UUTINEN / 08.05.2025

Palveluverkkomuutosten toimeenpano etenee suunnitellusti Oma Hämeessä

Aluevaltuusto päätti Oma Hämeen palveluverkkomuutoksista huhtikuussa 2024. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat muutokset alkavat näkyä asiakkaille pääsääntöisesti vuoden 2026 alussa. Muutosten valmistelu henkilöstön kanssa on hyvässä vauhdissa. Hämeenlinnassa käynnissä on toiminto- ja rakennuskohtainen suunnitteluvaihe. Forssassa ja Riihimäellä suunnittelu käynnistyy vähän myöhemmin. 

Palveluverkkomuutosten tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Muutosten lähtökohtana ovat väestön palvelutarpeet ja niiden muutokset sekä henkilöstön ja rahoituksen riittävyys. Pelastuspalveluihin ei ole tulossa suuria muutoksia, niistä on linjattu pelastustoimen palvelutasopäätöksessä.

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitellään muutosten toimeenpanon suunnitelmaa ja tämänhetkistä tilannetta. Myös aluevaltuustolle raportoidaan toimeenpanon etenemisestä säännöllisesti, kuten muutoksista päätettäessä edellytettiin. Asukkaille palvelumuutoksista tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun aikataulut täsmentyvät ja asiat tulevat ajankohtaiseksi.

Lähipalvelumallin pilotti jatkuu Tammelassa

Aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tehdyn päätöksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan jatkossa laajasti kolmessa palvelukeskuksessa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Palvelukeskuksissa tullaan tarjoamaan laaja valikoima palveluja, kuten kiirevastaanottoja, laboratorio- ja kuvantamispalveluja, osastohoitoa, apuvälineiden jakelua, psykiatrian poliklinikkatoimintaa sekä suun terveydenhuoltoa.

Valtuuston päätöksellä palvelukeskusten lisäksi perustetaan yhdeksän palvelupistettä eri puolille maakuntaa. Palvelupisteet tulevat sijaitsemaan Jokioisissa, Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Lopella, Oitissa, Parolassa, Tervakoskella ja Turengissa. Näissä palvelupisteissä tarjotaan muun muassa kiireettömiä ja kiireellisiä vastaanottoja, neuvolapalveluja, laboratoriopalveluja sekä liikkuvia palveluja asiakastarpeen mukaan.

Asukkaiden käytössä ovat myös Oma Hämeen digitaaliset palvelut, joita on kehitetty vauhdikkaasti koko hyvinvointialueen toiminnan ajan. Oma Häme -sovellus ja monet chat-palvelut ovat kasvattaneet asiakasmääriään tänäkin vuonna. Etävastaanotot ja chat-palvelut parantavat palvelujen saatavuutta ja joustavuutta monille asiakasryhmille. 

Oma Häme on pilotoinut uutta lähipalvelumallia alkuvuoden aikana Tammelassa. Mallissa haluttiin kartoittaa tammelalaisten tarpeita lähipalveluille. Tavoitteena oli myös helpottaa hoitoon pääsyä erityisesti väestöryhmille, joilla on ollut haasteita palveluihin pääsyssä tähän asti.

Alustavat havainnot Tammelasta kertovat, että moni asukas valitsi asiointipaikakseen Forssan. Perusterveydenhuollon, neuvolan, aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarjolla olevista vastaanottoajoista jäi suurin osa, eli 77 prosenttia, varaamatta ja käyttämättä maalis-huhtikuun aikana.

Samana aikana vain kaksi asiakasta ilmoitti valinneensa Tammelan palvelupisteen, koska heidän olisi ollut vaikea päästä vastaanotolle Forssaan. Perusterveydenhuollon käynti- ja kontaktitilastojen perusteella näyttää siltä, että tammelalaiset ovat hakeutuneet palveluihin ja saaneet palveluita alkuvuoden aikana keskimääräistä paremmin. 

