Kaikkien moniresistenttien mikrobien tärkein tartuntareitti on kosketustartunta. MRSA voi esiintyä laajalti iholla, limakalvoilla ja haavoissa. ESBL- kannat, VRE, CPE ja moniresistentti Pseudomonas aeruginosa taas kolonisoivat tyypillisesti suolistoa, mutta ne kasvavat myös haavoissa ja virtsateissä. Suolistokantajuus voi olla hyvin pitkäaikainen. Pitkäaikaisissa haavoissa kantajuus voi jatkua, vaikka viljelynäytteissä bakteeria ei välillä olisikaan osoitettavissa. MRSA ja VRE säilyvät ympäristössä pitkään tartuntakykyisenä kuivillakin pinnoilla. ESBL, CPE ja Peudomonas aeruginosa viihtyvät erityisesti kosteissa tiloissa (lavuaarit, suihkupäät, viemärit jne.)

Kotisairaanhoidon käynnit resistentin mikrobin kantajan luona toteutetaan mahdollisuuksien mukaan päivän viimeisenä. Myöhemmin samana työpäivänä tulisi välttää erityisesti haavahoitoja ja vastaavia toimenpiteitä muiden potilaiden luona.

1. MRSA-, CPE- ja VRE-kantajan lähihoidossa käytetään aina suojakäsineitä ja suojatakkia. MRSA-kantajan lähihoidossa käytetään lisäksi kirurgista suu-nenäsuojusta.
 

2. Muiden MDR-mikrobien kantajien hoidossa noudatetaan aina tavanomaisia varotoimia ja  suositukset koskevat kaikkia potilaan hoitoon osallistuvia työntekijöitä:

• Kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella huolellisesti ennen potilaskontaktia ja sen jälkeen ja viimeksi potilaan kotoa lähtiessä. Samoin kädet tulee desinfioida ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. 
• Suojakäsineitä käytetään kosketettaessa verta, kehon nesteitä tai eritteitä, kontaminoituja alueita, limakalvoja tai rikkinäistä ihoaluetta.
• Silloin, kun omat työvaatteet saattavat joutua kosketuksiin potilaan tai hänen vuodevaatteittensa tai roiskeiden ja eritteiden kanssa, käytetään suojatakkia tai esiliinaa.

3. Hoitotarvikkeet:
Käytetään potilaskohtaisia välineitä. Käytettyjen instrumenttien kuljetuksessa käytetään tiivistä muovilaatikkoa tai kestävää muovipussia. Instrumentit viedään desinfioitavaksi kotisairaanhoidon toimipisteeseen tai muuhun sovittuun paikkaan huolellisesti pakattuna. Hoidon päättyessä monikäyttöiset välineet puhdistetaan, desinfioidaan ja tarvittaessa steriloidaan ennen uudelleen käyttöä.

4.  Jätteet ja pyykki, siivous:
Hoitojätteet (suojaimet, haavasidokset jne.) pakataan tiiviiseen muovipussiin. Jätepussi suljetaan ja laitetaan sen jälkeen yhdyskuntajätteisiin. Terävä jäte kuljetetaan kotisairaanhoidon toimipisteeseen asianmukaisessa keräilyastiassa. 
Pyykki pestään tekstiilikohtaisten pesuohjelmien mukaan.
Eritteiden poisto ja kodin siivous tehdään kotona käytössä olevilla yleispuhdistusaineilla.

5.  Mikäli MDR-mikrobin kantaja joudutaan ohjaamaan sairaalaan tai laitoshoitoon, tulee vastaanottavaa laitosta informoida kantajuudesta. 

Moniresistentin mikrobin (=MDR-mikrobin) kantaja ja kotisairaanhoito (tulostettava pdf)

Tietoa ESBL:stä ja sen torjuntatoimista pitkäaikaishoitolaitokselle
 

Mitä ovat ESBL-kannat?

Ihmisen iholla, limakalvoilla ja suolistossa on normaalisti runsaasti erilaisia bakteereita, jotka ovat tarpeellisia hyvinvointimme kannalta. Osa normaaleistakin bakteereista kykenee aiheuttamaan tauteja päästessään väärään paikkaan kuten haavaan, vereen tai virtsateihin.
Eräät suolistossa normaalisti esiintyvät E.coli- ja Klebsiella-kannat tuottavat useita mikrobilääkkeitä hajottavaa entsyymiä (extended spectrum betalactamase), josta lyhenne ESBL.
ESBL-kannat voivat levitä kosketuksen välityksellä henkilöstä toiseen. Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa se on tärkein leviämistapa. ESBL Klebsiella pneumoniae – kantojen tiedetään leviävän ESBL E.coli kantoja herkemmin laitosolosuhteissa. Tartuntareittejä laitosten ulkopuolella ei tarkalleen tunneta. ESBL ei leviä ilman välityksellä. ESBL-kantoja on osoitettu myös useista elintarvikkeista.

