ARTIKKELI / 08.04.2026

Blogi: Hyvinvointialueet tarvitsevat talouden ennustettavuutta

Viime päivinä hyvinvointialueiden rahoituksesta on käyty vilkasta keskustelua, erityisesti eduskuntaan etenevän lakiesityksen myötä. Keskustelussa on kuitenkin piirre, joka vie helposti huomion sivuun olennaisesta. Usein ajatellaan, että ne valittavat rahoitusjärjestelmästä, jotka häviävät, ja ne kehuvat, jotka hyötyvät.

Tässä ei kuitenkaan ole kyse ensisijaisesti siitä, kuinka paljon rahaa yksittäinen alue saa. Kyse on siitä, että rahoituksen taso muuttuu, eikä se ole ennakoitavissa. Hyvinvointialueen rahoituksen ennustettavuus on käytännössä lähes nolla. Meillä ei ole näkyvyyttä, mitä laskentamyllyssä tapahtuu ja jännityksellä aina saamme odottaa seuraavia lukuja, jotka voivat heilahtaa kumpaan tahansa suuntaan.

Ei kukaan voi suunnitella satojen miljoonien eurojen budjetilla toimivan julkisen toimijan taloutta tilanteessa, jossa tulot vaihtelevat jatkuvasti. Hyvinvointialueella tilanne on vielä haastavampi, koska emme voi äkillisesti lopettaa tai muuttaa lakisääteisiä palveluita. Kaikki muutokset on tehtävä harkiten ja vaiheittain, ja se vaatii aikaa sekä vakaan näkymän tulevaan. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen - asiakasmaksuilla ja muilla myyntituloilla katetaan pieni osa toimintamenoista. Valtion myöntämä rahoitus määräytyy hyvinvointialueelle laskennallisten kriteerien mukaan, jossa huomioidaan alueen asukasmäärä, palvelutarve (ikärakenne, sairastavuus) sekä alueelliset olosuhteet.

Seuraavassa avaan, miltä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminta näyttäisi, jos seuraisimme toiminnassamme rahoituksen muutoksia. Tarkastelussa on vuosi 2027 ja pohjana 23.9.2024 julkaistut rahoitustiedot Kanta-Hämeen osalta, 845 miljoonaa euroa. Seuraavat laskelmat perustuvat oletukseen, että henkilöstön keskipalkka on 50 000 euroa / 1 henkilötyövuosi eli HTV (pitää sisällään kaikki työnantajakulut).

Syyskuun 2024 jälkeen seuraava virallinen rahoituslaskelma vuoden 2027 osalta julkaistiin 30.4.2025. Se osoitti, että Kanta-Hämeen rahoitusasema paranee vuonna 2027 ja rahoituksen taso olisi 862 miljoonaa euroa eli 17 miljoonaa enemmän kuin aiempi laskelma. Tämän perusteella olisimme voineet teoriassa palkata vuotta 2027 ajatellen lisää hoitajia, sosiaalityöntekijöitä, pelastajia ja lääkäreitä, yhteensä 340 henkilötyövuotta.

Seuraava laskelma julkaistiin 26.6.2025, ja se osoitti, että rahoituksen taso onkin 3 miljoonaa alhaisempi eli 859 miljoonaa euroa. Ja heti olisi pitänyt muuttaa rekrytointisuunnitelmaa ja perua 60 henkilön palkkaus.

Seuraavassa käänteessä, 22.9.2025 rahoituksen taso nousi hieman kesäkuussa julkaistuista tiedoista, yhdellä miljoonalla eurolla. Se vuoksi olisi voitu palauttaa 20 henkilön palkkaus eri toimialoille.

Kuinka ollakaan, 18.12.2025 julkaistussa laskelmassa Oma Hämeen rahoituksen taso palautui alkuperäiseen tasoon eli 862 miljoonaan euroon. Ja silloin käyttöön olisi otettu alkuperäinen suunnitelma 340 henkilötyövuoden lisäyksestä.

