ARTIKKELI / 12.02.2026

Chat tuo avun lähemmäksi arkea – näin saat digipalveluista parhaan hyödyn

Chat-asiointi on nopea ja vaivaton tapa hoitaa monia sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita. Kun tiedät, mihin chattia voi käyttää ja täytät esitiedot huolellisesti, saat apua turvallisesti ja sujuvasti ilman ajanvarausta.

Terveys-chat

Terveys-chatissa voit keskustella oireistasi tai muusta terveyshuolestasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa arkisin klo 8–20. Ota rohkeasti yhteyttä matalalla kynnyksellä.

Vinkki suun terveydenhuollon asiakkaille:

Vaikka chatissa voi hoitaa myös ajanvarausasioita, useimpien suun terveydenhuollon aikojen siirto ja peruutus onnistuu jo digitaalisesti joko Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Hyvin täytetyt esitiedot nopeuttavat asiointia Terveys-chatissa

Chat-asiointi alkaa esitietokyselyllä. Huolellisesti täytetyt esitiedot:

• nopeuttavat asiointia ja vähentävät lisäkysymyksiä
• varmistavat ohjautumisen oikealle ammattilaiselle
• parantavat hoidon turvallisuutta ja laatua
• auttavat ammattilaista hahmottamaan kokonaistilanteesi
• auttavat sinua itseäsi jäsentämään tilanteesi

Täyttämällä esitiedot huolella autat sekä itseäsi että ammattilaista – ja asiasi etenee sujuvammin.

Näin lähetät kuvan Terveys-chatissa

Jos ammattilainen pyytää sinua lähettämään kuvan tai liitteen:

1. Klikkaa ”Liitä tiedosto”.
2. Noudata näkyviin tulevia ohjeita ja sallitut tiedostotyypit.
3. Valitse ja tuplaklikkaa lähetettävä tiedosto.
4. Voit vielä vaihtaa tai poistaa kuvan ennen lähetystä.
5. Paina Lähetä.

Lähetetty kuva näkyy keskustelussa ja tukee hoidon tai tilanteen arviointia.

Neuvola-chat

Neuvola-chatissa voit asioida terveydenhoitajan kanssa lapsiperhe-elämään, raskauteen, ehkäisyyn, perhesuunnitteluun, lapsettomuuteen sekä raskauden keskeytyksiin liittyvissä asioissa. 
Lisäksi saat tarvittaessa apua lapsiperheiden sosiaaliohjaajalta neuvola-chatin aukioloaikojen mukaisesti. Sairaalan kätilöt ovat mukana chatissa maanantaisin ja torstaisin klo 12–14.

Vinkki neuvolan ajanvarausasioihin liittyen:

Vaikka chatissa voi hoitaa myös ajanvarauksiin ja peruutuksiin liittyviä asioita, monet neuvolan määräaikaistarkastukset ja ajat voit jo varata helposti Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Aikuissosiaalityön chat

Aikuissosiaalityön chatissa voit keskustella sosiaaliohjaajan kanssa elämän erilaisista haasteista, kuten arjessa selviytymisestä, elämänhallinnasta ja sosiaalipalveluista. 

Usein kysymykset liittyvät taloudellisiin huoliin. Tutustu ensin Oma Hämeen verkkosivuihin taloudellisista tuista. Jos kaipaat lisää ohjausta ja neuvontaa, ota yhteyttä chatin kautta.

Tukea taloudellisiin ongelmiin

Infon chat

Infon chatista saat neuvontaa esimerkiksi Oma Hämeen palveluiden yhteystietoihin, sijainteihin tai yleisiin toimintaohjeisiin liittyen. 

Chatissa ei käsitellä potilastietoja eikä ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita. Chatissa ei myöskään anneta ohjausta tai neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen. Jos haluat keskustella sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, ota yhteys joko Terveys-, Neuvola- tai Aikuissosiaalityön chatin kautta.

Chat-asiointi lapsen tai muun läheisen puolesta

Voit asioida chatissa myös toisen henkilön tai alle 18-vuotiaan lapsesi puolesta, jos sinulla on siihen valtuutus. Henkilö, jonka puolesta haluat asioida, valitaan Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

Mistä chatit löytyvät?

Löydät chatit sivustomme alakulman ”Aloita chat” -painikkeesta sekä Oma Häme -sovelluksesta.

UUTINEN / 12.02.2026

Yhteistoimintaneuvottelut johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien vähentämisestä on saatu päätökseen

Oma Häme käynnisti joulukuussa yhteistoimintaneuvottelut johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien vähentämistä varten. Neuvotteluesitys perustui hyvinvointialueen kasvaviin kustannuspaineisiin, talouden tasapainottamisohjelmien vajaaseen toteumaan sekä pitkän aikavälin heikentyneisiin rahoitusnäkymiin. Neuvottelut on saatu päätökseen ja tulosta esitellään aluehallitukselle maanantaina 16. helmikuuta.

Neuvottelujen piirissä on ollut noin 800 henkilöä ja tavoitteena on ollut saavuttaa noin kuuden miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Neuvotteluiden ulkopuolelle jätettiin pääosin välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, kuten lääkärit, sosiaalityöntekijät, hoitajat ja pelastajat.

Neuvotteluiden osapuolet ovat kokoontuneet yksitoista kertaa. Tapaamisissa on käsitelty yhteensä 111 asiakohtaa eri toimialoilta ja tulosalueilta. Neuvotteluissa on käyty läpi työnantajan esitysten perusteita, vaikutuksia henkilöstöön ja palveluihin sekä mahdollisia riskejä.

Pääsopijajärjestöjen henkilöstöedustajien mukaan neuvottelut on käyty hyvässä hengessä, vaikka käsitellyt asiat ovat vaikeita. Henkilöstön edustajat kiittävät aitoa ja perusteellista neuvotteluprosessia, joka kesti kymmenen viikkoa, selvästi pidempään kuin lakisääteinen vähimmäisaika edellyttäisi. Edustajien mukaan työnantaja on toimittanut pyydettyjä lisätietoja kattavasti.

Neuvottelujen tuloksesta kerrotaan yksityiskohtaisemmin aluehallituksen käsittelyn jälkeen, ensin henkilöstölle ja sitten julkisuuteen. Tiedottaminen tapahtuu näillä näkymin 18. helmikuuta. 

Talouden haasteet ja neuvotteluiden tarve

Vaikka vuoden 2025 tilinpäätösennuste osoittaa, että alueella on tehty erinomaista työtä ja taloustilanne on parantunut, on tuotannollistaloudellisten neuvotteluiden käyminen ollut silti tarpeen. Hyvinvointialue on tehnyt talouden tasapainottamiseksi jo useita talousohjelmia ja sopeuttanut käyttötalouttaan. Työ on edennyt pääosin hyvin, mutta toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä toteudu sataprosenttisesti. Kustannusten hillintää on jatkettava rakenteellisesti, jotta hyvinvointialueen talous ja palvelut voidaan turvata tulevina vuosina. Jotta talous saadaan tasapainoon ja alijäämät katettua, on jouduttu turvautumaan tuotannollistaloudellisiin yhteistoimintaneuvotteluihin.

Neuvotteluissa on ensisijaisesti haettu ratkaisuja aluehallituksen päätöksen mukaisesti tehtävien täyttämättä jättämisellä, eläköitymisillä, määräaikaisuuksien päättymisillä tai tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla. Toissijaisesti on myös esitetty henkilöstön irtisanomisia. Lisäksi on tarkasteltu organisaatiorakenteita ja tehty näihin liittyviä esityksiä.

UUTINEN / 11.02.2026

Oma Häme -sovelluksen tuki päättyy 11.3.2026 käyttöjärjestelmäversioille, jotka ovat vanhempia kuin Android 13 ja iOS 17

Huom! Uutista on päivitetty 13.2. klo 14.25. Päivämäärä on vaihdettu päivämääräksi 11.3.

Oma Häme -sovelluksen tuki päättyy 11.3.2026 käyttöjärjestelmäversioille, jotka ovat vanhempia kuin Android 13 ja iOS 17. Muutos varmistaa turvapäivitysten saatavuuden ja sovelluksen suorituskyvyn.

Mikä Oma Häme -sovellus?

Oma Häme -sovellus on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille tarkoitettu turvallinen asiointipalvelu, jonka avulla pidät hyvinvointialueen digipalvelut kätevästi mukanasi.

Voit ladata Oma Häme -sovelluksen sovelluskaupastasi. Jos haluat käyttää palvelua tietokoneella, voit kirjautua asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivuilta. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella. 

Lue lisää Oma Häme -sovelluksesta
Lue lisää Oma Hämeen digitaalisista palveluista

UUTINEN / 11.02.2026

Heikki Teppo valittiin Vuoden korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäriksi

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Heikki Teppo on valittu Vuoden 2026 korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäriksi. Valinta julkistettiin torstaina 5. helmikuuta valtakunnallisilla korvalääkäripäivillä.

Valinnan teki Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry:n (ORL-yhdistys) hallitus jäseniltään saamiensa ehdotusten perusteella. Vuoden korvalääkäri -tunnustus myönnetään ansioituneelle alan asiantuntijalle, joka on työssään edistänyt potilaiden hoitoa, erikoisalan kehittymistä sekä kollegiaalista yhteistyötä. Tunnustus on merkittävä huomionosoitus suomalaisessa erikoissairaanhoidossa.

– Arvostan kollegoilta saamaani tunnustusta hyvin korkealle. Näen sen osoituksena arvonannosta työlle keskussairaaloissa ja muissa pienemmissä sairaaloissa, joissa monet tekevät pitkiäkin uria vähän sivussa yliopiston kirkkaista parrasvaloista, toteaa Teppo. 

Teppo toimii ylilääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä. Hän on työskennellyt ylilääkärinä vuodesta 2012 lähtien. Teppo valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1996 ja lääketieteen tohtoriksi vuonna 2003. Dosentin arvon hän sai vuonna 2009.

– Kolmessakymmenessä vuodessa sairaalatyö on muuttunut merkittävästi. Lääkärien ja hoitajien työpanosta käytetään vähemmän potilastyöhön ja vuosi vuodelta suurempi osuus kuluu hallinnon ja tietojärjestelmien tarpeiden tyydyttämiseen. Se turhauttaa, koska se ei olisi välttämätöntä, harmittelee palkittu lääkäri.

– Toisaalta hoidon laatu parantuu koko ajan: tekemältämme työltä vaaditaan vaikuttavuutta ja näyttöön perustuvaa tietoa tehosta. Urani alkuvaiheessa hoitoja toteutettiin hyvin paljon vanhan perinteen ohjaamina, muistuttaa Teppo.

Lääketiede pienoiskoossa erikoisalalla

Valintaperusteluissa korostetaan Tepon merkittävää valtakunnallista vaikuttamistyötä ORL-yhdistyksen hallituksessa sekä hänen panostaan pään ja kaulan alueen syöpiä koskevassa tutkimuksessa. Hän on ollut aktiivinen ja arvostettu väitöskirjojen esitarkastaja ja vastaväittäjä sekä pitänyt yhdistyksen hallitustyössä esillä keskussairaaloiden näkökulmaa.

Tepolla on pitkä ura Kanta-Hämeen keskussairaalassa, ja nyt edessä on muutto Assi-sairaalaan. Tehtävät ja vastuu ovat kasvaneet luonnollisesti kokemuksen kehittyessä. Tänä päivänä ylilääkäri esimerkiksi ohjaa erikoistuvia lääkäreitä korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla ja kannustaa nuoria valitsemaan tämän erikoisalan.

– Täällä meillä on oikeastaan koko lääketiede pienoiskoossa - kaikki ikä- ja tautiryhmät pienellä, rajatulla alueella. Toisaalta ala tarjoaa mahdollisuuden hyvin monenlaiseen työhön, siististä ajatustyöstä hyvinkin vaikeaan kirurgiaan.

Alaistensa keskuudessa Teppo tunnetaan oikeudenmukaisena ja tasapuolisena johtajana. Kirjallisuus, musiikki ja elokuvat ovat lähellä miehen sydäntä. Teppo tunnetaan myös huumoristaan: hänellä on kyky keventää työyhteisön tunnelmaa lakonisilla kommenteillaan.

Oma Häme onnittelee lämpimästi Heikki Teppoa tunnustuksesta.

UUTINEN / 10.02.2026

Opi tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ja keinot auttaa – Oma Häme järjestää keväällä koulutuksia ammattilaisille

Mediassa on viime aikoina ollut esillä vakavia lähisuhdeväkivaltatapauksia, joiden yhteydessä on pohdittu, miksi väkivallan kierrettä ei ole saatu katkaistua ajoissa. Keskusteluissa on korostunut yksi tärkeä näkökulma: vastuu ei voi olla vain uhrilla. 

Viranomaisilla, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla sekä esimerkiksi muilla perheiden kanssa työskentelevillä on keskeinen rooli lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Yksittäisen ammattilaisen ei tarvitse osata kaikkea yksin, vaan meillä on mahdollisuus vahvistaa osaamistamme väkivaltailmiöstä ja hyödyntää tuki- ja konsultaatiorakenteita arjen työn tukena. Kun saa lisätietoa puheeksioton tavoista ja paikallisista toimintaohjeista, valmiudet väkivaltaan puuttumiseen vahvistuvat. 

Oma Häme tekee pitkäjänteistä ja systemaattista työtä lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Työtä koordinoi Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, joka tukee sekä asiakkaita että ammattilaisia. Toimintaan kuuluu muun muassa: 

• ammattilaisten konsultaatio- ja asiantuntijatuki sekä asiakastyö 
• työskentely väkivaltaa lähisuhteessaan käyttäneiden tai sen käyttöä pelkäävien kanssa 
• lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja puheeksi ottamisen kehittäminen 
• monialaisen riskinarviointityöskentelyn (ent. MARAK) koordinointi 
• yhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa 
• alueellisten toimintamallien yhtenäistäminen 

Kevään 2026 maksuttomat koulutukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Ne tarjoavat käytännönläheistä tietoa ja työkaluja, jotka tukevat ammattilaisia arjen työssä ja vahvistavat yhteistä toimintatapaa Kanta-Hämeessä.

Koulutukset ovat maksuttomia ja ne toteutetaan Teams-yhteydellä. Ammattilainen voi halutessaan osallistua vain yhteen tilaisuuteen tai koko koulutussarjaan: 

• Tunnista & Toimi: Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen, puheeksiotto ja puuttuminen 19. maaliskuuta klo 9-11.00  
• Tunnista & Toimi: Vakavan lähisuhdeväkivallan riskinarviointi 15. huhtikuuta klo 9-10 
• Tunnista & Toimi: Ikäihmiset ja lähisuhdeväkivalta 29. huhtikuuta klo 9-10.30 

Löydät lisätietoa koulutusten sisällöistä ja suorat liittymislinkit koulutustilaisuuksiin täältä: Täydennyskoulutus. Oma Hämeen työntekijöille lisätiedot löytyvät intrasta ja Talentista.
 
Lisätietoa: Toistuvan ja vakavan väkivallan monialainen riskinarviointi on tärkeä osa väkivaltaan puuttumista 

UUTINEN / 10.02.2026

Aluehallitus ei vielä tehnyt päätöstä Parolan terveysasemasta

Maanantaina 9. helmikuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevia muutoksia. Palveluverkkopäätösten yhteydessä huhtikuussa 2024 suunniteltiin mielenterveys- ja päihdepalveluihin kahta uutta yksikköä: selviämisasemaa sekä asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikköä.

Tilannetta on arvioitu tulosalueella uudelleen: erillisiä yksiköitä tarvita, koska palvelut voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti osana nykyisiä palvelukokonaisuuksia. Aluehallitus hyväksyi esityksen siitä, ettei asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikköä nyt perusteta. Sen sijaan selviämisaseman perustamista koskevan asian aluehallitus palautti uudelleen valmisteltavaksi. Selviämishoidon ja palvelutarpeen arvioinnin toteuttamisesta kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi osaltaan myös neuvolatoimintaan liittyvän muutoksen, joka myös liittyy aiempiin palveluverkkopäätöksiin. Oma Häme on selvittänyt jalkautuvan neuvolatoiminnan toimivuutta ja tarvetta osana perhekeskuspalveluja. Hyvinvointialueella on aiemmin linjattu, että neuvolapalvelut järjestetään pääsääntöisesti palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Jalkautuvaa neuvolapalvelua on kokeiltu, jotta sen tarvetta on voitu arvioida.

Aluehallitus päätti, ettei jalkautuvaa neuvolamallia oteta Oma Hämeessä laajemmin käyttöön. Lisäksi aluehallitus päätti, että päätös viedään palveluverkkoon liittyvänä asiana kuitenkin aluevaltuustolle tiedoksi. Jalkautuvasta neuvolatoiminnasta kerrotaan tässä tiedotteessa.

Parolan terveysasemasta ei vielä päätöstä

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös esitystä Parolan terveysaseman siirtämisestä Hattulasta Hämeenlinnaan. Hyvinvointialuejohtajan esityksestä asia palautettiin uudelleen valmisteluun, koska päätöksenteon tueksi tarvitaan lisäselvityksiä.

Suunnitelman mukaan Parolan terveysaseman toiminta siirrettäisiin Ahveniston palvelukeskukseen 1.7.2027 mennessä. Koska kyseessä on palveluverkkoon liittyvä asia, päättää aluevaltuusto asiasta.

Parolan terveysaseman palvelut tuottaa tällä hetkellä Terveystalo, jonka kanssa nykyinen sopimus päättyy 30.6.2026. Aluehallitus merkitsi myös tiedoksi Terveystalon sopimukseen liittyvän valmistelun. Aluehallitus käsittelee sopimusasiaa sen jälkeen, kun aluevaltuusto on päättänyt toimipisteen sijainnista. Lue lisää Parolan terveyspalveluihin liittyvistä suunnitelmista.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Oma Hämeen tilinpäätösarvion. Varsinainen tilinpäätös valmistuu maaliskuussa, tilinpäätösarviosta on kerrottu tässä tiedotteessa. Lisäksi aluehallitus hyväksyi Fimlab Laboratoriot Oy:n kanssa tehtävän palvelusopimuksen.

Aikapulan vuoksi aluehallitus siirsi joukon asioita käsiteltäviksi seuraavaan kokoukseensa 16. helmikuuta, silloin käsitellään 9.2. kokouksesta siirtyvät pykälät 48-63.

Aluehallituksen 9.2.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 10.02.2026

Järjestöavustuksia haettiin vilkkaasti – avustusten kohdentamisesta päätetään helmikuussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusten haku vuodelle 2026 on ollut vilkas. Toiminta-avustuksia haettiin yhteensä 55 hakemuksella, ja haettu summa oli 526 020 euroa.

Kumppanuusavustuksia haettiin 12 hakemuksella, yhteissumman ollessa 428 854 euroa.

Kaikkiaan järjestöt hakivat avustuksia lähes 955 000 euron edestä. Vuoden 2026 avustusmääräraha on kuitenkin 330 000 euroa.

Järjestöavustusten hakemusmäärät kasvussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusten hakijamäärä on kasvanut vuosi vuodelta, ja mukaan on tullut myös uusia toimijoita. Haettujen avustussummien määrä on noussut merkittävästi: vuonna 2023 avustuksia haettiin yhteensä 340 000 eurolla, kun taas vuonna 2026 haettu summa on jo 954 874 euroa. Avustuksiin myönnetty määräraha on pysynyt samana vuosina 2025 ja 2026, eli 330 000 euroa.

On hyvä huomioida, että tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä avustusprosessi on muuttunut vuosien aikana, eikä kaikkia tietoja ole saatavilla.

Järjestöavustuksia myönnetään järjestöjen toimintaan, joka tukee, täydentää tai monipuolistaa hyvinvointialueen palveluja ja edistää asukkaiden hyvinvointia. Lue lisää: Järjestöavustukset

Järjestöjen työn merkitys hyvinvointialueen kumppanina

Jokainen avustuksia hakenut järjestö tekee arvokasta ja merkityksellistä työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hakemuksissa näkyi myös vahva kytkeytyminen hyvinvointisuunnitelman painopisteisiin: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja turvalliseen arkeen.

Järjestöjen kuvaamassa toiminnassa näkyi monipuolisesti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen teemoja. Avustuksia hakevat järjestöt tukevat esimerkiksi yhteisöllisyyttä, mielenterveyttä ja kriisinkestävyyttä sekä edistävät ja vahvistavat toimintaan osallistuvien toimintakykyä, digitaitoja sekä arjen turvallisuutta. Lisäksi järjestöt tarjoavat tietoa ja tukea monille erityisryhmille. Esimerkiksi potilasyhdistystoiminta on aktiivista ja hakijoiden määrä kasvanut.

Avustusten kohdentaminen ja päätöksenteko

Vaikka hakijamäärä on kasvanut vuosi vuodelta, myös uusia toimijoita on voitu tukea. Harkinnassa on kuitenkin arvioitu uuden toiminnan aloittamisen tarkoituksenmukaisuutta ja sitä, voisiko myönnettävällä avustussummalla käynnistää uutta toimintaa. Avustusmääriä on tarkastettu, ja niihin on tässä talouden tilanteessa jouduttu tekemään vähennyksiä – joillekin toimijoille on myönnetty pieniä korotuksia toiminnan laajenemisen vuoksi.

Päätösehdotuksessa on huomioitu alueellinen kattavuus sekä toimintamuotojen ja kohderyhmien monipuolisuus. Hakemuksissa esiintyy edelleen kustannuseriä, joita avustusohje ei hyväksy, kuten merkkipäivien juhlallisuudet ja tilojen kunnostukset. Haetut summat eivät siis aina vastaa todellista avustettavan toiminnan kustannustasoa. Avustusta ei myöskään voida myöntää toimintaan, joka ei täytä hyvinvointialueen avustusperiaatteita.

Päätöksentekoaikataulu

Päätökset järjestöavustuksista tehdään kolmessa lautakunnassa seuraavan aikataulun mukaisesti

• 10.2.2026: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta
• 18.2.2026: Elämänkaarilautakunta
• 19.2.2026: Turvallisuuslautakunta

Hyvinvointialueen järjestöavustuskokonaisuudesta tiedotetaan heti, kun kaikki lautakunnat ovat tehneet päätöksensä. Avustussopimukset laaditaan ja maksatukset toimeenpannaan mahdollisimman pian tämän jälkeen.

UUTINEN / 09.02.2026

Ensihoidon toimintavalmiutta vahvistettu Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoidossa on viime kuukausina tehty toimia, joilla on vahvistettu palvelua ja valmisteltu toimintaa tarpeiden mukaiseksi.

Toimet ovat koskeneet ambulanssien sijaintien muutoksia sekä uuden Kejo-järjestelmän käyttöönottoa. Näillä ratkaisuilla on pyritty parantamaan ensihoidon toimintavalmiutta ja tukemaan sujuvaa arjen toimintaa koko alueella.

– Muutokset on valmisteltu huolellisesti pitkän seurannan pohjalta. Olemme hyödyntäneet tietoa tehtävämääristä, siirtymäajoista, tavoittamisajoista ja henkilöstön omista havainnoista siitä, missä kohtaa palvelua on ollut tarvetta vahvistaa, kertoo ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama.

Uusia ambulansseja Hämeenlinnaan ja vahvistusta Forssan seudulle

Hämeenlinnan kantakaupungin länsiosassa toimintavalmius vahvistui, kun Ahveniston sairaalan yhteyteen avattiin uusi pelastusasema ja alueelle saatiin lisää ambulansseja. Juuri tällä alueella on esiintynyt aiemmin ajoittain viivettä avun saapumisessa, ja yksiköiden liikkumisessa on ollut katveita erityisesti vilkkaimpina aikoina.

– Forssan seudun valmiutta vahvistettiin samasta syystä. Seutu on laaja ja tehtävämäärät vaihtelevat merkittävästi, mikä on aiheuttanut ajoittain pitkiä siirtymiä, Rinta-Valkama sanoo.

Ambulanssien uusien sijaintien vaikutuksia seurataan ahkerasti ja tarvittaessa tehdään tarkennuksia, jotta tavoitteet palvelun saatavuuden ja vasteaikojen osalta toteutuvat.

Kejo-järjestelmä tehostaa tiedonkulkua ensihoidossa

Ensihoito on myös ottanut käyttöön kansallisen Kejo-järjestelmän, joka kokoaa tehtävään liittyvän tiedon samaan näkymään ja helpottaa sen jakamista eri viranomaisten kesken. Muutos tehtiin, koska Kejo tukee kenttäjohtamista ja päätöksentekoa erityisesti kiireellisissä tilanteissa, joissa ajantasainen tieto on ratkaisevaa.

– Käyttöönoton tavoitteena on ollut sujuvampi tiedonkulku ja yhdenmukaisempi toimintatapa koko hyvinvointialueen ensihoidossa, ensihoitopäällikkö Rinta-Valkama toteaa.

UUTINEN / 09.02.2026

Oma Hämeen Älylinja-hanke sai rahoitusta Sitralta

Oma Häme on saanut Sitralta eli Suomen itsenäisyyden juhlarahastolta rahoitusta uuden Älylinja-hankkeen käynnistämiseen. 

Älylinja-hanke on osa Sitran Ennakoiva terveys ja hyvinvointi ‑ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ennakoivien menetelmien käyttöönottoa sekä hyödyntää uusia teknologioita palvelujen kehittämisessä. Rahoitus kattaa 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.  

Älylinja-hankkeessa Oma Häme kehittää puhelimitse tapahtuvaa asiakasohjausta Ensilinjassa ja siihen liittyvää tiedon hyödyntämistä. Tavoitteena on vahvistaa ennakoivaa työotetta ja parantaa palveluiden laatua sekä yhdenvertaisuutta. Hankkeessa hyödynnetään tekoälyyn perustuvia analysointiratkaisuja ja Oma Hämeen henkilökeskeistä tietomallia. Hankkeessa testataan myös puheohjausta älykkään hoidon tarpeen arvion tekemisessä, jolloin asiakas voi vastata puhelimessa etukäteiskysymyksiin keskustelemalla.  Ratkaisujen avulla pyritään tukemaan ammattilaisia heidän työssään ja tarjoamaan asiakkaille entistä sujuvampia palveluita.  

Hankkeen myötä Oma Häme toteuttaa laajemman analyysin Ensilinjan puhelinpalveluista sekä vahvistaa datan hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Samalla rakennetaan edellytyksiä uudenlaisille toimintamalleille, jotka tukevat ennakoivaa, asiakaslähtöistä ja resurssitehokasta palvelutuotantoa. Hankkeen tuloksena pyritään myös tuottamaan käytäntöjä ja ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää jatkossa laajemminkin hyvinvointialueiden palveluissa. Hankkeen toteutukseen osallistuvat palveluntuottajina ja uusimman tekoälyteknologian asiantuntijoina Aivot Labs Oy ja JST Healthcare Solutions Oy. 

Rahoituksen avulla Oma Häme pääsee vahvistamaan alueen edelläkävijyyttä digitalisaatiossa ja tuottamaan uudenlaisia toimintamalleja ja tietoa, jotka tukevat hyvinvointialueen strategisia ja asiakaslähtöisiä tavoitteita. Älylinja-hankkeen toivotaan tuottavan myös kansallista hyötyä tarjoamalla monistettavia ratkaisuja puhelinpalvelujen ja asiakasohjauksen kehittämiseen, helpottamaan tulevaa ammattilaisvajetta, parantamaan palvelujen laatua ja sekä luomalla valmiuksia suomalaisen terveysteknologian ratkaisujen laajempaan hyödyntämiseen. 

Hankeaika on 5.1.2025-31.1.2027. Hankkeesta tullaan viestimään tarkemmin sen edetessä.

Lue lisää Sitran uutisesta: https://www.sitra.fi/uutiset/sitran-rahoitushaun-valinnat-julki-viisi-uutta-hanketta-vauhdittaa-ennakoivien-menetelmien-kayttoa-sotepalveluissa/  

UUTINEN / 06.02.2026

Hämeenlinnan paloasemalla avoimet ovet 112-päivänä

Kanta-Hämeen pelastuslaitos avaa tuttuun tapaan ovensa yleisölle, kun se järjestää 112-päivän tapahtuman Hämeenlinnan paloasemalla keskiviikkona 11.2. klo 10– 18, osoitteessa Kutalantie 1.

Tapahtumassa pääsee tutustumaan viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden kalustoon, työhön ja arkeen, kun pelastuslaitos, poliisi, ensihoito, puolustusvoimat ja muut alueellisen turvallisuuden organisaatiot esittelevät toimintaansa! Tarjolla on nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Päivän tapahtuma on myös oiva mahdollisuus kysyä vinkkejä turvallisuuteen ja turvallisempaan arkeen.

112-päivä on Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kampanjassa halutaan kiinnittää suomalaisten huomio tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Vuoden 2026 teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret miehet.

Lue lisää 112-päivästä: Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta

UUTINEN / 06.02.2026

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille

Kanta-Hämeen hyvinvointialue lisää reilusti sosiaalihuoltolain mukaisia yhteisöllisen asumisen paikkoja ikäihmisille tulevina vuosina. Vuonna 2025 käynnistetty yhteisöllisen asumisen hankintakilpailutus päättyi tammikuussa 2026, ja siihen jätettiin runsaasti tarjouksia.  Kilpailutuksen myötä hyvinvointialue lisää noin 150 pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen paikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Ensimmäiset uudet yksiköt saadaan käyttöön jo tänä vuonna, suurin osa vuonna 2027-2028. Mukana on myös uudisrakennuskohteita.

Tällä hetkellä sosiaalihuoltolain mukaisessa yhteisöllisen asumisen piirissä on Oma Hämeessä 170 asiakasta, joista suurin osa saa palvelua ostopalvelun kautta. Yhteisöllisen asumisen kilpailutus ei vaikuta nykyisiin asukkaisiin tai heidän asuinpaikkoihinsa. Hyvinvointialue järjestää asumisyksiköt pääosin ostopalveluina, mutta lisää omaa tuotantoa niille seuduille, joilla ostopalveluja ei ole saatavilla. 

– Tarjousten määrä ylitti odotuksemme, mikä osoittaa kiinnostuksen yhteisölliseen asumiseen sekä sen, että kilpailutuksemme onnistui rakenteellisesti. Myös tarjousten sisältö on odotustemme mukainen. Erityisen tyytyväisiä olemme siitä, että alueellemme on tulossa kokonaan uusia yksiköitä, jotka on suunniteltu juuri yhteisöllisen asumisen tarpeisiin, ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen sanoo.  

Oma Hämeen tavoitteena on lisätä vuosittain vähintään 50 uutta yhteisöllisen asumisen paikkaa vuoteen 2030 asti. Hankinnan kokonaisarvo neljän vuoden aikana on kokonaisuudessaan eniten 40 miljoonaa euroa. Palvelua ostetaan joustavasti vain tarpeeseen, ja valvonta toteutetaan samalla mallilla kuin alueen omissakin yksiköissä. 

Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa?  

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välille. Kyseessä on esteetön ja turvallinen asumisyksikkö, jossa jokaisella asukkaalla on oma vuokra-asunto sekä mahdollisuus osallistua sosiaalista kanssakäymistä edistävään toimintaan. Kotihoito ja tukipalvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Pitkäaikaisessa yhteisöllisessä asumisessa ei ole hoitohenkilöstöä paikalla ympäri vuorokauden, vaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. 

Yhteisöllinen asuminen on Suomessa vielä varsin uutta, mutta se kehittyy jatkuvasti ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. 

– Tällaiselle asumisratkaisulle on selkeästi kasvavaa kysyntää. Kun yhteisöllistä asumista pystytään tarjoamaan oikea-aikaisesti ja riittävässä määrin, tarve ympärivuorokautiselle palveluasumiselle vähenee. Tavoitteena on, että useimmat yhteisöllisen asumisen asukkaat voisivat elää tässä asumismuodossa riittävien palveluiden turvin loppuun saakka, kertoo Haapanen. 

Tällä hetkellä Oma Hämeessä on jonossa pitkäaikaiseen yhteisölliseen asumiseen 15 henkilöä. Laki yhteisöllisen asumisen järjestämisestä on tullut voimaan vuonna 2023. Oma Hämeellä on erikseen myös lyhytaikaista yhteisöllistä asumista, joita järjestetään ns. Kotia kohti -yksiköissä.  

UUTINEN / 05.02.2026

Jalkautuvaa neuvolamallia ei kannata laajentaa – yksilölliset ratkaisut palvelevat paremmin perheitä

Oma Häme on arvioinut jalkautuvan neuvolamallin toimivuutta ja tarvetta osana perhekeskuspalveluita. Hyvinvointialueella on aiemmin linjattu, että neuvolatoiminta järjestetään pääsääntöisesti palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Jalkautuvan neuvolapalvelun tarjoamista on kokeiltu, koska sen tarve on haluttu selvittää.

Aluehallitus käsittelee jalkautuvaa neuvolatoimintaa kokouksessaan 9. helmikuuta. Aluehallitukselle esitetään, ettei jalkautuvaa neuvolamallia oteta Oma Hämeessä laajemmin käyttöön. 

Neuvola oli mukana lähipalvelumallin pilotissa Tammelassa keväällä 2025. Kokeilujaksolla neuvola-aikoja tarjottiin ensisijaisesti asiakkaille Forssaan. Tammelassa aikoja oli tarjolla rajatusti. Neuvola-aikoja käytettiin suhteessa tarjontaan enemmän kuin muita pilotissa mukana olleita palveluja Tammelassa. Lähes kaikki vastaajat kertoivat valitsevansa Forssan neuvolan, mikäli neuvola-aikaa joutuisi odottamaan Tammelassa pidempään. Saadun palautteen perusteella Forssaan kulkeminen ei aiheuttanut merkittäviä esteitä neuvolaan pääsylle.

Tammelan pilotin ja muiden perhekeskuspalveluissa saatujen kokemusten perusteella jalkautuvaa neuvolamallia ei ole tarpeen laajentaa siten, että neuvolavastaanottoja järjestettäisiin säännöllisesti kunnissa, joissa ei ole omaa neuvolaa. Jatkossa neuvolapalveluja tarjotaan pääsääntöisesti palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä, joissa toiminta on resurssitehokasta ja turvallista. Kaikkia neuvolakäynnin sisältöjä ei voida toteuttaa asiakkaan kotona, ja hajautettu toiminta vaikeuttaisi palvelun sujuvaa järjestämistä.

Tarpeenmukainen jalkautuminen on riittävä tapa turvata neuvolapalvelujen saavutettavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen kanssa sovitaan tapauskohtaisesti käynnistä, jos pääsy neuvolaan on vaikeutunut merkittävästi. Käynti voidaan tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi jalkautumalla, ilta-aikaa hyödyntäen tai moniammatillisena lisäkäyntinä. THL:n ohjeistuksen mukaiset neuvolan kotikäynnit toteutuvat jatkossa kuten tähänkin asti.

– Jos perheelle tulee tilanne, että on vaikea jostain syystä päästä neuvolaan, kannattaa jutella asiasta neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Tällöin siihen voidaan etsiä yhdessä ratkaisua, kannustaa perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen.

UUTINEN / 05.02.2026

Aluehallitus käsittelee esitystä Parolan terveysaseman siirrosta

Aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta aluevaltuustolle menevää esitystä Parolan terveysaseman siirrosta Hämeenlinnaan.

Aluehallitukselle esitetään, että Parolan terveysaseman toiminta siirtyisi Hattulasta Ahveniston palvelukeskukseen 1.7.2027 mennessä. Kyseessä on palveluverkkoon liittyvä päätös, jonka tekee lopullisesti aluevaltuusto. Siirron jälkeen Ahveniston palvelukeskus vastaisi noin 30 000 asukkaan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen palveluverkosta huhtikuussa 2024. Päätöksen mukaan Oma Hämeen palvelurakenne perustuu kolmeen sote-palvelukeskuksen, sote-palvelupisteisiin sekä liikkuviin palveluihin. Päätökseen on kirjattu Parolan sopimustilanne ja sen tarkastelu vuonna 2026. Parolan terveysaseman palveluja Hattulassa tuottaa Terveystalo. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy 30.6.2026.

Parolan terveyskeskuksen toiminnan siirron valmistelussa on arvioitu vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen ja hoidon jatkuvuuteen. Asiakkaiden näkökulmasta palvelujen kokoaminen Hämeenlinnaan mahdollistaisi laajemman palvelukokonaisuuden, jossa samalla alueella on tarjolla kuvantamisen ja muun diagnostiikan palvelut sekä hoidolliset tukipalvelut.

– Tutkittuani tilannetta olen tullut siihen johtopäätökseen, että tämä on selkeästi lähimpänä aiemmin päätettyjä palveluverkon määritysperiaatteita. Eli se on hyvinvointialueen väestölle yhdenvertainen, johdonmukainen ja palvelut väestölle parhaiten turvaava esitys, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Hattulassa turvattaisiin palvelut lähipalvelumallin mukaisesti niille asiakasryhmille, joiden palvelujen saanti voisi muutoin vaarantua esimerkiksi etäisyyksien tai liikenneyhteyksien vuoksi. Hoidon jatkuvuus turvattaisiin varmistamalla hoitotiimien jatkuvuus siirtymävaiheessa. Lisäksi hattulalaisten käytössä olisivat tarvittaessa myös muut hyvinvointialueen palvelukeskukset  (Viipurintie) ja palvelupisteet (Hauho ja Iittala). Näin ollen palvelujen saavutettavuus olisi riittävä verrattuna palveluverkkopäätökseen.

Sopimuksen jatkosta Terveystalon kanssa päätetään myöhemmin

Oma Häme on valmistellut mahdollisuutta ostopalvelusopimuksen jatkamiseen vuodella Terveystalon kanssa. Aluehallitus päättää sopimuksen mahdollisesta jatkamista vasta maaliskuussa, koska ennen sen käsittelyä on aluevaltuuston päätettävä toimipisteen sijainnista.

– Riskienhallinnan kannalta olisi tärkeää, että muutoksen läpiviennissä olisi siirtymäaika, mikä turvaa palveluiden häiriöttömän jatkumisen, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Nykyisen sopimuskauden aikana hyvinvointialueelle on kertynyt luotettavaa tietoa Parolan terveysaseman palvelutarpeesta, potilasmääristä ja erityisesti diagnostiikkapalvelujen käytöstä. Näiden tietojen perusteella on arvioitu, että osa palveluista voidaan siirtää hyvinvointialueen omaan tuotantoon hallitusti vuoden optiokauden aikana ilman, että palvelujen saatavuus tai laatu heikkenee. Suunnitellun siirron tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja ja saavuttaa arviolta 800 000–900 000 euron vuotuiset kustannussäästöt.

Parolan terveysaseman palveluja Hattulassa on tuottanut Terveystalo vuodesta 2020 alkaen. Nykyinen sopimus alkoi syksyllä 2024 ja kattaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut sekä niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mielenterveyspalvelut, ehkäisevän päihdetyön palvelut, fysioterapiapalvelut sekä terveysneuvonnan ja terveystarkastukset.

UUTINEN / 05.02.2026

Esitys aluehallitukselle: mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään nykyisessä palvelurakenteessa ilman uusia yksiköitä

Aluehallitus käsittelee maanantaina 9. helmikuuta palveluverkkopäätösten päivityksiä, jotka koskevat mielenterveys- ja päihdepalveluja. Muutokset etenevät vielä aluevaltuuston käsittelyyn.

Aluehallitukselle esitetään, että mielenterveys- ja päihdepalveluihin aiemmin suunniteltuja erillisiä yksiköitä – selviämisasemaa sekä asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikköä – ei tässä vaiheessa perusteta. Aluevaltuusto on päättänyt yksiköiden perustamisesta osana palveluverkkopäätöksiä huhtikuussa 2024.

Muutosesitykset liittyvät palveluverkkosuunnitelman toteutustavan tarkentamiseen. Taustalla on palvelujen uudelleenarviointi, jonka mukaan kyseisiin yksiköihin suunnitellut palvelut voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti osana nykyisiä palvelukokonaisuuksia.

Selviämishoidosta tehtiin pilotti

Palveluverkkoa suunniteltaessa tavoitteena oli selviämisaseman perustaminen vieroitus- ja katkaisuhoidon yhteyteen. Ahveniston sairaalassa ei kuitenkaan ole selviämisasemalle soveltuvia tiloja, eikä erillisen yksikön perustaminen ole mahdollista nykyisessä rahoitustilanteessa. 

Selviämisaseman toimintaa testattiin hankerahoituksen turvin Hämeenlinnassa talvella 2024-2025. Selviämisasema toimi pilotin aikana poliisin tiloissa. Kokeilun perusteella todettiin, että erillisen selviämisaseman sijaan selviämishoito on tarkoituksenmukaisinta järjestää osana olemassa olevia terveydenhuollon palveluja.

Esityksen mukaan selviämishoitoa järjestettäisiin jatkossakin osana nykyisiä palveluita. Kevyempää selviämishoitoa voidaan antaa Tiilikadun asumisyksikössä Riihimäellä ja myrkytystilanteissa potilaat hoidetaaan keskussairaalan päivystyksessä, kuten tähänkin asti. Molemmissa yksiköissä on terveydenhuollon henkilöstö paikalla ympäri vuorokauden, ja järjestely voidaan toteuttaa olemassa olevin määrärahoin.

Palvelutarpeen arviointi sujuvasti ilman erillistä rakennetta

Aluehallitukselle esitetään myös, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalveluihin aiemmin suunniteltua arviointi- ja kuntoutusyksikköä ei tässä vaiheessa perusteta.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueella nähdään, että asiakkaiden palvelutarpeen arviointi voidaan toteuttaa osana nykyisiä palveluja. Arviointi voidaan tehdä rinnakkain psykiatrisen hoidon kanssa potilaan ollessa osasto- tai avohoidossa perus- tai erikoissairaanhoidossa. Arviointia voidaan tehdä myös Oma Hämeen omissa asumispalveluyksiköissä.

Ratkaisun arvioidaan turvaavan asiakkaiden palvelut vähintään nykyisellä tasolla ja joissain tapauksissa jopa parantavan niitä, kun palvelutarpeen arviointi voidaan toteuttaa sujuvammin ilman erillisiä rakenteita. Samalla ratkaisu tukee henkilöstön osaamisen integroitumista ja palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa toiminnan toteuttamisen talousarvion puitteissa.

Mikäli myöhemmin ilmenee, etteivät nykyiset palvelut ja toimintamallit vastaa asiakkaiden tarpeisiin, erillisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tarvetta voidaan arvioida uudelleen.

Palveluverkkopäätösten päivitykseen sisältyy lisäksi Parolan terveysasemaa koskeva asia, josta on tehty oma tiedotteensa.

UUTINEN / 04.02.2026

Uusi toimintamalli sujuvoittaa palvelutarpeen arviointia ja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta

Tekoälyä hyödyntävää toimintamallia testataan ikäihmisten omaishoidossa ja vammaispalveluissa vuoden 2026 aikana.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue testaa keväästä 2026 alkaen uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on tehdä asiakkaiden palvelupäätösten uusimisesta sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää. Pilotti koskee ikäihmisten omaishoitoa sekä vammaispalvelujen liikkumista tukevia palveluja, kuten kuljetuspalveluja. Mukana testauksessa on noin tuhat Oma Hämeen asiakasta, joille palvelupäätöksen uusiminen on ajankohtaista. Pilotissa mukana olevia asiakkaita ohjeistetaan asiasta.

Pilotissa asiakkaalla tai hänen omaisellaan on uudenlainen mahdollisuus kertoa tilanteestaan ja tuen tarpeistaan digitaalisesti jo ennen ammattilaisen tapaamista. Toimintamallin yksi keskeinen tavoite on, että asiakkaan oma näkökulma on kattavasti ja aidosti isona osana ammattilaisen tekemää palvelutarpeen arviointia.

Tällä hetkellä asiakas pääsee kertomaan oman näkemyksensä vasta ammattilaisen tapaamisessa. Ammattilaiset keräävät asiakkaan ennakkotietoja järjestelmistä ja muilta ammattilaisilta. Kerääminen ja tiedon kirjaaminen vie paljon työaikaa ja voi vaihdella laadultaan, mikä saattaa hidastaa päätöksentekoa.  

Oma Häme toteuttaa pilotin yhdessä alustayhtiö Flion Oy:n kanssa, joka kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön tekoälyä hyödyntävää palvelua asiakkaan ennakkotiedon keräämiseen.

Mitä pilotti tarkoittaa asiakkaalle?

Ennen palvelupäätöksen uusintaa ja arviointia asiakas tai omainen saa hyvinvointialueelta selkeät toimintaohjeet järjestelmän käyttöön. Käyttäjä tunnistautuu järjestelmään ja joko kirjoittamalla tai puhumalla vastaa järjestelmässä oleviin kysymyksiin. Keskustelu tapahtuu tekoälyavustajan kanssa. Palvelu sijaitsee Oma Hämeen tietoteknisessä ympäristössä ja sen käyttäminen on täysin turvallista.

Järjestelmä koostaa vastauksista yhteenvedon tekoälyavusteisesti. Käyttäjä näkee yhteenvedon ja voi tarvittaessa muokata sitä haluamallaan tavalla. Lopuksi käyttäjä hyväksyy yhteenvedon, joka menee tiedoksi hyvinvointialueen ammattilaiselle. Hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen tapaamisen sopimiseksi.  

Asiakkaan oikeudet tai palvelujen myöntämisperusteet eivät muutu. Palvelutarpeen arvioinnin ja päätökset tekee edelleen aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Tekoälypohjainen palvelu toimii ainoastaan apuna tiedon keräämisessä.  

Asiakkaan kannalta pilotti tarkoittaa:

• Omat näkemykset ja kokemukset tulevat paremmin kuulluiksi

• Tiedot voi antaa itselle sopivina aikoina ja vaikka useammalla kertaa, jolloin kohtaaminen ammattilaisen kanssa on kiireettömämpi

• Palveluprosessi etenee nopeammin

• Päätökset perustuvat ajantasaisempaan ja kattavampaan tietoon

Pilotin taustalla tarve kehittää palveluja kestävästi

Pilotin tavoitteena on löytää uusia ja kestäviä tapoja palveluiden tuottamiseen hyvinvointialueen tiukentuneilla resursseilla.

Ennakkotiedon kerääminen digitaalisesti vähentää palvelutarpeen arviointiin kuluvaa aikaa. Se vähentää manuaalista työtä, tekee työstä suunnitellumpaa, yhdenmukaistaa tietoa ja vapauttaa ammattilaisten aikaa asiakkaan kohtaamiseen.  

- Asiakas hyötyy mahdollisuudesta kertoa tilanteestaan rauhassa omaan tahtiin, mikä lisää kokemusta kuulluksi tulemisesta ja sujuvoittaa koko arviointiprosessia. Ammattilaiselle tämä tuo enemmän aikaa kohtaamiseen, arviointiin ja päätöksentekoon, kun taas asiakkaalle prosessi kevenee, nopeutuu ja tarjoaa tasalaatuisemman palvelukokemuksen, sanoo Oma Hämeen ikäihmisten asiakasohjaksen kehittämisen projektipäällikkö Sanna Huhtakallio.

Flion Oy:n toimitusjohtaja Johanna Mätäsaho uskoo, että tekoälyn mahdollistamilla toimintamalleilla on sosiaalihuollossa valtava potentiaali.

- Tähän mennessä koko sote-toimialalla tekoälyn mahdollisuuksista on realisoitunut vasta ripaus. Meille tärkeä näkökulma on konkreettisen arvon tuottaminen sekä asiakkaille että hyvinvointialueelle. Pilotti on onnistunut, jos asiakkaat kokevat osallisuutensa omien asioiden äärellä vahvistuneen ja ammattilaiset eivät halua palata entiseen toimintamalliin.

Oma Hämeen pilottiin osallistuu noin 600 ikäihmisten palveluiden asiakasta (omaishoito) ja 400 vammaispalveluiden asiakasta (liikkumisen tuki). Pilotti kestää helmikuusta vuoden 2026 loppuun, minkä jälkeen arvioidaan sen jatkoa ja mahdollista laajentamista muihin palveluihin.

UUTINEN / 04.02.2026

Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi Assissa ja vanhan keskussairaalan alueella Hämeenlinnassa

Asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi Assi-sairaalassa, vanhan keskussairaalan pysäköintialueilla sekä Viipurintien terveysaseman alueella Hämeenlinnassa.

• Assi-sairaalassa maksullinen pysäköinti alkaa 1. maaliskuuta
• vanhan keskussairaalan pysäköintialueilla maksullinen pysäköinti alkaa 1. huhtikuuta
• Viipurintien terveysaseman alueella muutos tulee voimaan syksyn 2026 aikana, myöhemmin ilmoitettavana aikana

Assin ja vanhan keskussairaalan alueen asiakaspysäköintiä koskevat ohjeet on koottu Oma Hämeen verkkosivuille: Pysäköinti - Oma Häme. Viipurintien pysäköintiä koskevat ohjeet julkaistaan myöhemmin.

Pysäköinti on maksullista Assissa ja vanhan keskussairaalan alueilla joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Yöaikaan (klo 20–8) pysäköinti on maksutonta. Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia, tämän jälkeen pysäköinnin hinta on 1,50 euroa tunnilta. Asiakas maksaa yhdeltä vuorokaudelta kuitenkin enintään 9 euroa.

Vanhan keskussairaalan alueella on maksuton pysäköintialue nykyisen päivystyksen läheisyydessä. Tällä niin kutsutulla E5-pysäköintialueella on asiakaspaikoilla neljän tunnin aikarajoitus. 

Pysäköinti voi säilyä maksuttomana pitkäaikaisesti ja usein hoidossa käyvillä erityisryhmillä, kuten esimerkiksi dialyysipotilailla. Aluehallitus käsittelee näitä käytäntöjä sekä mahdollisia muita maksuhuojennuksia 9. helmikuuta. Niistä ja myös esimerkiksi liikuntaesteisten pysäköinnistä viestitään myöhemmin erikseen. 

Pysäköintimaksut perustuvat rekisterinumeron tunnistukseen

Hyvinvointialue ei valvo, eikä hallinnoi pysäköintiä. Operaattorina toimii suomalainen teknologia- ja palveluyritys 6Sense Innovations. Pysäköinninvalvonta toteutetaan rekisterikilven tunnistukseen perustuvalla kamerajärjestelmällä. Kamerat tunnistavat ajoneuvon rekisterinumeron sisään- ja ulosajon yhteydessä, eikä erillistä pysäköintilippua tarvita.

Asiakkaat voivat maksaa pysäköinnin EasyPark- ja ParkMan-sovelluksilla, pankki- ja luottokorteilla maksuautomaateilla tai verkossa osoitteessa parkkimaksu.fi 48 tunnin kuluessa pysäköinnin päättymisestä. Käteisellä pysäköintiä ei voi maksaa. Jos asiakas ei maksa pysäköintiä edellä mainituilla tavoilla, lähettää operaattori asiakkaalle laskun rekisterinumeron perusteella. Tällöin hintaan lisätään 5 euron laskutuslisä.

Assin pääoven edustalla sijaitsevalla P2-pysäköintialueella on asiakkaiden käytössä 10 sähköautojen pikalatauspaikkaa. Lataus maksetaan erikseen eparking.fi -sovelluksella.

Pysäköintiin liittyvissä lisäkysymyksissä asiakkaat voivat olla yhteydessä suoraan pysäköintioperaattoriin sähköpostitse: omahame(at)parkki-info.fi.

Aluehallitus päätti marraskuussa 2025 siirtymisestä maksulliseen pysäköintiin. Monissa muissa Suomen sairaaloissa maksulliseen asiakaspysäköintiin on siirrytty jo aiemmin. Pysäköintikäytäntöjen tavoitteena on parantaa pysäköinnin sujuvuutta ja varmistaa pysäköintipaikkojen riittävyys erityisesti sairaalan asiakkaille.

– Pysäköinnin sujuvuus on tärkeä osa asiakkaiden asiointia. Maksullisuus auttaa varmistamaan, että pysäköintipaikat ovat niitä tarvitsevien käytettävissä ja että alueen liikenne toimii turvallisesti ja hallitusti, kommentoi projektijohtaja Tanja Kaarna Oma Hämeestä.

–  Aloitimme yhteistyön vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa Seinäjoen keskussairaalassa. Tunnistamme, että sairaala-alueet asettavat pysäköinnille erityisiä vaatimuksia sujuvuuden ja eri käyttäjäryhmien tarpeiden osalta. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman sujuva pysäköintikokemus sekä sairaalan asiakkaille että henkilökunnalle, sanoo toimitusjohtaja Roni Westerling 6sense Innovationsilta.

Henkilöstön on mahdollista tehdä kuukausisopimus pysäköintioperaattorin kanssa. Henkilöstölle on viestitty muutoksesta ja jaettu omat ohjeet jo aiemmin.

Verkkosivujen pysäköintiohjeita täydennetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Pysäköintiasioita käsitellään myös asiakkaille torstaina 5. helmikuuta järjestettävässä väestöinfossa, johon voi osallistua paikan päällä Wetterhoffin auditoriossa Hämeenlinnassa tai verkkolähetyksenä kautta klo 16.30 alkaen. Lue lisää: Assin väestöinfo 5.2.2026- Käyttöönotto ja muutto

UUTINEN / 03.02.2026

Hoitoon pääsy paranee Forssassa – lääkäriaikoja lisätään arkipäiviin kiirevastaanotolla

Lääkärien vastaanottoaikoja lisätään arkipäiviin Forssan sairaalan kiirevastaanotolla. Muutos tapahtuu vaiheittain helmikuun lopusta alkaen. Tarkoituksena on vastata entistä paremmin asiakkaiden hoidon tarpeeseen. Kiireellisen hoidon kysyntä Forssassa painottuu selvästi arkipäivien virka-aikaan, minkä vuoksi lääkäreiden vuoroihin tehdään helmi- ja maaliskuussa muutoksia. Myös laboratorio- ja röntgentutkimusten saatavuus on arkipäivisin parempi.

Kiirevastaanoton aukioloajat säilyvät ennallaan ja hoidontarpeen arviointi tapahtuu kuten aiemminkin. Jos sairastut ja tarvitset hoitoa, ensisijainen yhteydenottopaikkasi on oma terveysasemasi.

Mikäli sinulla on välittömän tai kiireellisen hoidon tarve, ota yhteyttä Päivystysapuun, kiireellisen hoidon Ensilinjaan. Numeroon 116 117 vastataan 24/7. Sairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin ja varaa tarvittaessa ajan kiirevastaanotolle tai antaa hoito- ja seurantaohjeet. Tarvittaessa potilas ohjataan Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen. Hätätilanteessa soita 112.

Välitöntä ja kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan Forssan sairaalan kiirevastaanotolla maanantaista sunnuntaihin kello 8–22, ja potilaita otetaan vastaan kello 21 asti. Yöpäivystys toimii Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa.

Kiirevastaanoton käyntimaksu arkipäivisin virka-aikaan on sama kuin terveysaseman käyntimaksu eli 30,20 e. Korkeampi päivystysmaksu 41,40 e peritään iltaisin kello 20–8 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.

Lue lisää ja katso tarkemmat yteystiedot: Kiireellinen hoito terveysasemilla 

UUTINEN / 03.02.2026

Useimpien hammashoidon aikojen siirto ja peruminen onnistuu nyt digitaalisesti

Oma Häme helpottaa suun terveydenhuollon aikojen siirtämistä ja perumista tarjoamalla digitaaliset asiointimahdollisuudet useimmissa tilanteissa.

Täysi-ikäisten asiakkaiden ajat

Ajan siirto ja peruminen onnistuu viimeistään 24 tuntia ennen vastaanottoa digitaalisesti.

Ajan siirron ja peruutuksen voi tehdä menemällä omiin ajanvarauksiin joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palveluun kirjaudutaan tunnistautumalla joko mobiilivarmenteella tai henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla.

Alaikäisten asiakkaiden ajat

Ajan siirto onnistuu digitaalisesti viimeistään 1 tunti ennen vastaanottoa. Ajan voi siirtää enintään 2 kertaa.
 
Ajan siirron voi tehdä menemällä omiin ajanvarauksiin joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Palveluun kirjaudutaan tunnistautumalla joko mobiilivarmenteella tai henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla.
 
Aika perutaan joko

• soittamalla Suun terveydenhuollon kiireettömään Ensilinjaan 03 629 6301, ma–pe klo 8–15
• jättämällä ääniviesti kiireettömän Ensilinjan puhelinvastaajaan numerossa 03 629 6301, avoinna ympäri vuorokauden tai
• asioimalla Terveys-chatissa ma–pe klo 8–14.

Näissä tilanteissa ota aina yhteyttä Ensilinjaan

Päivystys-, röntgen-, erikoishammaslääkärin ja oikomishoidon aikojen siirrot ja perumiset hoidetaan ainoastaan joko

• soittamalla Suun terveydenhuollon Ensilinjaan 03 629 6301, ma–pe klo 8–15
• jättämällä ääniviesti kiireettömän Ensilinjan puhelinvastaajaan numerossa 03 629 6301, avoinna ympäri vuorokauden tai 
• asioimalla Terveys-chatissa ma–pe klo 8–14.

Toisen puolesta asiointi

Aikoja voi siirtää ja perua myös toisen henkilön tai alle 18-vuotiaan lapsen puolesta, jos asiakkaalla on siihen valtuutus.

Henkilö, jonka puolesta asiakas haluaa asioida, valitaan Suomi.fi-verkkopalvelussa.
 
Lue lisää toisen puolesta asioinnista

UUTINEN / 02.02.2026

Ikäihmisten asumispalveluiden muutokset näkyvät asiakkaille tänä vuonna

Oma Häme käynnistää helmikuussa asumispalveluita koskevat yt-neuvottelut. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkkopäätösten toimeenpano alkaa näkyä konkreettisesti asiakkaille vuonna 2026. Myös ikäihmisten asumispalveluissa muutoksia on tulossa vuoden aikana muutamiin yksiköihin. Palvelumuutokset näkyvät konkreettisesti asiakkaille myöhemmin tänä vuonna.  

Tässä vaiheessa Oma Hämeessä tehdään palveluverkkopäätöksiin liittyviä sisäisiä järjestelyjä. Hyvinvointialue käynnistää ikäihmisten asumispalveluita koskevat yhteistoimintaneuvottelut 11.2.2026. Neuvotteluiden piirissä on noin 75 henkilöä. 

Neuvottelujen tavoitteena ei ole työvoiman vähentäminen, vaan olemassa olevan työvoiman uudelleenjärjestely. Neuvottelujen kohteena oleville henkilöille pyritään tarjoamaan ensisijaisesti heidän työsopimuksensa mukaista tarjolla olevaa työtä asumispalveluiden tulosalueella. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen maaliskuun aikana. Neuvotteluiden lopputulos tulee voimaan vuoden 2026 aikana. 

Asiakkaita koskevat muutokset toteutetaan vaiheittain ja niiden toimeenpanossa kuullaan asiakkaita, omaisia ja henkilöstöä. Helmikuusta lähtien asumisyksiköissä järjestetään infotilaisuuksia ja asiakkaille toimitetaan myös tiedote muutoksista. Ympärivuorokautisten pitkäaikaisten hoivan asiakkaiden sekä omaisten kanssa käydään henkilökohtaiset keskustelut.  

Palveluverkkopäätösten tavoitteena on varmistaa laadukkaat palvelut ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö.  

Vuoden 2026 aikana ikäihmisten asumisyksiköissä tapahtuu seuraavia muutoksia: 

Janakkala, Hämeenlinna ja Riihimäki:  

• Hämeenlinnan Ilveskodin toiminta ja Janakkalan Tapailakodin toiminta siirtyvät uusiin tiloihin Janakkalaan ja Riihimäelle vuoden 2026 aikana.  

• Molemmat yksiköt tarjoavat jatkossa lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista. 

• Suunnitelmien mukaan Tapailakodissa olevien omaishoidettavien jaksot jatkuisivat tulevaisuudessakin Janakkalassa. Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoivassa oleville asiakkaille etsitään heidän palvelutarpeitaan vastaava paikka muualta hyvinvointialueelta.  

• Oma Häme luopuu samalla Tapailakodin kiinteistöstä ja vuokrasopimuksesta, mikä tuo arviolta jatkossa tulevina vuosina 0,5 miljoonan euron vuosisäästöt.  

• Ilveskodissa on tällä hetkellä 18 asiakaspaikkaa ja Tapailakodissa 44. 

Hämeenlinna (Tuulos):  

• Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Birgittakoti muutetaan pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen yksiköksi. 

• Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikainen yhteisöllisen asuminen tarkoittaa kodinomaista asumista henkilöille, jotka eivät pärjää kotihoidon turvin, mutta eivät myöskään tarvitse ympärivuorokautista palveluasumista. 

