelle rakentuu Assi – Ahveniston sairaala, jota kutsutaan kavereiden kesken yksinkertaisesti Assiksi. Maaliskuussa 2026 nykyisen keskussairaalan toiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan tähän uuteen rakennukseen. Muutto on mittava muutos niin alueen asukkaille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Mutta se ei ole vain seinien vaihtamista uusiin – Assin myötä muuttuu paljon enemmän.

Jo silloin, kun Assin rakentamista suunniteltiin, päätettiin, että projekti nojaa kahteen kantavaan voimaan: inhimillisyyteen ja teknologian mahdollistamaan toiminnan tehostamiseen. Inhimillisyys ei ole vain sana strategiapaperissa – se on arvo, jonka tulee näkyä ja tuntua sairaalan jokaisessa nurkassa.

Kysyin tekoälyltä, mitä maailman inhimillisin sairaala voisi olla. Sain kauniin kuvauksen:

”Se on paikka, jossa potilaat tuntevat olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi. Hoitohenkilökunta kuuntelee empaattisesti ja tarjoaa yksilöllistä hoitoa, joka huomioi fyysiset, emotionaaliset ja henkiset tarpeet. Tilat ovat rauhalliset ja viihtyisät, läheiset ovat tervetulleita mukaan hoitoon, ja moderni teknologia tukee hyvinvointia ja potilasturvallisuutta – ei hallitse vaan auttaa.”

Tämä kuvaus kosketti, sillä se tiivistää juuri sen, mitä olemme Assissa rakentamassa.

Toinen tärkeä peruspilari Assissa on teknologia. Mutta ei teknologia teknologian vuoksi – vaan ihmisten vuoksi. Etsimme ja kehitämme inhimillistä teknologiaa, sellaista, joka ei ainoastaan ratkaise ongelmia, vaan tukee meitä arjessa, lisää yhteisöllisyyttä ja helpottaa elämää.

Mitä inhimillinen teknologia oikein on? Tekoälyn mukaan:

”Se on suunniteltu ihmistä varten. Helppokäyttöinen, saavutettava ja intuitiivinen. Se tukee vuorovaikutusta, auttaa yhteydenpidossa ja arjen hallinnassa. Se suojelee yksityisyyttä ja toimii kuin kumppani – ei työkalu, vaan tuki elämään.”

Assissa tämä ajatus konkretisoituu monin tavoin. Yksi näkyvimmistä on OmaHäme-sovellus, joka toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin porttina. Sovelluksen ja verkkopalvelun kautta voit hoitaa terveydenhuollon asioitasi – ja tulevaisuudessa myös sosiaalipalveluihin ja pelastusalaan liittyviä tehtäviä. Kehitämme palvelua jatkuvasti, ja juuri nyt on hyvä hetki ottaa se käyttöön, jos et ole vielä ehtinyt!

Assissa myös sairaalavierailu muuttuu. Sisääntulossa sinut toivottavat tervetulleiksi suuret digitaaliset opasteet, jotka ohjaavat oikeaan paikkaan. Itseilmoittautumisautomaatit nopeuttavat asiointia ja vähentävät turhaa jonotusta. Kaikki toimii saumattomasti yhdessä, jotta asiakkaan kokemus olisi sujuva ja selkeä.

Potilashuoneet on varustettu tablettilaitteilla, joiden kautta voi selata nettiä, lukea digilehtiä tai tutustua sairaalan palveluihin. Perinteinen televisio löytyy toki myös. Potilaan hyvinvointi on meille tärkeä, ja siksi myös turvallisuuteen on panostettu: modernit turvallisuusjärjestelmät suojaavat niin potilaita kuin henkilökuntaakin ja tukevat henkilöstön työarkea.

Tämä kaikki on vasta alkua. Inhimillinen teknologia on ennen kaikkea näkökulma ja arvovalinta. Se on lupa katsoa teknologiaa ihmisen silmin. Seuraavassa kirjoituksessa syvennymme henkilökunnan kokemuksiin ja siihen, miten teknologia muuttaa työntekoa Assissa.

Aurinkoa ja iloa kevääseesi
Harri

Kirjoittajana Oma Hämeen Ahveniston sairaalahankkeen ICT-projektipäällikkö Harri Halinen
Hän vastaa teknologiaratkaisujen yhteensovittamisesta ja käyttöönotosta. Hän on keskeisessä roolissa varmistamassa, että moderni teknologia palvelee sekä potilaita että henkilöstöä sujuvasti ja inhimillisesti. Harrilla on pitkä kokemus vaativista ICT-hankkeista, ja hänet tunnetaan ratkaisukeskeisestä otteestaan ja rauhallisesta johtamistyylistään.

Takaa päin kuvattu ihmishahmo rannalla. Tummanpuhuva kuva.
ARTIKKELI
12.05.2025

Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja osastonhoitaja Heidi Kemmo pohtivat blogissaan huumeongelman ratkaisuja.

Takaa päin kuvattu ihmishahmo rannalla. Tummanpuhuva kuva.

Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken

ARTIKKELI / 12.05.2025

Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja osastonhoitaja Heidi Kemmo pohtivat blogissaan huumeongelman ratkaisuja.

Takaa päin kuvattu ihmishahmo rannalla. Tummanpuhuva kuva.

ARTIKKELI / 12.05.2025

Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken

Tuoreiden jätevesitutkimusten mukaan niin sanotun "peukun", eli muuntohuume alfa-PVP:n, pitoisuudet Kanta-Hämeessä ovat maan neljänneksi suurimmat. Tämä myös näkyy mielenterveys- ja päihdepalveluiden arjessa, sillä yhä useamman asiakkaan elämänhallinta on romahtanut tämän äärimmäisen vaarallisen aineen vuoksi.

Alfa-PVP ei ole mikään viaton päihde. Se on synteettinen stimulantti, joka vaikuttaa keskushermostoon ja voi aiheuttaa nopeasti vakavaa riippuvuutta. Käyttäjillä esiintyy ahdistusta, unettomuutta, aggressiivisuutta ja hallusinaatioita. Pitkäaikaisessa käytössä alfa-PVP voi johtaa psykooseihin, väkivaltaiseen käytökseen ja jopa hengenvaarallisiin fyysisiin komplikaatioihin, kuten sydän- ja verisuoniongelmiin. Peukku ei johda ainoastaan riippuvuuteen – se johtaa usein myös kodittomuuteen, rikollisuuteen ja pahimmillaan ennenaikaiseen kuolemaan.

Yksi syy peukun suosioon on sen välitön ja voimakas vaikutus: käyttäjä tuntee itsensä energiseksi, itsevarmaksi ja valppaaksi. Moni kertoo jaksavansa sen avulla pidempiä päiviä, unohtavansa ahdistuksen tai pärjäävänsä sosiaalisissa tilanteissa. Se on keinotekoinen nopea helpotus niille, joilla on muuten vaikeaa. Lisäksi aineen saatavuus on kasvanut, ja sen hinta on käyttäjien mukaan suhteellisen matala – yhdistelmä, joka on erittäin vaarallinen. Peukku on osaltaan syrjäyttänyt amfetamiinin, jonka käyttömäärät ovat laskeneet THL:n tuoreen jätevesitutkimuksen mukaan.

On tärkeää muistaa, että kukaan ei synny huumeidenkäyttäjäksi. Käyttäjäksi kasvetaan – usein huomaamatta ja hiljaisessa hädässä. Moni aloittaa kokeilun, kun elämässä ei ole turvaa, tukea tai tarkoitusta. Taustalla on lähes aina mielenterveyden ongelmia, kiusatuksi tulemista, yksinäisyyttä tai turvattomuutta.

Oma Hämeessä on tavoitteena lisätä katkaisu- ja vieroitushoitopaikkoja niitä tarvitseville. Suunnitteilla on myös koko Oma Hämeen laajuinen koulutus päihdehäiriöistä, joka suunnataan koko henkilöstölle. Näin pyrimme varmistamaan, että tietoisuus päihteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä olisi yhä useammalla ammattilaisella käytössä. Varhainen tunnistaminen on tärkeää, jolloin asiakkaiden tilanteet eivät pääsisi kärjistymään.

Lisäksi kehittämisen kohteena on vahvistaa nuorten päihdehoitopolkua monialaisesti. Suunnittelemme myös jalkautumista kouluille, joissa voidaan kertoa tutkittuun tietoon perustuvaa näkemystä aineeseen liittyvistä vaaroista. Hoitotyössä on otettu käyttöön seuloja, jotka tunnistavat Alfa-PVP:n käytön. Näin päästään puuttumaan mahdolliseen käyttöön.

Tiesitkö, että Alfa-PVP on liitetty Suomessa vuodesta 2018 alkaen yli 70 kuolemantapaukseen? Näistä noin kolmanneksessa aine ilmoitettiin kuolemansyyksi tai siihen myötävaikuttavaksi tekijäksi.

Vaikka mielenterveys- ja päihdepalvelut tekevät parhaansa, tarvitsemme rinnallemme laajempaa tukea. Perheiden, koulujen, harrastustoiminnan, poliisin ja perusterveydenhuollon rooli on keskeinen. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää, jotta voimme tunnistaa riskit ajoissa ja tarjota tukea silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Kyse ei ole yhden tahon vastuusta, vaan koko yhteiskunnan yhteisestä tehtävästä. Ja asenteista.

Huumeongelma ei ratkea yksittäisillä hoitopoluilla tai rangaistuksilla. Se ratkeaa rakentamalla yhteisöä, jossa jokainen nuori kokee olevansa tärkeä. Meidän on kysyttävä itseltämme: mitä emme ole nähneet, kuulleet tai tehneet ajoissa? Hiljaiset signaalit.

On aika herätä – ei huumeisiin, vaan niiden taustalla oleviin syihin.


Paula Turunen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosaluejohtaja
Heidi Kemmo, Riihimäen ja Janakkalan mielenterveys- ja päihdeyksikön osastonhoitaja

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen työpöydän ääressä.
ARTIKKELI
16.04.2025

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"

Suvi Laitinen näkee etävastaanottojen olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen työpöydän ääressä.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"

ARTIKKELI / 16.04.2025

Suvi Laitinen näkee etävastaanottojen olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen työpöydän ääressä.

ARTIKKELI / 16.04.2025

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"

Sairaanhoitaja Suvi Laitinen on työssään nähnyt läheltä, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pian hän siirtyy täysipäiväisesti uuteen digitiimiin, jossa hän tarjoaa etänä apua ja tukea näiden haasteiden kanssa kamppaileville.

– Digitaaliset palvelut madaltavat kynnystä hakea apua. Niiden kautta pääsee keskustelemaan ammattilaisen kanssa nopeasti, Suvi kertoo. 

Suvin mukaan asiakas hyötyy mielenterveys- ja päihdepalveluista eniten silloin, kun on itse valmis työskentelemään muutoksen eteen. Asiakkaan omat toimet arjessa ovat pääosassa, jotta muutoksia saadaan tehtyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten tehtävänä on olla siinä tukena. 

– Asiakkaiden onnistumisten näkeminen ja heidän omien tavoitteidensa saavuttaminen on aina innostavaa. Se tuo merkityksellisyyttä työhön ja antaa voimia jaksaa arjessa, Suvi jatkaa. 