Seuraava laskelma julkaistiin 10.2.2026 lakiesityksen yhteydessä. Tässä laskelmassa Kanta-Hämeen rahoituksen taso laskee vuoden 2027 osalta 18 miljoonaa euroa, minkä vuoksi olisi heti peruttava henkilöstölisäykset ja käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut palkattujen irtisanomiseksi ja lisäksi vähennettävä 20 HTV, muutos yhteensä 360 HTV.

Laskelmat päivittyivät vielä 26.3.2026 vaikutusarvioiden täsmennyttyä, ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta leikattiin vielä 7 miljoonaa euroa. Sitten olisi ollut pakko päivittää yhteistoimintaneuvottelujen tavoitetta 140 HTV:llä, ja kokonaismäärä olisi noussut jopa 500 henkilötyövuoteen.

Otin tähän tarkoituksellisesti ajanjakson, jossa rahoituslaskelmat olivat hetken melko stabiileja. Isoimmat rahoitustason vaihtelut tapahtuivat vuonna 2024, jolloin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoituslaskelmien vaihteluväli oli 50 miljoonaa euroa eli noin 1 000 henkilön keskimääräinen palkkakustannus. Seuraavat tiedot rahoituksesta tasosta julkaistaan tämän kuun lopussa, 30. huhtikuuta, saa nähdä mihin suuntaan luvut heilahtavat.  

Jos vuoden 2027 rahoituksen taso olisi ollut tiedossa ajoissa ja luotettavasti vuosina 2023–2024, olisivat hyvinvointialueet voineet tehdä sen mukaiset esitykset sopeutustoimista toimielimille. Nyt osa alueista on tehnyt liian suuria ja osa liian pieniä sopeutuksia suhteessa vuoden 2027 rahoitukseen. Palvelurakenteiden muuttaminen ja kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jota ei voi tehdä liian nopeasti. Jo nyt muutosvauhti on liian kovaa. Talouden tasapainottaminen ei tapahdu vuodessa, ja aikaa päätöksistä konkreettisiin säästöihin kuluu usein 1–2 vuotta.

Kyse ei siis ole vain rahan määrästä, vaan siitä, että tiedämme, kuinka paljon rahoitusta on tulossa. Vain silloin voimme tehdä tarvittavat muutokset hallitusti yhteistyössä päättäjien ja henkilöstön kanssa asiakkaita kuullen. Talouttaan hyvin hoitava hyvinvointialue on sellainen, joka pystyy suunnittelemaan toimintansa pitkäjänteisesti, ennakoimaan tulevaa ja sopeuttamaan palvelurakenteensa hallitusti. Tämä edellyttää, että päätökset voidaan tehdä tietoon perustuen – ei jatkuvassa epävarmuudessa ja rahoituksen heilahtelujen perässä reagoiden.

Tällä hetkellä liian moni hyvinvointialue suunnittelee tulevaa epävarmassa tilanteessa. Siksi keskeisin toive on yksinkertainen: tarvitaan ennustettavuutta.

Rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen

UUTINEN / 01.04.2026

Tällainen on Oma Hämeen oikeuskanslerille tekemä kantelu – käsittelyä pyydetään kiireellisenä

Hyvinvointialue pyytää oikeuskansleria ottamaan kantaa mm. siihen, voidaanko lainvalmistelua jatkaa ilman uutta lausuntokierrosta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on tehnyt oikeuskanslerille kantelun valtiovarainministeriön tavasta valmistella hyvinvointialueiden rahoituslain muutosta. 

Oma Häme antaa lausunnon hyvinvointialueiden rahoitusmallin muutoksista – hallitus päätti myös tehdä kantelun oikeuskanslerille - Oma Häme

Kantelussa arvioidaan, että lain valmistelussa hyvinvointialueita ei ole kuultu riittävällä tavalla.