• Vanha toiminta jatkuu yksikössä vielä hetken aikaa samanaikaisesti.  

• Oma Hämeen asiakasohjaus tekee jokaiselle asiakkaalle yksilöllisen suunnitelman jatkosta. Asukkaille etsitään heidän palvelutarpeitaan vastaava paikka muualta hyvinvointialueelta.  

• Birgittakodissa on tällä hetkellä 14 asiakaspaikkaa. 

UUTINEN / 02.02.2026

Kuka on Oma Hämeen Sydän? Asiakkaat voivat jälleen äänestää sydämiin jääneitä ammattilaisia

Oma Häme kutsuu jälleen asiakkaansa kertomaan hyvistä ja mieleenpainuvista palvelukokemuksistaan. Viime vuonna ensimmäistä kertaa toteutettu Oma Hämeen Sydän -äänestys järjestetään nyt uudelleen helmikuussa. Sen tavoitteena on nostaa esiin työntekijöitä, työpareja ja yksiköitä, jotka ovat jättäneet asiakkaiden sydämiin erityisen jäljen.
 
Äänestykseen voivat osallistua kaikki Oma Hämeen asiakkaat. Äänen voi antaa joko sähköisesti lomakkeella tai kirjallisesti toimittamalla sen hyvinvointialueen kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet löytyvät tämän tiedotteen lopusta. 
 
– Haluamme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden vaikuttaa henkilökuntamme palkitsemiseen kertomalla, mistä ovat saaneet sydämiin jääneen kokemuksen. Samalla haluamme osoittaa, kuinka Oma Hämeessä arvostetaan henkilöstön panosta ja sitoutumista asiakaskokemuksen parantamiseen, kertoo kampanjaa ideoinut asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen.

Äänestysaikaa on helmikuun loppuun

Viime vuonna Oma Hämeen Sydän -ääniä sai yhteensä noin 130 työntekijää, noin 30 työparia ja 60 eri yksikköä. Näiden joukosta Oma Hämeen raati valitsi kuusi palkittavaa, jotka huomioitiin hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä huhtikuussa 2025. Myös tänä vuonna äänestyksessä menestyviä palkitaan huhtikuun henkilöstöpäivillä.
 
Positiivinen palaute omasta työstä on tärkeää kaikille, mutta erityisen merkityksellistä se on sosiaali-, terveys- ja pelastualan ammattilaisille, jotka tekevät vaativaa työtä usein kovan paineen alla. Asiakkaiden antama kiitos ja tunnustus voi vahvistaa työn merkityksellisyyden kokemusta ja jaksamista arjessa.
 
Viime vuotiset palkitut edustivat hyvin erilaisia hyvinvointialueen tehtäviä. Erityisesti kiitosta saivat ammattilaiset, joiden työ liittyy elämän suuriin käännekohtiin, kuten syntymään tai kkriisitilanteisiin: esimerkiksi kätilöt sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät.
 
Oma Hämeen Sydän -äänestys on avoinna 28.2.2026 saakka, ja äänen voi antaa useammalle henkilölle, työparille tai yksikölle.

Anna äänesi täyttämällä tämä lomake

Voit toimittaa äänesi perusteluineen myös Oma Hämeen kirjaamoon. Merkitse kuoreen otsikoksi "Oma Hämeen Sydän -ääni"

Käyntiosoite: Oma Hämeen kirjaamo, Viipurintie 1-3, 13200 Hämeenlinna

Postiosoite: Oma Hämeen kirjaamo, PL 39, 13100 Hämeenlinna

Lue viimevuotisista palkituista: Oma Hämeen sydämet on palkittu – kiitos asiakkaillemme

Who is the Heart of Oma Häme?

Have you, as a customer of Oma Häme, received such a positive experience that it has left a permanent mark in your heart?

Tell us through this form  who or what this customer experience was related to.

Give your “Heart of Oma Häme” vote to a special person, an excellent pair of co-workers, or even an entire unit. Your justifications are valuable to us and to the recipient of the feedback.

We will reward our professionals based on the nominations at the Oma Häme staff day in April.

The form will be open throughout February 2026. By reopening the form, you can also vote for several people, pair of co-workers or units.

UUTINEN / 30.01.2026

Oma Hämeen sähköinen asiakaspostitus Suomi.fi-palvelun kautta laajenee helmikuun alussa

Oma Häme laajentaa 2. helmikuuta alkaen Suomi.fi-viestien käyttöä asiakasviestinnässään. Jatkossa kaikki terveyspalveluiden ajanvarauskirjeet ja niiden liitteet lähetetään Suomi.fi-palvelussa niille, joilla se on käytössä. Muutos ei koske asiakkaita, jotka eivät käytä digipalveluita. He saavat ajanvarauskirjeensä edelleen paperipostina.

Sähköiseen postitukseen siirtyvät myös kaikki palvelusetelit, kuten:
•    ikäihmisten kotihoito
•    ympärivuorokautinen palveluasuminen
•    lapsiperheiden palvelut
•    alle 23-vuotiaiden lyhytterapia
•    vammaispalvelut
•    erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palvelusetelit

Helmikuun 2026 aikana Suomi.fi-viesteihin tulevat lisäksi useat kuntoutuksen päätökset ja kirjeet, kuten apuvälineitä koskevat maksusitoumukset, lainaussopimukset sekä apuvälineiden palautuspyynnöt.

Sähköinen viestintä ensisijaiseksi

Tavoitteena on, että kaikki asiakkaalle lähtevä posti toimitetaan Oma Hämeestä ensisijaisesti sähköisesti niille asiakkaille, jotka ovat ottaneet Suomi.fi-viestit käyttöön. Asiakkaat, jotka eivät käytä Oma Hämeen digipalveluita tai Suomi.fi-palvelua muiden viranomaisten kanssa, saavat viestit paperipostina.

Tänä vuonna voimaan tuleva lakimuutos velvoittaa viranomaisia lähettämään asiakasviestit ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-palvelun kautta. Kyseessä on valtakunnallinen muutos, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille nopeampi, turvallisempi ja luotettavampi tapa vastaanottaa viranomaispostia.

Oma Häme aloitti Suomi.fi-viestien käytön asiakasviestinnässään 1. joulukuuta. Ensimmäisinä palvelua käyttävät sisätautien poliklinikka, Sydänsairaala ja muistipoliklinikka. Myös palvelusetelipäätöksiä on jo toimitettu sähköisesti. 

Mikäli asioit sähköisesti ja tunnistautuneena jossain viranomaispalvelussa (esim. OmaVero, OmaKela tai Oma Häme-sovellus), niin Suomi.fi-viestit ovat jo käytössäsi. Silloin Oma Hämeen ajanvarausilmoitukset ja liitteet näkyvät siellä.

Jos et halua vastaanottaa viranomaisviestejä sähköisesti, voit itse muuttaa asetuksesi Suomi.fi-palvelussa paperipostiksi. Sote-ammattilaiset eivät pysty tekemään muutosta asiakkaan asetuksiin. Tarvittaessa teknistä tukea saa Digi- ja väestövirastosta.

Valinta koskee kaikkea viranomaispostia, eikä yksittäisiä viestejä voi valita erikseen.

Tärkeää: seuraa viestejäsi

Huomioithan, että käyttämättä jätetystä ajasta tai peruuttamattomasta vastaanottokäynnistä voidaan periä maksu. Vastaanottokutsu voi tulla Suomi.fi-viestinä, joten viestien säännöllinen seuraaminen on erittäin tärkeää.

Saat ilmoituksen uudesta viestistä, kun lisäät Suomi.fi-palveluun sähköpostiosoitteesi tai otat Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttöön.

Omat vastaanottoajat ja käynnit näkyvät myös Oma Häme -sovelluksessa. Jos sinulla on sovellus käytössä ja ilmoitukset päällä, saat muistutuksen tulevasta ajasta kaksi päivää etukäteen.

Näin käytät Suomi.fi-viestejä turvallisesti
•    Tarkista Suomi.fi-viestisi säännöllisesti.
•    Ota käyttöön Suomi.fi-mobiilisovellus ja sähköposti-ilmoitukset.
•    Älä koskaan siirry Suomi.fi-viesteihin sähköpostissa tai tekstiviestissä olevan linkin kautta.
•    Kirjoita osoite selaimen osoiteriville itse: suomi.fi/viestit.
•    Vältä hakukoneiden linkkejä ja epäilyttäviä sivustoja.

Suomi.fi-valtuuksilla voit myös lukea toisen henkilön viestejä, jos hoidat hänen asioitaan.

Lisätietoa Suomi.fi-viestien käytöstä Oma Hämeessä ja tarkemmat ohjeet löydät verkkosivuiltamme: Suomi.fi -viestit

UUTINEN / 30.01.2026

TV-kanavamuunnin siirretään nykysairaalasta Assiin perjantaina 30.1.2026

TV-kanavamuunnin siirretään nykysairaalasta Assiin perjantaina 30.1.2026. Tämän seurauksena televisiokanavat poistuvat käytöstä nykysairaalan aulan ja päivystyksen tiloista.

Muutos on pysyvä ja liittyy sairaalatoiminnan siirtymiseen Assiin, jonne TV-järjestelmän yhteys jatkossa keskitetään. Nykysairaalan aulan ja päivystyksen televisiot eivät siirron jälkeen enää näytä televisiokanavia.

Osana Assiin siirtyvien järjestelmien käyttöönottoa ja testausta nykysairaalalla käytössä olleita näyttöjä siirretään helmikuun aikana uuteen sairaalaan. Siirrot toteutetaan ensisijaisesti siten, etteivät ne vaikuta merkittävästi päivittäistoimintaan.

Kiitämme ymmärryksestä muutoksen keskellä.

UUTINEN / 29.01.2026

Tavoitat suun terveydenhuollon Terveys-chatista 2.2. alkaen

Suun terveydenhuollon chat palvelee jatkossa osana Oma Hämeen Terveys-chattia. Muutos astuu voimaan maanantaina 2. helmikuuta. Kun terveyteen liittyvä asiointi alkaa yhdestä paikasta, avun löytäminen helpottuu ja nopeutuu. Useat asiat hoituvat kätevästi ilman vastaanottokäyntiä.

Suun terveydenhuollon ammattilaiset tavoitettavissa arkisin

Voit aloittaa Terveys-chatin Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa omahame.fi. Aloita chat -painike löytyy verkkosivujen oikeasta alakulmasta.

Asiointi Terveys-chatissa alkaa oirekyselyn täyttämisellä. Oirekysely ohjaa suoraan oikean terveydenhuollon ammattilaisen luo – myös suun terveyteen liittyvissä asioissa.

Chat on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–20. Ammattilaisten tavoitettavuus vaihtelee palveluittain:

• Sairaanhoitaja ja lääkäri: ma–pe klo 8–20
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut: ma–pe klo 9–15
• Fysioterapia: ma–pe klo 8–15
• Suun terveydenhuolto: ma–pe klo 8–14

Jos asioit suun terveydenhuollon ammattilaisen paikallaoloajan ulkopuolella, kiireellinen asiasi ohjautuu sairaanhoitajalle. Kiireettömissä asioissa voit tallentaa oirekyselyn ja palata chattiin myöhemmin.

Katso tarkemmat ohjeet asiointiin Terveys-chatissa

Asioi myös toisen puolesta

Voit asioida chatissa myös toisen henkilön tai alle 18-vuotiaan lapsesi puolesta, jos sinulla on siihen valtuutus. Puolesta asioitava henkilö valitaan Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Lue lisää toisen puolesta asioinnista

Terveys-chat on osa Oma Hämeen digipalvelukokonaisuutta

Terveys-chat ja muut Oma Hämeen chat-palvelut – neuvola-chat, aikuissosiaalityön chat ja info-chat – ovat osa Oma Hämeen digipalvelukokonaisuutta.

Digipalvelut eivät korvaa perinteisiä palveluita, vaan täydentävät niitä tarjoamalla helpon ja sujuvan väylän laadukkaiden palveluiden piiriin.

Hyvinvointialueen digipalvelut ovat kätevimmin käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivustolla osoitteessa omahame.fi. Chatin voi aloittaa myös jokaiselta Oma Hämeen verkkosivun sivulta.

UUTINEN / 29.01.2026

Palvelustrategiaseminaari kokosi lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet rakentamaan Oma Hämeen palveluiden tulevaisuutta

Oma Häme järjesti 19. tammikuuta palvelustrategiaseminaarin, jossa hyvinvointialueen lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet osallistuivat palvelustrategian valmisteluun. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa palveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä.

Palvelustrategia luo yhteisen suunnan, periaatteet ja reunaehdot palveluiden järjestämiselle. Seminaarin tavoitteena oli tuoda laajasti eri toimielinten näkemykset osaksi strategiatyötä ja kirkastaa palvelustrategian keskeisiä periaatteita.

Palvelustrategia nojaa aluevaltuuston lokakuussa 2025 hyväksymiin strategisiin painopisteisiin. Hyvinvointialueen merkitys ja arvot ovat tulevassa strategiassa samat kuin vielä voimassa olevassa strategiassa. Seminaarityöskentelyä alustivat hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, strategia ja integraatio -toimialan toimialajohtaja Satu Ala-Kokko, asiakkuusjohtaja Heli Aalto sekä strategia- ja integraatiopäällikkö Teija Suorsa-Salonen. Alustuksissa käytiin läpi palvelustrategian roolia osana hyvinvointialueen strategista kokonaisuutta, valmistelun aikataulua sekä keskeisiä sisältöjä.

Seminaarin ryhmätyöskentelyssä kolmen lautakunnan, integraatiovaliokunnan ja vaikuttamistoimielinten edustajat tarkastelivat strategian painopisteitä omista näkökulmistaan. Keskusteluissa korostuivat asiakaslähtöisyys, palvelujen yhdenvertaisuus, ennaltaehkäisy sekä strategisten kumppanuuksien merkitys.

Ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys tärkeää

Hyvinvointialueella kuuluu olla lain mukaan kolme erilaista vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto​, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ne edistävät demokratiaa ja myös niiden asukkaiden osallisuutta ja kuulemista, jotka muutoin voisivat tulla heikosti kuulluksi ja huomioiduiksi. Vaikuttamistoimielimet osallistuvat hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin.

Nuorisovaltuuston keskustelussa painottuivat lasten ja nuorten yhdenvertaiset palvelut sekä ammattilaisten työn kohdentaminen asiakastyöhön.

– Palvelustrategian on turvattava lasten ja nuorten palvelut asuinpaikasta riippumatta. Asiantuntijoiden aikaa tulee vapauttaa asiakastyöhön hallinnollisen kuorman sijaan, ja uusia teknologioita on hyödynnettävä järkevästi, toteavat nuorisovaltuuston edustajat Alpert Aro (pj.) ja Juho Rintakoski (vpj.).

Vammaisneuvostossa korostui asiakasryhmien moninaisuus ja yksilöllisten ratkaisujen tarve.

– Vammaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan palveluiden on vastattava yksilöllisiin tarpeisiin. Asiakas on nähtävä kokonaisuutena, ja palvelujen alueellinen yhdenvertaisuus on turvattava. Lisäksi palvelujen saavutettavuuteen ja tilojen esteettömyyteen tulee kiinnittää erityinen huomio niitä kehitettäessä, painottaa vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Mohr.

Vanhusneuvoston keskusteluissa painotettiin strategian näkyvyyttä arjessa sekä ennaltaehkäisyn ja osaamisen varmistamisen merkitystä.

– Strategian on näyttävä käytännön työssä. Ennaltaehkäisy, palvelujen saavutettavuus ja strategiset kumppanuudet ovat ikäihmisten palveluiden kannalta keskeisiä. Henkilöstölle tulee taata mahdollisuus osaamisen kehittämiseen muuttuvia palvelu- ja osaamistarpeita vastaavaksi, sanoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Soila Nordström.

Kumppanuuksista voimaa

Oma Hämeellä on lakisääteisten lautakuntien lisäksi kolme palveluihin liittyvää lautakuntaa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan tehtävänä on käsitellä, päättää ja linjata terveydenhuollon toimialan asioista. Elämänkaarilautakunnan tehtävänä on puolestaan käsitellä, päättää ja linjata ikäihmisten palveluiden sekä perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden asioita. Turvallisuuslautakunnan tehtävänä on puolestaan käsitellä, päättää ja linjata pelastuspalveluiden asioista. Määräaikainen integraatiovaliokunta seuraa hyvinvointialueen palveluintegraatiota, asukas- ja asiakaspalautetta sekä kuntien ja hyvinvointialueen palvelurajapinnan toimivuutta.

Elämänkaarilautakunnassa palvelustrategiaa tarkasteltiin sekä asiakkaiden että henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta.

– Palveluiden saatavuus, ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen palvelut ovat keskeisiä. Kumppanuudet kuntien ja työllisyysalueiden kanssa nähdään tärkeänä osana kokonaisuutta, toteaa elämänkaarilautakunnan puheenjohtaja Erja Hirviniemi (vas.).

Integraatiovaliokunnassa korostuivat eheät palvelupolut ja kumppanuuksien vahvistaminen.

– Asiakaslähtöiset ja yhtenäiset palvelupolut edellyttävät pitkäjänteistä integraatiotyötä. Nyt on oikea aika vahvistaa kumppanuuksia kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa, sanoo integraatiovaliokunnan puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.).

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan näkemyksissä painottuivat kokonaisvaltainen asiakaslähtöisyys ja yhteistyön uudistaminen.

– Palvelustrategian ytimessä on asiakkaan kuuleminen ja eri toimijoiden yhteinen työ. Kumppanuuksia on rakennettava uudella tavalla, jotta koko alueen potentiaali saadaan käyttöön, toteaa terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan 2. varapuheenjohtaja Maija Kranni (vihr.).

Turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja Johanna Wiisak (kesk.) korostaa turvallisuuden läpileikkaavaa roolia palvelustrategiassa.

– Asiakasturvallisuus ja yhdenvertaiset, selkeät palveluprosessit varmistuvat yhtenäisillä toimintatavoilla sekä henkilöstön osaamisen, jaksamisen ja riittävyyden kautta. Lisäksi asiakkaan aktiivista roolia omassa turvallisuudessaan tulee vahvistaa.

Wiisakin mukaan turvallisuus ja varautuminen rakentuvat monialaisen ja pitkäjänteisen kumppanuusverkostotyön pohjalle.

Toimintaympäristön muutokset ohjaavat strategiatyötä

Strategiatyön tausta-aineistona hyödynnetään aluevaltuuston hyväksymää toimintaympäristöanalyysia. Oma Hämeen omana asiantuntijatyönä laadittu analyysi nostaa esiin lähivuosien keskeiset muutokset ja haasteet, joihin hyvinvointialueen on toimintaansa kehittämällä vastattava.

Analyysin mukaan Väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle. Samalla teknologian kehitys ja yhteistyön vahvistaminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia palveluiden uudistamiseen.

Palvelustrategian valmistelu jatkuu kevään aikana viranhaltijatyönä ja toimielinkäsittelyinä. Seminaarissa esiin nousseet näkemykset hyödynnetään palvelustrategialuonnoksen jatkotyössä ennen sen etenemistä päätöksentekoon.

UUTINEN / 28.01.2026

Ikääntyneiden perhehoidon asiakkaiden palvelutarpeita arvioidaan uudistuksen myötä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus on päivittänyt ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteita (15.12.2025). Perhehoitopalvelujen myöntämisen perusteita on täsmennetty ja uudistettu, ja samalla perhehoidon toimintaohjeisiin on tehty päivityksiä. Perhehoitopalveluihin kuuluu asiakkaan kotona tapahtuva perhehoito sekä perhehoitajan kotona tapahtuva lyhytaikainen, osavuorokautinen tai pitkäaikainen perhehoito. 

Muutoksen myötä perhehoidon asiakkaiden palvelutarpeita arvioidaan uudelleen. Oma Hämeen palveluohjaajat ovat yhteydessä kaikkiin kyseistä palvelua saaviin asiakkaisiin, ja heille on myös lähetetty asiaa koskeva tiedote postilla. Perhehoitajille on toimitettu asiaan liittyen oma tiedotteensa ja heille pidetään muutoksista tarkempi info- ja keskustelutilaisuus. 

Mikäli asiakkaan palveluihin tehdään arvioinnin perusteella muutoksia, palveluohjaajat auttavat asiakkaita pohtimaan, millaista tukea hän tarvitsee arkeensa jatkossa. Mikäli asiakkaan palveluihin tulee uudelleenarvioinnin jälkeen muutoksia tai ne päättyvät, asiakkaalle tehdään tästä erillinen päätös. Nykyiset palvelut ovat asiakkaan käytössä uudessa päätöksessä mainittuun päivämäärään asti. 

Oma Hämeellä perhehoitopalveluita on eriasteisiin tarpeisiin. Esimerkiksi pitkäaikainen perhehoito on sekä asiakkaan jokapäiväisen hoidon ja huolenpidon että asumisen muodostama kokonaisuus eikä siihen tehdä muutoksia kuin erityisistä syistä. 

Myöntämisperusteiden uudistuksessa on mm. jokaiseen perhehoitopalvelumuotoon täsmennetty omat myöntämisperusteensa, kun tähän asti ne ovat olleet yhteiset. Kaikkiin palveluihin on myös määritelty RAI-mittaristoon liittyviä perusteita sanallisten kuvausten lisäksi. 

UUTINEN / 27.01.2026

Lääkeautomaattien erillisvuokraus päättyy Oma Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ei myönnä enää jatkossa lääkeautomaattia asiakkaiden käyttöön erillisellä kuukausivuokralla. Lääkejakelu hoidetaan jatkossa esimerkiksi säännöllisen kotihoidon kautta. 

Kotihoidossa on ollut käytössä toimintamalli, jossa asiakkaille on voitu tukipalveluna myöntää lääkeautomaatti käyttöön kuukausivuokran suuruisella maksulla. Mikäli automaatin lisäksi asiakas on tarvinnut lisäapua lääkehoitonsa toteuttamiseen, kotihoito on tehnyt sitä tilapäisinä kotihoidon käynteinä. Aluehallitus on päivittänyt ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteita kokouksessaan 15.12.2025. Uusien palvelun myöntämisperusteiden mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ei myönnetä jatkossa lääkeautomaattia asiakkaiden käyttöön kuukausivuokraisella periaatteella tilapäisen kotihoidon tuella. 

Mikä muuttuu? 

Mikäli asiakas tarvitsee jatkossa laajempaa apua lääkehoidon toteuttamiseen, Oma Häme myöntää hänelle säännöllistä kotihoitoa. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että lääkeautomaatti on edelleen asiakkaan käytössä, mutta siitä ei veloiteta erikseen vuokraa, vaan asiakkaalle määritellään säännöllisen kotihoidon maksu, joka sisältää mahdollisen lääkkeiden koneellisen annosjakelun ja lääkeautomaattipalvelun sekä kotihoidon käynnit. 

Mikäli asiakas tarvitsee lääkkeidenjakoon teknistä apua, mutta muutoin lääkehoitoon liittyvät asiat hoituvat itsenäisesti tai läheisten avulla, Oma Hämeen palveluohjaajien kanssa voi suunnitella muita vaihtoehtoja avun organisoimiseen.  

Muutoksen myötä Oma Hämeen palveluohjaajat ovat yhteydessä kaikkiin kyseistä palvelua saaviin asiakkaisiin, ja heille on myös lähetetty asiaa koskeva tiedote postilla. Palveluohjaajat tarkastelevat asiakkaan kanssa, miten lääkehoito järjestetään jatkossa. Muutos voi laskea tai nostaa asiakasmaksuja. 

Yhteisen keskustelun ja arvioinnin myötä palvelun päättymisestä ja mahdollisista jatkopalveluista tehdään uudet päätökset asiakkaille. Nykyiset palvelut ovat asiakkaan käytössä uudessa päätöksessä mainittuun päivämäärään asti.  

UUTINEN / 27.01.2026

Varo hammashoitoajasta muistuttavia huijaustekstiviestejä

Oma Häme on saanut asiakkailta viime päivinä kyselyjä oudoista tekstiviesteistä. Asiakkaat ovat saaneet tekstiviestejä, joissa viitataan tulevaan käyntiin hammashoidossa. Viestissä on mukana linkki, jolla kalastellaan vastaanottajan henkilötietoja tai pankkitunnuksia. 

Viestit eivät ole Oma Hämeen lähettämiä. Jos saat tällaisen viestin, jätä se huomiotta. Älä avaa linkkiä tai syötä tietojasi millekään sivustolle.

Oma Häme lähettää muistutuksia tulevasta hammashoitokäynnistä tekstiviestillä, mutta niissä ei ole linkkejä mukana, ja lähettäjänä on Oma Häme.

Huijausviesteistä on raportoitu laajalti valtakunnallisesti – huijausviestit eivät kohdistu yksinomaan Oma Hämeeseen.

UUTINEN / 23.01.2026

Määrätietoinen työ on tuottanut tulosta – Oma Hämeen talous on kääntynyt ylijäämäiseksi

Oma Hämeen taloustilanne on kääntynyt selvästi parempaan suuntaan. Tuoreimman tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen vuoden 2025 tulos on 26,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on hyvin lähellä alkuperäistä, joulukuussa 2024 hyväksyttyä talousarviota. Alkuperäinen talousarvio sisälsi 28,3 miljoonan euron ylijäämätavoitteen, jota pidettiin erittäin vaikeana saavuttaa. Nyt näyttää siltä, että tavoite toteutuu lähes kokonaisuudessaan.

– Tämä on ennennäkemätön käänne julkisessa sote-taloudessa. Talouden suunta on saatu käännettyä johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä työllä tilanteessa, jossa toimintaympäristö on ollut erityisen haastava, toteaa Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.

Tilinpäätösennuste tarkentuu vielä, ja siihen liittyy noin viiden miljoonan euron edestä epävarmuustekijöitä. Myös kertaluonteisten erien lopullinen kohdentuminen voi vielä muuttua ennen lopullista tilinpäätöstä, joka valmistuu maaliskuun alussa.

Lähtötilanne vuoteen 2026 aiempaa vahvempi

Kokonaisuutena ennuste on kuitenkin 13,8 miljoonaa euroa parempi kuin se lähtötaso, jota käytettiin vuoden 2026 talousarvion pohjana. Oma Hämeen kustannuskehitys on ollut viimeiset kaksi vuotta poikkeuksellista koko julkisella sote-alalla. Vuonna 2024 toimintakate kasvoi vain 1 prosentin, mikä sijoitti Oma Hämeen valtakunnallisesti parhaiden joukkoon. Vuoden 2025 tilinpäätösennusteessa toimintakate supistui 1 prosentin, mikä on harvinaista.

– On hyvä, että toimialat ennustavat varovaisesti, mutta uskalsin vähän odottaa että tulos paranee. Vuoden 2026 talousarvio sisältää 30 miljoonaa säästöjä tarkennettavaksi muutostalousarvioon - tämä lohkaisee tarpeesta 13 miljoonaa, ja jos saamme valtiota hiukan lisäaikaa, niin voimme jaksottaa loput toteutettavaksi vähän hallittavammin. Olemme edelleen suunnitellulla uralla, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Talouden myönteisestä kehityksestä huolimatta Oma Hämeen on jatkettava tiukkaa taloudenpitoa. Hyvinvointialueen taseessa on edelleen noin 83 miljoonaa euroa alijäämää, joka nykyisen lainsäädännön mukaan on katettava tämän vuoden loppuun mennessä. 

Valtiovarainministeriössä valmistellaan mahdollisuutta myöntää hyvinvointialueille kahden vuoden lisäaika alijäämien kattamiseen, mutta päätöstä asiasta ei ole vielä tehty. Tarkkaa taloudenpitoa ja toiminnan tehostamista on jatkettava ja alijäämät on katettava. Mahdollinen lisäaika auttaisi kustannustehokkuutta parantavien toimenpiteiden suunnittelussa, ajoittamisessa ja niiden vaikutusten hallinnassa.

Henkilöstökulut ja toiminnan tehokkuus parantuneet

Henkilöstökulut ovat nousseet vuoden 2025 tilinpäätösennusteessa selvästi voimaan tulleita palkankorotuksia vähemmän. Erityisesti sairaspoissaolojen määrässä, lisä- ja ylitöissä, hälytyskorvauksissa sekä vuokratyövoiman käytössä on saatu aikaan selkeää säästöä. Tilinpäätösarvion mukaan henkilöstökulut ovat noin 8 miljoonaa euroa palkankorotustasoa pienemmät.

Tulosta on saavutettu pitkäjänteisellä työllä. Sairauspoissaoloja on pyritty vähentämään, työvuorosuunnittelua on kehitetty ja työtä on järjestetty aiempaa järkevämmin. Tarkempi analyysi valmistuu, kun lopulliset tilinpäätösluvut ovat käytettävissä.

Vuonna 2025 Oma Hämeen toimintatulot kasvoivat 2,2 prosenttia, samalla kun toimintakulut pienenivät 0,5 prosenttia. Asiakasmaksutuotot kasvoivat noin 10 prosenttia, vaikka kasvu jäi hieman alkuperäistä talousarviota pienemmäksi.

Talouden kehitys kertoo siitä, että toimintaa on onnistuttu tehostamaan merkittävästi. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja sen kattaminen ohjaa edelleen vahvasti talouden suunnittelua.

Tilinpäätösennustetta käsitellään aluehallituksessa 9. helmikuuta, jolloin kokonaiskuva tarkentuu edelleen. Mahdollisesta lisärahoituksen hakemisesta päätetään myöhemmin kevään aikana muutostalousarvion yhteydessä.

Onnistumisia talouden tasapainottamisen rinnalla

Oma Hämeen talouden suunnan kääntymistä tukevat myös toiminnalliset tulokset. Lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut on pystytty järjestämään pääosin vaatimusten mukaisesti, vaikka toimintaa on samaan aikaan tehostettu ja sopeutettu. Lue lisää: Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä

Asiakaskokemusta mitataan säännöllisesti NPS-mittarilla, ja tulosten perusteella asiakkaat ovat valmiita suosittelemaan Oma Hämeen palveluja. Tämä kertoo arjessa toimivista ja luottamusta herättävistä palveluista. Vuonna 2025 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi pysyi koko vuoden yli 80:ssä ja oli joulukuussa 84,2. Myös ensilinjapalveluiden NPS oli korkea ja oli joulukuussa 77,7. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimus 2025 osoittaa, että Oma Hämeen henkilöstö kokee työnsä pääosin mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Työyhteisöjen toimivuus ja esihenkilötyö arvioitiin myönteisesti, ja vastausaktiivisuus oli valtakunnallista tasoa selvästi korkeampi. Lue lisää: Työhyvinvointikysely 2025: Oma Hämeen tulokset myönteisiä

Lisäksi Oma Häme sai viime vuonna valtakunnallista tunnustusta kehittämistyöstään, kun hyvinvointialue palkittiin Kuntien ja hyvinvointialueiden Tärkeissä töissä -gaalassa vuoden innostavimpana hyvinvointialueena. Lue lisää: Oma Häme on innostavin hyvinvointialue! 

Nämä tulokset osoittavat, että Oma Häme on onnistunut yhdistämään talouden tasapainottamisen, palvelujen turvaamisen ja henkilöstön sekä asiakkaiden näkökulman. Tämän pohjalta on hyvä jatkaa aktiivista kehitystyötä. 

UUTINEN / 22.01.2026

Oma Hämeen palveluseteleitä toimitetaan jo Suomi.fi-palvelun kautta

Oma Hämeeltä lähetettäviä palveluseteleitä toimitetaan asiakkaille uudella tavalla. Palvelusetelipäätöksiä liitteineen on toimitettu 7.1.2026 lähtien Suomi.fi-viestinä niille asiakkaille, joilla on Suomi.fi-palvelu käytössä.  Asia koskee ikäihmisten kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen, lapsiperheiden palvelujen, alle 23-vuotiaiden lyhytterapian, vammaispalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluseteleitä. Jos asiakas ei käytä Suomi.fi -palvelua lainkaan, saa hän edelleen päätökset paperipostina.   

Osa kuntoutuksen asiakkaista on voinut saada palveluseteleitä testitarkoituksessa Suomi.fi-palvelun kautta jo joulukuun alusta alkaen. Ennen vuotta 2026 tehdyt palvelusetelipäätökset on lähetetty kirjeitse. Ne voivat sisältää tietoja, jotka asiakkaan tulee antaa edelleen palvelusetelituottajalle. 

Kevään 2026 aikana astuu voimaan lakimuutos, joka velvoittaa Oma Hämeen, kuten muutkin viranomaiset siirtymään sähköiseen viestintään.

Toimi näin

Jos asiakkaalla on käytössään Suomi.fi-palvelu, on tärkeää muistaa käydä katsomassa omat Suomi.fi-viestit, koska asiasta ei enää lähetetä erillistä paperikirjettä. Asiakkaat, jotka eivät käytä valtakunnallista Suomi.fi-palvelua, saavat edelleen postinsa paperisena. 

Kaikki eivät välttämättä muista ja tiedä käyttävänsä jo Suomi.fi-palvelua. Kyse on sähköisestä postilaatikosta, jota viranomaiset ja julkisen hallinnon toimijat käyttävät viestien ja asiakirjojen lähettämiseen. Viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun.  

Jos käytät Suomi.fi-viestejä jo muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai Verohallinto), myös Oma Hämeen postit toimitetaan sinulle jatkossa automaattisesti sähköisesti. Tätä ei voi itse valita, koska kevään 2026 aikana astuu voimaan lakimuutos, joka velvoittaa Oma Hämeen, kuten muutkin viranomaiset siirtymään sähköiseen viestintään. Kun lakimuutos on tullut voimaan, Suomi.fi-viestit tulevat automaattisesti käyttöön, kun henkilö tunnistautuu järjestelmän. Siihen asti kirjautuessa järjestelmä kysyy suostumusta. 

Omista Suomi.fi-asetuksistaan henkilö voi valita, mikäli haluaa jatkossakin postinsa paperisena. Jos käyttäjä ei koskaan kirjaudu pankkitunnuksillaan mihinkään viranomaispalveluun, hän pysyy paperipostiasiakkaana, eikä valintaa tarvitse omista tiedoistaan käydä erikseen tekemässä. 

Jos asiakas haluaa palata paperipostiin, on hänen tehtävä muutos itse Suomi.fi-palvelussa.  Valinta on voimassa kuusi kuukautta. Sen jälkeen sähköiset viestit käynnistyvät uudelleen, jos asiakas kirjautuu vahvasti jonkun viranomaisen palveluun Suomi.fi -palvelussa. Muutos koskee kaikkea viranomaispostia. Asiakas ei voi valita, mitkä viestit tulevat kirjeenä ja mitkä sähköisesti. 

Oma Häme aloitti joulukuun alussa Suomi.fi-viestien käytön asiakasviestinnässään. Aluksi lähetetään esimerkiksi ajanvarauskirjeitä sisätautien poliklinikalta, Sydänsairaalasta ja muistipoliklinikalta.  Viranomaisten viestintä siirtyy vaiheittain ensisijaisesti Suomi.fi-viestien kautta tapahtuvaksi.

Lue lisää: Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

UUTINEN / 22.01.2026

Kuvantamispalvelut koko Kanta-Hämeen alueella – neljä toimipistettä, yksi hoitopolku

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kuvantamispalveluja tuotetaan tällä hetkellä neljässä toimipisteessä: Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Forssassa sekä Viipurintien terveyskeskuksessa. Kaikkia toimipisteitä käytetään aktiivisesti ja suunnitelmallisesti, jotta potilaat  saavat tarvitsemansa tutkimukset mahdollisimman sujuvasti ja hoitotakuun mukaisesti. –Kuvantamistutkimuksen paikka määräytyy aina hoidon sujuvuuden ja hoitotakuun näkökulmasta. Kun koko alueen toimipisteitä käytetään yhdessä, tutkimuksiin päästään oikea-aikaisesti  eikä hoito viivästy.

Viipurintien terveyskeskuksen röntgenissä tehdään tavallisia röntgentutkimuksia, ja se on käytössä syyskuuhun 2026 asti. Muut kuvantamistutkimukset toteutetaan Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan toimipisteissä tutkimuksen sisällön ja kiireellisyyden mukaan.

Kuvantamistutkimuksen paikka voi joskus olla eri kuin se yksikkö, jossa potilas muuten asioi. Tämä voi herättää kysymyksiä, mutta taustalla on aina hoidon kokonaisuuden ja sujuvuuden varmistaminen koko hyvinvointialueella. Kaikki potilaat eivät ole päivystyspotilaita,  ja moniin tutkimuksiin voidaan tarjota aikaa myös toisesta toimipisteestä.

Kaikissa toimipisteissä tutkimukset tehdään samoilla periaatteilla ja samoilla laatukriteereillä. –Riihimäellä, Forssassa ja Hämeenlinnassa tutkimukset tehdään samoilla laatukriteereillä ja ammattitaitoisen henkilöstön toimesta. Potilaan hoito on yhtä laadukasta riippumatta siitä, missä toimipisteessä tutkimus tehdään.

Jos potilas kieltäytyy tarjotusta tutkimusajasta toisessa toimipisteessä ilman lääketieteellistä estettä, tutkimuksen toteutuminen voi siirtyä ja hoitotakuun toteutuminen vaarantua. Tästä syystä potilaita kannustetaan hyödyntämään koko alueen palveluja, jotta  hoito etenee suunnitellusti.

Hämeenlinnassa valmistaudutaan parhaillaan uuteen Ahveniston sairaalaan. Muutto ja uusien laitteiden käyttöönotto ovat iso kokonaisuus, joka vaatii henkilöstöltä perehtymistä ja uuden teknologian haltuunottoa. –Uuteen Ahveniston sairaalaan siirtyminen on  iso kokonaisuus, ja muuton aikana osa tutkimuksista ohjautuu tavallista useammin muille paikkakunnille. Näin varmistamme potilasturvallisuuden ja sujuvan hoidon myös muutoksen keskellä. Jos kuvantamisaika on varattu Kanta-Hämeen keskussairaalaan, tutkimuksen sisällöstä riippuen kuvantaminen voidaan toteuttaa joko uudessa Ahveniston sairaalassa tai nykyisessä keskussairaalassa. Tämän vuoksi asiakkaan on hyvä varata tutkimuskäynnille normaalia enemmän aikaa ja saapua paikalle hyvissä ajoin, sillä toimipisteiden välinen siirtyminen voi olla tarpeen.

Tammikuussa käynnistyi AssiBussi, joka palvelee asiakkaita ja henkilöstöä kuljettaen arkisin klo 8–15 nykyisen Kanta-Hämeen keskussairaalan ja uuden Ahveniston sairaalan välillä. Kuljetus lähtee keskussairaalan pääovelta ja saapuu Ahveniston sairaalan pääsisäänkäynnille.

AssiBussin tarkoituksena on tehdä asioinnista mahdollisimman sujuvaa muuton aikana ja helpottaa siirtymistä toimipisteiden välillä. Tarkemmista käytännöistä ja aikatauluista kerrotaan myöhemmin lisää.

Tavoitteena on aina potilaan sujuva, turvallinen ja laadukas hoito – koko Kanta-Hämeen alueella.

UUTINEN / 22.01.2026

Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palveluihin pääsy on kahden viime vuoden aikana kehittynyt monissa palveluissa selvästi parempaan suuntaan. Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin.

Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.

– Talouden sopeuttaminen on vaatinut vaikeita päätöksiä, mutta se ei ole tarkoittanut lakisääteisistä palveluista tinkimistä. Seurannan perusteella voimme todeta, että palvelut toimivat ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Palveluihin pääsemisestä ja lakisääteisten velvoitteiden toteutumisesta vuonna 2025 on laadittu erillinen seurantaraportti, joka on koottu Oma Hämeen omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Raportti tukee toiminnan arviointia ja päätöksentekoa sekä tuo esiin kehittämistarpeita.

– Nämä mittarit kertovat, mitä meidän tulee lainsäätäjän mukaan tehdä. Säädöstely ei kaikilta osin ole mielestäni kovin onnistunutta, mutta yhdistettynä talouden tilanteeseen mittarit antavat selkeän suunnan sille, kuinka olemme onnistuneet sovittamaan toimintaa ja taloutta yhteen, Naukkarinen arvioi.

Kuulokeskuksen jonot on saatu purettua

Useissa terveyspalveluissa lakisääteiset tavoiteajat toteutuivat hyvin vuonna 2025. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy vaaditussa kolmessa kuukaudessa on toteutunut 100-prosenttisesti aikuisilla. Alle 23-vuotiaista kiireettömään hoitoon pääsi viime vuoden lopulla vaaditussa alle 14 vuorokauden määräajassa 99 prosenttia asiakkaista.

Myös suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on melko hyvin toteutunut lain mukaisessa ajassa viime vuonna. Yli 23-vuotiaiden hoitotakuu suun terveydenhuollossa piteni viime vuonna kuuteen kuukauteen. Tämä on käytännössä toteutunut yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alle 23-vuotiaiden hoitotakuu muuttui kolmeen kuukauteen – siinä ajassa hoitoon pääsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 89 prosenttia asiakkaista.

Kuulokeskuksen palveluissa hoitoon pääsy on ollut pitkään haasteellista, mutta tilanne on korjaantunut. Marraskuusta 2025 alkaen hoitoon pääsy on toteutunut lakisääteisessä ajassa (alle 180 vrk), mikä on merkittävä parannus aiempaan.

Ikäihmisten palveluissa palvelutarpeen arviointi on toteutunut hyvin. Viime vuoden lopulla palvelutarpeen arviointi valmistui lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa 98,6 prosenttisesti. Sen sijaan asumispalveluissa yksittäisten asiakkaiden odotusajat ylittivät viime vuoden lopussa ajoittain 90 vuorokauden lakisääteisen tavoitteen. 

Ensihoidon vasteajat ovat lyhentyneet

Kaikissa palveluissa lakisääteiset määräajat eivät vielä toteudu täysimääräisesti, ja tämä näkyy erityisesti sosiaalipalveluissa.

Lastensuojeluilmoitusten käsittely on kehittynyt myönteisesti, mutta lakisääteiseen määräaikaan ei vielä päästä kaikissa tapauksissa. Joulukuussa 2025 ilmoituksista 82,4 prosenttia käsiteltiin 7 vuorokauden määräajassa. Käsittelyaikojen lyhentämiseksi on tehty työnjakoon ja prosesseihin liittyviä muutoksia, ja kehitystyö jatkuu.

Vammaispalveluhakemusten ja toimeentulohakemusten käsittelyajoissa ei viime vuonna ihan päästy 7 arkipäivän tavoiteaikaan. Hakemusten käsittelyä on hidastanut erityisesti kahden eri asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö. Tämä on vaikuttanut tilastollisiin käsittelyaikoihin, vaikka asiakastyö sujuu käytännössä.

Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen. Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet selvästi vuodesta 2023, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 18 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 15 min 52 sek (vaade 15 min).

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa parannusta

Useissa palveluissa kehitys on ollut selkeää verrattuna vuoteen 2023. Erikoissairaanhoidossa lähetteiden käsittely on nopeutunut. Esimerkiksi psykiatrian erikoissairaanhoidossa lähetteet käsiteltiin viime vuoden lopussa kolmessa vuorokaudessa, kun lakisääteinen tavoite on 21 vuorokautta. 

– Erittäin talouspainotteisessa kansallisessa keskustelussa unohtuu usein se tosiasia, että hyvinvointialueet eivät kaikkialla perineet järjestelmää, jossa lakien ja asetusten vaatimukset ovat alun perin toteutuneet. Olen ylpeä henkilöstöstämme, joka on saanut palvelut pääsääntöisesti kohti edellytettyä saatavuutta ja saavutettavuutta, vaikka rahoitus on kasvanut huomattavasti kustannustekijöitä hitaammin, Naukkarinen toteaa.

Hoitoon pääsy psykiatriaseen erikoissairaanhoitoon toteutuu hyvin. Aikuisten hoitoon pääsy on parantunut viime vuonna: vuonna 2024 lakisääteisessä 180 vuorokauden määräajassa hoitoon pääsi 84,2 prosenttia asiakkaista ja viime vuoden lopulla 100 prosenttia. 

Nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsy on saatu vakiinnutettua lain mukaiseen 90 vuorokauden määräaikaan. Tämä on merkittävä muutos verrattuna hyvinvointialueen aloitusvuoteen 2023, jolloin jonot olivat pidempiä.

Myös Oma Hämeen henkilöstötilanne on parantunut. Oppilashuollon psykologimitoitus on kehittynyt selvästi, ja oppilasmäärä psykologia kohden on saatu merkittävästi laskemaan rekrytointien myötä. Vuonna 2023 yhtä psykologia kohden oli 2094 oppilasta, viime vuoden lopulla vastaava luku oli 847. Lakisääteinen mitoitus on 780 oppilasta psykologia kohden. Tämä näkyy suoraan lasten ja nuorten palveluihin pääsyssä.

Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Vuonna 2025 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi pysyi koko vuoden yli 80:ssä ja oli joulukuussa 84,2. Myös ensilinjapalveluiden NPS oli korkea ja oli joulukuussa 77,7. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Oma Häme jatkaa lakisääteisten palveluiden toteutumisen systemaattista seurantaa ja kehittämistä. Tavoitteena on ratkaista tunnistetut pullonkaulat ja varmistaa, että alueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti myös tulevina vuosina.

Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (pdf)

UUTINEN / 21.01.2026

Hoitotarvikejakelun ruuhkaa puretaan Riihimäellä

Hoitotarvikejakelu on ruuhkautunut syksyn 2025 aikana erityisesti Riihimäen seudulla. Ruuhkia ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen suuri henkilöstövaje sekä noutolokerikkojen poistuminen Riihimäen, Oitin ja Lopen jakelupisteistä. 

Jakeluun on saatu lisäväkeä vastaanotoilta, mutta siitä huolimatta puheluiden ja sähköisten tilauslomakkeiden käsittelyajat ovat pitkittyneet yli palvelulupauksen (5 arkipäivää).

Pahoittelemme puhelinpalvelussa ilmenneitä viivästyksiä ja teemme parhaamme puhelinpalvelun sekä tilausruuhkan nopeaksi purkamiseksi.

Hoitotarvikejakeluun on rekrytoitu lisää työntekijöitä joulukuussa. Uudet hoitajat aloittavat työnsä tammi–helmikuun vaihteessa, minkä jälkeen ruuhka alkaa helpottua. Riihimäellä jakeluaikoja tullaan alkuvuoden aikana vielä lisäämään. 

Lisäksi joidenkin hoitotarvikkeiden toimitusvaikeudet ovat ajoittain hidastaneet tuotteiden saantia ja rajoittaneet kerralla jaettavia määriä. Esimerkiksi diabeteshoidossa käytettäviä sensoreita on asiakkaiden hoidon turvaamiseksi jouduttu jakamaan normaalia pienempiä määriä kerrallaan.

Jakelukäytäntö uudistuu

Kevään aikana hoitotarvikkeiden jakeluprosessia uudistetaan vaiheittain. Tavoitteena on, että sähköinen tilauslomake otetaan käyttöön koko hyvinvointialueella. Samalla hoitotarvikkeiden noutopisteitä lisätään niin, että asiakas voi valita itselleen sopivimman ja läheisimmän.

Hoitotarvikkeiden toimitus voi Oma Hämeestä riippumattomista syistä kestää joskus 2–4 viikkoa,  mikä on harvinaista. Pitkäaikaissairaiden on kuitenkin syytä tehdä tilauksensa riittävän ajoissa, jopa kuukautta ennen niiden loppumista. Hoitotarvikkeita jaetaan pääsääntöisesti kolmen kuukauden tarpeeseen.

Kiireellisissä tapauksissa asiakkaat voivat asioida myös muissa hoitotarvikejakelun toimipisteissä niiden aukioloaikojen mukaisesti. Hoitotarvikejakelu palvelee numerossa 03 629 6230.

Löydät toimipisteiden aukioloajat täältä: Hoitotarvikejakelu - Oma Häme

UUTINEN / 21.01.2026

Aluehallitus hyväksyi talouden käyttösuunnitelman vuodelle 2026

Maanantaina 19. tammikuuta koolla ollut aluehallitus hyväksyi talouden käyttösuunnitelman vuodelle 2026. Samalla aluehallitus päätti toimittaa käyttösuunnitelman tiedoksi turvallisuuslautakuntaan, elämänkaarilautakuntaan, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntaan sekä integraatiovaliokuntaan.

Hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan aluehallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Se on talousarviota yksityiskohtaisempi toiminnallinen ja taloudellinen suunnitelma toimialojen tehtävistä ja määrärahoista. Käyttösuunnitelman tulo- ja menoerissä on huomioitu olennaiset toimialojen ja tulosalueiden väliset sekä sisäiset muutokset, jotka on toteutettu aluevaltuuston asettamien talousarvion sitovuustasojen puitteissa.

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio sisältää talouden tasapainottamistoimenpiteitä, jotka on määritelty toimialatasoisesti talousarviovalmistelun yhteydessä. Aluevaltuuston antaman valtuuden mukaisesti aluehallitus voi kohdentaa vuoden 2026 tasapainottamistoimia tulosalueille käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä siltä osin kuin toimenpiteet on määritelty toimialakohtaisesti talousarviossa.

Lisäksi aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan muuttaa edellisessä kokouksessa tekemäänsä päätöstä, joka koski aluehallituksen edustajien nimeämistä hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin. Aluehallituksen edustaja nuorisovaltuustoon vaihdettiin: Sari Salmisen (kesk.) tilalle nimettiin Vilma Aho (kesk.).

Aluehallituksen seuraava kokous pidetään 26. tammikuuta 2026. 

Aluehallituksen 19.1.2026 kokouksen esityslista

ARTIKKELI / 16.01.2026

Assin blogi: Assi herää eloon – mitä tapahtuu, kun tulevaisuuden sairaala täytetään elämää varten?

Kun Assi vastaanotettiin syksyllä, se oli kuin hieno, uusi talo, joka odotti muuttajia: valoisa, avara ja täynnä mahdollisuuksia – mutta vielä tyhjä. Nyt elämme vaihetta, jossa tuo talo täytetään kaikella sillä, mitä siellä asuminen ja eläminen vaatii. Sairaala on vain monimutkaisempi kokonaisuus kuin omakotitalo. Kalustamisen ja varustamisen myötä Assi alkaa päivä päivältä muuttua rakennuksesta toimivaksi sairaalaksi. Jokainen tuoli, jokainen näyttö ja jokainen hoitotarvike vie meitä lähemmäs hetkeä, jolloin ensimmäiset asiakkaat kävelevät ovista sisään.

Miksi tämä vaihe on niin merkittävä?

Satojen ammattilaisten pitkä suunnittelutyö alkaa nyt konkretisoitua. Olen saanut olla mukana Assi-hankkeessa lähes yhdeksän vuotta, ja tuntuu samaan aikaan uskomattomalta ja liikuttavalta nähdä, kuinka kauaskantoiset tavoitteet, tarpeet ja suunnitelmat muuttuvat kalusteiksi, laitteiksi ja toimiviksi tiloiksi. Olen ylpeä tiimistämme ja siitä, miten hyvässä hengessä töitä tehdään. Usein olen miettinyt, että tällä porukalla menisimme vaikka kuuhun – ja ehkä se on omalla tavallaan tehtykin, kun yksi upea sairaala on saatu aikaiseksi.

Kulissien takana tapahtuu paljon

Sairaala vastaanotettiin allianssilta muutaman kuukauden etuajassa, mikä oli huikea suoritus. Vastaanoton jälkeen aloitimme saman tien kalustamisen, joka kestää vuoden loppuun asti. Kun vuodenvaihde tulee, alkaa varustamisvaihe ja yksiköt ottavat päävastuun omista tiloistaan. Työ koskettaa yhteensä 2747 toiminnallista tilaa ja käytäviä, joten kyse ei ole mistään pienestä kokonaisuudesta. Samaan aikaan tiloihin tehdään IT-asennuksia, lääkinnälliset laitteet otetaan vastaan ja tarkastetaan, erilaiset järjestelmät asennetaan ja testataan, tilat ja toiminnot validoidaan ja perehdytykset valmistellaan. Pitkän hankkeen aikana on syntynyt myös pieniä korjaustarpeita, jotka liittyvät toiminnan muutoksiin tai hankintoihin. Hyvä suunnittelu ja muutosprosessi ovat pitäneet nämä maltillisina ja hallittavina.

Tätä kaikkea tekee huikea joukko ammattilaisia: yksiköiden superkäyttäjiä, tila- ja kiinteistöpalveluiden asiantuntijoita, ICT-osaajia, lääkintätekniikan väkeä, puhtaus- ja ruokapalveluiden ammattilaisia, laboratorion henkilöstöä ja tukipalveluyhtiön työntekijöitä. Yhteistyö ja hyvä fiilis ovat tämän vaiheen sydän.

Kalustaminen

Kalustamisen ja varustamisen kokoluokka hahmottuu parhaiten, kun katsoo kokonaisuutta kappalemäärien kautta. Uudishankintoja tulee Assiin useita kymmeniä tuhansia. Jokainen hankittu tuote – olipa se sitten tuoli, hoitotarvike tai monitori – täytyy vastaanottaa, tarkistaa, rekisteröidä järjestelmiin ja viedä oikeaan paikkaansa. Pelkästään irtokalusteita tulee lähes 11 000 kappaletta. Jokainen niistä asennetaan, tarkastetaan ja kirjataan järjestelmään.  Uudishankintojen lisäksi muutamme kalusteita -oikeastaan kaiken mahdollisen, jotta saamme hankintakuluja kohtuullisemmiksi.

Olin varautunut siihen, että kalustaminen olisi haastavaa ja hidasta, mutta on ollut suuri ilo huomata, kuinka sulavasti kaikki on edennyt. Taustalla on tarkkaan rakennettu prosessi, viikkotasoinen aikataulutus ja jatkuva tilannekuva, joka varmistaa, että pysymme kartalla niin tehtävien etenemisestä kuin mahdollisista riskeistäkin. Lisäksi benchmarkkasimme muiden hyvinvointialueiden vastaavia vaiheita, mikä auttoi luomaan meille toimivan mallin. Assi alkaa jo nyt näyttää oikealta sairaalalta, sellaiselta, joka odottaa pääsevänsä tekemään sitä, mihin se on rakennettu.

Testaus – kaikki testataan, koska kaikki on tärkeää

Sairaalaympäristössä mikään ei saa jäädä sattuman varaan. Siksi testausvaiheessa käydään läpi käytännössä kaikki: teknologian toimivuus, potilaan kulkureitit, laitteiden toiminta, hätätilanteiden toimintamallit, järjestelmät ja turvallisuuden eri tasot. Osa näistä testeistä on lakisääteisiä, osa syntynyt hyvistä käytännöistä ja kokemuksesta, mutta kaikki ovat tärkeitä. On parempi testata rauhassa etukäteen kuin havahtua kiireessä siihen, että jonkin olisi pitänyt olla toisin. Testaukseen osallistuu laaja joukko ammattilaisia terveydenhuollon henkilöstöstä IT:hen ja lääkintätekniikasta turvallisuusväkeen, puhtauspalveluihin ja logistiikkaan. Juuri tämä moniammatillisuus tekee meistä vahvoja ja varmistaa, että Assin arki tulee toimimaan kitkattomasti.

Superkäyttäjät – arjen sankarit

Superkäyttäjät ovat tämän vaiheen avainhenkilöitä. Heitä on 26, ja he toimivat yksiköidensä vastuuhenkilöinä, koordinoivat kalustamista ja varustamista sekä varmistavat, että yksiköiden toiminta pystyy käynnistymään uusissa tiloissa muuton jälkeen. He tekevät työtä yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa, ja yhteistyön merkitys korostuu jokaisena päivänä. Ilmapiirissä on jännitystä, ylpeyttä ja oppimisen iloa. Tiimi on hitsautunut hienosti yhteen. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on superkäyttäjien oma ehdotus viikoittaisesta Assin Superjumpasta. Toteutimme sen, ja siitä on tullut ihastuttava osa yhteistä matkaa. Se kertoo sitoutumisesta ja siitä, miten arvokasta yhdessä tekeminen on.

Miltä Assi näyttää juuri nyt?

Assilla alkaa olla oma ilme. Liikkuessani tiloissa tuntuu, että se on enää pienen matkan päässä siitä elämästä, jota varten se on rakennettu. Päivä päivältä on helpompaa irrottaa otteensa sairaalasta ja antaa sen hiljalleen siirtyä omistajiensa – yksiköiden ja henkilöstön – käsiin. Myönnän, että ajattelen Assia välillä hahmona. Sen kanssa on koettu niin paljon, ettei sitä voi enää ajatella pelkkänä rakennuksena. Kun ensimmäiset asiakkaat saapuvat aulaan, istun varmasti katsomassa. Se tulee olemaan tunteikas hetki.

Mitä seuraavaksi?

Alkuvuodesta Assi siirtyy seuraavaan etappiin, kun yksiköt alkavat vastata varustelusta. Me tuemme heitä tarpeen mukaan, mutta hiljalleen astumme takavasemmalle. Kun kuulen yksiköiden väen kertovan tiloistaan omistajuuden tunteella, sydämeni läikähtää. Monta vuotta Assi nojasi meihin, mutta nyt se alkaa olla valmis seisomaan omilla jaloillaan. Tulevaisuuden sairaala on todella jo käsin kosketeltavissa, ja se on upeaa.

Kirjoittajana Oma Hämeen suunnitteluasiantuntija Soili Hietasola-Husu.
Soili Hietasola-Husu on pitkän linjan suunnitteluasiantuntija, joka yhdistää tarkkuuden, kokonaisuuksien hallinnan ja sydämellisen työotteen ainutlaatuisella tavalla. Hän on ollut mukana Assin suunnittelussa alusta asti ja tuntee sairaalan kuin oman taskunsa – ei pelkkänä rakennuksena, vaan elävänä kokonaisuutena. Soilissa yhdistyy rauhallinen jämäkkyys, empaattinen ote ja vahva yhteistyön voiman ymmärrys.

UUTINEN / 15.01.2026

Aikuisten ADHD-alkuarviointia tarkennettu

Oma Hämeessä otettiin kevään 2025 aikana käyttöön koko hyvinvointialueen yhteinen aikuisikäisten ADHD-alkuarviointiprosessi ensimmäistä kertaa aikuisikäisenä ADHD-epäilyn vuoksi hoitoon hakeutuville.

Nyt aikuisikäisten ADHD-alkuarviointia on hieman tarkennettu. Jatkossa ADHD-alkuselvittely painottuu yli 18-vuotiailla perusterveydenhuollossa ensisijaisesti nuoriin aikuisiin, joilla on haasteita esimerkiksi opintojen etenemisessä tai jotka ovat keskeyttäneet opintonsa useita kertoja, tai joilla on huomattavia vaikeuksia työelämään pääsyssä tai arjessa selviytymisessä.

Yli 30-vuotiaiden osalta ADHD-alkuselvittelyt toteutuvat usein muun mielenterveydenhäiriön tai päihdehäiriön hoidon yhteydessä, kun liitännäisoireet ovat lieventyneet tai niiden hoidosta ei ole saatu merkittävää tukea, ja oireilun voidaan arvioida selittyvän neurokehityksellisillä piirteillä.

Jatkossa apua aikuisikäisten arjen keskittymisvaikeuksiin saa myös keskittymisvaikeuksien ohjatun omahoidon etäryhmästä sekä kehitteillä olevasta keskittymisvaikeuksien digipolusta. Lisää tietoa etäryhmästä saat oman alueesi Mielenterveys- ja päihdeyksiköstä ja Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjasta.

UUTINEN / 14.01.2026

Talousneuvola tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa rahahuoliin

Joulun aikaan rahaa kuluu lahjoihin, ruokaan ja juhlintaan. Lisäksi alkuvuosi tuo usein mukanaan erilaisia laskuja sekä hintojen korotuksia. Jos arjen raha-asiat huolettavat, on apua saatavilla helposti.

Talousneuvolan toiminta jatkuu tammikuussa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Talousneuvolassa voit keskustella arjen raha-asioistasi ja saada neuvoja juuri omaan tilanteeseesi eri alojen asiantuntijoilta. Talousneuvola on kaikenikäisille tarkoitettu, maksuton ja luottamuksellinen palvelu. Halutessasi voit asioida myös nimettömänä. Ajanvarausta ei tarvita.

