UUTINEN / 18.04.2024

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta

Hallituksen päätös on hyvä Oma Hämeen kannalta – myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut. 

Hallitus linjasi tiistaina kehysriihessään Suomen sairaalaverkon tulevaisuudesta. Alkuvuodesta esillä olleesta ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vastustamasta suunnitelmasta muuttaa osa keskussairaaloista akuuttisairaaloiksi luovuttiin. Tämä turvaa Kanta-Hämeen keskussairaalan ja vuonna 2026 avattavan Assi-sairaalan aseman. 

– Olen tyytyväinen hallituksen päätökseen olla toteuttamatta sairaalaverkkotyöryhmän toisen vaiheen muutosesitystä. Tämä on järkevä esitys, joka takaa työrauhan Kanta-Hämeen keskussairaalalle. Haluan kiittää etenkin Kanta-Hämeen alueen kansanedustajia erinomaisesta työstä asian eteen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Kehysriihipäätösten myötä jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Hallitus tekee joitakin muutoksia perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin ja tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon, mutta nämä eivät kohdistu Kanta-Hämeeseen. Muutokset on avattu sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa. 

Tammikuussa julkaistiin sairaalaverkkoa pohtineen työryhmän esitys, jota Oma Häme vastusti. Sen mukaan osa nykyisistä keskussairaaloista olisi muutettu akuuttisairaaloiksi, joissa ei hoidettaisi synnytyksiä, ei annettaisi tehohoitoa eikä siellä olisi leikkaussalia käytössä ympärivuorokautisesti. Esityksessä ei otettu kantaa siihen, mitkä nykyiset keskussairaalat mahdollisesti muuttuisivat akuuttisairaaloiksi. 

Esitys kuitenkin herätti huolta rakenteilla olevan Assi-sairaalan roolista. Oma Hämeen näkökulmasta Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaa ei ole ollut missään vaiheessa syytä muuttaa. Uusi Assi-sairaala on mitoitettu nykyisten palvelutarpeiden ja teknologian mukaisesti. Lisäksi keskussairaalan työvoimatilanne on ollut koko ajan hyvä. 

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan hallitus jatkaa hyvinvointialueiden kanssa yhteistä vuoropuhelua siitä, kuinka erikoissairaanhoidon työnjakoa ja yhteistyötä voidaan edelleen kehittää ja kuinka vastataan henkilöstöpulaan. Tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako alueellisesti yliopistollisten ja keskussairaaloiden välillä. Tarkoituksena on etsiä uusia yhteistyömuotoja hyvinvointi- ja yhteistyöaluerajojen yli. 

Hallituksen kehysriihessä tehdyn linjauksen mukaan hyvinvointialueet voivat hankkia raskasta, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävää kirurgiaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Ehtona tälle on se, että palveluntuottajan sairaala on lähellä keskussairaalaa, ja sillä on keskussairaalaan toiminnallinen yhteys. Tämän myötä Oma Hämeellä on mahdollisuus tehdä jatkossakin tiivistä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. 

Julkisen talouden suunnitelmassa on nyt lisäksi linjattu hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämisestä liittyen muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen sekä sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelmassa linjatun 50 miljoonan euron lisäksi 100 miljoonalla eurolla.

UUTINEN / 18.03.2024

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

Oma Häme vahvisti digitaalisten palveluidensa valikoimaa 23.1., kun asiakaspalvelu-chatin toiminta pyörähti käyntiin.

Näissä asioissa asiakaspalvelu-chat auttaa

Chat-palvelussa asukkaat voivat kysyä palveluneuvonnan ammattilaisilta esimerkiksi verkkosivuihin, Oma Häme -sovellukseen tai yhteystietoihin liittyviä asioita. 

Chatissa ei käsitellä potilastietoja, ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita eikä anneta ohjausta ja neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen.

 Asiakaspalvelu-chat on osoittanut tarpeellisuutensa jo ensimmäisten viikkojen aikana: siellä on palveltu maaliskuun alkuun mennessä jo yli 700 asiakasta. 

– Kysymyksiä on tullut laidasta laitaan, esimerkiksi yhteystiedoista ja digitaalisista lomakkeista. Palveluneuvonnan ammattilaiset vielä hieman harjoittelevat asiakaspalvelua uuden kanavan kautta. Pyrimme muun muassa asiakaspalautteiden pohjalta kehittämään palvelua mahdollisimman toimivaksi, projektipäällikkö Tiina Nikkanen kertoo. 

