Olemme mukana hyvinvointialueiden kehittämis- ja tutkimustoiminnassa. Autamme hakemaan ulkopuolista rahoitusta kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Rahoituksella voidaan tukea toiminnan järjestämistä, projektien toteutusta ja tulosten juurruttamista. Rahoituslähteitä ovat muun muassa:
Ota yhteyttä – autamme mielellämme.
Kehittämispäällikkö Sini Kelo, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi
RRP-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.
Vastaamme korona-ajan tuomiin haasteisiin ja tuotamme hyötyjä meille kaikille kantahämäläisille sote-palvelujen käyttäjille.
Hankkeen tavoitteet:
RRP2-hankkeessa kehitämme hyvinvointialueen toimintaa ja palveluja hyvinvointialueen strategian mukaisesti yhteistyössä monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja:
Hankepäällikkö Reetta Mathier, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi
RRP3-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuustutkimuksen kehittämistä.
Kanta-Hämeen vaikuttavuustutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistä kokonaisuutta ”Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen YTA:lla”, Oma Häme vastaa osatutkimuksesta 1 ”Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella”.
Päätavoitteena on tutkimuksen näkökulmasta
Lisätietoja:
Tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi
#ESR #EUnosarahoittama
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteinen ryhmähanke toteutui aikavälillä 1.9.2024–15.6.2025. Kanta-Hämeen hyvinvointialue jatkaa Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hankkeen toteuttamista alkuperäisen hankesuunnitelmansa ja tavoitteidensa mukaisesti. Hanke päättyy lokakuussa 2026.
Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama ja toimii osana Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankekokonaisuutta, josta vastaa SOILA-koordinaatiohanke.
Lempinimeltään KokoOma-hanke kehittää sosiaalisia innovaatioita, joiden tavoitteena on luoda ja vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja vertaistuen rakenteita. Hanke vahvistaa lastensuojelun kokeilukulttuuria toteuttamalla erilaisia asiakkaillekin näkyviä kokeiluja, joista kerätään myös palautetta toimintamallien vakiinnuttamista varten.
Käytännössä hankkeessa
Hankkeessa työskentelee kolmihenkinen tiimi. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Tuukka Pajuniemi, projektisuunnittelijana Minna Väinölä ja hanketyöntekijänä Jaana Litokorpi.
Kanta-Hämeen lastensuojelun kehittämisessä ja toiminnassa on ollut mukana kokemusasiantuntijoita aikaisemminkin, mutta hyvinvointialueen palveluksessa ei ole koskaan aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Kokemustaustainen työntekijä on tiimin tasavertainen jäsen ja hän osallistuu hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen hyödyntäen aikaisempaa, henkilökohtaista kokemustaan lastensuojelun palveluista ja näiden toiminnasta.
Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmien jäseninä toimivat lastensuojelun johtavat viranhaltijat sekä järjestö- ja yhdistyskumppaneiden asiantuntijat (Pesäpuu, Lastensuojelun keskusliitto ja Osallisuuden aika). Hankkeen työntekijät osallistuvat ohjausryhmään asiantuntijaroolissa. Hankkeen ajankohtaisia kuulumisia päivitetään erityisesti hankkeen Instagram-tilille @kokoomahanke
Lisätietoja:
Tuukka Pajuniemi, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@omahame.fi
Lue lisää Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankkeista
Lue lisää SOILA-koordinaatiohankkeesta
Ikä Iloiten – selvästi eteenpäin hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Toteutamme hanketta yhteistyössä kuuden kunnan kanssa. Mukana ovat Hämeenlinna, Janakkala. Forssa, Riihimäki, Jokioinen ja Hattula, sekä lukuisat järjestötoimijat.
Hankkeen tavoitteena on ehkäistä yli 65-vuotiaiden päihteidenkäyttöä elämän taitekohdissa. Hankkeessa vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä, osallisuutta ja kehitetään asiakaslähtöinen varhaisen puuttumisen toimintamalli osaksi hyvinvointia edistäviä tukimuotoja. Hankkeessa ennaltaehkäisy tarkoittaa yksinäisyyden ehkäisyä ja osallisuuden sekä aktiivisen toimijuuden vahvistamista. Tavoitteena on lisätä ikääntyneiden hyvinvointia, vähentää palvelutarpeita ja vahvistaa osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Tavoitteena on luoda malleja, jotka juurtuvat osaksi kuntien toimintaa ja kehittyvät kokeilujen myötä.
Lisätietoja:
Projektiasiantuntija Christa Ahonen, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi
Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Se on maakunnallinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke, jota toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).