Talousneuvola on auki Hämeenlinnassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 13-15 Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hämeenlinna) 

• 12. tammikuuta
• 2. helmikuuta
• 2. maaliskuuta
• 13. huhtikuuta (poikkeusaika pääsiäisen vuoksi)
• 4. toukokuuta

Talousneuvola on auki Riihimäellä joka kuukauden kolmas keskiviikko kello 12-15 Riksulassa (Antonin talo, Öllerinkatu 3, Riihimäki)

• 21. tammikuuta
• 18. helmikuuta
• 18. maaliskuuta
• 15. huhtikuuta
• 13. toukokuuta (poikkeuksellisesti kuukauden toinen keskiviikko)

Talousneuvolassa voit tavata Oma Hämeen aikuissosiaalityön ammattilaisten lisäksi talous- ja velkaneuvonnan, Ulosottolaitoksen, Kelan sekä alueen seurakuntien edustajia. Talousneuvolapalvelu - Oma Häme

Talousneuvolan tarkoituksena on auttaa asukkaita arjen taloudenhallintaan liittyvissä haasteissa sekä talous- ja velkaongelmien ratkaisemisessa. Talous- ja velkaongelmilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Kun talous saadaan tasapainoon, vapautuu voimavaroja myös muiden tärkeiden asioiden, kuten työllistymisen tai terveydentilan, edistämiseen.

Voit tulla Talousneuvolaan matalalla kynnyksellä. Kysymyksesi voi liittyä esimerkiksi laskujen maksamiseen, velkaantumiseen, ulosottoon, talouden suunnitteluun tai huoleen omasta tai läheisen taloudellisesta tilanteesta. Autamme sinua budjetoinnista aina velkatilanteen selvittelyyn asti.

Forssassa ei toistaiseksi Talousneuvolaa

Talousneuvolatoiminta ei toistaiseksi jatku Forssassa, koska sinne ei ole ohjautunut asiakkaita. Talousohjauksen ja neuvonnan tarjoamista mietitään toteutettavaksi Forssan seudulla muulla tavoin yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa. Taloudellisen tuen yksikön puhelinneuvonta on kaikkien asukkaiden käytössä edelleen. 

Taloudellisen tuen yksikön puhelinpalvelu on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-12 p. 03 629 6570. Apua ja tukea on tarjolla myös aikuissosiaalityön chatissa ma-pe klo 9-15. Chat- ja etävastaanottopalvelut - Oma Häme

UUTINEN / 13.01.2026

Tervakosken terveysaseman toiminnan supistus jatkuu – palveluita tarjotaan edelleen tiistaisin ja torstaisin

Tervakosken terveysaseman kiireetön vastaanottotoiminta jatkuu supistettuna Janakkalassa. Elokuun 2026 loppuun saakka asema on auki kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja torstaisin. Toiminnan supistus alkoi elokuussa 2025 – syynä on lääkärivaje, joka johtuu rekrytointivaikeuksista. 

Supistetun toiminnan aikana Tervakoskella työskentelevät yksi lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja ja diabeteshoitaja. Vastaanotot ovat ennalta suunniteltuja kiireettömiä aikoja. Tervakosken terveysasemalla on ennestään laboratoriopalveluja tiistaisin ja torstaisin, joten aukiolojen keskittäminen tukee myös laboratoriotoimintaa.

Toiminnan supistamisen aikana asiakkaat saavat yhteyden terveysasemalle kuitenkin tuttuun tapaan puhelimitse joka arkipäivä:

• Janakkalan alueen terveysasemien kiireetön Ensilinja, p. 03 629 6630 (ma–pe klo 10–14)
• Tervakosken terveysaseman tiiminumero, p. 03 629 6604 (ma–pe klo 8–14)

Toiminnan supistaminen ei koske suun terveydenhuoltoa eikä neuvolaa.

UUTINEN / 13.01.2026

Aluehallitus hyväksyi muutokset omaishoidon tuen palkkioon ja perhehoidon palkkioon

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti pyynnöstä antaa ennakkokantansa Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiölle sen myyntiin liittyvästä valmistelusta. Aluehallituksen mukaan säätiön ei kannata edistää mahdolliseen omaisuuden tai toiminnan myyntiin liittyvää valmisteluaan ennen kuin hyvinvointialueen sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja koskeva tarkastelu valmistuu maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Säätiön pyyntö liittyy hyvinvointialueen omistajaohjaukseen ja säätiön taloustilanteeseen. Aiheesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Aluehallitus käsittelee Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevaa ennakkokantaa

Lisäksi aluehallitus hyväksyi muutokset ikäihmisten perhehoidon palkkioihin. Ne sisältävät indeksikorotukset sekä kiertävän perhehoidon palkkioiden perusteisiin liittyvän muutoksen. Palkkiot tulevat voimaan uusien toimeksiantosopimusten osalta 1.1.2026 alkaen. Olemassa olevat sopimukset on tehtävä uudelleen, ennen kuin muutokset astuvat voimaan.

Aluehallitus käsitteli myös korotusta omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärään. Sen korottamista hallituksen esityksen mukaiseen määrään esitetään aluevaltuustolle. Aluehallitus hyväksyi täydennykset omaishoidon tuen myöntämisen perusteisiin 65 vuotta täyttäneitä koskien 1.2.2026 alkaen.

Aluehallitus myös valitsi edustajansa hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin. Kunnat ovat nimenneet omat edustajansa vanhus- ja vammaisneuvostoihin sekä nuorisovaltuustoon. Aluehallituksen edustajiksi nimettiin vanhusneuvostoon Sari Kykyri (ps.), Kylli Kylliäinen (sd.) ja Hannele Saari (kd.). Vammaisneuvostossa aluehallitusta edustavat Salla Fagerström (sd.), Satu Heinonen (vihr.) ja Eija Aittola (kok.). Nuorisovaltuustoon puolestaan valittiin Sari Salminen (kesk.), Ville Mustonen (kok.) ja Satu Viksten (vas.). Lisäksi aluehallitus hyväksyi vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintasäännöt. Nuorisovaltuuston toimintasääntö tuodaan aluehallitukselle erikseen hyväksyttäväksi myöhemmin.

Aluehallitus hyväksyi alle 23-vuotiaiden lyhytpsykoterapian palvelusetelisääntökirjan. Se koskee terapiatakuun piiriin kuuluvaa lyhytpsykoterapiaa. Toukokuussa 2025 voimaan tulleen terapiatakuun mukaan alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin kuukauden kuluessa siitä, kun tällaisen palvelun tarve on todettu.

Talouden tämän vuoden käyttösuunnitelman aluehallitus palautti hyvinvointialuejohtajan esityksestä uudelleen valmisteluun. Jäsenen nimeämisen Työvalmennussäätiö Luotsi sr:n hallitukseen aluehallitus jätti pöydälle. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 19. tammikuuta.

Aluehallituksen 12.1.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 13.01.2026

Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain 

Oma Häme käynnistää Ilveskodissa vaiheittain uusia palveluja kevään 2026 aikana. Hämeenlinnassa sijaitsevassa Ilveskodissa tarjotaan kevään aikana sekä ikäihmisten palveluja että vammaispalveluja. Kun ikäihmisten palvelut myöhemmin siirtyvät toisiin toimitiloihin, toimii Ilveskodissa jatkossa vain vammaispalvelut.

Nykyisten asukkaiden hoito ja arki turvataan muutoksen ajan heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Yksikössä asuu edelleen yksi sotainvalidi, jonka palvelut on huomioitu toiminnan suunnittelussa.

Ilveskoti on Oma Hämeen omistama kiinteistö. Tilojen kehittämisessä on huomioitu hyvinvointialueen palveluverkon linjaukset ja oma palvelutuotanto. Ilveskotia remontoitiin viime vuonna vammaispalvelujen tarpeisiin vastaavaksi. Kunnostustöissä on panostettu erityisesti asiakaslähtöisyyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen.

Tilat tukevat erilaisia tarpeita

Ilveskodissa käynnistyvät erityisen tuen asumispalveluyksikkö, lyhytaikaishoidon yksikkö sekä kehitysvammaisten asiakkaiden päivätoiminta. Osa Hämeenlinnassa sijaitsevien Matinkulmakotien asukkaista muuttaa Ilveskotiin keväällä 2026. Erityisen tuen asumisyksikkö ja lyhytaikaishoidon yksikkö ovat uusia toimintoja. Hämeenlinnan Perttulassa aiemmin toiminut päivätoimintayksikkö on siirtynyt Ilveskotiin vuodenvaihteessa.

Ilveskodin tilat on suunniteltu tukemaan erilaisten asiakasryhmien arkea. Laajemmat ryhmä- ja toimintatilat mahdollistavat ryhmätoiminnan, ja pienemmät tilat tarjoavat rauhallisia ympäristöjä yksilölliseen tekemiseen ja lepohetkiin. Erityisen tuen asumispalveluyksikön asukashuoneet ovat tilavia ja esteettömiä, ja niissä on omat WC- ja kylpyhuonetilat. Palvelu on suunnattu kehitysvammaisille asiakkaille, joilla on vaativan tuen tarve. Päivätoiminnan asiakkailla on käytössään aiempaa avarammat tilat sekä mahdollisuus hyödyntää muun muassa liikuntasalia, saunatiloja ja aistihuonetta.

Asiakkaat muuttavat Ilveskotiin yksilöllisten muuttosuunnitelmiensa mukaisesti. Asiakkaat pääsevät tutustumaan uusiin tiloihin ja henkilökuntaan etukäteen yhdessä omaisten tai läheisten kanssa. Henkilökunta ohjaa omaisia käytännön asioissa ja huolehtii tarvittaessa kulkujärjestelyistä, jotta siirtyminen uuteen asumiseen on asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa ja turvallista.

ARTIKKELI / 12.01.2026

Blogi: Seinistä palveluihin

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viimeisten vuosien aikana ostanut ja vaihtanut useita kiinteistöjä alueen kuntien kanssa. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon kannalta keskeisten rakennusten kiinteistökaupat. Niitä tehdään Hämeenlinnan, Riihimäen, Jokioisten, Forssan ja Hausjärven kanssa, kun valtioneuvosto on myöntänyt Oma Hämeelle lainanottovaltuuden. Minulta on kysytty, miksi toimimme näin? Avaan taustoja tässä blogissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on niin sanottu sirpalealue, jonka toimipisteet ovat sote-uudistuksen alussa olleet pääosin vuokrakohteita. Sote-uudistuksen tullessa voimaan hyvinvointialueen kunnilta vuokraamien tilojen vuokra-aika ja vuokrataso määriteltiin laissa vuokra-asetuksella. Oma Hämeen maksamat vuokrat ovat myös määräytyneet vuokra-asetuksen ja markkinatilanteen mukaan. Tämä on nostanut voimakkaasti hyvinvointialueen toimitilakustannuksia.

Kustannusten laskeminen onkin ollut yksi keskeinen tekijä kiinteistökauppojen valmistelussa. Mikä parasta, kiinteistökauppojen taloudelliset hyödyt ovat näkyneet heti hyvinvointialueen tuloslaskelmassa.  

Toimitilojen omistaminen mahdollistaa Oma Hämeelle tilojen joustavan kehittämisen puhtaasti omasta näkökulmasta. Edessämme ovat sykliset vuosikymmenet, kun väestörakenne muuttuu ennusteiden mukaan suuresti Kanta-Hämeessä seuraavilla vuosikymmenillä. Väestön ikääntyminen tulee nostamaan palveluiden kysyntää 2030-luvulla. Mutta 2040- ja 2050-luvuilla kysyntä tulee todennäköisesti laskemaan.

On myös nähtävissä, että samaan aikaan sote-palveluiden tuottamisen tavat muuttuvat ja teknologia kehittyy, mikä taas edellyttää toimitilojen kehittämistä ja muutosinvestointeja. Omien kiinteistöjen muokkaaminen ja kehittäminen on merkittävästi helpompaa kuin vuokrakohteiden.

Muutos- ja korjauskustannukset on huomioitu

Kiinteistökauppojen yhteydessä on arvioitu myös kiinteistöjen toiminnallista ja teknistä kuntoa sekä käyttöikää. Olemme tietoisia, ettemme ole ostaneet uusia toimitiloja. Kiinteistöjen kunto on myös vaikuttanut kohteiden kauppahintaan.

Tällä hetkellä tarkennamme kiinteistökohtaisia elinkaarisuunnitelmia. Tavoitteena on, että pystymme jatkamaan näiden keskeisten kiinteistöjen elinkaarta ja vaiheistamaan uusien kohteiden rakennusinvestointeja. Investoinneissa on myös huomioitava väestörakenteen muutokset, koska uuden rakennuksen elinkaari on noin 50 vuotta. Suunnittelussa on siis huomioitava, miltä Kanta-Hämeen väestörakenne näyttää vuosina 2050–2070 ja arvioitava tilatarpeita, jotta meillä ei ole tulevaisuudessa mitään kiinteistöpommia käsissämme.

Kaikki toteutetut kiinteistökaupat ovat vähentäneet muita talouden sopeuttamistarpeita. Esimerkiksi Hämeenlinnan kanssa tehdyt kiinteistökaupat paransivat meidän tulostamme yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, Riihimäen kanssa tehty kiinteistöjärjestely paransi tulosta miljoonan vuodessa, samoin Forssan sairaalasta tehty kauppa. Eli kaikkiaan yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa. Kaupoissa on huomioitu myös tulevat muutos- ja korjauskustannukset sekä mahdolliset purkukustannukset.

Joulukuussa päätetyt kiinteistökaupat noudattavat samaa logiikkaa. Ne parantavat hyvinvointialueen tulosta noin miljoona euroa vuodessa. Taas olemme miljoonan lähempänä lakisääteistä velvoitetta alijäämien kattamisesta. Ja mikä hienointa: 10 vuodessa tämä tarkoittaa 10 miljoonan euron säästöä.

Kun mietitte, miksi joku palvelu siirtyy tai työntekijän työpiste muuttuu, niin muistakaa, että jokainen seinistä säästetty euro vähentää muita sopeuttamistarpeita. Se vapauttaa euroja tärkeimpään eli palveluihin.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen

UUTINEN / 12.01.2026

FinLapset24-tutkimus: Kanta-Hämeessä vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä neuvolapalveluihin

Kanta-Hämeessä vanhemmat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä sekä äitiys- että lastenneuvolapalveluihin. Neuvolatyötä pidettiin asiantuntevana ja asiakaslähtöisenä, ja kokonaistyytyväisyys neuvolapalveluihin oli useilla osa-alueilla hieman koko maan tasoa korkeampaa. 

– Tämä on hieno tulos, mutta ei yllätä. Meillä neuvoloihin on työntekijöiksi valikoitunut joukko taitavia ja empaattisia ammattilaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita lasta odottavien perheiden ja lasten hyvinvoinnista, kommentoi Oma Hämeen perhekeskusylilääkäri Anu Mähönen.

Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta FinLapset24-tutkimuksesta. Kanta-Hämeessä tutkimukseen vastasi 467 äitiä ja 437 isää tai toista vanhempaa. Vastausaktiivisuus oli hieman maan keskiarvoa korkeampi. Valtakunnallisesti Finlapset-vauvaperhekyselyyn vastasi vuonna 2024 lähes 12 000 vanhempaa. THL:n tutkimus tarjoaa ajantasaista ja kattavaa tietoa vauva- ja lapsiperheiden hyvinvoinnista, terveydestä sekä sote-palvelujen käytöstä ja kokemuksista.

Myös synnytyskokemukset olivat Kanta-Hämeessä pääosin myönteisiä. Ensisynnyttäjät raportoivat saaneensa selkeät ohjeet siitä, milloin synnytykseen tulee lähteä. 98 prosenttia synnyttäjistä koki saaneensa hyvin tukea henkilökunnalta synnytyksen aikana.

THL:n tiedote: Luottamus tulevaisuuteen lisää perheiden lapsitoiveita – esikoisen saaneista neljäsosa kuitenkin epäröi asiaa

Perhevalmennus kiinnostaisi etänä

Perhe- ja synnytysvalmennukseen osallistuttiin Kanta-Hämeessä aktiivisesti, ja tyytyväisyys valmennusten sisältöihin oli monin osin koko maata yleisempää. Kanta-Hämeessä suurin osa kyselyyn vastanneista äideistä oli tyytyväisiä siihen, miten synnytysvalmennuksessa käsiteltiin synnytykseen valmistautumista, synnytyspelkoa ja vauvan hoitoa. Tyytyväisyys näissä osa-alueissa oli selkeästi suurempaa kuin maassa keskimäärin. Lisäkäsittelyä kyselyyn vastanneet äidit olisivat kaivanneet parisuhdeasioihin ja synnytyksen jälkeiseen seksiin.

Vuonna 2024 tehty tutkimus osoittaa, että osa vanhemmista – erityisesti ensisynnyttäjistä – olisi kaivannut enemmän mahdollisuuksia etä- tai lähivalmennukseen, mutta tarjonta ei aina vastannut kysyntää tai tieto ei ollut tavoittanut perheitä. Tähän tarpeeseen Oma Häme on jo vastannut, koska viime vuonna on aloitettu monialainen perhevalmennus, joka toteutetaan etänä. Etävalmennukseen voi osallistua sekä ensi- että uudelleen synnyttäjät. Etävalmennus on saavuttanut hyvin odottavat perheet. Lisäksi keskussairaalassa tarjotaan odottaville perheille synnytysvalmennusta läsnäolovalmennuksena.

Kokonaistyytyväisyys äitiysneuvolapalveluihin Kanta-Hämeessä on tutkimuksen mukaan hieman koko maata suurempaa. Kyselyyn vastanneet kokivat, että raskautta seurattiin asiantuntevasti, neuvolassa tuli kuulluksi ja siellä selvitettiin perheen asioita kokonaisvaltaisesti.

Myös lastenneuvolapalveluihin kokonaistyytyväisyys oli Kanta-Hämeessä yleisempää kuin koko maassa. Suuri osa kyselyyn vastanneista kantahämäläisistä vanhemmista koki, että vauvan terveyttä on seurattu asiantuntevasti, he ovat saaneet riittävästi tietoa rokotuksista ja neuvolassa on voinut puhua rehellisesti. Lähisuhdeväkivallasta oli kysytty Kanta-Hämeessä yleisemmin kuin maassa keskimäärin. Neuvoloiden terveydenhoitajille järjestetään Oma Hämeessä käytännönläheinen koulutus lähisuhdeväkivallan puheeksi otosta. Asian käsittelyyn on saatavilla myös lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijoiden apua. 

Vauva-arjen kuormitus nousee esiin myös Kanta-Hämeessä

Tutkimuksen mukaan suurin osa kantahämäläisistä vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä ja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Samalla esiin nousee vanhempien henkinen kuormittuneisuus ja tuen tarve erityisesti vauvan syntymän jälkeen. Neuvoloissa on myös lisätty perheiden varhaista tukemista esimerkiksi vauvan uniongelmissa tai itkuisuudessa.

FinLapset-tutkimus tuottaa säännöllistä seurantatietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä palvelujen käytöstä ja kokemuksista. Kanta-Hämeen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa neuvola- ja perhepalvelujen kehittämiseen sekä ennaltaehkäisevien tukimuotojen vahvistamiseen, jotta perheiden hyvinvointiin voidaan vastata entistä varhaisemmassa vaiheessa. 

– Suurin osa perheistä on onnellisia lapsistaan. Pikkulapsiperheiden arki on kuitenkin paitsi palkitsevaa, myös usein kuormittavaa aikaa. Tutkimustulokset kertovat, että yli satavuotias neuvolatoiminta on pysynyt hyvin yhteiskunnan kehityksessä mukana. Pystymme tukemaan nykypäivän perheitä hyvin tämän ajan haasteissa, iloitsee perhekeskusylilääkäri Mähönen.

FinLapset-tutkimuksen sivu THL:n sivustolla

UUTINEN / 08.01.2026

Aluehallitus käsittelee Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiötä koskevaa ennakkokantaa

Aluehallitus käsittelee maanantaina 12. tammikuuta ennakkokantaa Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö sr:n esittämään pyyntöön. Pyyntö liittyy hyvinvointialueen omistajaohjaukseen, koska säätiön kuuluu Oma Hämeen konserniin.

Säätiö on pyytänyt hyvinvointialueelta ennakkokantaa omaisuuden tai toiminnan mahdolliseen myyntiin liittyvään valmisteluun. Myynnin valmisteluaie liittyy säätiön taloudelliseen tilanteeseen sekä meneillään oleviin sopimusneuvotteluihin hyvinvointialueen kanssa.

Aluehallitus päätti joulukuussa 2025 käynnistää laajemman tarkastelun, joka koskee sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja ja organisointia. Jotta Oma Häme saa palveluistaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, on hyvinvointialueen vertailtava palveluiden järjestämistapoja: ostopalveluita, omaa tuotantoa sekä yhteistyömalleja.

Aluehallitus päätti 15.12.2025 irtisanoa Erityisasuntosäätiön puitesopimuksen, jotta siihen voidaan jatkossa tehdä muutoksia, jos se on tarpeen. Nykyinen sopimus on voimassa tämän vuoden loppuun. Irtisanominen on puhtaasti tekninen toimenpide, joka ei viittaa ennakolta tehtyihin linjauksiin siitä, miten palveluita jatkossa järjestetään.

Päätösesityksen mukaan Oma Häme vastaisi säätiölle, että sen on perusteltua jäädä odottamaan hyvinvointialueen tarkastelun valmistumista. Sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelujen järjestämistapoja ja organisointia koskevan tarkastelun on määrä valmistua maaliskuun 2026 loppuun mennessä. 

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö sr on vuonna 1986 perustettu säätiö, joka tuottaa asumispalveluja vammaisille, kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Säätiön palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tytäryhteisö, ja hyvinvointialue nimeää enemmistön sen hallituksen jäsenistä.

UUTINEN / 08.01.2026

Oma Häme ottaa uuden tekoälyavustajan Aimon käyttöön verkkosivuilla

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ottanut tänään 8.1. verkkosivuillaan käyttöön uudenlaisen tekoälyavustajan, Aimon. Aimo auttaa asiakkaita ja omahame.fi-verkkosivuilla vierailijoita löytämään tietoa ja palveluita entistä sujuvammin – olipa kyseessä ajanvaraukseen liittyvät yhteystiedot, palveluohjeet tai yleiset kysymykset hyvinvointialueen toiminnasta.

Tekoälyavustaja Aimo on otettu käyttöön, jotta asiakkaiden asiointi Oma Hämeen verkkosivuilla olisi entistä helpompaa ja nopeampaa.

Aimo tarjoaa suoran vastauksen tiedonhakuun ilman, että käyttäjän tarvitsee selata sivuja itse. Tämä säästää asiakkaan aikaa ja tekee palveluiden löytämisestä sujuvampaa. Lisäksi Aimo osaa palvella useilla eri kielillä, mikä parantaa saavutettavuutta ja helpottaa asiointia monikielisessä ympäristössä.

Aimo on vielä kokeiluversio ja kehittyy jatkuvasti palautteen perusteella. Oma Häme kannustaa kaikkia kokeilemaan keskustelua Aimon kanssa, mutta muistuttaa, että Aimo on tekoäly, jonka kanssa keskustelu ei koskaan korvaa ammattilaisen arviota tai henkilökohtaista palvelua. Aimon tehtävänä on auttaa löytämään tietoa Oma Hämeen verkkosivuilta. 

Antakaa Aimolle alkuun armoa – hän vasta opettelee!

Löydät Aimon Oma Hämeen verkkosivujen etusivulta

UUTINEN / 08.01.2026

Haluatko voida paremmin? Se onnistuu myös kotisohvalta käsin

Oma Häme tukee asukkaitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tarjoamalla monipuolisia etäryhmiä. Ryhmissä saat ammattilaisten ohjausta, tietoa ja vertaistukea eri elämäntilanteisiin – helposti ja turvallisesti omalta kotisohvalta käsin. Suurin osa ryhmistä on maksuttomia.
 
Etäryhmiin osallistuminen on vaivatonta. Tarvitset vain tietokoneen, tabletin tai puhelimen, toimivan verkkoyhteyden sekä verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen vahvaa tunnistautumista varten. Ryhmissä osallistutaan anonyymisti, joten oma nimi ei näy muille.

Etäryhmiä eri teemoilla ja eri elämäntilanteisiin

Elintapamuutoksen etäryhmä

Ryhmä on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille kantahämäläisille, jotka kaipaavat tukea elintapojensa muuttamiseen. Viiden tapaamisen kokonaisuudessa käsitellään elintapamuutokseen liittyviä teemoja ja edetään pienin, kannustavin askelin.
 
Ryhmä alkaa keskiviikkona 14.1.2026 klo 16.30.
 
”Kannustettiin pienin askelin eteenpäin joka osa-alueella.”
– palaute Elintapamuutoksen etäryhmään osallistuneelta

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta

Ryhmä on suunnattu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville tyypin 2 diabetesta sairastaville. Kolmen tapaamisen aikana saat luotettavaa tietoa sairaudesta ja sen hoidosta sekä tukea arkeen.
 
Ryhmä alkaa keskiviikkona 28.1.2026 klo 16.30.

Pienet askeleet vievät pitkälle

Juuri nyt on hyvä hetki ottaa askel kohti parempaa hyvinvointia. Etäryhmissä kohtaat samassa tilanteessa olevia ja saat ammattilaisten apua muutoksen tueksi.
 
Katso kaikkien ryhmien aikataulut ja liittymislinkit klikkaamalla ryhmän nimeä täällä
 
Hyvinvointiryhmien lisäksi Oma Häme tarjoaa myös muita etäryhmiä, esimerkiksi perhevalmennusta ja lapsiperheiden teemailtoja.

Katso kaikki etäryhmät täältä

UUTINEN / 05.01.2026

Ikäihmisten asiakaslaskutus liittyy Oma Hämeen asiakaslaskutuksen neuvontanumeroon

Ikäihmisten palveluiden asiakaslaskutuksen puhelinasiointi yhdistetään 12.1.2026 alkaen Oma Hämeen asiakaslaskutuksen neuvontanumeroon 03 629 3179. Yhdistymisen myötä vanha numero 03 629 6540 poistuu käytöstä.  

Asiakaslaskutuksen neuvontanumero palvelee ma–pe klo 9.00–14.00. Soittaessasi valitse valikosta joko: 

1. Terveydenhuollon, hammashoidon ja osastohoidon asiakasmaksut ja laskut 
2. Ikäihmisten palveluiden, lapsiperheiden kotipalvelun, mielenterveys- ja päihdeasumispalvelun tai vammaispalvelun asiakasmaksut ja laskut 

Puheluihin pyritään vastaamaan suoraan, mutta voit tarvittaessa valita takaisinsoiton. Numero on tarkoitettu ohjaukseen ja neuvontaan laskuihin tai asiakasmaksuihin liittyvissä asioissa.

• Mikäli haluat laskullesi maksuaikaa tai tiedustella laskujesi tilaa, ole yhteydessä Provincian asiakaspalveluun. Yhteystiedot löydät laskusta.
• Jos olet saanut muistutus- tai perintälaskun Revireltä, ole yhteydessä Reviren asiakaspalveluun. Reviren yhteystiedot löydät maksumuistutuksesta. Perintään liittyvät asiat voit sopia suoraan perintätoimiston kanssa.  

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen asiakasmaksut(at)omahame.fi mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sähköposteihin vastataan seuraavien arkipäivien aikana. Ethän lähetä sähköpostissa henkilötietojasi.  

Tulemme tiedustelemaan keväällä 2026 asiakaslaskutuksen puhelinasiointien jälkeen tekstiviestillä palautetta asiakkailta asiointiin liittyen. Palautekyselyihin vastaaminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Asiakaspalautteesta ei tunnisteta asiakasta.  

Lisätietoja ja ohjeita: Asiakasmaksut ja -laskutus - Oma Häme

UUTINEN / 05.01.2026

Oma Häme sujuvoittaa raskaudenkeskeytysten palvelupolkua 12.1. alkaen

Oma Häme uudistaa raskaudenkeskeytysten palvelupolkua 12.1.2026 alkaen. Jatkossa kaikki raskaudenkeskeytykset hoidetaan keskitetysti suoraan Kanta-Hämeen keskussairaalan Naistentautien poliklinikalla.

Aiemmin potilas otti ensin yhteyttä perusterveydenhuoltoon, kuten neuvolaan, terveysasemalle tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollossa hoitaja haastatteli potilaan ja teki lähetteen Naistentautien poliklinikalle.

Uuden toimintamallin myötä potilaat ottavat suoraan yhteyttä Naistentautien poliklinikan ajanvaraukseen numeroon 03 629 2855. Ajanvarauksessa tehdään lyhyt alkuhaastattelu, jonka perusteella potilaalle varataan aika joko hoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Vähemmän käyntejä alle 10 raskausviikon keskeytyksissä

Syksyllä 2024 julkaistun Käypä hoito -suosituksen mukaan enintään 10 raskausviikon keskeytyksissä ultraäänitutkimusta ei tarvita, jos potilaalla ei ole oireita, jotka viittaavat esimerkiksi kohdunulkoiseen raskauteen.

Tämän myötä raskaudenkeskeytyksen ohjaus ja lääkitys voidaan toteuttaa turvallisesti hoitajan vastaanotolla. Hoitaja tekee huolellisen haastattelun, jossa kartoitetaan mahdolliset riskioireet.

Alle 10 raskausviikon keskeytyksissä potilas asioi nyt pääsääntöisesti vain yhden ammattilaisen kanssa aiemman kolmen sijaan.

Potilastyytyväisyys etusijalla

Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan hoitajavetoinen ja keskitetty toimintamalli on turvallinen ja tehokas. Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on potilastyytyväisyyden parantaminen.

– Toiminnan muutoksen tavoitteena on sujuvoittaa raskaudenkeskeytyksen hoitopolkua, jolloin usein vaikean päätöksen äärellä oleva potilas saa tarvitsemansa tuen ja hoidon yhdestä paikasta ilman ylimääräisiä välipysähdyksiä, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Liina Vehkaohja Kanta-Hämeen keskussairaalasta.

Tavoitteena on myös toiminnan sujuvoittaminen ja lääkäriresurssin vapauttaminen sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Syyskuussa 2024 voimaan tullut lakimuutos mahdollistaa alle 12 raskausviikon keskeytyksen potilaan pyynnöstä ilman tarkempia perusteluja, ja yhden lääkärin allekirjoitus riittää. 

UUTINEN / 02.01.2026

Diabeteskeskuksen toiminta alkaa – diabeetikoiden hoitopolku selkeytyy ja yhdenvertaistuu

Oma Häme on perustanut diabeteskeskuksen, jonka toiminta alkoi 1.1.2026. Keskus kokoaa vaativan diabeteksen hoidon yhteen, selkeyttää hoitopolkuja ja parantaa diabetesta sairastavien yhdenvertaista ja oikea-aikaista hoitoa maakunnassa.

Diabeteskeskus palvelee Kanta-Hämeessä asuvia yli 16-vuotiaita tyypin 1 diabetesta sekä vaativaa tyypin 2 diabetesta sairastavia. Toiminnan tavoitteena on tarjota saavutettavaa, ammattitaitoista ja asiakaslähtöistä hoitoa sekä vahvistaa omahoidon tukea.

Kanta-Hämeessä vaativan diabeteksen hoito on ollut pirstaleista, ja toimintatavat ovat vaihdelleet kuntien ja toimintayksiköiden välillä. Diabetesliiton asiantuntijaryhmä suositti vaativan diabeteksen hoidon keskittämistä jo vuonna 2014.

Myös THL:n diabetesrekisterin tiedot osoittavat kehittämistarpeen. Tyypin 1 diabetesta sairastavista vain 22 prosenttia on hyvässä hoitotasapainossa (HbA1c alle 53 mmol/mol). Tyypin 2 diabetesta sairastavista hyvässä hoitotasapainossa on 69 prosenttia.

Lisäksi muissa selvityksissä on lisäksi tunnistettu tarve perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön vahvistamiselle ja toimintamallien selkeyttämiselle.

Mikä muuttuu?

Diabeteskeskus on oma hallinnollinen yksikkönsä, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon diabetesammattilaiset työskentelevät tiiviisti yhdessä. Henkilöstö koostuu alueen nykyisistä diabetesalan ammattilaisista.

Keskuksen vastaanotot ovat Forssan sairaalassa, Riihimäen sairaalassa sekä Assi-sairaalassa Hämeenlinnassa, jossa toiminta alkaa maaliskuussa 2026. Keskuksen keskeinen tehtävä on yhtenäistää vaativan diabeteksen hoitolinjat koko hyvinvointialueella, kehittää diabeteksen hoitoa systemaattisesti ja vastata alueen diabeteskoulutuksesta.

Diabeteskeskus hoitaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon vastaanotoilla muun muassa aikuisia tyypin 1 diabetesta sairastavia ja vaativaa tyypin 2 diabetesta sairastavia, kuten monipistoshoitoisia. Myös insuliinipumppua käyttävät, raskaana olevat diabeetikot sekä moniammatillista diabeteksen hoitoa tarvitsevat kuuluvat diabeteskeskuksen hoidettaviksi. Alle 16-vuotiaat diabeetikot hoidetaan lasten diabetespoliklinikalla Hämeenlinnassa tai Forssassa. 

Toimi näin:

Jos olet saanut aiemmin kutsun diabetesvastaanotolle, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Jos sairastat tyypin 1 diabetesta, etkä tiedä, missä hoitosi on, ota yhteyttä oman alueesi diabeteskeskuksen diabeteshoitajaan. Löydät yhteystiedot täältä: Diabeteksen hoito

Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, etkä tiedä, missä hoitosi on, ota yhteyttä perusterveydenhuollon kiireettömään ensilinjaan. Kiireetön hoito terveysasemilla

Diabeteskeskuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen asiakas löytää oikeaan hoitopaikkaan ja saa tarvitsemansa tuen.

Asiakasmaksut

Diabeteskeskuksen asiakasmaksut määräytyvät sen mukaan, toteutuuko palvelu perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon vastaanotolla. 

Jako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastaanottojen välillä määräytyy palvelun sisällön, hoidon ja seurannan tarpeen mukaan.  Näin varmistamme, että maksut ovat oikeudenmukaisia ja vastaavat palvelun laajuutta. Lue tarkemmin: Diabeteksen hoito

Perusterveydenhuollon asiakasmaksut:

30,20 € / lääkärikäynti tai hoitopuhelu, maksu peritään enintään kolmelta (3) kerralta / kalenterivuosi
19,90 € / sarjahoidon käynti, peritään enintään 45 kertaa / kalenterivuosi
9,95 €/ryhmäkäynti 

Hoitajien käynnit ja etävastaanotot, kuten hoitopuhelut ovat maksuttomia.

Erikoissairaanhoidon asiakasmaksut: 

71,30 € / lääkärikäynti tai hoitopuhelu
71,30 € / hoitajakäynti tai hoitopuhelu
71,30 € / jalkojenhoitajan käynti
19,90 € / sarjahoidon käynti, peritään enintään 45 kertaa/kalenterivuosi
9,95 €/ryhmäkäynti 

Muista maksuista ja esimerkiksi maksukatosta kerrotaan tarkemmin Asiakasmaksut-sivulla. Oma Hämeen asiakasmaksut muuttuvat vuodenvaihteessa, mistä kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa.

Muista myös Suomi.fi -viestit 

Oma Häme on aloittanut vuoden 2025 lopussa Suomi.fi-viestien käytön asiakasviestinnässään. Aluksi lähetetään esimerkiksi ajanvarauskirjeitä sisätautien poliklinikalta, Sydänsairaalasta ja muistipoliklinikalta. 

Kaikki asiakkaat eivät välttämättä muista ja tiedä käyttävänsä jo Suomi.fi-palvelua. Kyse on sähköisestä postilaatikosta, jota viranomaiset ja julkisen hallinnon toimijat käyttävät viestien ja asiakirjojen lähettämiseen. Viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun. 

Jos et muista tarkistaa Suomi.fi-viestejäsi, kutsu tulevalle vastaanotolle voi jäädä huomaamatta. Käyttämättä jätetystä ajasta tai peruuttamattomasta vastaanottokäynnistä voidaan periä maksu, joten viestien seuraaminen on erityisen tärkeää. Asiakkaat, jotka eivät käytä valtakunnallista Suomi.fi-palvelua, saavat edelleen postinsa paperisena.

Jos käytät Suomi.fi-viestejä jo muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai Verohallinto), myös Oma Hämeen viestit toimitetaan sinulle jatkossa automaattisesti sähköisesti. Tätä ei voi itse valita, koska vuoden 2026 aikana astuu voimaan lakimuutos, joka velvoittaa Oma Hämeen, kuten muutkin viranomaiset siirtymään sähköiseen viestintään. Lue lisää Suomi.fi -viesteistä

UUTINEN / 31.12.2025

Etäpäivätoiminta on mahdollistanut jonojen lyhentämisen – ikäihmisten ryhmät täyttyivät nopeasti

Oma Hämeessä on keväällä 2025 aloitettu ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan järjestäminen lähtökohtaisesti etäpalveluna kotihoidon tapaan. Kotihoidosta on saatu jo hyviä kokemuksia etälaitteiden käytön kanssa.  

Ensimmäiset kuntouttavan päivätoiminnan etäryhmät alkoivat huhtikuussa, ja niistä on jo saatu hyviä kokemuksia. Ryhmät täyttyivät heti ja suurin osa asiakkaista halusi jatkaa myös toiselle neljän kuukauden jaksolle kesän jälkeen. Kuntouttavaan etäpäivätoimintaan asiakkaat ohjautuvat myöntämiskriteereiden mukaan.

Tällä hetkellä asiakkaita on kuntouttavassa etäpäivätoiminnassa 31 ja uusia ryhmiä perustetaan, kun asiakkaita ohjautuu palvelun piiriin.   

– Läsnä tapahtuvassa kuntouttavassa päivätoiminnassa on lähes 400 asiakasta, ja jonossa muutamia kymmeniä. Etäpäivätoiminta sekä muuttuneet myöntämisen kriteerit ovat mahdollistanut sen, että jonoja on saatu purettua tänä vuonna viime vuotta paremmin, sanoo kuntouttavan päivätoiminnan vs. lähijohtaja Maria Luoto.   

Päivätoiminnan järjestäminen ei ole hyvinvointialueelle lakisääteinen tehtävä, mutta Kanta-Hämeessä palvelua haluaan tarjota ikäihmisille.  

Kokemus yhteisestä kahvipöydästä

Kuntouttavaan etäpäivätoimintaan osallistuminen mahdollistaa asiakkaalle kerran viikossa tuttuun ryhmään osallistumisen. Osallistuminen tapahtuu tablet-laitteen välityksellä. Kuntouttavan etäpäivätoiminnan ohjaustuokiot kestävät 75 minuuttia, ja niihin voi kuulua esimerkiksi: keskustelua eri aihepiireistä, aivojumppaa tai fyysisen toimintakyvyn harjoitteita esimerkiksi tuolijumpan muodossa. 

– Ryhmissä käytävät keskustelut sisältävät muun muassa lapsuusmuistoja, mielipiteitä ja asiakkaiden omia aiheita kuten harrastuksia tai valokuvia. Ryhmän edetessä keskusteluosiossa voidaan painottaa itseohjautuvuutta. Tuolijumppa on taas tehokasta ja kokonaisvaltaista kehon harjoittelua, jossa huomioidaan asiakkaan toimintakykyä yksiköllisesti, Luoto kuvailee.  

Asiakkailta saadun palautteen perusteella kuntouttavan etäpäivätoiminnan sisältö on koettu mielekkääksi, ja myös hinta (8 e / kerta) koetaan kohtuulliseksi. Hintaan kuuluu kuntouttavan etätoiminnan lisäksi tablet-laite, jonka käyttö on koettu helpoksi. Suuri osa etäpäivätoiminnan asiakkaista on aikaisemmin ollut läsnä tapahtuvassa kuntouttavassa päivätoiminnassa. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen palautetta on tullut laidasta laitaan, mutta toiminta koetaan kuitenkin pääasiassa positiivisena.  

– Koska kuntouttava etäpäivätoiminta toteutetaan teknologiaa hyödyntäen, kokemukset jakautuvat hyvin yksilöllisesti. Toiset eivät koe videopuheluita omakseen, mutta toisaalta moni on sanonut saavansa vaihtelua arkeensa tai että etälaitteen kautta tapaaminen on ihan kuin olisi istunut yhteisessä kahvipöydässä, ohjaaja Sini Yli-Opas muotoilee.  

Oma Hämeen tavoitteena on lisätä kuntouttavan etäpäivätoiminnan palvelua ensi vuonna ja toiminnan sisältöä kehitetään vastaamaan asiakastarpeisiin jatkossakin. Kehitystyötä on hyvä jatkaa tänä vuonna saatujen kokemusten ja palautteen perusteella.  

Lue lisää: Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta

UUTINEN / 31.12.2025

Influenssa leviää Kanta-Hämeessä – Oma Häme muistuttaa ennaltaehkäisyn tärkeydestä

Influenssa on levinnyt koko maahan itsenäisyyspäivän jälkeen, ja tautitilanne on vilkas myös Oma Hämeen alueella. Joulun aikana tartunnat ovat lisääntyneet edelleen, ja osa potilaista on tarvinnut sairaalahoitoa.

Oma Häme muistuttaa tartuntojen ehkäisyn tärkeydestä. Hyvä käsihygienia, hihaan yskiminen ja hengityssuojaimen käyttö vähentävät influenssan leviämistä.

Influenssa tarttuu herkimmin taudin alkuvaiheessa. Sairaana on tärkeää pysyä kotona, kunnes oireet ovat selvästi helpottaneet. Jos kodin ulkopuolella liikkuminen on välttämätöntä, maskin käyttö on suositeltavaa. Sairaana ei tule vierailla sairaaloissa tai hoivapaikoissa.

Influenssa paranee useimmiten itsestään. Oireita voi lievittää kuumetta alentavalla lääkkeellä ja juomalla riittävästi. Jos henkilöllä on perussairauksia tai oireet pitkittyvät tai muuttuvat vakaviksi, tulee ottaa yhteyttä Päivystysapuun, kiireellisen hoidon Ensilinjaan numeroon 116 117. 

Influenssarokotteita on edelleen saatavilla riskiryhmiin kuuluville

Rokotusaika kannattaa varata mahdollisimman pian, sillä rokotussuojan kehittyminen kestää noin kaksi viikkoa.

Tarkista ennen ajan varaamista, kuulutko riskiryhmään
Katso rokotusajanvarausnumerot

Jos et kuulu riskiryhmään, voit tiedustella rokotetta työterveyshuollosta, yksityisiltä terveysasemilta tai apteekeista.

Taudin aiheuttajaa voi halutessaan selvittää tekemällä influenssa- tai Covid-kotitestin.

UUTINEN / 30.12.2025

Oma Hämeen palvelut toimivat normaalisti sähkökatkoista huolimatta

Ota yhteyttä Ensilinja-numeroihin, jos sinä tai joku läheisistäsi tarvitsette apua. 

Hannes-myrsky on aiheuttanut runsaasti vahinkoja ja sähkökatkoja Kanta-Hämeen alueella. Maakunnassa on edelleen runsaasti sähköttömiä kotitalouksia, mutta tilanne on rauhallinen ja korjaustyöt ovat käynnissä. Sähköyhtiö Elenia jatkaa sähkökatkojen korjaamista myös tulevina päivinä ja keskittyy ensisijaisesti vakituisissa asunnoissa oleviin vikoihin. 

Sähkökatkoista huolimatta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelut toimivat normaalisti. 

Apua on saatavilla 

Jos tarvitset apua tai olet huolissasi läheisesi pärjäämisestä, ota häneen yhteyttä ja varmista tilanne. Tarvittaessa voit olla yhteydessä Oma Hämeen Ensilinja-numeroihin: 

• Ikäihmisten Ensilinja: 03 629 6620 (ma–pe klo 9–15) 

• Aikuissosiaalityön Ensilinja: 03 629 6566 (ma–pe klo 9–11) 

• Vammaispalveluiden Ensilinja: 03 629 6578 (ma–pe klo 9–12) 

• Lapsiperheiden Ensilinja: 03 629 6565 (ma–to klo 9–12) 

• Sosiaali- ja kriisipäivystys (24/7): 03 629 6560 

Kaatuneet puut ja sähköturvallisuus 

Sähkölinjoihin ei saa koskea. Sähkölinjoille kaatuneita puita tai oksia ei tule poistaa omatoimisesti, sillä maassa olevat johdot voivat aiheuttaa hengenvaarallisen sähköiskun ja kaatuvien puiden alle voi herkästi jäädä. Pidä vähintään 20 metrin turvaväli linjoilla roikkuviin puihin tai oksiin. 

Vioista voi ilmoittaa Elenian maksuttomaan vikapalvelunumeroon 0800 100 100. 

Kiinteistön varavoimajärjestelmän asennuksen ja käyttöönoton saa tehdä ainoastaan luvanvarainen sähköasennusyritys. Pienempiä varavoimakoneita voi käyttää yksittäisten sähkölaitteiden syöttämiseen, mutta niitä ei saa koskaan kytkeä kiinteistön sähköjärjestelmään. Pelastuslaitos muistuttaa, että myöskään itse rakennettuja virityksiä ei tule käyttää, koska niistä puuttuvat tarvittavat suojakytkimet ja ovat siten vaarallisia. 

Hämeenlinnassa kaatuneen puun tai muun myrskyn aiheuttaman vahingon voi ilmoittaa Hämeenlinna.fi-palautepalvelun kautta. 

Lue myös: 

Sähköverkon korjaustyöt jatkuvat – kovat tuulet hidastaneet korjausta - Elenia 

Hannes-myrskyn jälkiä siivotaan ja korjataan edelleen - Hämeenlinna 

Sähkökatkokartta 

UUTINEN / 29.12.2025

Oma Häme jatkaa poikkeuksellisesti järjestöavustusten hakuaikaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päättänyt jatkaa järjestöavustusten hakuaikaa poikkeuksellisesti vielä viikolla. Alun perin avustukset olivat haussa marras-joulukuussa. Haku avataan uudelleen 30.12.2025-7.1.2026. Hakemusten on oltava perillä 7. tammikuuta kello 12 mennessä. Haku on tarkoitettu Kanta-Hämeessä toimiville järjestöille. Järjestöavustuksia myönnetään järjestöjen toimintaan, joka tukee, täydentää tai monipuolistaa hyvinvointialueen palveluja ja edistää asukkaiden hyvinvointia. 

Hakuaikaa pidennetään, koska järjestöavustusten periaatteiden päivitys on aiheuttanut sekaannusta ja epätietoisuutta järjestöissä. Oma Häme päivitti järjestöavustusten periaatteet syksyllä 2025. Päivitysten myötä myös avustuksen hakuaika aikaistui verrattuna edellisiin vuosiin. Haun avaamisella uudelleen Oma Häme haluaa varmistaa, että kaikilla alueella toimivilla järjestöillä on mahdollisuus hakea hyvinvointialueen järjestöavustuksia. 

Avustushakemukset, jotka on jätetty alkuperäiseen määräaikaan mennessä, otetaan huomioon avustuspäätöksissä, eikä avustusta tarvitse hakea uudelleen. Hakuajan jatkaminen ei muuta haettujen avustusten käsittelyä. Kaikilla avustushakemuksen jättäneillä järjestöillä on halutessaan mahdollisuus täydentää vielä hakemustaan.  

Hyvinvointialueen järjestöavustusten myöntämisen kriteerinä on, että järjestö on kuvannut toimintansa joko lähellä.fi-palveluun tai Palvelutietovarantoon (PTV). Mikäli pidennetyn hakuajan päättyessä hakijan tietoja ei ole lisätty jompaankumpaan palveluun, avustushakemus hylätään. 

Vuoden 2025 avustusten käytön raportointiaika päättyy 31.12.2025. klo 23:59. Avustusten myöntämisen kriteerinä on, että järjestö on raportoinut edellisen vuoden avustuksen käytöstä määräaikaan mennessä. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue myöntää järjestöille toiminta-avustuksia ja kumppanuusavustuksia. Toiminta-avustus kattaa järjestön jatkuvan ja suunnitelmallisen toiminnan sekä kertaluonteiset toimenpiteet, kun taas kumppanuusavustus kohdistuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa ja edellyttää myös muuta rahoitusta. 

Kumppanuusavustuksen hakulomake: https://link.webropolsurveys.com/S/EC27A7211CB7F5CF

Toiminta-avustuksen hakulomake: https://link.webropolsurveys.com/S/D4A7FAB76ECF67E9

Lisätietoja avustusten kriteereistä ja hakuprosessista sekä hakulomakkeen löydät Järjestöavustukset-sivulta. 

UUTINEN / 29.12.2025

Muista tarkistaa Suomi.fi-viestisi, ettei vastaanottokäyntisi mene vahingossa ohi

Oma Häme on aloittanut joulukuun alussa Suomi.fi-viestien käytön asiakasviestinnässään. Aluksi lähetetään esimerkiksi ajanvarauskirjeitä sisätautien poliklinikalta, Sydänsairaalasta ja muistipoliklinikalta. 

Huolena on, että osa asiakkaista ei muista tarkistaa Suomi.fi-viestejään tai ei ole ottanut palvelua aktiivisesti käyttöön. Tällöin kutsu tulevalle vastaanotolle voi jäädä huomaamatta. Käyttämättä jätetystä ajasta tai peruuttamattomasta vastaanottokäynnistä voidaan periä maksu, joten viestien seuraaminen on erityisen tärkeää. 

Kaikki eivät välttämättä muista ja tiedä käyttävänsä jo Suomi.fi-palvelua. Kyse on sähköisestä postilaatikosta, jota viranomaiset ja julkisen hallinnon toimijat käyttävät viestien ja asiakirjojen lähettämiseen. Viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun. 

Jos käytät Suomi.fi-viestejä jo muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai Verohallinto), myös Oma Hämeen viestit toimitetaan sinulle jatkossa automaattisesti sähköisesti. Tätä ei voi itse valita, koska vuoden 2026 aikana astuu voimaan lakimuutos, joka velvoittaa Oma Hämeen, kuten muutkin viranomaiset siirtymään sähköiseen viestintään. 

Asiakkaat, jotka eivät käytä valtakunnallista Suomi.fi-palvelua, saavat edelleen postinsa paperisena. 

Miten toimin? 

Tammikuun 2026 alussa sähköinen postitus laajenee kaikkiin Oma Hämeen ajanvarauskirjeisiin. Myös palveluseteleitä koskevaa postia lähetetään jo Suomi.fi-viesteinä. Tavoitteena on, että jatkossa Oma Häme lähettää kaiken asiakaspostinsa sähköisesti Suomi.fi -viesteillä, jos asiakas on ottanut Suomi.fi -palvelun käyttöön. 

Viranomaisten viestintä siirtyy vaiheittain ensisijaisesti Suomi.fi-viestien kautta tapahtuvaksi. Tämä tarkoittaa, että samasta asiasta ei välttämättä enää lähetetä erillistä paperikirjettä. Muutos koskee henkilöitä, jotka asioivat viranomaisten kanssa sähköisesti vahvan tunnistautumisen kautta. Ne, jotka eivät käytä sähköisiä viranomaispalveluja, saavat edelleen postinsa paperisena. Myös laskut tulevat kevään aikana Suomi.fi-sivun sähköiseen postilaatikkoon. 

Suomi.fi-viestit ilmoittaa käyttäjälle uusista saapuneista viesteistä. Ilmoitukset tulevat joko palveluun lisättyyn sähköpostiosoitteeseen tai Suomi.fi-sovelluksen kautta. Lisäksi viranomaispalveluihin tunnistautumisen yhteydessä käyttäjä saa ilmoituksen lukemattomista Suomi.fi-viesteistä. 

Jos et halua sähköisiä viestejä, voit muuttaa valintasi Suomi.fi-palvelussa paperipostiksi. Paperiposti toimitetaan Postin kautta. Valinta on voimassa kuusi kuukautta. Sen jälkeen sähköiset viestit käynnistyvät uudelleen, jos kirjaudut vahvasti viranomaisen palveluun. Muutos koskee kaikkea viranomaispostia. Et voi valita, mitkä viestit tulevat kirjeenä ja mitkä sähköisesti.  

Käytännön ohjeet Suomi.fi-viestien käyttöön:

• Käy Suomi.fi-viesteissä säännöllisesti, jotta kaikki tärkeät viestit tulevat luetuiksi. 

• Suomi.fi-sovellus ja sähköposti-ilmoitukset auttavat huomaamaan viestit heti. 

• Suomi.fi-sovellus löytyy sovelluskaupoista. 

• Älä koskaan siirry Suomi.fi-viesteihin sähköpostissa, tekstiviestissä tai muualla olevan linkin kautta. 

• Jos käytät Suomi.fi-viestejä tietokoneen tai puhelimen selaimella, kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville: suomi.fi/viestit. 

• Älä käytä hakukoneiden tuloksia tai muita linkkejä, jotka voivat johtaa väärälle sivustolle. 

Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Oma Hämeessä: Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

Lue lisää valtakunnallisesta muutoksesta: Viestit - Suomi.fi 

Aiempi uutinen aiheesta: Oma Häme aloittaa Suomi.fi -viestien käytön asiakasviestinnässä 1. joulukuuta alkaen - Oma Häme 

ARTIKKELI / 27.12.2025

Turvanasi jouluna – joulu rakentuu yhdessäolosta Juteinikodissa

Juteinikoti on 16-paikkainen kehitysvammaisten ympärivuotinen asumisyksikkö Hattulassa, jossa asukkaat ovat iältään 19–84-vuotiaita. Joulun aikaan arki saa Juteinikodissa erityistä lämpöä, ja juhlan suunnitteluun panostetaan hyvissä ajoin yhdessä asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa.

Asukkaiden joulunajan toiveet ja suunnitelmat kartoitetaan etukäteen. Osa asukkaista viettää joulua omaistensa luona. Tänä jouluaattona Juteinikodissa joulua viettää seitsemän asukasta. Paikalla on kolme ohjaajaa, kun normaalisti heitä on kuusi.

Joulun odotus näkyy ja tuntuu Juteinikodissa jo joulukuun alusta alkaen. Joulukalentereilla on tärkeä rooli arjen rytmittäjinä: asukkaiden omien kalentereiden lisäksi talossa on yhteinen joulukalenteri. Siinä jokaiselle 24 päivälle on oma pieni samettipussukka, jonka asukkaat avaavat vuorollaan. Pussista löytyy yleensä pieni suklaa, jouluinen koriste sekä kortti, jossa on päivän numero.

Tunnelmaan virittäydytään koristelemalla tiloja. Joulukuusi koristellaan yhdessä heti marras–joulukuun vaihteessa, jotta sen kauneudesta ehditään nauttia mahdollisimman pitkään. Yhteisistä tiloista löytyy kynttelikköjä, tekstiilejä, silkkikukkia ja valoketjuja. Jokainen asukas saa koristella myös oman huoneensa haluamallaan tavalla.

Perinteet rytmittävät joulun odotusta

Itsenäisyyspäivänä Juteinikodissa katsottiin yhdessä Linnan juhlia, joka on monelle yksi joulunalusajan kohokohdista. Joulun odotukseen kuuluvat myös yhteiset askarteluhetket, joissa tehdään esimerkiksi joulukortteja ja -koristeita. Värittäminen on suosittua ympäri vuoden – joulun alla tietenkin jouluisin aihein.

Joulumieli vahvistuu myös musiikin myötä. Yhteisissä laulu- ja musisointihetkissä lauletaan tuttuja joululauluja, kuten Kulkuset, Joulupuu on rakennettu ja Kello löi jo viisi. Lauluja säestetään rytmisoittimin, ja Jouluradio soi taustalla ahkerasti. Joulun tuoksua saadaan pipari- ja torttupajoista. Sekä asukkaat että henkilökunta pukeutuvat mielellään tonttulakkeihin ja muihin jouluisiin asusteisiin.

Joulunalusaikaan osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös kodin ulkopuolisiin tapahtumiin. Läheisessä tapahtumakeskuksessa järjestetty Toivon Joulu -tapahtuma joulupukkeineen oli asukkaille tänä vuonna mieleenpainuvana elämys. Tänä vuonna ilahduttivat myös läheisen päiväkodin ja alakoulun oppilaiden tekemät joulukortit. Lisäksi Juteinikodissa järjestettiin omat pikkujoulut yhteistyössä seurakunnan diakoniatyön kanssa.

Jouluaattoa Juteinikodissa vietetään perinteisesti ja kiireettömässä tunnelmassa. Päivä alkaa joulurauhan julistuksen kuuntelemisella, ja moni seuraa mielellään jouluisia televisio-ohjelmia. Illansuussa nautitaan yhteinen jouluateria, jota seuraa rauhallinen joulun hetki – ja joka vuosi myös joulupukki on löytänyt tiensä Juteinikotiin.

Juteinikodissa joulussa tärkeintä on lämmin tunnelma ja yhdessäolo.

UUTINEN / 26.12.2025

Turvallinen vuodenvaihde syntyy yhteisestä vastuusta

Vuodenvaihde lähestyy ja haluamme yhdessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja Hämeen poliisin kanssa muistuttaa uudenvuoden juhlintaan liittyvistä säännöistä. Vuodenvaihde on juhlan aikaa, mutta siihen liittyy myös riskejä, jotka voidaan välttää ennakoimalla. 

Uudenvuoden juhlintaan liittyy perinteisesti iloinen yhdessäolo, mutta myös runsas alkoholin käyttö. Tutkimusten mukaan vuodenvaihde on yksi vilkkaimmista päivistä alkoholin kulutuksessa, mikä voi johtaa moniin riskeihin aikuisväestössä. Liiallinen päihtymys lisää riskiä tapaturmiin, onnettomuuksiin ja ajattelemattomaan käyttäytymiseen. Kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää huomattavasti riskejä uudenvuoden juhlinnassa. 

Ilotulitteiden turvallinen käyttö ehkäisee tapaturmia ja tulipaloja 

Vastuu ilotulitteiden turvallisesta käytöstä on aina sen käyttäjällä. Ilotulitteita saa käyttää vain uuenvuodenaaton kello 18 ja uudenvuodenpäivän 02 välisenä aikana. Ilotulitteet aiheuttavat vuosittain useita vaaratilanteita, tulipaloja ja hoitoa vaativia vammoja. Ilotulitteista aiheutuu tyypillisesti erilaisia silmä-, kasvo- ja käsivammoja. Joskus vammat ovat vakavia ja elinikäisiä.  

Vammojen ennaltaehkäisyssä on tärkeää muistaa riittävä turvaetäisyys ihmisiin, rakennuksiin ja ajoneuvoihin. Suojalasit ovat tärkeät myös katsojilla. Ilotulitteita ei tule käsitellä päihtyneenä, eikä niitä saa koskaan suunnata kohti ihmisiä. Sopiva paikka ilotulitteiden käyttämiseen on aukea, joka on riittävän etäisyyden päässä rakennuksista ja ihmisistä. Vallitsevat sääolot on syytä ottaa huomioon, koska esimerkiksi kova tuuli tekee ilotulitteiden käyttämisestä vaarallista.  

Toisinaan käy niin, että ilotulite ei toimikaan odotetusti, vaan räjähtää jo maassa tai yhdellä kertaa. Toimimatonta ilotulitetta ei tule lähestyä ennen kuin savuamisen loppumisesta on kulunut 15 minuuttia. Myös roskien keräämisessä on ennen ilotulitteeseen koskemista syytä varmistua, että se on varmuudella sammunut. 

Ilotulitteiden aiheuttamien riskien pienentämiseksi pelastuslaitos on asettanut ilotulitteiden käyttökieltoalueen Hämeenlinnan keskustaan ja Hämeen historiallisen linnan alueelle. Päätös on tullut voimaan kuluneena syksynä ja on voimassa toistaiseksi, myös tulevina vuoden vaihteina.  

Kohtuullinen juhliminen tukee turvallista vuodenvaihdetta 

Vuoden viimeisenä päivänä usea nuori pyytää vanhempiaan hankkimaan ilotulitteita ja päihteitä. Yhtälö on vaarallinen. Joillekin nuorille vanhemmat ovat hankkineet ilotulitteita, joiden käyttäminen näyttäytyy holtittomana rakettien ja erilaisten räjähteiden ampumisena ihmisjoukoissa.

Ilotulitteiden ostaminen ja luovuttaminen alaikäiselle on lain mukaan kiellettyä. Samat rajoitukset koskevat myös alkoholituotteita. Ilotulitteiden väärinkäyttö voi aiheuttaa mittavia omaisuusvahinkoja mahdollisten henkilövahinkojen lisäksi. Ilotulitteiden säilyttäminen uudenvuoden ulkopuoliselle ajalle näkyy poliisissa ympäri vuoden eriasteisina häiriö- sekä vahingontekoilmoituksina.  

Pidäthän huolen, että aikuisena valvot nuorten ilotulitteiden käyttöä sekä huolehdit, etteivät ne päädy luvattomasti nuorten haltuun. Ilotulitteiden ampuminen on pääasiassa sallittua uudenvuodenyönä klo 18–02 välisenä aikana, joten noudathan tätä sekä mahdollisesti muita alueellesi asetettuja rajoituksia.  

