UUTINEN / 11.06.2026

Oma Häme seuraa palvelujen laatua ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 15. kesäkuuta laadun ja omavalvonnan vuosiraporttia sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvitystä vuodelta 2025. Raportit tarjoavat kattavan kuvan hyvinvointialueen palvelujen laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja asiakkaiden kokemuksista sekä heidän oikeuksiensa toteutumisesta.

Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää asukkaille heidän tarpeidensa mukaiset laadukkaat ja turvalliset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Omavalvonnalla seurataan palvelujen toteutumista ja varmistetaan, että mahdollisiin epäkohtiin puututaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Vuoden 2025 omavalvontaraportin mukaan monissa palveluissa saavutettiin hyviä tuloksia. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy toteutui lähes kaikissa tapauksissa määräajassa. Pelastustoimen toimintavalmiusajat pysyivät pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisina, ja ikääntyneiden asumispalveluiden henkilöstömitoitus toteutui aiempaa useammassa yksikössä.

Laadun ja omavalvonnan raportin tilastointi perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietoihin, tulosalueiden tuottamiin tietoihin sekä Oma Hämeen tietoportaalista saatavaan aineistoon.

Raportti nostaa esiin myös kehittämiskohteita. Lastensuojelun ja vammaispalvelujen palvelutarpeen arvioinnit eivät toteudu täysimääräisesti määräajoissa, samoin joissakin terveydenhuollon palveluissa hoitoon pääsy ei toteudu tavoiteajassa. Omavalvonnan perusteella käynnistettyjä kehittämistoimia jatketaan palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja turvallisuuden vahvistamiseksi.

Vuonna 2025 hyvinvointialueella tehtiin yli 13 600 asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitusta. Ilmoitusten avulla tunnistetaan riskejä ja kehitetään toimintaa entistä turvallisemmaksi.

Asiakaskokemus ja osallisuus vahvistuivat

Vuonna 2025 Oma Häme kehitti edelleen asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia ja palautetiedon hyödyntämistä. Hyvinvointialueen suositteluindeksi (NPS) oli 83,8, mikä perustui yli 84 000 asiakaskyselyvastaukseen. Lisäksi hyvinvointialue sai vuoden aikana yli 2 500 vapaamuotoista asiakaspalautetta.

Asukkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen vahvistettiin muun muassa asiakasraatien, asukaspoolin ja kehittäjäasiakastoiminnan avulla. Asukaspoolissa oli vuoden lopussa 70 jäsentä ja kehittäjäasiakasrekisterissä 50 henkilöä. Asiakaspalautetiedon hyödyntämiselle luotiin yhtenäinen toimintamalli, ja osallisuusohjelman toimenpiteitä vietiin käytäntöön eri palveluissa.

Raportin mukaan myös yhdenvertaisuuden edistäminen eteni suunnitellusti. Hyvinvointialueella määriteltiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toimenpiteet vastuuhenkilöineen sekä kuvattiin kokemusosaajatoiminnan toimintamalli ja eettiset periaatteet. Näillä toimilla pyritään varmistamaan, että asukkaiden näkemykset huomioidaan palvelujen kehittämisessä entistä systemaattisemmin.

Raportin mukaan omavalvonnan rakenteita ja käytäntöjä on vahvistettu vuoden 2025 aikana. Valviran omavalvontamääräyksen vaatimuksia on toimeenpantu palveluiden omavalvontasuunnitelmissa, riskienhallintaa on kehitetty järjestelmällisesti ja lääkehoidon turvallisuutta on parannettu yhtenäistämällä toimintatapoja. Lisäksi hyvinvointialue on vähentänyt palvelujen alueellisia eroja, mikä edistää asukkaiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin.

Potilas- ja asiakasasiavastaaville yli 2 000 yhteydenottoa

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvityksestä käy ilmi, että Oma Hämettä koskevien kanteluiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta, mutta muistutusten määrä on pysynyt ennallaan.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat vastaanottivat vuoden 2025 aikana vajaat 2 300 yhteydenottoa. Asiakkaat ja potilaat ottivat yhteyttä erityisesti palvelujen toteuttamiseen, hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, päätöksiin sekä tiedonsaantiin liittyvissä asioissa. Sosiaalihuollossa suurin osa yhteydenottajista on asiakkaan läheisiä tai laillisia edustajia. Terveydenhoidon asiakkaat ottavat selvästi yleisimmin itse yhteyttä.

Terveydenhuollossa yhteydenotot liittyivät usein hoidon laatuun, hoitoon pääsyyn ja potilasvahinkoepäilyihin. Sosiaalihuollossa korostuivat palvelujen toteuttamiseen, päätöksentekoon sekä tietosuojaan ja tiedollisiin oikeuksiin liittyvät kysymykset.

Selvityksen mukaan asiakkaat ja omaiset kaipaavat erityisesti selkeää viestintää, perusteltuja päätöksiä sekä tietoa siitä, miten palveluprosessit etenevät. Terveydenhuollossa palautteissa korostui tarve avoimeen vuorovaikutukseen ja oikea-aikaiseen informointiin. Asiakasmaksuihin ja palveluseteleihin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät aiemmasta.

Sosiaalihuollossa yhteydenottojen määrä kasvoi erityisesti lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Ikääntyneiden palveluissa yhteydenotot puolestaan vähenivät edellisvuoteen verrattuna.

Pelastuspalveluissa ensihoidon asiakkaat ottivat yhteyttä eniten kuljettamatta jättämisen vuoksi sekä hätäkeskuksen ja Kanta-Hämeen päivystysavun ohjaukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

Raportit julkaistaan avoimesti

Omavalvontaohjelman raportointi sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys perustuvat lainsäädäntöön, jonka mukaan hyvinvointialueiden on julkaistava säännöllisesti tiedot omavalvonnan havainnoista ja niiden perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Myös potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Raporttien tavoitteena on lisätä toiminnan avoimuutta, vahvistaa tiedolla johtamista sekä tukea palvelujen jatkuvaa kehittämistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Omavalvonnan vuosiraportti sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien vuosiselvitys löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteistä.

Aluehallituksen 15.6.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 11.06.2026

Oma Häme valmistelee yhteistyön uudistamista Koivikko-kodin kanssa

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan 15. kesäkuuta esitystä, jonka mukaan Oma Häme käynnistäisi yhdessä Koivikkosäätiö sr kanssa selvityksen yhteistyön kehittämisestä ja nykyisen yhteistyösopimuksen päivittämisestä.

Koivikkosäätiö ylläpitää Hämeenlinnassa toimivaa Koivikko-kotia, joka on osa saattohoidon ja palliatiivisen hoidon palveluketjua Kanta-Hämeessä. Koivikko-koti toimii Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivisen keskuksen saattohoitokotina sekä erityistason saattohoitopalvelun tuottajana hyvinvointialueella. Lisäksi se tekee tiivistä yhteistyötä palliatiivisen kotisairaalan kanssa. Vuonna 2025 Koivikko-koti tuotti palveluja reilulle 300 asiakkaalle.

Hyvinvointialueen ja Koivikkosäätiön välinen nykyinen yhteistyösopimus on tehty vuonna 2021. Sen jälkeen sekä hyvinvointialueen organisaatio että palvelurakenne ovat muuttuneet merkittävästi, ja yhteistyö Koivikkosäätiön kanssa palliatiivisten potilaiden hoitopolulla on tiivistynyt. Nykyinen sopimus ei vastaa enää hyvinvointialueen eikä Koivikko-kodin tarpeisiin.

Selvityksen tavoitteena olisi arvioida yhteistyön nykytilaa, Koivikkosäätiön asemaa hyvinvointialueen palvelukokonaisuudessa sekä mahdollisuuksia vahvistaa erityistason saattohoitoa ja palliatiivisen hoidon palveluja tulevaisuudessa. Tarkastelussa huomioitaisiin myös Koivikkosäätiön valmisteilla oleva uudisrakennus, joka voi avata uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Esityksen mukaan selvitys toteutettaisiin yhteistyössä Koivikkosäätiön kanssa, ja sen olisi tarkoitus valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Aluehallituksen 15.6.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 11.06.2026

Kanta-Hämeen lionsklubit loivat Assi-sairaalan lasten ja nuorten yksikköön leijonanpesän

Yhteistyö tuotti hedelmää tälläkin kertaa, kun 12 kantahämäläistä lionsklubia yhdisti voimansa ja lahjoitti Ahveniston sairaalan eli Assin lasten ja nuorten yksikköön vanhemmille tarkoitetun rentoutumistilan – leijonanpesän – sisustuksen.

Lions Club Hämeenlinna Linnattarien ja huoneen suunnitteluryhmän jäsen Sinikka Uolan mukaan sisustuksen lähtökohtana oli, että tilasta saadaan kodinomainen.

- Lopputuloksena saatiin aikaan rauhallinen paikka, jossa voi vaikka keitellä kahvia, kuunnella musiikkia ja nautiskella hierontatuolissa. Siellä saa levollisen hetken, Uola kertoo.

- Usein vanhemmat eivät halua odotella esimerkiksi lapsensa leikkausta sairaalan kahviossa tai muissakaan yleisissä tiloissa, sillä heidän ajatuksensa ovat niin vahvasti lapsen luona, lasten ja nuorten yksikön osastonhoitaja Mari Kesälä sanoo.

- Huone on erinomainen paikka vanhemmille rauhoittua ajatuksineen, hän jatkaa.

Leijonaperhe yhdessä, isä vartioi

Leijonanpesä on ehtinyt kerätä jo paljon positiivista palautetta. Sen ensimmäisiin asukkaisiin kuulunut äiti tiivistää ajatuksiaan huoneen vieraskirjassa:

- Joskus sekunnit tuntuvat pitkiltä. Huoneen jokainen sentti tulee tutuksi. Ihanaa, kun on paikka, jossa voi hetken hengähtää. Juoda kupin teetä ja kohta olla taas valmis lohduttamaan, rohkaisemaan ja kanssaelämään lapsen sen hetkistä todellisuutta. Hierontatuoli – IHANA, äiti kirjoittaa.

Leijonanpesään astuessa yksi asia kiinnittää heti huomion – sen seinällä komeileva maalaus leijonaperheestä. Kyseessä on taitelija Saga Järvisen akrylliteos. Järvinen kuvailee teosta rauhalliseksi ja lempeäksi.

- Teos tuo turvaa. Pennut ovat perheen lähellä ja isä vartioi, Järvinen kertoo.

Minuuttiaikataululla

Assin lasten ja nuorten yksikkö hoitaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lapsia.

- Meillä hoidetaan kaikkia erikoissairaanhoitoa tarvitsevia 0–16-vuotiaita. Osastohoitoa sekä päiväsairaala- ja poliklinikkatoimintaa, Mari Kesälä luettelee.

Uuteen Assi-sairaalaan yksikön muutto sujui maaliskuussa ongelmitta.

- Muutto sujui erinomaisesti, koska se oli niin hyvin suunniteltu etukäteen. Minuuttiaikataululla, Kesälä naurahtaa.

- Muuttoa sujuvoitti myös hyvä onni, sillä meillä oli muuton aikaan ainoastaan yksi lapsi osastolla.

Yksikkö on toiminut Assissa nyt noin kolme kuukautta, ja kaikki on mennyt pääasiassa hyvin.

- Jos jossain kohtaa esimerkiksi jokin järjestelmä ei ole toiminut niin kuin pitää, niin siihenkin on tilanteen mukaan henkilökunta sopeutunut.

ARTIKKELI / 10.06.2026

Blogi: Soten korjausliike vai uusi kierros jossittelua?

Kuluvan vuoden aikana on noussut näkemyksiä siitä, miten sotea pitäisi korjata (pelastustoimi on ilmeisesti kunnossa, kun siitä puhutaan hyvin vähän). Nämä ajatukset ovat näkyneet myös arviointiryhmien esityksissä niillä alueilla, jotka ovat arviointimenettelyssä. Arviointiryhmien työssä erikoissairaanhoidon keskittäminen on ollut yksi keskeisimmistä – ellei jopa näkyvin – teema.

Lapissa tämä on näkynyt keskusteluna Meri-Lapin palvelurakenteesta, ja Keski-Suomessa on esitetty tiettyjen erikoisalojen keskittämistä Pohjois-Savoon. Keskittämisen lisäksi alueita on pyydetty lisäämään yhteistyötä ja monissa yhteyksissä on melko suoraan esitetty, että alueiden määrää tulisi vähentää, jotta syntyisi "isommat hartiat". Nämä suorat esitykset perustuvat nimenomaan talouslukuihin, mutta välillä tuntuu siltä, että meillä on tässä valtakunnassa käytössä erilaisia taskulaskimia. En nimittäin ymmärrä, miten nämä kaksi tekijää yksinään ratkaisisivat soten keskeiset ongelmat.

On totta, että erikoissairaanhoito yksittäisenä kokonaisuutena on merkittävä menoerä hyvinvointialueiden budjeteissa, se muodostaa noin kolmanneksen kokonaiskustannuksista. Kyse on kuitenkin hoidoista ja palveluista, joita ei käytännössä voida lopettaa. Tai voidaan, mutta seuraukset olisivat potilaille kohtalokkaita. Jos palveluita ei lopeteta, miten toiminnan siirtäminen alueelta A alueelle B sitten säästäisi merkittävästi rahaa? Jonkin verran säästöjä voi syntyä palveluiden kokoamisesta yhteen hallinnollisesta näkökulmasta (hyvin pieni säästö), mutta saman hoidon tai vastaanottokäynnin potilas tarvitsee riippumatta siitä, tapahtuuko se alueella A vai alueella B.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna etäisyydet kasvavat ja välilliset kustannukset lisääntyvät. Ihmiset joutuvat olemaan pidempään poissa töistä, matkakulut kasvavat ja palveluiden saavutettavuus heikkenee. Sitten tulee vaikein kysymys: jos toiminta X siirretään alueelta A alueelle B, on hyvin todennäköistä, että alueelle A jää vajaakäytöllä olevia tiloja ja alueella B tarvitaan lisää kapasiteettia. Jos siirtyvä toiminta olisi esimerkiksi osa leikkaustoiminnasta, seurauksena voisi olla, että toisaalla leikkaussaleja jää tyhjiksi ja toisaalla rakennetaan uusia tai laajennetaan olemassa olevia tiloja. Toinen keskustelussa usein unohtuva näkökulma on toiminnallinen kokonaisuus. Ei ole sattumaa, että sairaala ja sen päivystys rakentuvat tiettyjen erikoisalojen ympärille. Ei tuolikaan pysy kunnolla pystyssä, jos siitä katkaisee yhden jalan – ja satulatuoli taitaa romahtaa.

Puretaan väliin vielä yksi myytti: isompi yksikkö ei tarkoita sitä, että toiminta olisi laadukkaampaa. Terveydenhuollossa tärkeintä on, että hoito on laadukasta ja potilasturvallista. Jos sairaala ei pysty tuottamaan laadukasta hoitoa, toimintaa ei pidä jatkaa sellaisenaan, sanoi eräs johtajaylilääkärikin aikoinaan. Se pitää korjata tai tarvittaessa siirtää toiseen sairaalaan. Eli keskittäminen ei itsessään ole laadun tae, eikä suurempi yksikkö ole automaattisesti parempi kuin pienempi.

Kurkataanpa sitten kustannuspuolta, sillä se näyttää olevan esitysten ytimessä. Toimin aikoinaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelutuotantojohtajana, ja yksi tehtävistäni oli optimoida palvelutuotannon kustannusrakennetta. Kävimme läpi useita erikoisaloja siitä näkökulmasta, olisiko palvelu järkevää tuottaa itse vai ostaa toiselta sairaanhoitopiiriltä tai yksityiseltä toimijalta. Joka kerta, kun arvioimme kokonaiskustannuksia, olivat ostopalveluiden kustannukset joko samalla tasolla tai korkeammat kuin omassa tuotannossa. Lisäksi tunnistimme välillisiä kustannusriskejä, koska erikoissairaanhoito on toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi ortopedi saattaa tarvita neurologin konsultaatiota osana hoitoprosessia. Jos neurologia olisi keskitetty alueelle X, jokainen konsultaatio muodostaisi uuden laskutettavan kustannuserän, eikä yhteistyö olisi samanlaista kuin oman talon sisällä tehty. Ammattilaiset eivät ole robotteja, vaan ihmisiä, jotka toimivat työyhteisössä. Tästä näkökulmasta en ymmärrä, mistä todellinen säästö syntyisi, jos erikoissairaanhoitoa siirretään paikasta toiseen.

Ymmärrän kyllä, että erittäin pitkällä aikavälillä, esimerkiksi 15–20 vuoden perspektiivissä, säästöjä voi syntyä. Siihen mennessä palvelut, teknologia ja hoitomenetelmät ovat kuitenkin todennäköisesti muuttuneet merkittävästi. Tällöin tämän päivän keskittämisratkaisut voivat osoittautua tarpeettomiksi tai jopa kustannuksia lisääviksi ja laatua heikentäviksi. Voimme loputtomasti väitellä erikoissairaanhoidon työnjaosta, mutta todelliset säästöt syntyvät tarveperusteisesta yhteistyöstä, ei valtakunnallisesti ohjatusta yhteistyöstä.

Sisä-Suomen YTA-alueella, johon kuuluvat Kanta-Hämeen lisäksi Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, yhteistyötä tehdään jo monilla osa-alueilla. Meillä on muun muassa Sydänsairaala, Coxa, Fimlab ja Tuomi Logistiikka. Nämä yhteistyökokonaisuudet eivät ole syntyneet siksi, että meitä olisi ohjattu tekemään yhteistyötä. Ne ovat syntyneet alueiden omasta tahtotilasta sekä yhteisesti tunnistetusta tarpeesta. Voisi olla, että meillä olisi yhteinen Tähtisairaala, jos se olisi sopinut hallitusohjelmaan, mutta ei sopinut Sipilän kaudella. Epäilenkin, että valtion "informaatio-ohjaus" pikemminkin syventää poteroita kuin avaa uusia yhteistyökanavia.

Onko alueiden yhdistäminen sitten se paljon puhuttu hopealuoti? Jokainen hyvinvointialueiden talouslukuja tarkastellut näkee melko nopeasti, ettei ole. Rakenteiden muuttaminen tässä hetkessä aiheuttaisi vain uuden käänteen, joka pysäyttäisi kehittämistyön pitkäksi aikaa. Hyvinvointialueiden yhdistäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että seuraavat 2–3 vuotta käytettäisiin taas organisaatio- ja johtamisrakenteiden rakentamiseen sekä toiminnan vakauttamiseen. Lisäksi syntyisi huomattava määrä kustannuksia tietojärjestelmien yhteensovittamisen, palveluiden yhdistämisen ja toiminnan harmonisoinnin kautta.

Käytännössä moni asia alkaisi jälleen alusta, samalla tavalla kuin hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuonna 2023. Onko siis järkevää esittää, että koko soten uudistusrumba käynnistetään uudelleen ja kesken nykyisen järjestelmän vakiinnuttamisen? Saa olla aikamoinen taikuri, joka taikoo kahdesta tai kolmesta köyhästä alueesta rikkaan alueen pelkästään hallintoa vähentämällä, koska samat palvelut on joka tapauksessa tuotettava väestölle.

Yksi alueiden yhdistämiseen liittyvä näkökulma jää kuitenkin vähälle huomiolle: poliittinen järjestelmä. Alueiden yhdistyminen voisi muuttaa vaalipiirejä, poliittisia voimasuhteita ja päätöksenteon painopisteitä sekä siirtää päätöksentekoa kauemmas osasta asukkaita. En sukella tähän teemaan tämän syvemmin. Totean kuitenkin sen, että virkamiehen näkökulmasta päätöksentekokykyinen poliittinen rakenne on ratkaisevan tärkeä asia. Kanta-Hämeessä meillä on ollut päätöksentekokykyä, siitä iso kiitos poliittisille päättäjille.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että rahoitusjärjestelmällä ajetaan alueita vähitellen taloudelliseen ahdinkoon, jotta alueiden määrän vähentämisestä tulisi poliittisesti helpompi vaihtoehto. On erikoista, että valtakunnallisesti käydään hyvin vähän keskustelua siitä, että rahoitusjärjestelmän ns. tekniset tarkistukset leikkasivat hyvinvointialueilta muutamassa kuukaudessa noin 695 miljoonaa euroa. Samalla meillä on useita alueita, joiden pitäisi nopeasti ikääntyvän väestön keskellä tuottaa sote- ja pelastuspalvelut käytännössä rahoituksen nollakasvulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sopimusten mukaiset palkankorotukset, inflaation vaikutukset ja muut kustannusten nousut on katettava täysimääräisesti toiminnasta säästämällä.

Jotain on todella pahasti pielessä, jos järjestelmä toimii näin. Jos kuntien valtionosuusjärjestelmästä leikattaisiin vuositarkistuksen yhteydessä 695 miljoonaa euroa, keskustelu olisi todennäköisesti huomattavasti äänekkäämpää. Nyt asia jäi yllättävän vähälle huomiolle, vaikka vaikutukset hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiin ovat erittäin merkittäviä.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme

UUTINEN / 10.06.2026

Sosiaalihuollon järjestelmäuudistus aiheuttaa viiveitä maksuihin

Oma Häme on päivittänyt sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiään, ja uuden järjestelmän käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Käyttöönoton yhteydessä osa asiakkaiden tiedoista joudutaan siirtämään uuteen järjestelmään käsin. Tästä johtuen joidenkin asiakkaiden maksujen käsittely ja maksaminen voivat viivästyä.

Viiveet koskevat erityisesti lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaissosiaalityön kautta maksettavia tukia, korvauksia ja muita maksuja.

Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään tilanteen vuoksi. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi olla yhteydessä oman palvelunsa Ensilinjaan.

Yhteystiedot kiireellisissä tilanteissa:

Aikuissosiaalityön Ensilinja
Puhelin: 03 629 6566
Palveluaika: ma–pe klo 9–11
Sähköposti: taloudellinentuki@omahame.fi

Vammaissosiaalityön Ensilinja
Puhelin: 03 629 6578
Tekstiviestinumero: 040 629 6255
Palveluaika: ma–pe klo 9–12
Sähköposti: vammaissosiaalityo.ensilinja@omahame.fi

Perhekeskuksen Ensilinja
Puhelin: 03 629 6200
Palveluaika: ma ja ke-to klo 8–15 sekä ti ja pe klo 8–12. 
Yhteyttä voi ottaa myös Perhekeskus-chatin kautta samoina palveluaikoina.

Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa ja kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä järjestelmäuudistuksen käyttöönoton aikana.

Järjestelmäpäivitys aiheuttaa viiveitä myös täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalveluiden hakemusten käsittelyyn. Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä

UUTINEN / 09.06.2026

Aluevaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen

Aluevaltuusto oli koolla Hämeenlinnassa 9. kesäkuuta ennen kesätaukoaan. Aluevaltuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2025.

Sen mukaan vuosi 2025 oli Oma Hämeelle myönteisen kehityksen vuosi. Hyvinvointialue teki ensimmäistä kertaa ylijäämäisen tuloksen, kun tilikauden tulos oli 23,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden paraneminen kertoo onnistuneista sopeutustoimista, toiminnan tehostamisesta sekä henkilöstön ja johdon sitoutumisesta muutoksiin. Vaikka talouden suunta on oikea, hyvinvointialueella on edelleen noin 85 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä, jonka kattaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia tulevina vuosina. 

Tarkastuslautakunnan mukaan hyvinvointialue on onnistunut turvaamaan lakisääteiset palvelut talouden sopeutuksesta huolimatta. Hoitoon pääsy, palvelujen saatavuus ja asiakaskokemus ovat säilyneet pääosin hyvällä tasolla. Lautakunta nostaa kehityskohteiksi kuitenkin palvelujen vaikuttavuuden mittaamisen ja asiakastiedon hyödyntämisen. 
Arviointikertomuksessa nostetaan esiin myös uuden Ahveniston sairaalan onnistunut toteutus. Hanke valmistui etuajassa ja alittaa budjetin. 

Tarkastuslautakunta on arvioinut erityisesti sosiaalipalveluja, perhekeskuksen palveluja ja lastensuojelua. Palveluissa on nähtävissä myönteistä kehitystä, mutta myös kehittämistarpeita, esimerkiksi henkilöstön kuormituksen hallinnassa. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän hankinnan viivästymiseen ja siihen liittyviin riskeihin.

Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta esittää aluehallitukselle neljä kysymystä, jotka koskevat henkilöstön onnistumiskeskusteluja, konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumista, sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän tilannetta sekä ADHD-potilaiden hoidon vastuunjakoa ja resurssien riittävyyttä kouluterveydenhuollossa. Aluehallituksen tulee antaa vastauksensa aluevaltuustolle syyskuun loppuun mennessä. 

Valtuutetut käyttivät arviointikertomuksesta puheenvuoroja, jossa nostettiin esille muun muassa Omavoima-palvelun rooli nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitamisessa sekä huoli lastensuojelussa työskentelevien työn kuormittavuudesta. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on luettavissa kokouksen esityslistan liitteistä. 

Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään laissa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tuottaa arviointitietoa aluevaltuustolle, valvoa sidonnaisuusilmoitusvelvollisuuden toteutumista, valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat aluevaltuuston päätettäväksi sekä valvoa tilintarkastajan työn toteutumista.

Aluevaltuusto myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja merkitsi tiedoksi vuoden 2025 tilintarkastuskertomuksen. Aluevaltuusto myös myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja viranhaltijoille. Tilinpäätös osoittaa 23,9 miljoonan euron ylijäämäistä tulosta. Tulos oli selvästi muutettua talousarviota parempi toimintatuottojen kasvun ja toimintakulujen ennakoitua pienemmän toteuman ansiosta. Hyvinvointialueen kertynyt alijäämä on kuitenkin edelleen 85,3 miljoonaa euroa. 

Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Uusi laki alijäämien kattamisesta astui voimaan 1. kesäkuuta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö. 

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi raportin hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmien toteutumisesta vuonna 2025. Raportointi koskee kahta talouden tasapainottamisohjelmaa, palveluverkkomuutoksia sekä käyttötalouden sopeuttamistoimia. Ohjelmien tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua, saavuttaa merkittäviä säästöjä ja kattaa hyvinvointialueen alijäämät. Tasapainottamistoimien toteutumista seurataan säännöllisesti aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Palveluverkkomuutosten toimeenpano on käynnistynyt suunnitellusti. Muutosten taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle säännöllisesti ohjelman edetessä.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 hyvinvointiraportin, joka kokoaa yhteen tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja niiden edistämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Raportti perustuu alueellisen hyvinvointisuunnitelman 2025–2028 tavoitteisiin ja sisältää myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumisen seurannan, sosiaalisen raportoinnin yhteenvedon sekä ikääntyneiden asumisen kehittämistä koskevan suunnitelman. 

Hyvinvointityötä tehdään Kanta-Hämeessä erityisesti neljän tavoitteen ympärillä: osallisuuden, yhdenvertaisuuden, turvallisen arjen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Raportissa korostuu vahvasti ennaltaehkäisevän työn merkitys sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön pitkäjänteiset vaikutukset. Lue lisää hyvinvointiraportista: Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä

Aluevaltuuston 9.6.2026 kokouksen esityslista

Katso kokouksen tallenne
 

UUTINEN / 09.06.2026

Kesän yleisimmät terveyshuolet – katso kotikonstit ja milloin pitää hakeutua hoitoon

Kesällä nautitaan lämmöstä, luonnosta ja lomailusta – mutta samalla vastaan voi tulla myös erilaisia terveyshuolia. Kokosimme yhteen kesän yleisimpiä vaivoja sekä vinkkejä niiden ehkäisyyn, itsehoitoon ja hoitoon hakeutumiseen.

Kesän yleisiä vaivoja ovat esimerkiksi:

• hyönteisten pistojen aiheuttama kutina ja turvotus
• punkin puremat
• kausiallergian oireet
• lämpöuupumus ja auringonpistos
• virtsatietulehduksen oireet
• seksitautiepäilyt.

Katso vinkit kesän terveyshuolien ehkäisyyn, itsehoito-ohjeita sekä ohjeet hoitoon hakeutumiseen

Huolehdi itsestäsi helteellä

Kuuma sää rasittaa elimistöä nopeasti. Riittävä juominen, kevyt vaatetus ja tauot auringosta auttavat ehkäisemään lämpöuupumusta. Erityisesti lasten, ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden vointia kannattaa seurata hellepäivinä tavallista tarkemmin.

Lue, miten huolehdit itsestäsi helteellä

Tarvittaessa saat ammattilaisen apua myös kesällä

Usein kesän terveyshuolet helpottavat kotikonstein. Jos itsehoito ei kuitenkaan riitä tai oireet huolestuttavat, saat yhteyden ammattilaiseen helposti Terveys-chatin kautta arkipäivisin klo 8–20. Terveys-chat palvelee Oma Häme -sovelluksessa ja verkkosivujen Aloita chat -painikkeen kautta – myös mökiltä tai matkan päältä.

Jos et voi asioida digitaalisesti tai chat on suljettu, soita kiireellisissä terveysasioissa numeroon 116117. Päivystysapu, kiireellisen hoidon Ensilinja palvelee ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Hätätilanteessa soita aina numeroon 112.

UUTINEN / 09.06.2026

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja palvelusetelisääntökirjoja

Maanantaina 8. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli useita talouteen sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä asioita. Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tammi–huhtikuulta 2026. Neljän ensimmäisen toimintakuukauden jälkeen tulos oli 14,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintakulut ovat samaan aikaan kuitenkin kasvaneet verrattuna viime vuoteen muun muassa henkilöstömenojen, ostopalvelujen sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannusten nousun vuoksi.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2027 talousarvioraamin, suunnittelukehyksen ja talousarvion laadintaohjeet. Hyvinvointialueen on edelleen tasapainotettava talouttaan kattaakseen aiempina vuosina syntyneet alijäämät. Taloussuunnitelmaan sisältyy vuosille 2027–2029 yhteensä reilun 68 miljoonan euron tasapainottamistoimet, joista lähes 15 miljoonaa euroa kohdistuu vuoteen 2027.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeen ensimmäisen vuosineljänneksen raportin. Raportissa käsiteltiin muun muassa sairaalan käyttöönottoon liittyviä kalustus- ja varusteluvaiheita, muuttojen toteutusta, riskienhallintaa sekä kustannusseurantaa.

Palvelusetelisääntökirjoihin päivityksiä

Aluehallitus hyväksyi uuden sääntökirjan vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja lyhytaikaiseen huolenpitoon. Uudistus laajentaa palvelusetelin käyttöä kehitysvammaisten henkilöiden lisäksi muihin vammaisryhmiin, mahdollistaa lyhytaikaisen huolenpidon järjestämisen palvelusetelillä ja päivittää palvelusetelien arvot vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Sääntökirja tulee voimaan 1. lokakuuta.

Samassa yhteydessä hyväksyttiin uudistettu henkilökohtaisen avun ja muun kotiin annettavan palvelun palvelusetelisääntökirja. Muutoksella palveluseteliä voidaan käyttää nykyistä laajemmin myös muun lyhytaikaisen huolenpidon järjestämiseen kuin vain omaishoitajan vapaan ajaksi. Lisäksi sunnuntai- ja pyhäkorvausten tasoa muutetaan kustannusten hillitsemiseksi. Sääntökirja tulee voimaan 1. lokakuuta.

Hammashoitoloiden siirroista äänestys

Aluehallitus käsitteli myös suun terveydenhuoltoon kaavailluista muutoksista jätettyä oikaisuvaatimusta. Sydänlammin kyläyhdistys ry ja Hauhon Pitäjä ry ovat vaatineet, että aluehallitus peruu Lammin ja Hauhon hammashoitoloiden palveluiden siirtymisen Jukolan ja Viipurintien terveysasemille tai lykkää palveluiden siirtymistä.

Muutokset perustuvat aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen, jonka mukaan hammashoitoa voidaan koota isompiin yksiköihin. Oma Häme on suunnitellut muutoksia, koska suuremmissa yksiköissä hammashoidossa voidaan saavuttaa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä muun muassa laitteiden tehokkaammalla käytöllä, tukipalvelujen keskittämisellä sekä uusien toimintamallien käyttöönotolla. Terveydenhuollon toimialajohtaja teki viranhaltijapäätöksen Lammin ja Hauhon hammashoitoloiden siirtymisestä huhtikuussa. Muutokset on tarkoitus toteuttaa loppuvuonna.

Sydänlammin kyläyhdistys ry ja Hauhon Pitäjä ry perustelivat oikaisuvaatimustaan muun muassa sillä, että säästöjen syntyminen siirroista on epävarmaa. Yhdistysten mukaan tehokas toiminta on mahdollista myös pienemmissä yksiköissä.

Aluehallituksen jäsen Johanna Häggman (kesk.) esitti, että oikaisuvaatimus hyväksyttäisiin, koska aluevaltuuston vuonna 2024 tekemä palveluverkkopäätös on mahdollistava, eikä velvoita siirtoihin. Häggmanin muutosesitys kuitenkin kaatui äänestyksessä, ja aluehallitus päätti äänin 11-2 hylätä oikaisuvaatimuksen.

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 15. kesäkuuta. Aluevaltuusto on koolla jo tiistaina 9. kesäkuuta - kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluehallituksen 8.6.2026 kokouksen esityslista

ARTIKKELI / 08.06.2026

Tekoäly keventää hoitotyön johtajien aivokuormaa – uusi opinnäytetyö nostaa esiin konkreettiset hyödyt

Hoitotyön johtajat työskentelevät jatkuvasti muuttuvassa ja kuormittavassa työympäristössä, jossa henkilöstöpula, kasvavat vaatimukset ja tiedon määrä lisäävät kognitiivista kuormaa. 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Digitaaliset palvelut sosiaali- ja terveysalalla YAMK-tutkintoa suorittavat Mari Koivuranta (kuvassa vasemmalla) ja Vera Paalanen tutkivat opinnäytetyössään tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia hoitotyön johtajan aivokuorman keventämiseen. Tekoälyä hyödyntämällä hoitotyön johtaja voi kohdistaa oman kognitiivisen työpanoksensa tehokkaammin sitä vaativiin tehtäviin.

Tekoäly hoitotyön johtajan tukena

Opinnäytetyön tuloksissa tekoälylle kuvattiin mahdollisuuksia informaatiotyöskentelyn tueksi sekä paremman tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi. Tekoäly toimii johtajan päätöksenteon tukena analysoimalla suuria tietomääriä, tunnistamalla datasta trendejä sekä tuottamalla ennakoivaa tietoa. Lisäksi tekoälyn hyödyntäminen voi edistää työhyvinvointia automatisoimalla rutiinitehtäviä, mikä vähentää kiireen tunnetta ja työn keskeytyksiä. Tulokset osoittivat myös, että tekoäly voi tehostaa työn tekemistä nopeuttamalla esimerkiksi raportointia, tiedonhakua ja dokumentointia.

Keskeinen löydös on, että tekoäly vapauttaa johtajien aikaa vaativaan aivotyöhön, kuten henkilöstön kohtaamiseen, kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Lisäksi tekoäly voi tukea resurssien kohdentamista ja helpottaa viestintää.

Tulevaisuudessa tekoälyä toivotaan hyödynnettävän entistä tehokkaammin tiedolla johtamisen tukena, esimerkiksi RAI-mittarin tulosten hyödyntämisessä nähtiin useita mahdollisuuksia. Ennakoiva johtaminen on merkityksellistä, sillä hyvinvointialueen väestön tarpeet muuttuvat väestörakenteen kehityksen mukaan. Huoltosuhteen muutos muokkaa alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja jatkuva taloudellinen paine vaatii kehittämään uusia tapoja tehdä työtä vaikuttavasti.

Tekoäly hoitotyön johtamisen tukena on niukasti tutkittu aihealue

Opinnäytetyö toteutettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aihe-ehdotuksen pohjalta. Tarkoituksena työssä oli selvittää tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia hoitotyön johtajan aivokuorman keventämiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten tekoälyä voi hyödyntää päivittäistyön tukena ja luoda kehittämissuositukset hyvinvointialueen hyödynnettäväksi. Opinnäytetyö tukee Oma Hämeen vahvaa digitaalista kehitystä ja edelläkävijyyttä aiheen parissa, ja tämä on mainittu myös hyvinvointialueen tuottamassa toimintaympäristöanalyysissä.

Opinnäytetyön menetelmäksi valikoitui integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla luotiin analysoitu näkemys jo tehdystä tutkimuksesta sekä havaittiin useita tutkimusaukkoja, joita tulee jatkossa tutkia laajemman tuntemuksen saavuttamiseksi. Opinnäytetyön kehittämisosuus toteutettiin osallistavana aivoriihityöskentelynä ikäihmisten asumispalveluiden toimialan teknologiatyöryhmän kanssa keväällä 2026. Tekoälyä ja hoitotyön johtamista yhdessä on tutkittu niukasti, joten jatkossa olisi mielekästä tarkastella tätä näkökulmaa syvemmin.

Aivoriihen tulokset vahvistivat kirjallisuuskatsauksen havaintoja ja toivat esiin uusia käytännön ideoita, kuten tekoälyn hyödyntämisen tiedolla johtamisessa, raportoinnin automatisoinnissa ja ennakoivassa suunnittelussa.

Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin toimeksiantajalle selkeä huoneentaulu, joka kokoaa konkreettiset kehittämissuositukset hoitotyön johtajien arjen tueksi. Suositukset on suunniteltu niin, että ne ovat helposti käyttöönotettavissa ja sovellettavissa eri yksiköissä. Keskeisiä suosituksia ovat: tekoälyavusteinen raportointi ja tiedonhaku, rutiinitehtävien automatisointi, ennakoivan analytiikan hyödyntäminen johtamisessa, tekoälypohjaiset työkalut esihenkilöiden ajanhallinnan tueksi ja henkilöstön kouluttaminen tekoälyn turvalliseen käyttöön.

Tekoälyn hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa on ajankohtainen ja nopeasti kehittyvä alue. Tulokset osoittavat, että onnistunut käyttöönotto edellyttää eettistä harkintaa, henkilöstön koulutusta ja vahvaa johtamista. Tulokset osoittavat, että tekoäly ei korvaa hoitotyön johtajia, vaan toimii heidän työnsä tukena. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta tekoälyn vaikutuksista johtajien työhyvinvointiin ja kehittämissuositusten käytännön vaikuttavuuteen. Oma Häme voi hyödyntää tuloksia suoraan osana johtamisen kehittämistä ja tekoälyn käyttöönottoa.

Valmis opinnäytetyö on luettavissa Theseus-palvelussa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052818171

UUTINEN / 08.06.2026

Oma Häme osallistuu 9.6. Hämeenlinnassa pidettävään moniviranomaisharjoitukseen

Hämeenlinnassa Nummen yhtenäiskoululla järjestetään tiistaina 9. kesäkuuta moniviranomaisharjoitus, jossa Oma Häme, Hämeenlinnan kaupunki ja poliisi harjoittelevat yhteistyötä suuronnettomuustilanteessa. Harjoitukseen osallistuvat myös Suomen Punainen Risti ja seurakunta.

Tiistaina klo 7-16 välisenä aikana voi koulun alueella näkyä viranomaistoimintaa, joka liittyy valmiusharjoitukseen. Tavoitteena on vahvistaa viranomaisten yhteistoimintaa ja kerätä kokemuksia yhteistoiminnan kehittämiseen.

UUTINEN / 02.06.2026

Muistutus: Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 3.–8.6.

Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien uudistus vaikuttaa hakemusten käsittelyaikoihin. Täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalveluiden hakemusten käsittelyssä on käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä. Katko koskee ensisijaisesti Hämeenlinnan seutua. 

Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen.  

Hakemukset löydät täältä 

Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi 

Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi 

Viivästys johtuu siitä, että sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien uudistuksen yhteydessä. 

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa syksystä 2026 alkaen.  

Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain. 

Lue myös: Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa - Oma Häme

ARTIKKELI / 02.06.2026

Blogi: Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyssä

Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä on perinteisesti ehkäisty Suomessa korostamalla turvallisuusviranomaisten roolia. Niiden työtä tukemaan on kehitetty erityisesti kolmannen sektorin Exit-työn malleja. Viime vuosina on alettu myös yhä enemmän ymmärtää, miten tärkeä ennaltaehkäisevä rooli on sosiaali- ja terveydenhuollolla.

Euroopan komissio korostaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyssä the whole-of-society -näkökulmaa. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että ehkäisytyöhön osallistuvat niin päättäjät, tutkijat kuin käytännön työn tekijät kaikilla aloilla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tässä keskeinen rooli.

Perinteisesti sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat lähestyneet väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyä ikään kuin puhtaasti turvallisuus-, valmius- ja varautumiskysymyksenä, joka kuuluu poliisiviranomaisten tehtävään tai jota toteutetaan lähinnä poikkeus- ja häiriötilanteissa. Kun sosiaali- ja terveysviranomaiset ovat olleet mukana, kyse on ollut lähinnä uhrien ja tekijöiden auttamisesta silloin, kun jotain on jo tapahtunut.

Turvallisuusnäkökulma

Turvallisuusnäkökulmassa korostuvat perinteisesti sellaiset seikat kuten lainvalvonta, kontrolli, ilmoitusvelvollisuudet, tiedonvaihto, seuranta, uhka-arviot ja väkivaltatekoihin puuttuminen, valmius ja varautuminen sekä reagointi poikkeus- ja häiriötilanteissa. Nämä näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, kun hyvinvointialueet laativat turvallisuus-, valmius- ja varautumissuunnitelmiaan, ja kun ilmoitusvelvollisuuskynnys ylittyy, tai monialaista yhteistyötä tarvitaan.

Turvallisuusnäkökulma ei kuitenkaan riitä. Sosiaali- ja terveysviranomaisten on lähdettävä liikkeelle ensisijaisesti niiden lakisääteisistä ja eettisistä omista tavoitteistaan.

Sosiaalihuoltolain avulla edistetään väestön hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Lisäksi sosiaalihuoltolain avulla vähennetään eriarvoisuutta ja edistetään osallisuutta. Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on myös turvata yhdenvertaiset ja tarpeenmukaiset palvelut sekä edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tehdään monialaista yhteistyötä.

Terveydenhuoltolain avulla edistetään puolestaan ennen kaikkea väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Yhteistyötä tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan kiinnostuneita yksilöstä ja hänen hyvinvoinnistaan. Samalla tehdään yhteistyötä myös perheiden, läheisten ja yhteisöjen kanssa sekä moniammatillisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kyse on pitkälti kohtaamistyöstä

Aito kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä riittävän pitkäjänteinen työskentely synnyttävät luottamusta, ja ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Edistetään suojaavia tekijöitä, kuten lasten ja nuorten tasapainoista kasvua ja kehitystä, hyvän vanhemmuuden taitoja, koulutusta ja työllistymistä, osallisuutta, tunnetaitoja, resilienssiä sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä, joiden kautta syntyy rakentava suhde ympäristöön. Tuetaan ihmisten kasvua ja kehitystä kohti myönteisiä ja rakentavia ihmissuhteita. Oli kyse sitten uhreista, tekijöistä tai sivullisista, nämä sosiaali- ja terveystyön lähtökohdat luovat työlle perustan. 

Julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien hyvinvointialueiden tuleekin luoda toimivat rakenteet, prosessit ja toimintamallit ehkäistäkseen väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä oman tehtävänsä mukaisessa roolissa. Toiminnan on ulotuttava organisaatioiden kaikille tasoille, eli kattavasti myös käytännön työntekijöiden tasolle.

Turvallisuus-, varautumis- ja valmiussuunnittelussa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy tulee ottaa huomioon. Lisäksi, ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveystyössä on luotava käytännöt, joilla ehkäistään väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä sekä puuttumalla siihen moniammatillisesti että ottamalla asiat puheeksi jo varhaisessa vaiheessa, kun huoli vasta orastaa.

Tarvitaan myös uutta osaamista. Tarvitaan ilmiötasoista ymmärrystä, kykyä tunnistaa ilmiötä, kykyä kohdata asiakkaat ja potilaat ensisijaisesti ainutkertaisina ihmisinä myös tämän ilmiön yhteydessä, ottaa huoli puheeksi sekä tehdä työtä pitkäjänteisesti. Tarvitaan vaikuttavia keinoja ja menetelmiä ilmiön ja yksilön ja hänen sosiaalisen verkostonsa haasteiden syvenemisen ehkäisemiseksi. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävää.

Tiina Hofström
Erityisasiantuntija
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

UUTINEN / 29.05.2026

Tukea raha-asioiden hoitoon Aikuissosiaalityön Ensilinjasta

Oma Hämeen Taloudellisen tuen yksikön puhelinasiointi yhdistyy Aikuissosiaalityön Ensilinjaan 1.6.2026 alkaen. Jatkossa talouteen liittyvissä kysymyksissä asiakkaita palvellaan Aikuissosiaalityön Ensilinjan numerosta 03 629 6566.

Talouteen liittyviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:

• arjen raha-asiat askarruttavat
• oman talouden hoidossa on ongelmia 
• rahat eivät tunnu riittävän. 

Yhdistymisen myötä kahden puhelinpalvelun voimavarat yhdistetään, jotta asiakkaita voidaan palvella aiempaa laajemmilla palveluajoilla. Talouteen liittyvissä asioissa asiakkaat ovat aiemmin ottaneet yhteyttä molempiin puhelinpalveluihin, joten yhteinen palvelukanava selkeyttää asiointia.
 
Puhelinpalvelu on avoinna arkipäivisin klo 9–12.
 
Puhelinpalvelun lisäksi asiakkaat voivat asioida myös Aikuissosiaalityön chatissa arkipäivisin klo 9–15.
 
Asiakaslaskutuksella on edelleen oma erillinen puhelinpalvelunsa.

Katso asiakaslaskutuksen yhteystiedot

UUTINEN / 29.05.2026

Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa syksystä 2026 alkaen. 

Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain. 

Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 

Uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään. Tämä vaikuttaa täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyyn. 

Hakemusten käsittelyssä on päivitystyön vuoksi käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä. 

Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen. 

Hakemukset löydät täältä 

Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi

Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi 

Sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin 

9.6.2026 alkaen sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Muut asiakkaat saavat päätökset edelleen paperipostina. 

Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön tunnistautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

UUTINEN / 29.05.2026

Muutoksia potilastoimistojen aukioloaikoihin Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä

Riihimäen sairaalan perusterveydenhuollon avopalveluiden potilastoimiston aukioloajat muuttuvat 15.6.2026 alkaen. Lisäksi elokuun alussa muutoksia tulee Lopen ja Hausjärven lähiasemien potilastoimistojen palveluaikoihin.

Muutokset eivät vaikuta vastaanottojen toimintaan tai ajanvaraukseen. Muutosten syynä on aukioloaikojen yhtenäistäminen Riihimäen seudulla. 

Riihimäen sairaalan potilastoimiston aukioloajat muuttuvat 15.6.

15.6.2026 alkaen Riihimäen sairaalan potilastoimisto palvelee asiakkaita

• ma–pe klo 8.00–9.30 ja klo 12.30–14.00

12.6.2026 saakka potilastoimisto on avoinna normaalisti ma–pe klo 8–14.

Potilastoimisto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa osoitteessa Kontiontie 77. 

Muutoksia myös Lopen ja Hausjärven lähiasemilla

Elokuun 2026 alusta myös Lopen ja Hausjärven lähiasemien potilastoimistojen aukioloajat muuttuvat.

Jatkossa potilastoimistot ovat avoinna kerran viikossa klo 8–12:

• Lopen potilastoimisto keskiviikkoisin
• Hausjärven Oitin lähiaseman potilastoimisto torstaisin

Kun potilastoimistot ovat kiinni, saat yhteyden oman tiimisi tai Ensilinjan kautta.

Katso tiimien ja Ensilinjojen puhelinnumerot täältä

UUTINEN / 28.05.2026

Nuorisovaltuusto valitsi uusia jäseniä – nuorten kiinnostus vaikuttamiseen on kasvussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon on valittu neljä uutta jäsentä vapaille paikoille kaudelle 2026–2029. Valituiksi tulivat Benjamin Mpale, Maisa Into, Veera Hirn ja Aada Roine. Jokaiselle valittiin myös henkilökohtainen varajäsen. Varajäseniksi valittiin Valo Kiemunki, Joona Kallio, Aatos Kauppinen ja Aino Koskinen.

Tällä hetkellä nuorisovaltuustossa toimii 22 kuntien nimeämää jäsentä – kaksi nuorta jokaisesta Kanta-Hämeen kunnasta. Nyt käyttöön otettujen vapaiden paikkojen tavoitteena on vahvistaa nuorten osallistumismahdollisuuksia entisestään.

Hakijoita vapaille paikoille oli tällä kertaa yli kolminkertainen määrä aiempaan kauteen verrattuna. Kasvanut kiinnostus kertoo nuorten vahvasta halusta osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin.

– Nuorten osallistuminen ei ole itsestäänselvyys – siksi kasvava kiinnostus on erityisen hieno signaali, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Alpert Aro sanoo.

Valinnat tehtiin kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa painotettiin erityisesti hakijoiden aiempaa kokemusta, motivaatiota ja sitoutuneisuutta nuorisovaltuustotyöhön sekä halua vaikuttaa koko Kanta-Hämeen nuorten asioihin. Vapaat paikat olivat haettavana huhtikuussa - nuorisovaltuusto teki valinnat anonymisoidun hakijavertailun pohjalta yksimielisesti.

Kokemusta ja uusia näkökulmia

Valituissa on mukana sekä kokeneita että täysin uusia toimijoita. Noin puolella valituista on aiempaa kokemusta nuorisovaltuustotyöstä, kun taas toisille toiminta on uutta.

– Meille oli tärkeää valita joukko, jossa kokemus tuo varmuutta ja rohkeus vie asioita eteenpäin, Aro kertoo.

Valitut nuoret ovat syntyneet vuosina 2006–2011. Uudet jäsenet kutsutaan mukaan nuorisovaltuuston seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään 10. syyskuuta Riihimäellä.

– Meillä on aivan huippuporukka, jonka kanssa tulemme tekemään vaikuttavaa työtä nuorten asioiden eteen koko Kanta-Hämeessä, Aro sanoo.

Hyvinvointialueella toimii kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ne edistävät demokratiaa sekä niiden asukkaiden osallisuutta ja kuulemista, jotka voisivat muuten jäädä heikommin kuulluiksi. Nuorisovaltuuston kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan hyvinvointialueen asioihin, tuomaan esiin nuorten näkemyksiä ja kehittämään palveluja paremmiksi.

Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti mukana hyvinvointialueen päätöksenteossa myös kuluneen kevään aikana. Se antoi lausunnon aluevaltuuston 19.5. hyväksymästä palvelustrategiasta. Lausunnossa nostettiin esiin muun muassa lasten ja nuorten palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus, mielenterveyspalveluiden riittävyys sekä ennaltaehkäisevän työn merkitys.

Lisäksi nuorisovaltuuston sisälle on perustettu ehkäisevän päihdetyön työryhmä, joka tekee yhteistyötä Oma Hämeen ammattilaisten kanssa. Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti yhteistyössä myös vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kanssa sekä on mukana aluevaltuustossa, turvallisuus- ja elämänkaarilautakunnassa sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa.

UUTINEN / 28.05.2026

Väestönsuojelun ansiomitaleja myönnettiin väestönsuojelun hyväksi tehdystä työstä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijät pelastusjohtaja Petri Talikka, palotarkastaja Kristiina Mattila-Nousiainen ja valmiussuunnittelija Aleksi Myllymäki ovat saaneet väestönsuojelun ansiomitalit.

Sisäministerin myöntämä väestönsuojelumitali on tunnustus henkilölle, joka on pitkäjänteisesti ja merkittävästi edistänyt väestönsuojelua – joko käytännön toiminnan, kehittämisen, koulutuksen tai johtamisen kautta. Käytännön tekijä huolehtii esim. suojelurakenteiden, välineiden ja valmiuden kunnosta. Kehittäjä tai kouluttaja puolestaan vie varautumisen osaamista eteenpäin organisaatiossa ja yhteistyöverkostoissa. Johtamisella mahdollistetaan väestönsuojelun integrointi osaksi laajempaa turvallisuusajattelua.

Palkitut huomauttavat, että väestönsuojelu ei ole vain viranomaisten asia.

– Toivomme, että ihmiset näkisivät väestönsuojelun osana arkea, ei vain kriisitilanteiden varalta tehtynä erityistoimena. Tärkeää olisi myös tunnistaa, että oma yksilötason varautuminen on osa laajempaa väestönsuojelua, Mattila-Nousiainen sanoo.

– Väestönsuojelumitali on tehdyn työn huomiointia, mutta samalla muistutus tehtävän jatkuvuudesta. Maailma ja riskit muuttuvat, mutta tarve varautumiselle ei katoa, pelastusjohtaja Talikka huomauttaa.

ARTIKKELI / 28.05.2026

Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä

Hyvinvointialueiden talouden ohjaus ei enää näytä, eikä tunnu ratkaisukeskeiseltä. Enemmänkin tämä alkaa näyttää menettelyjen kierteeltä, joka vain syvenee koko ajan.

Valtio rahoittajana ja eri ministeriöt tuntuvat kehittävän uusia menettelyjä sitä tahtia, että perässä on vaikea pysyä. Meillä on jo käytössä lisärahamenettely, ennakollinen arviointimenettely, lainanottovaltuusmenettely ja varsinainen arviointimenettely. Nyt eduskunnassa valmistellaan vielä lisäaikamenettelyä.

