Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion yleiskatteiseen rahoitukseen. Hyvinvointialue päättää itse rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Rahoituksen taso kohdennetaan alueille laskennallisten kriteereiden perusteella ja tarkistetaan vuosittain.
Oma Hämeen vuosibudjetti on noin 890 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 800 miljoonaa. Loppu koostuu asiakasmaksuista ja muista toimintatuloista.
Hyvinvointialueen on laadittava kullekin kalenterivuodelle talousarvio, jonka aluevaltuusto hyväksyy edellisen vuoden loppuun mennessä. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvio sisältää hyvinvointialueen tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot, ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.
Aluevaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2024 Oma Hämeen toisen talouden tasapainottamisohjelman, jota tarvitaan hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen vuoksi. Toisessa tasapainottamisohjelmassa säästöjä haetaan kehittämällä hankintojen johtamista sekä lisäämällä työntekijöiden välitöntä asiakastyötä ja työpanoksen joustavaa käyttöä. Näillä tasapainottamistoimilla tavoitellaan yhteensä 57 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Ensimmäisen talouden tasapainottamisohjelman laatiminen oli valtion asettama ehto Oma Hämeen lainanottovaltuudelle. Oma Häme tarvitsi lisää lainaa Assi-sairaalahanketta varten.
Toukokuussa 2023 hyväksytyn ensimmäisen tasapainottamisohjelman päätavoitteena oli turvata Kanta-Hämeen asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmassa oli kuvattu rahoitusvajeen ja henkilöstöpulan aiheuttamat muutospaineet. Lisäksi ohjelmassa kuvattiin, millaisilla toimenpiteillä saadaan varmistettua palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä tarkoituksenmukainen palvelurakenne tiukkojen talousraamien puitteissa.
Aluevaltuusto hyväksyi toukokuussa 2023 ensimmäisen tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet. Esitys ei pitänyt sisällään henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.
Joulukuussa 2023 aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelmasta sekä toisesta tasapainottamisohjelmasta, jolla halutaan hillitä kustannusten nousua vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja ja ylitöitä.
Hyvinvointialueen tilikausi on kalenterivuosi. Aluehallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Aluevaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva hyvinvointialueen tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta.
Oma Häme menestyy valtakunnallisessa vertailussa – sote-palveluiden saatavuus on hyvä ja talouden suunta jatkuu oikeana
Arkistokuva
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi torstaina Terve Suomi 2024 -tutkimuksensa. Sen mukaan asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa on pysynyt korkealla, vaikka suomalaisten luottamus sote-järjestelmän toimivuuteen on heikentynyt verrattuna aiempiin vuosiin.
Kanta-Häme pärjää THL:n vertailussa hyvin. Oma Häme on yksi koko Suomen parhaista hyvinvointialueista lääkäripalveluiden saatavuudessa. Kanta-Hämeessä vain noin 15 prosenttia palveluja tarvinneista koki saaneensa liian vähän lääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Tämä on merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon, joka on 25 prosenttia (hyvinvointialueiden vaihteluväli 15 – 30 prosenttia).
Kanta-Hämeessä korkea luottamus sote-palveluihin
Suomalaisten usko horjuu sote-palveluihin, mikä johtuu THL:n arvion mukaan suurelta osin talouden säästöpaineista ja negatiivisesta julkisesta keskustelusta. Terve Suomi 2024 -kysely osoittaa, että Kanta-Hämeessä luottamus terveyspalveluihin on kuitenkin valtakunnan kärkeä. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ohella Kanta-Hämeessä lähes kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti luottavansa oman alueensa terveyspalveluiden toimintaan.
Valtakunnallinen keskiarvo on 54 prosenttia, minkä Kanta-Hämeen tulos ylittää selvästi. Myös luottamus sosiaalipalveluiden toimintaan on Kanta-Hämeessä valtakunnallista keskiarvoa parempi. Tämä osoittaa, että alueen asukkaat kokevat Oma Hämeen palvelut luotettaviksi ja toimiviksi. THL:n tutkimuksen mukaan asiakastyytyväisyys sote-palveluihin on valtakunnallisesti säilynyt korkealla tasolla. Suurin osa suomalaisista on tyytyväinen saamiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Oma Häme on onnistunut pitämään asiakastyytyväisyyden huomattavan korkeana vaikeasta taloustilanteesta ja toimintaympäristön muutoksista huolimatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden NPS-indeksi (suositteluindeksi) oli Oma Hämeessä huhtikuussa 84,7, mikä on valtakunnallisessakin vertailussa erinomainen tulos. Viime vuoden huhtikuussa NPS-indeksi oli 75,5.
