Murupolku

Hankkeet

Hankkeet
 

RRP 2 Syli -hanke

RRP-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.

Vastaamme korona-ajan mukanaan tuomiin haasteisiin ja tuotamme hyötyjä meille kaikille kantahämäläisille sote-palvelujen käyttäjille.

Hankkeen tavoitteet:

  • edistämme hoitotakuun toteutumista tukemalla koronavirustilanteen aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa purkua
  • edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
  • otamme käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot

RRP2-hankkeessa kehitämme hyvinvointialueen toimintaa ja palveluja hyvinvointialueen strategian mukaisesti yhteistyössä monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja: hankepäällikkö Saija Sorvoja, saija.sorvoja(at)omahame.fi
 

RRP3 Vaikuttavuustutkimus

RRP3-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuustutkimuksen kehittämistä.

Kanta-Hämeen vaikuttavuustutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistä kokonaisuutta ”Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen YTA:lla”, Oma Häme vastaa osatutkimuksesta 1 ”Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella”.

Päätavoitteena on tutkimuksen näkökulmasta

  • luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla. Malli koostaa hyödynnettävät/kehitettävät mittarit/indikaattorit yhteiseksi viitekehykseksi.
  • arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton vaikutukset, keskitetyn asiakasohjauksen vaikutukset tai moniammatillisen tiimityön vaikutukset aikuisväestölle, joilla on monialaisia ongelmia. Arvioinnin kohteena erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, erityisenä painopisteenä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.
  • tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä systeemitason vaikuttavuuden näkökulmasta.

Lisätietoja: tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, katja.antikainen(at)omahame.fi

Sisältöjulkaisija

oranssi kukka, ruohoa, sinistä taivasta
UUTINEN
16.04.2024

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee 

Tutkimuksessa luodaan muun muassa sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita.

oranssi kukka, ruohoa, sinistä taivasta

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee 

UUTINEN / 16.04.2024

Tutkimuksessa luodaan muun muassa sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita.

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee 

Tutkimuksessa luodaan muun muassa sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita.

oranssi kukka, ruohoa, sinistä taivasta

UUTINEN / 16.04.2024

Tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta. Tutkimushanketta toteuttaa ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025 Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueista muodostuva Sisä-Suomen yhteistyöalue, ja sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos Oy ja SONet BOTNIA.


Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arvioidaan hyvinvointialueiden systeemitasoista vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Pikassos Oy ja SONet BOTNIA tutkivat Sulava-tutkimushankkeessa sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Hanketta hallinnoi Pirkanmaan hyvinvointialue.


– Sosiaalihuollon tutkimuksen tarve on vahvasti tunnistettu. Tutkimussuunnitelma vastaa vahvasti tähän tarpeeseen, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttavuusylilääkäri Suvi Liimatainen.


Systeemitasoinen vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa


Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimustyön päätavoitteena on luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla.

Tutkimustyö on aloitettu tutkimustiedon keruulla. Hankkeeseen tuotetaan väitöskirjoja vaikuttavuuden arvioinnin tietomallista, kustannuslaskennasta osana vaikuttavuusarviointia, ja digitaalisten sote-palvelujen käyttäjäprofiileista ja digipalvelujen vaikuttavuudesta.

Lisäksi on aloitettu kokoamaan asiakkaiden henkilökohtaista tietomallia. Tämä tuo esille esimerkiksi diabetesta sairastavan asiakkaan koko sote-palveluiden käytön kustannusketjun. Perinteiseen näkökulmaan verrattuna diabeteksen hoidon kustannusten lisäksi saadaan näkyville myös muut diabeetikoiden käyttämät sote-palvelut, jotka voivat olla diabeteksesta johtuvia. Tietomallin avulla pystytään vertailemaan eri palveluiden kustannusvaikuttavuuksia. 


– Haasteena ovat kirjaamisen yhtenäiset käytänteet. Tutkimuksessa luodaan myös sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita, jotka huomioivat kustannusnäkökulman, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen


Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta


Sosiaalialan osaamiskeskusten vetämän Sulava-hankkeen tutkimus kohdentuu aikuissosiaalityöhön, lapsiperheiden sosiaalityöhön ja gerontologiseen sosiaalityöhön sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tarkoituksena on vahvistaa käytännön, tutkimuksen ja kehittämisen vuoropuhelua sekä rakentaa laajasti tietopohjaa sosiaalityön vaikuttavuutta edistävistä ja jarruttavista tekijöistä.


Tutkimuksessa keskitytään sosiaalityön vuorovaikutustilanteissa esiintyviin mekanismeihin, asiakkaalle tarjottavan tuen sisältöön ja vuorovaikutukseen, sosiaalihuollon sääntelyyn ja normeihin ja niiden laatuvaikutukseen, laadukkaan sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin konteksteihin.


– Sosiaalityön palvelujen vaikuttuvuuden arviointityössä lähdetään takamatkalta mukaan, kertoo Pikassos Oy:n Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.


Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata ja arvioida asiakas-työntekijätilanteiden laatua ja vaikuttavuutta sosiaalityön sisällön ja toimintaympäristön yhteistuloksena. Toisena tavoitteena on mallintaa sosiaalityöntekijöiden tutkimaa ammattikäytäntöä osana omaa asiakastyötään, erityisesti oman työn laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. Sisä-Suomen yhteistyöaluetasoisesti tuotetaan uutta tietoa sosiaalityöntekijöiden tutkimusosaamistarpeista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteiden kehittämistarpeista. Näillä tuodaan esille sosiaalipalveluiden laatua ja vaikuttavuutta.


Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.


 

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.
ARTIKKELI
26.01.2024

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.

Sairaanhoitaja-chatin työntekijä istuu sohvalla läppäri sylissään.

ARTIKKELI / 26.01.2024

Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta. Keskimääräinen jonotusaika on alle minuutin ja asia hoituu keskimäärin 16 minuutissa.

Sairaanhoitaja Janni Järvi istuu rennosti sohvalla ja naputtelee läppäriään. Eilen hän on ollut terveysasemalla kohtaamassa asiakkaita, kun taas tänään on vuorossa etätyö sairaanhoitaja-chatin digisairaanhoitajana. Kaikki chatin kuudesta hoitajasta tekevät 50 % työtä terveysasemalla ja 50 % chatissa.  

Tällä kertaa Järven chat-vastaanotolle tulee asiakas, joka epäilee silmässään silmätulehdusta. Järvi pyytää asiakasta ottamaan kuvan silmästään ja konsultoi lääkäriä. Pian asiakas on jo saanut reseptin ja kiittää Järveä. Aikaa vastaanottoon on kulunut vain 10 minuuttia. Molemmille jää hyvä mieli ripeästä ja mukavasta hoitotapahtumasta. 

– Positiivinen palaute on ollut runsasta. Tässä työssä saa paljon enemmän palautetta kuin terveysasematyössä ja on palkitsevaa, kun se on niin positiivista. Yli 90 prosenttia palautteista on ollut hyvää, Järvi kertoo.

Suuri suosio – keskimääräinen jonotusaika kuitenkin vain alle minuutin

Kesäkuussa avattu sairaanhoitaja-chat on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Marraskuussa asioinnissa koettiin huippu: yli 1 500 asiakasta. Alkusyksystä luku oli vasta noin 900 kuukaudessa. Nousseet luvut kertovat kiinnostuksesta ja tarpeesta digitaalisia palveluita kohtaan. 

Sairaanhoitaja-chatissa hoidetaan asioita, jotka eivät edellytä käyntiä paikan päällä. Yleisimmin yhteydenotot koskevat flunssaa, lapsen sairastumista, virtsatietulehdusta, seksitautia tai sairausloman tarvetta. Myös asiakkaalle 24/7 käytössä olevat Omaolon oirearvioista poimitaan ne, jotka sopivat chatissa hoidettavaksi. Näin asiakas saa nopeammin vastauksen ja ratkaisun huoleensa. 

Yhteyden saaminen ammattilaiseen on nopeaa: keskimääräinen odotusaika chatissa on 58 sekuntia. Ennen chatin aloittamista, vahvan tunnistautumisen jälkeen, asiakas ohjautuu esitietolomakkeelle. Lomakkeella tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti.

– Esitietolomake auttaa paljon ja säästää työaikaa. Esitietolomakkeella asiakas on vastannut jo valmiiksi kysymyksiin, jotka pitäisi joka tapauksessa kysyä. Sen täyttämistä ei siis kannata jättää väliin, Järvi muistuttaa. 

Keskimääräinen chatin kesto on 16 minuuttia. Se on vähän, kun vertaa terveysasemalla käyntiin kuluvaa aikaa. 

Järvi kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä digipalveluiden kautta. Etänä asioiden kysyminen voi olla joskus helpompaa. Kun ottaa ajoissa yhteyttä, se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Asiat kyllä hoidetaan ja tarvittaessa ohjataan asiakas oikean hoidon piiriin.  

Vastuuta ja nopeita päätöksiä

Sairaanhoitaja-chatissa sairaanhoitajan rooli korostuu, kun sairaanhoitaja tekee itsenäisesti päätöksiä ja vain tarvittaessa konsultoi lääkäriä.

Chatissa on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 6 hoitajaa ja yksi lääkäri. Haastavissa tilanteissa tiimi tukee toisiaan: kollegoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja.

Erityisesti vakavien sairauksien epäilyissä tarvitaan ammattitaitoa, ja hoitajan vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja siirtää potilas oikean asiantuntijan hoitoon. Järvi kertoo esimerkin tapauksesta, jossa potilas ohjattiin vakavan sairauden epäilyn vuoksi päivystykseen. Siinä tarvittiin rautaista ammattitaitoa: osattiin kysyä oikeat kysymykset ja nähtiin riski.

– Kun asiakasta ei näe kasvokkain, pitää kysellä enemmän. Pyydämme usein kuvia, sillä ne auttavat tilanteen arvioimisessa.

Chat-keskusteluja voi olla yhdellä hoitajalla samaan aikaan auki jopa kuusi kappaletta. Mitä sellaisen määrän voi hallita?

– Chatin henkilökunnalta vaaditaan kykyä hoitaa useampaa asiaa yhtä aikaa, rohkeutta tehdä päätöksiä, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, Järvi kertoo.

Syrjäyttävätkö digipalvelut perinteiset vastaanotot?

Digityö on moderni työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se ei korvaa perinteisiä palveluita, vaan toimii rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

– Etäasiointi soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa fyysinen vastaanotto ei ole välttämätön. Suuri osa terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on kuitenkin mahdollista toteuttaa ilman fyysistä vastaanottoa, digitaalisen sote-keskuksen johtaja, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo. 

Kun osa vastaanotoista hoidetaan etänä, jää enemmän aikaa kohdata terveysasemalla niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista. Etäasiointi tarjoaa myös mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn, kun neuvoa voi kysyä helposti ja nopeasti chatin kautta. Ikäihmisten ja kotihoidon potilaidenkin elämää helpottaa se, ettei tarvitse joka kerta asioida fyysisesti terveysasemalla. 

Järvi sulkee läppärinsä ja lähtee juoksulenkille. Etätyö vapauttaa aikaa iltaan, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Seuraavana päivänä on taas mukavaa kohdata asiakkaita terveysasemalla. 

– Vaihteleva työ antaa voimaa. Digipalveluiden puolella on innostavaa, kun koko ajan tulee jotain uutta. Kevään aikana chatin aukioloaikoja on muuten tarkoitus laajentaa myös iltoihin, Järvi huikkaa vielä lopuksi.

Digipalveluita kehitetään Oma Hämeessä aktiivisesti. Lokakuussa 2023 lanseerattiin itse kehitetty Oma Häme -sovellus. Oma Häme -sovelluksesta löytyvät kaikki digitaalisen sote-keskuksen palvelut, eli chatit, videovastaanotot ja linkitys Omaolo-palveluun. Sovelluksella voi lisäksi mm. tarkastella ajanvarauksia ja ammattilaisen kirjauksia, asioida toisen puolesta ja hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi/sovellus. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Lue myös: 5 vinkkiä etävastaanotolle
Lue myös: Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan


 

Ihmisten kädet yhdessä.
UUTINEN
20.12.2023

Oma Häme sai miljoonatuen tutkimushankkeelle Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta

Hankkeessa luodaan vaikuttavuuden arviointimalli sosiaali- ja terveyspalveluille.