Vielä toistaiseksi Suvin työviikot koostuvat korvaushoitolääkkeiden jakamisesta, puheluihin vastaamisesta, vastaanottokäynneistä, lyhytterapiakäyntien pitämisestä, chat-vuoroista ja kognitiivisen lyhytterapian opiskelusta.

Ilot jaetaan työporukassa suurella sydämellä 

Työyhteisö Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä on Suville tärkeä. 

– Työporukkamme on mahtava! Olen saanut kunnianimikkeen "hupitoimikunnan johtaja". Pyrin tuomaan arkeen iloa, oli kyseessä sitten ystävänpäivän kehukuoret tai joulun tonttudiplomit, Suvi kertoo. 

Työporukassa jokainen saa olla oma itsensä ja asioista keskustellaan avoimesti. Huumori auttaa jaksamaan. Ilot jaetaan suurella sydämellä – usein kahvipöydän äärellä.

– Meillä on tapana juhlia isoja ja pieniä onnistumisia. Itseleivotut herkut ovat olennainen osa tunnelmaa, Suvi kertoo hymyillen. 

Viimeaikaisista onnistumisista Suvi nostaa esiin kollegansa kanssa perustaman kognitiivisen lyhytterapiaryhmän masennuksesta kärsiville. Ryhmä otettiin lämpimästi vastaan ja yhteistyö kollegan kanssa sujui saumattomasti. Se tuntui erityisen hyvältä. 

Puutarhanhoito ja kesäkanat tuovat vastapainoa työlle

Suvin vapaa-aika kuluu pitkälti omien pienten lasten kanssa ulkoillessa ja puuhastellessa. Kevätaurinko saa hymyn Suvin huulille, koska hän pääsee pian rakkaan harrastuksensa pariin.

– Pidän kovasti puutarhanhoidosta. Kasvatan kasvihuoneessa ja kasvimaalla hyötykasveja, ja tulevana kesänä suunnitelmissa on ottaa pihalle myös kesäkanoja. 

Uuden ja innostavan edessä

Pian Suvi on siirtymässä omasta halustaan digitiimiin ja on oikein tyytyväinen, että työnantaja on kuunnellut hänen toiveitaan. Uudessa roolissaan Suvi vastaa yli 18-vuotiaille tarkoitettuun mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja-puhelinpalveluun ja chattiin. Ensilinjan palvelut tarjoavat maksutonta neuvontaa ja ohjausta, ja ovat uusille asiakkaille ensisijainen tapa ottaa yhteyttä.

Etävastaanottojen Suvi ajattelee olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.

– Fyysisille vastaanotoille on tietysti oma aikansa ja paikkansa, mutta luulen, että etävastaanotot yleistyvät vielä entisestään lähitulevaisuudessa.

Myös ennaltaehkäisevää työtä Suvi pitää tärkeänä. 

– Toivon, että ennaltaehkäisevä työ lisääntyy ja ihmisten tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksistaan arjessa ja elämässä kasvaa.

Suvi mainitsee esimerkiksi Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat, joista suuri osa ihmisistä hänen mukaansa hyötyisi.

Lue lisää Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluista
Klikkaa tästä Mielenterveystalon Omahoito-ohjelmiin

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden chatin voit aloittaa joko Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa omahame.fi. Chat on avoinna ma–pe klo 13–15.

Euroopan unionin rahoittama.

Assin blogi_Mirja Ottman-Salminen_erikoissairaanhoidontulosaluejohtaja
ARTIKKELI
15.04.2025

Muutto lähestyy – muutamme uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026

Viimeinen vuosi käynnistyi vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, koska ASSI-sairaalan muutto lähestyy...

Assin blogi_Mirja Ottman-Salminen_erikoissairaanhoidontulosaluejohtaja

Muutto lähestyy – muutamme uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026

ARTIKKELI / 15.04.2025

Viimeinen vuosi käynnistyi vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, koska ASSI-sairaalan muutto lähestyy...

Assin blogi_Mirja Ottman-Salminen_erikoissairaanhoidontulosaluejohtaja

ARTIKKELI / 15.04.2025

Muutto lähestyy – muutamme uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026

Viimeinen vuosi käynnistyi vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, koska ASSI-sairaalan muutto lähestyy päivä päivältä, alle 365 päivää muuttoon.

Uuden Oma-Hämeen ASSI-sairaalan suunnittelu on ollut pitkä ja monivaiheinen prosessi. Kanta-Hämeen keskussairaala on ollut työpaikkani vuodesta 1987 alkaen ja olen toiminut sairaalassa monenmoisissa tehtävissä kätilönä, sairaanhoitajana, lähijohtaja, projektipäällikkönä, ylihoitajana ja sittemmin erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtajana.  Olen ollut ASSI-sairaalan rakentamisessa mukana erikoissairaanhoidon sairaalatoiminnan näkökulmasta alusta alkaen. Vuonna 2015 kaikki alkoi toimeksiannosta sairaalan toiminnallisen suunnittelun osalta. Teeseinä sairaalasuunnittelun lähtötilanteessa olivat ”potilas ensin”-periaate, laadukas ja turvallinen hoito, tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen, avohoidon vahvistaminen, potilaspaikkojen vähentäminen osastoilla sekä toimintojen vakiointi.

Tällä hetkellä meillä on alle vuosi aikaa koko sairaalan muuttoon ja  meillä on yli 70 toiminnallista, moniammatillista työryhmää valmistelemassa muutosta ja muuttoa. Olemme jo pitkään pilotoineet vanhan keskussairaalan tiloissa ASSIN uusia toimintamalleja. Näitä ovat mm. asiakkaan sähköisen esitietolomakkeen käyttöönotto sekä asiakkaan sairaalassa itseilmoittautuminen. Mikäli asukkaat asioivat hyvinvointialueen palveluissa Oma Hämeen puhelinsovelluksesta löytyy mm. ajanvaraukset, eEsitiedot.

ASSI-sairaalan vuodeosastoilla on yhden hengen huoneita, joten henkilöstömme on pilotoinut tätä toimintamallia sisätautien osastolla. Lisäksi olemme uudistaneet ammattilaisten työnjakoa mm. puhelinsovellusten käyttöönotolla voimme sujuvoittaa työntekijöiden päivittäistä työtä; palvelupyynnöt potilaskuljetukseen, siivouspyynnöt ja kiinteistöhuoltoon, hoitologistikoille. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto tämän vuoden aikana leikkaustoiminnassa ja välinehuollossa eivät näy varsinaisesti sairaalan asiakkaille, mutta ne toivottavasti automatisoivat ja sujuvoittavat työtä, jolloin henkilöstöllä on enemmän aikaa potilaiden hoitoon.

Kaikkien uuteen sairaalaan muuttavien työntekijöiden systemaattinen henkilöstön perehdytyksen valmistelu uuden sairaalatiloihin on parhaillaan työn alla. Se on valtavan suuri ponnistus kaikilta, koska sairaalaympäristönä on uusi täynnä erilaista teknologiaa. Jokainen työntekijä perehdytetään läsnäolokoulutuksin ja osin sähköisin aineistoin, jotta työntekijä voi turvallisesti työskennellä ja liikkua uudessa sairaalassa.

Vaikka uusi sairaala työ mukanaan innostusta, valoa suurien ikkunoiden kautta, sujuvuutta työhön, niin samalla henkilöstö luopuu osittain totutuista työnkuluista ja tiloista. Myös työyhteisö saattaa muuttua osalla työntekijöistä, kun muutamme uuteen sairaalaan, tämä tuo mukanaan myös haikeutta.

Uudistumme yhdessä rohkeasti ja odotamme innolla uusien tilojen tuomia mahdollisuuksia!

Mirja

Kirjoittajana Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen
Hän toimii  Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja hänellä on pitkä kokemus hoitotyöstä, lähijohtamisesta ja sairaalatoiminnan kehittämisestä. ASSI-hankkeessa hän on ollut mukana alusta alkaen varmistamassa, että uusi sairaala tukee laadukasta, turvallista ja inhimillistä hoitoa.

Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy Assiin keväällä 2026
ARTIKKELI
10.04.2025

Assi rakentuu elämää varten – synnyttäjälle tilaa, rauhaa ja tukea

Keväällä 2026 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan – Assiin.

Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy Assiin keväällä 2026

Assi rakentuu elämää varten – synnyttäjälle tilaa, rauhaa ja tukea

ARTIKKELI / 10.04.2025

Keväällä 2026 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan – Assiin.

Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy Assiin keväällä 2026

ARTIKKELI / 10.04.2025

Assi rakentuu elämää varten – synnyttäjälle tilaa, rauhaa ja tukea

Keväällä 2026 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikkö siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan – Assiin. Tulevaisuuden sairaalassa yhdistyvät teknologinen huippuosaaminen, rauhallinen ympäristö ja ennen kaikkea käyttäjälähtöinen ajattelu.

Synnyttäjien ja perheiden tarpeet ovat olleet suunnittelun keskiössä alusta alkaen. Käyttäjälähtöisyys on konkretisoitunut muun muassa allashuoneissa, ilmajoogaliinoissa, kodinomaisissa ratkaisuissa sekä siinä, että henkilöstö ja asiakkaat on otettu aktiivisesti mukaan suunnitteluun.

Henkilöstö mukana suunnittelussa alusta asti

– Assin suunnittelu on ollut poikkeuksellista juuri siksi, että olemme saaneet vaikuttaa tiloihin kätilöinä, asiantuntijoina ja hoitotyön tekijöinä. Olemme tuoneet arjen näkökulmaa suunnitteluun: mitä oikeasti tarvitsemme ja miten eri yksiköiden yhteydet palvelevat toimintaa, kertoo Pirjo Koskela, apulaisosastonhoitaja ja kätilö. Koskela toimii käyttäjäedustajana ja kuvaa prosessia palkitsevaksi – Olen kokenut, että mielipiteelläni on ollut merkitystä. On ollut upeaa seurata eri toimijoiden ammattitaitoa ja kuinka se on Allianssityöskentelyssä sulautunut voimavaraksi, joka vie projektia eteenpäin.

Synnyttäjien ääni mukana kehittämisessa

Synnyttäjien ja perheiden näkemyksiä on kerätty monin eri tavoin. Projektin alkuvaiheessa suunnittelupalavereihin osallistui asiakasraatilainen, ja nykyisestä toiminnasta saadut asiakaspalautteet ovat tarjonneet arvokkaita ideoita tilojen ja toiminnan kehittämiseen. Myös sähköisiin ratkaisuihin liittyviä kyselyitä on toteutettu suunnittelutyön tukena. Asiakaskeskeisyys on ollut mukana koko matkan ajan – ei vain paperilla, vaan käytännön päätöksissä. – Tilat tukevat yksilöllisyyttä, liikkumisvapautta ja synnytyksen luonnollisuutta. Esimerkiksi ilmajoogaliinat tuovat synnyttäjillemme uusia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja kivunlievitykseen, Koskela kuvailee. 

Luonto ja teknologia – rauhaa ja sujuvuutta

Assi rakentuu keskelle sydänmetsää. Luonnon läheisyys tuo rauhan ja kauneuden synnytyksen hetkiin. Samalla teknologia on saumaton osa tiloja – se toimii taustalla, tukee hoitoa ja vapauttaa aikaa ihmiselle. Esimerkiksi uuden palvelupyyntösovelluksen avulla henkilökunta voi tilata asiakkaalle kuljettajan röntgentutkimukseen, jolloin ammattilaisten aikaa säästyy potilastyöhön. Henkilökunta odottaa innolla uusia ja puhtaita tiloja, jotka on suunniteltu aidosti hoitotyötä tukeviksi. Modernit teknologiset ratkaisut auttavat kohdentamaan osaamisen ja ajankäytön juuri sinne, missä sitä tarvitaan eniten.

Käytännön ratkaisut tukevat elämää ja kohtaamista

Uusi synnytysyksikkö on suunniteltu täyttämään sekä asiakkaiden että henkilöstön tarpeet. Yksikössä on viisi tilavaa synnytyssalia ja kolme synnytysammeilla varustettua huonetta, joissa voi rauhassa antautua synnytyksen kulkuun. Kaikissa synnytyssaleissa ja ammehuoneissa on kattoon asennetut koukut, jotka mahdollistavat ilmajoogaliinojen käytön – tämä antaa uusia tapoja liikkua ja tukea kehoa synnytyksen aikana.

Perhehuoneet mahdollistavat puolison tai tukihenkilön täysipainoisen läsnäolon koko hoitojakson ajan, mikä vahvistaa perhekeskeistä hoitoa. Vauvojen hoitopöydät ovat sähkösäätöisiä, ja niiden yläpuolelle sijoitetut lämpösäteilijät varmistavat, ettei vastasyntynyt menetä lämpöä hoitotoimenpiteiden aikana. Lisäksi vuodeosaston buffet-ruokailu tuo joustavuutta ja kodinomaisuutta osastolla oloon.

Erityinen yhdistelmä – vastasyntyneiden teho samassa yksikössä

Assin synnytysyksikköön kuuluu myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikkö, joka on integroitu osaksi synnytysvuodeosastoa. Tämä mahdollistaa sen, että myös erityishoitoa tarvitseva vastasyntynyt voi olla samassa perhehuoneessa vanhempiensa kanssa koko hoitojakson ajan. Tämä on suuri edistysaskel yksikkömme perhekeskeisessä ja inhimillisessä hoitotyössä. – Tämä ratkaisu turvaa paitsi vauvan hoitoa, myös vanhemmuuden alkua ja yhteyttä – yhdessäolon merkitystä ei voi korostaa liikaa, Koskela kiteyttää.

Petrus Kukkonen
ARTIKKELI
01.04.2025

Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan tarkistuksen konkreettisia vaikutuksia.

Petrus Kukkonen

Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja

ARTIKKELI / 01.04.2025

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan tarkistuksen konkreettisia vaikutuksia.

Petrus Kukkonen

ARTIKKELI / 01.04.2025

Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja

No niin, nyt yksi hyvonvointialueiden rahoituslain kukkanen on vuorostaan puhjennut kukkaan.  Hyvinvointialueiden rahoitus kasvoi vuodelle 2025 noin 2,2 miljardia euroa. Tänä vuonna hyvinvointialueiden rahoitusta on korjattu ensimmäisen kerran jälkikäteistarkistuksella. Se on noin 1,41 miljardia euroa eli palvelutarpeen ja hyvinvointialue-indeksin vaikutus rahoitukseen kasvuun oli noin 800 miljoonaa euroa.

Jälkikäteistarkistuksen arvo perustuu kaikkien hyvinvointialueiden yhteen laskettuun alijäämään vuodelta 2023. Jälkikäteistarkistuksen tavoitteena on korjata valtakunnallisesti hyvinvointialueiden rahoitusta vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen todellisia kustannuksia. Tarkistus on erä, joka myös otetaan alueilta pois, kun valtakunnallinen alijäämä pienentyy.  

Rahoituksen tarkistus on valtakunnallisesti hyvä asia. Mutta, kun sukeltaa pinnan alle ja katsoo, miten se on kohdistunut eri alueille, saattaa kahvi mennä väärään kurkkuun. Jälkikäteistarkistus kohdennetaan alueille rahoituksen suhteessa – eli jos alueen osuus rahoituksesta on yksi prosentti, niin jälkikäteistarkistuksena lisätyn rahoituksen osuus on 14,1 miljoonaa euroa vuonna 2025. Epäilen, että tämä ei vielä laita herätyskelloja soimaan.

Jälkikäteistarkistuksena myönnetyn rahoituksen määrä on syntynyt alueiden yhteenlasketuista alijäämistä. Alijäämät alueilla ovat jakautuneet täysin eri tavalla kuin alueiden osuus kokonaisrahoituksesta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen jälkikäteistarkistuksena lisätty rahoitusosuus on noin 43,8 miljoonaa vuodelle 2025. Se perustuu rahoitusosuuteen, joka on 3,1 prosenttia eli 3,1 x 1,41 miljardia = 43,8 miljoonaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 alijäämä oli 59,4 miljoonaa euroa. Tuo noin 15,6 miljoonan erotus (59,4 me – 43,8 me) on järjestelmässä siirtynyt toiselle alueelle. Isoimmat erotukset ovat Keski-Suomessa, Lapissa ja Vantaa-Keravalla. 

Lisärahoitusta ylijäämästä huolimatta?

Jälkikäteistarkistus on myös nostanut tiettyjen alueiden rahoitusta enemmän kuin vuoden 2023 alijäämä on ollut. On myös yksi alue, jossa vuonna 2023 on tehty ylijäämää. Käytetään tästä paikasta nimeä Onnela.

Onnelassa sosiaali – ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi teki vuonna 2023 ylijäämää noin 28 miljoonaa euroa ja kyseisen vuoden osalta jälkikäteistarkistuksena kohdistui heille 150 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2025. Eli muiden alueiden syntyneestä alijäämästä siirrettiin Onnelalle kyseinen summa. Yhteisvaikutus Onnelan talouteen oli siis +178 miljoonaa euroa ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouteen - 15,6 miljoonaa euroa. On myös muita alueita, jotka hyötyvät jälkikäteistarkistuksesta. Korostan, että syy ei ole Onnelan tai muiden alueiden, vaan rahoitusjärjestelmän. 

On suhteellisen helppo ymmärtää lain laatijoita, miksi lakiin on kirjoitettu jälkikäteistarkistuselementti nykyiseen muotoon. Sen tarkoituksena on ollut varmistaa, että rahoituksen taso vastaa valtakunnallisesti todellisia kustannuksia. Tarkistus voisi toimia kohtuullisesti tilanteessa, jossa alijäämät tai ylijäämät olisivat olleet pieniä. Sitä ei ole laadittu tilanteeseen, jossa alueiden alijäämät nousivat erittäin korkeiksi vuonna 2023.

Rahoitusjärjestelmään liittyvät ongelmat olivat kuitenkin helposti nähtävissä jo syksyllä 2023, kun alueiden tilinpäätösennusteet alkoivat tarkentua. Yksittäisen virkamiehen näkökulmasta on suhteellisen vaikea ymmärtää, miksi ilmiselvää ongelmaa ei lähdetty jo silloin korjaamaan. Nyt sen on annettu uida osaksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää, missä se aiheuttaa entistäkin vaikeampia taloustilanteita alueille. 

Pahempaa vielä edessä?

Nyt kun odotetaan vielä vuosi tai kaksi niin, ollaan tilanteessa, jossa hyötyjien ja häviäjien erot vain kasvavat ja tilanteen korjaaminen on aina vain vaikeampaa. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun eriarvoistuminen on siinä pisteessä, että valtakunnallisesti hyvinvointialueiden tulos on kääntynyt positiiviseksi, jolloin jälkikäteistarkistus lähtee leikkaamaan kaikkien alueiden rahoitusta rahoitusosuuksien suhteessa.

Jälkikäteistarkistus siis leikkaa alueiden rahoituksen tasoa, vaikka alueella olisikin vielä alijäämää taseessa. Tämä on nähtävissä jo nyt, kun tarkastellaan rahoituksen painelaskelmaa vuosien 2026–2028 osalta. Alueiden rahoituksen kasvu putoaa lähes nollaan ja joillain alueilla kehitys on jopa negatiivinen. 

Näin lopuksi ilmainen vinkki: säästöjä voi saada aikaiseksi myös korjaamalla rahoitusjärjestelmää.


 

 





Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio pelastuslaitoksen rakennuksen edessä.
ARTIKKELI
14.03.2025

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria

Jukka Nuotio on julkaissut YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee TUVE-palveluiden käyttöönottoa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio pelastuslaitoksen rakennuksen edessä.

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria

ARTIKKELI / 14.03.2025

Jukka Nuotio on julkaissut YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee TUVE-palveluiden käyttöönottoa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio pelastuslaitoksen rakennuksen edessä.

ARTIKKELI / 14.03.2025

Tutkimus: TUVE-palvelut parantavat pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuria

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintopalveluiden ICT-palvelupäällikkö Jukka Nuotio on julkaissut tietojärjestelmäosaamisen YAMK-opinnäytetyön, joka käsittelee turvallisuusverkon (TUVE)-palveluiden käyttöönottoa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Opinnäyte hyväksyttiin korkeimmalla arvosanalla joulukuussa 2024.

TUVE-palveluiden käyttöönoton suunnittelu ja vaatimukset 

Nuotion tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin suunnitella ja toteuttaa TUVE-palveluiden käyttöönottoa pelastustoiminnassa. Tavoitteena oli varmistaa sujuva ja kustannustehokas käyttöönotto sekä selvittää keskeiset vaatimukset ja vaiheet.

Tutkielmassa käsitellään TUVE-palveluiden käyttöönoton vaatimuksia, kuten tietoturvaa ja tilaturvallisuutta sekä operatiivisia tarpeita. Lisäksi Nuotio analysoi tutkimuksessaan käyttöönoton eri vaiheita, kuten ennakkovalmisteluja, tietoliikenneinfrastruktuurin muutoksia ja vaikutuksia Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen nykytilaan.

Tutkimuksen empiirinen osio perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, jossa hyödynnettiin teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia, tekstianalyysiä ja benchmarking-menetelmiä.

Hyödyt: parantunut tietoturva ja tehokas viranomaisten yhteistyö

Tuloksissa korostuvat TUVE-palveluiden hyödyt, kuten parantunut tietoturva ja tehokkaampi viestintä viranomaisyhteistyössä. Tutkielma tarjoaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ja muille pelastuslaitoksille mallin TUVE-palveluiden käyttöönottoon ja turvallisuusvaatimuksien täyttämiseen. Tämä malli helpottaa valtakunnallisesti pelastustoimen TUVE-palveluiden käyttöönottoa ja sen ohjeistus voi hyödyttää myös muita viranomaisia sekä TUVE-ympäristön palveluntarjoajia.

– TUVE-palveluiden käyttöönottaminen luo yhteisen ICT-ympäristön koko pelastustoimelle. Tämä mahdollistaa yhteentoimivat ja vakioidut palvelut sekä synergiaedut muiden viranomaistoimijoiden kanssa, Jukka Nuotio toteaa.

Opinnäyte on luettavissa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen intrassa sekä Tampereen ammattikorkeakoulun kirjaston tiloissa. Se on myös lähetetty pelastusalan kansallisen ohjausryhmän kautta Suomen pelastuslaitoksille hyödynnettäväksi.

Tarkemmin turvallisuusverkkotoiminnasta: Turvallisuusverkkotoiminta - Valtiovarainministeriö

Johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa
ARTIKKELI
13.03.2025

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia

Jaana Myllymaan mukaan vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta.

Johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia

ARTIKKELI / 13.03.2025

Jaana Myllymaan mukaan vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta.

Johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa

ARTIKKELI / 13.03.2025

Yhdessä onnistumme – Jaana Myllymaa edistää hoitotyön kehitystä ja hyvinvointia

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arki rakentuu vahvasti yhteistyölle, kehitykselle ja välittämiselle. Yksi tämän toiminnan keskeisistä voimahahmoista on johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa, joka omistautuu hoitotyön kehittämiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle.

Kutsumus ja kasvu hoitotyön johtajaksi

Hämeenlinnassa syntynyt Jaana on kulkenut pitkän matkan hoitotyön asiantuntijana. Sairaanhoitajaksi kouluttauduttuaan hän on erikoistunut muun muassa haava- ja kivunhoitoon ja työskennellyt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Terveystieteiden maisterin opintojen myötä hän siirtyi johtamistehtäviin, joissa pääsee vaikuttamaan laajemmin hoitotyön kehitykseen ja asiakaslähtöisyyteen.

Jaana kuvaa itseään innostuvaksi ja sosiaaliseksi, mutta samalla jämäkäksi ja harkitsevaksi johtajaksi.

– Teen päätökset kokonaisuuksia huomioiden ja vältän turhaa hötkyilyä. Vakaa johtaminen auttaa luomaan luottamusta, hän kertoo.

Yhteistä kehitystä ja hoitotyön laatua

Jaana toimii professiojohtajana, ja tähän rooliin kuuluu hoitotyön asiantuntijuuden ja kehittämisen edistäminen.

– Tavoitteeni on vahvistaa hoitotyön vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, sekä rohkaista kykyä uusien ratkaisujen löytämiseen. Yhteistyön merkitys on valtava, sillä professiojohtaminen on jaettua johtamista linjajohdon kanssa.

Erityisen ylpeä Jaana on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistyvästä hoitotyön tutkimusklubista, joka on alkanut vuonna 2025.

– Se tarjoaa foorumin, jossa hoitotyön ammattilaiset voivat keskustella tutkimustiedosta ja jalkauttaa sitä käytäntöön. Kun hoitotyö perustuu tutkittuun tietoon, se parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, hän toteaa.

Työyhteisön voima ja hyvä ilmapiiri

Jaana korostaa, kuinka tärkeää on rakentaa positiivista työilmapiiriä.

– Perusluonteeltani katson asioita positiivisin silmin, ja uskon, että innostus on tarttuvaa. Huumori kuuluu aina asiaan, ja kannustan kollegoitani jakamaan omia ideoitaan ja onnistumisiaan.

Työssä menestyminen perustuu vahvaan yhteistyöhön.

– Meillä on upea porukka, jossa professiojohtajat, eli lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalihuollon johdossa, teemme tiivistä yhteistyötä. Tämä mahdollistaa aidosti asiakaslähtöisen ja yhdenvertaisen hoitotyön kehittämisen.

Hyvinvointi lähellä sydäntä

Vapaa-ajallaan Jaana panostaa omaan hyvinvointiinsa liikunnan ja luonnon avulla.

– Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä voimavaroja. Rakastan juoksemista, kuntosalilla käyntiä ja kesäisin maastopyöräilyä, golfia ja purjelautailua. Talvella taas hiihtäminen ja laskettelu pitävät minut liikkeessä.

Rennompaa ajanviettoa tarjoaa rakas leipomisharrastus.

– Pulla kuuluu elämääni, ja bravuurini on perinteinen korvapuusti. Leipoessa mieli rauhoittuu, ja samalla voi ilahduttaa muita.

Katse tulevaisuuteen

Jaana näkee tulevaisuuden haasteina erityisesti osaavan hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamisen.

– Meidän täytyy varmistaa, että hoitajilla on tarvittava osaaminen ja että he voivat tehdä työnsä hyvin. Tämä vaatii vahvaa johtamista sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen hoitotyön tulevaisuus on. Olen ylpeä siitä, että saamme tehdä tätä työtä yhdessä.

Ahveniston sairaalan blogin kuvituskuva
ARTIKKELI
12.03.2025

Blogi: Assi-sairaala valmistuu – inhimillisyyttä ja sujuvaa hoitoa kaikille

Pian kanta-hämäläiset saavat käyttöönsä modernin, toimivan ja inhimillisen sairaalan.

Ahveniston sairaalan blogin kuvituskuva

Blogi: Assi-sairaala valmistuu – inhimillisyyttä ja sujuvaa hoitoa kaikille

ARTIKKELI / 12.03.2025

Pian kanta-hämäläiset saavat käyttöönsä modernin, toimivan ja inhimillisen sairaalan.

Ahveniston sairaalan blogin kuvituskuva

ARTIKKELI / 12.03.2025

Blogi: Assi-sairaala valmistuu – inhimillisyyttä ja sujuvaa hoitoa kaikille

Kanta-Hämeen keskussairaalan uudistaminen käynnistyi jo vuonna 2015, ja minä hyppäsin mukaan hankkeeseen vuotta myöhemmin. Nyt, kymmenen vuoden työn jälkeen, hanke on loppusuoralla – uusi sairaala valmistuu vuoden loppuun mennessä. Tämä matka on ollut täynnä haasteita ja muutoksia, mutta yhdessä olemme vieneet hankkeen maaliin. Pian kanta-hämäläiset saavat käyttöönsä modernin, toimivan ja inhimillisen sairaalan.

Alusta asti suunnittelun lähtökohtana ovat olleet potilaan ja asiakkaan tarpeet. Olemme yhdessä sairaalan henkilökunnan, asiakasedustajien ja rakentajien kanssa pohtineet, miten voimme toteuttaa visiomme Maailman inhimillisin sairaala käytännössä. Keskeistä on ollut se, että ihminen kohdataan ihmisenä. Samalla olemme halunneet varmistaa, että henkilökunnalla on hyvät työskentelyolosuhteet ja että sairaala palvelee kaikkia – iästä, liikuntakyvystä tai kielestä riippumatta. Koska sairaalan rakentaminen on myös iso taloudellinen päätös, olemme tehneet harkittuja valintoja, jotta käytettävissä olevat resurssit saadaan kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä hanke on ollut aidosti yhteinen ponnistus. Hankesuunnitteluvaiheessa työhön osallistui yli 200 ammattilaista, ja viime vuonna lähes 600 työntekijää pääsi tutustumaan tuleviin työtiloihinsa työmaavierailuilla. Hoitotyön ammattilaiset ovat olleet mukana varmistamassa, että laitteet ja varusteet sijoittuvat loogisesti ja tukevat sujuvaa arkea. Myös potilaita ja asiakasryhmiä on kuultu: esimerkiksi lapset ovat päässeet vaikuttamaan pääaulan leikkitilaan ja arvioimaan hoitotilojen videotaideteosta.

Rakentaminen on ollut mittava urakka myös tekijöilleen. Työmaalla on työskennellyt enimmillään 500 ammattilaista, ja hanke on tuonut työtä ja elinvoimaa myös alueen yrityksille. Monelle on ollut erityinen kunnia rakentaa sairaalaa, joka palvelee omaa kotiseutua ja sen asukkaita. Yhteistyö on ollut avainasemassa, ja nyt työmaalla keskitytään vastaanottovaiheeseen, käyttöönottoon ja muuton valmisteluun.

Uusi sairaala ei ole vain erikoissairaanhoidon keskus, vaan se tarjoaa myös perusterveydenhuollon palveluita, Hämeenlinnan läntisiä alueita palvelevan pelastusaseman sekä kaikille avoimen ravintolan. Tämä sairaala on tehty palvelemaan kaikkia kanta-hämäläisiä – nyt ja tulevaisuudessa.

Sairaalan palveluista ja tulevaisuudesta kerrotaan lisää Asukasinfossa 19.3.2025 klo 16.30–18 Hämeenlinnan Raatihuoneen valtuustosalissa. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä Teamsin kautta. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!

Eeva Rikkilä-Kettunen
Projektijohtaja

Eeva Rikkilä-Kettunen on Assi-sairaalahankkeen projektijohtaja, jonka sydän sykkii inhimilliselle ja käyttäjälähtöiselle sairaalasuunnittelulle. Hänellä on vankka kokemus suurten hankkeiden johtamisesta ja kehittämisestä. Eeva on lämminhenkinen ja määrätietoinen asiantuntija, joka haluaa varmistaa, että uusi sairaala palvelee sekä potilaita että henkilöstöä parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen johdollaan Assi-sairaala on muotoutunut paikallisten ihmisten tarpeisiin sopivaksi, moderniksi ja viihtyisäksi hoitopaikaksi.

Tutkimusklubi kokoontuu.
ARTIKKELI
12.03.2025

Tutkimusklubi tuo uusimman tutkimustiedon hoitotyöhön – tavoitteena parempi potilasturvallisuus

Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin konkreettisista toimenpiteistä hoitotyön kehittämiseksi.

Tutkimusklubi kokoontuu.

Tutkimusklubi tuo uusimman tutkimustiedon hoitotyöhön – tavoitteena parempi potilasturvallisuus

ARTIKKELI / 12.03.2025

Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin konkreettisista toimenpiteistä hoitotyön kehittämiseksi.

Tutkimusklubi kokoontuu.

ARTIKKELI / 12.03.2025

Tutkimusklubi tuo uusimman tutkimustiedon hoitotyöhön – tavoitteena parempi potilasturvallisuus

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty uusi Tutkimusklubi, jossa hoitotyön ammattilaiset kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään uusinta tutkimustietoa ja kehittämään hoitotyön käytäntöjä.

Toiminnan tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja parantaa potilasturvallisuutta. Helmikuussa järjestetyssä ensimmäisessä kokoontumisessa käsiteltiin painehaavojen ehkäisyä ja tunnistamista aikuispotilailla.
 
Painehaavat ovat merkittävä potilasriski, joka vaikuttaa suoraan hoidon laatuun ja kustannuksiin. Tapaamisessa tarkasteltiin hoitosuosituksia, riskitekijöiden tunnistamista ja kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä. Keskusteluissa nousi esiin tarve systematisoida Braden-mittarin käyttö ja varmistaa, että ihon kunnon tarkistus kirjataan osaksi potilastietoja.
 
– Hoitotyön suositusten jalkauttaminen on tärkeää, ja sen tulee olla mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista. Samalla meidän on seurattava ja arvioitava näyttöön perustuvan tiedon käyttöä, jotta motivaatio ennaltaehkäisyyn säilyy, sanoo Tutkimusklubin vetäjä johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa.

Tutkimusklubi kokoontuu pöydän ääressä.

 
Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin konkreettisista toimenpiteistä hoitotyön kehittämiseksi. Braden-mittarin käyttöä riskipotilaiden tunnistamisessa tehostetaan, ja kirjaamiskäytäntöjä selkeytetään päivittämällä ohjeistuksia. Tiedon jalkauttamiseen panostetaan lisäämällä koulutusta ja hyödyntämällä osastokokouksia hoitotyön suositusten levittämisessä. Lisäksi jokaisessa yksikössä laaditaan suunnitelma seurantaa ja arviointia varten, ja toteutuneita muutoksia tarkastellaan kesäkuussa järjestettävässä seurantapalaverissa.
 
– Painehaavat ovat ehkäistävissä, mutta se vaatii oikeita työkaluja ja yhtenäisiä käytäntöjä. Kun ihon kunnon tarkistus ja riskitekijöiden arviointi tehdään systemaattisesti ja kirjataan huolellisesti, voidaan ennaltaehkäistä monia kivuliaita ja pitkäkestoisia hoitojaksoja. Tutkimusklubi on loistava tapa varmistaa, että uusimmat suositukset tulevat osaksi arkea, kertoo haavahoidon asiantuntija Mari Zeidler.
 
Tutkimusklubin tavoitteena on vahvistaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä, lisätä kriittistä ajattelua ja parantaa potilasturvallisuutta. Klubitoiminnassa hoitotyöntekijät käsittelevät tieteellisiä tutkimusartikkeleita, joiden pohjalta arvioidaan ja kehitetään hoitokäytäntöjä. Osallistujina ovat hoitajat, lähijohto ja moniammatilliset tiimit, mikä tukee laaja-alaista kehittämistä.

Tutkimusklubi tarjoaa kehittymismahdollisuuksia hoitoalan ammattilaisille

Tutkimusklubi on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laajempaa strategiaa, jossa panostetaan vahvasti hoitotyön kehittämiseen ja työntekijöiden osaamisen tukemiseen. Uudet työntekijät pääsevät mukaan moniammatillisiin kehityshankkeisiin, joissa oma asiantuntemus pääsee vaikuttamaan hoitokäytäntöihin.

– Painehaavojen ennaltaehkäisy on yksinkertaista, mutta se vaatii systemaattisuutta ja tarkkaa kirjaamista. On hienoa, että voimme kehittää työtämme yhdessä ja saada uutta tietoa suoraan käyttöön, kertoo osastonhoitaja Nina Fonsell.
 
Tutkimusklubi järjestetään viisi kertaa vuodessa, ja tapaamiset koostuvat asiantuntija-alustuksesta sekä yhteisestä keskustelusta. Seuraavissa tapaamisissa käsitellään uusia teemoja, ja henkilökunta voi ehdottaa aiheita. Tuleviin keskusteluihin on ehdotettu muun muassa kivun arviointia.

Assin blogin kuvituskuva
ARTIKKELI
12.02.2025

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Assin blogin kuvituskuva

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

ARTIKKELI / 12.02.2025

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Assin blogin kuvituskuva

ARTIKKELI / 12.02.2025

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

Meistä moni on ollut sairaalassa elämänsä aikana. Sairaalaan liittyvät muistot jäävät mieleen pitkäksi aikaa – usein ne liittyvät siihen, miten meidät kohdataan, miten meitä hoidetaan ja miten tunteemme huomioidaan. Näillä kokemuksilla on valtava merkitys, ja ne kertovat, mitä inhimillisyys sairaalaympäristössä voi parhaimmillaan olla.

Olen pohtinut tätä teemaa niin ammattilaisena kuin potilaana. Omat kokemukseni inhimillisyydestä alkoivat jo lapsuudessa, kun jouduin sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi. Alle 3-vuotiaana vietin sairaalassa yli kaksi kuukautta. Vaikka olin niin nuori, jotakin siitä ajasta jäi mieleeni. Myöhemmin kirjoitin lapsuuden kirjaseen, että minusta tulee ”sairaalan hoitaja” – ja niin myös kävi. Nyt saan olla mukana rakentamassa uutta Assi-sairaalaa, ja tuo ajatus inhimillisyydestä on kulkenut mukanani joka askeleella.

Vuonna 2026 Hämeenlinnaan valmistuu Assi-sairaala, joka on paitsi moderni ja toimiva, myös Maailman inhimillisin sairaala. Tämä ei ole vain kaunis lause, vaan konkreettinen tavoite, joka ohjaa kaikkea suunnittelua ja toimintaa. Olemme kysyneet asukkailta ja kokemusasiantuntijoilta, mitä inhimillisyys merkitsee sairaalaympäristössä. Olemme keränneet ajatuksia tapahtumissa, kuten Elomessuilla ja Assi-päivissä, ja näiden pohjalta olemme luoneet vahvan perustan tulevalle toiminnalle.

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Sairaala on monelle paikka, joka herättää tunteita – pelkoa, epävarmuutta, toivoa ja kiitollisuutta. Näiden tunteiden keskellä inhimillisyys, eli lämpö, ymmärrys ja kunnioitus, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kyse ei ole suurista resursseista, vaan ennen kaikkea pienistä teoista, jotka osoittavat, että potilas on arvokas yksilö.

Inhimillisyys näkyy esimerkiksi siinä, miten potilas kohdataan. Jokainen tervehdys, katse ja kuunteleminen luo luottamusta ja turvallisuutta. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja hoitajia, vaan koko sairaalan henkilökuntaa – jokaisella on roolinsa potilaan kokemuksessa.

Inhimillisyys ei myöskään pysähdy kohtaamiseen. Potilaiden ja heidän läheistensä osallistaminen hoitoon on keskeistä. Kun ihminen voi vaikuttaa omaan hoitopolkunsa kulkuun, hän tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Uudet teknologiat, kuten Oma Häme -sovellus, tukevat tätä tavoitetta. Sovelluksen avulla potilaat voivat esimerkiksi päivittää terveystietojaan ja valmistautua hoitoon jo ennen sairaalaan saapumista.

Miksi inhimillisyys on tärkeää?

Inhimillisyys sairaalassa ei ole vain miellyttävä lisä, vaan se voi konkreettisesti parantaa hoidon tuloksia. Potilaat, jotka tuntevat itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitoutuvat paremmin hoitoonsa. Tämä ei ainoastaan nopeuta toipumista, vaan myös tukee potilaan henkistä hyvinvointia.

Empatia kivun ja pelon keskellä, selkeä viestintä, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja arjen pienet teot ovat avaimia inhimillisyyden toteutumiseen. Tärkeää on myös huomioida sairaalan arki – vaikka kiire on osa terveydenhuoltoa, inhimillisyys ei saa jäädä sen jalkoihin. Pieni hetki, jolloin hoitaja lupaa palata pian tai pysähtyy kuuntelemaan, voi olla potilaalle korvaamaton.

Tehdään Assista unelma, josta voimme olla ylpeitä

Assi-sairaalan inhimillisyyttä rakennetaan yhdessä. Mukana ovat kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, ammattilaiset ja koko Hämeenlinnan alueen asukkaat. Yhteinen tavoite on selkeä: tehdä Assista sairaala, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuultu.

Inhimillisyys on sairaalakokemuksen ydin. Se on tunne, joka jää mieleen vielä pitkään hoidon jälkeen – ja siksi se on tavoite, josta emme tingi.

Lähdetään yhdessä rakentamaan Maailman inhimillisintä sairaalaa. Lue lisää Assin matkan etenemisestä osoitteessa [linkki].

Tehdään Assista yhdessä unelma, josta voimme kaikki olla ylpeitä.

Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän. Lilli on mukana rakentamassa Assi-sairaalaa, jossa inhimillisyys ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava perusarvo.

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski
ARTIKKELI
11.02.2025

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella

Jarmo Kosken mukaan onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia.

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella

ARTIKKELI / 11.02.2025

Jarmo Kosken mukaan onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia.

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski

ARTIKKELI / 11.02.2025

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella

Jarmo Koski toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialan hallintoylilääkärinä. Potilas- ja hallinnollista kokemusta hänellä on sekä Jyväskylän kaupungilta että hallinnollisista tehtävistä Etelä-Savossa sairaanhoitopiirissä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Hänen polkunsa Kanta-Hämeeseen kumpuaa vahvasta halusta vaikuttaa alueen terveydenhuollon kehitykseen ja edistää alueen väestön hyvinvointia.

– Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia. Vastaan monenlaisista selvityksistä, kuten raportoinnista ja alueemme väestön hoitopalvelujen käytön seurannasta. Talouden tasapainotuksen haasteissa pyrimme vähentämään ulkopuolisten sairaaloiden ostopalvelujen kustannuksia ja suuntaamaan alueemme palvelujen käyttöä enemmän omaan sairaalaamme. Tehtäviini kuuluvat myös potilaspalautteisiin ja muistutuksiin selvitysten tekeminen ja vastausten antaminen, Koski kertoo työstään.

Kosken työtehtäviin kuuluu myös sekä kattavien valtakunnallisten että vertaisorganisaatioiden vertailutietojen kerääminen ja hyödyntäminen oman toiminnan kehittämiseksi sekä osallistuminen myös alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja ohjausryhmiin. 

– Olen omalta osaltani mukana kehittämässä tiedolla johtamisen tietopohjaa, ja roolini kautta voin tuoda esiin kehityskohteita, joilla pyritään vastaamaan myös alueemme hyvinvoinnin vajeisiin, Koski kuvailee.

Hänen näkemyksensä mukaan hyvinvoinnin vajeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen yhteydessä ja viestinnässä väestölle ovat keskeisiä hyvinvoinnin edistämisessä. Myös työn laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen ovat lähellä Kosken sydäntä.

Yhteistyötä valtakunnallisesti merkittävän kolmion keskiössä

Vapaa-ajallaan Koski viettää aikaa mökillä ja harrastaa kestävyysliikuntaa. Hän on myös hiljattain aloittanut kuntosaliharjoittelun, joka tuntuu hänestä mielekkäältä vastapainolta työlle.

– Liikunta, erityisesti talviaikaan, mutta myös muina vuodenaikoina, auttaa minua lataamaan akkuja, hän toteaa.  

Koski kokee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työyhteisön tiiviiksi ja toimivaksi. Hän on saanut myös havaita, että alueella on erinomaista osaamista ja kehittämistoiminta on todella aktiivista. Yhteistyö työkavereiden kanssa sujuu saumattomasti, ja hän kertoo erityisen onnistuneesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on ollut ostopalvelukustannusten kasvun hillintä. Yhteistyön merkitystä hän painottaa myös onnistumisten jakamisessa.

– Onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia, ja jaettu ilo on vähintään kaksinkertainen ilo, Koski kiteyttää.  

Kosken tavoitteena on tuottaa lisäarvoa hyvinvointialueen palveluille ja kehittää niitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

– Alueemme kehittyy valtakunnallisesti merkittävän Helsinki-Turku-Tampere-kolmion keskiössä. Näen, että tarjoamamme palvelut ovat tärkeitä paitsi omalle alueellemme myös laajemmin koko kolmion väestölle, hän toteaa.
 

Osastonhoitaja Heli Ylitalo
ARTIKKELI
03.02.2025

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.

Osastonhoitaja Heli Ylitalo

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

ARTIKKELI / 03.02.2025

Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.

Osastonhoitaja Heli Ylitalo

ARTIKKELI / 03.02.2025

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

Heli Ylitalo työskentelee osastonhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalan silmäyksikössä, KNK-poliklinikalla ja suusairauksien poliklinikalla. Silmäyksikössä hoidetaan poliklinikka- ja päivystyspotilaita sekä päiväkirurgisia silmäleikkauspotilaita, KNK-poliklinikalla hoidetaan korva-, nenä ja kurkkusairauksia sekä suusairauksien poliklinikalla suu- ja leukasairauksia.

Osastonhoitajan työ on monipuolista ja vaatii laaja-alaista asiantuntemusta. Ylitalolla on pitkä kokemus terveydenhuollon tehtävistä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja yli puolet hänen työurastaan on kulunut esihenkilönä toimien.

– Päiväni alkavat yleensä klo 7.30 ja niihin kuuluu niin kokouksia, kehittämistehtäviä, hallinnollisia töitä kuin henkilökunnan tapaamisia. Työpäiväni sisältää myös toistuvia rutiineja, puheluita ja sähköistä viestintää sekä keskittymistä vaativia suunnittelutyötä. Nautin siitä, että työni on vaihtelevaa ja dynaamista, Ylitalo kuvailee.

Vapaa-ajalla hän hakee tasapainoa arjen kiireisiin liikunnan, ystävien ja perheen parissa. Ylitalo on intohimoinen liikkuja, ja nuoruuden yleisurheilutausta näkyy edelleen elämäntavoissa. Hän hiihtää talvisin ja kesäisin nauttii luonnossa liikkumisesta. Lisäksi hän löytää rentoutumista vanhojen huonekalujen verhoilusta ja puutarhanhoidosta.

Innostava työyhteisö ja tavoitteet tulevaisuudessa

Ylitalo korostaa työyhteisön merkitystä omassa työssään. Hän pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä voi kehittää erityisosaamistaan ja kokea itsensä arvostetuksi.

– Henkilökuntamme on huippuluokkaa, ja heidän asiantuntemuksensa mahdollistaa laadukkaan potilastyön. Yhteinen innostus näkyy myös Assi-sairaalan suunnittelussa, johon henkilöstömme on osallistunut aktiivisesti, hän kertoo. Tämä on upea ja ainutlaatuinen kokemus henkilöstölle.

Erityisen mieleenpainuva hetki Ylitalon uralla oli verkkokalvokirurgian tuominen omalle sairaalalle.

– Aiemmin potilaat lähetettiin yliopistosairaaloihin, mutta päätimme tuoda tämän palvelun lähemmäs alueemme asukkaita. Uuden toiminnan kehittäminen oli vaativa mutta palkitseva projekti, joka on ollut sekä potilaiden että sairaalan etu, hän iloitsee.

Tulevaisuuden tavoitteista puhuttaessa Ylitalo nostaa esiin Assi-sairaalaan siirtymisen merkityksen.

– Suurin tavoitteemme on varmistaa osaava henkilökunta ja sujuvat prosessit. Assissa haluamme tarjota potilaille korkeatasoista ja inhimillistä hoitoa alusta alkaen.

Yhteistyö ja onnistumiset keskiössä

Ylitalo korostaa hyvien käytöstapojen, avoimuuden ja päivittäisten kohtaamisten merkitystä hyvän ilmapiirin ylläpitämisessä.

– Jokapäiväiset kysymykset, kuten ’Miten teillä menee tänään?’, sekä kiittäminen ja ilojen jakaminen vahvistavat yhteishenkeä. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat myös tärkeä osa työtäni. Työssäni on lukuisia päivittäisiä kohtaamisia idearikkaiden työntekijöiden, kollegoiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Saattaapa joku potilaskin kävellä huoneeseeni, kun ovi on auki. Jokainen kohtaaminen on tärkeä.

Onnistumiset jaetaan työyhteisössä yhdessä.

– Olipa kyse uudesta saavutuksesta tai pienemmästä onnistumisesta, nostamme ne esille. Kiitän työkavereita kokouksissa, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse, ja välillä juhlistamme niitä vaikka yhteisellä kakkuhetkellä, Ylitalo kertoo.

Heli Ylitalon sitoutuminen työhönsä ja henkilöstönsä hyvinvointiin näkyy jokapäiväisessä toiminnassa. Hänen työnsä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä ja asiantuntemuksella voidaan parantaa sekä potilaiden että työntekijöiden hyvinvointia.

Projektipäällikkö ja tuotekehittäjä Tiina Nikkanen
ARTIKKELI
26.01.2025

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija

Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan tavoitteita.

Projektipäällikkö ja tuotekehittäjä Tiina Nikkanen

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija

ARTIKKELI / 26.01.2025

Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan tavoitteita.

Projektipäällikkö ja tuotekehittäjä Tiina Nikkanen

ARTIKKELI / 26.01.2025

Tiina Nikkanen – Ensikontaktin hallinnan asiantuntija

Tiina Nikkanen on kokenut terveydenhoitaja ja melko tuore projektipäällikkö sekä tuotekehittäjä, joka on omistanut uransa Kanta-Hämeen alueelle. Hänen työpanoksensa näkyy erityisesti Oma Hämeen Ensikontaktin hallinta -projektissa, jonka tavoitteena on varmistaa, että asukkaat löytävät tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja helposti.

Tiina on sitoutunut myös oman osaamisensa kehittämiseen ja suorittaa parhaillaan YAMK-opintoja työn ohessa.

– Oma Hämeen sydän sykkii minulle vahvasti, sillä olen työskennellyt alueella koko sote-urani ajan ja ollut mukana monenlaisessa kehittämisessä, hän kertoo.

Monipuolinen työpäivä ja vahva työyhteisö 

Tiina työskentelee pääosin etänä, mutta projektin luonne vie hänet erilaisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten pariin. Hänen työtään leimaa monialainen yhteistyö ja verkostomaisuus, joka ulottuu useisiin yksiköihin ja palveluihin.

– Työni kautta minulla on onni olla yhteistyössä monen eri osaamisalueen asiantuntijan kanssa, mikä tarjoaa jatkuvasti uusia näkökulmia ja oppimismahdollisuuksia, hän kuvailee. 

Yhteistyö ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat Tiinan työfilosofian tavoitteita. Hän uskoo, että välitön positiivinen palaute ja onnistumisten esille tuominen lisäävät yhteishenkeä ja motivaatiota.

– Pyrin tartuttamaan hyvää mieltä ympärilleni, sillä tunnetilat tarttuvat, Tiina sanoo hymyillen.

Innostusta ja konkreettisia tuloksia 

Ensikontaktin hallinta -projekti on tuonut mukanaan lukuisia innostavia hetkiä.

– On ollut mahtavaa nähdä, kuinka palveluiden kanssa yhteistyössä kehittämämme ensilinjapalvelut ovat luoneet alueelle yhdenmukaisia toimintatapoja ja hyvää yhteistyöverkostoa ja kuinka ne tulevat konkreettisesti helpottamaan asiakasasioiden hoitoa. Myös Keto-projektihallintajärjestelmän kuukausittainen raportointi innostaa, sillä siinä näkee selkeästi, mitä kuukauden aikana on saatu aikaan, Tiina kertoo tyytyväisenä. 

Kohti tulevaisuutta ja uusia mahdollisuuksia 

Tiinan ensivuoden tavoitteisiin kuuluu valmistua YAMK-opinnoistaan ja jatkaa työskentelyään ensikontaktin hallinta-projektin parissa RRP2-hanketyön ajan. Hänellä on vahva visio alueen kehittämisestä entistä yhteisöllisempään suuntaan, jossa ”meidän yhteiset asiakkaamme ja meidän yhteinen työmme” ovat perusperiaatteita.

– Toivon, että voimme hyödyntää kaikki alueemme vahvuudet ja potentiaalin yhteisenä voimavarana, hän toteaa toiveikkaana.

Osastonhoitaja Nina Fonsell
ARTIKKELI
21.01.2025

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä

Nina Fonsell uskoo, että yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia.

Osastonhoitaja Nina Fonsell

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä

ARTIKKELI / 21.01.2025

Nina Fonsell uskoo, että yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia.

Osastonhoitaja Nina Fonsell

ARTIKKELI / 21.01.2025

Matka hoitajasta osastonhoitajaksi: Innostusta ja kehitystä arjen keskellä

Yhteistyöllä ja huumorilla luodaan hyvinvointia – niin työpaikalla kuin koko maakunnassakin. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella moniammatilliset työyhteisöt ja innovatiivinen kehittäminen kohtaavat arjen pienissä ja suurissa teoissa. Yksi näistä arjen sankareista on osastonhoitaja Nina Fonsell, joka on omistanut yli 25 vuotta elämästään terveydenhuollon parissa aloittaen uransa Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo vuonna 1998.

Hänen matkansa vastavalmistuneesta sairaanhoitajasta osastonhoitajaksi on ollut täynnä oppimista, uusia haasteita ja unohtumattomia hetkiä. 

Työtä sydämellä ja taidolla

Osastojen 6A ja 6BH vetäjänä Ninan työpäivät alkavat varhain, kun yhdessä henkilöstön kanssa kartoitetaan päivän potilas- ja henkilöstötilanne. Työ sisältää hallinnollisia tehtäviä, kehittämistyötä ja vuorovaikutusta henkilöstön kanssa.

– Tämä työ on jatkuvaa tasapainoilua arjen haasteiden ja kehittämistyön välillä, mutta juuri se tekee siitä niin antoisaa. 

Hän näkee tärkeäksi, että henkilöstö voi itse vaikuttaa työnsä sisältöön, sillä se heijastuu suoraan potilaiden saamaan hoidon laatuun.

– Kun henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä merkitykselliseksi, myös potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa.

Luonto, käsityöt ja huumori vastapainona

Työn vastapainoksi Nina ammentaa energiaa luonnosta, käsitöistä ja viljelyharrastuksestaan. Kesällä hänen suuri intohimonsa on palstaviljely, jossa konkreettisesti näkee kättensä jäljet sadon muodossa.

– Mullan tuoksu ja käsityöt ovat terapeuttisia – ne auttavat irtautumaan työpäivän kiireistä ja tuovat iloa elämään. 

Työyhteisössä huumorilla on tärkeä rooli. Nina kertoo erään huvittavan tilanteen, jossa työhuoneeseen oli kertynyt hieman liikaa välineistöä.

– Hoitajat jo vitsailivat, että joudunko yöpymään täällä kaiken työn keskellä. Näin pienet jutut keventävät arkea ja muistuttavat, että työtä voi tehdä myös hymy huulilla. 

Yhdessä kohti tulevaisuutta 

Ninan sydäntä lähellä on henkilöstön osallistaminen ja valmentava johtaminen. Viime vuosien suurimpiin saavutuksiin kuuluu muun muassa Tilannekuvasovellus-työkalun käyttöönotto, joka on sujuvoittanut arkea osastoilla.

– Yhteinen kehittäminen on tärkeää – kun yksi yksikkö onnistuu, siitä voi hyötyä koko hyvinvointialue. 

Tulevaisuudessa hänen tavoitteensa on kehittää edelleen osastojen toimintaa ja luotsata ne onnistuneesti uuteen Assi-sairaalaan.

– Toivon, että voimme jatkossakin panostaa työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen, sillä ne ovat avaimia hyvinvointialueemme menestykseen.

Hyvinvoinnin puolestapuhuja koko maakunnalle

Nina näkee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vahvuutena yhteistyön eri toimijoiden välillä.

– Vanhoista raja-aidoista on päästävä eroon, ja meidän on mietittävä, miten voimme yhdessä parhaiten vastata asukkaiden terveys- ja hyvinvointitarpeisiin. 

Ninan positiivinen ja osallistava asenne tekee hänestä innostavan esimerkin, joka luo uskoa parempaan tulevaisuuteen. Hän on muistutus siitä, miten jokainen voi arjessaan edistää hyvinvointia – niin omalla työpaikallaan kuin laajemmin koko Kanta-Hämeen maakunnassa.

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen
ARTIKKELI
17.01.2025

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta

ARTIKKELI / 17.01.2025

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen

ARTIKKELI / 17.01.2025

Mirja Ottman-Salminen väitteli tohtoriksi kliinisen työn johtamisesta

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen tutki osastonhoitajien tasapainoilua kliinisen työn ja hallinnollisten vaatimusten välillä sairaalaorganisaatioissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtaja, terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Väitöstutkimus käsittelee sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen kohdistuvia odotuksia ja haasteita. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Marja Kaunonen.

Kliinisen työn johtaminen – arvojen ja vaatimusten tasapainoa

Ottman-Salminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja käytäntöjä laadullisen pitkittäistutkimuksen avulla. Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamista työtä tai terveydenhuollon ammattilaisen potilaan hoitoon liittyvää kliinisen työn johtamista. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät mm. tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.

Tutkimuksen mukaan osastonhoitajien työssä kliinisen työn johtaminen on jatkuvaa tasapainoilua potilastyön ja hallinnollisten tehtävien välillä. Työ vaatii vahvoja johtamistaitoja, priorisointikykyä sekä vuorovaikutusverkostojen kehittämistä. Tutkimuksen aineistoissa sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen peruspilareina olevat arvot, ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ovat pysyneet pääasiallisesti muuttumattomina vuodesta 2000 vuosiin 2018-2019. Tutkimuksen  perusteella sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta.

Tutkimuksen mukaan pandemia-aika lisäsi merkittävästi osastonhoitajien työmäärää ja muutti heidän viestintäänsä kiireviestinnäksi, jolloin kehittävä vuorovaikutus jäi taka-alalle. Samalla korostuivat osastonhoitajien kyky sopeutua ja johtaa toimintaa kriisitilanteessa. Ottman-Salmisen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa sairaalaorganisaatioiden kliinisen työn johtamisen kehittämiseen. Se tukee SOTE-uudistuksen tavoitetta, jossa asiakaslähtöinen ja turvallinen hoito, muodostavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.

Marika Lehtonen.
ARTIKKELI
10.01.2025

”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”

Marika Lehtonen on saanut etäryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa.

Marika Lehtonen.

”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”

ARTIKKELI / 10.01.2025

Marika Lehtonen on saanut etäryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa.

Marika Lehtonen.

ARTIKKELI / 10.01.2025

”Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini”

Syksyllä 2024 elintapaohjauksen etäryhmään osallistunut Marika Lehtonen on saanut ryhmästä paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan arkeensa. Lue Marikan ajatuksia etäryhmästä.

Voit tutustua etäryhmien toimintaan tarkemmin täällä

Mansikoita.
 

Marika Lehtonen.
Kuva: Marika Lehtonen

Miksi lähdit mukaan etäryhmään? Mitä kautta ohjauduit ryhmään?

Minulla on tyypin 1 diabetes, ja olin juuri käymässä omalla diabeteshoitajallani. Huomasin ohimennen käytävällä mainoksen etäryhmästä ja innostuin välittömästi. Minulla on ollut vuosikausia ongelmia painoni kanssa ja ajattelin, että saan etäryhmästä lisäpuhtia ja näkemyksiä painonhallintaan.

Miten elintaparyhmä on vaikuttanut arkeesi ja hyvinvointiisi?

Elintaparyhmä on vaikuttanut yllättävän paljon arkeeni ja hyvinvointiini. Lähdin aluksi mukaan vain ajatuksella, että ”katsotaan nyt”. Olen kuitenkin saanut paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan toimintaani niin ruokailun, mielen hyvinvoinnin kuin liikunnankin suhteen.  

Esimerkiksi kaupassa tulee nyt enemmän tarkkailtua ostoksia ja valittua sydänystävällisiä tuotteita. Olen myös lisännyt kasvisten ja vihannesten määrää.

Ehkä suurin yllätys oli motivaation merkitys ja se, ettei kaikkea tarvitse tehdä hampaat irvessä. Jos välillä tulee kompastuskiviä, niin sitten vain jatketaan eteenpäin eikä lannistuta. 

Miten ryhmän tuki ja yhteisöllisyys ovat auttaneet sinua saavuttamaan tavoitteesi?

Oli mukava huomata, etten ole yksin näiden asioiden kanssa. On myös muita, jotka taistelevat samoista asioista.

Onko jokin erityinen hetki tai kokemus, joka on jäänyt mieleesi ryhmän toiminnasta?

Yleensä käsitellään aika vähän mielen hyvinvointia, ja siksi tämä aihealue oli ehkä se kaikista tärkein: herätellä miettimään juuri omia kokemuksia ja tuntemuksia.

Ryhmässä korostettiin, että vaikka välillä elämä ottaakin takapakkia, niin se ei tarkoita epäonnistumista. Ihan hyvällä omallatunnolla voi välillä vaikka herkutella.

Mikä etäryhmässä oli parasta?

Parasta oli se, että sai olla oma itsensä. Jos halusi kommentoida ääneen, sai kommentoida. Jos ei halunnut kommentoida ääneen, pystyi kirjoittamaan chatin puolelle kommentteja tai kysymyksiä.

Asiantuntijat ja muutkin etäryhmää pyörittävät henkilöt olivat todella mukavia. Oli hyvä fiilis joka kerta. Saimme myös välillä kotitehtäviä, joita pystyi tekemään tapaamiskertojen välillä ja joihin pystyi halutessaan palaamaan myöhemmin.

Suositteletko ryhmää ja millä perusteella?

Suosittelen ryhmää ehdottomasti! Minulle jäi todella hyvä kokemus ryhmästä ja sen monipuolisesta sisällöstä. Pidin erityisesti hoitaja Samin luennoista. Kaikki asiantuntijat olivat ihan huippuja, selväsanaisia ja kauhean ystävällisen oloisia.

Ryhmässä ei ole pakko puhua tai edes välttämättä kirjoittaa mitään chattiin, jos siltä tuntuu. Voi vain seurata ja kuunnella. Paikalta pystyy poistumaan tarvittaessa, koska ryhmässä ei ole läsnäolo- tai sitoutumispakkoa.

Lue uutinen: Osallistu elintapamuutoksen ja Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiin

Euroopan unionin rahoittama.

ARTIKKELI
31.12.2024

Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa  

Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen suhtautuu intohimoisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön...

Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa  

ARTIKKELI / 31.12.2024

Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen suhtautuu intohimoisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön...

ARTIKKELI / 31.12.2024

Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen suhtautuu intohimoisesti rakenteelliseen sosiaalityöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen mukaansa yksilöä autetaan parhaiten puuttumalla yhteiskunnan, organisaation ja palveluiden rakenteisiin.  


Katri Pellinen kuvattuna marraskuussa 2024. Hän on jäämässä eläkkeelle alkuvuonna 2025.

Pitkän uran tehnyt sosiaalityöntekijä, erityisasiantuntija Katri Pellinen on nähnyt vuosien aikana tapahtuneet muutokset sosiaalialalla. Muutoksia on tapahtunut erityisesti ajatuksellisella tasolla. Sosiaalityöntekijät eivät ole enää pelkkiä virkamiehiä, jotka kertovat, miten asiat tehdään, vaan nykyään asiakkaan kanssa tehdään yhteistyötä ja pohditaan, mikä hänelle olisi parhaaksi. Se on toisaalta tuonut etenkin viime vuosina liiaksikin yksilöllistä pohdintaa.  

– Saatamme ratkaista yhden ihmisen ongelman, mutta se on hirveän hidasta, jos 50 muuta on samassa tilanteessa. Silloin pitäisi miettiä yhteiskunnallisia rakenteita ja jopa uudenlaista ajattelua koko alalle. Albert Einstein on sanonut, että emme voi ratkaista nykyisiä ongelmia ajattelemalla samoin kuin silloin kuin loimme ne. Meidän on pakko välillä ravistella alaa! hän huomauttaa.  

Tiedolla johtaminen on tullut osaksi sosiaalityötä  

Vaikuttavuuden mittaamisen vaatimus on tullut myös osaksi sosiaalialaa. Datan ja tiedolla johtamisen avulla saadaan tietoa paitsi asiakasmääristä, myös siitä, ketkä käyttävät paljon palveluita hyvinvointialueella. Tiedon avulla on helpompi pureutua siihen, miten ihmisiä voisi auttaa.  

– Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalipalveluissa ei toisaalta ole aina niin yksinkertaista. Tiedon hyödyntäminen alkaa kirjaamisesta ja siinä meillä on vielä paljon tehtävää. Meidän pitää saada kaikkien ammattilaisten kirjaaminen hyvälle tasolle, jotta tieto tallentuu oikein ja saamme näin oikeaa tietoa. Mutta Oma Hämeessä tehdään kyllä todella hyvää tiedolla johtamisen työtä ja on satsattu vaikuttamisen mittaukseen, Katri kiittelee.  

Hän näkee hyvinvointialueissa edelleen paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia eri toimialojen yhteistyölle, kun sosiaali-, terveys- ja pelastusala ovat saman organisaation alla. Hän muistuttaa kuitenkin, että uudet organisaatiot ovat edelleen rakennusvaiheessa.   

–  Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen pitäisi toimia mutkattomasti yhteen, mutta edelleen asioiden sujuvuuden eteen tehdään paljon töitä. On vanhoja siiloja ja omia tontteja, joita jokainen hoitaa ja vartioi. Aikaa on kulunut vasta niin vähän, että alueiden sujuva yhteistyö ottaa aikaa, mutta sitä rakennetaan koko ajan kestävämmäksi.   

– Totta kai toivoisin myös hallitukselta tukea hyvinvointialueille, eikä lisää kurjistamista. Esimerkiksi järjestöiltä rahojen leikkaaminen näkyy suoraan päihde- ja mielenterveyspuolella. Tämä on todella lyhytnäköistä touhua! Toivoisin, että myös hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa ja rahoitusta, että pystymme järjestämään nämä peruspalvelut kunnolla, Katri pohtii.  

Trubaduurista johtavaksi sosiaalityöntekijäksi  

Katri aloitti sosiaalihuollon erityisasiantuntijana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kesällä 2023, ja eläkkeelle siirtyminen koittaa ensi vuoden alkupuolella. Katrin työhön kuuluu tällä hetkellä paljon kirjoittamista: päätehtävänä on ollut rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kirjoittaminen, ja hän on osallistunut esimerkiksi etsivän sosiaalityön käynnistämiseen. Myös sosiaalisen raportoinnin prosessissa näkyy hänen kädenjälkeään: Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta - Oma Häme  

Nykyiseen tehtävään Katri on kuitenkin tullut monen mutkan kautta.   

–  Aloitin sosiaalialan urani ilman koulutusta 1980-luvulla lastenkodissa ohjaajana ja työskentelin siellä kuusi vuotta. Sen jälkeen tein opettajan töitä useamman vuoden. Sitten tein rakkaasta harrastuksesta ammatin ja kiersin pitkään Suomea ja Eurooppaa muusikkona, trubaduurina, hän valottaa.  