Kanna vastuusi nuorista

Alkoholi ei kuulu alle 18-vuotiaan nuoren elämään, ei vanhempien ostamana, eikä keneltäkään muulta ostettuna. Alkoholin välittäminen on rikos, kuten myös alkoholin hallussapito alle 18-vuotiaana. Päihtyneet nuoret altistavat itsensä päihtymystilan lisäksi muille oheisrikoksille, kuten väkivaltarikoksille. Ei kannata luottaa siihen, että kaverit pitävät huolta, sillä päihtymystila sekä kiinnijäämisen pelko voivat vaikuttaa paikalla olevien toimintaan.   

Toivomme kaikille turvallista uudenvuoden juhlintaa. Nuoret – huolehtikaa toisistanne ja muistakaa, että kaveria ei jätetä. Aikuiset, muistakaa pitää yhteyttä uuttavuotta juhlistaviin nuoriinne ja olkaa kiinnostuneita missä ja kenen seurassa he liikkuvat. Muistakaa myös alkoholin kohtuullinen käyttö.  

Viranomaiset peräänkuuluttavat aikuisten vastuuta omista nuoristaan. Vastaathan tuntemattomaan tai 0295- alkuiseen numeroon, sillä me viranomaiset voimme tavoitella teitä muun muassa lapseenne liittyvässä asiassa.  

Hyvää uutta vuotta kaikille! 

Anna Kenni, ehkäisevä päihdetyö 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 

Antti Rinta-Valkama, ensihoitopäällikkö
Kanta-Hämeen pelastuslaitos 

Tero Haapala, pelastuspäällikkö,
onnettomuuksien ehkäisy ja varautuminen 
Kanta-Hämeen pelastuslaitos  

Senni Kokko, vanhempi konstaapeli,
somepoliisi, ennalta estävä toiminta,
Hämeen poliisi 

ARTIKKELI / 25.12.2025

Turvanasi jouluna – lasten osastolla on joulun taikaa ja uuden odottelua

Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten osastolla joulua vietetään erityisellä lämmöllä ja huolenpidolla. Kaikki toivovat, että lapset saisivat viettää joulunsa terveinä kotona, mutta jos sairaalahoitoa tarvitaan, osastolla ollaan valmiina auttamaan myös pyhinä. Jokainen pieni potilas ja perhe kohdataan joulunakin samalla turvallisuudella ja ammattitaidolla – ja tunnelmaa rakennetaan pienillä, merkityksellisillä eleillä. 

Tänä jouluna ilmassa on myös uuden odottelua 

Tänä vuonna joulun tunnelmaan sekoittuu myös odotusta. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan alkaa tuntua jo arjessa: katse on samaan aikaan tässä hetkessä ja tulevassa. 

– Valmisteluja on tehty jo etukäteen, ja muutto tuo mukanaan paljon uutta. Silti kaikkein tärkein pysyy: lapsen ja perheen turvallinen hoito ja kohtaaminen – myös jouluna, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä. 

Joulutunnelma syntyy pienistä teoista 

Lasten osastolla joulun henkeä luodaan käytännön arjen keskelle lempeästi: osastolla voi näkyä joulukoristeita ja valoja, ja työntekijöillä saattaa olla tonttulakkeja tuomassa hymyä hetkiin. Ennen joulua lapsille jaetaan joulukalentereita, ja osasto pyrkii siihen, että jouluna jokainen lapsi kokee olevansa huomioitu ja joulupukkikin vierailee ilahduttamassa lapsia ja lapsen mielisiä. 

– Lapset ja nuoret saavat ikään sopivan joulumuistamisen. Se tuo usein hymyn kasvoille, vaikka sairaalaympäristö ei olisikaan se paikka, missä joulua toivoisi viettävänsä, Kesälä sanoo. 

Osaston joulumuistamisia mahdollistavat osaston omat järjestelyt sekä lahjoittajat, jotka haluavat tuoda iloa pienille potilaille ja heidän perheilleen. 

Valmiina jouluna – tiimi työssä lasten parhaaksi 

Joulun pyhinä lasten osastolla työskentelee aina tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Päivittäiseen tiimiin kuuluu hoitajia, lääkäri ja laitoshuoltaja, ja tarvittaessa apua saadaan myös muualta sairaalasta. Tavoite on selkeä: varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon myös jouluna. 

Vaikka osastolla elettävä arki on sairaalan arkea, jouluna tunnelmassa on usein jotakin erityistä. Perheiden kiitollisuus ja lasten pienet ilon hetket koskettavat – ja henkilökunnalle on tärkeää, että lapsi ja perhe voivat tuntea olonsa mahdollisimman turvalliseksi myös pyhien aikana. 

Vinkki perheille: joulun taika on usein yksinkertaista 

Lasten osaston väki muistuttaa, että lasten joulussa tärkeintä ovat usein pienet asiat: lämpö, läsnäolo ja yhdessäolo. 

– Lapset eivät kaipaa täydellisiä juhlia, vaan turvallista oloa, läheisyyttä ja rauhaa. Jos vain mahdollista, hidastakaa ja olkaa läsnä, lasten osaston henkilökunta vinkkaa. 

Jouluna lasten osastolla tehdään parhaamme, jotta pienet potilaat ja heidän perheensä voivat kokea joulun lämpöä myös hoidon keskellä. Toive on silti sama kuin kaikilla: rauhallinen ja iloinen joulu. 

ARTIKKELI / 24.12.2025

Turvanasi jouluna – Joulussa on tänä vuonna uuden odottelua synnytys- ja naistentautien yksikössä

Joulu on monelle rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa, mutta Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä joulupyhät kuluvat tärkeän työn äärellä – perheitä kohdaten, hoitaen ja ohjaten, vuorokauden ympäri. 

Tänä jouluna ilmassa on lisäksi jotain erityistä: uuden odottelua. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan, eli Assiin alkaa tuntua jo arjessa. Uusia tiloja odotellaan innolla, ja valmisteluja on tehty pitkäjänteisesti pitkin vuotta. 

– Uusi sairaala on jo mielessä monella tavalla. Valmisteluja on tehty etukäteen ja kevään korvalla pääsemme myös esittelemään uutta asiakkaille, kertoo apulaisosastonhoitaja ja kätilö Veera Karhu. 

Joulu näkyy pieninä asioina – työn ydin pysyy samana 

Vaikka tuleva muutto tuo arkeen odotusta ja suunnittelua, jouluna työ jatkuu tällä hetkellä vielä tutuissa tiloissa ja tutulla varmuudella. 

Yksiköissä joulun taika näkyy pieninä asioina: joulukoristeita on ripoteltu esille ja tunnelma on monelle lämmin, vaikka vuorot rytmittävät päivää kuten muulloinkin. 

– Sitä ei aina tiedä, ovatko joulunpäivät rauhallisia vai kiireisiä. Mutta kaikkeen ollaan moniammatillisesti valmiina – niin kuin aina, Veera kuvaa. 

Turva on läsnä myös jouluna 

Synnytys- ja naistentautien yksikössä sekä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailussa ammattilaiset ovat joulunakin tavoitettavissa, vastassa ja valmiina auttamaan. 

Jouluna syntyvät vauvat, perheiden suuret tunteet ja joskus yllättävätkin tilanteet muistuttavat siitä, miksi työtä tehdään: jotta jokainen perhe saa hoidon, tuen ja turvan silloinkin, kun muu Suomi viettää joulua. 

Yksikön väki haluaa toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille! 

ARTIKKELI / 23.12.2025

Turvanasi jouluna – tonttupolku ja puurojuhla luovat taianomaisia hetkiä ikäihmisille

Monissa Oma Hämeen ikäihmisten asumisyksiköissä joulun valmistelu aloitettiin jo hyvissä ajoin ja joulutunnelmaa on luotu mitä moninaisimmilla tavoilla. 

Riihikodilla päätettiin tänä vuonna luoda joulun tunnelmaa herättelemällä jouluisia muistoja eri aistien kautta. Riihikodin aulaan on rakennettu jouluinen tila ja aisti-/tonttupolku, joka jatkuu aina sisäpihalle asti. Ulkoilemaan pääsee oikeaan kuusimetsään, jota koristavat jouluiset valot, lyhdyt ja tontut. 

Riihikodin aistipolulla joulu kuuluu, tuoksuu, maistuu ja näkyy; on kellon kilinää, piparin makua, havujen, kanelin ja kardemumman tuoksua sekä jouluinen postikorttiseinä. Ne herättävät muistelemaan, millaisia muistoja asukkailla on omista tärkeistä jouluista vuosien varrelta. Joulutunnelma ja tonttupolku on saanut asukkailta ihastuneen vastaanoton. 

– Me menimme joka joulu reellä kirkkoon, eräs asukas tokaisi, kun kuuli kilisevän joulukellon äänen. 

Aulasta löytyy myös jouluinen valokuvanurkkaus, jossa voi käydä ottamassa valokuvia yhdessä läheisten tai hoitajien kanssa – ja moni asukas onkin hyödyntänyt tilaisuutta. Jouluinen aula on rakennettu Riihikodin virikeohjaajan ohjauksella yhdessä asukkaiden ja Villavan yksikön tettiläisten kanssa. 

– Jouluiseen tonttupolkuun saatiin lahjoituksena joulukoristeita, joulukuusia sekä jouluvaloja riihimäkeläisistä sosiaalisen median ryhmistä. Todella moni Riihimäkeläinen halusi olla mukana ilahduttamassa ja rakentamassa joulun tunnelmaa Riihikodin ikäihmisille. He kokivat auttamisen tuovan joulumieltä itselleenkin, lähijohtaja Tiia Santala kiittelee. 

Lammin puurojuhlalla on vuosien perinteet 

Lammilla Pellavakodin ja Sinipellavan puurojuhlalla on pitkät perinteet - eikä tänäkään vuonna siitä ole tingitty. Jo ennen joulua vietettävät puurojuhlat ovat pidettyjä ja odotettuja tapahtumia sekä asukkaille että heidän omaisilleen. Juhlatila koristellaan jouluiseen tunnelmaan yhdessä asukkaiden kanssa ja puurojuhlassa tarjoillaan perinteistä riisipuuroa, rusinasoppaa sekä glögiä ja pipareita. Ohjelmassa on joululauluja, yhteislaulua ja jouluinen tietovisailu. 

Puurojuhlalla on vuosien perinteet; se oli jo aikaisemmalla vanhainkodilla tärkeä kokoontumisjuhla, jossa saatiin olla yhdessä ja jota arvostettiin paljon. Juhlavieraita oli joka joulu ihastuttamassa joulutunnelman lisäksi joulukuusi, joka koristeltiin yhdessä asukkaiden kanssa.  

Puurojuhlan jälkeen asumisyksiköissä laskeudutaan joulun viettoon. Jouluaatto Sinipellavassa ja Pellavakodilla sujuu rauhallisissa merkeissä joulun tunnelmasta ja yhdessäolosta nauttien.  

Joulutunnelmaa luo Porkkalan kartanolta lahjoituksina saadut joulukukat, sekä lukuisat joulukoristeet ja kyntteliköt. Ruokasalissa soi aattopäivän ajan klassiset joululaulut ja puolen päivän aikaan asukkaat kuuntelevat perinteisen joulurauhanjulistuksen, nauttivat maukkaan jouluaterian laatikoineen ja kinkkuineen kiireettömästi. Lammin seurakunta käy joka joulu tervehtimässä asukkaita jouluhartauden merkeissä ja toivottamassa kaikille hyvää joulua. 

– Päiväkahvin aikaan asukkaille on tarjolla herkullisia joulutorttuja ja pipareita, ja joulupukkikin vierailee lahjojen kera. Päivällisellä herkuttelemme yhdessä joulupuurolla ja rusinasopalla. Joulupyhien aikaa rauhoitetaan yhdessä ololle ja vietetään aikaa läheisten kanssa, sanoo ohjaaja Virpi Peippola. 

Joulun vieraina Panzo-poni ja joulupukki

Hattulassa Willa Katinalassa jouluun laskeudutaan koristelemalla yksikkö jouluvaloilla ja koristelamalla joulukuusi. Asukkaat pääsevät laulamaan joululauluja ja leipomaan jouluherkkuja.  

Joulun perinteisiin kuuluu vuosittain ensimmäisen adventin Hattulan seurakunnan jouluhartaus sekä Lions Clubin vuosittain lahjoittamat herkulliset täytekakut. 

– Pikkujouluja vietetään kaikissa ryhmäkodeissa, joissa perinteisesti kuullaan Hattulan Pyhän Ristin kuoron esitykset, joulupukki vierailee ja tänä vuonna meillä oli myös meillä usein vieraileva Panzo-poni mukana. Omaiset ja läheiset ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuksiin, kertoo lähijohtaja Päivi Luopajärvi. 

Oma Hämeen asumisyksiköt toivottavat kaikille lämmintä joulua! 

UUTINEN / 22.12.2025

Turvanasi jouluna – pelastuslaitos on valmiudessa, kun muut juhlivat kotona  

Riihimäen paloaseman 4. vuoro jouluisissa tunnelmissa aattona 2024.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella varaudutaan jouluun aivan kuten kaikkiin muihinkin päiviin. Jouluaatto on usein sekoitus juhlaa ja täysin tavallista työpäivää. Vaikka kalenterissa onkin pyhä, ei työ paloasemilla pysähdy. 

Vaille joulutunnelmaa pelastuslaitos ei jää. Paloaseman taukotiloihin on ripusteltu joulukoristeita ja joulukuusikin löytyy ruokalasta. Aattona palomiehet ja ensihoitajat syövät yhteisen jouluaterian. 

Jos hälytyksiä ei tule aattona paljon, otetaan paloasemilla vähän tavallista työpäivää kevyemmin. Henkilöstö hoitaa pakolliset asiat, mutta rankimmat harjoitukset saavat odottaa joulun yli.  

Aattona hälytystehtävät painottuvat usein arjen onnettomuuksiin ja terveysongelmiin. Tyypillisiä keikkoja ovat esimerkiksi kaatumiset, rintakivut ja päihteisiin liittyvät tehtävät. Myös ruoanlaittoon ja kynttilöihin liittyvät palohälytykset lisääntyvät joulun aikaan. 

Yhteisöllisyys korostuu pyhien työvuoroissa 

Koska moni on poissa perheensä luota, työporukan merkitys kasvaa. Jouluaatto vietetään yhdessä, tukien ja huumorilla keventäen pitkää vuoroa. 

Monelle paloasemalla työskentelevälle jouluaatto on muistutus työn merkityksestä: joku on aina valmiina auttamaan, myös silloin kun muut viettävät juhlaa kotona. 

Vinkkejä turvalliseen jouluun 

• Älä jätä avotulta, kuten kynttilöitä, valvomatta. 

• Varmista, että kodin palovaroittimet toimivat ja että kotoa löytyy vähintään sammutuspeite. 

• Muista kohtuus alkoholin käytössä. 

• Varaa riittävästi aikaa ajomatkoille. 

• Varaa autoon mukaan lämpimiä vaatteita onnettomuuden varalta. 

• Lataa 112 Suomi -sovellus puhelimeen. 

• Muista terve maalaisjärki ja huolehdi ihmisistä ympärilläsi. 

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilökunta toivottaa kaikille rauhallista ja turvallista joulua!

UUTINEN / 22.12.2025

Turvanasi jouluna – päivystyksessä joulu tarkoittaa valmiutta ja kiireellistä hoitoa

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystys toimii ympäri vuorokauden myös joulun pyhinä. Jouluna päivystyksen rooli korostuu erityisesti, sillä kiireettömät palvelut eivät ole käytössä ja joulun aikaan edessä on usean päivän mittainen yhtäjaksoinen pyhäjakso. 

Päivystyksessä hoidetaan äkilliset ja välitöntä hoitoa tai arviota vaativat tilanteet, jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Joulun aikaan potilasmäärät ovat perinteisesti suuria, ja ruuhkaa on odotettavissa myös tänä vuonna. 

Päivystys toimii jouluna kiireellisyyden periaatteella 

Päivystyksessä potilaat hoidetaan aina lääketieteellisen kiireellisyyden perusteella. Vakavasti sairaat ja välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensin, ja lievemmistä oireista kärsivät saattavat joutua odottamaan pidempään. 

– Jouluna päivystykseen hakeudutaan esimerkiksi vatsakipujen, rintakipujen, äkillisten sairastumisten, tapaturmien sekä yksinäisyyden ja huolen vuoksi. Kaikkia ei kuitenkaan voida hoitaa päivystyksessä, jos kyse ei ole kiireellisestä hoidontarpeesta, päivystyksestä kerrotaan. 

Henkilökunta tekee parhaansa huolehtiakseen potilaista turvallisesti ja ammattitaitoisesti myös ruuhkatilanteissa. 

Oikea paikka ja oikea aika – arviointi ennen hoitoon hakeutumista 

Joulun aikaan korostuu kiireellisen hoidon tarpeen arviointi. Päivystyksen henkilökunta muistuttaa, että ennen hoitoon hakeutumista kannattaa ensisijaisesti soittaa numeroon 116117. 

– Numerossa 116117 tehdään kiireellisen hoidon tarpeen arviointi ja ohjataan oikeaan hoitopaikkaan. Tämä auttaa varmistamaan, että päivystyksessä on mahdollisuus hoitaa ne potilaat, joiden tilanne vaatii välitöntä hoitoa. 

Hätätilanteissa tulee aina soittaa 112. 

Pienet perinteet keskellä vaativaa arkea 

Vaikka joulun aikaan työ on usein kuormittavaa ja kiireistä, päivystyksessä pyritään ylläpitämään hyvää työilmapiiriä. Pienet joulukoristeet ja yhteiset hetket kahvihuoneessa tuovat vastapainoa vaativaan työhön, mutta työn fokus pysyy aina potilasturvallisuudessa ja hoidon laadussa. 

Tänä jouluna päivystys toimii vielä tutussa ympäristössä, mutta katse on jo tulevassa. Ensi vuonna edessä oleva muutto uuteen Ahveniston sairaalaan tuo mukanaan muutoksia ja kehittämistä, joiden tavoitteena on entistä sujuvampi ja turvallisempi päivystystoiminta. 

– Tilat ja toimintamallit kehittyvät, mutta päivystyksen perustehtävä säilyy: auttaa silloin, kun hoito ei voi odottaa. 

Jouluna apu on saatavilla – oikeaan tarpeeseen 

Päivystyksen henkilökunta muistuttaa, että joulun aikaan apua on saatavilla, mutta päivystys on tarkoitettu kiireellisiin tilanteisiin. 

– Toivomme, että ihmiset hakeutuvat päivystykseen silloin, kun kyse on äkillisestä ja välitöntä arviota vaativasta tilanteesta. Näin voimme turvata hoidon niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. 

Oma Hämeen poikkeusaikaoloajat jouluna löytyy täältä.

ARTIKKELI / 19.12.2025

Blogi: Joulu eron jälkeen

Joulu on monelle vuoden kohokohta, johon liittyy paljon odotuksia yhdessäolosta, rentoutumisesta ja levosta. Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua kaikelta muulta kuin juhlalta. Miten kestän yksinolon ilman lapsia? Miltä joulu tuntuu ilman puolisoa ja lapsia? Miten voisin viettää joulua myös lasten kanssa?  

Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi olla vaikein. Ikäviä tunteita, kuten ahdistusta, surua ja ikävää, voi kuitenkin herätä vielä vuosia eron jälkeenkin. On tärkeää hyväksyä, että nämä tunteet kuuluvat asiaan. Älä pakota itseäsi iloon, jos tarvitset aikaa toipua parisuhteen päättymisestä ja sopeutumisesta uudenlaiseen joulun aikaan.  

Eroon liittyy menetys, joka juhla-aikana monesti korostuu. Vanhat tavat viettää perhejoulua muuttuvat. Tilalle olisi luotava uudenlaisia joulun viettämisen tapoja, niin yhdessä lasten kanssa kuin erillään lapsista. Ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua vaikealta, mutta se ei onneksi määritä kaikkia tulevia jouluja ja vuodenvaihteita. 

Älä jää yksin

Jos vietät joulua ilman lapsia, voit luoda uusia perinteitä ja viettää joulunpyhiä oman aikataulun mukaisesti. Millainen joulu tuntuu sinusta joululta, tuo lepoa ja yhteyttä toisiin ihmisiin sen mukaan, mitä tarvitset? Joulupöytään voi valita juuri ne itselle parhaiten maistuvat ruuat. Ota yhteyttä ystäviin ja läheisiin. Ota kyläilykutsut vastaan.  

Joulua voi viettää myös erilaisin vaihtoehdoin: metsäretkeily, leffamaraton, lautapeli-ilta ystävien kanssa, ruokamaistelut, hotelliyöpyminen, risteily tai reissu uudelle paikkakunnalle. Valitse mielimusiikkia kuunneltavaksi, lukemista, kirjoita kirje läheiselle, tai puuhastele muuta, mistä itse pidät ja nautit. Joulussa oleellista ei ole se, miltä se muiden silmissä näyttää,. Olennaista on se, että se tuntuu sinulle itsellesi sopivalta ja tuo itselle hyvää mieltä ja lepoa. 

Lapsilla joulun viettäminen vanhempien eron jälkeen voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Iloa ja kaipausta rinnakkain. Lapset voivat olla iloisia mahdollisesta kahdesta joulusta, jos joulu valmistellaan molempien vanhempien luo koristeineen, lahjoineen ja ruokineen. Samalla läsnä voivat olla muistot ja kokemukset aiemmista yhtenä perheenä vietetyistä jouluista, ikävä toista vanhempaa kohtaan ja kaipaus aikaan, jolloin vielä oltiin ja elettiin yhdessä. Lapselle on yleensä tärkeää nähdä vanhemmat mukana päiväkodin tai koulun järjestämissä joulun ajan tapahtumissa ja juhlissa. 

Lapsille turvallinen joulu

Parhaimmat lahjan vanhemmat antavat lapsilleen, kun he pyrkivät mahdollistamaan toisen vanhemman luona vietettävää aikaa jouluna tai joulun aikaan tai yhteyden muulla tavoin lapselle. Tämä vaatii vanhemmilta tahtoa tehdä kompromisseja – sen muistamista, ettei lapsi lähtökohtaisesti eroa vanhemmistaan, vaan ero on aikuisten välinen asia. Jos mahdollista, voiko joulupäivän joulupöydän ääressä tai aaton joulupukin vierailussa olla läsnä vanhemmat yhdessä? Voiko aaton ilonhetkiä videoida tai välittää videopuheluna toisaalla asuvalle vanhemmalle?

Lapselle turvallisuutta lisätään sovinnollisuuteen pyrkivällä joulun viettämisellä. Turvallinen joulu lapselle tarkoittaa rauhallista ilmapiiriä ilman riitoja. Tunnetta, että joulu on edelleen juhla, ei taistelukenttä. Kun ilmapiiri on turvallinen, joulu voi olla edelleen ilon aikaa, vaikka sitä vietetäänkin eri lailla kuin aiemmin. 

Muista nämä:

1) Joulun ajankohta 

Jos lapset viettävät osan joulusta toisessa kodissa, muista, ettei joulu ole vain yksi päivä. Voitte juhlia ja viettää joulua myös etukäteen tai jälkikäteen. Tärkeintä on yhdessäolo. 

2) Huolehdi itsestäsi 

Joulu voi korostaa yksinäisyyttä. Sovi tapaamisia ystävien kanssa, lähde joulukonserttiin tai vietä aikaa luonnossa. Jos olo on raskas, puhu läheiselle tai ammattilaiselle.  

3) Suunnittele ja sovi yhdessä 

Jos mahdollista, sovi toisen vanhemman kanssa, miten joulun aikaa lasten kanssa olisi hyvä viettää. Onko mahdollista jakaa joulun ja uuden vuoden pyhät vuosittain tai löytää uusia yhteisiäkin tapoja viettää joulun lasten kanssa? 

4) Luo turvaa lapselle 

Kerro lapselle, miten joulua tänä vuonna vietetään ja missä ja kenen kanssa hän joulun aikaa viettää. Anna lapselle mahdollisuus olla yhteydessä toiseen vanhempaan, isovanhempiin ja muihin hänelle tärkeisiin ihmisiin. 

Tukea on saatavilla myös joulun aikaan  

Apua eroon -chatistä ja Apua väkivaltaan -chatistä arkipäivisin (paitsi 24.–26.12. 2025 ja 1.1. ja 6.1.2026).

Mieli ry:n Kriisipuhelin 09-2525 011 päivystää 24/7 myös juhla-aikoina. 

Nollalinja 080005005 päivystää 24/ 7 myös juhla-aikoina. Puhelin on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. 

Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjaus- ja neuvonta arkipäivisin 

Päivi Hietanen 
Ensi- ja turvakotien liitto 
Ero lapsiperheessä työn asiantuntija 

Minna Ritakorpi 
elintapaohjauksen asiantuntija
Oma Häme 

UUTINEN / 19.12.2025

Ajantasainen lääkelista sujuvoittaa hoitoa ja parantaa potilasturvallisuutta

Kun potilas saapuu vastaanotolle tai päivystykseen, ajantasainen lääkelista on tärkein yksittäinen asia, jonka hän voi ottaa mukaansa. Lääkelista auttaa hoitohenkilökuntaa varmistamaan oikeat hoitopäätökset ja ehkäisemään lääkkeiden yhteisvaikutuksia.

– Ymmärrettävästi potilaat eivät usein muista kaikkia käyttämiään lääkkeitä ulkoa. Kun lääkelista on ajan tasalla, pystymme tekemään hoitopäätöksiä turvallisesti ja nopeasti, kertoo päivystyksen osastonylilääkäri Kirsi Kärkkäinen.

Lääkelista tukee turvallista hoitoa

Ajantasainen lääkelista sisältää kaikki käytössä olevat lääkkeet, annostukset sekä mahdolliset allergiat. Myös itsehoitolääkkeet ja ravintolisät kannattaa merkitä mukaan. Näiden tietojen avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat välttää päällekkäisiä lääkityksiä ja haitallisia yhteisvaikutuksia.

– Jokaisen käytössä olevan lääkkeen nimi, vahvuus ja montako kertaa päivässä lääkettä otetaan, ovat ne tiedot, joita lääkäri tarvitsee joka kerralla. Potilailla on käsitys, että sairauskertomuksissa ne näkyvät selkeästi, mutta näin useimmiten ei ole. Lääkitykseen voi tulla muutoksia eri tahoilta eikä lista aina ole valitettavasti ajan tasalla. Kun potilaalla on ajankohtainen lista mukana, tarkistetaan tämä jokaisella päivystyskäynnillä tai ajanvarausvastaanotolla ajantasaiseksi.

Lääkelistan voi pitää aina mukana

Helpoin ja varmin tapa tarkistaa, että lääkelista on mukana myös hädän hetkellä, on ottaa siitä kuva puhelimeen. Jos lääkitys muuttuu, on helppoa ottaa uusi kuva lääkelistasta.

Vaihtoehtoja lääkelistan ylläpitoon on monia. Lääkitystiedot voi tarkistaa ja täydentää Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla Omiin tietoihin. Myös paperinen lääkelista on hyvä vaihtoehto, kunhan se pidetään ajan tasalla, ja varminta on tosiaan ottaa siitä vielä kuva puhelimeen.

Pieni teko, suuri vaikutus

Ajantasainen lääkelista on yksinkertainen mutta merkittävä keino edistää potilasturvallisuutta. Se auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään nopeita ja oikeita ratkaisuja, ja varmistaa, että potilas saa oikeaa hoitoa oikeaan aikaan.

– Ajantasainen lääkelista voi parhaimmillaan pelastaa hengen, päivystyksen osastonylilääkäri Kirsi Kärkkäinen summaa.

ARTIKKELI / 19.12.2025

Blogi: Pehmeä budjetti, kovat seuraukset?

Aloitin tänä syksynä väitöskirjaopinnot Tampereen yliopistossa. Aiheenani on hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän ohjaus- ja kannustinvaikutukset. Ensimmäisessä artikkelitutkimuksessani osalta olen perehtynyt erityisesti János Kornain pehmeän budjettirajoitteen teoriaan, joka näyttää toteutuvan vaiheittain myös Suomessa.

Kornai on edesmennyt unkarilainen ekonomisti, joka kehitti taloustieteen käsitteensä kuvaamaan tilannetta, jossa organisaation (kuten hyvinvointialueen) menot ja tulot eivät ole tiukasti sidoksissa toisiinsa, koska ylimääräinen rahoitus (esimerkiksi valtiolta) pehmentää budjettia johtaen alijäämiin tai ylikulutukseen.

Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä Suomessa on pyritty rakentamaan muodollisesti ”kovaksi”. Alueilla ei ole verotusoikeutta ja rahoitus on yleiskatteellista. Lisäksi alijäämiin liittyy tasapainotusvelvoite sekä mahdollisuus valtion hallinnollisiin toimenpiteisiin, kuten arviointimenettelyihin. Olemme juuri nyt Suomessa vedenjakajalla: onko budjettiohjaus aidosti kova vai toteutuuko Kornain pehmeän budjetoinnin teoria? Oli mielenkiintoista huomata, että Marina Erholan työryhmän raportissakin viitattiin pehmeään budjetointiin.

Kyseisen teorian viitekehyksessä eri tutkijat ovat ottaneet kantaa myös lisärahoitusmekanismeihin. Niissä korostetaan, että lisärahoituksen on oltava kertaluonteista ja ehdollista, jotta pehmeän budjetoinnin teoria ei toteudu. Mikäli lisärahoituksesta muodostuisi toistuva käytäntö, syntyy odotus tulevistakin ”pelastuksista”, ja budjettikurista tulisi varsin pehmeä käsite.

Mielestäni lisärahoitus voisi olla toimiva osaa järjestelmää, mutta ensin meidän pitäisi löytää pehmeän ja kovan budjettirajoitteen rajat. Lisärahoituksesta on nykytilanteessa muodostunut enemmän juridinen prosessi kuin palveluiden turvaamisen prosessi. 

Lisäaika ei tee autuaaksi

Nyt paljon tapetilla ollut lisäaika, jota myönnetään hyvinvointialueille alijäämien kattamiseen, on samantyyppinen elementti kuin lisärahoitus rahoitusjärjestelmässä. Ajattelen, että lisäaika on tarpeellinen väline juuri tässä hetkessä, mutta kertaluonteisena. Nykyisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden on katettava vuosina 2023 ja 2024 syntyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Nyt hallitus on antamassa noin kymmenelle hyvinvointialueelle lisäaikaa saada taloutensa kuntoon vuoteen 2027 tai 2028 mennessä. Lisäaikaa on haettava erikseen ja sen myöntämisestä päätetään erikseen.

Näen, että lisäajan myöntämisen on oltava selkeästi rajattu ja perusteltu, jotta yhdenvertaisuus alueiden välillä voidaan todentaa. Itseäni hieman pohdituttaa, mitä lakiesitykseen kirjattu harkinta tarkoittaa. Harkinta on sinänsä hyvä asia, mutta harkintavalta voi kääntyä mielivallaksi, jos harkinnan periaatteet eivät ole selkeitä ja ennalta määriteltyjä. On kuitenkin todettava, että lisäaika ei tee autuaaksi, kun tarkastelee rahoitusuran kehitystä eri alueilla.

Kornain teorian mukaan pehmeän budjettirajoitteen riskiä voidaan pienentää vahvistamalla monivuotista talouskehitystä ja ottamalla käyttöön sääntöpohjaisia shokkikomponentteja. Elementtejä, joissa valtio kantaa vain tarkasti määritellyt suurshokit. Riskiä voidaan pienentää myös varmistamalla, että palveluntuottajien korvausmalleissa ylitysvastuu on määritelty selkeästi ja ennakolta. Rahoituksen jälkikäteistarkistusta voi pitää sääntöpohjaisena shokkikomponenttina, joka korjaa yllättäviä kustannusshokkeja. Se kuitenkin tulee ”liian myöhään”, kun 2023 alijäämät huomioidaan vuoden 2025 rahoituksessa.

Kovuus lisäisi selkeyttä 

Kun hyvinvointialueisen nykyistä rahoitustilannetta arvioidaan Kornain teoriaa vasten, niin voidaan todeta, että tehdyt ratkaisut ovat lisänneet pehmeän budjettirajoitteen riskejä. Erityisesti rahoitusuran ennustavuutta ei ole vahvistettu, vaan pikemminkin heikennetty.

Olisi kriittisen tärkeää, että tietäisimme, mitä rahoitusuraa vasten teemme ratkaisuesityksiä hyvinvointialueen päättäjille. Rahoitusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat vieneet kehitystä väärään suuntaan. Tämän syksyn aikana esitetyt muutokset vain lisäävät epävarmuutta ja heikentävät todennäköisesti ennustettavuutta entisestään.

Henkilökohtaisesti kannatan kovia budjettirajoitteita, koska silloin pelisäännöt ovat selkeämmät ja alueiden yhdenvertaisuus voi toteutua paremmin. Tämä kuitenkin vaatii sen, että rahoitusjärjestelmän ennustettavuutta parannetaan merkittävästi.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
 

UUTINEN / 18.12.2025

Oma Häme on lyhentänyt merkittävästi hoitojonoja erikoissairaanhoidossa

Oma Häme jatkaa määrätietoista työtään hoitoon pääsyn parantamiseksi erikoissairaanhoidossa. Tuoreimmat tiedot osoittavat, että hoitojonot ovat lyhentyneet merkittävästi kuluvan vuoden aikana, ja kehitys näkyy konkreettisesti useilla erikoisaloilla.

Tällä hetkellä yli hoitotakuuajan leikkaushoitoa odottavia potilaita on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastossa yhteensä 261, joista 87 potilasta on jo saanut vastaanottoajan. Elokuun lopussa yli 180 vuorokautta odottaneita oli THL:n tilastossa 1 055, joten vähennystä on lähes 700 potilasta.

Oma Hämeen omissa järjestelmissä näkyy, että kuulolaitesovitusten suhteen ollaan päästy hoitotakuuseen jo 19. marraskuuta. Suun terveydenhuollossa erikoissairaanhoidon jonossa ei ole tällä hetkellä yhtään potilasta, joka olisi odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta. Hyvinvointialueen järjestelmissä myös leikkausta odottavien potilaiden määrä on pienempi.

Ensikäyntien osalta kehitys on ollut erityisen myönteistä: yli 90 vuorokautta odottaneiden määrä erikoissairaanhoidon sairaalapalveluissa on laskenut 617:stä 114:ään. Esimerkiksi ortopediassa yli hoitotakuun odottavia on enää kaksi potilasta, ja silmätaudeilla vastaava luku on 11. Silmätautien osalta on kuitenkin huomattava, että hoitokontrollien aikataulut ovat tällä hetkellä viivästyneet.

Hoitoon pääsy kuntoon pysyvästi

Valvira antoi Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lokakuussa määräyksen saattaa kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä.
Määräyksen noudattamista tehostetaan miljoonan euron uhkasakolla, ja hyvinvointialueen on toimitettava Lupa- ja valvontavirastolle selvitys toimenpiteistä ja ajantasaiset seurantatiedot 15.5.2026 mennessä.

Oma Häme valitti marraskuussa hallinto-oikeuteen Valviran päätöksestä. Hyvinvointialue katsoo, että Valviran päätöksessä asetettu määräaika ja uhkasakon suuruus eivät ole suhteessa alueen todellisiin olosuhteisiin ja toimintaedellytyksiin. Hoitoon pääsyn parantamiseen liittyvä kehittämistyö jatkuu kuitenkin suunnitelmallisesti Oma Hämeessä.

Alkuvuosi tuo omat haasteensa Assi-sairaalaan muuton ja perehdytysten vuoksi. Leikkaussaliaikaa on tilapäisesti käytettävissä aiempaa vähemmän, mikä edellyttää joustavuutta ja ennakoivaa suunnittelua koko organisaatiolta.

Erikoissairaanhoidon hoidon saatavuuden parantaminen on kuitenkin yksi Oma Hämeen keskeisimmistä tavoitteista. Tänä vuonna myönnetty lisärahoitus hoitotakuun toteuttamiseen on vauhdittanut kehittämistyötä. Assin valmistumisen myötä leikkauskapasiteetti asteittain nousee, mikä edesauttaa hoitoon pääsyn paranemista.

UUTINEN / 18.12.2025

Asiakasmaksut muuttuvat 1.1.2026 alkaen

Hyvinvointialueen perimät asiakasmaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992), ja sitä täydentävään asiakasmaksuista annettuun asetukseen (912/1992). Asiakasmaksun saa periä, jos laissa ei toisin säädetä. Maksuttomista palveluista säädetään laissa erikseen.

Aluevaltuusto hyväksyi 16.12.2025 valtioneuvoston antaman asetuksen mukaiset korotukset asiakasmaksujen enimmäismääriin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026. 

Asiakasmaksujen korotukset koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen maksuja. 
Uudet asiakasmaksut päivitetään hyvinvointialueen verkkosivuille laajemmin vuodenvaihteessa, mutta uuteen hinnastoon voi jo nyt tutustua: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen asiakasmaksut 1.1.2026 alkaen

Terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksut

Asiakasmaksujen enimmäismääriä korotetaan pääsääntöisesti 6,93 prosenttia.

Esimerkkejä terveydenhuollon palveluiden maksujen muutoksista: 
•    Terveysaseman lääkäripalveluiden maksu 18 vuotta täyttäneille 30,20 euroa/käynti (nykyinen maksu 28,20 euroa/käynti) 
•    Terveysaseman kiirevastaanoton käyntimaksu on 18 vuotta täyttäneille 41,40 euroa/käynti (nykyinen maksu 38,70). Maksu peritään arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei huomioida laskettaessa terveyskeskuksen käyntimaksuja.
•    Päivystyspoliklinikkakäynnin maksu 18 vuotta täyttäneille 71,30 euroa/käynti (nykyinen maksu 66,70) 
•    Suuhygienistin tutkimuksen ja hoidon maksu 14,80 euroa/käynti (nykyinen maksu 13,80)  
•    Hammaslääkärin tutkimuksen ja hoidon maksu 19,10 euroa/käynti (nykyinen maksu 17,90). Lisäksi asiakas maksaa hoito- ja toimenpidekohtaiset maksut / käynti.  
•    Etävastaanotosta peritään asiakkaalta vastaava maksu kuin lähipalveluna tuotetusta vastaanotosta
•    Käyttämättä ja peruuttamatta käytetyn palvelun maksu 73,70 euroa/käynti (nykyinen maksu 56,70)

Diabeteskeskuksen asiakasmaksut 

Oma Häme perustaa Diabeteskeskuksen, joka kokoaa yhteen diabeteksen hoidon palvelut perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. 1.1.2026 toimintansa aloittava Diabeteskeskus toimii hallinnollisesti yhtenä yksikkönä, mutta asiakkaan palvelut voivat kuulua joko perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon piiriin.

Asiakasmaksut määräytyvät palvelun sisällön mukaan – eli maksu riippuu siitä, minkä tyyppistä hoitoa tai tutkimusta asiakas saa. Näin varmistamme, että maksut ovat oikeudenmukaisia ja vastaavat palvelun laajuutta. Diabeteskeskuksen toiminnasta julkaistaan pian oma, erillinen tiedote.

Terveydenhuollon maksukatto ja suoja asiakkaille

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto, joka suojaa asiakkaita liiallisilta maksuilta. Vuoden 2026 alusta maksukatto on 815 euroa kalenterivuodessa. Kun maksukatto täyttyy, maksukattoon kuuluvat palvelut ovat asiakkaalle loppuvuoden ajan maksuttomia.

Maksukattoa kerryttävät muun muassa:
•    terveyskeskuslääkärin käyntimaksut
•    päivystyspoliklinikkakäynnit
•    sairaalan poliklinikkamaksut
•    suun terveydenhuollon käyntimaksut (hammasteknisiä kuluja lukuun ottamatta)
•    fysioterapia ja muut kuntoutuspalvelut

Huom! Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyn ajan maksu ei kerrytä maksukattoa.

Maksukaton täyttymisen jälkeen suurin osa palveluista on maksuttomia, mutta lyhytaikaisesta osastohoidosta peritään edelleen ylläpitomaksu 26,80 euroa hoitopäivältä 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä. 

Tärkeää tietoa Suomi.fi viesteistä:

1.1.2026 alkaen käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta perittävä maksu on 73,70 euroa. Maksu koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita, ja maksu peritään myös palveluista, jotka olisivat muutoin maksuttomia. 

Vuoden 2026 alussa tulee voimaan lakimuutos, joka velvoittaa viranomaisia lähettämään asiakasviestit ensisijaisesti sähköisesti. Viestit lähetetään Suomi.fi-palvelun kautta, jos asiakas on ottanut palvelun käyttöönsä. Oma Häme ottaa tammikuussa käyttöön Suomi.fi -viestit terveydenhuollon ajanvarauskirjeissä. 

Kyseessä on valtakunnallinen muutos, joka koskee kaikkia hyvinvointialueita. Jos käytät jo Suomi.fi-viestejä muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai verottaja), tulevat myös Oma Hämeen viestit sinulle jatkossa automaattisesti. Jos haluat palata paperipostiin, sinun täytyy tehdä muutos itse Suomi.fi-palvelussa. 

Näin ollen sinulle voi tulla maksu käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta siksi, ettet ole nähnyt ajanvarausta Suomi.fi -viesteistä. Tarkistathan omat Suomi.fi-viestisi säännöllisesti. Helpointa on, jos lisäät palveluun sähköpostiosoitteesi tai käytät Suomi.fi-sovellusta, jolloin saat ilmoitukset uusista viesteistä. Näin varmistat, että saat ajoissa tiedon ajanvarauksista.

Jatkossa Oma Häme lähettää asiakkaille postia ensisijaisesti sähköisesti, jos asiakas on ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön. Asiakkaat, joilla ei ole Suomi.fi-palvelua käytössä, saavat edelleen postinsa paperisena. Lisätietoa: Suomi.fi-viestit - Oma Häme

Sosiaalihuollon palveluiden ja pelastustoimen asiakasmaksut

Vuonna 2026 sosiaalihuollon palveluiden ja pelastustoimen asiakasmaksuja korotetaan pääsääntöisesti kolme prosenttia. 

Sosiaalihuollon alaisten palveluiden asiakasmaksuihin tulee korotuksia esimerkiksi lyhytaikaisen asumisen palveluihin sekä vammaispalveluiden ylläpitomaksuihin.

Pelastuslain ja kemikaalilain mukaisten valvontatehtävien osalta asiakasmaksujen enimmäismääriin sovelletaan vastaavaa kolmen prosentin korotusta. Ajantasaiset hinnat julkaistaan verkkosivuilla vuodenvaihteessa.

Mahdollisuus alentaa tai jättää perimättä sosiaalihuollon maksu

Sosiaalihuollon asiakasmaksua voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai perheen toimeentulon tai elatusvelvollisuuden hoitamisen. Maksua voidaan esimerkiksi alentaa tai jättää perimättä määräajaksi työttömyyden, sairausloman tai yllättävän välttämättömän menoerän vuoksi. Päätös tehdään yksilöllisen selvityksen perusteella.

Asiakasmaksuihin ja laskutukseen liittyvät tiedustelut:
sähköposti: asiakasmaksut@omahame.fi
puhelin: 03 629 3179 (ma-pe 9-14)

Lisätietoja: Asiakasmaksut ja -laskutus - Oma Häme

UUTINEN / 16.12.2025

Aluevaltuusto päätti talousarviosta lukuisten äänestysten jälkeen

Aluevaltuuston 16. joulukuuta pidetyn kokouksen laajimpana asiana oli vuoden 2026 talousarvioesitys. Budjettikeskustelu kesti yli 7 tuntia. Voit katsoa kokouksen tallenteen tästä. 

Oma Häme on laatinut vuoden 2026 talousarviotaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028.  

Talousarvio 2026: hyvinvointialueen alijäämän kattaminen aikataulussa jatkuu - Oma Häme

Talousarviosta pidettiin valtuustossa pitkiä puheenvuoroja. Kokouksen muut päätökset on koottu tähän tiedotteeseen.

Keskustelun avasi aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). Hän muistutti, että Oma Häme on onnistunut pitämään asiakkaiden palveluajat ja henkilömitoitukset kunnossa haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Puolueiden ryhmäpuheenvuoroissa ja yleiskeskustelussa nostettiin esille toisaalta yhteistä ponnistelua alijäämien kattamiseksi, mutta myös huolta taloushaasteiden vaikutuksista asiakkaisiin.

Osa valtuutetuista oli huolissaan asiakkaiden luottamuksen säilymisestä palveluiden saatavuuteen ja toimivuuteen. Hyvinvointialueille asetettu vaatimus alijäämien kattamisesta ja sen talousarviossa näkyvät seuraukset nousivat esille monissa puheenvuoroissa. Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisten asumisen paikkojen väheneminen sai kritiikkiä.

Muutosesitykset kaatuivat äänestyksissä

Oma Hämeen talousarvion lähtökohtana on talouden tasapainottaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan ja palveluja kehitetään hallitusti myös tulevina vuosina. Aiemmille vuosille asetettuihin talouden tasapainottamistavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy, mikä kasvattaa säästöpaineita. Jotta alijäämä voidaan kattaa määräajassa, hyvinvointialueen tulee tehdä selvästi ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2025 ja 2026. 

Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, myöntääkö valtio Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen tai hakeeko ja saako hyvinvointialue valtiolta lisärahoitusta. Mahdollinen lisäaika voisi pienentää vuonna 2026 tarvittavaa ylijäämää noin 30 miljoonalla eurolla. Talousarvioon on sisällytetty tästä kokonaisuudesta noin puolet. Mikäli laki ei tule voimaan eikä hyvinvointialue saa lisärahoitusta, valmistellaan jäljelle jäävän 15 miljoonan euron kattamiseen tarvittavat toimet huhtikuussa muutostalousarvion yhteydessä.

Vasemmistoliitto esitti kahta tekstimuutosta, joilla olisi pienennetty talousarvion sopeuttamistoimia 30 miljoonalla. Tämä ei olisi ollut nykyisen alijäämien kattamisvelvoitteen mukaista. Esitykset kaatuivat äänestyksessä 53-6, joten keväällä 2026 päätetään lisäsopeutustoimista sen mukaan, mikä tilanne alijäämien kattamisen suhteen silloin on.

Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti myös ryhmärahasta ja äänesti siitä kahteen kertaan. Aluevaltuustoryhmät saavat hyvinvointialueelta tukea eli ryhmärahaa. Ryhmärahaa voi käyttää muun muassa toimintakuluihin ja viestintään, ei kuitenkaan vaalikampanjointiin. Perussuomalaiset esittivät ryhmärahasta luopumista, mitä kristillisdemokraatit kannattivat. Vasemmistoliitto esitti ryhmärahan pienentämistä 1 500 euroon vuodessa valtuutettua kohden.

Molemmat esitykset kaatuivat äänestyksessä, ja jatkossa ryhmärahaa maksetaan aluehallituksen esityksen mukaisesti 500 euroa nykyistä vähemmän eli 4 000 euroa vuodessa valtuutettua kohden.

Talousarvio hyväksyttiin lopulta esityslistan mukaisesti

Vasemmistoliiton valtuutetut tekivät useita muutosesityksiä toimialojen talousarvioihin. Juhani Lehto (vas.) esitti kolmen miljoonaa euron lisäystä terveydenhuollon henkilöstömenoihin, erityisesti omalääkäri-toimintamallin vahvistamiseksi. Satu Viksten (vas.) esitti kahden miljoonan euron lisäystä mielenterveys- ja päihdepalveluihin, painottuen erityisesti lapsiin ja nuoriin. Molemmat esitykset kaatuivat äänestyksissä selvin luvuin. 

Myöskään Erja Hirviniemen (vas.) ja Sari Auvisen (vas.) muutosesitykset ikäihmisten palveluiden talousarvioon eivät saaneet äänestyksessä riittävää kannatusta. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluihin esitettiin lisäystä nuorten, työttömien aikuisten tukemiseen, mutta Tarja Kirkkola-Heleniuksen (vas.) esitys hävisi äänestyksessä. 

Keskustan valtuustoryhmä esitti lisäystä pelastustoimen budjettiin ja ensihoidon määrärahoihin, mutta se ei saanut äänestyksessä riittävästi kannatusta.

Aluevaltuusto hyväksyikin talousarvion esityslistan mukaisesti, kuten myös vuosien 2026-2028 taloussuunnitelman. Aluevaltuusto myönsi lisäksi aluehallitukselle valtuuden kohdentaa vuoden 2026 tasapainottamistoimet tulosalueille käyttösuunnitelman 2026 käsittelyn yhteydessä. 

Aluevaltuuston 16.12.2025 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 16.12.2025

Aluevaltuusto hyväksyi kiinteistökauppoja ja kävi vilkasta keskustelua asiakasmaksuista

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui tiistaina 16.12. Hämeenlinnaan vuoden viimeiseen kokoukseensa. Kokouksen tallenteen voi katsoa jälkikäteen täältä. 

Erityisesti asiakasmaksujen korotukset ja vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 aiheuttivat runsaasti keskustelua valtuutettujen parissa. Lue täältä, mitä talousarviosta päätettiin ja keskusteltiin. 

Aluevaltuusto hyväksyi Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kuntien kanssa valmistellut kiinteistökaupat ja niihin myönnettävät määrärahat. Oma Häme haluaa saada palveluverkon kannalta keskeiset toimipisteet omistukseensa. Se tukee hyvinvointialueen tavoitetta kehittää pitkäjänteisesti palveluverkkoaan ja hallita itse kiinteistöjensä elinkaarta. 

Hämeenlinnan kiinteistökaupoista ja niiden vaikutuksista Oma Hämeen palveluihin ja kustannuksiin käytiin kokouksessa keskustelua. Valtuutetut äänestivät aluehallituksen esityksen sekä Johanna Häggmanin (kesk.) tekemän muutosesityksen välillä. Häggman esitti päätökseen lisäystä, jonka mukaan suun terveydenhuollon palveluiden muutosten kustannusvaikutukset pitäisi selvittää. Oma Häme ostaa Hämeenlinnan kaupungilta Jukolan terveysaseman, jonne rakennetaan lisää tiloja suun terveydenhuollolle. Aluehallituksen pohjaesitys voitti Häggmanin esityksen äänestyksessä 45-12. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.  

Kauppojen toteutuminen kuntien kanssa edellyttää vielä, että valtioneuvosto hyväksyy muutoksen hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen. Investoinnit katetaan kassavaroilla, eikä pitkäaikaista rahoitusta tarvita. Tavoitteena on, että rakennukset siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Lue aiheesta lisää: Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä - Oma Häme 

Aluevaltuusto hyväksyi tiistain kokouksessaan muutokset vuoden 2025 talousarvioon esityksen mukaisesti. Myös investointisuunnitelma vuosille 2027-2030 ja päivitykset hyvinvointialueen palkkiosääntöön hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. 

Valtuusto päätti palauttaa jatkovalmisteluun vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka liittyy ikäihmisten neuvolatoiminnan kehittämiseen. Valtuustoaloitteen on jättänyt keskustan valtuustoryhmä.  

Asiakasmaksut jakoi mielipiteitä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakasmaksut vuodelle 2026 herättivät valtuustosalissa vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Puheenvuoroissa tuotiin esiin maksujen korottamisen pakko, joka johtuu hallituksen päätöksestä. Hallitus on antanut asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisesta sekä esittänyt käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä palveluista perittävän enimmäismaksun korottamista.  

Valtuutetut olivat eri mieltä siitä, onko Oma Hämeen nostettava maksuja yhtä paljon. Osa päättäjistä muistutti, että maksujen korotus on välttämätöntä, koska valtion rahoitusta on leikattu samassa suhteessa. Osa valtuutetuista taas vetosi hyvinvointialueiden itsemääräämisoikeuteen ja näki, että korotukset ovat liikaa pienituloisille asiakkaille ja ne voisivat jopa estää hoitoon hakeutumista.  

Erja Hirviniemi (vas.) esitti, että asiakasmaksuohjeeseen palataan uudelleen keväällä 2026 muutostalousarvion yhteydessä, jolloin olisi mahdollisuus tehdä huojennuksia maksuihin. Aluehallituksen pohjaesitys kuitenkin voitti äänestyksessä Hirviniemen muutosesityksen äänin 41-18.  

Aluevaltuuston päätöksellä asiakasmaksut siis nousevat vuodenvaihteessa. Muutoksista viestitään erikseen tarkemmin asiakkaille.  

Aluevaltuuston 16.12.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 16.12.2025

Aluehallitus hyväksyi puitesopimusten purkamisen Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa

Maanantaina 15.12. koolla ollut aluehallitus päätti irtisanoa Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön säätiöiden kanssa tehdyt puitesopimukset palveluiden järjestämistapojen tarkastelun vuoksi.

Molempien säätiöiden kanssa on tehty vuonna 2024 puitesopimukset, joissa on poikkeuksellisen pitkä, 12 kuukauden irtisanomisaika. Sopimukset on irtisanottava vuoden 2025 puolella, jotta niihin voidaan tehdä minkäänlaisia muutoksia vuoden 2027 alusta alkaen.

Kyseessä on puhtaasti tekninen toimenpide, joka ei viittaa ennakolta tehtyihin linjauksiin siitä, miten palveluita jatkossa järjestetään. Jotta Oma Häme saa palveluistaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, on hyvinvointialueen vertailtava palveluiden järjestämistapoja: ostopalveluita, omaa tuotantoa sekä yhteistyömalleja.

Sopimusten irtisanominen ei vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä palveluntuottajien henkilöstöön. Säätiöt kuuluvat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin – muutos tehdään yhteistyössä niiden kanssa. Muutoksesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen hankintasuunnitelman vuodelle 2026. Suunnitelma pitää sisällään palveluhankintoja, rakennushankkeita, ICT-investointeja, sairaalalaitteita ja sairaala kalustoja. Lisäksi suunnitelmassa mainitaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden yhteishankinnat, joihin Oma Häme voi osallistua. Hankintoja tehdään Oma Hämeen hankintatoimen omina kilpailutuksina, yhteishankintayksiköiden yhteishankintoina, suorahankintoina tai sidosyksikköhankintoina sen mukaisesti, mikä kussakin hankinnassa on tarkoituksenmukaisin tapa.

Aluehallitus hyväksyi myös päivitetyn hankintaohjeen, joka on aiempaa laajempi. Sen tavoitteena on avata hankintoihin liittyviä säädöksiä ja menettelytapoja käytännön toimijoita palvelevalla tavalla. Hankintasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täydentää kalenterivuoden aikana. Hankintaohje puolestaan astuu voimaan 1.1.2026.

Markkinaoikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkoa. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy 30.6.2026, mutta siihen sisältyy kahden vuoden jatko-optio, jonka käyttämisestä aluehallituksen on päätettävä erikseen. Päätös option käyttöönotosta on sopimuksen mukaan tehtävä viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan päätöksen, jonka mukaan kahden vuoden optiokausi otetaan käyttöön. Aluehallitus päätti, että se pyytää terveydenhuollon toimialalta lisäselvityksen, jossa on tarkemmin selvitetty kustannusvaikutukset, vuokrasopimuksen tilanne ja mahdollisuus option käyttöön vuoden ajaksi. Asia tuodaan päätettäväksi helmikuun loppuun mennessä.

Aluehallitus päätti lisäksi, että Oma Häme hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa markkinaoikeuden ratkaisusta, joka liittyy ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaan. Markkinaoikeuden ratkaisu sisältää hyvinvointialueen mielestä oikeudellisesti tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joihin on tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto.

Markkinaoikeus antoi 27. marraskuuta päätöksen, joka koskee Oma Hämeen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Päätöksellä kumottiin hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemä hankintapäätös, jolla Fodbar Oy -ryhmittymä valittiin palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Tällä hetkellä palvelut tuotetaan väliaikaisella sopimuksella Fodbarin kanssa.

Markkinaoikeus hylkäsi Compass Groupin valituksen perusteettomana, mutta hyväksyi Palmia Oy:n valituksen. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan Oma Häme ei olisi saanut sulkea Palmian tarjousta pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella. Markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ollut kuvannut tarjousasiakirjoissa menettelyä, jonka perusteella poikkeuksellisen alhaista hintaa arvioidaan, eikä siksi voinut pyytää lisäselvityksiä Palmialta. Aiheesta kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa.

Ikäihmisten palveluihin uudet myöntämisperusteet

Aluehallitus hyväksyi ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteet lisäyksellä, jonka hyvinvointialuejohtaja teki kokouksessa. Lisäyksen mukaan asiakkaan kotona tapahtuvaa perhehoitoa voidaan myöntää toistaiseksesi voimassa olevana vain omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien pitämiseksi tai muistioireiselle henkilölle, jonka kotona asumisen onnistumiseksi perhehoito arvioidaan tärkeäksi tukipalveluksi.

Ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteet määrittelevät, millä perusteilla asiakkaalle myönnetään erilaisia palveluja. Myöntämisperusteet on laadittu turvaamaan asiakkaiden tasavertainen kohtelu hyvinvointialueella ja tukemaan palveluihin hakeutumista. Myöntämisperusteet tulevat voimaan 1.1.2026. Muutoksista ja myöntämisperusteista viestitään asiakkaille tarkemmin erikseen.

Aluehallitus hyväksyi myös ikäihmisten perhehoidon uuden toimintaohjeen, joka astuu myös voimaan vuoden 2026 alussa. Aluehallitus päätti, ettei matkakustannusten korvausperustetta muuteta, joten ohjetta päivitetään vielä tältä osin.

Esityslistalta poistettiin perustietotekniikan hankintaan liittyvä asia (pykälä 460). Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Seuraava aluehallituksen kokous on 18. joulukuuta.

Aluehallituksen 15.12.2025 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 16.12.2025

Ikäihmisten Ensilinja on ruuhkautunut

Ikäihmisten Ensilinja on ruuhkautunut henkilöstövajeen vuoksi. Pyrimme purkamaan takaisinsoittoja mahdollisimman pian. Pahoittelemme ruuhkasta aiheutuvaa haittaa!

Olemme joulutauolla 24.–28.12., ja vastaamme jälleen puheluihin sekä takaisinsoittoihin 29.12. alkaen.

UUTINEN / 15.12.2025

Oma Hämeen talousarvio ratkeaa tiistaina – palveluja kehitetään tiukasta taloustilanteesta huolimatta

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvioesitys on valmisteltu erittäin haastavassa taloustilanteessa. Menojen kasvu ylittää edelleen valtion rahoituksen kehityksen, ja alijäämän kattamisvelvoite edellyttää tiukkaa kulukuria kaikilla toimialoilla. Aluevaltuusto päättää talousarviosta kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistaina 16. joulukuuta. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta klo 10 alkaen.

Aluehallitus esittää vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Lopullisista lisäsopeutustoimista päätetään keväällä 2026, kun valtion lisärahoitus ja mahdollisen lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen selviävät. Talousarvion lähtökohtana on talouden tasapainottaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan ja palveluja kehitetään hallitusti myös tulevina vuosina. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla.

Aluevaltuuston 16.12.2025 kokouksen esityslista

Asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan ytimenä

Taloushaasteista huolimatta asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan keskiössä – palveluita kehitetään vaikuttavuutta lisäten, hoitoketjuja parantaen ja palvelukokemusta vahvistaen. Ikäihmisten palveluissa panostetaan entistä vahvemmin siihen, että asiakas saa oikean palvelun oikeaan aikaan. Teknologian käyttöä lisätään erityisesti asiakasohjauksessa palveluprosessien sujuvoittamiseksi ja palvelutarpeen arvioinnin tueksi. Lisäksi yhteistyötä lisätään perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden kanssa, ja toimialojen välisistä rajapinnoista pyritään löytämään synergiaetuja, jotka tukevat sekä palvelujen vaikuttavuutta että kustannusten hallintaa.

Vuoden 2026 talousarviossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitteeksi on asetettu 5,5 prosenttia, minkä vuoksi ostopalveluja ollaan vähentämässä. Samanaikaisesti kevyempiä ja yhteisöllisiä asumisratkaisuja lisätään. Kotihoitoa ja etähoivaa vahvistetaan, jotta ikäihmisten kotona asumista voidaan tukea aiempaa pidempään.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa toiminta kehittyy useilla osa-alueilla. Uusi lastensuojeluyksikkö Appara sekä Ilveskodin vammaisten asumisen yksikkö aloittavat toimintansa ensi vuonna. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisen kehittäminen jatkuu: perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden Oma Voima -yksiköt vakiinnuttavat asemansa. Palautetietoisen työskentelyn toimintamalli otetaan käyttöön, sen tavoitteena on lisätä palveluiden vaikuttavuutta sekä vahvistaa asiakassuhdeperustaista työskentelyä.