– Nämä valtuuston päätöksen mukaisen, ensimmäisen raportointipisteen tulokset ovat alustavia tietoja. Niiden perusteella ei voi vielä tehdä tarkempaa päätöstä lähipalvelukonseptin toimivuudesta tai tarpeesta. Ensimmäiset havainnot ovat kuitenkin varsin yllättäviä. Jatkamme Tammelan ja muiden pilottien kanssa palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Hämeenlinnassa tilasuunnittelu on pitkällä 

Palveluverkkomuutosten pääperiaatteena on keskittää palveluja Oma Hämeen omiin tiloihin sekä koota palveluja yhteen asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hämeenlinnassa palveluja tiivistetään Ahveniston mäelle, Viipurintielle ja Uppsala-taloon, jossa palvelut säilyvät ennallaan.

Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä sairaalalta vapautuviin tiloihin Ahveniston mäelle tulee sijoittuman uusia palveluja. Ahvenistolle sijoittuvat muun muassa selviämisasema sekä katkaisu- ja vieroitushoitoyksikkö, psykiatrinen kuntoutus, nuorisopsykiatrian poliklinikka sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalvelut. Lisäksi tulee tiloja ikäihmisten palveluiden työntekijöille, muun muassa asiakasohjauksen, etä- ja digikeskus, arviointi- ja kuntoutustiimin väelle. Myös HR-palvelut ja kehittämisyksikkö sijoittuvat Ahvenistolle. Perhehoitokeskus Kanerva muuttaa Ahvenistolle, jonne rakennetaan myös uusi lastensuojeluyksikkö.

Viipurintien terveysasemalle kootaan myös paljon Oma Hämeen sote-palveluja. Tiloissa jatkavat perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut, neuvolapalvelut, kuntoutuspalvelut sekä hoitotarvikejakelu ja apuvälinekeskus. Viipuritieltä löytyvät jatkossa myös suun terveydenhuolto ja perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut. Myös osa sosiaalipalveluista, kuten aikuissosiaalityö, työllisyyden ja kotoutumisen edistämisen palvelut, lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta, perheoikeudellinen yksikkö ja vammaissosiaalityö muuttavat Viipurintielle. 

Forssan ja Riihimäen palvelukeskusten palvelutarjonta täsmentyy tämän vuoden aikana, kun sairaaloiden toiminnan muutokset selkeytyvät.

Toimipisteiden muutokset mahdollistavat uudenlaista yhteistyötä

Palveluverkkomuutosten valmistelua tehdään Oma Hämeessä yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilöstö osallistuu omaa yksikköään koskevaan suunnitteluun ja muutosten toteuttamiseen. Koko henkilöstölle on pidetty yleisiä infoja muutosten suunnittelusta. Lähijohtajat ja tulosaluejohtajat pitävät oman väkensä ajan tasalla valmistelusta. 

Muutos on myös mahdollisuus kehittää uusia yhteistyömuotoja Oma Hämeessä. Yhteisen keskustelun ja suunnittelun kautta voidaan parantaa työskentelyolosuhteita, yhdistää työkulttuureja ja luoda uusia, yhteisiä toimintamalleja. Palveluverkkomuutoksilla ei pyritä henkilöstön vähentämiseen. Joillekin toimialoilla ja tulosalueilla siirtyminen uuteen voi kuitenkin edellyttää yhteistoimintaneuvotteluita, jos henkilöstön työnkuviin ja työpisteisiin tulee olennaisia muutoksia.

Oma Häme kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia tarpeita. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että asiakas saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. 

UUTINEN / 30.05.2024

Aluehallitus käsittelee maanantaina Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökauppaa

Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy osaltaan Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökaupan. Kiinteistöjärjestelyistä on olemassa jo aiesopimus, jonka mukaan osapuolet luovuttavat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Ahveniston sairaala-alue ja rakennukset siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. 

Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen sekä hyväksynnän ministeriöiltä. Kaupalla halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja.

Kaupan kohteiden käypä arvo vastaa arvonmäärityksen marginaalien rajoissa kiinteistöjen aiesopimusvaiheessa arvioituja arvoja. Kauppakirjassa Oma Hämeen omistaman Ahveniston sairaala-alueen myyntihinta on 63 miljoonaa. Hämeenlinnan kaupungin omistamien neljän kohteen myyntihinta on  noin 34 miljoonaa euroa. Tällöin Hämeenlinnan kaupunki maksaisi Oma Hämeelle välirahaa vajaat 29 miljoonaa euroa. 