Toiminta-alueena on koko Kanta-Häme, mutta hankkeessa on pilottipaikkakuntia aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn toiminnoille. Sen tarkoituksena on lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, joiden kanssa toteutetaan ennaltaehkäisyyn tähtäävää toimintamallia sekä hälvennetään muistisairauksien stigmaa.
Lisätietoja:
Projektiasiantuntija Leena Onttonen leena.onttonen(at)omahame.fi
Hanketyöntekijät
Kehittämispäällikkö Sini Kelo
Oma Häme
sini.kelo(at)omahame.fi
Muistiterveysasiantuntija Milka Lintinen
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
milka.lintinen(at)muistiaina.fi
Muistiterveysasiantuntija Tiina Kuopanportti
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
tiina.kuopanportti(at)muistiaina.fi
Hankeasiantuntija Elli Lukkarinen
HAMK
elli.lukkarinen(at)hamk.fi
Hankeasiantuntija, lehtori
Hanna Naakka
HAMK
hanna.naakka(at)hamk.fi
Tutkijayliopettaja, projektipäällikkö
Päivi Sanerma
HAMK
paivi.sanerma(at)hamk.fi
Muistijälki - aivoterveyttä elämän varrelle - HAMK
Muistijälki - Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
Henkilökeskeinen tietomalli tuo johdolle uutta ymmärrystä asiakaspolkujen johtamiseen
Oma Hämeen kehittämä tietomalli tekee näkyväksi asiakkaiden palveluissa kohtaamat pullonkaulat.
Henkilökeskeinen tietomalli tuo johdolle uutta ymmärrystä asiakaspolkujen johtamiseen
UUTINEN / 04.11.2025
Oma Hämeen kehittämä tietomalli tekee näkyväksi asiakkaiden palveluissa kohtaamat pullonkaulat.
UUTINEN / 04.11.2025
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetty henkilökeskeinen tietomalli ohjaa tarkastelemaan palveluita asiakkaan tarpeista käsin ja tukee vaikuttavaa, tietoon perustuvaa johtamista. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta.
Henkilökeskeinen tietomalli kokoaa eri sote-palveluiden tiedot yhteen hyvinvointialueen käytössä olevaan tietoportaaliin.
– Aiemmin tarkastelu keskittyi pääsääntöisesti yksittäisiin palveluihin. Nyt hyvinvointialueemme asiakkaan palvelupolkua voidaan seurata läpi perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
Tietoportaalissa asiakkaat on jaettu segmentteihin palvelutarpeen mukaan: satunnaista, jatkuvaa tai monialaista tukea tarvitseviin sekä niihin, joiden kohdalla palvelun tarvetta voidaan ennakoida.
Asiakassegmenttikohtaista tietoa tuodaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtoryhmälle palveluiden järjestämisen kuukausiraporttien rinnalle. Tietomallin visualisointi on tehty Power BI -raportointityökalulla ja se on avoin koko henkilöstölle.
Palveluita on mallinnettu useista näkökulmista. Tämän mahdollistaa hyvinvointialueen tietoallas, jolla voi käsitellä joustavasti suuria datamääriä. Antikainen kertoo, että asiakassegmenttikohtainen tarkastelu on herättänyt suurta kiinnostusta johdossa.
– On ymmärretty, että juuri tämä näkökulma on avain vaikuttavuuden seurantaan. Se on avannut meillä tarpeen vaikuttavuuden arvioinnille ja sen seurannan kehittämiselle.
Henkilökeskeisen tietomallin avulla on mahdollista tuoda näkyväksi asiakkaiden palveluissa kohtaamat pullonkaulat. Ne ovat kohtia, joissa asiakas joutuu odottamaan tai jää palveluiden väliin.
– Asiakas voi käydä toistuvasti eri palveluissa, mutta ei saa apua ongelman juurisyyhyn. Monialaista palvelua tarvitsevat asiakkaat saattavat hakea palvelua sieltä täältä, koska tarpeet voivat olla hajanaisia, joten palvelut eivät välttämättä kohdennu heti oikein, Antikainen kuvailee.
Kun asiakas ei löydä oikeaa palvelua heti, hän saattaa päätyä kiertämään useissa palveluissa, mikä viivästyttää avun saamista ja kasvattaa kustannuksia.
Oma Hämeen tutkija Taina Tarkiainen kertoo, että prosessianalyysin tarpeisiin tehtävä määrittelytyö on parhaillaan käynnissä ja raportointi valmistuu loppuvuoden aikana.