ESBL-infektiolla tarkoitetaan oireita aiheuttavaa tulehdusta. Tavallisin on virtsatieinfektio, haavainfektiot ja verenmyrkytykset ovat toistaiseksi harvinaisia. Oireeton kantajuus on tavallista ja siitä on kysymys, kun oireettoman henkilön bakteeriviljelynäytteessä todetaan ESBL. Oireeton kantajakin on tartuttava.

Kuinka yleisiä ESBL-kannat ovat?

ESBL on yleistynyt kaikkialla maailmassa 90-luvulta alkaen ja myös Suomessa 2000-luvun jälkipuoliskolta lähtien. ESBL-tartuntoja ilmenee myös täysin terveillä, kaikenikäisillä henkilöillä, joilla ei ole ollut kontakteja terveydenhuoltoon.  Viime vuosien tutkimuksissa on osoittautunut, että suolistokolonisaatio on yleinen esim. Intiassa tai Välimeren maissa matkustelleilla. 

Voidaanko ESBL:a hoitaa?

ESBL-infektioihin on olemassa tehokkaita mikrobilääkkeitä, mutta osa kannoista on sellaisia, joihin tehoavat ainoastaan tietyt suonensisäisesti annosteltavat lääkkeet. Tavallisin infektiotyyppi eli kuumeeton virtsarakontulehdus voidaan useimmiten hoitaa nitrofurantoiinilla, mikäli kanta on sille herkkä. Kontrollinäytettä ei hoidon jälkeen tarvita, mikäli oireet häviävät. Oireetonta kantajuutta ei hoideta. Runsas altistuminen mikrobilääkkeille suosii ESBL-kantajuuden säilymistä suolistossa, jossa se on muutenkin pitkäaikainen. 

Miksi ESBL:n leviämistä torjutaan?

ESBL-infektioiden hoito on hankalampaa kuin vastaavien lääkeherkkien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoito. Käytännössä voidaan esim. joutua hoitamaan kuumeettomia virtsarakontulehduksia suonensisäisin lääkkein tehokkaiden tablettilääkkeiden puuttuessa.

ESBL:n torjuntatoimet

THL on julkaissut ohjeen moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta vuonna 2014, joka päivitetty 2020 ( http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-463-9 ). Nämä linjaukset ohjaavat myös pitkäaikaishoitolaitoksen käytäntöjä, mutta tiukka tilaeristys ei pitkäaikaisena useimmiten tule kysymykseen. Käytännön ratkaisut riippuvat laitoksen toiminnan luonteesta, tiloista, potilaan kunnosta jne. Tämä ohje on laadittu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toimivien 
pitkäaikaissairaanhoitoa ja vanhusten asumispalveluja tuottavien laitosten tueksi täydentämään kansallisen ohjeen sisältöä kirjattaessa omia laitoskohtaisia toimintaohjeita. 
Potilaiden, omaisten ja uuden henkilökunnan ohjauksen kannalta on tärkeää, että osastolla käytännöt ovat yhdenmukaiset ja kaikkien osapuolten tiedossa. 

Keskeistä ESBL - tartuntojen torjunnassa on tavanomaisten varotoimien tinkimätön noudattaminen jokaisen asukkaan kohdalla. Kts. kyseinen ohje täältä: Tavanomaiset varotoimet (intra>Infektioidentorjunta>Varotoimet, eristysohjeet ja suojainten käyttäminen>Tavanomaiset varotoimet), ja www.khshp.fi >Ammattilainen>Sairaalahygieniaohjeet henkilöstölle>Tavanomaiset varotoimet.

Käsihygienia

Käsien desinfektio jokaisen asukaskontaktin välillä on tärkein tapa ehkäistä ESBL-kantojen leviämistä laitoksissa. Käsidesinfektio tehdään jokaisen asukaskontaktin välissä ja se ohjataan myös asukkaan vieraille. ESBL-kantajaa ohjataan käyttämään käsihuuhdetta huoneesta lähtiessään ja ennen ruokailua. Tarvittaessa asukkaan käsien desinfektio tehdään ohjatusti. Osastolla tulee huolehtia siitä, että käsihuuhde käyttöohjeineen on helposti niin henkilökunnan kuin asukkaiden sekä vierailijoiden käytettävissä.  