Avoinna arkisin klo 9–15

Palvelu on avoinna arkisin klo 9–15 ja siihen pääsee sovelluskaupasta ladattavan Oma Häme -sovelluksen kautta tai aloittamalla chatin osoitteessa omahame.fi. Jonotusaika chatiin on keskimäärin kolme minuuttia ja chat-keskustelun kesto keskimäärin hieman yli yhdeksän minuuttia. 

Oma Häme kehittää digitaalisia palveluitaan aktiivisesti vuoden 2024 aikana: Digitaalisen sote-keskuksen palvelut laajenevat mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluiden chateilla. Lisäksi sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja laajennetaan kevään aikana. Digipalveluiden tarkoituksena ei ole korvata fyysisiä vastaanottoja, vaan ne toimivat vaihtoehtoisina väylinä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

UUTINEN / 11.01.2024

STM:n esitys sairaalaverkon muutoksista vaatii lisäselvityksiä – kustannusvaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on saanut Suomen sairaalaverkkoa koskevan selvityksensä valmiiksi.

11. tammikuuta julkaistussa selvityksessä on pohdittu sitä, kuinka monen sairaalan pyörittämiseen työvoimaa riittää Suomessa lähivuosina. Esitys sisältää muutoksia nykyisten keskussairaaloiden määrään, toimintoihin ja työnjakoon. Työryhmän ehdotukset on vaiheistettu vuosille 2026–2030.  

Työryhmän mukaan sairaala- ja päivystystoimintaa ja sen työnjakoa valtakunnallisesti on tarkasteltava henkilöstön ja osaamisen riittävyyden vuoksi. Työryhmä ei esitä sairaaloiden lakkautuksia, vaan palveluprofiilin muutoksia. Muutoksia esitetään, jotta erikoissairaanhoidon palvelut saadaan turvattua koko maassa. Samalla tavoitellaan säästöjä ja resurssien kohdentamista peruspalveluihin sote-uudistuksen periaatteiden mukaisesti. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen on ollut mukana sairaalaselvityksen ohjausryhmässä. Naukkarinen painottaa, että ennen päätöksiä on tehtävä vielä lisäselvityksiä ja tarkempia laskelmia ehdotettujen muutosten vaikutuksista.  

– Ennen säädösvalmistelua on selvitettävä kustannusvaikutukset kansallisella tasolla sekä arvioitava aiempien erikoissairaanhoidon keskittämistoimien vaikutukset. Lisäksi on selvitettävä suunniteltujen muutosten vaikutukset ensihoidon ja kuljetusten kustannuksiin sekä hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäselvitystarpeen laajuutta ajatellen tämä selvitys tuotiin julki mielestäni liian aikaisin, toteaa Naukkarinen.

Naukkarinen on yhdessä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden johtajien kanssa jättänyt eriävän mielipiteensä työryhmän esitykseen. Se koskeen keskussairaaloiden lukumäärää. Neljän hyvinvointialuejohtajan mukaan sairaaloiden tulevan lukumäärän tarkentamiseksi on vielä täydennettävä tietopohjaa ja syvennettävä vaikutusten arviointia. 

Keskussairaaloiden vastuualueisiin muutoksia?

Sairaalaverkostoa pohtineen työryhmän mukaan sairaaloiden rooleista, yhteistyöstä ja työnjaosta on säädettävä lailla. Työryhmä ehdottaa, että vuonna 2026 siirryttäisiin malliin, jossa jokaisella hyvinvointialueella saisi olla korkeintaan yksi laajan päivystyksen sairaala ja yksi synnytyksiä hoitava sairaala. Kanta-Hämeessä tilanne on jo nyt tämä.

Työryhmän mukaan erillisten, ympärivuorokautisten perusterveydenhuollon päivystyspisteiden määrää on syytä vähentää. Lisäksi työryhmä esittää vähennystä keskussairaaloiden määrään niin, että vuoden 2030 jälkeen Suomessa olisi viisi yliopistosairaalaa sekä 5–8 keskussairaalaa. Tällä hetkellä keskussairaaloita on Suomessa 15, joista yksi on Kanta-Hämeen keskussairaala.  