Kantelun mukaan valmistelussa on useita vakavia puutteita:

• Tiedot olivat puutteellisia: Hyvinvointialueet eivät saaneet kaikkia keskeisiä vaikutusarvioita lausuntokierroksen aikana. Esimerkiksi pitkäaikaisdiagnoosien muutoksen vaikutuksia ei voitu arvioida, vaikka ne vaikuttavat merkittävästi rahoitukseen.
• Aikaa oli liian vähän: Päivitetty aineisto toimitettiin aivan lausuntoajan lopussa. Käytännössä hyvinvointialueille jäi noin yksi työpäivä aikaa perehtyä merkittävästi muuttuneeseen esitykseen.

• Tärkeitä taustatietoja puuttui: Hyvinvointialueet eivät saaneet kaikkia laskelmien tarkistamiseen tarvittavia tietoja. Ilman niitä vaikutusten arviointi ei ole mahdollista.

• Aikataulu meni kuulemisen edelle: Ministeriö ilmoitti, ettei lausuntoaikaa voida pidentää. Kantelun mukaan tämä johti siihen, että kuuleminen jäi käytännössä muodolliseksi eikä vaikuttanut esityksen sisältöön.

Kyse on merkittävästä rahoitusuudistuksesta

Kantelussa korostetaan, että kyseessä on poikkeuksellisen merkittävä lainsäädäntöhanke. Rahoituslain muutoksilla on suora vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen ja siten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Uusien laskelmien perusteella muutokset voivat tarkoittaa hyvinvointialueille kymmenien miljoonien eurojen eroja rahoituksessa. Kanta-Hämeessä rahoituksen kasvu jäisi selvästi muuta maata pienemmäksi.

Kantelussa arvioidaan, että ministeriön menettely voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa, koska valmistelu ei ole täyttänyt hyvän hallinnon ja lainvalmistelun vaatimuksia.

Hyvinvointialue pyytää oikeuskansleria mm. selvittämään, onko valtiovarainministeriö toiminut lainvastaisesti ja voidaanko lain valmistelua jatkaa ilman uutta lausuntokierrosta.

Naukkarinen: kyse ei ole vain muodollisuudesta

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen mukaan kyse on tärkeästä periaatteesta. Hän muistuttaa, että suositusten mukaan lausuntoaika kuuluisi olla 6-8 viikkoa, kun nyt hyvinvointialueet saivat 6-8 tuntia.

– Tämä laki vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvinvointialueet pystyvät järjestämään palveluja. Siksi kuulemisen pitää olla aitoa, ei pelkkä muodollisuus. Jos keskeiset tiedot tulevat aivan viime hetkellä eikä niitä ehdi kunnolla arvioida, hyvinvointialueilla ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa valmisteluun, Naukkarinen sanoo.

– Tämä on perustavaa laatua oleva itsehallintokysymys. On vaikea nähdä, että vaikkapa kuntien valtionosuusmuutoksissa annettaisiin yksi työpäivä lausuntoaikaa, hän lisää.

Kantelun käsittelyä on pyydetty kiireellisenä, koska hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle jo huhtikuussa 2026.

UUTINEN / 26.03.2026

Vuoden 2025 tilinpäätös: ensimmäinen ylijäämäinen tilikausi ja historiallinen toimintakatteen kehitys

Oma Hämeen tilinpäätös vuodelta 2025 on ylijäämäinen, ensimmäistä kertaa hyvinvointialueen toiminta-aikana. Lopullinen tulos viime tilikaudelta oli 23,9 miljoonaa euro ylijäämää, mikä jää alkuperäisestä talousarviosta noin 4,5 miljoonaa euroa. Ylijäämä on vajaat 3 miljoonaa tilinpäätösarviota pienempi, mikä johtuu lähinnä kertaerien vaikutuksista tulokseen.

Oma Häme on pystynyt vaikeassakin toimintaympäristössä hillitsemään menojensa kasvua. Viime vuonna toimintakate on parantunut merkittävästi, ollen -0,7 prosenttia. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa, kuinka paljon varsinainen toiminta tuottaa kustannuksia ennen poistoja, rahoituseriä ja valtion rahoitusosuutta. 

