RRP-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.
Vastaamme korona-ajan tuomiin haasteisiin ja tuotamme hyötyjä meille kaikille kantahämäläisille sote-palvelujen käyttäjille.
Hankkeen tavoitteet:
- edistämme hoitotakuun toteutumista tukemalla koronavirustilanteen aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa purkua
- edistämme hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
- otamme käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot
RRP2-hankkeessa kehitämme hyvinvointialueen toimintaa ja palveluja hyvinvointialueen strategian mukaisesti yhteistyössä monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja: hankepäällikkö Saija Sorvoja, saija.sorvoja(at)omahame.fi
RRP3-hanke on Euroopan Unionin elpymisrahalla tehtävää sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuustutkimuksen kehittämistä.
Kanta-Hämeen vaikuttavuustutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistä kokonaisuutta ”Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen YTA:lla”, Oma Häme vastaa osatutkimuksesta 1 ”Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella”.
Päätavoitteena on tutkimuksen näkökulmasta
- luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla. Malli koostaa hyödynnettävät/kehitettävät mittarit/indikaattorit yhteiseksi viitekehykseksi.
- arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton vaikutukset, keskitetyn asiakasohjauksen vaikutukset tai moniammatillisen tiimityön vaikutukset aikuisväestölle, joilla on monialaisia ongelmia. Arvioinnin kohteena erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, erityisenä painopisteenä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.
- tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä systeemitason vaikuttavuuden näkökulmasta.
Lisätietoja: tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, katja.antikainen(at)omahame.fi
Pikassoksen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen, Oma Hämeen yhteinen lastensuojelun ryhmähanke toteutetaan vuosina 2024–2026. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama. Ryhmähanke on osa Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankekokonaisuutta, josta vastaa SOILA-koordinaatiohanke.
Lempinimeltään KokoOma-hanke kehittää sosiaalisia innovaatioita, joiden tavoitteena on luoda ja vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja vertaistuen rakenteita.
Käytännössä hankkeessa
- jatkokehitetään vertaisryhmätoimintaa asiakkaille
- kehitetään ammattilaisten vertaisoppimisen malleja sekä
- kokeillaan lastensuojelun kokemustaustan hyödyntämistä lastensuojelun asiakasprosesseissa sekä kehittämisessä.
Hankkeessa työskentelee kolmihenkinen tiimi. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Tuukka Pajuniemi, projektisuunnittelijana Minna Väinölä ja hanketyöntekijänä Jaana Litokorpi.
Kanta-Hämeen lastensuojelussa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita aikaisemminkin, mutta hyvinvointialueen palveluksessa ei ole koskaan aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Kokemustaustainen työntekijä on tiimin tasavertainen jäsen ja hän osallistuu hankkeen kaikkien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen hyödyntäen aikaisempaa, henkilökohtaista kokemustaan lastensuojelun palveluista ja näiden toiminnasta.
Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmien jäseninä toimivat lastensuojelun johtavat viranhaltijat, Pikassoksen toimitusjohtaja, järjestö- ja yhdistyskumppaneiden asiantuntijat (Pesäpuu, Lastensuojelun keskusliitto ja Osallisuuden aika). Hankkeen työntekijät osallistuvat ohjausryhmään asiantuntijaroolissa. Hankkeen ajantasaisia kuulumisia päivitetään Pikassoksen verkkosivuille.
Seuraathan hanketta myös Instagramissa @kokoomahanke.
Lisätietoja:
Tuukka Pajuniemi, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi(at)pikassos.fi
Minna Väinölä, projektisuunnittelija, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi
Jaana Litokorpi, hanketyöntekijä, etunimi.sukunimi(at)omahame.fi
Klikkaa tästä Pikassoksen verkkosivuille
Lue lisää Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankkeesta
Lue lisää SOILA-koordinaatiohankkeesta
Uutiset
Kaikki uutiset
UUTINEN
12.05.2025
Ikäihmisten Ensilinja palvelee normaalisti – viiveitä vastauksissa mahdollinen
Henkilöstö osallistuu tällä viikolla koulutuksiin.
Ikäihmisten Ensilinja palvelee normaalisti – viiveitä vastauksissa mahdollinen
UUTINEN / 12.05.2025
Henkilöstö osallistuu tällä viikolla koulutuksiin.
UUTINEN / 12.05.2025
Ikäihmisten Ensilinja palvelee normaalisti – viiveitä vastauksissa mahdollinen
Ikäihmisten Ensilinja on tällä viikolla avoinna normaalisti ja palvelee tuttuun tapaan ikäihmisten palveluihin liittyvissä kysymyksissä.
Huomioithan kuitenkin, että vastausajoissa saattaa esiintyä normaalia pidempiä viiveitä, sillä osa henkilöstöstä osallistuu tällä viikolla koulutuksiin.
Kiitämme lämpimästi kärsivällisyydestäsi ja ymmärryksestäsi!
UUTINEN
08.05.2025
Tekstiviestikampanja Oma Hämeessä Hoidon jatkuvuusmalliin kuuluville asiakkaille
Perusterveydenhuollossa on otettu käyttöön hoidon jatkuvuusmalli.
Tekstiviestikampanja Oma Hämeessä Hoidon jatkuvuusmalliin kuuluville asiakkaille
UUTINEN / 08.05.2025
Perusterveydenhuollossa on otettu käyttöön hoidon jatkuvuusmalli.
UUTINEN / 08.05.2025
Tekstiviestikampanja Oma Hämeessä Hoidon jatkuvuusmalliin kuuluville asiakkaille
Oma Hämeessä perusterveydenhuollon avopalveluissa on otettu käyttöön vaiheittain hoidon jatkuvuusmalli, jonka tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, laatua ja asiakkaiden kokemusta. Samalla Oma Hämeessä on käynnistetty satunnaisemmin asioiville asiakkaille Ensilinjapalveluita.
Perusterveydenhuollon palveluiden osalta satunnaisesti asioivat asiakkaat ottavat yhteyttä terveyteen liittyvissä kiireellisissä asioissa Päivystysapu 116 117 kiireellisen hoidon Ensilinjaan ja kiireettömissä asioissa Terveysasemien alueellisiin kiireettömiin Ensilinjanumeroihin tai Terveys-chatiin. Asiakkaat, joille on nimetty oma lääkäri ja hoitaja, ottavat yhteyttä kaikissa kiireettömissä ja kiireellisissä asioissa omaan terveysaseman tiimiin. Lue lisää: https://omahame.fi/w/uusi-terveysasemien-kiireeton-ensilinja-helpottaa-erityisesti-harvoin-tai-ensimmaista-kertaa-asioivien-asiakkaiden-yhteydensaantia
Mistä asiakas voi tietää, että onko hänelle nimetty omaa hoitajaa ja lääkäriä?
Tällä hetkellä asiakas ei voi itse tarkistaa onko hänelle nimetty omaa hoitajaa ja lääkäriä. Tämän vuoksi tulemme lähettämään tunnistetuille hoidon jatkuvuusmallin piiriin kuuluville asiakkaille tekstiviestillä oman tiimin yhteystiedot.
Tekstiviestikampanjan tarkoitus
Tekstiviestikampanja on suunniteltu tavoittamaan ne asiakkaat, joille on nimetty omalääkäri ja omahoitaja hoidon jatkuvuusmallin mukaisesti. Kampanjan aikana asiakkaille lähetetään 9.5.2025 tekstiviesti, jossa ilmoitetaan heidän oman tiiminsä yhteystiedot. Tämä tiimi on ensisijainen yhteydenottopaikka kiireellisissä ja kiireettömissä asioissa terveysasemien aukioloaikoina.
Tiedonhaussa jouduimme tekemään rajauksia, joten tekstiviestimme ei ehkä tavoita täydellisesti kaikkia.
Mikä on hoidon jatkuvuusmalli?
Hoidon jatkuvuusmallissa keskeisenä tavoitteena on tarjota asiakkaille henkilökohtainen vastuuhoitosuhde oman lääkärin ja hoitajan kautta. Malli kohdentuu tässä vaiheessa erityisesti asiakkaisiin, joilla on:
- pitkäaikaissairauksia
- tarve säännölliselle hoitokontaktille
- monialaista palvelutarvetta
Oman lääkärin ja hoitajan avulla pyritään varmistamaan, että asiakkaat saavat jatkuvaa ja laadukasta hoitoa heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.
Miten toimia, jos et saa tekstiviestiä?
Jos asiakas ei saa tekstiviestiä, mutta tietää, että hänelle on nimetty oma ammattilainen, hän voi silti ottaa yhteyttä omaan tiimiinsä. Yhteystiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta tai asia selviää seuraavan asioinnin yhteydessä.
Yhteydenotto epäselvissä tilanteissa
Kiireettömissä asioissa asiakkaat voivat ottaa yhteyttä oman alueen terveysaseman kiireettömään Ensilinjaan tai terveysaseman tiimiin. Hoitohenkilökunta ohjaa asiakkaat jatkoasioinnin suhteen ja tiedottaa lisää hoidon jatkuvuusmallista.
Huomio asiakkaille
Asiakkaan ei tarvitse ottaa yhteyttä tarkistaakseen, kuuluvatko he hoidon jatkuvuusmalliin. Mahdolliset tiedustelut hoituvat seuraavan asioinnin yhteydessä.
Kiitos ymmärryksestä. Tekstiviestikampanjan avulla pyrimme parantamaan tiedonkulkua ja tukemaan hoidon jatkuvuusmallin sujuvaa käyttöönottoa.
UUTINEN
18.12.2024
Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?
Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.
Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?
UUTINEN / 18.12.2024
Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.