– Tarkastelemme tällä hetkellä kriittisimpiä palveluketjuja. Pyrimme sote-asiantuntijoiden kanssa tunnistamaan merkitykselliset datapisteet. Tavoitteena on tehdä päätöksenteolle näkyväksi ne tekijät, jotka vaikeuttavat asiakkaan etenemistä palveluissa, kertoo Tarkiainen.
Kun asiakkaan palveluissa kohtaamat pullonkaulat on tunnistettu, heille voidaan rakentaa sujuvat palvelupolut, joissa vastuita entisestään selkiytetään.
– Tällä hetkellä voi olla edelleen haasteita monipalveluasiakkaiden kokonaisvastuusta, koska palvelut ovat luonnollisesti hajallaan ja moninaisia, Antikainen toteaa.
Tätä ongelmaa on Antikaisen mukaan lähdetty Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ratkomaan. Useita palveluita käyttäville sote-yhteisille asiakkaille on perustettu ohjausryhmä, jonka sote-asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida ja tunnistaa, mitkä tekijät ovat olennaisia palvelun kehittämiseksi. Lisäksi ohjausryhmä arvioi ja ohjeistaa muun muassa asiakkuussuunnitelman laatimiseen ja sen päivittämiseen liittyvissä kysymyksissä.
– Kehitystyön jatkuessa vastaavaa ohjausta tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, Antikainen sanoo.
– Meillä Oma Hämeessä toimii myös asiakkuusjohtaja. Hänen tehtävänään on tukea ohjausryhmiä esimerkiksi vastuiden määrittelyssä tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee palveluja usealta taholta. Hän varmistaa, että kokonaisuudesta vastaa joku.
Lähes kaksi vuotta kestänyt hanke on lopuillaan.
– Tämä on vasta ensimmäinen askel. Työ henkilökeskeisen tietomallin kehittämiseksi jatkuu tutkimushankkeen jälkeen osana hyvinvointialueen perustyötä, Tarkiainen korostaa.
Mallin avulla hyvinvointialue pyrkii vahvistamaan päätöksenteon tietopohjaa. Hyvinvointialueen tavoitteena on rakentaa palvelujärjestelmä, joka vastaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta. Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.
Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Blogi: Hyvinvointia elämän taitekohdissa – ilo ja yhteys ehkäisevät yksinäisyyttä
Projektisuunnittelija Anuliisa Salovaara kirjoittaa ennaltaehkäisevän työn merkityksestä.
Blogi: Hyvinvointia elämän taitekohdissa – ilo ja yhteys ehkäisevät yksinäisyyttä
ARTIKKELI / 03.11.2025
Projektisuunnittelija Anuliisa Salovaara kirjoittaa ennaltaehkäisevän työn merkityksestä.
ARTIKKELI / 03.11.2025
Terveysriskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat avainasemassa oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä kaikissa elämänvaiheissa. Ennaltaehkäisevä työ, yhteenkuuluvuus sekä osallisuus korostuvat myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa: Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027.
Ennaltaehkäisevin palveluiden tulisikin olla helposti saavutettavissa ja tarjonnaltaan monimuotoisia. Kuntien, hyvinvointialueen sekä järjestöjen kesken yhteistyö on avainasemassa niin suunnittelussa ja toteutuksessa kuin toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa. Kohderyhmän, kuten esimerkiksi ikäihmisten, tarpeiden kuunteleminen ja toiveiden esiin nostaminen luovat yhteyttä toimijoiden välille sekä tukevat asiakaslähtöistä työotetta. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, kohtaaminen sekä kuunteleminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin tukipilareita.
Kokonaisvaltaista hyvinvointia voi edistää lisäksi omiin elintapoihin panostamalla. Esimerkiksi arkiliikunnan lisääminen, säännöllinen ateriarytmi, palautumisesta huolehtiminen, keskusteluhetki ystävän kanssa kahvikupin äärellä tai kulttuuritapahtumaan osallistuminen luovat iloa arkeen ja tukevat toimintakykyä merkittävästi.
Yksi elämän isoista taitekohdista on eläkkeelle jääminen. Arki voi tuntua jopa tyhjältä, kun ei ole enää työrytmiä tai työyhteisön tukea. Yksi riski eläkkeelle siirtymisen yhteydessä on päihteiden käytön huomaamaton lisääntyminen. Esimerkiksi alkoholia saatetaan käyttää keinona käsitellä elämänmuutosta.
Tämän vuoksi on tärkeää puhua päihteistä avoimesti niin omassa lähipiirissä kuin ammattilaisten kanssa – vaikka se tuntuisikin vaikealta. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen ovat keskiössä myös Ehkäisevän päihdetyön viikolla, jota vietetään 3.–9.11.2025.
Eläkkeelle jääneiden ja jäävien osallisuutta halutaan tukea myös Ikä Iloiten – Selvästi eteenpäin -hankkeessa. Kehitämme hankkeessa ryhmätoimintaa sekä tuomme terveyttä ja hyvinvointia tukevaa tietoa kohtaamispaikkoihin – juuri sinne, missä ikääntyneet muutenkin kokoontuvat.
Ikä Iloiten -hankkeen työntekijöinä olemme jalkautuneet ryhmätoimintoihin ja saaneet tutustua omaehtoisiin huumoria viliseviin kokoontumisiin, joissa huolehditaan ja avustetaan toisia sekä ylläpidetään osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä – ehkäpä huomaamattakin. Juuri nämä ikäihmisten yhteiset kohtaamiset sekä vuorovaikutustilanteet vaikkapa huoltoasemien kahviloissa luovat iloa ja hyvinvointia arkeen ja siten ovat hyvin merkityksellisiä keinoja terveysriskien ennaltaehkäisyssä. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, tukevat osallisuutta ja voivat vähentää yksinäisyyttä sekä päihteiden käyttöä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi-tutkimuksen 2022–2023 mukaan itsensä yksinäiseksi tuntevia yli 65-vuotiaita on Suomessa arviolta 128 000. THL:n Sotkanetin tilaston mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella itsensä yksinäiseksi tuntevia 65 vuotta täyttäneitä on vuonna 2022 ollut 8,6 % ja vuonna 2024 10,2 %. Yksinäiseksi kokevien määrä siis kasvanut Kanta-Hämeessä muutamassa vuodessa lähes kaksi prosenttiyksikköä.
Yhteisöllisyys sekä osallisuus ovat avaimia hyvinvointiin. Jokainen voi olla osa toisen ihmisen hyvinvoinnin edistämistä sekä löytää oman tapansa tukea terveyttään ja toimintakykyään. Arjen kohtaamiset, ryhmätoimintaan osallistuminen ja rohkeus puhua vaikeistakin asioista rakentavat siltoja yksinäisyyden yli. Jokainen meistä voi olla osa ennaltaehkäisevää työtä: pienillä teoilla, jotka tuovat iloa ja yhteyttä arkeen sekä rakentavat hyvinvointia. Voit kysyä tänään joltain läheiseltä: "Miten voit?", se voi olla tärkein kysymys, jonka esität.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan Ikä iloiten -hanketyöntekijöiden kanssa aiheesta Oma Hämeen Instagram-livessä 12.11. klo 18:00. Siirry tästä Oma Hämeen Instagramiin.
Anuliisa Salovaara
Projektisuunnittelija, Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke
Lue lisää:
Ikäihmisten hyvinvointi - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme
Blogi: Arjen areenat – arkisia kohtaamisia ja hyvinvoinnin siemeniä ikäihmisille - Oma Häme
Kanta-Hämeessä alkoi kaksi merkittävää ikäihmisten terveyden edistämishanketta - Oma Häme
Tavoitteena vahvat luut – luustoviikon kunniaksi osteoporoosin palvelupolku julki
Kanta-Hämeessä panostetaan osteoporoosin ehkäisyyn ja luustoterveyteen.
Tavoitteena vahvat luut – luustoviikon kunniaksi osteoporoosin palvelupolku julki
UUTINEN / 24.10.2025
Kanta-Hämeessä panostetaan osteoporoosin ehkäisyyn ja luustoterveyteen.
UUTINEN / 24.10.2025
Kanta-Hämeessä panostetaan osteoporoosin ehkäisyyn ja luustoterveyteen.
Kanta-Hämeessä on julkaistu uusi osteoporoosipolku, joka kokoaa yhteen tietoa tutkimuksista, hoidosta, omahoidosta ja vertaistuesta sekä ohjaa luotettavan lisätiedon äärelle. Polku on apuna varmistamassa, että potilas saa oikea-aikaista hoitoa ja riittävästi tietoa omahoidon tueksi – ja samalla tavoitteena on vahvistaa koko alueen luustoterveyttä.
– Kun osteoporoosi tunnistetaan ajoissa, voidaan ehkäistä murtumia tai uusintamurtumia, joilla on suuri vaikutus ihmisen toimintakykyyn ja elämään. Toivon osteoporoosipolun havahduttavan meitä sekä omaan luustoterveyteemme että ammattilaisina osteoporoosiriskin tunnistamiseen ja asiakasohjaukseen, kertoo polkukuvausta koordinoinut asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta.