Käsidesinfektio ennen ja jälkeen asukaskontaktin koskee kaikkia hoitokontakteja ja ammattiryhmiä riippumatta siitä, tiedetäänkö asukas jonkin resistentin mikrobin kantajaksi.
Se on tehokkain keino ehkäistä kaikkia kosketuksen välityksellä leviäviä tartuntoja.

Henkilökohtaiset kertakäyttöiset suojaimet

ESBL-kantajan lähihoidossa (esim. pesutilanteet, pukemiset, riisumiset, WC-avustamiset yms.) noudatetaan tavanomaisia varotoimia eli käytetään suojatakkia tai - esiliinaa sekä suojakäsineitä. Mikäli kosketuskontaktia ei ole asukkaaseen/hoitoympäristöön, riittää pelkkä käsien desinfektio huoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa. Likaiset suojaimet riisutaan asukashuoneessa, eikä niiden kanssa liikuta laitoksen yleisissä tiloissa. Suojainten riisumisen jälkeen kädet desinfioidaan.

Jätteet ja pyykki

Jätteet pakataan asukkaan huoneessa pusseihin ja suljetut pussit toimitetaan normaaliin tapaan yhdyskuntajätteisiin. Viiltävä ja pistävä jäte kerätään syntypaikalla turvallisuusstandardin (BS 7320) mukaiseen astiaan. Pyykkiä käsitellään vähäeleisesti. Pyykki kuljetetaan pesuun pyykkipussissa tai – korissa ja pestään tekstiilien suosituslämpötilassa. 
Sekä jätteen, että pyykin käsittelyssä käytetään tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia. Kädet desinfioidaan pyykin/jätteiden käsittelyn, sekä suojainten riisumisen jälkeen.
 

Siivous

Siivousvälineet puhdistetaan päivittäin käytön jälkeen. Siivouksessa käytetään heikosti emäksisiä puhdistusaineita. Eritetahrat poistetaan eritetahradesinfektioon soveltuvalla desinfektioaineella. WC/pesutilojen puhdistamisessa käytetään desinfektioainetta (esim. Erisan Oxy+ 2% tai Oxivir 3.5%). Päivittäissiivouksessa kiinnitetään huomiota erityisesti kosketus- ja laskupintojen puhdistukseen (mm. vuoteen laidat). 

Ruokailu

ESBL-kantaja voi ruokailla laitoksen yhteisissä tiloissa. Astiat kerätään ja pestään normaalisti. Likaisten astioiden käsittelyn jälkeen kädet pestään/desinfioidaan.

Liikkuminen, kuntoutus/viriketoiminta ja ulkoilu

Liikkumista oman huoneen ulkopuolella, osallistumista kuntoutus- ja virkistystoimintaan sekä ulkoiluun ei tule rajoittaa ESBL-kantajuuden vuoksi, mutta on huolehdittava, että asukkaan vaatetus, mahdolliset haavasidokset/vaipat ovat kuivat ja puhtaat ja että asukkaan kädet on desinfioitu ennen huoneesta poistumista. Askartelu- ja kuntoutusvälineet puhdistetaan käytön jälkeen välineille soveltuvalla puhdistusaineella.

Vierailut

Vierailuja ESBL-kantajan luona ei tarvitse rajoittaa. Vierailijoita ohjataan desinfioimaan kätensä sekä laitokseen, että asukashuoneeseen mennessä ja sieltä poistuessa.

Edellä mainittujen lisäksi ESBL Klebsiella pneumoniae – kantajan kohdalla huomioidaan seuraavat:   

Huone

Tavoitteena on, että asukkaalle voidaan osoittaa oma huone ja WC+ pesutila. Mikäli tämä ei ole mahdollista, asukas käyttää osaston yhteistä pesutilaa erillisenä sovittuna aikana, jonka jälkeen tila siivotaan. Mikäli ESBL Klebsiella pneumoniae-kantajia on useita, heidät voidaan yleensä sijoittaa samaan huoneeseen.  
 

Siivous

Siivous toteutetaan edellä kuvatulla tavalla, mutta siivoustyössä käytetään em. henkilökohtaisia suojaimia ja asukkaan huone siivotaan viimeiseksi. Suositellaan huonekohtaisia siivousvälineitä/-liinoja. Huoneen loppusiivouksessa huoneen tekstiilit pestään. 
Siivouksen ja henkilökohtaisten suojainten riisumisen jälkeen kädet desinfioidaan.