Ymmärrän kyllä, että ohjaukseen tarvitaan välineitä. Mutta kun poikkeusmenettelyistä tulee arkea, ollaan aika kaukana normaalista. Kun tähän lisätään oikaisupyynnöt ja oikeudelliset prosessit, kokonaisuus alkaa näyttää jo aika hurjalta. Kanta-Hämekin on mukana lainanottovaltuusmenettelyssä ja meillä on avoinna kaksi oikaisupyyntöä rahoituksesta ja kuulemismenettelystä. Taas yksi menettely lisää. Samaan aikaan nämä prosessit, menettelyt ja ohjaus vievät huomiota pois siitä, minkä pitäisi olla keskiössä eli palveluiden uudistaminen ja kehittäminen.

Rehellisesti sanottuna olen aika huolissani siitä, mihin tämä johtaa. Aikaa kuluu ainakin valtavasti - ministeriöissä, oikeuskanslerilla ja alueiden virkamiehillä. Tilanne muistuttaa välillä lapsuuden Muuttuva labyrintti -peliä. Hyvinvointialue yrittää rakentaa toiminnan ja talouden reittiä pala kerrallaan. Juuri kun oikea suunta alkaa löytyä, joku siirtää palikoita ja käytävä muuttuu. Ja tällä hetkellä niiden palikoiden siirtely tulee hyvinvointialueille ulkopuolelta.

Uusin muutos on lisäaikamenettely. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt ministeriössä on valmisteltu mahdollisuutta myöntää lisäaikaa jopa vuoden 2029 loppuun saakka. Lain pitäisi tulla voimaan kesäkuun alussa. Aluevaltuusto on juuri päättänyt, että Oma Häme hakee lisäaikaa, kun se tulee mahdolliseksi. 

Ajatus lisäajasta on sinänsä hyvä. Se auttaisi suunnittelemaan toimenpiteitä järkevämmin, ajoittamaan niitä paremmin ja hallitsemaan vaikutuksia. Mutta samaan aikaan lakimuutoksen valmistelu on tehty kiireellä, ja alueilta odotetaan suunnitelmia vielä nopeammalla aikataululla. 

Tässä kohtaa on pakko kysyä, mihin jäivät hyvän virkavalmistelun periaatteet? Oikeassa elämässä kunnollisten suunnitelmien tekeminen vie 6–8 kuukautta. Nyt niitä tehdään muutamassa viikossa. Meidän isoimpia muutosohjelmiamme: talouden tasapainottamisohjelmia ja palveluverkkosuunnitelmaa, on valmisteltu yli puolen vuoden ajan ennen päätösesitystä. Minua on välillä sanottu nopeaksi virkamieheksi, mutta nyt alkaa Kukkonenkin jo pudota ratsailta.

Moni varmasti miettii, miksi muutostalousarvion ja lisäajan hakemisen valmistelua ei ole aloitettu aiemmin. Syy on aika yksinkertainen. Pelin palikat ovat muuttuneet viime kuukausina todella paljon. Vielä joulukuussa julkaistujen rahoituslaskelmien mukaan lisätoimenpiteitä ei olisi tarvittu. 

Huhtikuussa tilanne muuttui taas: vuosien 2027–2029 rahoituksesta leikattiin noin 90 miljoonaa euroa. Se on iso raha suhteutettuna katettaviin alijäämiin ja Oma Hämeen vuosittaiseen valtion rahoitukseen, joka on esimerkiksi tänä vuonna 828 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä kohtaa hiekkaa meni aika reippaasti sekä toiminnan että talouden rattaisiin. Onneksi olimme kuitenkin valmistautuneet muutoksiin.

Otan toisen pelivertauksen, Rubikin kuution. Sitä voi pyörittää loputtomiin ilman, että ratkaisu löytyy. Mutta kun tietää oikeat liikkeet, palaset loksahtavat suht helposti paikoilleen. Nyt tätä hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä aikaa. Valtio rahoittaa, ministeriöt ohjaavat ja alueet yrittävät toteuttaa. Mutta värit eivät asetu paikoilleen, vaan menevät koko ajan enemmän sekaisin. Kukahan rohkenisi tekemään ne oikeat käännöt ? Vaihtoehtoja on kyllä esitetty.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme

UUTINEN / 27.05.2026

Oma Häme muistuttaa huijausviesteistä – toimi näin, jos epäilet huijausta

Oma Hämeen nimissä voidaan lähettää huijausviestejä. Huijaukset voivat liittyä esimerkiksi ajanvarauksen perumiseen tai muihin Oma Hämeen palveluihin. Viesteissä saatetaan pyytää avaamaan linkki, soittamaan annettuun numeroon tai luovuttamaan henkilökohtaisia tietoja.

Oma Häme kehottaa asiakkaita tarkistamaan aina viestin lähettäjän ja suhtautumaan epäilyttäviin viesteihin varovaisesti.

Tunnistat Oma Hämeen viralliset viestintäkanavat seuraavista tiedoista:

• Oma Hämeen sähköpostiosoitteet päättyvät muotoon @omahame.fi 
• Oma Hämeen verkkosivun osoite on omahame.fi 
• Ajanvarauksiin liittyvät tekstiviestit tulevat lähettäjältä OmaHame 

Oma Häme ei lähetä laskuihin liittyviä viestejä tekstiviestillä. Jos haluat laskusta kopion tai haluat tiedustella maksuista, ota yhteyttä Provician sähköiseen asiakaspalveluun.

Katso Provincian sähköisen asiakaspalvelun yhteystiedot

Jos epäilet huijausta

• Älä soita viestissä tai puhelussa annettuun numeroon. 
• Älä avaa viestissä olevaa linkkiä. 
• Älä anna henkilötietojasi, yhteystietojasi tai pankkitunnuksiasi. 
• Poista epäilyttävä viesti.

Jos epäilet, että olet joutunut huijauksen kohteeksi, katso ohjeet Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta. Sivuilta saat neuvoja turvalliseen toimintaan.

Katso Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaohjeet

UUTINEN / 27.05.2026

Nuorisoerityinen rikososaaminen saa jatkoa Oma Hämeessä – NERO-hanke laajenee vertaisohjaukseen

Kanta-Hämeessä jatketaan vakavia tai toistuvia rikoksia tehneiden nuorten auttamista. Oikeusministeriö on myöntänyt jatkorahoituksen Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä (NERO) -hankkeelle, jota toteutetaan Oma Hämeessä yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestötoimijoiden kanssa. 

Uusi hankekausi alkaa lokakuussa 2026 nykyisen hankkeen päättyessä. Rahoitus ulottuu kevääseen 2028 asti. Rahoitusta on myönnetty omaan toimintaan 140 000 euroa ja Asenne ry:lle 80 000 euroa. 

Jatkohankkeessa kehitetään erityisesti kokemustaustaista vertaisohjausta osaksi nuorten palveluita yhteistyössä forssalaisen Asenne ry:n kanssa. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa vertaisohjaus tukee viranomais- ja sosiaalihuollon työtä myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

– Ammatillisesti erityisen innostavaa on mahdollisuus kehittää vertaisohjaajien käyttöä osana sosiaalihuollon prosesseja. Tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa, hankkeen päättymisen jälkeen, sanoo erityisasiantuntija Janne Yrjölä Oma Hämeen sosiaali- ja perhepalveluista. 

NERO-malli vahvistaa ammattilaisten osaamista 

Vuonna 2024 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista tilanteissa, joissa nuori oireilee rikoksilla tai on vaarassa ajautua rikoskierteeseen. 

Hankkeessa on kehitetty NERO-toimintamalli, joka perustuu tutkittuun tietoon, luottamussuhteen rakentamiseen sekä nuoren tilanteen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. 

Tähän mennessä Oma Hämeessä on koulutettu noin 30 NERO-osaajaa, jotka työskentelevät eri tehtävissä - niissä paikoissa, joissa nuoria voi kohdata. He tukevat omia työyhteisöjään rikoksilla oireilevien nuorten kohtaamisessa ja työskentelyssä. 

–  Valmennus on herättänyt kiinnostusta myös hyvinvointialueen ulkopuolisissa toimijoissa. Uusi rahoitus mahdollistaa NERO-verkoston laajentamisen samalla kun vertaisohjaaja-toimintaa kehitetään, Yrjölä sanoo. 

Asenne ry tuo hankkeeseen kokemustietoa ja yhteisöllistä tukea 

Forssassa toimiva Asenne ry on ollut mukana hankkeessa tuottamassa kokemustietoa ja osallistumassa valmennuksiin yhteistyökumppanina. 

Jatkohankkeessa yhdistys vastaa kokemustaustaisesta vertaisohjauksesta ja tarjoaa nuorille yhteisöllistä tukea sekä rikos- ja päihdeongelmien parissa tehtävää työskentelyä. Vertaisohjaus voi tarjota nuorelle samaistumispintaa, rinnalla kulkemista ja kokemuksen siitä, ettei hän ole yksin. 

– Moni nuori avautuu helpommin ihmiselle, jonka kokee aidosti ymmärtävän hänen maailmansa ilman pelkoa leimaamisesta tai tuomituksi tulemisesta. Parhaimmillaan vertaisohjaaja toimii sillanrakentajana nuoren ja viranomaisverkoston välillä. Ajattelemme, että kaikkein vaikuttavin tuki syntyy silloin, kun ammatillinen osaaminen ja kokemustaustainen vertaistyö täydentävät toisiaan, sanoo Paula Vigilant Asenne ry:stä. 

Oikeusministeriö toteaa rahoituspäätöksessään, että hankkeella on hyvä potentiaali vakiintua osaksi hyvinvointialueen toimintaa, koska työ rakentuu olemassa oleviin rakenteisiin ja ammattilaisten perustehtäviin.  

Tietoja hankkeesta: 

• NERO = Nuorisoerityinen rikososaaminen Kanta-Hämeessä  

• Toteuttaja: Oma Häme  

• Rahoittaja: Oikeusministeriö  

• Avustuksesta 140 000 euroa kohdistuu Oma Hämeen omaan toimintaan ja 80 000 euroa siirronsaajana toimivalle Asenne ry:lle 

• Hankekausi: 1.10.2026–31.5.2028  

• Keskeiset yhteistyötahot: poliisi, Rikosseuraamuslaitos, kunnat, Asenne ry ja Oma Hämeen palvelut 

Lue myös:

Nuorisoerityinen rikososaaminen vahvistuu Oma Hämeessä – henkilöstön perehdytys ja valmennukset käynnistyvät - Oma Häme

Uusi hanke kehittää rikoksiin syyllistyneiden nuorten kanssa työskentelyä - Oma Häme

UUTINEN / 27.05.2026

Lastenyksikön Assirallissa tutustuttiin uuden sairaalan arkeen

Uuden Ahveniston sairaalan käyttöönottoon valmistauduttiin yksiköissä monin eri tavoin. Varsinaisten perehdytysten rinnalla henkilöstöä tutustutettiin uusiin tiloihin, toimintamalleihin ja kulkureitteihin myös käytännönläheisten harjoitusten avulla, jotta oma työympäristö olisi mahdollisimman tuttu jo ennen muuttoa. Yksiköissä järjestettiin muun muassa toiminnallisia kierroksia, simulaatioita ja arjen tilanteita mukailevia harjoituksia, joissa uuden sairaalan toimintaa päästiin hahmottamaan konkreettisesti oman työn näkökulmasta.

Lastenyksikössä uuden sairaalan tiloihin tutustuttiin keväällä leikkimielisen Assirallin merkeissä. Perehdytysten jälkeen järjestetyssä suunnistuksellisessa harjoituksessa henkilöstö kulki pisteeltä toiselle vihjeiden ja sairaalan opasteiden avulla, aivan kuten tulevassa arjessakin. Nyt muutosta on kulunut jo pari kuukautta ja toiminta uusissa tiloissa on käynnistynyt, mutta Assiralli jäi monen mieleen käytännönläheisenä tapana ottaa uusi työympäristö haltuun ennen muuttoa.

“Seuraava vihje johdattaa sinut paikkaan, jossa lapsipotilas saattaa aloittaa hoitopolkunsa.”

Lappuun kirjoitettu ohje saa ryhmän katsomaan ympärilleen ja pohtimaan hetken. Sitten suunta löytyy – opasteiden avulla matka jatkuu käytävää pitkin kohti seuraavaa etappia.

Uuden Ahveniston sairaalan tiloissa järjestetty Lastenyksikön Assiralli toi henkilöstön tutustumaan tulevaan työympäristöön leikkimielisen suunnistuksen merkeissä. Perehdytysten jälkeen järjestetyssä rallissa kuljettiin pisteeltä toiselle sanallisten vihjeiden ja sairaalan opasteiden avulla, aivan kuten tulevassa arjessakin.

Rallin reitti rakentui tarinallisesti lapsiasiakkaan mahdollisen hoitopolun ympärille. Matkan varrella henkilöstö tutustui tiloihin ja kulkureitteihin, eli siihen, mistä eri toiminnot löytyvät ja miten talossa liikutaan.

– Halusimme löytää tavan, jolla uusi sairaala tulisi henkilöstölle tutuksi mahdollisimman käytännönläheisesti. Tarinallinen suunnistus tuntui siihen luontevalta ja samalla myös hauskemmalta tavalta oppia, kertoo tapahtuman järjestelyissä mukana ollut osastonhoitaja Mari Kesälä.

Idea ralli-konseptiin syntyi henkilöstön tutustumiskäynnillä Majakkasairaalaan, jossa vastaavanlainen tapa hahmottaa uuden sairaalan tiloja herätti kiinnostusta. Assirallin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat ylilääkäri Riikka Turunen, apulaisylilääkäri Johanna Lehtomäki ja osastonhoitaja Mari Kesälä.

Rallissa huomioitiin eri ammattiryhmien arki. Hoitajilla ja lääkäreillä oli omat reittinsä, jotka kulkivat niiden tilojen kautta, joissa he työskentelevät osana lapsipotilaan hoitoketjua.

Lasten sairaanhoitajien työ liikkuu monessa paikassa. He työskentelevät esimerkiksi päivystyksessä sekä E4- ja O4-kerroksissa ja saattavat lapsipotilaita vanhempineen tutkimuksiin eri puolille sairaalaa, kuten kuvantamisen tiloihin, endoskopiayksikköön tai leikkaus- ja anestesiayksikköön.

– Kun kulkee näitä reittejä itse, alkaa heti hahmottaa paremmin, miten potilaan kanssa liikutaan talossa ja mistä mikäkin löytyy, kertoo sairaanhoitaja Päivi Salo.

Myös lastenlääkärin työpäivä voi kulkea usean eri pisteen kautta. Päivystysaikaan talossa on usein vain yksi lastenlääkäri, jonka täytyy pystyä siirtymään nopeasti paikasta toiseen. Lääkäreiden Assiralli rakennettiin siksi päivystystarinan ympärille tilanteisiin, joissa lääkärin on löydettävä mahdollisimman suorat ja nopeat kulkureitit esimerkiksi päivystyksestä synnytyssalin vastasyntyneen virvoittelutiloihin.

– Päivystystilanteissa aikaa ei ole hukattavaksi. Siksi on tärkeää, että kulkureitit tulevat jo etukäteen tutuiksi, sanoo Riikka Turunen.

Kierroksella mukana ollut sairaanhoitaja Niina Sulin-Saaristo koki rallin hyödylliseksi tavaksi tutustua uusiin tiloihin.

– Tästä oli kyllä hyötyä. Uusi talo on iso ja alussa reitit voivat olla ammattilaisellekin hetken hakusessa. Arjessa ne tulevat varmasti nopeasti tutuiksi, mutta tällainen kierros auttaa hahmottamaan kokonaisuutta jo etukäteen, hän kertoo.

Leikkimielisen rallin tavoitteena oli ennen kaikkea tehdä uudesta sairaalasta tuttu. Kaikki henkilökunnan jäsenet eivät voineet osallistua ralliin, sillä lasten yksikössä työskennellään kolmivuorotyössä ja potilaita hoidetaan ympäri vuorokauden. Lastenyksikön Assiralleja jatketaan nyt myös muuton jälkeen, esimerkiksi osana uuden henkilöstön perehdytystä. Kun tiloja kiertää opasteita seuraten ja arjen tilanteita mukaillen, uusi sairaala alkaa vähitellen tuntua tutulta työympäristöltä.

UUTINEN / 26.05.2026

Oma Häme siirtää toimintonsa pois Virastokeskus Veturista Riihimäellä

Oma Häme siirtää Virastokeskus Veturissa toimineet palvelunsa väistötiloihin Riihimäellä rakennukseen asetetun käyttökiellon vuoksi. Riihimäen kaupunki on ilmoittanut, että rakennus on käyttökiellossa toistaiseksi. 

Suurin osa Oma Hämeen toiminnoista siirtyy Riihimäen sairaalan tiloihin (Kontiontie 77), myös asiakasposti siirretään sinne. Veturissa aiemmin hoidetut asiakastapaamiset hoidetaan tarpeen mukaan eri tiloissa. Oma Hämeen työntekijät ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja kertovat muutoksista. Veturissa ei ole ollut palveluja, joissa asiakkaat kävisivät ilman ajanvarausta. Oma Häme etsii lisäksi pysyvämpiä väistötiloja palveluilleen. 

Perjantaina 8. toukokuuta asetettu käyttökielto perustuu mittauksiin, joissa rakennuksen vierustalla havaittiin maan painumista ja perustuksissa liikettä. Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4.

Veturissa on toiminut muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja. 

UUTINEN / 26.05.2026

Vielä ehtii mukaan: ilmoittautuminen ateria- ja kauppakassipalveluiden toimittajaksi on yhä auki

Kanta-Hämeen hyvinvointialue etsii edelleen palveluntuottajia sekä kotiin annettavien aterioiden että kauppakassipalvelun toimittajaksi ikäihmisille. 

Keräämme nettisivuillemme listaa eri palveluntuottajista, jotta voimme antaa asiakkaille ja heidän läheisilleen laajasti tietoa eri vaihtoehdoista. Mikäli asiakas haluaa säännöllisesti kotiin toimitettuja valmiita aterioita tai apua kaupassakäyntiin, hän voi hankkia palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta.  

Jos olet ateriapalveluntuottaja, voit ilmoittautua mukaan tästä: Ilmoittaudu kotiin annettavien aterioiden toimittajaksi: Webropolilla luotu kysely 

Kauppapalvelun toimittajaksi voi puolestaan ilmoittautua täällä: Ilmoittaudu kauppakassi-palvelun toimittajaksi: Webropolilla luotu kysely 

Oma Häme toteuttaa tarvittaessa tilapäistä ateriapalvelua kriittisessä tilanteessa oleville asiakkaille kuten sairaalasta kotiutumisen yhteydessä.  

Lisätietoja säännöllisestä ja tilapäisestä ateriapalvelusta sekä kauppapalvelun järjestämisestä voit kysyä Ikäihmisten Ensilinjasta: 

p. 03 629 6620 arkisin kello 9-15 

ensilinja.ikaihmiset(at)omahame.fi 

Lisää palveluista ja palveluntuottajaluettelo: 

Ateriapalvelut - Oma Häme 

Asiointi- ja kauppapalvelu - Oma Häme 

UUTINEN / 26.05.2026

Aluehallitus hyväksyi kuntien kanssa solmittavan yhteistyösopimuksen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen kuntien, Hämeen liiton ja hyvinvointialueen strategisen yhteistyösopimuksen sekä esittää sen hyväksymistä myös alueen kunnille ja Hämeen liitolle. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, osallisuuden ja elinvoiman edistämisessä. Yhteistyötä tehdään muun muassa hyvinvointia tukevan asumisen, turvallisuuden, varautumisen ja yhteisen tietojohtamisen teemoissa.

Sopimuksella tuetaan ennaltaehkäisevää työtä, yhteistä tilannekuvaa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Sopimus tulee voimaan kaikkien osapuolten hyväksynnän jälkeen.

Aluehallitus hyväksyi myös vuoden 2026 ensimmäisen muutoskäyttösuunnitelman, joka päivittää talousarvion vastaamaan aluevaltuuston hyväksymää muutostalousarviota. Aluevaltuusto hyväksyi viime viikolla muutostalousarvion, minkä käyttösuunnitelman aluehallitus nyt hyväksyi. Muutokset liittyvät erityisesti organisaatiorakenteen uudistuksiin sekä määrärahojen siirtoihin toimialojen välillä.

Muutoskäyttösuunnitelmaan sisältyy lisäksi teknisiä määrärahasiirtoja sekä 1,7 miljoonan euron lisäys hyvinvointialueen valtionrahoitukseen. Muutoksilla ei ole vaikutusta vuoden 2026 tilikauden yli- tai alijäämään. Tavoitteena on varmistaa organisaation toiminnan sujuvuus ja talouden ajantasainen kohdentuminen muuttuneessa toimintaympäristössä.

Perustietotekniikan palveluihin kilpailutus

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös perustietotekniikan palveluiden kilpailutusta. Hankinta koskee hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden ja tietojärjestelmien perusinfrastruktuuria, kuten työasemapalveluita, käyttöpalveluita ja tukipalveluita. Hankinnan tavoitteena on parantaa palveluiden laatua, kustannusten ennakoitavuutta ja ICT-palveluiden ohjattavuutta sekä vähentää perustietotekniikkaan liittyviä häiriöitä henkilöstön arjessa.

Kilpailutus toteutetaan neuvottelumenettelyllä, jonka tavoitteena on varmistaa kustannustehokas, toimintavarma ja turvallinen palvelukokonaisuus nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Lopullinen hankintapäätös on tarkoitus tehdä syksyllä 2026.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan Kanta-Hämeen hyvinvointiraportin vuodelta 2025 sekä siihen liittyvät muut raportit. Aluevaltuusto käsittelee raporttia vielä kesäkuussa. Hyvinvointiraporttiin on koottu tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdystä työstä vuonna 2025. Raportti toimii sekä alueellisena tilannekuvana että suunnannäyttäjänä tuleville vuosille. Raportista on kerrottu laajasti tässä erillisessä tiedotteessa: Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä

Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 8. kesäkuuta.

Aluehallituksen 25.5.2026 kokouksen esityslista

Aluehallitus hyväksyi lausunnon sosiaalihuoltolain uudistuksesta 

Lisäksi aluehallitus käsitteli kahta lausuntoa, joita sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lakimuutoksista. Toinen koskee sosiaalihuoltolain uudistusta, jossa suunnitellaan muutoksia muun muassa palvelutarpeen arviointiin ja kirjaamiseen. Esityksessä ehdotetaan myös korotettavaksi ympärivuorokautisen palveluasumisen, pitkäaikaisen laitoshoidon ja säännöllisen kotona annettavan palvelun asiakasmaksuja. Lisäksi kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi.

Aluehallituksen hyväksymässä lausunnossa Oma Häme kertoo pitävänsä uudistuksen tavoitteita pääosin oikeansuuntaisina, sillä ne vahvistavat sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ydintehtäviä sekä painottavat asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja rinnalla kulkevaa tukea. Samalla nähdäään, että uudistuksen toimeenpanoon liittyy merkittäviä riskejä, koska resurssit ja rahoitus vähenevät samalla, kun asiakastyön vaatimukset kasvavat.

Kanta-Hämeen lausunnossa korostetaan erityisesti lapsiperheiden palveluiden, hyvinvoinnin edistämisen sekä sosiaalityön asiantuntijaroolin vahvistamisen tärkeyttä. Hyvinvointialue pitää kannatettavana myös kirjaamisvelvoitteiden keventämistä ja mahdollisuutta kohdentaa enemmän työaikaa suoraan asiakastyöhön. Kanta-Häme painottaa, että hyvinvointialueilla pitäisi olla mahdollisuus järjestää palvelut alueellisten tarpeiden mukaisesti - sosiaalihuollon palveluiden tulee jatkossakin perustua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja oikea-aikaisen tuen varmistamiseen. Aluehallitus teki lausuntoon lisäyksen, jonka mukaan mahdolliset asiakasmaksukorotukset eivät saa vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta.

Aluehallitus hyväksyi lausunnon apteekkitoiminnan uudistuksesta

Toinen sosiaali- ja terveysministeriölle laadittu lausunto koskee apteekkitoiminnan lainsäädäntöuudistusta. Aluehallituksen hyväksymässä lausunnossa Oma Häme korostaa kattavan apteekkiverkoston ja riittävien aukioloaikojen merkitystä erityisesti kiirevastaanottojen ja yhteispäivystysten läheisyydessä. Hyvinvointialue pitää tärkeänä, että itsehoitolääkkeiden myynti säilyy apteekeissa, joissa asiakkaat saavat lääkeneuvontaa ja ohjausta turvalliseen lääkehoitoon.

Oma Häme kannattaa apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyön vahvistamista. Keskeisenä kehittämiskohteena nähdään tiedonkulun parantaminen ja apteekkien mahdollisuus saada ajantasaista tietoa potilaan lääkehoidosta turvallisen lääkeohjauksen varmistamiseksi. 

UUTINEN / 26.05.2026

Palveluverkkomuutosten ensimmäinen vaihe takana Hämeenlinnassa – Forssan tilasuunnittelu hyvässä vauhdissa

Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat palveluverkkomuutokset näkyvät asiakkaille jo Hämeenlinnassa ja pian myös muualla Kanta-Hämeessä. Aluevaltuusto päätti Oma Hämeen palveluverkkomuutoksista huhtikuussa 2024, mutta niiden toimeenpano on alkanut laajemmin vasta tänä vuonna Hämeenlinnassa. Forssassa muutokset alkavat näkyä ensi vuonna ja Riihimäellä vasta vuonna 2030. 

Palveluverkkomuutoksien toteuttaminen on edennyt rivakasti suhteessa muutosten määrään ja laajuuteen. Muutosten läpivienti edellyttää sekä palvelutuotannolta että projektiorganisaatiolta valtavan määrän valmistelevaa työtä. Suunnittelua ja toteutusta on tehty tiiviillä asiantuntijajoukolla. Työ on edellyttänyt osallistujilta vahvaa osaamista, sitoutumista sekä joustavuutta.

Palveluverkkomuutosten tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus. Muutosten lähtökohtana ovat väestön palvelutarpeet ja niiden muutokset sekä henkilöstön ja rahoituksen riittävyys. Pelastuspalveluihin ei ole tulossa suuria muutoksia, niistä on linjattu pelastustoimen palvelutasopäätöksessä.

Palveluverkkomuutosten pääperiaatteena on koota sosiaali- ja terveyspalveluja Oma Hämeen omiin tiloihin sekä integroida palveluja yhteen asiakkaiden tarpeiden mukaan. Samalla rakennetaan uusia, monialaisia palvelukokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Forssaan tuleva perhekeskus tai Parantolankadun sote-asema Hämeenlinnassa.

Uusi koostesivu avattu

Muutoksia on valmistelu tiiviisti sen henkilöstön kanssa, jota muutokset koskevat. Yksiköt ovat perustaneet yhteisiä talotoimikuntia, joissa käydään yhdessä läpi tilasuunnittelua ja muuttoaikatauluja. Talotoimikunnissa myös suunnitellaan yhteisiä toimintamalleja ja luodaan me-henkeä yli toimiala- ja tulosaluerajojen. 

Asukkaille palvelumuutoksista tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun aikataulut täsmentyvät ja asiat tulevat ajankohtaiseksi. Lisäksi muutoksista on koottu tietoa omalle sivulleen omahame.fi-sivustolle. Koostesivulla kerromme tärkeimmistä palveluiden ja yksiköiden muutoksista, jotka vaikuttavat asiakkaiden palveluihin. Hallinnollisia muutoksia ei sivulla kuvata. Tutustu palveluverkkomuutoksiin

Koostesivun lisäksi tiedot palvelumuutoksista päivitetään aina myös palveluiden omille sivuille ja yhteystietoihin. Asiakkaat saavat ajanvaraustensa yhteydessä aina täsmälliset tiedot vastaanottopaikasta sekä saapumisohjeet. Huomioithan, että kutsukirjeesi voi tulla myös Suomi.fi-viestinä. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä

Riihimäen uuden sote-keskuksen kohtalo ratkeaa loppuvuonna 

Hämeenlinnassa palveluverkon muutokset ovat käynnistyneet ensimmäisenä ja ovat myös maakunnan laajimpia. Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä Oma Hämeen palveluja on muuttanut sairaalalta vapautuneisiin tiloihin Ahvenistonmäelle. Vanhan keskussairaalan alueelle on koottu muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluja, ikäihmisten asiakasohjausta, kotihoitoa sekä hallinnon ja tukipalvelujen toimintoja. Lisäksi alueella on aloittanut toimintansa uusi Apparan nuorisokoti. 

Lisäksi Parantolankadun sosiaali- ja terveysasema on aloittanut toimintansa vanhan keskussairaalan entisen päivystyksen tiloissa, niin sanotussa E5-rakennuksessa. Uudessa toimipisteessä toimivat Jukolan terveysasema eli perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanotot, kuntoutus, Ahveniston neuvola ja perhesuunnittelu sekä kotisairaala. 

Hämeenlinnassa sote-palveluja kootaan myös Viipurintien terveysasemalle ja Uppsala-taloon, jossa palvelut säilyvät ennallaan. Viipurintien terveysaseman suuremmat muutot toteutuvat pääosin syksyllä 2026. Viipurintielle kootaan perusterveydenhuollon vastaanottopalveluja, laboratorio- ja kuvantamispalveluja, hammashoitoa, kuntoutusta, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä sosiaalipalvelujen asiakasvastaanottoja. Samalla Ojoisten ja Idänpään terveysasemien vastaanottotoiminta siirtyy Viipurintielle.

Forssan muutosten osalta viimeistellään parhaillaan tilasuunnittelua sekä tehdään muutosten käytännön valmisteluja. Forssassa palveluja tiivistetään pääterveysasemalle, sairaalan tiloihin sekä Korkeavahan kiinteistöön. Syksyllä käynnistyvät tarvittavat remontit, minkä jälkeen muutot voidaan käynnistää vaiheittain. Varsinaiset tilamuutokset on alustavasti aikataulutettu vuodelle 2027. 

Riihimäellä on meneillään uuden sote-keskuksen hankesuunnitelman laatiminen. Hankesuunnitelma valmistuu syys–lokakuussa 2026, ja päätös investoinnista on tarkoitus tehdä loppuvuoden aikana. Hanketta valmistellaan yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa. 

Forssan ja Riihimäen muutoksista viestitään myöhemmin vielä tarkemmin. Forssan palvelumuutosten suunnitelmiin voi tutustua palveluverkkomuutosten koostesivuilla. 

Muutosten tavoitteet ja taustat

Oma Häme kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia tarpeita. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että asiakas saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan, oikeassa paikassa.

Palvelujen kokoamisella pyritään parantamaan eri palveluiden yhteistyötä, sujuvoittamaan asiakkaiden palvelupolkuja sekä hyödyntämään nykyisiä tiloja tehokkaammin. Muutos nähdään myös mahdollisuutena kehittää uusia yhteistyömuotoja Oma Hämeessä. Yhteisen suunnittelun kautta voidaan parantaa työskentelyolosuhteita, yhdistää työkulttuureja ja rakentaa uusia yhteisiä toimintamalleja.

Palveluverkkomuutoksilla ei pyritä henkilöstön vähentämiseen. Joillakin toimialoilla ja tulosalueilla muutokset voivat kuitenkin edellyttää yhteistoimintaneuvotteluita, mikäli työnkuviin tai työpisteisiin tulee olennaisia muutoksia.

Oma Häme kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia tarpeita. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että asiakas saa oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. 

UUTINEN / 25.05.2026

Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti: nuorten raittius lisääntyy, mutta ylipaino ja mielenterveyshaasteet huolestuttavat yhä

Kanta-Hämeessä näkyy samanaikaisesti sekä myönteisiä että huolestuttavia muutoksia asukkaiden hyvinvoinnissa. Tuore hyvinvointiraportti kertoo, että nuorten kokemus omasta terveydentilasta ja tyttöjen tyytyväisyys elämään on parantunut, raittiiden nuorten määrä on kasvanut. Samaan aikaan alueen nuorten hyvinvointia heikentävät edelleen ylipaino ja mielenterveyshaasteet.

Oma Häme on julkaissut uuden hyvinvointiraportin, joka kokoaa yhteen tietoa kantahämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdystä työstä vuonna 2025. Raportti toimii sekä alueellisena tilannekuvana että suunnannäyttäjänä tuleville vuosille.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan hyvinvointiraportin kokouksessaan maanantaina 25. toukokuuta. Aluevaltuusto käsittelee hyvinvointiraporttia vielä kesäkuussa.

Kanta-Hämeessä merkittävä ylipainohaaste 

Hyvinvointityötä tehdään Kanta-Hämeessä erityisesti neljän tavoitteen ympärillä: osallisuuden, yhdenvertaisuuden, turvallisen arjen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Vuodesta 2025 kertovan raportin mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa näkyy aiempaa enemmän myönteisiä signaaleja. Vuoden 2025 kouluterveyskyselyn perusteella tyttöjen tyytyväisyys elämään ja etenkin nuorten kokemus omasta terveydestä ovat parantuneet kaikissa nuorten vastaajaryhmissä. Myös raittiiden nuorten osuus on kasvanut edelleen.

Samaan aikaan nuorten hyvinvoinnissa näkyy kuitenkin myös vakavia haasteita. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus ei ole vähentynyt, ja oppimisvaikeuksia kokee noin 45 prosenttia nuorista. Lisäksi kouluruokailun ja aamupalan väliin jättäminen on edelleen yleistä.

Raportti nostaa esiin myös alueen merkittävän ylipainohaasteen. Lihavuus koskettaa edelleen noin kolmasosaa 24–64-vuotiaista kantahämäläisistä. Vaikka liikkuminen on osin lisääntynyt, liian vähäinen liikunta on edelleen yleistä kaikenikäisillä. Aikuisten tupakointi on vähentynyt, mutta alkoholia liikaa käyttävien osuus (25 prosenttia) on edelleen iso.

Hyvinvointialue on vastannut tilanteeseen kehittämällä uusia, ennaltaehkäiseviä toimintamalleja. Vuonna 2025 käyttöön otettiin aikuisten ylipainon porrasteinen hoitopolku, jonka tavoitteena on tarjota yhdenvertainen ja asiakaslähtöinen tuki painonhallintaan koko alueella. Vastaavaa hoitopolkua valmistellaan seuraavaksi lapsille ja nuorille.

Liikkumisen lisäämiseksi hyvinvointialue on vakiinnuttanut liikuntalähete-toimintamallin yhteistyössä kuntien kanssa. Vuoden aikana hyvinvointialueelta tehtiin aikuisille yli 300 liikuntalähetettä kuntien liikuntaneuvontaan. Liikuntalähete on liitetty osaksi esimerkiksi ylipainon ja raskausdiabeteksen hoitopolkuja.

Alkoholin käyttö otetaan puheeksi sote-palveluissa

Raportissa korostuu vahvasti ennaltaehkäisevän työn merkitys. Hyvinvointialueella on kehitetty alkoholin käytön puheeksiottoa ja mini-interventioita eri sote-palveluissa. Ammattilaisten päihdeosaamista on vahvistettu koulutuksilla, ja alueella on edistetty yhdessä kuntien kanssa Pakka-toimintamallia, jonka tavoitteena on ehkäistä päihdehaittoja ja vahvistaa turvallista toimintaympäristöä.

Asukkaiden arjen turvallisuuden vahvistaminen näkyy raportissa laajasti. Kanta-Hämeessä on esimerkiksi kehitetty lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä: koulutettu yli 800 ammattilaista väkivallan tunnistamiseen ja puheeksiottoon sekä rakennettu uusia yhteistyömalleja viranomaisten ja järjestöjen välille. Nuorten turvallisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyyn on kehitetty myös NERO-toimintamallia, joka vahvistaa vakavasti tai toistuvasti rikoksilla oireilevien nuorten palveluja ja ammattilaisten osaamista.

Hyvinvointiraportissa näkyy vahvasti myös osallisuuden vahvistaminen. Asukkaiden ääntä on huomioitu palvelustrategiatyössä, vaikuttamistoimielimissä, asiakasraadeissa ja kehittäjäasiakastoiminnassa. Yhteistyö kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa näkyy raportissa aiempaa vahvemmin. Vuonna 2025 käyttöön otettu Hyvinvointisi tueksi -sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevia palveluja ja sisältöjä eri toimijoilta. Sivustoa kehitetään jatkuvasti yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Ennaltaehkäisy näkyy pitkällä aikavälillä

Raportissa nostetaan esiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön pitkäjänteiset vaikutukset. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on panostanut HYTE-kertoimen prosessi-indikaattoreihin, jotka vaikuttavat myös hyvinvointialueen rahoitukseen. Työtä on tehty erityisesti riskien tunnistamisessa, puheeksiotossa, elintapaohjauksessa sekä palvelujen ja niihin liittyvän kirjaamisen yhdenmukaistamisessa.

Hyvinvointialueella nähdään, että ennaltaehkäisevän työn vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä sekä asukkaiden hyvinvoinnissa että palvelujärjestelmän toimivuudessa. Raportin mukaan kantahämäläisten hyvinvointi on monelta osin kehittynyt myönteisesti, mutta alueelliset erot ja hyvinvointihaasteet vaativat edelleen pitkäjänteistä yhteistyötä.

– Hyvinvointia rakennetaan Kanta-Hämeessä yhdessä. Raportti osoittaa, että ennaltaehkäisevä työ ja asukkaiden osallisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin edistämisessä myös tulevina vuosina. Ne edellyttävät jatkossakin monen eri toimijan työtä yhdessä, sanoo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisasiantuntija Tuula Salminen.

Kanta-Hämeen hyvinvointiraportti vuodesta 2025 (pdf-tiedosto)

UUTINEN / 25.05.2026

Kesä vaikuttaa hyvinvointialueen palveluihin - tiedot poikkeusaukioloajoista on koottu samalle sivulle

Kesän aikana osa Oma Hämeen neuvoloista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni tai on avoinna lyhennetyin aukioloajoin. Myös pienemmillä terveysasemilla on sulkuja aiempien kesien tapaan.

Suurin osa suluista ajoittuu juhannukselta heinäkuun lopulle. Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista on koottu omalle sivulleen, jota päivitetään tarpeen mukaan. Poikkeusaukioloajat Oma Hämeen palveluissa

Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai tiedote ohjeista kesäsulun ajaksi. Tiedot poikkeusaukioloajoista on päivitetty myös palveluiden omille sivuille. Lomakauden aikana hyvinvointialueen palveluihin on tehtävä joitakin supistuksia, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja henkilöstön riittävyys. 

Perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen vastaanottotoiminnassa on pienemmillä terveysasemilla 6 viikon sulkuja, samoin suun terveydenhuollon toimipisteissä. Erikoissairaanhoidossa poliklinikkatoiminta on supistettua sydänkesällä useilla erikoisaloilla, kuten myös leikkaustoiminta. Myös kuvantamistoiminnassa on osittaisia supistuksia heinä-elokuussa. 

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pienempiä neuvoloita pidetään kiinni kesällä. Näiden asiakkaat ohjataan toiseen neuvolaan. 

Ikäihmisten päivätoiminta on suljettuna neljä viikkoa juhannuksesta alkaen, sulku koskee myös etäpäivätoimintaa. Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja.

UUTINEN / 25.05.2026

Assin aistihuone tuo rauhaa, elämyksiä ja uusia mahdollisuuksia potilastyöhön

Ahveniston sairaalaan, Assiin, on rakennettu uusi aistihuone, joka tarjoaa potilaille ja henkilökunnalle mahdollisuuden rauhoittumiseen, kuntoutukseen ja virtuaalisiin elämyksiin. Aistihuone on tarkoituksella suunniteltu tila, jossa erilaiset aistiärsykkeet, kuten valo, ääni, kuva ja ympäristön tunnelma, tukevat hyvinvointia ja hoitoa.

Aistihuone on fyysisesti ja kognitiivisesti esteetön tila, jossa aististimulaatiota voidaan säädellä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tilassa hyödynnetään muun muassa videokuvaa, äänimaisemia ja erilaisia rentoutumiseen sopivia kalusteita.

Aistihuoneeseen voidaan ohjata potilaita esimerkiksi rentoutumisharjoituksiin, tunteiden käsittelyyn tai erilaisiin virtuaalisiin kokemuksiin. Huoneeseen tehdään aina ajanvaraus, ja potilas tulee sinne hoitajan kanssa.

Tilassa voi kokea virtuaalisesti erilaisia ympäristöjä, kuten koulun, kodin, ostoskeskuksen, kahvilan tai huvipuiston. Näitä ympäristöjä voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteiden harjoittelussa ja tunteiden käsittelyssä. Lisäksi huoneessa voi vierailla luontomaisemissa eri vuodenaikoina – tuntureilla, meren rannalla tai jopa avaruudessa.

– Aistien avulla voidaan tukea ihmisen hyvinvointia monella tavalla. Esimerkiksi mindfulness-harjoituksissa hyödynnetään aistihavaintoja, joiden avulla mieli rauhoittuu ja stressi voi lievittyä, kertoo tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Interaktiivinen tila reagoi käyttäjään

Assin aistihuoneessa on kolme seinää, joille heijastetaan videokuvaa. Osa sisällöistä on interaktiivisia: kuvapinta ja äänimaailma voivat muuttua käyttäjän käden liikkeen mukaan. Lisäksi huoneessa on kolmiulotteinen äänijärjestelmä ja erilaisia tuoleja rentoutumista varten.

Potilas voi myös itse vaikuttaa tilan tunnelmaan valitsemalla esimerkiksi videon ja valaistuksen.
Tulevaisuudessa aistihuoneeseen suunnitellaan lisää virtuaalisia sisältöjä, kuten harjoituksia tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn. Tilaa voidaan käyttää myös erilaisiin virtuaalisiin aktiviteetteihin eri-ikäisille potilaille.

Ympäristö vaikuttaa toipumiseen

Uudessa sairaalassa ympäristöön on panostettu monin tavoin. Tutkimusten mukaan luontomaiseman katselu voi vähentää stressiä ja alentaa esimerkiksi verenpainetta, pulssia ja hengitystiheyttä. Luonnon elementtejä on tuotu Assiin suurten ikkunoiden, luonnonläheisen värimaailman ja seinäkuvien kautta.
Myös yhden hengen potilashuoneet tukevat potilaan hyvinvointia, sillä ne lisäävät yksityisyyttä ja mahdollisuutta hallita omaa tilaa.

Aistihuone laajentaa hoidon mahdollisuuksia

Aistihuoneita on rakennettu viime vuosina moniin uusiin psykiatrisiin sairaaloihin. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia, ja tiloista on tullut nopeasti suosittuja sekä potilaiden että henkilökunnan keskuudessa.

Assissa aistihuoneen toivotaan tuovan potilaille rauhoittumisen, rentoutumisen ja jopa haltioitumisen kokemuksia. Jatkossa tilaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi siedätysharjoituksissa tilanteisiin, jotka potilas kokee vaikeiksi.

– Aistihuone laajentaa palveluvalikoimaamme ja vastaa potilaiden erilaisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että tila tukee sekä potilaiden hyvinvointia että henkilökunnan työtä, kertoo Paula.
 

UUTINEN / 22.05.2026

Kolme hyvinvointialuetta kehittää muuttovalmennusta osana TIE-hanketta – tavoitteena turvallisempi siirtymä omaan kotiin

Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueet kehittävät muuttovalmennusta osana TIE – Tukea itsenäiseen elämään (ESR+) -hanketta. Yhteisen kehittämistyön tavoitteena on auttaa vammaisia henkilöitä valmistautumaan muuttoon ja itsenäisempään elämään tavalla, joka vahvistaa osallisuutta, turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan arkeen. 

Muutto omaan kotiin on suuri elämänmuutos. Asiakkaalle se voi tarkoittaa innostuksen lisäksi epävarmuutta, kysymyksiä omista taidoista, tuen tarpeesta ja siitä, millainen asuminen tuntuu omalta. Muuttovalmennuksen avulla muutosta tehdään ymmärrettävämpi ja hallittavampi. Asiakas saa aikaa pohtia omia toiveitaan, harjoitella arjen tilanteita ja rakentaa siirtymää kohti uutta kotia yhdessä työntekijöiden ja läheisten kanssa.

Yhteinen tavoite, alueelliset ratkaisut

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella muuttovalmennusta on pilotoitu asiakkaan omassa arkiympäristössä. Valmennuksessa on pysähdytty asiakkaalle tärkeiden kysymysten äärelle:

• mitä hän toivoo tulevalta kodiltaan

• missä asioissa hän tarvitsee tukea

• miten uusi elämäntilanne saadaan tuntumaan turvalliselta.

Kokemusten mukaan valmennus on auttanut tekemään asiakkaan omat tavoitteet ja tuen tarpeet näkyviksi sekä vahvistanut sitoutumista tulevaan asumisratkaisuun.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehittämistyö rakentuu aiemmin luodun itsenäistymisen tuen toimintamallin pohjalle. Siinä itsenäistymistä tarkastellaan vaiheittaisena prosessina varhaislapsuudesta aikuisuuteen, ja työntekijöitä ohjataan tukemaan arjen taitoja, päätöksentekoa, osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta entistä systemaattisemmin. Toimintamallin tueksi laadittu käytännönläheinen käsikirja auttaa sekä työntekijöitä että perheitä tukemaan nuorta oikea-aikaisesti kohti itsenäisempää asumista ja elämää.

Pirkanmaan hyvinvointialueella muuttovalmennuksen toimintamallia kehitetään moniammatillisesti yhdessä eri palvelujen työntekijöiden kanssa. Kehittämistyössä on rakennettu sisältöjä ja materiaaleja yksilö-, ryhmä- ja läheisten muuttovalmennukseen. Yksilömuuttovalmennuksesta on jo saatu kokemuksia, ja seuraavaksi valmennusta pilotoidaan myös ryhmämuotoisena sekä uusissa asumisen ympäristöissä. Tavoitteena on, että asiakkaalle löytyy hänen tarpeisiinsa sopiva tapa valmistautua muuttoon ja saada tukea myös muutoksen jälkeen.

Asiakkaalle enemmän varmuutta, osallisuutta ja oikea-aikaista tukea

Muuttovalmennuksen tärkein arvo syntyy asiakkaan näkökulmasta. Kun muuttoon liittyviä toiveita, huolia ja käytännön kysymyksiä käsitellään ajoissa, asiakas ei jää yksin suuren muutoksen keskelle. Valmennus voi vahvistaa tunnetta siitä, että oma elämä on omissa käsissä, ja auttaa löytämään juuri sopivan tuen oikeaan aikaan. Samalla myös läheiset ja ammattilaiset saavat yhteisen käsityksen siitä, miten asiakkaan siirtymää voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

TIE-hankkeessa tehtävä kehittämistyö kokoaa eri hyvinvointialueiden kokemuksia ja käytäntöjä yhteen. Yhteinen suunta on selvä: muuttovalmennuksella halutaan rakentaa polkuja, joiden avulla vammainen henkilö voi siirtyä kohti omaa kotia turvallisemmin, yksilöllisemmin ja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Kun palveluja kehitetään asiakkaan arjesta käsin, syntyy ratkaisuja, joilla on merkitystä sekä muuttohetkessä että itsenäisen elämän alussa.

Hanke alkoi vuonna 2025 ja jatkuu vuoteen 2027 asti.

UUTINEN / 22.05.2026

Terveysasemille uusi farmaseutin vastaanottotoiminta – tukea lääkehoidon kokonaisuuteen

Monen pitkäaikaissairaan arjessa käytössä voi olla suuri määrä lääkkeitä, joiden kokonaisuutta ei aina ehditä käydä rauhassa läpi. Oma Hämeessä käynnistyy uusi farmaseutin vastaanottotoiminta, jossa asiakkaan lääkityksen kokonaisuutta tarkastellaan ennen lääkärikäyntiä yhdessä asiakkaan kanssa.
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskuksissa käyttöön otettava toimintamalli tukee perusterveydenhuollon avopalveluissa asioivia asiakkaita. Farmaseutin vastaanotolla käydään läpi asiakkaan käytössä oleva lääkitys, kartoitetaan mahdollisia lääkehoitoon liittyviä riskejä sekä keskustellaan lääkkeiden käytöstä arjessa.

Farmaseutti tukee asiakasta lääkehoidon toteuttamisessa ja kokoaa tarvittaessa keskeiset havainnot lääkärin arvioinnin tueksi. Varsinaisista lääkehoitoa koskevista päätöksistä vastaa aina lääkäri.
Toiminnan tavoitteena on tunnistaa lääkitykseen liittyviä haasteita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vahvistaa lääkehoidon turvallisuutta.

– Lääkityksessä löytyy usein asioita, joita voidaan korjata ajoissa ennen kuin ne johtavat esimerkiksi ylimääräisiin sairaala- tai päivystyskäynteihin. Haluamme hyödyntää farmaseuttista osaamista entistä vahvemmin osana asiakkaan hoitoa ja lääkärin työn tukena, sanoo sairaala-apteekkari Ercan Celikkayalar.

Farmaseutin vastaanotto toteutetaan puhelin- ja lähivastaanottona. Lähivastaanotto toimii Viipurintien sosiaali- ja terveyskeskuksessa Hämeenlinnassa, mutta puhelinvastaanotto palvelee koko hyvinvointialueella.

Toiminta käynnistyy vaiheittain toukokuun lopusta alkaen ja sitä pilotoidaan alkuvaiheessa pienemmällä vastaanottomäärällä. Vastaanottoaikoja lisätään kokemusten perusteella.
Osastofarmaseutti Päivi Hettulan mukaan toiminnan keskiössä on asiakkaan arjen tukeminen.

– Joskus lääkitys on suunniteltu hyvin, mutta lääkkeiden käyttö arjessa voi olla asiakkaalle haastavaa. Vastaanotolla käydään yhdessä läpi, miksi lääkettä käytetään, mitä hyötyä siitä on ja miten lääkehoito toteutuisi mahdollisimman turvallisesti asiakkaan arjessa, Hettula kertoo.

Toimintamalli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa farmaseutin osaaminen tuodaan osaksi asiakkaan hoidon kokonaisuutta.

– Yhdessä päästään usein parempaan lopputulokseen. Tärkeää on, että joku pysähtyy katsomaan asiakkaan lääkityksen kokonaisuutta rauhassa, Hettula sanoo.

Keskeinen tieto asiakkaalle

Farmaseutin vastaanotolle ei voi varata aikaa itse eikä siihen voi hakeutua suoraan. Vastaanotolle ohjataan terveydenhuollon ammattilaisen arvion perusteella sovittujen kriteerien mukaisesti.

UUTINEN / 22.05.2026

Taide, ympäristö ja pienet hengähdyshetket tukevat mielen hyvinvointia myös sairaalassa

Ahveniston sairaalassa vietetään tällä viikolla valtakunnallista Mental Health Art Weekia nostamalla esiin taiteen, ympäristön ja arjen pienten hetkien merkitystä hyvinvoinnille.

Assin tiloissa on runsaasti taidetta, joka muodostuu sekä uusista teoksista että vanhasta sairaalasta kunnostetuista ja säilytetyistä teoksista. Taide näkyy sairaalan arjessa potilaille, läheisille, henkilöstölle ja vierailijoille osana ympäristöä ja kohtaamisia.

Mielenterveysviikon aikana Oma Häme haluaa muistuttaa, että hyvinvointi rakentuu usein pienistä asioista: hetkestä pysähtyä, luonnon näkymästä, kohtaamisesta tai ympäristöstä, joka tuntuu turvalliselta ja rauhoittavalta.

– Sairaalaympäristö ei ole vain hoitoa ja teknologiaa. Myös tiloilla, taiteella, väreillä ja ympäristöllä on merkitystä siihen, miltä ihmisestä tuntuu. Parhaimmillaan ne voivat tuoda rauhaa, turvallisuutta ja pieniä hengähdyshetkiä vaikeissakin tilanteissa, sanoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Mental Health Art Weekia vietetään Suomessa 18.–24.5.2026 teemalla “Näen sinut, kuulen sinut”. Viikon tavoitteena on nostaa esiin kulttuurin, taiteen ja kohtaamisten merkitystä mielen hyvinvoinnille.

UUTINEN / 22.05.2026

Oma Hämeen sairaalafyysikko kehitti uuden menetelmän aivojen yhteyksien tutkimiseen

Aivotutkijat ovat jo pitkään tienneet, mitkä alueet aivoissa toimivat yhdessä. Mutta selvää ei ole ollut se, mitä reittejä viestit eri aivoalueiden välillä kulkevat. Oma Hämeessä työskentelevä sairaalafyysikko Viljami Sairanen on kehittänyt uuden menetelmän, joka auttaa ymmärtämään aiempaa tarkemmin, miten aivojen eri alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimus julkaistiin toukokuussa 2026 kansainvälisessä Network Neuroscience -tiedelehdessä.

Sairasen kehittämä matemaattinen malli yhdistää kaksi erilaista aivokuvantamisen tapaa: ensimmäinen kuvaa aivojen toimintaa ja toinen niiden rakennetta. Menetelmän avulla voidaan arvioida, mitä hermorataverkostoja pitkin aivojen toiminnalliset yhteydet voivat rakenteellisesti välittyä.

– Nykyiset menetelmät kertovat, mitkä aivoalueet ovat yhteydessä toisiinsa, mutta eivät tarkasti sitä, mitä reittejä pitkin yhteys voi kulkea. Kehittämäni menetelmä auttaa täyttämään tätä aukkoa, Sairanen kertoo.

Ajatus tutkimukseen syntyi jo kuusi vuotta sitten Italiassa osana Sairasen väitöskirjan jälkeistä tutkimusprojektia. Menetelmää testattiin sekä simuloiduilla aineistoilla että yli 200 ihmisen aivokuvantamisaineistolla. Tulokset olivat toistettavia ja anatomisesti uskottavia.