Ihmisten kädet yhdessä.

Oma Häme sai miljoonatuen tutkimushankkeelle Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta

UUTINEN / 20.12.2023

Hankkeessa luodaan vaikuttavuuden arviointimalli sosiaali- ja terveyspalveluille.

Oma Häme sai miljoonatuen tutkimushankkeelle Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta

Hankkeessa luodaan vaikuttavuuden arviointimalli sosiaali- ja terveyspalveluille.

Ihmisten kädet yhdessä.

UUTINEN / 20.12.2023

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lähes miljoonan euron tuen vaikuttavuustutkimukselle, joka liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Oma Hämeen tutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushanketta, jolle haettiin yhteisrahoitusta ministeriöltä. Kanta-Hämeen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 

Tutkimushankkeessa on tarkoitus luoda yleisesti käytettävä vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimuksella halutaan myös tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuudesta. Tarkoituksena on arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton, keskitetyn asiakasohjauksen tai moniammatillisen tiimityön vaikutuksia. 

– Rahoitushakemus tehtiin yhteistyössä Sisä-Suomen yhteistyöalueen kanssa, mutta varsinainen tutkimus tehdään Oma Hämeessä. Tutkimuksen tuloksia testataan koko YTA:n alueella, jotta tulosten yleistettävyys voidaan todentaa, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tutkimushankkeesta vastaava Antikainen kertoo, että arvioinnin kohteena on erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja palvelujen saatavuuden merkitys. Kehitettävän arviointimallin pitäisi tuoda esille sellaiset vaikuttavat palvelut ja toiminnot, joilla saadaan kustannustehokkaasti paras hyvinvointi alueen asukkaille.

– Hyvinvointialueen asukkaat hyötyvät hankkeesta, koska sen kautta pystytään arvioimaan palvelujen ja esimerkiksi hoidon vaikuttavuutta systemaattisesti eri tasoilla. Näin ammattilaiset pystyvät keskittymään työssään olennaiseen ja asukkaat saavat oikean avun oikea-aikaisesti, sanoo Antikainen.

Yhtenäistä arviointikulttuuria ja uutta tutkimustietoa

Perinteisesti vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Lisäksi vaikuttavuustutkimukset ovat yleensä kohdistuneet yksittäisiin sairauksiin tai palvelukokonaisuuksiin. Systeemitasoisesta vaikuttavuudesta on vähän aiempaa tutkimusta, joten nyt käynnistyvän tutkimuksen tuloksille on käyttöä kaikilla hyvinvointialueilla Suomessa. Yhteisellä arviointimallilla olisi mahdollista saada myös yhtenäistä arviointikulttuuria sosiaali- ja terveydenhuollolle. 

Vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hyödyntää hyvinvointialueilla sekä strategisen että operatiivisen johdon tukena. Malli myös tukee päätöksentekoa ja auttaa muuttamaan sote-palvelujärjestelmän painopistettä raskaammista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin. 

– Isoissa yhteiskunnallisissa rakenteissa ei riitä, että tutkitaan vain yksittäisiä sairauksia. Väestö vanhenee, sote-ammattilaiset eläköityvät ja palvelutarpeet kasvat. Tämän kokoluokan ongelmassa meidän täytyy löytää myös systeemitasolla vaikuttavimmat palvelumuodot, sanoo Oma Hämeen tietohallintojohtaja Toni Suihko.

– Kanta-Hämeen vetämä tutkimushanke mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin yksilö- ja palvelujärjestelmätasolla. Tätä ei ole Suomessa vielä oikeasti tutkittu. On ainutlaatuista, kun viimeinkin pääsemme Suomessa tutkimaan sote- integraation mahdollistamaa kokonaisvaikuttavuutta, Suihko jatkaa.

EU:n rahoittamalla Suomen kestävän kasvun ohjelmalla puretaan korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa. Ohjelmalla myös edistetään hoitotakuun toteutumista muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä kehittämällä ja laajentamalla digitaalisten palvelujen käyttöä.