Tiedonkulku

Aiemmin todetusta ESBL Klebsiella pneumoniae -kantajuudesta on syytä mainita henkilökunnalle aina sairaala- ja muuhun laitoshoitoon joutuessa, vaikka kantajuus olisi todettu vuosia sitten.

Tietoa ESBL:stä ja sen torjuntatoimista pitkäaikaishoitolaitokselle (tulostettava pdf)

THL on julkaissut päivitetyn ohjeen (2020) moniresistenttien mikrobien torjunnasta

Tämä linjaus ohjaa myös pitkäaikaishoitolaitoksen käytäntöjä, mutta tiukka tilaeristys ei pitkäaikaisena useimmiten tule kysymykseen. Käytännön ratkaisut riippuvat laitoksen toiminnan luonteesta, tiloista, potilaan kunnosta jne. Tämä ohje on laadittu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toimivien pitkäaikaissairaanhoitoa ja vanhusten asumispalveluja tuottavien laitosten tueksi täydentämään kansallisen ohjeen sisältöä kirjattaessa omia laitoskohtaisia toimintaohjeita.

Potilaiden, omaisten ja uuden henkilökunnan ohjauksen kannalta on tärkeää, että osastolla käytännöt ovat yhdenmukaiset ja kaikkien osapuolten tiedossa. 
Aiemmin todetusta kantajuudesta on hyvä mainita henkilökunnalle aina sairaala- ja muuhun laitoshoitoon joutuessa, vaikka kantajuus olisi todettu jo vuosia sitten.

Kosketusvarotoimien periaatteet pitkäaikaishoitolaitoksessa:

Huone

Tavoitteena on, että MRSA-kantajalle voidaan osoittaa oma huone ja WC + pesutila. Mikäli tämä ei ole mahdollista, MRSA-kantaja käyttää osaston yhteistä pesutilaa erillisenä sovittuna aikana, jonka jälkeen tila siivotaan. Mikäli MRSA-kantajia on useita, heidät voidaan yleensä sijoittaa samaan huoneeseen.

Kädet

Henkilökunta desinfioi kätensä huolellisesti ennen MRSA-kantajan koskettelua, sen jälkeen ja viimeksi asukkaan huoneesta lähtiessä. Myös MRSA-kantajaa ohjataan käyttämään käsihuuhdetta huoneesta lähtiessään ja ennen ruokailua. Tarvittaessa asukkaan käsidesinfektio tehdään ohjatusti. Osastolla tulee huolehtia siitä, että käsihuuhde käyttöohjeineen on helposti niin henkilökunnan kuin asukkaiden ja vierailijoidenkin käytettävissä.

Käsidesinfektio ennen ja jälkeen asukaskontaktin koskee kaikkia hoitokontakteja ja ammattiryhmiä riippumatta siitä, tiedetäänkö asukas jonkin resistentin mikrobin kantajaksi. Se on tehokkain keino ehkäistä kaikkia kosketuksen välityksellä leviäviä tartuntoja.

Henkilökohtaiset kertakäyttöiset suojaimet  

MRSA-kantajan lähihoidossa (nostot, pesutilanteet, WC-avustamiset, pukemiset/riisumiset yms.) käytetään suojatakkia tai -esiliinaa sekä suu-nenäsuojusta ja suojakäsineitä. Likaiset suojaimet riisutaan asukashuoneessa, eikä niiden kanssa liikuta laitoksen yleisissä tiloissa. Suojainten riisumisen jälkeen kädet desinfioidaan.

Jätteet ja pyykki

Jätteet pakataan asukkaan huoneessa pusseihin ja suljetut pussit toimitetaan normaaliin tapaan yhdyskuntajätteisiin. Viiltävä ja pistävä jäte kerätään syntypaikalla turvallisuusstandardin (BS 7320) mukaiseen astiaan. Pyykkiä käsitellään vähäeleisesti. Pyykki kuljetetaan pesuun pyykkipussissa tai – korissa ja pestään tekstiilien suosituslämpötilassa. Sekä jätteen, että pyykin käsittelyssä käytetään tarittavia henkilökohtaisia suojaimia. Kädet desinfioidaan pyykin/jätteiden käsittelyn, sekä suojainten riisumisen jälkeen.