Katri työskenteli Ruovedellä sosiaalityöntekijänä ennen Hämeenlinnaan siirtymistä.

45-vuotiaana Katri päätti lähteä tavoittelemaan urahaaveitaan ja aloitti yliopistossa sosiaalityön opinnot. Tie vei vuosien aikana useisiin työtehtäviin esimerkiksi päihdehuollon ja aikuissosiaalityön pariin. Vuonna 2017 Katri valittiin johtavaksi sosiaalityöntekijäksi ja vuonna 2021 palvelupäälliköksi Hämeenlinnaan.  

–  Siitä tulikin sitten luonteva siirtyminen hyvinvointialueelle. Nykyään en ole johtavassa asemassa, saan keskittyä asiantuntijatyöhön. Työtiimini on tällä hetkellä kolme henkilöä. Se on ollut isoin muutos verrattuna aikaisempaan työhöni lähijohtajana ja päällikkönä. Teen myös pääsääntöisesti etätyötä Tampereelta käsin.   

Taloudellisen tuen yksikkö syntyi palosta korjata rakenteita  

Sosiaalialassa Katria on alusta asti innostanut ennen kaikkea rakenteellinen sosiaalityö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hänet on vuosien aikana totuttu näkemään usein antamassa lausuntoja mediassa sosiaalialasta tai vaikkapa hallituksen toimista.  

–  Totta kai ihmisten auttaminen on aina ollut myös tärkeää, mutta pääasiallinen motiivini on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Sosiaalityöntekijän ammatti on yhteiskunnallinen ammatti.  Ajattelen sosiaalialaa ensisijaisesti rakenteiden tasolla. Organisaationakin me pystymme auttamaan parhaiten yksilöitä siten, että varmistamme rakenteiden ja palveluiden toimivuuden, Katri sanoo.  

Hän kokee itse menneensä eteenpäin urallaan sisäisen motivaation, tai palon, voimin, ja pyrkinyt osaltaan edistämään asioiden parantumista. Onnistumisenaan hän mainitsee pienet vaikuttamisen hetket. Katri oli esimerkiksi mukana perustamassa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle taloudellisen tuen yksikköä. Taloudellisen tuen yksikössä käsitellään täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia keskitetysti yhdessä paikassa. Vastaavaa palvelua ei ole käytössä kaikilla hyvinvointialueilla.  

– Puhuin siitä paljon ja usein, että Kanta-Hämeeseen tarvitaan taloudellisen tuen yksikkö, joten voi ehkä sanoa, että olen vaikuttanut vahvasti sen käyttöönottamiseen. Se on rakenteellista sosiaalityötä. Asioihin vaikuttamisen ei tarvitse aina olla suurta, vaan esimerkiksi asioiden ja ideoiden esiintuomista uudelleen ja uudelleen, Katri muistuttaa.  

Oma Hämeessä on ollut lupa kokeilla ja ideoida  

Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta Katri kiittelee etenkin kokeilun kulttuurista. Taloudellisen tuen yksikön perustaminen oli siitä yksi esimerkki, mutta muutakin on saanut kokeilla.  

– Koen hyvin tärkeänä sen, että täällä on ollut lupa kokeilla ja on ollut tietynlainen ammatillinen vapaus. Mulla on sellainen oma sisäinen olympiatuli; on ihana tehdä asioita ja nähdä niiden menevän eteenpäin. Kaiken ei tarvitse johtaa mihinkään: pääasia saa tehdä töitä, joista innostuu. Ja olen tosi kiitollinen, että olen edelleen saanut tehdä tätä työtä innostuneesti ja intohimolla, ja koen myös työmääräni kohtuulliseksi.   


 

Hakijamäärät sosiaalialalle ovat viime vuosina kasvaneet, mutta Katri toivoisi ennen kaikkea uusia tekijöitä laajasti koko alalle, etenkin aikuissosiaalityön pariin. Iso osa nuorista sosiaalityöntekijöistä hakeutuu lastensuojeluun, joka voi toisinaan olla raskaskin työ uran alkuvaiheessa.  

– Lastensuojeluun toivoisi myös sitä senioriteettitasoa, joka voisi olla vastavalmistuneiden tukena. Mutta sosiaalialahan on mielettömän kiinnostava ja sosiaalityöntekijänä voi aika laajasti työskennellä vaikkapa asiakastyössä, asiantuntijana tai johtotehtävissä. 

Mutta mitä intohimolla asiaansa suhtautuvan sosiaalityön asiantuntijan elämään kuuluu eläkkeelle jäämisen jälkeen?  

– Vapaa-ajalla minut on pitänyt tasapainossa perhe. Harrastan musiikkia, käsityöitä ja lukemista ja niitä jatkan totta kai eläkkeelläkin. Haluaisin myös opiskella puutöitä, mikä olisi mukavaa käsillä tekemistä. En varmasti vaikuttamistyöstäkään luovu kokonaan. Sori siitä! 

Synnytysyksikön joulu
ARTIKKELI
26.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Synnytysyksikössä joulun taikaa

Synnytysyksikössä joulun pyhät kuluvat tärkeän työn äärellä.

Synnytysyksikön joulu

Olen sinun turvanasi jouluna – Synnytysyksikössä joulun taikaa

ARTIKKELI / 26.12.2024

Synnytysyksikössä joulun pyhät kuluvat tärkeän työn äärellä.

Synnytysyksikön joulu

ARTIKKELI / 26.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Synnytysyksikössä joulun taikaa

Joulu on monelle perheen yhteisen juhlan aikaa, mutta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä joulun pyhät kuluvat tärkeän työn äärellä.

Vaikka päivät ovat työn puolesta kuin mitkä tahansa muutkin, joulutunnelma kantaa läpi yksiköiden – ja erityisesti uusien perheiden iloa ja lämpöä ei voi olla huomaamatta.

Yksiköiden tunnelma on koristeltu jouluiseksi jo hyvissä ajoin. Joulun alla työntekijät saavat nauttia yhdessä perinteisestä joulupuurosta, ja kun mahdollisuus tulee, joululaulut soivat taustalla. Välillä yksiköt ovat saanut jopa yllätysvieraita, kuten joulupukin, joka on käynyt tuomassa iloa niin henkilökunnalle kuin asiakkaille.

Jouluöissä on oma taikansa

Yksikössä joulua vietetään sen mukaan, millaisia tarpeita asiakkailla on – joskus jouluyö voi olla rauhaisa, toisinaan erittäin kiireinen. Silti jouluöillä on oma erityinen tunnelmansa, jota kiirekään ei vie pois.

– Osastolla vierailevat usein vastasyntyneiden sisarukset ja isovanhemmat. He tuovat oman lisänsä tunnelmaan. Joulun aikaan syntyvät vauvat tekevät päivistä todella merkityksellisiä, ja tunnelma on monesti liikuttava, yksiköstä kerrotaan.

Tänä vuonna synnytysyksikkö haluaa muistaa joulun aikaan syntyneitä vauvoja erityisellä tavalla: jokainen pieni joululahja maailmalle saa "Ensimmäinen jouluni" -joulupallon. Siihen vanhemmat voivat myöhemmin liittää vauvan valokuvan muistoksi ikimuistoisesta hetkestä. Tämä yllätys on suunniteltu tuomaan iloa niin tuoreille perheille kuin henkilökunnalle, jotka saavat jakaa tämän erityisen hetken perheiden kanssa.

Ensimmäinen jouluni -pallo
 

Turvallisuus varmistetaan ympäri vuorokauden

Joulunaikaan synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksiköissä työskentelee päivittäin noin 20 ammattilaista eri vuoroissa. Tiimi varmistaa, että perheet saavat parasta mahdollista hoitoa ja tukea vuodenajasta riippumatta.

Joulun kiireiden keskellä henkilökunta muistuttaa siitä, miten tärkeää heidän työnsä on.

– Vaikka olemme töissä, joulun taika kulkee mukana. On etuoikeus olla osana perheiden suurta hetkeä – olipa kyseessä sitten jouluaatto tai mikä tahansa muu päivä.

Oma Hämeen synnytys- ja naistentautien sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksiköt ovat läpi vuoden valmiina auttamaan, ja erityisesti jouluna tunnelma yksiköissä on aivan erityinen. Kun odotettu uusi elämä alkaa juuri joulun aikaan, se muistuttaa kaikkia elämän kauneudesta ja siitä, miten tärkeää työ yksiköissä onkaan.
 

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston joulukoristeita
ARTIKKELI
25.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Lasten osastolla joulun taikaa pienille potilaille

Lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla.

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston joulukoristeita

Olen sinun turvanasi jouluna – Lasten osastolla joulun taikaa pienille potilaille

ARTIKKELI / 25.12.2024

Lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla.

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston joulukoristeita

ARTIKKELI / 25.12.2024

Olen sinun turvanasi jouluna – Lasten osastolla joulun taikaa pienille potilaille

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Vaikka kaikki toivovat, että lapset voisivat viettää joulunsa terveinä kotona, osastolla ollaan valmiina auttamaan, jos sairaalahoitoa tarvitaan. Jokainen pieni potilas, joka viettää joulun sairaalassa, saa osakseen erityistä huomiota ja lämpöä – unohtamatta joulupukin vierailua.

Joulupukki tuo iloa osastolle

Lasten osastolla joulutunnelma luodaan pienillä mutta merkityksellisillä eleillä. Työntekijät sonnustautuvat tonttulakeilla ja osasto koristellaan jouluvaloin ja -koristein. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja jouluaattoaamuna sairaalan käytävillä kuullaan tuttu ääni – joulupukki saapuu tervehtimään osaston potilaita.

– Kaikki osastolla olevat lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joululahjan, joka usein tuo hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisi toivelistan kärjessä, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä. Lahjoja saadaan paitsi osaston kautta, myös monilta lahjoittajilta, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille.

Henkilökunta pitää myös omista perinteistään kiinni: ennen joulua nautitaan yhdessä kahvit ja tortut, ja jokainen työntekijä lähtee työvuoronsa jälkeen oman joulunsa viettoon.

– Meillä jokaisella on oma joulu odottamassa, muistuttaa Mari.

Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi

Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen joukkueeseen kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, jotka varmistavat, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa myös jouluna.

– Vaikka kyseessä on sairaalan arki, tunnelmassa on aina jotakin erityistä. Iloisuus ja kiitollisuus näkyvät osastolla, ja haluamme luoda lapsille ja heidän perheilleen mahdollisimman mukavan kokemuksen.

Vinkkejä lasten jouluun – pienet asiat tekevät suurimman ilon

Lasten osaston henkilökunta muistuttaa, että joulun taika löytyy usein pienistä asioista. –Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan yhdessäoloa, lämpöä ja aitoa läsnäoloa. Unohtakaa kiire ja antakaa lasten nauttia joulun yksinkertaisista iloista, vinkkaa osaston henkilökunta.

Arkihuolesi kaikki heitä…

Jouluna sairaalan lasten osastolla tehdään parhaansa, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun taikaa myös hoitotilanteessa.

– Vaikka työskentelemme sairaalassa, joulun taika elää täälläkin. Toivomme, että kaikilla olisi rauhallinen ja iloinen joulu – mieluiten kotona läheisten kanssa, toivottaa lasten osaston henkilökunta hymyillen.