On harvinaista, että hyvinvointialueen toimintakate on supistunut. Toimintakatteen pienenemistä selittää muun muassa palveluostojen ja hankintojen väheneminen.

– Saavutettua tulosta voidaan pitää erinomaisena. Toimintakulujen kasvu vuosina 2024–2025 on ollut hyvinvointialueilla keskimäärin + 5,5 %, kun meillä se on +1,5 %. Tällä lukemalla olemme tilastossa Suomen ykkönen, toteaa talousjohtaja Sampo Salo.

Vuoden 2025 tilinpäätös osoittaa, että määrätietoisella kehittämisellä voidaan samanaikaisesti parantaa palveluja ja vahvistaa taloutta.

– Valtavista taloudellisista säästöpaineista huolimatta hyvinvointialueemme onnistui parantamaan suurinta osaa lakisääteisten palveluiden saatavuuden mittareista. Niistä kenties merkittävimpänä erikoissairaanhoidon kiireettömän hoitotakuun jonoja saatiin lyhennettyä huomattavasti, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tilinpäätöksen esipuheessa.

Vuoden 2025 talousarvio oli hyvinvointialueen ensimmäinen ylijäämään tähdännyt talousarvio. Alusta asti oli selvää, että vuoden 2024 aikana saavutettua talouden positiivista käännettä tuli edelleen pitää yllä ja tehostaa. Tämä siksi, että kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana Oma Hämeelle kertyi raskaat alijäämät, jotka on katettava tämän vuoden loppuun mennessä. Alijäämää on edelleen katettavana noin 85 miljoonaa euroa.

Aluehallitus käsittelee tilinpäätöstä 30. maaliskuuta ja aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan 9. kesäkuuta.

Tilinpäätös on luettavissa aluehallituksen 30.3.2026 kokouksen esityslistan liitteistä 

Henkilöstö onnistumisen taustalla

Vuonna 2025 Oma Hämeessä työskenteli yhteensä 6 771 työntekijää, joista yli 5 600 oli vakituisia. Talouspaineista ja muutoksista huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla ja sairauspoissaolot vähenivät. Samalla vuokratyövoiman käyttöä ja ylitöiden määrää pystyttiin merkittävästi vähentämään. Henkilöstökulut laskivat kokonaisuudessaan valtakunnallisista palkankorotuksista huolimatta.

– Henkilöstö on tehnyt muutosmyllerryksen keskellä upeaa työtä, minkä ansiosta asiakastyytyväisyys on säilynyt erinomaisella tasolla. Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt Työterveyslaitoksen mittauksessa ennallaan. Suurimmassa osassa ammattiryhmiä työnantajan suositteluindeksi jopa parani, mitä voidaan tällaisessa tilanteessa pitää onnistumisena, iloitsee Naukkarinen.

Muutosvauhti näkyy kuitenkin kasvaneena kuormituksen ja stressin kokemuksena sekä lisääntyneenä epävarmuutena henkilöstön keskuudessa. Muutoksen hallintakeinoja ja työyhteisöjen voimavaratekijöitä tulee vahvistaa entistä paremmin.

Talouden tasapainottaminen on perustunut laajoihin toimintatapojen uudistuksiin, prosessien kehittämiseen sekä uusiin kumppanuuksiin. Vuoden 2025 aikana käynnistyi myös Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:n toiminta, mikä muutti organisaatiorakennetta ja paransi toiminnan tehokkuutta.

Vuoteen 2026 hyvinvointialue lähtee tavoittelemaan toista ylijäämäistä tilikauttaan. Tällä kertaa ylijäämätavoitetta ohjaa vahvasti voimassa oleva lainsäädäntö, joka edellyttää alijäämien kattamista kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämän takia voimassa oleva talousarvio tavoittelee 95,5 miljoonan euron ylijäämää.