ASSI-sairaala uudistaa terveydenhuollon palveluja

Terveydenhuollossa Ahveniston sairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2026 mahdollistaa aiempaa laajemman oman palvelutuotannon. Kiireettömän hoidon saatavuutta parannetaan ja hoitoketjuja sujuvoitetaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan avohoitoa ja kevennetään asumispalvelujen kustannusrakennetta. 

ASSI-sairaalan valmistuminen tuo käyttöön uudet ja modernit tilat, joihin sijoittuu erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollon osastoja Hämeenlinnan ja Janakkalan seuduilta. Sairaalaan perustetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen kuntoutusosasto. Leikkauskapasiteetti kasvaa 10–12 saliin ja uusi kirurginen osasto käynnistyy, vaikka osastopaikkojen kokonaismäärä pysyy muutoksessa ennallaan.

Erikoissairaanhoidossa keskeistä on oman palvelutuotannon toimivuuden varmistaminen niin, että asiakkaat saavat tarvitsemansa tutkimukset ja hoidon kohtuullisessa ajassa. Myös kuulolaitesovituksiin liittyvät jonot saadaan paremmin hallintaan uusien tilojen ja lisäkapasiteetin avulla. Perusterveydenhuollossa painopisteenä säilyvät tarpeenmukainen hoitoon pääsy, hoidon jatkuvuus ja palvelujen oikea-aikaisuus.

Pelastustoimessa toimintavalmiuden kehittäminen jatkuu, missä uuden aseman käyttöönotto ASSIssa on merkittävä askel. Pelastustoimen suorituskykyä parannetaan muun muassa sortumapelastamisessa ja CBRNE-uhkiin varautumisessa. Ensihoidossa kehitetään kiireettömien palveluiden puhelinarviointia, jotta asiakkaat pystytään ohjaamaan aiempaa paremmin ja suoremmin oikeisiin palveluihin.

Asiakkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisessa tutkimuksessa ja Oma Hämeen omassa asiakastyytyväisyysmittauksessa (NPS) asukkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla ja mitattu tyytyväisyys jopa parantunut. Tänä vuonna sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi on pysytellyt koko ajan yli 80:ssä – ollen marraskuussa 85,5, mikä on poikkeuksellisen hyvä luku. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt suunnilleen ennallaan ja se on valtakunnallista tilannetta parempi. Tulosten mukaan Oma Hämeessä työyhteisöä koskevat asiat ovat parantuneet entisestään edellistä tutkimuksesta, vuodesta 2023. Työhön panostaminen nousee selväksi voimavaratekijäksi, kun merkittävä osa työntekijöistä (88,9 %) kertoo panostavansa työhönsä. Työn palkitsevuus on lisääntynyt, ja työ koetaan kautta linjan mielekkääksi (70,7 % vastaajista). 

Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn vastasi Oma Hämeessä 73 prosenttia työntekijöistä, mikä on selvästi valtakunnallista keskiarvoa (53 %) korkeampi. Laaja vastaajamäärä antaa tuloksille vahvan pohjan. Tutkimukseen osallistui Kanta-Hämeen lisäksi neljä muuta hyvinvointialuetta sekä Oma Hämeen Tukipalveluyhtiö. 

Kaisa Lepola, aluehallituksen puheenjohtaja (sd.)

UUTINEN / 12.12.2025

Apparan Nuorisokodin valmistelu etenee suunnitellusti – henkilöstön rekrytointi käynnistyy

Oma Häme rakentaa parhaillaan uutta kuntouttavaa erityistason lastensuojeluyksikköä Hämeenlinnaan, Kanta-Hämeen keskussairaalan kupeeseen. Kiinteistöä remontoidaan nuorisokodin tarpeisiin, ja henkilöstön rekrytointi alkaa joulukuussa. Suunnitelmien mukaan henkilöstön perehdytys alkaisi maaliskuussa ja ensimmäiset nuoret voitaisiin ottaa sisään huhtikuussa porrastetusti.

Uuteen Apparan Nuorisokotiin tulee viisi asiakaspaikkaa 13–17-vuotiaille nuorille, joilla on psyykkisiä, neuropsykiatrisia tai käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Kuntouttavan työskentelyn tavoitteena on tukea nuoren ikätasoista kasvua ja kehitystä sekä luoda turvallinen ja vakauttava arki.

– Rakennamme yksikköä nuorten tarpeet ja arjen turvallisuus edellä. Haluamme tarjota ympäristön, jossa nuorella on mahdollisuus kasvaa, saada tukea ja tulla kohdatuksi aidosti omana itsenään, kertoo lähijohtaja Maria Iso-Oja.

Yksikköön haetaan erilaisia ammattilaisia: 15.12. avautuu haku sairaanhoitajan ja yövuoropainotteisen lähihoitajan tehtäviin. 29.12. avautuu puolestaan haku, jossa rekrytään seitsemän AMK-tasoista ohjaajaa.

– Etsimme osaavia ja motivoituneita ammattilaisia, jotka haluavat tulla tekemään työtä, jolla on merkitys. Rakennamme tiimin, jossa on monipuolista osaamista, selittää Iso-Oja.

Paikat tulevat hakuun Kuntarekryyn.

Moniammatillinen tuki ja vahva aikuisten läsnäolo keskiössä

Apparan Nuorisokodissa tulee työskentelemään yhdeksän sosiaali- ja terveysalan ammattilaista sekä yksikön johtaja. Työskentelytapa pohjautuu traumatietoiseen ja systeemiseen näkökulmaan sekä tiiviiseen yhteistyöhön erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian kanssa.

– Nuorten tilanteet voivat olla hyvin erilaisia, joten meillä pitää olla kykyä tarjota sekä struktuuria että lempeää, hyväksyvää vuorovaikutusta. Meidän tehtävämme on olla nuorten arjessa vahvasti läsnä – turvallisina ja johdonmukaisina aikuisina, kuvaa Iso-Oja.

Yksikössä ei hoideta päihdeongelmilla oireilevia nuoria eikä kehitysvammaosaamista vaativia tilanteita. Fokus on erityisesti psyykkisesti oireilevien ja vahvaa arjen tukea tarvitsevien nuorten kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa.

Uusi yksikkö täydentää hyvinvointialueen lastensuojelupalveluja vastaamalla erityistason sijaishuollon palvelutarpeeseen.

–  Lastensuojelu on tärkeä osa hyvinvointialueen toimintaa, ja nyt laitospalveluita ostetaan paljon yksityiseltä. On tärkeää vahvistaa omaa palveluntuotantoa, jolloin pystytään vaikuttamaan kuntoutuksen laatuun ja nuorten sijaishuollon tavoitteiden toteutumiseen, Iso-Oja toteaa.

Hyvinvointialueen arvot näkyvät arjessa

Oma Hämeen arvot – asiakaslähtöisyys ja rohkeus – näkyvät Apparan Nuorisokodin työssä jokaisena päivänä. Nuori kohdataan yksilönä, ja hänen ajatuksensa ja toiveensa otetaan mukaan hoito- ja kasvatustyöhön aina kun mahdollista. Nuorten perheiden kanssa pyritään toimivaan ja avoimeen kasvatuskumppanuuteen.

– Arjessa huomataan ja sanoitetaan nuoren vahvuuksia joka päivä. Meille rohkeutta on kyky keskustella vaikeistakin asioista, tehdä päätöksiä nuoren parhaaksi ja tarvittaessa muuttaa suuntaa, jos jokin toimintatapa ei toimi, painottaa lähijohtaja.

Nuorisokodin suunnittelussa on hyödynnetty nuorten omia kokemuksia RIOT!-kokemusasiantuntijaryhmän kautta – näin varmistetaan, että tilat tuntuvat nuorista turvallisilta, toimivilta ja heidän näköisiltään.

UUTINEN / 11.12.2025

Oma Häme aikoo valittaa markkinaoikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Oma Häme aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta markkinaoikeuden päätökseen ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa koskevassa asiassa. 15. joulukuuta kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään valitusluvan hakemista, koska markkinaoikeuden ratkaisu sisältää hyvinvointialueen mielestä oikeudellisesti tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joihin olisi tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto.

Markkinaoikeus antoi 27. marraskuuta päätöksen, joka koskee Oma Hämeen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Päätöksellä kumottiin hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemä hankintapäätös, jolla Fodbar Oy -ryhmittymä valittiin palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Hankintapäätöksestä valittivat Compass Group Finland Oy ja Palmia Oy. Tällä hetkellä palvelut tuotetaan väliaikaisella sopimuksella Fodbarin kanssa.

Markkinaoikeus hylkäsi Compass Groupin valituksen perusteettomana, mutta hyväksyi Palmia Oy:n valituksen. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan Oma Häme ei olisi saanut sulkea Palmian tarjousta pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella. Markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ollut kuvannut tarjousasiakirjoissa menettelyä, jonka perusteella poikkeuksellisen alhaista hintaa arvioidaan, eikä siksi voinut pyytää lisäselvityksiä Palmialta.

Tällä perusteella markkinaoikeus kumosi Oma Hämeen hankintapäätöksen, mutta ei ottanut kantaa siihen, oliko Palmian tarjous tarjouspyynnön mukainen. Lisäksi markkinaoikeus kielsi hankintasopimuksen täytäntöönpanon ja asetti kiellon tehosteeksi kahden miljoonan euron uhkasakon.

Ateria- ja laitoshuoltopalvelut ovat kilpailutettu alun perin Oma Hämeen toimesta, mutta palveluiden järjestämisvastuu on sittemmin siirtynyt Oma Hämeen tukipalvelut Oy:lle. Myös hankintaan liittyvät sopimukset ovat siirtyneet yhtiölle. Hankinnan kohteena olivat alun perin muun muassa palveluasumisen ja sairaaloiden ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut sekä laitoshuollon tehtäviä, kuten siivous-, vuode- ja jätehuolto sekä apuvälinehuolto hyvinvointialueen yksiköissä.

UUTINEN / 11.12.2025

Vuoden palveluntuottajaksi valittiin Piia Hämäläinen

Oma Häme ostaa vuosittain yli 500 miljoonalla eurolla palveluita ja tavaraa yli 3 000 toimittajalta. Näiden lukujen takana on iso joukko ihmisiä, jotka auttavat hyvinvointialuetta toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviä. Vuoden palveluntuottaja -äänestyksellä haluttiin tuoda näkyväksi tätä tärkeää työtä.

Vuoden palveluntuottaja -äänestyksessä Oma Hämeen henkilökunta sai esittää yksittäistä henkilöä tai tiimiä, joka työskentelee yksityisellä palveluntuottajalla. Äänestyksessä tuli perustella miksi juuri nimetty henkilö tai tiimi ansaitsisi Vuoden palveluntuottaja -tittelin annettujen arviointiperusteiden pohjalta.

Arviointiraadin valintaperusteet olivat seuraavat:

• henkilö/tiimi on ylittänyt tilaajan odotukset 
• henkilö/tiimi on toiminnallaan helpottanut ja edesauttanut tavoitteidemme saavuttamista 
• henkilö/tiimi tuottaa toiminnallaan lisäarvoa hyvinvointialueelle.

Valintaraati päätti valita vuoden palveluntuottajaksi Piia Hämäläisen (Koti- ja hoivapalvelu Piia Hämäläinen). Pia tuottaa Hattulan kunnan alueella kauppa- ja siivouspalveluita kotihoidon asiakkaille.

Valintaraati painotti valinnassa sitä, että Piia Hämäläinen on erittäin suosittu ja käytetyin palveluntuottaja asiakkaiden keskuudessa sekä sitä, että hän tarvittaessa ottaa yhteyttä hyvinvointialueen edustajaan, jos hänellä herää huoli asiakkaasta. Piian tekemä työ on osa palveluketjua, joka mahdollistaa asiakkaiden asumisen kotona.

Piia Hämäläinen palkittiin Yritysfoorumi-tilaisuudessa, johon oli kutsuttu paikalle yrittäjiä. Yritysfoorumi järjestetään yhdessä Hämeen Yrittäjien kanssa.

Kunniamainintoja myönnettiin kolmelle palveluntuottajalle

Valintaraati myönsi myös kolme kunniamainintaa. Alla palkitut sekä perustelut.

Kaisa Narvio, Sweco Finland Oy

”Kaisan tiimi on vienyt erittäin ammattitaitoisesti ja rautaisella otteella Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Hämeenlinnan palveluverkkomuutoksen tilasuunnittelua läpi yhdessä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä Kaisan tiimin työskentelyyn ja kokeneet tulleensa kuulluksi. Hyvinvointialueelle erittäin tärkeä projekti on edennyt aikataulussaan. Tähän tiimiin voi aina luottaa tilanteessa kuin tilanteessa!”

Minna Juuri-Oja, Onnikoti Verka, Mehiläinen Oy

”Minnan kanssa yhteistyön tekeminen on helppoa. Hän on tavoitettavissa ja häneltä saa tukea asiakastilanteissa. Edistää asiakkaiden itsenäistymistä ja tarjoaa palvelua, jonka avulla itsenäistyminen on turvallista ja tavoitteellista. Minna tekee kunnioittavaa ja hyvää yhteistyötä asiakkaiden läheisten kanssa.”

Terhi Suorsa, Kaarnakoti Oy

”Terhi hoitaa asiakkaiden asioita kokonaisvaltaisesti. Hänen kanssaan yhteistyö toimii ja hän hoitaa asiat nopeasti ja upeasti. Häneltä saa kattavan näkemyksen asiakkaan tilanteesta, joka edistää asiakkaan hyvinvointia ja mahdollistaa oikeanlaisen hoidon antamisen.”

Onnea kaikille palkituille ja kiitos yhteistyöstä!

UUTINEN / 11.12.2025

Päätös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkosta vaatii lisäselvityksiä

Maanantaina 15. joulukuuta koolla oleva aluehallitus käsittelee Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkoa. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy 30.6.2026, mutta siihen sisältyy kahden vuoden jatko-optio, jonka käyttämisestä aluehallituksen on päätettävä erikseen. Päätös option käyttöönotosta on sopimuksen mukaan tehtävä viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta päätti 26. marraskuuta esittää aluehallitukselle, että kahden vuoden optiokausi otetaan käyttöön ja että ennen optiokauden alkua neuvotellaan kiinteistökustannusten alentamisesta sekä tarkennetaan sopimuksen operatiivisia käytäntöjä.

Aluehallitukselle esitetään, että se merkitsee lautakunnan päätöksen tiedoksi ja pyytää terveydenhuollon toimialalta lisäselvityksen, jossa on tarkemmin selvitetty kustannusvaikutukset, vuokrasopimuksen tilanne ja mahdollisuus option käyttöön vuoden ajaksi. Asia tuodaan päätettäväksi helmikuun loppuun mennessä.

Sopimuskauden aikana Parolan terveysaseman palvelujen toimivuutta on tarkasteltu taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Arvioinnissa on tarkasteltu muun muassa asiakasmääriä, kustannuksia, lähetteiden määrää sekä yhteistyön sujuvuutta.

Hoitoon pääsy ollut erinomaisella tasolla

Arvioinnissa on tullut esiin, että hoitoon pääsy ja asiakastyytyväisyys ovat olleet Hattulassa erinomaisella tasolla. Yhteistyö on toiminut hyvin, vaikka toimintatapojen eroavaisuudet ovat aiheuttaneet joitakin haasteita. Kustannusvertailu osoittaa, että Terveystalon toiminta on kustannuksiltaan vertailukelpoista Oma Hämeen omaan tuotantoon.

Oma Hämeen valmistelussa on arvioitu mahdollisuutta siirtää Hattulan alueen palvelut hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi jo varsinaisen sopimuksen päättyessä kesäkuussa 2026. Arvioinnissa on tunnistettu mahdollisia säästöjä erityisesti vuokra- ja henkilöstökuluissa. Hyötyjä saataisiin myös henkilöstön joustavammasta käytöstä sekä toimintatapojen yhdenmukaistamisesta hyvinvointialueen sisällä.

Terveystalo on tuottanut Parolan terveysaseman palveluja vuodesta 2019 alkaen. Nykyinen sopimus alkoi syksyllä 2024. Sopimukseen sisältyvät perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut ja niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mielenterveyspalveluita, ehkäisevän päihdetyön palveluita, fysioterapiapalvelut sekä terveysneuvonta ja terveystarkastukset.

UUTINEN / 11.12.2025

Oma Häme tarkastelee yhteistyötään Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa

Maanantaina 15. joulukuuta kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että Oma Häme irtisanoo Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön säätiöiden kanssa tehdyt puitesopimukset palveluiden järjestämistapojen tarkastelun vuoksi. Jotta Oma Häme saa palveluistaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, on hyvinvointialueen vertailtava palveluiden järjestämistapoja: ostopalveluita, omaa tuotantoa sekä yhteistyömalleja. Säätiöt kuuluvat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin – muutos tehdään yhteistyössä niiden kanssa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin kuuluva työvalmennussäätiö Luotsi toimii Kanta-Hämeen alueella. Se tuottaa työhönvalmennusta, kuntouttavaa työtoimintaa, työtoimintaa ja avotyötä työttömille, vammaisille, mielenterveyskuntoutujille, osatyökykyisille, nuorille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille. Toiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin ja vammaispalvelulainsäädäntöön sekä lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta.

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö puolestaan tarjoaa asumispalveluja vammaisille, kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Sen palvelut kattavat ympärivuorokautisen asumisen, yhteisöllisen asumisen sekä kotiin vietävät palvelut.

Muutos ei vaikuta asiakkaiden palveluihin

Molempien säätiöiden kanssa on tehty vuonna 2024 puitesopimukset, joissa on poikkeuksellisen pitkä, 12 kuukauden irtisanomisaika. Sopimukset olisi irtisanottava vielä tänä vuonna, jotta niihin voitaisiin tehdä minkäänlaisia muutoksia vuoden 2027 alusta alkaen. Kyseessä on puhtaasti tekninen toimenpide, joka ei viittaa ennakolta tehtyihin linjauksiin siitä, miten palveluita jatkossa järjestetään. Sopimusten irtisanominen ei vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä palveluntuottajien henkilöstöön.

Hyvinvointialue on informoinut sopimuksen irtisanomisaikeesta säätiöitä sekä niiden muita omistajia, Hämeenlinnan kaupunkia ja Luotsin osalta Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaa. Palveluiden järjestämistapojen vertailu ja arviointi käynnistyy alkuvuonna, ja työ on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Yhteistyö säätiöiden kanssa jatkuu tiiviinä koko prosessin ajan.

ARTIKKELI / 10.12.2025

Assin blogi: Assi – enemmän kuin sairaala

Assi ei ole vain uusi sairaala. Se on matka, joka alkoi vuosia sitten – asiakkaiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden toiveista, tarpeista ja näkemyksistä. Suunnittelupöydille kerättiin kokemuksia arjesta: siitä, mikä toimii, mikä ei, mitä tarvitaan ja mitä toivotaan. Syntyi yhteinen suunta – ei pelkästään tiloista, vaan tavoista kohdata, hoitaa ja olla ihmisen tukena, aidosti ja arvokkaasti.

Olen saanut kulkea tätä matkaa viestinnän ytimessä vuodesta 2020 alkaen – siveltimenä, joka on piirtänyt näkyväksi sitä, mitä yhdessä on tehty. Olen seurannut, miten ideat muuttuvat suunnitelmiksi, suunnitelmat päätöksiksi ja päätökset lopulta konkreettisiksi rakenteiksi, käytännöiksi ja kohtaamisiksi. Työ on ollut kaikkea sitä, mitä muutosviestintä parhaimmillaan on: kuuntelemista, ennakointia, mittaamista, jatkuvaa oppimista ja dialogia palveluiden, henkilöstön ja asiakkaiden välillä. On ollut etuoikeus rakentaa viestintää, joka tukee hanketta – ja ennen kaikkea ihmisiä sen takana.
Assin rakentaminen on ollut kuin sillan rakentamista kahden maailman välille. Toisella puolella on nykyisyys – kaikki hyvä, toimiva ja inhimillinen. Toisella puolella on tulevaisuus – mahdollisuudet, teknologia ja yhteiset uudet ratkaisut. Sillan perustukset on valettu yhteistyöstä. Jokainen tukipilari on rakentunut dialogista, ymmärryksestä ja pitkäjänteisestä työstä.

Tämän sillan ovat rakentaneet ihmiset – osaajat, joiden ammattitaito ja sitoutuminen ovat kannatelleet hanketta vuosien ajan. He ovat purkaneet siiloja, kuunnelleet huolia, ratkoneet solmuja ja rakentaneet uutta yhdessä – kerros kerrokselta, kohtaaminen kohtaamiselta. Olen saanut seurata heidän työtään aivan perustuksista lähtien: valamisesta ja paaluttamisesta aina siihen hienovaraiseen osaamiseen, jolla suuri hanke muuttuu toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yksi suurimmista ilonaiheista on se, että ammattilaisemme saavat nyt uudet, modernit ja toimivat tilat työnsä tueksi. Tiloissa, joissa jokainen yksityiskohta on suunniteltu arkea helpottamaan – ja siksi myös asiakkaalle, potilaalle, omaiselle ja kävijälle Assi tuo jotain uutta ja kaivattua. Selkeyttä, rauhaa, esteettömyyttä, selkeitä kulkureittejä ja viihtyisiä odotustiloja. Kun ammattilainen voi hyvin, potilas voi paremmin. Kun tila tukee hoitoa, hoito vaikuttaa enemmän.

Assi on kohta valmis – ainakin rakentamisen osalta. Todellinen työ alkaa pian: uusien tilojen kalustus ja testaus, toimintatapojen siirtäminen arkeen, uuden opettelu ja opitun soveltaminen. Yhteinen polku jatkuu – nyt vain käytännössä.

Ja kun tämä polku jatkuu kohti seuraavia askeleita, ympärillä on jo joulukuun pehmeä valo. Assissa joulun tunnelmaa on aina rakennettu yhdessä – lämpimin teoin, pienillä yllätyksillä ja omalla joulutiimillämme, joka on vuosittain tuonut toimistolle hivenen taikaa. Tänä vuonna joulun toi Ota lapsi mukaan töihin -päivä: pienet kädet ripustivat koristeita ja sytyttivät valoja. Se muistutti meitä siitä, miksi tätä kaikkea rakennetaan – tulevaisuutta varten.

Assi on enemmän kuin sairaala. Se on lupaus. Ja tänä jouluna se tuntuu erityisen kirkkaalta.
Rauhaisaa joulunaikaa kaikille!

Kirjoittajana Oma Hämeen viestintäpäällikkö Elina Savolainen.
Elina on Oma Hämeen viestintäpäällikkö ja muutosviestinnän asiantuntija. Hän on vastannut Assi-hankkeen viestinnästä vuodesta 2020 alkaen ja erikoistunut kriisi- ja häiriötilanneviestintään, strategiseen ennakointiin sekä inhimilliseen johtamisviestintään. Työyhteisössä Elinaa kutsutaan viestintäkeijukaiseksi – yhdistelmä raudanlujaa ammattitaitoa, hyvää tahtoa ja ihmisläheistä otetta.

UUTINEN / 10.12.2025

Telian valtakunnallinen vika aiheutti häiriöitä Päivystysapu 116 117 -ensilinjassa

Uutista päivitetty:

Puhelinpalvelu on palautunut normaaliksi. Telian valtakunnallinen häiriö aiheutti Oma Hämeen puhelinpalveluissa toimintahäiriön. Asiakkaiden puheluihin ei välttämättä pystytty vastaamaan normaalisti, eivätkä puhelut välttämättä kirjautuneet takaisinsoittojärjestelmään. 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Häiriö vaikuttaa myös Päivystysavun ja kiireellisen hoidon Ensilinjan numeroon 116 117. Numero on käytössä ja puheluihin vastataan, mutta häiriön vuoksi takaisinsoittopalvelu ei toimi normaalisti ja palvelussa voi esiintyä tavanomaista enemmän ruuhkaa tai hitautta.

Jos vointisi vaatii kiireellistä päivystyksellistä hoitoa, hakeudu suoraan päivystykseen. Hätätilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112.

Kiireellisissä asioissa voi asioida myös Terveys-chatissä, joka on avoinna arkisin klo 8–20.

Löydät chatin Oma Häme -sovelluksesta, jonka voit ladata sovelluskaupasta. Voit aloittaa chatin myös Oma Hämeen verkkosivuilta. Asiointi palvelussa vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.

Kiireettömissä asioissa otetaan yhteyttä tuttuun tapaan omalle terveysasemalle tai sinua hoitavalle poliklinikalle. Kiireettömiä asioita ovat mm. kiireetöntä hoitoa vaativat terveysongelmat, laboratoriovastausten tiedustelut, reseptien uusinnat ja pitkittyneet terveysongelmat, jotka eivät ole pahentuneet.

UUTINEN / 09.12.2025

Aluehallitus hyväksyi osaltaan talousarvioesityksen sekä kuntien kanssa neuvotellut kiinteistökaupat

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli useita laajoja asiakokonaisuuksia, jotka etenevät seuraavaksi aluevaltuuston käsiteltäväksi. Päätökset liittyvät kuntien kanssa tehtäviin kiinteistökauppoihin sekä ensi vuoden talousarvioon.

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio on laadittu tilanteessa, jossa vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen menot kasvavat edelleen valtion rahoitusta nopeammin, ja rahoituksen arvioidaan heikkenevän vuosina 2026–2028.

Aluehallitus esittää vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Aluehallitus esittää lisäksi, että 30 miljoonan euron tasapainottamistoimista päätetään tarkemmin keväällä, kun lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen on selvillä. Myös mahdollisesta lisärahoituksen hakemisesta päätetään myöhemmin muutostalousarvion yhteydessä. 

Oma Hämeellä on poikkeuksellisen paljon toimintamuutoksia vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisekseen lisäajan myöntämiseen liittyvä lakimuutos ei vielä ole voimassa, eivätkä lisäajan hakemisen lopulliset ehdot ole tiedossa. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. 

Aluehallitus teki kuitenkin talousarviokirjan teksteihin joitakin lisäyksiä ja täsmennyksiä. Lauri Jormanainen (sd.) esitti, että ryhmärahaa pienennetään 500 euroa valtuutettua kohden. Aluehallitus hyväksyi muutoksen yksimielisesti. Myös Tarja Filatovin (sd.) muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Sen mukaan ikäihmisille kotiin annettavien palvelujen riittävyys arvioidaan kevään taloustarkastelussa, koska ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen edellyttää kotiin annettavien palvelujen vahvistamista. Talousarvioesitystä on käsitelty laajemmin tässä tiedotteessa.

Lisäksi hyvinvointialuejohtaja teki lisäysesityksen ikäihmisten perhehoitoon liittyen. Aluehallituksen hyväksymän lisäyksen mukaan ikäihmisten perhehoidon kriteereitä tiukennetaan siten, että vapautuva rahoitus mahdollistaa palvelun tarjoamisen yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella. Tämän lisäksi arvioidaan vuosina 2023-2025 Janakkalan ja Hämeenlinnan alueella annetun perhehoidon kokonaisvaikuttavuutta ja tarvittavat muutokset tuodaan muutostalousarvion yhteydessä päätettäväksi.

Kiinteistökaupoille siunaus hallitukselta

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kuntien kanssa valmistellut kiinteistökaupat. Oma Häme haluaa saada palveluverkon kannalta keskeiset toimipisteet omistukseensa. Se tukee hyvinvointialueen tavoitetta kehittää pitkäjänteisesti palveluverkkoa ja hallita itse kiinteistöjen elinkaarta. Omistukseen siirtyminen myös vähentää hyvinvointialueen toimintakuluja ja pienentää omistajavaihdoksiin liittyviä riskejä.

Kauppojen toteuttaminen edellyttää, että aluevaltuusto myöntää niille määrärahan ja valtioneuvosto hyväksyy muutoksen hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen. Investoinnit on tarkoitus kattaa alueen omista kassavaroista, eikä tämänhetkisen ennusteen mukaan pitkäaikaista rahoitusta tarvita. Tavoitteena on, että rakennukset siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Hämeenlinnassa Oma Häme on ostamassa Jukolan ja Ojoisten terveysasemia. Jokioisilla hyvinvointialueen omistukseen olisi siirtymässä Intalan kartano, ja Riihimäellä kaupan kohteena on Mäkikujan perhekeskus. Forssassa valmistellaan Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman ja pääterveysaseman ostoa. Hausjärven kanssa neuvotellaan Oitin Lehtimajan hankinnasta. Kiinteistökaupoista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Asiakasmaksut siirtyvät valtuustokäsittelyyn

Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi–lokakuulta 2025 ja hyväksyi osaltaan muutokset kuluvan vuoden talousarvioon. Lisäksi hallitus päätti tehdä 270 000 euron pääomasijoituksen Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:hyn sekä enintään 200 000 euron pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Riihimäen paloasemaan. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle myös alustavan investointisuunnitelman vuosille 2027–2030 hyväksymistä ja toimittamista ministeriöille.

Aluehallitus päätti myös hyvinvointialueen palkkiosääntöön tehtävistä muutoksista. Palkkiosääntöä on päivitetty ansionmenetyskorvausten maksatusaikataulun osalta ja lisäksi täsmennetty joitain ohjeita. Johanna Häggmanin (kesk.) esitti, että matkakorvaukset maksetaan ensi vuoden alusta alkaen kuukausittain. Häggmanin esitys hyväksyttiin äänestyksessä äänin 12-1. 

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakasmaksuja vuodelle 2026. Aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että vuoden 2026 asiakasmaksuhinnasto vahvistetaan esityslistan liitteen mukaisena. Asiakasmaksuista viestitään asiakkaille erikseen valtuustopäätöksen jälkeen. Aluehallitus hyväksyi lisäksi vuoden 2026 ulosmyyntihinnaston.

Ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeen aluehallitus päätti palauttaa valmisteluun, jotta matkakustannusten korvausperiaatteiden yhdenmukaisuus perhehoidon eri osa-alueilla voidaan varmistaa. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Hallituksella on ylimääräinen kokous 15. joulukuuta. Valtuusto on koolla Hämeenlinnassa 16. joulukuuta. Klo 10 alkavaa kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta.    

Aluehallituksen 8.12.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 09.12.2025

Oman terveystiimin digipolku otetaan käyttöön vaiheittain Janakkalasta alkaen

Oma Häme ottaa uuden, OmaTerveys-tiimin, digipolun käyttöön vaiheittain 10. joulukuuta alkaen. Kokeilu aloitetaan Janakkalasta. Ensimmäisessä vaiheessa digipolku koskee niitä janakkalalaisia, joille on määritelty oma lääkäri. Janakkalan pilotin jälkeen digipolkua laajennetaan muillekin terveysasemille. 

Digipolun kautta asiakas tavoittaa sujuvasti viestitse oman terveysasemansa ja tiiminsä sekä saa tarvittaessa ammattilaisilta ohjausta ja neuvontaa terveyteen liittyen. Digipolun kautta voi asioida kiireettömissä asioissa. Viesteihin vastataan 3-5 arkipäivän kuluessa. 

Digipolku on käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Digipolku näkyy asiakkaalle Oma Häme -sovelluksessa nimellä OmaTerveys-tiimi.  

Jos asiakas tarvitsee kiireellisemmin vastauksen, hän voi soittaa omalle terveysasemalle omalle tiimilleen. Päivystyksellisissä asioissa on otettava yhteyttä numeroon 116 117 ja hätätilanteessa 112. 

Oma Häme kehittää jatkuvasti uusia digipolkuja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Asiakkaat ovat antaneet digipoluista positiivista palautetta, erityisesti niiden helppokäyttöisyyden ja selkeyden vuoksi. 

UUTINEN / 09.12.2025

Joulun 2025 ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat

Joulun ja vuodenvaihteen aikaan osa Oma Hämeen terveysasemista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on viime vuosien tapaan kiinni. Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja.

Joulun ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat on koottu sivulle omahame.fi/poikkeusaukioloajat. Tietoja päivitetään tarvittaessa. Ajantasaiset tiedot löytyvät myös palveluiden omilta sivuilta. 

Katso tästä kaikki poikkeusaukioloajat 
Tarvitsetko kiireellistä hoitoa? Katso tästä yhteystiedot

UUTINEN / 05.12.2025

RRP2-hanke päättyy – vaikuttava hyvinvoinnin edistämistyö jatkuu Oma Hämeessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on hyvinvointialueen tärkeä tehtävä – jokaisella kantahämäläisellä pitää olla mahdollisuus voida hyvin ja löytää tukea arjen valintoihin. Hyte-työllä on suuri merkitys ennaltaehkäisyssä, sillä pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa suuria vaikutuksia: enemmän jaksamista, parempaa toimintakykyä ja vahvempaa yhteisöllisyyttä.

EU-rahoitteinen RRP2-kehittämishanke on ollut konkreettinen askel kohti näitä tavoitteita. Sen tuloksena asukkaiden palveluja on parannettu, arjen hyvinvoinnin mahdollisuuksia on lisätty ja ammattilaisille on tarjottu työkaluja, joiden avulla tukea voidaan antaa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa on toimittu aktiivisesti hyte-työn edistäjinä, ja tulokset näkyvät niin ammattilaisten arjessa kuin asukkaiden palveluissa.

• Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen: Hyvinvointialueen ammattilaisia on tavoitettu koulutusten, tilaisuuksien ja materiaalien avulla. Jokainen kohtaaminen on ollut askel kohti vaikuttavampaa työtä.
• Hyvinvointisi tueksi -sivusto julkaistiin: Sivusto tarjoaa tietoa, palveluita ja tukea arjen valintoihin. Kävijämäärät ovat olleet tasaisessa nousussa, mikä kertoo tarpeesta ja kiinnostuksesta.
• Liikuntalähetteet kuntien liikuntaneuvojille: Vuoden aikana on tehty 300 liikuntalähetettä, jotka tukevat asukkaiden liikkumista ja toimintakykyä.
• Tietopaketit ammattilaisille: Oma Hämeen intraan on koottu kattava tietopaketti ammattilaisten työn tueksi – tieto on nyt helpommin saatavilla ja hyödynnettävissä. 

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää

Hyvinvoinnin edistäminen on lopulta kiinni arkisista asioista. Pienet valinnat – liikkuminen, terveelliset elämäntavat, ihmissuhteiden vaaliminen ja osallistuminen yhteisön toimintaan – ovat keskeisiä jokaisen hyvinvoinnille. Tätä viestiä hanke on tuonut esiin kaikessa tekemisessään.

Samalla tulevaisuuden palveluille on rakennettu vahvaa perustaa. Asiakkuusjohtaja Heli Aallon mukaan hankkeen aikana rakennettu työ jatkuu sujuvasti osana hyvinvointialueen pysyvää toimintaa.
 
– RRP2-hankkeessa on luotu pohjaa rakenteille, joissa kaikki toimijat tietävät roolinsa ja yhteistyö on saumatonta. Haasteet muuttuvat, mutta pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.

Aalto visioi hyte-työn tilannetta vuoteen 2030.

– Viiden vuoden päästä varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy tuottavat tulosta nuorten mielen hyvinvoinnissa. Olemme myös onnistuneet itsemurhien ennaltaehkäisyssä. Asukkaat liikkuvat enemmän, ja nyt jo toiminnassa olevan liikuntalähetteen rinnalle on tullut luonto- ja kulttuurilähete. Ylipainon kehityksessäkin nähdään väestötason tuloksia, listaa Aalto tavoitteita.

RRP2-hanke kiittää kaikkia mukana olleita ammattilaisia, järjestöjä, kuntia ja sidosryhmiä. Hyte-työ jatkuu hyvinvointialueen omana toimintana hyte-tiimin johdolla.  

ARTIKKELI / 05.12.2025

Blogi: Arjen peruspilarit rakoilevat edelleen – onneksi edistysaskeleitakin on nähtävillä Kanta-Hämeessä

Uudet kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin tänä syksynä ja ne paljastavat sekä myönteisiä kehityskulkuja että huolestuttavia merkkejä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa Kanta-Hämeessä. Alueen oppilaiden kokemukset terveydestä, arjen kuormituksesta ja kouluyhteisön ilmapiiristä vaihtelevat. Uudet luvut tarjoavat tärkeää tietoa siitä, mihin suuntaan tulisi huomio seuraavaksi suunnata, kun edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia. 

Vuonna 2025 kouluterveyskysely kattoi perusopetuksessa 89 % kaikista 4. ja 5. luokkien oppilaista, 76 % 8. ja 9. luokkien oppilaista ja lukiolaisista 73 % Kanta-Hämeessä. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaajaosuus on pienempi, vain 38 %. Tämä tulee huomioida tuloksia tulkittaessa. 

Kokemus tuen määrästä kasvussa, mutta ahdistus ei hellitä 

Lasten ja nuorten heikkenevään mielen hyvinvointiin on vuosien saatossa havahduttu ja panostettu, mutta edelleen pitkäjänteistä työtä tarvitaan, sillä moni nuorten mielen hyvinvointia kuvaavan indikaattorin tulos on pysynyt ennallaan. Kanta-Hämeessä tytöillä on ahdistuneisuutta edelleen suhteessa enemmän kuin pojilla. Noin kolmanneksella yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisistä tytöistä on kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Osittain varmasti tästä syystä tytöistä yli puolet on ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, eikä muutosta ole kahden vuoden aikana ilmennyt. Korkeaa positiivista mielenterveyttä kokee 8–10 % tytöistä.  

Positiivinen muutos on tapahtunut siinä, että yhä useampi yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäinen nuori on saanut tukea vanhemmiltaan mielialaan liittyviin huoliin: 8.–9.-luokkalaisilla muutos on suurin, osuus on kasvanut 78 %:sta 86 %:iin. Yhä useampi saa myös tukea opettajilta ja ystäviltä.  

Uni maistuu, mutta koululounas ei 

Riittävä ja laadukas uni on arjessa jaksamisen perusta. Riittävä unenmäärä on monelle 7–9 tuntia yössä, minkä vuoksi kouluterveyskyselyssä selvitetään vähintään 8 tuntia nukkuvien määrää. Kanta-Hämeen lasten ja nuorten unitottumukset eivät poikkea muusta maasta, ja yli puolet nukkuu vähintään 8 tuntia (8.–9. lk. 62 %, lukio 61 %, ammattioppilaitos 50 %). 4.–5.-luokkalaisista 86 % kokee nukkuvansa tarpeeksi. Kaikissa ikäryhmissä nukahtamisvaikeuksista kärsivien ja kesken yöunien heräävien osuudet ovat myös laskusuunnassa.  

Viime vuosina on paljon puhuttu lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta eikä suurta muutosta liikkumista mittaavissa indikaattoreissa ole tullut. Neljännes (25 %) 8.–9.-luokkalaisista ja lukiolaisista harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaava osuus on 40 %. Muutos siinä, kuinka moni harrastaa vapaa-ajallaan itsenäisesti minkälaista tahansa liikuntaa, vaihtelee ikäryhmäkohtaisesti: Lukiolaisten (79 %) ja ammattikoululaisten (67 %) vapaa-ajalla liikkuvien määrä on kasvussa, kun taas yläkoululaisten osuus on selkeästi laskenut (74 %:sta 70 %:iin.) Onneksi kuitenkin joitakin positiivisia valonpilkahduksia on nähtävillä: 8.–9.-luokkalaisista vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on noussut.  

Yhä harvemman lapsen ja nuoren päivään kuuluu koululounas: Yläkouluikäisistä 51 % ja lukioikäisistä 63 % syö koululounaan. Molemmissa ikäryhmissä osuus on merkittävästi laskenut ja on pienempi verrattuna koko Suomeen. Onneksi ammattikoululaiset tekevät tässä poikkeuksen: 59 % syö päivittäin koululounaan, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 51 %. Muutoksia päivän tärkeimmän aterian eli aamupalan syömistottumuksissa ei ole nähtävillä: 4.–5.-luokkalaisista kolmannes syö aamupalan, yläkoulu- ja lukioikäisistä yli puolet. Päivän ravitsevia aterioita saatetaan korvata energiajuomilla: niitä päivittäin juovien osuus on kasvussa.  

Raittiiden nuorten määrä lisääntynyt, nikotiinipussien käyttö nousussa  

Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö on vähentynyt. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista raittiita on 65 prosenttia pojista ja 68 prosenttia tytöistä. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 36 % on raittiita. Nuorten osuus, jotka ovat tosi humalassa kuukausittain, on vähentynyt vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tuloksista. Nikotiinipussien käyttö on nuorilla yleistynyt selvästi verrattuna edelliseen, vuoden 2023 tehtyyn kouluterveyskyselyyn. 20 % ammattiin opiskelevista nuorista käyttää päivittäin nikotiinipusseja. Käyttö on yleistynyt myös yläkouluissa ja lukioissa. Poikien rahapelaaminen on lisääntynyt, yli 10 prosenttia alaikäisistä pojista pelaa viikoittain rahapelejä. 

Nuorten netin käyttö 

Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 26 % on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut. Lukiossa vastaava määrä on 34 % ja 8.–9.-luokkalaista 31 %. Kaikilla kouluasteilla 9–10 % koululaisista ja opiskelijoista kokee netin käyttönsä liiallisena.  

Kanta-Hämeessä lapsilla ja nuorilla on kaiken kaikkiaan hyvinvoinnissa kaksijakoista kehitystä. Erityisesti mielenterveyden haasteet, vähäinen koululounaan syöminen ja lisääntynyt nikotiinipussien käyttö ovat huolenaiheina. Alueella on kuitenkin useita positiivisia kehityssuuntia – usean indikaattorin osalta Kanta-Hämeessä tilanne on edistynyt paremmin kuin muualla Suomessa (Kuva). Yhteistyötä tilanteen muuttamiseksi tarvitaan – toimenpiteitä tulee tehdä laaja-alaisesti kouluissa ja oppilaitoksissa, kodeissa, harrastuksissa, eri palveluissa. Aivan kaikkialla, niin alueellisesti kuin kansallisestikin.  

Anna Kenni, Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija 

Minna Ritakorpi, Elintapaohjauksen asiantuntija 

UUTINEN / 05.12.2025

Ensilinja-projekti on päättymässä – mitä hyötyä se on tuonut sinulle?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vuonna 2024 käynnistetty Ensilinja-projekti on tuonut merkittäviä parannuksia palveluihin ja asiointiin. Tavoitteena on ollut, että asiakkaat saavat yhteyden helposti ja ratkaisun asiaansa asioinnin aikana – ja tässä olemme Oma Hämeessä onnistuneet melko mukavasti! 

Missä voit huomata muutoksia? 

Helppo yhteydenotto 

Puhelinnumeroja on keskitetty ja vähennetty: 122 aiempaa tärkeää puhelinnumeroa on nyt keskitetty 15 Ensilinja-numeroon. Chat-kanavia on tiivistetty viiteen, ja puhelin- ja chatpalveluiden aukioloaikoja on laajennettu. Oma Hämeen verkkosivut ja mobiilisovellus ohjaavat sinua entistä selkeämmin oikeaan palveluun. 

Ratkaisu asioinnin aikana 

92 % yhteydenotoista ratkeaa heti – joko neuvonnalla, ohjauksella tai ajanvarauksella. Tämä tarkoittaa nopeampaa ja sujuvampaa asiointia sinulle kotoa käsin. 

Parempi palvelukokemus 

Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä puhelin- ja chat-palveluihin. Asiakkaiden antama viimeisin suositteluarvio (NPS) oli 77,3, kun asteikko arvioinnissa on –100 - (+)100 välillä. Kehitämme palvelua jatkuvasti palautteesi perusteella. 

Nopeampi vastaus puheluihin 

Yhä useammin saat vastauksen suoraan puheluusi ilman takaisinsoittoa. Joissakin Ensilinjan palveluissa yli 90 % puheluista vastataan heti.  

Osallistuminen kehittämiseen 

Olemme kuunnelleet asiakkaiden näkemyksiä kyselyillä ja kehittäjäasiakasyhteistyössä – ja hyödynnämme niitä palvelujen parantamisessa. 

Mitä seuraavaksi? 

Jatkamme kehittämistä, jotta asiointisi olisi mahdollisimman helppoa ja ratkaisukeskeistä. Tavoitteena on, että jokainen asiakas tulee kuulluksi ja tietää, mitä tapahtuu asioinnin jälkeen. Palautteesi on meille edelleen tärkeää! Kerrothan jatkossakin, miten asiointisi Ensilinjassa sujui. 

ARTIKKELI / 04.12.2025

Lähihoitaja Riitta Kaleva jatkaa töitä, vaikka mahdollisuus olisi jo eläkkeelle: “Nämä ihmiset ovat minulle liian tärkeitä”

Riitta Kaleva parkkeeraa tottuneesti polkupyöränsä Voutilakeskuksen pihalle Hämeenlinnassa. Tuttu työmatka on taittunut pyörän selässä kesät talvet jo lähes 17 vuoden ajan. 

Riitta työskentelee kahdessa vuorossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä, jossa hän toimii iäkkäiden apuna kaikissa arjen hetkissä. Erityisesti kuntouttava hoitotyö on ollut aina lähellä hänen sydäntään.

– Ikäihmiset ovat olleet minun kutsumukseni aina. Saan niin paljon toisten auttamisesta. Iäkkäät osaavat olla kiitollisia pienestä - sitä samaa he ovat opettaneet minullekin. Ja heillä on loistava huumorintaju. Ei aina edes muista tekevänsä töitä, kun saa nauraa päivien aikana niin paljon, Riitta naurahtaa. 

66-vuotiaalla Riitalla olisi ollut mahdollisuus jäädä jo pariin kertaan eläkkeelle: keväällä 2024 ja aiemmin tapaturmaeläkkeelle vuonna 2017. Hän on kuitenkin kaikkien yllätykseksi halunnut jatkaa töiden tekemistä.  

– Tämä ei ole minulle pelkkä työ. Tämä on osa elämää. Nämä ihmiset ovat minulle niin tärkeitä, etten osaa edes ajatella jääväni pois, Riitta hymyilee. 

Tapaturma ei estänyt töiden jatkamista 

Riitta on tehnyt hoitotyötä koko aikuisikänsä. Hän valmistui lähihoitajaksi 1990-luvun lopulla aikuisopiskelijana, mutta hoitoalalla hän oli jo aiemmin, muun muassa hoitoapulaisena Forssan aluesairaalassa. Hämeenlinnaan hän tuli Jokioisilta vuonna 2008. Sittemmin Voutilakeskus ja työpaikka on siirtynyt hyvinvointialueelle. 

– Forssassa jo opin, miten tärkeää on, että ihminen saa tehdä itse. Siitä jäi pysyvä kiinnostus kuntouttavaan hoitotyöhön, hän kertoo. 

Vuonna 2017 sattui ikävä työtapaturma. Hoitovälinevaraston lattialle oli jäänyt ainetta, johon hän liukastui pahasti. Seurauksena oli kaksi leikkausta: toinen olkapäähän ja toinen ranteeseen. Edessä oli pitkä kuntoutus. 

– Olin sairaslomalla lähes vuoden. Mutta minulle annettiin mahdollisuus kuntoutua työn kautta. Aloitin kevyillä työtehtävillä ja pikkuhiljaa palasin entiseen rytmiin. Olisin voinut jäädä tapaturmaeläkkeelle, mutta en suostunut. Sain lopulta vakuutusyhtiöltä luvan tehdä 60-prosenttista työaikaa, ja se sopii minulle edelleen täydellisesti. Kolme työpäivää viikossa pitää mielen virkeänä. 

Tapaturma opetti myös uutta näkökulmaa.  

– Se opetti kiitollisuutta siitä, että saa tehdä tätä työtä ja olla mukana arjessa. 

“Elämä ei ole suorittamista, vaan olemista” 

Nykyään hänen työnsä ytimessä on läsnäolo. 

– En tykkää sanasta kiire. Kun keskityn yhteen ihmiseen ja hetkeen, kaikki sujuu rauhallisemmin. Siitä oppii, että elämä ei ole suorittamista, vaan olemista. Kun joku sanoo “istu hetki” tai pyytää seuraa, yritän aina olla läsnä. Joskus se on minuutti, joskus kymmenen. Mutta se hetki on sille ihmiselle tärkeä. 

Läsnäolon ajatus on auennut hänelle Tommy Hellstenin kirjojen kautta. 

– Siinä oli yksinkertainen oivallus: kun isoäiti kuori perunoita, hän vain keskittyi perunoiden kuorimiseen. Ei miettinyt seuraavaa asiaa. Kun sen ymmärsi, muuttui moni asia, Riitta kertoo. 

Hoitotyössä ratkaisut löytyvätkin joskus pienistä oivalluksista. Riitta muistaa hyvin erään muistisairaan asukkaan, jonka oli hyvin vaikeaa rauhoittua. 

– Hänelle iltarukous oli ollut aina tosi tärkeä asia. Hän ei enää muistanut sanoja, mutta minä tiesin sen rukouksen. Laitettiin kädet ristiin ja luin sen hänen puolestaan. Hän rauhoittui heti. Siinä se läsnäolo taas oli. 

“Ikäihmisissä on elämänviisautta ja huumoria” 

Pitkän uran aikana Riitta on oppinut, että hoitotyössä ongelmat ratkotaan yhdessä. 

– Sanon aina, että ei ole ongelmia, on ratkaisuja. Se auttaa suhtautumaan kaikkeen rakentavasti. Työtä voi tehdä myös luovasti: olen itse löytänyt spontaaniuden iän myötä ja saatan laulaa asukkaille, vaikka ennen ajattelin, etten osaa laulaa yhtään.  

Voutilakeskuksesta Riitta kiittelee yhteisöllisyyttä. Myös yhteistyö kotisairaalan liikkuvan yksikön Gerbiilin kanssa on tuonut paljon ja turvaa, kun asukasta ei tarvitse välttämättä lähteä viemään sairaalaan, vaan apu tulee paikan päälle.  

– Gerbiili tulee aina tarvittaessa. Meillä on myös ihana työporukka. Täällä sanotaan joka päivä toiselle “kiitos työpäivästä”. Se on pieni, mutta tärkeä asia. 

Työn ulkopuolella Riitta nauttii hiljaisuudesta, lukemisesta ja käsitöistä. Myös pyöräily pitää kehon ja mielen virkeänä.  

– Se on liikuntaa, mutta myös omaa aikaa – saa ajatukset järjestykseen ennen työpäivää ja sen jälkeen. 

Eläkkeelle jäämistä Riitta ei aio edes suunnitella. Kun työterveyslääkäri kysyi viimeksi asiaa, Riitta vastasi, ettei aio jäädä koskaan eläkkeelle. Jos joskus fyysinen työ käy liian raskaaksi, Riitta on jo miettinyt vaihtoehdon. 

– Voin tehdä vapaaehtoistyötä. Ihmisten parissa haluan olla joka tapauksessa. 

– Tämä työ antaa niin paljon, ettei siitä halua päästää irti. Menen töihin joka kerta ilolla – ja lähden hyvillä mielin kotiin. Ikäihmisiltä saa niin paljon elämänviisautta, huumoria ja kiitollisuutta, hän toteaa.

UUTINEN / 04.12.2025

Talousarvio 2026: hyvinvointialueen alijäämän kattaminen aikataulussa jatkuu

Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio on laadittu tilanteessa, jossa vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen menot kasvavat edelleen valtion rahoitusta nopeammin, ja rahoituksen arvioidaan heikkenevän vuosina 2026–2028. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että vuoden 2025 tulosennuste on laskenut 22,2 miljoonasta eurosta 13,9 miljoonaan euroon, mikä lisää ensi vuonna katettavaa alijäämää 8,4 miljoonalla eurolla.

Samaan aikaan julkisuuteen on noussut tietoja, joiden mukaan hyvinvointialueet – Kanta-Häme mukaan lukien – voisivat jatkossa saada yhden tai kahden vuoden lisäajan alijäämiensä kattamiseen ilman arviointimenettelyä. Talousarviota ei voi kuitenkaan suunnitella tämän tiedon varassa, koska lakimuutos ei vielä ole voimassa, eivätkä lisäajan hakemisen lopulliset ehdot ole tiedossa.

Lisäajan myöntäminen edellyttäisi ilmeisesti aluevaltuuston hyväksymää, muutostalousarviota vastaavaa suunnitelmaa, jonka mukaan alijäämät olisi katettu vuoden 2028 loppuun mennessä. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen ei vielä esitä lisäajan hakemista, vaan siitä päätetään myöhemmin.

Oma Häme haluaa välttää arviointimenettelyn, joka voisi käynnistyä, mikäli suunnitelmaa alijäämän kattamista ei pidettäisi valtiovarainministeriössä uskottavana. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. 

– Lisäaikalain voimaantulo tapahtuu vasta keväällä, mikä monimutkaistaa sen käsittelyä hyvinvointialueella. Mutta lisäaika on erittäin tervetullut Oma Hämeellekin, toteaa Naukkarinen.

Hyvinvointialuejohtaja esittelee talousarvioesityksenä aluehallitukselle 8. joulukuuta. Esityksessä ei ole olennaisia euromääräisiä muutoksia suhteessa viime viikolla esillä olleeseen alustavaan talousarvioesitykseen.

Tasapainottamistoimista päätetään keväällä

Oma Hämeellä on poikkeuksellisen paljon toimintamuutoksia vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Muutoshallinnan vuoksi esitetään, että 30 miljoonan euron tasapainottamistoimista päätetään tarkemmin keväällä, kun mahdollinen lisäaika ja mahdollinen lisärahoitus ovat selvillä. Aikataulun katsotaan istuvan hyvin yhteen uuden strategian hyväksymisen kanssa. Toimialat ovat päivittäneet omat talousarvionsa ja -suunnitelmansa siten, että mahdollisen lisäajan vaikutukset on otettu huomioon.

Lisärahoitusta hyvinvointialue voi hakea vain lakisääteisten palvelujen turvaamiseen. Lisärahoitus ei ole keino yleiseen talouden tasapainottamiseen eikä rakenteellisen rahoitusvajeen korjaamiseen, eikä sitä voida käyttää kustannuksiin, jotka johtuvat esimerkiksi viivästyneistä päätöksistä tai sisäisistä organisaatiomuutoksista. Tämän vuoksi hyvinvointialuejohtaja ei esitä myöskään lisärahoituksen hakemista tässä vaiheessa.

Vuoden 2026 talousarviossa toimintatuotot ovat noin 124 miljoonaa euroa ja toimintakulut noin 830 miljoonaa euroa. Valtion yleiskatteellinen rahoitus on noin 827 miljoonaa euroa. Vuosikate on noin 112 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 95,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Talousarvio tukee aiemmin päätettyä talouden tasapainottamisohjelmaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan sekä palvelurakenteen muutoksilla että toiminnan tehostamisella. Talous on suunnitelmakaudella 2026–2028 edelleen ylijäämäinen, vaikka ylijäämän taso pienenee vuosittain.

Aluevaltuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta

Tulosaluetason tavoitteet, palvelutoiminnan volyymit sekä tasapainottamistoimien kohdentaminen tuodaan aluehallitukselle käsiteltäväksi 18. joulukuuta talouden käyttösuunnitelman yhteydessä.

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 8. joulukuuta hyvinvointijohtajan talousarvioesitystä vuodelle 2026 sekä vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa. Valtuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Myös ensi vuoden talousarvioesityksen lähtökohtana on palveluiden turvaaminen taloudellisesti kestävällä tavalla. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla.

Talousarvion tavoitteita toimialoittain ja taloustilanteen taustoja esitellään tarkemmin tässä tiedotteessa: Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut - Oma Häme

UUTINEN / 04.12.2025

Oma Häme vahvistaa palveluverkkoaan ostamalla kiinteistöjä

Oma Häme on valmistellut useita kiinteistökauppoja alueen kuntien kanssa. Neuvotteluja on käyty Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kanssa.

Kiinteistökauppojen taustalla ovat hyvinvointialueen ja kuntien väliset vuokrasopimusneuvottelut, joissa on myös tarkasteltu vuokralla olevien toimipisteiden omistusta. Oma Häme näkee omistamisen strategisesti tärkeänä palveluverkon pitkäjänteiselle kehittämiselle, kiinteistöjen elinkaaren hallinnalle ja taloudelliselle liikkumavaralle. Omistukseen siirtyminen vähentää hyvinvointialueen toimintakuluja ja pienentää omistajavaihdoksiin liittyviä riskejä.

Hyvinvointialueen tavoitteena on jatkaa toimintaansa pääosin nykyisissä toimitiloissa – omistuksen siirto mahdollistaa toimitilojen kehittämisen hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointialue pyrkii pidentämään keskeisten toimipisteiden käyttöikää niin, että rakennuskannan laajempi uudistaminen tehtäisiin 2040–2050 -luvuilla.

– Olemme tunnistaneet, että palveluiden kysyntä kasvaa erityisesti 2030-luvulla. Hyvinvointialueen ensimmäiset toimintavuodet ovat osoittaneet, että toiminta on tällä hetkellä muutoksessa, joka vaikuttaa myös tilatarpeisiin. Myös teknologiset ja tekoälyratkaisut tulevat muuttamaan palveluiden tuottamistapaa, jolla on heijasteita tilatarpeisiin. Tässä hetkessä voi olla vaikeaa määrittää, mitkä ovat tulevaisuuden tilatarpeet, toteaa rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

– Ajattelen, että nyt on viisasta pyrkiä toimimaan nykyisissä toimipisteissä, niin kauan kuin se on mahdollista ja uudistaa palvelurakenteita. Tämän jälkeen osaamme paremmin määrittää tulevaisuuden tilatarpeita, jatkaa Kukkonen.

Tuttuja toimipisteitä ja uutta toimintaa

Päätöksenteko kiinteistökaupoista etenee eri kunnissa eri tahtiin – aluehallitus käsittelee kauppoja kokouksissaan 1. ja 8. joulukuuta ja aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen osalta kiinteistökaupoista 16. joulukuuta. Kauppojen toteutuminen vaatii myös valtioneuvoston hyväksymän muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Investoinnit on tarkoitus kattaa Oma Hämeen kassavaroista, pitkäaikaista rahoitusta ei tämänhetkisen ennusteen mukaan tarvita. Tarkoituksena on, että rakennukset siirtyisivät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.

Oma Häme on ostamassa Hämeenlinnan kaupungilta Jukolan ja Ojoisten terveysasemia. Ojoisille suunnitellaan uutta lastensuojeluyksikköä, joka mahdollistaisi ostopalveluiden vähentämisen. Jukolan terveysasemalle on tarkoitus rakentaa lisää tiloja suun terveydenhuollolle. Laajennus vahvistaisi Hämeenlinnan seudun suunterveydenhuollon palveluja ja perustuu palveluverkkosuunnitelmaan.

Jokioisilla Oma Hämeen omistukseen on siirtymässä Intalan kartano, jossa hyvinvointialueella on ikäihmisten ympärivuorokautista palveluasumista. Riihimäellä taas Oma Häme ostaisi kaupungilta Mäkikujan perhekeskuksen.

Forssassa valmistellaan Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman ja Forssan pääterveysaseman ostoa. Hausjärven kanssa neuvotellaan Lehtimajan ostosta. Lehtimaja on Oitissa sijaitseva ikäihmisten asumisen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkö.

– Näiden kiinteistökauppojen jälkeen hyvinvointialueen omistuksessa on palveluverkon kannalta keskeiset kiinteistöt. Oma Häme jatkaa edelleen aktiivisesti kiinteistökannan ja omistusrakenteiden kehittämistä. Keskeinen tavoite on, että seiniin sitoutuneita euroja voidaan siirtää eri järjestelyillä palveluiden tuottamiseen, sanoo Kukkonen.

Lue lisää: Oma Häme suunnittelee rakennuskauppoja alueen kuntien kanssa - Oma Häme

UUTINEN / 03.12.2025

Oma Häme on innostavin hyvinvointialue! Kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa

Vuoden tärkeimpiä kehittämistekoja palkittiin jälleen Tärkeissä töissä -gaalassa. Oma Hämeestä ehdotettiin Tekojen Torille runsaasti (23 kpl) vuoden tärkeimpiä tekoja, jonka ansiosta Oma Häme palkittiin vuoden innostavimpana hyvinvointialueena. 

Tärkeissä töissä -palkitut 2025. Ylhäältä vasemmalta: Lilli Väisänen, Kati Koppinen, Katri Parviainen, Sirkku Helen, Emmi Leponiemi, Terhi Saloranta, Tiina Hietanen, Tuukka Tähti ja Johanna Koskela. Alhaalla: Heidi Huovinen, Katri Saartila, Paula Turunen, Suvi Thure, Johanna Johanna Bjerregård Madsen ja Minna Lönnqvist.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja alan pääsopijajärjestöt järjestävät vuosittain Tekojen tori -kampanjan, jossa kerätään uusia kehittämisen kuvauksia kunnista ja hyvinvointialueilta Tekojen tori -sivustolle. Tänä vuonna Tekojen toriin ilmoitettiin mukaan 265 uutta kehittämistekoa 65 organisaatiosta ja näitä kuntien ja hyvinvointialueiden monipuolisia kehittäjiä palkittiin Tärkeissä töissä -gaalassa Helsingissä 2.12. 