Siivous 

Siivoustyössä käytetään em. henkilökohtaisia suojaimia ja MRSA-kantajan huone siivotaan viimeiseksi. Suositellaan huonekohtaisia siivousvälineitä/-liinoja. Siivousvälineet puhdistetaan päivittäin käytön jälkeen. Siivouksessa käytetään heikosti emäksisiä puhdistusaineita. Eritetahrat poistetaan eritetahradesinfektioon soveltuvalla desinfektioaineella. WC/pesutilojen puhdistamisessa käytetään desinfektioainetta (esim. Erisan Oxy+ 2% tai Oxivir 3,5%) 
Päivittäissiivouksessa kiinnitetään huomiota erityisesti kosketus- ja laskupintojen puhdistukseen (mm. vuoteen laidat). Huoneen loppusiivouksessa huoneen tekstiilit pestään. 
Siivouksen ja henkilökohtaisten suojainten riisumisen jälkeen kädet desinfioidaan.

Ruokailu

Yhteisissä tiloissa tapahtuvaan ruokailuun ei pääsääntöisesti ole estettä. Asukaskohtaisesti voidaan harkita ruokailua omassa huoneessa. Astiat kerätään ja pestään normaalisti. Likaisten astioiden käsittelyn jälkeen kädet pestään/desinfioidaan.

Liikkuminen

Asukas ohjataan desinfioimaan kätensä huoneesta lähtiessä. Erittävät haavat ja ihoalueet tulee peittää huolellisesti.  MRSA-kantaja voi pääsääntöisesti liikkua osaston yhteisissä tiloissa, tarvittaessa saattajan kanssa. Ulkoilua ei ole tarpeen mitenkään rajoittaa.

Kuntoutus- ja viriketoiminta

MRSA-kantajuus ei saa estää asukasta saamasta tarvitsemiaan palveluja tai hoitoja.
Kuntoutus ja viriketoiminta tapahtuvat pääsääntöisesti yhteisissä tiloissa. Mikäli MRSA-kantaja ei kykenee itsenäisesti tai ohjatusti suorittamaan käsidesinfektiota tai hänellä on akuutti hengitystietulehdus tai laajaa hilseilevää ihosairautta, askartelu tai kuntoutustoiminta toteutetaan asukkaan omassa huoneessa.  Askartelu- ja kuntoutusvälineet puhdistetaan käytön jälkeen välineille soveltuvalla puhdistusaineella.  

Vierailut

Ei rajoituksia. Vierailija ohjataan desinfioimaan kätensä huoneeseen mennessä ja sieltä poistuessa. Jos vierailija osallistuu asukkaan hoitoon, hänet ohjataan käyttämään henkilökohtaisia suojaimia (samat kuin henkilökunnalla).

Kosketusvarotoimien päättäminen ja oireettoman kantajuuden hoito (”puhdistushoito”)

MRSA-kantajuuden spontaani häviäminen on mahdollista, mikäli kantajalla ei ole kantajuutta suosivia tekijöitä kuten haavoja, pysyviä vierasesineitä tai toistuvia mikrobilääkehoitoja. Tietty määrä negatiivisia MRSA-viljelynäytteitä tai määrätty aika positiivisesta MRSA-viljelystä ei ole tae MRSA:n pysyvästä häviämisestä. Kosketusvarotoimien päättämisestä on syytä tapauskohtaisesti neuvotella infektiolääkärin tai hygieniahoitajan kanssa. Rutiininomainen kantajuuden jatkumisen tutkiminen määräaikaisilla näytteillä ei yleensä ole perusteltua, koska tuloksilla ei ole vaikutusta käytännön toimintaan. Ns. puhdistushoitoyritys tulee käytännössä verraten harvoin kyseeseen pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien henkilöiden kohdalla. Osaston lääkäri neuvottelee asiasta tapauskohtaisesti shp:n infektiolääkärin kanssa. 

Altistuminen

Edellä mainituin toimin laitoksen muiden asukkaiden tartuntariski on vähäinen, mutta muiden laitosten/sairaalan näkökulmasta muut saman osaston asukkaat ovat altistuneita. Heistä otetaan seulontanäytteet (nenä, perineum, sekä mahdollisten katetrien/dreenien tyvet, haavat, katetrivirtsa) mikäli joutuvat sairaalaan tai toiseen laitokseen. Vastaanottavalle laitokselle tiedotetaan asukkaan MRSA-kantajuudesta tai altistumisesta etukäteen. Osaston muiden potilaiden mahdollisesta määräajoin tehtävästä seulonnasta lääkäri neuvottelee tilannekohtaisesti erikseen infektiolääkärin kanssa.