Vielä ei ole tiedossa, voiko ja aikooko Oma Häme hakea lisäaikaa hallitukselta alijäämien kattamiseen. Hallitus on laatinut esityksen siitä, että joillekin hyvinvointialueille voitaisiin myöntää mahdollisuus kattaa ennen vuotta 2025 syntyneet alijäämät vasta vuoden 2029 loppuun mennessä. Tilannetta arvioidaan kevään muutostalousarviossa.

Mahdollinen lisäaika vuoteen 2029 voisi mahdollistaa noin 45-55 miljoonaa pienemmän ylijäämän tekemisen vuonna 2026. Kuluvaan vuoteen liittyy muitakin epävarmuustekijöitä, muun muassa iso joukko palvelurakennemuutoksia, joiden toimeenpanoon liittyy riskejä.

Palvelut paranivat ja hoitoon pääsy nopeutui

Vuonna 2025 terveydenhuollon toimialalla panostettiin hoitojonojen lyhentämiseen, Assi-sairaalan käyttöönottoon, palvelurakenteen uudistamiseen, strategian toimeenpanoon ja talouden tasapainottamiseen. Lisäksi muun muassa kehitettiin digipalveluja ja Ensilinja-palveluita sekä testattiin lähipalvelumallia Tammelassa. 

Hoidon saatavuus parani vuoden aikana selvästi erikoisairaanhoidossa, hoitojonojen purkutoimien ansiosta. Kuulolaitteen sovitusjono saatiin kokonaisuudessa hoitotakuuseen vuoden loppuun mennessä. Tässä auttoi omien audionomien koulutus, mikä korjasi henkilöstövajetta valtakunnallisesta audionomipulasta huolimatta. Myös perusterveydenhuollossa lainmukainen hoitoon pääsy toteutui hyvin. Asiakastyytyväisyys säilyi korkeana terveydenhuollossa (84,6 % asiakkaista suosittelisi palvelua läheiselleen).

Suurin toiminnallinen muutos oli perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa, jossa kaksi osastoa siirtyi ikäihmisten toimialalle ja yksi osasto lakkautettiin. Samaan aikaan Potilaskoordinaatioyksikön toimintaa laajennettiin ja yhteistyötä ikäihmisten toimialan kanssa kehitettiin. Päivystyksen, ensihoidon ja kiirevastaanottojen kuormitus ei lisääntynyt näiden muutosten takia vuonna 2025. Myös jatkohoitoon pääsy on pysynyt hallinnassa. Muutenkin toiminnassa onnistuttiin siirtämään painopistettä raskaammista palveluista kevyempiin (muun muassa kotisairaala, digipalvelut, kuntoutus), mikä paransi vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. 

Taloudellisesti vuosi toteutui ennakoitua paremmin: toimialan tulos alitti muutostalousarvion 4,9 miljoonalla eurolla ja parani edellisvuodesta. Toimintatuotot kasvoivat merkittävästi (+11,4 %) ja toimintakulujen kasvu pysyi maltillisena (+1,3 %), talouden tasapainottamistoimista johtuen. Tasapainottamisohjelmien tavoitteet toteutuivat pääosin, ja erityisesti lääkekulut (-7,7 %) sekä ostopalvelulääkärikulut (-26,7 %) laskivat. 

Alkuvuoden tietojärjestelmämuutokset häiritsivät toimintaa hetkellisesti ja uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto keväällä 2025 hidasti palveluita, mutta haasteet saatiin selätettyä. Erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi lisätöitä jouduttiin tekemään edellistä vuotta enemmän, mutta hälytystyöt vähenivät merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti ennakointi työsuunnittelussa.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa lisättiin suoran potilastyön määrää ja onnistuttiin vähentämään perumattomia aikoja, mikä lisäsi potilastyytyväisyyttä. Lääkäripalvelujen ostoja vähennettiin, kun virkoihin saatiin tekijöitä. 

