Sisältöjulkaisija

Artikkelit


nainen nojaa miehen olkapäähän

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

ARTIKKELI / 29.11.2023

Päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, kirjoittaa Christa Ahonen.

nainen nojaa miehen olkapäähän

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

ARTIKKELI / 29.11.2023

Päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, kirjoittaa Christa Ahonen.

ARTIKKELI / 29.11.2023

Blogi: Auttamalla päihderiippuvaisia autamme myös heidän läheisiään

Taivas itki suuria harmaita kyyneleitä päihteisiin kuolleiden muistopäivänä, kun kynttiläkulkue matkasi Hämeenlinnassa. Kulkueeseen osallistuneita yhdisti suru läheisen menetyksestä päihteiden vuoksi. Joka vuosi menetämme ennenaikaiseen kuolemaan päihteiden vuoksi useita tuhansia henkilöitä. Pelkästään huumeisiin kuoli vuonna 2021 lähes kolmesataa ihmistä. 

Jokainen näistä kuolemista koskettaa useaa perhettä, ja kuolemaa edeltävä aika on aiheuttanut pelkoa ja huolta monien sydämissä. Voidaankin sanoa, että päihteiden tuomat seuraukset koskettavat kaikkia suomalaisia, joko välillisesti tai suoraan. 

Menehtyneet ovat tavallisten perheiden lapsia, sisaruksia ja ystäviä, jotka eivät ole päättäneet kuolla päihteisiin ennenaikaisesti. He ovat menehtyneet joko satunnaisen kokeilun seurauksena tai pitkälle edenneen riippuvuussairauden myötä. Monilla on taustallaan erilaisia ulosjäämisen kokemuksia, traumoja ja päihteiden käyttöön altistavia tekijöitä. Kyseessä on siis altistavien tekijöiden summa ja hoitoa vaativa addiktiosairaus.  

Pysähdykseni teeman äärelle saattelee päätökseen työni päihdetyön asiantuntijana Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa. Hanke on tukenut palveluiden tarjoajia rakentamaan yhtenäisiä palveluita eri seuduille sekä yhtenäistämään eri käytäntöjä ja prosesseja. Hanke on tarjonnut erilaisia puheeksi ottamisen koulutuksia ja käynnistänyt päihdetoimijoiden verkostoja. Terapiat etulinjaan -hankkeella pyritään luomaan kansallisesti yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä valtavirtaistamaan työtä, jotta asiakas voi saada avun myös muilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. 

En voi kuitenkaan vaieta huolesta, joka on syntynyt kehittämisen myötä. Päihde- ja riippuvuuspalveluihin panostaminen ja resurssointi ovat huolestuttavalla tasolla. Näen, että päihde- ja riippuvuusosaamista kaivataan kaikkialla, mutta silti sitä ei arvosteta niin, että siihen panostettaisiin ja se huomioitaisiin riittävästi kaikissa palveluissa. Palveluiden kehittäjän näkökulmasta näen päihteissä ja riippuvuuksissa juurisyyn, joka on tunnistettava, jotta palvelut ja tarve kohtaisivat aidosti. 

Päihteisiin kuolleiden muistotilaisuudessa kiinnitin huomioni kunnioitukseen läheisiä ja menehtyneitä kohtaan. Tunsin suurta kiitollisuutta päihdejärjestöjä ja vapaaehtoisia kohtaan, jotka tarjoavat tilaisuuden surulle tulla nähdyksi. Valtakunnallisen Vaiettu menetys -sivuston mukaan läheisen päihdekuolemasta on vaikea päästää irti. Siihen liittyy tunteita, joita ei pitäisi tuntea sekä häpeää ja pelkoa siitä, että se mitätöidään.  

Nämä kysymykset risteilevät mielessä: 

  • Miksi yhteiskunta vaikenee ja häpeää?  
  • Miksi riippuvuuksiin liitetään negatiivista leimaa?  
  • Onko elämä kilpailua paremmuudesta, onko elämä taistelua pärjäämisen mitaleista?  
  • Mitä muutosta tarvitsemme yhteiskunnassa, jotta se antaisi mahdollisuuden kompuroida ja silti säilyttää ihmisarvonsa?  

Tarvitsemme nopeaa tahtotilan muutosta päätöksentekoon sekä vahvaa muutosta asenteisiin. Talous ei voi määritellä palveluiden inhimillisyyttä. Uskon päihde- ja riippuvuustyön olevan sijoitus ja tuovan säästöjä. Jos voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi riippuvuuksien syntyyn, niiden hoitoon ja kuolemien ennaltaehkäisyyn, autamme samalla myös tuhansia läheisiä, joista monen somaattisen ja psyykkisen sairauden taustalla on huoli läheisen riippuvuusongelmasta. 

Toivon Kanta-Hämeeseen viisautta panostaa riippuvuuksien tunnistamiseen, hoitoon ja läheisten tukeen. Toivon, että löytyy yhteistä tahtoa kehittää palveluita ja varmistaa osaamisen säilyminen maakunnassa. Haluan myös kiittää Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta antoisasta yhteistyöstä ja onnitella loistavista ratkaisuista päihde- ja riippuvuustyön laadun parantamiseksi. 

Valoa pimeään ajanjaksoon. 