– Joitakin muutoksia sairaalaverkkoon varmasti tulee, mutta nyt esitetty malli ei tuo toivottuja säästöjä eikä ratkaise työvoimapulaa. Nyt hyvin isoja muutoksia perustellaan pienen, erikoistuneen ammattiryhmän resurssipulalla. Pula on todellinen, mutta mielestäni se ei ole syy tehdä näin isoja muutoksia ilman perusteellista arviointia ja laskelmia, Naukkarinen toteaa.
 
Työryhmän esitys sisältää myös ehdotuksen akuuttisairaaloista, jollaisiksi osa nykyisistä keskussairaaloista muuttuisi viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Akuuttisairaalassa ei hoidettaisi synnytyksiä, ei annettaisi tehohoitoa eikä siellä olisi leikkaussalia käytössä ympärivuorokautisesti. Esityksessä ei oteta kantaa siihen, mitkä nykyiset keskussairaalat mahdollisesti muuttuisivat akuuttisairaaloiksi.

Kanta-Hämeen keskussairaalan työvoimatilanne hyvä

Oma Hämeen näkökulmasta Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaa ei ole syytä muuttaa. Uusi Assi-sairaala on valmistumassa ja se on mitoitettu nykyisten palvelutarpeiden ja teknologian mukaisesti. Lisäksi keskussairaalan työvoimatilanne on tällä hetkellä hyvä. Ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö toimii virkasuhteessa olevien päivystävien lääkäreiden voimin. Myös pääosa Forssan ja Riihimäen poliklinikoista sekä operatiivisen puolen päivystykset toimivat omalla lääkärityövoimalla.

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa konservatiivisella palvelualueella kaikki hoitohenkilöstötoimet ovat täynnä. Operatiivisella palvelualueella on joitakin paikkoja avoinna, mutta työvoimatilanne sielläkin on parantunut. Keskussairaalaan on saatu rekrytoitua hoitajia myös hyvinvointialueen ulkopuolelta, ja sijaisuuksien täyttöaste on parantunut. Poliklinikoilla hoitajatilanne hyvä ja operatiivisten erikoisalojen lääkäreiden virat ovat täynnä. Tällä hetkellä muutama virka on avoimessa haussa. Myös synnytystoiminnassa kätilöiden toimet ovat täynnä ja kesän lomasijaisuuksiin on hakenut useita valmiita kätilöitä. 

–  Me jatkamme Kanta-Hämeessä omaa työtämme ja toiminnan kehittämistä. Keskussairaalan henkilöstötilanne on nyt erinomainen ja aiomme yhdessä pitää sen sellaisena, sanoo Kati Kortelainen, erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosalueylilääkäri.

Selvityksen taustalla useita syitä

Elokuussa asetetun työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotuksia erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja ympärivuorokautisten terveydenhuollon päivystysten työnjaosta ja yhteistyöstä kansallisena kokonaisuutena. Toimiva sairaala- ja päivystysverkosto on terveydenhuollon kansallisen varautumisen kulmakivi niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin.  

Lain mukaan kunkin hyvinvointialueen tulee ensisijaisesti huolehtia väestönsä perustason palveluista ja usein tarvittavista erityispalveluista. Erityisosaamisen varmistamiseksi on jatkossa tiettyjä erityispalveluita koottava suurempiin kokonaisuuksiin. Selvityksen taustalla on huoli terveydenhuollon henkilöstön riittävyydestä. Lääketieteen erityisosaaminen on jatkanut jakaantumistaan, eikä erityisosaajia enää riitä kaikkiin nykyisiin toimipisteisiin. Selvityksen taustalla on myös kertynyt hoito- ja palveluvelka sekä julkisen talouden vaikea tila. Lisäksi tiedossa on väestöprofiilin muutos ikääntyvien osuuden kasvaessa ja huoltosuhteen heiketessä.   

Selvityksen pohjalta on aloitettu virkavalmistelu hallituksen esitykseksi. Valmistelu aikana tehdään vielä lisäselvityksiä ja laskelmia. Asiasta järjestetään lisäksi normaali kuulemis- ja lausuntomenettely.

Ministeriön tiedote ja työryhmän esitys valtioneuvoston sivuilla