Osteoporoosipolku on tehty moniammatillisena yhteistyönä ja sen kuvaamisessa on alusta asti ollut mukana Luustoliiton ja Kanta-Hämeen Luustoyhdistyksen toimijoita. Polun tekstien sisällöllistä täydentämistä on tehty yhdessä osteoporoosia sairastavien kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2024 Kanta-Hämeessä asui lähes 47 000 yli 65-vuotiasta, joista arviolta 44 %:lla on alentunut luuntiheys. Kun luuston rakenne ja lujuus heikkenevät, luu voi murtua jopa tavallisessa arjen tilanteessa – joskus ilman selkeää vammaa. Viime vuonna alueella hoidettiin 1 751 kaatumisvammaa ja 304 lonkkamurtumaa. Määrät kasvavat väestön ikääntyessä, ja siksi luuston hyvinvointiin panostaminen on entistä tärkeämpää.
Osteoporoosi eli luukato kehittyy, kun luuta hajoaa enemmän kuin sitä muodostuu. Riskiä lisäävät tietyt sairaudet, kuten keliakia, diabetes ja reumasairaudet, sekä vaihdevuosien jälkeinen estrogeenin väheneminen. Myös osa lääkkeistä voi heikentää luustoa.
Luuston hyvinvointia voi vahvistaa monin tavoin. Monipuolinen ruokavalio, jossa varmistetaan riittävä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saanti, on tärkeä perusta. Säännöllinen liikunta, joka kehittää lihasvoimaa ja tasapainoa, ehkäisee kaatumisia ja vahvistaa luita. Arjen turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota poistamalla kodista liukastumis- ja kompastumisriskit. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön kohtuullistaminen tukevat luuston terveyttä pitkällä aikavälillä.
– Luuston terveys rakentuu pienistä, mutta merkityksellisistä teoista. Samalla vahvistamme toimintakykyä ja itsenäistä arkea, muistuttaa elintapaohjauksen asiantuntija Minna Ritakorpi.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen uusi osteoporoosipolku on osa hyvinvointialueen työtä ennaltaehkäisevän ja vaikuttavan hoidon vahvistamiseksi.
Tutustu uuteen palvelupolkuun: Osteoporoosipolku - Oma Häme
Instagram-live: Ikääntymistä iloiten – miten pienillä teoilla voi edistää hyvinvointia ja terveyttä?
Keskustelemassa Ikä Iloiten -hanketyöntekijät Anuliisa Salovaara ja Christa Ahonen.
Instagram-live: Ikääntymistä iloiten – miten pienillä teoilla voi edistää hyvinvointia ja terveyttä?
TAPAHTUMAT / 12.11.2025, klo 18:00
Keskustelemassa Ikä Iloiten -hanketyöntekijät Anuliisa Salovaara ja Christa Ahonen.
TAPAHTUMAT / 12.11.2025, klo 18:00
Paikka: https://www.instagram.com/oma_hame/
TAPAHTUMAT / 12.11.2025, klo 18:00
Paikka: https://www.instagram.com/oma_hame/
Oma Hämeen toisessa Instagram-livessä pureudutaan ikääntymisen haasteisiin ja iloihin. Keskiviikkona 12.11. Kello 18 Ikä Iloiten -hanketyöntekijät Anuliisa Salovaara ja Christa Ahonen keskustelevat kahvikuppien äärellä siitä, miten pienillä teoilla jokainen voi edistää hyvinvointiaan ja terveyttään. Keskustelussa nostetaan esille myös ikääntymiseen ja eläköitymiseen liittyviä haasteita etenkin päihteiden ja muiden riippuvuuksien osalta.
Asiantuntijat kertovat hanketyöstä ja vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin lähetyksessä - kysymyksiä voi laittaa jo ennakkoon Instagramin yksityisviestien kautta.
Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Ilo ei ole itsestäänselvyys – mutta se voi syntyä pienistä asioista: kupillisesta kahvia, yhteisestä muistosta tai siitä että joku kysyy: 'Miten voit?´.
Ikä Iloiten -hanke rakentaa siltoja yksinäisyyden yli.
Oma Hämeen Instagram-liveissä nostamme jatkossakin ajankohtaisia aiheita ja keskustelua herättäviä ilmiöitä esille. Asukkaat saavat liveistä hyödyllistä tietoa, vinkkejä sekä ohjausta tarjolla oleviin palveluihin.