Christa Ahonen 

päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -toimintamalli
Vaiettu menetys -sivusto

Hoitaja tietokoneella etäyhteydessä asiakkaan kanssa

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

ARTIKKELI / 13.11.2023

Oma Hämeessä keskitetään kotihoidon etähoitoa: hyödyttää sekä asiakkaita että työntekijöitä.

Hoitaja tietokoneella etäyhteydessä asiakkaan kanssa

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara

ARTIKKELI / 13.11.2023

Oma Hämeessä keskitetään kotihoidon etähoitoa: hyödyttää sekä asiakkaita että työntekijöitä.

ARTIKKELI / 13.11.2023

Blogi: Ikäihmisten palveluissa osataan hyödyntää teknologiaa – innostunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö iso voimavara


 

Ikäihmisten palvelut on ollut valtakunnallisesti sosiaalihuollossa edelläkävijän roolissa teknologian hyödyntämisessä – sekä asiakkaiden että henkilökunnan tarpeisiin. Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä (syksy 2023) mainittiin erityisesti kotihoito, jossa teknologia näyttelee jo suurta roolia palveluiden tukena. Miten me voimme hyödyntää tätä etulyöntiasemaa, jotta saamme kaikki muutkin kirimään palveluiden kehittämistä teknologiaa hyödyntäen 

Lokakuussa julkaistussa sosiaalibarometrissa hyvinvointialueiden johto on esittänyt ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelman olevan esteenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Nähdäänkö organisaatioissa sitä kaikkea potentiaalia, jota meillä on, ja osataanko sitä hyödyntää oikein? Oma kokemukseni on, että meillä on ikäihmisten palveluissa valtava potentiaali osaavaa henkilökuntaa, joka tunnistaa teknologian hyödyt työssään.  

Oma Hämeessä on meneillään kotihoidon etähoidon ja hyvinvointiteknologian laitehallinnan keskittämistä tavoitteleva työ. Keskittämisellä tarkoitetaan sitä, että kotihoidon etähoitoa tekevät siihen perehtyneet työntekijät, ja muut hoitajat saavat keskittyä fyysisiin käynteihin asiakkaiden luona. Etähoitotiimeillä luodaan paitsi asiakkaille laadukasta kotihoidon etäpalvelua myös henkilöstölle uusia, monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia työskennellä kotihoidossa. 

Jo nyt Riihimäeltä hoidetaan Lopen ja Hausjärven kotihoidon etähoitoasiakkaita, ja toinen tiimi palvelee Forssan, Ypäjän, Tammelan, Humppilan ja Jokioisten etähoitoasiakkaita. Keskitettyä kotihoidon laitehallintaa ja keskitettyä puhelintoimintaa hoitavat etäneuvojat Hämeenlinnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidon kentälle tulevia puheluja on keskitetty päiväaikaan etäneuvojille, jotta kotikäynneillä olevien työntekijöiden työ ei keskeydy jatkuvasti puhelimen soidessa. Kehittämistyössä ollaan siis jo pitkällä, mutta matka jatkuu. 

Oma Hämeen kotihoidon etähoidon ja etäneuvonnan henkilöstö on innostunutta, osaavaa ja kehittämismyönteistä. He haluavat jakaa teknologiatietoisuutta sekä asiakkaille ja heidän omaisilleen että kollegoilleen. Näiden kotihoidon ammattilaisten yhteinen tahtotila on siis tuoda teknologiapalvelut entistä vahvemmin osaksi kotihoidon kokonaisuutta kotihoidon tiimiläisten työtä tukien. Heidän osaamistaan tulisi nyt ehdottomasti hyödyntää palvelun kehittämisessä ja laajentamisessa esimerkiksi kouluttajina. 

Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen asiantuntijana on ollut ilo todeta, että meillä on mielettömän osaava ikäihmisten palveluiden henkilöstö, jonka teknologiatietoisuutta ja -myönteisyyttä on ruokittava edelleen. Työntekijät ovat osa pito- ja vetovoimaongelman ratkaisua. Silmät ja korvat auki päättäjät – täällä me osaajat jo ollaan! 

Go kotihoito Go! 

Marjo Kollanen
projektiasiantuntija, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke 

Lähteet:
Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa (valtioneuvosto.fi)
Sosiaalibarometri 2023 – Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla (soste.fi)

Kuva nukkekodista, jossa huonekalut ovat kaatuneina.

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

ARTIKKELI / 06.11.2023

Parisuhdeväkivalta on arkinen ja periytyvä asia suomalaisessa kulttuurissa, kirjoittaa Janne Yrjölä.

Kuva nukkekodista, jossa huonekalut ovat kaatuneina.

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

ARTIKKELI / 06.11.2023

Parisuhdeväkivalta on arkinen ja periytyvä asia suomalaisessa kulttuurissa, kirjoittaa Janne Yrjölä.

ARTIKKELI / 06.11.2023

Blogi: Murheellisten laulujen uudet sanat

Seuraavan kerran, kun olet ihmisjoukossa, niin havaitse tietoisesti lähistöllä olevat naiset. Puolet heistä kokevat elämänsä aikana parisuhteessa väkivaltaa. Ovat joitain vieraita ihmisiä, voit ajatella. Entäpäs työyhteisön, perheyhteisön, kaveripiirin, tai harrastusporukan naiset? Tilastollisesti puolet heistäkin kokevat elämänsä aikana parisuhdeväkivaltaa.

