UUTINEN / 17.03.2025

Digitaalisen esitietokyselyn voi nyt täyttää myös toisen puolesta

Valtuutus puolesta asiointiin tehdään Suomi.fi-palvelussa. Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu tekstiviestitse siihen puhelinnumeroon, joka on tallennettuna potilastietojärjestelmään.

Miten voin valtuuttaa toisen täyttämään esitietokyselyn puolestani?

Voit antaa toiselle ihmiselle virallisesti luvan asioida puolestasi. Tee hänelle silloin valtuutus Suomi.fi-palvelussa. Valtuutettu henkilö voi olla puolisosi, lähiomaisesi tai joku muu luotettava henkilö. Valtuutettu henkilö voi keskustella ammattilaisten kanssa henkilökohtaisista hyvinvointi- ja terveystiedoistasi.

Lue lisää valtuutuksen tekemisestä ja puolesta asioinnista Suomi.fi-palvelussa

Miten esitietokysely täytetään toisen puolesta Oma Häme -sovelluksessa tai asiointipalvelussa?

Esitietokysely täytetään Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Oma Häme -sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta. 

Kun olet kirjautunut Oma Häme -sovellukseen tai asiointipalveluun, klikkaa oikeasta yläkulmasta omaa nimeäsi ja valitse jälkeen henkilö, jonka puolesta asioit. Valtuutus täytyy olla tehtynä.

Esitietokyselyn löydät kohdasta Oma asiointi > Omat digipolut > Esitietokysely.

Katso miten toimit, jos et pysty täyttämään kyselyä verkossa

Mikä digitaalinen esitietokysely?

Oma Häme otti 9.12.2024 alkaen käyttöön digitaalisen esitietokyselyn. Digitaalinen esitietokysely sisältää kattavasti kysymyksiä asiakkaan yleisestä terveydentilasta ja toimintakyvystä. Kysely avautuu 30 päivää ennen asiakkaalle varattua vastaanottoaikaa, ja hän saa siitä tiedon tekstiviestitse. Pyyntö kyselyn täyttämisestä tulee siihen puhelinnumeroon, joka on tallennettuna potilastietojärjestelmään. Jos asiakas haluaa vaihtaa järjestelmässä olevan numeron, hän pyytää  ammattilaista vaihtamaan sen vastaanotolla. 

Kun esitietokyselyn täyttää verkossa, tiedot siirtyvät suoraan ammattilaisten käyttöön potilastietojärjestelmään. Tämä nopeuttaa vastaanoton valmistelua ja vähentää tietojen erillistä kirjaamista.

Esitiedot pysyvät tallessa, ja asiakas päivittää vain muuttuneet tiedot seuraavilla kerroilla. Tämä säästää aikaa ja vaivaa erityisesti useiden ajanvarausten yhteydessä.

Lue lisää digitaalisesta esitietokyselystä ja katso usein kysytyt kysymykset

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

 Lataa Oma Häme -sovellus:

​

UUTINEN / 28.11.2024

Oma Häme jatkaa muutosten suunnittelua erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan

Oma Häme on jatkanut erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan muutosten selvittämistä. Aluehallitus käsitteli erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintoihin liittyvää esiselvitystä 11. marraskuuta ja pyysi terveydenhuollon toimialalta muutoksista täydentäviä tietoja, muun muassa vaikutusten ennakkoarviointia. 

Nyt tekeillä oleva, varsinainen selvitys liittyy hyvinvointialueen taloudelliseen tilanteeseen. Valtio edellyttää hyvinvointialueen kattavan alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii Oma Hämeeltä kustannustehokkuutta ja pakottaa etsimään uusia säästökohteita. Toisaalta toimintojen ja palvelujen tarkasteluun ohjaa myös aiempi päätös Oma Hämeen palveluverkosta, jonka mukaan erikoissairaanhoidon palveluita tarjotaan jatkossa pääosin kolmessa palvelukeskuksessa. 

Päätöksiä erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan muutoksista ei ole vielä tehty. Aluehallitus käsittelee selvitystä kokouksessaan 2. joulukuuta. Vaikutusten arviointi on vielä kesken, koska suunnitelmia käydään läpi tällä ja ensi viikolla elämänkaarilautakunnassa, vanhus- ja vammaisneuvostossa, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa sekä luottamusmiesten kanssa. Aluevaltuusto päättää mahdollisista muutoksista ensi vuoden talousarvion yhteydessä 17. joulukuuta. 