Oma Hämeestä palkittiin seitsemän kehittämistekoa 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ja Kangasalan kaupunki palkittiin vuoden innostavimpina organisaatioina, joissa on viimeisen vuoden aikana ollut erityisen inspiroivaa kehittämistoimintaa.  Kehittämispäällikkö Lilli Väisänen ja HR-päällikkö Kati Koppinen pokkasivat gaalassa tunnustuksen Oma Hämeen edustajina. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta jätettiin Tekojen Torille 23 ehdotusta, joista palkittiin yhteensä seitsemän kehittämistekoa. Lilli Väisänen kiittelee kaikkia kollegoitaan yhteisestä juhlahetkestä: 

– Oma Hämeen yksiköiden ja toimialojen henkilöstössä on uskomatonta potentiaalia, ja meidän me-henki ja innostus heijastui mielestäni kaikkiin osallistujiin! hän hehkuttaa. 

– Olen onnellinen näistä huomionosoituksista ja henkilöstöstämme, joka jaksaa tässä kiireessä ja tuiverruksessa uudistaa toimintaa. Erilaiset pienet ja suuremmat kehitysteot mahdollistavat palveluiden turvaamisen tiukassa taloustilanteessa, kiteyttää myös hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Palkittuja tekoja viestinnästä etäkotihoitoon 

Viestinnän kehittämisteoista palkinnon sai sisäisen viestinnän Johtoryhmän matkassa -kanava, joka on onnistunut tuomaan johdon lähelle henkilöstön arkea ja saanut kiitosta varsinkin hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen videotervehdyksistä. Myös HR-asiantuntijoiden kehittämät lähijohtajille suunnatut viikkokoosteet nappasivat palkinnon. Teot ovat parantaneet tiedonkulkua ja sujuvoittaneet lähijohtajien työtä Oma Hämeessä.  

Niin ikään lähijohdolle suunnattu 10-vaiheinen muutosten edistämisen runko, Assi-passi, nappasi palkinnon. Assi-passi on toiminnallisen muutoksen väline, joka mahdollistaa 70 yksikön samanaikaisen etenemisen uuden sairaalan valmistelussa ja aikataulussa.  

Oma Hämeen muutosjohtamisen tuki ja uudistumisen johtaminen sai tunnustusta muutosjohtamisen vahvistamisesta ja henkilöstön tukemisesta strategisten uudistusten keskellä. 3-luokkalaisten purennan esiseulonta ja tarkastus suuhygienistin toimesta -kehittämisteko onnistui puolestaan vähentämään erikoishammaslääkärikäyntejä ja tehostamaan toimintaa. 

Ikäihmisten kotihoidossa tunnustusta sai etähoidon mentorointimalli. Kotihoidossa tavoitteena on lisätä etähoidon määrää ja tuoda sen mahdollisuuksia laajemmin kotihoidon asiakkaiden arkeen. Mentorointimallin kehittämisellä onkin onnistuttu saamaan lisää asiakkaita etäkotihoitoon. 

– Tämä palkinto on ennen kaikkea osoitus tiimin onnistumisesta – siitä, että osaaminen on annettu käyttöön yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, tiivistää mallin kehittämisessä mukana ollut kotihoidon lähijohtaja Katri Saartila. 

Osaamisen vahvistaminen ikäihmisten akuuttitilanteissa -hankkeessa etsittiin ja löydettiin keinoja ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin parantamiseen sekä kriisisijoitusten vähentämiseen.  

Lisää tunnelmia gaalasta sekä kaikki palkittavat kehittämisteot ja organisaatiot löytyvät Tärkeissä töissä -sivustolta Tekojen torilla maailman paras julkinen työ näkyväksi | Tärkeissä töissä 

UUTINEN / 03.12.2025

Raskaana olevan digipolku tuo raskauden aikaisen tuen suoraan asiakkaan taskuun

Oma Häme on julkaissut Raskaana olevan digipolun, joka tukee odottajia raskauden eri vaiheissa ja tarjoaa yhdenvertaisesti tietoa neuvolapalveluista. Digipolku otetaan käyttöön kaikilla uusilla äitiysneuvolan asiakkailla. Terveydenhoitajat ohjaavat asiakkaan digipolun pariin jo ensimmäisen yhteydenoton aikana, jos asiakas ei ole vielä löytänyt sitä itse.

Digipolku tarjoaa vaiheittain etenevää, raskauden kulkuun liittyvää tietoa sekä muistutuksia neuvolakäynneistä. Sen tavoitteena on tukea perhettä raskauden alusta synnytykseen saakka. Alkuvaiheessa digipolku toimii tiedonjakamisen välineenä, mutta myöhemmin sen kautta on mahdollista viestiä suoraan neuvolan kanssa.

– Digipolku tuo raskauden aikaisen tuen asiakkaan taskuun. Kun oikea tieto on helposti saatavilla ja yhdenmukaista, pystymme keskittymään vastaanotoilla entistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin ja varhaisen tuen tarjoamiseen, kertoo Emilia Jantunen Oma Hämeen perhekeskuspalveluista.

Digipolun odotetaan myös vähentävän toistuvia kysymyksiä ja puheluja neuvoloihin, jolloin terveydenhoitajien aikaa vapautuu yksilölliseen ohjaukseen ja syvällisempään keskusteluun. Samalla paperimateriaalien tarve vähenee. Palvelua kehitetään edelleen käyttökokemusten perusteella, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin eri raskausviikkojen tiedontarpeisiin. Digipolku tukee myös ennaltaehkäisevää työtä ja varhaisen tuen antamista, jotka ovat keskeisiä tavoitteita Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa.

Digipolku on käytettävissä Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Oma Häme kehittää jatkuvasti uusia digipolkuja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Asiakkaat ovat antaneet digipoluista positiivista palautetta, erityisesti niiden helppokäyttöisyyden ja selkeyden vuoksi.

Lue lisää: 
Katso tästä Oma Hämeen Raskaus ja synnytys -kokonaisuus

UUTINEN / 02.12.2025

Tammelan Ikäpolku-tapahtuma innosti osallistujia aivoterveyden äärelle

Muistijälki-hanke järjesti Tammelassa marraskuun lopussa toisen ikäihmisille suunnatun Ikäpolku-tapahtuman. Se keräsi yhteen 58 osallistujaa ja yhteensä 29 toimijaa paikallisista järjestöistä ja yrityksistä. Tilaisuuteen oli kutsuttu kohderyhmään kuuluvia alueen asukkaita noin 260.  Muistijälki-hanke järjesti tapahtuman tiiviissä yhteistyössä Tammelan kunnan kanssa.

Ikäpolku-tapahtuma tarjosi monipuolista ohjelmaa aivoterveyden edistämisen ja hyvinvoinnin tueksi. Tilaisuudessa Kanta-Hämeen Muistiyhdistykseltä Milka Lintinen piti tietoiskun aivoterveyden edistämisestä ja Tiina Kuopanportti tulevaisuuteen varautumisesta, joka herätti runsaasti aktiivista keskustelua.  

Osallistujat pääsivät myös kiertämään esittelypisteitä suunnistuksen merkeissä. Etenkin musiikin tahdissa tehtyyn aivojumppa keräsi runsaasti osallistujia. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus tehdä muistisairauksien riskitesti sekä mittauttaa oma verenpaineensa ja puristusvoimansa.

Lopuksi Oma Hämeen projektiasiantuntija Leena Onttonen esitteli Arjen aarteet -elintaparyhmää ja FINGER-tutkimustuloksia Suomessa. Tammikuussa alkavaan ryhmään ilmoittautui heti parisen kymmentä innokasta osallistujaa, mikä kertoo kiinnostuksesta terveellisiin elintapoihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Ikäpolkutapahtuma sai kiitosta monipuolisesta sisällöstään ja yhteisöllisestä ilmapiiristään – se oli konkreettinen askel kohti parempaa aivoterveyttä ja hyvinvointia Tammelassa.

Ensimmäinen Ikäpolku-tapahtuma järjestettiin syyskuussa Janakkalassa. Molemmat tapahtumat liittyvät Muistijälki-hankkeeseen, johon voit tutustua tarkemmin täällä.

Aivoterveydestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä keskustellaan myös Oma Hämeen Instagram-livessä 10.12.2025. Liveen pääsee mukaan Oma Hämeen Instagram-tililtä. 

UUTINEN / 02.12.2025

Aluevaltuusto pohjusti talousarviopäätöksiään seminaarissa

Aluevaltuusto oli koolla 27. marraskuussa Hämeenlinnassa talousseminaarissa. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta 16. joulukuuta. Valtuusto sai seminaarissa ajankohtaiskatsauksen Oma Hämeen taloustilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä. Lisäksi toimialajohtajat esittelivät omia talousarviosuunnitelmiaan.

– Seminaarin tärkein anti on tieto talousarvion laatimisen realistisesta lähtökohdasta ja rahoituslain velvoitteesta. Tätä asiaa kyllä hämärtää ennakkotieto alijäämien kattamisajan mahdollisesta jatkamisesta, mutta lakimuutos on vasta valmistelusta, pohtii aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.).

Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille taustatietoa taloustilanteesta sekä mahdollisuuden pohtia yhdessä tulevia päätöksiä. Oma Hämeen ensi vuoden talousarvio on laadittu huomioiden asukkaiden kasvavat palvelutarpeet ja tiukka taloudellinen toimintaympäristö. 

Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan hyvinvointialueiden on katettava alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028. 

Valtuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta

Hyvinvointialuejohtajan alustavan talousarvioesityksen tavoitteena on hillitä menoja ja keventää palvelurakennetta siten, että lakisääteiset palvelut ja asukkaiden yhdenvertaiset palvelut turvataan. 

– Uskon, että vaikka tilanne on haastava, niin löydämme valmistelussa ja päätöksenteossa ratkaisuja, joilla palvelut turvataan. Jos teemme huonoja ratkaisuja, joudumme ottamaan korjaussarjat käyttöön. Siksi asiat vaativat keskusteluja, monipuolista arviointia ja toistemme näkemysten ymmärtämistä sekä virkamiehiltä että päättäjiltä ja etenkin asiakkaiden ja henkilöstön kuulemista, sanoo aluevaltuuston 2, varapuheenjohtaja Heini Ristavaara (kesk.). 

Toimialajohtajat esittelivät valtuutetuille omia talousarvioluonnoksiaan sekä keskeisiä muutoksia ja palveluiden kehittämistoimia. Päättäjät kysyivät toimialajohtajilta perusteluita ja lisätietoja. Valtuutettuja huolestuttivat erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus sekä ikäihmisten asumispalvelut. 

– Seminaarissa miljardit ja miljoonat vilisevät silmissä. Ajattelen, että tarvitaan yllin kyllin ymmärrystä käytännöllisestä ja inhimillisestä taloudesta. Valtion rahoituksen riittävyys ja ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan paikkojen tarpeen kasvu herättivät kylliksi keskustelua, mutta syystä pohtii aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kylli Kylliäinen (sd.). 

Valtuustoseminaarissa oli käsittelyssä myös hyvinvointialueen strategiset tavoitteet vuodelle 2026. Aluevaltuuston lokakuussa hyväksymät strategiset painopisteet ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina kohti entistä asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa palvelukokonaisuutta. Hyvinvointialueen uutta strategiaa valmistellaan parhaillaan – käynnissä on palvelustrategian ja strategian toimeenpanosuunnitelman valmistelu. Nämä valmistellaan päätöksentekoon kevään 2026 aikana.

Hyvinvointialuejohtaja tekee esityksensä talousarviosta aluehallituksen 8. joulukuuta pidettävään kokoukseen. Aluevaltuusto päättää talousarviosta 16. joulukuuta. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta klo 10 alkaen.

UUTINEN / 02.12.2025

Aluehallitus keskusteli vilkkaasti talousarviosta

Maanantaina 1. joulukuuta koolla ollut aluehallitus keskusteli vilkkaasti ensi vuoden talousarviosta. Päättäjien käsittelyssä oli alustava talousarvioesitys. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelee varsinaisen talousarvioesityksensä aluehallitukselle 8. joulukuuta, ja aluevaltuusto tekee lopullisen päätöksen 16. joulukuuta. 

Aluehallitus keskittyi kokouksessaan talousarvion lähetekeskusteluun. Oma Häme on laatinut vuoden 2026 talousarviotaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028. 

Aiemmille vuosille asetettuihin talouden tasapainottamistavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy, mikä kasvattaa säästöpaineita. Jotta alijäämä voidaan kattaa määräajassa, hyvinvointialueen tulee tehdä selvästi ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2025 ja 2026. 

Alustavan talousarvioesityksen lähtökohtana on turvata palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla ja samalla vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla. Hyvinvointialuejohtajan alustavasta talousarvioesityksestä on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut - Oma Häme

Aluehallitus paneutui huolella talousarvion lähetekeskusteluun, minkä vuoksi useamman asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen. Siirtyviä asioita ovat kiinteistökaupat Forssan kaupungin ja Hausjärven kunnan kanssa, hyvinvointialueen palkkiosääntö, Oma Hämeen Tukipalveluyhtiön pääoman vahvistaminen ja Hämeen Tekstiilihuolto oy:n yhtiökokousta koskeva asia.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 8. joulukuuta.

Aluehallituksen 1.12.2025 esityslista

UUTINEN / 01.12.2025

Oma Häme aloittaa Suomi.fi -viestien käytön 1. joulukuuta alkaen

Oma Häme aloittaa vaiheittain Suomi.fi -viestien käytön asiakasviestinnässään 1. joulukuuta alkaen.

Aluksi osa asiakkaiden ajanvarauskirjeistä lähetetään Suomi.fi -palvelun kautta. Ensimmäisenä Suomi.fi -postitusta käyttävät sisätautien poliklinikka, Sydänsairaala ja muistipoliklinikka. Tammikuun 2026 alussa sähköinen postitus laajenee kaikkiin Oma Hämeen ajanvarauskirjeisiin.

Myös osa palveluseteleistä lähetetään Suomi.fi -viesteinä 8. joulukuuta alkaen. Ensimmäisenä viestejä lähetetään tukipohjallisia ja peruukkeja koskevissa palveluseteleissä. Tammikuun alussa käyttö laajenee kaikkiin Oma Hämeen kuntoutuksen palveluseteleihin.

Asiakkaat, jotka eivät käytä valtakunnallista Suomi.fi -palvelua, saavat edelleen postinsa paperisena Oma Hämeeltä. Tavoitteena on, että jatkossa Oma Häme lähettää kaiken asiakaspostinsa sähköisesti Suomi.fi -viesteillä, jos asiakas on ottanut Suomi.fi -palvelun käyttöön.

Mitä muutos tarkoittaa asiakkaille?

Suomi.fi-viestit on tietoturvallinen, sähköinen postilaatikko, jota viranomaiset ja julkisen hallinnon toimijat käyttävät arkaluonteisten viestien ja asiakirjojen lähettämiseen. Viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun.

Jos käytät Suomi.fi-viestejä jo muiden viranomaisten kanssa (esimerkiksi poliisi tai Verohallinto), myös Oma Hämeen viestit toimitetaan sinulle jatkossa automaattisesti sähköisesti. 

Jos et halua sähköisiä viestejä, voit muuttaa valintasi Suomi.fi-palvelussa paperipostiksi. Paperiposti toimitetaan Postin kautta. Valinta on voimassa kuusi kuukautta. Sen jälkeen sähköiset viestit käynnistyvät uudelleen, jos kirjaudut vahvasti viranomaisen palveluun. Muutos koskee kaikkea viranomaispostia. Et voi valita, mitkä viestit tulevat kirjeenä ja mitkä sähköisesti. 

Suomi.fi -viestien käyttöönotto

Suomi.fi -palvelu ehdottaa viestien käyttöönottoa, kun tunnistaudut jonkun viranomaiseen sähköiseen asiointipalveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Voit hyväksyä ehdotuksen heti tai myöhemmin. Ehdotus näytetään kaikille täysi-ikäisille, joilla Suomi.fi-viestit eivät vielä ole käytössä.

Tänä vuonna viestien käyttöönotto vaatii sähköpostiosoitteen ilmoittamisen ja vahvistamisen. Vuoden 2026 alusta sähköpostiosoitetta ei enää vaadita, mutta sen lisääminen on edelleen suositeltavaa, jotta saat ilmoituksia uusista viesteistä.

Lue lisää: Suomi.fi-viestit - Oma Häme

UUTINEN / 01.12.2025

Hoidon inhimillisyys pelasti minut – Mervi Pakan tarina hiv-hoidosta ja selviytymisestä

Mervi ”Mepa” Pakan elämä muuttui kertaheitolla, kun neuvolan alkuraskauden rutiiniverikokeet paljastivat hiv-vasta-aineita lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Hän odotti esikoistaan, eikä ollut koskaan ajatellut, että hiv voisi koskettaa häntä. Tieto tuntui epätodelliselta ja lamaannuttavalta.

Tänään, 1. joulukuuta, vietetään Maailman aids -päivää.

Diagnoosi varmistettiin neuvolassa otetulla kontrollinäytteellä. Kun tulos vahvistui, neuvola teki välittömästi lähetteen Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiosairauksien poliklinikalle. Ensimmäinen vastaanotto järjestettiin parin viikon sisällä.

Infektiopoliklinikalla Mervin otti vastaan infektiolääkäri Janne Mikkola yhdessä sairaanhoitaja Merjan kanssa. Rauhallinen kohtaaminen, kiireettömyys ja kyky kuunnella loivat välittömästi turvan tunteen. Mervi kuvaa hetkeä käänteentekeväksi: heidän tapansa kertoa asioista ymmärrettävästi ja arvostavasti antoi hänelle uskon siihen, että hän ja vauva selviävät.

Infektiolääkäri Pirjo Alho kuvaa hiv-diagnoosin jälkeistä hoitopolkua. HivAgAb-testi kuuluu alkuraskauden seulontoihin, ja positiivisen tuloksen jälkeen otetaan kontrollinäyte ja tehdään laajat laboratoriotutkimukset, kuten virusmäärä, auttajasolutasot, virustyypitys ja lääkeherkkyydet. Lisäksi tutkitaan munuaisten ja maksan toimintaa ja otetaan keuhkojen röntgenkuvaus. Ensimmäisellä käynnillä kerrotaan, että nykyisillä lääkkeillä hiv voidaan pitää kurissa ja potilas voi elää täysin normaalia elämää. Jos hiv-diagnoosi tehdään raskauden aikana, lääkitys aloitetaan mahdollisimman pian, jotta viruksen siirtyminen äidistä sikiöön voidaan estää ja vauva syntyy terveenä. Virusmäärää seurataan raskauden aikana säännöllisesti.

Mervin hiv-hoito on jatkunut Kanta-Hämeen keskussairaalan kahden infektiolääkärin hoidossa lähes 20 vuoden ajan. Hän korostaa, että pysyvä hoitosuhde on ollut hänen pelastuksensa. Lääkärin ja sairaanhoitajan tuttuus säästää voimaa, kun kaikkea ei tarvitse selittää uudelleen. Alho painottaa, että pitkäaikaishoidon perusta on nykyään hyvin yksinkertainen lääkitys, usein yksi tabletti päivässä, ja kontrollikäyntejä tarvitaan vain muutamia vuodessa. Oma Häme raportoi potilaiden hoitotulokset vuosittain THL:n HIV-laaturekisteriin, ja hoidon laatu on erittäin korkealla tasolla.

Vuosia myöhemmin Mervin terveydentilassa tapahtui merkittävä ja odottamaton käänne. Hiv-kontrollikäynnin yhteydessä otetussa rintakehän röntgenkuvassa näkyi löydös, joka johti jatkotutkimuksiin. Kuvan oli katsonut juuri infektiolääkäri Janne Mikkola, ja hän huomasi poikkeaman. Löydös osoittautui keuhkosyöväksi. Mervi kertoo, että oli ratkaisevaa, että kasvain löytyi juuri tutun lääkärin vastaanotolla. Tilanne oli järkyttävä, mutta Mikkolan rauhallinen ja tuttu tapa kertoa asioista teki siitä hallittavamman.

Keuhkosairauksien tutkimukset ja hoito toteutetaan Kanta-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien yksikössä, jossa hoitava lääkäri on keuhkolääkäri ja syöpälääkäri toimii tarvittaessa konsultoivana asiantuntijana. Keuhkosairauksien osastonylilääkäri Tuomas Rosberg kertoo. Keuhkosyövän taudinmääritys on lähes aina järkytys ja näytteenotot kiusallisia. Alkuvaiheessa kestää, ennen kuin yksilöllinen hoitopäätös on tehty. Niillä potilailla, joilla leikkaushoitoon on mahdollisuus, on parempi ennuste. Keuhkosyövän lääkehoidon tavoitteena on levinneen taudin hidastaminen. Kun tutkimustulokset ovat käytettävissä, hoitosuositus tehdään erikoislääkärikokouksessa. Ensimmäisen linjan hoidoksi yritetään löytää potilaan tapauksessa tehokkain. Hoitopäätös tehdään hoitavan lääkärin ja potilaan kesken. Alkuvaiheen keuhkosyöpä, joka voitaisiin leikata, on useimmiten oireeton tai vähäoireinen. Levinnyt keuhkosyöpä aiheuttaa selvät oireet eikä yleensä ole hoidettavissa leikkauksella. 

Mervin mukaan hoitopolkujen rinnakkainen ja saumaton kulku toi suuren turvallisuuden tunteen tilanteessa, jossa kaksi vakavaa sairautta kohtasivat. Hän kertoo olevansa elossa juuri siksi, että Oma Hämeessä kaikki toimi johdonmukaisesti, yhteistyössä ja ihmistä kuunnellen.

Mervi ei ole koskaan kokenut hiv-diagnoosiin liittyvää stigmaa Oma Hämeen palveluissa. Hän on puhunut avoimesti tilanteestaan, ja henkilökunta on kohdannut hänet tasavertaisesti, kunnioittavasti ja inhimillisesti. Muualla elämässä hän on kuitenkin kohdannut syrjintää, uusien harrastusten aloittamisen yhteydessä, deittimaailmassa ja hammashoidossa on joskus säikähdetty, häntä on ohjattu odottamaan päivän viimeistä aikaa tai esitetty virheellisiä käsityksiä sairaudesta. Infektiolääkäri Alhon mukaan hiv-potilaita kohdataan terveydenhuollossa harvoin, mikä voi johtaa tiedon puutteeseen ja ennakkoluuloihin. Siksi potilastarinat ovat tärkeitä.

Mervin tarina on herättänyt runsaasti keskustelua ja saanut paljon palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta eri puolilta Suomea. Hän kertoo saaneensa erityisesti hoitajilta viestejä, joissa kerrotaan, että hänen avoimuutensa ja kokemuksensa ovat avanneet heidän silmänsä hivin arkiselle todellisuudelle ja havahduttaneet pohtimaan omia ennakkoasenteita. Yksi pitkän linjan leikkaussalihoitaja kertoi toimineensa aiemmin hiv-positiivisia potilaita kohtaan varautuneesti vain tiedon puutteen vuoksi, mutta muuttaneensa toimintatapaansa luettuaan Mervin tarinan.

Tähän liittyen infektiolääkäri Janne Mikkola kertoo oman ammattilaisnäkökulmansa ja kokemuksensa: –Minullakin oli tilaisuus lukea kirjan käsikirjoitus. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut erinomaista, jos tuolloin nuorena erikoislääkärinä olisi ollut mahdollisuus lukea tällainen kuvaus odottamattoman tilanteen potilaassa herättämistä tunteista ennen kuin itse osuu vastaavaa kohtaamaan. Siksi suosittelen kirjaa kenen hyvänsä ammattiauttajan luettavaksi.

Mervin mukaan juuri tällaiset reaktiot osoittavat, miten tärkeää kokemusasiantuntijuus on, ja kuinka suuri merkitys yhden tarinan näkyväksi tuomisella voi olla potilaiden yhdenvertaiselle kohtelulle.

Mervi toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät hivin olevan sairaus muiden joukossa. Hän haluaa muistuttaa, että lääkityn hivin kanssa ei voi tartuttaa. Hän lisää myös olevansa aidosti ylpeä Oma Hämeen hiv-hoidosta ja sanoo:

–Minun mielestäni Oma Hämeessä saa Suomen parasta hiv-hoitoa.

UUTINEN / 01.12.2025

Markkinaoikeus edellyttää ateria- ja laitoshuoltopalveluiden tarjousvertailun uusimista

Markkinaoikeus on antanut 27. marraskuuta päätöksen, joka koskee Oma Hämeen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Päätöksellä kumottiin hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemä hankintapäätös, jolla Fodbar Oy ryhmittymä valittiin ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalvelun palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Hankintapäätöksestä valittivat Compass Group Finland Oy ja Palmia Oy.

Markkinaoikeus hylkäsi Compass Groupin valituksen. Markkinaoikeuden mukaan hankintamenettelyssä ei oltu menetelty säännösten vastaisesti. Compass Groupin valitus liittyi muun muassa tarjousajan ja lisätietokysymysten määräajan asettamiseen sekä tarjousten vertailuperusteiden painotukseen.  

Palmian tarjouksen käsittelyn osalta markkinaoikeus kuitenkin katsoi, että hankintamenettelyssä oli tapahtunut virhe. Palmian tarjousta ei olisi tullut sulkea pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella, koska kyseistä menettelyä ei voitu soveltaa tähän hankintaan.

Sopimuksesta vastaa Oma Hämeen tukipalvelut Oy

Markkinaoikeuden päätöksen mukaan tarjoukset on vertailtava uudelleen ja tehtävä uusi hankintapäätös, jos kyseiset ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalvelut aiotaan edelleen hankkia käsittelyssä olleen tarjouskilpailun perusteella. Markkinaoikeus kielsi Oma Hämettä tekemästä kyseistä hankintasopimusta tai panemasta sitä täytäntöön. Kiellon tehosteeksi asetettiin kahden miljoonan euron uhkasakko. 

– Kyseessä on alun perin Oma Hämeen järjestämä kilpailutus palveluista, jotka ovat myöhemmin siirtyneet Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n järjestettäväksi. Myös asiaan liittyvät sopimukset ovat siirtyneet hyvinvointialueelta yhtiölle. Tällä hetkellä kyseessä olevat palvelut on järjestetty väliaikaisella sopimuksella Fodbarin kanssa, kertoo Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuorijärvi.

– Seuraavaksi arvioimme yhteistyössä Oma Hämeen kanssa, onko tarkoituksenmukaista hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen vai ei. Lisäksi selvitämme muut tarpeelliset toimenpiteet. Välttämättömien palveluiden jatkuminen keskeytyksettä ja häiriöttä tietenkin turvataan, jatkaa Vuorijärvi.

Hankinta sisältää palveluasumisen ja sairaaloiden ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut. Laitoshuoltopalveluiden hankinta puolestaan sisältää muun muassa siivous-, vuodehuolto-, jätehuolto- sekä apuvälineidenhuoltotehtäviä hyvinvointialueen eri yksiköissä. 

Oma Hämeen tukipalvelut Oy on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen 100 % omistama tytäryhtiö, joka on aloittanut operatiivisen toimintansa 1.1.2025. Yhtiö järjestää ja tuottaa ateria-, kiinteistöhuolto-, lääkintälaitehuolto- ja puhtauspalveluja hyvinvointialueen tarpeisiin.

UUTINEN / 28.11.2025

Muutos vaatii aikaa: työvuorosuunnittelun uudistus etenee vaiheissa henkilöstöä kuunnellen

Oma Hämeessä on käynnissä laaja työvuorosuunnittelun uudistus, jonka tavoitteena on varmistaa palvelujen laatu ja henkilöstöresurssien kestävä käyttö myös tulevaisuudessa. Väestön palvelutarpeen kasvaessa ja ammattilaisten määrän vähentyessä tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat sekä henkilöstöä että asiakastyötä pitkäjänteisesti.

Uuden Numeron- työvuorosuunnittelujärjestelmän toimivuudesta on ollut viime päivinä paljon keskustelua julkisuudessa. Työnantajana Oma Häme haluaa muistuttaa, että suurissa muutoksissa syntyy aina haasteita. Kokemukset Numeronin käytöstä ovat olleet pääosin hyviä – keskussairaalan päivystys on yksikkö, jossa työvuorosuunnittelu on suuren henkilöstömäärän ja työn erityispiirteiden vuoksi merkittävä kokonaisuus.

Numeron otettiin käyttöön Oma Hämeessä helmikuun alussa. Uudistuksella vahvistetaan henkilöstöresurssien suunnittelua ja kohdentamista niin nykyhetken kuin tulevien vuosien tarpeisiin. Tavoitteena on, että työvoimatarve ja asiakastarve saadaan aiempaa täsmällisemmin kohtaamaan.

Työnantajalla on vastuu varmistaa, että henkilöstöä on oikea määrä työssä silloin, kun asiakkaat palveluja tarvitsevat. Optimoimalla työvuorot voidaan vähentää ylitöiden ja epätyypillisten työaikojen korvausten määrää sekä pienentää sijaistarvetta. Kun suunnittelu on ergonomista ja tukee palautumista, voidaan pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös sairaspoissaolojen vähenemiseen. Työntekijöiden vuorotoiveet ja yksilökohtaiset elämäntilanteet otetaan edelleen huomioon suunnittelussa.

Numeron laajenee koko henkilöstöön ensi vuonna 

Numeron-järjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain. Ensimmäisenä se otettiin käyttöön Oma Hämeen varahenkilöstön kanssa. Tällä hetkellä sen piirissä on jo esimerkiksi koko ikäihmisten palvelujen hoitohenkilöstö. Järjestelmä on osittain tai kokonaan käytössä jo useilla muilla hyvinvointialueilla, ja siihen on sisäänrakennettu tarkka lainsäädäntöä vastaava ohjeistus esimerkiksi lepoajoista.

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen kertoo, että on hyvä muistaa, että uudistuksen tavoitteet näkyvät vähitellen.

– Työvuorosuunnittelun uudistus ei ratkaise kaikkea yhden tai kahden listakierroksen aikana. Vaikutukset syntyvät ajan kanssa, kun työn kuormitus tasaantuu, ylityöt vähenevät ja työvuorot rakentuvat palautumista tukeviksi. Samalla lähijohtajien työaikaa on mahdollista vapauttaa teknisestä suunnittelusta siihen, mikä on muutoksessa tärkeintä: ihmisten johtamiseen.

Keskitetty työvuorosuunnittelu tuo myös koko henkilöstölle selkeät ja yhdenvertaiset pelisäännöt. Työvuorojen jakaminen perustuu aiempaa systemaattisemmin koko hyvinvointialueen yhteisiin periaatteisiin. Vaikka muutos hyödyttää kokonaisuutta, voi se yksittäisen työntekijän näkökulmasta tarkoittaa myös sopeutumista: jossain voidaan menettää jotain, kun toisaalla saavutetaan enemmän. Tavoitteena on kuitenkin koko hyvinvointialueen ja asiakkaiden yhteinen etu.

Vastuu työvuorojen toimivuudesta säilyy lähijohtajalla. Numeron tuottaa listaluonnokset, mutta niitä hienosäädetään yksikön äkillisten muutostarpeiden, osaamisen,  ja lainmukaisten reunaehtojen mukaan.

Uudistus etenee – yhteispäivystyksessä vasta alkuvaiheessa

Parhaillaan Numeronin käyttöönotto on meneillään erikoissairaanhoidossa. Uudistuksen piirissä on tällä hetkellä noin 2 500 hoitajaa, ja ensi vuoden alkupuolella uusi työvuorosuunnittelu koskee kaikkia vuorotyötä tekeviä työntekijöitä.

Ensi vuoden loppuun mennessä järjestelmän piiriin on tarkoitus saada hyvinvointialueen kaikki 7 000 työntekijää. Numeron on paljon muutakin kuin työvuorosuunnitteluohjelma, se on myös työajan seurantajärjestelmä. Kaikkien työntekijöiden työaikaleimaus siirtyy tulevaisuudessa Numeroniin. Jatkossa työaikaleimaukset voidaan tehdä myös mobiilisti.

Kanta-Hämeen keskussairaalan yhteispäivystyksessä muutos on vasta alussa.

– Muutos aikaisemmasta, yksilölähtöisestä suunnittelusta keskitettyyn ja asiakaslähtöiseen suunnitteluun voi yksittäiselle työntekijälle olla iso askel. Niin lähijohtajat kuin työntekijät opettelevat uuden ohjelman käyttöä ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa automaatio sujuvoittaa ja helpottaa suunnittelua, toteaa ylihoitaja Marja Koljonen.

Henkilöstön on sopeuduttava käyttöönottovaiheessa myös siihen, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on tauolla uuden järjestelmän haltuunoton ajan. 

– Olemme vasta toisella työvuorolistalla. Vastaan tulevia ongelmia ratkotaan sitä mukaan, kun niitä tulee.  Henkilöstö odottaa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun jatkumista, sillä se on tärkeä osa työhyvinvointia. Toivomme siihen tarvittavia koulutuksia mahdollisimman pian, apulaisosastonhoitaja Jessica Lindberg sanoo.

Uudistusta päivystyksessä, niin kuin kaikissa muissakin yksiköissä, viedään eteenpäin tiiviissä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Jokainen työvuorolista käydään läpi ja palautteiden perusteella tehdään tarvittavat korjaukset. Käyttöönottovaihe on jatkuvaa vuoropuhelua optimaalisen suunnittelun saavuttamiseksi. 

– Ymmärrän hyvin työvuorouudistuksen herättämät tunteet. Jokainen kokee muutoksen omalla tavallaan ja uuden toimintamallin omaksuminen vie aikansa. Tarvitsemme nyt työrauhaa, joustavuutta ja avointa vuorovaikutusta, jotta pääsemme yhdessä eteenpäin, painottaa erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen.

ARTIKKELI / 28.11.2025

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija

Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi työskentelevät KokoOma-hankkeessa. Hankkeella tuli tänä syksynä ensimmäinen vuosi täyteen.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun. Tavoitteena on juurruttaa arkeen käytäntöjä, joissa lastensuojelun ammattilaiset ja asiakkaat voivat oppia toisiltaan.

Syksyllä 2024 alkaneen KokoOma-hankkeen (Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke) tavoitteena on tarjota lastensuojelun asiakkaille ja ammattilaisille monipuolista vertaisoppimistoimintaa ja luoda niistä pysyviä käytäntöjä sekä ammattilaisten että asiakkaiden tueksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda toimintatapoja, jotka tukevat perhettä ja vanhemmuutta lastensuojelun eri vaiheissa, jotta perheen vuorovaikutussuhteet vahvistuvat.

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää kokemusasiantuntijuutta uudella tavalla. Oma Hämeessä ei koskaan ole aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Nyt hankkeen tiimiin kuuluu Jaana Litokorpi, joka tuo hankkeeseen lastensuojelun palveluiden läpikäyneen vanhemman näkökulman – ja on siten apuna muille vastaavassa tilanteessa oleville.

– Kokemustaustainen työntekijä ymmärtää, miltä lastensuojelun asiakkuus tuntuu. Jokaisella on omanlainen polkunsa, ja siihen voi liittyä monenlaista taakkaa ja häpeän tunnetta. Kokemusasiantuntija voi tuoda toivoa ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen – ja auttaa purkamaan häpeän kulttuuria, Litokorpi kertoo.

Hankkeessa mietitäänkin mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden tuen mahdollistamiseen myös tulevaisuudessa.

– Tavoitteena on, että lastensuojelun eri vaiheissa olisi kokemusasiantuntijan tukea tarjolla. Hankkeessa valmistelemme tätä, ja nyt Jaanan rooli on ollut jo merkittävä – hänet on otettu hyvin vastaan ja hänet on koettu läheiseksi, projektisuunnittelija Minna Väinölä jatkaa. 

Ensimmäinen vuosi tuonut konkreettisia tuloksia  

Hanketiimi kehittää lastensuojelun toimintatapoja yhdessä ammattilaisten kanssa kolmella eri osa-alueella. Näistä on jo ensimmäisen vuoden aikana saatu konkreettisia tuloksia.

Vertaisryhmätoiminta:  

• Lastensuojelun asiakkaille tarjotaan vertaisryhmätoimintaa. Tavoitteena on, että ryhmien järjestämisestä tulee entistä mielekkäämpi osa lastensuojelun työntekijän työtä ja asiakkaat ymmärtävät toiminnan merkityksen.
• Tähän mennessä järjestetty mm. vanhemmille suunnattuja kynnyksettömiä vertaistilaisuuksia Juttutupien muodossa eri puolilla maakuntaa sekä Kesäcamp-leiri itsenäistyville nuorille. Vuoden 2026 alussa käynnistyvät Tähkä-ryhmät sijoitettujen lasten vanhemmille Forssassa ja Hämeenlinnassa.
• Lisäksi marraskuussa 2025 on aloitettu työntekijöiden koulutus vertaisryhmäohjaajiksi, jotta ryhmätoiminta vakiintuisi osaksi arkea.

Vertaisoppiminen:

• Lastensuojelun ammattilaiset saavat säännöllisesti ammatillisen vertaisoppimismahdollisuuden, ja näissä tuokioissa syntyneet ajatukset, oivallukset ja toimintasuositukset on tarkoitus jalkauttaa kaikkien lastensuojelun ammattilaisten työn tueksi.
• Ammattilaisille on tähän mennessä kehitetty vertaisoppimisen tilaisuuksia tai foorumeita. Niiden tavoitteena on luoda lastensuojeluun kannustava vertaisoppimisen toimintakulttuuri, jossa virheistä voidaan oppia ja ammattilaiset tukevat toisiaan työssään.  

Kokemustoiminta:

• Hankkeessa kehitetään rakenteita kokemustaustaisten henkilöiden pysyvälle mukanaololle lastensuojelussa. Yksi kokeiluista on ollut Kokemuskonsultaatio, johon työntekijät voivat osallistua pop-up -tyyppisesti ja keskustella kokemustaustaisen työntekijän kanssa omasta asiakastyöstään – tai asiakkaan kanssa yhdessä. Kevään 2025 kokeilu oli niin suosittu, että sitä jatkettiin syksyllä. Myös kokemustaustaista tukityötä kehitetään lastensuojelun asiakkaan vanhemmalle.  

Toimintatavat halutaan viedä syvemmälle rakenteisiin  

KokoOma-hanke aloitettiin Kanta-Hämeessä, koska maakunnassa nähtiin tarpeellisena vahvistaa nimenomaan lastensuojelun asiakaslähtöisyyttä ja kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja. Kanta-Hämeessä on pitkään ollut vertaisryhmätoimintaa, mutta käytännöt ovat vaihdelleet kunnittain, ja juurtuminen osaksi hyvinvointialueen toimintatapaa vaatii vielä lisätyötä.

Projektipäällikkö Tuukka Pajuniemen mukaan KokoOma-hankkeessa halutaankin viedä kehittämistyötä syvemmälle rakenteisiin.

– Monissa sote-hankkeissa hienot toimintamallit katoavat hankkeen päättyessä. Me taas keskitymme siihen, että toiminta juurtuu ammattilaisten työhön jo hankkeen aikana: siten voimme vaikuttaa toimintakulttuuriin pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi vertaistoimintaa eivät järjestä hankeihmiset, vaan toiminta pyritään saamaan lastensuojelun ammattilaisten arkeen.

Hanketta toteutetaan yhteistyönä. Kaikki kokeilut ja ideat syntyvät yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeen myötä lastensuojeluun on jo syntynyt uudenlaista kokeilukulttuuria.

– Ammattilaisten osallistuminen on ollut huikeaa. Ilman heidän panostaan kehittämistä ei voisi tehdä, eikä tuloksia juurruttaa tulevaisuuteen. Kokeileva työote on parhaimmillaan vastalääke jäykille rakenteille. Se tuo inhimillisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä työhön, Pajuniemi sanoo.

Asiakkaille hanke näkyy vähitellen lisääntyvänä vertaistukena ja osallistumisen mahdollisuuksina, ammattilaisille taas työssä jaksamisen ja yhteisen oppimisen rakenteina.  

KokoOma-hanke lyhyesti:  

• KokoOma-hanke toteutetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja aiemmin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteistyönä. Hankkeen kesto on 1.9.2024–31.10.2026.
• Hanke on osa kansallista Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ TL5.1 -hankeverkostoa ja Sosiaaliset innovaatiot -kokonaisuutta. Kokonaisuudessa on hankkeita parhaillaan käynnissä yli toistakymmentä, ja näitä yhdistää tavoite uudistaa lastensuojelun palvelujärjestelmä.
• Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), ja Oma Häme vastaa 20 prosentin omarahoitusosuudesta.  

Seuraa hanketta Instagramissa: @kokoomahanke  

UUTINEN / 27.11.2025

Oma Hämeen alustava talousarvioesitys: tavoitteena kestävä talous ja yhdenvertaiset palvelut

Oma Häme on laatinut vuoden 2026 talousarviotaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa, ja lain mukaan alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Samanaikaisesti hyvinvointialueen menot kasvavat valtion rahoitusta nopeammin, ja ennakkolaskelmat osoittavat valtion rahoituksen heikentyvän edelleen vuosina 2026–2028. 

Aiemmille vuosille asetettuihin talouden tasapainottamistavoitteisiin ei ole kaikilta osin päästy, mikä kasvattaa säästöpaineita. Jotta alijäämä voidaan kattaa määräajassa, hyvinvointialueen tulee tehdä selvästi ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2025 ja 2026. 

Hyvinvointialuejohtajan alustavan talousarvioesityksen tavoitteena on hillitä menoja ja keventää palvelurakennetta siten, että lakisääteiset palvelut ja asukkaiden yhdenvertaiset palvelut turvataan. Vuoden 2026 talousarviossa Oma Hämeen toimintatuotot ovat 124,3 miljoonaa, toimintakulut 838,3 miljoonaa ja toimintakate -714 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi on arvioitu 87,2 miljoonaa euroa ylijäämää, jolla on tarkoitus kattaa taseeseen kertyneet alijäämät. 

Kanta-Hämeen talousongelmien juurisyy on menokasvu vuoden 2022 siirtolaskelmasta vuoden 2023 tilinpäätökseen. Oma Hämeen menot kasvoivat tuolloin 14,4 prosenttia, kun valtakunnallinen kasvu oli 11,9 ja eri alueiden välinen vaihteluväli 4,2–17,4 prosenttia. Suurin menokasvu oli alueilla, joiden organisoituminen aidosti integroituneena alkoi vasta hyvinvointialueen aloittaessa. Vuoden 2023 jälkeen alueiden menokehitys on eriytynyt. Oma Häme on hillinnyt menokasvuaan voimakkaimmin koko maassa. Vuosina 2024–2025 Oma Hämeen toimintakatteen ennustetaan jopa supistuvan, kun se koko maassa kasvaa yli viisi prosenttia.  

Oma Hämeen taloussuunnittelu perustuu valtion uusimpiin laskelmiin sekä arvioihin henkilöstö- ja toimintamenojen kehityksestä. Erityisesti henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen kasvu lisäävät paineita, minkä vuoksi uusia säästö- ja tehostamistoimia arvioidaan jatkuvasti. 

Aluevaltuusto käsittelee talousarvioluonnosta talousseminaarissaan 27. marraskuuta. Talousarvion lähetekeskustelu käydään aluehallituksessa 1. joulukuuta. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittelee varsinaisen talousarvioesityksensä aluehallitukselle 8. joulukuuta, ja aluevaltuusto tekee lopullisen päätöksen 16. joulukuuta. 

Palvelurakenteen uudistukset jatkuvat 

Alustavan talousarvioesityksen lähtökohtana on turvata palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla ja samalla vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevien ja kotona selviytymistä tukevien palvelujen rooli vahvistuu kaikilla toimialoilla. 

Ikäihmisten palveluissa ympärivuorokautista palveluasumista vähennetään ja kevyempiä asumisratkaisuja lisätään. Kotihoitoa ja tukipalveluja vahvistetaan, ja palveluja sujuvoitetaan lisäämällä teknologian käyttöä. Tavoitteena on, että ikääntyvä asukas saa oikean palvelun oikeaan aikaan ja voi asua kotona mahdollisimman pitkään. 

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa pyritään vähentämään sijaishuollon tarvetta vahvistamalla perheiden varhaista tukea. Vammaispalveluissa palveluja yhdenmukaistetaan ja kotona asumista tuetaan. Työllisyyden ja kotoutumisen palveluissa painotetaan erityisesti nuorten sujuvia palveluketjuja. 

Terveydenhuollossa Ahveniston sairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2026 mahdollistaa aiempaa laajemman oman palvelutuotannon. Kiireettömän hoidon saatavuutta parannetaan ja hoitoketjuja sujuvoitetaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan avohoitoa ja kevennetään asumispalvelujen kustannusrakennetta. 

Pelastustoimessa valmius mitoitetaan riskiperusteisesti taloustilanteen tiukkuudesta huolimatta. Uusi Ahveniston pelastusasema vahvistaa alueellista toimintakykyä, ja ensihoidon ja pelastuksen resurssit kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. 

Hyvinvointialue panostaa edelleen palveluidensa ja toimintansa kehittämiseen. Esimerkiksi uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointimalli auttaa tunnistamaan palvelutarpeita entistä tarkemmin ja kohdentamaan resursseja kustannustehokkaasti. 

Asukkaiden hyvinvointi säilyy toiminnan keskiössä. Päätökset tehdään vaikuttavuutta lisäten, hoitoketjuja parantaen ja palvelukokemusta vahvistaen. 

– On kriittisen tärkeää, että seuraamme päätöstemme vaikutuksia palveluihin ja asukkaiden hyvinvointiin. Tarkastelemme neljännesvuosittain lakisääteisten määräaikojen toteutumista ja arvioimme palvelurakenteen muutosten vaikutuksia asiakasmääriin ja hoidon tarpeeseen. Tavoitteemme on selkeä: menokasvun hillintä ei saa heikentää hyvinvointia, vaan sen on tuettava palveluiden kohdentumista entistä paremmin. Tämä edellyttää myös tapojen uudistamista siinä, miten palvelut järjestetään, toteaa Naukkarinen. 

Rahoitusjärjestelmän haasteet 

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Oma Häme on onnistunut pitämään useimmat lakisääteiset palveluajat ja henkilöstömitoitukset pääosin lain mukaisina, ja osin jopa parantanut niitä hyvinvointialueen alkuun verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisessa tutkimuksessa ja Oma Hämeen omassa asiakastyytyväisyysmittauksessa (NPS) asukkaiden kokemus palveluista on hyvällä tasolla ja mitattu tyytyväisyys jopa parantunut. 

Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt suunnilleen ennallaan ja se on valtakunnallista tilannetta parempi. Tämä selviää Työterveyslaitoksen juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Yksiköiden ja ammattiryhmien välillä tilanteessa on kuitenkin merkittäviä eroja. 

– Hyvinvointialue ei selviydy haasteistaan, jos henkilöstö ei sitoudu muutokseen. Johtamista on jatkuvasti parannettava ja vahvistettava luottamusta hyvinvointialueen tulevaisuuteen. Vain työssään jaksavan, motivoituneen ja työnsä merkitykselliseksi kokevan henkilöstön avulla voimme onnistua, Naukkarinen sanoo.

Hyvinvointialueiden taloudellinen asema on valtakunnallisesti eriytynyt. Kanta-Häme ei ole merkittävästi hyötynyt eikä kärsinyt valtion rahoitusjärjestelmän alueellisesta jakautumisesta, mutta järjestelmän ennakoimattomuus on tuottanut Oma Hämeelle merkittäviä haasteita. 

Valtiovarainministeriö valmistelee lisäajan myöntämistä hyvinvointialueille alijäämien kattamiseen. Talousarviota ei voi kuitenkaan rakentaa lisäajan varaan, koska siitä ei ole vielä päätöstä. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa. Lisäksi hyvinvointialue pohtii lisärahoituksen hakemista. 

– Olemme sisällyttäneet tästä talousarvioesitykseen 15 miljoonan toimenpiteet, ja jos lakimuutos tai lisärahoitus eivät toteudu, loput toimenpiteet valmistellaan kevään muutostalousarvioon. Kyse on erittäin mittavasta kokonaisuudesta, joka edellyttää meiltä vakaata, faktoihin perustuvaa päätöksentekoa.

UUTINEN / 27.11.2025

Influenssarokotusaikoja on vielä hyvin saatavilla

Tarkista tästä ennen ajan varaamista, oletko oikeutettu maksuttomaan rokotukseen

Jos et ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen, voit asioida työterveyshuollossa, yksityisillä terveysasemilla tai apteekeissa.

Näin varaat ajan

Voit varata ajan joko digitaalisesti tai puhelimitse.

Digitaalinen ajanvaraus

Ajan voit varata:

• Oma Häme -sovelluksella, joka on ladattavissa sovelluskaupoista.
• Oma Hämeen verkkosivuilla kirjautumalla asiointipalveluun sivun yläreunasta. Kirjautuminen vaatii tunnistautumisen henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Voit varata ajan myös toisen puolesta, jos sinulla on Suomi.fi-valtuus. Valtuuksia voi antaa ja pyytää Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Puhelinajanvaraus

Hattulalaiset

Ajanvaraus: 050 416 6259 (ma–pe klo 8–15)
Kuuntele takaisinsoittovalikko loppuun. Soitamme sinulle takaisin viikon sisällä.
Ajan peruminen: 03 629 6601

Muut kantahämäläiset

Ajanvaraus: 03 629 6400 (ma–pe klo 8–15)
Valitse takaisinsoittovalikosta oma paikkakunta ja kuuntele viesti loppuun.
Ajan peruminen onnistuu samassa numerossa.

Tarvitsetko tulkkausta tai haluat asioida tekstiviestitse?

Katso terveysasemakohtaiset tekstiviestinumerot täältä

Missä rokotukset annetaan?

Rokotukset annetaan terveysasemilla.

UUTINEN / 27.11.2025

Oma Häme suunnittelee rakennuskauppoja alueen kuntien kanssa

Kanta-Hämeen hyvinvointialue suunnittelee rakennuskauppoja Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kanssa. Aluehallitus käsittelee Forssan ja Hausjärven kanssa tehtäviä kauppoja kokouksessaan maanantaina 1. joulukuuta. Muiden kuntien osalta aluehallituksen käsittely on 8.12.

Hyvinvointialue on käynyt vuokrasopimusneuvotteluja kuntien kanssa, ja neuvotteluissa on noussut esiin mahdollisuus toteuttaa rakennuskauppoja tällä hetkellä vuokralla olevista kohteista. Monet toiminnot ovat siirtyneet kunnilta hyvinvointialueelle, minkä vuoksi myös rakennuksien omistusoikeuteen on järkevä tehdä muutoksia. 

Hyvinvointialue suunnittelee ostavansa Forssan kaupungilta Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman sekä Forssan pääterveysaseman. Kaupunki vuokraa tällä hetkellä rakennuksia hyvinvointialueelle. Heikanrinne toimii ikäihmisten asumisyksikkönä.  

Kaupan arvo määräytyy ostajan ja myyjän sopimien määritysperiaatteiden mukaisesti. Kiinteistöjen kauppasummat vuoden 2025 lopussa ovat yhteensä noin 5,8  miljoonaa euroa. Heikanrinteessä on kaupungin ottamaa lainaa, jonka jäljellä oleva summa vähennetään kauppahinnasta, ja laina siirtyy hyvinvointialueelle. Kaikki kiinteistöt sijaitsevat kaupungin omistamalla tontilla, jota Oma Häme vuokraisi sopimuksen mukaisesti ainakin 31.12.2055 asti. 

Hyvinvointialue on neuvotellut myös Hausjärven kanssa Lehtimajan ostamisesta. Lehtimaja on ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Oitissa. Rakennuksessa on myös terveydenhuollon ja perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimintaa. Rakennuksen kauppahinta on noin 912 000 euroa. Rakennus sijaitsee kunnan omistamalla tontilla, jota Oma Häme vuokraisi 31.12.2055 asti. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viime vuosina irtisanonut aluevaltuuston vuoden 2023 päätöksen mukaisesti epätarkoituksenmukaisia, kuntien kanssa solmittuja vuokrasopimuksia, jotka on tehty toimeenpanolain nojalla. Aluevaltuuston päätös liittyi osaksi hyvinvointialueen tasapainottamisohjelmaa. Oma Häme on käynnistänyt vuokrasopimusneuvottelut kaikkien kuntien kanssa elokuussa 2024. 

Hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee kiinteistökauppoja maanantaina 1. joulukuuta. Forssan kaupunginhallitus hyväksyi jo kiinteistökaupat 24. marraskuuta. Kaupunginvaltuusto ja aluevaltuusto päättävät asiasta vielä myöhemmin. Hausjärven kunnanhallitus ei ole vielä käsitellyt asiaa. 

Kauppojen toteutuminen vaatii myös valtioneuvoston hyväksymän muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

UUTINEN / 26.11.2025

Markkinaoikeus kumosi Oma Hämeen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankintapäätöksen

Markkinaoikeus on antanut 25. marraskuuta päätöksen, joka koskee Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden yhteistä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankintaa. Päätöksellä kumottiin Oma Hämeen heinäkuussa 2025 tekemä hankintapäätös, jolla Tietoevry Finland Oy:n Lifecare-järjestelmä valittiin sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmäksi. Oma Häme ei ole allekirjoittanut hankintasopimusta Tietoevryn kanssa. Hankintapäätöksestä valitti CGI Suomi Oy, joka ei jättänyt omaa tarjousta.

Markkinaoikeus katsoi, että hankintamenettelyn aikana oli täsmennetty osaa tarjouspyynnön vaatimuksista tavalla, jota voidaan pitää olennaisena muutoksena. Tarjoajille ilmoitetut validointivaatimukset muuttuivat hankintaprosessin aikana, ja markkinaoikeuden mukaan muutos olisi voinut vaikuttaa siihen, miten potentiaaliset tarjoajat arvioivat osallistumistaan. Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoi, että hankintamenettely oli tehty säännösten vastaisesti ja edellytti, että sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankinnasta järjestetään uusi tarjouskilpailu.

Lisäksi markkinaoikeus kielsi Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueita tekemästä kyseistä hankintasopimusta tai panemasta sitä täytäntöön. Kiellon tehosteeksi asetettiin 500 000 euron uhkasakko.

– Selvitämme nyt, onko tarkoituksenmukaista valittaa päätöksestä vai käynnistää kilpailutus uudelleen. Vaikka ratkaisu viivästyttää hanketta, tärkeintä on, että sosiaalihuollon ammattilaisilla on käytössään järjestelmä, joka tukee työtä ja parantaa tiedonkulkua. Hankinnan vaatimukset laadittiin sen varmistamiseksi, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön turvallisesti ja ilman palvelukatkoja, toteaa Oma Hämeen kehitys- ja ICT-johtaja Toni Suihko.

Nykyiset käytössä olevat sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät säilyvät toistaiseksi Oma Hämeen käytössä, eikä päätöksellä ole välitöntä vaikutusta asiakkaiden palveluihin. Oma Hämeen tavoitteena on edelleen hankkia sosiaalihuollolle yksi, yhtenäinen asiakastietojärjestelmä, joka yhtenäistää kirjaamista ja parantaa tiedon jakamista eri yksiköiden ja tiimien välillä.

Oma Häme oli aiemmin hankkinut sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän Mediconsultilta. Saga-järjestelmän piti olla käytössä vuoden 2024 lopussa. Käyttöönottovaiheessa järjestelmässä havaittiin kuitenkin merkittäviä virheitä ja puutteita, ja hankinta viivästyi olennaisesti, minkä vuoksi Oma Häme purki sopimuksen Mediconsultin kanssa joulukuussa 2024. Tämän asian käsittely on vielä kesken Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

UUTINEN / 25.11.2025

Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti lähipalvelumallista ja Diabeteskeskuksen asiakasmaksuista

Maanantaina Hämeenlinnassa koolla ollut aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan väliarviointiraportin. Tarkastuslautakunta voi vuosittaisen arviointikertomuksen lisäksi antaa aluevaltuustolle muitakin tarpeellisina pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. 

Hyvinvointialuelain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet hyvinvointialueella ja hyvinvointialuekonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan tehtävä on myös arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden riittävyyttä talouden tasapainotuksen kannalta.

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi talouden 1 ja 2 tasapainottamisohjelmien toteuman tammi–syyskuulta. Oma Hämeen talous on alkuvuoden 2025 aikana kehittynyt suotuisaan suuntaan, mutta tilanne on heikentynyt loppuvuotta kohden. Ennuste talouden tasapainottamisohjelmien toteumasta oli syyskuun lopussa noin 80 prosenttia, mikä on noin 13,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Talouden tasapainottamisohjelmista raportoidaan säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle.

Voit katsoa valtuustokokouksen tallenteen tästä.

Uusi Diabeteskeskus parantaa diabeetikoiden hoitoa

Aluevaltuusto päätti Diabeteskeskuksen asiakasmaksujen perusteista. Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittava Diabeteskeskus kokoaa yhteen vaativan diabeteksen hoitoa. Uudistus parantaa diabeteksen hoitoa, joka on ollut tähän asti alueella pirstaleista, ja hoitokäytännöt vaihtelevia. Diabeteskeskukseen keskitetään tyypin 1 diabetesta sairastavien, nuorten aikuisten sekä vaikeahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito ja seuranta. Keskus toimii Ahveniston sairaalassa sekä Forssan ja Riihimäen sote-keskuksissa, ja siinä työskentelee sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon ammattilaisia.

Aluevaltuuston hyväksymillä perusteilla asiakasmaksut Diabeteskeskuksessa määräytyvät hoidon sisällön ja terveydenhuollon toimialalla vahvistettujen hoidon kriteerien mukaisesti. Diabeteskeskus on hallinnollisesti yhteinen yksikkö, mutta palvelut voivat kuulua joko perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon piiriin, palvelun sisällöstä riippuen. 

Valtuutetut kokivat, että kahdenlaisten maksujen periminen samassa yksikössä ja samanlaisesta palvelusta on sekavaa ja epäreilua. Useampi puheenvuoron käyttänyt päättäjä epäili, etteivät asiakkaat ymmärrä maksujen perusteita ja palvelun eroja. Valtuutetut olivat myös huolissaan siitä, että maksut estävät diabeetikkoja hakeutumasta hoitoon. Valtuutettu Erja Hirviniemi (vas.) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 42–17. 

Käsittelyssä useampi valtuustoaloite

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi useampia vastauksia valtuustoaloitteisiin. Valtuusto keskusteli vilkkaasti aloitteesta, joka koskee lähipalvelumallin laajentamista maakunnan ikäihmisille. Aloitteeseen saatu vastaus ei tyydyttänyt kaikkia päättäjiä. Valtuusto keskusteli aiheesta pitkään ja polveilevasti. Puheenvuorojen aikana tuotiin esille muun muassa se, ettei lähipalvelumalli ole tuttu asukkaille, eikä sen sisältö ole selkeä valtuutetuille. 

Keskustan valtuustoryhmä esitti kokouksessa, että lähipalvelumalli laajennettaisiin koskemaan kaikkia yli 70-vuotiaita asukkaita niillä alueilla, joilla ei ole vuoden 2026 alusta alkaen sote-keskusta tai sote-asemaa aiemman palveluverkkopäätösten perusteella. Nämä alueet olisivat Humppila, Renko, Tammela ja Ypäjä. Keskustan muutosesitys hävisi äänestyksessä äänin 37–22. 

Aluevaltuusto käsitteli myös valtuustoaloitteen vastausta, joka koskee keskenmenon kokeneiden naisten hoitopolkua. Valtuusto päätti yksimielisesti liittää päätökseen valtuutettu Elise Oikarin (kd.) esittämän lisäyksen. Sen mukaan keskenmenon saaneiden naisten ja perheiden resurssitarve ja kustannusvaikutukset tarkastellaan uudelleen keväällä 2026 Käypä hoito -suositusten valmistumisen jälkeen. 

Valtuusto äänesti sairaaloiden neuvontapisteitä koskevasta asiasta. Keskustan valtuustoryhmä ei ollut tyytyväinen valtuustoaloitteeseen annettuun vastaukseen, vaan esitti, että sairaaloissa ja sote-palvelukeskuksissa pitäisi olla oma neuvontapiste. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 35–24.

Aluevaltuusto merkitsi lisäksi tiedoksi kahteen muuhun valtuustoaloitteeseen annetut vastaukset. Ne koskivat palliatiivisen hoidon kehittämistä ja palvelusetelin käyttöönottoa suun terveydenhuollossa. 

Lisäksi aluevaltuusto teki henkilövalintoja. Ira Koivun (vihr.) tilalle terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan varajäseneksi valittiin Satu Kuusi (vihr.). Okko Lausmaan (vihr.) tilalle elämänkaarilautakuntaan valittiin puolestaan Anssi Lepistö (vihr.) ja uudeksi varajäseneksi lautakuntaan Jan Löfstedt (vihr.). 