Suomessa 48 prosenttia naisista kokee tai on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Tyypillinen tekijä on mies. Tyypillisesti suhteen läheisyys on yhteydessä väkivallan vakavuuteen. Lähisuhdeväkivalta on sitä väkivaltaisempaa, mitä läheisemmässä suhteessa se tapahtuu.

Itselläni on ollut elämässä hyvin monenlaisia miehen malleja. Sivistyneitä, omista tunteistaan ja teoistaan vastuunsa tuntevia, taitavasti ihmisiä kohtaavia turvallisia esikuvia. Mutta myös uhriutuvia, mököttäviä, huutavia, pelottavia, vaarallisia, alistavia ja ironisia, joiden arki pyörii eri tavoin väkivaltaisten kohtaamisten ympärillä. Suurimmalle osalle näistä miehistä naisten koskemattomuuden kunnioitus on kuitenkin yksi harvoja kunniakoodi-asioita. Kukaan ei haluaisi leimautua naisen hakkaajaksi. Miten on päädytty tähän ristiriitaan väkivallan epäsuosion ja valtavan väkivallan yleisyyden välillä?

Meidän kulttuurissamme väkivalta on arkinen asia. Monikaan ei miellä väkivallaksi toimintatapoja, jotka tosiasiallisesti haavoittavat, alistavat ja luovat turvattomuutta taloudellisesti, henkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti fyysisen väkivallan lisäksi. Nämä toimet oikeutetaan muun muassa kulttuurimme perustavilla uskomuksilla. Meillä on isoja haasteita tunnetaitoihin liittyen. Väkivaltaan syyllistytään lähes aina jonkun pieleen menneen tunnekokemuksen käsittelyn lopputuloksena. Täysin oikeutetut ja perustellut tunteet happanevat sosiaalisissa suhteissa väkivallaksi, jos ei osaa niitä käsitellä. 

Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Eli varmaankin uusi sukupolvi menestyy tunnetaidoissa paremmin? Valitettavasti ei, 16–17 -vuotiaista tytöistä seurustelusuhteessa väkivaltaa kokee 40 prosenttia. Kulttuuri periytyy, kuten kulttuurilla on tapana. Jos lapsiperheissä ilmenevään väkivaltaan ei puututa, ennustaa se vahvasti perheessä kasvavien poikien ja tyttöjen omien, tulevien parisuhteiden käyttäytymismalleja. Eivät nykylapset opi itsestään väkivallatonta vuorovaikutuskulttuuria ja tunteiden käsittelytaitoja sen paremmin kuin edeltäväkään sukupolvi.

Tunnetaitoja voi kuitenkin harjoitella. Omien tunteiden hallintaan saaminen aikaisempaa paremmin on mahtavan voimauttava kokemus. Älä anna esimerkiksi tilanteesta aiheutuvan häpeän olla esteenä – elämäsi on paljon häpeää arvokkaampi. 

Jos olet väkivallan tekijä, kokija tai seuraaja, niin ota asia puheeksi, vaikka turvallisen läheisen kanssa ja hae apua. Suomessa on paljon auttavia toimijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnistetty lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen oman yksikön voimin. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä iso muutos kohti väkivallatonta huomista.

Janne Yrjölä

Kirjoittaja työskentelee Ankkurin ja lähisuhdeväkivaltatyön johtajana Oma Hämeessä.

Lue lisää: Mielenterveystalon verkkosivuilta löydät monia omahoito-ohjelmia, joiden avulla voi tarkastella turvallisesti omaa tapaansa toimia. Sivuilla on tarjolla myös harjoitteita muun muassa tunteiden käsittelyyn.

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

ARTIKKELI / 03.11.2023

Eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen, kirjoittaa Heidi Kemmo.

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

ARTIKKELI / 03.11.2023

Eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen, kirjoittaa Heidi Kemmo.

ARTIKKELI / 03.11.2023

Blogi: Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille

On tullut aika sulkea yhden aikakauden ikkuna. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke on lopuillaan. ja tuota ikkunaa sulkiessani voin katsoa taakse jäävää maisemaa, jossa näen valtavan suuren joukon eri ammattilaisia, joiden kanssa olen saanut työskennellä! 

Monialaisia palveluita kehitettäessä asiakkaille on ollut mukava kuulla, kuinka mielenterveystyö nähdään erittäin tärkeänä osana palveluiden kokonaisuutta. Monilla asiakkailla on samanaikainen tarve usealle eri palvelulle, ja heidän hoitopolkujaan olemme osana hanketta miettineet. 

Hanketyössä olen järjestänyt paljon erilaisia mielenterveyteen liittyviä koulutuksia, joiden tavoitteena on ollut lisätä ammattilaisten mielenterveystyön osaamista. Mitä laajemmalla joukolla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia on tätä osaamista, sitä paremmin siitä hyötyvät myös asiakkaat. Asiakas saattaa saada avun jo ensimmäisellä yhteydenottokerralla riippumatta siitä, mihin yksikköön tai ammattilaiseen hän on yhteydessä. 