Uudet potilaat

MRSA-kantajuus on useimmissa tapauksissa täysin oireeton. Keskeinen kantajuudelle altistava tekijä on pitkäaikainen haava tai vierasesine. Suosittelemme, että kun osastohoitoon tulee uusi potilas, jolla on haava tai katetri, selvitetään, onko kahden viikon sisällä otettu bakteeriviljelynäytettä muualla. Ellei ole, pyydetään haavasta (tai katetrivirtsasta) MRSA-viljely.

MRSA-kantaja pitkäaikaishoitolaitoksessa (tulostettava pdf) 
 

Yleistä

Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta. Tavanomaisten varotoimien noudattaminen kaikessa potilashoidossa ehkäisee suurimman osan tartunnoista.

Eräiden mikrobilääkeresistenttien bakteerien leviämisen ehkäisemiseksi sairaalaoloissa suositellaan kosketusvarotoimia. Suositetut toimet ja niiden kesto eroavat jonkin verran toisistaan riippuen mm. bakteerilajista, sen luonnollisesta esiintymisalueesta esim. suolisto vs. iho ja limakalvot, osaston luonteesta ja potilaan ominaisuuksista (esim. haavat, inkontinenssi).

Moniresistenttien mikrobien (= MDR-mikrobien) kantajien/altistuneiden potilaiden huonesijoitukseen kiinnitetään huomiota alla olevan taulukon mukaisesti. Mikäli taulukossa suositeltu sijoitus ei osaston paikkatilanteen vuoksi ole mahdollinen, konsultoidaan menettelystä virka-aikaan infektiolääkäriä tai hygieniahoitajaa, päivystysaikaan oman erikoisalan (taka)päivystäjää.

Kosketuseristyksestä käytetään nykyisin termiä kosketusvarotoimet.

Toiminta osastoilla/teholla/dialyysissä/synnytyssalissa

Toiminta poliklinikoilla

(ajanvarauspoliklinikat, neuvolat, sairaanhoitajan- ja lääkärin vastaanotot, päiväsairaala, RTG)
 
MDR-mikrobien kantajien/altistuneiden hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia ja MRSA-kantajan lähihoidossa käytetään henkilökohtaisia suojaimia (kertakäyttöiset suojakäsineet, -suojatakki, kirurginen suu-nenäsuojus; suojainten käyttötarve riippuu siitä mitä tehdään). Toimenpiteiden jälkeen tehdään välisiivous.

Toiminta yhteispäivystyksessä

Kävelevät potilaat

MDR-mikrobien kantajien/altistuneiden hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia ja MRSA-kantajan lähihoidossa käytetään henkilökohtaisia suojaimia (kertakäyttöiset suojakäsineet, -suojatakki, kirurginen suu-nenäsuojus; suojainten käyttötarve riippuu siitä mitä tehdään). Toimenpiteiden jälkeen tehdään välisiivous.

Yhteispäivystyksen tarkkailuosastolla

MDR-mikrobien kantajien hoidossa toimitaan kuten osastoilla (kts. edellä oleva taulukko). 
MDR-mikrobeille altistuneiden hoito (kts. edellä oleva taulukko). 

Toiminta toimenpideyksiköissä (leikkaussalit, röntgenin toimenpidehuone, endoskopiayksikkö jne. 

MDR-mikrobien kantajien (MRSA-, VRE-, CPE-, ESBL K. pneumoniae, C.auris) lähihoidossa käytetään henkilökohtaisia suojaimia (kertakäyttöiset suojakäsineet, -suojatakki, kirurginen suu-nenäsuojus; suojainten käyttötarve riippuu siitä mitä tehdään).  
Leikkaussalissa toimenpiteen jälkeinen seuranta toteutetaan pääsääntöisesti heräämössä (suositellaan omaa hoitajaa). Toimenpiteen jälkeinen seuranta voidaan toteuttaa leikkaussalissa, jos potilas on esim. MRSA-kantaja, jolla on laaja-alainen hilseilevä ihottuma tai potilas on laajasti kolonisoitunut CPE- tai Candida auris-kantaja.

ESBL E.coli- kantajien hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia, tarkoittaen että mikäli potilaalla on erittävä haava/ripulointia, käytetään lähihoidossa henkilökohtaisia suojaimia (kertakäyttöiset suojakäsineet, -suojatakki, kirurginen suu-nenäsuojus; suojainten käyttötarve riippuu siitä mitä tehdään).  

MDR-P.aeruginosa- ja MDR-Acinetobacter- kantajien hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia, tarkoittaen että mikäli potilaalla on haava/katetri/keinoilmatie, käytetään lähihoidossa henkilökohtaisia suojaimia (kertakäyttöiset suojakäsineet, -suojatakki, kirurginen suu-nenäsuojus; suojainten käyttötarve riippuu siitä mitä tehdään).  

MDR-mikrobille altistuneet (MRSA, ESBL, CPE, VRE, MDR-P.aeruginosa, MDR-Acinetobacter): 
Noudatetaan tavanomaisia varotoimia, tarkoittaen että mikäli potilaalla on erittävä haava/ ripulointia/ inkontinenssia, käytetään lähihoidossa henkilökohtaisia suojaimia (kertakäyttöiset suojakäsineet, -suojatakki, kirurginen suu-nenäsuojus; suojainten käyttötarve riippuu siitä mitä tehdään). Leikkaussalissa toimenpiteen jälkeinen seuranta toteutetaan heräämössä. 
 

Näytteenotto

• Jos aiemmin MDR-mikrobin kantajaksi todetulla on kliininen infektio, otetaan infektiofokuksesta aina myös tavallinen bakteeriviljelynäyte.
• Jos sairaalahoitoon otettavalla (sairaalasiirto) on infektioon viittaavia oireita, otetaan tarpeelliseksi katsotut kliiniset näytteet normaalikäytännön mukaisesti, ellei niitä ole jo lähettävässä paikassa otettu (veri- ja virtsaviljely, Pu-BaktVi (pinta- tai syvämärkä näytelaadun mukaan).   
• Jos osastohoitoon otettavalla henkilöllä on pitkäaikainen haava, haavasta otetaan MRSA-viljely, ellei sellaista ole muualla kahden viikon sisällä otettu.

MRSA-Vi (4358)

Näytteenottotarvikkeet: Transwab2.5% NaCl –rikastava viljelyputki ja nukkatikut. 
Ota seulontanäytteet kahdesti noin viikon välein.

Näytteenottokohdat:

• Nenä (yhdellä tikulla pyöräytys molemmista sieraimista n. 1cm syvyydeltä).
• Nielu.
• Haavat/ihorikot (kahdesta eri kohdasta, jos useita).
• Dreenien/katetrien tyvet.
• Perineum/nivunen.
• Virtsa, jos potilaalla on katetri tai cystofix, säilöntäaineeton putki, 23359 U-MRSAVi.

Näytteenotto:

• Ota haavoilta, iholta ja dreenien tyviltä näytteet ennen puhdistamista.
• Varaa jokaiselle näytteenottokohdalle oma nukkatikku.
• Voit liottaa näytteet yhteen viljelyputkeen.
• Irrota näyte viljelyputkeen pyörittämällä tikkua nesteessä, valuta viljelyneste tikusta puristamalla tikkua putken seinää vasten.
• Hävitä tikut sekajätteisiin.
• Kirjaa näytteenottokohdat hoitokertomukseen.
• Merkitse pyyntöön anatomiaksi ”nenä & nielu” tai ”useita koht” tilanteen mukaan.

Fimlab ohje: STAPHYLOCOCCUS AUREUS, METISILLIINIRESISTENTTI (MRSA), VILJELY
 

VRE-viljely (1788)

Ulostenäyte otetaan purkkiin tai rectumista pumpulitikulla geeliputkeen. Näytteet otetaan kahdesti noin viikon välein: potilaan tullessa ja noin viikon kuluttua uudelleen.

MDRs-viljely (9690)

Ulostenäyte otetaan purkkiin tai pumpulitikulla rectumin limakalvolta. Nivusen/perineumin iholta, haavoista, katetrien/dreenien tyvestä näyte otetaan pumpulitikulla geeliputkeen puhdistamatta ihoa etukäteen. Virtsanäyte lähetetään puhtaassa kierrekorkillisessa koeputkessa. Näytteet otetaan kahdesti noin viikon välein: potilaan tullessa ja noin viikon kuluttua uudelleen.

Candida auris-viljely

Näyte otetaan dacrontikulla geelikuljetusputkeen kainaloista ja nivusista (yhdellä tikulla kummastakin) nielusta tai keinoilmatien yhteydessä trakealimasta, rectumista, erittävimmästä haavasta ja katetrivirtsasta (virtsasta mieluiten säilöntäaineettomaan putkeen). Merkitse näytteenottokohdat lähetteen lisäksi myös kaikkiin geelikuljetusputkiin. Näytteet voi ottaa kahden päivän välein. Tutkimusta ei toistaiseksi voi pyytää sähköisesti, vaan täytetään Fimlabin yleislähete https://fimlab.fi/wp-content/uploads/yleislahete_allman-remiss.pdf, tilattava tutkimus on CaauVi. Tulokset ovat valmiina viikon kuluttua viljelystä.