Aluevaltuuston 25.11.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 25.11.2025

Kiireellinen turvallisuustiedote: FreeStyle Libre 3 ja FreeStyle Libre 3 Plus -sensorit

Abbott ilmoittaa mahdollisesta turvallisuusongelmasta, joka koskee osaa FreeStyle Libre 3- ja FreeStyle Libre 3 Plus -sensoreista. Ongelma ei koske muita Libre-tuotteita, kuten aikaisempia sensoreita, sovelluksia tai lukulaitteita.

Mikä ongelma on todettu?

Abbott on havainnut, että yksittäiset sensorierät voivat antaa virheellisesti liian matalia glukoosilukemia.

Havaitsematta jäädessään väärät lukemat voivat johtaa virheellisiin hoitopäätöksiin, kuten:

• tarpeettoman suuriin hiilihydraattiannoksiin
• insuliinin annosten ohittamiseen tai siirtämiseen
• mahdolliseen vakavaan terveydelliseen haittaan.

Koskeeko ongelma minun sensoreitani?

Tarkista sensorin sarjanumero osoitteessa: www.FreeStyleCheck.com
Valitse "TARKISTA SENSORIN SARJANUMERO" ja syötä sensorisi sarjanumero.

Jos sensori kuuluu mahdollisesti viallisten erään

• Lopeta sensorin käyttö välittömästi.
• Hävitä sensori.
• Tilaa maksuton korvaava sensori suoraan palvelusta www.FreeStyleCheck.com.

Mistä löydän sensorin sarjanumeron?

• FreeStyle Libre 3 -sovelluksen Tietoja–osiosta
• Lukulaitteen Järjestelmän tila -valikosta
• sensoripakkauksesta
• sensorin asettimen pohjasta.

Toimi näin, jos lukemat eivät vastaa vointiasi

Käytä varmistamiseen verenglukoosimittaria tai FreeStyle Libre 3 -lukulaitteen sisäänrakennettua mittaria.

ARTIKKELI / 25.11.2025

Blogi: Et ole yksin – kokemusasiantuntija rohkaisee ottamaan väkivallan puheeksi

Tänään 25.11. vietetään kansainvälistä YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää, joka aloittaa Oranssien päivien -kampanjan. Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on Suomessa yleistä ja viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa uhri on useimmiten nainen*.

Väkivallasta puhuminen on ensimmäinen askel kohti muutosta ja jokaisella on mahdollisuus vahvistaa kanssaihmisten hyvinvointia niin työntekijänä kuin kansalaisenakin. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella väkivallan vastaisen työskentelyn tärkeäksi osaksi on noussut kokemusasiantuntijatoiminta, jotta yhä harvempi vaikenisi väkivallasta.

– Olemme saaneet tehdä sydäntä koskettavaa yhteistyötä kokemusasiantuntijan kanssa. Kokemusasiantuntija on ollut mukana kouluttamassa ammattilaisia ja antanut arvokasta näkemystä esimerkiksi kuntalaisille suunnatun viestinnän ja palveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi, kertoo Satu Lyytinen, lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori.

Kokemusasiantuntija tuo omalla kokemuksellaan ja sanoituksellaan vertaisuutta sekä toivoa mukaan ammattilaisten osaamisen rinnalle. Kokemusasiantuntijan osaamista esimerkiksi väkivallan puheeksi ottoon kannustamisessa ei voi korvata.

– Myös Oranssien päivien -kampanjan osana haluamme yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa vahvistaa turvallisia ihmissuhteita ja kannustaa väkivallasta puhumiseen, Lyytinen toteaa.
Lähisuhteessa tapahtuvalle väkivallalle on tyypillistä, että se alkaa vähitellen ja haitalliset vuorovaikutuksen tavat tai väkivalta voi ajan kuluessa normalisoitua.

– Jos huomaa usein miettivänsä, onko omassa parisuhteessa kaikki hyvin, kannattaa ehdottomasti hakeutua pohtimaan asiaa osaavien ammattilaisten kanssa. Joskus esimerkiksi henkinen väkivalta voi olla niin vaikeasti tunnistettavaa, ettei siitä oikein saa otetta itsekään. Oma olo voi olla vain epämääräisesti huono. Henkisen väkivallan tunnistamista vaikeuttaa myös se, että parisuhteessa on usein myös hyviä hetkiä ja suvantovaiheita, jolloin tekijä lupaa muutosta. Niinä hetkinä usein työntää taka-alalle huonot hetket ja elämä vain soljuu eteenpäin, sanoittaa kokemusasiantuntija Johanna Sirpoma.

Hyvistä hetkistä huolimatta väkivaltainen suhde ei kuitenkaan tule itsestään muuttumaan paremmaksi, vaan se yleensä vain pahenee ajan myötä.

– Hyvä, normaali parisuhde antaa enemmän kuin ottaa. Jos mietit parisuhteen tilaa useammin kuin sen hyviä puolia, voi olla hyvä hetki miettiä, kannattaisiko suhdetta pohtia myös ammattilaisen kanssa, Sirpoma toteaa.

Perinteisesti saatetaan ajatella, että fyysinen väkivalta on seurauksiltaan satuttavinta, mutta esimerkiksi henkisen väkivallan kokemiseen on syytä suhtautua vakavasti. Henkinen väkivalta vahingoittaa psyykkistä hyvinvointia ja seuraukset voivat olla hyvin haitallisia.

– Väkivallan kokemukset aiheuttavat syyllisyyttä ja häpeää, mutta ne tulisi saada työnnettyä taka-alalle omissa ajatuksissa avun piiriin hakeutumiseksi. Esimerkiksi väkivaltatyön ammattilaiset ovat luotettavia ja ymmärtäväisiä kuuntelijoita, joiden kanssa voi miettiä rauhassa oman elämän suuntaa. Häpeä ja syyllisyys hälvenevät kyllä, kun uskaltautuu puhumaan kokemastaan avoimemmin, kannustaa Johanna Sirpoma.

Jos olet tullut kohdelluksi väkivaltaisesti tai satuttanut läheistäsi, löydät lisätietoa ja yhteystiedot auttaviin tahoihin kootusti Apua lähisuhdeväkivaltaan - Oma Häme – aihesivulta.

*Lähde: Tilastokeskuksen tiedote pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksista 06/2025

Kirjoittajat: 

Satu Lyytinen, lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori

Johanna Sirpoma, kokemusasiantuntija

UUTINEN / 25.11.2025

Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on ehdolla vuoden Ihmisläheisimmäksi esihenkilöksi

Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen on valittu ehdolle vuoden 2025 Ihmisläheisin esihenkilö -tunnustuksen saajaksi. Palkinto ja kilpailu ovat osa valtakunnallista Human Power -tapahtumaa, joka nostaa esiin esihenkilötyön inhimillisyyttä, arjen kohtaamisia ja esimerkillistä johtamista Suomessa. Human Power on työyhteisöille ja yksilöille valmennuksia tarjoavan Hälsan järjestämä vuosittainen kilpailu.

Ihmisläheisimmän esihenkilön kategoriassa on Bjerregård Madsenin lisäksi 9 muuta ehdokasta. Kolmatta kertaa järjestettävässä HumanPower-kilpailussa etsitään lisäksi Suomen ihmisläheisintä työpaikkaa, johtajaa sekä työelämätekoa. Palkinnot jaetaan Helsingissä torstaina 27. marraskuuta. Lue lisää HumanPower-kilpailusta. 

– Ehdokkuus tuli täysin yllätyksenä. Nöyrästi ja kiitollisena suhtaudun siihen, että ylipäätään hyvinvointialue on saanut ehdokkuuden ihmislähtöisen johtamisen kärjessä. Ja tietenkin se, että kaikista hyvinvointialueista juuri Oma Häme ja minä olen ehdokkaana, lämmittää mieltä. Ehdokkuus ei olisi ilman Oma Hämeen organisaatiota, arvoja ja ehdokkuuden ilmiantajia edes mahdollista, painottaa Bjerregård Madsen.

Human Powerin palkintokriteereissä ihmisläheinen esihenkilö on välittävä ja arvostava päällikkö, joka saa ihmiset innostumaan, onnistumaan ja kasvamaan. Bjerregård Madsen kokee itse, että hänen esihenkilötyössään korostuu inhimillisyys.

–  Usein riittää se, että ollaan ihmisiä toisillemme. Haluan Oma Hämeen arvojen ja johtamisen periaatteiden näkyvän koko organisaation toiminnassa. Me olemme ne yhdessä valinneet, niihin kannattaa kaikkien sitoutua ja niitä vaalia arjessa.

Yhteisöllisyyden merkitys vain korostuu

Kolme vuotta Oma Hämeessä työskennellyt Bjerregård Madsen on tehnyt kehittämistyötä henkilöstökokemuksen ja -johtamisen vahvistamiseksi koko organisaatiossa. Aiemmin Bjerregård Madsen on työskennellyt Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän palveluksessa henkilöstöjohtajana. Koulutukseltaan Bjerregård Madsen on terveystieteiden maisteri.

Henkilöstöjohtaja on myös lähijohtaja omille työntekijöilleen. Hänen omassa tiimissään työskentelee sekä päälliköitä että asiantuntijoita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on töissä 7 100 työntekijää. Human Power -kilpailun ehdokkaaksi Bjerregård Madsenin ilmoitti hänen työntekijänsä. Henkilöstöjohtaja näkee, että ehdokkuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden maineelle.

–  Sosiaali- ja terveydenhuollolla on ollut heikko maine ihmisten johtamisen suhteen. Tässä vaikeassa ajassa on tärkeätä, että työyhteisöt tekevät töitä yhteisöllisyyden eteen ja me kaikki kohtelemme toinen toisiamme hyvin kaikissa tilanteissa ja kaikissa kohtaamisissa, muistuttaa palkintoehdokas.

ARTIKKELI / 25.11.2025

Blogi: Päihdehäiriö ja toipumisen esteet – miksi stigma voi olla hengenvaarallinen?

Päihdehäiriö ei ole valinta, vaan sairaus, joka vaikuttaa ihmisen aivoihin, käyttäytymiseen ja elämään kokonaisvaltaisesti. Silti päihteidenkäyttöön liittyy edelleen vahva stigma, joka voi olla yhtä tuhoisa kuin itse sairaus. Leimautumisen pelko estää monia hakeutumasta hoitoon ajoissa – ja pahimmillaan tämä voi maksaa ihmishenkiä.

                                                                                                        Projektiasiantuntija Hilla Saira

Stigma ja sen seuraukset

Kun päihteidenkäyttäjä pelkää tuomitsemista, hän saattaa vältellä hoitoa tai jopa hätätilanteessa avun soittamista. On tilanteita, joissa ihmiset eivät uskalla soittaa ambulanssia, koska asunnossa on laittomaksi luokiteltuja huumausaineita. Tämä pelko lisää riskiä huumekuolemille, vaikka nopea apu voisi pelastaa henkiä.

Stigma ei ole vain sosiaalinen ongelma – se on terveysriski. Jokainen viivästynyt hoitoon hakeutuminen voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, yliannostuksiin ja kuolemaan.

Matalan kynnyksen hoito – elintärkeä ratkaisu

Hoitoon pääsyn pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Jokaisella palveluportaalla – terveyskeskuksesta sosiaalipalveluihin – tulisi kysyä päihteiden käytöstä luontevasti ja ilman syyllistävää sävyä. Mitä luonnollisempaa päihteistä puhuminen on, sitä helpompi on hakeutua hoitoon ilman pelkoa leimautumisesta.

Miten voimme muuttaa tilannetta?

• Normalisoidaan keskustelu: Päihteistä puhuminen ei saa olla tabu. Kun kysymys päihteiden käytöstä on yhtä luonteva kuin kysymys tupakoinnista, stigma alkaa murtua.
• Tarjotaan matalan kynnyksen palveluja: Hoitoon pääsy ei saa olla monimutkainen prosessi. Nopeus ja helppous pelastavat henkiä.
• Koulutetaan ammattilaisia: Jokainen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden työntekijä tarvitsee tietoa ja taitoa kohdata päihteitä käyttävä ihminen arvostavasti.

Toipuminen on mahdollista, mutta se vaatii yhteiskunnalta rohkeutta purkaa stigmaa ja rakentaa palveluja, jotka todella tavoittavat apua tarvitsevat. Jokainen askel kohti avoimuutta ja hyväksyntää voi olla askel kohti pelastettua henkeä.

Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden projektiasiantuntija Hilla Saira

UUTINEN / 25.11.2025

Aluehallitus hyväksyi johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien yt-neuvottelut

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 24. marraskuuta yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön kanssa. Neuvottelut koskevat noin 800 työntekijää hallinto-, johto-, asiantuntija-, toimistotehtävissä sekä muissa tukipalvelutehtävissä. Neuvottelujen ulkopuolelle jäävät pääosin välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi hoitohenkilöstö, pelastajat ja sosiaalityöntekijät. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään kaikilla toimialoilla tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa noin kuuden miljoonan euron pysyvä vuosittainen säästö, mikä vastaa enintään 150 henkilötyövuoden vähennystä. Säästöillä haetaan pysyviä taloudellisia vaikutuksia vuosille 2027 ja 2028. Samaan aikaan Oma Häme etsii aktiivisesti muita ratkaisuja talouden tasapainottamiseen, jotta henkilöstön vähennystarve saadaan minimoitua.
 
Asiasta neuvotellaan henkilöstöjärjestöjen kanssa. Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla, eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä tai tarjoamalla toista tehtävää. Neuvottelut saattavat johtaa myös osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen helmikuun 2026 aikana.

Samassa yhteydessä arvioidaan kriittisesti toimialojen nykyisiä organisaatio- ja johtamisrakenteita ja niiden toimivuutta. Lisäksi neuvotteluissa käydään läpi myös muut keskeiset henkilöstön palvelussuhde-ehdot, paikalliset sopimukset ja henkilöstöedut.

Rahoitus kiristyy koko ajan

Hyvinvointialue on tehnyt talouden tasapainottamiseksi jo useita talousohjelmia ja sopeuttanut käyttötalouttaan. Työ on edennyt pääosin hyvin, mutta toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä toteudu sataprosenttisesti. Kun kustannuspaineet kasvavat samaan aikaan ja valtion rahoitus kiristyy, on arvioitava myös henkilöstön määrää. Valtakunnallisesti hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa kustannusten kasvu ylittää valtionrahoituksen kehityksen.

Tulevien vuosien rahoituskehitystä ja kustannuspaineita ei ollut mahdollista ennakoida aiemmin. Oma Hämeessä oli hallintoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkuvuonna 2024. Sen jälkeen talouden näkymät ovat muuttuneet merkittävästi, ja valtakunnalliset rahoituslinjaukset ovat kiristyneet entisestään. Kustannusten hillintää on jatkettava rakenteellisesti, jotta hyvinvointialueen talous ja palvelut voidaan turvata tulevina vuosina.

Aluehallitus poisti esityslistalta asian, joka koski nimeämispyyntöä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n hyvinvointialuejaostoon. Muut asiat hyväksyttiin listan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 1. joulukuuta. Aluevaltuusto on koolla tiistaina 25.11. Hämeenlinnassa - kokousta voi seurata suorana verkon kautta.

Aluehallituksen 24.11.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 21.11.2025

Lapset mukaan töihin -päivä toi Assin leikkipihat eloon

Assissa vietettiin tänään lämminhenkistä ja innostavaa Lapset mukaan töihin -päivää, joka toi tulevan sairaalan käytäville joukon uteliaita ja energisiä lapsia seuraamaan vanhempiensa työpäivää. Päivän aikana lapset pääsivät osallistumaan erilaisiin testauksiin ja tehtäviin, joissa heidän havainnoillaan ja kommenteillaan oli merkittävä rooli tulevien tilojen kehittämisessä.

Päivä käynnistyi yhteisellä kokoontumisella, jonka jälkeen lapset pääsivät suunnittelemaan leikkipihojen testauksen. He tutkivat pihaa kiipeämällä, tasapainoilemalla, keinumalla ja kokeilemalla eri välineitä. Trampoliini osoittautui päivän ehdottomaksi suosikiksi, ja lapset toivoivat siihen lisää pomppuvoimaa. Myös suuri pallo – lasten nimeämä “kuutio” – herätti kiinnostusta kiipeily- ja tasapainoiluominaisuuksillaan. Lapset kiinnittivät nopeasti huomiota siihen, että perinteinen lastenkeinu puuttui, ja esittivät toiveen sen lisäämisestä. Talvinen sää toi testaukseen omat vivahteensa, ja lapset huomauttivat esimerkiksi sienileikkivälineiden liukkaudesta. Positiivisena yllätyksenä moni lapsi mainitsi penkkien runsauden ja totesi samalla, että lumi oli “päivän paras juttu”.

Psykiatrian pihoilla toteutettiin leikillinen karkaamistestaus, joka tuki tilojen käyttötarkoitusten arviointia ja tarjosi lapsille hauskan tavan havainnoida piha-alueiden toimivuutta.

Yksi päivän jännittävimmistä osuuksista oli kutsujärjestelmään liittyvä testaus, joka toteutettiin seikkailunomaisena aarteenmetsästyksenä. Lapset jakautuivat aikuisen kanssa kuuteen ryhmään, ja jokainen ryhmä sai käyttöönsä oman kerroksen pohjakartan. Karttaan oli merkitty neljä aarretta, jotka oli piilotettu kerroksen eri osiin. Ryhmät etsivät aarteita ja painoivat ensimmäisen löydön kohdalla kutsujärjestelmän nappia, jonka jälkeen he jäivät odottamaan etsijää. Etsijäryhmä löysi piiloutuneet nopeasti kartan ja järjestelmän ohjaustietojen perusteella, mikä ilahdutti lapsia ja teki kokemuksesta aidosti jännittävän. Moni lapsi kertoi, että oli tosi kiva odottaa, milloin minut löydetään.

Päivän lopuksi kokoonnuttiin yhteiseen iltapäiväkahvihetkeen tiimitilassa. Tarjolla oli mehua ja piparia, ja tunnelma oli täynnä päivän oivalluksia, naurua ja lasten vilpittömiä kommentteja. Moni lapsi nosti päivän kohokohdaksi aarteenetsinnän – ja sen jälkeen järjestetyn lumisodan, jossa lapset voittivat aikuiset leikillisesti ainakin miljoonalla osumalla.

UUTINEN / 21.11.2025

Oma Häme kerää asiakkaiden avuksi listaa kauppapalveluista – ilmoittaudu mukaan

Kanta-Hämeen hyvinvointialue kerää tietoa ja listaa eri palveluntuottajista, jotka pystyvät järjestämään kauppapalvelua eli toimittamaan ikäihmisille kauppatavaroita kotiin.  

Tietoa kerätään, jotta asiakkaille ja heidän läheisilleen voidaan antaa laajasti tietoa eri vaihtoehdoista. 

Jos asiakas tarvitsee apua kaupassakäyntiin, hän voi hankkia palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Useat ruokakaupat tarjoavat ruuan verkkokauppapalvelua, ostosten keräilypalvelua sekä kotiinkuljetusta. Lisäksi yksityiset palveluntuottajat tarjoavat usein kauppapalveluita, joita voi räätälöidä omiin tarpeisiin sopivaksi. 

Keräämme parhaillaan ilmoittautumisia alueellisen kauppakassipalvelun toteuttajista. Päivitämme tietoa palveluntuottajista myös Oma Hämeen nettisivuille. Jos olet Oma Hämeen alueella toimiva palveluntuottaja, joka tarjoaa kauppapalveluita, voit ilmoittautua täällä.

Asiakkaat ja omaiset voivat kysyä lisätietoa palvelun järjestämisestä Ikäihmisten Ensilinjasta, numerosta: 03 629 6620. Numero palvelee arkisin klo 9–15. Tiedusteluja voi lähettää myös sähköpostilla: ensilinja.ikaihmiset(at)omahame.fi 

Ensilinjasta saa apua myös ateriapalvelujen järjestämiseen.  

Lue lisää:

Asiointi- ja kauppapalvelu - Oma Häme

Ateriapalvelut - Oma Häme

UUTINEN / 21.11.2025

Kanta-Hämeen hanke valmistui: uusi palveluiden vaikuttavuuden arviointimalli käyttöön

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on kahden vuoden EU-rahoitteisessa hankkeessa kehittänyt uuden tavan arvioida palveluiden vaikuttavuutta systeemitasolla. Työ tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä hyvinvointialueiden johtamiselle että asukkaiden palvelupolkujen sujuvoittamiselle. Hanke on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -kokonaisuutta.

Vaikuttavuuden arviointimallin avulla asukkaiden palvelupolut selkeytyvät, palvelunohjaus paranee ja palvelukokemus sujuvoituu. 

– Suurimmat hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä, kun pystymme suunnittelemaan palveluja entistä ennakoivammin, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Samalla palvelurakennetta voidaan keventää, mikä vahvistaa hyvinvointialueiden kykyä toimia kustannustehokkaasti tulevina vuosina.

Hankkeen suunta löytyi hyvinvointialueuudistuksen tavoitteista

Hanketta ovat ohjanneet hyvinvointialueuudistuksen tavoitteet: palvelujen laadun ja asiakaslähtöisyyden parantaminen sekä kustannusten hallinta pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla tavalla. Hankkeessa hyödynnettiin myös 2010-luvulla kuntakokeilulain aikana Etelä-Karjalassa tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä.

– Kanta-Hämeen hyvinvointialue on tarjonnut tutkimuksella erinomaisen ympäristön. Organisaation strategiassa korostuvat asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus, ja tietojohtaminen nähdään keskeisenä työkaluna aina ammattilaistasolta ylimpään johtoon, Antikainen sanoo.

Kaksi vuotta kestänyt hanke on lopuillaan ja tulokset valmiina. Työ henkilökeskeisen tietomallin kehittämiseksi jatkuu tutkimushankkeen jälkeen osana hyvinvointialueen perustyötä.

Hankkeen keskeiset tulokset

Hankkeessa on kehitetty henkilökeskeinen tietomalli, joka muodostaa perustan vaikuttavuuden arvioinnille. Mallia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella jo: 
•    tutkimuksessa
•    palveluiden vaikuttavuuden seurannassa
•    tuottavuus- ja vaikuttavuusanalyyseissä
•    asiakasohjauksessa

Käyttöä testataan parhaillaan ennakoivassa analytiikassa ja palvelupolkujen seurannassa. Käyttökohteita laajennetaan tulevaisuudessa kustannuslaskentaan ja mahdollisesti asiakkaan mobiilipalveluihin.

Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa on kehitetty tietomallista kansallinen versio, joka tulee uudistamaan kansallista tiedonkeruuta kustannustehokkaasti. Tämän myötä: 
•    kansallisen tietopohjan laatu paranee
•    tiedon sisältö laajenee
•    hyvinvointialueet saavat muilta hyvinvointialueilta entistä ajantasaisempaa vertailutietoa oman toimintansa kehittämisen tueksi

Uutta tutkimustietoa henkilökeskeisestä tietomallista

Hanke tuottaa uutta tutkimustietoa siitä, miten henkilökeskeinen tietomalli mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin ja miten kustannustietoa voidaan hyödyntää arvioinnin tukena. Mallia käytetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella myös digitaalisten palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa rekisteritutkimuksen näkökulmasta.

Hankkeen opit on koottu Vaikuttavuustiedolla johtamisen käsikirjaan. Käsikirja auttaa hyvinvointialueiden johtoa siirtymään tuottavuus- ja organisaatiolähtöisestä ajattelusta kohti asiakaslähtöistä, palvelupolkuja ennakoivaa ja ohjaavaa johtamista. Käsikirja julkaistaan Innokylässä hankkeen päätyttyä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla ajanjaksolla 2024–2025. Tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta, johon osallistuvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy:n ja SONet BOTNIAn kanssa.

Hanketta rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRP), joka on osa Euroopan unionin kertaluonteista elpymisvälinettä (NextGenerationEU). Ohjelman tavoitteena on tukea ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

UUTINEN / 20.11.2025

Aluehallitukselle esitetään yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien vähentämiseksi

Maanantaina 24.11. kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistetään johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön yhteistoimintaneuvottelut. Esitys perustuu hyvinvointialueen kasvaviin kustannuspaineisiin, talouden tasapainottamisohjelmien vajaaseen toteumaan sekä pitkän aikavälin heikentyneisiin rahoitusnäkymiin.

Hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaan yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään kaikilla toimialoilla tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Neuvottelut koskisivat noin 800 työntekijää hallinto-, johto-, asiantuntija-, toimistotehtävissä sekä muissa tukipalvelutehtävissä. Neuvottelujen ulkopuolelle jäisivät pääosin välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi hoitohenkilöstö, pelastajat ja sosiaalityöntekijät.

Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa noin kuuden miljoonan euron pysyvä vuosittainen säästö, mikä vastaa enintään 150 henkilötyövuoden vähennystä. Säästöillä haetaan pysyviä taloudellisia vaikutuksia vuosille 2027 ja 2028. Samaan aikaan Oma Häme etsii aktiivisesti muita ratkaisuja talouden tasapainottamiseen, jotta henkilöstön vähennystarve saadaan minimoitua.

– Neuvottelut tullaan käymään tiiviissä yhteistyössä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Teemme kaikki mahdolliset toimet, jotta voimme vähentää henkilöstövaikutuksia ja löytää vaihtoehtoja irtisanomisille. Tavoitteemme on tehdä hyvää yhteistyötä henkilöstöedustajien kanssa, painottaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla sekä määräaikaisten, eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä. Työntekijöille voidaan myös tarjota toista tehtävää. Neuvottelut saattavat johtaa myös osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin. Samassa yhteydessä arvioidaan kriittisesti toimialojen nykyisiä organisaatio- ja johtamisrakenteita ja niiden toimivuutta. Lisäksi neuvotteluissa käydään läpi myös muut keskeiset henkilöstön palvelussuhde-ehdot, paikalliset sopimukset ja henkilöstöedut.

– Tämä esitys on talouden näkökulmasta välttämätön. Lyhyen aikavälin talouden käänne on ollut myönteinen, mutta tulevien vuosien rahoituskehitys ja kustannuspaineet edellyttävät rakenteellisia ratkaisuja. Me olemme etsineet ja etsimme tosissamme kaikkia mahdollisia keinoja taloustilanteen parantamiseksi, jotta henkilöstövähennyksiin ei tarvitsisi mennä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Neuvottelut tullaan käymään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa, ja tavoitteena on saattaa ne päätökseen helmikuun 2026 aikana. Neuvottelut käynnistetään välittömästi, mikäli aluehallitus hyväksyy esityksen 24. marraskuuta.

Talouspaineet edellyttävät uusia rakenteellisia toimia

Hyvinvointialue on tehnyt talouden tasapainottamiseksi jo useita talousohjelmia ja sopeuttanut käyttötalouttaan. Työ on edennyt pääosin hyvin, mutta toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä toteudu sataprosenttisesti. Kun kustannuspaineet kasvavat samaan aikaa ja valtion rahoitus kiristyy, on arvioitava myös henkilöstön määrää. Valtakunnallisesti hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa kustannusten kasvu ylittää valtionrahoituksen kehityksen.

Oma Hämeen talous on alkuvuoden 2025 aikana kehittynyt suotuisaan suuntaan, mutta tilanne on heikentynyt loppuvuotta kohden. Ennuste talouden tasapainottamisohjelmien toteumasta oli syyskuun lopussa noin 80 prosenttia, mikä on noin 13,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Tämä aiheuttaa merkittävän riskin talousarviossa tavoitellun 28,5 miljoonan euron ylijäämän toteutumiselle.

– Lähtötilanne alueellamme vuonna 2023 on vaikuttanut meidän kustannustemme kehitykseen, eikä alijäämän syntymistä olisi voinut estää. Olemme onnistuneet hyvin menojen hillitsemisessä - menojen kasvu on meillä valtakunnan pienimpiä. Mutta tasapainottamisohjelmien toteuma vuosina 2024–2026 on kumulatiivisesti 25–35 miljoonaa odotettua vähemmän. Olemme halunneet varmistaa, että tämä toimenpide on ehdottoman välttämätön, siksi yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan nyt, kertoo Naukkarinen. 

Koska talouden tasapainottamisohjelmien, käyttötalouden sopeuttamisohjelman ja muiden säästötoimenpiteiden tavoitteisiin ei ole täysimääräisesti päästy, on ryhdyttävä toimiin, joilla talouden tasapaino saavutetaan vuosien 2027 ja 2028 aikana. Hyvinvointialueen rahoitusnäkymät kiristyvät myös pitkällä aikavälillä. Vuoden 2028 rahoitusennuste osoittaa valtionrahoituksen negatiivista kehitystä, mikä edellyttää menojen kasvun pysyvää hillintää ja rakenteellisia muutoksia. Samanaikaisesti uudet kustannuspaineet – erityisesti palkkakustannusten nousu ja toimintamenojen kasvu – heikentävät talouden tasapainoa.

Tulevien vuosien rahoituskehitystä ja kustannuspaineita ei ollut mahdollista ennakoida aiemmin. Oma Hämeessä oli hallintoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkuvuonna 2024. Sen jälkeen talouden näkymät ovat muuttuneet merkittävästi, ja valtakunnalliset rahoituslinjaukset ovat kiristyneet entisestään. Kustannusten hillintää on jatkettava rakenteellisesti, jotta hyvinvointialueen talous ja palvelut voidaan turvata tulevina vuosina.

UUTINEN / 19.11.2025

Lisätietoa Oma Hämeen virheellisistä laskujen liitteistä – koskee noin 500 asiakasta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on yrittänyt lähettää osalle asiakkaille lokakuun laskujen mukana liitteitä, joiden lähettäminen on kuitenkin epäonnistunut ja kaikkia vastaanottajia ei ole tavoitettu. Liitteitä on myös lähtenyt vajaina tai asiakkaan palveluun suhteutettuna väärällä sisällöllä. Liitteiden sisältö on koskenut tulosidonnaisten palveluiden maksutarkistuksia. Oma Häme uutisoi asiasta aiemmin perjantaina.

Asia koskee ikäihmisten palveluiden asiakkaita, jotka saavat säännöllistä kotihoitoa, yhteisöllistä asumista tai pitkäaikaista palveluasumista. Mukana on myös yksittäisiä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaita. Liitteitä on päätynyt myös 53 vammaispalvelujen asiakkaalle tai asianhoitajalle, joilta tulotietoja ei tarvita. Vääriä laskuliitteitä on saanut yhteensä noin 500 asiakasta eri asiakasryhmistä.

Virheellisen laskuliitteen saaneita asiakkaita on selvitetty yhdessä palveluntuottaja Provincia Oy:n kanssa. Asiakkaan ei tarvitse tehdä laskun liitteille mitään, liitteet voi jättää kokonaan huomioimatta. Itse laskut ja niiden sisältö on oikein.

Oma Häme lähettää tuloselvitystä koskevan erillisen kirjeen joko asiakkaalle itselleen tai hänen asianhoitajalleen. Kirjeeseen on merkittynä yhteystiedot, josta asiakas/asianhoitaja saa halutessaan neuvontaa lomakkeen palauttamiseen liittyen.

Lomakkaiden palautusta toivovaan mahdollisimman pian

Tuloselvitystä koskevia kirjeitä postitetaan asiakkaille, koska vuoden 2026 vaihtuessa Oma Hämeen asiakkaiden tulotietoihin tulee muutoksia. Tämän vuoksi uudet maksupäätökset tehdään kaikkiin asiakkaan tai perheen tuloihin perustuviin asiakasmaksuihin, jotka laskutetaan kuukausittain. Päätökset tulevat voimaan 1.1.2026.

Maksuntarkistusta varten hyvinvointialue tarvitsee selvityksen asiakkaan tuloista. Hyvinvointialueelta postitetaan asiakkaan kotiosoitteeseen tai asianhoitajalle tuloselvityslomake ja ohje sen palauttamiseksi. Oma Häme toivoo asiakkaiden palauttavan lomakkeet mahdollisimman pian, jotta maksuntarkistukset etenevät. Lomakkeella voi halutessaan valtuuttaa viranhaltijan tulotietojensa selvittämiseen.

Hyvinvointialue ei voi aloittaa pitkäaikaisten palveluiden laskutusta vuonna 2026 ennen kuin uudet maksupäätökset ovat valmiina. Suurten asiakasmäärien vuoksi Oma Häme pyytää asiakkaita varautumaan siihen, että laskutus voi viivästyä ja asiakkaita voidaan laskuttaa useampi kuukausi samalla laskulla.

Hyvinvointialue pahoittelee virhettä. Asiakkaat tai omaiset voivat kysyä tarvittaessa lisätietoa laskutukseen liittyvissä kysymyksissä tai huolissa:

Ikäihmiset:

p. 036 296 540

ma-to klo 9-10

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä terveydenhuolto:

p. 036 293 179

ma-pe kello 9-14

Tiedusteluja voi lähettää myös sähköpostiin: asiakasmaksut@omahame.fi

Aiempi uutinen aiheesta: Ikäihmisten palveluiden lokakuun laskujen mukana vääriä ja vajaita liitteitä - Oma Häme

ARTIKKELI / 19.11.2025

Blogi: Perehdytys varmistaa sujuvan alun Assissa

Kun Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnot siirtyvät Ahveniston sairaalaan, muutto ei ole vain tavaroiden ja laitteiden siirtämistä. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että jokainen työntekijä, asiakaspalvelija ja yhteistyökumppani tuntee uuden ympäristön ja sen toimintatavat heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Tässä onnistumisen avain on perehdytys.

Kattavat perehdytykset järjestetään jokaiselle yksikölle, jotta uudet tilat, kulkureitit ja toimintamallit tulevat tutuiksi ennen muuttoa. Perehdytyksissä käydään läpi kaikki ne asiat, jotka helpottavat arjen sujumista heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Asiakaspalveluhenkilöstö on usein ensimmäinen kosketuspinta asiakkaaseen. Siksi heille järjestetään oma koulutuspäivä, jossa perehdytään uusiin osoitteisiin, sisäänkäynteihin ja asiakkaiden ohjaamiseen oikeisiin palvelupisteisiin. Yhtenäinen ja selkeä palvelu tuo turvaa sekä asiakkaalle että henkilökunnalle.

Muutossa huomioidaan myös viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden perehdytys. Pelastuslaitos saa koulutuksen sairaalan sisäänkäynneistä, reiteistä ja pelastuskartoista, jotta turvallisuus on varmistettu kaikissa tilanteissa. Logistiikkatoimijoille puolestaan annetaan ohjeet huoltoreiteistä ja purkupaikoista, jotta kuljetukset sujuvat hallitusti.

Perehdytyksessä hyödynnetään uutta teknologiaa: perinteisten tilaisuuksien ja kirjallisten ohjeiden lisäksi perehdyttäjät tuottavat videomateriaaleja, joita voidaan hyödyntää myöhemmin yksiköiden perehdytyksessä. Tämä mahdollistaa sen, että tieto on helposti saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta ja tukee oppimista myös muuton jälkeen.

On myös erityisen ilahduttavaa, että perehdytykseen on haluttu panostaa niin, että sen tekevät tekijät itse – ne, jotka tuntevat työn ja toimintaympäristön parhaiten. Näin syntyy aito, käytännönläheinen ja omaan työhön pohjautuva perehdytys, joka tukee henkilöstöä parhaalla mahdollisella tavalla.

Ennen sairaalan avautumista opasteet ja ohjeet testataan yhdessä henkilöstön, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Palautteen avulla voidaan vielä hioa yksityiskohdat kuntoon. Lisäksi perehdytys jatkuu muuton jälkeen – palautteen keruulla, henkilöstökyselyillä ja seurantatilaisuuksilla varmistetaan, että arki Assissa lähtee käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Perehdytys on investointi sujuvaan alkuun. Kun henkilöstö ja kumppanit tuntevat uudet tilat ja toimintamallit, asiakkaatkin kokevat muutoksen turvallisena ja selkeänä. Ahveniston sairaalaan muuttaminen on suuri yhteinen askel – ja perehdytys tekee siitä askeleen, jonka voimme ottaa varmoilla mielin.

Kirjoittajana Oma Hämeen Ahveniston sairaalahankkeen perehdytysvastaava, anestesiavastuuhoitaja Sanna Kiuru.
Sanna on kokenut leikkaus- ja anestesiayksikön ammattilainen, jolle perehdyttäminen on aina ollut sydämenasia. Assin perehdytyskokonaisuuden rakentamisessa hän on ollut keskeinen tekijä, joka tuo tiimiin käytännönläheistä hoitotyön osaamista, selkeyttä ja inhimillisyyttä. Sanna tunnetaan rauhallisesta otteestaan, kyvystään löytää yhteinen suunta monialaisen tiimin kanssa sekä halustaan varmistaa, että jokainen uusi työntekijä saa turvallisen ja sujuvan alun uudessa sairaalassa. Hän uskoo vahvasti yhdessä tekemiseen – ja siihen, että Assista tulee ”kaikille sopiva sairaala”.

UUTINEN / 18.11.2025

Aluehallitus käsitteli strategisten tavoitteiden toteumaa ja lakisääteisten palvelujen saatavuutta

Maanantaina 17. marraskuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli strategisten tavoitteiden toteumaa ja lakisääteisten palvelujen saatavuutta, talousasioita sekä Ahveniston sairaalahankkeen etenemistä.

Kokouksessa käsiteltiin hyvinvointialueen tilinpäätösennustetta tammi-syyskuulta, jonka aluehallitus merkitsi tiedoksi. Tilinpäätösennuste syyskuun toteuman perusteella on 18,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on 10,2 miljoonaa euroa talousarviota heikompi ja 19,1 miljoonaa euroa kesäkuun ennustetta heikompi.

Hyvinvointialueen tulos tammi–syyskuulta oli 21,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintatuottojen arvioidaan jäävän 4,1 miljoonaa euroa alle talousarvion ja toimintakulujen ennustetaan ylittävän talousarvion 8,1 miljoonalla eurolla, erityisesti palvelujen ostojen noustessa. 

Konserni- ja tukipalveluiden toimintakate on ylittymässä 3,6 miljoonalla eurolla erityisesti ICT-kulujen sekä talous- ja HR-järjestelmien päällekkäisyyksien vuoksi. Terveydenhuollon toimintakate on ylittymässä 5,7 miljoonalla työvoiman vuokrauksen, lääkäripalveluiden ja tukipalveluiden kasvaneiden kulujen vuoksi. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden ylitys, 6,9 miljoonaa johtuu pitkälti vammaispalveluiden kasvaneesta palvelutarpeesta ja ostopalveluista. Ikäihmisten palveluissa kuluja ovat nostaneet kotihoito ja ulkoisen työvoiman käyttö.

Asiakkaiden ensikontaktin sujuvoittamisessa on onnistuttu

Aluehallitus sai katsauksen hyvinvointialueen viidestä valtuustotason sitovasta strategisesta tavoitteesta vuodelle 2025 sekä palveluiden lakisääteisten käsittelyaikojen, palveluihin pääsyn ja henkilöstömitoitusten toteutumisesta.

Aluevaltuusto on asettanut Oma Hämeen palveluille vuodelle 2025 viisi strategista tavoitetta OKR-mallin mukaisesti. Hyvinvointialueen käyttämässä OKR-mallissa (objectives and key results) kuuluvat toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet. Malliin kuuluvat myös avaintulokset, joiden kautta seurataan ja mitataan tavoitteiden toteutumista.

Aluehallitukselle esitellyn raportoinnin perusteella ensikontaktin sujuvoittamiseen liittyvä tavoite on edennyt parhaiten. Tavoitteena on ollut, että asiakas saa helposti yhteyden ja ratkaisun ensikontaktilla. Tämä tavoite on kehittynyt odotetusti ja sen avaintulokset ovat ylittäneet tavoitetasot. Sen sijaan monialaiseen asiakkuuteen liittyvät tavoitteet etenevät hitaammin. Niissä keskeistä on asiakkaiden ohjaaminen oikeisiin palveluihin ja riskien ennakointi. Monialaisen yhteistyön jalkautus vaatii Oma Hämeessä edelleen vahvistamista.

Henkilöstön osaamisen ohjaamisen tavoitteessa on havaittavissa ristiriitaista kehitystä. Asiakastarve ohjaa henkilöstön osaamista, kuten on tarkoitus, mutta henkilöstön onnistumiskeskustelujen määrä on jäänyt odotettua pienemmäksi. Lisäksi raportista selviää, että tuottavuustavoitteessa edistystä, mutta myös haasteita. Talouden muutosohjelmat eivät näytä toteutuvan täysimääräisesti, mutta toimintakatteen kehitys on kuitenkin parantunut.

Assin valmistelut etenevät suunnitellusti

Aluehallitus sai lisäksi katsauksen Ahveniston sairaalahankkeen etenemisestä kolmannen kvartaalin ajalta. Raportissa seurataan muun muassa Assin suunnittelua, valvontaa, muutosten ja riskien hallintaa sekä kustannusten kehitystä.

Oma Häme on jo vastaanottanut sairaalan syyskuussa rakentamisesta vastanneelta allianssilta. Parhaillaan Assia kalustetaan ja valmistellaan asiakkaita varten. Heinä-syyskuuta koskevassa raportissa todetaan muun muassa, että talotekniikan koekäytössä ja laaduntarkastuksissa esiin tulleet havainnot ja poikkeamat on saatu hyvin korjattua.

Aluehallitus palautti esityslistalta takaisin valmisteluun toimenpidealoitteeseen tehdyn vastauksen, joka koskee Ikäihmisten lyhytaikaista palveluasumista. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 24. marraskuuta.

Aluehallituksen 17.11.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 18.11.2025

Humppilan ja Ypäjän terveysasemien palvelut siirtyvät Jokioisten terveysasemalle tammikuussa

Humppilan ja Ypäjän terveysasemien palvelut siirtyvät Jokioisille tammikuussa. Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen.

• Terveysaseman lääkärin ja hoitajan palvelut siirtyvät 12. tammikuuta alkaen Jokioisten terveysasemalle (Keskuskatu 25). Viimeiset vastaanottoajat ovat Humppilassa 19. joulukuuta ja Ypäjällä 15. joulukuuta. Vuodenvaihteen pyhien sulun ja muuton aikana (22.12.-11.1.) asiakkaat ohjataan Jokioisten terveysasemalle ja Forssan pääterveysasemalla.
• Aikuisneuvonnan terveydenhoitajan vastaanotto on 12. tammikuuta alkaen Forssan pääterveysasemalla (Urheilukentänkatu 2).
• Suun terveydenhuolto säilyy Humppilan ja Ypäjän terveysasemilla.
• Humppilan neuvolapalvelut tarjotaan 1.1. alkaen Forssan neuvolassa (Kujalankatu 3, 2.krs) ja  Ypäjän neuvolapalvelut tarjotaan 1.1. alkaen Jokioisten neuvolassa (Keskuskatu 25).
• Laboratoriopalvelut järjestetään muissa Fimlabin toimipisteissä. Valitse lähin tai sinulle sopivin toimipiste aikaa varatessasi. Viimeiset laboratoriopäivät ovat Ypäjällä 15. joulukuuta ja Humppilassa 16. joulukuuta.

Hoidontarpeen arvioinnin jälkeen sinulle varataan vastaanottoaika toimipisteeseen, jossa on vapaita aikoja – tämä voi olla myös muu kuin yllä mainittu toimipiste. Lähipalvelun tarve arvioidaan hoidontarpeen arvioinnin yhteydessä asiakaskohtaisesti. 

Näin asioit jatkossa

Kiireettömän hoidon ajanvaraus ja neuvonta on numerossa 03 629 6629 maanantaista perjantaihin klo 10-14. Soita sinne, jos kysymyksesi tai asiasi on uusi tai et ole aiemmin asioinut perusterveydenhuollossa.

Jos sinulla taas on jo olemassa oleva hoitosuhde, ota yhteys omaan tiimiisi. Humppilan ja Ypäjän yhteinen tiiminumero säilyy. Yhteystiedot löydät Kiireetön hoito terveysasemilla - Oma Häme

Voit hoitaa terveysasioitasi myös Oma Häme -mobiilisovelluksen kautta tai kirjautua sairaanhoitaja-chatiin sivun oikeasta alalaidasta. Chat on avoinna ma–pe klo 8–20. Lisätietoa chat-palveluista

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa, soita kiireellisen hoidon ensilinjaan, Päivystysapu 116 117. Numero on avoinna ympäri vuorokauden.

Neuvolaan saat yhteyden soittamalla Äitiys- ja lastenneuvolan Ensilinjaan 03 629 6200. Voit myös asioida neuvola-chatin kautta. Molemmat ovat avoinna ma, ke ja to klo 08–15, ti ja pe klo 08–12.

Kiireettömän suun terveydenhuollon ajanvaraus toimii numerossa 03 629 6301 ma-pe klo 08–15.

Miksi muutos tehdään?

Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Silloin päätettiin, että Oma Häme tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja laajasti kolmessa palvelukeskuksessa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

Näiden lisäksi perustetaan yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat Jokioisissa, Hauholla (Hämeenlinna), Kalvolassa (Hämeenlinna), Lammilla (Hämeenlinna), Lopella, Oitissa (Hausjärvi), Parolassa (Hattula), Tervakoskella (Janakkala) ja Turengissa (Janakkala).

Muutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan nykyisellä rahoituksella. 

UUTINEN / 18.11.2025

Työhyvinvointikysely 2025: Oma Hämeen tulokset myönteisiä, vaikka muutosten tahti kuormittaa

Työterveyslaitoksen julkaisema Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimus 2025 osoittaa, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstö kokee työnsä pääosin mielekkääksi ja merkitykselliseksi.  

Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn vastasi Oma Hämeessä 73 prosenttia työntekijöistä, mikä on selvästi valtakunnallista keskiarvoa (53 %) korkeampi. Laaja vastaajamäärä antaa tuloksille vahvan pohjan. Tutkimukseen osallistui Kanta-Hämeen lisäksi neljä muuta hyvinvointialuetta sekä Oma Hämeen Tukipalveluyhtiö. 

Tulosten mukaan Oma Hämeessä työyhteisöä koskevat asiat ovat parantuneet entisestään edellistä tutkimuksesta, vuodesta 2023. Työhön panostaminen nousee selväksi voimavaratekijäksi, kun merkittävä osa työntekijöistä (88,9 %) kertoo panostavansa työhönsä. Työn palkitsevuus on lisääntynyt, ja työ koetaan kautta linjan mielekkääksi (70,7 % vastaajista). 

Vastausten perusteella lähiesihenkilöiden toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi (71,9 % vastaajista) ja työyhteisön yhteistyö toimivaksi (67,7 %). Työntekijät pitävät myös työyhteisöä kannustavana ja ilmapiiriä hyvänä (75,3 %). Lisäksi 81,2 % vastaajista kertoo päivittäin kiinnittävänsä huomiota siihen, että oma toiminta parantaa työilmapiiriä ja kannustaa muita. Myös työhön kohdistuvat odotukset koetaan selkeiksi.  

– Edellisten vuosien aikana tehty kehitystyö näkyy tuloksissa. Esimerkiksi Oma Hämeen panostus johtamisen kehittämiseen heijastuu monissa yksiköissä myönteisesti, Oma Hämeen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen iloitsee.   

Työpaineet ja stressi hieman kasvaneet 

Hyvinvointialueiden käynnistyminen on tuonut paljon uutta, ja etenkin valtakunnalliset ja palveluverkkoon liittyvät ratkaisut ovat muovanneet toimintaa. Osin tämänkin vuoksi työpaineiden sekä työstressin koetaan hieman kasvaneen sekä vaikutusmahdollisuuksien työn muutoksiin vähentyneen vuoden 2023 kyselyyn verrattuna. 

Työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna aiempaan kyselyyn. Edelleen hieman yli puolet Oma Hämeen henkilöstöstä on kokenut työssään asiakkaan taholta väkivalta- tai uhkatilanteita. Syrjintää on koettu hieman vähemmän kuin edellisessä kyselyssä. 

Työnantajan suositteluhalukkuus on vahva 

Oma Hämeen työntekijöistä 67 % suosittelisi työnantajaa ystävilleen. Suositteluprosentti on hieman laskenut edellisestä tutkimuksesta, mutta pysyy tutkittujen hyvinvointialueiden keskimääräistä suositteluprosenttia (63,2 %) selvästi korkeampana. Osassa ammattiryhmiä työnantajan suosittelu on jopa lisääntynyt vuosien 2023 ja 2025 välillä Oma Hämeessä. Tämä kehitys näkyy esimerkiksi lääkäreiden, pelastajien, sosiaalityöntekijöiden sekä sairaanhoitajien keskuudessa.  

– Työyksiköiden hyvinvoinnin välillä ilmeni suuria eroja. Huolta aiheuttavien yksiköiden tulosten käsittelyyn tullaan yhteisesti panostamaan, koska tulokset eivät vastaa organisaation tavoitteita. Syitä tälle voi olla monia. Tilanteet selvitetään huolellisesti, jotta arki sujuu paremmin ja tavoitteet saavutetaan jokaisessa yksikössä nykyistä vahvemmin, henkilöstöjohtaja Bjerregård Madsen sanoo. 

– Olemme käyneet läpi merkittävän muutoksen kauden, ja henkilöstömme sitoutuminen työhönsä on ollut esimerkillistä. On tärkeää, että työntekijät kertovat kokemuksistaan ja että kuuntelemme heitä tarkasti. On hienoa nähdä, että tulokset kertovat sitoutumisestä ja edelleen työn mielekkyydestä. Niiden perusteella pystymme yhdessä vahvistamaan arjen sujuvuutta ja työhyvinvointia entisestään, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Työterveyslaitoksen laaja tutkimus osoittaa, että kaiken kaikkiaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialojen henkilöstö voi mainettaan paremmin ja monissa asioissa kehityssuunta on hyvä. Työterveyslaitos julkaisee Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen sekä sisartutkimus Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn kaikki tulokset tammikuussa. 

UUTINEN / 17.11.2025

Osasta tiistain 18.11. ajanvarauksista ei ole lähtenyt tekstiviestimuistutusta - näin tarkistat aikasi

Potilastietojärjestelmän päivityksen seurauksena huomisen tiistain 18.11. aamun ja aamupäivän ajanvarauksista ei välttämättä ole lähtenyt asiakkaalle tekstiviestimuistutusta. Mikäli et muista ajanvarauksesi tarkkoja tietoja, voit tarkistaa ne Oma Häme -sovelluksen kautta tai Kansalaisen terveyspalveluissa Kansalaisen terveyspalvelu.

ARTIKKELI / 17.11.2025

Blogi: Milloin syöminen on tasapainoista ja mitkä merkit voivat viitata syömishäiriöön? 

Syöminen on välttämätön ja tärkeä osa elämää – se tuo energiaa, iloa ja yhteisöllisyyttä. Moni kuitenkin miettii joskus omaa syömistään: syönkö oikein, liikaa tai liian vähän? On tavallista, että ruokailutottumukset vaihtelevat elämäntilanteiden mukana, mutta joskus syömiseen voi alkaa liittyä ajatuksia ja käytöstä, jotka kuormittavat arkea ja mieltä  

Riittävä ja säännöllinen syömistapa sekä kyky pitää syöminen joustavana ovat tärkeitä syömisen taitoja. Lisäksi ruokailu tuo parhaimmillaan nautintoa ja hyvää oloa. Kaikki ateriat eivät ole täydellisiä, eikä tarvitsekaan olla. Kokonaisuus ratkaisee!  

Tasapainoisen syömisen piirteitä:  

• Syödään suunnilleen säännöllisesti päivän mittaan.  
• Ruokavalio on monipuolinen ja siihen kuuluu myös herkkuja.  
• Nälkä ja kylläisyys ohjaavat syömistä, kehon viestejä kuunnellaan.  
• Ruoka ei hallitse ajatuksia, vaan on osa elämää muiden asioiden rinnalla.  

Milloin kannattaa pysähtyä pohtimaan omaa syömistä?  

Syömiseen liittyvä huoli voi olla merkki siitä, että keho tai mieli kaipaa apua. Syömishäiriöille tyypillistä on, että ruokailu, paino tai liikunta alkavat hallita elämää ja ajatuksia.  

Mahdollisia varoitusmerkkejä voivat olla:  

• Ruokien jakaminen ”hyviin” ja ”pahoihin” ja monien ruokien välttely ilman lääketieteellistä syytä.  
• Aterioiden väliin jättäminen, kalorien tarkka laskeminen tai tarve kompensoida syömistä esimerkiksi runsaammalla liikunnalla.  
• Syömiseen liittyvä häpeä, salailu tai voimakas syyllisyys.  
• Painon voimakas vaihtelu tai jatkuva tyytymättömyys omaan kehoon.  
• Yhteisistä ruokailuista vetäytyminen.  

Syömishäiriölle tyypillinen käyttäytyminen ei aina näy ulospäin. Ihminen voi näyttää hyvinvoivalta, vaikka mielessä käydään kovaa kamppailua ruoan ja kehonkuvan kanssa. Syömishäiriöoireita voi esiintyä sukupuoleen, ikään ja kehon kokoon katsomatta.  

Apua on saatavilla  

Syömishäiriöstä voi toipua, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa apua haetaan, sitä parempi on ennuste. Jos oma tai läheisen syöminen mietityttää, apua voi hakea esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta, terveyskeskuksesta tai Oma Hämeen chat-palvelusta.  Syöminen saa olla ilon ja hyvinvoinnin lähde!  

 ravitsemusterapeutit Jessica Sonko ja Lotta Pelkonen, Oma Häme

UUTINEN / 17.11.2025

Nuorisoerityinen rikososaaminen vahvistuu Oma Hämeessä – henkilöstön perehdytys ja valmennukset käynnistyvät

Kanta-Hämeessä panostetaan vakavia tai toistuvasti rikoksia tehneiden nuorten auttamiseen. Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä -hankkeessa kehitetään vaikuttavaa tukitoimintamallia pääasiassa alaikäisille nuorille. Hanke toteutetaan oikeusministeriön erityisavustuksella ja se jatkuu maaliskuuhun 2026 saakka. Vastaavia hankkeita toteutetaan myös muualla Suomessa.

Tämän vuoden aikana hankkeessa on valmisteltu perehdytystä sekä valmennusta, jotka nyt käynnistyvät Oma Hämeen henkilöstölle. Hankkeella halutaan syventää rikoksia tekevien nuorten kanssa työskentelevien osaamista.

Lisäksi hyvinvointialueen sisälle rakennetaan parhaillaan NERO-verkostoa, jossa sote-ammattilaiset saavat työskentelyynsä tukea toisiltaan sekä hankkeen asiantuntijoilta. Lisäksi verkostoon liitetään muita toimijoita, joiden osaamista tarvitaan nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltaisessa tukemisessa.

– NERO-toimintamalli perustuu tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Jokainen nuori on erityinen omana itsenään, emmekä halua vahvistaa yhdenkään nuoren rikollista minäkuvaa. Siksi nimenomaan nuorisoerityinen rikososaaminen, eli NERO. Olennaista on luottamussuhteen rakentaminen, onnistuminen nuoren motivoinnissa ja hänen tavoitteidensa tukemisessa, kertoo erityisasiantuntija Janne Yrjölä.

Tuki nuorelle omissa palveluissa ja vahva verkosto ammattilaisille

Hankkeessa yhteistyötä tekevät muun muassa Oma Hämeen perhekeskuspalvelut, lastensuojelu ja terveyspalvelut, poliisi, rikosseuraamusvirasto, Asenne ry sekä kuntien nuorisopalvelut.

Toimintamallin ideana on auttaa rikoksilla oireilevaa nuorta siellä, missä hänen asiakkuutensa jo on tai mihin se perustetaan. Nuoren työntekijä voi olla itse NERO-osaaja tai hän voi pyytää tukea verkostolta, hankkeen asiantuntijalta tai hankkeen aikana rakennettavalta moniammatilliselta verkostolta.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että nuorisoerityinen rikososaaminen vahvistuu ja työskentelyn vaikuttavuus paranee Oma Hämeen alueella. Nuoren näkökulmasta tavoitteena on myönteinen muutos elämäntilanteessa ja rikollisen toiminnan lopettaminen.

Hankkeen aikana kehitetty malli rakennetaan toteutettavaksi nykyisten toimijoiden voimin. Pysyvää toimintaa ovat NERO-osaajat, heidän verkostonsa sekä hankkeen asiantuntija. Malli on kustannustehokas, sillä se vahvistaa oman henkilöstön osaamista ja yhteistä tekemistä. Samalla työntekijöiden mahdollisuudet tehdä työtään paranevat, kun he saavat tukea haastaviin asiakastilanteisiin ja nuorten auttamiseen.

UUTINEN / 17.11.2025

Aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Hämeenlinnassa – keskusteluissa esillä rahoitus ja palvelujen kehittäminen

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Hämeenlinnassa 13.–14. marraskuuta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen isännöimässä tapaamisessa. Kaksipäiväinen tilaisuus kokosi yhteen 12 aluehallituksen puheenjohtajaa vaihtamaan näkemyksiään hyvinvointialueiden tulevaisuudesta. Ministeriöiden edustajat ovat mukana tapaamisissa, joita aluehallitusten puheenjohtajat järjestävät säännöllisesti eri puolilla Suomea. Hämeenlinnan jälkeen puheenjohtajat kokoontuvat seuraavaksi tammikuussa Pirkanmaan hyvinvointialueella. 

Puheenjohtaja tutustuivat Hämeenlinnan vierailunsa aikana keväällä käyttöönotettavaan Ahveniston sairaalaan. Assi korvaa nykyisen keskussairaalan toiminnot ja tarjoaa erikoissairaanhoitoa koko Kanta-Hämeen alueen asukkaille. Oma Häme vastaanotti sairaalan syyskuussa rakentamisesta vastanneelta allianssilta, ja parhaillaan Assia kalustetaan ja valmistellaan asiakkaita varten.

Assi on suunniteltu tukemaan sekä potilaiden hyvää hoitoa että 1 700 työntekijän sujuvaa työtä. Puheenjohtajille esiteltiin sairaalan moderneja ja valoisia tiloja sekä kerrottiin Assin visiosta olla maailman inhimillisin sairaala, jossa teknologia, toimivat tilaratkaisut ja ihmislähtöinen suunnittelu kohtaavat. Vieraat ihastelivat uutta sairaalaa ja sen mahdollisuuksia lisätä Oma Hämeen vetovoimaa työnantajana.  

Uuden sairaalan tärkeää roolia koko maakunnalle toi esiin kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, joka toi Hämeenlinnan kaupungin tervehdyksen puheenjohtajille. Parviainen kiitteli sujuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jonka tuloksena on esimerkiksi syntynyt keskinäinen kiinteistösopimus. Kaupunginjohtajan mukaan sillä saatiin turvattua sote-palvelujen jatkuminen Hämeenlinnan kantakaupungissa.

Oma Hämeen esimerkit kiinnostavat

Yhteistyö kuntien kanssa nousi puheenjohtajakokouksen aikana esiin muutoinkin. Oma Häme ja Kanta-Hämeen kunnat ovat neuvotelleet yhdessä uudesta vuokrasopimusmallista, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloja. Koko maakuntaa koskeva, yhtenäinen sopimus ei ole yleinen toimintamalli valtakunnallisesti, minkä vuoksi se herättää muualla kiinnostusta.

Puheenjohtajavieraille esiteltiin myös Oma Hämeen taloustilannetta ja palveluja. Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen esitteli Kanta-Hämeen talouskehitystä, sen taustoja sekä tehtyjä toimenpiteitä. Kanta-Häme on onnistunut kääntämään kulukehityksensä negatiiviseksi, mutta alijäämien kattaminen lain vaatimassa ajassa vaatii edelleen määrätietoista työtä.

Kukkosen mukaan Kanta-Hämeessä on tehty pitkäjänteistä taloussuunnittelua, mutta talouden suunta on saatu kääntymään talouden tasapainottamisohjelmien ja käyttötalouden sopeuttamisen ansiosta. Kukkosen muistuttaa, että muutos on vaatinut rohkeutta ja ketteryyttä erityisesti hyvinvointialueen päättäjiltä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kävi omassa puheenvuorossaan läpi kansallista tilannetta ja rahoitusmallia sekä kannusti keskittymään oman tekemisen jatkuvaan parantamiseen muihin vertaamisen sijaan. 

Oma Hämeen palveluista esillä oli paljon valtakunnallistakin kiinnostusta herättänyt GerBiili. Kotisairaalan ja ensihoidon liikkuva yksikkö hoitaa asiakkaita heille tutussa ympäristössä ja estää heitä ajautumasta raskaampiin palveluihin. GerBiilin palvelu on tarkoitettu kotihoidon sekä ikääntyneiden, vammaispalvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumisyksikköjen asiakkaille.

Alijäämien kattamisen lisäaika on valmistelussa

Valtiovarainministeriötä tilaisuudessa edusti hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen. Tilannekatsauksessaan Ahonen totesi hyvinvointialueiden talouskehityksen olevan menossa parempaan suuntaan, vaikka alueiden taloudellinen eriytyminen on selvästi näkyvissä. Moni alue on vaikeuksissa, koska vuosien 2023 ja 2024 alijäämät on katettava lain mukaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Kanta-Häme on yksi niistä alueista, jolla on mahdollisuus päästä tavoitteeseen.

Lisäajan myöntäminen alijäämien kattamiseen on valmistelussa. Ahonen kertoi toivovansa sen päätyvän eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella. Valtiovarainministeriössä valmistellaan myös hyvinvointialueiden rahoituslain uudistamista sekä rahoitusmallin vakauttamista. 

Aluehallitusten puheenjohtajia puhututti viime kuukausina paljon julkisuudessakin esillä olleet virheet Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen diagnoositilastoissa. Iso osa hyvinvointialueiden rahoituksesta tulee tarveharkinnan perusteella. Se perustuu väestön sairastavuuteen eli muun muassa pitkäaikaissairauksien diagnoositietoihin, joiden kirjautuminen THL:n järjestelmiin on osoittautunut ongelmalliseksi. Ahonen kertoi, että diagnoositietojen oikeellisuudesta tehdään erillinen selvitys rahoitusmallin kehittämisen tueksi.

Sosiaali- ja terveysministeriötä tilaisuudessa edusti sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston päällikkö Minna Saario. Hän puhui ministeriöiden ohjausmallin kehittämisestä ja kertoi 10. joulukuuta julkaistavasta hyvinvointialueiden väliarvioinnista, jossa ulkopuoliset toimijat arvioivat rahoitusmallia, ohjausta ja hyvinvointialueiden tekemistä.

Hämeenlinnan kokoontumisessa oli mukana myös Hyvil, joka toimii hyvinvointialueiden edunvalvojana. Hyvinvointialueyhtiö myös osallistuu lainsäädännön valmisteluun sekä neuvoo sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kysymyksissä. Toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi korosti hyvinvointialueiden yhteisen äänen merkitystä vaikeassa rahoitustilanteessa. Puheenjohtajakokouksessa todettiin, että Hyvilin roolia ja tunnettuutta kannattaa vielä vahvistaa.

Erityisasiantuntija Tuula Kieseppä sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli puheenjohtajille Suomen kestävän kasvun RRP-ohjelman tuloksia. Hyvinvointialueiden toiminta-aikana on jaettu valtionavustuksina yli 300 miljoonaa euroa, joilla on parannettu hyvinvointialueiden omien hankkeiden kautta sote-palvelujen saatavuutta, yhdenmukaistettu digipalveluja ja vahvistettu kansallista tietopohjaa. Ohjelman rahoituksella on lisäksi purettu korona-ajan hoitovelkaa, kehitetty omalääkärimallia sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.

UUTINEN / 14.11.2025

Ikäihmisten palveluiden lokakuun laskujen mukana vääriä ja vajaita liitteitä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta on lähtenyt asiakkaille laskujen mukana postia, joissa on väärä saate ja/tai liite. Lasku itsessään on oikein.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on yrittänyt lähettää ikäihmisten palveluiden asiakkailleen, jotka saavat säännöllistä kotihoitoa, yhteisöllistä asumista tai pitkäaikaista palveluasumista, lokakuun laskujen mukana liitteitä. Oikeiden liitteiden lähettäminen laskun mukana on epäonnistunut. Liitteitä on lähtenyt vajaina tai sisällöltään asiakkaan palveluun suhteutettuna väärällä sisällöllä. Virheen laajuus on vielä selvityksessä palveluntuottajan kanssa.

Hyvinvointialue pahoittelee asiaa ja korjaa virheen mahdollisimman pian, mikä merkitsee sitä, että kukin asiakas saa oikean saatteen ja liitteen.  

Asiakkaan ei tarvitse tässä vaiheessa tehdä laskun liitteille mitään. Asiakkaat kontaktoidaan erikseen myöhemmin, kun virheen laajuus on saatu selville.  

Tässä vaiheessa oletus on, että sama virhe voi koskea myös osaa muita asiakasryhmiä, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluita tai vammaispalveluita. 

Asiasta tiedotetaan lisää ensi viikolla.

UUTINEN / 14.11.2025

HoivaHämeen muutokset vaikuttavat useisiin kotihoidon asiakkaisiin 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut kuluneella viikolla tiedon HoivaHämeen jättämästä konkurssihakemuksesta. Tämä vaikuttaa myös Oma Hämeen asiakkaisiin.  

HoivaHäme on Hämeenlinnassa toimiva kotihoitoa ja kotipalveluita tarjoava yritys. Oma Hämeen asiakkaita on HoivaHämeen asiakkaina noin 80: palveluseteleillä ja/tai ostopalveluna Janakkalan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilla. 

Oma Hämeen asiakasohjaus ottaa yhteyttä kaikkiin palveluseteleitä käyttäviin asiakkaisiin ja/tai heidän omaisiinsa viimeistään ensi viikon alkupuolella. Kotihoito on suoraan yhteydessä ostopalveluasiakkaisiin tai heidän läheisiinsä.

Palveluseteliasiakkaat voivat jatkossa siirtyä toisen hyväksytyn palvelusetelituottajan asiakkaiksi tai jatkaa hyvinvointialueen muutoin järjestämän kotihoidon palveluiden turvin. 

Asiakasohjaus neuvoo, ohjaa ja avustaa tarvittaessa muutoksessa.

Jos asiakkailla tai omaisilla tulee kysyttävää ennen Oma Hämeen yhteydenottoa, he voivat olla yhteydessä ikäihmisten Ensilinjaan: 036 296 620. 

UUTINEN / 14.11.2025

Älä katso ohi - tule juttelemaan ja kohdatuksi Oranssien päivien pop up -tilassa!

Kansainvälinen Oranssien päivien kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan näkyy myös Kanta-Hämeessä! Kampanjaa vietetään vuosittain 25.11 - 10.12. ja sen oranssi tunnusväri symboloi toivoa ja väkivallatonta tulevaisuutta.

Kanta-Hämeessä kampanjointiin osallistuu monia tahoja ja suunnittelutyötä on tehty yhdessä. Kampanja kannustaa väkivallasta puhumiseen ja avun hakemiseen. Kanta-Hämeessä kampanjan slogan on "Älä katso ohi" ja sen toivotaan herättävän miettimään, mitä jokainen voi tehdä ihmissuhteiden turvallisuuden edistämiseksi. 

Viestintäsisältöjen lisäksi Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry ja Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyö avaavat kampanjan ajaksi pop up -tilan Hämeenlinnan keskustaan. Tilassa voi tavata väkivaltatyön ammattilaisia, kysyä mieltä askarruttavista asioista ja kuulla millaista tukea on tarjolla eri elämäntilanteissa. Pop up- tilan mahdollistaa vakuutusyhtiö Pohjantähti.

Tilassa on esillä valokuvataiteilija Johanna Kareen Älä lyö-näyttely, joka nostaa taiteen keinoin esiin lähisuhdeväkivallasta selviytyneiden naisten ääntä. Näyttely on osa taiteilijan Katso ihminen -konseptia. Kareen taiteeseen voi tutustua hänen verkkosivuillaan.

Pop up-tila avataan osoitteeseen Sibeliuksenkatu 5, Hämeenlinna ja se on auki seuraavasti:

• Ti 25.11 klo 17.30-19 Oranssien päivien -kampanjan avaus ja näyttelynavajaiset, kutsuvierastilaisuus
• Ke 26.11 klo 10-14 paikalla Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyö
• Ti 2.12 klo 10-14 paikalla Hämeenlinnan turvakoti, Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry
• Pe 5.12 klo 10-14, paikalla Luotain turvallisuuden tukikeskus, Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry
• Ti 9.12 klo 10-14 paikalla Aggredi, Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry

Oma Hämeen kanssa yhteistyössä:

UUTINEN / 14.11.2025

Vuoden 2026 järjestöavustusten haku käynnistyy 17. marraskuuta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue avaa vuoden 2026 järjestöavustusten haun 17. marraskuuta Järjestöavustusten hakuaika jatkuu 14. joulukuuta asti. Avustuksia myönnetään järjestöjen toimintaan, joka tukee, täydentää tai monipuolistaa hyvinvointialueen palveluja ja edistää asukkaiden hyvinvointia.

Hyvinvointialue myöntää järjestöille toiminta-avustuksia ja kumppanuusavustuksia. Toiminta-avustus kattaa järjestön jatkuvan ja suunnitelmallisen toiminnan sekä kertaluonteiset toimenpiteet, kun taas kumppanuusavustus kohdistuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa ja edellyttää myös muuta rahoitusta.

Hakukelpoiset toimijat voivat hakea avustuksia yhdessä ja toteuttaa toimintaa yhteisvastuullisesti. Hyvinvointialue kannustaa yhteisvastuulliseen hakuun, sillä yhdessä toteutettu toiminta voi vahvistaa vaikuttavuutta, lisätä resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja tukea järjestöjen toimintakykyä. Hyvinvointialue tukee järjestöjä yhteisvastuullisessa haussa.

Hakuaikana järjestetään myös kaksi Teams-tukiklinikkaa, joissa järjestöjä opastetaan avustushakemusten tekemisessä. Tukiklinikoille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Lisätietoja avustusten kriteereistä ja hakuprosessista sekä hakulomakkeen ja linkit tukiklinikoille löydät Järjestöavustukset-sivulta.

UUTINEN / 14.11.2025

Odotatko tekstiviestiä Oma Hämeeltä? Android-puhelin saattaa tulkita viestit virheellisesti huijauksiksi

Android-puhelinten Google Messages -sovelluksen roskasisällön suodatin tarkastelee puhelimeen saapuvien tekstiviestien sisältöä. Joissakin tapauksissa viestisovellus saattaa tulkita Oma Hämeen lähettämät tekstiviestit, esimerkiksi ajanvarausviestit, virheellisesti huijausviesteiksi ja siirtää ne Roskasisältö-kansioon.

Tarkista Google Messages -sovelluksen Roskasisältö-kansio

Jos käytät Android-puhelinta, tarkista Google Messages -sovelluksen Roskasisältö-kansio.
Jos löydät sieltä viestin, jonka tiedät olevan aito, voit merkitä sen luotettavaksi valitsemalla “Ei roskasisältöä”.

Ongelmaa selvitetään parhaillaan.

UUTINEN / 14.11.2025

Oma Hämeen Instagram-livet jatkuvat – aiheina syömishäiriöt, päihderiippuvuus ja muistisairauksien ennaltaehkäisy

Oma Häme järjestää loppuvuoden aikana kolme Instagram-liveä, joissa nostetaan esille ajankohtaisia aiheita ja keskustelua herättäviä ilmiöitä. Liveissä asukkaat saavat hyödyllistä tietoa, vinkkejä ja ohjausta tarjolla oleviin palveluihin – suoraan asiantuntijoilta ja kokemusasiantuntijoilta.

Livet ovat katsottavissa Oma Hämeen Instagram-tilillä, ja ne pidetään keskiviikkoisin klo 18.

Tulevat Instagram-livet

Ke 19.11. klo 18: Kun ruoasta tulee ongelma – tunnista syömishäiriöoireet

Aiheesta keskustelemassa ovat Oma Hämeen ravitsemusterapeutti Lotta Pelkonen ja Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä.

Livessä tarkastellaan nuorten näkökulmasta sitä, milloin ruoasta tulee ongelma. Keskustelussa pohditaan:

• Mikä on normaalia syömistä?
• Milloin kyse voi olla syömishäiriöstä?
• Mistä pitäisi huolestua?

Ke 3.12. klo 18: Avointa puhetta päihteistä, ihmisyydestä ja toivosta – Josen tarina

Aiheesta keskustelemassa ovat Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden projektiasiantuntija Hilla Saira ja Asenne ry:n kokemusasiantuntija Jose Rissanen.

Lähetyksessä keskustellaan rehellisesti päihteistä, ihmisyydestä ja elämän muutoksista Josen tarinan kautta. Livessä luodaan toivoa, että päihderiippuvuudesta voi toipua – myös silloin, kun kyse on hyvin koukuttavasta aineesta.

Liven tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vähentää häpeää ja vahvistaa yhteisön kykyä tukea ajoissa apua tarvitsevia.

Ke 10.12. klo 18: Aivoterveys ja muistisairauksien ennaltaehkäisy

Aiheesta keskustelemassa ovat Leena Onttonen Muistijälki-hankkeesta ja Tiina Kuopanportti Kanta-Hämeen muistiyhdistyksestä.

Livessä kerrotaan Muistijälki-hankkeesta ja sen työstä muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen parissa. Keskustelussa jaetaan konkreettisia vinkkejä ja tarinoita siitä, miten jokainen voi edistää aivoterveyttään arjen valinnoilla.  

Asiantuntijat vastaavat kuulijoiden kysymyksiin lähetyksissä. Kysymyksiä voi laittaa jo ennakkoon Instagramin yksityisviestien kautta.

Tervetuloa seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun suorissa lähetyksissä!

Ota seurantaan Oma Hämeen Instagram

ARTIKKELI / 13.11.2025

Blogi: Sytytetty kynttilä kertoo rakkaudesta ja kaipuusta

Suru, viha, syyllisyys, häpeä, kaipuu, tyhjyys – tunteet, joita itsemurhan tehneiden läheiset usein kokevat. Nämä tunteet tulevat aalloissa ja yllättäenkin. Suru ei ole suoraviivainen prosessi, se ei noudata aikatauluja ja etene tasaisesti. Välillä ei jaksa nousta sängystä, kun toisena hetkenä vanhat muistot naurattavat niin, että mahaan sattuu. Surua ei voi myöskään suorittaa – se ei ole tehtävä, vaan aina osa elämää.  

Surun lisäksi raastavinta on usein syyllisyys – mitä minä olisin voinut tehdä, estääkseni tapahtuneen? Tärkeintä on muistaa, että itsemurha ei ole kenenkään syy – ei sinun, eikä hänen. Se on usein seurausta mielen sairaudesta, joka voi hämärtää toivon ja estää näkemästä ulospääsyä.

Syyllisyys voi tuoda mukanaan myös ajatuksen omasta hyvinvoinnista – saanko minä voida hyvin? Tee sitä, mitä läheisesikin sinulle toivoisi: anna hellyyttä ja hoivaa. Sinä saat nauraa uudelleen. Sinä saat suunnitella tulevaa. Sinä saat olla onnellinen, vaikka suru kulkisi rinnalla. Elämä ei palaa entiselleen, mutta se voi jatkua. Muisto rakkaastasi ei katoa, mutta sen rinnalle voi tulla lempeyttä, kiitollisuutta ja rauhaa. 

Surussa ei myöskään kannata jäädä yksin: ajatusten ja tunteiden yhdessä jakaminen luo toivoa ja lohtua. Pidä yhteyttä läheisiisi. Myös ulkopuolista apua on tarjolla: ammattilaiset voivat auttaa jäsentämään ajatuksia, jotka tuntuvat liian raskailta yksin kantaa. Kanta-Hämeessä on useita tahoja, jotka tarjoavat tukea, kuuntelua ja apua läheisensä menettäneille myös silloin, kun menetys on tapahtunut itsemurhan kautta. 

Tukea itsemurhan tehneiden läheiselle: 

• Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden puhelin ja chat-palvelut 
• Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys akuuteissa läheisen menetykseen liittyvissä tilanteissa 
• Mieli ry:n keskusteluapu kriisivastaanotolla 
• Surunauha ry:stä vertaistukea 
• Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry Finfamilta tukea ja neuvontaa 

Kanta-Hämeessä järjestetään sunnuntaina useita kynttilätapahtumia, joissa on mahdollisuus sytyttää kynttilä läheisen muistolle. Tutustu tarkemmin järjestettäviin tapahtumiin täältä: Surunauha ry:n verkkosivuilta.  

Liisi Mäkelä, projektiasiantuntija
Minna Ritakorpi, elintapaohjauksen koordinaattori

UUTINEN / 12.11.2025

Osa Matinkulmakotien asukkaista muuttaa keväällä Ilveskotiin Hämeenlinnassa

Osa Matinkulmakotien asukkaista muuttaa keväällä Ilveskotiin Hämeenlinnassa. Vammaispalvelut ovat etsineet uutta paikkaa asumispalveluyksikölle, koska osa Matinkulmakotien tiloista ei vastaa toiminnallisuudeltaan tai kunnoltaan vammaispalvelujen tarpeita. 

Ilveskoti on Hämeenlinnassa toimiva ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluasumisen yksikkö, jossa on tämän vuoden aikana tehty mittavaa remonttia vammaispalveluja varten. Ilveskotiin on tarkoitus muuttaa erityisesti Matinkulmakotien A- ja B-talojen toiminta. Asukkaiden mukana siirtyy heidän palvelutarpeitaan vastaava henkilöstö. Aluevaltuusto päätti muutosta lokakuussa. Samalla aluevaltuusto päätti, että ikäihmisten toiminta siirtyy pois Ilveskodista. Päätöksen mukaan Janakkalan Tapailakodin ja Hämeenlinnan Ilveskodin toiminnat siirretään Janakkalan ja Riihimäen sairaaloiden tiloihin kevään 2026 aikana.

Ilveskoti sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Matinkulmakodeista, joten asiakkaiden toimintaympäristö säilyy pääosin tuttuna, eikä muutosta aiheudu merkittäviä muutoksia arkeen. Ilveskodissa jokaiselle asukkaalle pystytään tarjoamaan esteetön oma asunto, jossa on henkilökohtaiset WC- ja kylpyhuonetilat. Tämä parantaa merkittävästi asumisolosuhteita ja vastaa paremmin nykyisiä vaatimuksia vammaisten henkilöiden yksilöllisestä ja turvallisesta asumisesta. 

Muutto tapahtuu kevään 2026 aikana, mutta tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Muuton suunnittelu etenee vaiheittain, ja asukkailla sekä heidän omaisillaan on mahdollisuus osallistua sen suunnitteluun. Ensimmäisessä vaiheessa henkilökunta tutustuu uusiin tiloihin ja aloittaa kartoitustyön mahdollisesti muuttavista asiakkaista yhdessä asukkaiden, omaisten ja sosiaalityön omatyöntekijän kanssa.

Matinkulmakotien C-talo jatkaa toimintaansa nykyisellä paikallaan. Muutosta tiedotetaan lisää, kun aikataulu tarkentuu.

UUTINEN / 12.11.2025

Neuvolapalveluihin tulee muutoksia vuoden 2026 alussa

Hikiän, Humppilan, Launosten, Läyliäisten, Rengon ja Ypäjän neuvolapalvelut siirtyvät muihin hyvinvointialueen toimipisteisiin. Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen.

Palvelut siirtyvät vaiheittain joulukuun aikana, kuitenkin viimeistään 1. tammikuuta alkavalla viikolla.

Forssan seudulla

• Humppilan neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Forssan neuvolassa (Kujalankatu 3). 
• Ypäjän neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Jokioisten neuvolassa (Keskuskatu 25). 

Hämeenlinnan seudulla

• Rengon neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Rengon koululla (Urheilutie 2). Muutto tehdään 15.12. alkavalla viikolla, jolloin toiminta Rengon koululla käynnistyy vaiheittain.

Riihimäen seudulla

• Hikiän neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Oitin neuvolassa (Kuusitie 10-18). 
• Launosten ja Läyliäisten neuvolapalvelut tarjotaan jatkossa Lopen kirkonkylän neuvolassa (Pajatie 1). 

Näin asioit jatkossa

Neuvolaan saat yhteyden soittamalla Äitiys- ja lastenneuvolan Ensilinjaan 03 629 6200. Perhesuunnittelun Ensilinjaan 03 629 6201 Voit myös asioida neuvola-chatin kautta. Molemmat ovat avoinna ma, ke ja to klo 08–15, ti ja pe klo 08–12.

Miksi muutos tehdään?

Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Silloin päätettiin, että Oma Häme tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja laajasti kolmessa palvelukeskuksessa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Näiden lisäksi perustetaan yhdeksän palvelupistettä, joista kolme sijaitsee Hämeenlinnassa: Hauholla, Kalvolassa ja Lammilla. Muutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan nykyisellä rahoituksella.

Rengon neuvolan osalta muutos on väliaikainen. Hämeenlinnassa sote-palveluja järjestetään uudelleen vielä lähivuosina. Kun Assi-sairaalan toiminta alkaa keväällä 2026, vanhasta keskussairaalasta vapautuu tilaa uusille palveluille. Muutot tapahtuvat vaiheittain sitä mukaa, kun tiloja vapautuu ja ne saadaan korjattua tarpeiden mukaan.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Oma Häme

UUTINEN / 11.11.2025

Mäkikujan perhetukikeskuksessa tulipalo – ei henkilövahinkoja

Mäkikujan perhetukikeskuksen asukashuoneessa syttyi tiistaiaamuna tulipalo. Yksikkö on Oma Hämeen oma lastensuojelulaitos Riihimäellä.

Palo rajautui yhteen asukashuoneeseen ja automaattinen sammutusjärjestelmä sammutti palon nopeasti. Minkäänlaisia henkilövahinkoja tilanteesta ei tullut. Koko yksikkö evakuoitiin nopeasti. Palokunta saapui nopeasti paikalle ja totesi palon sammuneeksi, minkä jälkeen tilat saatiin jälleen osittain käyttöön.

Osa yksiköstä on savu- ja pintavaurioiden vuoksi pois käytöstä, mutta asukkaiden palvelut saadaan tuotettua normaalisti. Asukkaille ja työntekijöille on tarjottu kriisiapua.

UUTINEN / 11.11.2025

Aluehallitus käsitteli talousasioita sekä hyte-työn etenemistä hyvinvointialueella

Maanantaina koolla ollut aluehallitus jatkoi ensi vuoden talousarvion käsittelyä ja merkitsi tiedoksi lautakuntien talousarvioesitykset. Elämänkaarilautakunta, turvallisuuslautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ovat käsitelleet omien toimialojensa vuoden 2026 talousarviot ja antaneet niistä omat esityksensä aluehallituksen käsittelyyn.

Talousarvion valmistelu on edelleen kesken, ja esityksiin sisältyy riskitekijöitä tiukan talouskehyksen vuoksi. Oma Hämeellä on lakisääteinen velvollisuus kattaa vuosilta 2023–2024 kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialuejohtaja antaa oman talousarvioesityksensä 8.12. mennessä, ja aluevaltuusto käsittelee talousarvion kokouksessaan 16. joulukuuta.

Aluevaltuustolle esitettävä talousarvio tulee muuttumaan lautakunnissa käsiteltyihin versioihin nähden. Toimialojen tulee kuitenkin tehdä talousarvioesityksensä raamin mukaisena, ja mahdolliset siirrot toimialojen välillä huomioidaan täysimääräisesti molemmilla toimialoilla.

Aluehallitus päätti lisäksi merkitä tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien 1 ja 2 tilanteen toteuman tammi–syyskuun 2025 osalta ja toimittaa raportit aluevaltuustolle tiedoksi.

Aluehallitus päätti myös maanantaina, että Oma Häme jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien Valviran määräystä hoitojonojen purkamisesta. Hyvinvointialue katsoo, että Valviran päätöksessä asetettu määräaika ja uhkasakon suuruus eivät ole suhteessa alueen todellisiin olosuhteisiin ja toimintaedellytyksiin. Valituksesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Oma Häme valitti hallinto-oikeuteen Valviran erikoissairaanhoidon jonoja koskevasta päätöksestä - Oma Häme

– Aluehallitus korostaa sitä, että jonojen purkaminen on ensiarvoisen tärkeä tavoite ja sen eteen tehdään töitä. Valituksella halutaan ponnistaa ja tuoda näkyväksi tämä lukuisten ristiriitaisten vaatimusten viidakko, jossa hyvinvointialueet toimivat. Rahoituslaki, perustuslailliset oikeudet, hoitotakuut, muut erilaiset määräajat jne. Kun meiltä vaaditaan paljon, on myös meidän kohtuullista vaatia hyvän hallintotavan mukaiset täsmälliset perustelut näille asioille, joita valituksessa kyseenalaistamme, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Hyte-työstä hyviä tuloksia

Aluehallitus käsitteli maanantaina kokouksessaan integraatiovaliokunnan lähettämää katsausta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilanteesta Kanta-Hämeessä. Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2024 HYTE-kerrointulokset, joissa Kanta-Hämeen hyvinvointialue sijoittui seitsemänneksi maan 22 hyvinvointialueen joukossa.

HYTE-kerroin mittaa hyvinvointialueiden toimia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä työn tuloksellisuutta suhteessa muihin alueisiin. HYTE-kerroin myös vaikuttaa hyvinvointialueen valtiolta saamaan rahoitukseen. Kanta-Häme on onnistunut erityisesti tyypin 2 diabeteksen riskissä olevien elintapaneuvonnassa ja alkoholinkäytön mini-interventioissa.

Tulosten taustalla ovat ammattilaisten panostus varhaiseen tunnistamiseen ja uusien toimintamallien, kuten liikuntalähetteen ja digipolun, käyttöönotto. Myös Oma Hämeen tietoportaalin kehittäminen on parantanut tiedolla johtamista. HYTE-kertoimen tuloksista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa: Yhteistyö kantaa hedelmää – Kanta-Hämeen hyte-tuloksissa vahvaa kehitystä - Oma Häme

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena on vahvistaa asukkaiden hyvinvointia, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Hyvinvointialueella ja kunnilla on lakisääteinen vastuu asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, ja työ perustuu tiiviiseen yhteistyöhön.

Käytännön toimeenpanoa tukevat Hyte-ohjausryhmä, integraatiovaliokunta sekä puitesopimus kuntien ja Hämeen liiton kanssa, jonka päivitys on parhaillaan käynnissä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue jatkaa pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista Hyte-työtä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja Hyte-kertoimen edelleen parantaminen, mikä tukee alueen taloudellista kestävyyttä ja strategisia tavoitteita.

Esityslistan muut asiat aluehallitus hyväksyi esitysten mukaisesti. Seuraava aluehallituksen kokous on 17. marraskuuta 2025.

Aluehallituksen 10.11.2025 kokouksen esityslista

UUTINEN / 10.11.2025

Oma Häme valitti hallinto-oikeuteen Valviran erikoissairaanhoidon jonoja koskevasta päätöksestä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on jättänyt valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien Valviran määräystä hoitojonojen purkamisesta. Valvira antoi hyvinvointialueelle lokakuun alussa määräyksen saattaa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy lainmukaiseksi 30. huhtikuuta 2026 mennessä. Määräyksen tehostamiseksi Valvira asetti Oma Hämeelle miljoonan euron uhkasakon.

Aluehallitus on kokouksessaan 10. marraskuuta päättänyt, että Oma Häme valittaa Valviran päätöksestä. Hyvinvointialue katsoo, että Valviran päätöksessä asetettu määräaika ja uhkasakon suuruus eivät ole suhteessa alueen todellisiin olosuhteisiin ja toimintaedellytyksiin.

Oma Häme katsoo, että päätöksen perustelut ovat puutteellisia, koska esimerkiksi uhkasakon määrälle ei ole esitetty selkeitä laskentaperusteita. Erisuuruisten uhkasakkojen määrääminen eri hyvinvointialueille eivät perustu yhtenäisiin arviointikriteereihin, mikä rikkoo hallinnon yhdenvertaisuusperiaatetta.

Lisäksi Valviran päätöksen tietopohja oli puutteellinen ja perustui ristiriitaisiin tilastotietoihin jonoista ja hoitoon pääsystä. Päätöksessä käytetty tieto ei kuvaa täsmällisesti alueen nykytilannetta, eikä viimeaikaisia toimenpiteitä hoitoon pääsyn parantamiseksi. Lisäksi päätöksessä asetettu määräaika hoitojonojen purkamiseksi on epärealistinen ja suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska se ei huomioi Assi-sairaalan käyttöönottoa alkuvuonna 2026. Valvira on päätöstä tehdessään ollut tietoinen sairaalan muutosta ja siitä, että se aiheuttaa tilapäisen notkahduksen erikoissairaanhoidon palveluihin.

Hyvinvointialue korostaa sitoutuneensa lainmukaisen hoitoon pääsyn toteuttamiseen ja tekee määrätietoisesti työtä hoitojonojen purkamiseksi. Assi-sairaalan käyttöönoton odotetaan parantavan merkittävästi palveluiden saatavuutta ja prosessien sujuvuutta vuoden 2026 aikana.

– On harmillista, että valtakunnallinen tilanne datasiirroissa on mikä on. Sakon tulisi perustua todelliseen jonotilanteeseen, josta hyvinvointialueella ja datan avulla valvontatehtäväänsä suorittavalla viranomaisella olisi yhtenevä käsitys. Myös sakon suuruus tulisi määritellä yhtenevin kriteerein, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Jonot lyhentyneet jo tänä vuonna

Valituksesta huolimatta Oma Häme jatkaa määrätietoista työtä hoitojonojen lyhentämiseksi. Hyvinvointialue on tämän vuoden aikana lyhentänyt jonoja useilla erikoisaloilla ja saanut osassa palveluja tilanteen jo lainmukaiseksi. Eniten parannusta on tapahtunut urologian ja ortopedian erikoisaloilla sekä suun terveydenhuollon palveluissa, joissa kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut merkittävästi. Hoitoon pääsyä on parannettu muun muassa lisäämällä henkilöstöä sekä leikkaus- ja vastaanottokapasiteettia ja kehittämällä toimintatapoja.

– Korostan, ettei tämä hallintovalituksemme vaikuta siihen tekemiseen tai rahoitukseen, jota käytämme jonon purkamiseen. Seuraamme erillisellä raportoinnilla kaikkien lakisääteisten tehtäviemme määräaikoja ja muita mitoituksia. Toimimme heti, jos jokin ei täyty, painottaa Naukkarinen.

– Erikoissairaanhoidon jonojen kohdalla toivon kovasti, että saamme jonon lakisääteiseen tilaan jo reilusti ennen uhkasakkopäätöksessä olevaa määräaikaa. Lähtötilanne, jonka perimme, oli koronan jäljiltä aika vaikea. Näkemyserossamme valvojan kanssa on kyse siitä, millä prosessilla ja perusteilla näitä määräyksiä annetaan, jatkaa hyvinvointialuejohtaja.

Lue aiempi tiedote: Oma Häme jatkaa määrätietoisesti hoitoon pääsyn parantamista – Valvira edellyttää tilanteen korjaamista huhtikuun loppuun mennessä - Oma Häme

Valviran lokakuussa antama määräys liittyy sen valtakunnalliseen valvontatehtävään, johon kuuluu hyvinvointialueiden toiminnan arviointi kiireettömän erikoissairaanhoidon järjestämisessä. Valvira on aiemmin antanut Oma Hämeelle määräyksiä, joihin hyvinvointialue on antanut selvityksiä keväällä ja kesällä 2025. Valvonta jatkuu Lupa- ja valvontavirastossa, joka aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa.

UUTINEN / 14.11.2025

Lifecare-potilastietojärjestelmä päivittyy ja järjestelmässä on käyttökatko – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 15.11.2025

Oma Häme päivittää potilastietojärjestelmänsä lauantaina 15. marraskuuta 2025. Päivityksen aikana Lifecare-järjestelmässä on käyttökatko, mikä voi näkyä ajoittaisina viiveinä terveyspalveluissa. Ota mukaan henkilökohtainen lääkelista, tai päivitä se Oma Häme - sovellukseen.

Käyttökatkon aikana terveyspalveluissa voi esiintyä tilapäistä ruuhkaa tai asioinnin viiveitä. Asukkaita pyydetään huomioimaan tämä ja hakeutumaan hoitoon vain kiireellisissä tapauksissa. Kiireettömissä asioissa suositellaan asiointia ennen tai jälkeen päivityksen.

Päivityksen yhteydessä järjestelmään tehdään teknisiä parannuksia ja korjauksia, jotka parantavat tietojärjestelmän toimintavarmuutta ja mahdollistavat jatkossa muun muassa Suomi.fi-ajanvarauskirjeiden lähettämisen suoraan järjestelmästä.

Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116117-ensilinjaan.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle:

• Kiireettömissä asioissa suositellaan asiointia arkisin
• Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116117-ensilinjaan.
• Ota henkilökohtainen lääkelistasi mukaan tai päivitä se Oma Häme - sovellukseen
• Potilastietojärjestelmä ei ole käytettävissä päivityksen aikana, joten palveluissa voi esiintyä viiveitä tai ruuhkaa
• Terveyttä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa, soita 112

Oma Häme pahoittelee mahdollisesta käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa ja kiittää asukkaita ymmärryksestä.

Kiirevastaanottojen ja päivystyksen aukioloajat.

UUTINEN / 07.11.2025

Isätyön verkosto näkyy ja kuuluu - Isäasiaa-podcastin ensimmäinen jakso on julkaistu

Kanta-Hämeeseen on perustettu isätyön verkosto, joka toimii Oma Hämeen perhekeskuspalveluiden alaisuudessa. Se kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, kuntien lapsiperhetoimijoita, järjestöjä ja seurakuntia. Verkosto syntyi loppuvuodesta 2024 halusta nostaa isien ääni kuuluviin ja vahvistaa heidän asemaansa perhepalveluissa.

Kanta-Hämeen isätyön verkoston ensimmäinen näkyvä asia on Isäasiaa-podcast, jossa Vesa Thynell lähisuhdeväkivaltatyön yksiköstä ja Kalle Itkonen perhekeskuspalveluista keskustelevat isyyteen liittyvistä teemoista eri vieraiden kanssa. Podcast avaa keskustelua isyydestä eri näkökulmista – arjesta, tuesta ja osallisuudesta – ja tuo esiin isämyönteisiä käytäntöjä koko alueella. 

Ensimmäisessä jaksossa vieraana on hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, joka pohtii isyyttä, perheiden hyvinvointia ja sitä, miten isien näkökulmat saadaan vahvemmin osaksi palveluita. Voit kuunnella podcastin ensimmäisen osan täältä. 

Mihin pyritään?

Isätyön verkoston toiminnan taustalla ovat Oma Hämeen arvot: yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja rohkeus. Verkoston tavoitteena on, että isät nähdään tasavertaisina vanhempina ja heidän tarpeensa huomioidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Verkosto haluaa rakentaa Kanta-Hämeestä alueen, jossa isyys on luonnollinen ja näkyvä osa perheiden hyvinvointia. Kun ammattilaiset ottavat isät aktiivisesti mukaan keskusteluihin ja päätöksiin, perheiden hyvinvointi paranee ja vanhemmuus vahvistuu.

Asukkaille toiminta näkyy muun muassa Kysy isältä ensin -kampanjana, joka on juuri käynnistynyt. Sillä korostetaan isien kohtaamisen merkitystä sote-palveluissa. Digitaalinen perhevalmennus ja uusien isien kokoontumisajot tarjoavat vertaistukea ja tietoa isille. Koulutuksilla ja perehdytyksillä taas vahvistetaan ammattilaisten isämyönteistä työotetta. Verkostolle on avattu oma sivu, jossa kerrotaan sen toiminnasta ja tapahtumista. Isätyön verkosto - Oma Häme

UUTINEN / 07.11.2025

Rengon terveysaseman palvelut siirtyvät muihin toimipisteisiin joulukuussa

Rengon terveysaseman palvelut siirtyvät muihin hyvinvointialueen toimipisteisiin Hämeenlinnassa joulukuussa. Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen.

Palvelut siirtyvät vaiheittain joulukuun alussa, kuitenkin viimeistään 15. joulukuuta alkavalla viikolla.

• Terveysaseman lääkärin ja hoitajan palvelut siirtyvät Jukolan terveysasemalle.
• Hoitotarvikejakelu siirtyy Viipurintien terveysaseman hoitotarvikejakeluun.
• Kuntoutuspalvelut (esimerkiksi fysioterapia) siirtyvät muille terveysasemille.
• Suun terveydenhuolto (suuhygienistin vastaanotto) siirtyy Viipurintien terveysasemalle.
• Neuvola siirtyy kouluterveydenhuollon tiloihin, Rengon koululle (Urheilutie 2, sisäänkäynti Urheilutien puolelta ensimmäinen ovi vasemmalla).
• Laboratoriopalvelut järjestetään muissa Fimlabin toimipisteissä. Valitse lähin tai sinulle sopivin toimipiste aikaa varatessasi.

Hoidontarpeen arvioinnin jälkeen sinulle varataan vastaanottoaika toimipisteeseen, jossa on vapaita aikoja – tämä voi olla myös muu kuin yllä mainittu toimipiste.

Näin asioit jatkossa

Kiireettömän hoidon ajanvaraus ja neuvonta on numerossa 03 629 6627 maanantaista perjantaihin klo 10-14. Soita sinne, jos kysymyksesi tai asiasi on uusi tai et ole aiemmin asioinut perusterveydenhuollossa.

Jos sinulla taas on jo olemassa oleva hoitosuhde, ota yhteys omaan tiimiisi. Rengon terveysaseman tiiminumero säilyy. Yhteystiedot löydät Kiireetön hoito terveysasemilla - Oma Häme

Voit hoitaa terveysasioitasi myös Oma Häme -mobiilisovelluksen kautta tai kirjautua sairaanhoitaja-chatiin sivun oikeasta alalaidasta. Chat on avoinna ma–pe klo 8–20. Lisätietoa chat-palveluista

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa, soita kiireellisen hoidon ensilinjaan, Päivystysapu 116 117. Numero on avoinna ympäri vuorokauden.

Neuvolaan saat yhteyden soittamalla Äitiys- ja lastenneuvolan Ensilinjaan 03 629 6200. Voit myös asioida neuvola-chatin kautta. Molemmat ovat avoinna ma, ke ja to klo 08–15, ti ja pe klo 08–12.

Kuntoutusasioissa pääset alkuun soittamalla kuntoutuksen Ensilinjaan 03 629 6680 arkisin klo 8-14.

Kiireetön suun terveydenhuollon ajanvaraus toimii numerossa 03 629 6301 ma-pe klo 08–15.

Miksi muutos tehdään?

Muutos perustuu aluevaltuuston keväällä 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Silloin päätettiin, että Oma Häme tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja laajasti kolmessa palvelukeskuksessa Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Näiden lisäksi perustetaan yhdeksän palvelupistettä, joista kolme sijaitsee Hämeenlinnassa: Hauholla, Kalvolassa ja Lammilla. Muutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan nykyisellä rahoituksella. 

Joulukuussa tehtävä Rengon palveluiden uudelleenjärjestely on väliaikainen. Hämeenlinnassa sote-palveluja järjestetään uudelleen vielä lähivuosina. Kun Assi-sairaalan toiminta alkaa keväällä 2026, vanhasta keskussairaalasta vapautuu tilaa uusille palveluille. Muutot tapahtuvat vaiheittain sitä mukaa, kun tiloja vapautuu ja ne saadaan korjattua tarpeiden mukaan.

ARTIKKELI / 07.11.2025

Ikäihmisten asiakasohjausta kehitetään yhdenmukaisemmaksi – projektipäällikkö Sanna Huhtakallio esittäytyy

Projektipäällikön tavoitteena on luoda asiakasohjauksesta kokonaisnäkemys. Kiireisen arjen vastapainona Sanna harrastaa voimanostoa ja kutoo islantilaisia villapaitoja.  

Ikäihmisten toimialalla on lokakuun loppupuolella aloittanut uusi projektipäällikkö, Sanna Huhtakallio. Hän on aloittanut Oma Hämeessä täysin uudessa tehtävässä: ikäihmisten asiakasohjauksen kehittämisen parissa. Sanna vetää kevääseen 2027 kestävää projektia, jonka tavoitteena on selvittää, miten ikäihmisten asiakasohjausta ja asiakkaiden palvelutarpeen arviointia voitaisiin kehittää entistä paremmaksi. Suunnitelmana on vajaan parin vuoden aikana saada jonkinlainen kokonaisnäkemys hyvinvointialueen asiakasohjauksesta yli tulosaluerajojen. Vastaavanlaista projektia on tehty monilla hyvinvointialueilla.

– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa asiakasohjaus olisi tasa-arvoinen ja mitattava kokonaisuus ikäihmisten toimialan kaikilla tulosalueilla. Vaikka asiat toimivat, tällä hetkellä yhtenäistä kokonaiskuvaa ei ole. Tarkoituksena on kehittää asiakasohjauksen malli, jota voidaan pilotoida. Yhteiselle näkemykselle on ollut tarvetta: sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointialueilla on ollut tarvetta miettiä, mikä on vaikuttavaa ja kustannustehokasta ja miten asiat voidaan hoitaa yhdenmukaisesti, Sanna kuvailee.

Työn merkityksellisyys tulee asiakkaista

Projektin alkuvaiheessa Sannalla on tarkka kuva, miten hän lähtee tutustumaan hyvinvointialueeseen ja toimialaan: hän aikoo haastatella asiakasohjauksen tulosaluejohtajan, lähijohtajat sekä kiertää kaikki toimipisteet ja jutella jokaisen työtekijän kanssa siitä, mitkä asiat toimivat ja mitkä vaativat kehittämistä.

– Asiakasohjaus on se paikka, jossa ihminen kohdataan. Siksi on tärkeää, että siellä asiat hoituvat hyvin ja asiakas ohjataan oikeaan palveluun oikeaan aikaan. Pidän merkityksellisenä sitä, että saan kehittää palveluja, jotka oikeasti merkitsevät asiakkaille jotain eli teen töitä asiakkaiden hyväksi, Sanna kuvailee.

Sanna siirtyi Oma Hämeelle Helsingin kaupungilta, jossa hän työskenteli viimeisimmäksi tiedonhallinnossa ja aiemmin vammaispalveluiden kehittämisen parissa. Hän on ollut myös sähköpiirtäjänä, sekä sairaanhoitajana perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Koulutustaustaa hänellä on myös terveystieteiden maisterin tutkinto, tuotekehitystyön ammattitutkinto sekä kirjaamisvalmennuksia ja sisäisiä valmennuskoulutuksia.

– Palvelujen kehittäminen on ollut minulle aina äärimmäisen mielenkiintoista. Työskentely tiedonhallinnassa antoi puolestaan eri tavalla näkökulmaa asioiden käsittelyprosessiin ja siihen, miten tiedon pitäisi liikkua eri toimijoiden välillä. Oma Häme vaikuttaa mielenkiintoiselta työpaikalta: melko uusi organisaatio, laaja kokonaisuus ja yhteistyörajapintoja on paljon.   

Voimanosto ja islantilaiset villapaidat vievät työstä vapaalle  

Oma Hämeen joustavat työskentelymahdollisuudet mahdollistavat myös Sannalle etätöiden tekemisen. Hän työskentelee pääasiassa kotonaan Päijät-Hämeessä, Heinolassa. Töiden vastapainona hän purkaa stressiä kahdella hyvin erilaisella harrastuksella: voimanostolla ja neulomisella.   

– Kudon islantilaisia villapaitoja lapsille ja ystäville. Painoja käyn nostamassa ohjatusti 2–5 kertaa viikossa. Näen sen hyvänä panostuksena tulevaisuuteen. Painoja nostellessa ei voi ajatella muuta kuin seuraavia toistoja, joten se on hyvä keino päästä irti työasioista, Sanna hymyilee.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hän näkee menevän koko ajan oikeaan suuntaan – ja alueella on tehty paljon hyvää.

– Toivon, että edelleen tulevaisuudessa palvelut ovat edelleen vaikuttavia ja tehokkaita, ja asiakkaita kohtaavia. Tähän on tehty alueella hyvää työtä. Lisäksi teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja on kehitetty todella paljon, ja varmasti siihen panostetaan jatkossakin.   

  Ikäihmisten asiakasohjaus - Oma Häme 

UUTINEN / 06.11.2025

Oma Hämeen asukkaat saavat nyt digitukea puhelimitse ja sähköpostilla

Digituki on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen asukkaille, jotka haluavat käyttää Oma Hämeen digitaalisia palveluita, mutta kaipaavat tukea palvelun valinnassa tai käytössä. 

Oma Häme tarjoaa tukea myös hyvinvointialueen ammattilaisille, jotka auttavat asiakkaita digipalveluiden käyttäjiksi.

– Digituki on tärkeä osa laadukasta asiakaspalvelua ja digipalveluitamme. Sen avulla varmistamme, että jokainen asukas voi asioida sujuvasti ja turvallisesti omalla tavallaan, kertoo digituen projektisuunnittelija Annina Junikka.

Jos tarvitset apua laitteen tai ohjelmien käytössä, ohjaamme sinut alueen yleistä digitukea tarjoavien toimijoiden, kuten kirjastojen, pariin.

Oma Hämeen digituen yhteystiedot ja aukioloajat

Digitukea on tarjolla puhelimitse maanantaisin ja torstaisin klo 9–11. Sähköposteihin vastaamme kolmen arkipäivän kuluessa.
 
Puhelin: 03 629 6569 
Sähköposti: digituki(at)omahame.fi
 
Oma Häme on mukana valtakunnallisessa Digitukiverkostossa.

 Lue lisää Oma Hämeen digitaalisista palveluista

UUTINEN / 04.11.2025

Henkilökeskeinen tietomalli tuo johdolle uutta ymmärrystä asiakaspolkujen johtamiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetty henkilökeskeinen tietomalli ohjaa tarkastelemaan palveluita asiakkaan tarpeista käsin ja tukee vaikuttavaa, tietoon perustuvaa johtamista. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta.

Henkilökeskeinen tietomalli kokoaa eri sote-palveluiden tiedot yhteen hyvinvointialueen käytössä olevaan tietoportaaliin.

– Aiemmin tarkastelu keskittyi pääsääntöisesti yksittäisiin palveluihin. Nyt hyvinvointialueemme asiakkaan palvelupolkua voidaan seurata läpi perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tietoportaalissa asiakkaat on jaettu segmentteihin palvelutarpeen mukaan: satunnaista, jatkuvaa tai monialaista tukea tarvitseviin sekä niihin, joiden kohdalla palvelun tarvetta voidaan ennakoida.

Tieto tukee vaikuttavuuden seurantaa

Asiakassegmenttikohtaista tietoa tuodaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtoryhmälle palveluiden järjestämisen kuukausiraporttien rinnalle. Tietomallin visualisointi on tehty Power BI -raportointityökalulla ja se on avoin koko henkilöstölle. 

Palveluita on mallinnettu useista näkökulmista. Tämän mahdollistaa hyvinvointialueen tietoallas, jolla voi käsitellä joustavasti suuria datamääriä. Antikainen kertoo, että asiakassegmenttikohtainen tarkastelu on herättänyt suurta kiinnostusta johdossa.

– On ymmärretty, että juuri tämä näkökulma on avain vaikuttavuuden seurantaan. Se on avannut meillä tarpeen vaikuttavuuden arvioinnille ja sen seurannan kehittämiselle. 

Pullonkaulat näkyväksi päätöksenteolle

Henkilökeskeisen tietomallin avulla on mahdollista tuoda näkyväksi asiakkaiden palveluissa kohtaamat pullonkaulat. Ne ovat kohtia, joissa asiakas joutuu odottamaan tai jää palveluiden väliin. 

– Asiakas voi käydä toistuvasti eri palveluissa, mutta ei saa apua ongelman juurisyyhyn. Monialaista palvelua tarvitsevat asiakkaat saattavat hakea palvelua sieltä täältä, koska tarpeet voivat olla hajanaisia, joten palvelut eivät välttämättä kohdennu heti oikein, Antikainen kuvailee.

Kun asiakas ei löydä oikeaa palvelua heti, hän saattaa päätyä kiertämään useissa palveluissa, mikä viivästyttää avun saamista ja kasvattaa kustannuksia.

Oma Hämeen tutkija Taina Tarkiainen kertoo, että prosessianalyysin tarpeisiin tehtävä määrittelytyö on parhaillaan käynnissä ja raportointi valmistuu loppuvuoden aikana.

– Tarkastelemme tällä hetkellä kriittisimpiä palveluketjuja. Pyrimme sote-asiantuntijoiden kanssa tunnistamaan merkitykselliset datapisteet. Tavoitteena on tehdä päätöksenteolle näkyväksi ne tekijät, jotka vaikeuttavat asiakkaan etenemistä palveluissa, kertoo Tarkiainen.

Vastuu asiakkaasta selkeytyy

Kun asiakkaan palveluissa kohtaamat pullonkaulat on tunnistettu, heille voidaan rakentaa sujuvat palvelupolut, joissa vastuita entisestään selkiytetään. 

– Tällä hetkellä voi olla edelleen haasteita monipalveluasiakkaiden kokonaisvastuusta, koska palvelut ovat luonnollisesti hajallaan ja moninaisia, Antikainen toteaa.

Tätä ongelmaa on Antikaisen mukaan lähdetty Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ratkomaan. Useita palveluita käyttäville sote-yhteisille asiakkaille on perustettu ohjausryhmä, jonka sote-asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida ja tunnistaa, mitkä tekijät ovat olennaisia palvelun kehittämiseksi. Lisäksi ohjausryhmä arvioi ja ohjeistaa muun muassa asiakkuussuunnitelman laatimiseen ja sen päivittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

– Kehitystyön jatkuessa vastaavaa ohjausta tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, Antikainen sanoo.

– Meillä Oma Hämeessä toimii myös asiakkuusjohtaja. Hänen tehtävänään on tukea ohjausryhmiä esimerkiksi vastuiden määrittelyssä tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee palveluja usealta taholta. Hän varmistaa, että kokonaisuudesta vastaa joku.

Perustyöhön juurtuva toimintatapa

Lähes kaksi vuotta kestänyt hanke on lopuillaan.

– Tämä on vasta ensimmäinen askel. Työ henkilökeskeisen tietomallin kehittämiseksi jatkuu tutkimushankkeen jälkeen osana hyvinvointialueen perustyötä, Tarkiainen korostaa.

Mallin avulla hyvinvointialue pyrkii vahvistamaan päätöksenteon tietopohjaa. Hyvinvointialueen tavoitteena on rakentaa palvelujärjestelmä, joka vastaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta. Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.

Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

UUTINEN / 04.11.2025

Aluehallitus hyväksyi pysäköintimaksut Ahvenistolle ja Viipurintien terveysasemalle

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi esityksen, jonka mukaan asiakas- ja henkilöstöpysäköinti on jatkossa maksullista Assi-sairaalassa, Viipurintien terveysaseman alueella sekä vanhan keskussairaalan pysäköintialueilla Hämeenlinnassa.

Kokouksessa aluehallituksen jäsen Pasi Honkanen (ps.) teki Johanna Häggmanin (kesk.) kannattamana esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotus hävisi äänestyksessä äänin 10-3, joten asian käsittelyä jatkettiin kokouksessa ja pohjaesitys hyväksyttiin.

Pysäköinnin maksullisuuden tavoitteena on parantaa pysäköinnin sujuvuutta ja varmistaa, että paikat ovat ensisijaisesti asiakkaiden ja henkilöstön käytettävissä. Maksullisuus auttaa vähentämään häiriöpysäköintiä, tasapainottaa paikkojen kysyntää ja kattaa pysäköinnin operoinnista, käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Pysäköinnin sujuvuus on tärkeää asiakkaiden asioinnin kannalta. 

Aluehallituksen päätöksen mukaan Ahveniston alueella ja Assi-sairaalan pysäköintitalossa lyhytaikainen pysäköinti maksaa asiakkaille 1,5 euroa tunnilta, ja ensimmäinen puolituntinen on maksuton. Viipurintien pääterveysaseman alueella maksu on 2 euroa tunnilta kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakaspysäköinnin vuorokausimaksu on kaikilla alueilla enintään 9 euroa. 

Maksut otetaan käyttöön Ahveniston alueella Assi-sairaalan toiminnan käynnistyessä maaliskuussa 2026 ja Viipurintiellä kevään aikana. 

Ahveniston sairaala-alueella pysäköinti säilyy maksuttomana ns. E5-alueella, joka sijaitsee nykyisen keskussairaalan päivystyksen lähellä. Pysäköinti Assi-sairaalan alueella voi säilyä maksuttomana pitkäaikaisesti ja usein hoidossa käyville erityisryhmille, kuten esimerkiksi dialyysipotilaille. Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien maksuhuojennuksista päätetään erikseen.

Henkilöstölle käytännön ohjeet erikseen

Henkilöstön sopimuspysäköinti merkityillä ulkoalueilla Ahvenistolla ja Viipurintiellä sekä yöaikaan Assin pysäköintitalossa maksaa 15 euroa kuukaudessa ja sisältää lämpöpaikan käyttöoikeuden. Päiväsaikaan pysäköintitalon kuukausimaksu henkilöstölle on 45 euroa. Ahveniston maksuttomilla alueilla lämpöpaikka maksaa 30 euroa vuodessa. Henkilöstöpaikkojen määrä Assin pysäköintilaitoksessa täsmentyy jatkovalmistelun aikana. Viipurintien yksikössä työskentelevät voivat edelleen vuokrata pysäköintipaikan Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:ltä sopimushintaan, 60 euroa kuukaudessa. Henkilöstöä infotaan erikseen tarkemmin käytännön asioista.

Pysäköintiratkaisut perustuvat Ahveniston sairaalahankkeen yhteydessä tehtyihin liikkumisselvityksiin ja alueen kaavoitukseen, joissa on määritelty sairaalan ja henkilöstön tarvitsemien paikkojen määrä. Tarpeeseen vaikuttavat muun muassa julkisen liikenteen kehitys, liikenneyhteyksien parantuminen, etätyön lisääntyminen ja vanhan sairaala-alueen pysäköintipaikkojen väheneminen.

Käsittelyssä myös talouden toteuma ja riskiraportti

Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan myös tiedoksi talouden toteuman tammi–syyskuulta 2025. Raportin mukaan talous on edennyt pääosin suunnitellusti. Toteumaraportin avulla seurataan hyvinvointialueen taloudellista kehitystä ja arvioidaan mahdollisia muutostarpeita loppuvuoden aikana.

Aluehallitus hyväksyi lisäksi päivitetyn riskienhallintaohjeen ja merkitsi tiedoksi vuoden 2025 riskiraportin sekä riskienhallintasuunnitelman. Päivityksillä varmistetaan, että hyvinvointialueen riskienhallintaprosessit ovat ajantasaiset ja tukevat organisaation strategisia tavoitteita ja toimintavarmuutta.

Tilikauden aikana on tunnistettu riskienhallinnan kehitystarpeita, jotka ovat hallintakeinojen kirjaaminen, vastuutus ja raportointi sekä toteutuneiden riskien tunnistaminen ja niiden toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi ja raportointi. Tunnistetut kehitystarpeet huomioidaan tilikauden 2026 suunnittelussa.

Muut esityslistalla olleet asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 10. marraskuuta.

UUTINEN / 04.11.2025

Yhä useampiin neuvolapalveluihin voi nyt varata ajan digitaalisesti

Tänään 4. marraskuuta alkaen Oma Hämeen neuvolapalveluissa siirryttiin entistä vahvemmin digitaaliseen asiointiin. Asiakkaat voivat varata aikoja yhä useampiin neuvolapalveluihin helposti ja nopeasti verkossa.

Asiakkaat voivat varata ajan digitaalisesti seuraaviin palveluihin:

• 1–6-vuotiaiden lasten määräaikaistarkastukset terveydenhoitajalle
• äitiys- ja lastenneuvolan sekä perhesuunnitteluneuvolan yhteydenottopyynnöt
• raskauden ehkäisyyn liittyvät käynnit terveydenhoitajan vastaanotolle.

Myös ajan peruminen onnistuu digitaalisesti, jos aika on varattu digitaalisesti.

Näin digitaalinen neuvola-ajanvaraus toimii

Ajan voi varata joko Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.

Vapaita aikoja näytetään aina kolmen kuukauden ajalle eteenpäin. Neuvoloiden mahdolliset kesäsulut voivat vaikuttaa vapaisiin aikoihin.

1–6-vuotiaiden lasten määräaikaistarkastusaikaa varattaessa on hyvä muistaa seuraavat asiat:

• ajan voi varata lähelle lapsen syntymäpäivää
• varaaminen edellyttää, että huoltajalla on oikeus asioida lapsen puolesta
• käynnillä tarjotaan myös kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

Jos digitaalinen varaus tai peruminen ei onnistu, apua saa:

• Äitiys- ja lastenneuvolaa koskevissa asioissa neuvola-chatin kautta tai puhelimitse numerosta 03 629 6200
• Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolaa koskevissa asioissa puhelimitse numerosta 03 629 6201

Digitaaliset ajanvaraukset etenevät vaiheittain

Oma Hämeessä digitaalisten ajanvarausten kehittäminen etenee vaiheittain ja suunnitelmallisesti. Ensimmäinen vaihe julkaistiin 9.6.2025, kun 1-vuotiaiden määräaikaistarkastukset tulivat varattaviksi digitaalisesti.

Syksyn kausirokotusten kohdalla digitaaliset ajanvaraukset ovat toimineet hyvin: Ensimmäisen päivän aikana tehtiin lähes 3 000 varausta, ja tähän mennessä digitaalisesti on varattu jo yli 14 000 rokotusaikaa.

– Digitaalinen ajanvaraus on toiminut erittäin hyvin, ja asiakkaat ovat olleet siihen tyytyväisiä. Ratkaisu säästää sekä asiakkaiden että ammattilaisten aikaa ja helpottaa asiointia huomattavasti, kertoo projektipäällikkö Kaisa Malmberg.

Jos lapsen määräaikaistarkastus ei ole nyt ajankohtainen, voit varata kausi-influenssarokotuksen ajan neuvolaan digitaalisesti suoraan Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivuilta.

ARTIKKELI / 03.11.2025

Blogi: Riippuvuuden puheeksiotto – välittämisen voima arjessa

Riippuvuus on ilmiö, joka koskettaa monia – suoraan tai läheisen kautta. Se ei aina näy ulospäin, eikä sitä aina tunnisteta ajoissa. Siksi puheeksiotto on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä haittoja ja tukea muutosta. Se ei ole syyttelyä, vaan välittämistä. Se on teko, joka voi muuttaa elämän suunnan.

Mitä riippuvuus on – ja miksi se voi jäädä huomaamatta?

Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Se voi ilmetä pakonomaisena tarpeena käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Fyysisessä riippuvuudessa keho tottuu aineeseen, psyykkisessä käyttö lievittää esimerkiksi ahdistusta tai tylsyyttä, ja sosiaalisessa riippuvuudessa korostuu tarve kuulua ryhmään tai saada hyväksyntää.

Usein riippuvuus mielletään yksilön ongelmaksi, vaikka siihen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset tekijät. Lääketieteellisesti kyse on aivojen sairaudesta, jossa kyky hallita käyttöä heikentyy. Arkikielessä riippuvuus saatetaan nähdä tapana tai tottumuksena – erityisesti nuorten keskuudessa – eikä sen haitallisuutta aina tunnisteta.

Varhainen puuttuminen – miksi se on tärkeää?

Puheeksiottaminen ajoissa voi:
•    Ehkäistä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja
•    Auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle
•    Ylläpitää toivoa, välittämistä ja muutoksen mahdollisuutta
•    Suojata kehittyviä aivoja – erityisesti nuorilla
•    Säästää resursseja – ehkäisy on tehokkaampaa kuin korjaaminen

Nuoren kohdalla aikuisen rooli on erityisen tärkeä. Nuori ei aina itse tunnista ongelmaa, mutta voi hyötyä tiedosta ja tuesta. Aikuinen voi olla se, joka näkee ensimmäiset merkit ja uskaltaa kysyä.

Miten ottaa riippuvuus puheeksi?

Puheeksiotto vaatii herkkyyttä, kunnioitusta ja rohkeutta. Tässä muutamia käytännön vinkkejä:

1.    Valitse oikea hetki ja paikka. Keskustele rauhallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä, kahden kesken.
2.    Aloita huolen ilmaisemisella. Esimerkiksi: “Olen huomannut, että… ja haluaisin jutella siitä.”
3.    Kysy – älä syytä. Käytä avoimia kysymyksiä: “Miten sä itse koet sun pelaamisen/juomisen?” tai “Oletko miettinyt, miksi käytät?”
4.    Kuuntele aidosti. Älä tuomitse tai vähättele. Anna tilaa kertoa oma näkökulma.
5.    Tuo huoli esiin rakentavasti. Kerro, mitä olet huomannut ja miksi se huolestuttaa sinua.
6.    Tarjoa tukea – älä uhkaa. “Haluaisin, että voit hyvin – voitaisko miettiä yhdessä, mitä tälle voisi tehdä?”
7.    Hyödynnä tietoa ja ymmärrystä. Kerro, että riippuvuus ei ole heikkoutta. Etsikää tietoa yhdessä.