Palveluiden vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta olen saanut edistää yhdessä Terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa. Siinä on tarjottu koulutuksia näyttöön perustuvista menetelmistä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisille. Näin asiakkaille voidaan tarjota tasavertaisia ja -laatuisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Lisäämällä tietoisuutta myös omahoito-ohjelmista ja liittämällä niitä palveluvalikoimaan voidaan asiakkaille tarjota apua mielenterveyden kysymyksiin juuri sillä hetkellä, kun tarve on kaikkein suurin. Turvallisia ja tutkittuja omahoito-ohjelmia löytyy Mielenterveytalo.fi-sivustolta. 

Mielenterveystyö kuuluu meille kaikille. Olen tyytyväinen, että eri ammattilaiset on saatu saman pöydän ääreen keskustelemaan yhteisistä asioista ja yhteisistä asiakkaista – ja miettimään, miten tuotamme tulevaisuudessa palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. 

Kysy. Kuuntele. Kohtaa. 

Suljettuani ikkunan ja katsellessani maisemaa huomaan, kuinka lasiin heijastuu selkäni takana oleva ovi, joka on raollaan. Palveluiden kehittäminen ja työ jatkuu. Itse palaan paljon oppineena ja monta näkemystä rikkaampana osastonhoitajan työhöni mielenterveys- ja päihdepalveluissa. 

Heidi Kemmo 

Kirjoittaja työskenteli Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa mielenterveystyön projektiasiantuntijana tammikuusta 2022 lokakuun 2023 loppuun. 

Lue lisää:
Terapiat etulinjaan -hanke
Mielenterveystalo.fi

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

ARTIKKELI / 16.10.2023

Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa pian avautuvan sähköisen alustan kautta.

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

ARTIKKELI / 16.10.2023

Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa pian avautuvan sähköisen alustan kautta.

ARTIKKELI / 16.10.2023

Hyvinvointialuejohtaja: Ota kantaa palveluverkkoselvitykseen!

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-keskustelualustan kautta 1.11. saakka  – Osallistu keskusteluun 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kannustaa asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan jo nyt, vaikka päätöksentekoon palveluverkon mahdolliset muutokset tulevat vasta ensi vuonna. 

Tässä haastattelussa hyvinvointialuejohtaja kertoo, mistä palveluverkkoselvityksessä oikein on kyse ja miten prosessi etenee loppuvuoden aikana. Voit myös katsoa haastattelun, videolla haastattelijana on osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo

Mitä hyvinvointialueella tehtävää palveluverkkoselvitys tarkoittaa alueen asukkaille?

Se tarkoittaa selvitystä siitä, millä tavalla hyvinvointialue tuo sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluita asiakkaille eri puolilla Kanta-Hämettä. Eli millaisissa tilanteissa tarjoamme digitaalisia palveluja, minkälaisessa tilanteessa taas lähellä olevia palveluja ja minkälaisessa tapauksessa asiakkaat voivat hakeutua palveluihin vähän pidemmänkin matkan päähän.

Miten palveluverkkoselvitys etenee?

Lähiaikoina julkaistaan tilannekuva siitä, miltä Kanta-Häme näytti viime vuoden loppuun asti kuntapohjaisessa systeemissä. Siinä verrataan toimipisteverkkoa asukkaisiin ja henkilökunnan saatavuuteen. Lisäksi siitä käy ilmi, minkä verran näissä pisteissä mikäkin palvelu maksaa. Tämän tilannekuvan pohjalta olisi mukava kuulla siitä, että mikä asukkaille on tärkeää. Se on ydinasia.

Muutaman kuukauden kuluttua virkakunta tekee esityksen siitä, mitä toimipisteverkoissa haluttaisiin muuttaa. Sen jälkeen käydään toinen keskustelu siitä, että miltä ne muutokset näyttävät.

Jotta voimme huomioida asukkaiden ajatuksia, on tärkeää saada tietoa jo nyt. Vaikka osallistuminen voi nyt tuntua vähän vaikealta, kun ei ole mitään pohjaesitystä, mistä keskustella. Lisätietoa palveluverkkoselvityksestä

Mistä asioista halutaan nyt kuulla asukkaiden näkökulmia?

Siitä, että minkälaisissa tilanteissa ollaan valmiita menemään pidemmän matkan päähän ja minkälaisissa tilanteissa taas palvelun voisi ottaa vastaan omalla puhelimella. Milloin tarvitaan fyysistä kohtaamista? Tämä viimeisin on se, mitä me yritämme mahdollisimman paljon järjestää. Taloustilanne on sen verran haastava, että joudumme tai saamme miettiä uusia toimintatapoja ja malleja.

On tärkeää kuulla, mikä asukkaita mietityttää uusissa toimintatavoissa ja uusissa palvelumalleissa. Siten tiedämme, pitääkö joitakin suunnitelmia jotenkin muuttaa. 

Katso tästä osallisuuspäällikkö Jaana Hymmin haastattelu siitä, millainen Polis-keskustelualusta oikein on 

Miksi nyt kannattaa osallistua ja miten se vaikuttaa tähän prosessiin?