Elektiiviset toimenpiteet

Mikäli MRSA-positiiviselle suunnitellaan isoa leikkausta, esim. tekonivel tai muuta implanttien asennusta, konsultoidaan mahdollisimman varhain infektiolääkäriä ns. puhdistus- tai kevennyshoidon toteutuksesta.  Toimenpideprofylaksina käytetään useimmiten vankomysiiniä.

Muiden resistenttien mikrobien kantajuus ei pääsääntöisesti vaikuta toimenpideprofylaksin valintaan. Invasiivisissa urologisissa toimenpiteissä ajankohtainen ESBL-bakteruria kuitenkin huomioidaan eli hoidetaan herkkyysmäärityksen mukaisella lääkkeellä (kts. KHKS Mikrobilääkeopas).

Kantajuus-/altistusmerkinnät

Sairaalahygieniayksikkö tekee Lifecareen Riskitietolomakkeelle merkinnän kantajuudesta/altistumisesta MDR mikrobille (MRSA, VRE, CPE, ESBL K.Pneumoniae, MDR-P.aeruginosa , MDR-Acinetobacter, Candida auris). 1.10.2016 jälkeen löytyneistä uusista ESBL E.coli kantajista ei enää tehdä riskitietomerkintää Lifecaren riskitietolomakkeelle. 

Kaikki kantajuusmerkinnät tekee/poistaa ainoastaan hygieniahoitaja tai infektiolääkäri, muut eivät lisää kommentteja ko. merkintöihin. Altistusmerkintöjä saa poistaa myös henkilökunta, kun negatiiviset seulontatulokset on saatu.
 
Hoitava yksikkö tekee Lifecaren kuumekurvaan kantajuus/kosketusvarotoimet merkinnän punaiselle Erityistä huomioitavaa –riville (esim. Kosketusvarotoimet/MRSA). Samoin merkitään ne tapaukset, joissa kosketusvarotoimet on hoitojaksokohtainen/määräaikainen (esim. Cl.difficile –ripuli/runsaasti erittävä haava), jolloin pysyviä merkintöjä ei riskitietolomakkeelle tehdä.

Potilasohjaus ja kantajuus-/altistustiedon välittyminen jatkohoitopaikkaan

Osastohoidon aikana todetuille uusille kantajille asiaan liittyvä suullinen ohjaus ja intrasta löytyvä kirjallinen potilasohje annetaan hoitavan yksikön toimesta. Muille kantajille ohje lähetetään kotiin sairaalahygieniayksikön toimesta.

Potilasohjeet löytyvät: intra >tutkimus ja hoito>sairaalahygienia>potilaat tai www.khshp.fi> Ammattilainen>Sairaalahygieniaohjeet potilaille.

Resistenttien bakteerien kantajien kantajuusmerkintä tulee näkyä kaikissa lähetteissä.

Resistentin bakteerin kantajan tarvitessa jatkohoitoa toisessa laitoksessa, kotisairaanhoidon tai kotipalvelun piirissä, hoitava yksikkö ilmoittaa ko. taholle asiasta etukäteen. 

1.10.2016 jälkeen sairaalahygieniayksikkö ei enää ilmoita ESBL E.coli - löydöksistä potilasta hoitavaan yksikköön eikä potilaalle. Hoitavan yksikön tehtäväksi jää katsoa otettujen näytteiden vastaukset ja informoida löydöksistä potilas ja mahdollinen jatkohoitopaikka. 

Henkilökunta ja MRSA

Uuden MRSA-kantajan löytyessä henkilökunta tarkistaa käsiensä ihon kunnon. Mikäli ko. yksikössä löytyy uusia tartuntoja ja tartunnat eivät ole muulla tavoin selitettävissä, harkitaan henkilökunnan seulontanäytteitä. 

Ulkomailla tai muissa MRSA:n suhteen endeemisissä sairaaloissa edeltävän 12 kk aikana työskennelleiden henkilöiden MRSA-seulontanäytteiden tutkimista harkitaan tapauskohtaisesti.
Perusteina ovat työntekijän omat kolonisaatiolle altistavat riskitekijät (ihosairaudet) sekä edeltävään ja tulevaan työtehtävään liittyvä tartuntariski. Mikäli työntekijällä todetaan pitkittynyt kantajuus, työterveyshuolto päättää työhön sijoittumisesta yhteistyössä työntekijän ja infektiolääkärin kanssa.

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito- ja viljelynäytteet (tulostettava pdf)