Kiinteistökaupan solmimisen jälkeen Oma Häme vuokraisi kaupungilta käyttöönsä kaikki Ahveniston sairaala-alueen rakennukset vuoden 2026 loppuun saakka. Oma Häme maksaisi kaikista tiloista kaupungille vuokraa noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Osaan tiloista, kuten Ahvenisto-rakennukseen, ensiavun tiloihin sekä C- ja M-rakennuksiin, Oma Häme jäisi vuokralle vuoden 2045 loppuun saakka. Sen sijaan D-, E- ja F-rakennukset jäisivät pois Oma Hämeen käytöstä vuoden 2026 lopussa.

Palvelut paremmin asukkaiden saataville

Kiinteistöjärjestelyn kannattavuus Oma Hämeelle vaihtelee 2020-, 2030– ja 2040-luvuilla. Hyvinvointialueen toiminnallista ja taloudellista tilannetta on vaikea arvioida pitkällä aikavälillä, koska esimerkiksi rahoitukseen, lainsäädäntöön ja hyvinvointialueille määrättyihin tehtäviin liittyy epävarmuustekijöitä.

Lähivuosina kiinteistöjärjestely on toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava Oma Hämeelle. Järjestely on lähivuosina myös kannattavampi kuin keväällä julkistetussa palveluverkkosuunnitelmassa ollut vaihtoehto, jossa Hämeenlinnan sote-palveluja olisi keskitetty merkittävästi Oma Hämeen omiin tiloihin eli lähinnä Ahvenistolle.

Kiinteistöjärjestely vähentää toiminnallisia ja taloudellisia riskejä, kun palvelut on hajautettu useampaan toimipisteeseen. Samalla palvelut ovat paremmin asukkaiden saavutettavissa. Hyvinvointialue ei tarvitse pitkäaikaista lainaa kiinteistöjärjestelyille, mutta Oma Hämeen on säädösten mukaan haettava sille kuitenkin laskennallista lainanottovaltuutta ministeriöltä. 

UUTINEN / 04.06.2024

Aluehallitus hyväksyi kiinteistökaupan Hämeenlinnan kaupungin kanssa

Maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi osaltaan Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kiinteistökaupan. Kiinteistöjärjestelyistä on olemassa jo aiesopimus, jonka mukaan osapuolet luovuttavat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Ahveniston sairaala-alue ja rakennukset siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti. Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. 

Kiinteistökauppa vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen sekä hyväksynnän ministeriöiltä. Aluevaltuusto käsittelee kauppaa kokouksessaan 18. kesäkuuta. Kaupalla halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. Lue lisää kiinteistökaupasta

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös, että Oma Häme hakee lainanottovaltuuden muuttamista ministeriöiltä. Muutos tarvitaan, jotta hyvinvointialueelle syntyy laskennallinen lainanottovaltuus Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehtävien kiinteistöjärjestelyjen toteuttamiseksi. Oma Häme ei tarvitse pitkäaikaista lainaa kiinteistökauppaan ja sen myötä hyvinvointialueen vuokravastuut kokonaisuutena laskevat. Hyvinvointialue voi rahoittaa Forssan sairaalan oston kiinteistökaupasta saatavilla rahoilla. 

Silmäpoliklinikan laiteinvestointeihin tarvitaan hyväksyntä

Lisäksi Oma Häme hakee ministeriöiltä lupaa muuttaa lainanottovaltuuden perusteena olleen investointisuunnitelman kohdennuksia sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelman osalta. Muutos tarvitaan Forssan sairaalan silmätautien poliklinikan laiteinvestointeja varten. 

Aiemmin Oma Häme on ostanut silmätautien hoitoon liittyviä palveluita Forssassa Silmäasema Julkiset palvelut Oy:ltä. Syyskuusta eteenpäin Oma Häme aikoo tuottaa palvelut itse. Forssan sairaalassa on valmiina sopivat tilat ja henkilöstö, mutta laitteet silmätautien poliklinikalle sekä kaihileikkaustoimintaan puuttuvat.

Omalla palvelutuotannolla tavoitellaan säästöjen lisäksi toiminnan tehostamista, koska silmätautien hoidon saatavuus ei ole ollut Kanta-Hämeessä lainmukaisella tasolla. Omaa toimintaa kokeillaan kahden vuoden pilottina, jonka perusteella jatko arvioidaan ennen ASSI-sairaalaan siirtymistä. Silmätautien investointihankinnat voidaan tarvittaessa hyödyntää ASSI-sairaalassa.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi Assi-sairaalanhankkeeseen liittyvät raportit. Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös talouden toteuman ensimmäiseltä vuosineljännekseltä sekä toteumaennusteen. Aluehallitus edellyttää, että toimialat valmistelevat menoleikkaustoimia, joilla korjataan tämän vuoden budjetin ylittymiset. Menoleikkaustoimia käsitellään vuoden 2025 talousarvioraamin käsittelyn yhteydessä aluehallituksen kokouksessa 17. kesäkuuta. 

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 10. kesäkuuta.

UUTINEN / 18.12.2023

Palveluverkkoselvitys etenee päätöksentekoon - asukaskyselyiden tulokset ja lausunnot ovat päättäjien tukena

Aluevaltuusto päättää tiistaina 19. joulukuuta palveluverkon määritysperiaatteista, joiden pohjalta tehdään maaliskuussa 2024 päätöksiä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuodoista, saatavuudesta ja toimipisteistä. Palveluverkkosuunnitelman valmistelulle on tehty erillinen osallistamissuunnitelma, jossa huomioidaan asiakkaiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallisuus.

Hyvinvointialueen lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet ovat käsitelleet asiaa loka-marraskuun aikana. Henkilöstölle tehtiin palveluverkkoselvitykseen liittyen Webropol-kysely, johon vastasi noin 700 työntekijää. Sidosryhmien kanssa on käyty omia keskusteluja. Asukkaita on haastateltu ympäri maakuntaa ja lisäksi asukkailla oli mahdollisuus vaikuttaa sähköisen Polis-keskustelualustan kautta. Lisäksi hyvinvointialue sai palveluverkkoselvityksestä lausuntoja kunnilta ja järjestöiltä sekä kansalaisaloitteita yksityishenkilöiltä. Kaikki lausunnot ja kyselyiden tulokset on toimitettu päättäjille ja ne löytyvät liitteinä tiistain kokouksen esityslistasta. 

– Olen hyvin tyytyväinen siitä, että olemme saaneet paljon perusteltuja lausuntoja. Se osoittaa, että asia on tärkeä meille kaikille. Lausunnot otetaan tarkasti huomioon asiasta päätettäessä, toteaa aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.).

Palveluverkon määritysperiaatteet antavat suuntaviivat hyvinvointialueen palveluverkon tulevalle rakenteelle ja organisoimiselle. Sovituilla periaatteilla pyritään turvaamaan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden palveluiden saavutettavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Pelastuspalveluiden osalta palveluverkon rakennetta linjaa ensisijaisesti pelastustoimen palvelutasopäätös. Aluevaltuusto päättää määritysperiaatteista tiistaina – kokousta voi seurata suorana klo 14 alkaen Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Lähes 400 asukasta haastateltiin marraskuussa

Asukkaiden ajatuksia kerättiin marraskuussa kyselytutkimuksella, jonka teki Innolink Oy. Tutkimushaastattelijat tekivät lähes 400 haastattelua Forssassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Riihimäellä ja Tammelassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asukkaiden palvelutarpeita ja ajatuksia palvelutapojen muutoksista.

Valtaosa kyselyyn vastaajista oli käyttänyt Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluita muutamia kertoja kuluneen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Oma Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vastausten perusteella asukkaille tärkeimmät asiat sote-palveluissa ovat peruspalvelujen saaminen läheltä, oikean palvelun löytäminen helposti sekä avun ja tuen saaminen varhaisessa vaiheessa. Vastauksissa korostui myös hoitajan ja lääkärin vastaanottojen saatavuus läheltä. 

Lähes puolet vastaajista oli jo käyttänyt Oma Häme -sovellusta. Sähköisiin palveluihin toivottiin opastusta, mutta moni vastaaja kannatti sähköisen ajanvarauksen yleistymistä. Uudet chat-palvelut koettiin toimiviksi ja tarpeellisiksi erityisesti nuorempien vastaajien keskuudessa. 

Loka-marraskuussa Oma Häme sai asukkailta sähköisen kyselyn kautta runsaasti arvokkaita näkemyksiä palveluverkkoselvityksestä. Sähköinen kysely toteutettiin kahdessa vaiheessa Polis-keskustelualustalla. Keskusteluissa nousi esiin asukkaiden huoli paikallisten palveluiden jatkuvuudesta, erityisesti terveysasemien säilymisen puolesta esitettiin runsaasti näkemyksiä. Suurin osa keskustelijoista oli yksimielisiä myös siitä, että palveluita tulisi tehostaa supistamisen sijaan. Näkemyksiä ja ehdotuksia esitettiin paljon myös siitä, miten palveluita voisi kehittää tulevaisuudessa, mikäli terveysasemia lakkautetaan. 

Polis-keskusteluissa saivat kannatusta erilaiset neuvonta- ja ohjauspisteet sekä terveyspalvelupisteet, joissa olisi sairaanhoitajan vastaanotto yhdessä etälääkärin kanssa. Myös liikkuviin palveluihin suhtauduttiin myönteisesti, erityisesti laboratorion ja näytteenottojen osalta. Voit lukea Polis-keskusteluiden annista lisää täältä.

Uusi osallistamisen kierros helmikuussa

Sidosryhmille järjestettiin marraskuussa kaksi omaa keskustelutilaisuutta, joihin osallistui edustajia maakunnan oppilaitoksilta, järjestöistä, seurakunnista ja Kelasta. Toisessa keskustelutilaisuudessa työskenneltiin työpajassa Orchidea-verkkoalustalla. Osallistujat pohtivat niitä asioita, joita Oma Hämeen tulisi ottaa huomioon palveluverkon ja palvelutapojen muutoksessa. Lisäksi työpajassa käytiin keskustelua mahdollisista uusista yhteistyömuodoista. Työpajassa ideoitiin muun muassa yhteistyömalleja kotiin vietäviin ja liikkuviin palveluihin. Lisäksi pohdinnassa oli erilaiset yhteistyömuodot, jolla voitaisiin edistää asukkaiden digitaitoja. 

Kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien lausunnoissa nousi esiin muun muassa huoli ikäihmisten palvelujen saannista, jos palveluja paljon keskitetään. Keskittämisen vaikutukset huolestuttivat useampia lausuntojen antajia myös siksi, että maakunnan joukkoliikenneyhteydet ovat huonot. Yleisesti lausunnoissa kritisoitiin suunniteltujen muutosten nopeutta ja laajuutta ja kyseenalaistettiin se, miten laajasti suunnitelmien vaikutuksia maakuntaan ja asukkaisiin on arvioitu.

– Lausunnoista välittyy paljon samoja asioita, joita olemme aluehallituksessakin keskustellut. Sidosryhmien ja kuntalaisten huolet ja kehittämisajatukset ovat ymmärrettäviä. Monia asioita tullaan huomioimaan päätöksenteossa, mutta tietenkin toivon myös ymmärrystä ja tosiasian tunnustamista sen suhteen, että kaikki tahot eivät saa kaikkia esittämiään asioita läpi. Talousvaatimukset ja henkilöstön riittävyys tuo aikamoisia reunaehtoja välttämättömille muutoksille, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.)

Palveluverkkosuunnitelman seuraavaan vaiheen valmistelu käynnistyy heti aluevaltuuston tiistaisen kokouksen jälkeen. Seuraavaksi tehdään muutosesitykset palveluverkon osalta, niitä käsitellään ensimmäisen kerran aluehallituksen kokouksessa 29. tammikuuta 2024.

Helmikuun aikana tullaan järjestämään seuraava laaja osallistamisen kierros asiakkaille, asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille. Helmikuun aikana tehdään myös vaikutusarvioinnit tehtyjen muutosesitysten osalta. Palveluverkon muutoksista aluevaltuusto päättää 26. maaliskuuta 2024.