Kuntoutuspalveluissa fysioterapeutin suoravastaanottomäärät miltei kaksinkertaistuivat verrattuna vuoteen 2024. Muutos vähensi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä käyntejä perusterveydenhuollon lääkäreillä. 

Ikäihmisten palveluissa rakenteellisia uudistuksia

Ikäihmisten palveluissa jatkettiin vuonna 2025 merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä. Toiminnan keskeisenä tavoitteena oli tukea ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään ja ohjata asiakkaat oikea-aikaisesti oikeantasoisiin palveluihin. 

Merkittävä onnistuminen oli kahden perusterveydenhuollon vuodeosaston muuttaminen arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi Riihimäellä ja Forssassa. Muutos onnistui hyvin, ja syksystä alkaen vuodeosastoilla ei käytännössä ollut jonottajia yksittäisiä tilanteita lukuun ottamatta. Samalla yhteistyö terveyspalveluiden kanssa tiivistyi olennaisesti ja palvelupolkuja saatiin sujuvammiksi.

Asumispalveluissa oman tuotannon kustannustehokkuus parani merkittävästi. Yksikkökohtainen hoitovuorokausi- ja yksikköhintalaskenta vahvisti tiedolla johtamista ja mahdollisti resurssien aiempaa oikeudenmukaisemman ja tehokkaamman kohdentamisen. Myös kotihoidossa kustannusten ja resurssien kohdentamista pystyttiin kehittämään tiimikohtaisten kustannustietojen avulla.

Kotihoidossa etähoidon osuus vahvistui selvästi, ja sen osuus säännöllisen kotihoidon käynneistä nousi noin 8 prosenttiin. Ensilinjan toiminta vakiintui koko hyvinvointialueella, ja yksi yhteinen puhelinnumero paransi asiakkaiden neuvontaa, palveluohjausta ja yhteydenoton sujuvuutta. Lisäksi lyhytaikainen yhteisöllinen asuminen vakiintui osaksi palvelukokonaisuutta.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut – oma tuotanto vahvistui

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa keskeinen onnistuminen oli oman palvelutuotannon vahvistaminen ja ostopalvelujen vähentäminen. Tämä näkyi kustannusten hallinnan paranemisena.

Palveluja kehitettiin erityisesti ryhmämuotoisina ja ennaltaehkäisevinä kokonaisuuksina. Sosiaalinen kuntoutus ja ryhmätoiminta kasvoivat. Perhekeskusmallia vahvistettiin edelleen yhdistämällä eri toimijoita saman kokonaisuuden alle ja kehittämällä varhaisemman tuen palveluita. Opiskeluhuollon psykologiresurssia pystyttiin vahvistamaan lähelle lakisääteistä mitoitusta, mutta kaikkia koulu- ja opiskeluhuollon määräaikaistarkastuksia ei saatu tehtyä. 

Palautetietoisen toimintamallin käyttöönotto eteni perhekeskuksessa, lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Vammaispalveluissa tuli voimaan uusi vammaispalvelulaki, joka toi mukanaan uusiakin palveluita. Myös lasten ja nuorten terapiatakuuta koskeva laki tuli voimaan, mikä näkyi perustason lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen tehostumisena.

Palveluita haastoi kasvanut kysyntä muun muassa vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa ja lapsiperheiden palveluihin tulleissa ilmoituksissa ja yhteydenotoissa sekä lastensuojelun tarpeissa.

Pelastustehtävien määrä laski hieman, ja onnettomuuksien ehkäisyssä onnistuttiin pääosin tavoitteiden mukaisesti. Turvallisuusviestintää lisättiin ja valvontaa kohdennettiin aiempaa enemmän riskiperusteisesti.

Haasteena oli kuitenkin henkilöstöresurssien riittävyys. Kaikkia suunniteltuja palotarkastuksia ei pystytty toteuttamaan, eikä uusia, pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisia virkoja voitu täyttää talouden tasapainottamisohjelman vuoksi.

Lue lisää: Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa