UUTINEN / 26.09.2023

Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille – tavoitteena monipuolisempi keskustelu sote-alasta

Oma Häme osallistuu Hämeenlinnassa viikon lopulla järjestettävään Hyvin sanottu -keskustelufestivaaliin. Toista kertaa Verkatehtaalla järjestettävä tapahtuma on osa Ylen ja Erätauko-säätiön vetämä hanketta, jossa parannetaan suomalaista keskustelukulttuuria.   

Oma Hämeen pop up -keskustelu on julkinen ja paikalla oleva yleisö voi seurata sitä. Keskustelu käydään perjantaina 29.9. klo 17.15–18.45 Verkatehtaan Lasipihalla. Sen otsikko on Kukaan ei enää halua hoitajaksi ja muita väitteitä sote-alasta. Oma Häme haluaa osallistumisellaan monipuolistaa sote-alasta käytävää julkista keskustelua, joka on ollut viime aikoina hyvin kielteistä.

– Osallistuminen Hyvin sanottuun tukee Oma Hämeen työkulttuurin kehittämistä, koska tavoittelemme vuorovaikutuksen ja avoimen keskustelun vahvistamista. Opettelemme kuuntelemaan toinen toisiamme, mihin Erätauko-keskustelumenetelmä tähtää. Oma Häme on niin iso organisaatio, että yhtä yksinkertaista totuutta asioista on harvoin. On tärkeä kuulla asioita monesta eri näkökulmasta, toteaa Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Hyvin sanottu -keskustelut käydään Erätauko-menetelmää hyödyntäen. Erätauko-keskusteluissa ei etsitä ratkaisuja, päätöksiä taikka samanmielisyyttä, vaan mahdollisimman moniäänistä kokemusten ja niistä kumpuavien näkökulmien vaihtoa. Oma Hämeen keskusteluun osallistuu hyvinvointialueen työntekijöiden lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka edustavat erilaisia viiteryhmiä, kokemuksia ja näkökulmia. Erätauko-keskusteluissa tittelit eivät päde, koska jokainen edustaa vain itseään ja osallistuu keskusteluun omien kokemustensa kautta. 

Hyvin sanottu -keskustelufestivaali koostuu monenlaisista keskusteluista, joista osa on luottamuksellisia ja osa julkisia. Ylen järjestämiä keskusteluita voi seurata Yle Areenassa ja Yle.fi:ssä. Osa keskusteluista näytetään myös Yle TV1:ssä. Kahden päivän aikana festivaalilla käydään kaikkiaan 80 keskustelua hyvin monipuolisista aiheista, muun muassa ihmissuhteista, pelaamisesta, eläin- ja luontosuhteesta, häpeästä, yksinäisyydestä, nuorten hyvinvoinnista ja mokaamisesta. Tapahtuman koko ohjelma löytyy täältä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön luotsaama viisivuotinen hanke, jonka osallistujat pyrkivät vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistamme suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.

UUTINEN / 26.09.2023

Oma Hämeen käyttämä kuljetusyhtiö on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi

TENA-inkontinenssituotteidemme kuljetuspalvelusta vastaava Westlog Oy on joutunut kyberhyökkäyksen ja tietovuodon kohteeksi.

Henkilötietovuoto on voinut kohdistua myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaisiin, jotka ovat tilanneet hoitotarvikejakelumme kautta TENA-tuotemerkin inkontinenssisuojia kotiinkuljetuksella.

Loukkaus voi koskea asiakkaiden nimeä, yhteystietoja, mahdollista järjestelmässä ollutta henkilötunnusta sekä tietoa tehdyistä tilauksista.
Tietovuoden laajuus ja vaikuttavuuden arviointi on vielä kesken.

Asiakkaiden on hyvä kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin petosyrityksiin. Jos epäilee omien tietojen väärinkäytöstä ja rikosta, kannattaa olla yhteydessä poliisiin. Myös maksun pyytäminen hyvinvointialueen hoitotarvikkeista viittaa rikolliseen toimintaan.

Asiakkaiden ei tarvitse erikseen olla yhteydessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueeseen.

Lisätietoa tietoturvasta ja tietosuojasta:
Neuvoja identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille (kyberturvallisuuskeskus.fi)

Organisaatiot | Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietoturvaohjeita kotiin ja työpaikalle | Kyberturvallisuuskeskus

UUTINEN / 25.09.2023

Aluehallitus päätti Oma Hämeen työterveyshuollosta ja talousarvioprosessin uudesta aikataulusta

Aluehallitus hyväksyi maanantaina kokouksessaan uuden aikataulun Oma Hämeen vuoden 2024 talousarvion käsittelylle. Keväällä tehdyt suunnitelmat talousarviosta ja sen käsittelyaikataulusta menivät uusiksi, kun valtionrahoituksen taso varmistui elokuussa. Lukuihin odotetaan täsmennyksiä vielä lokakuun alussa. Tämän vuoksi talousarvioprosessin aikataulua pitää muuttaa.

Aluehallitus antaa uuden talousarvioraaminsa 23. lokakuuta, minkä jälkeen lautakuntien on annettava talousarvioesityksensä 3. marraskuuta mennessä. Aluevaltuusto puolestaan käsittelee talousarviota 19. joulukuuta.

Maanantaina Janakkalassa kokoontunut aluehallitus päätti myös Oma Hämeen työterveyshuollon hankinnasta. Hyvinvointialue on kilpailuttanut Oma Hämeen työterveyshuollon sekä järjestämisvastuun mukaiset työterveyspalvelut. Hankinnan ennakoitu arvo on 12 miljoonaa euroa. Oma Häme sai tarjoukset Terveystalolta ja Mehiläiseltä. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jätti Terveystalo, joka valittiin työterveyshuollon kumppaniksi.

Kaksivuotinen sopimus alkaa tammikuussa 2024. Terveystalo vastaa tälläkin hetkellä Oma Hämeen työterveyshuollosta, mutta nyt voimassa oleva sopimus on vain vuoden mittainen siirtymävaiheen vuoksi.

Palkkaharmonisoinnille ja pelastustoimen palvelutasopäätökselle hyväksynnät

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Oma Hämeen palkkaharmonisointisuunnitelman. Palkkaharmonisointityön tavoitteena on rakentaa Oma Hämeelle uusi palkkausjärjestelmä sekä vahvistaa palkkatasa-arvoa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Palkkaharmonisointia tehdään suunnitelmallisesti yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa taloudelliset reunaehdot huomioiden.

Palkkaharmonisoinnin yksityiskohtaisempiin tavoitteisiin tulevat vaikuttamaan myös valtakunnalliset virka- ja työehtosopimusten palkkausmääräykset. Harmonisointi on monimutkainen, aikaa vievä ja elävä prosessi, minkä vuoksi nyt hyväksytty suunnitelma ei ole kovin yksityiskohtainen. 

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöstä ja hyväksyi sen osaltaan. Aluevaltuusto hyväksyy vielä 1.1.2024 voimaan tulevan palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja muita uhkia.

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös Assi-sairaalan sähköisen kalustelukitusjärjestelmän hankinnan sekä muutoksen Assin kuvantamislaitteiden budjettiin.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 9. lokakuuta.

UUTINEN / 22.09.2023

Sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön Kanta-Hämeessä – auttaa tarttumaan ongelmiin alkuvaiheessa

Oma Hämeessä on otettu käyttöön sosiaalisen raportoinnin lomake. Sosiaalisella raportoinnilla voidaan nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeita, hyviä käytäntöjä, konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja ajankohtaisia ilmiöitä, jotka muuten jäävät helposti huomaamatta. 

Oletko huomannut jotain ilahduttavaa tai myönteistä kehitystä asuinalueellasi tai ympäristössäsi? Onko sinulla herännyt huoli jostain asiasta ja haluaisit tuoda sen viranomaisten tietoon? Oletko havainnut jonkin ajankohtaisen tai toistuvan ilmiön tai ongelman, joka olisi hyvä saattaa viranomaisten tietoon ja ratkaistavaksi? Tai haluatko kertoa, miten sinun mielestäsi jokin hyvinvointiin liittyvä asia tulisi ratkaista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella? 

Sosiaalinen raportointi on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, jonka avulla kerätään tietoa hyvinvointialueella ilmenevistä sosiaalisista ilmiöistä ja asioista. Nämä voivat olla esimerkiksi arjessa näkyviä haasteita tai vaikka kehittämistarve hyvinvointialueen palveluissa. Lomakkeen avulla vastaaja voi tarjota omia ratkaisuvaihtoehtojaan ja kertoa, mitä epäkohdille pitäisi tehdä. 

– Meille on merkityksellistä, että saamme tietoa erilaisista näkökulmista, kuten asukkaan, asiakkaan, yhdistyksen tai yrityksen näkökulmasta. Eli siitä, millaisia vaikutuksia erilaisilla ilmiöillä tai vaikkapa palvelujen puutteilla on hyvinvointiin ja arkeen, kertoo sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen Oma Hämeestä. 

Sosiaalisen raportoinnin lomaketta voivat asukkaiden lisäksi käyttää esimerkiksi eri alojen työntekijät, virkamiehet ja järjestöjen edustajat. Raportit kootaan yhteen muutaman kerran vuodessa ja kerätty tieto annetaan poliittisten päättäjien ja viranomaisten käyttöön. Tuloksia esitellään myös Kanta-Hämeen rakenteellisen sosiaalityön järjestämissä tapahtumissa. 

– Tiedon avulla voimme vaikuttaa palveluihin ja pääsemme kiinni ongelmiin jo silloin, kun ne ovat vasta aluillaan, Pellinen huomauttaa. 

Sosiaalisen raportoinnin lomake löytyy Oma Hämeen verkkosivuilta. Lomakkeen tietoja käsitellään anonyymisti. 

ARTIKKELI / 19.09.2023

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestettiin Elomessut, jossa myös Oma Häme oli mukana. Messuilla keskusteltiin muun muassa ravitsemustottumuksista. Keskustelua syntyi esimerkiksi riittävästä syömisestä, lasten ruokailusta ja aikuisten kasvisten käytöstä. 

Messukävijät nauttivat ruoasta

Messukävijöille jaettiin kyselylomaketta, jossa tarkasteltiin ruokailutottumuksia ja erityisesti säännöllistä ateriarytmiä. Osa messukävijöistä vei lomakkeen kotiinsa ja osa jätti sen Oma Hämeen työntekijöille. Jätettyjä vastauksia oli yhteensä 13 kappaletta. 
• Puolessa jätetyistä vastauksissa ruokailurytmin kuvattiin olevan säännöllinen. Ruokailukertoja oli näillä vastanneilla päivittäin lähes aina noin 3–6 kertaa. Loput vastaajat kertoivat ruokailurytminsä olevan vaihteleva tai ettei heillä ole tietynlaista rytmiä. 
• Useimmat vastaajat kertoivat syövänsä monipuolisen iltapalan. Osa vastanneista kertoi, ettei syö ollenkaan iltapalaa, tai koluaa usein iltaisin kaappeja nälkäisenä. 
• Lähes kaikki vastaajat kertoivat syömisen olevan heille luonnollista ja he kertoivat nauttivansa ruoasta hyvällä omallatunnolla. 

Ihmisille saattavat sopia erilaiset ruokailutottumukset ja -rytmit. Pääasia on, että syöminen on luonnollista ja ruokailusta nautitaan. On kuitenkin hyvä olla tietoinen, että tietyt asiat, kuten säännöllinen ruokailurytmi, tukevat usein hyvinvointia.

Säännöllinen ruokailurytmi on hyödyksi

Messukävijöiden vastauksissa oli havaittavissa mielenkiintoinen seikka. Ainoastaan niissä vastaajissa, jotka kertoivat ruokarytminsä olevan epäsäännöllinen, oli heitä, jotka kertoivat koluavansa kaappeja iltaisin nälkäisenä. He myös vastasivat muita useammin, että he tuntevat itsensä liian täydeksi aterioiden jälkeen. 

Messukävijöiden vastauksia ei ollut paljon, mutta ne kertovat samaa kuin aikaisemmin on havaittu: Mikäli säännöllistä ateriarytmiä ei ole, verensokeri vaihtelee ja saa helposti aikaan mielitekoja erityisesti iltaisin. Tällöin ruokavalinnat eivät välttämättä ole terveyttä edistäviä, ja saattaa käydä niin, että tulee syötyä yli oman tarpeen. Olo voi tuntua liian täydeltä ja epämukavalta. 

Mikäli toivoo iltasyömiseen ja omaan ateriarytmiinsä muutoksia, tulisi olla valmiutta tarkastella omia ruokailutottumuksiaan. Milloin oikeastaan syö ja mitä syö? Kuinka pitkä aika aterioiden välissä yleensä on ja millainen näläntunne on ennen ja jälkeen ruokailun? Onko ruokailussa jokin asia, johon kaipaisi muutosta? 

Säännöllinen ateriarytmi on 3–4 tuntia

Mikäli kaipaa muutosta ateriarytmiin, sitä voi muuttaa vähitellen. Säännöllisessä ateriarytmissä ruokailuhetket toistuvat noin 3–4 tunnin välein. Mikäli aikaväli tuntuu liian tiheältä, voi rytmiä muokata omaan elämään sopivaksi esimerkiksi niin, että päivässä olisi noin neljä ruokailuhetkeä. Ateriarytmin tavoitteena on, että ruokailuhetket toistuvat päivittäin suurin piirtein samaan aikaan ja ruokailun jälkeen tuntee itsensä sopivan kylläiseksi ja vireäksi.

Uusia asioita opetellessa on hyvä muistaa, että kokeilu vie aikaa ja se saattaa vaatia aluksi etukäteissuunnittelua. Esimerkiksi ateriarytmin takaamiseksi on hyvä miettiä etukäteen, milloin päivän mittaan syö ja mitä syö. Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi lisäämällä päivän alkupuoliskolle kevyen aamupalan tai kasvispainotteisen lounaan. Mikäli aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen, voi esimerkiksi banaanin ja leivän pakata mukaan töihin.

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, joten uutta kokeilua kannattaa jatkaa useamman viikon ajan. Samalla kannattaa seurata, kuinka muutokset vaikuttavat oloon, vireyteen ja esimerkiksi nälän tunteeseen. Vähenevätkö vaikkapa illan mieliteot, jos on syönyt tasaisesti pitkin päivää? 

Palkintona hyvän olon tunne

Uusien asioiden opettelulla voi olla monia myönteisiä vaikutuksia, kuten hyvän olon tunne. Lisäksi kun uudesta tavasta tulee vähitellen tottumus, se ei vaadikaan enää niin paljoa suunnittelua ja pinnistelyä. Esimerkiksi aamun eväät voivat valmistua kuin itsestään.

Lisätietoa ateriarytmistä ja ruokavalion kulmakivistä löytyy Terveyskylän sivuilta. 
Kasvispainotteisia ruokareseptejä on tarjolla esimerkiksi Sydänliiton sivuilta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin puolesta,
elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää 

UUTINEN / 14.09.2023

Neuvola-chat on kiinni perjantaina 15.9.

Oma Hämeen äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä perhesuunnittelun chat-palvelu on poikkeuksellisesti kiinni perjantaina 15.9. 

Ota neuvola-asioissa yhteyttä oman alueesi neuvolaan.

Katso tästä neuvoloiden yhteystiedot 

UUTINEN / 11.09.2023

Strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi Satu Ala-Kokko

Aluehallitus on nimittänyt Oma Hämeen uuden strategia ja integraatio -toimialan johtajaksi Satu Ala-Kokon. Hän siirtyy toimialan johtoon virkasiirtona reilun kahden vuoden määräajaksi ikäihmisten palvelujen toimialan johtajan paikalta. 

Vuodenvaihteessa aloittava, hallintosäännön muutoksella perustettu toimiala keskittyy strategian toimeenpanoon sekä toimintojen ja palvelurakenteen yhtenäistämiseen. Toimialan on tarkoitus mahdollistaa strategisten painopisteiden ja niihin liittyvien toimintojen tuloksellinen johtaminen. 

– Ensiksi selvitämme mitä tehtäviä on tarkoituksenmukaista siirtää uuden toimialan vastuulle. Kun tehtävät ja vastuut alkavat muotoutua, pohdimme, miten ne käytännössä toteutetaan. Syksy on siis rakentamisen ja muutoksen valmisteluaikaa, ja sitä tehdään vahvasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Satu Ala-Kokko taustoittaa. 

– Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet luoda sellaiset toimintamallit, joilla pystymme vastaamaan hyvinvointialueen onnistumisen kannalta merkittävimpiin strategisiin tavoitteisiin. 

Ikäihmisten palvelujen toimialajohtajan viransijaisuus laitetaan haettavaksi. Aluehallitus nimitti perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtajan Marika Paasikoski-Junnisen hoitamaan ikäihmisten toimialaa, kunnes virkahaulla valittava, määräaikainen toimialajohtaja ottaa viran vastaan. 

Organisaatiomuutosta on valmisteltu keväästä lähtien. Siihen liittyy myös johtamisjärjestelmän uudistaminen, johon liittyen aluehallitus lakkautti järjestämisjohtajan ja sosiaali- ja terveysjohtajan virat tarpeettomina. Kyseisissä viroissa ei ole ollut viranhaltijoita. 

Organisaatiomuutosta käsitellään uudelle toimialalle siirtyvän henkilöstön kanssa useamman kerran syksyn aikana. Siirtyminen edellyttää yhteistoimintamenettelyjä, mutta muutos ei tarkoita henkilöstövähennyksiä. 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös toimialakohtaiset talousarvioraamit, antoi lausunnot vanhuspalvelulain, lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain sekä toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja käsitteli useita valtuustoaloitteita. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 25.9.

UUTINEN / 09.09.2023

Viranomaiset harjoittelivat yhdessä raunioista pelastamista Valpas23-harjoituksessa

Hämeenlinnan Harakkamäessä harjoiteltiin torstaina raunioista pelastamista. Viranomaisten VALPAS2023 - yhteistoimintaharjoitukseen osallistui Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen yksiköitä, ensihoito, poliisi sekä Puolustusvoimat. 

Harjoituksen kuvitteellisessa tilanteessa ohjus iskeytyy kerrostaloon, jonka raunioista on pelastettava uhreja. Harjoituskohteena oli tyhjä kerrostalo – raunioista etsiminen tehtiin todelliseksi erikseen rakennetulla betoniseinällä, jonka läpi pelastustehtävät piti hoitaa.  Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle torstainen harjoittelu on harvinaista herkkua.  

-Tällaista tehtävää meillä on harvoin mahdollisuus harjoitella. Pelastustehtävä romahtaneeseen rakennukseen on sinänsä realistinen, koska sellainen voisi tapahtuma esimerkiksi jossakin teollisuuslaitoksessa. Tässä harjoituksessa oli extrana ohjushyökkäys. Sen vuoksi Puolustusvoimat sekä poliisi olivat turvaamassa olosuhteita, niin että me voimme keskittyä pelastamiseen, kuvaa harjoitustilannetta onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tulosaluejohtaja Tero Haapala Oma Hämeestä.  

Ihmisten pelastaminen raunioista vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, koska riskit ovat suuret. 
-Se on sellaista hiipimistä. On varmistettava, ettei rakennus romahda pelastajien tai pelastettavien niskaan. Kaikki tekeminen on hidasta ja pelastustyötä lasketaan tunneissa. Kun taas esimerkiksi liikenneonnettomuudessa pelastaminen tapahtuu usein minuuteissa, vertaa Haapala.  

Torstain harjoitukseen osallistui myös kaksi pelastuskoirakkoa sekä yksi etsintäkoira.  
-Tällaisissa tehtävissä käytämme lämpökameroita sekä katselu- ja kuuntelutekniikkaa. Ensin seinään porataan pieni reikä, jonka kautta kameralla katsotaan tilannetta rakennuksen sisäpuolelta. Koirat ovat kuitenkin meidän parasta tekniikkaa, ne löytävät pelastettavat parhaiten, muistuttaa Haapala.  

Harakkamäessä pidettyyn harjoitukseen osallistui maakunnan viranomaisten lisäksi joukko järjestöjen vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset esittivät onnettomuuden uhreja. Järjestöjen tehtävänä oli lisäksi harjoitella henkisen huollon ja muun tuen antamista vakavassa onnettomuustilanteessa.  

Harjoitus jatkui Kanta-Hämeen keskussairaalassa harjoituspotilaiden hoidolla. Harjoituksen tavoitteena oli testata Kanta-Hämeen keskussairaalan valmiutta sekä ohjeita.  Ensihoito raportoi harjoitustilanteessa potilaan kunnon ja tiedot päivystyksessä vastaanottavalle taholle. Harjoituspotilaan tilanne käytiin akuuttiryhmän kanssa läpi ja kartoitettiin hoidon tarve ja seuraavat askeleet. Erikoistuvat akuuttilääkärit arvioivat Teemu Koivistoisen johdolla vakavasti loukkaantuneiden potilaiden tilanteen ja mitä kulloinkin pitää ottaa huomioon. Viestinnän kulkua harjoituksen aikana käytiin läpi koko sairaalaan kuulutuksin, prosessissa keskeisten henkilöiden sekä aina Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajaan asti informoiden. Harjoituksessa käytiin läpi sisäisen ja ulkoisen viestinnän prosessi.

- Sairaalaan annettiin tieto suuronnettomuusharjoituksesta koko sairaalaan, alettiin kasata potilaiden vastaanottoryhmiä ja hoitoryhmiä, viestittiin tilanteesta muihin kriittisiin yksiköihin, kuten leikkaussalit ja teho-valvonta sekä sairaalan johdolle. Harjoituksessa testattiin myös esimerkiksi sitä, miten paljon, ja kuinka nopeasti, saisimme lisähenkilökuntaa vapailta. Oli ilo todeta, että olisimme saanut sairaalalle nopeasti reilut 40 hoitajaa ja lääkäriä pelkästään päivystyksen henkilökunnasta. Toivon, että emme joudu testaamaan toimintaa tositilanteessa, harjoituksen perusteella voin olla rauhallisin mielin, kertoo Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysklinikan ylilääkäri Veli-Pekka Rautava.

UUTINEN / 06.09.2023

Kuviteltu kemikaalionnettomuus testasi viranomaisten yhteistoimintaa Riihimäellä

Kanta-Hämeen pelastuslaitos, ensihoito, poliisi sekä puolustusvoimat olivat keskiviikkona koolla yhteisessä VALPAS 2023 -harjoituksessa Riihimäellä.

Harjoituksessa simuloitiin tilanne, jossa Würthin pääkonttorilla Riihimäellä tapahtuu tulipalo ja kemikaalionnettomuus. Keskiviikon harjoitukseen osallistuivat lisäksi Riihimäen kaupunki sekä joukko järjestöjen vapaaehtoisia.

Harjoitusta oli suunniteltu viranomaisten yhteistyönä keväästä alkaen. Tapahtuman painopisteenä oli viranomaisten välisen yhteistyön ja valmiuden harjoittelu. VALPAS 2023 -harjoitus on myös osa Kanta-Hämeessä tällä viikolla toteutettavaa paikallispuolustusharjoitusta.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos harjoitteli tilanteessa pelastustoimintaa ja ensihoito puolestaan kemikaalille altistuneiden hoitoa. Hyvinvointialue on uusi toimija viranomaisten joukossa, ja siksi häiriötilanteiden aikaisen yhteistoiminnan harjoitteleminen oli Oma Hämeelle tärkeä mahdollisuus, kertoo onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tulosaluejohtaja Tero Haapala. 

– Harjoitusaiheiksi valikoitiin teemat, joissa eri toimijoiden osaamista ja rooleja voitiin harjoittaa mahdollisimman tehokkaasti, jatkaa Haapala.

Puolustusvoimien tehtävänä oli turvata harjoituksessa pelastustoimintaa sekä eristää onnettomuusaluetta. Poliisin roolina oli muun muassa tutkia tulipalon syytä ja mahdollista tahallisuutta – harjoituksessa tulipalon kuviteltiin syttyneen räjähdyksestä, jonka aiheutti kiinteistön yllä lentänyt drone.

Würthille yrityksenä harjoitus oli iso ponnistus, koska kuvitellun tulipalon ja kemikaalionnettomuuden vuoksi koko henkilöstön piti poistua hetkeksi työpisteiltään. Järjestöt olivat myös tärkeässä roolissa, niiden vapaaehtoiset esittivät onnettomuuden uhreja. 

Harjoituksesta saatuja havaintoja hyödynnetään hyvinvointialueella viranomaisyhteistyön sekä varautumiseen suunnittelussa. Viranomaisten yhteistoimintaharjoitus jatkuu torstaina Hämeenlinnassa – silloin harjoitellaan toimintaa paikalla, jossa on romahtanut rakennus.

– Harjoitusten kokonaistavoitteethan tässä ovat täyttyneet hyvin jo nyt. Yhteinen suunnittelu on vienyt viranomaisten yhteistyötä jo paljon eteenpäin, toteaa harjoitusten koordinoinnista vastaava majuri Tatu Pulkkinen Panssariprikaatista. 

UUTINEN / 06.09.2023

Syksyn influenssa- ja koronarokotukset annetaan marras-joulukuussa

Kanta-Hämeessä aloitetaan joukkorokotukset viikolla 46. Ajanvaraus aukeaa lokakuun lopulla.

Influenssarokote

Maksuton influenssarokotus annetaan seuraaville henkilöille:

• Raskaana olevat
• 65 vuotta täyttäneet
• Alle 7-vuotiaat lapset
• Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
• Asepalveluksessa olevat
• Pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa asuvat
• Potilastyötä tekevä sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääkehuollon henkilöstö
• Influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiriin kuuluvat. Rokotus on maksuton vain, jos lähipiiriin kuuluva on toistuvasti lähikontaktissa ihmiseen, joka on erityisen altis vakavalle influenssalle tai jos alttiille ihmiselle itselleen ei voi antaa influenssarokotusta.

Omalta terveysasemalta tai perhekeskuksesta voi pyytää rokotereseptiä, jos ei ole oikeutettu maksuttomaan rokotteeseen.

Koronarokotteen tehosteannos

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee koronarokotteen tehosteannosta seuraaville henkilöille:

• 65 vuotta täyttäneet
• 18 vuotta täyttäneet lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat
• 12 vuotta täyttäneet voimakkaasti immuunipuutteiset

Koronatehosteen ja influenssarokotteen lääketieteelliset riskiryhmät vastaavat toisiaan. Koronarokotteena käytetään uutta Comirnaty XBB.1.5-varianttivalmistetta. 

Pneumokokkirokote

Pneumokokkirokote on mahdollista saada yhdessä influenssa- ja koronarokotteen kanssa.

Pneumokokkirokotteen saavat maksutta seuraavat henkilöt:

• Astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavat 65–84-vuotiaat
• Alle 75-vuotiaat voimakkaasti immuunipuutteiset
• Kantasolusiirron saaneet
• Alle 75-vuotiaat vaikeaa munuaistautia sairastavat henkilöt

Henkilö, joka on saanut aiemmin pneumokokkikonjugaattirokotteen (kauppanimi mm. Prevenar, Apexxnar, Vaxneuvance), ei tarvitse uutta annosta.

Rokotusten ajanvaraus aukeaa lokakuun lopulla

Kanta-Hämeessä aloitetaan joukkorokotukset viikolla 46 (13.11. alkaen). Rokotuksia on mahdollista saada ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Ajanvaraus aukeaa lokakuun lopulla. Rokotuksen voi saada myös oman vastaanottokäynnin yhteydessä.

Perhekeskuksen asiakkaat saavat rokotteet omalta terveydenhoitajaltaan neuvolasta tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta. 65 vuotta täyttäneet ja aikuiset riskiryhmäläiset rokotetaan terveysasemalla. Kotihoidon asiakkaiden ja palveluasumisen asukkaiden rokottamisesta voi kysyä omasta hoitavasta yksiköstä ja työntekijöiltä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa asukkaiden ja asiakkaiden rokottamiseksi.

THL suosittelee iäkkäille ja tietyille riskiryhmille koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannosta uudella varianttivalmisteella - Tiedote - THL

Influenssarokote - THL

Alttiiden henkilöiden lähipiirin influenssarokotukset - THL

Pneumokokkirokotetta tarjotaan maksutta nyt myös osalle astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavista sekä voimakkaasti immuunipuutteisista - Tiedote - THL

UUTINEN / 05.09.2023

Juha Isosuo valittiin aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi

Kanta-Hämeen aluevaltuustolle valittiin tiistaina Forssassa uusi puheenjohtaja ministerin tehtäviinsä keskittyvän Sanni Grahn-Laasosen tilalle.

Kanta-Hämeen aluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Juha Isosuo (kok.). Isosuo valittiin sosiaaliturvaministerin tehtäviinsä keskittyvän Sanni Grahn-Laasosen tilalle. Grahn-Laasonen luopui myös valtuustopaikastaan ja hänen tilalleen Kokoomuksen aluevaltuutetuksi nousee Pia Yli-Pirilä.

Aluevaltuusto teki myös muita henkilövalintoja. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) luopuu myös aluevaltuutetun luottamustoimestaan. Hänen tilalleen aluevaltuuston nousee Sanna Jämsén (ps.). 

Myös aluehallituksessa tapahtuu henkilövaihdos. Anne Lindgren (vihr.) luopuu paikastaan ja hänen tilalleen tulee 30.9. alkaen Hannele Saari (kd.). Muutos perustuu Kristillisdemokraattien ja Vihreiden keskinäiseen sopimukseen aluehallituspaikan jakamisesta. Saari on toiminut aiemmin aluehallituksessa varajäsenenä ja hänen tilalleen varajäseneksi valittiin Sari Jokinen (vihr.).
Sari Jokisen tilalle terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan valittiin Maija Kranni (vihr.). Yksilöasioiden jaostoon Elise Lindroosin (vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Riitta Romu (vas.). 

Kokouksen aluksi hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen piti aluevaltuutetuille infon Oma Hämeen taloustilanteesta. Hyvinvointialueen talouden tasapainotustarve on kasvanut entisestään, koska valtion rahoitus on pienentynyt. Lisäksi taloustilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi vuokratyövoiman sekä ostopalvelujen kasvaneet kustannukset. 

Uusi toimiala perustettiin

Aluevaltuusto päätti tiistaina Forssassa pidetyssä kokouksessaan myös hallinto- ja palkkiosääntöjen päivityksistä – ne hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Hallintosäännön päivityksessä aluevaltuusto perusti hyvinvointialueelle kuudennen toimialan. Uuden, strategia ja integraatio -toimialan päätehtävänä on vastata hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman läpiviemisestä ja palveluiden integroimisesta. 

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi myös tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelman tilikausille 2023-2024. Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi useampia vastauksia valtuustoaloitteisiin.

Aluevaltuusto keskusteli pitkään Oma Hämeen neuvolasuunnitelmasta sekä lähisuhdeväkivallasta ja sen torjumisesta. Neuvolasuunnitelmaan oli kirjattu elämänkaarilautakunnassa toivomus neuvolapalvelujen järjestämisestä ensisijaisesti lähipalveluna. Valtuusto keskusteli siitä, mitä lähipalvelu tarkoittaa ja mitä lapsiperheet tarvitsevat. Neuvolasuunnitelmaan ehdotetut muutokset ja lisäykset kuitenkin kaatuivat äänestyksissä ja neuvolasuunnitelma hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.

Lähisuhdeväkivalta nousi keskustelun aiheeksi valtuustoaloitteen kautta. Lähisuhdeväkivallan haittojen torjumisesta on tehty aiemmin valtuustoaloite, jossa vaadittiin hyvinvointialueelta lisäpanostuksia lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseksi. Aloitteeseen annettuun vastaukseen tehtiin kokouksessa lisäys, jonka mukaan lähisuhdeväkivallan ehkäisytyölle on luotava Oma Hämeessä konkreettiset tavoitteet ja mittarit niiden seurantaan. Työn edistymisestä on raportoitava osana hyvinvointikertomusta.

Kokouksen aluksi valtuusto piti hiljaisen hetken Irmeli Lehtosen (kd.) muistoksi. Lehtonen oli varavaltuutettu sekä turvallisuuslautakunnan varsinainen jäsen.

Kokouksen tallenne on katsottavissa Youtubesta. Kokouksen esityslista puolestaan löytyy täältä.
 

UUTINEN / 05.09.2023

Oma Häme osallistuu Kanta-Hämeen viranomaisten yhteistoimintaharjoitukseen tällä viikolla

Oma Häme osallistuu Panssariprikaatin koordinoimaan, viranomaisten yhteistoimintaharjoitukseen tällä viikolla. VALPAS 2023 -harjoituksessa Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Puolustusvoimat sekä poliisi harjoittelevat yhteistoimintaa sekä yhteistyötä muiden harjoitukseen osallistuvien kanssa. Hyvinvointialueelta harjoitukseen osallistuu henkilökuntaa muun muassa pelastuslaitokselta, ensihoidosta, Kanta-Hämeen keskussairaalasta sekä viestinnästä.

VALPAS-harjoituksessa on mukana myös maakunnan kuntia sekä iso joukko järjestöjä. He harjoittelevat väestönsuojeluun, evakuointeihin ja pelastustoimintaan liittyviä tilanteita yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Harjoituksen painopiste onkin viranomaisten välisessä yhteistyössä ja valmiuden harjoittelussa. Kolmas sektori on nyt ensimmäistä kertaa laajana joukkona mukana tällaisessa harjoituksessa. 

Samaan aikaan Puolustusvoimilla on oma paikallispuolustusharjoituksensa, jossa paikallisjoukot harjoittelevat alueellisia suojaus- ja taistelutehtäviä.

Harjoitus näkyy asukkaille liikenteessä 

Harjoituksen vuoksi Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkikuvassa näkyy tällä viikolla tavallista enemmän eri viranomaisten ajoneuvoja harjoituksen vuoksi. Myös hälytysajoneuvoja voi liikkua normaalia enemmän. Liikenteessä kehotetaan varovaisuuteen kalustoa kohdattaessa. Harjoituksella ei ole muita vaikutuksia asukkaiden arkeen.

Puolustusvoimien omaan harjoitukseen liittyy myös ammuntoja, jotka tapahtuvat Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella 4.–8. syyskuuta.

Harjoitusviikolla järjestetään lisäksi yleisölle avoimia iltatapahtumia, joissa on viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoita kertomassa valmiustaidoista ja poikkeustilanteisiin valmistautumisesta.

Tilaisuudet järjestetään seuraavasti: 

• Forssassa tiistaina 5.9. Monitoimikeskus Akvarellissa (Pihlajakatu 9) 
• Riihimäellä keskiviikkona 6.9.  Riihimäen kirjastolla (Kauppakatu 16)
• Hämeenlinnassa torstaina 7.9. Kumppanuustalon 2 krs (Kirjastokatu 1) 
• Kaikki tilaisuudet alkavat klo 17.30 

Lue lisää yleisötilaisuuksista

UUTINEN / 04.09.2023

Aluevaltuustolle valitaan uusi puheenjohtaja tiistaina Forssassa

Kanta-Hämeen aluevaltuuston puheenjohtaja vaihtuu. Tiistaina kokoontuva valtuusto valitsee itselleen uuden puheenjohtajan Sanni Grahn-Laasosen (kok.) tilalle. 

Sosiaaliturvaministerinä toimiva Grahn-Laasonen on pyytänyt eroa aluevaltuutetun luottamustoimesta sekä aluevaltuuston puheenjohtajan tehtävästä. Myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) pyytää eroa aluevaltuutetun luottamustoimesta. Aluevaltuusto kutsuu uudet valtuutetut Grahn-Laasosen ja Ranteen tilalle valtuustoon.

HAMK:in auditoriossa Forssassa pidettävää kokousta voi seurata Yoututubesta suorana klo 17 alkaen.

Aluevaltuusto päättää tiistaina myös hallinto- ja palkkiosääntöjen päivityksistä. Lisäksi kokouksessa tehdään muita henkilövalintoja ja käsittelyssä on useampi vastaus valtuustoaloitteisiin. Kokouksen esityslista 

Lisäksi aluevaltuusto saa tietoa valtion rahoituksen muutoksesta, josta kerrottiin perjantaina. Valtion rahoitus laski – inflaatio ja korkojen nousu kurittavat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taloutta tänä vuonna - Oma Häme (omahame.fi)

ARTIKKELI / 04.09.2023

Blogi: Jokaisen asukkaan mielipide on kiinnostava

Asukkailta kerätyllä palautteella on merkitystä, muistuttaa osallisuuskoordinaattori Anna Erkamo blogissaan.

Pullerin urheilupuistossa Hämeenlinnassa kävi elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vilske, kun kansaa kerääntyi nauttimaan alueen suurimmasta messutapahtumasta. Iloinen ja kesäinen tunnelma ulottui Elomessuilla myös Oma Hämeen osastolle, jossa olimme kuulemassa kantahämäläisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvointialueen palveluista. Samalla olimme tekemässä työtämme näkyväksi. 

Oma Hämeen osastolla annettiin monenlaista palautetta, mutta osallisuustiimin saamat mielipiteet ja kokemukset kirjattiin tarkkaan ylös. Ne jaoteltiin plussiin, miinuksiin ja muuhun palautteeseen sekä kehittämisehdotuksiin. Kirjauksia syntyi yhteensä 48 kappaletta. Oma Hämeen tavoitteena on, että jokainen kantahämäläinen pääsee halutessaan vaikuttamaan tai osallistumaan palveluiden järjestämiseen ja päätöksentekoon. 

Terveydenhuollon palvelut saivat kiitosta 

Oma Häme on mukana muissa kantahämäläisissä tapahtumissa vielä syksyn aikana. Tulevana lauantaina Oma Häme esittäytyy Forssan syysmarkkinoilla. Palautetta kerätään asukkailta syksyn aikana muillakin tavoin.

Elomessuilla vierailijat antoivat hyvää palautetta erityisesti Turengin ja Ojoisten terveysasemista. Myönteistä palautetta annettiin esimerkiksi palvelun sujuvuudesta, läheisyydestä ja omalääkärijärjestelmästä. Lisäksi kiitosta annettiin hyvästä kohtaamisesta.  
  
Neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto saivat myös kiitosta. Lisäksi Oma Hämeen kesän alussa avattu chat-palvelu ja muut sähköiset asiointikanavat nähtiin myönteisinä asioina. Messuvierailijat kertoivat myös hyvistä kokemuksistaan esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa. 

Hyvästä palvelusta oli selkeä mielipide 

Osallisuustiimin pisteellä käydyistä keskusteluista voi tehdä joitakin johtopäätöksiä. Kantahämäläiset näyttävät arvostavan palveluissa sitä, että ne ovat lähellä ja hyvin saavutettavissa. Ihmiset arvostavat myös sitä, että palveluihin pääsee omin neuvoin. Lisäksi tärkeää on palveluiden tuttuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta asioida tuttujen hoitajien ja oman lääkärin kanssa.  

Monet kokivat tai olettivat, että palveluihin on vaikea päästä pitkien jonojen vuoksi. Elomessuilla palautetta antaneiden mukaan palveluihin pääsyyn liittyy joskus eriarvoisuutta. Suun terveydenhuollossa hoidon saaminen koettiin ongelmaksi kohtuuttoman pitkien jonojen ja kankean ajanvarausjärjestelmän vuoksi. 
 
Osa vastaajista näki uhkana palveluiden järjestämiseen liittyvän byrokratian. Lisäksi uusien toimintojen käynnistyminen koettiin hitaaksi ja sekavaksi, mikä on välillä johtanut potilaiden pompotteluun palveluiden välillä. Huolta kannettiin myös siitä, jääkö hoitajilla riittävästi aikaa hoitotyölle byrokratian vuoksi. Vaikka uudet digipalvelut saivat kiitosta, messuvierailijat pohtivat, että pystyvätkö kaikki hyödyntämään niitä. Kuitenkin yksittäiset kokemukset palveluista, myös digipalveluista, olivat pääsääntöisesti hyviä. 

Kehittämisehdotuksia esiteltiin runsaasti 

Kuulimme Elomessuilla todella hyviä ajatuksia siitä, miten hyvinvointialueemme palveluita voisi kehittää. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluita toivottiin lisää. Lisäksi kuntoutus ja vertaistuki nähtiin tärkeinä ja niihin toivottiin enemmän resursseja. Hoitohenkilökunnan työtä arvostettiin ja heille toivottiin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Hammashoitoon toivottiin ilta-aikoja työikäisille ja Oma Kantaan toivottiin mahdollisuutta kirjata omaa verenpaineen seurantaa.  
  
Palveluiden järjestämiseen liittyvä päätöksenteko toivottiin näkyvämmäksi. Useampi messuvierailija totesi, että olisi hienoa, jos pääsisi enemmän vaikuttamaan oman alueensa asioihin. Epäröintiä oli kuitenkin siitä, onko annetuilla mielipiteillä oikeasti vaikutusta. 

Palautteella on merkitystä 

Kaikki messuilla saamamme palautteet viedään Oma Hämeessä eteenpäin, ja niihin otetaan kantaa. Me haluammekin jatkossa kuulla lisää teidän ajatuksianne, ja työskentelemme sen eteen, että jatkossa jokainen Kanta-Hämeen asukas voi osallistua palveluiden kehittämiseen. Näin onnistumme luomaan paremmat palvelut! 
 
Anna Erkamo, osallisuuskoordinaattori 

UUTINEN / 04.09.2023

Kotihoito ottaa avaimettoman ovenavauksen käyttöön Lopella

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoito laajentaa avaimettoman ovenavauksen Lopelle. Muualla hyvinvointialueella järjestelmä on jo laajalti käytössä. Mobiilikäyttöinen ovenavaus lisää avainturvallisuutta ja sujuvoittaa kotihoidon työtä. 

Mobiilisovelluksella aukeavia lukkoja asennetaan syksyn aikana kotihoidon asiakkaiden oviin Lopella. Muutoksista sovitaan asiakkaiden kanssa. Lukko asennetaan nyt noin 120 asiakkaalle. Yhteensä Lopella on tällä hetkellä lähes 200 kotihoidon asiakasta. 

–  Lukko asennetaan lähtökohtaisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Asennus edellyttää asiakkaan suostumusta ja vuokrahuoneistoissa myös asunnon omistajan ja isännöitsijän lupaa. Asunnon lukon ja oven on oltava sellaisia, joihin sähköisen lukon voi asentaa ilman suurempia lisätöitä, valottaa kotihoidon päällikkö Anu Kinnunen. 

Järjestelmä koostuu huoneiston ulko-oven sisäpuolelle kiinnitettävästä ovenavauslaitteesta ja henkilökunnan käyttämästä mobiilisovelluksesta ovien avaamiseen. Mobiililukot lisäävät avainturvallisuutta ja sujuvoittavat kotihoidon työtä.  

–  Hoitajien ei tarvitse pitää mukanaan asiakkaiden kotien avaimia, kun lukot aukeavat mobiilisovelluksella. Tavoittelemme muutoksella myös sitä, että asiakkaalle ja hoitajalle jäisi enemmän yhteistä aikaa, kertoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

–  Esimerkiksi turvahälytyksissä asiakkaat saavat avun nopeammin, kun hoitajan ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan avainta. Hoitaja voi tiedon saatuaan suoraan mennä avuksi asiakkaan luokse. 

Avaimeton ovenavauslaite on mahdollista asentaa myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin, esimerkiksi kerrostalojen alaoviin, jolloin työntekijä pääsee helposti ja nopeasti sisälle rappukäytävään. Ovenavauslaitteen asentaminen yhteisiin tiloihin tehdään aina yhteistyössä asiakkaan taloyhtiön ja isännöintitoimiston kanssa. 

Mobiilikäyttöisen lukon asennus ei vaikuta oven avaamiseen tai lukitsemiseen tavallisilla avaimilla. Taloyhtiön yleisavaimet toimivat kuten ennenkin.  

Ovenavauslaitteen asentaminen ja myöhempi poistaminen on kotihoidon asiakkaille ja taloyhtiöille maksutonta. Laitteen asentamisesta tai poistamisesta ei jää jälkiä oveen. Asennuksen ja poiston tekee valtuutettu lukkoliike. 

UUTINEN / 04.09.2023

Neuvola-chat avautuu 5. syyskuuta

Oma Hämeen äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä perhesuunnittelun chat-palvelut avautuvat asukkaille syys-lokakuussa. Chat-palvelussa voit hoitaa helposti ja nopeasti neuvolaikäisten lapsiperhe-elämään, raskauteen tai ehkäisyasioihin liittyviä asioita.

Terveydenhoitajamme auttavat sinua myös perhesuunnitteluun ja lapsettomuuteen tai raskauden keskeytyksiin liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi chat-palvelussa voit perua tai varata vastaanottoaikoja. Neuvola-chat on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.15–10.15.

Palvelu avautuu tiistaina 5. syyskuuta Janakkalassa sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla asuville. Forssan seudun asukkaille palvelu on käytettävissä 2. lokakuuta alkaen. Hattulan osalta aikataulu on vielä auki.

Sairaanhoidollisissa asioissa ja esimerkiksi sairaan lapsen hoitovapaaseen liittyvissä asioissa kuuluu asioida sairaanhoitaja-chatissa. Hoitovapaatodistuksia ei siis kirjoiteta neuvola-chatissa.

Sairaanhoitaja- ja neuvola-chatin löydät, kun napsautat tämän sivun oikeasta alakulmasta kohtaa "Digitaaliset terveyspalvelut".

UUTINEN / 04.09.2023

Älykäs esitietolomake nopeuttaa ja helpottaa chat-asiointia

Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti ensimmäisenä hyvinvointialueena käyttöön älykkään esitietokyselyn, CE-merkityn lääkinnällisen laitteen Smart Symptom Check -ohjelmiston, osana chat-palvelua.

Oma Häme otti kesäkuun alussa käyttöön digitaaliset terveyspalvelut, joihin kuuluu sairaanhoitajan chat-palvelu. Palvelussa asiakkaiden käytössä ovat myös Omaolon oirearviot ja muuta itsehoitoa tukevaa sisältöä. Oma Hämeen käyttämä chat-ratkaisu mahdollistaa kuvien liittämisen, videopuheluun vaihtamisen sekä keskustelun siirtämisen lääkärille tarpeen mukaan. 
 
Sairaanhoitaja-chatissa asiakkaat, joilla on jokin sairaus tai oire, ohjautuvat vahvan tunnistautumisen jälkeen esitietolomakkeelle. Ennen sairaanhoitajan keskustelua kerätään esitietolomakkeen kautta tietoja asiakkaasta. Tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti. Sairaanhoitaja-chattiin vastaava ammattilainen saa asiakkaan ilmoittamat esitiedot tutustuttavaksi ja pystyy niiden avulla tarkentamaan asiakkaan tilannetta. 
 
Esitiedot tukevat myös ammattilaisen kirjaamista, sillä ne on helppo siirtää potilastietojärjestelmään. Lisäksi ohjelmisto tarjoaa kiireellisen hoidon perusteiden mukaisia suosituksia hoidon ja kirjaamisen tueksi. 
 
Oma Hämeessä on saatu hyviä kokemuksia chatin kautta saadusta palvelusta. Chatissa on käyty reilusti yli 2 000 kertaa, ja sekä asiakasmäärä että positiivinen asiakaspalaute ovat olleet kasvussa. Jopa 88 % palautteen antajista antoi palvelusta positiivista palautetta. Myös chatissa työtään tekevät sairaanhoitajat ovat olleet tyytyväisiä palveluun. 
 
– Älykäs esitietolomake nopeuttaa asiakkaan asian käsittelyä, koska se antaa vastaukset heti muuten erikseen kysyttäviin kysymyksiin. Näin asiakkaan asiaa pystytään alkaa hoitaa ilman turhia välivaiheita. Tämä hyödyttää niin asiakasta, kuin asiaa hoitavaa ammattilaistakin, toteaa sairaanhoitaja Marica Lindroos. 
 
Uusi, älykäs esitietolomake yhdistettynä chat-palveluun tarjoaa useita etuja. Se nopeuttaa ja tehostaa palvelua. Lisäksi chat-keskustelussa voidaan keskittyä asiakkaan tilanteen tarkennuksiin ja varsinaiseen hoidon suunnitteluun. Samalla hoidon tarpeen arviointi vakioituu systemaattisesti kerättyjen esitietojen avulla. Esitietolomakkeen kautta kerätyt tiedot muodostavat asiakkaan oiretilanteesta koosteen, joka voidaan helposti siirtää potilastietojärjestelmään. Lisäksi JST Healthcare Solutions Oy:n valmistama Smart Symptom Check -ohjelmisto tarjoaa myös ammattilaiselle artikkelilinkkejä hoidon suunnittelun ja koodiehdotuksia kirjaamisen tueksi. 
 
Tavoitteena entistä toimivampi chat-palvelu
 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue halusi parantaa perusterveydenhuollon palveluvalikoimaa ja hoitoon pääsyä ratkaisulla, joka yhdistää hoidon tarpeen arviointia nopeuttavan, älykkään esitietokyselyn ja chat-asioinnin. Kesäkuun alussa käyttöön otettiin SAG Flowmedik Oy:n chat-ratkaisu.
 
– Tavoitteenamme on tarjota entistä sujuvampi ja tehokkaampi chat-palvelu, sekä asiakkaidemme että ammattilaistemme avuksi, sanoo perusterveydenhuollon avopalvelujen tulosaluejohtaja Tiina Merivuori. 
 
Palveluvalikoimaan on jo aiemmin kuulunut Omaolo-palvelu, joka on myös CE-merkitty lääkinnällinen laite ja jonka avulla asiakas voi saada itsehoito-ohjeita, ajanvarausoikeuden tai yhteyden ammattilaiseen. Omaolossa on 16 yleisimpiin oireisiin soveltuvaa arviota, joita kannustetaan jatkossakin käyttämään. Uusi esitietokysely täydentää palvelua chat-palvelussa. 
 
Esitietoratkaisuna pilottikäytössä oleva Smart Symptom Check -ohjelmisto on kehitetty virallisten hoitosuositusten ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Se on CE-merkitty lääkinnällinen laite luokassa I. Esitietoratkaisu tarjoaa noin 750 erilaista kliinistä lähtötilannetta, jotka kattavat lähes kaikki aikuisten ja lasten hoidon tarpeen arviotilanteet. Palvelu hankittiin Kustannus Oy Duodecimilta, joka toimii ratkaisun jakelijana.
 
SAG Flowmedikin chattiin saatiin kytkettyä esitietoratkaisu nopeasti käyttöön kesäkuun alussa. Kahden ohjelmistotoimittajan yhteistyö on ollut hedelmällistä.
 
– Älykkäät esitietokyselyt parantavat tavoitteellisesti etänä tuotettavien palvelujen laatua ja tuottavuutta. Kyseisen ratkaisun yhdistäminen eKonsultaatioalustaan tapahtui nopeasti ja hallitusti, toteaa SAG Flowmedik Oy:n teknisenä arkkitehtina toimiva Jani Hallikainen.

UUTINEN / 01.09.2023

Valtion rahoitus laski – inflaatio ja korkojen nousu kurittavat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taloutta tänä vuonna

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuluvan tilikauden tulosennuste osavuosikatsauksessa 1-6/2023 on 37 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä on noin 22 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä talousarviossa aiemmin ennakoitiin. Oma Hämeen muutetussa talousarviossa tilikauden alijäämäksi oli arvioitu vajaat 15 miljoonaa euroa. Erityisesti henkilöstökulut ovat kasvaneet, mikä johtuu vuokratyövoiman käytöstä sekä merkittävästi kasvaneista ostopalvelukustannuksista. Myös toimintatuotot jäävät lähes 9 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi.

Hyvinvointialueiden toiminnan aloittaminen ajoittuu taloudellisesti erittäin haastavaan ajankohtaan. Yleinen kustannuskehitys on ollut jo reilun vuoden ajan selvästi vuosituhannen kovinta ja inflaation vaikutus on heijastunut myös hyvinvointialueen toimintakuluihin, joista noin 450 miljoonaa euroa on palvelu- tai tavarahankintoja. Valtio ei ole huomioinut nykyistä inflaatiovauhtia hyvinvointialueiden rahoituksessa. Myös raju korkojen nousu vaikeuttaa taloustilannetta, samoin kuin henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat, jotka pakottavat hankkimaan lisää ostopalveluita.

Valtion rahoitus päivittyi 31.8.

Valtiovarainministeriö on päivittänyt hyvinvointialueiden vuosien 2023 ja 2024 rahoituslaskelmat kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten tiedoilla. Tiedot on julkaistu 31.8. Hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksen taso nousi valtakunnallisesti 106 miljoonaa euroa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus laski kevään laskelmiin verrattuna yhteensä 23 miljoonaa euroa vuosille 2023 ja 2024. Kuluvan vuoden rahoitus laski noin 9 miljoonaa euroa. Muutosta ei ole huomioitu hyvinvointialueen osavuosikatsauksessa. Rahoituksen muutos kasvattaa hyvinvointialueen alijäämän noin 46 miljoonaan euroon vuodelle 2023.

Merkittävin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttava muutos oli Hämeenlinnan kaupungin vuodelta 2022 siirtyvissä kustannuksissa. Hyvinvointialueelle tieto siirtyvien kustannusten muutoksesta saatiin valtiovarainministeriön rahoituslaskelman päivityksestä.

– Rahoituksen iso muutos tuli tietoon eilen. Katsomme rauhassa syyskuun aikana, miten muuttunut tilanne huomioidaan. Palvelut täytyy asukkaille tuottaa, oli talouden tilanne mikä tahansa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Rahoituksen muutos vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueen toimintaan. Hyvinvointialue käynnistää muutoksen vaikutusten arvioinnin välittömästi. Hyvinvointialueen on mahdollista esittää rahoituslaskelman oikaisua valtiovarainministeriölle 30.9. mennessä.

– Rahoituslaskelman yllättävä muutos on harmillinen hyvinvointialueelle ja luo epävarmuutta rahoitusjärjestelmää kohtaan. Muutoksen taustat ja perusteet selvitetään tarkalla tasolla. Sen jälkeen teemme johtopäätökset ja toimenpidesuunnitelmaesityksen syyskuun aikana, Olli Naukkarinen toteaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoa tiedotetaan rahoituksen muutoksesta 5.9. kokouksessa.

UUTINEN / 31.08.2023

Laki raskauden keskeytyksistä muuttuu 1. syyskuuta

Raskaudenkeskeytyksiä koskeva laki muuttuu 1. syyskuuta alkaen. Jatkossa 12 raskausviikkoon asti abortin voi saada omasta pyynnöstä, ja siihen tarvitaan yhden lääkärin arviointi. Asiakkaalle tulee jatkossa yksi lääkärikäynti vähemmän, koska aiemmin aborttiin on tarvittu kahden lääkärin arvio.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella raskauden keskeytykseen haluavat asiakkaat voivat olla yhteydessä oman lähialueensa neuvolapalveluihin, Yhteydenoton voi tehdä puhelimitse tai myöhemmin syksyllä avattavan neuvola-chatin kautta. 

Puhelinhaastattelun jälkeen asiakas ohjataan laboratoriotutkimuksiin ja varaamaan aikaa Oma Hämeen naistentautien poliklinikoilta keskeytystä varten. Keskeytyksen jälkitarkastus tehdään neuvolassa, jossa myös suunnitellaan tarvittaessa raskauden ehkäisy. Neuvolasta saa tarvittaessa myös psykososiaalista tukea.

Raskaudenkeskeytyksen palvelupolku asiakkaille avautuu syksyn aikana omahame.fi-sivustolla. Neuvolatoimintaa kehitetään niin, että jatkossa raskauden keskeytyksen voi hoitaa myös joissakin alueen neuvoloissa.
 

UUTINEN / 31.08.2023

Palveluverkkoselvitys ja kuntayhteistyö esillä aluehallituksen seminaarissa

Aluehallitus kokoontui tiistaina syksyn ensimmäiseen seminaariinsa Riihimäelle. Käsittelyssä oli hyvinvointialueen ajankohtaisia asioita ja kehityshankkeita. Syksyn päätöksenteko on jo hyvässä vauhdissa, kun aluevaltuustokin kokoontuu ensi viikolla.

Aluehallitus keskusteli tiistaina muun muassa Oma Hämeen palveluverkkoselvityksestä sekä palkkaharmonisaatiosta. Aluehallituksen puheenjohtajan Kaisa Lepolan (sd.) mukaan seminaariin valikoitui tärkeitä, keväällä valmisteltuja aiheita, joihin nyt syvennyttiin tarkemmin. 

— Työntekijäkokemuksen kehittäminen on hyvinvointialueella erittäin tärkeää ja palkkausjärjestelmä ja sen valtakunnalliset muutokset keskusteluttivat aluehallitusta. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä pohdittiin mm. erilaisia mahdollisuuksia kuntien kanssa tehtävän yhteistyön syventämiseen, kertoo Lepola. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli seminaarissaan Oma Hämeen brändiä, jota ollaan parhaillaan työstämässä sekä sai tilannekatsauksen Riihimäen sote-keskushankkeen suunnittelusta. 

Asukkaiden kuulemiseen tulee panostaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen toimipisteisiin liittyvän selvityksen tekemisestä toukokuussa. Selvitystä tehdään parhaillaan yhteistyössä kuntien ja valittujen kumppanien kanssa ja se valmistuu marras-joulukuun vaihteessa. Aluevaltuusto käsittelee palveluverkkoselvitystä joulukuun kokouksessaan. 

Aluehallituksen mukaan toimipisteverkkoon liittyvissä päätöksissä on otettava huomioon henkilöstön saatavuus. Lisäksi aluehallituksen mukaan palveluverkon ja lähipalveluiden suunnittelussa tulee huomioida asukkaiden liikkuvuus. Pidemmän tähtäimen suunnittelussa pitäisi puolestaan aluehallituksen mukaan huomioida kuntien kiinnostus yhteistyön laajentamiseen lähipalveluiden järjestämisessä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. 

Aluehallitus painotti sitä, että asukkaiden kuulemiseen tulee panostaa riittävän ajoissa. Lisäksi aluehallitus toivoi selkeyttä siihen, miten palveluverkko määritellään sekä siihen, mistä asioista päättää aluehallitus ja mistä asioista aluevaltuusto.

Aluehallitus tutustui seminaarin yhteydessä Riihimäen lasimuseoon. Aluehallituksen seuraava kokous on 11. syyskuuta. Aluevaltuusto sen sijaan on koolla ensi tiistaina Forssassa. 

UUTINEN / 30.08.2023

Aluehallitus vakinaisti Oma Hämeen toimialajohtajat ja perusti uusia virkoja kotisairaalaan sekä ikäihmisten asiakasohjaukseen

Aluehallitus päätti maanantaina viiden toimialajohtajan määräaikaisten virkojen muuttamisesta toistaiseksi voimassa oleviksi. Näin ollen hyvinvointialueen toimialajohtajien virat vakinaistetaan 1. syyskuuta alkaen. Päätös koskee konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savolaa, ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Satu Ala-Kokkoa, perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junnista, terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalaista sekä pelastusjohtaja Petri Talikkaa.

Kaikki toimialajohtajat ovat hyvinvointialueen vakituisia viranhaltijoita ja heidän virkansa siirtyivät vuodenvaihteessa liikkeenluovutuksessa hyvinvointialueelle. Oma Hämeen toiminnan käynnistyttyä toimialajohtajien vanhat virkatehtävät sellaisenaan ovat loppuneet. Viranhaltijalain mukaan näin ollen toimialajohtajilla on perusteet tulla valituksi ilman hakumenettelyä. Toimialajohtajilla on määräaikaiset virat kuluvan vuoden loppuun. Nyt virat muutetaan toistaiseksi voimassa oleviksi, mikä turvaa hyvinvointialueen kehittämistä sekä toimialojen johtamista. Toimialajohtajat täyttävät virkojensa kelpoisuusvaatimukset ja ovat hoitaneet tehtäviään ansioituneesti.

Asiakasohjaukseen ja kotisairaalaan panostetaan 

Lisäksi aluehallitus päätti perustaa 16 virkaa, jotka sijoittuvat perhe- sosiaali- ja vammaispalveluihin, ikäihmisten palveluihin sekä terveydenhuoltoon. Kaikki virat eivät ole uusia, sillä osassa kyseessä on toimen muuttaminen viraksi.

Ikäihmisten palveluiden asiakasohjaukseen perustetaan 11 uutta palveluohjaajan virkaa. Viroilla vahvistetaan ikäihmisten asiakasohjausta, mikä on yksi Oma Hämeen strategisista painopisteistä. 

Terveydenhuollon toimialalle perustetaan yksi uusi osastonhoitajan virka perusterveydenhuollon sairaalapalveluihin. Tehtävä liittyy kotisairaalatoiminnan laajentumiseen. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumis- ja kuntoutuspalveluihin perustetaan palveluohjaajan virka. Virka liittyy asiakasmäärän huomattavaan kasvuun ja palvelualueen toiminnan kehittämiseen. Virka täytetään aluksi määräaikaisesti. Lisäksi perhekeskuspalveluihin perustetaan sosiaaliohjaajan virka vastaamaan kasvaneisiin asiakasmääriin. 

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan kaikki asiat esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 11. syyskuuta. Aluevaltuusto sen sijaan on koolla ensi tiistaina Forssassa. 

UUTINEN / 30.08.2023

Oma Hämeen palveluita kehitetään väestön tarpeiden mukaan – palveluverkkoselvitys on parhaillaan käynnissä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä palveluverkkoselvitys. Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen toimipisteisiin liittyvän selvityksen tekemisestä toukokuussa. Selvitystä tehdään parhaillaan yhteistyössä kuntien ja valittujen kumppanien kanssa ja se valmistuu marras-joulukuun vaihteessa.

Selvityksellä kartoitetaan hyvinvointialueen palveluverkon nykytilannetta, henkilöstön saatavuutta, toimitilojen kuntoa sekä väestön tulevia palvelutarpeita myöhemmän päätöksenteon pohjaksi. Kunnilta hyvinvointialueelle siirtynyttä palveluverkkoa on perusteltua tarkastella uudelleen ilman kuntarajoja suhteessa väestön muuttuviin palvelutarpeisiin. Henkilöstön saatavuus tai valtionrahoituksen taso eivät mahdollista nykyisellä palvelurakenteella jatkamista. 

Palvelurakenteessa ei tarkastella vain toimipisteitä, vaan pohdinnassa on myös se, miten palvelut tuotetaan alueen ihmisille. Oma Hämeen strategian mukaisesti palvelurakennetta kevennetään. Samalla panostetaan kotiin annettaviin ja liikkuviin palveluihin sekä digipalveluihin. 

– Nyt on tarkoituksena selvittää, millaisia palveluita väestö tarvitsee tulevina vuosina sekä mihin henkilöstö ja rahoitus riittävät. Samalla tarkastellaan toimitilojen teknistä kuntoa, sijaintia, kustannuksia ja käyttöastetta. Selvityksessä kartoitetaan, miten ja missä palveluita on perusteltua tuottaa ja miten ne tuotetaan, selittää rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan kolmea ajanjaksoa: ensin tehdään lyhyen aikavälin tarkastelu 2024–2026. Pidemmän aikavälin tarkasteluissa 2026–2030 ja 2030–2040 ovat keskiössä henkilöstön saatavuus ja väestön muuttuva palveluiden tarve.

Oma Hämeen strategia ja talouden tasapainottamisohjelma ohjaavat palveluiden kehittämistä ennaltaehkäiseviin sekä kotona asumista mahdollistaviin palveluihin. Kotisairaalatoimintaan on panostettu paljon. Lisäksi kesän alussa avattiin digitaaliset terveyspalvelut kantahämäläisille. Digipalvelut laajenevat pian, kun Oma Hämeen mobiilisovellus otetaan käyttöön syys-lokakuun vaihteessa.

Asukkaita ja sidosryhmiä kuullaan laajasti

Aluevaltuusto käsittelee palveluverkkoselvitystä joulukuun kokouksessaan. Silloin käsittelyssä ovat selvityksen pohjalta laaditut tulevaisuuskuvat sekä eri palveluiden määrittelyt.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus tarjota yhdenvertaisia sote-palveluja maakunnan asukkaille. Oma Hämeen palveluihin on tulossa muutoksia, joita suunnitellaan ja valmistellaan huolella.

Selvitystä käsitellään ennen päätöksentekoa hyvinvointialueen päättäjien ja lautakuntien sekä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Kanta-Hämeen kuntien kanssa tila-asioita pohditaan lokakuussa, jolloin Oma Hämeen edustajat kiertävät maakunnan 11 kuntaa. Myös alueen väestöä kuullaan palveluverkosta.

UUTINEN / 29.08.2023

Häiriö ohi | Kanta-palveluissa on havaittu häiriö

Kanta-palvelun häiriö on ohi ja palvelu toimii taas normaalisti.

---

Kanta-palveluissa on havaittu häiriö. Häiriö alkoi 28.9.2023 klo 10.25. Häiriöstä johtuen palvelussa esiintyy hitautta. Häiriö on tutkinnassa.

Kansalaisten toiminta häiriötilanteissa:
https://www.kanta.fi/fi/hairiotilanteet

UUTINEN / 28.08.2023

Hoitotakuu kiristyy 1. syyskuuta – nämä asiat Oma Hämeen asiakkaan on syytä tietää muutoksesta

Syyskuun alussa astuvat voimaan hoitotakuun kiristykset perusterveydenhuollon kiireettömässä hoidossa sekä suun terveydenhuollossa. Asiakkaan tulee päästä hoitoon perusterveydenhuoltoon 14 vuorokaudessa, jos hoidon tarpeen arviossa niin todetaan. Suun terveydenhuollossa hoitoon on päästävä neljässä kuukaudessa. 

Lakiuudistuksella halutaan nopeuttaa suomalaisten hoitoon pääsyä. Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2022 lakimuutoksen, joka astuu voimaan 1. syyskuuta. Erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon enimmäisaikoihin ei ole tehty muutoksia.

Oma Häme on varautunut hoitotakuun muutoksiin monin eri tavoin koko vuoden. Kesäkuun alussa avatut digitaaliset terveyspalvelut ovat yksi keino. Kaikilla kantahämäläisillä on mahdollisuus saada neuvontaa ja hoitoa sairaanhoitaja-chatissa sekä tarvittaessa lääkäriltä. Digitaaliset palvelut laajenevat vielä syksyn aikana ja Oma Häme –sovellus saadaan käyttöön syys-lokakuussa.

Oma Häme ennakoi haasteita hoitotakuun toteutumisessa. Terveydenhuollossa takuuseen ei päästä kattavasti resurssivajeen vuoksi. Tilanne on sama suun terveydenhuollossakin. 

– Osassa terveydenhuollon palveluista takuuseen päästään jo nyt. Mutta hoitotakuun kiristyminen yhdistettynä hyvinvointialueiden aloittamiseen aiheuttaa valtavasti työtä. Aloitusta olisi ollut hyvä porrastaa, koska toiminnallisten uudistusten edistäminen yhtä aikaa organisaatiouudistuksen kanssa on ongelmallista. Kanta-Hämeessä yksiköitä on siirtynyt hyvinvointialueelle hyvin erilaisista lähtötilanteista; erilaisilla rahoituksilla ja henkilöstöresursseilla, muistuttaa perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja Tiina Merivuori.

– Kiireettömässä hammashoidossa pääsemme melko hyvin neljän kuukauden odotusajan sisään. Tämä ei kuitenkaan toteudu jokaisessa toimipisteessä vielä syyskuun alusta alkaen. Oma Hämeelle on periytynyt ruuhkaantuneita toimintoja suun terveydenhuoltoon, toteaa suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila.

Asiakkaalle tehtävä arvio hoidon tarpeesta saman päivän aikana

1. syyskuuta alkaen hoidon tarve on arvioitava samana arkipäivänä, kun asiakas ottaa yhteyttä. Näin toimitaan riippumatta siitä, tuleeko asiakas terveyskeskukseen vai onko hän yhteydessä puhelimitse tai vaikka chatin kautta. Tarvittaessa asiakkaaseen ollaan yhteydessä vielä virka-ajan jälkeen.
Hoidon antamisen tavasta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiointi voidaan toteuttaa myös etäyhteydellä.

Kiireettömään hoitoon päästävä kahdessa viikossa

Asiakkaan tulee päästä perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon 14 vuorokaudessa. Jos tarjottu palvelu tai aika ei sovi asiakkaalle, voidaan ajasta poiketa. Tiukennettu hoitotakuu koskee sairastumista, vammaa, pitkäaikaissairauden vaikeutumista tai uusia oireita tai toimintakyvyn alenemaa. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia. 

Asiakas voidaan myös tarvittaessa ohjata muualle kuin hänen omalle terveysasemalleen. Ensisijaisesti hoitoa pyritään tarjoamaan omalla asemalla hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus jäädä odottamaan hoitoa omalle terveysasemalle tai tietylle ammattihenkilölle. Tällöin hyvinvointialueella ei ole velvoitetta järjestää hoitoaikaa hoitotakuuajassa.

Jos hyvinvointialue ei pysty järjestämään asiakkaalle vastaanottoaikaa säädetyssä enimmäisajassa, on sen järjestettävä asiakkaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualla, esimerkiksi toisella hyvinvointialueella tai ostopalvelujen kautta. Tästä ei saa aiheutua asiakkaalle ylimääräisiä kuluja.

Kiireettömään suun terveydenhuoltoon päästävä neljässä kuukaudessa

Suun terveydenhuollossa kiristyneen hoitotakuun mukaan asiakkaan on päästävä kiireettömään hammashoitoon neljän kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Aiemmin määräaika oli kuusi kuukautta. Myös hammashoidossa hoidon tarve on arvioitava samana arkipäivänä, jolloin asiakas ottaa yhteyttä.

Kaikissa Oma Hämeen hammashoitoloissa ei tulla vielä syyskuun aikana pääsemään neljän kuukauden määräaikaan. Mikäli asiakkaan lähihoitolassa ei odotusaika toteudu, hänelle tarjotaan aikaa toimipisteeseen, missä odotusaika on lyhyempi. Asiakas saa itse valita toimipisteiden ja odotusaikojen väliltä itselleen sopivimman vaihtoehdon. 

14 vuorokautta ei koske kaikkia terveyspalveluja 

Hoitotakuun kiristyminen ja hoitoon pääsy 14 vuorokaudessa ei koske kaikkia terveydenhuollon palveluja. Esimerkiksi pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmien mukaiset hoitotapahtumat eivät kuulu hoitotakuuseen. Kiristynyt hoitotakuu ei koske myöskään seulontoja, terveystarkastuksia, rokotuksia eikä seurantakäyntejä. Erikoissairaanhoidon hoitotakuuseen ei tule muutoksia. 

Suun terveydenhuollossa hoitotakuuaika ei koske asiakkaita, joilla on jo olemassa oleva hoitosuunnitelma. Takuuaika ei myöskään koske lasten ja nuorten neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluihin kuuluvaa hammashoitoa, jolla on omat määräajat. 

Hoitotakuuseen on tulossa lisää kiristyksiä 1.11.2024. Silloin hoitotakuu perusterveydenhuollossa on 7 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa kolme kuukautta. Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

UUTINEN / 28.08.2023

Häiriö ohi / Takaisinsoittojärjestelmässä on tällä hetkellä valtakunnallinen häiriö

TeleQ takaisinsoittojärjestelmän häiriö on ohi ja palvelu toimii taas normaalisti.

---------------

Takaisinsoittojärjestelmässä on tällä hetkellä valtakunnallinen häiriö ja tulleita takaisinsoittopuheluita ei pystytä soittamaan tällä hetkellä.

Kiireellisissä asioissa voit olla yhteydessä chatin kautta, joka löytyy https://omahame.fi/ etusivulta.

Hämeenlinnan suunterveydenhuoltoon voi soittaa numeroon 0509119475, jos on särkyä tai turvotusta. Numero on käytössä 28.8.

Henkeä uhkaavassa tilanteessa soita 112.

UUTINEN / 28.08.2023

Terveys ja talous -päivät kokoavat sote-ammattilaiset Hämeenlinnaan

Valtakunnalliset Terveys ja talous -päivät järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa. Scandic Aulangolle kokoontuu 30.–31. elokuuta pari sataa henkeä Kaaoksesta kosmokseen? -teeman ympärille.

Tapahtumassa käsitellään monipuolisesti ajankohtaisia sote-teemoja ja hyvinvointialueiden käynnistymiseen liittyviä aiheita. Sote-ammattilaisille suunnattuun tapahtumaan osallistuu lisäksi päättäjiä sekä sote-alan vaikuttajia. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta on tapahtumassa useita puhujia, muun muassa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ja aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). 

Tapahtuman järjestävät yhdessä Terveys ja talous - sekä Hämeen Terveys ja talous -yhdistykset. Terveys ja talous ry toimii terveydenhuollon hallinto- ja talousammattilaisten sekä terveyskasvatuksen ja näistä asioista kiinnostuneiden henkilöiden valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Viime vuonna Terveys ja talous -päivät järjestettiin Oulussa ja ensi vuonna tapahtuma pidetään Helsingissä.

Nyt tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa sote-uudistuksen jälkeen. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen näkyy vahvasti tapahtumassa.

– Ohjelma on monipuolinen ja kansainvälinen, kun hyvinvointialueet ovat ottaneet ensimmäisiä askeleitaan. Tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja oppia toisilta. Tänä vuonna paneelikeskustelun erityisteemana on hallitusohjelma ja sen vaikutukset sote-uudistukseen, kertoo Terveys ja talous ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Herrala.

Tapahtumassa pohditaan muun muassa tukipalveluiden roolia, hyte-työn merkitystä, hyvinvointialueiden rahoitusta ja henkilöstön riittävyyttä. Tietojohtamista ja Ahveniston sairaala -hanketta esitellään myös osallistujille. Tutustu päivien ohjelmaan täällä.

Tapahtumassa on mukana myös kymmeniä näytteilleasettajia, jotka esittelevät terveydenhuollon ja talouden uusimpia innovaatioita ja ratkaisuja. Tapahtuma on osallistujille merkittävä myös verkostoitumisen näkökulmasta.
 

UUTINEN / 24.08.2023

Aikuissosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan tavoittaa jatkossa yhteisestä numerosta

Oma Hämeen aikuissosiaalityössä otetaan 1.9.2023 käyttöön uusi yhteinen puhelinneuvonta ja -ohjausnumero 03 629 6566.  

Kiireettömään puhelinneuvontaan ja -ohjaukseen voi olla yhteydessä esimerkiksi kun:  

• haluaa lisätietoa aikuissosiaalityön palveluista 
• kokee tarvitsevansa tukea esimerkiksi asumisen tai erilaisten asioiden hoitamiseen tai arjen hallintaan. 

Numero on avoinna: 
ma 10–12 
ti 13–15 
to 10–12 

Kun numeroon soittaa, tulee valita oma alue seuraavasti: 
1. HML, Hattula ja Janakkala
2. Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä 
3. Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi 

Talouteen liittyvissä ongelmissa puhelinneuvontaa ja -ohjausta saa myös hyvinvointialueen taloudellisen tuen yksiköstä, p. 03 629 6570. Numero on avoinna ma, ke ja pe klo 9–12. 

Mikäli on huolissaan aikuisesta henkilöstä, esimerkiksi siitä, kykeneekö hän huolehtimaan itsestään ja turvallisuudestaan, on mahdollista tehdä sähköinen huoli-ilmoitus. Mikäli ei ole mahdollista tehdä sähköistä huoli-ilmoitusta tai haluaa keskustella asiasta sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa, voi olla yhteydessä aikuissosiaalityön puhelinneuvontaan ja -ohjaukseen. 

UUTINEN / 24.08.2023

Lapsiperheiden yhteinen palveluohjaus ja neuvonta on aloittanut toimintansa

Kanta-Hämeen lapsiperheitä palvellaan nyt yhdessä numerossa. Uudesta palveluohjaus- ja neuvontanumerosta saa kiireetöntä tukea ja apua maanantaista torstaihin klo 9-12 numerosta 03 629 6565.

Kiireellisissä asioissa tulee ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen, numeroon 03 629 6560. Jos lapsiperhe on jo jonkin palvelun asiakkaana, tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä omaan työntekijään. 

Palveluohjauksen tehtävä on kartoittaa, minkälaisesta tuesta perhe voisi hyötyä ja ohjata perhe oikeisiin palveluihin, kuten lapsiperheiden kotipalveluun, varhaisen tuen perhetyöhön, perheneuvolaan, lapsiperheiden sosiaalityöhön tai lastensuojeluun. Jos perheen tilanne vaatii laajempaa selvittelyä, ohjataan heidät palvelutarpeen arviointiin. 

Palveluohjaus on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen perheille, joissa on ainakin yksi alaikäinen lapsi. Apua kannattaa pyytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Palveluohjaus on maksutonta ja vapaaehtoista. 

Lapsiperheiden palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• huoli jaksamisesta vanhempana 
• parisuhteeseen liittyvät ongelmat
• lapsen kasvatukseen tai erityispiirteisiin liittyvät kysymykset 
• perheenjäsenten pulmat keskinäisessä vuorovaikutuksessa 
• äkillinen elämäntilanteen muutos
• lähisuhdeväkivallan kohtaaminen 

Lisää lapsiperheiden palveluita löytyy tältä sivulta.

ARTIKKELI / 22.08.2023

Oma Häme painottaa ennakoivaa hyvinvointia sairauskeskeisyyden sijaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mukaan tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Jotta hyvinvointialue pystyy toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisiä palveluja, se tarvitsee oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Oma Hämeessä tietoon ja sen hyödyntämiseen liittyvien toimintojen asiantuntijoina toimivat tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen sekä tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Tiedolla johtamisen ytimessä on asiakaskeskeinen, dynaaminen tietomalli.

Mallin ydinajatus on, että kerätyn tiedon perusteella pystytään ennakoimaan eri toimenpiteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutuksia tulevaisuudessa. Antikaisen mukaan tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta.

– Asiakaskeskeisen, dynaamisen tietomallin tuominen kansalliseen kehitykseen on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen keskeinen missio. Oma Hämeen tavoitteena on painottaa ennakoivan hyvinvoinnin vaikuttavuutta perinteisen sairauden toteamisen jälkeisen sairauskeskeisen näkökulman sijaan, Suihko sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkään puhuttu asiakaskeskeisyydestä. Suihko kuitenkin kysyy, ovatko palvelut aiemmin olleet asiakaslähtöisiä.

–  Tietojärjestelmät voivat tulevaisuudessa oikeasti tuottaa asiakkaille tärkeitä palveluita ja automatisoida ne niin, että vastaus ei ole ”soita seuraavaksi tähän numeroon”, vaan “olemme kiinnittäneet teidät näihin palveluihin, joista teihin ollaan yhteydessä”. Ja yhteydenotto oikeasti tapahtuu.

Asukkaat ja työntekijät hyötyvät eniten

Oma Hämeessä on jo käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.

– Tietoa voidaan hyödyntää aiempaa monipuolisemmin: esimerkiksi toiminnanohjauksessa, johtamisessa ja tutkimuksessa, Katja Antikainen selittää.

– Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana koneoppimisen mahdollisuuksille. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja edelleen löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot, Toni Suihko jatkaa.

Mitä tietoa tietoaltaaseen kerätään?

– Kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Suihko selvittää.

– Varmistamme, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi, Antikainen painottaa.

Suihkon ja Antikaisen mukaan tietoa kerätään lähtökohtaisesti sen takia, että kerätyn tiedon myötä kunkin asiakkaan palvelutarpeet tulevat tutuiksi hyvinvointialueelle. Tieto myös mahdollistaa useiden eri ammattilaisten osallistumisen asiakkaiden palveluiden tuottamiseen.

Merkittävä osa tiedosta syntyy päivittäisten asiakas- ja potilaskäyntien tai hoitojaksojen yhteydessä. Antikainen sanoo, että eniten tiedon keräämisestä hyötyvät Oma Hämeen tapauksessa Kanta-Hämeen alueen asukkaat ja hyvinvointialueen työntekijät. Kolmantena hyötyjänä voidaan pitää kansallisia tahoja, kuten sosiaali- ja terveysministeriötä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

– Tiedot hyödyttävät kantahämäläisiä muun muassa parantamalla hoidon ja palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Kun kattavat tiedot ovat sote-ammattilaisten käytettävissä, on esimerkiksi diagnoosien tai palvelupäätösten tekeminen nopeampaa, mobiiliratkaisujen käyttöönotto ja hyödyntäminen helpompaa sekä tehtyjen toimien oikeellisuuden ja vaikutusten arviointi entistä parempaa, Antikainen kertoo.

– Oma Hämeen työntekijät voivat hyödyntää tietoja esimerkiksi oman työn suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa, asiakkaiden tietojen kasaamisessa ja päätöksentekoa tukevien mallien kautta diagnostiikassa ja muussa päätöksenteossa.

– Asiakaskeskeisen tietomallin avulla koko asiakkaan palveluhistoria on käytettävissä palvelutapahtuman, kuten lääkärikäynnin yhteydessä, Suihko kiteyttää.

Teknologia auttaa ja tieto ohjaa

Sekä Antikainen että Suihko uskovat tietojohtamisen mahdollisuuksiin niin kantahämäläisten kuin kaikkien suomalaisten sote-palvelujen laadun parantamisessa.

– Toimialana sote on ihmisläheinen, mikä tekee siitä merkityksellisen. Minulle on inhimillisen puolen lisäksi tärkeää työn yhteiskunnallinen merkitys, Antikainen pohtii.

Parhaimmissa tapauksissa teknologia auttaa ja tieto ohjaa toimintaa asiakkaan parhaaksi.

– Tietojärjestelmät eivät sellaisenaan ole minua eteenpäin ajava voima. Merkityksen omaan työhöni saan siitä mitä tietojärjestelmät mahdollistavat sote-ammattilaisille ja kansalaisille. Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja tuottavuus ovat se juttu, Suihko visioi.

– Tietojohtaminen ja sen kehittäminen on minulle jokapäiväistä hukattujen auttamisen tilanteiden poistamista. Minulle se näyttäytyy aidon asiakaslähtöisyyden mahdollistajana. Ja keinona, jolla Suomi pääsee ylös tästä suosta, johon säätelyn viidakko on meidät johtanut.

Sekä Antikaisella että Suihkolla on pitkä tausta sosiaali- ja terveydenhuollon parissa.

– Olen toiminut kehittäjänä ja johtajana, konsulttina, analyytikkona sekä tutkijana ja opettajana. Olen ollut vahvasti mukana sote-uudistuksessa ja kansallisessa kehitystyössä vuodesta 2011 lähtien, Antikainen kertaa työkokemustaan.

– Hurahdin sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuonna 2008, kun siirryin globaalin teknologiakonsultointiyrityksen johtotehtävistä integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tietohallintojohtajaksi. Tällä tiellä olen siitä lähtien pysynyt, Suihko muistelee.

UUTINEN / 21.08.2023

Hyvinvointialueen ateriapalveluihin muutoksia Hattulassa

Muutos kotiin kuljetettavissa aterioissa 4.9.2023 alkaen 

Hattulan kunta on vastannut kotiin kuljetettavien aterioiden tuottamisesta ja kuljettamisesta. Hyvinvointialueen alkamisen myötä kotiaterioiden ostosopimus ja toiminta siirtyvät Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle 4.9. alkaen. Sopimuksen mukaisena ateriatoimittajana jatkaa edelleen Compass Group Oy. 

Muutos aikaisempaan toimintaan on, että aterian sisältämä erillinen tuoresalaattiannos jää pois. Salaattien säilyvyys on heikkoa, eikä sen turvallisuutta asiakkaalle voida taata. Salaatin asemesta ateriassa on aina kuumennettava kasvis- tai juureslisäke. 

Ateriat toimitetaan edelleen kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Muutoksen vuoksi aterioiden kuljettaja vaihtuu. Uusi kuljetusyrittäjä tiedottaa asiakkaita tarkemmin uudesta toimitusaikataulusta.

Aterian hintaan ei tule muutoksia, vaan se pysyy samana noudattaen hyvinvointialueen määrittelemää taksaa 10,50 € / ateria.

Asiakkaat saavat muutoksista myös kirjeen postitse. 

Ateriapalvelun tuottaja vaihtuu päivätoiminnan ja palveluasumisen kohteissa 1.9.2023 alkaen 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ostanut ateriapalvelut Hattulan päivätoiminnan ja palveluasumisen asiakkaille Hattulan kunnalta 1.1.2023 alkaen. Näitä kohteita ovat palvelutalot Punojanportti, Juteinikoti, Kissankello ja Tuuliakoti sekä toimintakeskus Säpinä. Hattulan ateriapalvelun piirissä on n. 80 asiakasta. 

Voimaanpanolain 69 a § perusteella hyvinvointialueen sallittujen ostojen määrä Hattulan kunnalta täyttyy 31.8.2023. Aterioiden hankinta kilpailutetaan yhdessä Lopen kunnan kohteiden kanssa niin, että uudet hankintasopimukset alkavat 1.1.2024. 

Edellä mainituista syistä Hattulan palvelutalojen ja toimintakeskuksen asiakkaille ateriapalvelut tuottaa 1.9.–31.12.2023 välisenä aikana Palmia Oy, jonka kanssa Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on voimassa olevia ateriasopimuksia. Palmia Oy on toiminut jo pitkään ateriantuottajana Hämeenlinnan alueella, kuten keskussairaalassa ja useissa palveluasumisen paikoissa.

Ruoka valmistetaan Palmian keittiössä Hämeenlinnan keskussairaalassa ja kuljetetaan sieltä Hattulan kohteisiin. Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja Palmia varmistavat yhdessä, että palvelu jatkuu ilman häiriöitä ja asiakasturvallisuus säilyy. Asiakkaille tarjotaan ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja erityisruokavaliot huomioidaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, kuten tähänkin asti. 

Ateria-asioihin liittyvät kysymykset kannattaa esittää ensisijaisesti sen paikan keittiölle, jossa oma ruokailu käytännössä tapahtuu. 

Korjaus 28.8.: Kotiin kuljetettavien aterioiden toimituspäiviksi oli tekstiin laitettu virheellisesti maanantai ja perjantai. Oikeat päivät ovat tiistai ja perjantai.

UUTINEN / 21.08.2023

Janakkalalaisten tähystystutkimukset tehdään 4.9. alkaen Hämeenlinnassa

Muutoksella tavoitellaan ostopalvelusopimuksien vähentämistä ja tutkimusten tasalaatuisuutta.

Janakkalalaisten tähystystutkimukset, kuten paksusuolen tai mahalaukun tähystykset, tehdään jatkossa Viipurintien terveysaseman toimenpideyksikössä Hämeenlinnassa. Muutos tapahtuu 4. syyskuuta ja se koskee perusterveydenhoitoon kuuluvia tähystystutkimuksia. Tähän asti tutkimuksia on tehty janakkalalaisille Turengin terveysasemalla.
 
Muutoksen syynä on tähystystoiminnan tehostaminen ja sekä tutkimuskäytäntöjen yhtenäistäminen hyvinvointialueella.
 
- Tähystystutkimuksia on Janakkalassa aiemmin ostettu yksityiseltä toimijalta. Nyt hyvinvointialueella tähystykset otetaan osaksi omaa toimintaa. Muutokseen vaikutti myös se, että Turengin terveysaseman laitteet olisi pitänyt uusia, eikä hankinta olisi järkevään suhteessa niiden käyttötarpeeseen, toteaa palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen. 

Muutos koskee vain tähystystutkimuksia. Tutkimustarpeen arvio tapahtuu edelleen omalääkärin kautta omalla lähiterveysasemalla.
 

UUTINEN / 17.08.2023

Uusi palvelunumero käyttöön mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalveluihin

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa otetaan käyttöön uusi, keskitetty palvelunumero asumispalveluihin. 1. syyskuuta alkaen palvelunumero on 040 628 8690. 

Asumispalveluiden henkilöstössä on elo-syyskuussa tilapäisesti vajausta. Siksi asumispalveluissa vastataan ainoastaan kiireellisen sosiaalihuollon tarpeeseen. Toimintaa on supistettu 17.8.–30.9 välisenä aikana, jotta palvelujen jatkuvuus voidaan turvata. Kiireettömät sosiaalihuollon asiat hoidetaan kohtuullisessa ajassa siten, ettei asiakasturvallisuus vaarannu. 

Elo-syyskuun poikkeusaikana yhteydenotot asumispalveluihin seuraavasti:
•    17.–31.8.2023 numeroon 040 564 4107
•    1.–30.9.2023 numeroon 040 628 8690

Asiakkaita ja yhteistyötahoja palvellaan kiireettömissä asioissa maanantaisin ja torstaisin klo 10–12 sekä tiistaisin klo 13–14.30.

Sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa päivystyksellisistä  sosiaalihuollon tehtävistä tilanteissa, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen suora asiakaslinja on toiminnassa 24/7 numerossa (03) 629 6560. Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa on kuitenkin soitettava aina hätänumeroon 112. 

UUTINEN / 15.08.2023

Oma Häme jodlaa – hyvinvointialueen sote-ammattilaiset vastaavat alasta kiinnostuneiden kysymyksiin somessa

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa elokuussa uudenlaisen mahdollisuuden lähestyä sosiaali- ja terveysalaa. Joukko Oma Hämeen sote-ammattilaisia vastaa yleisön kysymyksiin Jodelissa kahtena torstai-iltapäivänä. 

Jodel on erityisesti nuorten aikuisten suosima, paikallisuuteen perustuva viestintäsovellus, jossa käyttäjät voivat viestiä nimettömästi. Jodelia käyttää Suomessa kuukausittain 365 000 henkilöä. Oma Hämeen tiimi on vastaamassa sosiaali- ja terveysalalla työskentelyä sekä alan arkea koskeviin kysymyksiin kahtena torstaina 17.8. ja 24.8. klo 12–17.

Idea Jodelin kyselytuntiin tuli Oma Hämeen rekrytoinnista.

–  Jodelissa pystymme kertomaan Oma Hämeestä niillekin käyttäjille, jotka eivät perinteisemmässä sosiaalisessa mediassa hyvinvointialueiden toimintaa seuraa. Viestintä Jodelissa on henkilökohtaisempaa, koska kysymyksiin vastaa sote-alan ammattilainen omalla nimellään ja persoonallaan. Vastauksen kysymyksiin ja kommentteihin saa myös välittömästi, kertoo rekrytointiasiantuntija Susanna Laari.

–  Kun asioita voi kysyä nimettömästi, on kysymisen kynnys matalampi. Sote-alalla työskentelyyn on liitetty viime vuosina paljon negatiivisuutta ja jopa vääriä käsityksiä. Oma Hämeen Jodel-kokeilun tarkoituksena onkin murtaa ennakkokäsityksiä ja parantaa sote-alan houkuttelevuutta.
Sosiaalisen median hyödyntäminen työnantajamielikuvan kehittämisessä on arkipäivää, ja Jodelia ovat käyttäneet omassa viestinnässään apuna esimerkiksi Kela, Ulosottolaitos, Verohallinto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Monipuolinen ammattilaisten joukko vastaa kysymyksiin

Torstaina 17. elokuuta kysymyksiin on Jodelissa vastaamassa Oma Hämeen rekrytointiasiantuntijoiden lisäksi lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, röntgenhoitajia, suuhygienisti sekä osastonhoitajia. Torstaina 24. elokuuta sovelluksessa ääneen pääsevät puolestaan ikäihmisten palvelualueella työskentelevät ammattilaiset kotihoidosta, asumispalveluista, asiakasohjauksesta ja päivätoiminnasta. Vastaamassa on muiden muassa sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustaja, virikeohjaaja ja perusterveydenhuollon lääkäri.

Miten Jodel-keskusteluun pääsee mukaan?

Jodelin voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupasta. Oma Hämeen ammattilaisten kanssa pääsee keskustelemaan Jodelin pääkanavan yläosasta löytyvästä kiinnitetystä Boosted post -julkaisusta. Sitä klikkaamalla voi liittyä yhteiseen keskusteluun 17.8. ja 24.8. klo 12–17. Muuna aikana kommentointi julkaisussa on suljettu, mutta linkkiä seuraamalla pääsee tutustumaan Oma Hämeen avoimiin työpaikkoihin.

UUTINEN / 14.08.2023

Aluehallitus päätti Assi-sairaalan lisäosien rakentamisesta

Aluehallitus käsitteli maanantaina Assi-sairaalan M- ja P-osan kustannusarviota ja rakentamispäätöstä. 

Ahveniston sairaalahankkeen lisäosien rakentaminen pääsee käyntiin tämän vuoden aikana. Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan Assin-sairaalan M- ja P-osien rakentamissuunnitelman ja kustannusarvion. Lisäosien alkuperäinen investointivaraus tehtiin vuonna 2020 ja se oli 21 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on noussut alkuperäisestä merkittävästi koronakriisin, Venäjän hyökkäyssodan sekä inflaation vuoksi. Aluehallituksen hyväksymä kustannusarvio on nyt reilut 28 miljoonaa euroa. 

M- ja P-osien rakentaminen on välttämätöntä sairaalan toiminnallisuudelle. Tarkoituksena on rakentaa henkilökunnan ja sairaalan asiakkaiden käyttöön 600 pysäköintipaikkaa sekä liikuntaesteisille tarkoitettuja parkkipaikkoja ja sähköauton latauspaikkoja. Rakennuksen toiseen osaan tulee noin 250- paikkainen henkilöstöravintola, pyöräparkki sekä Assin teknisiä tiloja. Henkilöstöravintola palvelee myös sairaalassa vierailevia asiakkaita. Kaikki tilat on suunniteltu esteettömiksi.

Lisäosien rakentamisesta vastaa Ahveniston sairaala-allianssi. Lisäosien liittäminen osaksi kokonaishanketta nostaa hankkeen tavoitekustannuksen 335 miljoonaan euroon. M- ja P-osan investointivaraus on ollut osa hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa, joten rakentamiskustannukset on jo huomioitu hankkeen kokonaiskustannuksissa. Kustannusnousun vuoksi tilaajan riskivarauksesta kohdennetaan M- ja P-osan rakentamiseen 7,4 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto on myöntänyt M- ja P-osan investoinnille lainanottovaltuuden marraskuussa 2022.  

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös hyvinvointialueen neuvolasuunnitelmaa sekä useita valtuustoaloitteita. Kaikki kokouksen asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.
 

UUTINEN / 14.08.2023

Oletko täyttänyt Omaolon oirearvion vuoden 2023 aikana? Vastaa kyselyyn!

Omaolon asukaskysely on osa DigiFinlandin ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen yhteistyössä tekemää Omaolon vaikuttavuusselvitystä. Selvityksessä kartoitamme asukkaiden Omaolosta saamia hyötyjä.

Kysely on täysin anonyymi, ja käytämme sen tuloksia vain palvelun kehittämiseen.

Vastauksesi on tärkeä, sillä se auttaa meitä kehittämään entistä parempaa terveydenhuoltoa. Voit vastata kyselyyn 8.9.2023 asti. 

Lämmin kiitos vastauksestasi!

Vastaa tästä kyselyyn

UUTINEN / 08.08.2023

Asiakaspalvelua vaikeuttanut tietoliikennehäiriö on pääosin korjattu

Telian tietoliikenneyhteyksissä on ollut ongelmia Hämeenlinnan länsipuolella elokuun alusta saakka. Ongelmat ovat vaikeuttaneet asiakaspalvelua ainakin Jukolan terveysasemalla ja Läntisessä neuvolassa. Nyt häiriö on saatu pääosin korjattua, eikä siitä aiheudu enää merkittävää haittaa.

Häiriöt koskivat Läntisessä neuvolassa käytännössä kaikkea verkkoliikennettä ja Jukolan terveysasemalla lähinnä mobiilipalveluita. Jukolan terveysaseman takaisinsoittojärjestelmä ei toiminut  kunnolla ja asiakkaita ohjattiin käyttämään chat-palvelua. Läntisessä neuvolassa jouduttiin siirtämään ja perumaan vastaanottoaikoja. Viime vikolla Telian mobiiliverkossa oli ongelmia myös Lammilla. 

Pitkittyneen häiriön vuoksi Oma Hämeen tietohallinto toimitti Jukolan terveysasemalle ja Läntiseen neuvolaan korvaavaa tekniikkaa, jotta asiakastyö voisi jatkua normaalisti. Lisäksi tietohallinto on pitänyt tiivistä yhteyttä Teliaan saadakseen lisätietoa häiriön tilasta ja kestosta. 

Pahoittelemme asiakkaillemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

Tietoja päivitetty 14.8. klo 12.00

UUTINEN / 07.08.2023

Asiakkaat ovat ottaneet innolla käyttöön digitaaliset terveyspalvelut – kesä-heinäkuussa tullut 1 200 yhteydenottoa

Oma Häme otti kesäkuun alussa käyttöön digitaaliset terveyspalvelut omahame.fi-sivulla. Uudessa palvelussa hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa siirtää keskustelun lääkärille. Myös kuvien lähettämien onnistuu palvelun kautta. Palvelu avautuu Oma Hämeen verkkosivuilta napsauttamalla alakulmasta ”Digitaaliset terveyspalvelut”. Sitä kautta avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai Oma Hämeen sivustolla eteenpäin.

Kesä-heinäkuun aikana chat-palvelussa on asioinut noin 1 200 asiakasta. Useimmat yhteydenotot ovat koskeneet etänä hoidettaviksi soveltuja vaivoja, kuten silmä-, allergia- ja iho-oireita, naisten virtsatietulehduksia tai hyönteisten pistoja. 

Palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen kertoo, että keskimäärin asiakas on saanut asiansa hoidettua chatin kautta noin minuutissa. Palvelun käyttäjiltä on saatu hyvää palautetta nopeudesta ja siitä, että sairaanhoitaja voi tarvittaessa siirtää keskustelun myös lääkärille. Siten asiakas on välttynyt vastaanottokäynniltä, mikä onkin chat-palvelun yksi tavoite.

–  Kun osa asiakkaista asioi chatin kautta, jää silloin terveysasemilla työskenteleville enemmän aikaa hoitaa vaikkapa pitkäaikaissairaita. Vielä on kuitenkin vaikea arvioida, kuinka paljon digitaalisten terveyspalvelujen käyttöönotto on vaikuttanut terveysasemilla, toteaa Hämäläinen.

Ruuhkaisinta palvelussa on ollut maanantaisin aamulla ja aamupäivillä. Mutta kannattaa muistaa, että chat-palvelu on arkisin klo 8 –15 kaikkien kantahämäläisten käytössä.

Palvelussa työskentelee päivittäin kaksi sairaanhoitajaa ja yksi lääkäri. Palvelussa on vielä kasvunvaraa ja myös palvelutarjonta kasvaa syksyn aikana. Eniten chat-asiakkaita on tullut Hämeenlinnan, Riihimäen ja Janakkalan alueilta, joissa chat-palveluja on ollut aiemmin tarjolla. Forssan seudun asukkaat eivät ole vielä samalla tavalla löytäneet uutta palvelua. 

Asiointi palvelussa vaatii vahvaa tunnistautumista. Chatin kautta ei voi hoitaa ajanvarauksia, eikä kiireellistä hoitoa vaativia oireita. Niiden asiakkaiden, joilla on pitkäaikaissairaus tai pysyvä hoitosuhde omalle terveysasemalle, kuuluu asioida oman tutun hoitajan tai lääkärin kanssa.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuu Oma Hämeessä. Neuvola-chat avautuu lähiviikkoina ja samoin alle 10-vuotiaiden puolesta asiointi chat-palvelussa. Oma Hämeen mobiilisovellus otetaan puolestaan käyttöön syksyllä.

UUTINEN / 07.08.2023

Hyvinvointialue on varautunut tiistain myrskyyn – näin voit itse ehkäistä myrskytuhoja

Ilmatieteen laitos on antanut Kanta-Hämeeseen varoituksen rajusta ukonilmasta, joka tuo tullessaan ukkoskuuroja tiistaille. Ukkoskuuroihin voi liittyä erittäin voimakkaita ukkospuuskia, joiden ennakoidaan aiheuttavan tuulivahinkoja sekä mahdollisesti sähkökatkoja sekä katkoja teleliikenteeseen. Kanta-Hämeessä kaakkoistuuli voi yltyä tiistaina puuskissa jopa 20-25 metriin sekunnissa.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja muut Oma Hämeen yksiköt ovat varautuneet mahdollisiin sähkökatkoksiin, tulviin ja myrskytuuliin. Pelastuslaitos seuraa tilannetta tarkasti ja nostaa tarvittaessa valmiuttaan. Varautumisella pyritään ennaltaehkäisemään myrskyhaittoja sote-yksiköille sekä kotona asuville asiakkaille sekä potilaille. 

Pelastuslaitos kehottaa asukkaita varautumaan myrskyyn. Jokaisen kannattaa huolehtia, ettei omalla pihalla ole irtotavaraa, joka voi lähteä tuulen mukana. Esimerkiksi trampoliinit, pihakatokset sekä teltat tulee kiinnittää kunnolla. Lisäksi pitää muistaa huolehtia veneiden kiinnityksistä ja harkita tarkkaan vesillä liikkuminen myrskyn aikana.

Sähkölaitteet kannattaa irrottaa seinästä ukkosen ajaksi sekä hakeutua itse sisätiloihin tai ainakin välttää avoimia paikkoja. Ukkoskuurot voivat aiheuttaa myös paikallisia tulvia. 

Mahdolliset myrskytuhot voivat työllistää viranomaisia, minkä vuoksi hätänumeroon tulee soittaa vain hätätilanteessa. Pelastuslaitos priorisoi tehtäviä, eikä kaikkialle ehditä heti paikalle. Asukkaiden kannattaa seurata myös sähköyhtiöiden tiedotteita ennen hätänumeroon soittamista. Omatoimisesti puita ei saa ryhtyä sähkölinjoilta raivaamaan, vaan niistä on ilmoitettava sähköyhtiöön tai hätänumeroon.

UUTINEN / 01.08.2023

Oma Häme esittelee digitaalisia palvelujaan elo-syyskuussa yleisötapahtumissa

Hyvinvointialuetta tehdään elo-syyskuussa tutuksi Kanta-Hämeen asukkaille. Oma Häme on mukana Hämeenlinnan Elomessuilla 5.–6. elokuuta, Riihimäen Lempi-festivaalilla 11.–13.8. ja Forssan syysmarkkinoilla 9. syyskuuta. Lisäksi Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaaliin Hämeenlinnassa syyskuun lopussa.  

Tapahtumiin osallistumalla haluamme lisätä Oma Hämeen tunnettuutta ja asukkaiden tietämystä hyvinvointialueen toiminnasta. Samalla on mahdollisuus kuulla asukkaiden toiveita ja tarpeita sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.  

Tulevana viikonloppuna Oma Häme on näkyvästi esillä perinteisillä Elomessuilla, jotka järjestetään Pullerin urheilupuistossa Hämeenlinnassa. Oma Hämeen osasto on sisällä Loimua Areenassa. Tuomme messuilla esiin uusia digitaalisia palvelujamme ja muistutamme muista tutuimmista palveluista. Nyt on jo käytössä Digitaaliset terveyspalvelut, josta löytyy muun muassa sairaanhoitaja-chat. Uusi palvelu löytyy omahame.fi-sivuston etusivulta. Ruudun oikeassa alakulmassa avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai Oma Hämeen sivustolla eteenpäin. Oma Hämeen mobiilisovellus otetaan puolestaan käyttöön syksyllä. 

Osastollamme messuvierailla on muun muassa mahdollisuus kokeilla palomiesten varusteita ja tutustua Perhekeskus Uppiksen Arjen kesyttämöön sekä ikäihmisten hyvinvointiteknologiaan. Lisäksi messukävijöillä on mahdollisuus kertoa ajatuksiaan ja toiveitaan asukkaiden osallisuuden edistämisestä hyvinvointialueella. Myös rekrytointitiimi ja Assi-sairaala ovat mukana messuosastolla. 

Elomessujen piha-alueelle kaartaa tapahtuman ajaksi taidelanssi. Kaikissa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ambulansseissa on esillä kuvia Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmien teoksista. Messujen aikana Oma Häme esittäytyy yleisölle myös ohjelmalavalla. 

Lisää lempeä ja parempia keskusteluja 

Riihimäellä järjestetään 11.–13. elokuuta toista kertaa Rakkausfestivaali Lempi. Osallistumme sunnuntain hyvinvointitapahtumaan kaupunginmuseon pihalla. Sen lisäksi hyvinvointialueen ”partiot” jalkautuvat perjantaina, Lempin treffi-iltana, Riihimäen keskustaan jakamaan kondomeja. Kaikki Kanta-Hämeessä asuvat tai opiskelevat, alle 25-vuotiaat nuoret ovat oikeutettuja maksuttomaan ehkäisyyn.  

Forssalaisille hyvinvointialuetta esitellään kuukausimarkkinoilla 9. syyskuuta. Syyskuun lopussa Oma Häme osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille Hämeenlinnassa. Toista kertaa Verkatehtaalle pystytettävä tapahtuma on osa Ylen ja Erätauko-säätiön vetämä hanketta, jolla parannetaan suomalaista keskustelukulttuuria. Oma Hämeen järjestämä keskustelu pyrkii purkamaan sote-alaan liitettyjä vääristyneitä käsityksiä ja yleisimpiä ennakkoluuloja. 

Syyskuun tapahtumista kerromme lisää myöhemmin. Tervetuloa ensin Elomessuille ja Lempifestareille! 

UUTINEN / 28.07.2023

Venetsialaisten ilotulitus on sallittua taajamien ulkopuolella ilman erillistä ilmoitusta Kanta-Hämeessä

Venetsialaisten ilotulituksista haja-asutusalueilla ei tarvitse tänä vuonna ilmoittaa pelastusviranomaiselle Kanta-Hämeessä. Venetsialaisia juhlitaan elokuun viimeisenä viikonloppuna Kanta-Hämeessäkin mökkeilykauden päättäjäisinä. 

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen päätöksen mukaan venetsialaisten ilotulitukset ovat sallittuja taajamien ulkopuolella ilman erillistä ilmoitusta lauantaina 26. elokuuta klo 18-00 välisenä aikana. Taajama-alueilla noudatetaan normaalia ilmoitusmenettelyä, jossa ilotulituksesta on ilmoitettava pelastusviranomaiselle viisi vuorokautta ennen tapahtumaa. 

Vaikka ilmoitusmenettely poistuu haja-asutusalueilta, on ilotulituksissa noudatettava turvallisuusohjeita. Kanta-Hämeen pelastuslaitos muistuttaa, että metsäpalovaroitus tai tuulinen sää estävät ilotulitukset. Lisäksi on muistettava, että ilotulitteen käyttäjä on vastuussa niiden oikeasta käytöstä, samoin kuin käytöstä aiheutuneista vahingoista.

Tarkempia ilotulitukseen liittyviä turvallisuusvinkkejä löytyy Pelastustoimi.fi -sivuilta

UUTINEN / 27.07.2023

Kuolleisiin lintuihin ei saa koskea – lintuinfluenssatilanne on rauhallinen Kanta-Hämeessä

Hyvinvointialue seuraa tarkasti tilannetta maakunnassa. Lintuinfluenssatartuntaa epäilevä ei saa hakeutua hoitoon ilman ohjeistusta.

Ruokavirasto on tällä viikolla laajentanut lintuinfluenssan tartuntavyöhykkeen myös Kanta-Hämeeseen. Ruokavirasto suosittelee siipikarjan pitämistä sisätiloissa, ettei tauti pääse leviämään luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan. 

Kanta-Hämeessä ei ole tiettävästi todettu uusia lintukuolemia kesäkuun lopun jälkeen. Tilanne esimerkiksi naapurimaakunnassa, Päijät-Hämeessä, on pahempi. Kuitenkin myös Kanta-Hämeessä ihmisten on vältettävä koskemasta kuolleisiin lintuihin tai niiden eritteisiin. Erityisesti lapsia on suojeltava. Myös lemmikkien pääsy kuolleiden lintujen lähelle on estettävä turvallisuussyistä.

Oma Hämeen tartuntataudeista vastaava lääkäri, infektioylilääkäri Janne Mikkola sanoo, ettei ihmisillä ole syytä huoleen. 

– Tauti ei tartu ihmiseen herkästi, eikä Kanta-Hämeessä ole todettu yhtään ihmiseen levinnyttä lintuinfluenssaa.

Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen tai kuolleeseen lintuun tai sen eritteisiin. Tämän vuoksi kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea, eikä lapsia tai lemmikkejä tule päästää kuolleiden lintujen tai lintujen ulosteen lähelle.

Ihmisillä lintuinfluenssavirukset voivat aiheuttaa lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, mutta osa lintuinfluenssaviruksista voi aiheuttaa myös vakavia infektioita. Jos epäilee itsellä tartuntaa, on otettava ennen hoitoon hakeutumista yhteyttä joko Päivystysapuun, numeroon 116117 tai omaan terveyskeskukseen.

Tämä ohje koskee henkilöitä, jotka ovat olleet kosketuksessa siipikarjaan tai luonnonvaraiseen lintuun, jolla epäillään tai on todettu lintuinfluenssatartunta. Hoitoon ei saa hakeutua ilman ohjeistusta, ettei levitä tautia eteenpäin. 

Oma Häme seuraa tilannetta, kuten myös kuntien valvontaeläinlääkärit ja terveystarkastajat, jotka vastaavat eläinten terveyden valvonnasta. 

Lisää tietoa lintuinfluenssasta THL:n sivuilta.

UUTINEN / 24.07.2023

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen laskutus on viivästynyt – Oma Häme on pidentänyt laskujen maksuaikaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakaslaskutus on viivästynyt mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Asumispalvelujen asiakkaat voivat saada nyt useita laskuja kevään aikana muodostuneista asiakasmaksuista. Koska laskutus on viivästynyt, on Oma Häme pidentänyt viivästyneiden laskujen maksuaikaa 90 päivään. 

Viivästykset koskevat mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen asiakkaita. Osalta asiakkaista puuttuu myös tuloselvitykset ja asiakasmaksupäätökset. Puutteet ja viivästykset koskevat noin sataa asiakasta. Tilanne vaihtelee toimipaikoittain. Viivästyminen johtuu monesta asiasta.

– Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen on aiheuttanut paljon muutoksia henkilöstön tehtäviin, mutta myös asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Laskutus on ruuhkautunut osin myös siksi, ettei henkilöstöä ole ollut tarpeeksi, kertoo Oma Hämeen asiakasmaksupäällikkö Kati Gustafsson. 
  
Gustafssonin mukaan tilanne saadaan korjattua elo- ja syyskuun aikana. 
   
– Ymmärrämme, että tilanne turhauttaa asiakkaitamme ja että viivästyneet laskut voivat aiheuttaa heille ongelmia. Mutta siksi maksuaikaa on pidennetty ja laskuja voi maksaa myös osissa, samalla viitenumerolla. 
 
Mikäli asiakas tarvitsee lisää maksuaikaa tai hänelle on muuta kysyttävää maksusuorítuksista, tulee hänen olla yhteydessä Sarastian asiakaspalveluun:

•    puhelimitse numeroon 020 6399 400 (ma–pe klo 8–16) tai 
•    sähköisen asioinnin kautta osoitteessa www.sarastia.fi

Laskun sisältöön ja laskutusperusteisiin vastaa palvelua tuottavan yksikön laskuttaja, jonka yhteystiedot löytyvät laskulta. 

UUTINEN / 19.07.2023

Senni ja Caspian ovat auttaneet asiakkaita Vanajaveden sairaalassa

Senni Kuisma, 17, ja Caspian Peltonen, 16, ovat olleet tänä kesänä kesätyössä Oma Hämeen Vanajaveden sairaalassa. Reippaiden nuorten työnkuvaan on kuulunut muun muassa sairaalan asiakkaiden kanssa ulkoilua ja ruoan jaossa avustamista.

Tänä kesänä Vanajaveden sairaalan henkilöstö on saanut riveihinsä nuorta energiaa. Sekä Senni että Caspian saivat vinkin avoimesta työpaikasta tutusta lähteestä.

- Äitini vinkkasi minulle Oma Hämeen kesätyö-ilmoituksesta, Senni kertoo.

- Äiti toi minulle hakemuslomakkeen kotiin ja täytin sen, koska halusin omalle alalle kesätöihin, lähihoitajaksi opiskeleva Caspian jatkaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on työllistänyt tänä kesänä satakunta 15–17-vuotiasta nuorta avustaviin tehtäviin muun muassa ikäihmisten palveluihin sekä vammais- ja terveyspalveluihin ympäri Kanta-Hämettä.

Senni ja Caspian ovat työskennelleet sairaalassa ulkoiluttajan ja virikeohjaajan tehtävissä.

- Käyn asiakkaiden kanssa pihalla. Jotkut heistä pystyvät itse kävelemään rollaattorin kanssa ja joitakin työnnän pyörätuolissa. Autan ruoan jaossa, tarjoilen kahvia ja pullaa sekä luen lehtiä. Välillä saatan vain istua asiakkaan kanssa parvekkeella ja jutella, Senni luettelee.

- Työssä on saanut olla asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa, Caspian sanoo.

- Kaikki asiakkaat ovat olleet mukavia – jokainen omalla tyylillään, Senni hymyilee.

Maidolla vai sokerilla?

Kesätyö sairaalassa on herättänyt molemmissa nuorissa uusia ajatuksia. Asiakkaina on paljon ikäihmisiä, jotka ovat jakaneet Sennille ja Caspianille elämänkokemustaan.

- Työssä parasta on ollut asiakkaiden elämästä kuuleminen. Heidän nuoruudessaan moni asia on ollut toisin ja keskustelut heidän kanssaan ovat muistuttaneet siitä, kuinka hyvin asiat itsellä oikeasti ovat, Senni pohtii.

- Ensimmäisen viikon jälkeen tulin iloiseksi, kun rupesin muistamaan juoko asiakas kahvin maidolla vai sokerilla, hän jatkaa.

Sairaalassa työskentely ei kuitenkaan ole aina ihan helppoa.

- On ollut henkisesti haastavaa olla ympäristössä, jossa on välillä todella sairaita asiakkaita. En tee mitään hoitotoimenpiteitä, joten varsinkin jos hoitajilla on kiire, tunnen itseni avuttomaksi. Haluaisin auttaa, mutta en pysty, Senni kertoo.

- Hoitajien ja lääkärien työ on aika kiireistä. Sairaalassa on myös tietyt omat käytännöt ja toimintatavat, joista ei voi joustaa, Caspian jatkaa.

Senni sanoo, että on oppinut työssään joka päivä jotain uutta, ja yllätyksiäkin on eteen tullut.

- En ole aikaisemmin tehnyt töitä sairaalassa tai ikäihmisten kanssa. Rehellisesti sanottuna en tiennyt Vanajaveden sairaalan olemassaolosta aikaisemmin, hän naurahtaa.

Hämeenlinnassa rautatieaseman lähettyvillä sijaitsevassa Vanajaveden sairaalassa on kolme osastoa, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Osastoilla perehdytään akuuttien sairauksien hoitotyöhön, kuntoutukseen sekä muistisairauksien tutkimus- ja arviointijaksoihin. Tulevaisuudessa Vanajaveden sairaalasta tulee osa Ahveniston Assi-sairaalaa.

Haaveissa auttajan työ

Kaksikon mielestä hoitohenkilöstön työ näyttää haastavalta ja kiireiseltä. Caspian haaveilee urasta mielenterveys- ja päihdetyön parissa tai poliisina, mutta Sennin kiinnostus suuntautuu hieman eri linjoille.

- Olen oppinut, että minusta ei tule sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajan työ vaikuttaa vaikealta ja siihen tarvitaan paljon ammattitaitoa ja nopeaa reagointikykyä, Senni sanoo.

- Haaveilen kuitenkin töistä, joissa voin auttaa toisia. Opettaminen kiinnostaa minua. Pitkäaikainen haaveeni on asianajajan työ. Jos pitäisi juuri nyt päättää mikä minusta tulee isona, niin vastaisin, että historian opettaja.

Caspian haluaa työn, jossa saa mennä ja touhuta.

- En ainakaan haluaisi istua toimistossa koko päivää.

UUTINEN / 12.07.2023

Kanta-Hämeen keskussairaalassa alkaa syyskuusta 2023 alkaen Tutkijakoulu

Kanta-Hämeen keskussairaalassa alkaa syyskuusta 2023 alkaen Tutkijakoulu, joka on suunnattu Oma Hämeen työntekijöille, jotka ovat kiinnostuneita akateemisesta tutkimuksesta. Tutkijakoulu keskittyy pääasiassa lääketieteelliseen tutkimukseen, mutta siinä on myös osioita, jotka tukevat muuta terveydenhuollon akateemista tutkimusta. Kokoontumisia järjestetään syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana kerran kuukaudessa yhteensä yhdeksän kertaa.

– Tutkijakoulun tavoitteena on edistää Kanta-Hämeen omaehtoista terveydenhuollon tutkimusta sekä yksilöllisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten TAYS-piirin tutkijoiden, kanssa. Tutkimustyön aktivoituminen tuottaa positiivista vaikutusta koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ja lisää kiinnostusta aluetta kohtaan työnantajana niin lääkäreiden kuin muun henkilökunnan rekrytoinnissa, kertoo Tutkijakoulun tuki- ja innovointijoukoissa toimiva Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen osastonylilääkäri Ville Hällberg, joka myös toimi ensimmäisen senioritutkijoiden ja kouluttajien tapaamisen koollekutsujana.

Tutkijakoulussa käsitellään tutkimustyön alkeet ja perusteet. Siitä on hyötyä aloitteleville tutkijoille omien projektien suunnittelussa sekä yleisemmin lääketieteellisen kirjallisuuden lukemisessa ja arvioinnissa. Tutkijakoulu kokoaa yhteen työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimustyöstä, ja välittää heille tietoa. Tutkijakouluilmoitus on herättänyt erityistä kiinnostusta hoitotieteen ja psykologian jatko-opiskelijoissa.

Viimeisten viiden vuoden aikana tutkimustoimintaan liittyvä lainsäädäntö on tiukentunut huomattavasti, kun EU:n tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki tulivat voimaan vuonna 2018. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, eli toisiolaki, astui voimaan vuonna 2019 ja sen sisältämä vaatimus auditoidusta käyttöympäristöstä rekisteridatan käsittelyssä täydessä laajuudessaan vuonna 2022. Näiden säännösten myötä rekisterinpitäjän vastuu ja dokumentointivelvoitteet ovat kasvaneet huomattavasti, mikä on aiheuttanut tutkijoille paljon uutta byrokratiaa ja lisännyt kustannuksia. Tämä on käytännössä vähentänyt tutkimushankkeiden määrää valtakunnallisesti, myös yliopistosairaaloissa eikä pelkästään pienemmissä keskussairaaloissa.

Entisessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on ollut useampia pieniä lääkärityöryhmiä omien tutkimustensa parissa. Tutkimustyön uusien haasteiden, ja hyvinvointialueen perustamisen myötä heräsi tarve koota hyvinvointialueella tehtävä lääketieteen, hoitotieteen ja muu akateeminen tutkimus yhteen ja arvioida ja tukea sitä. Tämän myötä perustettiin kuluneena keväänä hyvinvointialueen tutkimustoimikunta, jota vetää johtajaylilääkäri. Toimikunnan tehtävä on paitsi valvoa, myös aktiivisesti tukea tutkimustyötä ja tästä heräsi ajatus tutkijakoulusta.

– Kun puhutaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, on syytä muistaa, että se ei ole vain lääkäreiden tekemää, vaan lain mukaan siihen sisältyy tutkimusta, jossa puututaan ihmisten tai ihmisen alkion tai sikiön fyysiseen tai psyykkiseen koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauden syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleisesti. Tämä kattaa myös hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen, liikuntatieteellisen tutkimuksen ja ravitsemustieteellisen tutkimuksen, kertoo tutkimuskoordinaattori Mirva Lähteenmäki.

– Lisäksi hyvinvointialueella suoritetaan myös monitieteellistä tutkimusta, joka voisi hyötyä Tutkijakoulun tarjoamista mahdollisuuksista. Tavoitteena on jatkaa Tutkijakoulun toimintaa vuosina 2024-2025 uusilla aiheilla. Ensi keväänä arvioimme, onko tämä formaatti optimaalinen vai tulisiko sitä kehittää johonkin suuntaan, sanoo Hällberg.

UUTINEN / 07.07.2023

Huolestuttaako raha-asiat tai perheen jaksaminen? Puhelinneuvontamme auttavat kesälläkin!

Voit ottaa yhteyttä taloudellisen tuen yksikön puhelinneuvontaan aina, kun arjen raha-asiat askarruttavat, oman talouden hoidossa on ongelmia tai rahat eivät tunnu riittävän. Puheluun vastaavat sosiaalihuollon ammattilaiset. Puhelinpalvelu numerossa +358 36296570 on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-12.

Lapsiperheiden palveluohjauksen puhelinasiointi tarjoaa ohjausta ja neuvontaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen. Palveluohjaus on maksutonta ja vapaaehtoista.
Palveluohjaaja on tavoitettavissa numerossa +358 36296565 maanantaisin klo 10- 12, tiistaisin klo 13-15 ja torstaisin klo 10-12. Mikäli puheluusi ei ehditä vastata heti, voit jättää ääni- tai tekstiviestin ja sinulle soitetaan takaisin.

Huomaathan, että sosiaali- ja kriisipäivystyksen numeroon pyydetään soittamaan ainoastaan tilanteissa, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja, ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Kiireellisissä kriisi- ja hätätilanteissa on aina otettava yhteyttä yleiseen hätänumeroon. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi päivystyksellisen sosiaalityön tarpeen.

UUTINEN / 04.07.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialue hyödyntää uutta teknologiaa tiedolla johtamiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä käsitellään valtavasti dataa sekä terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa että pelastustoimessa. Oma Hämeessä on kevään 2023 aikana otettu käyttöön data-alusta (Oma Hämeen tietoallas), joka mahdollistaa hyvinvointialueen tietojen monipuolisen hyödyntämisen.

Tietoallas on ensisijaisesti tiedolla johtamisen työkalu. Elokuussa aloitetaan johdon työpöytien rakentaminen toimialoille ja tulosalueille. Työssä painotetaan integraation toteutumista ja vaikuttavuuden arviointia. 

– Syksyllä teemme ensimmäiset testaukset kirjaamisen automatisoinniksi ja pyrimme poistamaan kahdenkertaista kirjaamista automatisoimalla tilastointia. Tavoitteena on vapauttaa sote-ammattilaisten työaikaa ja parantaa kirjausten laatua sekä kattavuutta, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.  

Muita lyhyen aikavälin tavoitteita tietoaltaan käytölle ovat muun muassa tietojen hyödyntäminen asiakasohjauksessa, ennakoivan analytiikan sovellusten kartoittaminen (mm. ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseksi) ja tutkimushankkeiden mahdollistaminen. 

- Hyvinvointialueuudistus luo hyvän pohjan tiedon hyödyntämiselle. Laajempaa dataa voidaan hyödyntää mm. ennaltaehkäisyssä, asiakkaan palveluohjauksessa, vaikuttavuusarvioinneissa, johtamisessa ja tutkimuksessa, Antikainen jatkaa. 
 

Suomi Areenassa haettiin ratkaisuja tekoälyn hyödyntämiseen 

Katja Antikainen kutsuttiin Porissa järjestettävän Suomi Areenan paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli kysymys ”ratkaiseeko tekoäly terveydenhuollon haasteet”.  Paneelissa olivat mukana myös HUS:in asiakkuusjohtaja, lastenreumatologian dosentti Visa Honkanen, Suomen Terveystalo Oy:n lääketieteellisten toimintojen johtaja Anu Maksimow, Sitran asiantuntija Saara Malkamäki sekä Tietoevry Caren toimitusjohtaja Ari Järvelä.  
 
Paneeli keskusteli tekoälyn mahdollisuuksista ja terveydenhuollon megatrendeistä, kuten väestön ikääntymisestä. 

– Väestö ikääntyy, työssä käyvä ikäluokka pienenee, ja hyvinvointialuemuutosta viedään läpi teknologisessa murroksessa. Tekoälyä voitaisiin hyödyntää niin, ettei ajeta työssä käyvää ikäluokkaa ihan loppuun, Antikainen kommentoi. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella hyödynnetään jo nyt muun muassa etävastaanottoteknologiaa. Etävastaanottojen lisääntyminen myös kotihoidossa inspiroi Antikaista. 

– Kotihoidossa on valtavat asiakasmäärät, ja etävastaanottojen avulla työ tehostuu, hoitajien viihtyvyys työssä sekä asiakkaiden palvelut paranevat. 

Hoitajapulasta puhuttaessa hän muistutti, että henkilökohtaisen potilastyön sijaan voitaisiin automatisoida esimerkiksi tietojen kirjaamista tietojärjestelmiin. Näin säilyy myös inhimillisyys potilastyössä. 

Keskustelijat näkivät yhtenä haasteena sen, että eri potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Antikaisen mukaan yhteen ainoaan järjestelmään ei tarvitse mennä.  

– Avoimet rajapinnat ja tiedon liikkuvuus sekä älykäs automaatio järjestelmien välillä mahdollistaa sen, että tieto on hyödynnettävissä kaikista järjestelmistä johonkin tiettyyn tarpeeseen. 

Tämänkaltainen datan hyödyntäminen tukee myös tiedolla johtamisen tarpeita.

Lisätietoja:
Tietohallintojohtaja Toni Suihko
p. 040 7035 159
toni.suihko@omahame.fi

UUTINEN / 29.06.2023

Vielä ehdit vastata kyselyyn: kehitetään yhdessä digitaalisia palveluitamme

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa aktiivisesti. Tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäytetyötä yhteistyössä Oma Hämeen kanssa, ja haluaisimme kuulla juuri sinun mielipiteesi ja tarpeesi koskien hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluja.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa, jotta voimme kehittää hyvinvointialueen palveluita entistä käyttäjäystävällisemmiksi ja sujuvammiksi. Siksi pyydämme sinua ystävällisesti osallistumaan kyselytutkimukseen vastaamalla alla olevan linkin kautta löytyvään kyselyyn. Kysely on suunnattu kaikille 18 vuotta täyttäneille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille.

Kyselytutkimus on avoinna 29.5.-2.7.2023 välisenä aikana, ja sen tarkoituksena on saada tietoa juuri sinun tarpeistasi ja toiveistasi. Haluamme kuulla, miten voimme parantaa digitaalisia palveluitamme vastaamaan paremmin tarpeitasi. On tärkeää, että palveluiden kehittäminen perustuu juuri sinun näkemyksiisi.

Kysely on täysin anonyymi eikä vastaaja voida vastausten perusteella tunnistaa henkilökohtaisesti. Kyselyssä ei kysytä henkilötietojasi, eikä vastauksiasi luovuteta kolmansille osapuolille. Vastaaminen kyselyyn on täysin vapaaehtoista, ja se kestää muutaman minuutin.

Haluamme varmistaa, että vastauksesi ovat turvassa ja että ne käsitellään luottamuksellisesti. Tutkimuksen jälkeen vastauksia säilytetään kaksi vuotta, jonka jälkeen ne hävitetään asianmukaisesti. Tähän kyselyyn vastaamalla suostut siihen, että vastauksiasi voidaan analysoida ja tutkimuksen tulokset ovat julkisesti käytettävissä. Valmis opinnäytetyö tullaan julkaisemaan Theseus.fi -sivustolla, jossa se on vapaasti luettavissa.

Kyselyyn pääsee tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/6A02FDEF832C938A

UUTINEN / 28.06.2023

Kotihoito ottaa avaimettoman ovenavauksen käyttöön Riihimäellä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoito laajentaa avaimettoman ovenavauksen myös Riihimäelle. Muualla hyvinvointialueella järjestelmä on jo laajalti käytössä. Mobiilikäyttöinen ovenavaus lisää avainturvallisuutta ja sujuvoittaa kotihoidon työtä.

Mobiilisovelluksella aukeavia lukkoja asennetaan parhaillaan kotihoidon asiakkaiden oviin Riihimäellä. Muutoksista on sovittu asiakkaiden kanssa. Lukko asennetaan nyt noin 130 asiakkaalle. Yhteensä Riihimäellä on tällä hetkellä noin 330 kotihoidon asiakasta. 

Järjestelmä koostuu huoneiston ulko-oven sisäpuolelle kiinnitettävästä ovenavauslaitteesta ja henkilökunnan käyttämästä mobiilisovelluksesta ovien avaamiseen. Mobiililukot lisäävät avainturvallisuutta ja sujuvoittavat kotihoidon työtä.  

–  Hoitajien ei tarvitse pitää mukanaan asiakkaiden kotien avaimia, kun lukot aukeavat mobiilisovelluksella. Tavoittelemme muutoksella myös sitä, että asiakkaalle ja hoitajalle jäisi enemmän yhteistä aikaa, kertoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

–  Esimerkiksi turvahälytyksissä asiakkaat saavat avun nopeammin, kun hoitajan ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan avainta. Hoitaja voi tiedon saatuaan suoraan mennä avuksi asiakkaan luokse. 

Avaimeton ovenavauslaite on mahdollista asentaa myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin, esimerkiksi kerrostalojen alaoviin, jolloin työntekijä pääsee helposti ja nopeasti sisälle rappukäytävään. Ovenavauslaitteen asentaminen yhteisiin tiloihin tehdään aina yhteistyössä asiakkaan taloyhtiön ja isännöintitoimiston kanssa. 

Mobiilikäyttöisen lukon asennus ei vaikuta oven avaamiseen tai lukitsemiseen tavallisilla avaimilla. Taloyhtiön yleisavaimet toimivat kuten ennenkin.  

Ovenavauslaitteen asentaminen ja myöhempi poistaminen on kotihoidon asiakkaille ja taloyhtiöille maksutonta. Laitteen asentamisesta tai poistamisesta ei jää jälkiä oveen. Asennuksen ja poiston tekee valtuutettu lukkoliike. 

/ 27.06.2023

Oma Häme ottaa käyttöön sähköiset lomakkeet tuen tarpeessa olevasta ihmisestä ilmoittamista varten

Hyvinvointialueen kunnissa on ollut aiemmin käytössä useita erilaisia ja erinimisiä lomakkeita sosiaalihuollon tarpeessa olevasta ihmisestä ilmoittamista varten. Nyt lomakkeet yhtenäistyvät ja jatkossa on käytössä kolme lomaketta tuen tarpeessa olevasta ihmisestä ilmoittamista varten. Ilmoituksen voi tehdä aikuisesta, ikäihmisestä tai lapsesta / lapsiperheestä. 

Ilmoituksen voi tehdä, kun on huolissaan ihmisestä, jolla voi olla haasteita omasta huolenpidosta, terveydestä tai turvallisuudesta huolehtimisessa. Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan aikuisen tai lapsiperheen elämänhallinnan ongelmat, tai ikäihmisen arjen haasteet. 

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut toisen henkilön elämäntilanteesta. Viranomaisella tai ammattihenkilöllä on ammatin puolesta ilmoitusvelvollisuus. Ilmoituksen perusteella sosiaalipalvelujen ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja sen, millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota. 

Lomakkeet löytyvät verkkosivuilta Tuen tarpeen ilmoitukset - OmaHäme (omahame.fi)

UUTINEN / 26.06.2023

Suun terveydenhuollon oirearvion voi lähettää nyt ammattilaiselle Omaolossa 

Omaolo-palvelun käyttö täydentyy suun terveydenhuollossa Kanta-Hämeen alueella. Alkuvuonna palvelukokonaisuus täydentyi Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma -oirearviolla. Nyt hampaiden tai suun alueen oirearvion voi lähettää ammattilaiselle käsittelyyn. Oirearvio toimii samalla periaatteella kuin jo olemassa olevat 16 muuta oirearviota. 

Kun asiakas tekee hampaiden tai suun alueen oirearvion, Omaolo määrittelee kiireellisyyden tason. Mikäli oire ei ole kiireellinen, voi asiakas lähettää oirearvion ammattilaisen käsittelyyn. Kiireellisissä oireissa Omaolo puolestaan ohjaa asiakasta olemaan puhelimitse yhteydessä suun terveydenhuoltoon. 

– Palvelu antaa asiakkaalle vapauden saattaa kiireettömiä asioitaan vireille kelloon tai kalenteriin katsomatta. Kunhan palvelu tulee tutuksi niin asiakkaille kuin ammattilaisille, laajennamme sähköisen asioinnin mahdollisuutta suun terveydenhuollossa, lupaa suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila. 

Omaolo-palveluiden käyttöönotto suun terveydenhuollossa on osa sähköisten palvelujen kehittämistä ja laajentamista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Oirearvio on rakennettu yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin ja suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. 

Kaikki oirearviot löytyvät osoitteesta omaolo.fi.

Kanta-Hämeessä ovat käytössä nämä arviot: 

• Alaselkäkipu tai -vamma 
• Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma 
• Hengitystietulehdus 
• Koronavirustaudin oirearvio 
• Korvan kipu tai lukkoisuus 
• Kurkkukipu tai nieluoire 
• Närästys 
• Olkapään kipu, jäykkyys tai vamma 
• Peräaukon seudun oire 
• Polven oire tai vamma 
• Päänsärky 
• Ripuli 
• Seksitautiepäily 
• Silmän rähmiminen, vetistys tai punoitus 
• Virtsatietulehdus 
• Yleinen oirekysely 
• Yskä 

Hattulassa oirearvioista ovat käytössä hampaiden tai suun alueen oire tai vamma, koronavirustaudin oirearvio, seksitautiepäily ja virtsatietulehdus. Palvelukokonaisuutta ollaan sielläkin laajentamassa muihin oirearvioihin. 

Omaolo on sosiaali-, terveyden- ja suun terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee oma- ja itsehoitoa, sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Omaolossa voit mm. aloittaa hyvinvointivalmennuksen tai saada kattavan arvion terveydentilastasi tekemällä sähköisen terveystarkastuksen. Palvelu on käytössä noin neljän miljoonan asukkaan alueella Suomessa. Omaolon on MDR-vaatimusten mukainen CE-merkitty lääkinnällinen laite. DigiFinland on laitteen valmistaja. Palvelu löytyy osoitteesta omaolo.fi.

UUTINEN / 22.06.2023

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedot löytyvät kesäkuun jälkeen Oma Hämeen verkkosivuilta

Kuntien sivuilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedot ovat alkaneet vanhentua hyvinvointialueen toimintojen yhtenäistymisen myötä. Kehittämisen edetessä tietojen ylläpitäminen ajantasaisina monella eri sivustolla on haasteellista. 

Ajantasaisin tieto sote-palveluista löytyy 30.6. jälkeen Oma Hämeen verkkosivuilta. Kuntien sivuilla olevia jo osittain vanhentuneita tietoja ei enää päivitetä, ja kunnat alkavat poistaa vanhoja sisältöjä omien aikataulujensa mukaan. 

Myös Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY) verkkosivuilla olevista sisällöistä osa on vanhentuneita – niiden päivittäminen päättyy samassa aikataulussa kuin kuntien sote-sisältöjen. FSHKY:n verkkosivuilla on ollut erityisenä haasteena myös se, että toiminta jatkuu kiinteistökuntayhtymänä. 

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän (RSTKY) verkkosivut jatkavat niin ikään toistaiseksi toimintaansa.  

Oma Hämeen verkkosivut on avattu niin sanottuna minimituotteena, jota kehitetään ja rakennetaan edelleen. Sisältöjä täydennetään, rikastetaan ja monipuolistetaan kuluvan vuoden aikana, ja kehittäminen jatkuu myös tulevina vuosina. Sivuoston saavutettavuutta parannetaan ja toiminnallisuuksia sekä erilaisia digipalveluita kehitetään. 

Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä ja toivomme verkkosivujen kehittämisen tueksi palautetta, niin ruusuja kuin risujakin. Palautetta voi jättää esimerkiksi verkkosivujen yläreunassa olevan palautekanavan kautta. 

UUTINEN / 20.06.2023

Aluehallitus päätti katkaisu- ja vieroitushoitoyksikön perustamisesta ja käsitteli laajasti talousasioita

Aluehallitus kokoontui maanantaina 19.6. viimeiseen kokoukseensa ennen kesätaukoa. Päätettävänä oli pitkä lista asioita.  

Hyvinvointialueen talouteen liittyviä asioita kokouksessa oli useita.  

Aluehallitus muun muassa hyväksyi muutetun käyttösuunnitelman vuodelle 2023. Käyttösuunnitelma on päivitetty vastaamaan vuoden 2023 muutettua talousarviota. Aluevaltuusto hyväksyi huomattavia muutoksia sisältävän talousarvion kokouksessaan 13.6. 

Hallitus hyväksyi niin ikään hyvinvointialueen talousarvion laadintaohjeen ja talousarvioraamin. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana ovat hyvinvointialueen strategian päämäärät. Hyvinvointialueen talouden suunnitteluraami on laadittu siten, että talous säilyy tasapainoisena jo kuluvalla taloussuunnittelukaudella ja suunnittelukausi 2024–2026 on ylijäämäinen.  

Aluehallituksen päätöksellä Kanta-Hämeen hyvinvointialue hakee lainanottovaltuuden muuttamista järjestämisvastuullaan olevien välttämättömien palveluiden turvaamiseksi. Pitkäaikaisen lainan tarve vuodelle 2024 on arvioitu olevan noin 47,8 miljoonaa euroa, josta pysyvien vastaavien osuus on 39,6 miljoonaa ja investointeja vastaavien sopimusten osuus 8,2 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen rahoitusasema on tällä hetkellä suhteellisen vahva, mutta valtion rahoituksen taso heikentää tilannetta merkittävästi loppuvuoden aikana ja on todennäköistä, että rahavarat eivät riitä kattamaan kaikkia suunniteltuja investointeja vuonna 2024. 

Oma katkaisu- ja vieroitushoitoyksikkö ja päihdekuntoutujille asumispalveluja 

Hyvinvointialueen päihdekuntoutujien asumispalvelujen hankinnan periaatteet, tavoitteet ja sopimuskannusteet hyväksyttiin. Tavoitteena on, että tarjouspyyntö voidaan julkaista kesäkuussa ja että uudet sopimukset saadaan voimaan 1.1.2024 alkaen. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen oman katkaisu- ja vieroitushoitoyksikön perustamisen Hämeenlinnaan viimeistään 1.1.2024 alkaen. Katkaisuhoitoon sopiviksi remontoidut toimitilat ovat Vanajaveden sairaalassa. Tällä hetkellä A-klinikka Oy lähettää katkaisu- ja vieroitushoitoa tarvitsevat asiakkaat Kanta-Hämeen ulkopuolella sijaitseviin yksikköihinsä. A-klinikan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen välinen kumppanuussopimus päättyy 31.12.2023. 

Hattulan terveydenhuollon palveluiden tuottamiseksi aluehallitus päätti käynnistää kilpailutuksen. Sopimuskausi on mallia 2 + 2 vuotta, ja kausi alkaa viimeistään 1.9.2024. Kilpailutukseen eivät sisälly perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaalatoiminta ja suun terveydenhuolto. Optiona kilpailutukseen sisällytetään neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut.

Myös Oma Hämeen työterveyshuollon palveluiden kilpailutuksen periaatteet hyväksyttiin. Laadullisten vaatimusten lisäksi palveluntarjoajalla on oltava toimipisteet vähintään Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Palveluiden käynnistymisen aikataulutavoite on 1.1.2024, sillä nykyinen sopimus Terveystalon kanssa on voimassa vuoden 2023 loppuun. Kilpailutus käynnistetään mahdollisimman pian. Aluehallitus päättää palveluntuottajasta alkusyksystä.  

Aluehallitus nimesi konserni- ja tukipalvelujen toimialajohtaja Jussi Savolan hyvinvointialuejohtajan sijaiseksi 1.7.2023 lukien. 30.6. saakka sijaisena toimii muutosjohtaja Seppo Ranta. Rannan virkasuhde päättyy sovitusti tuolloin. 

Kokouksen yhteydessä aluehallitus pääsi kierrokselle rakenteilla olevaan Assi-sairaalaan. 

–  Oli vaikuttavaa nähdä, miten hieno sairaala meille rakentuu. Maailman inhimillisin sairaala ei ole turha slogan, vaan se näkyy kaikessa tekemisessä ja toteutuksessa, iloitsee aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola. 

UUTINEN / 20.06.2023

Taloudelliseen tuen puhelinneuvonta on suljettu 19.-22.6.2023

Taloudelliseen tuen puhelinneuvonta on suljettu 19.-22.6.2023.
Sinua palvelee tänä aikana oman kuntasi alueen sosiaalipalvelujen neuvonnan puhelinpalvelu maanantaisin ja torstaisin klo 10-12 ja tiistaisin klo 13-15:

Riihimäen seutu (Riihimäki, Hausjärvi, Loppi) p. 019 758 4242

Forssan seutu (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) p. 03 41911

Hämeenlinnan seutu ( Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) p. 03 6213303

UUTINEN / 19.06.2023

Assi-sairaalan pysäköintilaitoksen ja henkilöstöravintolan suunnitelma on valmistunut

Pysäköintilaitoksen ja henkilöstöravintolan kustannusarvio on noin 30 miljoonaa. Päätös rakentamista tehdään syksyllä.

Assi-sairaalan pysäköintilaitoksen rakennussuunnitelmat ovat valmistuneet ja päätösesitys rakentamisen käynnistämisestä tehdään aluehallituksen kokoukseen 14. elokuuta. Pysäköintilaitos koostuu kahdesta osasta: noin 18 000 neliömetrin pysäköintitalosta ja noin 2 200 neliömetrin henkilöstöruokalasta. Suunnitelmaa esiteltiin aluehallitukselle maanantaina 19. kesäkuuta.

Suunnitelmaan kuuluu henkilökunnan ja sairaalan asiakkaiden käyttöön tuleva 600-paikkainen pysäköintitalo (P-talo). Talosta löytyy liikuntaesteisille tarkoitettuja parkkipaikkoja sekä sähköauton latauspaikkoja. Rakennuksen toiseen osaan (M-talo) tulevat pyöräparkki, Assin teknisiä tiloja sekä noin 250- paikkainen henkilöstöravintola, joka palvelisi myös sairaalassa vierailevia asiakkaita.  Kaikki tilat on suunniteltu esteettömiksi.

Pysäköintilaitoksen ja henkilöstöravintolan toteuttajaksi ehdotetaan Ahveniston sairaala-allianssia. Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 28 – 31 miljoonaa euroa.  Kustannukset täsmentyvät vielä jatkovalmistelun aikana. Pysäköintilaitoksen osuus kokonaiskustannuksista on noin 64 ja henkilöstöravintolan noin 36 prosenttia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä koronakriisi ovat nostaneet rakentamisen kustannuksia, mikä on aiheuttanut epävarmuutta kustannusten arviointiin.

Työmatkaliikkumisen selvitys vahvisti paikoituksen tarpeellisuutta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on teettänyt selvityksen sote-henkilöstönsä työmatkoista. Selvityksen perusteella suurin osa työntekijöistä kulkee työmatkansa omalla autolla. Assin pysäköintilaitoksen rakentaminen vastaisi työntekijöiden tarvetta, ja lisäisi sitä kautta työssä viihtymistä.

Assi-sairaalan asemakaava edellyttää 722 autopaikan rakentamista potilaiden ja henkilökunnan käyttöön. Tämä velvoite täytyy pysäköintilaitoksella. Pysäköintilaitoksen toimintaa on suunniteltu ja pysäköintitarpeita on tutkittu huolellisesti.


 

UUTINEN / 19.06.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston Sanni Grahn-Laasonen ja Lulu Ranne ministereiksi Suomen 77. hallitukseen

Tulevan hallituksen ministerivalintansa ovat viikonlopun aikana tehneet kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsenistä puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä aluevaltuuston jäsen Lulu Ranne (ps.) on valittu uuden hallituksen ministereiksi. 

Eduskunnan odotetaan valitsevan kokoomuksen Petteri Orpon tulevan hallituksen pääministeriksi lähipäivinä. Pääministerin valinnan jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimittää uuden valtioneuvoston. 

Sanni Grahn-Laasonen, 40, on valittu aloittavan hallituksen sosiaaliturvaministeriksi. Grahn-Laasonen on kokoomuksen neljännen kauden kansanedustaja Hämeen vaalipiiristä. Hän toimi ympäristöministerinä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa sekä opetusministerinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa. Grahn-Laasonen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. 

Lulu Ranne, 51, on valittu Petteri Orpon tulevan hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi. Ranne on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja toisen kauden kansanedustaja Hämeen vaalipiiristä. Ranne on kuulunut Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon vuodesta 2008. Koulutukseltaan Ranne on diplomi-insinööri. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue onnittelee Sanni Grahn-Laasosta ja Lulu Rannetta lämpimästi heidän tulevista nimityksistään valtioneuvoston ministereiksi! 

UUTINEN / 19.06.2023

Oma Häme jakaa joditabletteja alle kolmivuotiaille lapsille

Hyvinvointialue jakaa jodivalmisteita sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti. Joditablettien jakelu aloitetaan neuvoloissa kesäkuussa. Tabletteja tulee ottaa vain viranomaisten niin ohjeistaessa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue jakaa alle 3-vuotiaille soveltuvia jodivalmisteita sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti. Tabletteja jaetaan myös raskaana oleville. Jakaminen alkaa Oma Hämeen neuvoloissa kesäkuussa vaiheittain ja jatkuu syksyllä mahdollisten kesäsulkujen jälkeen. Tablettien jakamisesta tulee pysyvä käytäntö. Jodivalmisteet jaetaan normaalien neuvolakäyntien yhteydessä. Vaihtoehtoisesti tabletit voi hakea tietyistä neuvoloista yleisinä jakopäivinä, joista kerrotaan tiedotteen lopussa. 

Alle 3-vuotiaille tarkoitettuja joditabletteja jaetaan 10 tabletin pakkauksessa kotona varastoitavaksi. Pakkaus sisältää pakkausselosteen, josta löytyy lääkkeen annostus ja antotapa. Lisäksi mukana tulee annosteluohje suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tabletin voi jakaa neljään osaan ja siitä saadaan annos aivan pienimmillekin vauvoille. Käyttötarpeen tullessa tabletin voi murskata jauheeksi ja sekoittaa veteen tai muuhun vastaavaan nesteeseen helpottamaan annostelua. 

Jobitabletit käyttöön vain viranomaisen ohjeistuksesta 

Joditabletteja otetaan vain viranomaisen kehotuksesta oikean ajoituksen varmistamiseksi. Päätöksen ottamisesta tekee sosiaali- ja terveysministeriö Säteilyturvakeskuksen riskinarvioinnin pohjalta. Pelastusviranomainen tiedottaa joditablettien käyttöönotosta erikseen. 

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti lokakuussa 2022 ohjeen lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa. Uusittu ohje perustuu Maailman terveysjärjestön (WHO) jodisuosituksiin. Joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa suositellaan enintään 40-vuotiaille sekä raskaana oleville sikiön suojaamiseksi.  

Ministeriön ohjeistuksen mukaan julkinen terveydenhuolto hankkii alle 3-vuotiaille soveltuvia jodivalmisteita ja jakaa niitä lasten huoltajille sekä raskaana oleville. Muulle väestölle eli yli 3-vuotiaille lapsille ja enintään 40-vuotiaille aikuisille suositellaan omaehtoista varautumista. Joditabletteja voi hankkia apteekeista. 

Joditablettien keskitetty jakelu Kanta-Hämeessä 

Avoin tilaisuus jodin hakemiselle järjestetään keskitetyissä neuvolapisteissä keskiviikkona 21.6. ja keskiviikkona 28.6.   

• Riihimäen seudun asiakkaat voivat hakea jodit Riihimäen neuvolasta (Kallionkatu 10–16 E, 5. kerros) klo 14–18 
• Hämeenlinnan seudun asiakkaat Keskusneuvolasta (Viipurintie 1–3, D-rakennus) klo 14–18 tai Läntisestä neuvolasta (Sammontie 4) klo 15–18 
• Janakkalan neuvolan asiakkaat Turengin neuvolasta (Tapailanpiha 13 C) klo 14–18 
• Forssan seudun asiakkaat Forssan neuvolasta (Kujalankatu 3, 2. kerros) klo 15.30–18 
• Hattulan neuvolassa (Parolantie 42) klo 14–18 (HUOM. vain ke 28.6.)

Joditabletit jaetaan perhekohtaisesti purkeissa, joiden mukana saa ohjeen tarvittavasta käytöstä. Jonottamiseen kannattaa varautua ja ottaa joditabletteja saavien perheenjäsenten Kela-kortit valmiiksi esille. 

Pyydämme huomioimaan, että avoimien jakotilaisuuksien yhteydessä emme hoida muita asiakasasioita. 

Lisätietoja: 

Heli Haapala, kasvun ja kehityksen palveluiden päällikkö, heli.haapala@omahame.fi, p. 050 352 0296 

Päivi Saari, perhekeskuksen ylilääkäri, paivi.j.saari@omahame.fi, p. 019 758 5506 (17.7. alkaen) 

UUTINEN / 16.06.2023

Helle saattaa ruuhkauttaa päivystyksiä

Helle aiheuttaa ruuhkia päivystyksessä
Helle, loma-aika ja niihin liittyvä lisääntynyt alkoholin käyttö lisäävät potilasmääriä päivystyksessä kesä toisensa jälkeen. Yleensä potilasmäärät nousevat juhannuksen aikoihin ja pysyvät korkealla elokuun loppuun. Helteinen sää on jo nyt alkanut lisätä päivystykseen joutuvien potilaiden määrää. Myös vakavia sairauskohtauksia ja tapaturmia on ollut viime päivinä paljon. 

Muista juoda nesteitä ja hakeutua varjoon
Asuntojen lämpeneminen vaikuttaa erityisesti vanhuksiin, joilla elimistön nestetasapaino häiriintyy helpommin. Kuumalla ei aina muisteta juoda riittävästi. Kaikille on hyvä neuvo juoda pikku hiljaa koko päivän ajan tasaisesti. Erityisen tärkeää elimistön lämpötasapainon kannalta on juoda kylmää juotavaa (ei alkoholia) ja mielellään jotain muutakin kuin pelkkää vettä (esim. kivennäisvettä). Juotavan lisäksi pitää muistaa syödä, jotta hikoilun kautta menetettyä suolaa saadaan takaisin elimistöön. Kuumista asunnoista kannattaa päiväaikaan hakeutua ulos varjoon, koska ulkona varjossa on yleensä vilpoisampaa kuin sisällä asunnossa. Auringolta kannattaa suojautua pitämällä päähinettä.

Nesteytystä ei kannata hoitaa alkoholipitoisilla juomilla
Nesteitä kannattaa juoda pitkin päivää, mutta alkoholipitoisi juomia siihen tarkoitukseen ei kannata käyttää. Alkoholi voi jopa aiheuttaa pahemman elimistön neste- ja happoemästasapainon häiriön. Pahimmillaan sammuminen aurinkoon voi olla hengenvaarallista. Kun alkoholia käyttää esim. festareilla, hyvä sääntö on, että joka toinen lasi / tölkki olisi alkoholitonta juotavaa. Humalassa itsensä teloneiden määrä kasvaa aina kesäisin. Päivystyksen toiveena on, että päihtyneenä ei noustaisi skuutin tai pyörän selkään, eikä muutenkaan temppuiltaisi.

Pitkittyvä helle pidentää päivystyksen odotusaikoja
Helteen aiheuttamat sairauskohtaukset, yleistilan lasku ja tapaturmat alkavat pidentää odotusaikoja päivystyksessä. Viikonloppuisin kiireellisten potilaiden hoito keskittyy maakunnassa keskussairaalan päivystyksen lisäksi Riihimäen ja Forssan päivystykseen. Odotusajat päivystyksessä ovat todennäköisesti jo tulevana viikonloppuna pitkiä. Lievempien syiden vuoksi ei päivystykseen kannata lähteä ainakaan soittamatta päivystysapuun 116 117. Numerossa on takaisinsoittojärjestelmä käytössä. Kannattaa huomioida, että viikonloppuisin myös puhelinpalvelu voi ruuhkautua ja takaisinsoittoa voi joutua odottamaan normaalia pidempään.

Usein soitto Päivystysapuun 116 117 riittää
Hätätilanteessa pitää soittaa aina numeroon 112, jossa hätäkeskuksen ammattilainen arvioi hoidon kiireellisyyden ja tarvittaessa hälyttää kohteeseen ambulanssin, poliisin jne. Muissa välitöntä päivystyksellistä apua tarvitsevissa tilanteissa soitetaan Päivystysavun numeroon 116 117, jossa terveydenhuollon ammattilainen arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden sekä antaa hoito-ohjeita. Tarvittaessa soittajaa kehotetaan hakeutumaan päivystykseen tai tilanteen mukaan esim. seuraavalla viikolla omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio perustuu valtakunnalliseen ohjeistukseen. 

UUTINEN / 13.06.2023

Aluevaltuusto päätti uuden toimialan perustamisesta

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistaina Hämeenlinnassa, Ahveniston luentosalissa. Aluevaltuusto hyväksyi kevätkauden viimeisessä kokouksessaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin, hyvinvointialueen sekä Eteva-kuntayhtymän viime vuoden tilinpäätökset. 

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi muutokset hyvinvointialueen hallintosääntöön sekä tämän vuoden talousarvioon. Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen ensimmäisen arviointikertomuksen ja päätti, että siinä esitettyihin huomioihin pyydetään aluehallituksen vastine syyskuun loppuun mennessä. 

Aluevaltuuston esityslistalla oli myös päätös hyvinvointialueen organisaatiomuutoksesta ja uuden, strategia ja integraatio - toimialan perustamisesta. Tästä asiasta valtuusto keskusteli eniten tiistain kokouksessa. Osa valtuutetuista oli huolissaan siitä, miten suunniteltu muutos tukee palveluiden integraatiota ja toimintakulttuurin muutosta hyvinvointialueella. Keskustelussa nousi esiin myös huoli matriisiorganisaation toimivuudesta hyvinvointialueen nopeassa muutostahdissa.

Vasemmistoliiton valtuutettu Juhani Lehto ehdotti, että organisaatiota valmisteltaisiin pidemmälle ennen uuden toimialan perustamista ja päätettäisiin myöhemmin, tarvitaanko strategian toimeenpanoon ja integraation läpiviemiseen oma toimiala vai voisiko niitä tehtäviä hoitaa joku osasto tai yksikkö hyvinvointialueella. Valtuutettu Hanna Hänninen (vas.) kannatti esitystä. Valtuuston äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys voitti Lehdon muutosesityksen äänin 45 – 14. 

Päätöksen mukaan hyvinvointialueelle perustetaan uusi toimiala, jonka ydintehtävinä on hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman läpivieminen sekä palveluiden integrointi. Uuden toimialan tarkemmat tehtävät määrittelee aluehallitus, kun se perustaa toimialan tulosalueet. Toimialan perustamista koskeva hallintosääntömuutos tulee aluevaltuuston käsiteltäväksi syyskuussa.

Aluehallitukseen ja valtuustoon uusia nimiä

Aluevaltuusto teki kokouksessaan liudan henkilövalintoja luottamustehtävistä eroavien tilalle. Keskustan Antti Leinikan tilalle aluevaltuustoon nousee Kristiina Ruuskanen. 

Lisäksi aluehallitukseen valittiin kaksi uutta henkilöä. Juhani Lehdon (vas.) tilalle aluehallituksen tulee Aapo Reima. Mirka Soinikosken (vihr.) tilalle puolestaan tulee Anne Lindgren. Lisäksi aluevaltuusto valitsi uusia henkilöitä eroavien tilalle muihinkin toimielimiin.

Tiistaisen kokouksen tallennetta voi katsoa Oma Hämeen Youtube-kanavalta. Kokouksen esityslistan löydät täältä. Aluevaltuusto on koolla seuraavan kerran syyskuussa Forssassa. 

UUTINEN / 13.06.2023

Asiakkaiden palvelut toimivat turvatusti henkilökohtaisten avustajien lakon aikana

Henkilökohtaisten avustajien viikon mittainen lakko päättyi maanantaina 12.6. Kanta-Hämeessä työtaistelu vaikutti noin sataan työnantajan ominaisuudessa henkilökohtaista avustajaa käyttävään vammaiseen henkilöön, jotka kuuluvat Heta-liittoon.   

Lakko ei vaatinut hyvinvointialueelta turvaamistoimia, vaan avustettavat vammaiset henkilöt pystyivät itse huolehtimaan avustajiensa sijaisjärjestelyistä. Työnseisaus koski palkkaryhmän A tehtäviä, joihin ei kuulu lääkehoitoa tai muita hoitotoimenpiteitä. 

Jos avustajana toimi lakon aikana omainen tai läheinen, palkanmaksuun liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä vammaispalveluihin. Yhteystiedot löytyvät kuntien kotisivuilta. 

Yksityinen sosiaaliala on päässyt sopimukseen, joten juhannusviikolle sovittu lakko on peruuntunut. Henkilökohtaisten avustajien osalta neuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken, joten uudet lakotkin ovat mahdollisia. Neuvottelut jatkuvat keskiviikkona 14.6. 

UUTINEN / 09.06.2023

Terapiat etulinjaan -toimintamallista hyviä tuloksia Forssan mielenterveyspalveluissa

Kevään aikana käyttöön otettu Terapiat etulinjaan -toimintamalli lisää asiakkaan omaa toimijuutta, vaikka vastuu onkin yhä ammattilaisella.

Kaikki Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdeyksiköiden ammattilaiset ovat saaneet kevään aikana koulutuksen Terapiat etulinjaan -toimintamallin työkaluihin. Ohjatun omahoidon ja Terapianavigaattorin ensijäsennykseen on kouluttautunut 45 työntekijää. Heistä 14 kouluttautuu parhaillaan kognitiivisen lyhytterapian osaajiksi. Toimintamalli otetaan Oma Hämeessä käyttöön vaiheittain. 

Forssan perustason mielenterveyspalveluissa on kevään aikana otettu käyttöön Terapianavigaattori sekä ohjattu omahoito ja kognitiivisen lyhytterapian menetelmät. Uudet työkalut ovat solahtaneet hienosti tiimin arkeen ja tuoneet mukanaan hyviä tuloksia. Forssan innostuneessa mielenterveys- ja päihdetiimissä työskentelevät sairaanhoitajat Mari Syyri-Alhomäki, Emmi Suomi ja Amanda Ahonen. 

Onnistumiseen on vaikuttanut tiimin halu kehittyä sekä työryhmänä että yksilöinä. Uudet työkalut ovat selkiyttäneet työskentelyä ja mahdollistaneet asiakkaiden tasapuolisen kohtelun. 

– Meillä on hyvä vire kehittymiseen työryhmänä sekä halu kehittää työn sisältöjä. Haluamme tehdä työstämme sujuvampaa, Syyri-Alhomäki toteaa.

Sujuvaa hoitoon ohjausta ja uusia voimavaroja

Työryhmän pitkäaikainen toive on ollut saada juurrutettua toimintaan myös lyhytterapiaa. Vuoden alusta käyttöön otettiin Terapianavigaattori ja ensijäsennys, helmikuun alussa mukaan tuli ohjattu omahoito.

Tiimin mukaan Terapianavigaattori on nopeuttanut hoidon aloittamista: 80 prosentilla asiakkaista hoito on päästy aloittamaan alle kahdessa viikossa. Asiakkaista lähes kaikki ovat täyttäneet Terapianavigaattorin. Navigaattorin täyttäminen on myös auttanut asiakasta orientoitumaan ensimmäiseen tapaamiseen. Tiimi pitää tärkeänä asiakkaan oman toimijuuden vahvistumista. 

Monesti Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen jälkeen asiakkaan kanssa päädytään aloittamaan ohjattu omahoito, jonka jälkeen lähes puolet ei ole tarvinnut jatkohoitoa. 

– Ohjattu omahoito on selkeä työkalu, joka auttaa ihmisiä huomaamaan omat mahdollisuutensa ja kyvykkyytensä, Suomi kertoo.

Joskus ohjattu omahoito ei riitä, vaan tarvitaan esimerkiksi kognitiivista lyhytterapiaa. Forssan tiimin kolmikko kouluttautuukin parhaillaan menetelmään. 

Vastuu hoidosta on ammattilaisella, mutta tärkeää on myös asiakkaan osallisuus

Alkoipa hoito sitten ohjatusta omahoidosta tai lyhytterapiasta, olennaista on, että hoitopolku syntyy yksilöllisen arvioinnin tuloksena. Vastuu on ammattilaisella, joka arvioi, soveltuvatko menetelmät asiakkaalle ja räätälöi hoidon asiakkaan tarpeiden mukaan. 

Asiakkaalta kuitenkin toivotaan aktiivista roolia. Tiimiläiset ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka asiakkaan omaa toimijuutta vahvistetaan, hän ei jää yksin.

– Istumme kyydissä autossa, jota asiakas ohjaa. Tuemme häntä, jotta hän huomaisi ja muistaisi, että pystyy tekemään tai pystyy olemaan tekemättä. Mutta ilman hoitoa he eivät ole.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa nopeasti tukea jo ensimmäiseltä terveydenhuollon ammattilaiselta, johon hän ottaa yhteyttä. 

Sisä-Suomen Terapiat etulinjaan -hanke on kevään aikana tarjonnut Kanta-Hämeen mielenterveys- ja päihdeyksiköiden ammattilaisille menetelmäkoulutuksia ja –ohjausta sekä esihenkilöille työkaluja ja tukea palveluprosessien kehittämiseen. Lisäksi OmaHämeen aluevaltuutetuille järjestettiin huhtikuussa oma webinaari, jossa päättäjille esiteltiin kansallisia ja paikallisia ratkaisuja mielenterveyspalveluiden haasteisiin.  

Lisätietoa Terapiat etulinjaan –toimintamallista: 
Sisä-Suomen projektipäällikkö Noora Vehmas, noora.vehmas@pirha.fi 
Kanta-Hämeen menetelmäkoordinaattori Tiina Husso, tiina.husso@pirha.fi 
 

UUTINEN / 08.06.2023

Seuraa aluevaltuuston kevätkauden viimeistä kokousta suorana

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontuu kevätkauden viimeiseen kokoukseensa tiistaina 13. kesäkuuta Hämeenlinnassa. Ahveniston luentosalissa klo 17 alkavaa kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Kokouksen asialistalla ovat muun muassa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sekä hyvinvointialueen viime vuoden tilinpäätökset. Aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiomuutoksesta ja uuden toimialan perustamisesta. Lisäksi aluevaltuusto käsittelee talousarviomuutoksia sekä tekee henkilövalintoja luottamustehtävistä eroavien tilalle. 

UUTINEN / 06.06.2023

Aluehallitus käsitteli talousarvion muutoksia ja johtamisjärjestelmän uudistusta

Maanantaina kokoontunut aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän uudistusta ja strategian toimeenpanoa. Se päätti esittää aluevaltuustolle perustettavaksi uutta toimialaa, jonka nimi on strategia ja integraatio. Toimialan ydintehtävinä tulee olemaan hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman läpivieminen sekä palveluiden integrointi.

Uuden toimialan tarkemmat tehtävät määrittelee aluehallitus, kun se perustaa toimialan tulosalueet. Näin on toimittu muidenkin toimialojen kohdalla. Toimialan perustamista koskeva hallintosääntömuutos on tarkoitus saada aluevaltuuston käsiteltäväksi viimeistään syyskuussa. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli tämän vuoden talousarviomuutoksia. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy kokouksessaan 13. kesäkuuta talousarvion muutokset. Muutokset ovat pitkälti odotettuja, koska valtion rahoituksen tiedettiin täsmentyvän alkuvuoden aikana. Lisäksi oli tiedossa se, että osaa määrärahoista joudutaan kohdentamaan uudestaan toimialojen, tulosalueiden ja palveluyksiköiden välillä. 

Palvelutoiminnan ja talouden seurannan käynnistymisen myötä muutostarpeiden määrä on kasvanut. Lisäksi maaliskuussa sovitun palkkaratkaisun vaikutukset ovat nyt tuotu osaksi talousarviomuutosta. Toukokuussa hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma vaikuttaa myös osaltaan talousarvion muutoksiin. Talousarvion muutoksen yhteydessä valtuustolle esitetään päätettäväksi myös investointien kohdennusmuutokset.

Integraatiovaliokunnan työ alkaa

Aluehallitus nimesi hyvinvointialuejohtajan esittelijäksi integraatiovaliokunnan ensimmäiseen kokoukseen 15. kesäkuuta. Sen myötä Oma Hämeen integraatiovaliokunnan toiminta käynnistyy. Valiokunnan tehtävinä on muun muassa seurata palveluiden integraatiota, asukas- ja asiakaspalautetta sekä kuntien ja hyvinvointialueen palvelurajapinnan toimivuutta. 

Lisäksi aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan tiedoksi Assi-hankkeen tilanneraportin sekä hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-huhtikuulta. Aluehallitus myös hyväksyi Oma Hämeen palvelussuhdekäsikirjan päivitykset.

Asiakasmaksujen muutosta koskevan asian aluehallitus palautti valmisteluun, muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 19. kesäkuuta.

UUTINEN / 06.06.2023

Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet toimivat mainettaan paremmin

Suomen hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajat toivovat suomalaisilta malttia ja rakentavaa keskustelua julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen kehittämisestä.

Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alussa, mutta niiden puheenjohtajat vakuuttavat, että julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Sen takeina ovat yli 200 000 ammattilaisen osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko.

– Valtava hallinnollinen fuusio ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen uskallamme kuitenkin sanoa, että tilanne on parempi kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat ovat kokoontuneet viimeisen vuoden aikana useita kertoja yhteispalaveriin eri puolille Suomea. Viime viikolla puheenjohtajat kokoontuivat Turussa.

–  Julkisuuskuvassa yksittäiset kielteiset ilmiöt painottuvat. Maksamme edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä, toteavat hyvinvointialueiden puheenjohtajat julkilausumassaan. 

Muutos on välttämätöntä, mutta uudistumisen täytyy kohdistua sekä rakenteisiin että toimintatapoihin.

– Sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen juuttui välillä yli vuosikymmeneksi, kun kaikki tahot odottivat sote-uudistuksen valmistumista. Sinä aikana monet ongelmat kärjistyivät, ja viime vuodenvaihteessa ne siirtyivät ratkaisemattomina uusille hyvinvointialueille. 

Hyvinvointialueiden puheenjohtajat myöntävät tilanteen vaikeuden: edessä on samaan aikaan sekä kiristyvä talous että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. 

– Olosuhteet ja alkuasetelmat ovat eri hyvinvointialueilla hyvin erilaisia. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama tavoite, vaikuttavuuden lisääminen. Tulevaisuudessa meidän on saatava samalla rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Vain siten voimme turvata palveluiden kehittymisen ja hyvät työolot eri puolilla maata.

UUTINEN / 05.06.2023

Kesä vaikuttaa hyvinvointialueen palveluihin

Kesän aikana osa Oma Hämeen neuvoloista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni tai on avoinna lyhennetyin aukioloajoin. Myös pienemmillä terveysasemilla on sulkuja aiempien kesien tapaan.

Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai tiedote ohjeista kesäsulun ajaksi. Lomakauden aikana hyvinvointialueen palveluihin on tehtävä joitakin supistuksia, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja tehokas resurssien käyttö.

Oma Hämeen palveluissa suurin osa suluista ajoittuu juhannukselta heinäkuun lopulle. Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista kootaan omalle, päivittyvälle sivulle. 

Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu on avoinna läpi kesän arkisin klo 8–15. Palvelussa annetaan terveyteen ja hoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä hoidetaan etänä hoidettaviksi soveltuvia asioita. Chatin kautta toimiva palvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä. Uusi palvelu löytyy omahame.fi -sivuston etusivulta, oikeasta alakulmasta. 

Asukkaiden käytössä on läpi kesän myös Omaolo-palvelu, jossa tehdään oirearvio sähköisellä lomakkeella. Vastauksien perusteella saa Omaolo kertoo, tarvitaanko terveydenhuollon ammattilaisen apua vai voiko tilannetta seurata kotona. Omaolo tarjoaa myös itsehoito-ohjeita. 

Jos asukkaan tilanne vaatii kiireellistä hoitoa eikä oma terveysasema ole avoinna, tulee soittaa Päivystysapuun numeroon 116 117. Päivystysapu on avoinna ympäri vuorokauden. Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112. 

Terveyspalvelut 

Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa on pienemmillä terveysasemilla muutaman viikon sulkuja aiempien vuosien tapaan, samoin suun terveydenhuollon toimipisteissä. Perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa on kolmen viikon sulut Hattulan osastolla ja Forssan avosairaalassa. Erikoissairaanhoidossa aiempien kesien tapaan poliklinikkatoiminta on supistettua useilla erikoisaloilla, kuten myös leikkaustoiminta.

Ikäihmisten palvelut

Päivätoiminnassa on kesäsulku kaikissa yksiköissä ainakin heinäkuun ajan. Joissakin yksiköissä sulku voi olla pidempi. Kotihoidon tilanteesta on tehty oma tiedote (linkki)
Ikäihmisten asumispalveluissa Forssassa sijaitseva Amerikka suljetaan kesäajaksi. Yksikön asiakkaita tiedotetaan sulkuajasta ja korvaavista palveluista erikseen. Jos muissa asumispalveluiden yksiköissä joudutaan turvautumaan supistuksiin, tiedotetaan siitä asiakkaita suoraan. 

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pienempiä neuvoloita pidetään kiinni kesällä. Näiden asiakkaat ohjataan toiseen, paikkakunnan tai ympäristökunnan, neuvolaan. Myös auki olevissa neuvoloissa toimintaa supistetaan, jolloin kesän aikana hoidetaan vain kiireelliset asiat. Joistakin perheneuvoloista asiakkaita ohjataan alueen perhesosiaalityöhön ja nuorten palveluista kiireelliset asiat ohjataan omille terveysasemille. Ohjaamo palvelee nuoria koko kesän. 
Vammaispalveluiden omat päivätoimintayksiköt on suljettu heinäkuun ajan. Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee myös kesän läpi 24/7.

Pelastuspalvelut

Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja kesällä. Toimintavalmiutta ylläpidetään muun muassa siirtämällä henkilöstöä ja kalustoa tarpeen mukaan eri toimipisteiden välillä. 
Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista on koottu toimialoittain Kesäaukiolot - sivulle. Tietoja päivitetään sivulle tarvittaessa.

UUTINEN / 01.06.2023

Oma Häme uudistaa johtamisjärjestelmäänsä ja panostaa palveluiden integraatioon

Oma Hämeen johtamisjärjestelmää aiotaan uudistaa hyvinvointialueen käynnistämisvaiheen jälkeen. Maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään uuden toimialan perustamista. Uusi toimiala keskittyisi strategian toimeenpanoon sekä toimintojen ja palvelurakenteen yhtenäistämiseen. Strategia ja integraatio - toimialalle on tarkoitus siirtää organisatorisesti palvelu- ja tulosalueilta yksiköitä ja työntekijöitä, jotka mahdollistavat strategisten painopisteiden ja niihin liittyvien toimintojen tuloksellisen johtamisen. 

Asiaa on valmisteltu yhteistyössä Oma Hämeen johtoryhmän ja toimialajohdon kanssa. Uudelle toimialalle siirtyisi henkilöstöä nykyisiltä toimialoilta, erityisesti konserni- ja tukipalveluista. Siirtyvät tulosalueet ja palvelukokonaisuudet määritellään muutoksen valmistelussa ja yhteistoiminnassa.  

Suunniteltu organisaatiomuutos astuisi voimaan vuoden 2024 alusta. Se ei pidä sisällään irtisanomisia tai lomautuksia. Uuden toimialan uudet roolit pyritään miehittämään sisäisesti.

– Tiedossani alkaa olla hyvinvointialueelle siirtyneiden johtajien potentiaali ja olen hyvin toiveikas sen suhteen, että voisimme hoitaa tämän vaiheen sisäisin järjestelyin, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Muutosta käsitellään henkilöstön kanssa useamman kerran kesälomien jälkeen. Siirtyminen edellyttää yhteistoimintamenettelyjä, mutta niissä ei käsitellä henkilöstövähennyksiä. 

Ylimmästä johdosta lakkautetaan kaksi virkaa

Nyt esitetyn muutoksen mukaan hyvinvointialueen käynnistysvaiheeseen luotu johtamisjärjestelmä muuttuisi niin, että järjestämisjohtajan ja muutosjohtajan virat lakkaisivat. Samalla sosiaali- ja terveysjohtajan virka muutettaisiin strategia- ja integraatiojohtajan viraksi. Sosiaali- ja terveysjohtajan ja järjestämisjohtajan virkoja ei ole tähän mennessä täytetty. 

– Emme nähdäkseni tarvitse tähän vaiheeseen uusia johtajia organisaation ylimpään johtoon. Painopistettä siirretään yhä lähemmäs työntekijöiden lähijohtajia. Syksyllä on hyvä tutkia, onko ensimmäinen lähijohtajaporras riittävä. Muutoksen läpivienti on ollut heille hyvin kuormittavaa, painottaa Naukkarinen.

Uuden toimialajohtajan myötä siis poistuisi muutosjohtajan virka, jota on nyt määräaikaisesti hoitanut sairaanhoitopiirin yhtymäjohtaja Seppo Ranta. Ranta jää tehtävästään pois heinäkuun alussa, eikä siihen valita enää uutta henkilöä.  

– Haluan kiittää Seppo Rantaa siitä, että hän antoi oman panoksensa tähän siirtymään. Se on hyvin arvokas. On ollut myös ilo vastaanottaa hyvin hoidettu sairaanhoitopiiri osaksi hyvinvointialuetta, toteaa Naukkarinen.

Aluehallitus käsittelee esitystä organisaatiomuutoksesta ja uudesta toimialasta 5. kesäkuuta. Esitystä on pohjustettu toimialajohtajien kanssa sekä toimialojen johtoryhmien ja aluehallituksen kanssa. Aluevaltuusto käsittelee asiaa 13. kesäkuuta. Suunnitelma on, että uuden toimialan perustaminen viedään hyvinvointialueen hallintosääntöön viimeistään aluevaltuuston syyskuun kokouksessa.  

Keskustelua henkilöstön kanssa jatketaan toimielinkäsittelyn jälkeen yhteistoimintamenettelyssä. Menettelystä, henkilöstön osallisuudesta ja organisaatiomuutoksen vaiheista tiedotetaan Oma Hämeen työntekijöitä aktiivisesti valmistelun edetessä.

UUTINEN / 01.06.2023

Oma Häme varautuu henkilökohtaisten avustajien lakkoon

JHL:n työnseisausilmoituksen mukaan lakkoon ovat menossa palkkaryhmän A tehtävissä työskentelevät henkilökohtaiset avustajat koko maassa. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat tiistain 6.6.2023 klo 00.01 ja maanantain 12.6.2023 klo 23.59 välisenä aikana. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lakko vaikuttaa noin sataan työnantajan ominaisuudessa henkilökohtaista avustajaa käyttävään vammaiseen henkilöön, jotka kuuluvat henkilökohtaisten avustajien työnantajien liittoon (Heta-liitto). Muihin työnantajana toimiviin henkilökohtaisen avun saajiin lakko ei vaikuta. 

Palkkaryhmän A tehtävät sisältävät sellaisia henkilökohtaisen avustajan työtehtäviä, joihin ei kuulu lääkehoitoa tai muita hoitotoimenpiteitä. Työnseisauksen ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen uhkaisi henkeä ja terveyttä. 

Miten toimit, jos tarvitset apua lakkotilanteessa 

Jos tarvitset apua sijaisjärjestelyihin, ole yhteydessä omatyöntekijääsi vammaispalveluissa. Lakon aikana omainen tai läheinen voi toimia avustajanasi. Tarvittaessa avustaja voidaan järjestää ostopalveluna. 

Jos avustajana toimii omainen tai läheinen, ole työntuntien toteutumisen jälkeen palkanmaksuun liittyvissä asioissa yhteydessä vammaispalveluihin. Yhteystiedot löytyvät kuntien kotisivuilta. 

UUTINEN / 31.05.2023

Oma Häme laajentaa sähköisiä palvelujaan – digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu avautuu 1. kesäkuuta

Kanta-Hämeen asukkaille avautuu digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu 1. kesäkuuta.

Palvelussa annetaan terveyteen ja hoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä hoidetaan etänä hoidettaviksi soveltuvia asioita. Chatin kautta toimiva palvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä.  

Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu on 1. kesäkuuta alkaen auki arkisin klo 8–15. Aiemmin kantahämäläisille tarjotut perusterveydenhuollon chat-palvelut ovat olleet avoinna hajautetusti yhdestä kahteen tuntia päivässä. 

Uusi palvelu löytyy omahame.fi -sivuston etusivulta. Ruudun oikeassa alakulmassa avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai sivuston palvelutietoihin. Asiointi palvelussa tai Omaolossa edellyttää vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla. 

Uuden palvelun alkaessa on vaikea tietää, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat eli riittääkö sähköisissä palveluissa työskentelevien ammattilaisten määrä. Oma Häme pyytää asiakkailta kärsivällisyyttä ja kehottaa varautumaan pieniin viiveisiin.  
 
Uudessa palvelussa hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa siirtää keskustelun lääkärille. Myös kuvien lähettämien onnistuu palvelun kautta. Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu sopii asiointiin erityisesti silloin kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä. Sen avulla pyritään ratkaisemaan asiakkaan asia mahdollisimman valmiiksi ja etänä, mikäli se on mahdollista hoidon kannalta. Asiakkaiden, joilla on pitkäaikaissairaus tai pysyvä hoitosuhde omalle terveysasemalle, suositellaan asioivan oman tutun hoitajan tai lääkärin kanssa. 
 
Sairaanhoitajan kanssa asiointi on maksutonta - lääkärin kanssa asioinnista veloitetaan normaali käyntimaksu 20,90 euroa. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä, kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta kalenterivuoden aikana.  

Myös sosiaalihuollon sähköisiä palveluita kehitetään innokkaasti 

Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu portaittain 1.9.2023 alkaen koko maassa. Tämän vuoksi Kanta-Hämeessä on kehitetty vauhdikkaasti perusterveydenhuollon sähköistä asiointia kevään 2023 aikana. Sähköisten palveluiden laajentaminen aloitetaan perusterveydenhuollosta. Entistä laajempi sähköinen asiointi on tulevaisuudessa mahdollista myös sosiaalihuollossa sekä erikoissairaanhoidossa.

– Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti monialaisesti, jotta asukkaiden asioinnista tulisi entistä sujuvampaa ja ammattilaiset löytäisivät toisensa helpommin keskinäiseen yhteistyöhön, sanoo palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.  

Oma Hämeen perusterveydenhuollossa pyritään palvelemaan asiakkaita entistä paremmin keskittämällä sähköisiä palveluita. Yhteistyö ja voimavarojen keskittäminen mahdollistaa chat-palvelun aukioloaikojen laajentamisen ja asiakkaiden nopeamman palvelun.  

UUTINEN / 31.05.2023

Oma Häme suunnittelee Hattulan terveyspalvelujen kilpailuttamista

Kanta-Hämeen hyvinvointialue aikoo kilpailuttaa Hattulan terveyspalvelut. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy vuoden lopussa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta käsitteli asiaa tiistain kokouksessaan. Aluehallitus puolestaan päättää kilpailutuksesta ennen juhannusta.

Hattulan kunta on ulkoistanut perusterveydenhuollon palveluita vuodesta 2009 alkaen. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa on solmittu kilpailutuksen jälkeen vuonna 2019. Ulkoistus sisältää laajasti terveydenhuollon palveluita: terveyskeskuspalvelujen lisäksi se sisältään muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluita, hammashoidon, kouluterveydenhuollon, neuvolan, lääkäripalvelut sekä tehostettua palveluasumista. Viime vuonna sekä Hattulan kunta että Oma Hämeen aluehallitus päättivät, ettei Terveystalon sopimukseen kuulunutta optiota sopimuksen jatkosta käytetä. 

Oma Hämeen suunnitelmana on käynnistää kilpailutus Hattulan terveydenhuollon palveluiden tuottamisesta vuosille 2024 ja 2025, sisältäen option kahden vuoden jatkosopimuksesta. Kilpailutukseen eivät kuuluisi perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaalatoiminta tai suun terveydenhuolto. Kilpailutukseen sisällytettäisiin optiona neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut.

Hyvinvointialueella on päätetty tehdä palveluverkkoselvitys, jossa määritellään muun muassa terveysasemien verkosto vuoden 2026 alusta. Samassa yhteydessä arvioidaan, ulkoistetaanko palveluita tai terveysasemia. Hattulan palveluiden järjestäminen on kuitenkin ratkaistava ennen selvityksen valmistumista. 

Erilaisia vaihtoehtoja Hattulan terveyspalveluiden järjestämiseksi on selvitetty ja vaihtoehdoista on tehty ennakkovaikutusten arviointi. Yhden kunnan terveyspalveluiden kilpailuttaminen tässä vaiheessa hyvinvointialueen toiminnan rakentamista on haasteellista. Siihen liittyy myös riskejä, esimerkiksi palveluiden yhdenvertaisuuden suhteen. Toisaalta ulkoinen palvelutuottaja näyttää tuottavan palvelut edullisesti, samalla kun palveluiden saatavuus pysyy hyvällä tasolla. 

– Tässä kohtaa virkamiesten vaakakuppi kääntyi ehdottamaan ulkoistusta, koska laajempi palveluverkkoselvitys vasta käynnistymässä ja valmius omaksi toiminnaksi ottamiseen sisältää myös paljon riskejä, muun muassa henkilökunnan saatavuuden suhteen, selittää terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Hattulan terveyspalveluihin on tulossa muitakin muutoksia. Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä aluevaltuusto on päättänyt, että vuodeosasto lakkautetaan Hattulasta. Tämä tapahtuu vuodenvaihteessa, jolloin on tarkoitus mahdollistaa vuodeosaston henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteilla hyvinvointialueen työntekijöiksi. Lisäksi on tarkoitus siirtää Pappilanniemen kiinteistössä toimiva apuvälinepiste osaksi kuntoutuksen apuvälinepalvelua. 

UUTINEN / 30.05.2023

Kohti vaikuttavampaa hoitoa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota vaikuttavaa hoitoa kantahämäläisille. Siksi hyvinvointialueella otetaan käyttöön uusi toimintamalli työikäiselle väestölle, joka parantaa työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä potilaan hyväksi. Tämä toimintamalli tulee käyttöön Työote-hankkeen avulla.  Lisäksi tiivistämme yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä.

Työote-hanketta koordinoi Keski-Suomen hyvinvointialue yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.  Hankkeesta on saatu vuodesta 2020 lähtien erinomaisia tuloksia niin työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistymisestä kuin myös potilaan yksilöllisen työkyvyn tukemisesta. Itä-Suomen yliopisto raportoi hankkeen kustannusvaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Lisäksi Työterveyslaitos toteuttaa tutkimusta hankkeen toteutumisesta.

Uudessa toimintamallissa luodaan potilaalle yksilöllinen polku takaisin työhön ja tukemaan samalla työkyvyn säilymistä. Toimintamalli käynnistetään ortopedisesta potilasryhmästä, jotta prosessi voidaan hioa mahdollisimman sujuvaksi ja toimintavarmaksi. Tämän jälkeen malli laajennetaan muihin potilasryhmiin.

Toimintamallin käyttöönottoa suunnitellaan potilasryhmäkohtaisissa, moniammatillisissa asiantuntijatyöryhmissä, joissa on mukana lääketieteellisen erikoisalan asiantuntijoita sekä edustusta IT:stä, palvelumuotoilusta, palvelupoluista, perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta ja viestinnästä. Alueen työterveyshuollon toimijat suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon prosessin valmiiksi, jolloin malli saadaan mahdollisimman yhdenmukaiseksi ja toimivaksi.

Yhteistyössä luodun hoitoprosessin toimivuus auditoidaan kun se on vakiintuneesti toiminnassa ja auditoinnin tulosten perusteella tehdään mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Koko hyvinvointialueen osalta hanketta koordinoi Yhteistyöfoorumi, jossa on laaja edustus koko hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan toimijoita, TE-palveluista ja työelämän edustajia. Foorumia johtaa tällä hetkellä johtajaylilääkäri Arja Tomminen, ja kesäkuusta alkaen uusi hallintoylilääkärimme Jarmo Koski.

Lisätietoja toimintamallista voit lukea osoitteesta:
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyoote-toimintamalli

UUTINEN / 30.05.2023

Oma Hämeen potilasasiamiehet auttavat, jos potilaan oikeudet askarruttavat

Tiesitkö tämän potilasasiamiehestä?

Jokaisella sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon toimintayksiköllä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen lakisääteiset tehtävät ovat neuvoa ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasasiamies toimii potilaan oikeuksiensa edistämiseksi ja toteuttamiseksi. (Lue lisää Valviran sivuilta)

Jos jokin askarruttaa potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa, voit ottaa yhteyttä potilasasiamieheen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen potilasasiamiehet neuvovat ja tarvittaessa avustavat kaikissa potilasoikeudellisissa kysymyksissä. Tyypillisimmin yhteydenotot ovat koskeneet hoitoon ja kohteluun liittyviä epäselvyyksiä ja muita koettuja epäkohtia sekä potilasvahinkoasioita. 

Asiakas- ja potilasturvallisuusyksikkömme kokeneet potilasasiamiehet ovat asiakkaiden ja henkilökunnan tukena kaikissa potilassoikeudellisissa kysymyksissä. 

Potilasasiamiehen työ edellyttää korkeakoulututkintoa ja työssä tarvitaan vahvaa terveydenhuollon oikeudellisen sääntelyn sekä organisaation tuntemusta. Työ on asiakaslähtöistä ja tärkeää on asiakkaan kunnioittava kohtelu ja hänen oikeuksiensa puolustaminen. 

Asiakkaan kannattaa ottaa potilasasiamiehiimme yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia, eikä yhteydenotoista ei jää merkintää potilasasiakirjoihin. Asiakkaan on hyvä muistaa, että potilasasiamies ei ota kantaa lääketieteellisin seikkoihin, eikä siihen, onko kyseessä hoitovahinko. Hänen tehtävänsä on neuvoa ja auttaa asian selvittelyssä.

Oma Hämeen potilasasiamiehet

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella potilasasiamiehinä toimivat Tiina Ketola-Mäcklin ja Kirsi Vilpa. Työn parhaiksi puoliksi Tiina ja Kirsi kuvaavat työn vaihtelevuuden ja asiakkaiden kohtaamisen. Jokaisen potilaan asia on yksilöllinen, hänen omansa ja siten työpäivät ovat hyvin vaihtelevia ja monipuolisia tehtäviltään.

”Asiakkaille haluaisimme toivottaa rohkeutta kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi. Usein molemminpuolisen ymmärryksen saavuttamista helpottaa, jos esimerkiksi vastaanottotilanteeseen valmistautuu etukäteen. Ei ole välttämättä huono idea, jos kirjaa muistilapulle asioita, joihin toivoo saavansa vastaanottavalta lääkäriltä vastauksen.”

Potilasasiamiehillä on käytössä takaisinsoittopalvelu (p. 03 629 3204), joka on käytössä maanantaista torstaihin klo 8-12. Tämän lisäksi voi jättää soittopyynnön tekstiviestillä (p. 045 73965639) tai lähettää sähköpostia (etunimi.sukunimi@omahame.fi).
 

Eräitä selvennyksiä omaisten oikeuksista liittyen läheisen hoitoon

Täysi-ikäisellä potilaalla on oikeus itse osallistua hoitoaan koskevien päätösten tekemiseen. Hän päättää itse, kenelle hänen terveydentilaansa ja hoitoaan koskevia tietoja saa antaa. Se että on lähiomainen, ei siis yksin riitä terveystietojen saantiin. 

Tilanteissa, joissa potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun (myös tilapäisen) syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, on hoitoon ja esimerkiksi jonkin tärkeän toimenpiteen suorittamiselle saatava hänen laillisen edustajansa, lähiomaisen tai muun läheisen henkilön suostumus. Tavoitteena on, että omaisten mielipiteen avulla saadaan selville, mitä potilas itse toivoisi hoidoltaan. Omaiset voivat kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen. Tällöin potilasta pyritään hoitamaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena ja yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa. Hoito toteutetaan näin myös silloin, jos läheisten mielipidettä ei saada selville.
Henkilöllä, jolta pyydetään suostumusta hoitoon, on oikeus saada suostumuksen antamista varten tarvittavat tiedot potilaan terveydentilasta.

Suostumusta antavilla henkilöillä ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran välttämiseksi annettavaa tarvittavaa hoitoa.

Jos potilas on aikaisemmin ilmaissut hoitotahtonsa ja se on luotettavasti tiedossa, sitä on noudatettava. Hoidon tulee olla aina lääketieteellisesti perusteltua eli mitä tahansa toivomaansa hoitoa potilaalla ei ole oikeutta saada. DNR-päätös eli päätös elvyttämättä jättämisestä voi perustua potilaan hoitotahtoon. Varsinaisen DNR-päätöksen tekee lääkäri lääketieteellisin perustein. Päätöksestä on keskusteltava potilaan itsensä kanssa tai jos hän ei pysty päättämään hoidostaan itse, läheisten kanssa. Potilas tai omainen ei voi edellyttää lääketieteellisesti asianmukaisen ja perustellun DNR-päätöksen kumoamista.

Alaikäistä potilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon hoitotoimenpiteestä ja hoidosta päätettäessä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Lääkäri tai muu hoitohenkilökuntaan kuuluva arvioi alaikäisen potilaan kehitystason. Jos alaikäinen kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.
 

UUTINEN / 30.05.2023

STM kiireellisen hoidon kriteerit otetaan käyttöön Kanta-Hämeen hyvinvointialueella 1.6.2023

Tausta                                

Lasten ja aikuisten valtakunnalliset kiireellisen hoidon kriteerit on julkaistu 2020. Koronapandemian vuoksi ohjeiden käyttöönotto on viivästynyt käytännön syistä eri puolilla maata. Nyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialalla on tehty päätös, että STM kiireellisen hoidon kriteerit otetaan käyttöön koko maakunnan alueella sekä puhelimitse että ns. paikan päällä tehtävissä hoidon tarpeen arvioinneissa. Kriteerien käyttöön ottamisella tavoitellaan yhtä sote-uudistuksen keskeisintä tavoitetta: tasapuolista ja yhdenvertaista hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia.
 

Valtakunnalliset kriteerit

                      Kiireellisen hoidon kriteeristö perustuu näyttöön ja ison asiantuntijaryhmän näkemyksiin hoidon kiireellisyydestä. Kriteeristö on käytettävissä maakunnassa terveydenhuollon ammattilaisille.  Kiireellisen hoidon kriteeristö huomioi potilaan iän ja oireen. Lapsen ikä huomioidaan ikäluokissa 0–3 kk, 3–12 kk, 1–6 v ja 7–15 v. Aikuisilla ja lapsilla on siis omat ohjeistonsa, jonka mukaan ohjataan hoitoon. Pilvipohjainen ohjelmisto myös muistuttaa asioista, jotka asian kohdalla pitää huomioida. Iän ja oireen perusteella ammattilainen tekee arvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä. Kiireellisyys luokitellaan seuraavasti: soitto 112, ohjataan päivystykseen 24/7, ohjataan päivystykseen, mutta ei yöllä, ohjataan kiirevastaanotolle 1–3 vrk, ohjataan kiireettömään ajanvaraukseen 4–7 vrk ja neuvonta/kotihoito. Hoidontarpeen arvioinnissa huomioidaan myös potilaat aiemmat sairaudet ja ammattilaisella on käytössään potilastietojärjestelmän tiedot.
 

Yhteinen toimintatapa

Kriteeristö käyttöön ottamisella pyritään kantahämäläisten asukkaiden tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Aiemmin toimipisteissä on ollut kirjavia käytäntöjä ja esim. päivystykseen on ohjattu potilaita, joiden kiireellisyys ei olisi sitä vaatinut. Päivystys on osittain ruuhkautunut tästä syystä esim. viime kesänä. Myös KHKS päivystyksessä aletaan noudattamaan 1.6.2023 alkaen samaa kiireellisyysluokitusta ja sieltä ohjataan luokituksen mukaisesti potilaita tarvittaessa kiirevastaanotoille tai kiireettömään ajanvaraukseen.

UUTINEN / 29.05.2023

Asiakkaiden palvelut toimivat turvatusti yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskeneen lakon aikana

Yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskeva lakko päättyi viikonloppuna. Kanta-Hämeessä lakkotoimet koskivat neljää yksityistä, ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä, joilta hyvinvointialue hankkii palveluja. Yksiköissä on yhteensä noin 260 asukasta ja 165 työntekijää. 

Lakko ei vaatinut hyvinvointialueelta turvaamistoimia, vaan yksiköt pystyivät itse huolehtimaan asukkaista lakon aikana. 

Oma Hämeen tilannekuvaryhmä seurasi tilannetta ja potilasturvallisuutta päivittäin viisipäiväisen lakon aikana. Oma Häme oli palvelujen järjestäjänä varautunut turvaamaan tilannetta, jos yksityiset palveluntuottajat eivät olisi kyenneet itse järjestämään yksiköihin riittävästi henkilökuntaa. 

Parhaillaan Oma Häme varautuu ensi viikolla mahdollisesti laajenevaan lakkoon, joka koskisi henkilökohtaisia avustajia koko maassa.

UUTINEN / 29.05.2023

Vastaa kyselyyn ja kehitetään yhdessä digitaalisia palveluitamme

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee yhteistyötä eri oppilaisten kanssa aktiivisesti. Tällä hetkellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäytetyötä yhteistyössä Oma Hämeen kanssa, ja haluaisimme kuulla juuri sinun mielipiteesi ja tarpeesi koskien hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluja.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa, jotta voimme kehittää hyvinvointialueen palveluita entistä käyttäjäystävällisemmiksi ja sujuvammiksi. Siksi pyydämme sinua ystävällisesti osallistumaan kyselytutkimukseen vastaamalla alla olevan linkin kautta löytyvään kyselyyn. Kysely on suunnattu kaikille 18 vuotta täyttäneille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille.

Kyselytutkimus on avoinna 29.5.-2.7.2023 välisenä aikana, ja sen tarkoituksena on saada tietoa juuri sinun tarpeistasi ja toiveistasi. Haluamme kuulla, miten voimme parantaa digitaalisia palveluitamme vastaamaan paremmin tarpeitasi. On tärkeää, että palveluiden kehittäminen perustuu juuri sinun näkemyksiisi.

Kysely on täysin anonyymi eikä vastaaja voida vastausten perusteella tunnistaa henkilökohtaisesti. Kyselyssä ei kysytä henkilötietojasi, eikä vastauksiasi luovuteta kolmansille osapuolille. Vastaaminen kyselyyn on täysin vapaaehtoista, ja se kestää muutaman minuutin.

Haluamme varmistaa, että vastauksesi ovat turvassa ja että ne käsitellään luottamuksellisesti. Tutkimuksen jälkeen vastauksia säilytetään kaksi vuotta, jonka jälkeen ne hävitetään asianmukaisesti. Tähän kyselyyn vastaamalla suostut siihen, että vastauksiasi voidaan analysoida ja tutkimuksen tulokset ovat julkisesti käytettävissä. Valmis opinnäytetyö tullaan julkaisemaan Theseus.fi -sivustolla, jossa se on vapaasti luettavissa.

Kyselyyn pääsette oheisesta linkistä: : https://link.webropolsurveys.com/S/6A02FDEF832C938A

UUTINEN / 29.05.2023

Talous ja hankinnat esillä aluehallituksen seminaarissa

Aluehallitus kokoontui maanantaina ennen varsinaista kokoustaan seminaariin Hämeenlinnaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista.

Päivänä aikana esillä olivat muun muassa hyvinvointialueen varautuminen ja valmissuunnittelu. Lisäksi aluehallitus pohti sote-keskusten roolia ja puhui taloudesta. 

Aluehallitus keskusteli vilkkaasti hyvinvointialueen hankinnoista ja niiden strategisista ulottuvuuksista. Aluehallitus kävi keskustelua siitä, miten hankinnat kytkeytyvät ekologisuuteen, innovatiivisuuteen ja paikallisiin yrittäjiin. Hankintojen valmistelussa aluehallitus haluaa painottaa tarvelähtöisyyttä ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä. 

Aluehallitus kävi lisäksi läpi tasapainottamisohjelman vaatimia muutoksia sekä muutostalousarvioon vaikuttavia asioita. Muutostalousarvioon vaikuttavat merkittävästi palkkaharmonisaatio sekä valtion rahoitus ja sen epävarmuus. Aluehallitukselle esiteltiin hyvinvointialueen talouteen liittyviä epävarmuustekijöitä – näitä ovat esimerkiksi inflaatio ja hinnankorotukset, investointeihin liittyvät riskit ja henkilöstön saatavuus. 

– Lisäksi seminaarissa käytiin keskustelua mahdollisesta organisaation päivityksestä. Osa toimialajohtajistahan on määräaikaisissa virkasuhteissa ja alkujaankin tämän vuoden toiminta käynnistyi aloittavalla organisaatiolla. Tästä aluehallitus päättää vielä ennen kesälomakautta, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.)

Investointisuunnitelmalle hyväksyntä

Seminaarin yhteydessä aluehallitus piti toukokuun viimeisen kokouksensa. Aluehallitus hyväksyi täsmennykset hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan vuosille 2024–2027. Täsmennetty investointisuunnitelma toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle toimielimien käsittelyn jälkeen. Investointisuunnitelma täsmentyy vielä, kun valtioneuvosto myöntää Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Lopullinen investointisuunnitelma käsitellään syksyllä osana talousarvioprosessia.

Oma Hämeen ensimmäisen investointisuunnitelman (vuodet 2023–2026) lähtökohtana oli toiminnan häiriötön siirtyminen hyvinvointialueelle sekä välttämättömimmät investoinnit, joilla turvattiin asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Vuosien 2024–2027 investointisuunnitelman taustalla ovat osin samat lähtökohdat, mutta täsmennyksessä on huomioitu palveluiden muutostarpeet sekä strategian ja tasapainottamisohjelman toimeenpano.

Investointisuunnitelman merkittävin osakokonaisuus on Ahveniston sairaala -hanke, jonka arvioitu osuus vuosien 2024–2027 investointisuunnitelmasta on noin 237 miljoonaa euroa. Toinen merkittävä lähivuosien rakennusinvestointi liittyy Riihimäen sairaalaan. Sen korjauksen laajuus ja aikataulu tarkentuvat, kun selvitykset Riihimäen mahdollisesta uudesta sote-keskuksesta valmistuvat.

Aluehallitus hyväksyi lisäksi Oma Hämeen olevan tietoturva- ja tietosuojapolitiikan, joka määrittelee tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat tavoitteet, periaatteet, vastuut ja toimintatavat, jotka ovat lähtökohtana sille, että hyvinvointialue voi täyttää lakisääteiset vastuunsa rekisterinpitäjänä. Nyt hyväksytty politiikka koskee hyvinvointialueen johtoa, luottamushenkilöitä ja henkilöstöä. 

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 5. kesäkuuta. 

UUTINEN / 26.05.2023

Oma Hämeen kotihoito varautuu kesään

Hoitohenkilöstön saatavuushaasteiden vuoksi toimintaan saattaa tulla lomakautena muutoksia. 

Oma Hämeen kotihoito pyrkii turvaamaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti sovitut ja suunnitellut palvelut kesäaikana. Lomakautena saattaa kuitenkin tulla tiukkoja tilanteita, sillä sijaisten saamisessa on haasteita. 

– Kotihoidossa tarvitaan hoitoalan ammattilaisia, joilla on pätevyys toimia yksin asiakkaiden kanssa. Valitettavasti emme ole onnistuneet rekrytoimaan riittävästi koulutettuja sijaisia henkilöstömme lomien ajaksi, pahoittelee kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

– Oman henkilöstömme ja sijaistemme lisäksi käytämme eri henkilöstövuokrausyrityksiltä ostettua lisätyövoimaa. Asiakkaalle tämä voi näkyä henkilökunnan tiheämpänä vaihtuvuutena.  

Hintsala rohkaisee kotihoidon säännöllisen asiakkuuden piirissä olevia kokeilemaan kuvapuhelinpalveluita ja lääkehoitoautomaatteja. Asiakkaat ja heidän läheisensä saavat teknologiasta tietoa kotihoidon työntekijöiltä. 

– Hyvin suunnitellut ja asiakkaalle soveltuvat etäkäynnit ovat hyvä vaihtoehto normaalien kotihoitokäyntien rinnalle, tai voivat joissakin tilanteissa korvata kokonaan lähikäynnit.  

Äärimmäisissä tilanteissa kotihoito saattaa joutua organisoimaan käyntien sisällöt niin, että asiakkaan luona tehdään vain välttämättömimmät asiat, kuten hygieniatoimet, lääkehoito ja ravitsemuksesta huolehtiminen. Mikäli kesän aikana tulee yksittäisiä hyvin tiukkoja tilanteita, asiakkaisiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. 

Kotihoito myös kannustaa läheisiä osallistumaan mahdollisimman paljon asiakkaiden hoitoon kesän aikana ja ilmoittamaan siitä kotihoitoon. 

– Mikäli olette asiakkaamme luona ja ette tarvitse kotihoidon apuja kyseisenä hetkenä, pyydämme kertomaan siitä kotihoidon tiimille mahdollisimman pikaisesti. Näin voimme suunnitella työtämme paremmin hyvissä ajoin, Hintsala sanoo. 

Kotihoito tiedottaa jokaista asiakasta myös suoraan kirjeellä. 

UUTINEN / 24.05.2023

Nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminta on päässyt vauhtiin kevään aikana

Hyvinvointialueella on kolme erilaista vaikuttamistoimielintä, joiden kautta asukkaat ja palvelujen käyttäjät voivat vaikuttaa Oma Hämeen toimintaan.

Vaikuttamistoimielimillä on tärkeä rooli demokratian toteutumisessa hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto ovat yksi tapa mahdollistaa asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen toimintaan ja kehittämiseen. 

Oma Hämeen vaikuttamistoimielimiin on nimetty jäsenet Kanta-Hämeen kuntien vastaavista toimielimistä. Aluehallitus vastaa nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaedellytyksistä. 

Oma Hämeen vaikuttamistoimielimet järjestäytyivät helmikuussa. Toiminnan käynnistämiseen ovat kuuluneet muiden muassa toimintasuunnitelmien tekeminen ja hyvinvointialueen toimintaan tutustuminen.

– Olemme aloittaneet työmme uuden edessä innostuneesti. Uskomme, että työllämme on merkitystä. Nuorissa on tulevaisuus, ja olemme merkittävä osa hyvinvointialueen kasvutarinaa, painottaa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lempi Lintukorpi Tammelasta.

Vaikuttamistoimielimillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. 

– Olemme tarttuneet toimeen tarmokkaina tunnustaen tehtävän vakavuuden. Puheenjohtajana olen valmis isojen saappaiden täyttämiseen, ja vammaisneuvostona olemme yhdessä tekemässä työtä hyvinvointialueemme vammaisten etujen eteen, kertoo vammaisneuvoston puheenjohtaja, hämeenlinnalainen Pia-Nina Mohr.

Vaikuttamistoimielimiä tulee kuulla hyvinvointialueella: ne ovat lakisääteisiä, mutta niillä ei ole päätösvaltaa, eivätkä niiden jäsenet ole hyvinvointialueen luottamushenkilöitä.

– Yksityiskohtiin ulottuvat vaikutukset jäävät päätöksenteossa ja kehittämisessä usein huomiotta. Tällöin paras asiantuntija on se väestöryhmä, joka tarvitsee palveluita eniten.  Vanhusneuvosto tuo kokemusta sekä tietoa paikallisesta tilanteesta ja paikallisen väestönosan tarpeista, sanoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Eero Halmesmäki Riihimäeltä.

Kantaottavaa vaikuttamista

Kevään aikana vaikuttamistoimielimet ovat antaneet myös lausuntonsa Oma Hämeen strategiaan, palvelustrategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. 

– On hyvä, että vanhusneuvostoa on kuultu, koska strategian ja talouden tasapainottamisohjelman toteutuksessa muutokset koskevat kaikkein eniten juuri vanhusväestöä. Vanhusneuvostolta on pyydetty myös lausuntoja valtuustoaloitteisiin ja asumispalveluihin, jotka ovat koskeneet vanhusväestöön liittyviä hyvinvointialueen palvelu- ja toimintamuutoksia, listaa Eero Halmesmäki.

Hyvinvointialueen toiminta käynnistyi vuodenvaihteessa ja sen jälkeen päätöksentekoon on tullut vauhdilla isoja asioita. Työtä on ollut paljon niin virkamiehillä, aluevaltuutetuilla kuin vaikuttamistoimielinten jäsenilläkin. 

– Palvelustrategian ja talouden tasapainottamisohjelmaluonnoksen lausuntopyynnöt tulivat todella lyhyellä varoitusajalla, ja aineisto oli laaja. Saimme silti koottua asiallisen ja hyvän lausunnon. Tulevina tärkeinä tehtävinä näen edelleen lausuntojen antamisen, mutta myös edunvalvonnan, yhteydenpidon kunnallisiin vammaisneuvostoihin sekä eri ohjausryhmien asiantuntijaroolit, sanoo Pia-Nina Mohr. 

Väestön ikääntyminen Kanta-Hämeessä luo paineita uudistaa erityisesti ikäihmisten palveluja. Lisäksi palvelutuotantoa voidaan joutua ohjaamaan niihin yksiköihin, joihin riittävä henkilöstö on mahdollista turvata. Talouden tasapainottamisen vaateet ja muut Oma Hämeen haasteet ovat hyvin tiedossa myös vaikuttamistoimielimillä. 

– Hyvinvointialueella tulee nyt etsiä avoimesti uusia toimintatapoja ja menetelmiä. Luopuminen sattuu aina, mutta mikään asia ei saisi olla kiveen hakattu. Hyvinvointialueen vanhusneuvosto onkin valmis olemaan mukana kaikessa kehittämisessä ja toteutuksissa, jotka koskevat vanhusväestöä. Vanhusneuvosto ei revi, vaan rakentaa yhteistyössä tulevaisuuden palveluita jokaiselle, painottaa Eero Halmesmäki.

Hyvinvointialueet ovat tuoneet mukanaan uusia demokraattisia tapoja vaikuttaa sote- ja pelastuspalveluihin, kun ääni- ja aloiteoikeudet ovat laajentuneet kunnista hyvinvointialueille. Nuorisovaltuustolla sekä vanhus- ja vammaisneuvostoilla on myös merkittävä rooli osallisuuden lisäämisessä.

– Osalla ikääntyneistä asukkaista ei ole juuri mitään tietoa vaikuttamismahdollisuuksistaan hyvinvointialueen asioihin. Lisäksi eri kunnilla on hyvin erilaisia panostuksia ja toimintoja ikäihmisiä varten, muistuttaa Halmesmäki. 

– Meidän on tehtävä vielä töitä sen eteen, että päättäjät ottavat meidän mielipiteemme huomioon ja luottavat näkemyksiimme, lisää nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lempi Lintukorpi.

Oma Häme ja vammaisneuvosto järjestävät kuntien vammaisneuvostojen kanssa yhteisen seminaarin 12. kesäkuuta Hämeenlinnassa. Muutoin vaikuttamistoimielinten toiminta ja kokoukset jatkuvat syksyllä. Voit lukea lisää niiden toiminnasta sivuiltamme.

UUTINEN / 23.05.2023

TeleQ-takaisinsoittojärjestelmä toimii jälleen

TeleQ-takaisinsoittojärjestelmä on jälleen toiminnassa. Puhelinliikenne on palautunut normaaliksi, mutta palvelussa saattaa esiintyä hitautta ja ajoittaisia häiriöitä.

Takaisinsoittojärjestelmä kaatui päivällä Kanta-Hämeen alueella, mutta vika saatiin korjattua klo 18 maissa. Pahoittelemme häiriöstä mahdollisesti aiheutunutta haittaa.

UUTINEN / 23.05.2023

Tukea tyypin 2 diabeteksen itsehoitoon – tietoa sairaudesta ja elintapaohjausta tarjolla uusissa etäryhmissä

Oletko sairastunut juuri tyypin 2 diabetekseen? Tai haluatko kerrata sen hoitoon liittyviä asioita? Tule mukaan maksuttomaan etäryhmään! Hoitamalla hyvin diabetesta voit vaikuttaa merkittävästi terveyteesi. 

Oma Häme aloittaa etäryhmät tyypin 2 diabetesta sairastaville. Teams-yhteydellä toimivat ryhmät ovat tarkoitettuja kaikille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille. Ne ovat uusi vaihtoehto perinteiselle ryhmätoiminnalle. 

–  Ryhmätoimintaa ei ole ollut tarjolla joka paikkakunnalla resurssien tai osallistujien vähyyden vuoksi. Etäryhmät mahdollistavat näidenkin asukkaiden osallistumisen ryhmätoimintaan ja ammattilaisten osaamisen jakamisen laajalle koko hyvinvointialueelle, kertoo perusterveydenhuollon suunnittelija Tiina Nikkanen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeesta. 

– Asiakkaat saavat osallistua ryhmään mistä vain, eli ne eivät sido tiettyyn paikkaan tai vaadi siirtymistä. Ryhmässä voi olla mukana nimettömänä, mutta siellä saa myös osallistua halutessaan keskusteluun. 

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmät koostuvat kolmesta eri osiosta. Ensimmäisessä osiossa käydään läpi itse sairautta, verensokerin mittaamisen periaatteita ja diabetekseen liittyviä erityistilanteita arjessa. Toisessa osiossa keskitytään diabeteksen hoidon kulmakiveen eli elintapahoitoon. Viimeisen osuuden sisältö koostuu Diabetesliiton ja paikallisyhdistysten toiminnan esittelystä sekä diabeetikon suun terveydenhoidosta. Oman kiinnostuksen mukaan voi kuunnella kaikki osiot tai vain jonkin osion. 

Etäryhmien ajat: 

8.6. klo 16.30–18 (tietoa sairaudesta) 

15.6. klo 16.30–18 (elintavat) 

20.6. klo 15.00–16.30 (Diabetesliitto ja -yhdistys + suunterveys) 

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmiä järjestetään jatkossa säännöllisesti keväisin ja syksyisin. Jos etäryhmään osallistuminen on mahdotonta, ryhmätoimintaa voi tiedustella oman paikkakunnan terveysasemalta. 

Ryhmiin pääsee osallistumaan Etäryhmät-sivun kautta. Sivulta löytyy Plandisc-vuosikello, jonka sektoria klikkaamalla aukeaa lisätietoja ryhmän sisällöistä, aikatauluista sekä Teams-linkki ja ohjeet osallistumiseen. 

Etäryhmään osallistuminen on maksutonta eikä vaadi kirjautumista. Osallistuminen vaatii tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin ja verkkoyhteyden. 

Teams-alustan tietosuojasta voi lukea täältä ja Plandiscin tietosuojasta voit lukea täältä.  Kun osallistut tapahtumaan, hyväksyt näiden alustojen käytön. 

Lisätietoja: 

Tiina Nikkanen, perusterveydenhuollon suunnittelija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, tiina.nikkanen@omahame.fi 

UUTINEN / 22.05.2023

Aluehallitus päätti tietotekniikkapalveluiden ulkoistamisesta

Maanantaina kokoontunut aluehallitus päätti, että Oma Hämeen perustietotekniikkapalvelut ulkoistetaan 2M-IT Oy:lle. Perustietotekniikkapalveluilla tarkoitetaan muun muassa tukipalveluita, laitehallinta-, kyberturvallisuus- ja valvomopalveluita sekä pilvipalveluiden hallintapalveluita. Aluehallituksen hyväksymä sopimussuunnitelma on minimissään nelivuotinen ja kokonaisarvoltaan noin 24,3 miljoonaa euroa. 

Aluehallituksen kokouksessa Juhani Lehto (vas.) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun, mitä Johannna Häggman (kesk.) kannatti. Lehdon esitys hävisi äänestyksessä 11-2, joten Oma Häme voi solmia ulkoistussopimuksen 2M-IT:n kanssa.

Oma Häme haluaa hakea perustietotekniikan kumppanin sidosyksikkö-asemassa toimivien yhtiöiden joukosta, koska hyvinvointialueen perustietotekniikan kehittämisellä on kiire. Ulkoistamispäätöksen pohjaksi Oma Häme pyysi tietoja neljältä yhtiöltä, jotka toimivat inhouse-yhtiön asemassa hyvinvointialueella. Yksi yhtiö jättäytyi pois tietopyyntövaiheesta, mutta hyvinvointialue sai vastaukset Kuntien Tiera Oy:lta, Istekki Oy:lta ja 2M-IT Oy:lta.

Saatujen vastausten perusteella Oma Hämeen kumppaniksi valikoitui 2M-IT. Sen valintaa puolsivat kustannusten lisäksi yhtiön kokemus sote-alasta sekä heidän tukipalveluidensa sopivuus Oma Hämeen tarpeisiin.  

Palveluasumisen vuokriin korotus

Lisäksi aluehallitus päätti käynnistää selvityksen ruoka-, laitoshuolto- ja kiinteistöhuoltopalveluiden yhtiöittämisestä. Tarkoituksena on selvittää yhtiöittämisen edut ja haitat sekä vertailla vaikutuksia asiakkaiden, henkilöstön ja hyvinvointialueen näkökulmasta. Erityisesti halutaan selvittää millä keinoilla ja miltä osin talouden tasapainottamisohjelmassa asetettu 2,5 miljoonan euron säästötavoite saadaan toteutettua yhtiöittämisratkaisulla. Selvityksen on oltava valmis syyskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan arvioida yhtiöittämisen toteuttamista. 

Aluehallitus hyväksyi lisäksi korotuksen palveluasumisen vuokriin. Oma Häme yhtenäistää tämän vuoden aikana hyvinvointialueelle siirtyneiden asumispalveluiden vuokrasopimukset. Asukkaille tiedotetaan muutoksista erikseen. Vuokrasopimusten yhdenmukaistamisessa huomioidaan asukkaiden nykyiset sopimusehdot. Uudet vuokrat astuvat voimaan 1. syyskuuta niissä asumispalveluyksiköissä, jotka ovat siirtyneet hyvinvointialueen vastuulle. Viiden prosentin korotus koskee vain niitä asukasvuokria, joiden vuokrantarkistusta ei ole vielä vuoden 2023 aikana tehty.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 29. toukokuuta.
 

UUTINEN / 17.05.2023

Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen omavalvontaohjelman ja perusti uusia virkoja

Maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen omavalvontaohjelman. Lain mukaan hyvinvointialueen on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma.  Sote-järjestämislain mukaan omavalvontaohjelmaan kuuluvat myös asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmat. 

Omavalvontaohjelmaa sekä asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmia on valmisteltu eri työryhmissä ja lautakunnissa. Lisäksi valmistelun aikana on kuultu asukkaita ja henkilöstöä. Lautakunnat ovat hyväksyneet omavalvontaohjelman osaltaan. Yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat tullaan kokoamaan vuoden 2023 aikana Oma Hämeen verkkosivuille.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta 2022. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle vajaan 2,3 miljoonan euron alijäämäisen tilipäätöksen hyväksymistä. Aluehallitus tarkasti pöytäkirjan tämän asian osalta jo kokouksessa ja se on nähtävillä Oma Hämeen verkkosivuilla. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi kymmenen uuden viran perustamisen. Uusia virkoja perustetaan muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluihin, perusterveydenhuollon tähystystoimintaan, vammaispalveluihin ja aikuissosiaalityöhön.

Hyvinvointialueen hankintaohjelman aluehallitus palautti valmisteluun. Muut asiat se hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 22. toukokuuta.

UUTINEN / 17.05.2023

Oma Häme varautuu yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskevaan lakkoon

Oma Häme varautuu yksityisiä sosiaalipalveluyrityksiä koskevaan lakkoon. Viisipäiväisen lakon on määrä alkaa 23.5. kello 00:01 ja päättyä 27.5. klo 00:01. Lakkouhka kohdistuu Kanta-Hämeessä neljään yksityiseen, ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköön, joilta hyvinvointialue hankkii palveluja. Yksiköissä on yhteensä noin 260 asukasta ja 165 työntekijää. 

Yksityiset palveluntuottajat ovat varautuneet lakkoon, ja ne ovat vastuussa palvelujen tuottamisesta sekä asiakkaiden terveydestä ja turvallisuudesta myös lakon aikana. Hyvinvointialue on palvelujen järjestäjänä varautunut turvaamaan tilannetta tarvittaessa, eikä asumispalveluyksiköissä asuvien tarvitse olla huolissaan lakosta. Asiakkaista huolehditaan myös lakon aikana. Ensisijainen tavoite on, että asiakkaiden palvelu voidaan turvata lakonkin aikana kyseisissä yksiköissä, eikä asiakkaita jouduta siirtämään lakon aikana muihin yksiköihin.

Lakkotilannetta ja siihen varautumista varten on hyvinvointialueella koottu tilannekuvaryhmä, jota johtaa ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Satu Ala-Kokko. 

UUTINEN / 16.05.2023

Oma Häme valvoo ateriapalvelujen laatua Janakkalassa

Janakkalan kouluruuan laatu on ollut paljon esillä mediassa viime aikoina. Janakkalan kunta päätti viime vuonna ulkoistaa kunnan ateriatuotannon.

Samassa kilpailutuksessa olivat kouluruokien lisäksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ateriat. Compass Group Oy voitti tarjouskilpailun ja aloitti ruoanvalmistuksen Janakkalassa 1.4.2023. Yhtiön ruokaa tarjotaan nyt noin 170 palveluasumisen piirissä olevalle ikääntyneelle ja vammaiselle sekä noin 40 päivätoimintaan osallistuvalla asiakkaalle. 

Oma Hämeen työntekijät ovat seuranneet Compassin tuottamien aterioiden laatua ja kirjanneet huomioita valokuvien kera. Ruoan mausta ei ole tullut paljoa kommentteja. Sen sijaan aterioita tai aterian osia on puuttunut ja annoskoot ovat olleet pieniä. Ruoan on rakenteeltaan ollut osin karkeaa ja ikääntyneille sopimatonta. Näihin asioihin Oma Häme on vaatinut ateriantuottajalta parannusta.

Oma Häme ja Compass Group ovat käyneet yhdessä läpi saatuja palautteita. Compass on luvannut tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet ja parannustakin on jo havaittu. Aterioiden laatua tarkkaillaan päivittäin ja palautetta annetaan poikkeamista heti. Säännölliset yhteistyöpalaverit jatkuvat. Oma Häme toivoo, että aterioiden laatu saadaan Janakkalassa kuntoon hyvällä yhteistyöllä.

Ateriakilpailutuksessa valintaperusteena on käytetty hintaa ja palvelun yleisiä vähimmäisvaatimuksia. 

– Seuraavissa kilpailutuksissa otamme huomioon niiden lisäksi entistä kattavammin palvelun toiminnallisuuden ja ruuan laadun. Pohdimme myös tapoja velvoittaa uusi toimija tutustumaan ja jalkautumaan tekemiseen jo ennen sopimuksen alkua, toteaa Oma Hämeen ateriapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen. 

UUTINEN / 16.05.2023

Palvelimen huoltotyö aiheutti Lifecaren häiriön viime perjantaina

Lifecare-potilastietojärjestelmässä ilmeni perjantaina 12. toukokuuta häiriö, joka hidasti paikoin potilastyötä Oma Hämeessä. Muutaman tunnin kestänyt häiriö koski sekä Kanta-Hämeen aluetta että Forssan kantaa. Häiriö aiheutui palvelimen huoltotöistä, jotka eivät olleet palvelutoimittaja Tietoevryn vastuulla. 

Hoitohenkilökunta käsittelee alkuviikon aikana niitä kiireettömiä asioita, jotka jäivät perjantaina häiriön vuoksi hoitamatta.

UUTINEN / 15.05.2023

Oma Hämeen kotisairaalan toiminta laajeni Hämeenlinnaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ollaan muodostamassa yhtenäistä kotisairaalaverkostoa. Kotisairaalan tavoitteena on tarjota potilaille kotiin turvallista ja laadukasta sairaalatasoista hoitoa, silloin, kun hoito ei edellytä muutoin sairaalassa olemista. Hämeenlinnan kotisairaalan toiminta käynnistyi 15. toukokuuta.

Kotisairaalan potilaaksi tullaan lääkärin lähetteellä ja hoidosta vastaa lääkäri sekä sairaanhoitajat. Kotisairaalan käynnit ovat maksullisia, paitsi säännöllisen kotihoidon, ympärivuorokautisen palveluasumisen ja perhehoidon asiakkaille sekä tilapäisen asumispalvelun ja perhehoidon asiakkaille. Kotisairaalahoito kerryttää maksukattoa.

Hämeenlinnan kotisairaalan toimintoja laajennetaan asteittain sitä mukaa, kun sinne saadaan lisää henkilöstöä. Kotisairaala hoitaa tällä hetkellä muun muassa suonensisäistä antibioottihoitoa vaativia infektioita sekä tarjoaa kotiin vietävää palliatiivista hoitoa. Kotisairaalan turvin palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat pystyvät olemaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotisairaalan tarjoama hoito toteutetaan usein yhteistyössä omaisten ja kotihoidon kanssa.

Hämeenlinnan kotisairaalan tilat sijaitsevat Viipurintien terveysaseman läheisyydessä A-talon toisessa kerroksessa 23.5. alkaen. Potilaita otetaan tiloissa vastaan vain hoidosta erikseen sovittaessa, koska pääsääntöisesti hoito annetaan potilaan kotona.

Kotisairaalatoiminnan alkamisen vuoksi akuutin kotisairaanhoidon toiminta päättyy Hämeenlinnassa 15.5.2023. Akuutin kotihoidon toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan.

UUTINEN / 12.05.2023

Häiriö potilastietojärjestelmä Lifecaressa on ohi

Häiriö Lifecare-potilastietojärjestelmässä on saatu korjattua perjantaina iltapäivällä. Järjestelmä kaatui perjantaina puolen päivän aikaan koko Kanta-Hämeen alueella ja myös Forssan tietokannassa oli häiriöitä. Asiaa selviteltiin kriittisenä Tiedon kanssa.

Häiriö hidasti paikoin asiakkaiden hoitoa. Hoitohenkilökunta palaa ensi viikon alussa niihin kiireettömiin asioihin, jotka jäivät perjantaina häiriön vuoksi hoitamatta.

UUTINEN / 09.05.2023

Aluevaltuusto päätti talouden tasapainottamisohjelmasta lukuisten äänestysten jälkeen

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokousti tiistaina Riihimäellä, Uramon koululla. Vajaan kahdeksan tunnin kokouksessa aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen strategian toimeenpanosta, palvelustrategiasta ja talouden tasapainottamisohjelmasta. Kokousta johti aluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Pirjo Alijärvi (sd.).

Kevään tärkeimmässä kokouksessa aluevaltuusto keskusteli muun muassa sote-uudistuksen perimmäisistä tavoitteista sekä niiden toteutumisesta Oma Hämeen strategiassa ja palveluissa talouden tasapainottamisohjelman tiukoissa raameissa. Talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin esityslistan mukaisesti, mutta ohjelman toimeenpanosta valtuusto keskusteli perusteellisesti ja äänesti lukuisia kertoja.

Aluevaltuusto hyväksyi toimeenpanoesityksen kohdassa 1 listatut, kahdeksan miljoonan euron panostukset, hyvinvointialueen palvelurakenteen uudistamiseen. Sen sijaan Oma Hämeen toimintamenojen kasvua hidastavista toimenpiteistä aluevaltuusto oli erimielinen. Toimenpide-esityksiin tehtiin lukuisia muutosehdotuksia, joista äänestettiin monivaiheisesti. 

Forssan sairaalan asemaan turvaamiseen liittyvät ehdotukset kaatuivat äänestyksissä

Aluevaltuusto äänesti kahdesti ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon peittävyyden laskemisesta. Keskusta ehdotti muutosten siirtämistä lähivuosille. Tämä esitys voitti äänestyksessä Juhani Lehdon (vas.) esityksen äänin 22–19, 18 tyhjää. Lehto esitti peittävyyden laskua toteutettavaksi maltillisemmin ja pidemmällä siirtymäajalla.

Toisessa äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys voitti Keskustan esityksen äänin 37–22. Näin ollen ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon peittävyys lasketaan kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä.

Aluevaltuusto äänesti myös Forssan yöpäivystyksestä. Keskustan esitys yöpäivystyksen säilyttämisestä hävisi äänin 37–20, 2 tyhjää. Näin ollen Forssan päivystys muuttuu kiirevastaanotoksi, joka palvelee klo 8–22. Useat valtuutetut eri puolueista jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Keskusta teki erikoissairaanhoidon menokasvun leikkaamiseen liittyen useita muutosehdotuksia, joilla pyrittiin turvaamaan Forssan sairaalan nykyistä asemaa. Kaikki kolme ehdotusta kaatuivat valtuuston äänestyksissä selvin luvuin.

Keskusta esitti myös, että hyvinvointialueella olisi oltava vähintään yksi sote-asema jokaisessa nykyisessä kuntakeskuksessa sekä Hämeenlinnassa pitäjäkeskuksissa. Ehdotus hävisi äänin 34–25. Sen sijaan aluevaltuusto päätti, että toimipisteiden ja terveysasemien sijainnista tehdään erillinen selvitys.

Palvelustrategia hyväksyttiin pienin muutoksia

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen strategian toimeenpanon aluehallituksen esityksen mukaisesti. Valtuutettu Juhani Lehto (vas.) teki muutosesityksen siitä, että pohjaesitykseen olisi lisätty kohta sote-keskuksista ja niiden keskeisemmästä roolista hyvinvointialueen toimialue- ja palvelualuerakenteessa strategian toimeenpanossa. Muutosesitys hävisi äänestyksessä aluehallituksen esitykselle äänin 41– 18.  

Oma Hämeen palvelustrategiaan aluevaltuusto teki kaksi lisäystä valtuutettu Aapo Reiman (vas.) esittäminä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Reiman esityksen, että Osaamme ennakoida – strategiseen painopisteeseen tehdään lisäys seniorineuvolatoiminnan selvittämisestä. Reiman toinen esitys voitti äänestyksessä aluehallituksen pohjaesityksen äänin 26– 32. Sen mukaan palvelustrategian toimeenpanossa tulee parantaa palveluiden tasa-arvoista saavutettavuutta, hyvinvointialueen henkilöstön hyvinvointia ja osallisuutta. Lisäksi strategian toimeenpanon pitäisi tukea väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen hyvinvointiraportin vuodelta 2022.

Vaalikelpoisuudesta äänestettiin

Lisäksi aluevaltuusto teki kokouksessaan henkilövalintoja. Aluevaltuuston päätöksellä Erja Hirviniemen (vas.) varajäsenyys aluehallituksessa päättyy vaalikelpoisuuteen liittyvän hyvinvointialuelain 83 §:n mukaisesti. Vasemmistoliitto teki kokouksessa asiaan muutosesityksen, joka hävisi äänestyksessä. Vasemmistoliiton valtuutetut jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Hirviniemen tilalle uudeksi varajäseneksi valittiin Aapo Reima (vas.) jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 

Yksilöasioiden jaostoon valittiin jäseneksi Elise Lindroos (vas.). Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan valittiin varajäseneksi Maija Kranni (vihr.). Aluehallituksen varajäseneksi valittiin Antti Leinikka (kesk.). Tarkastuslautakunnan varajäseneksi valittiin Päivi Sieppi (vihr.). Valinnat koskevat jäljellä olevaa toimikautta. 

Aluevaltuuston seuraava kokous on 13. kesäkuuta Hämeenlinnassa. Tiistain kokouksen tallenne löytyy Youtubesta.

UUTINEN / 09.05.2023

Taloudellisen tuen yksikkö aloitti Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

Taloudellisen tuen yksikkö on aloittanut toimintansa Oma Hämeessä. Yksikköön voi soittaa aina, kun raha-asiat askarruttavat, niissä on ongelmia tai rahat eivät tunnu riittävän. 

Taloudellisen tuen yksikössä tehdään täydentävän toimeentulotuen päätöksiä, myönnetään hakemuksesta sosiaalista luottoa sekä hoidetaan kaikki Kanta-Hämeen hyvinvointialueen välitystilit. 

Aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen päällikkö Katri Pellinen näkee uudessa yksikössä merkittäviä parannuksia apua tarvitseville. 

– On hienoa, että Kanta-Hämeessä on talouden asioihin keskittynyt yksikkö, josta saa apua ja neuvoja taloudellisissa asioissa. Lisäksi meillä on nyt mahdollisuus myöntää sosiaalista luottoa, mikä on erinomainen parannus entiseen luotottomaan tilaan, Pellinen sanoo. 

– Nyt kaikilla on Oma Hämeen alueella mahdollisuus myös sähköiseen toimeentulotukiasiointiin.

Yksikössä työskentelee kaksi sosiaaliohjaajaa ja yhdeksän palvelusihteeriä. Taloudellisen tuen neuvonnan puhelinnumero on 03 629 6570. Sosiaalihuollon ammattilaiset vastaavat puhelimeen maanantaista torstaihin kello 9–12 ja kello 13–15 sekä perjantaisin kello 9–12. 

Toimeentulotuki, sosiaalinen luotto ja välitystilit  

Taloudellisen tuen yksikköön ohjautuvat kaikki hyvinvointialueelle tulevat toimeentulotukihakemukset, ja siellä tehdään täydentävän toimeentulotuen päätökset. Mikäli tukea hakeva asiakas tarvitsee sosiaalihuollon palveluja tai ehkäisevää toimeentulotukea, yksikön työntekijät ohjaavat hakemuksen ja asiakkaan sosiaalityön piiriin.  

Toimeentulotukea haetaan aina ensin Kelasta (perustoimeentulotuki) ja vasta sen jälkeen hyvinvointialueelta taloudellisen tuen yksiköstä.  

1.8.2023 alkaen hyvinvointialue voi myöntää sosiaalista luottoa. Sosiaalisen luoton hakemukset osoitetaan taloudellisen tuen yksikköön, jossa ne käsitellään. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi kriisitilanteissa, talouden tasapainottamisessa tai kodin hankintoja varten.

Sosiaalinen luotto on lakisääteinen palvelu, jonka avulla pyritään ehkäisemään taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista. Luotto on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät pienituloisuuden tai vähävaraisuuden vuoksi voi saada muuta kohtuuehtoista luottoa, mutta joilla on kuitenkin mahdollisuus suoriutua takaisinmaksusta. 

Välitystili on sosiaalitoimen palvelu, jossa asiakas antaa raha-asiansa sosiaalitoimen hoidettavaksi tilanteessa, jossa hänellä on vaikeuksia hallita rahankäyttöään. Välitystilin tarkoituksena on turvata asuminen ja toimeentulo sekä ehkäistä lisävelkaantumista. 

Aikuissosiaalityön neuvonta ja ohjaus  

Muissa kuin taloudellisissa asioissa voi olla yhteydessä aikuissosiaalityön neuvontaan.  

Jos avun tarve on erittäin kiireellinen, tulee soittaa sosiaali- ja kriisipäivystykseen, jonka numerosta 03 629 6560 vastataan 24/7.  

UUTINEN / 08.05.2023

Aluevaltuusto päättää tiistaina talouden tasapainottamisohjelmasta

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontuu kevään tärkeimpään kokoukseensa Riihimäellä tiistaina 9. toukokuuta. Uramon koululla pidettävää kokousta voi seurata suorana klo 17 alkaen Oma Hämeen Youtube-kanavalta. 

Aluevaltuusto päättää kokouksessaan hyvinvointialueen strategian toimeenpanosta sekä palvelustrategiasta. Lisäksi valtuusto päättää talouden tasapainottamisohjelmasta, jota aluehallitus käsitteli omassa kokouksessaan perusteellisesti viime viikolla. 

Aluevaltuustolle esitetään, että hyväksyisi tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet. Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Aluehallituksen hyväksymä esitys tasapainottamisohjelman toimeenpanosta ei sisällä henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. Ohjelmassa on kahdeksan miljoonan euron panostukset palvelurakenteen uudistamiseen. 

Aluevaltuuston 9.5. kokouksen esityslista

UUTINEN / 04.05.2023

Oma Hämeen henkilöstö kokoontui ensimmäisen kerran yhteen

Oma Hämeen väki oli keskiviikkona ja torstaina koolla Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Hyvinvointialueen henkilöstöpäivät kokosivat kahden päivän aikana noin 1 100 henkeä ympäri Kanta-Hämettä. Henkilöstöpäivät järjestettiin kahtena, samansisältöisenä päivänä, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan tapahtumaan työvuorojensa puitteissa. 

Henkilöstöpäivien pääpuhujana oli hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, joka esitteli henkilöstölle Oma Hämeen strategiaa. Tapahtumassa myös kerättiin henkilöstöltä näkemyksiä Oma Hämeen brändiin.

— Tärkeintä on, että henkilöstö pääsee keskustelemaan siitä, millaista meillä pitäisi olla töissä. Ja että he saavat vastauksia siihen, miksi muutoksia tapahtuu ja tuomaan niihin huomioita omasta työstään, toteaa Naukkarinen. 

Henkilöstölle oli tarjolla Verkatehtaalla Oma Hämeen omien asiantuntijoiden puheenvuoroja, esimerkiksi palvelujen vaikuttavuudesta, perhekeskustoiminnasta, työnantajamaineesta ja lääkehoidon turvallisuudesta. 

— Tavoitteena oli tiedon jakaminen moniammatillisesti sekä laaja dialogi henkilöstön kanssa. Uskoisin, että ne saavutettiin. Ainakin näyttelyaulassa aisti mukavan uteliaan tunnelman, iloitsee hyvinvointialuejohtaja.

Tapahtumassa esiteltiin henkilöstölle lisäksi muun muassa Assi-hanketta, Oma Hämeen digiohjelmaa ja monialaisen työn mahdollisuuksia. Verkatehtaan lasipihalla hyvinvointialueen palveluja ja kehittämistoimintaa esiteltiin erilaisissa toimintapisteissä. 

— Tällaiset yhteiset koulutus- ja tapahtumapäivät vahvistavat yhteistä ymmärrystä ja tilannekuvaa, missä Oma Hämeessä mennään siirtymävaiheen jälkeen. Se puolestaan lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, painottaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Henkilöstöpäivien tarkoituksena oli tarjota Oma Hämeen työntekijöille mahdollisuus tavata kollegoita ja verkostoitua uusien kanssa. Vuodenvaihde toi kaikille tuhansia uusia työkavereita uusilta toimialoilta ja eri puolilta maakuntaa. Henkilöstöpäivä konkretisoi monelle työntekijälle ensimmäistä kertaa uuden organisaation koon ja mahdollisuudet.

— Tämä on yksi keino vahvistaa työntekijöiden aktiivista osallistumista Oma Hämeen toimintaan. Toivon, että päivät viestivät henkilöstölle sitä, että jokainen työntekijä on yhtä arvokas. Toki toimialamme on sellainen, etteivät kaikki voi samaan aikaan irtautua tehtävistään ja osallistua. Teemme parhaamme siinä, että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua jossain vaiheessa, lupaa henkilöstöjohtaja.

Oma Hämeen ensimmäiset henkilöstöpäivät haluttiin järjestää ennen kesälomakautta. Tapahtuman jatkoa pohditaan. 

— Positiivista palautetta on tullut. Päivien jatko ja ajankohta riippuu palautteesta. Paljoa enempää väkeä ei Verkatehtaalle olisi mahtunut. Se kertoo tarpeesta ja halusta keskustella, sanoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.

UUTINEN / 03.05.2023

Kantahämäläisiä hyvinvoinnin palveluita kootaan samalle tarjottimelle

Kanta-Hämeen alueen hyvinvoinnin palveluita kootaan yhteen digitaaliseen palveluun. Tavoitteena on, että sekä asukkaat että ammattilaiset löytäisivät palvelut helpommin ja voisivat hyödyntää niitä arjessa ja työssä.  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen eli niin sanotun hyte-tarjottimen kokoaminen on alkanut Kanta-Hämeen RRP-hankkeessa. RRP on EU-rahoitteinen hanke, joka kohdistuu haavoittuvien ryhmien hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkuun. Hyte-tarjotin on yksi osa tätä hanketta. 

Kyseessä on digiratkaisu, jota asukas tai ammattilainen voi käyttää mobiilissa tai selaimessa. Palvelutarjottimelle kootaan kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien ja yhteisöjen palveluita, jotka edistävät hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.  

– Tällaisia ovat esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja luontopalvelut. Periaatteena on, että tarjolle tulee avoimia, matalan kynnyksen palveluita, jotka ovat asukkaiden helposti saavutettavissa, kertoo projektiasiantuntija Maija Mäkinen RRP-hankkeesta. 

Yhteen paikkaan kootut hyte-palvelut ja toiminnot helpottavat hyvinvointia lisäävien keinojen ja palveluiden löytymistä – olipa mielessä sitten sairauden ennaltaehkäiseminen, arjessa pärjääminen tai osallisuus. 

–  Haluamme tukea alueemme asukkaiden omaehtoista toimintaa ja mahdollisuuksia löytää eri palveluiden piiriin. Tavoitteena on myös, että ammattilaisten osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistuu. 

Uudenlaista ajattelua tarvitaan 

Hyte-palvelutarjotin on osa hyte-palvelukokonaisuutta, johon kuuluu myös palveluohjauksen toimintamallien kehittäminen. Yhtenä yhteistyön mallina voivat olla esimerkiksi erilaiset lähetekäytännöt hyvinvointipalveluihin, kuten liikuntalähete. 
 
– Tulevaisuuden näkymät vaativat meiltä kaikilta sote-ammattilaisilta uudenlaista ajattelua omasta työstämme. Ikärakenteen muutos, palvelutarpeen kasvu ja työvoiman saatavuuden pulmat ohjaavat meitä uudenlaiseen tapaan tukea asukkaita oman hyvinvointinsa edistämisessä, projektiasiantuntijat Sanna Anttonen ja Liisi Mäkelä pohtivat. 

Digitaalinen palvelutarjotin otetaan käyttöön Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vuoden 2024 loppuun mennessä. Rahoitus hankkeelle on myönnetty vuoden 2025 kesään saakka.

UUTINEN / 02.05.2023

Aluehallitus pohti perusteellisesti talouden tasapainottamista ja panostuksia palvelurakenteen uudistamiseen

Ohjelman toimeenpanosta äänestettiin useasti. Aluevaltuusto päättää tasapainottamisohjelmasta ensi tiistaina.

Aluehallituksen maanantainen kokous venyi pitkäksi talouden tasapainottamisohjelman vuoksi. Aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy tasapainottamisohjelman.

Aluehallituksen hyväksymä esitys tasapainottamisohjelman toimeenpanosta ei sisällä henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. Ohjelmassa on kahdeksan miljoonan euron panostukset palvelurakenteen uudistamiseen. Tarkoituksena on muun muassa laajentaa kotisairaalatoimintaa, perustaa digitaalinen terveyskeskus, kehittää ikäihmisten asiakasohjausta sekä lisätä omaishoidon ja perhetyön tukea.

—  Nämä investoinnit suunnataan toiminnan kehittämiseen ja raskaimpien palvelujen keventämismahdollisuuksiin, mitkä ovat myös keskeisiä sote-uudistuksin tavoitteita. Myös talouden tasapainottaminen osa osana valtakunnallisen uudistuksen meille asettamia velvoitteita, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

—  Nykyinen organsaatio mahdollistaa uudet toimintavat. Eri alueiden hyviä käytänteitä on nyt mahdollista käyttää laajemmin, samoin kuin kansallisesti hyväksihavaittuja kokeiluja ja ratkaisuja, jatkaa Lepola.

Tasapainottamisohjelman toimeenpanoa aluehallitus käsitteli erikseen. Päätös siitä vaati pitkän ja monipolvisen keskustelun, jonka aikana aluehallitus äänesti useita kertoja. Aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja Johanna Häggman (kesk.) teki Seppo Kuparisen (kesk.) kannattamana lukuisia muutosesityksiä, jotka hävisivät äänestyksessä.

— Virkamiesten esitykset olivat perusteltuja ja hyvin valmisteltuja. Kukaan ei kiistä, etteikö toimenpiteisiin liity riskejä. Tasapainottamisohjelma tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia työn uudelleenorganisointiin ja rohkeisiin toimintatapojen muutoksiin, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Lepola. 

Häggmanin muutosesitykset liittyvät muun muassa Forssan sairaalan asemaan sekä sosiaali- ja terveysasemien sijaintiin. Forssan sairaalan päivystykseen ja erikoissairaanhoidon osastoihin liittyvistä päätöksistä Häggman jätti eriävän mielipiteensä.

Hallinnon menojen kasvua hillitään

Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Ensi tiistaina kokoontuvalle aluevaltuustolle esitetään, että hyväksyisi tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet, joiden vaikutukset on esitetty kumulatiivisesti lähivuosille.

Hyvinvointialueen hallinnon menojen kasvuun tavoitellaan tasapainottamisohjelmalla suurinta vähennystä, yli 13 miljoonaa euroa. Se on tarkoitus saada muun muassa tukipalveluita yhtenäistämällä ja parantamalla henkilöstön tarkoituksenmukaista käyttöä. Ikäihmisten palveluissa haetaan toimintakuluihin noin kahdeksan miljoonan vähennystä laskemalla ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyyttä kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Kanta-Hämeen ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyys on tällä hetkellä 8,4 prosenttia, joka on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. 

Menojen kasvun hillitsemiseksi tasapainottamisohjelmassa esitetään muutoksia muun muassa myös erikoisairaanhoidon palveluihin sekä lastensuojeluun.

— Palvelujen laatua ei ole tarkoitus heikentää, mutta työntekemisen edellytykset on turvattava tasavertaisesti eri alueilla. Toimenpide-ehdotusten taustalla on talouden tasapainottamisen lisäksi myös työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet. Esimerkiksi haavoittuvissa yksiköissä, joihin on vaikea saada työntekijöitä, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Lepola.

Palvelustrategia myös valtuuston käsiteltäväksi

Maanantaisessa kokouksessaan aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti hyvinvointialueen strategian toimeenpanosuunnitelman, jota aluevaltuusto käsittelee vielä kokouksessaan 9. toukokuuta. Aluehallitus vastaa strategian seurannasta kokonaisuutena, mutta uusi integraatiovaliokunta vastaa kahden strategisen painopisteen toimeenpanosta. Nämä painopisteet ovat "Autamme sopivalle polulle ja "Osaamme ennakoida".

Lisäksi aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy palvelustrategian poislukien esityslistassa mainitut osat. Osa palvelustrategian sisällöstä on vielä valmistelussa ja tulee päätöksentekoon loppuvuoden aikana. Aluehallitus haluaa palvelustrategian toimeenpanossa korostettavan palvelutuotantoanalyyseja, vahvempaa hankintaosaamista sekä tuotannon kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta.

Lisäksi aluehallitus nimesi edustajiaan hyvinvointialueen toimielimiin. Elämänkaarilautakunnassa aluehallitusta edustavat Lauri Jormanainen, varaedustajana Mirka Soinikoski. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa aluehallitusta puolestaan edustaa Eija Aittola, varaedustajana Juhani Lehto ja turvallisuuslautakunnassa Johanna Häggman, varaedustajana Vesa Mäkinen.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluevaltuusto kokoontuu tiistaina 9. toukokuuta Uramon koululla, Riihimäellä. Klo 17 alkavaa kokousta voi seurata Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

UUTINEN / 02.05.2023

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero on vaihtunut

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaslinjan numero on muuttunut. Uusi numero on 03 629 6560 ja siihen vastataan 24/7.

Sosiaali- ja kriisipäivystys antaa apua elämän erilaisissa akuuteissa kriisitilanteissa, joissa tarvitaan viranomaisen välitöntä apua. Sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa sosiaalipalveluissa kaikkien ikä- ja asiakasryhmien kiireellisistä palveluista ja lisäksi kriisityöstä koko Kanta-Hämeen alueella.

Sosiaalihuollon kiireellinen päivystys virka-aikana on keskitetty kevään aikana Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Aiemmin sosiaali- ja kriisipäivystys vastasi virka-ajan ulkopuolisesta sosiaalihuollollisesta päivystyksestä. Keskittämisen tavoitteena on vahvistaa asukkaiden yhdenvertaista asemaa ja reagoida oikea-aikaisesti akuuteissa tilanteissa.

Muutoksen myötä ikäihmisten toimialan sekä perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille jää enemmän aikaa keskittyä suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työhön sekä asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen.

Miten otan yhteyttä?

Sosiaali- ja kriisipäivystykseen saa yhteyttä asiakaslinjan 03 629 6560 sekä yleisen hätänumeron 112 kautta. Asiakaslinja on toiminnassa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Jos työntekijät ovat estyneitä vastaamaan, vastaajaan voi jättää nimen ja yhteystiedot ja he soittavat takaisin.

Henkeä ja terveyttä välittömästi uhkaavassa tilanteessa tulee soittaa aina hätänumeroon 112. 

Jos asian selvittely voi odottaa seuraavaan arkipäivään, tulee olla yhteydessä sosiaalihuoltoon.

Lue lisää sosiaali- ja kriisipäivystyksen sivuilta.  

UUTINEN / 26.04.2023

Hyvinvointialuejohtajan esitys talouden tasapainottamisesta: hallinnon menojen kasvua hillitään

Tasapainottamisohjelma sisältää myös panostuksia kotisairaalaan, ikäihmisten asiakasohjaukseen ja digipalveluihin. Aluehallitus käsittelee esitystä 2. toukokuuta.  

Aluehallitus käsittelee talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 2. toukokuuta. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua ohjelman sisällöstä ja toimenpiteiden vaikutuksista seminaareissaan huhtikuussa. Tasapainottamisohjelman esityksen sisältö ja siihen valitut toimenpiteet on valmisteltu yhteistyössä hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon kanssa. Aluevaltuusto päättää talouden tasapainottamisohjelmasta 9. toukokuuta. 

Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esityksestä asetuksellaan asettanut ehdoksi lainan saamiselle tasapainotusohjelman, joka on toimitettava ministeriöön 15. toukokuuta. 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen pitää ohjelman toteuttamista mahdollisena, mutta aikataulua riskialttiina. Hänen mukaansa Oma Häme on pakon edessä, koska hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta, eikä hyvinvointialueen taseessa ole vanhoja ylijäämiä.  

– Hyvinvointialueen talous on saatava tasapainotettua vuoden 2025 loppuun mennessä. Ohjelmassa esitetään kuitenkin myös panostuksia, joiden tarkoituksena on tukea rakenneuudistusta, jonka avulla voidaan turvata kantahämäläisten tarpeen mukaiset palvelut ja saada henkilöstö riittämään, toteaa Naukkarinen.  

– Tässä on radikaali ero kuntapohjaiseen soteen siinä, että menoleikkaukset ovat käytännössä ainoa aluevaltuuston käsissä oleva keino tasapainottaa taloutta, hän jatkaa. 

Aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyisi tasapainottamisohjelman panostukset ja menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet, joiden vaikutukset on esitetty kumulatiivisesti lähivuosille. Esitys ei sisällä henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. 

– Ohjelma on pitkällä aikavälillä välttämätöntä viedä läpi, koska työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarve pahentavat jo nyt vaikeutunutta henkilöstön riittävyyttä. Tähän tilanteeseen ei olisi kovin järkevää lähteä irtisanomaan tai lomauttamaan, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. 

Ohjelmassa ei myöskään esitetä toimipisteiden sulkemista. Toimipisteverkoston osalta laaditaan erillinen selvitys vuoden 2023 aikana.  

Tasapainottamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden on tarkoitus laskea Oma Hämeen toimintakulujen kasvua vuosina 2023–2025 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Tasapainotustarve on kasvanut aiempiin laskelmiin nähden ja on tarkentunut vielä tällä viikolla.  

– Tämän vuoden budjetti on ylittymässä, mikä lisää entisestään talouden tasapainottamistarvetta ja siksi esityksen lieventäminen ei ole mahdollista. Painotan kuitenkin sitä, ettei tässä pidemmällä tähtäimellä ole kysymys edes rahasta, vaan henkilöstön riittävyydestä, Naukkarinen sanoo. 

Tasapainottamisohjelman esitys aluehallitukselle löytyy tiistain kokouksen esityslistasta. 

Tukipalveluiden yhtenäistämisestä tehokkuutta 

Toimintakuluihin haetaan suurimpia vähennyksiä, yli 13 miljoonaa euroa, hyvinvointialueen hallinnosta. Menojen kasvun hillitsemisen hallinnossa saavutetaan muun muassa tukipalveluita yhtenäistämällä ja parantamalla henkilöstön tarkoituksenmukaista käyttöä. Toimintoja olisi mahdollisuus myös yhtiöittää.  

– Hyvinvointialueelle siirtyi useiden kuntien ja kuntayhtymien erilaisia hallinnon järjestelmiä ja toimintatapoja sekä tukipalvelusopimuksia. Hallinnon ja tukipalveluiden yhtenäistäminen sekä suuremman volyymin hyödyntäminen muun muassa hankintatoimessa tuo taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta jatkossa, kuvaa konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja Jussi Savola. 

Erikoissairaanhoidossa yli 12 miljoonan euron vähennykset on mahdollista saada toimintaa kehittämällä ja tehostamalla. Esitykseen sisältyy myös neurologiseen kuntoutukseen ja päivystykseen liittyviä toimenpiteitä. 

– Talouden tasapainottamisohjelma sisältää sekä panostuksia että sopeuttamistoimenpiteitä, joiden tavoitteina on palvelurakenteen keventäminen ja palveluiden yhdenvertaisuus.  Kotisairaalatoimintaan panostetaan, mikä mahdollistaa osastohoidon vähentämistä ja yhtenä tavoitteena on päästä erikoissairaanhoidon osastopaikoissa Assi-sairaalaan suunniteltuun tasoon etuajassa. Lisäksi tehostetaan poliklinikkatoimintaa, minkä tarve tuli esiin jo vuonna 2019 tehdyssä NHG:n selvityksessä. Kalliita ostopalveluita, kuten leikkaussalien vuokraamista, pyritään kotouttamaan, listaa terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.  

Ikäihmisten palveluissa haetaan toimintakuluihin noin kahdeksan miljoonan vähennystä laskemalla ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyyttä kuuteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Kanta-Hämeen ympärivuorokautisen hoidon palvelun peittävyys on tällä hetkellä 8,4 prosenttia, joka on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.  

– Tasapainottamisohjelmaan esitetyillä toimenpiteillä pyritään ikäihmisten palveluissa turvaamaan tulevaisuudessakin ikääntyvän väestön tarvitsemat palvelut, sanoo toimialajohtaja Satu Ala-Kokko. 

Pelastustoimen palvelut on tuotettu maakunnallisesti jo aiemmin, joten siellä toiminnan yhtenäistämistarvetta ei ole.  

– Pelastuspalveluissa jatketaan jo aloitettuja rakenneuudistukseen tähtääviä toimenpiteitä niukentuneiden resurssien vuoksi, kertoo toimialajohtaja Petri Talikka. 

Tasapainottamisohjelman keskiössä on ajatus siirtymisestä raskaista kevyempien palveluihin. Nyt asiakkaat ohjautuvat monilla turhan raskaisiin palveluihin, koska kevyemmissä palveluissa on puutteita. Tämän vuoksi tasapainottamisohjelmaan on listattu myös lastensuojeluun ja vammaispalveluihin liittyviä toimenpiteitä. 
 
– Toimenpiteiden tavoitteena on, että yhä useampi sijoitusta tarvitseva lapsi sijoitetaan perheeseen. Panostamme sijaisperheiden hankintaan ja tukemiseen osana sosiaali-, perhe- ja vammaispalveluiden rakenneuudistusta, kertoo toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen. 

Oma Häme perustaa digitaalisen sote-keskuksen 

Tasapainottamisohjelmassa esitetään myös panostuksia hyvinvointialueen palveluihin. Ne katetaan valtionavustuksella, jota voidaan käyttää toiminnan vakiinnuttamiseen, tilapäisiin kustannuksiin ja toiminnan kehittämiseen.  

Ohjelmassa esitetään muun muassa kotisairaalatoiminnan laajentamista koko hyvinvointialueelle sekä ikäihmisten asiakasohjauksen vahvistamista. Iäkkäiden kotona asumista halutaan tukea lisäämällä lääkärikonsultaatiota kotihoitoon, kotona tapahtuvaa kuntoutusta sekä vahvistamalla perhe- ja omaishoitajien tukea. Lisäksi Oma Häme panostaa etäpalveluihin perustamalla digitaalisen sote-keskuksen.  

Ohjelmalle asetettu aikataulu sisältää toimeenpanon riskejä 

Tasapainottamisohjelman tavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä täyttää valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamat ehdot. Lisäksi ohjelmalla yhtenäistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelurakennetta Kanta-Hämeessä, jotta palveluiden tarvitsemat resurssit voidaan turvata. 

– Ohjelman toimeenpanoon liittyviä riskejä ja vaikutuksia palveluihin on arvioitu laatimisvaiheessa. Riskien arviointia on toteutettava jatkuvasti toimeenpanon aikana, vahvistaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.  

Aluevaltuuston 9. toukokuuta tehtävän päätöksen jälkeen tasapainottamisohjelma lähetetään valtiovarainministeriölle, joka pitää ohjelmaa ehtona lisälainanottovaltuuden myöntämiselle. Valtiovarainministeriön tiukka aikataulu aiheuttaa tasapainottamisohjelman toimeenpanolle merkittävän riskin, koska arvioinnissa ei pystytä tunnistamaan kaikkia vaikutuksia väestön palveluihin. Hyvinvointialueen palvelurakenteen uudistamisen näkökulmasta esitetyt toimenpiteet ovat perusteltuja, mutta niiden toimeenpano vaatisi enemmän aikaa.

UUTINEN / 25.04.2023

Aluehallituksen tiivis kokoustahti jatkuu

Aluehallitus kävi maanantaisessa kokouksessaan lähetekeskustelun talouden tasapainottamisohjelmasta, strategian toimeenpano-ohjelmasta sekä palvelustrategiasta. Nämä asiat tulevat aluehallituksen päätettäviksi seuraavissa kokouksissa.

Lisäksi aluehallitus päätti järjestöjen tila-avustuksista. Avustusta tila- ja vuokrakuluihin saavat Forssan seudun kehitysvammaisten tuki ry, Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry, Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry ja Kanta-Hämeen perhetyö ry. Elämänkaarilautakunta on myöntänyt järjestöille muita avustuksia jo aiemmin. Aluehallitus päätti, että jatkossa lautakunnat päättävät kaikista järjestöavustuksista.

Aluehallitus päätti ehdottaa aluevaltuustolle, että Erja Hirviniemen (vas.) varajäsenyys aluehallituksessa päättyy hyvinvointialuelain 83 §:n mukaisesti. Aluehallitus päätti asiasta äänestyksen jälkeen. Juhani Lehto (vas.) jätti asiaan eriävän mielipiteensä. Aluevaltuusto valitsee uuden varajäsenen aluehallitukseen seuraavassa kokouksessaan. Lisäksi aluehallitus nimesi edustajiaan eri yhtiöiden hallituksiin. Kokouksen esityslista löytyy täältä. Aluehallituksen seuraava kokous on 2. toukokuuta.

UUTINEN / 24.04.2023

Tilapäinen käyttökatko Omaolo-palvelussa 25.4.2023

Omaolo-palvelussa on tilapäinen käyttökatko 25.4.2023 00.00–08.00 versiopäivityksen vuoksi. Jos tunnet olosi todella heikoksi tai epäilet olevasi vakavasti sairas, ole yhteydessä päivystysapuun p.116117. Hätätilanteessa soita 112.

UUTINEN / 21.04.2023

Aluevaltuusto pohjusti talous- ja strategiapäätöksiä seminaarissaan

Päätöksenteon tiukka aikataulu haastaa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja tänä keväänä. Hyvinvointialueen strategia ja talouden tasapainottamisohjelma ovat valtuuston käsittelyssä 9. toukokuuta. Molempien asiakirjojen käsittely vaatii päättäjiltä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyviä linjauksia ja valintoja. Aluevaltuusto oli torstaina ja perjantaina koolla Riihimäellä seminaarissa pohtimassa talouden tasapainottamisohjelmaa sekä hyvinvointialueen strategiaa.

Valtuusto kävi seminaarissa laajaa poliittista keskustelua taloudesta ja strategiasta. Valtuustoseminaarin tarkoitus oli keskusteluttaa valtuutettuja siitä, minkälaisiin toimiin valtuustoryhmät voivat sitoutua ja minkälaisiin ei. Vilkkaassa keskustelussa hyvinvointialueen palveluja ja tulevaisuutta pohdittiin laajasti.

— Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet suhtautuvat vakavasti ja vastuullisesti kahteen suurimpaan tulevien vuosien haasteeseen, henkilöstön saatavuuteen ja talouteen. Teemme parhaamme haastavassa ympäristössä ja melko kohtuuttomassa aikataulussa, joka ei ole aluevaltuuston käsissä, vaan tulee annettuna ministeriöstä. Luotan valtuustoon, että ratkaisut löytyvät ja pääsemme samalla käynnistämään sisällöllisen uudistustyön uuden strategian pohjalta, aluevaltuuston puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen tiivistää.

Aluevaltuusto pohti seminaarissaan talouden tasapainottamiskeinoja työryhmissä eri teemojen kautta. Valtuutetut pohtivat muun muassa sitä, millä tavalla ikäihmisten kotona asumista pitäisi tukea. Lisäksi valtuutetut keskustelivat palvelurakenteesta, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä tukipalveluiden ja hallinnon yhtenäistämisestä.

Oma Hämeen strategiaa tehdään vaiheittain. Valtuusto kävi seminaarissa strategiaa läpi aiemmin hyväksyttyjen painopisteiden kautta. Painopisteet ovat 1) Järjestämme vaikuttavat palvelut 2) Autamme sopivalle polulle 3) Osaamme ennakoida 4) Onnistumme luottamuksella. Seuraavaksi päättäjät käsittelevät strategian toimeenpanosuunnitelmaa, jonka perusteella määritellään myöhemmin toimialoille ja edelleen tulosalueille omat täsmennetyt tavoitteet. Hyvinvointialueen palveluiden tuottamiseen liittyvät konkreettiset linjaukset puolestaan sisällytetään palvelustrategiaan, joka ohjaa konkreettisten tavoitteiden toteuttamista.

Aluehallitus käy talouden tasapainottamisohjelmasta, strategian toimeenpanosuunnitelmasta, ja palvelustrategiasta lähetekeskustelun kokouksessaan 24. huhtikuuta. Tasapainottamisohjelmaa ja palvelustrategiaa käsitellään myös Oma Hämeen henkilöstön kanssa ja ne käyvät lausuntokierroksella. Tasapainottamistavoite vuoteen 2026 mennessä on Oma Hämeelle noin 26 miljoonaa euroa. Aluevaltuuston 9. toukokuuta tehtävän päätöksen jälkeen tasapainottamisohjelma lähetetään toukokuussa valtiovarainministeriölle, joka pitää ohjelmaa ehtona lisälainanottovaltuuden myöntämiselle. Aikataulu ohjelman laatimiselle tiukka, sillä sen tulee olla valmis 15. toukokuuta.

UUTINEN / 20.04.2023

Oma Häme yhdenvertaistaa lasten erikoishammaslääkäriä vaativaa oikomishoitoa

Janakkalan lasten oikomishoito siirtyy erikoishammaslääkärivetoisille tiimeille kesästä alkaen. Oikomishoitoa tarjotaan kaikissa hammashoitoloissa, mutta erikoishammaslääkäreiden vastaanottoja on toiminnan turvaamiseksi välttämätöntä keskittää. 

Oikomishoito on yksi osa lasten suun terveydenhuoltoa. Hyvinvointialue haluaa turvata oikomishoidon oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisilla kriteereillä kaikille hyvinvointialueen lapsille.  

Oikomishoitoon voi kuulua useita kontrollikäyntejä, joita voidaan hoitaa myös suuhygienistien tai hammaslääkäreiden vastaanotoilla. Näitä aikoja hyvinvointialue pyrkii mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan myös pienemmissä hammashoitoloissa. Sen sijaan erikoishammaslääkäreiden vastaanottotoiminta tapahtuu isommissa yksiköissä. 

Janakkalassa asuvien lasten oikomishoitoon on tulossa muutoksia kesällä. Kesästä 2023 alkaen Turengin alueen lasten erikoishammaslääkäriä vaativaa oikomishoitoa antavat erikoishammaslääkärit Viipurintien terveysasemalla, Hämeenlinnassa. Samalla Tervakosken alueen lasten erikoishammaslääkäriä vaativa oikomishoito siirtyy Riihimäen hammashoitolaan.  

Uusia erikoishammaslääkäreitä on rekrytoitu ja lisää koulutetaan 

Oikomishoito on tyypillisesti useita vuosia kestävä kokonaisuus, jossa hoidon jatkuvuus on erittäin tärkeä osa kokonaisuutta. Oikomishoidon erikoishammaslääkäreistä on pulaa koko maassa. Oma Hämeessä tilanne on kohtuullinen ja nyt keskittämällä erikoishammaslääkäreiden oikomishoitoa pystytään tarjoamaan kaikille asukkaille tarpeen mukainen ja laadukas oikomishoito. Oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä ei riitä hyvinvointialueen jokaiseen hammashoitolaan. 

— Kansallisen selvityksen mukaan Kanta-Hämeessä asuu huomattavan vähän erikoishammaslääkäreitä. Suurin osa kulkee meille töihin pitkien matkojen päästä. Oikomishoidon palveluita on jo aikaisemmin maakunnassa keskitetty laajasti  tiettyihin toimipisteisiin, millä on saatu ammattiryhmälle sekä veto- että pitovoimaa, toteaa suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila.  

Oma Hämeen alueella oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä ja oikomishoitoon erikoistuvia hammaslääkäreitä työskentelee Hämeenlinnan Viipurintien sekä Riihimäen ja Forssan hammashoitoloissa. Erikoishammaslääkäreitä on pystytty rekrytoimaan lisää näihin pisteisiin kevään 2023 aikana.  

— Meillä on töissä upeita, työhönsä sitoutuneita ammattilaisia, joiden ympärille on voitu muodostaa vahva tiimituki sekä mahdollistaa hallittavissa oleva työmäärä. Erikoishammaslääkärimme myös kouluttavat koko ajan uusia oikomishoitoon erikoistuvia hammaslääkäreitä, joiden tietysti toivomme jäävän meille valmistumisen jälkeenkin töihin. Tällä kokonaisuudella pystymme tarjoamaan jokaiselle alueemme lapselle oikea-aikaisen oikomishoidon ilman hoitojonoja, painottaa Nikkarila. 

Hämeenlinnaan, Viipurintien hammashoitolaan on jo aikaisemmin keskitetty koko Hämeenlinnan alueen oikomisen erikoishammaslääkäreiden vastaanotto. Riihimäen hammashoitolassa on hoidettu Riihimäen, Lopen sekä Hausjärven lasten erikoishammaslääkäriä vaativa oikomishoito. Forssan hammashoitolassa hoidetaan edelleen Forssan, Ypäjän, Tammelan, Humppilan sekä Jokioisten alueilta erikoishammaslääkäritasoinen oikomishoito. Hattulassa oikomishoidosta vastaa Terveystalo osana palveluiden kokonaisulkoistusta. 

Ajat oikomishoitoon annetaan suun terveydenhuollosta vastaanottokäynnin yhteydessä tai ne voidaan ilmoittaa puhelimitse tai kirjeellä. Mikäli annettua oikomishoidon aikaa tarvitsee jostain syystä muuttaa, voivat asiakkaat olla yhteydessä oman alueen suun terveydenhuollon ajanvaraukseen.

UUTINEN / 18.04.2023

Aluehallitus päätti käynnistää päihdepalveluiden uudelleenjärjestämisen

Maanantaina kokoontunut aluehallitus päätti käynnistää päihdekuntoutujien asumispalvelujen hankinnan valmistelun, jotta uudet sopimukset saataisiin voimaan ensi vuoden alusta. Lisäksi aluehallitus päätti käynnistää liikkeenluovutusprosessin A-klinikan palveluiden siirtämiseksi hyvinvointialueelle.

Oma Hämeen on järjestettävä päihdepalveluja uudelleen Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan alueella, koska sopimus A-klinikan kanssa päättyy vuoden lopussa. A-klinikka on tuottanut kaikki päihdehuollon erityispalvelut Hämeenlinnan asukkaille ja osan päihdepalveluista Janakkalan ja Hattulan asukkaille vuodesta 2018 alkaen. Hämeenlinnan osalta sopimus päättyy kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan aiemman päätöksen mukaisesti. 

Lisäksi maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen hankintaperiaatteet. Hankinnoilla on suuri merkitys hyvinvointialueen talouteen ja toimintaan. Oma Hämeen hankintatoimi vastaa hankintojen strategisesta suunnittelusta, hankintatoimen organisoinnista ja hyvinvointialueen hankintaprosessista. Tavoitteena on suunnitelmallisen ja laadukkaan hankintatoimen kehittäminen. Hankintojen periaatteita täsmennetään hyvinvointialueen strategiaprosessin myötä. Aluehallituksen hyväksymä asiakirja toimii Oma Hämeen hankintoja ohjaavana asiakirjana toistaiseksi.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi ikäihmisten asumispalvelujen hankinnan periaatteet ja tavoitteet. Aluehallitus myös nimesi edustajiaan erilaisiin yhtiökokouksiin ja toimikuntiin. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 24. huhtikuuta.

UUTINEN / 17.04.2023

Oma Häme tarvitsee lisää röntgenhoitajia - räätälöity koulutus alkaa syksyllä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue toteuttaa yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa röntgenhoitajakoulutuksen, joka alkaa 30.8.2023. Koulutukseen on tarjolla 16 paikkaa.

Suomessa on tällä hetkellä pulaa röntgenhoitajista, eikä Kanta-Häme tee tässä poikkeusta. Oma Hämeen alueen jokaisessa röntgenyksikössä on henkilökuntavajausta, ja nyt tilanteeseen haetaan helpotusta alueelle räätälöidyn koulutuksen keinoin.

Yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa alkava röntgenhoitajakoulutus on maakunnallisesti merkittävä ja konkreettinen keino helpottaa koko alueen hoitajapulaa. Röntgenhoitajien tarvetta lisää entisestään röntgentutkimusten nopea kehittyminen. Kanta-Hämeessä tämä koulutus on ensimmäinen laatuaan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue toteuttaa yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa röntgenhoitajakoulutuksen, joka alkaa 30.8.2023. Koulutukseen on tarjolla 16 paikkaa. Opinnot ovat päätoimista päiväopiskelua ja teoriaopetus lähetetään opiskelupaikkakunnille Kuopiosta videoneuvotteluyhteydellä. Erilaisia käytännön taitoja opiskellaan Kuopiossa ja Hämeenlinnassa, ja työharjoittelut suoritetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Röntgenhoitajakoulutus on ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 op (3,5 vuotta). Pohjakoulutuksen tulee olla ammattikoulu tai lukio. Monella valmiilla röntgenhoitajalla on pohjakoulutuksena lukio, lähihoitajan koulutus tai jokin muu sosiaali- ja terveysalan tutkinto.  Kaikille opiskelijoille on näillä näkymin työpaikka Oma Hämeen alueella.

Opinnot maksavat opiskelijalle 350 € ensimmäisenä vuonna. Maksu koostuu Savonian avoimen ammattikorkeakoulun opintomaksuista. Kun opiskelijalla on kasassa 60 op, Savonia ottaa opiskelijan tutkinto-opiskelijaksi, eikä kustannuksia opetuksesta enää tule.

Koulutuksen infotilaisuus järjestetään verkossa 27.4.2023 klo 15 – 16
osoitteessa https://savonia.zoom.us/my/kaijalaitinen (avain 0909)

Sitovat ilmoittautumiset polkuopintoihin tulee tehdä 22.5. – 26.5.2023 välisenä aikana. Huomaathan, että ilmoittautumissivu avataan 22.5.2023 klo 16 Savonian avoimen ammattikorkeakoulun koulutuskalenterissa osoitteessa https://ella.eduplan.fi/savonia.

Lisätietoja: 
OmaHäme  –  Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Tanja Pihlavamäki 
Osastonhoitaja, Tutkimusyksiköt 
puh. 03 629 2122, 040 190 5545
tanja.pihlavamaki(at)omahame.fi

Lisätietoa hakemisesta ja ilmoittautumisesta:
Lehtori Mirja Halonen
Puh. 044 785 6412
mirja.halonen(at)savonia.fi

Lisätietoa opintosisällöistä:
Lehtori Kaija Laitinen
Puh. 044 785 6428
kaija.laitinen(at)savonia.fi

UUTINEN / 14.04.2023

Hyvinvointialueen hallitus työsti Oma Hämeen strategiakarttaa ja talouden tasapainottamisohjelmaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouden tasapainottamissuunnitelman luonnoksen ja strategiakartan käsittely aloitettiin aluehallituksen seminaarissa 13. ja 14.4. Keskustelu aloitettiin hyvässä hengessä tarvittavasta palveluiden rakenneuudistuksesta ja päätettäväksi tulevista muutoksista.

Seminaarissa keskityttiin ensimmäisenä päivänä talouden tasapainottamisohjelmaan ja toisena päivänä Kanta-Hämeen asukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen turvaamiseen hyvinvointialueen strategiakartan ohjaamana.

Oma Hämeen strategiakarttaa ja talouden tasapainottamissuunnitelmaa työstetään aluehallituksen ja aluevaltuuston seminaarien kommenttien pohjalta.

– Suuria ja tärkeitä asioita on tulossa päätöksentekoon kevään aikana. Rakentava ja laaja-alainen taustakeskustelu on erittäin tervetullutta ja tarpeen. Aluehallitus käytti kokonaisen seminaaripäivän talouden tasapainottamisohjelman käsittelyyn. Strategiassa työhyvinvointiin panostaminen ja työvoiman saatavuushaasteisiin vastaaminen ovat tärkeässä roolissa, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola.

– Aluehallitus tekee tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon sekä toimintaympäristön muutokset että toimenpiteiden toteuttamisen tavat ja mahdollisuudet. Uusia tapoja toimia tarvitaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, hän lisää.

Hyvinvointialuejohtaja tekee seminaarikäsittelyjen jälkeen esityksensä talouden tasapainottamisohjelmasta. Esitys on aluehallituksen käsittelyssä 24.4. ja 2.5. Ohjelmaa käsitellään myös Oma Hämeen henkilöstön kanssa ja se käy lausuntokierroksella. Lopullisen päätöksen tekee aluevaltuusto 9.5.

Tasapainottamistavoite vuoteen 2026 mennessä on Oma Hämeelle noin 26 miljoonaa euroa. Aluevaltuuston päätöksen jälkeen tasapainottamisohjelma lähetetään toukokuussa valtiovarainministeriölle, joka pitää ohjelmaa ehtona lisälainanottovaltuuden myöntämiselle. Aikataulu ohjelman laatimiselle tiukka, sillä sen tulee olla valmis 15. toukokuuta.

Oma Hämeen talouden tasapainottamisohjelman luonnos julkaistiin 5.4.

UUTINEN / 12.04.2023

Oma Hämeen palvelustrategian luonnos on julkaistu ja avattu keskustelulle 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategian luonnos on julkaistu. Luonnoksessa määritellään keskeiset tavoitteet ja periaatteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle Kanta-Hämeessä, asukkaiden palvelutarpeet huomioiden. Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen välineenä.  

Yhdenvertaisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen edellyttää vahvaa toiminnan yhteensovittamista hallinnossa ja palvelutuotannossa. Lisäksi tarvitaan paljon yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä, mutta myös kuntien kanssa. Sote-uudistuksen tavoitteet eivät täyty, jos kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyneitä palveluita ei kehitetä hyvinvointialueella.  

Kun väestö ikääntyy ja palvelujen tuottamistavat monipuolistuvat, hyvinvointialueen palveluja tullaan tuottamaan ja käyttämään jatkossa erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt. Siksi palvelustrategian luonnoksessa on vahva tulevaisuusnäkökulma.  
 
Palvelustrategian laatiminen on aloitettu vuoden 2023 alussa. Sen tekemisessä on hyödynnetty aiempaa valmistelua sekä sote-kehittämishankkeiden työtä. Nyt luonnos on lausuntokierroksella, jonka aikana siihen kerätään kommentteja henkilöstöltä, päättäjiltä, kunnilta ja sidosryhmiltä. Aluevaltuusto käsittelee palvelustrategiaa 9. toukokuuta.  

— Palvelustrategiaa on valmistelu hyvinvointialueella hyvässä yhteistyössä eri toimialojen kanssa, toteaa kehittämisjohtaja Teija Suorsa-Salonen. 

Palvelustrategia kokoaa yhteen hyvinvointialueen järjestämät palvelut ja niiden tuottamiseen tarvittavat kumppanit. Strategiassa otetaan huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Näiden perusteella määritellään palveluiden verkosto ja pitkän aikavälin investointisuunnitelma.  

Palvelustrategiassa esitetään tavoitteet sekä linjausehdotukset, joilla tavoitteisiin päästään. Palvelustrategian luonnoksessa esitetään palvelurakenteen muutoksia, esimerkiksi uusien ja kustannustehokkaampien palvelumuotojen käyttöönottoa. Myös henkilöstön riittävyyden turvaaminen edellyttää palveluiden verkoston kriittistä tarkastelua. Vastaavasti sähköisten palvelujen ja etäpalvelujen avulla voidaan parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Palvelustrategian toteuttaminen edellyttää hallittuja rakenteellisia muutoksia, esimerkiksi palveluiden verkostossa.

Palvelustrategian luonnos

UUTINEN / 11.04.2023

Aluevaltuuston hyväksyi investointisuunnitelman supistamisen ja sairaalaremonttien siirtämisen

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui tiistaina Hämeenlinnassa, Ahveniston luentosalissa. Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2023 investointisuunnitelman supistamisen, jonka mukaan Riihimäen sairaalan ja Forssan sairaalan korjausinvestointeja siirretään vuosille 2024—2026. Tämän seurauksena Oma Hämeen tämän vuoden investointikustannukset laskevat reilut kaksi miljoonaa.

Lisäksi aluevaltuusto käsitteli lyhyessä kokouksessaan kuntien ja kuntayhtymien täydennyksiä sopimusten ja omaisuuden siirtoselvityksiin sekä jaettaviin sopimuksiin. Aluevaltuusto päätti ottaa vastaan kuntien tekemät täydennykset hyvinvointialueelle siirtyneestä irtaimesta omaisuudesta sekä siirtyvistä sopimuksista esityslistan mukaisesti. Aluevaltuusto jatkaa siirtyvän omaisuuden, siirtyvien sopimusten ja vastuiden käsittelyä tarvittaessa tulevissa kokouksissaan. 

Valtuusto keskusteli vilkkaasti akuuttiin päihdekatkaisuhoitoon liittyvästä valtuustoaloitteesta. Valtuutetut olivat huolissaan esimerkiksi katkaisu- ja vieroitushoitojen sekä päihdekuntoutuksen saatavuudesta Kanta-Hämeessä. Valtuusto merkitsi tiedoksi aloitteeseen tehdyn vastauksen, jossa todettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen integroinnin olevan yksi tämän vuoden kehittämiskohteista hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön päihdeosaamisen vahvistetaan myös parhaillaan – tästä työstä voit lukea lisää asiantuntijan blogista.

Tiistaisen kokouksen esityslistan löydät täältä. Aluevaltuuston seuraava kokous on 9. toukokuuta Riihimäellä. Tiistain kokouksen tallenne löytyy Youtubesta.

UUTINEN / 11.04.2023

Oma Häme avasi monikielisen palveluneuvonnan maahanmuuttajia varten

Ukrainalaisten oikeus hakea kotikuntaa on lisännyt ukrainankielisen viestinnän tarvetta hyvinvointialueella. 

Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ovat voineet maaliskuun alusta alkaen hakea kotikuntaa Suomesta. Kotikuntaa voi hakea vuoden maassa oleskelun jälkeen. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus terveyspalveluihin samassa laajuudessa kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa. Myös välttämättömiin sosiaalipalveluihin on oikeus. Kotikunnan myöntämisen jälkeen sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy vastaanottokeskuksilta hyvinvointialueelle. Kotikunnan myöntämisen jälkeen tilapäistä suojelua saava on oikeutettu sekä sosiaali- että terveyspalveluihin samassa laajuudessa kuin muut kuntalaiset.

Kanta-Hämeessä on tällä hetkellä paljon ukrainalaisia ja määrä kasvaa edelleen. Esimerkiksi Riihimäelle on asettunut ukrainalaisia eniten koko maassa kaupungin väkilukuun suhteutettuna. Maaliskuisen muutoksen myötä Oma Häme on lisännyt tiedotusta ukrainalaisille ja heidän kanssaan toimiville. Nyt omahame.fi-verkkosivuille on lisätty tietoa hyvinvointialueen palveluista ukrainaksi ja englanniksi. Venäjänkielistä materiaalia on tulossa lähiaikoina.

Oma Hämeen maahanmuuttajapalveluiden sivulle on koottu ukrainaksi tietoa tärkeimmistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntakohtaisesti kootuissa tiedostoissa on muun muassa kuvaukset palveluista sekä ohjeet asioimiseen ja ajanvaraukseen. Ohjeet koskevat perusterveydenhuoltoa, sairaalapäivystystä, suun terveydenhuoltoa, neuvolaa, ikäihmisten palveluja sekä sosiaalipalveluja.

Ohjetiedostoja jaetaan vastaanottokeskuksiin sekä kuntien palvelupisteisiin.

Oma Häme varmistaa palveluidensa saavutettavuuden kielestä riippumatta

Erikielisten asiakkaiden palvelemisen helpottamiseksi Oma Häme on avannut monikielisen palveluneuvonnan. Neuvontanumerossa +358 40 646 3733 vastataan kolmena päivänä viikossa suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Muun kielisille asiakkaille järjestetään puhelintulkkaus. Palveluneuvonnasta voi saada apua oikean palvelun löytämiseen tai ajanvarauksen tekemiseen. Palveluneuvonnassa ei arvioida hoidon- tai palveluntarvetta.

— Halusimme helpottaa palveluihin hakeutumista ja varmistaa palveluidemme saavutettavuuden eri kieliryhmille, toteaa kotoutumispalvelujen päällikkö Milla Parviainen.

Lisäksi Oma Häme on avannut tulkkiavusteiset ajanvarausnumerot terveysasemille ja hammashoitoloihin. Myös ikäihmisten asiakasohjausnumero palvelee tarvittaessa tulkkiavusteisesti. Tällöin asiakas lähettää palvelunumeroon tekstiviestin, jossa kertoo kielen, jolla tarvitsee palvelua. Ajanvaraaja soittaa asiakkaalle takaisin tulkin kanssa.

Oma Häme on varautunut tarjoamaan monikielistä palveluneuvontaa siirtymävaiheen ajan. Tarve vähentynee, kun hyvinvointialueen toiminta tulee tutuksi ja Oma Hämeen verkkosivujen palvelutiedot saadaan riittävälle tasolle.

Tarkemmat tiedot monikielisestä palveluneuvonnasta ja ajanvarauksen tulkkausavusta löydät verkkosivuiltamme Maahanmuuttajapalvelut - OmaHäme (omahame.fi)

UUTINEN / 08.04.2023

Huhtikuun valtuustokokousta voi seurata suorana

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontuu tiistaina 11. huhtikuuta Hämeenlinnassa. Ahveniston luentosalissa klo 17 alkavaa kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Kokouksen asialistalla on muun muassa hyvinvointialueen investointisuunnitelman supistaminen. Lisäksi aluevaltuusto käsittelee vielä hyvinvointialueen toiminnan käynnistymiseen liittyviä siirtoselvityksiä ja kuntien kanssa jaettavia sopimuksia. 
 

UUTINEN / 05.04.2023

Oma Häme tasapainottaa talouttaan uudistamalla palvelurakennetta ja parantaa samalla sote-palvelujen saatavuutta

Keskustelu Kanta-Hämeen hyvinvointialueen taloudesta ja tarvittavista rakennemuutoksista alkaa, kun Oma Hämeen talouden tasapainottamisohjelman luonnos julkaistaan. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ehdottaa lisäyksiä kotiin annettaviin palveluihin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tämä tarkoittaisi käytännössä muun muassa kotisairaalatoiminnan laajentamista koko hyvinvointialueelle sekä panostamista iäkkäiden avohoitoon. Kotihoitoa voitaisiin tukea muun muassa lisäämällä lääkäreiden etäkonsultaatiota ja hyödyntämällä teknologiaa. Vammaisten yhteisöllistä asumista halutaan lisätä, samoin päihdeasiakkaille kotiin annettavaa tukea.

Edellä mainittuja uudistuksia ehdotetaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmassa, jonka luonnos on julkaistu tänään. Viimeisimpien laskelmien mukaan hyvinvointialueen tasapainotustarve on kumulatiivisesti 26 miljoona vuoden 2025 loppuun mennessä. Käytännössä sopeuttamistarve on vuositasolla noin 1,3 prosenttia Oma Hämeen toimintakuluista. Ohjelmassa esitetään, että tarvittavat säästöt saadaan uudistamalla palvelurakennetta. Palvelurakenteen uudistaminen myös lisää palveluiden integraatiota hyvinvointialueella.
 
Tasapainottamisohjelman päätavoitteena on turvata Kanta-Hämeen asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ohjelmassa on kuvattu rahoitusvajeen ja henkilöstöpulan aiheuttamat muutospaineet. Lisäksi ohjelman luonnokseen on koottu ehdotuksia siitä, miten saadaan varmistettua palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä tarkoituksenmukainen palvelurakenne tiukkojen talousraamien puitteissa. 

Aluevaltuusto päättää tasapainottamisohjelmasta 9. toukokuuta. Sitä ennen ohjelmaa käsitellään Oma Hämeen henkilöstön kanssa sekä hyvinvointialueen lautakunnissa, aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Ohjelma on edelleen avoinna ideoille ja keskustelulle ja se käy myös lausuntokierroksella huhtikuun aikana. 

Painopiste kevyempiin palveluihin ja ennaltaehkäisyyn

Tasapainottamisohjelmassa ei ole suunnitelmia henkilöstön lomautuksista tai irtisanomisista. Henkilöstöpula pikemminkin ohjaa tasapainotusohjelman toteutusta. Nykyisillä ja saatavilla olevilla resursseilla ei pystytä ylläpitämään nykyistä palvelurakennetta. Tasapainottamisohjelmassa ehdotetaan, että painopistettä sote-palveluissa siirretään ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä kotona asumista mahdollistaviin palveluihin. Lisäksi perustason palveluita vahvistettaisiin uudistamalla palvelujen tuottamistapoja. 

Tasapainottamisohjelmassa on neljä teemaa: 1) kotona asumisen tukeminen 2) saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3) tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen palvelurakenne sekä 4) tukipalveluiden ja hallinnon yhtenäistäminen. Panostukset näihin teemoihin lisäisivät palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi panostukset yhtenäistäisivät toimintoja sekä toisivat kustannustehokkuutta ja säästöjä. 

Ohjelmassa ehdotetaan esimerkiksi digitaalisen sote-keskuksen perustamista. Keskus yhtenäistäisi palveluihin pääsyä koko maakunnassa sekä tuottaisi etäpalveluita fyysisten palveluiden rinnalle. Lisäksi esimerkiksi päihdepalvelujen saatavuutta haluttaisiin parantaa siirtämällä A-klinikan avopalvelut ja korvaushoito hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.

Tasapainottamisohjelman keskiössä on ajatus kevyempien palveluiden lisäämisestä. Nyt asiakkaat ohjautuvat monilla tulosalueilla raskaampiin palveluihin, koska kevyemmissä palveluissa on puutteita. Kanta-Hämeessä esimerkiksi ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluiden osuus on valtakunnallista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautisen palvelun osuus eli peittävyys suhteessa saman ikäiseen väestöön on Kanta-Hämeessä 8,4 prosenttia. Esimerkiksi Etelä-Karjassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä väestö on ikääntyneenpää kuin Kanta-Hämeessä ja silti kyseissä maakunnissa peittävyys on lähempänä kuutta prosenttia. Ikääntyvän väestön kiihtyvä kasvu haastaa nykyisen peittävyyden Kanta-Hämeessä ympärivuorokautisen hoivan osalta. 

Väestön ikääntyminen Kanta-Hämeessä luo paineita uudistaa erityisesti ikäihmisten palveluja. Henkilöstöpula puolestaan ohjaa keskittämään palvelutuotantoa yksiköihin, joihin henkilöstön saatavuus on mahdollista turvata. 

Hyvinvointialueen hallinnossa ja tukipalveluissa on paljon yhtenäistettävää. Tukipalveluiden palvelut ja tuotantotavat olisi järkevää käydä järjestelmällisesti läpi ja palvelurakenne kannattaisi yhtenäistää. Tietohallinnon palveluiden keskittäminen ja kokonaiskoordinointi hyvinvointialuetasolla mahdollistaisi käytössä olevien tietojärjestelmien ja laitteiden yhtenäistämisen ja vähentämisen. Lisäksi tukipalveluiden yhtiöittämismahdollisuuksia ehdotetaan selvitettäväksi.  

Tasapainottamisohjelma linkittyy strategiatyöhön

Oma Hämeen talouden tasapainottamisohjelma on tehty vuosille 2023–2025. Se linkittyy tiiviisti osaksi hyvinvointialueen strategiaa, jota valmistellaan parhaillaan. Ohjelmaa on valmisteltu Oma Hämeessä koko alkuvuoden ajan, ja sen toimenpide-ehdotukset on laadittu yhteistyössä hyvinvointialueen lähijohtajien, johdon ja päättäjien kanssa. 

Kanta-Hämeessä sote-palveluiden kustannusrakenne on kansallisesti verrattuna hyvällä pohjalla. Väestön nopeasta ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu, henkilöstöpula ja rahoitusjärjestelmän muutokset ohjaavat hyvinvointialuetta tasapainottamaan taloutta etupainotteisesti. 

Aluevaltuuston päätöksen jälkeen tasapainottamisohjelma lähetetään toukokuussa valtiovarainministeriölle, joka pitää ohjelmaa ehtona lisälainanottovaltuuden myöntämiselle. Hyvinvointialue tekee lisäksi keväällä vuosille 2023–2025 muutetun talousarvioesityksen, jossa tarkennetaan muita kuin tässä suunnitelmassa esitettyjä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tavoitteita, toimenpiteitä ja kustannusvaikutuksia.  

Tasapainottamisohjelma kokonaisuudessaan on liitteenä.

UUTINEN / 03.04.2023

Henkilökunnan yleinen kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttösuositus päättyy Oma Hämeen yksiköissä 15.4.2023

Henkilökunnan yleinen kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttösuositus päättyy Oma Hämeen yksiköissä 15.4.2023

Covid-19-virukseen liittyvä sairaalakuormitus on pysynyt matalana vuodenvaihteesta lähtien. Myös influenssa- ja RS-virusepidemiahuippu koettiin jo alkuvuodesta. Sote-yksiköissä ilmenneet tartuntaryppäät ovat olleet pieniä ja liittyneet yleensä huonetoverilta saatuun tartuntaan.

Henkilökunnan yleinen kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttösuositus kaikissa potilas- ja asukaskontakteissa Covid-19-viruksen ja muiden hengitystievirusten leviämisen ehkäisemiseksi päättyy Oma Hämeen sote-yksiköissä 15.4.2023. Yksiköissä voi olla omia, potilasryhmä- tai potilaskohtaisia ohjeita voimakkaasti immuunipuutteisten potilaiden hoitoon.

Henkilökunta käyttää suu-nenäsuojusta tavanomaiseen tapaan esimerkiksi leikkaustoiminnassa, hengitystieinfektiopotilaita hoidettaessa sekä kun on vaarana altistua eriteroiskeille.

Vierailut sote-yksiköissä

Sote-yksiköissä ei tule vierailla oireilevana. Vierailijat käyttävät suu-nenäsuojusta asukkaan/potilaan omassa huoneessa mikäli asukas/potilas sitä toivoo. Henkilökunta ohjaa vierailijoita käsihygienian toteuttamisessa ja tarvittaessa suojainten käytössä. 

/ 31.03.2023

Kanta-Hämeen keskussairaalan osoite muuttuu lokakuussa

Kanta-Hämeen keskussairaalan osoite tulee muuttumaan syksyllä. 1.10.2023 lähtien keskussairaalan katu- ja postiosoite muuttuu Ahvenistontie 20:sta Parantolankatu 6:ksi.

Muutos johtuu Assi-sairaalan rakentamisesta ja muuttuneista katujärjestelyistä. Sairaalan tiloihin ja asiakkaiden asiointiin sairaalassa osoitemuutos ei vaikuta. Uusi Assi-sairaala otetaan käyttöön syksyllä 2026.

UUTINEN / 30.03.2023

Oma Häme palkkaa lääkäreitä vakinaiseksi varahenkilöstöksi

Terveyskeskusten lääkäripulaan haetaan ratkaisua myös lääkärirekrytoijalla.

Oma Häme ottaa käyttöön uusia keinoja terveyskeskusten lääkäripulan helpottamiseen. Tällä hetkellä perusterveydenhuollon avopalveluissa on pahimmillaan täytettynä vain 60 prosenttia lääkäriviroista. Eniten lääkäreistä on pulaa Forssan seudulla.  

Vakinaisia lääkäreitä on lisäksi perhe- ja opintovapailla, joita ei ole täysimääräisesti sijaistettu. Käytännössä kaikilla perusterveydenhuollon palvelualueilla on vajetta lääkärityöpanoksessa, koska sijaisia ei ole tarvittavaa määrää.

Oma Häme haluaa korjata lääkäripulaa palkkaamalla lääkäreitä vakituisiksi varahenkilöiksi. Aluehallitus perusti maanantain kokouksessaan kymmenen lääkärin virkaa varahenkilöstöön perusterveydenhuollon avopalveluihin. Ensimmäiset virat tulevat haettavaksi huhtikuussa.

Muutoksella saadaan kustannussäästöjä: ostolääkäristä aiheutuva kustannus on vähintään kaksinkertainen omaan työntekijään verrattuna. Lisäksi vakinainen lääkärivarahenkilöstö parantaa yleistä sijaistilannetta ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Tutut lääkärit tuovat jatkuvuutta hoitoon, mikä osaltaan vähentää turhia tutkimuksia, erikoissairaanhoidon käyttöä, päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja ja niin edelleen. 

—  Varahenkilöstö vähentää terveysasemien vakituisen henkilöstön työpainetta ja myös sijaisten perehdytyksen tarvetta, kun samat varahenkilöt työskentelevät tietyillä asemilla, toteaa perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja Tiina Merivuori.

Rekrytointiin satsataan Oma Hämeessä

Lääkäreiden palkkaamista aiotaan helpottaa uudella rekrytointikeinolla. Oma Häme etsii parhaillaan riveihinsä lääkärirekrytoijaa. Tehtävä on uusi Kanta-Hämeessä ja melko harvinainen julkisella sektorilla.

Aiemmin lääkäreiden rekrytointi Kanta-Hämeessä on ollut pitkälti lääkäreiden itsensä vastuulla. Jatkossa sopivia hakijoita etsii Oma Hämeen lääkärirekrytoija muun HR:n rekrytointitiimin tuella. 

— Tämä säästää ylilääkäreiden rekrytointiin kuluvaa aikaa. Sekä tämän uudistuksen että lääkärivarahenkilöstön palkkaamisen tarkoituksena on vähentää lääkäreiden työtaakkaa ja parantaa hoitohenkilöstön työssäjaksamista, Tiina Merivuori sanoo.

Lääkärirekrytoija tekee suorahakuja ja tiivistä yhteistyötä palvelualueiden ylilääkäreiden kanssa sekä verkostoituu muun muassa yliopistomaailmaan. Lääkärirekrytoijan haku on avoinna Kuntarekryssä 7.4. saakka. 

Aluehallitus perusti maanantaina myös rekrytointipäällikön viran, mikä on yksi lisäpanostus henkilöstöpulan taltuttamiseen Oma Hämeessä. 

UUTINEN / 28.03.2023

Aluehallitus hyväksyi puitesopimuksen kuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle

Lisäksi aluehallitus hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksiä sekä siirsi sairaalaremontteja.

Maanantaina kokoontunut aluehallitus hyväksyi puitesopimuksen kuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Sopimuksessa määritellään keskeiset tavoitteet, yhteistyörakenteet sekä toimintatavat yhteistyölle. 

Hyvinvointialueen kuuluu tehdä yhteistyötä alueen kuntien kanssa esimerkiksi asukkaiden terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä. Hämeen liitto on puolestaan tärkeä yhteistyökumppani muun muassa ennakointityössä ja aluesuunnittelussa. Puitesopimuksella halutaan varmistaa sujuva yhteistyö ja selkeyttää osapuolten vastuunjakoa.

Yhteistyön keihäänkärjiksi on nostettu työllisyys ja elinvoima, ikäystävällinen asuminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä hyvinvoivat lapset, nuoret ja perheet. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä monilla tasoilla ja foorumeilla. Päättäjät ja ylin johto toimivat strategisella tasolla. Operatiivinen johto ja sote-ammattilaiset puolestaan työskentelevät esimerkiksi yhteisten palveluiden ja ennaltaehkäisyn työryhmissä. Lisäksi yhteistyötä tehdään avoimissa verkostoissa esimerkiksi asukkaiden ja järjestöjen kanssa. 

Aluehallitus ehdottaa sopimuksen allekirjoittamista kunnille ja Hämeen liitolle. Puitesopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet. Kuntia ja Hämeen liittoa pyydetään lisäksi nimeämään edustajansa yhteistyöfoorumeihin ja työryhmiin toukokuun loppuun mennessä. 

Forssan ja Riihimäen sairaaloiden korjaukset siirtyvät

Maanantain kokouksessaan aluehallitus lisäksi hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Eteva-kuntayhtymän vuoden 2022 tilinpäätökset. Sairaanhoitopiirin tulos on lähes 2,3 miljoonaa alijäämäinen — hyvinvointialue ja Eteva tekivät nollatulokset. 

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle vuoden 2023 investointisuunnitelman supistamista. Tarkoituksena on siirtää Riihimäen sairaalan ja Forssan sairaalan korjausinvestointeja vuosille 2024—2026, minkä vuoksi tämän vuoden investointikustannukset laskevat reilut kaksi miljoonaa.

Aluehallitus perusti kymmenen uutta lääkärin virkaa perusterveydenhuoltoon. Uudet lääkärit on tarkoitus palkata vakinaiseksi varahenkilöstöksi. Oma Häme tiedottaa uudistuksesta erikseen lähipäivinä.  Aluehallitus hyväksyi myös täydennyskoulutuksen periaatteet.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 14. huhtikuuta.

BLOGI / 28.03.2023

Pakataan reppuun rohkeutta ottaa päihteet puheeksi

Avasimme kalenterista vuoden 2023, siirryimme hyvinvointialueelle ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa käynnistyi vauhdikkaasti viimeinen vuosi. Tärkeä vuosi, täynnä uusia mahdollisuuksia nyt ja tästä eteenpäin.

Päihdelainsäädäntö uudistui vuoden 2023 alusta ja laki sisällytettiin sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin. Tämä asettaa hyvinvointialueille uusia velvoitteita ja nostaa tarvetta tutustua tuoreeseen lainsäädäntöön – miettiä mitä se tarkoittaa palveluiden laadun ja saatavuuden näkökulmasta.

Päihde- ja riippuvuusasioihin liittyvän leiman parissa on työskennelty kansallisesti paljon. Työ jatkuu erityisesti syrjinnän vähentämisenä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaamana. Leimalla tarkoitetaan tässä syytä, joka johtaa päihde- ja riippuvuussyin palveluissa asioivan epäoikeudenmukaiseen tai syrjivään kohteluun. Riippuvuus nähdään usein vastuuttomuutena ja itse aiheutettuna sairautena. Asiakkaan asioiden hoitamiseen saattaa liittyä vastenmielisyyttä ja hankaluutta, mikä vaikeuttaa avun saantia. Yhdenvertaisuus on tärkeä huomioida kaikkien asiakkaiden kohdalla ja muistaa, että eettinen kohtaaminen on kunnioittavaa ja sensitiivistä vuorovaikutusta. (THL)

Miksi päihde- ja riippuvuussairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitamiseen kannattaa panostaa?

Suomi menettää 175 000 elinvuotta joka vuosi. Kansaa sysäävät ennenaikaiseen kuolemaan alkoholi, itsemurhat ja iskeemiset sydänsairaudet, miehillä myös tapaturmaiset kuolemat. Kanta-Hämeessä huolta on erityisesti nuorista päihteidenkäyttäjistä sekä naisista, joilla on ongelmallista päihteiden käyttöä (FCG selvitys 2022). Lisäksi tehohoidossa ja erikoissairaanhoidon piirissä on yhtenä suurimpana yksittäisenä syynä päihteiden käyttö.

Kyseessä on siis sairaus, joka on kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti yksi merkittävimpiä hoidettavia sairauksia, inhimillistä kärsimystä unohtamatta. Jokaisella päihteiden käyttäjällä on läheisiä, joten seuraukset ovat laajamittaisia. Ne näkyvät lastensuojelun kustannuksina, rikollisuudessa ja menetettyinä työvuosina. Ennaltaehkäisyn ja hoidon puolesta puhuu myös kansainvälinen huoli Suomen nuorten (alle 25-v.) myrkytyskuolemista, jotka ovat tuplaantuneet viime vuosina.

Kanta-Hämeessä päihde- ja riippuvuustyön ammattilaisten verkostossa käydään läpi lain velvoitteita ja yhtenäistettäviä asioita, jotta maakunnan asukkaat olisivat tasavertaisessa asemassa päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Huhtikuussa julkaistavassa riippuvuushoidon palvelupolussa nivotaan yhteen Kanta-Hämeen päihde- ja riippuvuuspalvelut sekä kansalliset ja sähköiset toimijat, järjestöjen roolia unohtamatta.

Pakataan siis reppuumme ennaltaehkäisevä ja ennakoiva ote, varhaisen tunnistamisen välineet ja puheeksi ottamisen taito. Otetaan päihde- ja riippuvuusasiat osaksi omaa työtä ja mietitään, mitä tehdä esimerkiksi huumekuolemien ennaltaehkäisemiseksi jo tänään.

Kättä pidempää saa muun muassa mini-interventio-koulutuksesta. Samansisältöiset koulutukset ovat luvassa 4.5. ja 11.5. Lisätietoja ja Teams-linkit löytyvät täältä.

Christa Ahonen, päihdetyön projektiasiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke

UUTINEN / 23.03.2023

Lapsiperheiden kiireettömät asiat hoituvat nyt yhdessä numerossa

Lapsiperheiden kiireettömien asioiden neuvonta ja palveluohjaus on keskitetty Oma Hämeessä yhteen numeroon 03 629 6565. 

Puhelin palvelee maanantaisin klo 10–12, tiistaisin klo 13–15 ja torstaisin klo 10–12. 

Neuvonta ja palveluohjaus palvelee koko hyvinvointialuetta eli kaikkia Kanta-Hämeen 11 kunnan asukkaita.

Kotikunnan valinnan mukaan puhelu yhdistyy johonkin kolmesta seudullisesta linjastamme: 
•    Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki
•    Forssan seutu
•    Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala

Puheluun vastaa kullakin seudulla sosiaalihuollon ammattilainen. 

Palveluohjauksesta voi hakea apua arkea kuormittavissa elämäntilanteissa. Apu voi olla matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa tai perheen ohjaamista eri palveluiden piiriin. Apua kannattaa pyytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.

Palveluun voivat soittaa niin perheet itse kuin perheiden kanssa työskentelevät ammattilaisetkin. Puhelimessa otetaan myös vastaan lastensuojeluilmoitukset sekä yhteydenotot sosiaalihuoltoon.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta lapsiperheiden neuvonnassa ja palveluohjauksessa hyvinvointialueella.

–  Pyrimme vahvistamaan eri kanavissa toteutettavaa etulinjan neuvontaa ja palveluohjausta ylipäätään. Siten varmistamme varhaisen vaiheen oikea-aikaisen tuen perheille ja heidän kanssaan työskenteleville yhteistyökumppaneillemme, sanoo sosiaalisen tuen päällikkö Elina Laakkonen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta

Oma Hämeen verkkosivuille on tulossa sähköinen lomake yhteydenottoja ja lastensuojeluilmoitusten jättämistä varten. Tästä tiedotetaan vielä erikseen, kun lomake on käytössä. 

Lapsiperheiden ja lastensuojelun akuuteissa, päivystyksellisissä asioissa soita sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaslinjaan numeroon 03 621 7100. Tämä numero on käytössä ympärivuorokautisesti. Sosiaali- ja kriisipäivystykseen eivät kuulu lapsiperheiden kiireettömät asiat.

Hätätilanteessa ja välitöntä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.

Lisätietoja: Elina Laakkonen, sosiaalisen tuen päällikkö, elina.laakkonen@omahame.fi, p. 050 303 9725

*****

Aiemmin olemme kertoneet, että sosiaalihuollon kiireellinen päivystys virka-aikana keskitetään Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Muutos tapahtuu kevään aikana. Lue lisää:

Oma Häme vahvistaa maakunnan sosiaali- ja kriisipäivystystä  - OmaHäme (omahame.fi)

UUTINEN / 20.03.2023

Raskauden ehkäisyn palvelupolku on julkaistu – asiakkaita ja ammattilaisia varten

Palvelupolku on digitaalinen info asiakkaalle sekä työn tuki ammattilaiselle. Tavoitteena on kasvattaa asiakkaiden tietoja raskauden ja seksitautien ehkäisystä sekä ehkäisypalveluista ja parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. 

Raskauden ehkäisyyn liittyvien asioiden lisäksi palvelupolku sisältää tietoa seksitaudeista, niiden ehkäisystä, seksitautitesteistä ja seksitautien hoidosta. Polku perustuu raskauden ehkäisyn ja seksitautien käypähoitosuosituksiin. 

Palvelupolkua ovat olleet tekemässä niin kantahämäläiset nuoret kuin ehkäisytyötä tekevät ammattilaiset. Nuorten toiveesta polulle liitettiin myös videoita. 

– On hienoa, että hajallaan olleet tiedot on nyt saatu koottua yhteen paikkaan. Polku toimii erittäin hyvin myös mobiilissa, iloitsee maksuttoman ehkäisyn suunnittelija Outi Koskinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hankkeesta. 

Palvelupolku on rakentunut osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokonaisuutta. Se palvelee kuitenkin kaiken ikäisiä raskauden ja seksitautien ehkäisyä tarvitsevia asiakkaita. 

Palvelupolku täydentyy ja päivittyy käytöstä saatujen kokemusten ja kommenttien perusteella. Asiakkaiden palvelutarpeet varmasti muuttuvat, polku on valmis muuttumaan myös. 

Jos tarvitset raskauden ja / tai seksitautien ehkäisyä, siirry palvelupolulle tästä. 

Kanta-Hämeessä maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille 

Kaikki Kanta-Hämeessä asuvat tai opiskelevat, alle 25-vuotiaat nuoret ovat oikeutettuja maksuttomaan ehkäisyyn. 

Maksuton ehkäisy sisältää kierukat ja ehkäisykapselit, kondomit, e-pillerit, ehkäisylaastarit ja -renkaat sekä tarvittaessa vastaanottokäynnit terveydenhuollon ammattilaisella. Ehkäisyvastaanotoilla henkilökunta auttaa nuorta valitsemaan juuri hänelle sopivan ehkäisyn. 

Lisätietoja: 

Outi Koskinen, maksuttoman ehkäisyn suunnittelija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, p. 050 592 6562, outi.koskinen@omahame.fi 

Oma Hämeessä jo käytössä olevat palvelupolut löydät täältä.

UUTINEN / 16.03.2023

Oma Häme kutsuu järjestöjä yhteistyöhön – järjestöilloissa luodaan katse tulevaisuuteen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tekee alueellaan yhteistyötä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien tahojen, erityisesti järjestöjen ja yhteisöjen, kanssa. Hyvinvointialue haluaa myös edistää alueen järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Millaista yhteistyö voi käytännössä olla? Millaisia yhteisiä tavoitteita Kanta-Hämeessä Oma Hämeellä ja järjestöillä on? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan maalis-huhtikuussa Oma Hämeen järjestöilloissa. Maakunnan järjestöaktiivit ja muut toimijat ovat tervetulleita tapahtumiin. 

Hyvinvointialueen ilta järjestöille - katse tulevaisuuteen 

Tiistai 28.3. klo 16.30-18 Forssan sairaalan Vintti (4. krs), Urheilukentänkatu 9

Torstai 30.3. klo 16.30-18 PERUTTU oma tilaisuus sote-järjestöille Hämeenlinnan pääterveysaseman luentosalissa (3. krs) Viipurintie 1-3.

Tiistai 4.4. klo 16.30-18  Hämeenlinnan pääterveysaseman luentosali (3. krs) Viipurintie 1-3

Torstai 6.4. klo 16.30-18 Riihimäen terveyskeskuksen auditorio (2. krs), Penttilänkatu 5

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen osallistuu tilaisuuksiin mahdollisuuksiensa mukaan. 

Järjestöt ovat Oma Hämeelle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Järjestöjen toiminta voi täydentää julkisia palveluita esimerkiksi vertaistuen, neuvonnan ja osallisuutta lisäävän vapaa-ajan toiminnan kautta. Tavoitteenamme on, että järjestöt ovat jatkossa entistä selkeämmin ja vahvemmin osa asukkaiden palvelupolkuja hyvinvointialueella.

Voit lähettää ennakkokysymyksiäsi etukäteen Webropolin kautta 

Lisätietoja: osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi (jaana.hymmi@omahame.fi), p. 050 410 4303

UUTINEN / 15.03.2023

Oma Häme vahvistaa maakunnan sosiaali- ja kriisipäivystystä 

Sosiaalihuollon kiireellinen päivystys virka-aikana keskitetään Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Ensimmäisenä muutos koskee lapsiperheitä ja lastensuojelua. Tavoitteena on vahvistaa asukkaiden yhdenvertaista asemaa ja reagoida oikea-aikaisesti akuuteissa tilanteissa. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen toiminta laajenee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kevään aikana. Tähän asti Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys on tuottanut virka-ajan ulkopuoliset sosiaalihuollolliset päivystystoiminnat maakunnan kaikille kunnille. Muutoksen jälkeen sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa kiireellisistä päivystystehtävistä maakunnassa myös virka-aikana.  

Keskittäminen toteutetaan vaiheittain: 

• 13.3.2023 alkaen lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystys 

• 3.4.2023 alkaen sosiaalipalvelujen päivystys 

• 24.4. alkaen ikäihmisten palveluiden ja vammaispalveluiden päivystys 

Muutosta on valmisteltu toimialojen työryhmissä talven aikana.

– Keskittämisen avulla varmistetaan riittävä päivystys- ja kriisityön osaaminen sekä resurssi hyvinvointialueella. Tavoitteena on myös vahvistaa alueen asukkaiden yhdenvertaista asemaa suhteessa päivystyksellisiin palveluihin. Toiveena on, että asiakkaan tarpeeseen pystytään reagoimaan oikea-aikaisesti ja löytämään asianmukainen apu akuuttiin tilanteeseen, kertoo sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtaja Terhi Saloranta. 

Muutoksen myötä ikäihmisten toimialan sekä perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille jää enemmän aikaa keskittyä suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työhön sekä asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen. Uuden käytännön toimivuutta seurataan ja arvioidaan puolen vuoden ajan.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidetaan 

• Kiireelliset lastensuojeluasiat 

• Alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet 

• Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet 

• Tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona 

• Akuutti asunnottomuus, ruuan tai välttämättömien lääkkeiden tarve 

• Muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään 

• Konsultaatioapu muille viranomaisille 

• Kriisityö äkillisissä ja ennalta arvaamattomissa traumaattisissa kriisitilanteissa 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ei hoideta 

• Ei walk in -palvelua eikä yleistä neuvonta ja ohjaus -palvelua 

• Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ei käsitellä rahaa, tehdä tilisiirtoja tai makseta laskuja.  

• Lapsen huolto- ja tapaamisasiat: Mikäli tapaamissopimusta tai oikeuden päätöstä ei noudateta, ei sosiaalipäivystyksellä ole toimivaltaa tapaamisoikeuden täytäntöönpanolle. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa voi hakea käräjäoikeudesta virka-aikana. 

• Tilanteet, jotka voivat odottaa seuraavaan arkipäivään kenenkään turvallisuuden vaarantumatta. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaslinjan numero on 03 621 7100. 

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112. 

Hätäkeskus välittää sosiaali- ja kriisipäivystykselle yleiseen hätänumeroon 112 tulleista yhteydenotoista sellaiset, joissa hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan tarvitaan sosiaalitoimen kiireellisiä toimenpiteitä. Hätäkeskuksen kautta sosiaali- ja kriisipäivystykseen saa kiireellisissä ja välttämättömissä tilanteissa yhteyden joka päivä 24/7 soittamalla yleiseen hätänumeroon 112.

UUTINEN / 14.03.2023

Aluehallitus hyväksyi väärinkäytösten ilmoituskanavan toimintaohjeen

Lisäksi aluehallitus nimesi edustajat vaikuttamistoimielimiin. 

Kanta-Hämeen aluehallitus oli koolla maanantaina 13. maaliskuuta. Se hyväksyi väärinkäytösten ilmoituskanavaa ja ilmoittajien suojelua koskevan ohjeistuksen. 

Lain mukaan hyvinvointialueella on oltava sisäinen, luottamuksellinen kanava väärinkäytösten ilmoittamista varten. Kyse on niin sanotusta whistleblower-direktiivistä, jonka mukaan työntekijöiden on pystyttävä ilmoittamaan vakavista väärinkäytös- tai korruptioepäilyistä luottamuksellisesti.

Organisaation on annettava työntekijöille mahdollisuus tehdä ilmoitus siten, ettei häneen kohdisteta ilmoittamiseen liittyen mitään vastatoimia. Väärinkäytökset ovat tekoja ja laiminlyöntejä, jotka toteuttavat rikoslaissa säädetyn taloudellisen väärinkäytöksen tai rikosoikeudellisen virkavastuun edellytykset.

Oma Hämeessä ilmoituskanavan valmistelussa lähtökohtana on lain velvoitteiden täyttäminen. Vain nimellä tehdyt ilmoitukset hyväksytään. Kaikki käsittely ja arkistointi tehdään tarkoitusta varten hankittavassa sovelluksessa. Henkilöstö ohjataan tekemään ilmoitukset ensisijaisesti sisäiseen ilmoituskanavaan, jonne pääsee intran kautta. 

Vaikuttamistoimielinten toimintasäännöt ja palkkiot vahvistettu

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten eli nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen asioita. Aluehallitus vahvisti toimielimien jäsenille 1. helmikuuta alkaen maksettavat palkkiot. Myös toimielinten kokoonpanot ja niiden toimintasäännöt hyväksyttiin. 

Lisäksi aluehallitus valitsi omat edustajansa vaikuttamistoimielimiin. Nuorisovaltuustossa aluehallitusta edustavat Jyri Kaunisto (kesk.), Jere Ojanen (kok.) ja Tiina Metsäranta (vkk). Vanhusneuvostossa aluehallitusta edustavat Eeva Salmela (sd.), Aapo Reima (vas.) ja Terhi Vesala (liik.). Vammaisneuvostossa aluehallitusta edustavat Maarit Lindberg (sd.), Pia-Nina Mohr (kok.) ja Sanna Jämsén (ps.). Vaikuttamistoimielinten kokoonpanot listataan niiden omille sivuille lähipäivinä. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen sopimushallinnan periaatteet, sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen sekä nimesi edustajia muun muassa useampaan säätiöön.

Pykälän 76, toimeentulotuen soveltamisohjeet, aluehallitus palautti valmisteltavaksi. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. maaliskuuta.

UUTINEN / 14.03.2023

Eduskuntavaalien laitosäänestys hyvinvointialueen palveluyksiköissä

Äänestysjärjestelyt ovat kuntien vastuulla. Palveluyksiköt ja kunnat tiedottavat itse tarkemmin äänestyspäivistä.

Eduskuntavaalit järjestetään 2. huhtikuuta. Vaalien ennakkoäänestysaika on 22.–28. maaliskuuta. Ennakkoon äänestäminen on mahdollista myös joissakin laitoksissa, joihin kuntien keskusvaalilautakunnat järjestävät laitosäänestyksen. Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat yksiköt sekä sosiaalihuollon toimintayksiköt, esimerkiksi vanhainkodit, hoivakodit ja palvelutalot. Kuntakohtaisista laitosäänestyspaikoista on päätetty kunnanhallituksissa.

Kanta-Hämeessä laitosäänestyspaikkoja ovat myös useat Oma Hämeen palveluyksiköt. Esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa laitosäänestys järjestetään tiistaina 28. maaliskuuta. Sairaalassa voivat äänestää vain hoidettavina olevat henkilöt. Muilla, esimerkiksi sairaalan henkilökunnalla, ei ole oikeutta äänestää laitosäänestyksessä.

Hämeenlinnassa laitosäänestyspaikkana toimii myös Vanajaveden sairaala —  lisäksi on useita kymmeniä muita laitoksia, joissa voi äänestää ennakkoon. Forssassa taas ennakkoäänestyspaikoiksi on määrätty muun muassa Forssan sairaala sekä Heikanrinteen, Rimpikodon ja Tyykihovin palvelukeskukset. Riihimäellä laitosäänestys järjestetään muun muassa sairaalassa sekä Riihikodissa.

Vaalilautakunnat toimittavat äänestykset, joista kukin palveluyksikkö tiedottaa tarkemmin asukkaitaan ja asiakkaitaan. Äänestys toimitetaan osastoilla, yhteisissä tiloissa ja tarvittaessa huoneissa. Vaalitoimikunnat antavat äänestysajan alussa tarkempia ohjeita. 

Laitosäänestys toimitetaan pääpiirteissään samalla tavalla kuin yleinen ennakkoäänestys. Äänestäjän on tiedettävä itse, missä vaalipiirissä hän äänestää. Lisäksi tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Vaalivirkailijat voivat tarvittaessa auttaa äänestämisessä. Tarkempia ohjeita löytyy oikeusministeriön sivuilta. 

UUTINEN / 10.03.2023

Omaolo-palvelun käyttö laajenee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella suun terveydenhuoltoon

Omaolon palvelukokonaisuuteen on alkuvuonna saatu tärkeä lisäys. Oirearvioiden lista täydentyi vaihtoehdolla ”Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma”. Uusi oirearvio toimii samalla periaatteella kuin jo olemassa olevat 16 muuta oirearviota.  

–  Kun asiakas tekee hampaiden tai suun alueen oire tai vamma -oirearvion, hän saa arvion hoidon tarpeen kiireellisyydestä ja kirjalliset ohjeet asiointiin. Jatkossa palvelua laajennetaan siten, että oirearvion voi lähettää ammattilaiselle käsittelyyn, kertoo suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila Oma Hämeestä. 

Omaolo-palveluiden käyttöönotto suun terveydenhuollossa on osa sähköisten palvelujen kehittämistä ja laajentamista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

–  Omaolo lisää asiakkaan mahdollisuuksia. Suun terveydenhuollon palveluihin soiton sijasta asiakas voi asioida Omaolossa viikonpäivästä ja kellonajasta riippumatta, muistuttaa Omaolo-pääkäyttäjä Hanna Aalto. 

Oirearvio on rakennettu yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin ja suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. 

Kaikki oirearviot löytyvät osoitteesta www.omaolo.fi. Kanta-Hämeessä ovat käytössä nämä arviot: 

• Alaselkäkipu tai -vamma 

• Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma 

• Hengitystietulehdus 

• Koronavirustaudin oirearvio 

• Korvan kipu tai lukkoisuus 

• Kurkkukipu tai nieluoire 

• Närästys 

• Olkapään kipu, jäykkyys tai vamma 

• Peräaukon seudun oire 

• Polven oire tai vamma 

• Päänsärky 

• Ripuli 

• Seksitautiepäily 

• Silmän rähmiminen, vetistys tai punoitus 

• Virtsatietulehdus 

• Yleinen oirekysely 

• Yskä 

Hattulassa on toistaiseksi käytössä vain koronavirustaudin oirearvio. 

Lisätietoja: 

Hanna Aalto, Omaolo-pääkäyttäjä, p. 050 324 8244, hanna.aalto@omahame.fi 

Omaolo on sosiaali-, terveyden- ja suun terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee oma- ja itsehoitoa sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Omaolossa voit mm. aloittaa hyvinvointivalmennuksen tai saada kattavan arvion terveydentilastasi tekemällä sähköisen terveystarkastuksen. Palvelu on käytössä noin neljän miljoonan asukkaan alueella Suomessa. Omaolon on MDR-vaatimusten mukainen CE-merkitty lääkinnällinen laite. DigiFinland on laitteen valmistaja. Palvelu löytyy osoitteesta www.omaolo.fi.

UUTINEN / 09.03.2023

Oma Hämeen ensimmäisistä järjestöavustuksista päätetään lähiviikkoina

Lautakunnat käsittelevät hakemuksia seuraavissa kokouksissaan. Avustukset pyritään saamaan mahdollisimman pian järjestöjen käyttöön.

Oma Häme jakaa ensimmäiset järjestöavustukset huhti-toukokuussa. Järjestöavustusten hakuaika toiminta-avustusten osalta oli tammi-helmikuussa. Hyvinvointialueen lautakunnat ja aluehallitus päättävät hyvinvointialueen järjestöavustuksista maalis- ja huhtikuun aikana. Hakemuksia käsittelevät terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, elämänkaarilautakunta sekä turvallisuuslautakunta. 

Järjestöavustuksia haki 53 järjestöä ja avustuksia haettiin yhteensä yli 342 000 euron edestä. Pienin haettu avustussumma on 500 euroa ja suurin 35 000 euroa. Oma Häme jakaa tällä kertaa avustuksia vajaat 200 000 euroa. 

Järjestöt hakivat avustusta monipuolisesti toimintaansa: väline- ja koulutuskuluihin, vapaaehtoisten virkistäytymiseen ja retkiin, materiaali- ja palkkakuluihin, tilavuokriin, toiminnan koordinointiin ja niin edelleen. Hakemuksia on arvioitu aluehallituksen joulukuussa päättämien periaatteiden mukaan. Avustettavan toiminnan pitää muun muassa palvella useamman kuin yhden kunnan asukkaita. Sen pitää lisäksi toteuttaa hyvinvointialueen strategiaa sekä tukea, täydentää tai monipuolistaa Oma Hämeen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita.

Hakuprosessia kehitetään vielä

Toiminta-avustusten hakuaika oli melko lyhyt, koska Oma Häme haluaa saada avustukset mahdollisimman pian järjestöjen käyttöön. Muiden avustusten haku on jatkuva.

Hakuprosessia tullaan kehittämään yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa ensimmäisen hakukierroksen kokemusten perusteella. Kaikilla osapuolilla on kuitenkin yhteinen toive: järjestöille selkeä hakuprosessi sekä kunnilla ja hyvinvointialueella yhteensovitetut linjaukset avustusten jakoon. Oma Hämeen tavoitteena on saada järjestöille hyvät toimintamahdollisuudet Kanta-Hämeessä. 

Laki velvoittaa hyvinvointialueen edistämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia omalla alueellaan. Hyvinvointialueen on mahdollista tukea järjestöjen toimintaa järjestöavustusten ohella esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia tiloja tai tekemällä yhteistyötä esimerkiksi viestinnässä. 

Avustuksia koskevat päätökset tehdään terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa sekä elämänkaari- ja turvallisuuslautakunnissa. Kukin lautakunta päättää omaan toimialueeseensa kuuluvista avustuksista hallintosäännön mukaisesti. Lautakuntien esityslistat löydät täältä. Toimitiloihin liittyvistä avustuksista päättää aluehallitus.

Lisätietoja: osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi (jaana.hymmi@omahame.fi), p. 050 410 4303

UUTINEN / 07.03.2023

Aluevaltuusto perusti integraatiovaliokunnan sekä täydensi asiakasmaksujen määräytymistä

Tiistain kokouksessa Forssassa valittiin myös yksilöjaoston jäsenet.

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokousti tiistaina Forssassa, HAMKin audiotoriossa. Reilun tunnin kokouksessa aluevaltuusto perusti integraatiovaliokunnan ja valitsi sen jäsenet. Lisäksi valittiin henkilöt yksilöjaostoon. Molempien toimielinten jäsenet on listattu tämän artikkelin loppuun.

Aluevaltuuston päätöksellä 16-henkisen integraatiovaliokunnan tehtävinä on hyvinvointialueen palveluintegraation seuranta ja palveluintegraatiota koskevien esitysten tekeminen muille toimielimille. Lisäksi se seuraa asukas- ja asiakaspalautetta ja kehittää Oma Hämeen palautejärjestelmiä. Integraatiovaliokunta seuraa myös kuntien ja hyvinvointialueen palvelurajapinnan toimivuutta. Aluehallitus voi jatkossa antaa vielä tarkempia ohjeita valiokunnan tehtävistä ja toimintatavoista.

Integraationvaliokunnan lisäksi toimintansa pääsee nyt aloittamaan aluehallituksen alaisuuteen siirretty yksilöasioiden jaosto, jonka tehtävänä on tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan ja toimivaltaan kuuluvat yksilöpäätökset. Lisäksi 9-henkinen yksilöjaosto käsittelee ja päättää viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset sekä raportoi muille lautakunnille palvelujärjestelmään liittyvistä kehittämiskohteista. 

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen hallintosääntöön muutoksen, joka linjaa yksilöjaoston jäsenistöä. Hyväksytyn muutoksen mukaan jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla aluehallituksen varsinaisia jäseniä tai varajäseniä. 

Terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin myös alentamisen mahdollisuus 

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessa täydennyksen hyvinvointialueen asiakasmaksuihin. Lain mukaan ei ole velvoitetta alentaa tai jättää perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Oma Häme haluaa kuitenkin tämän mahdollistaa, koska asukkailla voi olla taloudellista syistä tarve hakea maksun alennusta tai perimättä jättämistä. Muutos ei koske peruuttamatta jättämismaksua tai todistusmaksuja. Asiakasmaksuja arvioitaessa voidaan kuitenkin käyttää myös harkintaa, jos se on perusteltua. 

Lisäksi aluevaltuusto teki kokouksessaan henkilövalintoja. Miia Heinonen (sd.) valittiin Kaisa Lepolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi aluehallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisäksi Jari Nurmi (sd.) valittiin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan Sami Ylitalon (sd.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi. 

Tiistaisen kokouksen esityslistan löydät täältä. Aluevaltuuston seuraava kokous on 11. huhtikuuta Hämeenlinnassa. Tiistain kokouksen tallenne löytyy Youtubesta. 

YKSILÖJAOSTON JÄSENET

INTEGRAATIOVALIOKUNTA

UUTINEN / 02.03.2023

Ennaltaehkäisevät apinarokkorokotukset riskiryhmille

Ennaltaehkäisevät apinarokkorokotukset riskiryhmille

Apinarokkorokotteita tarjotaan Suomessa THL:n määrittelemille riskiryhmille. Nämä ovat:

• Miehet, joilla on seksiä miesten kanssa ja joilla ollut useita satunnaisia seksikumppaneita viimeisen puolen vuoden aikana
• HIVin ennaltaehkäisevää lääkitystä eli prep-lääkitystä käyttävät miehet, joilla on seksiä miesten kanssa
• Prep-hoitoon jonottavat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa

Mikäli kuulut em. ryhmiin ja haluat rokotteen, ota puhelimitse yhteyttä terveyskeskuksesi tartuntatautihoitajaan, joka neuvoo ajanvarausmenettelyn rokotukseen.

• Hämeenlinna  050 4355 745
• Riihimäki 019 758 5705
• Forssa 03 4191 2030
• Janakkala 03 680 1705
• Hattula 03 673 1277

Altistuminen apinarokkotapaukselle

Apinarokkoepäilyssä ja apinarokolle altistumisepäilyssä tulee ottaa kiireellisesti puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon, yleensä lähimpään päivystävään yksikköön. Altistumisen arvioi terveydenhuollon ammattilainen. Altistuneita ja sairastuneen lähikontakteja ovat:

• sairastuneen seksikontaktit
• henkilöt, jotka ovat olleet suorassa kosketuksessa rakkuloihin tai rakkulaeritteisiin
• samassa taloudessa asuvat tai riskiarvion perusteella vastaavissa olosuhteissa sairastuneen kanssaoleskelleet henkilöt
• sairastunutta hoitaneet henkilöt (kuten terveydenhuollon henkilöstö), jotka eivät ole suojautuneet asianmukaisesti
• laboratoriohenkilökunta, joka on altistunut virusta sisältäneelle näytteelle työtapaturman vuoksi

UUTINEN / 02.03.2023

Maaliskuun valtuustokokousta voi seurata suorana

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontuu tänä vuonna kahdeksan kertaa. Kokouksia pidetään eri puolilla maakuntaa. Kaikki kokoukset striimataan ja niitä voi seurata suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalta.

Tiistaina 7. maaliskuuta aluevaltuusto kokoontuu Forssassa, HAMKin audiotoriossa (Wahreninkatu 11). Voit seurata kokousta suorana Youtubesta.

Kokouksen asialistalla on muiden muassa integraatiovaliokunnan asettaminen ja hallintosäännön muutos koskien yksilöasioiden jaostoa. Lisäksi aluevaltuusto päättänee täydentää asiakasmaksujen asiakirjaa. Aluehallitus esittää valtuustolle, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueella voisi hakea asiakasmaksujen perimättä jättämistä taloudellisen tilanteen perusteella myös terveydenhuollon tasasuuruisista maksuista.

UUTINEN / 01.03.2023

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kesätöitä 15–17-vuotiaille

Oma Häme palkkaa kesäksi noin sata 15–17-vuotiasta nuorta avustaviin tehtäviin eri toimialoille.  

Kesätyöntekijöiden työtehtäviin kuuluu muun muassa asiakkaiden avustaminen arkitoiminnoissa, kuten ruokailussa ja ulkoilussa. Työ on sosiaalista ja vuorovaikutteista, esimerkiksi asiakkaiden kanssa seurustelua ja askartelua. Työt sijoittuvat kesä–heinäkuulle. 

Kesätöitä on tarjolla seuraavissa paikoissa: 

Ikäihmisten asumispalveluissa: Forssa, Hauho, Hämeenlinna (kantakaupunki), Janakkala, Jokioinen, Lammi, Oitti, Riihimäki, Ryttylä, Tammela, Tuulos, Ypäjä 

Vammaispalveluissa: Forssa, Hattula, Janakkala, Lammi, Oitti, Riihimäki, Ryttylä, Tammela, Ypäjä 

Keittiö-/ ateriapalveluissa: Jokioinen, Riihimäki, Tammela 

Työpajalla: Janakkalassa 

Kesätyöntekijöille maksetaan kahden viikon työstä 390 euroa (10 työpäivää, 30 tuntia viikossa) ja kuukauden työstä 780 euroa (20 työpäivää, 30 tuntia viikossa). 

Kesätöihin haetaan tällä lomakkeella. Hakuaika kesätöihin on 1.–19. maaliskuuta.  

Varsinaisia pätevyysvaatimuksia kesätyöhön ei ole, nuoren oma innostus ja avulias asenne riittävät. Hakulomakkeessa kysytään nuoren kiinnostuksen kohdetta (esimerkiksi vammaispalvelu vai ikäihmiset) sekä sitä, mille paikkakunnalle nuori haluaa työllistyä. Yksiköiden lähijohtajat tekevät kesätyöntekijöiden valinnat ja mahdolliset haastattelut.

Maakunnan suurimpana työnantajana hyvinvointialue haluaa osaltaan tarjota alueen nuorille töitä sekä mahdollistaa sosiaali- ja terveysalaan tutustumisen.

Lisätietoja hausta ja kesätyöpaikoista antaa rekrytointiassistentti Jenny Helminen, rekry@omahame.fi, p. 050 4726 817.

UUTINEN / 01.03.2023

Suora yhteys fysioterapeutin palveluihin – Janakkalassa alkaa kokeilu

Janakkalassa alkaa ensi viikolla kokeilu, jossa asiakas voi terveydenhuoltopalveluihin soittaessaan valita suoran tien fysioterapeutille. Asiakas saa siis ilman välikäsiä yhteyden ammattilaiseen, joka kykenee parhaiten vastaamaan hänen tarpeeseensa tai terveyteen liittyvään huoleen. 

7.3.2023 käynnistyvässä suoravastaanoton pilottimallissa asiakas pääsee valitsemaan jo yhteydenottovaiheessa fysioterapeutin palvelun. Asiakas soittaa tuttuun omahoitajan numeroon, jonka takaisinsoittovalikkoon on lisätty oma kohtansa lihas- ja niveloireisille. Kun esimerkiksi selkä- tai olkapääkivuista kärsivä asiakas valitsee tämän vaihtoehdon, hänen puhelunsa ohjautuu fysioterapeutin takaisinsoittojonoon. Kokeilu palvelee tässä vaiheessa janakkalalaisia. 

Suoravastaanottokoulutuksen suorittanut fysioterapeutti voi ohjata ja neuvoa asiakasta puhelimessa tai kutsua hänet lähivastaanotolleen. Pilotin myötä otetaan käyttöön myös fysioterapeutin chat-palvelu, jonka avulla asiakas voi tunnistautumattomanakin kysyä tai keskustella terveyteen liittyvästä huolesta. Chat-yhteydenoton voi tarvittaessa muuttaa tunnisteiseksi ja videovälitteiseksi etävastaanotoksi. Näin fysioterapeutti voi tarkemmin tutkia ja arvioida asiakkaan tilanteen. 

Malli on Suomessa julkisella sektorilla ainutlaatuinen. Tavallisesti hoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin, mutta nyt hoidon tarpeen arvioi fysioterapeutti, joka on tuki- ja liikuntaelimistön asiantuntija. 

–  Asiakkaalle tulee siis useita eri vaihtoehtoja asioimiseen, ja etävastaanottomahdollisuuden vuoksi hänen asiansa saattaa ratketa jo ensimmäisellä yhteydenotolla. Fysioterapeutilla on lisäksi koko ajan konsultaatioyhteys lääkäriin, ja asiakas ohjataan tarvittaessa lääkäriin tai sairaanhoitajalle, kertovat kuntoutuksen suunnittelijat Tarja Saari ja Harri Lepänkoski Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta. 

–  Fysioterapeutti ohjaa asiakasta kivun hoidossa ja tarpeen vaatiessa reseptivapaiden kipulääkkeiden käytössä. Hänellä on lisäksi oikeus kirjoittaa sairauslomaa enintään viisi vuorokautta, lisää kuntoutuksen asiantuntija Päivi Kallio. 

Suoravastaanottomalli parantaa palveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Kun asiakas pääsee nopeasti keskustelemaan kuntoutuksen ammattilaisen kanssa asiastaan ja saa henkilökohtaiset ohjeet oireiden helpottamiseksi, riski vaivan pitkittymiseen vähenee. 

Pilotti kestää kuusi kuukautta ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Jos malli osoittautuu toimivaksi, tarkastellaan mahdollisuutta laajentaa se koko hyvinvointialueelle. Kokeilu on tulosta Hyvä vastaanotto -hankkeen kehittämistyöstä. 

Lisätietoja: 

Päivi Kallio, kuntoutuksen asiantuntija, paivi.kallio@omahame.fi, 050 569 2022 

Harri Lepänkoski, kuntoutuksen suunnittelija, harri.lepankoski@omahame.fi, 040 571 7610 

Tarja Saari, kuntoutuksen suunnittelija, tarja.saari@omahame.fi, 03 680 1394 

UUTINEN / 24.02.2023

Ihotautien erikoissairaanhoitoa lisätään Riihimäellä maaliskuun alusta

Valohoitoa on jälleen mahdollisuus saada kolmesti viikossa Riihimäen sairaalassa.

Kanta-Hämeen keskussairaalan ihotautien poliklinikka tarjoaa Riihimäen sairaalassa jälleen maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin valohoitoa ihosairauksiin. 

Toiminta oli tauolla hankalimman korona-ajan, mutta nyt resurssit ja tilat antavat jälleen mahdollisuuden valohoidon toteuttamiseen Riihimäellä. Yksityistä vastaavaa hoitoa ei maakunnassa ole tarjolla.

Valolla voidaan hoitaa monia yleisiä ihosairauksia, kuten esimerkiksi psoriasista ja atooppisen ihon aiheuttamia ongelmia. Jos voidehoidot eivät auta riittävästi ihottuman hoidossa, voi potilas pyytää lähetettä perusterveydenhuollosta ihopoliklinikalle hoitoarvioon.

Valohoitoa annetaan yleensä 15–25 kerran sarjoina potilaille ja hoitojakson aikana valohoidossa käydään yleensä kolmesti viikossa. 

– Yksi valohoitojakso vuodessa voi tuoda jo suuren helpotuksen potilaalle ja tällä palvelulla pystymme parantamaan monen Riihimäen seudun asiakkaan elämänlaatua, kertoo keskussairaalan ihotautien ylilääkäri Katja Vähävihu.

UUTINEN / 24.02.2023

Oma Häme panostaa mielenterveysosaamiseen — kognitiivinen lyhytterapia tuodaan perusterveydenhuoltoon

Myös Terapianavigaattorin käyttö laajenee Kanta-Hämeessä.

Kognitiivisen lyhytterapian koulutukset ovat käynnistyneet Kanta-Hämeessä. Terapiat etulinjaan- toimintamallin mukaisilla koulutuksilla vahvistetaan perusterveydenhuollon työntekijöiden psykososiaalisten menetelmien osaamista.

Vuoden kestävän lyhytterapiakoulutuksen on aloittanut 16 perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeammattilaista. Koulutus toteutetaan työn ohella, hyödyntäen uutta digitaalista koulutusalustaa. Koulutukseen sisältyy säännöllinen menetelmäohjaus sekä koulutuspotilaiden hoito. Hoitomenetelmät ovat koulutuksen alusta saakka mielenterveysammattilaisten käytössä tarjoten tukea ahdistuksen, masennuksen, unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä riippuvuuksien hoitoon.

Tämän vuoden koulutusprosessin aikana ammattilaiset tarjoavat koulutushoitoja potilaille, jotka hyötyvät 5–10 käynnin tavoitteellisesta työskentelystä ja hoitomalliin olennaisesti kuuluvasta harjoittelusta. Jatkossa perusterveydenhuollon lyhytterapiaan hakeudutaan oman terveysaseman mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitoonohjauksen kautta. Lyhytterapia toteutuu lähipalveluna omalla terveysasemalla ilman erillistä maksua.

Muualla Suomessa on perusterveydenhuollon lyhytterapiasta saatu hyviä tuloksia: jopa 98 prosenttia kognitiivisen lyhytterapian käyneistä asiakkaista suosittelisi hoitomuotoa toiselle samankaltaisessa tilanteessa olevalle.

Uusi koulutus on osa kansallista toimintamallia

Asukkaiden lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat yhteinen haaste kaikille hyvinvointialueille. Perusterveydenhuollon ammattilaisilla on ollut vain vähän keinoja auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita, vaikka apua tarvitsevien määrä on jatkuvassa kasvussa. Mielenterveysongelmien tehokas hoito on aloitettava nopeasti, jotta avun tarvitsijan tilanne ei huonone hoidon viivästyessä.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa nopeasti tukea jo ensimmäiseltä terveydenhuollon ammattilaiselta, johon hän ottaa yhteyttä. 

Toimintamallin keskiössä ovat psykososiaalisten hoitojen tarjoaminen porrasteisesti, jotta intensiivisempiin hoitoihin pääsevät niistä eniten hyötyvät asiakkaat. Toimintamalliin kuuluvat myös digitaaliset ratkaisut, jotka tuovat palvelut asiakkaille asuinpaikasta riippumatta ja helpottavat ammattilaisten työtä.

Käytössä ovat kaikille avoin Mielenterveystalo.fi -verkkopalvelu sekä hoidon tarpeen arviointia sujuvoittava Terapianavigaattori. Sote-ammattilaisille on lisäksi oma koulutusalusta, joka mahdollistaa joustavan tavan opiskella vaikuttavia menetelmiä.

Terapianavigaattorin käyttö laajenee Kanta-Hämeessä 

Tällä hetkellä Terapianavigaattoria hyödynnetään Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä, Hämeenlinnan Nopeasti Psykiatrista Palvelua-toiminnassa sekä Forssan seudun matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Ensimmäiset kokemukset Kanta-Hämeestä ovat rohkaisevia.

— Tavoitteena on, että Terapianavigaattori tulee käyttöön kaikkiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköihin tämän vuoden aikana, kertoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Terapianavigaattori kokoaa tietoja, joita terveydenhuollon yksikkö hyödyntää ohjatakseen asiakkaan hänelle sopivaan psykososiaaliseen hoitoon. Terapianavigaattorin täyttäminen on asiakkaalle vapaaehtoista, anonyymia ja se vie noin 20–30 minuuttia. Se sujuvoittaa hoidon tarpeen arviointia ja nopeuttaa oikeaan hoitoon tai palveluun pääsyä. 

Terapianavigaattori koostuu monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja lyhyistä avoimista tekstikentistä.  Kysymykset kartoittavat asiakkaan oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita ja toiveita. Navigaattori tekee vastauksista yhteenvedon, jonka asiakas ja ammattilainen käyvät vastaanotolla läpi yhdessä keskustellen.  

Palvelu on valtakunnallisesti jo 2,7 miljoonan asukkaan käytössä. Positiivinen palaute asiakkailta ja ammattilaisten käyttäjäkokemukset kannustavat käyttöönoton laajentamista myös Kanta-Hämeessä. 

Lisätietoa Terapiat etulinjaan –toimintamallista:
Sisä-Suomen projektipäällikkö Noora Vehmas, noora.vehmas@pirha.fi
Kanta-Hämeen menetelmäkoordinaattori Tiina Husso, tiina.husso@pirha.fi

Mitä on kognitiivinen lyhytterapia?

Kognitiivisen lyhytterapian lähtökohtana on, että ihmisen ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja toiminta vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttamalla yhteen näistä voidaan saada suotuisa vaikutus myös toisiin. Lyhytterapiassa 5–10 käynnin työskentelylle määritellään selkeä rakenne ja konkreettinen tavoite, jonka asiakas ja ammattilainen muovaavat yhteistyössä.

Tavoite voisi olla esimerkiksi: “Lyhytterapian jälkeen pystyn osallistumaan opintoihin liittyviin ryhmätöihin” tai “Lyhytterapian jälkeen minulla on keinoja rauhoittaa mieleni huoliajatuksista ennen nukkumaanmenoa”.  Erilaiset harjoitukset ja käyttäytymiskokeilut ovat kognitiivisessa lyhytterapiassa erityisen tärkeitä. Harjoitukset saattavat liittyä esimerkiksi kehon rauhoittamiseen tai omien arvojen kanssa työskentelyyn.

Harjoituksista saavutetaan suurin hyöty, kun potilas toteuttaa niitä osana omaa arkeaan. Käyttäytymiskokeilussa esimerkiksi sosiaalisia tilanteita jännittävä potilas kokeilee askel askeleelta julkisissa paikoissa kulkemista. 
 

UUTINEN / 22.02.2023

Onnistumiset esiin ja paukkuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen - lautakuntien jäsenet innostuivat ideoimaan

Hyvinvointialueen lautakunnat olivat koolla Hämeenlinnassa yhteisessä seminaarissa 8. helmikuuta.

Elämänkaarilautakunnan, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan sekä turvallisuuslautakunnan jäseniä ja varajäseniä kokoontui reilut 30 Ahveniston luentosaliin. Lisäksi paikalla oli Oma Hämeen viranhaltijoita.  

Päivän aikana lautakunnat pohtivat hyvinvointialueen hankintastrategiaa, omavalvontaohjelmaa, asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvän yhteistyön rakenteita. Kaikki teemat ovat asioita, jotka ovat tulossa lautakuntien käsiteltäväksi tämän kevään aikana. Lautakuntakäsittelyn jälkeen asiat etenevät aluehallituksen ja aluevaltuuston päätettäväksi.  

Työpajoissa syntyi päivän aikana hedelmällistä keskustelua ja pohdintaa. Viranhaltijat kiittelivät osallistujien aktiivisuutta sekä konkreettisia ideoita. Lautakuntien jäsenet puolestaan iloitsivat yhteisestä tapaamisesta, mikä mahdollisti tutustumisen ja vuoropuhelun eri lautakuntien välillä.

Onnistumisten esille nostaminen on tärkeää 

Päivän aluksi lautakuntien jäsenille esiteltiin Oma Hämeen omavalvontaohjelmaa, jossa määritellään, miten hyvinvointialueella varmistetaan laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toteutuminen. Lisäksi ohjelma määrittelee muun muassa sitä, miten varmistetaan ja seurataan palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta, turvallisuutta ja vaikuttavuutta sekä asiakkaiden yhdenvertaisuutta.

Seminaarin osallistujat pitivät tärkeänä omavalvonnan kehittämistä kaikkiin palveluihin. Esille nostettiin vertaisarviointi sekä kokemusasiantuntijoiden käyttö. Konkreettisena asiana pohdittiin esimerkiksi sitä, miten paljon valvontakäyntejä kuuluisi tehdä virka-ajan ulkopuolella. 

Päivän aikana käytiin läpi myös Oma Hämeen asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa. Siinä kuvataan, miten hyvinvointialueella edistetään, kehitetään ja seurataan asiakas- ja potilasturvallisuutta. Kyse on siitä, että potilas tai asiakas saa oikeaa hoitoa, hoivaa tai palvelua oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Laajemmin ajateltuna suunnitelma kuvaa periaatteita ja toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa palvelujen, huolenpidon ja hoidon turvallisuus sekä suojata asiakkaita tai potilaita vahingoittumasta. Asiakasturvallisuudesta lautakuntien jäsenet halusivat tuotavan esiin myös onnistumisia ja positiivista kehittymistä epäkohtien rinnalle.  Asiakaspalautteen pitkäjänteistä keräämistä ja mittaamista pidettiin tärkeänä.  

Päivän aikana pohdittiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (hyte) yhteistyörakenteita. Moni lautakuntien jäsenistä istuu myös kuntien valtuustoissa, joten yhteistyömahdollisuuksia kuntien ja hyvinvointialueen välillä nähtiin paljon. Hyvinvoinnin määritelmä sai monia eri ulottuvuuksia päivän työpajoissa, joissa osallistujat jakoivat myös henkilökohtaisia kokemuksiaan. Lautakuntien jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että hyte-työ on tärkeää, minkä pitää näkyä, niin Oma Hämeen kuin kuntienkin budjeteissa. 

Myös hyvinvointialueen hankintastrategia oli esillä ja mukana työpajoissa. Oma Häme on uusi iso toimija, jonka hankinnoissa on paljon pohdittavaa. On otettava huomioon taloudellisten seikkojen lisäksi myös hankintojen ekologisuus ja sosiaalinen kestävyys. Seminaarin osallistujat pohtivat myös sitä, miten asiakkaan ja potilaan näkökulman tulisi näkyä hankintastrategiassa.  

UUTINEN / 20.02.2023

Aluehallitus käynnisti ikäihmisten asumispalvelujen hankinnan valmistelun

Integraatiovaliokunnan ja yksilöjaoston roolit olivat myös aluehallituksen käsiteltävänä maanantaina.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue aikoo kilpailuttaa ikäihmisten asumispalvelut. Maanantaina kokoontunut aluehallitus päätti käynnistää ikäihmisten asumispalvelujen hankinnan valmistelun siten, että uudet sopimukset saadaan voimaan 1.12.2023 alkaen. Ikäihmisten palvelujen toimiala ja hankintayksikkö on velvoitettu valmistelemaan hankinnan tavoitteet ja periaatteet aluehallitukselle hyväksyttäväksi ennen tarjouspyynnön julkaisua.

Syynä uuteen kilpailutuksen ovat muun muassa henkilöstömitoituksen nosto, kiihtynyt inflaatio sekä päättyvät sopimukset. Hyvinvointialueelle on tarkoituksenmukaista saada yhtenäinen hankinta ja palvelusisältö, mikä lisää palvelujen hallittavuutta. Oma Hämeen hankinnan kokonaisarvoksi tulee esimerkiksi neljän vuoden sopimuksella yli 200 miljoonaa euroa. Aluehallituksen maanantain kokouksen esityslista

Asiakasmaksupäätökseen täydennys terveydenhuollon osalta

Kanta-Hämeen aluevaltuusto päätti joulukuun kokouksessaan perustaa hyvinvointialueelle määräaikaisen integraatiovaliokunnan seuraamaan Oma Hämeen palveluintegraation toteutumista. Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli integraatiovaliokunnan roolia ja päätti esittää aluevaltuustolle 16-jäsenisen valiokunnan perustamista. Valiokunnan jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten tuleen olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja, siten, että jokaisella aluevaltuustossa edustetulla ryhmällä on valiokunnassa vähintään yksi edustaja.

Vuoden 2024 loppuun saakka toimivan valiokunnan tehtäviksi määriteltiin palveluintegraation seurannan lisäksi asukas- ja asiakaspalautteen seuranta, palautejärjestelmien kehittäminen sekä kuntien ja hyvinvointialueen palvelurajapinnan toimivuuden seuranta. 

Aluehallitus käsitteli myös hyvinvointialueen yksilöjaoston roolia. Yksilöjaoston tehtävänä on hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan ja toimivaltaan kuuluvat yksilöpäätökset, viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset sekä raportoida lautakunnille palvelujärjestelmään liittyvistä kehittämiskohteista. Yksilöasioiden jaostossa käsiteltävät asiat ovat salassa pidettäviä.

Yksilöjaoston sijoittuminen organisaatioon vaatii myös hyvinvointialueen hallintosääntöön muutoksen, jota aluehallitus esittää aluevaltuustolle. Aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että yksilöasioiden jaostoon valitaan yhdeksän jäsentä ja yhdeksän henkilökohtaista varajäsentä. Jaoston puheenjohtajiston on oltava aluehallituksen varsinaisia jäseniä.

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös Oma Hämeen asiakasmaksuja. Aluevaltuusto hyväksyi marraskuussa hyvinvointialueen asiakasmaksut sekä maksun alentamiseen ja perimättä jättämiseen liittyvät toimintaohjeet. Silloin tehdystä päätöksestä jäi pois mahdollisuus hakea terveydenhuollon osastohoitoon liittyvistä tasasuuruisista maksuista alennusta tai perimättä jättämistä. Tämä asettaa erityisesti psykiatriset potilaat eriarvoiseen asemaan. Aluevaltuustolle esitetään nyt tämän epäkohdan korjaamista niin, että terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen alentamismahdollisuus kattaa laajemmin terveydenhuollon maksuja ja mahdollistaa harkinnanvaraisen käsittelyn. 

Assin pysäköintilaitoksen suunnitelma ylimääräisenä asiana kokouksessa

Lisäksi aluehallitus käsitteli kokouksessaan ylimääräisenä asiana Assi-sairaalahankkeen pysäköintilaitoksen suunnittelua, joka ei näy asialistalla. Aluehallitus katsoi tulleensa ohitetuksi pysäköintilaitoksen ja henkilöstöravintolan suunnittelua koskeneessa viranhaltijapäätöksessä. Hallitus katsoi, että päätöksessä on lisäksi hankintajuridisia ongelmia, minkä vuoksi aluehallitus päätti käyttää otto-oikeuttaan ja kumosi viranhaltijapäätöksen.

Maanantain kokouksen esittelijänä toiminut vs. hyvinvointialuejohtaja Seppo Ranta oli valmistellut asiasta uuden päätösesityksen, koska etukäteiskeskustelujen perusteella otto-oikeuden käyttö näytti todennäköiseltä. Valmistelun keskeisin perustelu oli se, että jos suunnitelman kohteena olevalla pysäköintilaitosmallilla edetään, on toteutuspäätös tehtävä kesällä. Muutoin pysäköintilaitosta ja henkilöstöravintolaa ei ehdittäisi rakentaa sairaalarakennustyömaan fasiliteetteja hyödyntäen. Näin ollen aluehallitus hyväksyi suunnitteluprojektin hankinnan Assi-sairaalan allianssilta sopimuslaajennuksena enintään 500 000 euron kustannusarviolla. 

Pykälät 46-48 aluehallitus jätti pöydälle. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 13. maaliskuuta.

UUTINEN / 17.02.2023

Hyvinvointialue etsii uusia ikäihmisten ja vammaisten perhehoitajia Kanta-Hämeessä

Voisitko sinä olla ikäihmisten ja/tai vammaisten lasten, nuorten tai aikuisten perhehoitaja? Perhehoitaja voi toimia pitkäaikaisena, lyhytaikaisena tai osavuorokautisena hoitajana omassa kodissaan tai käydä hoidettavan luona. 
  
Perhehoitajalle ei ole koulutusvaatimuksia, mutta soveltuvuus tehtävään arvioidaan ennakkovalmennuksessa. Perhehoidon valmennuksen hyväksytty suoritus oikeuttaa toimimaan perhehoitajana, mutta ei sido aloittamaan toimintaa. 

Perhehoitajalta edellytetään: 
•    Halua työskennellä ikäihmisten ja/tai vammaisten aikuisten, nuorten tai lasten kanssa 
•    Halua hoivata ja pitää huolta perhehoidettavasta 
•    Yhteistyökykyä 

Perhehoitajalle tarjotaan: 
•    Mahdollisuus työskennellä ikäihmisten ja/tai vammaisten kanssa
•    Palkkio ja kulukorvaus perhehoidon toimintaohjeen mukaisesti
•    Ohjausta ja tukea perhehoitajana toimimiseen
 
 
Seuraava ennakkovalmennus alkaa Hämeenlinnassa maaliskuussa, mutta voit hakeutua jo nyt myös syksyn valmennukseen. Ilmoittaudu 24. mennessä sähköpostilla minna.jarvinen@omahame.fi 
 

UUTINEN / 17.02.2023

Saattohoito toteutuu Kanta-Hämeessä yhä paremmin - palliatiivinen kotisairaalahanke tuo asiantuntijat kotiin

Vuoden maakunnassa toiminut palliatiivinen keskus on selkeyttänyt saattohoitoa tarvitsevien hoitopolkua sekä lisännyt henkilöstön yhteistyötä ja koulutusmahdollisuuksia.

Vuoden alussa käynnistyi palliatiivinen kotisairaalapilotti Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama pilotti on osa valtakunnallista FINPALL-hanketta (2021-2023), jonka on tarkoitus parantaa palliatiivisen hoidon palveluiden laatua ja saatavuutta. Kanta-Hämeen alueella hankkeen päätavoitteita ovat palliatiivisen kotisairaalatoiminnan kehittäminen, palliatiivisen keskuksen kehittäminen sekä oirehoidon osaamistason nostaminen koko hyvinvointialueella.

Palliatiivinen kotisairaala mahdollistaa erityistason palliatiivista hoidon potilaan kotona. Oirehoidon erikoiskoulutuksen käyneet lääkäri ja sairaanhoitaja tekevät kotikäyntejä sekä suunnittelevat potilaan ja hänen läheistensä kanssa jatkohoidon. Tarkoituksena on, että kotisairaalan hoidon turvin potilas saa olla kotona mahdollisimman pitkään tai jopa kuolemaan asti. 

Pilotti toteutetaan palliatiivisen keskuksen ja Hämeenlinnan akuutin kotisairaanhoidon yhteistyönä. Virka-ajan ulkopuolella tukiosastona toimii Koivikko-koti. Saattohoitoa tarjoava Koivikko-koti on tehnyt tiivistä yhteistyötä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa ja toimii nyt Oma Hämeen sidosyksikkönä.

Koivikko-kodilla on merkittävä rooli hyvinvointialueen henkilöstön neuvonnassa ja tukemisessa. 
— Koivikko-kodin koko henkilöstö on erityiskoulutettua tehtäväänsä ja konsultointi onnistuu 24/7.  Palliatiivista kotisairaalapilottia ei olisi pystytty toteuttamaan ilman Koivikko-kodin osallistumista, toteaa osastonylilääkäri Nina Hanni Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiiviselta poliklinikalta.

Pilottihankkeessa on tarkoitus kartoittaa palliatiivisen kotisairaalahoidon tarvetta kolmen kunnan alueella. Lisäksi hankkeessa luodaan toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää jatkossa alueellisen kotisairaalan kehittämisessä. 

Palliatiivisen keskuksen ensimmäinen toimintavuosi takana

Kanta-Hämeen palliatiivinen keskus on toiminut nyt vuoden. Keskuksen perustivat yhteistyösopimuksella vuoden 2022 alussa Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivinen poliklinikka sekä saattohoitokoti Koivikko-koti. Keskuksen henkilöstö on tehnyt Kanta-Hämeessä runsaasti yhteistyötä ja toimintatapoja kehittävää työtä hyvän palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuuden eteen. 

Koivikko-kodin toimitusjohtaja Riikka Grå toteaa, että ensimmäisen toimintavuoden jälkeen potilaan hoitopolku on selkeämpi ja alueen osaajat tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä. 

— Tietoisuus palliatiivisen potilaan hoitopolusta on kasvanut ammattilaisten keskuudessa. Potilaan ohjaamisessa saattohoitoon on kuitenkin vielä kehitettävää. Koivikko-kodille tulee ajoittain edelleen lähetteitä niin myöhään, ettei potilas ehdi enää siirtyä ja saattohoidon paikkoja saattaa olla tyhjänä useita. Koivikko-kodista järjestyy usein paikka kuitenkin saman päivän tai lähipäivien aikana, kertoo Grå. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaat eivät tarvitse maksusitoumusta Koivikko-kotiin. Hoitava lääkäri voi tehdä lähetteen saattohoitoon sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Tärkeintä on, että potilas pääsee saattohoitoon ajoissa. 

Palliatiivinen keskus sai viime syksynä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä suorittavien lääkäreiden koulutusoikeuden. Lääkäri voi tehdä harjoitteluaan sekä poliklinikalla että Koivikko-kodilla. Keskus järjestää koulutusta myös hoitotyön ammattilaisille. 

— Voimme kouluttaa oman alueen ammattilaisia siten, että osaaminen jatkossa lisääntyy Kanta-Hämeessä ja että potilaalla on asiantuntija yhä useammin hoitavassa tiimissä, iloitsee osastonylilääkäri Nina Hanni.

Mitä palliatiivinen hoito on?

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito tarkoittaa kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sillä pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä ja vaalimaan elämänlaatua. Palliatiivinen hoitolinjaus tehdään, kun sairauden kulkuun ei voida enää olennaisesti vaikuttaa. Hoito voi kestää kuukausia, joskus jopa vuosia.  

Saattohoitopäätös tehdään silloin, kun kuolema on odotettavissa lähipäivinä tai -viikkoina. Saattohoitopäätöstä ei kannata pelätä, se mahdollistaa valmistautumisen kuolemaan läheisten kanssa sopivassa hoitoympäristössä. 

Lisätietoja: Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivisen poliklinikan osastonylilääkäri Nina Hanni, p. 040 559 8154 (nina.hanni@omahame.fi) ja Koivikkosäätiö sr:n Koivikko-kodin toimitusjohtaja Riikka Grå, p. 045 889 3844 (riikka.gra@koivikko-koti.fi)

UUTINEN / 15.02.2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan maskisuositus muuttuu

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pandemia- ja kriisivalmiuden johtoryhmä teki kokouksessaan 9.2.2023 muutoksia maskien käyttöohjeisiin.

Covid-19-epidemiatilanteen laantuessa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta ei enää käytä suunenäsuojusta kaikissa vastaanottotilanteissa. Poliklinikoilla ja avohoidon vastaanotoilla maskia käytetään jatkossa vain vaikeasti immuunipuutteisten hoidossa. Maskia käytetään toistaiseksi aiempaan tapaan potilaan lähihoidossa päivystyksissä ja somaattisilla vuodeosastoilla ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä sekä kotihoidossa.

Hengitystieoireiden vuoksi hoitoon hakeutuville suositellaan maskin käyttöä terveydenhuollon tiloissa aina, kun mahdollista.

UUTINEN / 14.02.2023

Minun työpäiväni: sairaalafyysikko testaa laitteet ja kehittää työtapoja

Valkoisen työtakin liepeet heilahtavat, kun Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaalafyysikko Viljami Sairanen kiiruhtaa tietokonetomografia-laitteen luokse. Hän testaa laitteen toimintaa ja mittaa säteilyn määrää.

Keltainen muovikallo muistuttaa ihmisen päätä muodoltaan ja painoltaan. Sen avulla arvioidaan säteilyannosta ja kuvan laatua.

– Fyysikkona varmistan, että potilaasta otettava kuva on riittävä lääkärin diagnoosiin, ja että kuvan ottamisen aiheuttama säteilyannos on potilaalle mahdollisimman pieni, Sairanen kertoo.

Laadukkaita tutkimuksia pienellä säteilyllä

Viljami Sairanen on työskennellyt Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaalafyysikkona reilun vuoden. Tiimiin kuuluu kolme muuta sairaalafyysikkoa ja yksi erikoistuva fyysikko.

Sairanen työskentelee keskussairaalassa radiologian osastonylifyysikkona. Hänen työnsä liittyy kuvantamismenetelmiin kuten röntgeniin, ultraääneen ja magneettikuvauksiin.

Sairasen tehtävänä on muun muassa huolehtia, että tutkimusten laatu on erikoissairaanhoidon edellyttämällä tasolla ja selvittää, miten uusia tutkimusmenetelmiä voidaan ottaa sairaalassa käyttöön.

– Tärkeintä on varmistaa, että säteilylaitteita käytetään sairaalassa oikein. Tiedämme, että mitä enemmän väestö altistuu säteilylle, sitä enemmän löytyy syöpiä.

Sairaalafyysikko erikoistuu viisi vuotta

Takana on pitkät opinnot. Erikoistuminen sairaalafyysikoksi kestää viisi vuotta maisterin tutkinnon jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Sairanen väitteli tohtoriksi vuonna 2018.

Sairaalafyysikot ovat mittaustekniikan ammattilaisia ja suunnittelevat esimerkiksi, miten säteilyä kohdistetaan syöpäkasvaimeen.

– Minun työssäni parasta ovat mielenkiintoiset matemaattiset ongelmat. Sellaisia ovat säteilyasioiden lisäksi esimerkiksi potilaiden vierasesineiden selvittäminen ennen magneettikuvia. Potilaalla voi olla esimerkiksi hermoihin kiinnitettyjä elektrodeja. Silloin tilanne täytyy mallintaa tarkasti, koska elektrodit voivat kuumentua magneettikuvauksen aikana ja johtaa hermovaurioon.

Innostavaa on myös uusien laitteiden käyttöönotto. Vajaa vuosi sitten keskussairaalaan tuli kartiokeilatietokonetomografialaite.

– Siihen laitetaan vain kuvattava raaja. Säteilyannos on huomattavasti pienempi kuin koko vartalon tomografiakuvassa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaalafyysikko Viljami Sairanen on myös sivutoiminen tutkija. Hän on tutkinut ihmisaivojen rakenteen mallintamista magneettikuvien pohjalta muun muassa Alankomaissa, Italiassa ja Englannissa.

Kehitteillä sähköinen laadunvalvonta Kanta-Hämeeseen

Olemassa olevien tutkimusmenetelmien lisäksi Sairanen katsoo tulevaisuuteen. Hän kehittää parhaillaan uutta säteilevien laitteiden laadunvalvonnan toimintatapaa sairaanhoitopiirille.

Ideana on, että tietoja kerättäisiin jatkossa sähköisillä järjestelmillä etäyhteyksin. Sairanen voisi keskittyä tietojen analysointiin sen sijaan, että ajelisi ympäri maakuntaa keräämässä tietoja.

– Se on hyödyllinen ja hauska projekti. Se tulee muuttamaan radiologisten laitteiden laadunvalvontaa ja helpottamaan röntgenhoitajien työtä.

Työ- ja toimintatapojen kehittäminen onkin Sairaselle tärkeää.

– Olen aika lailla juuri sellaisessa työssä, jossa tykkään olla. Niin kauan, kun pystyn keksimään uusia ideoita, olen oikein tyytyväinen.

Hyvinvointialueelta Viljami Sairanen odottaa uusia toimintatapoja. Häntä kiinnostaa nähdä, miten muissa toimipisteissä on työskennelty, ja mitä tavoista voidaan ottaa yhteiseen käyttöön.

– Aion tehdä vierailuja ympäri maakuntaa. Käyn tapaamassa esimerkiksi röntgenhenkilökuntaa ja yritän saada hiljaisen tiedon esiin. Mitään ei kannata yhtenäistää ennen alkukartoitusta.

Hyvinvointialueen hallinnossa arvostetaan intoa tutustua toisten töihin ja oppia hyviä käytänteitä.

– Meidän hyvinvointialueellemme siirtyi noin 6500 työntekijää. Se tarkoittaa monia eri tapoja tehdä töitä. Henkilöstön osallisuus ja mahdollisuus kehittää omaa työtään on tärkeää. Näihin asioihin Oma Hämeessä halutaan panostaa, henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård-Madsen sanoo.

Teksti, kuvat ja video: Tia Yliskylä.

UUTINEN / 13.02.2023

Käyttökatkos verkkosivuilla tiistaiyönä

Verkkosivuja päivitetään tiistaina 14.2.2023 klo 22:00 – 24:00

Huollon aikana verkkosivusto ei ole käytettävissä. Käyttäjät ohjataan huoltosivustolle, josta löytyvät tärkeimmät puhelinnumerot.

UUTINEN / 13.02.2023

Oma Häme panostaa kesäsijaisten rekrytointiin – kesätyöntekijöille maksetaan vetovoimalisää

Hyvinvointialue haluaa turvata vakituisen henkilöstön kesälomat ja asiakkaiden palvelut kesälomakaudella. 

Oma Häme maksaa kesäsijaisille erillistä vetovoimalisää. Lisällä halutaan parantaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen houkuttelevuutta sosiaali- ja terveysalan kesätöitä etsivien silmissä. Työvoimasta on kova kilpailu, ja kesäsijaisten riittävä määrä turvaa vakituisen henkilökunnan kesälomat.  

Oma Häme haluaa lisällä kannustaa sijaisia paitsi hakemaan, myös sitoutumaan kesätyöhönsä. Perimmäisenä tarkoituksena on mahdollistaa vakinaisen henkilöstön kesälomat ja turvata yksikköjen häiriötön toiminta loma-aikana. Lisää maksetaan vain lomakauden eli touko-syyskuun välisen ajan sijaisille.  

— Tämä on Oma Hämeen panostus vakituisten työntekijöiden ja lähijohtajien hyvinvointiin. On ensisijaisen tärkeää, että henkilöstö voi pitää kunnollisen kesäloman ja irrottautua töistä, painottaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. 

Vetovoimalisää maksetaan SOTE-sopimuksen piiriin kuuluville hoitoalan kesäsijaisille, joita palkataan ympärivuorokautisesti toimiviin yksiköihin, esimerkiksi kotihoitoon ja vammaispalveluihin sekä muun muassa päivystykseen, synnytysosastolle sekä teho- ja valvontayksiköihin.  

Aikainen sitoutuminen kesätyöhön kannattaa

Vetovoimalisä maksetaan, jos työntekijä ei ole ollut Oma Hämeen palveluksessa edeltävään kuukauteen, eikä työsuhteen aikana tule pitkiä poissaoloja. Lisä maksetaan kertakorvauksena palvelussuhteen päätyttyä, yli kolmen kuukauden työsuhteesta. Lisä maksetaan myös osa-aikaisille työntekijöille.  

— Haluamme sitouttaa kesätyöntekijät pidempään palvelussuhteeseen, jotta voimme minimoida henkilöstön vaihtuvuutta. Siten saamme turvattua meille osaavat ammattilaiset töihin myös kesäksi ja asiakkaille laadukkaat palvelut. Oman vakituisen henkilöstön näkökulmasta kesätyöntekijöiden sitoutuminen pidemmäksi ajanjaksoksi vähentää perehdytykseen käytettävää aikaa, luettelee Bjerregård Madsen. 

Lisää maksetaan eri suuruisena riippuen siitä, milloin hakija hakee työpaikkaa. Jos työntekijä hakee paikkaa helmikuussa, maksetaan hänelle kertakorvauksena 20 prosenttia työsuhteen aikaisista kuukausipalkoista. Jos taas kesätyöntekijä hakee töitä maaliskuussa, maksetaan hänelle lisänä 10 prosenttia kesän tienesteistä. Jos haku tapahtuu huhti-toukokuussa, on vetovoimalisä kahdeksan prosenttia kuukausipalkoista.  

Vetovoimalisän suuruus lasketaan työsuhteen alkamishetken mukaisesta tehtäväkohtaisesta palkasta. Lisää maksetaan myös niille, jotka ovat sitoutuneet kesätyöhön ennen helmikuuta.  

Haku Oma Hämeen kesäsijaisuuksiin tapahtuu Kuntarekryn tai Duunitorin kautta. 

UUTINEN / 10.02.2023

Hyvinvointialueen asiakaslaskutus on alkanut – e-lasku – ja suoramaksusopimukset ovat asiakkaan vastuulla

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskutus on muuttunut Kanta-Hämeessä, kun hyvinvointialue on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Asiakasmaksuja ei voi maksaa enää kuntien palvelupisteissä, eivätkä aiemmat e-lasku- ja suoramaksusopimukset siirry hyvinvointialueelle.

Oma Häme lähettää ensimmäiset laskut kaikille asiakkaille paperisina. Tämän jälkeen asiakas voi itse tehdä uudet sopimukset hyvinvointialueen tiedoilla. Paperilaskuissa on ohjeet ja muistutus uuden suoraveloituksen ja e-laskusopimuksen tekemisestä.

Tällä viikolla on lähtenyt suuri määrä laskuja postitse potilaille alkuvuoden käynneistä. Maksuaikaa laskuilla on 30 päivää laskutuspäivästä, ei käyntipäivästä lähtien. Laskuilla on laskuttajan yhteystiedot sekä puhelinnumero, johon asiakas voi laskustaan olla yhteydessä. Hyvinvointialueen laskuista vastaa Sarastia, jonka asiakaspalveluun voi tarvittaessa olla yhteydessä maksuaikaan liittyvissä asioissa (p. 020 6399 400 tai www.sarastia.fi).

Keskussairaalan asiakaslaskutus on parhaillaan käynnistymässä. Keskussairaalan laskuissa on omat yhteystiedot ja ohjeet, joiden mukaan kuuluu toimia.

Hyvinvointialue on yhtenäistänyt asiakasmaksut sekä niiden periaatteet - lue lisää asiakasmaksuista.

UUTINEN / 10.02.2023

Hyvinvointialueen lähetteet ja hoitopalautteet näkyvät Omakannassa

Omakanta on valtakunnallinen palvelu, jossa näet omat terveystiedot ja reseptit, voit pyytää reseptin uusimista sekä tallentaa elinluovutus- ja hoitotahdon. Palvelussa näet myös laboratorio- ja röntgentutkimukset tai mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet käyttäjän resepti- tai terveystietoja Kanta-palvelujen kautta.

10. helmikuuta alkaen Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lähetteet ja hoitopalautteet näkyvät kansalaiselle Omakannassa. Käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisvälineet.

Tutustu ja kirjaudu Omakantaan

UUTINEN / 08.02.2023

Hämeenlinnaan syntyy uusi Läntinen neuvola

Hämeenlinnalaiset Nummikeskuksen neuvola ja Voutilakeskuksen neuvola muuttavat yhteiseen osoitteeseen. Läntinen neuvola aloittaa toimintansa maanantaina 20.2.2023. 

Läntinen neuvola sijaitsee Nummen ostoskeskuksessa osoitteessa Sammontie 4. Sisäänkäynti on kukkakaupan vierestä. Parkkipaikka on rakennuksen vasemmassa päädyssä. 

Muutokseen päädyttiin siksi, että Nummen yhtenäiskoulu tarvitsi Nummikeskuksen neuvolan tilat koulun oppilashuollon käyttöön. 

– Uuden tilan löytymisen ja remontoinnin myötä saamme nyt onneksemme samaan tilaan koko läntisen alueen neuvolatoiminnan, kun myös Voutilakeskuksen kaksi neuvolaterveydenhoitajaa muuttavat yhteiseen tilaan, kertoo kasvun ja kehityksen palveluiden päällikkö Heli Haapala Oma Hämeestä. 

Asiakkaille muutos ei aiheuta toimenpiteitä. Ajanvaraukset ovat normaalisti voimassa uuteen osoitteeseen muuton jälkeenkin, ja tutun henkilöstön yhteystiedot säilyvät ennallaan. 

Lisätietoja: 

Emilia Jantunen, kasvun ja kehityksen tuen lähijohtaja, emilia.jantunen@omahame.fi, p. 050 509 0528 

Heli Haapala, kasvun ja kehityksen palveluiden päällikkö, heli.haapala@omahame.fi, p. 050 352 0296 

UUTINEN / 07.02.2023

Aluevaltuusto hyväksyi Oma Hämeen konserniohjeen – valtuutettujen keväästä tulee työntäyteinen

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui vuoden ensimmäisen kokoukseensa Hämeenlinnaan tiistaina. Kokous oli lyhyt, koska asialistalla oli vain muutama asia.

Aluevaltuusto hyväksyi tiistaina kokouksessaan hyvinvointialueen konserniohjeen. Hyvinvointialuelain mukaan konserniohjetta sovelletaan hyvinvointialueen tytäryhteisöjen ja soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Omistajaohjaus voi liittyä muun muassa perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, palvelujen tuottamista koskeviin ja muihin sopimuksiin sekä henkilövalintoihin.

Lisäksi aluevaltuusto valitsi kokouksessa uusia varajäseniä eri toimielimiin. Tiistaisen kokouksen esityslistan löydät täältä. Aluevaltuuston seuraava kokous on 7. maaliskuuta Forssassa, HAMKin tiloissa. Tiistain kokouksen tallenne löytyy Youtubesta. 

"Työn vaikeuskerroin lisääntyy keväällä"

Keväästä ja varsinkin huhtikuusta on tulossa aluevaltuustolle työntäyteinen, muistutti kokouksen lopussa puhunut hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. Johtavat luottamushenkilöt näkevät asian samoin.

— Varsinainen työ hyvinvointialueena vasta alkaa, kun palvelurakennetta ja toimintatapoja lähdetään yhtenäistämään. Nyt olemme vastaanottavana organisaationa hoitaneet mahdollisimman sujuvaa siirtymää, jossa on ollut valtava määrä työtä ja selvitettäviä asioita. Muutostyöhön tarvitaan vielä paljon sitkeyttä, joustoa ja jaksamista kaikilta työntekijöiltä ja esihenkilöiltä. Mutta nyt saamme luoda ja rakentaa yhteiskunnallisesti merkittävää uutta palvelujärjestelmää, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.)

Kokouksessa kiiteltiin myös henkilöstön ponnistuksia häiriöttämän siirtymän turvaamisessa. 

— Vuodenvaihteen siirtymä uudelle hyvinvointialueelle on vaatinut paljon henkilöstöltämme. Haluamme kiittää heitä hyvin tehdystä työstä. Aluevaltuuston kannalta työn vaikeuskerroin lisääntyy, kun talouden näkymä tarkentuu kevään aikana. Hallinnollisesta vaiheesta siirrytään palvelujen kehittämiseen, tiivistää aluevaltuuston puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kevään haasteet.