Lisäksi THL:n tutkimuksessa tuli esiin, että myönteinen asiakaskokemus viimeisimmällä vastaanottokäynnillä terveyspalveluissa oli Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla hieman yleisempää kuin koko maassa. Tutkimuksessa korostetaankin, että asiakaslähtöisyys, saavutettavuus ja palveluiden laatu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat luottamukseen. Oma Häme toimii näin hyvänä esimerkkinä tehokkaasta ja asiakaslähtöisestä sote-palvelujärjestelmästä.
Arkistokuva fysioterapeutista ja asiakkaasta.
Talous on suunnitellulla uralla
Vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin talousluvut osoittavat, että Oma Hämeen taloustilanne kehittyy edelleen positiiviseen suuntaan ja on suunnitellulla uralla. Talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta, mutta tasapainottamisohjelmien tavoitteiden toteuttamista on jatkettava, jotta alijäämien kattaminen onnistuu.
Samaan aikaan Oma Häme on pystynyt vaikeassakin toimintaympäristössä hillitsemään menojensa kasvua. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana toimintakate on supistunut 5,5 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna, mikä on muihin hyvinvointialueisiin verraten erittäin hyvä toimintakatteen kehitys.
– Vuoden 2025 ensimmäisten kuukausien aikana taloudessa näkyvät ensimmäistä kertaa kaikkien muutosprojektien ja toimenpiteiden vaikutukset. Isojen talouspaineiden keskellä huoli palveluista ja niiden laadusta on ymmärrettävästi kova. Olen todella iloinen siitä, että valtakunnallisessa katsannossa olemme onnistuneet tarjoamaan palveluita, joihin ollaan tyytyväisiä ja jotka asukkaat pääsääntöisesti kokevat saavutettaviksi. Valtava kiitos tästä henkilöstölle ja päättäjille, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Toimintakatteen pienenemistä selittää muun muassa palveluostojen ja hankintojen väheneminen, jotka molemmat jäävät alle viime vuoden tason. Ensimmäisen kvartaalin aikana toisaalta myös toimintatuotot alittavat budjetoidun reilulla miljoonalla eurolla. Tämä johtuu tietojärjestelmämuutoksen hidastamasta asiakaslaskutuksesta.
Ensimmäisen kvartaalin luvut kertovat myös, että alijäämien kattaminen on edelleen realistinen tavoite Oma Hämeelle. Tilintarkastajalla ei ole ollut huomauttamista Oma Hämeen taloussuunnitelmasta vuosille 2025–2027. Lain mukaan hyvinvointialueen tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämän kurominen vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.
Tarkka taloudenpito ja tasapainottamisohjelmat käänsivät talouden suunnan loppuvuonna 2024. Alkuvuoden toteuma näyttää, että taloustilanne on parantunut edelleen. Ensimmäisen kvartaalin perusteella arvioidaan, että tilikauden tulos on talousarvion mukainen, eli 28,35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä luo vahvan pohjan vuoden 2026 talousarvion suunnittelulle.
Vahva strateginen ohjaus ja asiakaslähtöinen palvelurakenne
Oma Häme on tasapainottanut talouttaan monin keinoin ja saanut kehityksen käännettyä positiiviseksi. Maaliskuussa aluehallitus teki päätöksen, ettei Oma Häme osallistu valtioneuvoston ehdottamaan muutostukiprojektiin, jonka tarkoituksena oli tukea hyvinvointialueita talouden tasapainottamisessa ja sopeutustoimien suunnittelussa. Valtiovarainministeriön arvio Kanta-Hämeen tuen tarpeesta perustui myös osin puutteellisiin laskelmiin.
Ensimmäisen kvartaalin talouslukuihin liittyy jonkin verran epävarmuutta, koska Oma Häme otti vuodenvaihteessa käyttöönsä uudet talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät sekä uuden talouden seurantamallin.
Taloushaasteita huolimatta Oma Häme on uudistanut palvelurakennettaan ja kehittänyt palveluita määrätietoisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Talousraportoinnin yhteydessä seurataan myös viittä hyvinvointialuetasoisesti sitovaa strategista tavoitetta. Ensimmäisen kvartaalin aikana 80 prosenttia tavoitteista eteni suunnitellusti.
Eteneminen näkyy erityisesti asiakasprosessien sujuvoittamisessa ja asiakkuuden hallinnan kehittämisessä. Oma Häme jatkaa myös aktiivista palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja kehittämistä. Kanta-Häme on valtakunnallisesti edelläkävijä sote-palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa.
Aluehallitus hyväksyi osaltaan kiinteistökaupat Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa
Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi osaltaan kiinteistökaupat Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa. Oma Hämeen on tarkoitus ostaa Hämeenlinnan kaupungilta Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemat tontteineen.
Lisäksi Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat valmistelleet kiinteistöjärjestelyä, jossa Riihimäen sairaalan tontti siirtyisi kaupungille, mutta hyvinvointialue vuokraisi tontin ja säilyttäisi rakennukset omistuksessaan. Samalla hyvinvointialue ostaisi Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman.
Aluehallitus esittää molempia kauppoja aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Molemmat kiinteistöjärjestelyt edellyttävät vielä käsittelyä kaupunkien toimielimissä. Lisäksi molempien kauppojen toteutumisen ehtona on se, että sille saadaan lainanottovaltuutus valtioneuvostolta.
Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi ensimmäisen kvartaalin talouden toteuman, talouden tasapainottamisohjelmien tilanteen sekä Ahveniston sairaalahankkeen kvartaaliraportin.
Aluehallitus käsitteli myös muutostalousarviota, jota se esittää hyväksyttäväksi aluevaltuustolle. Valtuuston joulukuussa hyväksymään vuoden 2025 talousarvioon sisältyy tasapainottamiskehys, jonka avulla pyritään kattamaan alijäämä vuoden 2026 loppuun mennessä. Kehyksen sisällä aluehallitus voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä, joiden kohdennukset tuodaan nyt aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden ensimmäisessä muutostalousarviossa. Talousarvion muutokset itsessään sisältävät teknisiä määrärahasiirtoja ja määrärahamuutoksia, joilla ei ole vaikutusta hyvinvointialueen toimintakatteeseen tai tilikauden tulokseen.
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy muutokset talousarvioon esitetyn liitteen mukaisesti. Aluehallituksen jäsenen Aapo Reiman (vas.) esityksestä aluehallitus edellyttää, että perhehoidon kehittämissuunnitelma tuodaan päätöksentekoon mahdollisimman pian.
Uuden strategian valmistelu on käynnissä
Aluehallitus käsitteli maanantaina myös nykyisen strategiakauden arviota ja toimintaympäristöanalyysia. Molemmat liittyvät uuden strategian valmisteluun, jota tehdään Oma Hämeessä tehdään parhaillaan yhdessä henkilöstön vuosille 2026–2029.
Nykyisen strategian arvioinnin ja toimintaympäristöanalyysin pohjalta edetään strategisten tavoitteiden asettamiseen, toimenpidesuunnitelmaan laatimiseen sekä seurannan ja arvioinnin määrittämiseen. Toimintaympäristöanalyysi auttaa tunnistamaan keskeiset muutostekijät ja rakentamaan skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluille. Strategiatyö jatkuu kesän ja syksyn aikana uuden aluevaltuuston kanssa.
Lisäksi aluehallitus käsitteli kokouksessaan palveluverkkomuutosten toimeenpanoa. Toimeenpanon tilanteesta ja tulevista suunnitelmista tehty raportti päätettiin toimittaa aluevaltuustolle. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat muutokset alkavat näkyä asiakkaille pääsääntöisesti vuoden 2026 alussa. Muutosten valmistelu henkilöstön kanssa on hyvässä vauhdissa. Hämeenlinnassa käynnissä on toiminto- ja rakennuskohtainen suunnitteluvaihe. Forssassa ja Riihimäellä suunnittelu käynnistyy vähän myöhemmin. Muutoksista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.
Integraatiovaliokunnalle jatkokausi
Aluehallitus päätti lisäksi esittää aluevaltuustolle, että integraatiovaliokunta jatkaa toimintaansa seuraavalla valtuustokaudella. Integraatiovaliokuntaan tulisi 13 jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen, joiden tulee olla aluevaltuutettuja tai varavaltuutettuja.
Valiokunnan tehtävinä olisi edelleen palveluintegraation ja asukasosallisuuden kehittäminen, asukas- ja asiakaspalautteen seuranta, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön seuranta, tietojohtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön seuranta ja arviointi.
Aluehallitus päätti hyvinvointialuejohtajan esityksestä palauttaa perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialalle perustettavia virkoja koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirjaa koskevan asian aluehallitus jätti pöydälle. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 26. toukokuuta.
Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen päivitetyn version. Muutokset liittyvät konsernipankkitilijärjestelmän käyttöönottoon, jonka seurauksena Oma Hämeen tukipalveluyhtiön 200 000 euron rahavarat lisättiin hyvinvointialueen konsernitaseeseen.
Muutos vaikutti hyvinvointialueen taseeseen ja rahoituslaskelmaan, eikä sitä ollut sisällytetty hyvinvointialueen tilinpäätöstaulukoihin aiemmin. Tilintarkastajan ohjeen mukaisesti muutosta ei voida pitää pelkkänä teknisenä korjauksena, vaan tilinpäätös edellyttää uudelleen allekirjoittamista ja siten myös uudelleenkäsittelyä aluehallituksessa.
Aluehallitus hyväksyi tilinpäätöksen aiemmin kokouksessaan maaliskuun lopussa. Nyt tehdyillä muutoksilla ei ole vaikutusta hyvinvointialueen tulokseen. Tilinpäätöskirjassa on päivitetty hyvinvointialueen tasetta ja rahoituslaskelmaa. Lisäksi tilinpäätökseen on tehty teknisiä korjauksia, jotka selkeyttävät dokumenttia, mutta eivät muuta sen sisältöä olennaisesti.
Vuoden 2024 tilinpäätös oli odotettua parempi
Hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätöksessä on 47,1 miljoonan euron alijäämä, mikä on 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuussa arvioitu. Alijäämän pienenemiseen ovat vaikuttaneet kertaluonteiset erät, luottotappioiden pienentyminen sekä kunnilta saadut vuokrapalautukset.
Vuoden 2024 tulos on 19,5 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa ennakoitu 66,6 miljoonan euron alijäämä. Vaikka tulos on odotettua parempi, Oma Hämeen taloudellinen tilanne säilyy edelleen haasteellisena. Kaksi ensimmäistä tilikautta ovat kerryttäneet yhteensä 106,6 miljoonan euron alijäämän, joka tulee lain mukaan kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä edellyttää vuosilta 2025 ja 2026 huomattavia ylijäämiä.
Päivitetty tilinpäätös etenee aluevaltuuston käsittelyyn toukokuun lopulla.
Riihimäen kiinteistöjärjestelyä koskeva asia pöydälle
Lisäksi aluehallitus käsitteli kokouksessaan suunnitelmaa Riihimäen kaupungin kanssa tehtävistä kiinteistöjärjestelyistä. Aluehallitus jätti asian pöydälle ja jatkaa sen käsittelyä seuraavassa kokouksessaan.
Suunnitelman mukaan Oma Häme ja Riihimäen kaupunki luovuttaisivat toisilleen omistamiaan kiinteistöjä ja samalla päivittäisivät vuokra- ja omistussuhteita vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Suunnitelma koskee Riihimäen sairaalan tonttia, paloasemaa ja Riihikotia. Lue lisää suunnitelmasta
Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 5. toukokuuta. Aluevaltuuston on puolestaan koolla Hämeenlinnassa tiistaina 29. huhtikuuta. Kokousta voi seurata verkon kautta.