Yksi hyvinvointialueemme arvoista on asiakaslähtöisyys. Aina, kun teemme ihmisille palveluita ja yritämme tukea heidän hyvinvointiaan, teemme sitä yhdessä asiakkaan, asukkaan tai potilaan kanssa. Sen takia osallistuminen on tärkeää. Jokainen mielipide on tärkeä!

 

 

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

ARTIKKELI / 17.10.2023

Asukkaiden näkökulmia tarvitaan päätösesitysten ja päätösten tueksi.

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

ARTIKKELI / 17.10.2023

Asukkaiden näkökulmia tarvitaan päätösesitysten ja päätösten tueksi.

ARTIKKELI / 17.10.2023

Osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö: Rakentava keskustelu on tärkeää palvelujen turvaamiselle

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluverkkoselvitykseen sähköisen Polis-keskustelualustan kautta kautta 1.11. saakka  – Osallistu keskusteluun 

Katso täältä hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen perustelut sille, miksi asukkaiden kuuleminen on tärkeää. 

Hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi toivoo asukkailta vilkasta osallistumista keskusteluun. Tässä haastattelussa Hymmi kertoo tarkemmin keskiviikkona avattavasta Polis-keskustelualustasta. Lisäksi hän kertoo, muista palveluverkkoselvitykseen liittyvistä osallistumisen mahdollisuuksista. Voit myös katsoa haastattelun, videolla haastattelijana on osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo

Mikä on Polis-keskustelualusta?

Polis on uudenlainen internetissä oleva keskustelualusta, jossa kantahämäläiset asukkaat ja asiakkaat pääsevät kertomaan näkemyksiään, kokemuksiaan, toiveitaan ja ehdotuksiaan palveluiden järjestämisestä nyt ja tulevaisuudessa. Ideana on myös ottaa kantaa muiden esittämiin näkemyksiin olemalla niiden kanssa samaa tai eri mieltä.

Miksi osallistuminen palveluverkkoselvitykseen kannattaa?

Asukkaat ja asiakkaat voivat osallistua keskusteluun myös sidosryhmien kautta. Järjestöjen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja seurakuntien edustajia kutsutaan keskusteluihin marraskuussa. Lisäksi asukkailla on mahdollista lähettää aloitteita tai lausuntoja Oma Hämeen kirjaamoon. Muitakin mahdollisuuksia tulee olemaan. Oma Hämeen osallisuussivuille kootaan kaikki mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa sekä välitetään tietoa palveluverkkoselvitykseen ja päätöksentekoon liittyen.

Miksi osallistuminen palveluverkkoselvitykseen kannattaa?

Asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön osallistumisen kautta viranhaltijat ja päättäjät saavat monipuolisesti eri näkökulmia esille päätösesityksen ja lopullisen päätöksen tueksi. Ja kenties tulee esille jotain ihan uusia ratkaisuehdotuksia, joita muuten ei osattaisi ottaa huomioon. Lisätietoa palveluverkkoselvityksestä

Miksi osallistumisen mahdollisuuksia edistetään Oma Hämeessä?

On tärkeää, että käymme keskustelua palveluista ja palveluiden järjestämisestä asiakkaiden, työntekijöiden ja päättäjien kesken. Vuoropuhelun kautta pystymme kaikista parhaiten kehittämään palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hyvinvointialueelle tulee muutoksia palvelupisteisiin ja palvelujen järjestämistapoihin – rakentava keskustelu on erityisen tärkeää, että palvelut voidaan turvata jokaiselle ja uudenlaisia palveluja opitaan käyttämään.

Kun osallistujat saavat palautetta siitä, miten heidän näkemyksensä on otettu palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa huomioon, lisääntyy myös into osallistua keskusteluun ja kehittämiseen. Myös Polis-keskustelualustan tuloksista ja niiden vaikutuksista päätöksentekoon tiedotetaan loppuvuoden aikana.

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

ARTIKKELI / 19.09.2023

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

ARTIKKELI / 19.09.2023

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

ARTIKKELI / 19.09.2023

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestettiin Elomessut, jossa myös Oma Häme oli mukana. Messuilla keskusteltiin muun muassa ravitsemustottumuksista. Keskustelua syntyi esimerkiksi riittävästä syömisestä, lasten ruokailusta ja aikuisten kasvisten käytöstä. 

Messukävijät nauttivat ruoasta

Messukävijöille jaettiin kyselylomaketta, jossa tarkasteltiin ruokailutottumuksia ja erityisesti säännöllistä ateriarytmiä. Osa messukävijöistä vei lomakkeen kotiinsa ja osa jätti sen Oma Hämeen työntekijöille. Jätettyjä vastauksia oli yhteensä 13 kappaletta. 
• Puolessa jätetyistä vastauksissa ruokailurytmin kuvattiin olevan säännöllinen. Ruokailukertoja oli näillä vastanneilla päivittäin lähes aina noin 3–6 kertaa. Loput vastaajat kertoivat ruokailurytminsä olevan vaihteleva tai ettei heillä ole tietynlaista rytmiä. 
• Useimmat vastaajat kertoivat syövänsä monipuolisen iltapalan. Osa vastanneista kertoi, ettei syö ollenkaan iltapalaa, tai koluaa usein iltaisin kaappeja nälkäisenä. 
• Lähes kaikki vastaajat kertoivat syömisen olevan heille luonnollista ja he kertoivat nauttivansa ruoasta hyvällä omallatunnolla. 

Ihmisille saattavat sopia erilaiset ruokailutottumukset ja -rytmit. Pääasia on, että syöminen on luonnollista ja ruokailusta nautitaan. On kuitenkin hyvä olla tietoinen, että tietyt asiat, kuten säännöllinen ruokailurytmi, tukevat usein hyvinvointia.

Säännöllinen ruokailurytmi on hyödyksi

Messukävijöiden vastauksissa oli havaittavissa mielenkiintoinen seikka. Ainoastaan niissä vastaajissa, jotka kertoivat ruokarytminsä olevan epäsäännöllinen, oli heitä, jotka kertoivat koluavansa kaappeja iltaisin nälkäisenä. He myös vastasivat muita useammin, että he tuntevat itsensä liian täydeksi aterioiden jälkeen. 

Messukävijöiden vastauksia ei ollut paljon, mutta ne kertovat samaa kuin aikaisemmin on havaittu: Mikäli säännöllistä ateriarytmiä ei ole, verensokeri vaihtelee ja saa helposti aikaan mielitekoja erityisesti iltaisin. Tällöin ruokavalinnat eivät välttämättä ole terveyttä edistäviä, ja saattaa käydä niin, että tulee syötyä yli oman tarpeen. Olo voi tuntua liian täydeltä ja epämukavalta. 

Mikäli toivoo iltasyömiseen ja omaan ateriarytmiinsä muutoksia, tulisi olla valmiutta tarkastella omia ruokailutottumuksiaan. Milloin oikeastaan syö ja mitä syö? Kuinka pitkä aika aterioiden välissä yleensä on ja millainen näläntunne on ennen ja jälkeen ruokailun? Onko ruokailussa jokin asia, johon kaipaisi muutosta? 

Säännöllinen ateriarytmi on 3–4 tuntia

Mikäli kaipaa muutosta ateriarytmiin, sitä voi muuttaa vähitellen. Säännöllisessä ateriarytmissä ruokailuhetket toistuvat noin 3–4 tunnin välein. Mikäli aikaväli tuntuu liian tiheältä, voi rytmiä muokata omaan elämään sopivaksi esimerkiksi niin, että päivässä olisi noin neljä ruokailuhetkeä. Ateriarytmin tavoitteena on, että ruokailuhetket toistuvat päivittäin suurin piirtein samaan aikaan ja ruokailun jälkeen tuntee itsensä sopivan kylläiseksi ja vireäksi.

Uusia asioita opetellessa on hyvä muistaa, että kokeilu vie aikaa ja se saattaa vaatia aluksi etukäteissuunnittelua. Esimerkiksi ateriarytmin takaamiseksi on hyvä miettiä etukäteen, milloin päivän mittaan syö ja mitä syö. Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi lisäämällä päivän alkupuoliskolle kevyen aamupalan tai kasvispainotteisen lounaan. Mikäli aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen, voi esimerkiksi banaanin ja leivän pakata mukaan töihin.

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, joten uutta kokeilua kannattaa jatkaa useamman viikon ajan. Samalla kannattaa seurata, kuinka muutokset vaikuttavat oloon, vireyteen ja esimerkiksi nälän tunteeseen. Vähenevätkö vaikkapa illan mieliteot, jos on syönyt tasaisesti pitkin päivää? 

Palkintona hyvän olon tunne

Uusien asioiden opettelulla voi olla monia myönteisiä vaikutuksia, kuten hyvän olon tunne. Lisäksi kun uudesta tavasta tulee vähitellen tottumus, se ei vaadikaan enää niin paljoa suunnittelua ja pinnistelyä. Esimerkiksi aamun eväät voivat valmistua kuin itsestään.

Lisätietoa ateriarytmistä ja ruokavalion kulmakivistä löytyy Terveyskylän sivuilta
Kasvispainotteisia ruokareseptejä on tarjolla esimerkiksi Sydänliiton sivuilta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin puolesta,
elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää 

Oma Hämeen työntekijöitä Elomessuilla elokuussa 2023.

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

ARTIKKELI / 04.09.2023

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori.

Oma Hämeen työntekijöitä Elomessuilla elokuussa 2023.

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

ARTIKKELI / 04.09.2023

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori.

ARTIKKELI / 04.09.2023

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

Oma Häme esittäytyi asukkaille omalla osastollaan Elomessuilla Hämeenlinnassa elokuussa.

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo blogissaan.

Pullerin urheilupuistossa Hämeenlinnassa kävi elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vilske, kun kansaa kerääntyi nauttimaan alueen suurimmasta messutapahtumasta. Iloinen ja kesäinen tunnelma ulottui Elomessuilla myös Oma Hämeen osastolle, jossa olimme kuulemassa kantahämäläisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvointialueen palveluista. Samalla olimme tekemässä työtämme näkyväksi. 

Oma Hämeen osastolla annettiin monenlaista palautetta, mutta osallisuustiimin saamat mielipiteet ja kokemukset kirjattiin tarkkaan ylös. Ne jaoteltiin plussiin, miinuksiin ja muuhun palautteeseen sekä kehittämisehdotuksiin. Kirjauksia syntyi yhteensä 48 kappaletta. Oma Hämeen tavoitteena on, että jokainen kantahämäläinen pääsee halutessaan vaikuttamaan tai osallistumaan palveluiden järjestämiseen ja päätöksentekoon. 