Henkilöstö ja asiakkaat suunnittelun keskiössä

Oma Hämeen tavoitteena on nyt selvittää, miten laadukkaat erikoissairaanhoidon poliklinikkapalvelut voidaan turvata asukkaille ja miten ne pystytään tarjoamaan henkilöstöresurssien puitteissa kustannustehokkaasti. Mahdollisten muutosten toteutus suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstöä pidetään ajan tasalla selvitystyön etenemisestä. Myös asukkaille tiedotetaan suunnitelmista ja mahdollisista muutoksista.

On asukkaiden ja hyvinvointialueen etu tarjota usein tarvittavia terveydenhuollon avopalveluita lähellä asukkaita. Samaan aikaan on tarve arvioida uusien toimintamallien tarvetta ja henkilöstön kohdentamista. Joidenkin sairauksien hoidossa on nähtävissä monia hyötyjä, jos erikoisairaanhoidon avopalveluita tuotetaan tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon sekä muiden toimialojen kanssa. 

Hyötyjä on nähtävissä esimerkiksi diabetes-, reuma- ja uniapneapotilaiden kohdalla sekä tähystystoiminnassa ja haavahoidossa. Joidenkin polikliinisten toimintojen muuttaminen on perusteltua henkilöstöpulan vuoksi. Ja joillakin aloilla toimintojen siirtäminen toisi säästöjä logistiikka-, varastointi- ja tukipalveluiden kautta. 

Henkilöstö on suhtautunut suunnitelmiin huolestuneesti. Henkilöstön näkemykset ovat keskeisessä roolissa muutosselvityksissä. Selvitystä tekevät yhdessä erikoisalojen ylilääkärit ja osastonhoitajat, ja henkilöstöä on jo kuultu Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. 

– Alijäämät on katettava. Jos erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan tiivistämisessä ei onnistuta, säästöt on etsittävä muualta, muistuttaa erikoisairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen. 

Palvelujen kehittämiselle on jatkuva tarve ja muutokset voisivat vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja mahdollistaa lääkäriresurssien tehokkaampaa käyttöä. Toimintojen keskittäminen voisi vähentää esimerkiksi lääkäreiden matkustustarvetta ja tehostaa erikoisalan kliinisen työn johtamista.

Asiakkaille muutokset toisivat hyötyjä, koska tarjolla olisi laajempi tutkimusvalikoima ja sujuvampi konsultaatiomahdollisuus. Toisaalta muutokset väistämättä siirtäisivät poliklinikkapalvelut kauemmaksi joistakin asukkaista, mikä voi vaikeuttaa asiointia ja lisätä matkakuluja. 

Suunnitellut muutokset

Kaikki muutosesitykset on suunniteltu niin, että erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintojen palvelujen laatu ja jatkuvuus on turvattu. Selvitysvaiheessa käydään läpi tilastotietoja ja toimintalukuja, kuten esimerkiksi fyysiset käynnit, kontaktimäärät, yksittäisten potilaiden määrät ja hoidon saatavuuden tilanteet. Näiden tietojen avulla tehdään tarkempia arvioita palveluiden nykytilasta ja muutosten mahdollisista vaikutuksista.

Selvityksessä on pohdinnassa polikliinisen kirurgian keskittäminen Hämeenlinnaan. Lisäksi Forssasta ja Riihimäeltä Hämeenlinnaan siirtyisivät vaiheistetusti myös kirurgian erikoisalat, silmätaudit ja naistentaudit. Riihimäeltä siirtyisi myös äitiyspoliklinikan seulonnat. Forssasta voitaisiin siirtää muun muassa korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä mahdollisesti neurologian poliklinikka. 

Poliklinikkapalvelujen rakenne ja niiden jakautuminen eri alueille selvitetään tarkasti ennen päätöksiä. Osa poliklinikkatoiminnoista on tarkoitus järjestää yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Päiväsairaalatoiminta jatkuisi Forssassa ja Riihimäellä ensi vuonna, mutta se mahdollisesti siirtyisi Assi-sairaalan yhteyteen vuonna 2026. Tämä vaatii kuitenkin tarkempaa tarkastelua ja tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon palveluiden kanssa. Dialyysipalvelut säilyvät Forssassa, ja Riihimäen dialyysin aloitusta arvioidaan.