UUTINEN / 18.12.2024
Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään mallia sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Esimerkkitutkimuksessa selvitetään, miten digipalvelujen käyttöönotto vaikuttaa eri asiakasryhmiin ja tukee palvelujärjestelmän toimivuutta. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta.
– Perinteisesti vaikuttavuutta on tutkittu tarkastelemalla yksittäisiä toimenpiteitä, miten esimerkiksi lääkehoito tai haavanhoito toimii. Me haluamme laajentaa näkökulmaa ja selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokset vaikuttavat kokonaisuutena hyvinvointialueella, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
– Tällä hetkellä digipalveluilta odotetaan paljon. Moni uskoo, että ne voivat ratkaista osaltaan hyvinvointialueiden haasteita, lisää digipalveluiden arvioinnista vastaava Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkija Ilona Rönkkö.
Digipalveluiden vaikuttavuudesta tiedetään vielä liian vähän. Koska digitaaliset palvelut ovat yhä suurempi osa asiakkaiden arkea, niiden vaikutuksia eri asiakasryhmiin on tarpeen tutkia. Näin palveluita voidaan kohdentaa paremmin.
– Emme voi odottaa samoja tuloksia, jos tarjoamme kaikille samoja palveluita. Palveluiden on vastattava asiakkaiden tarpeita, ja vaikuttavuus syntyy, kun asiakas saa juuri hänelle sopivan palvelun, Rönkkö korostaa.
Miten digipalveluiden vaikuttavuutta arvioidaan?
Digipalveluja ovat muun muassa chatit, oirearviot, videovastaanotot, sähköiset hakemukset ja kotihoidon etäkäynnit.
Tutkimus on aloitettu selvittämällä, ketkä käyttävät digipalveluita ja millaisia erityispiirteitä heidän asioinnissaan on. Seuraavaksi tarkastellaan, miten hoidon tarpeen arviointi toimii digipalveluissa verrattuna perinteiseen menetelmiin, kuten puhelinasiointiin.
– Emme vielä tiedä löydöksiä, mutta yhtenä oletuksena on, että hoidon tarpeen arviointi voi olla nopeampaa ja osallistavampaa digipalveluissa, Rönkkö kuvailee.
Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, kuinka digipalvelut toimivat eri asiakasryhmien tarpeisiin ja samalla saadaan vastaus, pitävätkö oletukset paikkaansa. Tarkastelun alla on, millaisissa asioissa asiakkaat käyttävät digipalveluita ja miten digipalveluiden käyttäjät eroavat perinteisten palveluiden käyttäjistä.
– Tavoitteena on löytää aineistosta asioita, joita emme osanneet ennakoida. Esimerkiksi voimme löytää yhteyksiä asiakkaan tavasta käyttää sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluja tai yhdistää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluja, Rönkkö lisää.
Mitä digipalveluiden vaikuttavuuden tutkimus voi paljastaa?
Tutkimuksen odotetaan tuottavan tietoa kansallisella tasolla siitä, miten digipalvelut voisivat ratkaista suuria haasteita, kuten henkilöstöpulaa ja kustannusten kasvua.
– Tarkastelemme asiakkaiden lisäksi hyvinvointialueiden näkökulmaa. Laaja arviointi auttaa meitä ymmärtämään, mitä hyötyä digipalveluista on, Antikainen toteaa.
Ilona Rönkkö muistuttaa, että vaikuttavuus voi olla erilainen eri asiakasryhmille.
– Tutkimus auttaa selvittämään, ketkä hyötyvät eniten digipalveluista. Tavoitteena ei ole tarjota kaikille samoja ratkaisuja, vaan ohjata heidät palveluihin, jotka palvelevat heitä parhaiten.
Vuonna 2025 valmistuu malli vaikuttavuuden arviointiin
Tutkimushanke kestää ensi vuoden loppuun.
– Silloin meillä on myös konkreettisia tuloksia siitä, miten digipalvelut vaikuttavat eri asiakasryhmien hyvinvointiin, Antikainen summaa.
Tutkimuksen tulokset tulevat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Hankkeessa kehitetään malli vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Malliin kootaan yleisimmät kaikkia asiakasryhmiä koskevat mittarit ja indikaattorit, kuten sote-palvelun käyttö, elämänlaatutiedot sekä yleiset elämäntapa- tai terveydentilamittarit.
Arviointimallin avulla on mahdollista seurata esimerkiksi sitä, paranevatko asiakkaiden elämänlaatu ja terveydentila hoidon myötä tai väheneekö heidän palveluntarpeensa. Mallin tarkoituksena on selkeyttää asiakkaan tarvitsemaa palveluketjua ja poistaa hyvinvointialueilla päällekkäistä palvelutuotantoa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta.
Pirkanmaan hyvinvointialue hallinnoi kokonaishanketta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla. Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA tutkivat sosiaalihuollon peruspalveluja Sulava-hankkeessa.
Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.
Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.