Terveydenhuollon palvelut saivat kiitosta 

Oma Häme on mukana muissa kantahämäläisissä tapahtumissa vielä syksyn aikana. Tulevana lauantaina Oma Häme esittäytyy Forssan syysmarkkinoilla. Palautetta kerätään asukkailta syksyn aikana muillakin tavoin.

Elomessuilla vierailijat antoivat hyvää palautetta erityisesti Turengin ja Ojoisten terveysasemista. Myönteistä palautetta annettiin esimerkiksi palvelun sujuvuudesta, läheisyydestä ja omalääkärijärjestelmästä. Lisäksi kiitosta annettiin hyvästä kohtaamisesta.  
  
Neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto saivat myös kiitosta. Lisäksi Oma Hämeen kesän alussa avattu chat-palvelu ja muut sähköiset asiointikanavat nähtiin myönteisinä asioina. Messuvierailijat kertoivat myös hyvistä kokemuksistaan esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa. 

Hyvästä palvelusta oli selkeä mielipide 

Osallisuustiimin pisteellä käydyistä keskusteluista voi tehdä joitakin johtopäätöksiä. Kantahämäläiset näyttävät arvostavan palveluissa sitä, että ne ovat lähellä ja hyvin saavutettavissa. Ihmiset arvostavat myös sitä, että palveluihin pääsee omin neuvoin. Lisäksi tärkeää on palveluiden tuttuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta asioida tuttujen hoitajien ja oman lääkärin kanssa.  

Monet kokivat tai olettivat, että palveluihin on vaikea päästä pitkien jonojen vuoksi. Elomessuilla palautetta antaneiden mukaan palveluihin pääsyyn liittyy joskus eriarvoisuutta. Suun terveydenhuollossa hoidon saaminen koettiin ongelmaksi kohtuuttoman pitkien jonojen ja kankean ajanvarausjärjestelmän vuoksi. 
 
Osa vastaajista näki uhkana palveluiden järjestämiseen liittyvän byrokratian. Lisäksi uusien toimintojen käynnistyminen koettiin hitaaksi ja sekavaksi, mikä on välillä johtanut potilaiden pompotteluun palveluiden välillä. Huolta kannettiin myös siitä, jääkö hoitajilla riittävästi aikaa hoitotyölle byrokratian vuoksi. Vaikka uudet digipalvelut saivat kiitosta, messuvierailijat pohtivat, että pystyvätkö kaikki hyödyntämään niitä. Kuitenkin yksittäiset kokemukset palveluista, myös digipalveluista, olivat pääsääntöisesti hyviä. 

Kehittämisehdotuksia esiteltiin runsaasti 

Kuulimme Elomessuilla todella hyviä ajatuksia siitä, miten hyvinvointialueemme palveluita voisi kehittää. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluita toivottiin lisää. Lisäksi kuntoutus ja vertaistuki nähtiin tärkeinä ja niihin toivottiin enemmän resursseja. Hoitohenkilökunnan työtä arvostettiin ja heille toivottiin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Hammashoitoon toivottiin ilta-aikoja työikäisille ja Oma Kantaan toivottiin mahdollisuutta kirjata omaa verenpaineen seurantaa.  
  
Palveluiden järjestämiseen liittyvä päätöksenteko toivottiin näkyvämmäksi. Useampi messuvierailija totesi, että olisi hienoa, jos pääsisi enemmän vaikuttamaan oman alueensa asioihin. Epäröintiä oli kuitenkin siitä, onko annetuilla mielipiteillä oikeasti vaikutusta. 

Palautteella on merkitystä 

Kaikki messuilla saamamme palautteet viedään Oma Hämeessä eteenpäin, ja niihin otetaan kantaa. Me haluammekin jatkossa kuulla lisää teidän ajatuksianne, ja työskentelemme sen eteen, että jatkossa jokainen Kanta-Hämeen asukas voi osallistua palveluiden kehittämiseen. Näin onnistumme luomaan paremmat palvelut! 
 
Anna Erkamo, osallisuuskoordinaattori 

Oma Häme painottaa ennakoivaa hyvinvointia sairauskeskeisyyden sijaan

ARTIKKELI / 22.08.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mukaan tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja...

Oma Häme painottaa ennakoivaa hyvinvointia sairauskeskeisyyden sijaan

ARTIKKELI / 22.08.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mukaan tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja...

ARTIKKELI / 22.08.2023

Oma Häme painottaa ennakoivaa hyvinvointia sairauskeskeisyyden sijaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mukaan tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Jotta hyvinvointialue pystyy toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisiä palveluja, se tarvitsee oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Oma Hämeessä tietoon ja sen hyödyntämiseen liittyvien toimintojen asiantuntijoina toimivat tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen sekä tietohallintojohtaja Toni Suihko.


 

Tiedolla johtamisen ytimessä on asiakaskeskeinen, dynaaminen tietomalli.

Mallin ydinajatus on, että kerätyn tiedon perusteella pystytään ennakoimaan eri toimenpiteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutuksia tulevaisuudessa. Antikaisen mukaan tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta.

– Asiakaskeskeisen, dynaamisen tietomallin tuominen kansalliseen kehitykseen on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen keskeinen missio. Oma Hämeen tavoitteena on painottaa ennakoivan hyvinvoinnin vaikuttavuutta perinteisen sairauden toteamisen jälkeisen sairauskeskeisen näkökulman sijaan, Suihko sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkään puhuttu asiakaskeskeisyydestä. Suihko kuitenkin kysyy, ovatko palvelut aiemmin olleet asiakaslähtöisiä.

–  Tietojärjestelmät voivat tulevaisuudessa oikeasti tuottaa asiakkaille tärkeitä palveluita ja automatisoida ne niin, että vastaus ei ole ”soita seuraavaksi tähän numeroon”, vaan “olemme kiinnittäneet teidät näihin palveluihin, joista teihin ollaan yhteydessä”. Ja yhteydenotto oikeasti tapahtuu.

Asukkaat ja työntekijät hyötyvät eniten

Oma Hämeessä on jo käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

– Tietoa voidaan hyödyntää aiempaa monipuolisemmin: esimerkiksi toiminnanohjauksessa, johtamisessa ja tutkimuksessa, Katja Antikainen selittää.

– Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana koneoppimisen mahdollisuuksille. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja edelleen löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot, Toni Suihko jatkaa.

Mitä tietoa tietoaltaaseen kerätään?

– Kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Suihko selvittää.

– Varmistamme, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi, Antikainen painottaa.

Suihkon ja Antikaisen mukaan tietoa kerätään lähtökohtaisesti sen takia, että kerätyn tiedon myötä kunkin asiakkaan palvelutarpeet tulevat tutuiksi hyvinvointialueelle. Tieto myös mahdollistaa useiden eri ammattilaisten osallistumisen asiakkaiden palveluiden tuottamiseen.

Merkittävä osa tiedosta syntyy päivittäisten asiakas- ja potilaskäyntien tai hoitojaksojen yhteydessä. Antikainen sanoo, että eniten tiedon keräämisestä hyötyvät Oma Hämeen tapauksessa Kanta-Hämeen alueen asukkaat ja hyvinvointialueen työntekijät. Kolmantena hyötyjänä voidaan pitää kansallisia tahoja, kuten sosiaali- ja terveysministeriötä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

– Tiedot hyödyttävät kantahämäläisiä muun muassa parantamalla hoidon ja palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Kun kattavat tiedot ovat sote-ammattilaisten käytettävissä, on esimerkiksi diagnoosien tai palvelupäätösten tekeminen nopeampaa, mobiiliratkaisujen käyttöönotto ja hyödyntäminen helpompaa sekä tehtyjen toimien oikeellisuuden ja vaikutusten arviointi entistä parempaa, Antikainen kertoo.

– Oma Hämeen työntekijät voivat hyödyntää tietoja esimerkiksi oman työn suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa, asiakkaiden tietojen kasaamisessa ja päätöksentekoa tukevien mallien kautta diagnostiikassa ja muussa päätöksenteossa.

– Asiakaskeskeisen tietomallin avulla koko asiakkaan palveluhistoria on käytettävissä palvelutapahtuman, kuten lääkärikäynnin yhteydessä, Suihko kiteyttää.


 

Teknologia auttaa ja tieto ohjaa

Sekä Antikainen että Suihko uskovat tietojohtamisen mahdollisuuksiin niin kantahämäläisten kuin kaikkien suomalaisten sote-palvelujen laadun parantamisessa.

– Toimialana sote on ihmisläheinen, mikä tekee siitä merkityksellisen. Minulle on inhimillisen puolen lisäksi tärkeää työn yhteiskunnallinen merkitys, Antikainen pohtii.

Parhaimmissa tapauksissa teknologia auttaa ja tieto ohjaa toimintaa asiakkaan parhaaksi.

– Tietojärjestelmät eivät sellaisenaan ole minua eteenpäin ajava voima. Merkityksen omaan työhöni saan siitä mitä tietojärjestelmät mahdollistavat sote-ammattilaisille ja kansalaisille. Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja tuottavuus ovat se juttu, Suihko visioi.

– Tietojohtaminen ja sen kehittäminen on minulle jokapäiväistä hukattujen auttamisen tilanteiden poistamista. Minulle se näyttäytyy aidon asiakaslähtöisyyden mahdollistajana. Ja keinona, jolla Suomi pääsee ylös tästä suosta, johon säätelyn viidakko on meidät johtanut.

Sekä Antikaisella että Suihkolla on pitkä tausta sosiaali- ja terveydenhuollon parissa.

– Olen toiminut kehittäjänä ja johtajana, konsulttina, analyytikkona sekä tutkijana ja opettajana. Olen ollut vahvasti mukana sote-uudistuksessa ja kansallisessa kehitystyössä vuodesta 2011 lähtien, Antikainen kertaa työkokemustaan.

– Hurahdin sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuonna 2008, kun siirryin globaalin teknologiakonsultointiyrityksen johtotehtävistä integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tietohallintojohtajaksi. Tällä tiellä olen siitä lähtien pysynyt, Suihko muistelee.

Lue lisää artikkeleja