Esiselvityksessä esillä olleet skenaariot antoivat väärän kuvan mahdollisten muutosten toteutusvauhdista. Esimerkiksi Forssan kirurgisen osaston sulkeminen ei olisi mitenkään mahdollista 1.1.2025 alkaen. Kaikissa mahdollisissa muutoksissa turvataan asiakkaiden palvelut ja niiden jatkuvuus hoitosuunnitelmien mukaisesti. Erikoissairaanhoidon poliklinikoilla on lupa täyttää ajanvarauskirjoja maaliskuun loppuun saakka. 

Erikoissairaanhoidon poliklinikoilla asioi vuosittain yli 6 000 asiakasta sekä Forssassa että Riihimäellä. 

– Poliklinikoiden asiakasmäärät, kalustotarpeet, henkilöstöresurssit ovat erilaisia, joten jokaisen muutoksia on pohdittava erikseen. Selvityksen aikana on kuitenkin tullut esiin eroja poliklinikoiden toiminnassa ja palvelujen sisällöissä, joita muuttamalla voimme jo parantaa ja yhdenmukaistaa palveluja sekä tehostaa toimintoja, kertoo Ottman-Salminen.

UUTINEN / 20.01.2025

OP Koti Häme lahjoitti 7 700 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle

OP Koti Häme tukee lasten ja nuorten hyvinvointia merkittävällä lahjoituksella.

OP Koti Häme on lahjoittanut 7 700 euroa sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan että Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenosastoille. Lahjoituksen Kanta-Hämeen keskussairaalassa ojensi OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen, ja sen vastaanottivat Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston osastonhoitaja Mari Kesälä, ylilääkäri Riikka Turunen, erikoistuva lääkäri Suvi Junin ja sairaanhoitaja Laura Laakso.

– Lahjoituksella tuetaan lasten ja nuorten potilasviihtyvyyttä, hyvinvointia ja sairaalaympäristön kodinomaisuutta. Varoilla mahdollistetaan muun muassa sairaalaklovnitoimintaa sekä pehmolelujen ja leikkivälineiden hankintaa ja niitä kohdennetaan myös parantamaan perheiden ja lasten viihtyvyyttä sairaalahoidon aikana, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä.

OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen luovutti lahjoituksen Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolle. Vasemmalta sairaanhoitaja Laura Laakso, osastonhoitaja Mari Kesälä ja erikoistuva lääkäri Suvi Junin. 

Vastuullinen asiakaslahja hyvään tarkoitukseen

Lahjoitus on osa OP Koti Hämeen vastuullisuusohjelmaa, jossa asuntokauppojen asiakaslahjat suunnattiin yhteiskunnallisesti merkittäviin kohteisiin. OP Koti Häme lahjoitti vuoden 2024 aikana jokaisesta tehdystä asuntokaupasta 20 euroa lasten osastojen tukemiseen. Lahjoitus korvasi OP Kodin asiakkaille annettavat kauppalahjat.

OP Koti Häme toteutti lisäksi joulukampanjan, jossa asiakkailla oli mahdollisuus valita joulukinkun tai -kuusen sijasta 50 euron lahjoitus lasten osastojen hyväksi. Joulukampanja saavutti suuren suosion ja kasvatti lahjoitussummaa merkittävästi. Lahjoitusvarat jaettiin tasan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen keskussairaaloiden lasten osastojen kesken.

– Yritysten valinnoilla on suuri merkitys paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Lahjoituksemme on konkreettinen tapa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana tukemassa merkityksellisiä hankkeita, kertoo OP Koti Hämeen toimitusjohtaja Antti Toivanen.

Lahjoituksella tuetaan tulevaisuutta

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osaston henkilöstön mukaan lahjoitusvaroilla on suuri merkitys.

– Lapsilla on valtava potentiaali toipua nopeasti, kun he saavat parasta mahdollista hoitoa ja tuntevat olonsa hyväksi sairaalassa. Tämä tekee työstämme erityisen merkityksellistä. Kiitämme OP Koti Hämettä tärkeästä lahjoituksesta. Lahjoitusvarat ohjataan suoraan lasten ja nuorten parhaaksi ja lasten osaston tärkeimpiin tarpeisiin, ylilääkäri Riikka Turunen korostaa.

Toimitusjohtaja Toivanen rohkaisee myös muita yrityksiä osallistumaan.  

– Yritysvastuuta mitataan konkreettisilla teoilla. Kannustamme muitakin lähtemään rohkeasti mukaan tukemaan itselle tärkeitä asioita ja tekemään hyvää yhdessä. Lahjoittaminen tuo merkityksellisyyttä myös työyhteisöön. Jokainen voi löytää tärkeitä kohteita lähiympäristöstään.