Tutkimuksesta hyötyä terveydenhuollolle?

Kyseessä on vielä teoreettinen esitys uudeksi aivotutkimusmenetelmäksi, eikä menetelmä ole lähivuosina tulossa suoraan kliiniseen käyttöön. Ennen mahdollista sairaalakäyttöä tarvitaan jatkotutkimuksia ja menetelmän toimivuuden varmistamista eri tutkijoiden ja laitteistojen avulla.

Tutkimuksella voi kuitenkin olla välillistä hyötyä terveydenhuollolle jo aiemmin.

– Tutkimuspuolelta saatava uusi tieto aivosairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa voi vaikuttaa myös meidän hyvinvointialueemme toimintaan jo lähivuosina, Sairanen arvioi.

Tulevaisuudessa menetelmää voitaisiin hyödyntää esimerkiksi neurologisten sairauksien tutkimuksessa, aivoleikkausten suunnittelussa ja kuntoutuksen tukena. Menetelmä voisi auttaa ymmärtämään paremmin esimerkiksi sitä, miten paikalliset vauriot vaikuttavat laajempiin aivoverkostoihin MS-taudissa.

Tutkimuksessa menetelmää sovellettiin magneettikuvantamiseen (MRI), mutta teoriassa sitä voidaan käyttää myös muiden mittausmenetelmien, kuten EEG:n (elektroenkefalografia mittaa aivojen sähköistä toimintaa) ja MEG:n (magnetoenkefalografia mittaa aivojen magneettikenttiä) kanssa.

Sovelluksia myös logistiikkaan ja verkostoihin

Sairasen mukaan menetelmä ei rajoitu vain aivotutkimukseen, vaan sitä voisi hyödyntää myös muiden verkostojen analysoinnissa, esimerkiksi liikenne- ja logistiikkaverkostojen optimoinnissa.

– Graafiteoreettisena menetelmänä tämä on sovellettavissa moniin erilaisiin verkostoihin. Menetelmä mahdollistaa esimerkiksi eri reittien laskennan useiden toimipisteiden välillä huomioiden reaaliaikaisesti liikennetilanteet, tietyöt ja muut rajoitteet, Sairanen kertoo.

Menetelmän etuna on lisäksi se, ettei se perustu koneoppimiseen.

– Sen käyttö ei vaadi massiivista laskentakapasiteettia eikä suuria aineistoja mallin opettamiseen. Samalla tällä voisi vähentää hyvinvointialueen riippuvuutta kansainvälisistä tietotekniikkajättiläisistä, kuten Googlesta, ja siten varmistaa kestävyyttä kriisitilanteissa, Sairanen pohtii.

Tutkimus linkittyy myös sairaalafyysikon työhön

Sairanen on työskennellyt Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo ennen hyvinvointialuetta. Hän työskentelee erikoissairaanhoidossa osastonylifyysikkona – työ liittyy kuvantamismenetelmiin kuten röntgeniin, ultraääneen ja magneettikuvauksiin.

– Työni hyvinvointialueella liittyy tähän tutkimukseen siten, että vastaan magneettikuvauksien turvallisuudesta, optimoinnista ja kehityksestä. Sivutoimisena tutkijana teen erilaisia tutkimusprojekteja pääosin vapaa-ajallani, hän kertoo.

Lääketieteellisen fysiikan dosenttina Sairanen tekee myös muita tutkimus- ja kehitysprojekteja, jotka voivat tulevaisuudessa hyödyttää hyvinvointialueen toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi henkilökunnan säteilysuojeluun liittyvät säteilysirontakartat sekä kuvantamislaitteiden automatisoitu laadunvalvonta.

UUTINEN / 19.05.2026

Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen

Tiistaina kokoontunut aluevaltuusto päätti, että Oma Häme hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta, ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö. 

Lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Nykyisen lainsäädännön mukaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät pitäisi kattaa tämän vuoden loppuun mennessä.  

Aluevaltuusto hyväksyi myös alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion. Mahdollinen lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen ei poista tarvetta tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa. 

Katso 19.5.2026 valtuustokokouksen tallenne

Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin 

Muutostalousarvio sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttavat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Ehdolliset muutokset astuvat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen.  

Aluevaltuuston hyväksymä muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla turvataan palveluja ja vähennetään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuvat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja tullaan tekemään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostetaan 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmistellaan vuosille 2027–2029. 

Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästöt on arvioitu saavutettavan automaation hyödyntämisestä, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamisesta sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämisestä. Lisäksi on suunniteltu uudistuksia organisaatiorakenteeseen, ICT- ja tukipalveluihin sekä lisäyksiä omaan palvelutuotantoon lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollossa aiotaan kasvattaa Assi-sairaalan vetovoimaa ja samalla vähentää muiden hyvinvointialueiden palvelujen käyttöä. 

Aluevaltuusto hyväksyi ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti.  

Aluevaltuustossa käytettiin lähes parikymmentä puheenvuoroa aiheeseen liittyen. Keskusteluissa nostettiin esille muun muassa ikäihmisten kotihoidon resurssit ja hoitajamitoitus, mitä lopulta myös ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen avasi puheenvuorossaan. Useampi valtuutettu korosti, että lisäajan hakeminen on välttämätöntä ja se on tervetullut päätös. 

Aluevaltuusto teki yksimielisesti alijäämien kattamissuunnitelmaan tekstilisäyksen, joka liittyy muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutuksen seuraamiseen. Lisäyksen mukaan hyvinvointialue arvioi ja seuraa myös toimenpiteiden laajempia vaikutuksia, asiakkaita ja henkilöstöä kuullen sekä pyrkii estämään, hillitsemään ja korjaamaan mahdollisia haitallisia vaikutuksia.  

Valtuusto päätti: selviämisasemaa ei perusteta 

Aluevaltuusto hyväksyi myös aluehallituksen esityksen, että Kanta-Hämeeseen ei perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset. 

Päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostavat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjotaan Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä. 

Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon. 

Päätös edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä. 

Strategia hyväksyttiin yksimielisesti 

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös hyvinvointialueen strategian ja toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030. Molemmista aiheesta pidettiin vain yksi puheenvuoro. 

Palvelustrategiaan lisättiin yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä. Palvelustrategian periaatteet ohjaavat päätöksentekoa sekä palvelujen järjestämistä ja kehittämistä.  

Palvelustrategia perustuu neljään painopisteeseen: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kestävä uudistaminen ja kumppanuuksien kehittäminen. Ne tarjoavat selkeän suunnan palvelujen järjestämiselle ja auttavat varmistamaan, että strategia vastaa sekä lakisääteisiä velvoitteita että muuttuvaa palvelutarvetta taloudelliset reunaehdot huomioiden. 

Palvelustrategian valmistelu on toteutettu yhteistyössä poliittisten päättäjien, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Asukkaiden näkemyksiä palvelustrategiaan ja sen toimeenpanoon kysyttiin lausuntoaikana Ota kantaa -sivustolla.

Aluevaltuuston 19.5.2026 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 18.05.2026

Oma Häme vahvistaa asiakasviestintäänsä – asukkaat voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa

Oma Häme ottaa käyttöön uuden kanavan asiakasviestintäänsä: sähköpostiin tilattavan uutiskirjeen. Tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden arkea kokoamalla yhteen paikkaan tietoa hyvinvointialueen palveluista ja niiden kehittämisestä – niin, että ne ovat selkeästi, ymmärrettävästi ja helposti luettavassa muodossa. Ensimmäinen uutiskirje julkaistaan toukokuun lopussa.

Uutiskirjeeseen nostetaan Oma Hämeen verkkosivuilla julkaistua ajankohtaista tietoa, kuten uusimpia uutisia sekä tietoa palveluiden muutoksista ja tehdyistä päätöksistä. Uutiskirjeen voi tilata kuka vain liittymällä sähköpostilistalle.

Tilaa uutiskirje täältä 

Oma Häme satsaa jatkossakin monikanavaiseen asiakasviestintään. Uutiskirje ei korvaa muita kanavia, eikä nouse ensisijaiseksi viestintäkanavaksi, vaan täydentää kokonaisuutta.

Uutiskirjeessä on mukana lyhennetty versio, joka on helppo tulostaa luettavaksi. Oma Hämeen yksiköiden lisäksi tulostetta voivat hyödyntää esimerkiksi järjestöt, seurakunnat tai kirjastot. Näin uutiskirje palvelee myös niitä asiakkaita, jotka eivät seuraa digitaalisia kanavia. Julkaistut uutiskirjeet kootaan myös pdf-tiedostoina Oma Hämeen verkkosivuille.

Uutiskirjeen toimivuutta testataan alkuvaiheessa. Asiakkaiden kokemusten ja palautteiden perusteella tehdään suunnitelmat uutiskirjeen jatkuvuudesta ja julkaisurytmistä. Uutiskirjeestä vastaa Oma Hämeen viestintäyksikkö. 

ARTIKKELI / 15.05.2026

Aimo auttaa löytämään sopivan avun – Karoliina Kärkkäinen kehittää digipalveluita asiakkaiden arjen tueksi

Miten varmistetaan, että asiakas löytää sopivan palvelun silloin, kun sitä tarvitsee? Oma Hämeessä tätä kysymystä ratkotaan määrätietoisesti digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Yksi konkreettinen esimerkki siitä on Aimo-tekoälyapuri.

Verkkosivujen projektipäällikkö Karoliina Kärkkäinen on ollut mukana rakentamassa Aimoa alusta asti. Hänen työnsä yhdistää verkkopalvelut, sisällöt, asiakasohjauksen ja teknologian kehittämisen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

– Työskentelen digipalveluiden, tiedonhallinnan ja asiakasohjauksen parissa. Käytännössä työni liittyy verkkosivuihin, intraan ja ohjepankkiin sekä näiden kokonaisuuksien ja kehittämisprojektien koordinointiin, Karoliina kertoo.

Kehittämistyötä asiakkaiden tarpeista

Ajatus Aimosta syntyi käytännön arjesta ja asiakkaiden todellisista tarpeista.

– Huomasimme, että ihmiset etsivät tietoa verkosta, mutta eivät aina löydä oikeaa vastausta tai ymmärrä, mihin palveluun heidän kannattaisi olla yhteydessä. Sisältöä on paljon, ja kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa, Karoliina sanoo.

Aimon kehittämisessä tavoitteena ei ollut rakentaa pelkkää teknologista ratkaisua, vaan aidosti asiakkaiden asiointia helpottava palvelu. Karoliinan rooli kehitystyössä on ollut toimia siltana sisällön, palveluiden ja teknologian välillä.

– Olen ollut mukana määrittelemässä, mitä Aimon pitää osata ja mistä se saa vastauksensa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että hyvä tekoäly perustuu hyvään, selkeään, rajattuun ja ajantasaiseen verkkosisältöön.

Asiakas voi kysyä omilla sanoillaan

Ennen Aimoa asiakkaat saattoivat joutua etsimään tietoa pitkältäkin verkkosivupolulta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden termit, palvelurakenteet ja yhteydenottokanavat eivät aina olleet helposti hahmotettavia.

– Ongelma ei ollut asiakkaan digitaidoissa, vaan siinä, että tietoa on paljon ja ihmisillä on hyvin erilaisia tarpeita. Asiakkaan voi olla vaikea tietää, millä hakusanalla omaa asiaa pitäisi lähteä etsimään.

Aimo tuo tähän uudenlaisen tavan asioida: asiakkaan ei tarvitse tuntea palveluiden nimiä tai organisaation rakennetta.

– Asiakas voi kysyä asiansa omilla sanoillaan. Aimo auttaa erityisesti tilanteissa, joissa ihminen ei tiedä, mistä lähtisi etsimään vastausta tai mihin hänen kannattaisi olla yhteydessä.

Karoliinan mukaan suurin hyöty asiakkaalle on asioinnin helppous ja matala kynnys.

– Aimo ei kiirehdi, ei moiti eikä oleta osaamista. Se vastaa sillä kielellä, jolla kysymys esitetään, ja on käytettävissä ajasta riippumatta.

Vastuullisuus ohjaa kehittämistä

Tekoälyratkaisujen kehittämisessä turvallisuus ja vastuullisuus ovat keskeisessä roolissa. Tämä on ollut lähtökohta myös Aimon rakentamisessa.

– Aimo ei tee diagnooseja eikä hoitopäätöksiä. Sillä ei ole pääsyä järjestelmiin, vaan se hyödyntää ainoastaan Oma Hämeen virallista, hyväksyttyä ja julkista verkkosisältöä.

Karoliina korostaa, että palvelu on suunniteltu tukemaan asiakasta turvallisesti.

– Aimo ei kerää henkilötietoja eikä muista käyttäjiä. Jos tilanne vaatii ihmiskontaktia, Aimo ohjaa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.

Kehitystyössä käyttäjäpalautteilla on suuri merkitys

Aimo ei ole valmis palvelu, vaan jatkuvasti kehittyvä osa Oma Hämeen digipalveluita. Kehitystyössä käyttäjäpalautteella on suuri merkitys.

– Seuraamme aktiivisesti palautetta ja sitä, millaisia kysymyksiä Aimolle esitetään. Usein palautteet kertovat myös siitä, miten verkkosivujen sisältöjä voidaan kehittää entistä selkeämmiksi.

Kehittämistyössä yhdistyvätkin teknologia ja sisällöntuotanto.

– Aimo kehittyy juuri tämän kautta: sisältö tarkentuu, vastaukset selkeytyvät ja ohjaus paranee. Ilman palautetta kehittäminen olisi vaikeaa.

“Oikea tieto oikeaan aikaan voi helpottaa arkea paljon”

Karoliinaa motivoi työssä erityisesti se, että digipalveluilla voidaan aidosti helpottaa ihmisten arkea.

– Jokainen selkeä ohje, löydetty palvelu tai vältetty turha yhteydenotto on pieni mutta merkityksellinen asia.

Häntä kiinnostaa erityisesti myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma.

– Kun oikea tieto löytyy oikeaan aikaan, se voi tukea ihmisen arkea ja prosessia yllättävän paljon palvelun rinnalla.

Työn vastapainoksi Karoliinan arki täyttyy luonnosta ja eläimistä.

– Minulla on neljä koiraa, joiden kanssa harrastan muun muassa paimennusta. Lisäksi kesälampaat ovat taas tulossa laitumelle, ja kotona on myös muutama matelija. Kulttuuri on tärkeä vastapaino. Käyn keikoilla ja festareilla ja katson mielelläni elokuvia.

Kaikilla pitää olla mahdollisuus asioida itselleen sopivalla tavalla

Karoliina haluaa myös rohkaista niitä, joille digipalvelut tai tekoäly tuntuvat vierailta.

– Tunne on täysin ymmärrettävä. Kaikilla pitää olla mahdollisuus asioida itselleen sopivalla tavalla.

Digipalvelut eivät korvaa muita kanavia, mutta ne voivat tarjota monelle helpon ja matalan kynnyksen tavan hoitaa asioita silloin, kun se tuntuu itselle luontevalta.

Juuri tähän tarpeeseen myös Aimo on rakennettu.

– Aimo on matalan kynnyksen apuri, jolta voi kysyä omilla sanoillaan asioita silloin kun se itselle sopii.

Kokeile Aimoa Oma Hämeen verkkosivujen etusivulla

UUTINEN / 13.05.2026

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksuttomaksi 1.6. alkaen

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksuttomaksi 1.6.2026. Muutos perustuu aluevaltuuston huhtikuussa tekemään päätökseen.

Lapsiperheiden kotipalvelu oli maksullista syyskuusta 2025 lähtien aluevaltuuston joulukuussa 2024 tekemän päätöksen perusteella. Maksullisuuden aikana kotipalvelua käyttävien asiakkaiden määrä laski ja tuotto jäi vähäiseksi suhteessa asiakasmaksujen hallinnollisiin kustannuksiin. Aluevaltuuston päätöksellä lapsiperheiden kotipalvelu on jatkossa maksutonta kaikille asiakkaille, jotka täyttävät palvelun myöntämisen perusteet.

– Kotipalvelun asiakasmaksu näytti vaikuttavan jonkin verran palvelun vastaanottamiseen. Nyt voimme paremmin varmistaa, että tuesta hyötyvät perheet ottavat sitä vastaan, toteaa perhekeskuspalveluiden tulosaluejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä.

Lapsiperheiden kotipalvelu on ennaltaehkäisevää varhaisen tuen palvelua, jonka tarkoituksena on tukea perheen arjessa jaksamista tilapäisissä tai pidempiaikaisissa kuormittavissa elämäntilanteissa. Kotipalvelu on määräaikaista ja tavoitteellista tukea, jota toteutetaan yhdessä perheen ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Kotipalvelua voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun vanhemman toimintakyky on alentunut sairauden, synnytyksen tai uupumuksen vuoksi tai arjen hallinta tarvitsee vahvistamista. Kotipalvelua voidaan tarvita myös monikkovauvojen vuoksi tai äkillisen elämäntilanteen muutoksen vuoksi, kuten eron tai vakavan sairastumisen takia. Perheen saama tuki voi olla apua lasten hoidossa, arjen askareissa ja vanhemmuuden tukemisessa.

Kotipalvelua ei kuitenkaan myönnetä esimerkiksi pelkkään siivoukseen, vanhemman harrastusten mahdollistamiseen, parisuhdeaikaan, kuljetuspalveluksi tai tilanteisiin, joissa lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen vanhemman työn tai opiskelun perusteella.

Palveluun hakeudutaan ottamalla yhteyttä Perhekeskuksen Ensilinjaan tai Perhekeskus-chattiin. Jos perheellä on jo oma työntekijä, yhteydenotto tehdään ensisijaisesti hänelle. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona arkipäivisin.

Lisätietoa palvelusta, tarkemmat myöntämisen perusteet ja yhteystiedot löydät: Lapsiperheiden kotipalvelu

UUTINEN / 13.05.2026

Kanta-Hämeeseen hankitaan uudenlaista kalustoa rauniopelastuksen kehittämiseen

Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteishanke on saanut EU:n ISF-rahoitusta. Kalustohankinnalla pyritään varautumaan paremmin maailmanpoliittisen tilanteen tuomiin muutoksiin.

Kuva on vuonna 2023 järjestetystä viranomaisten yhteisestä Valpas2023-harjoituksesta. Harjoituksen kalustoa on hankittu pelastuslaitoksen käyttöön, mutta tuoreen hankkeen myötä kalustoa saadaan huomattavasti lisää. 

UUTINEN / 13.05.2026

Virastokeskus Veturin käyttökielto jatkuu Riihimäellä

Oma Hämeen henkilöstö ja palvelut ovat siirtyneet pois Virastokeskus Veturin tiloista Riihimäellä rakennukseen asetetun käyttökiellon vuoksi. Riihimäen kaupunki on ilmoittanut, että rakennus pidetään käyttökiellossa ainakin 26.5.2026 asti. Tuolloin tilannetta arvioidaan uudelleen, ja kaupunki kertoo asiasta lisää.

Veturissa sjainneet Oma Hämeen palvelut toimivat toistaiseksi väliaikaistiloissa. Veturiin suunnitellut asiakastapaamiset on siirretty muualle – Oma Hämeen työntekijät ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja kertovat muutoksista. Veturissa ei ole ollut palveluja, joissa asiakkaat kävisivät ilman ajanvarausta.

Perjantaina 8. toukokuuta asetettu käyttökielto perustuu mittauksiin, joissa rakennuksen vierustalla havaittiin maan painumista ja perustuksissa liikettä. Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4. Veturissa sijaitsee muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja. 

Tiedotamme mahdollisista muutoksista tilanteen tarkentuessa.

Uutista päivitetty 19.5. klo 16.30. Lisätty tieto, että käyttökielto jatkuu 26.5. asti.

ARTIKKELI / 13.05.2026

Blogi: Kilistä kohtuudella kevään ja kesän juhlissa – tunnista riskit

Kesä on monille vuoden odotetuinta aikaa. Valoisat illat, loma, juhlat ja lämmin sää houkuttelevat irrottautumaan arjesta. Kesään sijoittuu myös paljon juhlia ja yhteisiä hetkiä: valmistujaisia, häitä, festareita ja mökkireissuja. Monelle kesään liittyvä vapaus ja yhteiset juhlahetket saavat aikaan sen, että alkoholinkäyttö lisääntyy - jopa aivan huomaamatta. Alkoholista ei ole pakko pidättäytyä, mutta kohtuullisuuteen on hyvä pyrkiä. 

Kohtuukäyttö tukee hyvinvointia 

Alkoholin kohtuukäyttö tarkoittaa juomista niin, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa terveydelle. Alkoholi haittaa erityisesti sisäelimiä ja sydäntä. Alkoholinkäyttöön liittyviin terveysriskejä on mahdollista minimoida sillä, että juodaan vain pieniä määriä kerralla, pitämällä juomiskerrat harvoina ja välttämällä humalahakuista juomista. Kesän vapaudesta huolimatta oma hyvinvointi on hyvä pitää mielessä. 

Kevään ja kesän juhliin liittyviä riskejä 

Juhlissa alkoholin määrä voi huomaamatta kasvaa. Riskit lisääntyvät erityisesti, jos: 

• juominen tapahtuu useana päivänä peräkkäin (esimerkiksi lomalla tai festareilla) 
• alkoholia käytetään helteen tai saunomisen yhteydessä 
• juominen liittyy stressiin, rentoutumiseen tai sosiaaliseen paineeseen 
• juominen vaikuttaa uneen, mielialaan tai palautumiseen 
• alkoholia käytetään yhdessä lääkkeiden kanssa 

Alkoholi lisää tapaturmien, riitojen ja loukkaantumisten riskiä sekä voi heikentää toimintakykyä tilanteissa, joissa tarvitaan tarkkaavaisuutta. Jos tietää joutuvansa samana päivänä ajamaan autoa, polkupyörää, sähköpotkulautaa tai venettä, on parempi jättää juomatta. Alkoholin palamisaika elimistössä vaihtelee paljon ihmisen mukaan, ja sitä on vaikea laskea itse. Voit käydä laskemassa arvion siitä, kuinka kauan kuluu ennen kuin käyttämäsi alkoholimäärä on palanut elimistöstäsi Alkoholilaskuri - THL. 

Nuorten juhliminen vanhempien vastuulla  

Kesä tuo vapautta myös nuorille: lomat, festarit ja kaveriporukat lisäävät tilanteita, joissa alkoholi voi tulla vastaan. Vanhemmilla on tärkeä rooli nuoren turvallisuuden tukemisessa. 

Avoin keskustelu on usein tehokkain keino. Nuoren kanssa kannattaa puhua etukäteen alkoholiin liittyvistä riskeistä, omista odotuksista ja yhteisistä pelisäännöistä. Selkeät rajat ja kiinnostus nuoren tekemisiin lisäävät turvallisuutta, vaikka nuori hakisikin itsenäisyyttä. Nuoren kanssa on hyvä konkreettisesti sopia, missä nuori saa liikkua, miten nuori pääsee turvallisesti kotiin ja miten toimitaan, jos tulee ongelmatilanne. Nuorelle on tärkeää tietää, että vanhemmille voi aina soittaa omasta tai kaverin tilanteesta ilman pelkoa rangaistuksesta, jos tilanne menee hankalaksi.  

Vanhemman oma esimerkki vaikuttaa myös paljon. Kohtuullinen suhtautuminen alkoholiin ja vastuullinen juhliminen välittävät nuorelle mallia siitä, miten alkoholia käytetään turvallisesti – tai että sitä voi olla käyttämättäkin. 

Nauti kesästä fiksusti 

Kohtuullisuus ei tarkoita, että juhlista pitäisi luopua. Hauskat hetket eivät vaadi alkoholia – usein ne jäävät paremmin mieleen ilman sitä. Voit myös tasapainottaa juhlintaa pitämällä osan tilaisuuksista alkoholittomina tai valitsemalla välillä alkoholittomia juomia, kuten mocktaileja. Muista myös juoda vettä. 

Juhlien jälkeen kannattaa kuunnella omaa kehoa. Krapula on merkki siitä, että alkoholia on tullut liikaa. Jos huomaat juomisen vaikuttavan uneen, mielialaan tai arkeen, on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa käyttöä ja tarvittaessa vähentää sitä. 

Pohditko omaa tai läheisen alkoholinkäyttöä?

Hyvinvointisi tueksi -sivulta löydät lisää tietoa, itsearviointia ja tukea: Päihteet - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

UUTINEN / 12.05.2026

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle lisäajan hakemista alijäämien kattamiseksi

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli pitkässä kokouksessaan paljon talousasioita sekä hyvinvointialueen uutta strategiaa. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Samalla aluehallitus hyväksyi alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion, joka myös etenee valtuuston päätettäväksi.

Voimassa olevassa talousarviossa tavoitellaan tälle vuodelle jopa 95,5 miljoonan euron ylijäämää, jotta vuosina 2023 ja 2024 kertyneet, mittavat alijäämät saataisiin katettua määräajassa. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ole realistista nykyisessä toimintaympäristössä. Valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi kattamisajan pidentämisen, mutta lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan päätöksen siitä tekee valtiovarainministeriö. Mahdollinen lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Se ei kuitenkaan poista tarvetta tasapainottaa taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa. 

Muutostalousarvioesitys sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttaisivat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Esityksen mukaan nämä muutokset astuisivat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Muussa tapauksessa ne raukeaisivat ja niitä tarkasteltaisiin uudelleen myöhemmin.

Aluevaltuusto päättää muutostalousarviosta 19. toukokuuta

Muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla pyrittäisiin turvaamaan palvelut ja vähentämään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuisivat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja valmisteltaisiin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostettaisiin 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmisteltaisiin vuosille 2027–2029.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti, johon aluehallitus teki joitakin tekstimuutoksia. Samalla aluehallitus hyväksyi lisäajan hakemiseen liittyvän suunnitelman alijäämien kattamisesta. Suunnitelman toimenpiteitä täsmennetään ja arvioidaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on esitetty noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät automaation hyödyntämiseen, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamiseen sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämiseen. Lisäksi kehittämiskohteiksi on listattu organisaatiorakenne, ICT- ja tukipalvelujen uudistaminen sekä oman palvelutuotannon lisääminen esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollosta esille on nostettu esimerkiksi Assi-sairaalan vetovoiman kasvattaminen ja muiden hyvinvointialueiden palvelujen käytön vähentäminen.

Aluevaltuusto päättää muutostalousarviosta ja lisäajan hakemisesta 19. toukokuuta. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta.

Strategia ja palvelustrategia etenivät valtuustoon

Aluehallitus hyväksyi osaltaan myös hyvinvointialueen uuden strategian toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030 ja esittää niitä aluevaltuustolle hyväksyttäväksi.

Palvelustrategiaan lisättiin aluehallituksen yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä.

Erillistä selviämisasemaa ei perusteta Kanta-Hämeeseen

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös päihdepalvelujen järjestämistä ja päätti esittää aluevaltuustolle, ettei Kanta-Hämeeseen perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset.

Aluehallituksen hyväksymän esityksen mukaan päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostaisivat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjottaisiin Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä.

Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon.

Aluehallitus kuitenkin edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.

Erityisasuntosäätiön palvelut hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi?

Aluehallitus linjasi tavoitteeksi, että Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelutuotanto siirtyisi hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi vuoden 2027 alusta alkaen. Samalla käynnistetään jatkovalmistelu, jossa arvioidaan säätiön kiinteistöjen omistukseen, hallintaan ja investointeihin liittyviä vaihtoehtoja. Valmistelua jatketaan yhteistyössä säätiön johdon, henkilöstön, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on turvata palvelujen jatkuvuus ja asukkaiden asuminen siirtymävaiheen aikana.

Aluehallitus ilmoitti ennakkokantanaan, ettei hyvinvointialue hyväksyisi järjestelyä, jossa säätiön palveluliiketoiminta luovutettaisiin ulkopuoliselle toimijalle pitkäaikaisilla käyttö- tai vuokrasopimuksilla tavalla, joka rajoittaisi hyvinvointialueen mahdollisuuksia päättää palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa.

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö tuottaa asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Säätiön palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tytäryhteisö, ja hyvinvointialue nimeää enemmistön sen hallituksen jäsenistä.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien raportoinnin vuodelta 2025 sekä alkuvuoden 2026 kvartaaliraportin. Pykälä 196 poistettiin kokouksen esityslistalta. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluevaltuusto kokoontuu 19. toukokuuta ja aluehallitus seuraavan kerran 25. toukokuuta.

Aluehallituksen 11.5.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 08.05.2026

Virastokeskus Veturi käyttökieltoon Riihimäellä – vaikuttaa myös Oma Hämeen palveluihin

Oma Hämeen henkilöstö ja palvelut ovat toistaiseksi siirtyneet pois Virastokeskus Veturin tiloista Riihimäellä. Veturi on asetettu käyttökieltoon perjantaista 8.5.2026 klo 16 alkaen. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4.

Käyttökielto tarkoittaa, ettei rakennusta saa käyttää ennen kuin tarvittavat lisäselvitykset on tehty ja käyttökiellon poistamisesta on päätetty. Kulku rakennukseen on estetty.

Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Käyttökielto perustuu perjantaina 8. toukokuuta tehtyihin mittauksiin, joissa havaittiin rakennuksen vierustalla maan painumista ja perustuspaaluissa liikettä. Lue lisää Riihimäen kaupungin tiedotteesta

Kiinteistössä työskenteleviä Oma Hämeen työntekijöitä on informoitu tilanteesta. Hyvinvointialue on aloittanut kartoittamaan korvaavia tiloja palveluilleen. 

Oma Häme tiedottaa palveluiden muutoksista maanantaina 11. toukokuuta tai myöhemmin, kun lisätietoja on saatavilla. 

Veturissa sijaitsee muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja. Lisäksi tiloissa työskentelee muuta ikäihmisten palveluiden ja perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden henkilöstöä.

UUTINEN / 08.05.2026

Palveluihin pääsy pääosin tavoiteajoissa Kanta-Hämeessä – kehittämistyö jatkuu useissa palveluissa

Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella alkuvuonna 2026, ja useissa palveluissa on saavutettu lakisääteiset tavoiteajat. Erityisesti erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa kehitys on ollut selvästi myönteistä. Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsy toteutuu kokonaisuutena hyvin, ja aikuisväestön osalta tavoiteajat saavutetaan käytännössä kaikissa tapauksissa. Myös monissa sosiaali- ja ikäihmisten palveluissa on päästy hyvälle tasolle tai kehitys on ollut oikeansuuntaista.

Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin. Samalla tarkentunut tieto osoittaa, että kaikissa palveluissa lakisääteiset tavoitteet eivät vielä täysin täyty ja kehittämistyö jatkuu aktiivisesti.

Oma Häme seuraa lakisääteisten palveluiden toteutumista säännöllisesti. Seuranta kattaa muun muassa palveluihin pääsyn, käsittelyajat, tavoittamisajat ja henkilöstömitoituksen. Tilannekuvaa verrataan hyvinvointialueen aloitusvaiheeseen ja aiempiin raportointijaksoihin.

Tammikuussa palveluihin pääsystä kerrottiin näin: Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa - Oma Häme

Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.

Parannusta erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa

Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on säilynyt aikuisväestön osalta erinomaisella tasolla: 100 prosenttia asiakkaista pääsee hoitoon kolmen kuukauden määräajassa. Alle 23-vuotiailla tilanne on pysynyt melko lailla ennallaan. Lääkärivastaanotoille pääsy parani 82 prosentista 83 prosenttiin ja hoitajavastaanotoille pääsy tippui 98 prosentista 95 prosenttiin. Vertailussa ovat loppuvuoden 2025 luvut ja tammi-maaliskuun luvut.

Yhteydensaanti perusterveydenhuoltoon kiireettömässä hoidossa on heikentynyt, kun verrataan vuoden 2025 lukuja alkuvuoden lukuihin. Samana päivänä toteutuneiden yhteydenottojen osuus laski 99,1 prosentista 89 prosenttiin.

Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on taas parantunut, kun verrataan viime vuoden lopun lukuja tämän vuoden ensimmäisen neljännekseen. Tammi-maalikuussa yli 23-vuotiaiden osalta hoitoon pääsi 99 prosenttia asiakkaista (Q4/2025: 97 %) ja alle 23-vuotiaiden osalta 94 prosenttia (Q4/2025: 89 %). Fysioterapiassa kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu edelleen kolmessa kuukaudessa täysimääräisesti (100 %).

Erikoissairaanhoidossa kehitys on ollut paikoin erittäin myönteistä. Kuulokeskuksessa hoitoon pääsy parani merkittävästi: vuoden 2025 alussa 68 prosenttia asiakkaista pääsi hoitoon 180 vuorokauden määräajassa, kun alkuvuonna 2026 vastaava osuus oli 100 prosenttia. Lähetteet pystytään edelleen käsittelemään vaaditussa 21 vuorokauden määräajoissa kaikilla erityisaloilla.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa hoitoon pääsy toteutui lakisääteisissä määräajoissa sataprosenttisesti niin nuorilla kuin aikuisillakin.

Sosiaalipalveluissa kehitys vaihtelevaa

Sosiaalipalvelujen käsittelyajoissa kehitys on ollut kaksijakoista: aikuisten palveluissa käsittelyajat ovat hiukan pidentyneet, kun taas lapsiperheiden palveluissa ne ovat lyhentyneet.

Toimeentulotukihakemuksista 91,2 prosenttia käsiteltiin 7 arkipäivän määräajassa (Q1/2025: 94,9 %), ja työikäisten palveluissa palvelutarpeen arviointi toteutui kolmen kuukauden määräajassa 90,1 prosentissa tapauksista (Q1/2025: 93,2 %). Lapsiperheiden palveluissa kehitys on ollut myönteistä: palvelutarpeen arviointi tehtiin kolmen kuukauden kuluessa 83,1 prosentille asiakkaista – viime vuoden lopulla se tehtiin määräajassa 81,4 prosentille.

Vammaispalveluissa hakemusten käsittely 7 arkipäivässä onnistui 82,6 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa käsittely määräajassa onnistui vain 75,6 prosentille. Palvelutarpeen arviointi on sen sijaan hidastunut: nyt alkuvuonna kolmen kuukauden määräaika toteutuu 81,4 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa luku oli 92,7 prosenttia. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyprosentti vaaditussa 7 vuorokauden ajassa on pysynyt ennallaan noin 82 prosentissa.

Käsittelyaikoihin vaikuttaa edelleen kahden asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö, joka hidastaa prosesseja.

Oppilashuollon psykologimitoitus on parantunut merkittävästi: nyt alkuvuonna yhtä psykologia kohden oli 760 oppilasta (vaade max 780), kun vielä loppuvuonna 2025 oppilasmäärä oli 847 yhtä psykologia kohden. Sen sijaan kuraattorimitoitus on aavistuksen heikentynyt, ja oppilasmäärä kuraattoria kohden ylittää lakisääteisen rajan (670 oppilasta/kuraattori).

Lastensuojelussa henkilöstömitoitus on pysynyt lain rajoissa, mutta lasten määrä työntekijää kohden on kasvanut hieman sekä avo- että sijaishuollossa.

Ikäihmisten palveluissa vahva taso ja parannusta

Ikäihmisten palveluissa tilanne on pääosin hyvä. Omaishoidon tuen hakemukset on saatu käsiteltyä määräajassa (kriteerit täyttävälle hakemuskuukauden alusta) sataprosenttisesti, samoin ikäihmisten palvelutarpeen arviointi toteutuu kaikille kolmen kuukauden määräajassa. Kotihoito ja tukipalvelut käynnistyvät edelleen pääsääntöisesti seitsemän vuorokauden sisällä ja kiireellisissä tilanteissa välittömästi.

Asumispalveluissa henkilöstömitoitus parani 86,7 prosentista 93,9 prosenttiin, mutta ei vielä täysin saavuta lakisääteistä tasoa.

Yhteisölliseen asumiseen pääsyä odotti tammi-maalikuussa yli 90 vuorokautta noin 13 prosenttia asiakkaista. Pitkä odotusaika liittyi kuitenkin useimmiten asiakkaiden omiin valintoihin, eikä palvelujen saatavuuteen.

Pelastus- ja ensihoitopalveluissa kehitys pääosin myönteistä

Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen.

Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet verrattuna alkuvuoteen 2025, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 21 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 16 min 22 sek (vaade 15 min). Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että alkuvuosi painottuu talviaikaan, jolloin olosuhteet ovat haastavammat kuin kesäkaudella.

Tilannekuva tarkentunut – kehittämistyö jatkuu

Lakisääteisten palveluiden toteutumisen seuranta tuo aiempaa tarkemmin esiin palvelujen väliset erot sekä niiden taustalla olevat syyt. Haasteita aiheuttavat muun muassa henkilöstön saatavuus, tietojärjestelmien toimivuus sekä ruuhkahuiput palveluissa.

Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Tammi-maaliskuussa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi 83,7. Myös Ensilinjapalveluiden NPS oli korkea samalla aikajaksolla ollen 77,5. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Useilla osa-alueilla kehitys on ollut selvästi myönteistä, ja hyvinvointialue jatkaa toimenpiteitä palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja lakisääteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikissa palveluissa.

Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tammi-maalikuu 2026

UUTINEN / 08.05.2026

Aluehallitus käsitteli seminaarissaan talouden tasapainottamista ja strategian toimeenpanoa

Aluehallitus kokoontui torstaina 7. toukokuuta seminaariin Riihimäelle. Päivän aikana aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen talouden tasapainottamista, muutostalousarviota sekä strategian toimeenpanoa tulevaa päätöksentekoa varten.

Seminaarin tavoitteena oli muodostaa aluehallitukselle yhteinen tilannekuva hyvinvointialueen taloudesta, strategiatyöstä ja valmisteltavista asioista.

– Päivä avasi yhteistä ymmärrystä ja antoi aluehallitukselle yhteisen tilannekuvan strategian valmistelusta ja siirtymisestä päätöksentekoon. Keskustelu oli erittäin tärkeää talouden tilanteesta ja muutostalousarviosta. Käsittelyn avulla muodostui yhteinen käsitys myös lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen ja prosessin etenemisestä, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) toteaa.

Seminaarissa myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusedustajat antoivat katsauksensa henkilöstön ajankohtaisiin asioihin. Pääluottamusedustajat korostivat poikkeuksellisen hyvää yhteistyötään työnantajan kanssa sekä jatkuvasti käytävää yhteistä vuoropuhelua. Esillä keskusteluissa ovat jatkuvien muutosten vaikutukset henkilöstöön, kuten esim. palkkausjärjestelmän kehittäminen, työvuorosuunnittelu, Assi-sairaalan käyttöönotto sekä toiminnan uudelleenorganisointi.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esitteli aluehallitukselle hyvinvointialueiden rahoitusennusteiden suuria muutoksia kevään aikana sekä niiden vaikutuksia talouden suunnitteluun. Seminaarissa käytiin keskustelua myös valtiovarainministeriölle valmisteltavasta lisäaikahakemuksesta alijäämien kattamiseen kestävällä tavalla.

Seminaarissa käsiteltiin lisäksi toimialojen suunnitelmia talouden tasapainottamiseksi. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa palvelurakenteen kehittäminen, teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen, palveluiden tuotantotapojen tarkastelu sekä henkilöstöresurssien joustava käyttö.

Talousjohtaja Sampo Salo esitteli muutostalousarvion valmistelua. Muutostalousarvio ja siihen liittyvät talouden tasapainottamistoimet etenevät aluehallituksen päätöksentekoon maanantaina 11. toukokuuta.

Iltapäivän strategiaosuudessa aluehallitus käsitteli strategian ja palvelustrategian valmistelun etenemistä sekä toimeenpanon tiekarttaa. Strategiakokonaisuus etenee niin ikään aluehallituksen päätöksentekoon 11. toukokuuta.

– Seminaarin tavoite on, että päätöksenteko helpottuu, kun taustavalmistelusta on voitu keskustella yhdessä ennen varsinaisia päätöksiä. Päivä antoi aluehallitukselle hyvät valmiudet tulevaan päätöksentekoon, Lepola sanoo.

UUTINEN / 07.05.2026

Aluevaltuuston strategiaseminaari kokosi päättäjät Hämeenlinnaan – yhteinen suunta korostaa asiakaslähtöisyyttä ja ennakointia

Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui strategiaseminaariin Hämeenlinnaan 24. huhtikuuta pohjustamaan uuden strategian päätöksentekoa. Keskusteluissa nousi esiin laaja yhteinen näkemys siitä, että tulevien vuosien keskeisiä ratkaisuja ovat asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisy sekä talouden kestävä tasapaino.

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2026–2030. Tavoitteena on rakentaa ennakoiva, yhdenvertainen ja vaikuttava hyvinvointialue, joka vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Aluevaltuusto hyväksyi jo lokakuussa hyvinvointialueen merkityksen, arvot ja strategiset painopisteet, ja palvelustrategia on tulossa valtuuston käsittelyyn toukokuussa.

Hyvinvointialueen toimintaa ohjaavat arvot – vaikuttavuus, rohkeus, yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys – näkyivät vahvasti myös seminaarikeskusteluissa. Strategian painopisteet kiteytyvät siihen, että palvelut järjestetään vaikuttavasti, asiakkaita ohjataan sujuville palvelupoluille, toimintaa ennakoidaan ja luottamusta vahvistetaan.

Seminaarissa valtuutetut kuulivat virkajohdon katsaukset taloustilanteesta ja strategiavalmistelun etenemisestä. Sen jälkeen valtuutetut pohtivat työryhmiin jaettuina palvelustrategian sisältöjä ja tavoitteita.

Valmistelun taustalla vaikuttavat samanaikaisesti useat haasteet: tiukka taloustilanne, väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet. Näihin vastaaminen edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että toimintatapojen uudistamista.

Asiakaslähtöisyys ja ennaltaehkäisy yhdistävät päättäjiä

Valtuustoryhmien puheenjohtajien mukaan onnistumisen ytimessä on palveluiden rakentaminen aidosti asukkaiden tarpeista.

– Meidän pitää rakentaa aidosti asiakaslähtöiset palvelupolut ja onnistua ennaltaehkäisyssä. Samalla tarvitaan verkostomaista yhteistyötä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa, toteaa Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Lehkonen.

Hänen mukaansa kehityssuunta on jo nyt monin mittarein oikea, ja parempi kuin ennen hyvinvointialueuudistusta.

SDP:n Kaisa Lepola painottaa muutoksen pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta.

– Tarvitsemme vastuullista ja pitkäjänteistä muutostyötä. Asiakkaan pitää olla keskiössä kaikessa tekemisessä, aluehallituksen puheenjohtaja painottaa.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mirka Soinikoski nostaa esiin ennaltaehkäisyn ja yhteistyön merkityksen – ne ovat tärkeitä, jos halutaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.

– Meidän on päästävä eroon siiloista ja rakennettava moniammatillista yhteistyötä.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Heini Ristavaara korostaa tiedolla johtamista ja palveluiden saatavuutta.

– On tärkeää, että pystymme hyödyntämään tietoa monipuolisesti ja varmistamaan palveluiden saatavuuden tasavertaisesti. Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat tässä keskeisiä. Palvelut tulisi järjestää asiakasvirtojen mukaisesti ja tuotantotapoja pitäisi arvioida jatkuvasti osana toimintaa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Lartama muistuttaa talouden reunaehdoista.

– Meidän on selvittävä tiukasta taloustilanteesta ja alijäämien kattamisesta. Se edellyttää palvelurakenteiden uudistamista niin, että asiakkaat ja asukkaat huomioidaan aidosti.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Aapo Reima painottaa myös asukkaiden osallistamista ja käytännön toteutusta.

– Muutoksia on tehtävä kuunnellen ammattilaisia ja asukkaita. Strategia onnistuu vain, jos se perustuu ihmisten todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Elise Oikari puolestaan nostaa esiin kohtaamisen merkityksen.

– Inhimillinen kohtaaminen ja asiakkaista välittäminen ovat keskiössä. Samalla tarvitaan huolellista taloudenpitoa ja ennakointia.

Onnistuminen mitataan arjessa – strategian on näytettävä palveluissa

Puheenjohtajat ovat pohtineet myös sitä, miten strategian onnistumista arvioidaan. Keskeisiksi mittareiksi koetaan palveluiden saatavuus, asiakas- ja henkilöstökokemus sekä talouden tasapaino.

– Onnistumme, jos asiakas kokee saavansa hyvää palvelua ja hoitoon pääsee, Kokoomuksen Lehkonen sanoo.

Hoitoon pääsyä oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti pidetään tärkeänä.

– Onnistumisen mittarina tulisi pitää sitä, saammeko säilytettyä erityisesti peruspalveluiden saavutettavuuden hyvällä tasolla, kehitymmekö innovatiivisissa ratkaisuissa tarkasta taloudenpidosta huolimatta, kokeeko henkilöstö onnistumista ja iloa työssään sekä toteutuuko välittäminen asiakastyössä, Oikari (kd.) listaa.

– Palveluiden järjestäminen suuremmissa yksiköissä voi tarjota asukkaille yhdenvertaisemmat ja laadukkaammat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Toimintatapojen ravistelu on voinut tuntua kovaltakin, mutta toivottavasti hoitopolkujen yhtenäistäminen parantaa hoitoon pääsyä toiminnan tehostumisen lisäksi, jatkaa Lartama (ps.).

Useat puheenjohtajat korostavat, että strategian arvo ratkaistaan sen toimeenpanossa.

– Strategia ei saa jäädä paperiksi, vaan sen pitää näkyä arjessa. Lisäksi keskustelua palveluista täytyisi käydä aidosti vuoropuheluna eri tahojen kanssa ja asiakkaita täytyisi aidosti kuunnella, tiivistää Ristavaara (kesk.).

– Seuratkaa niitä päättäjiä, jotka ovat saaneet päätösvaltaa äänillänne vaaleissa. Strategia on pelkkää paperia ja kauniita lupauksia, elleivät päättäjät huolehdi myös niiden toimeenpanosta, muistuttaa Reima (vas.).

Valtuustoryhmien viesti kantahämäläisille on varovaisen luottavainen. Sosialidemokraattien Lepolan mukaan strategia antaa yhteisen suunnan:

– Strategia linjaa yhdessä tekemisen suunnan ja se on tehty hyvin osallistaen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella annetaan asukkaiden tarpeista käsin palveluita nykyaikaisesti. Hyvinvointialueen asemaa puolustetaan ja tavoitteemme on säilyttää itsenäinen hyvinvointialue myös jatkossa, Lepola muistuttaa.

– Vaikka talouden hallinta ei ole täysin meidän käsissämme, ja meitä painostetaan jatkuvasti leikkaamaan valtion taholta, me huolehdimme, että jokainen ihminen ja perhe saa apua. Hädässä autetaan nopeasti ja kokonaisvaltaisesti, vierellä kulkien, lisää Soinikoski (vihr.).

Aluevaltuusto päättää strategiakokonaisuudesta toukokuussa.

UUTINEN / 06.05.2026

Oma Hämeelle valtakunnallinen tunnustus osteoporoosin hoidon kehittämisestä

​

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut Vuoden 2026 Luustoteko -palkinnon. Luustoliitto myönsi tunnustuksen alueella kehitetystä osteoporoosia sairastavien palvelupolusta, joka parantaa hoidon yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta.

Sote-uudistuksen myötä tarve kehittää laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja on kasvanut. Erityisesti pitkäaikaissairauksien hoito perusterveydenhuollossa on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Oma Hämeessä tähän haasteeseen on vastattu rakentamalla koko Kanta-Hämeen kattava palvelupolku osteoporoosia sairastaville.

Palvelupolun keskeinen osa on murtumien systemaattinen seulonta. Sen avulla osteoporoosia sairastavat voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja ohjata hoitoon ajoissa. Tavoitteena on ehkäistä vakavia ja kalliita lonkkamurtumia sekä tukea ikääntyvän väestön toimintakykyä.

– Kanta-Hämeessä on ymmärretty osteoporoosin hoidon laadun kehittämisen merkitys ja rakennettu hyvinvointialueelle toimiva palvelupolku. Moni hyvinvointialue voisi ottaa tästä mallia, Luustoliiton puheenjohtaja Timo Strandberg toteaa.

Strandberg korostaa osteoporoosin hoidon kehittämisen merkitystä:

– Luustoliiton viime vuoden potilaskyselyn tulosten mukaan keskeisen kansansairauden osteoporoosin hoito on toteutunut maassamme heikosti. Jos hoitopolku on yleensä ollut, sille pääsy on perustunut sattumaan, eikä sairastava ole saanut välttämättä lainkaan hoidon ohjausta, vaikka se on hoidon toteutumisen avaintekijä.

Osteoporoosi altistaa murtumille

Osteoporoosi on merkittävä kansansairaus: sitä sairastaa arviolta 400 000 suomalaista, ja se on vuosittain noin 45 000 murtuman taustalla. Hoidon kehittäminen tukee paitsi yksilöiden hyvinvointia myös hillitsee sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Vuoden 2026 Luustoteko -palkinto luovutettiin Oma Hämeelle Assi-sairaalassa järjestetyssä tilaisuudessa ennen vappua. Paikalla luovutustilaisuudessa oli hyvinvointialueen johtoa ja polkua kehittäneitä alueen ammattilaisia sekä Kanta-Hämeen Luustoyhdistyksen ja Luustoliiton edustajat.

Osteoporoosipolku on syntynyt sujuvassa, moniammatillisessa yhteistyössä hyvinvointialueen työntekijöiden, Luustoliiton ja Kanta-Hämeen luustoyhdistyksen kanssa. Palveluketjussa on yhteistyön aikana tunnistettu kehittämiskohteita ja tuotettu niihin ratkaisuja.

– Mukana on myös vahva asiakasnäkökulma, sillä polun kuvauksia on täydennetty ja muokattu yhdessä osteoporoosia sairastavien kanssa, kertoo työryhmää vetänyt erityisasiantuntija Sanna Mäkynen.

Hyvinvointialueen edustajana toiminut terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen korosti puheenvuorossaan osteoporoosin hyvän hoidon ja yhteistyön merkitystä:

– Osteoporoosipolun kehittäminen aloitti myös monta muuta kehittämistehtävää alueella. Esimerkiksi ikääntyneiden kaatumisen ehkäisyn toimintamallin kuvaus on käynnissä ja se tulee myös täydentämään osteoporoosipolkua. Lisäksi suunnitelma luustohoitajien kouluttamiseksi alueelle on hyväksytty.

Työn edistämistä ja kehittämistä vauhdittaa myös HYTE-kerroin, jonka kautta hyvinvointialueen on mahdollista saada rahoitusta omaan toimintaansa. 

– Osteoporoosipolkua seurataan ja kehitetään sekä viedään johtamisen kautta eteenpäin. Tämän palkinnon saaminen kannustaa osaltamme myös meitä ja auttaa panostamaan asiaan, Lappalainen kiitti. 

UUTINEN / 06.05.2026

1. ja 7. luokan aloittavien terveystarkastukset toteutetaan kesällä – varaa aika digitaalisesti

Tänäkin vuonna 1. ja 7. luokan aloittavien terveystarkastukset toteutetaan pääosin kesäaikaan ennen koulujen alkua. Käynnillä keskustellaan lapsen ja perheen terveystottumuksista sekä koko perheen hyvinvoinnista. Lisäksi tehdään tarvittavia mittauksia ja täydennetään rokotussuojaa tarpeen mukaan.

Terveystarkastukset koskevat: 

• 1. luokan aloittavia (samana vuonna 7 vuotta täyttäviä)
• 7. luokan aloittavia (samana vuonna 13 vuotta täyttäviä)

Ajan voivat varata huoltajat lapsensa puolesta Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Valitse omista tiedoistasi, että asioit lapsesi puolesta.
 
Ajan voi siirtää tai perua digitaalisesti viimeistään 24 tuntia ennen varattua aikaa. Varatut ajat löytyvät kohdasta ”tulevat ajanvaraukset”.
 
Jos ajan varaaminen digitaalisesti ei onnistu, ole yhteydessä koulun terveydenhoitajaan.
 
Oma Häme kehittää digitaalista ajanvarausta jatkuvasti, ja jatkossa palvelu laajenee kattamaan myös muita kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia.
 
Katso kouluterveydenhuollon yhteystiedot
Lue lisää digitaalisista ajanvarauksista

UUTINEN / 06.05.2026

Kehittäjäasiakaspaja toi ideoita ja näkökulmia Älylinja-hankkeen kehittämiseen

Oma Häme jatkaa digitaalisten palvelujen kehittämistä ja hyödyntää siinä aktiivisesti käyttäjien ja asiakkaiden kokemuksia. Älylinja-hanke järjesti huhtikuun puolivälissä Hämeenlinnassa kehittäjäasiakaspajan, jossa asiakkaat pääsivät testaamaan ja arvioimaan uusia ratkaisuja aidoissa käyttötilanteissa.

Työpajassa kerättiin runsaasti kehittämisideoita erityisesti puheohjauksen jatkokehittämiseen ja tekoälyratkaisuista viestimiseen. Osallistujat pitivät mahdollisuutta osallistua konkreettiseen kehittämistyöhön innostavana ja hyödyllisenä.

Kehittäjäasiakkaat korostivat, että viestinnässä on tärkeää tuoda selkeästi esiin, miten asiakas hyötyy uusista palveluista ja muutoksista. Lisäksi asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää, että asiointiin tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja. Keskeistä on, että palvelu – myös tekoälyä hyödyntävä – kohdistuu oikein asiakkaalle ja ratkaisu saadaan mahdollisimman suoraviivaisesti.

Pajaan ja käytettävyystestaukseen osallistuivat kehittäjäasiakkaat Jukka Jokinen, Elisa Saukko ja Antti Penttinen. Työpajaa vetivät Oma Hämeen Reetta Mathier ja Tiina Nikkanen yhdessä JST Healthcare Solutionsin asiantuntijoiden kanssa.

Testauksessa tekoälyä aidoissa tilanteissa

Työpajassa hyödynnettiin JST:n ydintuotteen uusia tekoälypohjaisia-lisäratkaisuja aidoissa käyttötilanteissa. Asiakkaiden kanssa testattiin hoidon tarpeen arviointia sekä chat-keskustelussa kirjoittamalla että puheohjatusti eli keskustelemalla ääneen tekoälyavusteisen ratkaisun kanssa.

Testauksessa arvioitiin erityisesti käytettävyyttä, asiakaskokemusta ja turvallisuutta. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten kanssa testattiin puheohjattua hoidon tarpeen arviota sekä tekoälyn tukemaa potilaskirjausta, jotka sujuvoittavat arjen työtä ja parantavat tiedon laatua. 

 – Itse testaus sujui erinomaisesti ja saimme runsaasti arvokkaita havaintoja ja jatkokehitysehdotuksia sekä asiakkailta, että ammattilaisilta. Lämmin kiitos kaikille testaajille sekä Oma Hämeen edustajille avoimesta ja rakentavasta yhteistyöstä, kiittävät JST:n testausta toteuttaneet asiantuntijat Laura Lang ja Fanny Salo. 

JST Healthcare Solutionsin toimitusjohtaja Rosa Tengvall iloitsee yhteistyöstä: 

– Valmistajalle on aina erityisen arvokasta päästä tekemään käytettävyystestausta yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa. Juuri tällainen tiivis yhteistyö varmistaa, että ratkaisumme ovat paitsi teknologisesti edistyksellisiä ja vahvoja, myös aidosti turvallisia, helppokäyttöisiä ja toimivia ja siten tärkeä osa suomalaista terveydenhuoltoa. 

Älylinja-hanke on osa Sitran Ennakoiva terveys ja hyvinvointi -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää ennakoivien menetelmien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä hyödyntää uusia teknologioita palvelujen kehittämisessä.

Hankkeessa Oma Häme uudistaa ensilinjan puhelinpalveluja tekoälyn avulla. Tavoitteena on parantaa asiakasohjausta, palvelujen laatua ja yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa ennakoivaa työotetta. Hanke käynnistyi vuonna 2026 ja sitä rahoittaa Sitra, joka kattaa noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista.

Lue lisää: Oma Hämeen Älylinja-hanke sai rahoitusta Sitralta - Oma Häme

UUTINEN / 05.05.2026

Vesivahinko siirsi ensihoidon päivystyksen Tuuloksen paloasemalta

Tuuloksen paloasemalla on havaittu vesivahinko sekä muita tiloihin liittyviä puutteita, minkä vuoksi tilojen turvallinen käyttö ensihoidon päivystykseen ei ole mahdollista.

Alkuselvityksessä on ilmennyt, että vuoto aiheutunut astianpesukoneen heikosta liitoksesta. Aiemmin luultiin, että vesivuoto on peräisin katosta. Korjaustoimet keittiössä aloitetaan viikolla 20. 

5. toukokuuta tehdyssä arviossa todettiin, että tilojen käyttöön liittyy merkittävä riski kosteuden ja vesivahingon vuoksi. 

- Hoidamme Tuuloksen ympäristön ensihoitotehtävät nyt jonkin aikaa muilta asemilta käsin, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama.

Tilojen käyttökelpoisuus arvioidaan uudelleen, kun tarvittavat korjaus- ja selvitystoimet on toteutettu ja käytettävissä on ajantasainen tieto tilanteesta.

Uutista päivitetty 7.5. klo 12.20 tiedoilla vuotolähteestä ja korjauksesta

UUTINEN / 05.05.2026

Oma Hämeen ensihoito mukana kehittämässä ikäystävällistä työelämää

Oma Hämeen ensihoito osallistuu Metropolia Ammattikorkeakoulun SAFE-hankkeen pilotointiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden mahdollisuuksia jatkaa työelämässä, erityisesti terveys- ja hyvinvointialoilla.

Kanta-Hämeessä pilotoinnin kohderyhmänä ovat ensihoitoesimiehet ja kenttäjohtajat.

- Pilotissa tarkastellaan erityisesti esihenkilötyötä, työn kuormitusta olemassa olevien käytäntöjen kehittämistä, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama.

Oppiminen ja työhyvinvointi tukevat työssä jaksamista

Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen tukevat työkykyä ja lisäävät hyvinvointia. Nykyisessä työelämässä tarvitaan entistä enemmän avointa keskustelua ja käytännön tekoja, jotta voidaan rakentaa monimuotoisia ja osallistavia työyhteisöjä.

SAFE-hankkeessa kehitetään työympäristöjä, joissa eri-ikäiset työntekijät huomioidaan tasavertaisesti. Kyse ei ole yksittäisestä projektista, vaan pitkäjänteisestä työhyvinvoinnin ja esihenkilötyön kehittämisestä.

- Tavoitteena on tukea henkilöstön jaksamista ja auttaa työuria kestämään pidempään muuttuvassa toimintaympäristössä, Rinta-Valkama sanoo.

Kysely tukee ensihoidon esihenkilötyön kehittämistä

Kehitystyö alkaa henkilöstökyselyllä, jonka tuloksia hyödynnetään arvioitaessa, miten ensihoidon esihenkilötyötä voitaisiin kehittää. Tarkastelussa ovat muun muassa vertaisoppimisen ja mentoroinnin mahdollisuudet, digiosaamiseen liittyvät kehittämistarpeet ja nykyisten koulutusten hyödyntäminen.

Lisäksi arvioidaan, onko dialogista keskustelukulttuuria tarvetta vahvistaa ja miten toimintatavat tukevat osallisuutta ja luottamusta erityisesti kuormittavissa ja muuttuvissa tilanteissa.

Pilotointi ei muuta ensihoidon perustehtävää tai työaikoja. Toiminnan keskiössä säilyy laadukas ja turvallinen ensihoitopalvelu.

UUTINEN / 05.05.2026

Yhteistyö vauhdittaa vanhan keskussairaalan tilojen tyhjennystä – irtaimistoa uusiokäyttöön ja avuksi Ukrainaan

Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistuneiden tilojen tyhjennys on käynnistynyt ja etenee vaiheittain kevään ja kesän aikana. Työ liittyy palveluiden siirtymiseen uusiin tiloihin ja kiinteistön tulevaan käyttöön.

Tyhjennys on laaja kokonaisuus, jossa käsitellään merkittävä määrä kalusteita ja laitteita. Osa irtaimistosta siirtyy hyvinvointialueen omien yksiköiden käyttöön, osa ohjataan lahjoituksiin ja osa myyntiin jatkokäyttöä varten.

Keskussairaalan tyhjennystä toteutetaan yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Mukana ovat Oma Häme, Hämeenlinnan kaupunki sekä Hämeenlinna-Vanajan seurakunta. Seurakunnan kautta koordinoidaan vapaaehtoistyötä, jonka merkitys korostuu erityisesti lahjoitettavan materiaalin käsittelyssä.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen kiittelee sujuvaa yhteistyötä projektissa ja iloitsee siitä, että hyödyllistä irtaimistoa voidaan ohjata humanitaarisena avustuksena Ukrainaan. Kaupunki osallistuu esimerkiksi kuljetuskustannuksiin.

– Pidän erinomaisena sitä, että osa vanhan keskussairaalan irtaimistosta saadaan nyt hyödynnettyä alueella, jossa avun tarve on merkittävä. Yhteistyö Oma Hämeen, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan ja kaupungin välillä on sujuvaa, Parviainen toteaa.

Työ etenee rakennusosittain ja vaiheittain. Kevään aikana keskitytään materiaalin kartoitukseen, keräilyyn ja dokumentointiin. Kesällä edetään kuljetuksiin ja jatkokäsittelyyn. Tavoitteena on, että käyttökelpoinen irtaimisto saadaan ohjattua hallitusti eteenpäin ja tilat vapautuvat suunnitellussa aikataulussa. Kokonaisuus edellyttää tiivistä yhteistyötä ja tarkkaa koordinointia.

– Kyse on mittavasta kokonaisuudesta, jossa jokaisella toimijalla on oma roolinsa. On tärkeää, että työ etenee suunnitelmallisesti ja turvallisesti, jotta tilat saadaan tyhjennettyä aikataulussa ja käyttökelpoinen irtaimisto hyödynnettyä mahdollisimman hyvin, sanoo Oma Hämeen tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Keskussairaalan tilojen tyhjennys jatkuu kesän 2026 ajan.

UUTINEN / 04.05.2026

Hyvä ruoka, hyvä minä – ravitsemushanke tukee nuoria Oma Hämeen lastensuojelulaitoksissa

Oma Hämeen lastensuojelulaitoksissa on toteutettu Hyvä ruoka, hyvä minä -ravitsemushanketta, joka vahvistaa nuorten arjen ruokataitoja, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeeseen ovat osallistuneet Mäkikujan perhetukikeskus Riihimäellä ja Pollentien nuorisokoti Hämeenlinnassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa hanketta toteuttavat Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Maa- ja kotitalousnaiset MKN Etelä-Suomi. Tavoitteena on lisätä nuorten valmiuksia tehdä terveellisiä ja kestäviä ruokavalintoja sekä kehittää heidän taitojaan valmistaa ravitsevaa ja edullista ruokaa. Samalla tuetaan myönteistä suhtautumista omaan kehoon ja syömiseen sekä vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Hanke lisää myös ammattilaisten osaamista ruokakasvatuksessa. Oma Häme on ollut mukana hankkeessa vuosina 2024–2026.

Lastensuojelulaitoksissa kohdataan nuoria hyvin erilaisista taustoista. Syömiseen liittyvät haasteet, kuten syömishäiriöt ja erilaiset erityisruokavaliot, ovat yleistyneet. Siksi terveellisiin elämäntapoihin ja ruokailutottumuksiin ohjaaminen on keskeinen osa arkea. Ruuanlaittotaitojen merkitys korostuu erityisesti nuorten itsenäistymisen vaiheessa.

Yhteinen ruuanlaitto lisää osallisuutta

Hankkeen ryhmät kokoontuivat Mäkikujalla ja Pollentiellä keväällä ja syksyllä 2024 sekä uudelleen keväällä 2026. Toiminta jatkuu suunnitelmien mukaan vielä syksyllä 2026.

Nuorten kokemukset yhteisestä ruuanlaitosta ovat olleet myönteisiä. Toiminta on lisännyt yhteisöllisyyden tunnetta ja tarjonnut mahdollisuuksia osallistua matalalla kynnyksellä.

Pollentien nuorisokodin lähijohtaja Essi Valtanen kertoo, että osa nuorista odotti ryhmiä innolla ja osallistui aktiivisesti ruuanlaittoon ja keskusteluun. Myös ne nuoret, jotka eivät osallistuneet kokkailuun, pääsivät maistamaan valmistettuja ruokia.

Koulutus vahvisti ammattilaisten osaamista

Huhtikuussa 2026 osa Oma Hämeen lastensuojelulaitosten ohjaajista osallistui hankkeen koulutuspäivään ( yllä kuvassa). Päivä tarjosi ajankohtaista tietoa ravitsemuksesta, syömishäiriöistä ja niiden tunnistamisesta sekä antoi käytännön työkaluja ruokakasvatukseen.

Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa riittävää ja terveellistä syömistä, ammattilaisten roolia esimerkkinä sekä omaa suhdetta ruokaan. Harjoitteissa keskityttiin pitkälti omiin ruokailuun liittyviin vahvuuksiin, ammattilaisten omaan ruokasuhteeseen sekä syömiseen ja ruokailuun liittyviin ”sääntöihin” ja niiden hyödyllisyyteen.

Vahvan osaamisensa päivään toi Syömishäiriöliiton aluekoordinaattori Elisa Vettenranta, joka puhui syömisen pulmatilanteista ja syömishäiriöiden tunnistamisesta sekä niiden hoidosta.

Uusia makuja ja tukea arkeen

Mäkikujan perhetukikeskuksen vastaava ohjaaja Satu Nevajärvi kertoo, että hanke on tukenut yksikön tavoitteita vahvistaa nuorten yhteisöllisyyttä ja itsenäistymisvalmiuksia.

– On tärkeää, että nuoret saavat kokemuksia myös muiden aikuisten kanssa toimimisesta, Nevajärvi toteaa.

Vaikka toiminta herätti ajoittain myös vastustusta, suurin osa nuorista osallistui siihen. Nuoret pääsivät tutustumaan uusiin makuihin ja harjoittelemaan monipuolisen ja ravitsevan ruoan valmistamista.

Yhteinen ruoanlaitto on osa yksiköiden arkea, mutta hanke toi siihen uutta näkökulmaa ja lisäresursseja. Toiminnassa huomioitiin myös nuorten yksilölliset tarpeet, kuten mahdollinen ahdistus yhteisiä ruokailutilanteita kohtaan.

UUTINEN / 04.05.2026

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu aloittaa toimintansa 6. toukokuuta

Erikoissairaanhoidon keskitetty asiakaspalvelu aloittaa toimintansa keskiviikkona 6. toukokuuta. Uusi palvelu sujuvoittaa asiakkaiden asiointia ja tukee erikoissairaanhoidon yksiköitä keskittämällä asiakasyhteydenottoja yhteen palvelukanavaan. Ensivaiheessa muutos koskee kuvantamista, tutkimusyksikköjä ja erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa (pois lukien lapsettomuuspoliklinikka, Sydänsairaala, psykiatria, kuntoutus).

Uuden asiakaspalvelun tehtävänä on hoitaa muun muassa ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyviä yhteydenottoja. Tavoitteenamme on, että hoidamme yhteydenotot saman päivän aikana. Aiemmin asiakkaalle on soitettu seuraavalla vapaalla soittoajalla, joka voi olla vasta seuraavien päivien aikana. 

– Keskitetty asiakaspalvelu tuo selkeyttä ja nopeutta asiointiin. Tarjoamme laajennetut aukioloajat, sekä uutena ominaisuutena erikoissairaanhoidon chatin. Jahka saamme polkaistua toiminnan hyvin alkuun, muutoksen pitäisi tuoda positiivisia vaikutuksia niin asiakkaille kuin ammattilaisillekin. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti, kertoo projektipäällikkö Jenni Ylisaari.

Palvelukanavina puhelin ja chat

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu palvelee numerossa 03 629 6262 arkisin klo 7.30–16.30. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä myös chatin kautta, joka on käytettävissä samoina aukioloaikoina.

Asiakkaita kannustetaan käyttämään erityisesti chat-palvelua, jossa jonottaminen on maksutonta ja ruuhkat usein pienempiä. Palveluun kirjaudutaan vahvasti tunnistautumalla joko Oma Häme -sovelluksen kautta tai verkkosivuilla Kirjaudu-toiminnon kautta.

Jos asiointi chatin kautta tai soittamalla ei ole mahdollista, on käytössä tekstiviestinumero  040 629 6390 (kuulovammaiset ja tulkin tarpeessa olevat).

Mitä asioita asiakaspalvelu hoitaa?

Asiakaspalvelu käsittelee muun muassa:
•    ajan siirtoja ja peruutuksia (vaativammat muutokset ohjataan yksiköihin) 
•    hoito-ohjeiden tarkennuksia 
•    jono- ja lähetetiedusteluja 

Ota yhteyttä suoraan hoitavaan yksikköön, jos sinua on niin ohjeistettu tai kyse on:
•    uusista oireista 
•    voinnin heikkenemisestä 
•    komplikaatioista 

UUTINEN / 30.04.2026

Tervakosken terveysaseman toiminta palautuu normaaliksi syksyllä – lääkärivastaanotto laajenee 1.9. alkaen

Lääkäri- ja hoitajavastaanotot laajenevat syksyllä Tervakosken terveysasemalla. 1. syyskuuta alkaen terveysasema on avoinna viitenä päivänä viikossa. Toiminnan laajennus on mahdollista onnistuneiden lääkärirekrytointien ansiosta.

Perusterveydenhuollon avopalveluiden toiminta on ollut supistettua Tervakoskella elokuusta 2025 lähtien haastavan lääkäritilanteen vuoksi. Tänä aikana terveysasemalla on tarjottu kiireettömiä vastaanottopalveluja tiistaisin ja torstaisin.

Syyskuun alusta vastaanottopalveluihin sisältyy sekä kiireetöntä että kiireellistä hoitoa. Terveysasema on avoinna maanantaista torstaihin klo 8–15.30 ja perjantaisin klo 8–15. Tervakosken terveysaseman tiimin puhelinnumero on 03 629 6604. Kiireettömän hoidon Ensilinjan puhelinnumero on 03 629 6630.

Jos sinulla on hoitosuhde ja nimetty omahoitaja tai omalääkäri, niin soita tiiminumeroon. Jos olet yhteydessä ensimmäistä kertaa tai asiasi on muuten uusi, niin ota yhteys Kiireettömän hoidon Ensilinjaan.

UUTINEN / 29.04.2026

Noin tuhat ikäihmisten omaishoidon ja vammaispalvelujen asiakasta kutsutaan pilottiin kevääseen 2027 mennessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on käynnistämässä pilottia, jossa testataan uudenlaista tapaa kerätä asiakkailta tekoälyavusteisesti ennakkotietoa jo ennen palvelu- tai sosiaaliohjaajan tapaamista.

Uutta toimintatapaa testataan alkuvaiheessa ikäihmisten omaishoidossa sekä vammaispalvelujen liikkumista tukevissa palveluissa. Testiin kutsutaan noin tuhat Oma Hämeen asiakasta, joille omaishoidon seurantakäynti ja liikkumisen tuen arviointi on ajankohtaista.  

Oma Häme alkaa kutsua asiakkaita pilottiin toukokuussa. Kutsuminen tapahtuu henkilökohtaisesti. Kutsun mukana on tarkat ohjeet, miten pilottiin voi osallistua. Pilottiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. 

Osallistumalla asiakas pääsee ensimmäisten joukossa kokeilemaan uudenlaista toimintamallia, jonka tarkoitus on paitsi helpottaa ammattilaisten työtä, myös tuoda asiakkaan oma näkökulma entistä kattavammin ja aiemmin osaksi palvelutarpeen arviointia. Pilotti toteutetaan yhdessä alustayhtiö Flion Oy:n kanssa. Pilotti kestää vuoden 2027 kevääseen. 

Voit lukea tarkemmin pilotista täältä: Uusi toimintamalli sujuvoittaa palvelutarpeen arviointia ja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta - Oma Häme

UUTINEN / 28.04.2026

Oma Häme on mukana järjestämässä valtakunnallista TerveSos-tapahtumaa

TerveSos-tapahtuma on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suurin sidosryhmätapahtuma ja se tunnetaan paikkana tavata alan tärkeimmät asiantuntijat ja toimijat. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Hämeenlinnassa 5.-6.5. ja Oma Häme on vahvasti mukana!

Verkatehtaalle odotetaan yli 600 kävijää. Osallistujat ovat asiantuntijoita, kehittäjiä, johtajia ja päättäjiä. Tapahtuman ohjelmassa on 12 seminaaria, iltajuhla, eri yhteistyökumppaneiden toimintaa esittelevä näyttely. Tapahtuman teemana on Yhteisessä arjessa – viisaita ratkaisuja asiakkaan parhaaksi. Osaseminaarien aiheina on muun muassa tietojohtaminen, henkinen kriisinkestävyys, HYTE-kerroin, kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyö sekä kokonaisturvallisuus. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen osallistuu seminaarin avausohjelmaan, lisäksi Oma Hämettä keskusteluissa edustavat pelastusjohtaja Petri Talikka, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosaluejohtaja Paula Turunen, tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen sekä kehitys- ja ICT-johtaja Toni Suihko. Seminaaripäivien ohjelmaan kuuluu myös vierailu uudessa Ahveniston sairaalassa, Assissa. 

TerveSos -tapahtuman omat sivut

UUTINEN / 28.04.2026

Aluehallitus käsitteli talousasioita ja ikäihmisten palvelusääntökirjoja

Maanantaina koolla ollut aluehallitus merkitsi tiedoksi muutostalousarvion sekä alijäämien kattamisaikataulun muutoksen valmistelutilanteen. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa vuosina 2023 ja 2024 syntyneet alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Parhaillaan on kuitenkin valmisteilla lakimuutos, joka mahdollistaisi kattamisajan pidentämisen enintään vuoteen 2029. Oma Häme on valmistellut hakemustaan aikataulun pidentämiseksi. Esityksen mukaan hyvinvointialue ei saisi automaattisesti määräajan pidennystä sitä hakiessaan, vaan arvion uudesta määräajasta tekisi valtiovarainministeriö. 

Lakimuutoksen mahdollisen voimaantulon lisäksi epäselvää on vielä valtion ensi vuoden rahoitus. Valtiovarainministeriö julkaisee vuoden 2027 ennakollisen rahoituslaskelman ja rahoituksen painelaskelman vuosille 2028–2030 vasta 30.4.2026. Tämä on haastanut talouden suunnittelun valmistelua merkittävästi. Talouden saattaminen tasapainoon edellyttää Oma Hämeeltä joka tapauksessa merkittäviä sopeutustoimia, joita on valmisteltu osana kuluvan vuoden muutostalousarviota. Muutostalousarvio on tulossa aluevaltuuston päätettäväksi toukokuussa.

Ikäihmisten palveluseteleihin uudistuksia

Lisäksi aluehallitus maanantaina kokouksessaan hyväksyi ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirjan uudistamisen. Uudistuksessa palvelusetelin enimmäisarvo nousee 155 eurosta 165 euroon, ja palvelun sisältöä on yhtenäistetty vastaamaan ostopalveluiden palvelukuvausta. Uusi sääntökirja tulee voimaan syyskuun alussa. Palvelusetelin käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä, ja sitä hyödyntää vain pieni osa asumispalveluiden asiakkaista.

Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon palvelusetelisääntökirjojen uudistaminen. Uudistuksessa luovutaan aluekohtaisesta hinnoittelusta ja siirrytään ajankohdan mukaiseen hinnoitteluun. Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin enimmäisarvot vaihtelevat jatkossa vuorokaudenajan mukaan. Uudistusten tavoitteena on selkeyttää hinnoittelua ja tukea monituottajamallia. Myös nämä muutokset tulevat voimaan 1. syyskuuta 2026.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 11. toukokuuta.

Aluehallituksen 27.4.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 28.04.2026

Kanta-Hämeen ensihoito järjestää Instagram-liven – vinkkejä kesän tilanteisiin ja vastauksia kysymyksiin

Kanta-Hämeen ensihoito järjestää Instagram-liven maanantaina 11.5. klo 18–19. Livessä ovat mukana ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama, ensihoitajat Laura Lahti ja Laura Lappalainen sekä tilannekeskuspäivystäjä Karoliina Kallioportti. Lähetyksessä tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä kesän tyypillisiin ensihoitoa vaativiin tilanteisiin ja vastataan yleisön kysymyksiin.

Koulujen päättäjäiset ja vilkas kesätapahtumien kausi ovat aivan nurkan takana. Instagram-liven tavoitteena on lisätä ihmisten valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa ja madaltaa kynnystä auttaa.

– Haluamme antaa ihmisille varmuutta toimia arjessa ja turvallisuutta nauttia kesästä. Pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys, kertoo ensihoitaja Laura Lappalainen.

Livessä vinkataan muun muassa

• mitä ensiaputarvikkeita autossa tai mökillä olisi hyvä olla
• miten hoitaa kesän yleisiä, lieviä vaivoja kotikonstein
• milloin hakeutua hoitoon ja milloin soittaa hätänumeroon 112.

Esimerkiksi eläimen puremat ja likaiset haavat on hyvä käydä puhdistuttamassa kiirevastaanotolla, ja jäykkäkouristusrokotteen voimassaolo kannattaa tarkistaa. 

Pienemmissä murtumaepäilyissä, esimerkiksi rannemurtumaa epäiltäessä voi hakeutua päivystykseen omin avuin. Vakavissa tilanteissa, kuten tajuttomuudessa, hengitysvaikeuksissa, rintakivussa, aivohalvauksen oireissa tai suurissa vammoissa ja liikkumisen estävässä kivussa, tulee soittaa hätänumeroon 112 ja aloittaa ensitoimet.

Kaveria ei saa jättää yksin ja apua pitää uskaltaa soittaa

Kesäkaudella ensihoidossa korostuvat erityisesti päihteisiin liittyvät tilanteet ja tapaturmat. Koulujen päättäjäisten aikaan ensihoito kohtaa vuosittain nuoriin liittyviä hälytystehtäviä, kuten alkoholimyrkytyksiä ja toisinaan myös huumausaineiden käyttöön liittyviä tilanteita.

Ensihoito kannustaa nuoria ja vanhempia avoimeen keskusteluun sekä vastuullisuuteen.

– Nuorten on tärkeää kertoa, missä ja kenen kanssa iltaa vietetään. Samalla vanhempien olisi hyvä olla tietoisia nuorten liikkumisesta. Kaveria ei saa jättää yksin, ja apua pitää uskaltaa soittaa matalalla kynnyksellä. Olemme täällä auttamassa, emme tuomitsemassa.

– Kannustamme kaikkia myös 112-sovelluksen lataamiseen ja käyttämiseen, ensihoitaja Laura Lahti muistuttaa lopuksi.

Instagram-livessä vastataan ensisijaisesti etukäteen lähetettyihin kysymyksiin, mutta myös liven aikana voi esittää kysymyksiä. Kysymyksiä voi lähettää ennakkoon Instagramin yksityisviestillä.

Instagram-live on katsottavissa Kanta-Hämeen ensihoidon tilillä @ensihoitokh maanantaina 11.5. klo 18–19.

Tervetuloa seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun!

Ota ensihoidon Instagram-tili seurantaan

ARTIKKELI / 28.04.2026

Blogi: ”Voiko kuolla, jos juo neljä tölkkiä energiajuomaa päivässä?"

Energiajuomatölkki tulee nykyään bongattua yhä useamman nuoren kädestä. Tätä havaintoa vahvistaa myös syksyllä 2025 Jyväskylän yliopistossa valmistuneen Maija Puupposen väitöskirjatutkimus, jonka mukaan energiajuomien käyttö lasten ja nuorten keskuudessa on lisääntynyt selvästi vuosien 2014–2022 aikana.

Tutkimus pohjautuu laajoihin Maailman terveysjärjestön WHO:n koululaistutkimuksiin, jotka on toteutettu 11-, 13- ja 15-vuotiaille vuosina 2014, 2018 ja 2022. Tutkimusten mukaan kasvua on tapahtunut erityisesti energiajuomia useita kertoja viikossa käyttävien määrissä. 11-vuotiaista joka kymmenes käyttää energiajuomia viikoittain, 15-vuotiaista jo lähes puolet. Aiemmin energiajuomien käyttö oli selvästi yleisempää pojilla, mutta tytöillä käyttö on lisääntynyt voimakkaammin ja sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet.  

Tutkimuksessa havaittiin, että suosituksiin nähden liian vähän nukkuvat lapset ja nuoret käyttävät energiajuomia muita useammin. Yhteys voi olla kaksisuuntainen: energiajuomilla voidaan pyrkiä taklaamaan univajeesta johtuvaa väsymystä ja toisaalta niiden sisältämä kofeiini sekä muut piristävät ainesosat voivat heikentää unta entisestään. Energiajuomien viikoittainen käyttö oli myös yleisempää nuorilla, jotka kokivat vanhempiensa tai huoltajiensa tietävän vähemmän heidän vapaa-ajan vietostaan, sosiaalisista suhteistaan ja rahan käytöstään.

Vuoden 2022 kyselyssä lisäksi hieman yllättäen havaittiin, että energiajuomien käyttö oli yleisempää varakkaampien perheiden nuorilla. Energiajuomien entistä laajempi markkinointi on vaikuttanut kyselyiden mukaan myös niiden käytön lisääntymiseen, kun mainontaa on myös some-alustoilla ja siinä hyödyntävät niin julkisuuden henkilöitä kuin myös hyvinvoinnin, liikkumisen ja opiskelun teemoja. 

Energiajuomat houkuttavat, mutta myös mietityttävät nuoria 

Fressis-sivustolla on kysymyspalsta, johon nuoret voivat jättää nimettömänä eri teemoihin liittyviä kysymyksiä, joihin asiantuntijat vastaavat. Kysymyspalstalta selviää, että nuoria mietityttää etenkin sopiva energiajuomien määrä päivässä ja käytöstä koituvat haittavaikutukset. Energiajuomien houkuttelevuus näkyy: nuoret ovat muun muassa kysyneet, miten energiajuomien käyttöön voisi totutella ja miten niitä voisi nauttia ilman haittavaikutuksia.  

Nuoret ovat miettineet myös, voiko energiajuomiin kuolla, jos niitä juo paljon. Yksi nuorien jättämistä kysymyksistä on jutun otsikon mukainen. Kofeiinin yliannostuksesta johtuvia kuolemia ei ole raportoitu Suomessa, mutta ulkomailla kyllä. Muita terveyshaittoja on paljon ja niistä kerrottaan tarkemmin tällä videolla, joka sopii niin nuorten kuin vanhempienkin katsottavaksi. 

Yhdessä kohti vähäisempää kofeiinin käyttöä  

Liiallisesta kofeiininkäytöstä on haittaa myös aikuisille. Päivittäiseen kahvin juomiseen jää helposti koukkuun – toistuvista kahvihetkistä työpäivän aikana muodostuu tapa, jossa kofeiinia tulee nautittua liiankin kanssa. Rytmihäiriöt ja heikot yöunet ovat myös aikuisille tyypillisiä kofeiinin liikakäytön vaikutuksia. Toki iällä on merkitystä – lapset ja nuoret ovat pienikokoisempia kuin aikuiset, jolloin kofeiinin haittavaikutukset tulevat herkemmin ja pienemmistä määristä. Lisäksi energiajuomissa on mukana myös paljon muita terveydelle haitallisia aineita, kuten sokeria ja tauriinia. 

Maija Puupponen toteaa väitöskirjassaan, että nykyiset suositukset ja toimet eivät ole riittäneet hillitsemään energiajuomien käytön kasvua. Energiajuomien käyttö tulisikin ottaa herkemmin puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Erityisesti tärkeää keskustelu on silloin, kun nuorella on univaikeuksia, väsymystä tai psykosomaattista oireilua. Lisäksi tutkijat peräänkuuluttavat suositusten päivittämistä ja tehokkaampia keinoja suojella lapsia ja nuoria energiajuomien haitoilta. WHO on lisäksi kehottanut rajoittamaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa energiajuomien markkinointia. 

Ongelman laajuuden vuoksi energiajuomat olisikin hyvä nostaa keskustelunaiheeksi kaikkialla: kotona, kouluissa, palveluissa ja harrastuksissa. Hyviä konkreettisia esimerkkejä ovat mm. 

• Tehdä kotona yhteinen haaste: nuori vähentää energiajuomia, vanhempi kahvin juontia – sopikaa yhteisestä, motivoivasta palkinnosta 
• Teettää energiajuomista koituva kustannustehtävä terveystiedon tai matematiikan tunnilla tämän Maistuva koulu-esimerkin pohjalta 
• Kieltää energiajuomien käyttö harrastusten aikana ja laittaa tarjolle esim. maustettua kivennäisvettä 
• Järjestöjen tarjoamissa nuorten kohtaamispaikoissa nostetaan aihe avoimeen keskusteluun nuorten kanssa 
• Linjaukset koulun järjestyssäännöissä energiajuomien käytöstä koulupäivän aikana ja energiajuomien käyttöön puuttuminen ovat tärkeitä viestejä lapsille ja nuorille 

Suvi Pitkänen, terveydenhoitaja, TtM-opiskelija 

Minna Ritakorpi, elintapaohjauksen asiantuntija 
 

UUTINEN / 27.04.2026

Hyvinvointialuejohtajien verkosto: Kehysriihi ei tuonut helpotusta hyvinvointialueiden ahdinkoon

Päättynyt kehysriihi toi uusia asiakasmaksukorotuksia sosiaali- ja terveyssektorille. Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ovat huolissaan valtion ylioptimistisista asiakasmaksukorotuksista, joissa korotusten vaikutukset ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset toistuvasti yliarvioidaan.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tehty useampia merkittäviä korotuksia viime vuosina, ja maksut ovat Suomessa jo merkittäviä. Aiemmin tehtyjen korotuspäätösten toteutumisesta ei ole tehty vaikutusarviota tai seurantaa, vaikka hyvinvointialueiden rahoitusta on leikattu jo etukäteen.  

Asiakasmaksut kasvattavat luottotappiota

Käytännössä hyvinvointialueille ei kerry asiakasmaksutuloa arvioituja määriä, koska yhä useamman asiakkaan kohdalla vuosittainen maksukatto täyttyy. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia asianomaisen kalenterivuoden loppuun saakka.  

Edellisten vuosien merkittävät asiakasmaksukorotukset tulevat heijastumaan hyvinvointialueille myös kasvavina luottotappioina. Yhä enemmän asiakasmaksuja jää käytännössä perimättä. Joillain hyvinvointialueilla on jo nyt käytössä asiakasmaksujen huojennuksia esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaille. 

Vaikutustenarviointi puuttuu 

Tällä hetkellä hyvinvointialueille on epäselvää, miten asiakasmaksukorotusten tuottoarviot on laadittu. Hyvinvointijohtajien verkosto ja Hyvil peräänkuuluttavat valtiolta vaikutustenarviointia jo tehdyistä leikkauksista ja asiakasmaksuista. Alueilla ei ole nyt käytössään päätösten taustalaskelmia, eikä vaikutusarvioita.  

Marko Korhonen
H23-verkoston puheenjohtaja
hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
p. 044 717 4111

Minna Korkiakoski-Västi 
toimitusjohtaja
p. 050 325 5600
minna.korkiakoski-vasti@hyvil.fi

UUTINEN / 27.04.2026

Ahvenistonmäen pysäköintiä lasketaan droonien avulla 29. huhtikuuta

Pysäköintipaikkojen riittävyyttä vanhan keskussairaalan alueella Hämeenlinnassa seurataan kevään aikana. Ahvenistonmäellä lasketaan pysäköivien autojen määrä kolmena keskiviikkona maalis-huhtikuun aikana. Viimeinen laskentapäivä on 29. huhtikuuta, jolloin laskenta tehdään kahdessa erässä, aamupäivällä klo 9–10 ja iltapäivällä klo 14–15.

Laskennan tekevät HAMK:n liikennealan opettajat ja opiskelijat, jotka käyttävät apuna drooneja ja autoon asennettua kamerajärjestelmää. Lentoonlähtöpaikkoja voi olla useita, ja ne valitaan paikan päällä tilanteen mukaan. Lennätyksessä noudatetaan erityistä varovaisuutta, ja droonit pidetään turvallisen etäisyyden päässä ihmisistä ja ajoneuvoista.

Kuvauksessa huomioidaan tarkasti alueella asioivien yksityisyys ja tietosuoja. Aineistosta ei voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä, ja autojen rekisterinumerot sumennetaan. Aineisto käsitellään turvallisesti, eikä sitä siirretä verkkoon. Tulosten avulla hyvinvointialue arvioi pysäköintipaikkojen riittävyyttä sekä maksullisilla että maksuttomilla alueilla.

Henkilöstön ja asiakkaiden pysäköinti on muuttunut maksulliseksi Assi-sairaalassa maaliskuun alussa ja vanhan keskussairaalan alueen pysäköintialueilla huhtikuun alussa. Lisätietoa maksullisesta pysäköinnistä

UUTINEN / 27.04.2026

Kohti yläkoulua -messut järjestetään jo neljättä kertaa Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan kuudesluokkalaisille suunnatut Kohti yläkoulua -messut järjestetään tänä vuonna jo neljättä kertaa. Tapahtuma pidetään perjantaina 8. toukokuuta kello 9–12 Loimua Areenalla.

Messujen tavoitteena on tukea oppilaita tärkeässä siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun. Päivän aikana kuudesluokkalaiset pääsevät tutustumaan tuleviin yläkouluihin, ikävaiheeseen liittyviin teemoihin sekä erilaisiin tukipalveluihin.

Yläkouluun siirtyminen on monelle nuorelle suuri muutos, johon voi liittyä myös jännitystä tai epävarmuutta. Messuilla halutaan madaltaa kynnystä avun pyytämiseen tekemällä palveluita ja niiden parissa työskenteleviä aikuisia tutuiksi jo etukäteen. Samalla tapahtuma tarjoaa innostavan ja yhteisöllisen hetken uuden elämänvaiheen kynnyksellä.

Tapahtumassa on mukana laaja joukko hyvinvointialueen ja kunnan palveluita, yhdistyksiä sekä harrastustoimijoita. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin yläkoulut esittäytyvät oppilaille messupisteillä.

Messuja juontavat Miikka J. Anttila ja Milla Huovinen. Tapahtumassa esiintyy Marko Simi.

Messupisteillä on esillä muun muassa:

• Harrastus ihan lähellä -toiminta ja Urheiluakatemia
• Kanta-Hämeen pelastuslaitos
• Hämeenlinnan kaupunki / Lapsiystävällinen kunta / nuorisovaltuusto
• Kino Tavast
• alueen urheiluseuroja
• Kulttuurikeskus ARX
• Pelitila Bunkkeri
• Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan nuorisotyö
• Hämeenlinnan kaupungin yläkoulut

Kohti yläkoulua -messujen järjestäjinä toimivat hyvinvointialueen oppilashuolto sekä Hämeenlinnan kaupunki.

UUTINEN / 27.04.2026

Suun terveydenhuollon kiireellinen ajanvaraus keskitetään yhteen numeroon 7.5.2026 alkaen

7.5. alkaen kaikki kiireellinen hammashoidon ajanvaraus hoituu Suun terveydenhuollon kiireellisen Ensilinjan numerossa 03 629 6300. Samalla ilta-, arkipyhä- ja viikonloppupäivystyksen ajanvarausnumero 040 620 5664 poistuu käytöstä.
 
Ensilinja palvelee kiireellisissä suun terveyden asioissa joka päivä klo 8–21. Vanhaan numeroon soitettaessa kuuluu siirtymäajan nauhoite, jossa kerrotaan muutoksesta ja ohjataan uuteen numeroon.
 
Suun terveydenhuollon ilta-, arkipyhä- ja viikonloppupäivystys sijaitsee Ahveniston sairaalassa eli Assissa Hämeenlinnassa, ja sinne tulee aina varata aika etukäteen. Arkipyhinä ja viikonloppuisin yhteyden saa parhaiten klo 8–9 välillä.
 
Lue lisää suun terveydenhuollon palveluista

UUTINEN / 27.04.2026

Lammin terveysasemakiinteistön käyttö jatkuu normaalisti

Lammin terveysasemaa ei olla purkamassa. Hämeenlinnan kaupunki ylläpitää tiloja vuokrasopimuksen mukaisesti niin kauan kuin hyvinvointialue on vuokralaisena.

Hämeenlinnan kaupunki on tarkistanut omistamiensa kiinteistöjen luokitusta osana kiinteistöjen pitkäjänteistä hallintaa. Tässä yhteydessä Lammin terveysasema on siirretty niin sanottuun C-salkkuun. Muutos on herättänyt kysymyksiä rakennuksen tulevaisuudesta, ja kaupunki haluaa selventää tilannetta.

C-salkku tarkoittaa, että rakennukselle ei ole kaupungin omassa palveluverkossa tunnistettua pitkäaikaista käyttöä ja että kohteesta voidaan luopua jollakin aikavälillä. Luokitus ei kuitenkaan tarkoita välitöntä tiloista luopumista tai käytön päättymistä. Rakennus säilyy terveysaseman käytössä, niin kauan kuin Oma Häme jatkaa tilojen vuokraamista ja tarvitsee niitä palvelutuotannossaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voimassa olevia vuokrasopimuksia noudatetaan normaalisti. Kaupunki huolehtii rakennuksen turvallisuudesta ja tekee välttämättömät ylläpito- ja korjaustyöt, jotta tilat pysyvät asianmukaisessa kunnossa koko vuokrasuhteen ajan. Kaupungilla ei ole intressiä edistää terveysaseman purku- tai myyntisuunnitelmia, niin kauan kuin hyvinvointialue käyttää rakennusta.

Lammin terveysasema on osa hyvinvointialueen palveluverkkoa ja toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa, eikä  kaupungin salkkumuutos vaikuta arjen toimintaan tai palvelujen tuottamiseen.

UUTINEN / 27.04.2026

Kriisit koettelevat mieltä ja yhteiskuntaa – varautumisen seminaari nosti esiin yksilön roolin

Kestävä mieli, kestävä yhteiskunta oli teemana Oma Hämeen varautumisen seminaarissa tänä vuonna. Toista kertaa järjestetty tapahtuma kokosi varautumisen ja valmiusasioiden parissa työskenteleviä ja aiheista kiinnostuneita keskustelemaan yhteiskunnan kriisinkestävyydestä ja yhteistyöstä. HAMKin kampuksella Hämeenlinnassa 22. huhtikuuta pidettyyn seminaariin osallistui noin 100 henkilöä hyvinvointialueelta, Kanta-Hämeen kunnista, yrityksistä, oppilaitoksista ja järjestöistä. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota osallistujille tietoa ja näkökulmia tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen, henkiseen kriisikestävyyteen, kriisiviestintään sekä yksilön resilienssin vahvistamiseen.

Oma Hämeen valmiuspäällikkö Tatu Pulkkinen nosti ajankohtaiskatsauksessaan esiin viranomaisyhteistyön, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. Yhteistyötä ja varautumista ylipäänsä on kehitettävä vastaamaan nopeasti muuttuvaa maailmantilannetta.

– Varautuminen ei riitä, jos sitä ei harjoitella. Organisaatio ei ole aidosti varautunut, ellei sen toimintamalleja ja -suunnitelmia ole testattu käytännössä, Pulkkinen totesi avauspuheenvuorossaan.

Hän painotti myös yksilön roolia osana kokonaisturvallisuutta. Yksilöiden kriisinkestävyys muodostaa perustan organisaation, ja esimerkiksi hyvinvointialueen, kriisinkestävyydelle.

– Tämän vuoksi ei voi pitää vain johtoryhmän valmiusharjoituksia. Myös niiden pitää harjoitella, jotka sen kriisin oikeasti kohtaisivat ja jotka sen keskellä joutuisivat toimimaan, sanoo Pulkkinen.

Seminaarissa pohdittiin sosiaalihuollon merkitystä kriisitilanteissa. Aiheesta puhuivat Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksen valmiuspäällikkö Sini Hyvönen sekä psykososiaalisen tuen valtakunnallisen valmiuden koordinaattori Nina Vahtera Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Sosiaalihuolto vastaa muun muassa psykososiaalisen tuen koordinoinnista ja väestön toimintakyvyn tukemisesta pitkäkestoisissa häiriötilanteissa.

– Sosiaalihuollon tukeva rooli korostuu erityisesti tilanteissa, joissa kriisi koskettaa laajasti väestöä ja sen vaikutukset kestävät pitkään, Hyvönen kuvasi.

Turvallisuuskomitean sihteeristön erityisasiantuntija Mirva Ojala nosti esiin yhteiskunnan kriisinkestävyyteen vaikuttavia muutostekijöitä, kuten digitalisaation, informaatiovaikuttamisen ja ilmastonmuutoksen. Hänen mukaansa luottamus, avoin keskustelukulttuuri ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä tekijöitä kriisinkestävyyden rakentamisessa.

– Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä ylläpitää arjen rakenteita, luottamusta ja tulevaisuudenuskoa myös vaikeissa tilanteissa. Demokraattinen ja avoin yhteiskunta voi olla haavoittuva, mutta se on lopulta hyvin kestävä järjestelmä, Ojala toteaa.

Mielen vahvuutta voi treenata

Seminaarissa käsiteltiin myös yksilön psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä kriisitilanteissa. Puolustusvoimien erikoisjoukkojen vanhin aliupseeri Enrico Annus (viereisessä kuvassa) korosti valmistautuneen mielen merkitystä ja yksilön motivaation taustalla olevaa miksi-ajattelua.

– Hyvin monelle olennaista tai kiinnostavaa ei ole se, mitä tekee, vaan se, miksi tekee sitä, mitä tekee. Itsetuntemus lisää merkityksellisyyden tunnetta elämässä ja henkisen kriisinkestävyyden kannalta olennaista on omien ajattelutapojen kehittäminen, Annus selittää.

Annuksen mukaan toimiva yhteiskunta tarvitsee toimintakykyisiä yksilöitä. Ja mitä vaativammiksi olosuhteet muuttuvat, sitä enemmän yksilön toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys joutuvat koetukselle. Valtioneuvoston hyväksymässä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa henkinen kriisinkestävyys onkin nostettu yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi.

Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelevä komisario ja kasvatustieteiden tohtori Juha-Matti Huhta puolestaan puhui stressin vaikutuksesta yksilön päätöksentekoon. Hänen mukaansa kyky tunnistaa ja säädellä omaa psykofysiologista tilaa on keskeinen taito erityisesti kuormittavissa ammateissa työskenteleville, kuten lääkäreille, hoitajille, sosiaali- ja kriisityöntekijöille, ensihoitajille ja pelastajille.

– Stressitilanteessa ihmisen kyky tehdä harkittuja päätöksiä heikkenee. Siksi oman tilan hallinta on kriittinen osa toimintakykyä, Huhta painotti.

Huhdan mukaan stressiin ei voi siedättyä, koska keholle ei tule siihen immuniteettia. Olosuhteisiin voi totuttautua, mutta sekin pitää tehdä hallitusti.

– Jos edessä on vaativa työtilanne, ja siihen menee stressaantuneena tai ylivirittyneenä, voi tehdä virheitä tai virhearviointeja. Omaa psykofysiologista tilaa voi säädellä ja itsensä voi opetella rauhoittamaan vaativissakin olosuhteissa. Siitä taidosta on hyötyä arkielämässäkin ja siitä olisi hyötyä ihan kaikille, vinkkaa Huhta.

Päivän aikana pohdittiin myös kriisiviestinnän haasteita monimuotoisessa mediaympäristössä. Onnistunut kriisiviestintä rakentaa luottamusta henkilöstön kesken sekä suhteessa asiakkaisiin, kertoivat puheenvuorossaan HAMKin tutkijayliopettaja Kirsi Hipp sekä Oma Hämeen viestintäpäällikkö Suvi Turunen.

Viimeaikaisten droonitapausten myötä seminaarissa nostettiin esille myös viranomaisviestinnän kasvanut rooli – kansalaisten huoli tulisi kohdata avoimesti ja sitä vähättelemättä. Seminaarin osallistujat nostivat lisäksi keskusteluun kolmannen ja neljännen sektorin merkityksen yhteisöllisessä varautumisessa ja kriisien hoitamisessa – esillä oli erityisesti lisääntynyt vapaaehtoinen kansalaistoiminta ja Kylävara-hanke.

Seminaarissa palkittiin myös ensimmäistä kertaa Oma Hämeen Vuoden varautuja. Henkilöstö ehdotti ja äänesti palkinnon saajaa keskuudestaan. Palkituksi tuli sairaanhoitaja Jutta Angelma, joka työskentelee tiimikoordinaattorina Koivukodossa, ikäihmisten asumispalveluyksikössä Hauholla. Angelma äänestettiin palkittavaksi, koska hänen toimintansa osoittaa sitoutumista varautumiseen, ennakointiin ja turvalliseen hoitotyöhön. 

UUTINEN / 24.04.2026

Neuvoloiden ja perhekeskuspalveluiden puhelinnumeroihin tulee muutoksia 4.5. alkaen – myös chat uudistuu

Oma Häme uudistaa neuvoloiden ja perhekeskuspalveluiden yhteydenottokanavia 4. toukokuuta alkaen. Muutoksella halutaan selkeyttää ja helpottaa yhteydenottoa sekä varmistaa, että asiakkaat ohjautuvat nopeasti oikean ammattilaisen luo. Muutos koskee Ensilinjan puhelinnumeroita ja chat-palvelua. 

Samalla lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkkosivut uudistuvat. Sivuille tulee uusi ilme ja sisältöjä kehitetään entistä selkeämmiksi. Esimerkiksi neuvolan digitaalinen ajanvaraus löytyy jatkossa perhekeskuksen verkkosivujen kautta. 

Uudistuksen yhteydessä perhekeskuspalveluiden verkkosivuille avataan uusi avunpyyntökanava: Pyydä apua -nappi. Se on matalan kynnyksen, sähköinen avunpyyntötapa, jonka kautta asiakas voi ottaa yhteyttä ammattilaiseen, keskustella tilanteestaan ja saada ohjausta sopiviin palveluihin. Pyydä apua -napin kautta lapsi, nuori tai vanhempi voi kertoa huolestaan tai avuntarpeestaan sekä jättää omat yhteystietonsa. Ammattilainen soittaa asiakkaalle 1-3 arkipäivän kuluessa. 

Yhteinen Ensilinjan numero käyttöön 

Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvonnan, äitiys- ja lastenneuvolan sekä perhekeskuksen palveluohjauksen ja neuvonnan puhelinnumerot yhdistyvät yhdeksi numeroksi. Perhekeskuspalveluiden Ensilinja palvelee 4. toukokuuta alkaen numerossa 03 629 6200. 

Vanhoihin numeroihin soittavat kuulevat nauhoitetun tiedotteen uudesta numerosta. 

Perhekeskuksen Ensilinjassa työskentelee yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuten terveydenhoitajia ja sosiaaliohjaajia. Puhelinnumerossa on käytössä valikko, jossa on kolme valintaa. Valinnan perusteella asiakas ohjautuu suoraan oikealle ammattilaiselle oman asiansa mukaisesti. 

Perhekeskuksen Ensilinja on avoinna ma, ke ja to klo 8–15, ti ja pe klo 8–12. 

Tekstiviestinumerot säilyvät ennallaan: 

• Äitiys- ja lastenneuvola 040 629 6200 (vastaanottoajan peruutukset)
• Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvonta 040 629 6201 (vastaanottoajan peruutukset)
• Perhekeskuksen palveluohjaus ja neuvonta 040 629 6252 (puhe- ja kuulovammaisille, sekä tulkkipalvelua tarvitseville asiakkaille) 

Chat uudistuu perhekeskuksen chatiksi 

Toukokuun alussa neuvola-chat muuttuu Perhekeskuksen chatiksi. Chatissa vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, kuten neuvola- ja kouluterveydenhoitajat, sosiaaliohjaajat sekä kätilöt erikseen sovittuna aikana (ma ja to klo 12–14). 

Chatissa voi asioida kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvissä asioissa. Perhekeskuksen chat on avoinna ma, ke ja to klo 8–15, ti ja pe klo 8–12. Voit käyttää chatia Oma Häme -sovelluksen kautta tai avata keskustelun verkkosivuillamme klikkaamalla chat-ikkunaa oikeasta alakulmasta. 

UUTINEN / 24.04.2026

Kesätyöpaikat houkuttelivat hakijoita – Oma Häme palkkaa lähes 150 nuorta kesäpestiin

Kesä tuo jälleen nuoret osaksi Oma Hämeen työyhteisöjä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa jo neljättä vuotta peräkkäin kesätyöpaikkoja alueen 15–17-vuotiaille nuorille.

Tänä kesänä kesätöihin palkataan ennätysmäärä eli yhteensä noin 150 nuorta. Hakijoita oli yli 300. Työjaksot sijoittuvat kesä–heinäkuulle ja kestävät kaksi viikkoa. Moni nuori saa kesätyön kautta ensikosketuksen työelämään ja samalla mahdollisuuden pohtia omia tulevaisuudensuunnitelmiaan.

Suurin osa palkatuista nuorista suuntaa ikäihmisten asumispalveluihin sekä vammaispalveluihin päivätoimintaan ja asumisyksiköihin. Lisäksi tarjolla on yksittäisiä paikkoja esimerkiksi sihteerityön yksikössä, tilapalveluissa ja työpajatoiminnassa eri puolilla Kanta-Hämettä.

Nuorten työtehtävät sisältävät esimerkiksi ulkoilua ja keskustelua asiakkaiden kanssa sekä avustamista ruokailuissa ja erilaisissa virkistystoiminnoissa. Hoidollisia tehtäviä ei kesätyöhön kuulu. Työssä korostuvat oma-aloitteisuus ja hyvät vuorovaikutustaidot. Samalla karttuu muitakin tärkeitä valmiuksia tulevaa työelämää varten.

Kesätyöhaku toteutettiin Kuntarekryssä, ja tänä vuonna paikat arvottiin hakukriteerit täyttävien hakijoiden kesken. Kesänuorten rekrytointia hoitanut rekrytointiassistentti Vera Wilen iloitsee nuorten aktiivisuudesta:

– Tänä vuonna toimimme eri tavalla emmekä haastatelleet hakijoita, mutta hakemuksista näki selvästi, että niihin oli silti panostettu ja niitä oli tehty ajatuksella.

Oma Häme haluaa kantaa osansa yhteiskunnallisesta vastuusta tarjoamalla nuorille arvokkaita ensiaskeleita työelämään. Nuoret pääsevät kehittämään työelämässä tarvittavia taitoja turvallisessa ympäristössä sekä näkemään läheltä sosiaali- ja terveysalan arkea.

– On hienoa, että voimme tarjota kesätöitä näinkin isolle joukolle nuoria. Olemme saaneet kesätöistä aiempina vuosina paljon positiivista palautetta, ja osa nuorista on löytänyt näiden kokemusten kautta suunnan omille opinnoilleen, Wilen kertoo.

UUTINEN / 23.04.2026

Oma Häme edelläkävijänä: tekoälyassistentti sujuvoittaa kirjaamista ja vapauttaa aikaa kohtaamiseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ensimmäisenä Suomessa käynnistänyt tekoälyassistentin laajan käyttöönoton sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisen tueksi. Tekoälyassistentin käyttö käynnistyi Oma Hämeessä marraskuussa 2025, ja muutamassa kuukaudessa käyttö on laajentunut yli 300 ammattilaiseen. Ratkaisua hyödynnetään jo laajasti eri palveluissa perusterveydenhuollosta mielenterveyspalveluihin, kuntoutuksesta ikäihmisten palveluihin sekä sosiaalipalveluihin.

Kirjaaminen on yksi sote-työn kuormittavimmista osa-alueista. Oma Hämeessä tehtyjen mittausten mukaan kirjaamiseen voi kulua jopa enemmän aikaa kuin itse asiakaskohtaamisiin. Ikäihmisten asiakasohjaus on yksi esimerkki työstä, jossa kirjaamisen osuus korostuu. Yhden asiakkaan palvelutarpeen arviointiin voi kulua useita tunteja, joista merkittävä osa muodostuu kirjaamisesta eri järjestelmiin.

Tekoälyassistentin käyttöönoton myötä kirjaaminen siirtyy osaksi asiakaskohtaamista. Tekoälyassistentti muodostaa kirjausluonnoksen heti kohtaamisen päätteeksi, jolloin ammattilaisen tehtäväksi jää sen tarkistaminen ja viimeistely.

Ikäihmisten asiakasohjauksessa kirjausluonnoksen viimeistelyyn kuluu keskimäärin noin 16–17 minuuttia. Kaikkien käyttäjien osalta kirjauksen viimeistelyaika on keskimäärin noin kaksi minuuttia.

Tandem Healthin kehittämä tekoälyassistentti kuuntelee vastaanotolla käydyn keskustelun ja muodostaa sen pohjalta kirjausluonnoksen, jonka ammattilainen tarkistaa ja tallentaa asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Ratkaisu tarjoaa ammattilaiselle esimerkiksi diagnoosi- ja oirekoodeja ja kehittyy kohti laajempaa päätöksenteon tukea. Kyse ei ole perinteisestä puheentunnistusratkaisusta, vaan työkalusta, joka on suunniteltu eri ammattiryhmien käyttöön ja tukemaan kirjaamista laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa.

Vaikutukset näkyvät nopeasti. Kirjaamiseen käytetty aika vähenee, työpäivän kuormitus kevenee ja työn hallinnan tunne vahvistuu.

– Tavoitteena on vapauttaa ammattilaisten aikaa siihen, mikä työssä on olennaisinta – asiakkaan kohtaamiseen. Samalla pystymme toimimaan tehokkaammin ja vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin, sanoo tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Sairaanhoitaja Minna Belik kuvaa muutosta omassa työssään suoraan.

– Meillä on ollut monia erilaisia tietoteknisiä välineitä, ja tämä on ainoa, mistä koen saaneeni sataprosenttisen hyödyn minun työhöni.

– Vastaanotolla asiakkaan tilanne ei tule aina suoraviivaisesti esiin, vaan se polveilee. Oleellisten asioiden poimiminen on välillä työlästä. Tämän avulla kuorma on vähentynyt merkittävästi sekä ajankäytön että aivokapasiteetin osalta. Ennen kirjaaminen oli inhokkihomma, nyt se on suosikkihomma.

Myös lääkärin työssä muutos näkyy kohtaamisessa.

– Potilaat ovat suhtautuneet positiivisesti siihen, että voin käyttää enemmän aikaa heihin eikä aikaa kulu yhtä paljon kirjaamiseen. Tilanteesta saa paremman kokonaiskuvan, kertoo lääkäri Aleksei Derevlev.

Palveluohjauksessa vaikutus näkyy samalla tavalla.

– Pystyn kotikäynneillä keskittymään paremmin asiakkaisiin ja omaisiin. Minun ei tarvitse koko aikaa kirjoittaa muistiinpanoja tai katsoa tietokonetta, vaan voin olla aidosti läsnä kohtaamisissa, kertoo palveluohjaaja Matilda Laakso.

– Kirjaukset ovat aiempaa tarkempia ja selkeämpiä, ja kirjaamiseen kuluva aika on vähentynyt. Asiakaskäynnit ovat rennompia, kun voi keskittyä keskusteluun, kuvaa palveluohjaaja Niina Ahokas.

Käyttäjäkokemukset ovat olleet poikkeuksellisen myönteisiä, ja kiinnostus työkalua kohtaan kasvaa jatkuvasti.

– Tätä on odotettu. Ohjelma revitään melkein käsistä – kaikki haluavat sen käyttöönsä, kertoo projektipäällikkö Mervi Kettunen.

Käyttöönottoa on rakennettu vaiheittain ja tuettu aktiivisesti.

– Olemme mitanneet kirjaamiseen käytettyä aikaa ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen. Tulokset osoittavat selkeää ajansäästöä ja työn sujuvoitumista. Ammattilaisia tuetaan myös säännöllisillä tukiklinikoilla, joissa työkalun käyttöä kehitetään yhdessä, kertoo projektipäällikkö Sanna Huhtakallio.

Ratkaisua kehitetään yhteistyössä palveluntuottajan kanssa, ja käyttökokemukset ohjaavat sen jatkokehitystä. Kanta-Hämeessä tekoälyassistentin käyttöönotto nähdään osana pitkäjänteistä kehittämistä, jossa teknologiaa hyödynnetään arjen työn tukena.

Kirjaamisen ajankäyttö (esimerkki ikäihmisten asiakasohjauksesta)

Ennen tekoälyassistenttia
– Kirjaamiseen voi kulua enemmän aikaa kuin asiakaskohtaamisiin
– Yhden asiakkaan kirjaamiseen keskimäärin jopa 2 h 35 min
– Palvelutarpeen arviointiin kokonaisuudessaan jopa noin 5 tuntia
– Kirjaaminen hajautuu useisiin järjestelmiin ja työvaiheisiin

Tekoälyassistentin kanssa
– Kirjaus syntyy pääosin asiakaskohtaamisen aikana
– Kirjauksen viimeistelyyn kuluu keskimäärin alle 17 minuuttia

Kaikki käyttäjät yhteensä
– Keskimääräinen kirjauksen viimeistelyaika noin 2 minuuttia

VIDEO: Ammattilaiset kertovat Tandem-tekoälyassistentin käytöstä omassa työssään.

UUTINEN / 21.04.2026

Aluevaltuusto päätti lapsiperheiden kotipalvelun maksuttomuudesta

Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu jälleen maksuttomaksi aluevaltuuston tiistaina tekemän päätöksen mukaan. Kotipalvelu oli maksullista syyskuusta 2025 alkaen aluevaltuuston joulukuussa 2024 tekemän linjauksen perusteella. 

Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksun perimisestä on perusteltua luopua palvelun saavutettavuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Kotipalvelua käyttävien asiakkaiden määrä on laskenut maksullisuuden myötä merkittävästi. Lisäksi kertynyt maksutuotto on ollut vähäinen verrattuna hallinnollisiin kuluihin. Aluevaltuuston päätöksellä lapsiperheiden kotipalvelu on jatkossa maksutonta kaikille palvelun myöntämisen perusteet täyttäville asiakkaille. Muutoksesta viestitään vielä erikseen asiakkaille.

Lapsiperheen kotipalvelu on ennaltaehkäisevää varhaisen tuen palvelua, jonka tehtävänä on tukea perheen jaksamista joko tilapäisissä tai pidempiaikaisissa kuormittavissa elämän tilanteissa. Kotipalvelu on määräaikaista ja tavoitteellista yhdessä perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. 

Aluevaltuuston Forssan kaupungintalolla pidetyssä kokouksessa oli vain kaksi päätettävää asiaa. Aluevaltuusto hyväksyi Sisä-Suomen YTA-alueen yhteistyösopimuksen päivittämisen. Sisä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueet.

Päivitetyt asiat liittyvät valmiuteen ja varautumiseen sekä horisontaaliseen yhteistyöhön. Horisontaalinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueet voivat tuottaa palveluja yhdessä ilman, että yhteistyötä pidetään hankintalain mukaisena palveluostona. EU-lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sallivat tällaisen yhteistyön silloin, kun julkiset toimijat hoitavat yhdessä yhteistä julkista palvelutehtävää, eikä toiminta tuota kilpailuetua yksityisille toimijoille.

Kevätkauden kyselytunti pidetty

Ennen varsinaista kokousta pidettiin aluevaltuuston kyselytunti. Oma Hämeen hallintosäännön mukaan valtuuston kyselytunti järjestetään sekä kevät- että syyskaudella. Valtuutetulla on oikeus esittää aluehallitukselle julkisella kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kysymyksiä hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta koskevista asioista. Kysymyksiin vastaa aluehallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Kysymykset on toimitettava kirjallisina etukäteen, eikä niistä käydä varsinaista keskustelua.

Tiistain kyselytunnilla valtuutettujen kysymykset koskivat alkoholitarjoilua hyvinvointialueen tilaisuuksissa, järjestöjen tukemista, työttömien terveystarkastuksia ja infektioiden torjuntaa asumispalveluyksiköissä. Lisäksi käsittelyssä oli sosiaalihuollon lakiuudistus ja sen tuomiin muutoksiin valmistautuminen, hoitoon pääsyn kynnykset, kotihoidon resurssit ja henkilöstön kuormitus, tuotantotapa-analyysit ja niiden hyödyntäminen hyvinvointialueen palvelujen kehittämisessä. 

Katso valtuustokokouksen ja kyselytunnin tallenne

Aluevaltuuston 21.4.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 21.04.2026

Aluehallitus käsitteli palvelustrategiaa ja säätiöiden tuottamia palveluja

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli kokouksessaan hyvinvointialueen palvelustrategiaa. Aluehallitus merkitsi tiedoksi palvelustrategian luonnoksesta saapuneet lausunnot sekä lautakuntien tekemät ennakkovaikutusten arvioinnit ja asukkailta Ota kantaa -palvelun kautta kerätyn palautteen. Palvelustrategia ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja kehittämistä tulevina vuosina. Aluevaltuusto käsittelee palvelustrategiaa toukokuussa. Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen varsinaista strategiaa – se luo yhteisen suunnan, periaatteet ja reunaehdot sote-palveluiden järjestämiselle. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli Oma Hämeen yhteistyötä Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa. Aiemmin on kerrottu, että hyvinvointialue on irtisanonut sen kunnilta perimät puitesopimukset Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa. Säätiöiden toimintaa ja palveluiden järjestämistapoja on arvioitu laajassa selvityksessä, jossa on tarkasteltu palvelujen järjestämistä, vaikuttavuutta ja kustannusten hallintaa. Arvioinnin mukaan palvelujen tuottaminen saman organisaation sisällä parantaisi niiden ohjattavuutta, yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia kehittää palveluja osana hyvinvointialueen kokonaisuutta.

Selvityksen perusteella aluehallitus päätti siirtää Työvalmennussäätiö Luotsin palvelutuotannon hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Hämeenlinnan erityisasuntosäätiötä koskeva asia sen sijaan palautettiin jatkovalmisteluun.

Aluehallituksen päätöksen perusteella tavoitteena on, että Luotsin palvelut siirtyvät Oma Hämeen omaksi toiminnaksi 1.1.2027 alkaen. Siirtyminen omaan tuotantoon mahdollistaa yhtenäiset toimintamallit, sujuvammat palveluketjut sekä paremman reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin. Luotsin henkilöstön osaamista pidetään vahvuutena, ja tavoitteena on hyödyntää sitä  osana hyvinvointialueen omaa toimintaa myös jatkossa.

Työvalmennussäätiö Luotsi tuottaa muun muassa vammaisten työ- ja päivätoimintaa, mielenterveyskuntoutujien työtoimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa sekä työllistymistä tukevia valmennuspalveluja.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kilpailutus käynnistyy

Lisäksi maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi mielenterveystyön sekä päihde- ja riippuvuustyön asumis- ja kuntoutuspalvelujen sekä katkaisu- ja vieroitushoidon hankinnan käynnistämisen. Kilpailutus toteutetaan kahtena erillisenä hankintana, joissa painottuu vaikuttavuusperustainen hankintamalli. Nykyiset sopimukset päättyvät vuoden 2026 lopussa, ja uusien sopimusten on tarkoitus astua voimaan viimeistään vuoden 2027 alusta. Palvelujen vuosikustannukset ovat noin 13,4 miljoonaa euroa.

Aluehallitus hyväksyi lisäksi yhteistyösopimuksen Etelä-Savon hyvinvointialueen kanssa. Sopimuksen mukaan Vaalijalan osaamis- ja tukikeskukselta hankitaan vaativan moniammatillisen tuen laitospalveluja vammaispalveluihin. Sopimus kattaa muun muassa vaativan laitospalvelun, Vaalijalan vastaanottopalvelun sekä niihin liittyvät asiantuntijapalvelut.

Aluehallitus päätti myös vahvistaa lautakuntien roolia yli 10 miljoonan euron hankintojen valmistelussa. Linjaus koskee ikäihmisten palveluiden, pelastuspalveluiden, perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden sekä terveydenhuollon palveluiden hankintaa. Jatkossa elämänkaarilautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta tai turvallisuuslautakunta hyväksyy osaltaan hankinnan keskeiset periaatteet ja suuntaviivat ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Menettelyn tavoitteena on varmistaa, että merkittävät hankinnat ovat linjassa hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden kanssa ja päätöksenteko on läpinäkyvää.

Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 27. huhtikuuta. Aluevaltuusto on puolestaan koolla 21. huhtikuuta – voit seurata kokousta suorana. 

Aluehallituksen 20.4.2026 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 20.04.2026

Oma Häme on ottanut ikäihmisten hoivakodin tarkempaan valvontaan Riihimäellä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue (Oma Häme) on ottanut Riihimäellä sijaitsevan ikäihmisten hoivakodin (Elämäntaival) tarkempaan valvontaan. Osana valvontaa hyvinvointialue on nimittänyt hoivakodille uuden lähijohtajan.

Valvonta on aloitettu, koska hoivakodin toiminnassa on havaittu epäkohtia, joihin hyvinvointialueen oli puututtava. Yksikössä on tehty tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja hyvinvointialue on tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Poliisi vastaa jatkossa asian tiedottamisesta.

Asuminen hoivakodissa jatkuu normaalisti ja on turvallista. Asiakkaille ja omaisille on lähetetty aiheesta ensitietoa maanantaina. 

Elämäntaival on yksityinen palveluntuottaja, jolta Oma Häme ostaa palveluita. Vastuu asiakkaiden turvallisuudesta, hoivasta ja huolenpidosta on hyvinvointialueella.   

Lisätietoja:

Raila Lahtinen   
Tulosaluejohtaja  
050 370 4754  
raila.lahtinen@omahame.fi 

Tiia Helen
Palvelupäällikkö
050 538 8027
tiia.helen@omahame.fi

UUTINEN / 20.04.2026

Himmee hetki -kampanja tarjoaa tukea lasten ja nuorten arjen rauhoittamiseen

Kanta-Hämeessä on käynnistynyt Himmee hetki -kampanja, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tarjota konkreettisia keinoja arjen rauhoittamiseen.

Keväällä 2025 seudullisissa perhekeskustyöryhmissä tunnistettiin, että lasten ja nuorten levottomuus on lisääntynyt useissa Kanta-Hämeen kunnissa. Tähän tarpeeseen on vastattu Kirjo-hankkeessa kokoamalla laaja nepsy-ammattilaisten verkosto ja hyödyntämällä yhteisövaikuttavuuden menetelmää.

Verkostossa on ollut mukana ammattilaisia kouluista, varhaiskasvatuksesta, seurakunnista, nuorisotoimesta sekä Oma Hämeestä. Yhteistyötä on tehty Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Työskentelyssä on tarkasteltu lasten ja nuorten arkiympäristöjä sekä tunnistettu keskeisiä sosiaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä.

Kampanjamateriaalit jaettu kouluihin ja päiväkoteihin

Yhteisen työn tuloksena on koottu materiaalikokonaisuus, joka tukee arjen käytännön työtä esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja perhetyössä. Materiaali auttaa tunnistamaan kuormitustekijöitä ja tarjoaa konkreettisia keinoja toimintatapojen kehittämiseen lasten ja nuorten arjessa. Tarjolla on esimerkiksi hengitys- ja rentoutumisharjoituksia sekä erilaisia vinkkejä kehon vireystilan säätelyyn.

Himmee hetki -kampanja täydentää tätä kokonaisuutta. Kampanja kannustaa “himmaamaan” arkea ja harjoittelemaan rauhoittumisen taitoja. Kuntien yksiköille on laadittu kampanjan tueksi materiaalipaketti, joka sisältää jokaiselle viikonpäivälle oman rauhoittumisharjoituksen. Harjoituksissa on huomioitu myös kodin rooli, jotta hyvinvointia voidaan tukea sekä arjen toimintaympäristöissä että perheissä.

Materiaalit on toimitettu sähköisesti kaikkiin Kanta-Hämeen kouluihin ja päiväkoteihin, ja ne ovat levinneet laajasti myös yhteistyöverkoston kautta.

Vaikka kampanja on suunnattu ensisijaisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, sen viesti on laajempi: rauhoittumisen taidot ja arjen kuormituksen säätely ovat hyödyllisiä kaikenikäisille. Myös aikuiset voivat löytää materiaaleista keinoja oman hyvinvointinsa tukemiseen.

Löydät kampanjan materiaalit Hyvinvointisi tueksi -sivuilta, josta voit myös tulostaa niitä omaan käyttöösi. 

Uusia toimintamalleja kokeillaan myös henkilöstön hyvinvoinnin tukena. Hämeenlinnan perhekeskuksen Uppsala-talon yksikössä kuormitusta käsittelevää materiaalia hyödynnetään henkilöstön omien kuormitustekijöiden vähentämiseksi, ja Himmee hetki -harjoituksia otetaan käyttöön myös asiakastapaamisissa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on keväällä 2025 alkanut Kirjo-hanke, jonka tavoitteena on kehittää neurokirjon lasten ja nuorten palveluita entistä sujuvammiksi ja saavutettavammiksi. Hanke on osa valtakunnallista projektia, jota rahoittaa Kansaneläkelaitos (Kela). 

Lue lisää: Kirjo-hanke selkeyttää ja parantaa neurokirjon lasten ja nuorten palveluita – ammattilaisia kaivataan vielä mukaan

Oma Häme yhtenäistää lasten ja nuorten keskittymisvaikeuksien palveluja

UUTINEN / 16.04.2026

Paranna hyvinvointiasi ilmaisilla verkkovalmennuksilla – tarjolla tietoa ja vinkkejä pysyviin elintapamuutoksiin

Oma Häme on ottanut käyttöön hyvinvointia edistävät valmennukset, joihin voi nyt tutustua Hyvinvointisi tueksi-sivustolla. Toukokuusta eteenpäin ne ovat löydettävissä myös Oma Häme -sovelluksen Omahoito-osiosta.

Valmennukset ovat itsenäisesti suoritettavia ohjelmia, jotka voi tilata itselleen verkkosivujen kautta. Tilauksen jälkeen sähköpostiin tulee viikoittain viesti, joka sisältää tietoa, käytännön vinkkejä ja harjoituksia pysyvien arjen muutosten tueksi.  

Helposti ja maksutta 

Sivustolta löytyvät valmennukset ovat maksuttomia ja niihin osallistumiseen tarvitaan vain sähköpostiosoite. Valmennukset kestävät 2–4 kuukautta. 

Valmennukset tehdään itsenäisesti: tilaajan sähköpostiin tulee viikoittain valmennusviesti, joka sisältää tietoa valmennuksen aiheesta sekä harjoitteita, jotka ohjaavat tekemään muutoksia omiin elintapoihin ja edistävät siten hyvinvointia. 

Valmennuksia on tarjolla useista eri teemoista, kuten päihteiden käytön vähentämisestä, ravitsemuksesta ja painonhallinnasta, unesta sekä mielen hyvinvoinnista. Tällä hetkellä voit valita näistä valmennuksista: 

• Alkoholin käytön vähentäminen  
• Aloittelijan liikunta  
• Terveyttä edistävä ravinto  
• Miten syön terveellisesti  
• Painonhallinta  
• Parempi vuorovaikutus lapsiperheessä  
• Valmistaudu tupakoinnin lopettamiseen  
• Tupakoinnin lopettaminen  
• Uni  
• Arjen harmituksen vähentäminen 

Verkkosivuilla julkaistaan myöhemmin kevään aikana kolme muuta valmennusta, jotka ovat: 

• Positiivinen vuorovaikutus parisuhteessa  
• Ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa  
• Henkisten voimavarojen vahvistaminen 

Miten pääset mukaan? 

Voit tutustua valmennuksiin Hyvinvointisi tueksi -sivustolla. Etsi itseäsi kiinnostava aihe Elintavat ja mielen hyvinvointi -sivun vasemman reunan valikosta. Valmennukset löytyvät sivulta sinisestä linkkilaatikosta. Sivustolla on tarjolla myös muita omahoito-ohjelmia, mutta Duodecimin valmennukset ovat niitä, jotka saa tilattua sähköpostiisi. Katso esimerkkikuva alta.

UUTINEN / 14.04.2026

Oma Hämeen neljännet henkilöstöpäivät tarjosivat tietoa, tunnetta ja toimintaa

Oma Hämeen henkilöstöpäivät järjestettiin jälleen Hämeenlinnan Verkatehtaalla. 13.-14. huhtikuuta  järjestetty tapahtuma kokosi yhteen noin 1 300 hyvinvointialueen työntekijää eri puolilta Kanta-Hämettä.

Henkilöstöpäivät ovat hyvinvointialueen vuosittainen henkilöstötapahtuma, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistä suuntaa, jakaa osaamista ja lisätä työssä jaksamista. Kahden päivän toteutuksella pyritään varmistamaan, että mahdollisimman monella työntekijällä on mahdollisuus osallistua työn ja vuorojen puitteissa.

Tapahtuman avannut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) korosti puheessaan yhdessä onnistumista.

– Työyhteisö, luottamus ja toisten tukeminen ovat keskeisiä työssä jaksamiselle. Kun voimme itse hyvin, pystymme kohtaamaan paremmin ne ihmiset, joita autamme päivittäin.

Lepolan mukaan Oma Hämeessä on onnistuttu haastavassa toimintaympäristössä.

– Olemme puurtajaorganisaatio. Olemme hoitaneet velvollisuutemme hyvin, vaikka toimintaympäristö on ollut vaikea. On tärkeää pysähtyä myös iloitsemaan siitä, mitä olemme yhdessä saavuttaneet, painotti Lepola.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tarkasteli puheenvuorossaan palveluiden vaikuttavuutta ja Oma Hämeen tulevaisuuden näkymiä, lähinnä mahdollisten rahoitusmuutosten näkökulmasta. Hän nosti esiin tarpeen kohdentaa palveluja entistä paremmin.

– Pieni joukko asiakkaista käyttää suuren osan palveluista. Meidän on löydettävä keinoja vastata heidän tarpeisiinsa paremmin ja ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.

Tapahtuman keynote-puhujana kuultiin Janne Lehtosta, joka tunnetaan muun muassa Erikoisjoukot-tv-ohjelmasta. Lehtonen työskentelee nykyisin palomies-ensihoitajana ja liikunta-alan yrittäjänä. Hän puhui Verkatehtaalla rohkeudesta, luottamuksesta ja palautekulttuurista käyttäen esimerkkeinä omia kokemuksiaan kansainvälisistä sotilasoperaatioista.

Merivoimien erikoisjoukkojen sotilas kertoi, että heidän vaativassa työssään tärkein arvo oli “ihminen ensin”.  Käytännössä se tarkoitti, että jokainen teki kaikkensa varmistaakseen, että sekä itse että kaveri palaavat turvallisesti kotiin. Ihmishenkiä ei saanut koskaan vaarantaa operaatioissa, ja tapahtumien purkuun haettiin tarvittaessa ammattilaisapua.

– Luottamus on tiimityön tärkein arvo. Se ansaitaan pienillä teoilla joka päivä, painotti Lehtonen.

Henkilöstöpäivien ohjelma rakentui hyvinvointialueen strategian ja ajankohtaisten teemojen ympärille. Yhteisissä osuuksissa käsiteltiin muun muassa asiakaslähtöisyyttä, työhyvinvointia, yhteistyötä ja muutoksissa toimimista. Iltapäivien rinnakkaissessioissa osallistujat pääsivät syventymään omaa työtä tukeviin aiheisiin, kuten etäpalveluihin, tekoälyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

Ohjelmaan kuului myös työhyvinvointia konkreettisesti tukevaa toimintaa. Ennakkoilmoittautuneille oli tarjolla oli mindfulnessia, äänimaljarentoutusta ja joogaa – hyvinvointihetkien ohjaajina toimivat Oma Hämeen omat työntekijät. 

UUTINEN / 14.04.2026

Oma Hämeen Sydämet on jälleen palkittu – kiitos asiakkaille äänistä

Helmikuussa järjestettiin toista kertaa Oma Hämeen Sydän -kampanja, jossa asiakkaat saivat kertoa unohtumattomista kohtaamisistaan hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Kampanjassa annettiin tunnustusta henkilöille, työpareille tai yksiköille, joiden työstä on jäänyt asiakkaille positiivinen kokemus. Asiakkaat saivat antaa ääniä kyselylomakkeen kautta tai kirjallisesti Oma Hämeen kirjaamoon. 

– Meille on tärkeää, että asiakkaillamme on mahdollisuus vaikuttaa henkilökuntamme palkitsemiseen kertomalla, mistä ovat saaneet sydämiin jääneen kokemuksen. Samalla halusimme osoittaa, kuinka Oma Hämeessä arvostetaan henkilökunnan panosta ja merkitystä hyvään asiakaskokemukseen. Viime vuoden kampanja onnistui hyvin, minkä vuoksi halusimme jatkaa perinnettä, sanoo asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen.

Tänä vuonna ääniä kertyi lähemmäs kaksi sataa. Suurin osa äänistä kohdistui yksittäisiin ammattilaisiin, mutta myös työparit ja yksiköt saivat ääniä. Oma Hämeen raati valitsi näiden joukosta palkittavat, joita muistettiin alkuviikolla hyvinvointialueen henkilöstöpäivillä.

Palkitut henkilöt

Tänä vuonna henkilökohtaisella tunnustuksella palkittiin:

•    Tiina Kääriäinen, sosiaaliohjaaja, Riihimäki, kotoutumista edistävät sote-palvelut
•    Marlene Mustonen, kardiologi, Sydänsairaala
•    Nelli Luukkola, kotihoito, Tammela/Forssa
•    Tomi Peltonen, kipsimestari, Forssan kiirevastaanotto

Asiakkaiden antamalla palautteella on palkituille iso merkitys. 

– Kun luin viestin, kyyneleet nousivat silmiin ja liikutuin syvästi. Oli pysäyttävää huomata, että asiakkaat olivat halunneet antaa juuri minulle tällaisen tunnustuksen, Tiina Kääriäinen kertoo.

– On hienoa huomata, että oma työ kotihoidossa näkyy ja että asiakkaat kokevat sen tärkeäksi. Työ tehdään kuitenkin aina asiakkaiden kanssa yhdessä, painottaa Nelli Luukkola.

Myös kardiologi Marlene Mustonen pitää palkintoa erityisen arvokkaana:

– Mielestäni tämä on hienoin palkinto, jonka lääkäri voi saada, koska palkinnon takana on puhtaasti potilaiden ääni.

Kiirevastaanotolla työskentelevä Tomi Peltonen on samoilla linjoilla.

– Pyrkimykseni on työskennellä vuorovaikutteisesti potilaiden kanssa – nähtävästi olen siinä onnistunut tiimini kanssa, pohtii kipsimestari.

Palkitut työparit

Työparikategoriassa palkittiin:

•    ohjaajat Vesa Nyström ja Timo Niemi, Janakkalan kuntouttava työtoiminta
•    sosiaalityöntekijä Anu Rosalen ja psykologi Irene Kela, kasvatus- ja perheneuvonta, Hämeenlinna

Vesa Nyström ja Timo Niemi ottivat palkinnon vastaan pilke silmäkulmassa:

– Ollaan vissiin tehty jotakin oikein, kun tällainen palkinto saadaan.

Anu Rosalén ja Irene Kela korostavat kiitosten merkitystä erityisesti muutosten keskellä:

– Asiakkaiden antama myönteinen palaute lisää voimavaroja ja merkityksellisyyden tunnetta työssämme.

Palkitut yksiköt

Yksikkökategoriassa palkittiin:

•    Lammin hammashoitola
•    Forssan päiväsairaala

Forssan päiväsairaalan henkilöstö otti tunnustuksen vastaan iloisena ja yllättyneenä. Esihenkilön mukaan yksikössä on rakentunut vahva, luottamukseen perustuva tiimi. 

– Vaikka muutosten kourissa olemme olleet, potilaat on hoidettu tiedolla ja taidolla. Tehtävät on otettu haltuun ja niistä keskustellaan yhteisesti sekä tasa-arvoisesti. Meillä on nuori ja taitava henkilökunta, joiden kanssa on löytynyt yhteinen sävel ja vahva luottamus, iloitsee osastonhoitaja Eila Henriksson.

Lammin hammashoitolan palkinto nähtiin koko suun terveydenhuollon yhteisenä onnistumisena:

– Olemme todella ylpeitä henkilökunnasta – asiakkaiden antama palaute mahdollistaa tämän tunnustuksen, sanoo alueylihammaslääkäri Pia Lasmio.

UUTINEN / 14.04.2026

Turvallinen yleisötilaisuus on kaikkien oikeus

Kesä tuo tullessaan Hämeen alueelle useita isompia tapahtumia, joiden suunnittelu ja toteutus on tässä vaiheessa kevättä jo pitkällä. Hämeen poliisilaitos yhdessä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitosten kanssa haluaa muistuttaa, että yleisötapahtumien turvallisuus on järjestäjän vastuulla. 

Yleisötapahtumien turvallisuus perustuu Suomessa useisiin lakeihin, jotka asettavat velvoitteita tapahtuman järjestäjälle. Järjestäjällä on vastuu varmistaa, että tapahtuma toteutetaan hyväksyttyjen suunnitelmien ja viranomaismääräysten mukaisesti. Poliisin, pelastusviranomaisten sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tehtävänä on varmistaa, että tapahtumat järjestetään lakien edellyttämällä tavalla eivätkä ne aiheuta vaaraa tapahtumakävijöille, sivullisille tai tapahtumaympäristölle. 

Kokoontumislain (530/1999) mukaan järjestäjä on vastuussa järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudattamisesta tilaisuudessa. 
Kokoontumislain mukaisesti yleisötapahtuman järjestäjän on tehtävä tapahtumasta ilmoitus poliisille. Poliisi arvioi tapahtuman vaikutukset yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, ja voi tarvittaessa asettaa tapahtumalle ehtoja tai määräyksiä. Poliisi valvoo lain noudattamista ja puuttuu tilanteisiin, joissa tapahtuma tai sen järjestelyt aiheuttavat vaaraa tai häiriötä. 

– Lakien ja viranomaismääräysten tavoitteena on yksinomaan varmistaa, että tapahtumat olisivat turvallisia kaikille. Lähtökohta tulee olla, että vastuullinen tapahtumajärjestäjä ottaa tapahtuman turvallisuusvelvoitteet vakavasti, sanoo Hämeen poliisilaitoksen ylikomisario Timo Kuokkanen. 

Lisäksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta annetun lain (185/2025) perusteella yleisötapahtumat katsotaan kulutuspalveluiksi, joiden on oltava turvallisia kaikissa olosuhteissa ihmisille. Tapahtuman järjestäjän on arvioitava toimintaan liittyvät riskit ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vaarojen ehkäisemiseksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kulutuspalvelulain noudattamista tapahtumissa.

Pelastuslaki velvoittaa laatimaan pelastussuunnitelman

Pelastuslain (379/2011) mukaan järjestäjän on huolehdittava siitä, että tapahtumasta ei aiheudu vaaraa henkilöturvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Pelastuslaki edellyttää myös pelastussuunnitelman laatimista silloin, kun tapahtuman laajuus, yleisömäärä tai muu erityinen syy sitä edellyttää. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi pyroteknisten tuotteiden käyttö tai poikkeavat poistumisjärjestelyt. 

Pelastussuunnitelma on toimitettava pelastusviranomaiselle 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkamista. Pelastussuunnitelmassa tulee selvittää ja arvioida tapahtuman riskit ja määritellä niiden varalle turvallisuusjärjestelyt. Jos pelastusviranomainen arvioi nämä selvitykset ja järjestelyt puutteellisiksi, palautetaan suunnitelma täydennettäväksi. Pelastuslaitos toimittaa arvionsa suunnitelmasta poliisille, joka käyttää sitä oman päätöksenteon tukena.  

Pelastusviranomainen suorittaa tarvittaessa tapahtumassa valvontakäynnin, jossa järjestäjälle voidaan antaa neuvoja, ohjeita tai korjausmääräyksiä. Jos turvallisuuspuute on vakava, voi pelastusviranomainen määrätä sen korjattavaksi ennen yleisön päästämistä tapahtuma-alueelle.

Soihtujen ja pyroteknisten tuotteiden luvaton käyttö on peruste keskeyttää tapahtuma

Soihtujen, savujen ja muiden pyroteknisten tuotteiden käyttö yleisötapahtumissa ei ole sallittua ilman dokumentoitua riskienhallintasuunnitelmaa, jonka tapahtumanjärjestäjä kuvaa turvallisuusasiakirjoissaan. Käyttäminen edellyttää siten erillistä lupaa ja viranomaisten hyväksyntää. Väärinkäytettyinä savuja ja pyroteknisiä tuotteita ei voida pitää turvallisina tai vaarattomina. Pyroteknisten tuotteiden käyttö yleisön joukossa aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin ja voi johtaa vaaratilanteisiin, tulipaloihin ja loukkaantumisiin. Lisäksi luvattomien pyroteknisten tuotteiden käyttämiseen voi liittyä terveysvaaroja. 

Savujen ja pyroteknisten tuotteiden käyttöön liittyy turvallisuusriskejä erityisesti sisätiloissa, mutta vaaratilanteita voi syntyä myös ulkotiloissa. Ulkotiloissa vaaraa voivat lisätä käyttöolosuhteet, joissa savut ja kaasut eivät pääse vapaasti tuulettumaan ja poistumaan. Tukesin mukaan luvattomat pyrotekniset tuotteet voivat sisältää terveydelle vaaraa aiheuttavia yhdisteitä. Lyhytaikaisenkin altistuksen vaikutus pyroteknisten tuotteiden savulle tai kaasulle voi olla elinikäinen. 

Tapahtuman järjestäjän on huolehdittava siitä, ettei tapahtuma-alueelle tuoda kiellettyjä esineitä, ja tarkistettava tapahtuma-alue mahdollisesti ennakkoon jätetyistä luvattomista pyroteknisistä tuotteista. Tapahtuman turvallisuushenkilöstö tulee kouluttaa tunnistamaan tuotteet sekä toimimaan oikein tilanteissa, joissa niiden käyttämistä havaitaan.

Soihtujen ja pyrotekniikan käytöstä aiheutuvia keskeisiä vaaroja ovat muun muassa:
•    avotulen ja kipinän aiheuttamat palovammat
•    vaatteiden, rakenteiden ja tilapäisten rakennelmien syttymisvaara
•    savukaasujen aiheuttamat terveyshaitat
•    räjähteiden käytöstä aiheutuvat näkö- ja kuulovammat sekä vammat raajoissa
•    näkyvyyden heikkeneminen, joka vaikeuttaa poistumisreittien käyttöä

Hämeen poliisilaitos ja alueen pelastusviranomaiset arvioivat erikseen yleisötilaisuuksien turvallisuusriskit ja määräävät niiden perusteella tapahtumalle ehdot. 

Poliisi puuttuu luvattomaan pyroteknisten tuotteiden käyttöön ja tarvittaessa keskeyttää tapahtuman järjestyksen ja turvallisuuden palauttamiseksi. Poliisi velvoittaa tapahtuman järjestäjää keskeyttämään yleisötilaisuuden, mikäli tapahtumassa käytetään lainvastaisesti pyroteknisiä tai muita vaarallisia tuotteita tai aineita siten, että se vaarantaa yleisötilaisuuteen osallistuvien terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. 

– Velvoite keskeyttämisille kirjataan erityisesti sellaisten yleisötapahtumien päätöksiin, missä arvioimme luvattomien pyroteknisten tuotteiden käytön olevan mahdollinen, kertoo ylikomisario Timo Kuokkanen.

Järjestäjällä on velvollisuus ohjata altistumis- tai vaarassa olevat turvalliselle alueelle pelastussuunnitelman mukaisesti. Yleisötilaisuutta voidaan jatkaa sen jälkeen, kun vaara on poistettu. 

– Spontaani soihtujen käyttäminen yleisötilaisuuksissa on levinnyt maailmalta myös Suomeen. Soihduista on tapahtumissa aiheutunut vakaviakin palovammoja, kun palava soihtu on osunut toiseen ihmiseen. Katsomoissa käytetyt savuheitteet tai -panokset ovat aiheuttaneet hengitystieoireita täysin sivullisille katsojille. Kyse on siis toiminnasta, joka voi aiheuttaa muille ihmisille todellisen ja välittömän vaaran muille ihmisille, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tero Haapala kertoo. 

Savujen, soihtujen ja muiden pyroteknisten tuotteiden käyttö yleisön joukossa voi johtaa erittäin vakavaan onnettomuuteen. Tuotteiden käyttö voi aiheuttaa sekä niiden käyttäjien että täysin sivullisten henkilöiden loukkaantumisen, vaikka tuotteen käyttäjä ei olisi näin tarkoittanutkaan. Yleisön liike, ennakoimaton reagointi sekä tuotteiden käyttäytymisen ja vaikutusten arvaamattomuus tekevät tilanteesta erittäin vaikeasti hallittavan. 

– Pyrotekniikan käyttö väärällä tavalla luo tilanteen, jossa vakava vahinko voi syntyä nopeasti ilman kontrollia. Jos tapahtumassa esiintyvä riski ei ole nopeasti hallittavissa eikä yleisön turvallisuutta voida varmistaa, ei tapahtuman vaarallisen osan keskeyttäminen ole enää valinta vaan järjestäjän velvollisuus, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Mira Leinonen painottaa.

Huolellinen ennakkosuunnittelu avainasemassa

Kattavalla ennakkosuunnittelulla tapahtumajärjestäjä vähentää riskejä ja mahdollistaa turvallisen tapahtuman kaikille.

Tapahtumajärjestäjä, muista ainakin nämä ennakkovalmisteluissa:
1.    Laadi tarvittavat turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat.
2.    Tee yleisötilaisuusilmoitus poliisille määräajassa.
3.    Toimittaa pelastussuunnitelma pelastusviranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen tapahtumaa, mikäli laki sitä edellyttää.
4.    Varmistaa yhteistyö viranomaisten kanssa jo suunnitteluvaiheessa.
5.    Huolehtia turvallisuushenkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta.
 

UUTINEN / 13.04.2026

Oma Hämeelle 201 000 euroa nuorten päihdehaittojen vähentämiseen Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme on saanut 201 000 euron valtionavustuksen nuorten päihdehaittojen vähentämiseen ja päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämiseen. Rahoituksen turvin alueella vahvistetaan erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten varhaista tunnistamista, oikea-aikaista hoitoon pääsyä sekä eri palvelujen yhteistyötä.

Rahoitus kohdentuu TEHO II -hankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää nuorten huumekuolemia ja huumehaittoja Kanta-Hämeessä sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja saavutettavuutta.

– Nuorten päihdeongelmat näkyvät yhä useammin palveluissamme, ja siksi varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki ovat ratkaisevan tärkeitä. Tällä rahoituksella pystymme vahvistamaan palveluja niin, että nuori saa apua ajoissa ja oikeassa paikassa, sanoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Tarve kehittämistyölle on alueella selkeä. Nuorten ohjautuminen palveluihin on ollut vaihtelevaa ja hoitopolut paikoin katkonaisia. Tavoitteena on, että nuori saa apua nykyistä varhemmin ja sujuvammin riippumatta siitä, missä palvelussa hänet kohdataan.

Hankkeessa kehitetään toimintamalleja nuorten päihdeongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen. Samalla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, kuten päivystyksessä, lastensuojelussa, nuorisopsykiatriassa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä aikuissosiaalityössä.

TEHO II -hankkeessa laajennetaan myös yhteisasiakkuusmallia 18–25-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, joilla on päihde- ja mielenterveyden haasteita. Lisäksi lisätään matalan kynnyksen terveys- ja turvallisuusneuvontaa sekä jalkautuvaa työtä nuorten kohtaamispaikoissa.

Hankkeen aikana koulutetaan ammattilaisia näyttöön perustuviin hoitomenetelmiin ja vahvistetaan alueellista osaamista pitkäjänteisesti. Tavoitteena on, että kehitetyt toimintamallit jäävät pysyväksi osaksi Oma Hämeen palveluja myös hankekauden jälkeen.

Kanta-Hämeessä hanke toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyö mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen ja toimintamallien kehittämisen laajemmin koko yhteistyöalueella.

Hankkeen toteutus käynnistyy alkuvuonna 2026 ja jatkuu vuoden 2027 loppuun.

UUTINEN / 13.04.2026

Parantolankadun sote-aseman toiminta käynnistyy Hämeenlinnassa laajemmin toukokuussa

Parantolankadun sosiaali- ja terveysasemalle Hämeenlinnassa muuttaa vaiheittain Oma Hämeen palveluja toukokuussa. Uusi sote-asema toimii vanhan keskussairaalan entisen päivystyksen tiloissa, niin sanotussa E5-rakennuksessa, osoitteessa Parantolankatu 6. Saapumisohjeet löydät tämän uutisen lopusta. Asiakkaat ohjataan ajanvarauksen yhteydessä uuteen toimipisteeseen.

Uuteen toimipisteeseen muuttavat toukokuussa Jukolan terveysasema eli perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanotot sekä terveyssosiaalityö ja kuntoutuspalveluja Viipurintien terveysasemalta. Tiloissa aloittaa toimintansa myös Ahveniston neuvola ja perhesuunnittelu. Kotisairaala on aloittanut toimintansa Parantolankadun sote-aseman tiloissa jo maaliskuun lopussa.

Muutos perustuu aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Sen mukaan sote-palveluja kootaan toimiviksi kokonaisuuksiksi pääsääntöisesti hyvinvointialueen omiin kiinteistöihin. Muutoksilla varmistamme palvelujen saatavuuden myös tulevaisuudessa. Muutoksia toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2027.

Mikä muuttuu?

Jukolan terveysasema: 

Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanotot alkavat uusissa tiloissa 6. toukokuuta. Jukolan tiimin puhelinnumero säilyy ennallaan p. 03 629 6607. 

Jos sinulle on nimetty omalääkäri ja omahoitaja, toivomme sinun soittavan kaikissa kiireellisissä ja kiireettömissä asioissa omaan tiiminumeroosi terveysasemien aukioloaikana.

Jos sinulla ei ole ollut nimettyä omaa lääkäriä /hoitajaa Jukolan terveysasemalla tai olet ottamassa yhteyttä terveyspalveluihin ensimmäistä kertaa, soita Kiireettömän hoidon Ensilinjaan p. 03 629 6627. Voit myös asioida Terveys-chatissa joko Oma Häme -sovelluksella tai kirjautumalla palveluun omahame.fi -verkkosivujen kautta.

Lisätietoa terveysasemien palveluista

Kuntoutus:

Parantolankadun sote-asemalla työskentelee jatkossa myös fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, jalkaterapeutti sekä terveyssosiaalityöntekijä. Kuntoutuspalveluiden toiminta alkaa 5. toukokuuta. 
Yhteydenotot Kuntoutuksen Ensilinjaan: 03 629 6680 (arkisin klo 8-14).

Lisätietoa kuntoutuspalveluista

Neuvola:

Ahveniston neuvolan toiminta alkaa 18. toukokuuta. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen lisäksi Ahveniston neuvolassa toimii perhesuunnitteluneuvola, neuvolagynekologi ja neuvolapsykologi. Eli raskauden ehkäisyyn ja lapsettomuuteen liittyviä asioita hoidetaan jatkossa Ahveniston neuvolayksikössä.

Ahveniston neuvolaan ohjataan asiakkaat Hämeenlinnan kantakaupungin neuvoloista. Nykyiset neuvolat yhdistetään kahteen toimipisteeseen: Viipurintien neuvolaan ja Ahveniston neuvolaan Parantolankadun sote- asemalle. Muutoksen myötä toiminta Ruununmyllyn, Ojoisten, Läntisen ja Rengon neuvoloissa päättyy toukokuussa.

Yhteydenotot 4. toukokuuta alkaen Perhekeskuksen chatiin tai Perhekeskuksen Ensilinjaan p. 03 629 6200 (avoinna ma, ke-to klo 8-15 sekä ti ja pe klo 8-12). Lisätietoa neuvolapalveluista

Uudistuksen jälkeen asiakkaat ohjataan neuvolaan asuinpaikan perusteella:
•    moottoritien (vt3) länsi- ja lounaispuolella asuvat (Ahveniston suunta) kuuluvat jatkossa Ahveniston neuvolaan
•    moottoritien (vt3) itä- ja koillispuolella asuvat (keskustan suunta) kuuluvat Viipurintien neuvolaan

Saapumisohjeet sote-asemalle

Parantolankadun sote-asema toimii Hämeenlinnassa vanhan keskussairaalan päivystyksen rakennuksessa (alla karttakuvassa E5-rakennus). 

Osa vanhan keskussairaalan rakennuksista on siirtynyt Hämeenlinnan kaupungin hallintaan, minkä vuoksi ajoreitti Parantolankadulta uudelle sote-asemalle on katkaistu. Parantolankadun sote-aseman sisäänkäyntiä lähimpänä olevalle parkkipaikalle ajetaan jatkossa Marssitien kautta (oranssi reitti kuvassa). Käänny Marssitie 22:n kohdalta (Kuralantien risteys) sote-asemalle ja aja sote-aseman eteen (kuvassa E5-rakennus). 

Parantolankadun varressa ovat jatkossakin käytössä vanhan keskussairaalan pysäköintipaikat, josta pääsee kävellen (sininen katkoviiva kuvassa) sote-asemalle. Bussilla saapuvat kulkevat samaa jalankulkureittiä pysäkiltä sote-asemalle. 

Asiakaspysäköinti vanhan keskussairaalan alueella on maksullista. Ilmaiset asiakaspaikat (3 h aikarajoitus) sijaitsevat sote-aseman läheisyydessä (kuvassa oikeassa yläkulmassa). Tarkemmat pysäköintiohjeet ja hinnat löydät täältä.

UUTINEN / 10.04.2026

Oma Häme kehittää puhelinpalvelujaan tekoälyn avulla – avoimesti ja turvallisesti

Oma Hämeessä on käynnissä Sitran rahoittama Älylinja‑kehittämishanke, jossa parannetaan puhelinpalvelujen ennakoivuutta, laatua ja asiakasohjausta. Hankkeessa hyödynnetään tekoälyä palveluiden kehittämisen ja laadun seurannan tukena. 

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

14.4.26 alkaen Oma Hämeen puhelinpalveluissa aletaan hyödyntää tekoälyä puhelutallenteiden sisällönanalyysissä. Puhelujen sisällöstä poistetaan ensin asiakkaiden tunnistetiedot, jonka jälkeen tekoäly seuloo puheluista mm. asiointisyitä. 

Puhelutallenteita käytetään hankkeessa vain palvelujen kehittämiseen ja laadun seurantaan.
Tekoäly tarkastelee puhelujen sisältöjä laajoina kokonaisuuksina – yksittäisten asiakkaiden puheluja ei seurata, eikä tekoäly tee päätöksiä asiakkaan tai ammattilaisen puolesta. Kyse on keinosta oppia yhteydenotoista palvelujen parantamiseksi hieman enemmän kuin tähän asti.

Avoimuus ja turvallisuus ovat meille tärkeitä

Oma Häme noudattaa omaa, aluehallituksessa hyväksyttyä tekoälypolitiikkaa, jossa korostetaan mm. läpinäkyvyyttä, turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja lainsäädännön noudattamista.

–Tekoäly tukee Älylinja-hankkeessa ammattilaisten työtä, mutta ihminen vastaa aina päätöksistä ja palvelusta, kuvaa hankkeen projektiasiantuntija Tiina Nikkanen 

Miksi tästä kerrotaan nyt?

Haluamme olla avoimia siitä, miten tekoälyä käytetään ja miksi sitä hyödynnetään. 
Hanke kestää 31.7.2027 asti. Älylinja-hankkeen etenemisestä tullaan viestimään vuoden aikana. Puhelutallenteiden käsittelystä voit lukea enemmän: Asiakaspuheluiden tallennusrekisteri - Oma Häme

UUTINEN / 10.04.2026

Kaatumisen ehkäisyjärjestelmä lisää potilasturvallisuutta Assi-sairaalassa

Assi-sairaalan potilashuoneissa otetaan käyttöön kaatumisen ehkäisyjärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta ja ennaltaehkäistä vaaratilanteita. Järjestelmä hyödyntää hahmontunnistusta. Potilashuoneen katossa oleva sensori seuraa liikkumista, mutta ei tuota perinteistä videokuvaa ihmisestä. Sen sijaan järjestelmä muodostaa liikkeestä pelkistetyn mallin, jonka avulla se tunnistaa esimerkiksi, kun potilas nousee sängystä, liikkuu huoneessa tai viipyy poikkeuksellisen pitkään wc-tilassa.

Järjestelmään voidaan määritellä potilaskohtaisesti, millainen liikkuminen on turvallista. Jos potilas toimii tästä poikkeavasti, järjestelmä lähettää hälytyksen hoitohenkilökunnalle.

–Potilasturvallisuus on Assi-sairaalan suunnittelun keskiössä. Järjestelmän avulla pystymme tunnistamaan tilanteet, joissa potilas saattaa tarvita apua, ja reagoimaan niihin nopeasti. Näin voimme ennaltaehkäistä esimerkiksi  kaatumisia ja niistä aiheutuvia lisävammoja, kertoo ICT-projektipäällikkö Harri Halinen.

Järjestelmä on liitetty hoitajakutsujärjestelmään, ja se tukee hoitohenkilökunnan työtä erityisesti tilanteissa, joissa nopea reagointi on tärkeää.

–Kyse ei ole kameravalvonnasta, vaan turvallisuuteen liittyvästä anturiteknologiasta. Järjestelmä ei tuota eikä tallenna perinteistä videokuvaa, vaan tunnistaa ainoastaan liikkeen ja sen muutokset, Harri täsmentää.

Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä myös muilla hyvinvointialueilla, kuten HUSin ja Varhan alueilla.

–Assi-sairaalassa hyödynnämme älykästä teknologiaa tukemaan turvallista hoitoa. Tavoitteena on, että potilas saa apua oikea-aikaisesti – usein jo ennen kuin tilanne ehtii kehittyä vaaralliseksi, sanoo turvallisuuspäällikkö Petri Vikstedt.

Assi-sairaalassa teknologiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan sekä potilasturvallisuutta että potilaan yksityisyyden suojaa.

ARTIKKELI / 10.04.2026

OLKA-piste avattiin Assissa – tukea ja kohtaamisia sairaalan arkeen

Ahveniston sairaalan pääaulaan on avattu OLKA-piste, joka tuo järjestöjen ja vapaaehtoisten tuen lähelle potilaita, läheisiä ja henkilöstöä. Uusi piste on osa valtakunnallista OLKA-toimintaa, jota toteutetaan Kanta-Hämeessä myös Forssan ja Riihimäen sairaaloissa sekä Viipurintien terveysasemalla. Toimintaa toteutetaan Kanta-Hämeessä Hämeen Setlementti ry:n ja Oma Hämeen yhteistyönä.

Avaus merkitsee paljon myös toiminnan toteuttajille.

–OLKA-pisteen avaaminen uudessa sairaalassa tuntuu hienolta ja on kunnia olla mukana alusta alkaen. Modernit ja valoisat tilat tarjoavat hyvät puitteet toiminnalle, ja olemme erittäin tyytyväisiä pisteemme sijaintiin, kertoo järjestöpäällikkö Eini Nurmi.

OLKA-piste on avoin kaikille sairaalan kävijöille. Sen äärelle voi pysähtyä kuka tahansa, joka kaipaa tietoa, tukea tai hetken rauhallista kohtaamista.

Kohtaamisia silloin, kun niitä eniten tarvitaan

OLKA-toiminta tuo sairaalaan järjestöjen ja vapaaehtoisten osaamisen. Pisteeltä voi saada tietoa yhdistysten toiminnasta, vertaistuesta ja erilaisista palveluista. Taustalla on ajatus, että kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.

–Vapaaehtoisemme kohtaavat ihmisiä kiireettömästi ja suurella sydämellä. Usein riittää, että joku kuuntelee hetken, Nurmi kuvaa.

Tilanteet voivat olla hyvin konkreettisia. Esimerkiksi juuri diagnoosin saanut ihminen voi tulla OLKA-pisteelle keskustelemaan ja saamaan tietoa uudessa elämäntilanteessa. Joskus kohtaamiset osuvat lähes hämmästyttävällä tavalla oikeaan hetkeen.

–On ollut tilanteita, joissa ihminen on saanut diagnoosin hiljattain ja sattuu paikalle juuri silloin, kun oikea yhdistys on esittelemässä toimintaansa. Se tuntuu melkein uskomattomalta, mutta kertoo siitä, miten tärkeää tämä työ on, Eini kertoo.

Teemapäivä tuo yhdeksän yhdistystä saman katon alle

OLKA-pisteellä järjestetään maanantaina 13.4. klo 10–13 teemapäivä, jossa mukana on yhdeksän eri yhdistystä. Tapahtuma on avoin kaikille ja järjestetään Assi-sairaalan pääaulassa, OLKA-pisteellä toisessa kerroksessa.

Teemapäivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua yhdistysten toimintaan, tavata ihmisiä ja saada tietoa vertaistuesta sekä erilaisista palveluista.

–Kävijä voi kohdata ihania yhdistysaktiiveja ja saada uusia oivalluksia siitä, millaista tukea on tarjolla. Suosittelen lämpimästi osallistumista niin vertaistukea kaipaaville, yhdistystoiminnasta kiinnostuneille kuin sairaalan henkilökunnallekin, Nurmi sanoo.

Teemapäivässä ovat mukana:

• Suomen Ultraharvinaiset ry
• Etelä-Suomen Syöpäyhdistys
• Vaskuliittiyhdistys ry
• Pirkanmaan Kilpi ry
• HARSO ry
• Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry
• Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry
• Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ry
• Kanta-Hämeen Aivovammayhdistys ry

Osa inhimillistä sairaalaa

OLKA-toiminnan ydin kiteytyy sen omaan viestiin: tukea on tarjolla, eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin. Sama ajatus näkyy myös Assin palvelulupauksessa.

–Assin tavoite olla maailman inhimillisin sairaala sopii erinomaisesti OLKA-toimintaan. Järjestöt ja vapaaehtoiset tuovat sairaalaan kohtaamisia ja läsnäoloa, jotka täydentävät hoitoa tärkeällä tavalla. OLKA-pisteellä vihreisiin liiveihin pukeutuneet vapaaehtoiset ovat helposti tunnistettavissa ja he ovat paikalla juuri sitä varten, että joku pysähtyisi ja tulisi kohdatuksi, kertoo Eini Nurmi.

UUTINEN / 10.04.2026

Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Lisäleikkauksista järjestöavustuksiin on luovuttava

Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto teki maan järjestöille kyselyn, miten järjestöavustuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat niiden toimintaan. Myös Kanta-Hämeessä avustusleikkausten vaikutukset näkyvät jo laajasti. Lue alta kansallisen järjestöyhteistyön verkoston kannanotto 9.4.2026.

Suomen hallitus on päättänyt merkittävistä leikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Valtion lisäksi järjestöjen toimintaa rahoittavat myös mm. kunnat ja hyvinvointialueet. Hyvinvointialueet myöntävät järjestöavustuksia vuosittain yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. 

Leikkauksilla on vaikutuksia järjestöjen toimintaan, alueiden asukkaisiin sekä alueelliseen yhteistyöhön. Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto toteutti maaliskuussa järjestöille suunnatun kyselyn, jonka tarkoituksena oli kerätä hyvinvointialueittain vertailukelpoista tietoa ja tuoda näkyväksi rahoituksen muutoksia sekä vahvistaa kansallista ymmärrystä leikkausten vaikutuksista. 

Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea. Vastaukset muodostavat yhtenäisen ja huolestuttavan kokonaiskuvan: toimintoja on jo supistettu, keskeytetty tai lopetettu kokonaan. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla, mikä heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Järjestöt raportoivat vapaaehtoisten uupumisesta ja työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin. 

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista

Järjestöiltä saadut vastaukset osoittavat, että vaikutukset ovat laajoja, vakavia ja kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan. 

Verkosto vaatii, ettei uusia lisäleikkauksia toteuteta. Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen. Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista, toimivista palveluketjuista ja siitä, missä vaikutukset ovat kaikkein kriittisimpiä.

Nostoja alueittain

Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ottivat 23.3.2026 kantaa avustusleikkauksiin. Kannanotossa korostettiin järjestöjen merkitystä hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä. 

Kanta-Hämeessä avustusleikkausten vaikutukset näkyvät jo laajasti, ja ne ovat koskettaneet valtaosaa kyselyyn vastanneista järjestöistä. Leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti matalan kynnyksen tukeen, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, ryhmätoimintaan sekä kohtaamispaikkatoimintaan. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti ikääntyneisiin, mielenterveys  ja päihdekuntoutujiin, nuoriin sekä lapsiperheisiin. Järjestöt kertovat, että tuen heikentyminen viivästyttää avun saamista ja lisää yksinäisyyden sekä turvattomuuden kokemuksia. 

Varhan alueen järjestöt kertovat joutuneensa jo nyt supistamaan toimintaansa. Supistukset johtuvat yleisestä rahoitusympäristön heikkenemisestä. Asiakasvaikutukset ovat merkittäviä: alueellinen eriarvoisuus kasvaa, turvattomuus lisääntyy ja jonot pitenevät. Tämä kehitys heijastuu Varhan palveluihin lisääntyvänä kysyntänä ja ennaltaehkäisevän työn rapautumisena.

Kymenlaakson järjestöjen mukaan kohtaamispaikkojen toiminta sekä järjestöjen päihde- ja mielenterveystyö on vaarassa supistua merkittävästi. Asukkaiden arjen tuki ja ennaltaehkäisevä työ heikkenee. Hyvinvointialueen näkökulmasta järjestöjen alueellinen epätasa-arvo kasvaa selvästi alueella sekä valtakunnallisesti alueiden kesken. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan vähenemisellä ja tulevilla lainsäädäntömuutoksilla on oleellista vaikutusta alueen järjestöjen toimintamahdollisuuksiin.   
Pohjois-Pohjanmaalla yli 80 %:iin vastanneista järjestöistä on jo kohdistunut avustusleikkauksia parin viime vuoden aikana. Alle joka viides on pystynyt pitämään toiminnan ennallaan. Yli puolet pitää erittäin todennäköisenä ja yli kolmannes jokseenkin todennäköisenä, että toimintaan kohdistuu leikkauksia tulevina vuosina. Kolmanneksella leikkaukset uhkaavat toiminnan jatkuvuutta. Yli puolet arvioi vapaaehtoistoiminnan supistuvan ja viidennes lakkaavan täysin.

Pohjois-Karjalassa järjestöjen toimintoja on jo pitänyt supistaa tehtyjen avustusleikkauksien vuoksi. Kyselyyn vastanneet järjestöt pitivät erittäin todennäköisenä, että järjestöjen tulee sopeuttaa toimintaansa myös tulevina vuosina avustusleikkauksien takia. Pohjois-Karjalassa avustusleikkaukset näkyvät kyselyn mukaan erityisesti pienten paikkakuntien palvelujen romahtamisen riskinä. Pohjois-Karjalassa on jo nyt supistettu matalankynnyksen palveluita, tämä lisää alueellista epätasa-arvoa ja nostaa turvattomuuden tunnetta alueella.

Pirkanmaan hyvinvointialueella noin 85 % vastanneista järjestöistä on jo kohdannut avustusleikkauksia viimeisten parin vuoden aikana. Noin 60 % vastanneista on joutunut supistamaan toimintaansa avustusleikkausten takia. Leikkausten vaikutukset näkyvät kaikissa ikäryhmissä. Avustusten pieneneminen on jo vaikuttanut tai ennakoidaan vaikuttavan erityisesti turvattomuuden ja huolen lisääntymiseen (noin 37 % vastanneista) sekä järjestöjen palvelujen alueellisen epätasa-arvon lisääntymiseen (noin 32 % vastanneista).

Etelä-Karjalassa avustusleikkaukset ovat johtaneet järjestöjen henkilöstövähennyksiin, mikä pakottaa monet supistamaan toimintaansa tai lopettamaan sen kokonaan. Tämä heikentää erityisesti ohjauksen, neuvonnan, vertaistuen ja ennaltaehkäisevän työn saatavuutta, ja samalla myös vapaaehtoistoiminta vähenee ammatillisen koordinoinnin heikentyessä. Seurauksena haavoittuvien ryhmien turvattomuus kasvaa ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyy, kun toiminta keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin. Avustusleikkaukset lisäävät myös hyvinvointialueen kuormitusta ja pitkän aikavälin kustannuksia, kun järjestöjen tuki heikkenee ja ennaltaehkäisevä työ vähenee. 

Päijät-Hämeen avustusleikkaukset ovat kohdentuneet jo nyt 75 %:iin vastaajista ja 52 % on joutunut supistamaan omaa toimintaansa. Vastaajien mukaan avustusmäärän lasku näkyy ja tulee näkymään asiakkaille ennen kaikkea turvattomuuden lisääntymisenä, palvelujen heikkenemisenä ja eriarvoisuuden kasvuna, mikä heikentää hyvinvointia. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään ja osallisuutta vahvistavaan työhön, mikä lisää pitkällä aikavälillä painetta julkisille, raskaammille palveluille. 

Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu (64 % vastaajista) tai keskeytetty (15 % vastaajista). Leikkaukset osuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta sekä haavoittuviin ryhmiin, joista monille järjestötoiminta on ainoa saatavilla oleva tuki, kun monilla paikkakunnilla ei ole korvaavaa palvelua tai toimintaa tarjolla. 

Pitkien etäisyyksien, vähäisen väestöpohjan ja resurssien niukkuuden vuoksi vapaaehtoisten rooli on Lapissa kriittisempi. Kasvava kuormitus ja ammatillisen tuen vähentyminen ovat jo johtaneet siihen, että vapaaehtoisten määrä laskee ja osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Vapaaehtoistoiminnan hiipuminen vaikuttaa Lapissa syvemmin ja alueellinen epätasa-arvo kasvaa voimakkaammin. 

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kokoaa hyvinvointialueilla toimivat järjestöyhteistyön asiantuntijat. Verkoston tavoitteena on tukea järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.

UUTINEN / 09.04.2026

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ohjaa käytöstä poistuvia sairaalakalusteita omaan käyttöön ja lahjoituksiin

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella sairaaloista poistuvia kalusteita ja laitteita otetaan uudelleen käyttöön omissa yksiköissä sekä lahjoitetaan eteenpäin. Tavoitteena on, että hyväkuntoiset kalusteet ja laitteet saavat uuden elämän – joko omassa toiminnassa tai lahjoituksina eteenpäin.

Vanajaveden sairaalasta poistettua irtaimistoa on siirretty hyvinvointialueen omiin yksiköihin, erityisesti ikäihmisten palveluihin, joissa niille on edelleen käyttöä. Lisäksi kalusteita on lahjoitettu oppilaitoksille sekä Hämeen Mokia ry, joka toimittaa esimerkiksi sairaalasänkyjä Ukrainaan.
– Meille on tärkeää, että hyväkuntoiset kalusteet ja laitteet eivät jää käyttämättä. Kun ne löytävät uuden paikan joko omissa yksiköissämme tai lahjoitusten kautta, niistä on edelleen aitoa hyötyä arjessa, sanoo suunnitteluasiantuntija Petra Rajamäki.

Myös Kanta-Hämeen keskussairaalassa vastaava työ on käynnistymässä. Ensin kartoitetaan, mitä kalusteita ja laitteita voidaan hyödyntää hyvinvointialueen omissa palveluissa. Tämän jälkeen käyttöön sopimattomat mutta toimivat laitteet ohjataan lahjoituksiin yhteistyössä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Osa laitteista voidaan toimittaa myös viranomaisten kautta kansainväliseen avustustoimintaan. Näin varmistetaan, että käyttökelpoiset kalusteet ja laitteet saavat jatkaa elinkaartaan siellä, missä niille on eniten tarvetta.

– Tässä työssä yhdistyy monta tärkeää asiaa: arjen vastuulliset valinnat ja halu auttaa. On merkityksellistä, että käytöstä poistuvatkin välineet voivat vielä tukea hoitoa ja ihmisten hyvinvointia muualla, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Lisäksi hyvinvointialue yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa tulee myymään mm. toimistokalusteita ja kiinteitä kalusteita  Kiertonetti - palvelun kautta kesän 2026 aikana. 

UUTINEN / 09.04.2026

Nuorisovaltuustoon haetaan lisää jäseniä – hae mukaan vaikuttamaan!

Oma Hämeen nuorisovaltuusto etsii vahvistusta riveiinsä ja avaa haettavaksi vapaat paikat kaudelle 2026–2029. Tällä hetkellä nuorisovaltuustossa on 22 jäsentä kuntien nimeäminä edustajina, kaksi nuorta jokaisesta Kanta-Hämeen kunnasta. Nyt kokoonpanoa täydennetään uusilla innokkailla vaikuttajilla, jotka eivät vielä ole mukana kuntien nuorisovaltuustoissa.

Haku on avoinna 26. huhtikuuta saakka, ja mukaan voidaan valita enintään neljä uutta jäsentä. Nuorisovaltuusto päätti haun avaamisesta kokouksessaan 1. huhtikuuta. 

Hyvinvointialueella kuuluu olla kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: vanhus- ja vammaisneuvostost sekä nuorisovaltuusto. Ne edistävät demokratiaa ja myös niiden asukkaiden osallisuutta ja kuulemista, jotka muutoin voisivat tulla heikosti kuulluksi ja huomioiduiksi. Nuorisovaltuuston kautta nuoret pääset vaikuttamaan hyvinvointialueen asioihin, tuomaan esiin nuorten näkemyksiä ja kehittämään palveluja paremmiksi.

– Nyt on loistava mahdollisuus tulla mukaan vaikuttamaan. Nuorisovaltuustossa mielipiteillä on enemmän painoarvoa kuin ikää. Meillä nuorten ääni kuuluu, vaikka mikki pettäisi, kannustaa nuuorisovaltuuston puheenjohtaja Alpert Aro.

Voit hakea nuorisovaltuustoon, jos olet:

• 13–24-vuotias
• asut Kanta-Hämeessä
• kiinnostunut vaikuttamisesta
• valmis tuomaan omia ajatuksiasi esiin

Aiempaa kokemusta et tarvitse – tärkeintä on motivaatio ja halu tehdä asioita paremmin.

Hakemukset käsitellään anonyymisti, ja valinnat tekee nuorisovaltuusto kokouksessaan 21. toukokuuta. Kaikille hakijoille ilmoitetaan tuloksista.

Täytä hakulomake verkossa

ARTIKKELI / 08.04.2026

Blogi: Hyvinvointialueet tarvitsevat talouden ennustettavuutta

Viime päivinä hyvinvointialueiden rahoituksesta on käyty vilkasta keskustelua, erityisesti eduskuntaan etenevän lakiesityksen myötä. Keskustelussa on kuitenkin piirre, joka vie helposti huomion sivuun olennaisesta. Usein ajatellaan, että ne valittavat rahoitusjärjestelmästä, jotka häviävät, ja ne kehuvat, jotka hyötyvät.

Tässä ei kuitenkaan ole kyse ensisijaisesti siitä, kuinka paljon rahaa yksittäinen alue saa. Kyse on siitä, että rahoituksen taso muuttuu, eikä se ole ennakoitavissa. Hyvinvointialueen rahoituksen ennustettavuus on käytännössä lähes nolla. Meillä ei ole näkyvyyttä, mitä laskentamyllyssä tapahtuu ja jännityksellä aina saamme odottaa seuraavia lukuja, jotka voivat heilahtaa kumpaan tahansa suuntaan.

Ei kukaan voi suunnitella satojen miljoonien eurojen budjetilla toimivan julkisen toimijan taloutta tilanteessa, jossa tulot vaihtelevat jatkuvasti. Hyvinvointialueella tilanne on vielä haastavampi, koska emme voi äkillisesti lopettaa tai muuttaa lakisääteisiä palveluita. Kaikki muutokset on tehtävä harkiten ja vaiheittain, ja se vaatii aikaa sekä vakaan näkymän tulevaan. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen - asiakasmaksuilla ja muilla myyntituloilla katetaan pieni osa toimintamenoista. Valtion myöntämä rahoitus määräytyy hyvinvointialueelle laskennallisten kriteerien mukaan, jossa huomioidaan alueen asukasmäärä, palvelutarve (ikärakenne, sairastavuus) sekä alueelliset olosuhteet.

Seuraavassa avaan, miltä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminta näyttäisi, jos seuraisimme toiminnassamme rahoituksen muutoksia. Tarkastelussa on vuosi 2027 ja pohjana 23.9.2024 julkaistut rahoitustiedot Kanta-Hämeen osalta, 845 miljoonaa euroa. Seuraavat laskelmat perustuvat oletukseen, että henkilöstön keskipalkka on 50 000 euroa / 1 henkilötyövuosi eli HTV (pitää sisällään kaikki työnantajakulut).

Syyskuun 2024 jälkeen seuraava virallinen rahoituslaskelma vuoden 2027 osalta julkaistiin 30.4.2025. Se osoitti, että Kanta-Hämeen rahoitusasema paranee vuonna 2027 ja rahoituksen taso olisi 862 miljoonaa euroa eli 17 miljoonaa enemmän kuin aiempi laskelma. Tämän perusteella olisimme voineet teoriassa palkata vuotta 2027 ajatellen lisää hoitajia, sosiaalityöntekijöitä, pelastajia ja lääkäreitä, yhteensä 340 henkilötyövuotta.

Seuraava laskelma julkaistiin 26.6.2025, ja se osoitti, että rahoituksen taso onkin 3 miljoonaa alhaisempi eli 859 miljoonaa euroa. Ja heti olisi pitänyt muuttaa rekrytointisuunnitelmaa ja perua 60 henkilön palkkaus.

Seuraavassa käänteessä, 22.9.2025 rahoituksen taso nousi hieman kesäkuussa julkaistuista tiedoista, yhdellä miljoonalla eurolla. Se vuoksi olisi voitu palauttaa 20 henkilön palkkaus eri toimialoille.

Kuinka ollakaan, 18.12.2025 julkaistussa laskelmassa Oma Hämeen rahoituksen taso palautui alkuperäiseen tasoon eli 862 miljoonaan euroon. Ja silloin käyttöön olisi otettu alkuperäinen suunnitelma 340 henkilötyövuoden lisäyksestä.

Seuraava laskelma julkaistiin 10.2.2026 lakiesityksen yhteydessä. Tässä laskelmassa Kanta-Hämeen rahoituksen taso laskee vuoden 2027 osalta 18 miljoonaa euroa, minkä vuoksi olisi heti peruttava henkilöstölisäykset ja käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut palkattujen irtisanomiseksi ja lisäksi vähennettävä 20 HTV, muutos yhteensä 360 HTV.

Laskelmat päivittyivät vielä 26.3.2026 vaikutusarvioiden täsmennyttyä, ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta leikattiin vielä 7 miljoonaa euroa. Sitten olisi ollut pakko päivittää yhteistoimintaneuvottelujen tavoitetta 140 HTV:llä, ja kokonaismäärä olisi noussut jopa 500 henkilötyövuoteen.

Otin tähän tarkoituksellisesti ajanjakson, jossa rahoituslaskelmat olivat hetken melko stabiileja. Isoimmat rahoitustason vaihtelut tapahtuivat vuonna 2024, jolloin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoituslaskelmien vaihteluväli oli 50 miljoonaa euroa eli noin 1 000 henkilön keskimääräinen palkkakustannus. Seuraavat tiedot rahoituksesta tasosta julkaistaan tämän kuun lopussa, 30. huhtikuuta, saa nähdä mihin suuntaan luvut heilahtavat.  

Jos vuoden 2027 rahoituksen taso olisi ollut tiedossa ajoissa ja luotettavasti vuosina 2023–2024, olisivat hyvinvointialueet voineet tehdä sen mukaiset esitykset sopeutustoimista toimielimille. Nyt osa alueista on tehnyt liian suuria ja osa liian pieniä sopeutuksia suhteessa vuoden 2027 rahoitukseen. Palvelurakenteiden muuttaminen ja kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jota ei voi tehdä liian nopeasti. Jo nyt muutosvauhti on liian kovaa. Talouden tasapainottaminen ei tapahdu vuodessa, ja aikaa päätöksistä konkreettisiin säästöihin kuluu usein 1–2 vuotta.

Kyse ei siis ole vain rahan määrästä, vaan siitä, että tiedämme, kuinka paljon rahoitusta on tulossa. Vain silloin voimme tehdä tarvittavat muutokset hallitusti yhteistyössä päättäjien ja henkilöstön kanssa asiakkaita kuullen. Talouttaan hyvin hoitava hyvinvointialue on sellainen, joka pystyy suunnittelemaan toimintansa pitkäjänteisesti, ennakoimaan tulevaa ja sopeuttamaan palvelurakenteensa hallitusti. Tämä edellyttää, että päätökset voidaan tehdä tietoon perustuen – ei jatkuvassa epävarmuudessa ja rahoituksen heilahtelujen perässä reagoiden.

Tällä hetkellä liian moni hyvinvointialue suunnittelee tulevaa epävarmassa tilanteessa. Siksi keskeisin toive on yksinkertainen: tarvitaan ennustettavuutta.

Rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen

UUTINEN / 08.04.2026

Diabeteskeskuksen ja endokrinologian poliklinikan puhelinnumerot muuttuvat 8.4.2026

Oma Hämeen diabeteskeskuksen toiminta alkoi 1.1.2026. Keskus kokoaa vaativan diabeteksen hoidon yhteen, selkeyttää hoitopolkuja ja parantaa diabetesta sairastavien yhdenvertaista ja oikea-aikaista hoitoa maakunnassa.

Diabeteskeskus palvelee Kanta-Hämeessä asuvia yli 16-vuotiaita tyypin 1 diabetesta sekä vaativaa tyypin 2 diabetesta sairastavia. Toiminnan tavoitteena on tarjota saavutettavaa, ammattitaitoista ja asiakaslähtöistä hoitoa sekä vahvistaa omahoidon tukea. Lue lisää uutisesta Diabeteskeskuksen toiminta alkaa – hoitopolku selkeytyy ja yhdenvertaistuu.

Muutoksia puhelinnumeroihin 8.4.

Diabeteskeskuksen asiakkaiden puhelinpalveluun tulee muutos 8.4. alkaen. Samalla muu endokrinologia eriytyy diabeteksen hoidosta ja myös endokrinologian puhelinnumero vaihtuu. 

Diabeteskeskuksen uusi puhelinnumero on 03 629 2880 ja tekstiviestinumero 040 629 6261. Puhelinpalvelu on auki arkisin klo 8-14. Uusi numero on yhteinen diabeteskeskuksen Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun toimipisteille.

Endokrinologian poliklinikan asiakkaiden puhelinnumero muuttuu 8.4. Endokrinologian poliklinikalla hoidetaan muita sisäeritysrauhasten sairauksia, paitsi diabetesta. Uusi puhelinnumero on 03 629 2990 (takaisinsoitto 24/7) ja tekstiviestinumero 040 629 6388. Endokrinologian poliklinikan vastaanotot sijaitsevat Assi-sairaalan 3. kerroksessa sisätautien poliklinikalla.
 

UUTINEN / 02.04.2026

Ikäihmisten asumispalveluiden yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen

Ikäihmisten palveluiden asumispalveluiden yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Neuvottelut päättyivät 27. maaliskuuta.

Neuvotteluiden tavoitteena ei ollut työvoiman vähentäminen, vaan olemassa olevan työvoiman hyödyntäminen palveluverkkomuutosten jälkeisessä palveluiden tuottamisessa.

Jokaiselle työntekijälle tarjotaan neuvottelujen jälkeen uutta työtä. Henkilöstön toiveita uudesta työskentelypisteestä kartoitettiin neuvotteluiden aikana, ja työntekijöiden toiveita voitiin neuvotteluissa hyvin pitkälle huomioida.

Hyvinvointialue käynnisti ikäihmisten asumispalveluita koskevat yhteistoimintaneuvottelut 11.2.2026. Neuvotteluiden piirissä oli noin 75 henkilöä. Neuvottelutuloksen toimeenpano käynnistetään viikon 14 aikana.

UUTINEN / 02.04.2026

Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n muutosneuvottelut päättyneet

Neuvotteluiden toimenpiteet kohdistuvat yhteensä kymmeneen henkilöön, joille kaikille voidaan tarjota uutta työtehtävää.  

Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n muutosneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelut alkoivat 23.2.2026 ja koskivat 41 työntekijää useissa toimipisteissä Kanta-Hämeen alueella. 

Neuvottelut käytiin yhteistoimintalain mukaisesti ja niiden perusteena olivat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Taustalla ovat talouden tasapainottamisen ja toiminnan uudelleenjärjestämisen tarpeet sekä hyvinvointialueen suunnittelemat palvelurakennemuutokset. 

Neuvottelujen seurauksena toimenpiteet kohdistuvat yhteensä kymmeneen työntekijään. Kaikille heistä voidaan tarjota korvaavaa työtä tai muutettuja tehtäviä.  

Oma Hämeen oma tukipalveluyhtiö aloitti toimintansa vuoden 2025 alussa. Yhtiö tuottaa hyvinvointialueelle ateria-, puhtaus-, kiinteistöhuolto- ja laitehuoltopalveluita ja sillä on noin 300 työntekijää. 

UUTINEN / 01.04.2026

Tällainen on Oma Hämeen oikeuskanslerille tekemä kantelu – käsittelyä pyydetään kiireellisenä

Hyvinvointialue pyytää oikeuskansleria ottamaan kantaa mm. siihen, voidaanko lainvalmistelua jatkaa ilman uutta lausuntokierrosta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on tehnyt oikeuskanslerille kantelun valtiovarainministeriön tavasta valmistella hyvinvointialueiden rahoituslain muutosta. 

Oma Häme antaa lausunnon hyvinvointialueiden rahoitusmallin muutoksista – hallitus päätti myös tehdä kantelun oikeuskanslerille - Oma Häme

Kantelussa arvioidaan, että lain valmistelussa hyvinvointialueita ei ole kuultu riittävällä tavalla.

Kantelun mukaan valmistelussa on useita vakavia puutteita:

• Tiedot olivat puutteellisia: Hyvinvointialueet eivät saaneet kaikkia keskeisiä vaikutusarvioita lausuntokierroksen aikana. Esimerkiksi pitkäaikaisdiagnoosien muutoksen vaikutuksia ei voitu arvioida, vaikka ne vaikuttavat merkittävästi rahoitukseen.
• Aikaa oli liian vähän: Päivitetty aineisto toimitettiin aivan lausuntoajan lopussa. Käytännössä hyvinvointialueille jäi noin yksi työpäivä aikaa perehtyä merkittävästi muuttuneeseen esitykseen.

• Tärkeitä taustatietoja puuttui: Hyvinvointialueet eivät saaneet kaikkia laskelmien tarkistamiseen tarvittavia tietoja. Ilman niitä vaikutusten arviointi ei ole mahdollista.

• Aikataulu meni kuulemisen edelle: Ministeriö ilmoitti, ettei lausuntoaikaa voida pidentää. Kantelun mukaan tämä johti siihen, että kuuleminen jäi käytännössä muodolliseksi eikä vaikuttanut esityksen sisältöön.

Kyse on merkittävästä rahoitusuudistuksesta

Kantelussa korostetaan, että kyseessä on poikkeuksellisen merkittävä lainsäädäntöhanke. Rahoituslain muutoksilla on suora vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen ja siten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Uusien laskelmien perusteella muutokset voivat tarkoittaa hyvinvointialueille kymmenien miljoonien eurojen eroja rahoituksessa. Kanta-Hämeessä rahoituksen kasvu jäisi selvästi muuta maata pienemmäksi.

Kantelussa arvioidaan, että ministeriön menettely voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa, koska valmistelu ei ole täyttänyt hyvän hallinnon ja lainvalmistelun vaatimuksia.

Hyvinvointialue pyytää oikeuskansleria mm. selvittämään, onko valtiovarainministeriö toiminut lainvastaisesti ja voidaanko lain valmistelua jatkaa ilman uutta lausuntokierrosta.

Naukkarinen: kyse ei ole vain muodollisuudesta

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen mukaan kyse on tärkeästä periaatteesta. Hän muistuttaa, että suositusten mukaan lausuntoaika kuuluisi olla 6-8 viikkoa, kun nyt hyvinvointialueet saivat 6-8 tuntia.

– Tämä laki vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvinvointialueet pystyvät järjestämään palveluja. Siksi kuulemisen pitää olla aitoa, ei pelkkä muodollisuus. Jos keskeiset tiedot tulevat aivan viime hetkellä eikä niitä ehdi kunnolla arvioida, hyvinvointialueilla ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa valmisteluun, Naukkarinen sanoo.

– Tämä on perustavaa laatua oleva itsehallintokysymys. On vaikea nähdä, että vaikkapa kuntien valtionosuusmuutoksissa annettaisiin yksi työpäivä lausuntoaikaa, hän lisää.

Kantelun käsittelyä on pyydetty kiireellisenä, koska hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle jo huhtikuussa 2026.

UUTINEN / 01.04.2026

Ajoreitti suljettu vanhan keskussairaalan alueella – aiemmassa tiedotteessa virhe päivämäärässä

Aiemmin julkaistussa tiedotteessa oli virhe ajoreitin sulkemisen päivämäärässä. Ajoreitti Parantolankadulta toukokuussa avattavalle Parantolankadun sosiaali- ja terveysasemalle (kuvassa E5-rakennus) suljettiin eilen 31.3.2026 klo 14. Omalla autolla E5-rakennukseen saapuvat ohjataan kulkemaan Marssitien kautta.

Sulkeminen vaikuttaa alueella liikkumiseen. Pyydämme alueella liikkuvia huomioimaan muuttuneet liikennejärjestelyt, seuraamaan opasteita ja varautumaan kiertoreitteihin. 

Pahoittelemme virheestä mahdollisesti aiheutunutta haittaa.

Vanhan keskussairaalan pysäköintipaikat ovat yhä käytössä – pysäköinti muuttui maksulliseksi Parantolankadun varressa olevilla paikoilla 1.4. alkaen

Parantolankadun varressa ovat edelleen käytössä vanhan keskussairaalan pysäköintipaikat, joista pääsee kävellen (sininen katkoviiva kuvassa) toukokuussa avattavalle sote-asemalle.

Huomioithan, että pysäköinti muuttui maksulliseksi 1.4. alkaen. Pysäköinti on maksullista joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Yöaikaan klo 20–08 pysäköinti on maksutonta. Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia, minkä jälkeen pysäköinnin hinta on 1,50 euroa alkavalta tunnilta. Vuorokausimaksu on enintään 9 euroa.

Ilmaisia pysäköintipaikkoja on toukokuussa avattavan Parantolankadun sosiaali- ja terveysaseman läheisyydessä (katso kartta). Uusi sote-asema toimii vanhan keskussairaalan päivystyksen rakennuksessa. Sen läheisyydessä sijaitsee maksuton pysäköintialue, jossa asiakaspaikoilla on kolmen tunnin aikarajoitus. 

Lue aikaisemmin julkaistu tiedote tästä: Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi 1. huhtikuuta vanhan keskussairaalan alueella Hämeenlinnassa

UUTINEN / 31.03.2026

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja esittää lapsiperheiden kotipalvelua maksuttomaksi

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 30.3. vuoden 2025 tilinpäätöksen. Vuosi 2025 oli hyvinvointialueen ensimmäinen ylijäämäinen tilikausi. Lopullinen tulos viime tilikaudelta oli 23,9 miljoonaa euroa ylijäämää, mikä jää alkuperäisestä talousarviosta noin 4,5 miljoonaa euroa. Ylijäämä on vajaat 3 miljoonaa tilinpäätösarviota pienempi, mikä johtuu lähinnä kertaerien vaikutuksista tulokseen.

Oma Häme on pystynyt vaikeassakin toimintaympäristössä hillitsemään menojensa kasvua. Viime vuonna toimintakate on parantunut merkittävästi, ollen -0,7 prosenttia. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa, kuinka paljon varsinainen toiminta tuottaa kustannuksia ennen poistoja, rahoituseriä ja valtion rahoitusosuutta.  

Lue aiheesta tarkemmin: Vuoden 2025 tilinpäätös: ensimmäinen ylijäämäinen tilikausi ja historiallinen toimintakatteen kehitys - Oma Häme 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:n tilinpäätöksen.  

Muutoksia lapsiperheiden kotipalveluihin sekä hyvinvointialueen ICT-palveluihin 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että lapsiperheiden kotipalvelu olisi jatkossa maksutonta kaikille palvelun myöntämisen perusteet täyttäville asiakkaille. Aluevaltuuston joulukuussa 2024 tekemän päätöksen jälkeen maksu otettiin käyttöön, mutta sitä esitetään poistettavaksi palvelun saavutettavuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Palveluja käyttävien asiakkaiden määrä on laskenut maksullisuuden myötä merkittävästi. Asiasta päättää vielä aluevaltuusto.

Lapsiperheiden kotipalvelu toimii varhaisen vaiheen palveluna, jonka kautta voidaan tarjota perheille tukea ennen kuin haasteet ovat monimutkaistuneet. Toisaalta palvelu voi toimia täydentävänä tukena esimerkiksi osana lastensuojelun asiakkuutta haastavissakin perhetilanteissa.  

Aluehallitus päätti myös, että hyvinvointialue luopuu 2M-IT Oy:n omistajuudesta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue omistaa tällä hetkellä 1,8 % 2M-IT:n osakkeista. Hyvinvointialueen ostot vuonna 2025 olivat noin 12 miljoonaa euroa. Omistajuus on periytynyt hyvinvointialueelle aiempien kuntien ja sairaanhoitopiirien omistusosuuksista. Syynä muutokseen on muun muassa ICT-palvelujen tuotantotapojen uudelleenjärjestely. Oma Häme kilpailuttaa perustietotekniikan palvelut kaupallisilta markkinoilta. Hyvinvointialue tuottaa jatkossa ICT-sovellustuen omana toimintana. Tämän seurauksena sovellustuen ostopalvelut 2M-IT:ltä vähenevät noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Kokouksessa päätettiin myös hyvinvointialuejohtajan esityksestä palauttaa suunniteltu hankintamenettelyn käynnistäminen eli kahden ostopalveluhankinnan kilpailutus valmisteluun. Kilpailutus koskisi mielenterveystyön ja päihde- ja riippuvuustyön erityispalvelujen asumispalveluita sekä päihde- ja riippuvuuspalvelujen kuntouttavaa laitoshoitoa ja katkaisu- ja vieroitushoitoa.  

Ylimääräisenä asiana kokouksessa käsiteltiin lausuntoa hyvinvointialueen rahoitusmallin muutoksista valtiovarainministeriölle. Aluehallitus päätti, että se antaa uuden, kiireellisen lausunnon valtiovarainministeriölle rahoituslain muutosehdotuksista. Samalla hallitus päätti tehdä kuulemisprosessista kantelun oikeuskanslerille ja valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan kantelun. Kantelun tekeminen on poikkeuksellinen toimenpide. Tiukan aikataulun vuoksi esitys lausunnon antamisesta ei ehtinyt aluehallituksen esityslistalle, vaan se otettiin kokouksessa mukaan ylimääräisenä pykälänä.  

Lue lisää: Oma Häme antaa lausunnon hyvinvointialueiden rahoitusmallin muutoksista – hallitus päätti myös tehdä kantelun oikeuskanslerille - Oma Häme

UUTINEN / 31.03.2026

Oma Häme nappasi voiton Vuoden hankintayksikkö 2025 -kilpailussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme on valittu Vuoden hankintayksiköksi 2025.

Palkinnon jakoivat Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Kilpailu on osa Hankinta-Suomi -ohjelmaa ja tärkeimmät palkitsemiskriteerit ovat yritysystävällisyyden, reilun kilpailun ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien edistäminen hankinnoissa. Palkinto jaettiin nyt toisen kerran. Mukaan oli hakenut yhdeksän yritystä tai organisaatiota. 

Oma Häme palkittiin voittajaksi monesta eri syystä. Hyvinvointialue sai palkintoperusteissa kehuja erityisesti siitä, miten hankintoja johdetaan ja miten hyvin johto on sitoutunut toimintaan. Myös yritysyhteistyötä tehdään säännöllisesti ja suunnitellusti. Toiminnan jatkuva arviointi toiminnan kehittämiseksi nähtiin myös arvokkaana asiana.  

Hankintapäällikkö Mikko Tuomas otti palkinnon ilomielin vastaan. Hänen mukaansa palkinnolla on erityinen merkitys Hankinta- ja sopimushallinta -yksikölle, ja palkinto on osoitus siitä, että Oma Hämeen hankinnoissa tehdään oikeita asioita. 

– Iso kiitos tunnustuksesta. Tämä on todella merkittävä tunnustus ja kertoo siitä, että olemme tehneet oikeita asioita ja olemme oikealla tiellä, jolla haluamme jatkaa eteenpäin. Tätä toimintaa ei voi tehdä yksin, vaan koko organisaatio tarvitaan mukaan. Erityisen merkittävänä pidän sitä, että palkinnon myöntää Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Palkinto motivoi meitä kehittämään entisestään toimintaamme ja tavoittelemaan asettamiamme tavoitteita. 

Oma Hämeen hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa katsoo, että palkinto on tulos laajasta kehittämisestä monella eri osa-alueella. Merkittävässä roolissa on ollut yhteistyö kaikkien Oma Hämeen toimialojen kanssa. 

– Yritysyhteistyö vaatii myös sisäistä yhteistyötä ja siitä haluamme kiittää toimialojen edustajia. Hankintojen johtamisessa on erittäin oleellista kehittämiseen sitoutunut johto, joka tukee tavoitteita. Palkinto kuuluu siis koko organisaatiolle. Kolmessa vuodessa olemme ottaneet merkittäviä askelia hankintojen kehittämisessä. 

Sakomaa nostaa erikseen esiin Hämeen Yrittäjien roolin yritysyhteistyön kehittämisessä. Molemmilla organisaatioilla on vahva tahtotila viedä eteenpäin julkisia hankintoja Kanta-Hämeessä. 

– Hankinta- ja sopimushallinta -yksikössä katsotaan, että edistämällä reilua kilpailua ja yritysystävällisyyttä saavutamme entistä parempia hankintoja, eli palveluita ja tavaroita Oma Hämeelle. Jatkamme näiden asioiden edistämistä ja seuraavaksi kutsumme yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa yrityksiä Assi-sairaalaan keskustelemaan vastuullisuudesta. 

Hankinta Suomi –ohjelmassa jaettiin myös muita palkintoja. Vuoden Kehittäjäksi valittiin Kalajoen kaupunki ja Vuoden Innovoijaksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. 

Lue myös: Vuoden hankintayksikkö - Valtiovarainministeriö

Julkisten hankintojen työpaja yrityksille Assi-sairaalalla 27.5.2026 

Näe Assi ja lisää tietojasi hankinnoista! Nyt sinulla on loistava mahdollisuus kuulla Oma Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin hankinnoista, tavata muita yrittäjiä sekä nähdä upouusi Assi-sairaala. 

Julkisten hankintojen työpaja järjestetään Assi-sairaalan tiloissa, E2 Harju-luentosalissa (os. Sairaalakatu 3B, 13530 Hämeenlinna) keskiviikkona 27.5.2026 klo 16.30-18.30. 

Työpajan aiheina muun muassa: 

• Assi-sairaala hankintojen näkökulmasta 

• Pienhankinnat 

• Työllistämisehto hankinnoissa 

• Vastuullisuus hankinnoissa (paneelikeskustelu) 

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä. Ilmoittautuminen päättyy 15.5. Lähetämme ilmoittautuneille tarkemman ohjelman ja saapumisohjeet lähempänä työpajaa. 

Työpajan järjestävät yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunki, Oma Häme, Linnan Kehitys, Hämeen Yrittäjät, Hämeenlinnan Yrittäjät ja Hämeen kauppakamari. 
 
Tervetuloa kuuntelemaan tärkeää asiaa julkisista hankinnoista ja osallistumaan keskusteluun! 

UUTINEN / 30.03.2026

Oma Häme antaa lausunnon hyvinvointialueiden rahoitusmallin muutoksista – hallitus päätti myös tehdä kantelun oikeuskanslerille

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 30.3. antaa lausunnon hyvinvointialueiden rahoituslain muutosehdotuksista valtiovarainministeriölle. Hyvinvointialue pitää kuulemis- ja lausuntomenettelyä puutteellisena ja aikataulua kohtuuttoman tiukkana. 

Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan, että se antaa uuden, kiireellisen lausunnon valtiovarainministeriölle rahoituslain muutosehdotuksista. Samalla hallitus päätti tehdä kuulemisprosessista kantelun oikeuskanslerille ja valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan kantelun. Kantelun tekeminen on poikkeuksellinen toimenpide. Tiukan aikataulun vuoksi esitys lausunnon antamisesta ei ehtinyt aluehallituksen esityslistalle, vaan se otettiin kokouksessa mukaan ylimääräisenä pykälänä. 

Valtiovarainministeriö valmistelee muutoksia hyvinvointialueiden rahoituslakiin osana rahoitusmallin kehittämisen kolmatta vaihetta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2027. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on aiemmin antanut lausunnon esitysluonnoksesta, mutta päivitetty aineisto sisältää merkittäviä muutoksia, minkä vuoksi aiempi lausunto ei ole enää ajantasainen.

Keskeisin muutos koskee pitkäaikaisdiagnoosien tarkastelujakson pidentämistä kahteen vuoteen. Muutoksen tavoitteena on ollut parantaa pitkäaikaissairauksien huomiointia, mutta päivitettyjen vaikutusarvioiden perusteella sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen hyvinvointialueiden välillä. Samalla on esitetty arvioita, ettei muutos välttämättä paranna rahoituksen tarveperusteisuutta tai kuvaa luotettavasti todellista palvelutarvetta.

Päivitettyjen vaikutusarvioiden mukaan muutoksilla voi olla laajemminkin merkittäviä ja osin vaikeasti ennakoitavia vaikutuksia hyvinvointialueiden rahoitukseen. Tämä korostaa tarvetta varmistaa rahoitusmallin tietopohjan luotettavuus ennen uusien tekijöiden käyttöönottoa.

Merkittävät vaikutukset tuleville vuosille

Valtionvarainministerin 18.12. julkaisemaan painelaskelmaan verrattuna Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus laskisi uuden esityksen mukaan voimakkaasti. Tiedot eivät olleet hyvinvointialueen tiedossa, kun alkuperäinen lausunto annettiin. Laskelmien mukaan rahoitus laskisi 25 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 39 miljoonaa euroa vuonna 2028. Rahoitus olisi täten 837 miljoonaa vuonna 2027 ja 843 miljoonaa vuonna 2028. 

– Kanta-Hämeen hyvinvointialue on varautunut rahoitustason muutoksiin talousarvion valmistelun yhteydessä, mutta näin isoihin muutoksiin ei ole osattu varautua. Alueen taloussuunnittelussa tärkeintä on ennustettavuus, ja nykyinen rahoitusjärjestelmä on täysin ennustamaton, sanoo rahoitusjohtaja Petrus Kukkonen. 

Hyvinvointialue on sopeuttanut toimintaansa aiemmin vahvistettujen rahoituslaskelmien pohjalta. Aluehallitus näkee, että valmistelun loppuvaiheessa tapahtuva olennainen muutos vaikutusarvioissa loukkaa perusteltua luottamusta vallitseviin parametreihin eli laskentaperusteisiin.

– Nyt esitettyjen vaikutusarvioiden laskelmat osoittavat niin suuria taloudellisia vaikutuksia useiden hyvinvointialueiden rahoitukseen, ettei niiden toteuttaminen ole mahdollista ilman substanssilainsäädännön muutoksia ja kevennyksiä, jotka mahdollistavat vastaavien säästöjen tekemisen, Kukkonen sanoo.

Hyvinvointialue korostaa, että näin laajoja muutoksia ei ole voitu arvioida asianmukaisesti alkuperäisen lausuntokierroksen aikana. Päivitetty aineisto toimitettiin hyvinvointialueille vasta 26.3. juuri ennen lausunnon määräaikaa 27.3., jota jatkettiin maanantaille 30.3. klo 12.00.

Kuulemisprosessia pidetään puutteellisena 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue katsoo, ettei kuulemis- ja lausuntomenettely täytä hyvän hallinnon vaatimuksia. Asian merkittävyys huomioon ottaen hyvinvointialueilla ei ole ollut riittäviä mahdollisuuksia arvioida esityksen vaikutuksia ja muodostaa perusteltua kantaa.

– Ilman uutta lausuntokierrosta esityksen jatkovalmistelu ei täytä hyvän lainvalmistelun vaatimuksia eikä turvaa hyvinvointialueiden itsehallintoa. Pidän aikataulua hyvinvointialueiden kannalta näin merkittävän asian käsittelyyn täysin puutteellisena, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Valtiovarainministeriön mukaan esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kiireellisenä jo huhtikuussa.

Aluehallituksen maanantain 30.3. muista päätöksistä voi lukea täältä: Aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja esittää lapsiperheiden kotipalvelua maksuttomaksi - Oma Häme

Tällainen on Oma Hämeen oikeuskanslerille tekemä kantelu – käsittelyä pyydetään kiireellisenä - Oma Häme

UUTINEN / 27.03.2026

Oma Häme avaa uuden lyhytaikaishoidon yksikön Ilveskotiin erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille

Oma Häme avaa syksyllä 2026 Hämeenlinnan Ilveskotiin uuden lyhytaikaishoidon yksikön, joka tarjoaa tilapäis- ja loma-ajan hoitoa alle 18-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Kyseessä on vammaispalvelujen oma palvelu, joka vahvistaa lapsiperheille suunnattua tukea.

Uuden yksikön myötä lyhytaikaishoitoa voidaan tarjota entistä useammalle lapselle ja nuorelle omana toimintana. Palvelu tukee perheiden jaksamista ja arkea sekä tarjoaa turvallisen ja kodikkaan ympäristön lapsille ja nuorille.

Ilveskotiin vammaispalveluille remontoidut tilat ovat avarat ja esteettömät. Käytössä ovat tilavat asiakashuoneet, viihtyisät oleskelu- ja ruokailutilat, esteettömät sauna- ja liikuntatilat sekä aistihuone. Rauhallinen piha-alue mahdollistaa ulkoilun.

Koulutettu ja kokenut henkilöstö vastaa lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Asiakaspaikkojen täyttämisestä vastaa vammaissosiaalityö. Lasten ja nuorten omatyöntekijät ovat yhteydessä perheisiin mahdollisista muutoksista ja jatkosuunnittelusta kevään aikana.

Osa Matinkulma-kotien asukkaista muuttaa toukokuussa Ilveskotiin

Ilveskodin kiinteistössä on käynnistynyt vaiheittain myös kehitysvammaisten asiakkaiden päivätoiminta sekä erityisen tuen asumispalvelut.

Osa Matinkulma-kotien asukkaista muuttaa Ilveskotiin toukokuussa. Ikäihmisten asumispalvelut siirtyvät Ilveskodista pois huhtikuun loppuun mennessä, ja muutoksen myötä Ilveskodista vapautuu 12 asukashuonetta sekä yhteisiä tiloja. Matinkulma on koti ikääntyneille ja vaikeasti kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja tukea. Muuton taustalla on Matinkulma-kotien A- ja B-talojen heikko kunto ja tilojen toiminnalliset puutteet. Sen sijaan C-talo on hyväkuntoinen ja toiminta jatkuu siellä normaalisti.

Ilveskoti sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Matinkulma-kodeista, joten asiakkaiden arki säilyy pääosin tuttuna. Muutoksessa pyritään varmistamaan asukkaille mahdollisimman sujuva ja turvallinen siirtymä. Osa nykyisestä henkilöstöstä siirtyy työskentelemään Ilveskotiin, mikä tukee hoidon jatkuvuutta.

Ilveskoti on aiemmin tarjonnut lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille. Ilveskodin toiminta ja myös Tapailakodin vastaava toiminta Janakkalassa siirtyvät uusiin tiloihin Riihimäelle ja Janakkalaan.

Matinkulman asukkaille ja heidän omaisilleen järjestetään toukokuun alussa mahdollisuus tutustua Ilveskodin tiloihin. Henkilöstö laatii asukaskohtaiset muuttosuunnitelmat yhteistyössä asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Ilveskodin asukkaille ja omaisille on järjestetty yhteinen infotilaisuus helmikuussa.

Hallinnollisia muutoksia toimialoilla

Oma Häme on tehnyt alkuvuoden yt-neuvotteluiden tuloksena myös hallinnollisia muutoksia toimialoille. Ikääntyneiden asiakasohjaus ja vammaissosiaalityö on yhdistetty uudeksi tulosalueeksi perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialalle. Uutena tulosaluejohtajana toimii Annukka Kuismin. Vammaispalvelujen asumispalvelut puolestaan siirtyvät ikäihmisten asumispalvelujen tulosalueelle. Muutosten vaikutuksesta asiakkaisiin tiedotetaan myöhemmin.   

Lue myös:

Ilveskodin remontti on valmis – vammaispalvelut muuttavat uusiin tiloihin vaiheittain  - Oma Häme

Ilveskodissa alkaa laaja remontti – tilat uudistetaan ikäihmisten ja vammaispalveluiden käyttöön - Oma Häme

UUTINEN / 27.03.2026

Kotisairaala muuttaa Hämeenlinnassa Viipurintieltä Parantolakadun sote-asemalle

Kotisairaalan toimipiste Hämeenlinnassa muuttaa maaliskuun lopussa Viipurintien terveysaseman A-talosta Parantolankadun sosiaali- ja terveysasemalle. Ensimmäisiä asiakkaita vastaanotetaan uusissa tiloissa maanantaina 30. maaliskuuta. 

Kotisairaalan potilaaksi tullaan lääkärin lähetteellä, ja hoidosta vastaavat lääkäri sekä sairaanhoitajat. Kotisairaala hoitaa potilaita heidän kotonaan sekä asumisyksikössä. Potilaan voinnin salliessa hoitoa ja lääkitystä, esimerkiksi suonensisäistä antibioottihoitoa, voidaan antaa myös kotisairaalan toimipisteessä. Kotisairaalan tavoitteena on tarjota potilaille turvallista ja laadukasta sairaalatasoista hoitoa, silloin, kun hoito ei edellytä muutoin sairaalassa olemista.

Kotisairaalan uudet tilat sijaitsevat Parantolankadun sote-asemalla, joka toimii Hämeenlinnassa vanhan keskussairaalan päivystyksen rakennuksessa (alla kuvassa E5-rakennus). Kotisairaalan asiakkaat ohjataan ajanvarauksen yhteydessä uuteen toimipisteeseen. 

Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi vanhan keskussairaalan alueella 1. huhtikuuta. Ilmaiset asiakaspaikat (3 h aikarajoitus) sijaitsevat sote-aseman läheisyydessä (kuvassa oikeassa yläkulmassa).

Osa vanhan keskussairaalan rakennuksista siirtyy Hämeenlinnan kaupungin hallintaan, minkä vuoksi ajoreitti Parantolankadulta uudelle sote-asemalle katkaistaan 30.4. alkaen. Parantolankadun sote-aseman sisäänkäyntiä lähimpänä olevalle parkkipaikalle ajetaan jatkossa Marssitien kautta (oranssi reitti kuvassa). Käänny Marssitie 22:n kohdalta (Kuralantien risteys) sote-asemalle ja aja sote-aseman eteen (kuvassa E5-rakennus). 

Parantolankadun varressa ovat käytössä jatkossakin vanhan keskussairaalan pysäköintipaikat, josta pääsee kävellen (sininen katkoviiva kuvassa) sote-asemalle. Bussilla saapuvat kulkevat samaa jalankulkureittiä pysäkiltä sote-asemalle. 

Lue lisää maksullisesta pysäköinnistä

UUTINEN / 26.03.2026

Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi 1. huhtikuuta vanhan keskussairaalan alueella Hämeenlinnassa

Tiedotetta päivitetty 1.4.2026 klo 9.59: ajoreitin sulkemispäivämääräksi muutettu 31.3. (aiemmin 30.4.).

Asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi vanhan keskussairaalan pysäköintialueilla Hämeenlinnassa 1. huhtikuuta alkaen. Assi-sairaalassa pysäköinti muuttui maksulliseksi jo maaliskuun alussa.

Pysäköinti on maksullista Assin ja vanhan keskussairaalan alueilla joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Yöaikaan klo 20–08 pysäköinti on maksutonta. Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia, minkä jälkeen pysäköinnin hinta on 1,50 euroa alkavalta tunnilta. Vuorokausimaksu on enintään 9 euroa.

Ilmaisia pysäköintipaikkoja on Parantolankadun sosiaali- ja terveysaseman läheisyydessä (katso kartta uutisen lopusta). Uusi sote-asema toimii vanhan keskussairaalan päivystyksen rakennuksessa. Sen läheisyydessä sijaitsee maksuton pysäköintialue, jossa asiakaspaikoilla on kolmen tunnin aikarajoitus.

Liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja on sekä pysäköintihallissa että piha-alueilla sisäänkäyntien läheisyydessä. Pysäköinti perustuu rekisterikilven tunnistukseen. Kamerajärjestelmä tunnistaa ajoneuvon sisään- ja ulosajon yhteydessä, eikä erillistä pysäköintilippua tarvita. Pysäköinnin toteutuksesta vastaa suomalainen pysäköintioperaattori 6Sense Innovations. Hyvinvointialue ei valvo eikä hallinnoi pysäköintiä.

Tarkemmat maksuohjeet ja hintatiedot löytyvät Pysäköinti – Oma Häme.

Parantolankadun sote-aseman toiminta käynnistyy

Parantolankadun sosiaali- ja terveysaseman toiminta käynnistyy toukokuussa vanhan keskussairaalan päivystyksen rakennuksessa. Tilaan siirtyy muun muassa Jukolan terveysaseman toimintaa, neuvolapalveluja, kuntoutusta sekä kotisairaala. Palvelumuutoksista viestitään vielä erikseen ja ajantasaiset tiedot päivitetään palveluiden omille sivuille. Asiakkaat saavat aina ajanvarauksensa yhteydessä tiedon vastaanottopaikasta ja saapumisohjeet. 

Neuvolapalvelujen muutoksista on kerrottu tässä tiedotteessa: Oma Häme uudistaa Hämeenlinnan neuvolapalveluja toukokuussa

Samanaikaisesti osa vanhan keskussairaalan kiinteistöistä ja alueesta siirtyy Hämeenlinnan kaupungin hallintaan. Kaupungilla on omat suunnitelmansa alueen kehittämiseksi. Hallintamuutoksen vuoksi ajoreitti Parantolankadulta uudelle sote-asemalle (kuvassa E5-rakennus) katkaistaan 31.3. alkaen. Omalla autolla sote-asemalle saapuvat asiakkaat ohjataan kulkemaan Marssitien kautta (katso oheinen kartta).

Parantolankadun varressa ovat käytössä edelleen vanhan keskussairaalan pysäköintipaikat, josta pääsee kävellen (sininen katkoviiva kuvassa) sote-asemalle. Bussilla saapuvat kulkevat samaa jalankulkureittiä pysäkiltä sote-asemalle. 

UUTINEN / 26.03.2026

Vuoden 2025 tilinpäätös: ensimmäinen ylijäämäinen tilikausi ja historiallinen toimintakatteen kehitys

Oma Hämeen tilinpäätös vuodelta 2025 on ylijäämäinen, ensimmäistä kertaa hyvinvointialueen toiminta-aikana. Lopullinen tulos viime tilikaudelta oli 23,9 miljoonaa euro ylijäämää, mikä jää alkuperäisestä talousarviosta noin 4,5 miljoonaa euroa. Ylijäämä on vajaat 3 miljoonaa tilinpäätösarviota pienempi, mikä johtuu lähinnä kertaerien vaikutuksista tulokseen.

Oma Häme on pystynyt vaikeassakin toimintaympäristössä hillitsemään menojensa kasvua. Viime vuonna toimintakate on parantunut merkittävästi, ollen -0,7 prosenttia. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa, kuinka paljon varsinainen toiminta tuottaa kustannuksia ennen poistoja, rahoituseriä ja valtion rahoitusosuutta. 

On harvinaista, että hyvinvointialueen toimintakate on supistunut. Toimintakatteen pienenemistä selittää muun muassa palveluostojen ja hankintojen väheneminen.

– Saavutettua tulosta voidaan pitää erinomaisena. Toimintakulujen kasvu vuosina 2024–2025 on ollut hyvinvointialueilla keskimäärin + 5,5 %, kun meillä se on +1,5 %. Tällä lukemalla olemme tilastossa Suomen ykkönen, toteaa talousjohtaja Sampo Salo.

Vuoden 2025 tilinpäätös osoittaa, että määrätietoisella kehittämisellä voidaan samanaikaisesti parantaa palveluja ja vahvistaa taloutta.

– Valtavista taloudellisista säästöpaineista huolimatta hyvinvointialueemme onnistui parantamaan suurinta osaa lakisääteisten palveluiden saatavuuden mittareista. Niistä kenties merkittävimpänä erikoissairaanhoidon kiireettömän hoitotakuun jonoja saatiin lyhennettyä huomattavasti, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tilinpäätöksen esipuheessa.

Vuoden 2025 talousarvio oli hyvinvointialueen ensimmäinen ylijäämään tähdännyt talousarvio. Alusta asti oli selvää, että vuoden 2024 aikana saavutettua talouden positiivista käännettä tuli edelleen pitää yllä ja tehostaa. Tämä siksi, että kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana Oma Hämeelle kertyi raskaat alijäämät, jotka on katettava tämän vuoden loppuun mennessä. Alijäämää on edelleen katettavana noin 85 miljoonaa euroa.

Aluehallitus käsittelee tilinpäätöstä 30. maaliskuuta ja aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan 9. kesäkuuta.

Tilinpäätös on luettavissa aluehallituksen 30.3.2026 kokouksen esityslistan liitteistä 

Henkilöstö onnistumisen taustalla

Vuonna 2025 Oma Hämeessä työskenteli yhteensä 6 771 työntekijää, joista yli 5 600 oli vakituisia. Talouspaineista ja muutoksista huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla ja sairauspoissaolot vähenivät. Samalla vuokratyövoiman käyttöä ja ylitöiden määrää pystyttiin merkittävästi vähentämään. Henkilöstökulut laskivat kokonaisuudessaan valtakunnallisista palkankorotuksista huolimatta.

– Henkilöstö on tehnyt muutosmyllerryksen keskellä upeaa työtä, minkä ansiosta asiakastyytyväisyys on säilynyt erinomaisella tasolla. Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt Työterveyslaitoksen mittauksessa ennallaan. Suurimmassa osassa ammattiryhmiä työnantajan suositteluindeksi jopa parani, mitä voidaan tällaisessa tilanteessa pitää onnistumisena, iloitsee Naukkarinen.

Muutosvauhti näkyy kuitenkin kasvaneena kuormituksen ja stressin kokemuksena sekä lisääntyneenä epävarmuutena henkilöstön keskuudessa. Muutoksen hallintakeinoja ja työyhteisöjen voimavaratekijöitä tulee vahvistaa entistä paremmin.

Talouden tasapainottaminen on perustunut laajoihin toimintatapojen uudistuksiin, prosessien kehittämiseen sekä uusiin kumppanuuksiin. Vuoden 2025 aikana käynnistyi myös Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:n toiminta, mikä muutti organisaatiorakennetta ja paransi toiminnan tehokkuutta.

Vuoteen 2026 hyvinvointialue lähtee tavoittelemaan toista ylijäämäistä tilikauttaan. Tällä kertaa ylijäämätavoitetta ohjaa vahvasti voimassa oleva lainsäädäntö, joka edellyttää alijäämien kattamista kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämän takia voimassa oleva talousarvio tavoittelee 95,5 miljoonan euron ylijäämää.

Vielä ei ole tiedossa, voiko ja aikooko Oma Häme hakea lisäaikaa hallitukselta alijäämien kattamiseen. Hallitus on laatinut esityksen siitä, että joillekin hyvinvointialueille voitaisiin myöntää mahdollisuus kattaa ennen vuotta 2025 syntyneet alijäämät vasta vuoden 2029 loppuun mennessä. Tilannetta arvioidaan kevään muutostalousarviossa.

Mahdollinen lisäaika vuoteen 2029 voisi mahdollistaa noin 45-55 miljoonaa pienemmän ylijäämän tekemisen vuonna 2026. Kuluvaan vuoteen liittyy muitakin epävarmuustekijöitä, muun muassa iso joukko palvelurakennemuutoksia, joiden toimeenpanoon liittyy riskejä.

Palvelut paranivat ja hoitoon pääsy nopeutui

Vuonna 2025 terveydenhuollon toimialalla panostettiin hoitojonojen lyhentämiseen, Assi-sairaalan käyttöönottoon, palvelurakenteen uudistamiseen, strategian toimeenpanoon ja talouden tasapainottamiseen. Lisäksi muun muassa kehitettiin digipalveluja ja Ensilinja-palveluita sekä testattiin lähipalvelumallia Tammelassa. 

Hoidon saatavuus parani vuoden aikana selvästi erikoisairaanhoidossa, hoitojonojen purkutoimien ansiosta. Kuulolaitteen sovitusjono saatiin kokonaisuudessa hoitotakuuseen vuoden loppuun mennessä. Tässä auttoi omien audionomien koulutus, mikä korjasi henkilöstövajetta valtakunnallisesta audionomipulasta huolimatta. Myös perusterveydenhuollossa lainmukainen hoitoon pääsy toteutui hyvin. Asiakastyytyväisyys säilyi korkeana terveydenhuollossa (84,6 % asiakkaista suosittelisi palvelua läheiselleen).

Suurin toiminnallinen muutos oli perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa, jossa kaksi osastoa siirtyi ikäihmisten toimialalle ja yksi osasto lakkautettiin. Samaan aikaan Potilaskoordinaatioyksikön toimintaa laajennettiin ja yhteistyötä ikäihmisten toimialan kanssa kehitettiin. Päivystyksen, ensihoidon ja kiirevastaanottojen kuormitus ei lisääntynyt näiden muutosten takia vuonna 2025. Myös jatkohoitoon pääsy on pysynyt hallinnassa. Muutenkin toiminnassa onnistuttiin siirtämään painopistettä raskaammista palveluista kevyempiin (muun muassa kotisairaala, digipalvelut, kuntoutus), mikä paransi vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. 

Taloudellisesti vuosi toteutui ennakoitua paremmin: toimialan tulos alitti muutostalousarvion 4,9 miljoonalla eurolla ja parani edellisvuodesta. Toimintatuotot kasvoivat merkittävästi (+11,4 %) ja toimintakulujen kasvu pysyi maltillisena (+1,3 %), talouden tasapainottamistoimista johtuen. Tasapainottamisohjelmien tavoitteet toteutuivat pääosin, ja erityisesti lääkekulut (-7,7 %) sekä ostopalvelulääkärikulut (-26,7 %) laskivat. 

Alkuvuoden tietojärjestelmämuutokset häiritsivät toimintaa hetkellisesti ja uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto keväällä 2025 hidasti palveluita, mutta haasteet saatiin selätettyä. Erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi lisätöitä jouduttiin tekemään edellistä vuotta enemmän, mutta hälytystyöt vähenivät merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti ennakointi työsuunnittelussa.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa lisättiin suoran potilastyön määrää ja onnistuttiin vähentämään perumattomia aikoja, mikä lisäsi potilastyytyväisyyttä. Lääkäripalvelujen ostoja vähennettiin, kun virkoihin saatiin tekijöitä. 

Kuntoutuspalveluissa fysioterapeutin suoravastaanottomäärät miltei kaksinkertaistuivat verrattuna vuoteen 2024. Muutos vähensi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä käyntejä perusterveydenhuollon lääkäreillä. 

Ikäihmisten palveluissa rakenteellisia uudistuksia

Ikäihmisten palveluissa jatkettiin vuonna 2025 merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä. Toiminnan keskeisenä tavoitteena oli tukea ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään ja ohjata asiakkaat oikea-aikaisesti oikeantasoisiin palveluihin. 

Merkittävä onnistuminen oli kahden perusterveydenhuollon vuodeosaston muuttaminen arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi Riihimäellä ja Forssassa. Muutos onnistui hyvin, ja syksystä alkaen vuodeosastoilla ei käytännössä ollut jonottajia yksittäisiä tilanteita lukuun ottamatta. Samalla yhteistyö terveyspalveluiden kanssa tiivistyi olennaisesti ja palvelupolkuja saatiin sujuvammiksi.

Asumispalveluissa oman tuotannon kustannustehokkuus parani merkittävästi. Yksikkökohtainen hoitovuorokausi- ja yksikköhintalaskenta vahvisti tiedolla johtamista ja mahdollisti resurssien aiempaa oikeudenmukaisemman ja tehokkaamman kohdentamisen. Myös kotihoidossa kustannusten ja resurssien kohdentamista pystyttiin kehittämään tiimikohtaisten kustannustietojen avulla.

Kotihoidossa etähoidon osuus vahvistui selvästi, ja sen osuus säännöllisen kotihoidon käynneistä nousi noin 8 prosenttiin. Ensilinjan toiminta vakiintui koko hyvinvointialueella, ja yksi yhteinen puhelinnumero paransi asiakkaiden neuvontaa, palveluohjausta ja yhteydenoton sujuvuutta. Lisäksi lyhytaikainen yhteisöllinen asuminen vakiintui osaksi palvelukokonaisuutta.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut – oma tuotanto vahvistui

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa keskeinen onnistuminen oli oman palvelutuotannon vahvistaminen ja ostopalvelujen vähentäminen. Tämä näkyi kustannusten hallinnan paranemisena.

Palveluja kehitettiin erityisesti ryhmämuotoisina ja ennaltaehkäisevinä kokonaisuuksina. Sosiaalinen kuntoutus ja ryhmätoiminta kasvoivat. Perhekeskusmallia vahvistettiin edelleen yhdistämällä eri toimijoita saman kokonaisuuden alle ja kehittämällä varhaisemman tuen palveluita. Opiskeluhuollon psykologiresurssia pystyttiin vahvistamaan lähelle lakisääteistä mitoitusta, mutta kaikkia koulu- ja opiskeluhuollon määräaikaistarkastuksia ei saatu tehtyä. 

Palautetietoisen toimintamallin käyttöönotto eteni perhekeskuksessa, lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Vammaispalveluissa tuli voimaan uusi vammaispalvelulaki, joka toi mukanaan uusiakin palveluita. Myös lasten ja nuorten terapiatakuuta koskeva laki tuli voimaan, mikä näkyi perustason lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen tehostumisena.

Palveluita haastoi kasvanut kysyntä muun muassa vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa ja lapsiperheiden palveluihin tulleissa ilmoituksissa ja yhteydenotoissa sekä lastensuojelun tarpeissa.

Pelastustehtävien määrä laski hieman, ja onnettomuuksien ehkäisyssä onnistuttiin pääosin tavoitteiden mukaisesti. Turvallisuusviestintää lisättiin ja valvontaa kohdennettiin aiempaa enemmän riskiperusteisesti.

Haasteena oli kuitenkin henkilöstöresurssien riittävyys. Kaikkia suunniteltuja palotarkastuksia ei pystytty toteuttamaan, eikä uusia, pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisia virkoja voitu täyttää talouden tasapainottamisohjelman vuoksi.

Lue lisää: Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa

UUTINEN / 25.03.2026

Oma Häme yhtenäistää lasten ja nuorten keskittymisvaikeuksien palveluja

Kanta‑Hämeen hyvinvointialueella on otettu käyttöön lasten ja nuorten keskittymisvaikeuksien polku Oma Suunta. Sen tavoitteena on yhtenäistää palveluja koko maakunnassa ja keskittää keskittymisvaikeuksien diagnosointi Oma Suunta -vastaanotoille.

Palvelukokonaisuutta täydennetään vuoden 2026 aikana käyttöön otettavalla Keskittymisvaikeuksien digipolulla, joka tarjoaa tietoa ja tukea sekä auttaa hahmottamaan palveluprosessin etenemistä.

Näin Oma Suunta -polku toimii

Kun huoli lapsen tai nuoren keskittymisvaikeudesta herää, on tärkeää kiinnittää ensin huomiota arjen perusasioihin – uneen, ravintoon, liikuntaan, ruutuaikaan ja päihteettömyyteen. Näiden osa-alueiden vahvistaminen edistää hyvinvointia ja tukee keskittymistä. Myös koulun tukitoimet on hyvä aloittaa viipymättä. 

Keskittymisvaikeuksien tarkempi selvittely käynnistyy arjen toimien kartoittamisella yhdessä oppilashuollon kanssa. Kartoituksen perusteella perhe voidaan ohjata tarvittaessa varhaisen tuen palveluihin. Koulun monialainen asiantuntijaryhmässä psykologi arvioi tarvittaessa psykologin tutkimusten tarpeen oppimisvaikeuksien selvittämiseksi.

Mikäli kodin ja koulun tukitoimista huolimatta koulunkäynti ei suju toivotulla tavalla, ohjataan tarvittaessa lapsi tai nuori Oma Suunta -lääkärin vastaanotolle. Palvelu on käytettävissä Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa.

UUTINEN / 25.03.2026

Esikoista odottavat saavat suun terveyden ohjausta nyt myös videovastaanotolla

Ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat ovat oikeutettuja maksuttomaan suun terveydenhuollon ohjauskäyntiin. Käynnillä arvioidaan hammashoidon tarve, annetaan ohjausta omahoitoon sekä jaetaan tärkeää tietoa tulevan lapsen suun ja hampaiden hoidosta.
 
Ohjauskäynti voidaan toteuttaa hammashoitolan lisäksi videovastaanotolla. Etävastaanotto tuo joustavuutta arkeen, sillä molemmat vanhemmat voivat osallistua käynnille helposti eri paikoista.

Näin varaat ajan

Ajan videovastaanotolle voi varata digitaalisesti Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Aikoja on varattavissa kolme kuukautta eteenpäin.
 
Jos ajanvaraus ei onnistu tai haluat asioida hammashoitolassa, voit olla yhteydessä

• suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon Ensilinjan numeroon 03 629 6301
• Terveys-chatin kautta.

 
Lue myös: Useimpien hammashoidon aikojen siirto ja peruminen onnistuu helposti digitaalisesti

ARTIKKELI / 24.03.2026

Assi blogi: Johtaminen ja muutos – Assin ensimmäiset askeleet

Elokuussa 2015 edessämme oli tyhjä pöytä ja suuri tehtävä: rakentaa kantahämäläisille uusi sairaala. Nyt, lähes vuosikymmen myöhemmin, Assi on avannut ovensa ja samalla alkaa uuden sairaalan arki.

Ahveniston uusi sairaala, Assi, on siirtynyt vaihe vaiheelta suunnitelmista toteutukseen. Matka on ollut pitkä, perusteellinen ja monella tavalla poikkeuksellinen. Assi on ollut hanke, jossa ovat yhdistyneet tulevaisuuden sairaalatoiminta, henkilöstön osaaminen ja alueen asukkaiden palvelutarpeet, mutta ennen kaikkea ihmisten yhteinen työ.

Aloitin hankkeen valmistelun projektipäällikkönä elokuussa 2015. Uuden sairaalan suunnittelu tarkoitti samanaikaisesti sekä tilojen että toiminnan kehittämistä: miten rakennetaan sairaala, joka palvelee sekä potilaita että henkilöstöä pitkälle tulevaisuuteen.

Sittemmin vaihdoin sairaalahankkeessa roolia toiminnan johtamisen puolelle. Nyt, lähes vuosikymmen myöhemmin, on ollut palkitsevaa nähdä suunnitelmien konkretisoituvan ja tilojen täyttyvän toiminnasta ja ihmisistä.

Vuosien varrelle on mahtunut paljon mieleenpainuvia hetkiä. Erityisesti ne vaiheet, joissa uuden sairaalan tilat muuttuivat vähitellen suunnitelmista konkreettisiksi: onnistuneet muutokset vanhoissa tiloissa ennen muuttoa, ensimmäiset yksiköt testaamassa Assin uusia tiloja, varustelutiimien työ yksiköissä sekä perehdyttäjien käynnistyvä työ Assissa. Näiden vaiheiden myötä uusi sairaala alkoi tuntua yhä enemmän todelliselta.

Assin käyttöönottoa valmisteltiin samanaikaisesti hyvinvointialueuudistuksen kanssa. Uudistus toi mukanaan rakenteellisen muutoksen, jossa eri organisaatiokulttuurit ja toimintamallit yhdistyivät uuteen kokonaisuuteen. Tämä on vaatinut toimintatapojen yhtenäistämistä sekä uudenlaista ajattelua palvelujen ohjaamiseen ja johtamiseen. Vuosien aikana oma ymmärrykseni on syventynyt: Assissa ei ole kyse vain rakennuksesta, vaan kokonaisesta uudesta toimintakulttuurista.

Siirtyminen uuteen sairaalaan on henkilöstölle merkittävä muutos. Se näkyy niin tunteissa kuin arjen kysymyksissä. Ilmassa on ollut odotusta ja innostusta. Uusi työympäristö, uusi teknologia ja yhtenäiset toimintatavat herättävät luonnollisesti myös pohdintaa siitä, miten onnistumme yhdessä.

Henkilöstöä on tuettu muutoksessa monin tavoin. Assin yleisperehdytyksiin osallistui noin 2000 työntekijää, ja perehdytysvastaavat ovat tehneet koordinoitua työtä yksiköissä. Ennakoiva ja selkeä viestintä on ollut keskeinen osa valmistelua. Tavoitteena on ollut varmistaa, että moniammatillisella henkilöstöllä on riittävästi tietoa ja tukea muutoksen keskellä. Tärkeää on ollut luoda ilmapiiri, jossa muutos tehdään yhdessä – ilman, että kukaan jää uuden äärelle yksin.

Assissa muuttuvat sekä tilat että toimintatavat. Uudet rakenteet mahdollistavat sujuvammat prosessit, tiiviimmän moniammatillisen yhteistyön ja selkeämmän potilasvirran ohjauksen. Toivon näkeväni erityisesti arjen työn sujuvoitumista: vähemmän turhia työvaiheita ja enemmän aikaa potilaan kohtaamiselle.

Assi on rakennettu asiakasta varten. Uudet tilat näkyvät asiakkaalle turvallisuuden, rauhan ja sujuvuuden lisääntymisenä. Tilasuunnittelu tukee selkeää asiointia, teknologia tukee hoitoa ja moniammatillinen yhteistyö vahvistaa hoidon jatkuvuutta.

Assin tavoitteena ei ole ollut vain vastata tämän päivän tarpeisiin, vaan rakentaa pitkäjänteinen pohja kantahämäläisten laadukkaalle hoidolle. Nyt kun uusi sairaala on avannut ovensa, tärkeintä on se arki, joka sen sisällä alkaa, potilaiden hoito, ammattilaisten yhteistyö ja jatkuva kehittäminen.

Kirjoittajana Oma Hämeen erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen
Hän toimii  Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja hänellä on pitkä kokemus hoitotyöstä, lähijohtamisesta ja sairaalatoiminnan kehittämisestä. ASSI-hankkeessa hän on ollut mukana alusta alkaen varmistamassa, että uusi sairaala tukee laadukasta, turvallista ja inhimillistä hoitoa.

UUTINEN / 23.03.2026

Laki digitaalisesta viranomaisviestinnästä (Suomi.fi) voimaan 14.4.2026 – tule kuulemaan aiheesta kaikille avoimeen webinaariin

Digitaalisesta viranomaisviestinnästä tulee ensisijainen viestintäkanava - paperiposti pysyy vaihtoehtona. 

Viranomaisposti muuttuu sähköiseksi digitaalisia palveluita käyttäville huhtikuussa 2026. Eduskunta on hyväksynyt uudet lakimuutokset maaliskuussa ja laki digitaalisesta viranomaisviestinnästä on tarkoitus saada voimaan 14.4.2026. Viranomaisposti tulee jatkossa sähköisinä Suomi.fi-viesteinä kaikille digitaalisesti asioiville täysi-ikäisille.  Hyvinvointialueet ovat velvoitettuja digitaalisen postin toimittamiseen jo ennen lain voimaantuloa.  

Oma Hämeessä sähköinen postitus on laajentunut vaiheittain. Tähän mennessä se on otettu käyttöön muun muassa terveyspalveluiden ajanvarauskirjeissä ja niiden liitteissä, kuntoutuksen palveluseteleissä, maksusitoumuksissa ja kirjeissä. 

Tavoitteena on, että jatkossa kaikki asiakkaalle lähtevä posti toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti, mikäli se on tietojärjestelmässä teknisesti mahdollista ja asiakas on ottanut Suomi.fi-viestit käyttöönsä. Tarkemmat tiedot löytyvät Oma Hämeen nettisivuilta: Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

Asiakkaat, joilla ei ole Suomi.fi-palvelua käytössä, saavat edelleen postinsa paperisena. Suomi.fi-viestit tulevat käyttöön, kun henkilö tunnistautuu johonkin viranomaisen verkkopalveluun. Tämän jälkeen kaikki viranomaisposti lähetetään digipostina Suomi.fi-postilaatikkoon. 

Suomi.fi-palvelun kautta ei lähetetä potilaan hoidossa syntyviä kirjauksia, joita ovat esimerkiksi käyntimerkinnät, hoitosuunnitelmat, lausunnot tai todistukset. Omia hoitotietoja voi lukea sähköisesti Kanta.fi-sivulta ja Omahame.fi-asiointialustalta. 

Sähköiset viestit tulevat käyttöön niille henkilöille, jotka: 

• Tunnistautuvat vahvasti verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella johonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun (esimerkiksi Veron, Poliisin tai Kelan verkkopalveluun) 

Muutos ei koske: 

• Henkilöitä, jotka eivät käytä viranomaisten verkkopalveluita tunnistautuneena vaan asioivat muiden kanavien kautta 

• Henkilöitä, joilla ei ole vahvaa sähköistä tunnistusvälinettä, eli esimerkiksi mobiilivarmennetta tai verkkopankkitunnuksia 

• Henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta 

• Henkilöitä, jotka ovat edunvalvonnassa tai joilla on voimassa oleva edunvalvontavaltuutus, ja tieto on tallennettuna holhousasioiden rekisteriin 

• Alaikäisiä henkilöitä 

• Yrityksiä. 

Kaikille avoimiin webinaareihin voi osallistua 

Digi- ja väestötietovirasto järjestää huhtikuussa kaikille avoimia webinaareja digitaaliseen viranomaispostiin siirtymisestä. Tilaisuuksista kaksi on suomeksi, yksi ruotsiksi ja yksi englanniksi. Webinaarissa käydään läpi muutoksen perusasiat ja sen aikana on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä. Osallistumislinkki webinaariin lähetetään kaikille ilmoittatuneille. Webinaari tallennetaan ja linkki tallenteeseen lähetetään osallistujille.  

Lue lisää: Henkilöasiakkaille | Digi- ja väestötietovirasto 

Ilmoittautumislinkit:  

Suomenkielinen webinaari 9.4.2026 klo 10 

Ruotsinkielinen webinaari 13.4.2026 klo 10 

Englanninkielinen webinaari 13.4.2026 klo 13 

Suomenkielinen webinaari 16.4.2026 klo 13 

9.4. järjestettävää suomenkielistä webinaaria on mahdollista seurata Yle Areenan kautta. Tallenne on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivän ajan. 

Ajankohtaista tietoa Suomi.fi-aiheesta löydät Oma Hämeen nettisivuilta: Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

UUTINEN / 23.03.2026

Ahvenistonmäen pysäköintiä lasketaan droonien avulla – ensimmäinen seurantapäivä on 25. maaliskuuta

Pysäköintipaikkojen riittävyyttä vanhan keskussairaalan alueella Hämeenlinnassa seurataan kevään aikana. Ahvenistonmäellä lasketaan pysäköivien autojen määrä kolmena keskiviikkona maalis-huhtikuun aikana. Laskennan tekevät HAMK:n liikennealan opettajat ja opiskelijat 25. maaliskuuta, 8. huhtikuuta ja 29. huhtikuuta. Laskenta tehdään kahdessa erässä, aamupäivällä klo 9–10 ja iltapäivällä klo 14–15.

Työssä käytetään apuna drooneja ja autoon asennettua kamerajärjestelmää. Lentoonlähtöpaikkoja voi olla useita, ja ne valitaan paikan päällä tilanteen mukaan. Lennätyksessä noudatetaan erityistä varovaisuutta, ja droonit pidetään turvallisen etäisyyden päässä ihmisistä ja ajoneuvoista.

Kuvauksessa huomioidaan tarkasti alueella asioivien yksityisyys ja tietosuoja. Aineistosta ei voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä, ja autojen rekisterinumerot sumennetaan. Aineisto käsitellään turvallisesti, eikä sitä siirretä verkkoon. Tulosten avulla hyvinvointialue arvioi pysäköintipaikkojen riittävyyttä sekä maksullisilla että maksuttomilla alueilla.

Henkilöstön ja asiakkaiden pysäköinti on muuttunut maksulliseksi Assi-sairaalassa maaliskuun alussa ja se muuttuu maksulliseksi vanhan keskussairaalan alueen pysäköintialueilla 1. huhtikuuta alkaen.

Lisätietoa maksullisesta pysäköinnistä

UUTINEN / 23.03.2026

G-talon remontti alkaa Viipurintien terveysasemalla – tiimi 3 muuttaa väistötiloihin

Viipurintien terveysaseman G-talon remontti Hämeenlinnassa alkaa maaliskuun lopussa, minkä vuoksi terveysaseman tiimi 3 siirtyy väistötiloihin 30.–31. maaliskuuta.

Palvelut jatkuvat normaalisti, mutta vastaanotot toimivat jatkossa kahdessa eri toimipisteessä:

• A-talo, 2. kerros (8 vastaanottohuonetta)
• E-talo, 1. kerros (3 vastaanottohuonetta, tiimin 1 tiloissa)

Tiimien 1 ja 2 toiminta jatkuu ennallaan, vain tiimi 3 siirtyy uusiin tiloihin. Tiimien puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Tiimi 3 toimii väistötiloissa syksyyn asti, tämän hetken arvioiden mukaan ainakin syyskuun loppuun saakka. Uutisen lopussa on kartta Viipurintien eri rakennuksista.

Viipurintien terveysasemalla toimii kolme tiimiä:

• Tiimi 1 hoitaa asiakkaita, joiden sukunimi alkaa kirjaimilla A-Kos.
• Tiimi 2 hoitaa asiakkaita, joiden sukunimi alkaa kirjaimilla Kot-Puk.
• Tiimi 3 hoitaa asiakkaita, joiden sukunimi alkaa kirjaimilla Pul-Ö.

Asiakkaat saavat tiedon uudesta vastaanottopaikasta ajanvarauksensa yhteydessä. Lisäksi asiakkaille lähetetään muistutustekstiviesti ennen kiireetöntä aikaa. Ilmoittautumista ei tarvitse tehdä, asiakas kutsutaan nimellä vastaanotolle. Alueelle lisätään opastekylttejä helpottamaan oikean paikan löytämistä.

Remontin ajan tiimin 3 toimiston palvelupiste palvelee tiimin 1 palvelupisteen vieressä terveysaseman pääaulassa, kahvion jälkeen aulan perällä. Palvelupiste on auki kuten ennenkin maanantaista perjantaihin kello 8-9.30 ja 12.30-14.

Kiireetön hoito terveysasemilla - Oma Häme

Uusi kiirevastaanotto käynnistyy

Maaliskuun lopussa käynnistyy uusi kiirevastaanotto Viipurintien terveysasemalla. Vastaanotto toimii ajanvarauksella, eivätkä asiakkaat voi hakeutua sinne itse. Asiakkaat ohjautuvat kiirevastaanotolle chat-palveluiden, kiireettömän hoidon Ensilinjan tai Päivystysavun 116 117 kautta. Kiirevastaanotto on avoinna arkisin kello 8–15.30 sekä perjantaisin ja aattopäivinä kello 8–15.00.

Käyntimaksu on 30,20 euroa, ja se peritään asiakkaalta enintään kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Vastaanotto sijaitsee E-talon pohjakerroksessa, ja sisäänkäynti tapahtuu G1-ovesta.

UUTINEN / 20.03.2026

Pieni tyttö, suuri hetki – ensimmäinen vauva syntyi Assissa

Riikka ja Arto Heinonen tulivat Vantaalta asti Hämeenlinnaan synnyttämään. Päätös ei ollut sattumaa, vaan tietoinen valinta. Pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloiden ruuhka sai perheen pohtimaan vaihtoehtoja, ja samalla he halusivat omalta osaltaan tukea maakunnallista synnyttämistä. Mahdollisuus valita synnytyspaikka avasi tien Hämeenlinnaan, vaikka vielä siinä vaiheessa ei ollut varmaa, että synnytys tapahtuisi juuri uudessa Assi-sairaalassa.

Ensivaikutelma oli silti selkeä. Riikan aiempi kokemus synnytykseen liittyen oli synnytyksen suunnittelukäynti vanhassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Siksi uusi sairaala tuntui heti erilaiselta. Tunnelma tuntui heti erilaiselta. –Täällä on ihan eri meininki, Riikka kuvailee.
Synnytys jännitti etukäteen paljon, mutta tunne muuttui nopeasti turvalliseksi. Riikka koki, että häntä rauhoiteltiin hyvin ja hän tiesi koko ajan, mitä tapahtuu. Arto puolestaan kiinnitti huomiota henkilökunnan ilmapiiriin. Hänen mukaansa hyväntuulisuus välittyi kaikessa tekemisessä, ja erityisesti kätilön työ jäi mieleen. Kätilö Annan ammattitaito teki vaikutuksen: hänen laaja kokemuksensa näkyi varmuutena ja kykynä sanoittaa asioita sekä samaistua perheen kokemukseen. Luottamus ei syntynyt tyhjästä. Riikka oli selvittänyt etukäteen, millaista palautetta alueen synnytyspalveluista on annettu.

Kanta-Hämeen keskussairaalasta oli löytynyt paljon positiivisia kokemuksia ja tieto siitä, että samat ammattilaiset työskentelevät nyt Assissa, vahvisti valintaa entisestään. Vaikka henkilökunta oli uudessa sairaalassa vielä ottamassa toimintaa haltuun, se ei näkynyt perheen kokemuksessa. Arjessa näkyi vielä pieniä merkkejä siitä, että kaikki ei ollut täysin rutinoitunutta, mutta henkilökunnan ammattitaito ja huumori käänsivät tilanteet vahvuudeksi.

Myös fyysinen ympäristö teki vaikutuksen. Erityisesti valoisuus jäi mieleen suurena parannuksena aiempaan. Vanha sairaala tuntui Riikan mukaan pimeältä, kun taas Assissa tilat ovat avarat ja valoisat. Kylpyhuone sai erikseen kiitosta siisteydestään ja viihtyisyydestään. Arkkitehtuuri kokonaisuutena herätti myös ajatuksia: näyttävä aula ja suuret rappuset ovat vaikuttavia, mutta saivat pohtimaan tilankäytön vaihtoehtoja. Opasteisiin perhe toivoisi vielä lisää selkeyttä, vaikka paikan päällä olikin henkilöstöä opastamassa ja auttamassa.

Heinoset eivät tienneet etukäteen olevansa osa sairaalan historiaa. Vasta paikan päällä selvisi, että kyseessä on ensimmäinen suunniteltu sektiovauva Assissa ja lopulta myös ensimmäinen siellä syntynyt lapsi. Matka Vantaalta ei muodostunut esteeksi. Perhe oli tottunut liikkumaan, ja he saapuivat jo edellisenä iltana Lammille, jotta kaikki sujuisi rauhassa. Kun kokemusta vertaa aiempaan, ero on selvä. Molemmille jäi tunne, että tällä kertaa kohtaaminen oli kokonaisvaltaisempaa. Kätilöt kertoivat aktiivisesti, mitä tapahtuu, ja heidän työssään näkyi kokemus sekä aito huomioiminen. Käytännön kehityskohteitakin nousi esiin. Verikokeiden ottaminen omalla paikkakunnalla ei onnistunut, ja pysäköinti herätti perheessä jonkin verran pohdintaa. Maksuautomaatteja voisi olla enemmän.

Kokonaisuutena kokemus jää vahvana mieleen. Assiin tullessa olo oli rauhallinen jo alusta asti. Tilanteesta kerrottiin koko ajan, ja kohtaamisissa oli aikaa ja läsnäoloa.

–Assiin kannattaa tulla synnyttämään myös kauempaa, Arto ja Riikka sanovat.

Perheen pieni tyttö, on voinut hyvin alusta alkaen. Hän on rauhallinen, hyvä syömään ja löysi unen nopeasti, erityisesti siinä hetkessä, kun isä saapui hänen viereensä.

ARTIKKELI / 20.03.2026

Synnytysyksikön matka viimeisestä yöstä ensimmäiseen Ahveniston sairaalassa

Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysyksikössä koettiin ainutlaatuinen hetki, kun sama yövuorotiimi työskenteli sekä vanhan sairaalan viimeisessä että uuden Ahveniston sairaalan ensimmäisessä yövuorossa. Kätilöt Kaisa Ikävalko, Mervi Sundholm ja Jenni Toivola olivat mukana siirtymässä, joka jää harvinaisena kokemuksena mieleen koko työuran ajalta.

Viimeinen yö Kanta-Hämeen keskussairaalassa oli rauhallinen, mutta merkityksellinen. Pitkät työurat ja yhteiset vuodet näkyivät tunnelmassa, jossa oli sekä haikeutta että kiitollisuutta.
– Tunnelma oli haikea. Aloitin kätilön urani Kantiksessa ja kasvoin siellä ammattilaiseksi. Vuosien varrelta on kertynyt paljon muistoja – olen työskennellyt siellä lähes 28 vuotta, kuvaa Kaisa Ikävalko.

Yön aikana hoidettiin synnytysyksikön viimeinen synnytys, joka jäi vahvasti mieleen koko tiimille. Aamu synnytyssalissa oli rauhallinen, ja työvuoron päätteeksi henkilöstö ehti osallistua myös muuton viimeisiin vaiheisiin.
– Hoidimme yöllä Kantiksen viimeisen synnytyksen, ja se jäi päällimmäisenä mieleen meille kaikille.

Siirtyminen uuteen sairaalaan herätti odotusta, mutta myös jännitystä. Uudet tilat ja toimintatavat mietityttivät etukäteen, vaikka valmistelut oli tehty huolellisesti.
– Meitä kaikkia jännitti ensimmäinen yö uudessa sairaalassa.

Siirtymää helpotti merkittävästi huolellinen ennakkovalmistelu ja erityisesti yksikön muuttovastaavien työ. Muutto oli organisoitu molemmissa sairaaloissa sujuvasti, ja uusiin tiloihin oli päästy tutustumaan jo etukäteen perehdytysten kautta.
– Uudet tilat jännittivät, mutta muuttovastaavat olivat organisoineet muuton todella hyvin. Heidän jäljiltään oli helppo aloittaa työt, ja perehdytykset uusiin tiloihin vähensivät jännitystä.

Naistentautien ja synnytysten yksikön muutto sujui suunnitelmien mukaisesti, jopa ennakoitua nopeammin. Rauhallinen asiakastilanne tuki muuttopäivien onnistumista ja mahdollisti toiminnan käynnistämisen uusissa tiloissa hallitusti.

– Muuttovastaavamme ja varustelijamme ovat tehneet korvaamatonta työtä tilojen valmistelussa ja muuttoon liittyvien osa-alueiden huomioimisessa. Suuret kiitokset kuuluvat kuitenkin jokaiselle yksikkömme työntekijälle. He ovat kuluneiden kuukausien aikana valmistelleet muuttoa ja huolehtineet asiakkaidemme hoidosta muutoksen keskellä suurella sydämellä, sanoo osastonhoitaja Anne Tervo.

Ensimmäinen yö Ahveniston sairaalan synnytysyksikössä sujui rauhallisesti. Yö tarjosi mahdollisuuden tutustua uusiin tiloihin ja toimintaympäristöön ilman kiirettä. Samalla kävi nopeasti selväksi, että uuden opettelu vaatii aikaa ja keskittymistä.
– Yllätti, kuinka paljon uuden opettelu vie energiaa.

Vaikka ympäristö muuttui, työn tekeminen jatkuu samana.
– Yhden yön perusteella on vielä vaikea sanoa, miten työ muuttuu, mutta uudet tilat vaikuttavat hyvin toimivilta. Työ tehdään paikasta riippumatta.

Uudet tilat tukevat synnytystyötä ja on suunniteltu vastaamaan myös perheiden tarpeisiin. Jokaisella synnyttäjällä on oma wc, mikä lisää viihtyvyyttä ja rauhaa. Samalla uusi teknologia, kuten älylääkekaapit ja hälytysjärjestelmät, vaatii alkuvaiheessa totuttelua.

Yhteinen kokemus viimeisestä ja ensimmäisestä yöstä on vahvistanut työyhteisön merkitystä muutoksen keskellä.
– Tämä on varmasti ainutkertainen tilanne koko työurallamme, ja olemme siitä ylpeitä. Hyvän työyhteisön kanssa muutto on sujunut hienosti. Onneksi tutut työkaverit säilyvät, vaikka tilat vaihtuvat.

Ahveniston sairaalan synnytysyksikön toiminta käynnistyy vaiheittain, ja arki rakentuu vähitellen. Tavoitteena on tarjota synnyttäjille ja perheille turvallinen, toimiva ja viihtyisä ympäristö.
– Toivomme, että synnyttäjät ja perheet viihtyvät uusissa tiloissa mahdollisimman hyvin.

UUTINEN / 19.03.2026

Birgittakodin toiminta muuttuu vaiheittain – tilalle yhteisöllistä asumista ikäihmisille

Hämeenlinnan Birgittakodissa tehdään tulevien kuukausien aikana muutoksia palveluihin.

Birgittakoti on aiemmin toiminut ikäihmisten ympärivuorokautisena palveluasumisen yksikkönä. Jatkossa se tarjoaa sosiaalihuoltolain mukaista yhteisöllistä asumista ikäihmisille. Yksikkö toimii syyskuun loppuun asti hybridimallilla, kunnes kaikille nykyisille asukkaille on löydetty uusi koti. Birgittakoti sijaitsee Hämeenlinnan Tuuloksessa ja sen omistaa Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö.

Hyvinvointialue etsii kaikille Birgittakodin nykyisille asukkaille uuden, heidän tarpeitaan vastaavan asuinpaikan. Asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa on asiasta käyty keskustelua ja he ovat saaneet vaikuttaa uuden asuinpaikan sijaintiin. Asukkaille on lähetetty tällä viikolla tieto vuokrasopimuksen päättymisestä. Muutot toteutetaan portaittain syyskuun loppuun mennessä sitä mukaa kuin uusi koti löytyy. Samaan aikaan Birgittakotiin muuttaa uusia asukkaita, jotka ovat saaneet paikan yhteisöllisestä asumisesta.  

Jatkossa Birgittakodin uusi nimi on TuulosHelmi. Yhteisöllisen asumisen yksikkö tarjoaa asuinpaikan 14–16 ikäihmiselle. Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välille.  

Birgittakodin muutos on osa Oma Hämeen palveluverkkouudistusta. 

Lue myös:

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille - Oma Häme 

Palveluverkkomuutokset - Oma Häme 

UUTINEN / 17.03.2026

Aluevaltuusto: mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen arviointi tehdään osana nykyisissä palveluissa, ilman erillistä yksikköä

Aluevaltuusto kokoontui tiistaina 17. maaliskuuta Hämeenlinnassa vuoden ensimmäiseen kokoukseensa.

Kokouksen alussa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen piti valtuutetuille perusteellisen infon Oma Hämeen taloustilanteesta ja palveluiden toteutumisesta viime vuonna. Naukkarinen myös esitteli hyvinvointialueen tulevaisuuden talousnäkymiä - erityisesti suhteessa valtion rahoituksen kehittymiseen ja mahdollisiin muutoksiin sekä muiden hyvinvointialueiden taloustilanteeseen ja alueiden eriytymiseen. Info on osana valtuustokokouksen tallennetta, jonka voit katsoa kokonaisuudessaan täältä.

Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalveluihin aiemmin suunniteltua arviointi- ja kuntoutusyksikköä. Yksikön perustaminen oli suunnitelmana mukana aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemissä palveluverkkopäätöksissä. Mutta nyt aluevaltuusto päätti, että asiakkaiden palvelutarpeen arviointi voidaan toteuttaa osana nykyisiä palveluja, ilman erillisen yksikön perustamista.

Arviointi voidaan tehdä rinnakkain psykiatrisen hoidon kanssa potilaan ollessa osasto- tai avohoidossa perus- tai erikoissairaanhoidossa tai Oma Hämeen omissa asumispalveluyksiköissä. Tämä turvaa asiakkaiden palvelut vähintään nykyisellä tasolla ja joissain tapauksissa jopa parantaa niitä, kun palvelutarpeen arviointi voidaan toteuttaa sujuvammin ilman erillisiä rakenteita. Erillisen arviointi- ja kuntoutusyksikön tarvetta voidaan arvioida uudelleen, jos ilmenee etteivät nykyiset palvelut ja toimintamallit vastaa asiakkaiden tarpeisiin. 

Neuvolapalvelut jalkautuvat tarvittaessa 

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi aluehallituksen päätöksen siitä, ettei jalkautuvaa neuvolamallia oteta Oma Hämeessä laajemmin käyttöön. Neuvolapalveluiden tarve ja Oma Hämeen lähipalvelumalli herättivät valtuutetuissa vilkasta keskustelua. 

Aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemän palveluverkkopäätöksen mukaan neuvolapalveluja tarjotaan jatkossa pääsääntöisesti palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä, joissa toiminta on resurssitehokasta ja turvallista. Aluehallituksen helmikuisen päätöksen mukaan tarpeenmukainen jalkautuminen on riittävä tapa turvata neuvolapalvelujen saavutettavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen kanssa sovitaan tapauskohtaisesti käynnistä, jos pääsy neuvolaan on vaikeutunut merkittävästi. Käynti voidaan tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi jalkautumalla, ilta-aikaa hyödyntäen tai moniammatillisena lisäkäyntinä. THL:n ohjeistuksen mukaiset neuvolan kotikäynnit toteutuvat jatkossa kuten tähänkin asti.

Aluevaltuusto myös päätti, että omaishoidon tuen vähimmäispalkkio nostetaan 530 euroon kuukaudessa 1.1.2026 alkaen. Korotus perustuu valtakunnalliseen linjaukseen ja palkkakertoimen tarkistukseen. 

Lisäksi aluevaltuusto merkitsi tiedoksi Ahveniston sairaalahankkeen vuoden 2025 vuosiraportin. Siihen on koottu kattavasti hankkeen eteneminen, kustannukset, hankinnat sekä riskienhallinta. Hankkeen etenemisestä on raportoitu säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle osana hankkeen ohjausta ja talouden seurantaa.

Valtuustoaloitteet käsittelyssä

Aluevaltuusto käsitteli myös valtuustoaloitteita ja merkitsi tiedoksi vuoden 2025 valtuustoaloitteita koskevan selvityksen.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jolla esitettiin vapaapalokuntien hyödyntämistä koululaisten ensiapukoulutuksissa. Hyvinvointialueen vastauksen mukaan pelastuslaitos tarjoaa jo laajasti turvallisuusviestintää ja koulutusta koululaisille, mihin sopimuspalokunnat osallistuvat jo nyt mahdollisuuksiensa mukaan. Pelastuslaitos selvittää palokuntien valmiutta lisätä kouluyhteistyötä, mutta toiminta riippuu vapaaehtoisten resursseista. 

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jolla esitettiin Assi-sairaalan käyttöönoton myötä käytöstä poistuvien sairaalalaitteiden ja kalusteiden lahjoittamista Ukrainaan. Vastauksen mukaan hyvinvointialue valmistelee lahjoituksia voimassa olevien ohjeiden mukaisesti, ja Ukraina on huomioitu mahdollisena kohteena. Lahjoitettavaa kalustoa kartoitetaan parhaillaan, ja lahjoitukset toteutetaan vaiheittain sairaalan muuton jälkeen. 

Aluevaltuuston seuraava kokous on Forssassa 21. huhtikuuta. 

Aluevaltuuston 17.3.2026 kokouksen esityslista

ARTIKKELI / 17.03.2026

Ei kannata jännittää – 12-vuotias Juho on Assin lastenosaston ensimmäinen potilas

Assin uudella lastenosastolla koettiin erityinen hetki, kun ensimmäinen potilas saapui osastolle. 12-vuotias Juho Pennanen pääsi perheensä kanssa kokemaan siirtymän vanhasta sairaalasta uusiin tiloihin.

Juho suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti.
– Ei tässä mitään ihmeellistä ole, koitan vain parantua. Siirtyminen oli vähän erikoinen – ensin olin yön vanhassa sairaalassa ja sitten vaihdettiin paikkaa.

Matkasta uudelle sairaalalle jäi myös hyvä kokemus.
– Taksikuljettaja oli tosi mukava.

Uusi ympäristö teki kuitenkin heti vaikutuksen.
– Huone on parempi ja tilavampi. Sänky on parempi ja sitä voi säätää sähköisesti, joten jalan saa helposti ylös. Näyttää ihan hyvältä, mutta seinille voisi tulla lisää tarroja tai jotain lapsille.

Muille lapsille Juho haluaa lähettää yksinkertaisen viestin:
– Ei kannata jännittää. Lääkärit ovat ammattilaisia ja osaavat hoitaa sinut. Kun tänne tulet, ole vain rauhassa ja mene eteenpäin.

Valoisa ja lämmin vastaanotto

Juhon äiti Johanna Pennanen kertoo, että perhe sai tiedon muutosta hyvissä ajoin.
– Ensiavussa kerrottiin heti, että me muutamme. Tajusimme silloin, että pääsemme kokemaan molemmat lastenosastot. Meitä on informoitu hyvin ja saatu paljon tietoa etukäteen.

Uusi osasto teki vahvan ensivaikutelman.
– Tämä on valoisa, uusi ja moderni osasto. Sisäilma tuntuu puhtaalta ja täällä on kaikki kunnossa. Oli ihanaa ottaa esimerkiksi kaukosäädin käyttöön suoraan paketista.

Perheelle kokemus on ollut poikkeuksellinen myös potilaan näkökulmasta.
– Onhan tämä ainutlaatuinen tilanne. Sänky, jossa ei ole kukaan muu vielä nukkunut. Kiinteä suihkutuoli kiinnitti heti huomiota, ja on hienoa, että myös vanhemmat on huomioitu – huoneessa on esimerkiksi mukava tuoli omaiselle.

Johanna korostaa, että lämmin kohtaaminen on kulkenut mukana koko hoitopolun ajan.
– Vanhallakin puolella ihmiset olivat hymyileviä ja ihania, ja jokainen kohtaaminen työntekijöiden kanssa on ollut lämmin. Siellä oli kuitenkin enemmän kiireen tuntua ilmassa ja pakkaamista. Täällä taas tunnelma on rauhallisempi, ja vastaanotto on ollut hymyilevää ja innostunutta.

Myös kokonaiskokemus on ollut perheelle merkityksellinen.
– Tämä on sellainen paikka, jonne on ihan kiva tulla. On tullut tunne, että olemme tervetulleita tänne. Kiitos kaikille työntekijöille – kohtaamiset ovat olleet inhimillisiä ja lämpimiä.

Rauhalliset tilat ja sujuva yhteistyö

Hoitaja Inga Ahola oli mukana lähettämässä potilasta vanhasta sairaalasta Assiin ja kohtasi hänet uudelleen iltavuorossa uudella osastolla.
– Tilanne oli jännittävä. Lähetimme potilaan vanhasta sairaalasta ja luotin kollegoihin, jotka ottivat hänet vastaan Assissa. Oli mukava tulla itse perässä iltavuoroon jatkamaan hoitoa.

Ahola työskentelee lasten varahenkilöstössä ja on tottunut työskentelemään eri yksiköissä.
– Olen käynyt tutustumassa Assiin etukäteen. Tilat ovat valoisat ja kiertoalueeni osastot ovat samassa kerroksessa lähekkäin, mikä helpottaa arkea.

Uudella osastolla korostuvat yksityisyys ja rauhallisuus.
– Huoneet ovat pääosin yhden hengen huoneita, mikä tuo potilaille ja perheille omaa rauhaa.

Myös perheiden tarpeet on huomioitu tilasuunnittelussa.
– Vanhemmille on oma tila, jossa on esimerkiksi pieni keittiö, jääkaappi ja oleskelutila. Sinne voi mennä hetkeksi hengähtämään. Lisäksi osastolle on tulossa leikkihuone, jonka sisustus on vielä kesken.

UUTINEN / 17.03.2026

Aamun ensimmäinen kohtaaminen – Assin päivystys avautui

Ahveniston uuden sairaalan, Assin, päivystyksen toiminta käynnistyi aamulla klo 8.00. Ensimmäisten joukossa ovista sisään astui Aleksi Miahki – ja samalla alkoi ensimmäinen kokemus siitä, miltä uusi päivystys näyttää ja tuntuu käytännössä.

– Parkkipaikka oli iso ja hieno, Aleksi kertoo. Saapuminen sujui muutenkin vaivattomasti, ja auton sai helposti parkkiin. Maksaminen onnistui kätevästi sovelluksen kautta ilman ylimääräistä vaivaa.

Sisäänkäynniltä opastus jatkui selkeänä.

– Se oli helppoa, opasteita oli kuin liikennemerkkejä joka puolella, Aleksi kuvailee. Reitit olivat helposti hahmotettavissa, eikä oikean paikan löytämisessä ollut epävarmuutta. Ainoa pieni haaste liittyi oveen, joka ei aluksi auennut odotetusti – tilanne, joka todennäköisesti liittyi käyttöönoton alkuvaiheeseen.

Päivystyksessä vastaanotto oli sujuvaa ja rauhallista. Paikalla oli opastajia ohjaamassa, ja ilmoittautuminen hoitui automaatilla. – Näytin kelakortin, ja kaikki oli selkeää, Aleksi kertoo.

Hän koki saaneensa hyvin tietoa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. 

– Kaikki oli tosi simppeliä. Käynti eteni sujuvasti ilman turhaa odottelua tai epäselvyyttä.

Kokonaisuus teki vaikutuksen. 

– Kaikki sujui hienosti ja kaikki näytti hienolta, Aleksi sanoo. Uusi sairaala tuntui avaralta ja selkeältä. Vertailukohta löytyi aiemmista kokemuksista, – Vanha sairaala oli vähän sellainen labyrintti, mutta täällä on isot tilat ja kaikki on selkeää.

Käyntipäivä oli Aleksille muutenkin erityinen. 

– Minulla on tänään syntymäpäivä, hän kertoo ja lisää hymyillen, että päivä sai harmillisesti yllättävän käänteen kipsin myötä. Siitä huolimatta kokemus päivystyksestä jäi vahvasti positiiviseksi. 

– Hyvä kokemus kaiken kaikkiaan, Aleksi kiteyttää.

Päivystyksen osastonhoitaja Tuija Salonsaari kertoo, että ensimmäinen aamu on sujunut odotusten mukaisesti. 

– On hienoa kuulla, että asiakkaan kokemus on ollut sujuva ja selkeä heti ensimmäisestä käynnistä alkaen. Olemme panostaneet erityisesti opastukseen, tilojen toimivuuteen ja siihen, että asiakas tietää koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ensimmäiset kokemukset antavat meille arvokasta palautetta, jonka avulla voimme kehittää toimintaa edelleen.
 

UUTINEN / 16.03.2026

Aluehallitus valitsi Palmia Oy:n ateria- ja laitoshuoltopalveluiden tuottajaksi

Aluehallitus päätti kokouksessaan 16. maaliskuuta valita Palmia Oy:n ateria-ja laitoshuoltopalveluiden palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Yhtiön tarjous arvioitiin kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

Samalla aluehallitus merkitsi tiedoksi markkinaoikeuden marraskuussa 2025 antaman päätöksen sekä korkeimman hallinto-oikeuden helmikuussa 2026 tekemän päätöksen. Näiden päätösten jälkeen ateria-ja laitoshuoltopalveluiden hankinnasta tehtiin uusi tarjousvertailu markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti. Tämän vertailun perusteella valituksi tuli Palmia.

Taustalla on joulukuussa 2024 tehty hankintapäätös, josta valitettiin markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus kumosi marraskuussa 2025 Oma Hämeen päätöksen, jolla palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille oli valittu Fodbar Oy -ryhmittymä. Markkinaoikeuden mukaan Palmia Oy:n tarjousta ei olisi saanut sulkea tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella, koska kyseistä menettelyä ei ollut kuvattu riittävän tarkasti tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Oma Häme valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta KHO päätti 18. helmikuuta 2026 äänestyksen jälkeen olla myöntämättä asiassa valituslupaa.

Fodbar on vastannut Hämeenlinnan ja Riihimäen alueiden ateria- ja laitoshuoltopalveluista väliaikaisella sopimusjärjestelyllä keväästä 2025 lähtien. Palvelujen käyttöönoton aikataulusta sovitaan erikseen Palmian kanssa ja käytännön muutoksista viestitään myöhemmin henkilöstölle ja asiakkaille.

Maksuttoman pysäköinnin kriteereistä päätös

Aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan maksuttoman pysäköinnin kriteerit Assi-sairaalan sekä Hämeenlinnan vanhan keskussairaalan alueelle. Maksullinen asiakas- ja henkilöstöpysäköinti alkoi Assissa 1. maaliskuuta. Vanhan keskussairaalan alueella pysäköinti muuttuu maksulliseksi 1. huhtikuuta alkaen. Pysäköintijärjestelyjen tavoitteena on parantaa pysäköinnin sujuvuutta ja varmistaa pysäköintipaikkojen riittävyys erityisesti sairaalan asiakkaille.

Aluehallitus päätti, että dialyysiasiakkailla on oikeus maksuttomaan pysäköintiin. Lisäksi aluehallitus päätti, että liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen omaaville asiakkaille voidaan myöntää hakemuksesta maksuton pysäköinti. Asiakasohjeet maksuttomasta pysäköinnistä päivitetään Oma Hämeen verkkosivuille myöhemmin tällä viikolla, kun käytännöistä on sovittu pysäköintioperaattorin kanssa. Pysäköinti - Oma Häme

Aluehallitus jätti pöydälle Koivikkosäätiö sr:n hallituksen jäsenten nimeämistä koskevan asian. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous pidetään 30. maaliskuuta.

Aluehallituksen 16.3.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 16.03.2026

Päivystys on ruuhkautunut – Assin päivystys avautuu 17.3.2026 klo 8.00

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä on tällä hetkellä ruuhkaa, ja odotusajat voivat olla tavallista pidempiä. Pyydämme asiakkaita hakeutumaan päivystykseen vain silloin, kun hoidon tarve on kiireellinen.

Päivystyksessä kaikkien potilaiden hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan. Potilaat hoidetaan lääketieteellisen kiireellisyysjärjestyksen mukaan, joten osa potilaista voi joutua odottamaan pidempään, vaikka olisi saapunut päivystykseen aikaisemmin.

Kiireettömissä terveysasioissa suosittelemme ottamaan yhteyttä omaan terveysasemaan tai hyödyntämään digitaalisia palveluja. Äkillisissä mutta ei hengenvaarallisissa tilanteissa voi saada hoito-ohjeita myös Päivystysavusta numerosta 116 117.

Päivystyksen toiminta siirtyy uuteen Ahveniston sairaalaan (Sairaalatie 3 A) tiistaina 17.3.2026.
Uudessa sairaalassa päivystys avautuu kello 8.00.

Nykyisen Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen (Parantolankatu 6) toiminta päättyy samana aamuna kello 7.59.

Siirtymän jälkeen kaikki päivystyspotilaat hoidetaan Assin päivystyksessä. Henkilökunta ja opasteet ohjaavat potilaita uuteen päivystykseen.

Kiitämme asiakkaita kärsivällisyydestä ruuhkatilanteessa. Teemme parhaamme, jotta jokainen potilas saa tarvitsemansa hoidon mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

UUTINEN / 16.03.2026

Kerro mielipiteesi tulevaisuuden sote-palveluista – vastaa kyselyyn Ota kantaa -verkkopalvelussa

Kanta‑Hämeen hyvinvointialue valmistelee parhaillaan palvelustrategiaa, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja kehittämistä tulevina vuosina. Palvelustrategiaa on laadittu yhdessä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa, ja nyt luonnos on lausuntokierroksella.

Haluamme kuulla luonnoksesta myös asukkaiden näkemyksiä, joita kerätään Ota kantaa -verkkopalvelussa. Vastaamalla kyselyyn voit kommentoida palvelustrategian luonnosta. Hyvinvointialueen omille toimielimille ja eri sidosryhmille on lähetetty oma lausuntopyyntö, tämä kysely on asukkaita varten.

Otakantaa.fi on oikeusministeriön ylläpitämä verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Mistä haluamme kuulla?

Kyselyssä kerätään näkemyksiä siitä,
• millainen on onnistunut palvelukokemus,
• miten hyvinvointia ja terveyttä parhaiten edistetään,
• millaista tukea ihmiset tarvitsevat omaan hyvinvointiinsa,
• miten yhteistyö sidosryhmien kanssa toimii,
• ja miten asukkaat haluavat osallistua palvelujen kehittämiseen.

Vastaa kyselyymme Ota kantaa -verkkopalvelussa – vastausaikaa on 10. huhtikuuta saakka.

Kyselyn lopussa voit jättää myös vapaamuotoisesti ajatuksiasi strategian valmistelijoille.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään palvelustrategian valmistelussa ja sen toimenpanossa. 

Pääset tutustumaan palvelustrategian luonnokseen tästä linkistä. 

UUTINEN / 12.03.2026

Assiin muuttaa 16.3.2026 useita erikoissairaanhoidon yksiköitä

16.3.2026 Assiin muuttavat yksiköt

Kirurgian osastot

Muuttopäivä: 16.3.2026.
Osaston toiminta alkaa Assissa heti muuton yhteydessä.

Sijainti: O-talon 3. kerros.

Osastolla hoidetaan kirurgisia potilaita, jotka saapuvat osastolle pääasiassa päivystyspoliklinikan tai leikkausyksikön kautta. Joissakin tilanteissa potilaat voivat tulla osastolle myös suoraan kotoa sovitulle hoitojaksolle.

Muutto ei aiheuta katkoksia osaston toimintaan, ja potilaiden hoito jatkuu suunnitellusti myös muuttopäivänä.

– Osaston toiminta käynnistyy Assissa heti muuton jälkeen. Potilaiden hoito jatkuu normaalisti myös siirtymävaiheen aikana, kertoo osastonhoitaja Kati Kaihovirta.

Muuttopäivänä osastolla voi olla tavallista enemmän toimintaa potilassiirtojen vuoksi. Mikäli mahdollista, omaisia pyydetään suunnittelemaan vierailut sunnuntaille 15.3. tai tiistaista 17.3. alkaen, jos potilaan tilanne sen sallii.

– Muuttopäivänä potilaita siirtyy uusiin tiloihin vaiheittain, emmekä pysty tarkasti arvioimaan yksittäisen potilaan siirtymisen ajankohtaa. Toivomme omaisilta ymmärrystä muuttopäivän järjestelyissä, Kaihovirta kertoo.

Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palvelut 

Muuttopäivä: 16.3.2026.

Muutto koskee seuraavia yksiköitä:

• Lasten ja nuorten poliklinikka
• Lasten neurologinen poliklinikka
• Lasten ja nuorten vuodeosasto
• Lasten päiväsairaala

Toiminnan aloituspäivä:
Polikliininen toiminta 18.3.2026
Lasten kirurgia 17.3.2026

Yksiköt sijaitsevat Assissa E-talossa ja O-talossa 4. kerroksessa.

Lasten ja nuorten poliklinikoille tullaan tavalliseen tapaan lähetteellä tai päivystyksen kautta. Vastaanottoajat ilmoitetaan potilaille normaalisti kutsukirjeellä tai sähköisesti.

Muuton vuoksi polikliinisessä toiminnassa on lyhyt katkos. Poliklinikoiden puhelin- ja viestipalveluissa on muuton vuoksi käyttökatko 13.–17.3.2026, eikä yksiköihin voida tuona aikana vastaanottaa hoidollisia puheluita tai tekstiviestejä. Puhelinpalvelu palaa normaaliin toimintaan 18.3.2026 alkaen.

Lasten kirurgian toiminnassa on muuton vuoksi katkos 17.3.2026 asti, ja polikliininen toiminta käynnistyy uusissa tiloissa 18.3.2026.

Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan edelleen myös Forssassa lasten poliklinikalla, ja lasten päivystyspotilaita hoidetaan päivystysklinikassa.

– Muutto Assiin kokoaa lasten erikoissairaanhoidon palveluja uusiin tiloihin. Muuttopäivinä toiminnassa voi olla hetkellisiä muutoksia, mutta tavoitteena on, että perheiden asiointi jatkuu mahdollisimman sujuvasti myös siirtymävaiheessa, kertoo osastonhoitaja Mari Kesälä.

ARTIKKELI / 13.03.2026

Johanna Romu valittiin Vuoden päihdesairaanhoitajaksi

Oma Hämeen Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelevä sairaanhoitaja Johanna Romu on valittu vuoden 2026 päihdesairaanhoitajaksi. Valinta julkistettiin 5. maaliskuuta Päihdelääketieteen päivillä. Romu kertoo yllättyneensä tunnustuksesta.

– Menin ihan sanattomaksi, enkä oikein osannut ensin sanoa mitään. Enkä oikein ehkä vieläkään, Romu kuvailee ensireaktiotaan.

Hän pitää valtakunnallista tunnustusta suurena luottamuksen osoituksena.

– Arvostan tunnustusta todella korkealle. On hienoa, että pitkäjänteinen työ päihdetyön kentällä huomioidaan näin merkittävällä tavalla.

Vuoden päihdelääkäri ja Vuoden päihdesairaanhoitaja -palkinnot ovat Päihdelääketieteenyhdistyksen tunnustuksia. Päihdelääketieteenyhdistys perustelee Romun valintaa hänen pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla työllään päihdehoitotyön kentällä. Hänen työssään yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen, inhimillinen kohtaaminen ja tinkimätön potilaslähtöisyys.

Romu on ollut aktiivinen myös päihdehoitotyön kehittäjänä valtakunnallisella tasolla. Hänen YAMK-opinnäytetyönsä (2024) käsitteli psykososiaalisen tuen kehittämistä opioidikorvaushoidossa asiakasnäkökulmasta. Lisäksi Romu on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijana ja osallistunut Päihdelääketieteen yhdistyksen opioidikorvaushoitosuosituksen laatimiseen vuonna 2023.

Pitkä kokemus päihdetyöstä

Johanna Romu on työskennellyt Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikössä jo yli 18 vuoden ajan. Työura päihdepalveluissa alkoi aikanaan A-klinikalta, ja vuosien varrella työ on kehittynyt integroiduksi mielenterveys- ja päihdetyöksi.

– Aina olemme hoitaneet myös mielenterveysongelmia päihdeongelmien rinnalla, mutta nykyään myös itsenäisinä haasteina, Romu kertoo.

Pitkän uran aikana työnantaja on hänen mukaansa mahdollistanut työn kehittämisen ja ammatillisen kasvun.

– Olen pystynyt kehittämään osaamistani, ja työ on pysynyt mielekkäänä läpi urani.

Romu sai tunnustusta myös aiemmin, kun hänet valittiin vuonna 2023 vuoden etelähämäläiseksi sairaanhoitajaksi.

– Molemmat tunnustukset ovat minulle hyvin merkittäviä ja isoja luottamuksen osoituksia. Niissä korostuu ihmisen kohtaaminen ja asiakkaan asialla oleminen.

Luottamuksellinen hoitosuhde keskiössä

Forssan mielenterveys- ja päihdeyksikkö tarjoaa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Työryhmään kuuluu kuusi sairaanhoitajaa, psykologi ja osastonhoitaja sekä säännöllisesti yksikössä työskentelevä päihdelääkäri ja riippuvuuspalvelujen palveluohjaaja.

– Yksikössä on hyvä yhteishenki, työntekijät puhaltavat yhteen hiileen. Työkaveria autetaan ja tuetaan raskaassa työssä, Romu kertoo.

Johanna toimii yksikössä vastuusairaanhoitajana. Työhön kuuluu muun muassa arjen hoitotyön organisointi, henkilöstön koulutuksen suunnittelu sekä opiskelijoiden ohjaus ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen.

Työssä kohdataan asiakkaita, joilla on mielenterveys-, päihde- ja muita riippuvuusongelmia. Hoito perustuu ajanvaraukseen, ja toisinaan vastaanotolle tulee myös asiakkaiden läheisiä. 

– Asiakkaan kanssa luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen on kaiken lähtökohta, painottaa Romu.

Sairaanhoitajan mukaan päihde- ja mielenterveystyöhön liittyy edelleen sitkeitä väärinkäsityksiä.

– Saatetaan ajatella, että päihde- tai mielenterveysongelma johtuu huonosta itsekurista. Todellisuudessa taustalla on usein monien tekijöiden yhdistelmä.

Hänen mukaansa päihde- ja mielenterveysongelmat koskettavat kaikkia yhteiskuntaryhmiä. Toipuminen on usein pitkä prosessi, joka etenee pienin askelin ja voi sisältää myös retkahduksia.
Romu muistuttaa, että päihdetyö on paljon muutakin kuin käytön lopettamista.

– Se on arjen tukemista, sosiaalisten suhteiden vahvistamista sekä esimerkiksi asumisen ja työn tukemista.

Onnistumiset palkitsevat

Romu kertoo viihtyneensä työssään pitkään erityisesti siksi, että työ on merkityksellistä ja asiakkaiden edistyminen palkitsee.

– Palkitsevinta työssäni on asiakkaiden kohtaaminen ja onnistuneet asiakastapaukset. Joskus asiakkaat ottavat vuosienkin jälkeen yhteyttä ja kertovat, mitä heidän elämäänsä kuuluu.

Forssan seudulla mielenterveys- ja päihdepalveluille on hänen mukaansa jatkuvaa tarvetta. 

– Toivon, että tähän työhön liittyvä stigma vähenee ja että työlle on jatkossakin riittävät resurssit, sanoo Romu.

Työhön kuuluu toisinaan myös haastavia tilanteita, esimerkiksi tilanteita, joissa asiakkaan toivoma hoito ei ole lääketieteellisesti perusteltu.

Vapaa-ajalla koripalloa ja sieniretkiä

Työn vastapainoksi Romu viettää vapaa-aikaa läheisten kanssa. Hän kuvailee elävänsä mielekästä "tätielämää" sisarensa lasten kanssa.

Koripallo on ollut hänelle tärkeä harrastus: Romu toimi 13 vuotta liigatason koripallojoukkueen joukkueenjohtajana.

– Nykyään seuraan koripalloa aktiivisesti penkkiurheilijana.

Syksyisin Romu viihtyy myös metsässä sienestämässä. Lisäksi hyvä ruoka on hänelle tärkeä harrastus – niin kotikeittiössä kuin ravintoloissa.

Vuoden päihdesairaanhoitaja -tunnustus on tärkeä arvostuksen osoitus myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tehtävälle päihde- ja mielenterveystyölle.

UUTINEN / 13.03.2026

Kokeile Aimoa ja kerro kokemuksesi!

Aimo on Oma Hämeen verkkosivuilla oleva uusi tekoälyavustaja. Se auttaa löytämään tietoa sivustolta.

Aimo ei kerää tietoa käytöstä tai käyttäjistä, vaan kehitämme sitä ainoastaan käyttäjiltä saadun palautteen avulla. Siksi asiakkaiden kokemukset ovat meille erittäin tärkeitä.
 
Voit kokeilla Aimoa omaan tahtiin kevään aikana.

Näin pääset mukaan

• Mene osoitteeseen omahame.fi
• Etsi Aimo etusivulta Palvelut-valikon alta
• Kokeile Aimoa ja kysy siltä erilaisia asioita. Kysy myös eri kielillä – Aimo vastaa samalla kielellä.
• Jätä palautetta Aimon yhteydessä olevalla lomakkeella. Kaikki palaute on meille arvokasta. Kerrothan myös, jos palvelu toimii hyvin.

Keräämme palautetta kevään aikana. Jos emme saa riittävästi palautetta käyttäjiltä, Aimon käyttöä ei valitettavasti pystytä jatkamaan syksyllä.
 
Kiitos, että autat meitä kehittämään Oma Hämeen digipalveluja.

UUTINEN / 12.03.2026

Synnytystoiminta siirtyy Assi-sairaalaan 18.3.2026

Synnytystoiminta ja raskauspäivystys siirtyvät uusiin tiloihin keskiviikkona 18.3.2026 klo 8.00.

Äitiyspoliklinikka siirtyi Assiin jo perjantaina 6.3.2026 klo 8.00. Äitiyspoliklinikalle saavutaan pääovesta E1, ja toiminta sijaitsee 4. kerroksessa ajanvarauksella. Äitiyspoliklinikan puhelinnumero on 03 629 2103.

Synnytyssali ja raskauspäivystys 18.3. alkaen

Synnyttämään ja raskauspäivystykseen saavutaan 18.3. alkaen päivystyksen ovesta K1. Synnytyssali ja raskauspäivystys sijaitsevat 4. kerroksessa.

Muuttopäivänä 18.3. toiminta järjestetään rinnakkain molemmissa sairaaloissa. Assissa synnytykset käynnistyvät klo 8.00, ja tämän jälkeen synnyttäjät ohjataan Assiin. Vanhan sairaalan tiloissa jo olevat synnyttäjät hoidetaan loppuun siellä tai siirretään päivän aikana Assiin, mikäli se on tilanteen mukaan mahdollista.

– Synnytystoiminta jatkuu keskeytyksettä muuton aikana. Siirtymä on suunniteltu huolellisesti, jotta perheet voivat tulla synnyttämään turvallisin mielin myös muuttopäivänä, kertoo apulaisosastonhoitaja Veera Karhu.

Uusissa tiloissa on huomioitu entistä paremmin synnyttäjän ja tukihenkilön tarpeet. Synnytyssalit ja potilashuoneet tarjoavat modernit ja viihtyisät puitteet perheille.

– Meille on tärkeää, että perheet kokevat olonsa turvalliseksi heti ovesta astuessaan. Uusissa tiloissa olemme voineet huomioida entistä paremmin synnyttäjän ja tukihenkilön tarpeet, Karhu sanoo.
Ennen muuttoa uusissa tiloissa järjestetään 13.3. opastetut tutustumiskierrokset muuton aikaan synnyttäville perheille. Ryhmät ovat täynnä.

Muuttopäivänä 18.3. pyydämme aina soittamaan synnytyssaliin ennen sairaalaan saapumista. Näin varmistamme sujuvan ja turvallisen ohjauksen oikeaan paikkaan. Synnytyssalin puhelinnumero on 03 629 2108.

Saapuminen ja pysäköinti

Saattoliikenne tapahtuu päivystyksen eteen. Synnyttäjä suositellaan tuomaan ensin ovelle, ja auton voi siirtää parkkihalliin tilanteen sen salliessa.

Mitä mukaan?

Mukana otettaviin tavaroihin ei tule muutoksia. Neuvolakortti on tärkeää ottaa mukaan sairaalaan.
Neuvoloita on informoitu muutosta.

Seuraa muuttoon liittyvää viestintää somekanavistamme:

Instagram: @synnyta_hameenlinnassa
Facebook: Synnytä Hämeenlinnassa

Yhteystiedot: Raskaus ja synnytys - Oma Häme

Tervetuloa uuteen Assi-sairaalaan.

Lue lisää Assi-sairaalasta

UUTINEN / 12.03.2026

Kanta-Hämeen keskussairaalaan päivystys siirtyy Assi-sairaalaan 17.3.2026

Kanta-Hämeen keskussairaalaan päivystys siirtyy uuteen Ahveniston Assi-sairaalaan tiistaina 17. maaliskuuta 2026. Uusissa tiloissa potilaita otetaan vastaan kello 8 alkaen.

Nykyisessä Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä potilaita otetaan vastaan vielä klo 7.59 asti, ja siellä hoidossa olevat potilaat hoidetaan loppuun vanhoissa tiloissa. Päivystyksen toiminta jatkuu muuton aikana keskeytyksettä.

– Päivystyksen käyttöön liittyvät perusohjeet eivät muutu muuton myötä. Kiireellisissä mutta ei hengenvaarallisissa tilanteissa otetaan edelleen yhteyttä Päivystysapuun numerossa 116117 ennen sairaalaan hakeutumista, päivystyksen osastonylilääkäri Ville Hällberg muistuttaa.

Assi-sairaalassa päivystys sijaitsee K-rakennuksessa toisessa kerroksessa. Käyntiosoite on Sairaalakatu 3 A, Hämeenlinna.

Päivystys auttaa tilanteissa, joissa sairastut äkillisesti sellaisiin oireisiin, joiden tutkiminen ja hoito eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Tällaisia oireita voivat olla esimerkiksi sydänperäiseksi tulkittava rintakipu, vaikea hengenahdistus tai äkillinen toispuolihalvaus.

Jos tilanteesi ei edellytä välitöntä päivystyshoitoa, sinut voidaan hoidontarpeen arvion perusteella ohjata esimerkiksi kotiin, omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon. Hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään kansallisia hoidontarpeen arvioinnin perusteita. Päivystyksessä ei uusita reseptejä eikä kirjoiteta sairauslomatodistuksia.

Ennen päivystykseen hakeutumista otetaan yhteyttä Päivystysapuun numerossa 116117. Päivystysapu on kiireellisen hoidon ensilinjan palvelu, josta saa puhelimessa ohjeita ja tarvittaessa arvion siitä, onko päivystykseen hakeutuminen tarpeen. Jos puhelinpalvelu on ruuhkautunut, takaisinsoitto tulee mahdollisimman pian. Hätätilanteessa tulee aina soittaa numeroon 112.

Päivystyksen toiminnassa ei ole katkosta muuton aikana. Muuttovaiheessa palveluissa voi kuitenkin esiintyä hetkellisiä viiveitä, kun toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ja henkilöstö ottaa käyttöön uuden sairaalan tilat ja toimintaympäristön.

Ahveniston Assi-sairaalan käyttöönotto etenee maaliskuussa vaiheittain, kun eri yksiköt siirtyvät uusiin tiloihin porrastetusti. Päivystyksen siirtyminen uusiin tiloihin on yksi käyttöönoton näkyvimmistä vaiheista, sillä päivystys palvelee ympärivuorokautisesti koko Kanta-Hämeen aluetta.

Yhteystiedot: Päivystykset - Oma Häme

Lue lisää Assi-sairaalasta

UUTINEN / 12.03.2026

Turvaa sikiön kehitykselle – uusi alkuraskauden verikoe käyttöön Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla on käynnistynyt yhteinen pilottihanke, jonka tavoitteena on tukea raskaana olevan hyvinvointia ja mahdollistaa sikiön kehittyminen turvallisessa ja päihteettömässä ympäristössä. Hankkeessa arvioidaan, soveltuuko uusi tavanomaista herkempi PEth-verikoe alkuraskauden alkoholikäytön rutiiniseulontamenetelmäksi. 

Herkkä PEth-verikoe (B-hsPEth) kertoo satunnaisestakin alkoholin käytöstä näytteenottoa edeltävän noin 2–4 viikon ajalta. Se on luotettavampi kuin raskauden aikaisen alkoholinkäytön itsearviointimenetelmät ja mittaa tarkasti myös matalampia veren PEth-pitoisuuksia kuin terveydenhuollossa jo käytössä oleva tavanomainen PEth-tutkimus. Tavanomaista PEth-tutkimusta käytetään muiden kuin raskaana olevien henkilöiden pitkäaikaisen, kohtuukäyttöä suuremman alkoholinkäytön osoittamiseen.

Herkkä PEth-verikoe otetaan muiden alkuraskauden verikokeiden yhteydessä keskimäärin raskausviikolla 9–12. Kanta-Hämeessä näytteiden otto alkaa maaliskuussa. Odottavia äitejä informoidaan uudesta kokeesta ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä. 

Herkän PEth-verikokeen tulokset käsitellään täysin luottamuksellisesti osana normaalia neuvolaseurantaa. Jos tulos viittaa alkoholinkäyttöön, otetaan uusi verikoe kolmen viikon kuluttua. Jos myös toinen tulos on positiivinen, tehdään tarkempi tilannekartoitus ja tarjotaan odottajalle tukea päihteettömyyteen. 

Pilottihanke toteutetaan osana Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustoimintaa, ja sen tuloksia hyödynnetään toimintamallin kehittämisessä valtakunnallisesti. 

UUTINEN / 12.03.2026

Aluehallitus käsittelee uudelleen ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa

Aluehallitus käsittelee maanantaina 16. maaliskuuta ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Esityksenä on, että palveluntuottajaksi valitaan Palmia Oy, jonka tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin. Joulukuussa 2024 tehdystä hankinnasta tehdään nyt uusi päätös valitusprosessin päätyttyä. 

Markkinaoikeus kumosi marraskuussa 2025 hyvinvointialueen hankintapäätöksen, jolla oli valittu Fodbar Oy -ryhmittymä palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Markkinaoikeus katsoi, ettei Palmia Oy:n tarjousta olisi saanut sulkea pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella, koska kyseistä menettelyä ei ollut kuvattu riittävän tarkasti tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Oma Häme valitti markkinaoikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätti helmikuussa äänestyksen jälkeen, ettei se myönnä valituslupaa asiassa. 

Hankinnasta on tehty nyt markkinaoikeuden päätöksen mukainen uusi tarjousvertailu. Jos aluehallitus päättää valita palveluntuottajaksi Palmia Oy:n, sovitaan yhtiön kanssa erikseen, millä aikataululla palvelujen haltuunotto tapahtuu.

Fodbar on vastannut Hämeenlinnan ja Riihimäen alueiden ateria- ja laitoshuoltopalveluista väliaikaisella sopimusjärjestelyllä keväästä 2025 lähtien. 

UUTINEN / 10.03.2026

Oma Häme uudistaa Hämeenlinnan neuvolapalveluja toukokuussa

Hämeenlinnan kantakaupungin neuvolapalvelut uudistuvat toukokuussa. Nykyiset neuvolat yhdistetään kahteen toimipisteeseen: Viipurintien neuvolaan ja Parantolankadun sosiaali- ja terveysasemalle (vanhan keskussairaalan päivystyksen rakennus).

Uudistuksen tavoitteena on tarjota perheille sujuvammat, tasapuolisemmat ja laadukkaammat neuvolapalvelut sekä varmistaa, että henkilöstön työmäärä pysyy kohtuullisena. Kun palvelut keskitetään kahteen toimipisteeseen, asiakkaat saavat palvelua tasaisemmin ja neuvoloiden toiminta on entistä sujuvampaa.

Asiakkaat ohjataan kahteen neuvolaan asuinpaikan mukaan

Uudistuksen jälkeen asiakkaat ohjataan neuvolaan asuinpaikan perusteella:

• moottoritien (vt3) länsi- ja lounaispuolella asuvat (Ahveniston suunta) kuuluvat jatkossa Parantolankadun sosiaali- ja terveysaseman neuvolaan
• moottoritien (vt3) itä- ja koillispuolella asuvat (keskustan suunta) kuuluvat Viipurintien neuvolaan

Tällä jaolla pyritään selkeyttämään palvelua ja varmistamaan, että neuvoloiden asiakasmäärät jakautuvat tasaisesti

Muutoksen myötä toiminta Ruununmyllyn, Ojoisten, Läntisen ja Rengon neuvoloissa päättyy toukokuussa.

Tieto omasta neuvolasta keväällä

Muutoksen yhteydessä osalla perheistä terveydenhoitaja vaihtuu. Asiakas voi toivoa tiettyä terveydenhoitajaa, ja toive toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ottaen huomioon muun muassa henkilöstön työkuorma ja palvelujen organisointi. Tietyn terveydenhoitajan valinta ei ole ehdoton lakisääteinen oikeus. 

Kaikkia hyvinvointialueen asiakkaita kohdellaan asiassa yhdenvertaisesti, mutta kaikille ei toivottua terveydenhoitajaa voida taata. Hyvinvointialue varmistaa, että jokainen perhe saa lakisääteisten oikeuksiensa mukaisen laadukkaan palvelun ja tuen.

Oma neuvola ilmoitetaan perheelle ajanvarauksen yhteydessä joko sähköisessä ajanvarauksessa tai Perhekeskuksen ensilinjan kautta tehdyssä ajanvarauksessa.

Ajankohtaiset tiedot päivitetään myös neuvoloiden ilmoitustauluille ja neuvoloiden yhteystietoihin omahame.fi -sivustolle. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut - Oma Häme

Päätös perustuu palveluverkkouudistukseen

Muutos perustuu aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemään palveluverkkopäätökseen. Muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2027.

Neuvolapalvelujen uudistuksella vastataan alueen muuttuvaan palvelutarpeeseen ja varmistetaan, että neuvola- ja perhekeskuspalvelut palvelevat perheitä mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa.

UUTINEN / 09.03.2026

Parolan terveysaseman toiminta jatkuu Hattulassa – aluehallitus päätti jatkaa sopimusta Terveystalon kanssa

Aluehallitus päätti jatkaa vuodella ostopalvelusopimusta Parolan terveysasemasta Terveystalon kanssa. Päätöksen myötä terveysaseman toiminta jatkuu Hattulassa kesäkuun 2027 loppuun saakka.

Lisäksi aluehallitus päätti äänestyksen jälkeen palauttaa Parolan terveysaseman siirtoa koskevan asian takaisin valmisteluun. Aluehallitukselle esitettiin Parolan terveysaseman toiminnan siirtämistä Hämeenlinnaan Parantolan sosiaali- ja terveysasemalle 1.7.2027 mennessä. Jos aluehallitus olisi puoltanut siirtoa, olisi asia edennyt aluevaltuustoon.

Maanantain kokouksessa Johanna Häggman (kesk.) esitti, että aluevaltuustolle esitettäisiin Parolan terveysaseman toiminnan jatkumista hyvinvointialueen omana tuotantona 1.7.2027 alkaen. Helena Lehkonen (kok.) puolestaan esitti, että asia palautetaan takaisin valmisteluun ja Parolan palvelupisteen jatkosta päätetään vasta vuoden 2027 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Aluehallitus päätti palauttaa asian valmisteltavaksi äänin 10-3. Hattulan palvelupisteen jatko ratkaistaan osana vuoden 2027 talousarviokäsittelyä. Vuoden 2026 aikana tehdään perusterveydenhuollon palvelupisteiden tuotantotapa-analyysi. Mahdollisesta siirrosta päättää aluevaltuusto, jolle asia tulee käsiteltäväksi tämän vuoden lopulla.

Koska Parolan terveysaseman toiminnan siirto palautui valmisteluun, oli aluehallituksen mahdollista päättää Terveystalon sopimuksen jatko-option käytöstä jo nyt. Sopimus jatkuu 30.6.2027 saakka.

Parolan terveysaseman palveluja Hattulassa on tuottanut Terveystalo vuodesta 2020 alkaen. Nykyinen sopimus alkoi syksyllä 2024 ja kattaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut sekä niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mielenterveyspalvelut, ehkäisevän päihdetyön palvelut, fysioterapiapalvelut sekä terveysneuvonnan ja terveystarkastukset.

Maanantaina koolla ollut aluehallitus myös hyväksyi hyvinvointialueen tekoälypolitiikan. Se määrittää yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä vastuut tekoälyn käytölle hyvinvointialueella.

Aluehallitus jätti pöydälle Koivikkosäätiö sr:n hallituksen jäsenten nimeämistä koskevan asian. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 16. maaliskuuta.

Aluehallituksen 9.3.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 09.03.2026

Oma Häme lisää matalan kynnyksen keskusteluapua perheille ja aikuisille

Oma Häme lisää matalan kynnyksen keskustelu- ja ohjausapua lapsiperheille ja aikuisille. Perhe- ja sosiaalipalvelujen pika-ajoilla asiakkaat voivat keskustella ammattilaisen kanssa arjen huolista ja saada nopeasti neuvoja tilanteeseensa.

Pika-ajat ovat kertaluonteisia keskusteluaikoja, jotka on tarkoitettu tilanteisiin, joissa huoli tai pulma voi ratketa lyhyellä neuvonnalla ja ohjauksella. Palvelu on tarkoitettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille. Tapaamiset hoidetaan etäyhteydellä videovastaanottona tai puhelimitse.

Perhekeskuspalveluista on jo aiemmin voinut varata kertaluonteisen pika-ajan lapsiperheen pulmiin. Palvelu jatkuu edelleen, samoin kouluterveydenhoitajan ja Arjen kesyttämön pika-ajat. 

Arjen kesyttämöstä vanhemmat saavat ammattilaisen ohjausta erilaisiin kasvatuskysymyksiin ja konkreettisia materiaaleja ja ratkaisukeinoja lapsiperheen arjen haasteisiin. Kesyttämössä vieraillaan paikan päällä, sen pika-aikoja ei tarjota etänä.

Uusia pika-aikoja isille ja aikuisille

Maaliskuussa palveluvalikoimaa laajennetaan uusilla pika-ajoilla.

Isyyden tuen pika-ajalla voi keskustella esimerkiksi isyyteen liittyvistä kysymyksistä, arjen haasteista tai siitä, mistä perhe voi saada apua. Keskustelu käydään luottamuksellisesti samaa sukupuolta olevan ammattilaisen kanssa.

Aikuisten pika-ajoilla voi keskustella esimerkiksi raha-asioista, arjen hallinnasta tai asumiseen liittyvistä huolista. Keskustelu käydään sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa, joka auttaa hahmottamaan tilannetta ja löytämään seuraavan askeleen.

Pika-ajat ovat maksutonta keskusteluapua, eivätkä ne käynnistä asiakkuutta hyvinvointialueen palveluissa. Tapaamisista ei myöskään tehdä kirjauksia asiakas- tai potilastietojärjestelmiin.

Uusi ajanvarauskalenteri käyttöön

Perhe- ja sosiaalipalvelujen pika-aikojen ajanvaraus siirtyy maaliskuussa uuteen ajanvarauskalenteriin. Uusi ajanvarauskalenteri on julkaistu Oma Hämeen verkkosivuilla. Samalla avautuvat varattavaksi pika-ajat 16. maaliskuuta alkaen.

Nykyinen ajanvarauskalenteri poistuu käytöstä 15.3.2026. Jos asiakas on kuitenkin varannut ajan vanhan ajanvarauskalenterin kautta 16.3. jälkeen, varaus on edelleen voimassa eikä sitä tarvitse tehdä uudelleen.

Lue lisää: Pika-ajat keskustelutukeen

ARTIKKELI / 09.03.2026

Aivojesi parhaaksi – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia FINGER-mallin avulla

Aivoviikko muistuttaa meitä joka vuosi yhdestä tärkeimmästä voimavarastamme: aivoistamme. Aivoterveys ei ole jotain, joka vain “on tai ei ole”– siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi ihan tavallisilla arjen valinnoilla. Tutkimusten mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai siirrettävissä myöhemmäksi, kun hyödynnetään tutkitusti toimivia elintapamuutoksia. 

Yksi vaikuttavimmista ja tunnetuimmista tutkimusnäytön lähteistä on suomalainen läpimurto: FINGER-tutkimus. 

FINGER – suomalainen menestystarina, joka mullisti käsityksen aivoterveydestä 

FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolinen elintapaohjelma voi parantaa ikääntyneiden muistia ja ajattelutoimintoja sekä ehkäistä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Vaikutukset olivat laaja-alaisia ja näkyivät myös niillä, joilla oli perinnöllinen tai muu kohonnut riski muistisairauteen. 

Mistä FINGER-mallissa on kyse?

Sen ytimessä on viisi keskeistä osa-aluetta: 

• Terveellinen ravitsemus 
• Säännöllinen ja nousujohteinen liikunta 
• Muistiharjoittelu ja muu kognitiivinen aktivointi 
• Sosiaalinen aktiivisuus 
• Sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöiden hallinta 

Täältä voi lukea lisää FINGER tutkimushankkeesta: FINGER-tutkimushanke - THL

Nämä tutkitut ja toimivat elementit yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee aivojen hyvinvointia läpi elämän. 

Aivoviikolla on lupa innostua – tee pieni aivoterveysteko joka päivä 

Aivoviikko tarjoaa täydellisen hetken pysähtyä ja pohtia omia arjen tapoja. Pienet teot ovat usein kaikkein voimakkaimpia: lyhyt kävelylenkki, ystävälle soittaminen, uuden reseptin kokeileminen tai muutama minuutti aivojumppaa, vaikka jonkin pelin muodossa, voivat olla juuri se kipinä, joka vie kohti parempaa aivoterveyttä.  

Muista myös tuttu periaate: kun aivot voivat hyvin, voi sydänkin hyvin. Aivo- ja sydänterveyttä tukevat valinnat kulkevat käsi kädessä, ja jokainen pieni teko on sijoitus tulevaisuuden hyvinvointiin. 

Kannustamme jokaista tekemään Aivoviikolla ainakin yhden pienen muutoksen – sellaisen, joka tuntuu itselle mielekkäältä. Kun yhden askeleen ottaa tänään, seuraava askel on jo helpompi.  

Aivoterveys kuuluu kaikille – ja sitä edistetään jo alueellisesti 

Aivoterveyteen panostaminen ei vaadi radikaaleja muutoksia. Usein jo pienet, toistuvat teot arjessa riittävät: kävelylenkki, terveellinen välipala, sosiaalinen tapaaminen vaikka ystävän kanssa, uuden oppiminen tai verenpaineen seuraaminen. Myös säännöllisistä kontrolleista huolehtiminen on tärkeää, jos sellaisia on määritelty terveydenhuollosta. Aivot muokkautuvat koko elämän ajan – koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. 

Alueellamme aivoterveyden edistäminen näkyy myös käytännön tekemisenä: 

Meillä on Kanta-Hämeen alueella nyt muutama aivotreeniohjaaja ja Muistijälki-hankkeemme aikana toivomme saavamme kouluttajia lisää alueelle, jotta arjen toiminta eri yksiköissä monipuolistuu ja vahvistuu entisestään. 

Janakkalan Arjen aarteet -ryhmä tuli juuri päätökseensä, ja sieltä moni osallistuja löysi omia pieniä, mutta merkittäviä muutoksia arkeensa – sellaisia, joilla on aivoterveyttä edistävä vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen pilotit ovat edenneet Tammelaan ja siirtyvät seuraavaksi Forssaan, missä aivoterveyttä tukevia toimintamalleja kehitetään edelleen paikallisiin tarpeisiin. 

Kaikki tämä vahvistaa yhteistä tavoitetta: tarjota mahdollisuuksia oivalluksiin, oppimiseen ja hyvinvointia tukeviin muutoksiin aivan tavallisessa arjessa. 

Haluatko vahvistaa omaa aivoterveyttäsi? Tutustu FINGER ABC -koulutukseen, joka on nyt saatavilla suomeksi! 

Ota seuraava askel kohti parempaa aivoterveyttä ja kokeile maksutonta FINGER ABC -verkkokoulutusta! Koulutus perustuu tutkimusnäyttöön ja tarjoaa: 

• Selkeät ja käytännölliset ohjeet muistisairauksien ennaltaehkäisyyn 
• Tietoa elintapojen vaikutuksesta aivoterveyteen 
• Konkreettisia arjen vinkkejä muisti ja ajattelutoimintojen tukemiseen 
• Käytännön harjoituksia FINGER mallin osa-alueiden toteuttamiseen 

Siirry FINGER ABC koulutukseen tästä: FINGER abc (Finnish version)

Koulutus sopii kaikille – olipa riskitasosi pieni tai suuri. Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus. Aloita jo tänään! 

Leena Onttonen 
Projektiasiantuntija  
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM) 

UUTINEN / 12.03.2026

Sydänsairaalan toiminta siirtyy vaiheittain Assiin maaliskuussa

Kanta-Hämeen Sydänsairaalan toiminta siirtyy vaiheittain uuteen Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026. Muutto koskee sydänpoliklinikkaa, toimenpidesalia ja seurantayksikköä sekä sydänosasto 3C:tä.
Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta muuttavat Assiin torstaina 12.3.2026, ja toiminta käynnistyy yksiköissä 18.3.2026.

Sijainti Assissa

Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta sijaitsevat Assissa K-talossa, 3. kerroksessa.
Sydänosasto 3C sijaitsee Assissa O-talon 3. kerroksessa, C-siivessä (Sairaalakatu 1–3).

Muuton aikaiset järjestelyt

Muuton vuoksi kiireettömässä poliklinikka- ja salitoiminnassa on katkos 12.–17.3.2026.
Tänä aikana päivystykselliset sydäntoimenpiteet tehdään väliaikaisesti Tampereen Sydänsairaalassa.

Miten asiakkaaksi tullaan

Sydänsairaalan palveluihin tullaan lähetteellä. Lähetteen käsittelyn jälkeen potilaalle annetaan aika sydänsairaalaan sähköisen määräyksen perusteella.

Hoito jatkuu uusissa tiloissa

– Kanta-Hämeen sydänpotilaiden erikoissairaanhoito jatkuu Assissa vastaavilla palveluilla kuin ennenkin. Haluamme toimia jatkossakin Sydänsairaalan strategian mukaisesti ja olla valituin, vaikuttavin ja vastuullisin sydänpotilaan hoitopaikka, sanoo toiminto- ja palvelupäällikkö Satu Eerola.

UUTINEN / 06.03.2026

Assi-sairaalan käyttöönotto jatkuu – useita yksiköitä muuttaa 9.–15.3.2026

Ahveniston sairaalan vaiheittainen käyttöönotto etenee maaliskuun toisella viikolla.
9.–15.3.2026 aikana useita tutkimus-, toimenpide- ja erikoissairaanhoidon yksiköitä siirtyy uusiin tiloihin.

Muutot toteutetaan hallitusti yksikkö kerrallaan. Osassa palveluista on lyhyitä sulkuja tai muutoksia puhelinpalveluissa muuton aikana.

9.3.2026 muuttavat yksiköt

Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys

Toiminta käynnistyy Assissa: 9.3.2026

3.3.2026 asti
Suun terveydenhuollon päivystys toimii Kanta-Hämeen keskussairaalassa
Parantolankatu 6, 13530 Hämeenlinna

4.–8.3.2026
Suun terveydenhuollon päivystys järjestetään Jukolan hammashoitolassa
Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna
Sisäänkäynti klo 15–21 ovikelloa soittamalla.

9.3.2026 alkaen
Suun terveydenhuollon päivystys siirtyy ASSI-sairaalaan
Sairaalakatu 3B (pääovet)
Sairaalakatu 3A (Ensiavun sisäänkäynti pääovien ollessa suljettu)

Suun terveydenhuollon päivystys palvelee arki-iltaisin klo 15–21 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8–21. Päivystykseen tulee aina varata aika puhelimitse.

Suun terveydenhuollon päivystys sijaitsee Assissa pääsisäänkäynnin kautta (Sairaalakatu 3B). Pääovien ollessa suljettuna sisäänkäynti tapahtuu ensiavun ovesta (Sairaalakatu 3A).

Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksen toimipiste siirtyy ASSI-sairaalaan 9.3.2026 - Oma Häme

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kiireellinen hammashoito ja päivystys - Oma Häme

Leikkaus- ja anestesiayksikkö

Ensimmäinen muuttopäivä on 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa porrastetusti 16.3. alkaen.
Ensimmäiset elektiiviset leikkaukset tehdään Assissa 18.3.

Sijainti: K-talo, 4. kerros.

Elektiivistä toimintaa supistetaan muuton ajaksi, mutta päivystystoiminnassa ei ole katkosta.

Siirtymävaiheen aikana, viikoilla 11 ja 12, toimintaa on vielä vanhassa sairaalassa 18.3. asti. Muutto etenee vaiheittain, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa hallitusti.

Elektiivistä toimintaa supistetaan muuton ajaksi. Päivystystoimintaan ei tule katkosta missään vaiheessa, vaan se jatkuu keskeytyksettä muuton aikana.

– Muutto toteutetaan vaiheittain, jotta potilaiden hoito voidaan turvata koko siirtymän ajan. Vaikka toiminta jakautuu hetkellisesti kahteen rakennukseen, potilasturvallisuus ja hoidon laatu säilyvät ennallaan, sanoo sairaanhoitaja Elina Laitinen.

Suunniteltuun leikkaukseen tulevat potilaat saavat etukäteen ohjeet saapumisesta sekä leikkaukseen valmistautumisesta. Leikkausaika ilmoitetaan erillisellä kutsulla tekstiviestillä.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Leikkaus- ja anestesiapalvelut - Oma Häme

Laboratorio (Fimlab)

Muuttopäivä 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 11.3.2026.

Sijainti: E-talo, 2. kerros.

Kanta-Hämeen keskussairaalan poliklinikkalaboratorio on avoinna viimeistä päivää 6.3.2026.

Laboratorion muuton aikana 9.–10.3. vanhoissa tiloissa palvellaan ainoastaan päivystyspotilaita. Kiireettömät asioinnit ohjataan näinä päivinä Fimlabin muihin avoinna oleviin palvelupisteisiin.

Uudessa laboratoriossa on useita asiointia helpottavia ratkaisuja, kuten Nopsa-pikaverinäytteenotto sekä näyteastioiden nouto- ja palautusautomaatti.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Laboratoriopalvelut - Oma Häme

Kuntoutuspalvelut (kuntoutus / kuntoutusohjaus)

Muuttopäivä 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy 11.3.2026 (50 %) ja 16.3.2026 (100 %).

Sijainti: E-talo, 4. kerros.

Palveluun tullaan palvelupyynnöllä tai ottamalla yhteyttä takaisinsoittopalveluun.

– Toiminta jatkuu Assissa sisällöllisesti ennallaan. Muutto vaikuttaa ainoastaan sijaintiin, kertoo hengityssairaiden kuntoutusohjaaja Teija Ahonen.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kuntoutusohjaus - Oma Häme

Fysiatrian poliklinikka sekä fysio- ja toimintaterapia

Muuttopäivä: 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy: 10.3.2026.

Muuttopäivänä 9.3.2026 palveluissa on katkos, joka koskee kiireellisiä porrastesti- ja käsikirurgialähetteitä.

Sijainti Asissa:
Fysiatrian poliklinikan lääkärivastaanotot sijaitsevat E-talossa, 2. kerroksessa.
Fysio- ja toimintaterapia sijaitsevat E-talossa, 4. kerroksessa.

– Fysiatria sekä fysio- ja toimintaterapia tukevat potilaan toimintakykyä ja kuntoutumista. Assin uusissa tiloissa pystymme toteuttamaan tutkimuksia ja kuntoutusta sujuvasti saman kokonaisuuden sisällä, kertoo fysiatrian yksikön muuttovastaava, fysioterapeutti Milla Lusa-Mäenpää.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Fysioterapia - Oma Häme

Kuvantaminen

Muuttopäivät:
Elektiivinen kuvantaminen  9.3.2026.
Päivystyskuvantaminen 17.3.2026.

Sijainti: K-talo 1. ja 2. kerroksessa.

Kuvantamispalveluja tuotetaan Assin lisäksi myös Riihimäellä ja Forssassa virka-aikana.

Kuvantamisen kokonaistoimintaan ei tule katkoksia muuton aikana.
Maaliskuussa yksittäisissä tutkimuslaitteissa voi kuitenkin olla tilapäisiä sulkuja käyttöönottoon liittyvien järjestelyjen vuoksi.

– Uusien kuvantamislaitteiden käyttöönotto on iso muutos ja voi alkuvaiheessa aiheuttaa pieniä viiveitä toiminnassa. Tavoitteena on kuitenkin varmistaa, että tutkimukset voidaan tehdä uusissa tiloissa mahdollisimman sujuvasti, kertoo röntgenhoitaja Päivi Koukkari.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kuvantaminen - Oma Häme

Kirurgian poliklinikka

Muuttopäivä: 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa: 11.3.2026.

Kirurgian poliklinikka: E-talo ja K-talo, 3. kerros.
Polikliinisen kirurgian yksikkö: K-talo, 3. kerros.

Muuton aikana toiminnassa ei ole katkoksia.
Radiologisia tutkimuksia, kuten röntgen-, TT- ja magneettikuvauksia, tehdään Assin lisäksi edelleen myös Riihimäellä ja Forssassa.

– Muutto tuo kirurgian poliklinikan palvelut uusiin tiloihin, mutta potilaiden asiointitapa säilyy pääosin ennallaan. Ilmoittautumisautomaatin tulosteen tiedot auttaa asiakkaita löytämään oikeaan vastaanottopisteeseen, kertoo muuttovastaava Merita Salminen.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kirurgia - Oma Häme

Kliinisen neurofysiologian yksikkö

Muuttopäivä 9.3.2026.
Toiminta käynnistyy vaiheittain 12.3. alkaen.

Lähes kaikki ajanvaraustutkimukset ovat tauolla 3.–11.3.2026 muuton vuoksi. EEG- ja suppeat yöpolygrafiatutkimukset käynnistyvät 12.3., ja ENMG-tutkimukset alkavat 16.3.
Muuton aikana, viikoilla 11 ja 12, tehdään tarvittaessa päivystystutkimuksia myös vanhan sairaalan eri osastoilla ja yksiköissä.

Sijainti: K-talo, 2. kerros.

– Uusien tilojen ja laitteiden käyttöönotto toteutetaan hallitusti. Toiminta käynnistyy vaiheittain ja tutkimusmääriä lisätään kevään aikana, kertoo osastonhoitaja Susanna Harviainen.

Kliinisen neurofysiologian tutkimuksiin tullaan erikoissairaanhoidon lähetteellä. Rannekanavan (canalis carpi) tutkimukseen voidaan tulla myös perusterveydenhuollon lähetteellä. Hoitava yksikkö varaa tutkimusajan, tai perusterveydenhuollon potilas voi olla yhteydessä ensilinjaan ajan sopimiseksi.

– Potilaiden tutkimukset järjestetään muutosta huolimatta suunnitellusti, ja kiireelliset tutkimukset toteutetaan myös siirtymävaiheessa, sanoo ylilääkäri Matti Hiltunen.

10.3.2026 muuttavat yksiköt

Tähystysyksikkö – Viipurintie

Muuttopäivä 10.3.2026. 
Toiminta käynnistyy 13.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Muuttopäivänä 12.3. yksikkö on suljettu.

Riihimäellä tähystystoiminta jatkuu arkipäivisin entiseen tapaan.

– Muutolla varmistamme, että tähystystoiminta käynnistyy sujuvasti uusissa tiloissa. Potilaiden tutkimus- ja hoitokäytännöt säilyvät ennallaan, sanoo sairaanhoitaja Anita Tyvijärvi.

Tähystysyksikköön tullaan lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Ajanvaraus tapahtuu lähetteen perusteella.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Tähystykset - Oma Häme

Kuntoutusosasto

Muuttopäivä 10.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 10.3.2026.

Sijainti: E-talo, 4. kerros.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kuntoutus - Oma Häme

Janakkalan sairaalan osasto

Muuttopäivä 10.3.2026.
Toiminta käynnistyy heti samana päivänä.

Sijainti: O-talo, 5. kerros

Vierailuja toivotaan vältettävän muuttopäivänä Janakkalan sairaalassa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Osastohoito - Oma Häme

11.3.2026 muuttavat yksiköt

Ortopedian poliklinikka, murtumapoliklinikka ja kipsaustoiminta

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 11.3.2026.

SIjainti: E-talo, 2. kerros.

Radiologisia tutkimuksia tehdään Assin lisäksi myös Riihimäellä ja Forssassa.

12.3.2026 muuttavat yksiköt

Silmäyksikkö (Silmäkeskus Assissa)

Muuttopäivä 12.3.2026.
Toiminta käynnistyy 13.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Muuttopäivänä 12.3. yksikkö on suljettu.

Silmäyksikkö ottaa päivystyspotilaita vastaan keskiviikkona 11.3. klo 12.00 asti ja seuraavan kerran perjantaina 13.3. klo 8.00 alkaen. Tänä väliaikana päivystyspotilaat hoidetaan vanhan sairaalan päivystyksessä tai tarvittaessa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS).

– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta toiminta voidaan käynnistää uusissa tiloissa sujuvasti heti seuraavana päivänä. Potilaiden hoito jatkuu Assissa normaalisti 13.3. alkaen, sanoo apulaisosastonhoitaja Marjaana Tegelberg.

Silmätautien poliklinikalle ohjaudutaan silmätautien erikoislääkärin tai lääkärin lähetteellä. Kun lähete on käsitelty ja sen kiireellisyys arvioitu silmäyksikössä, potilaalle lähetetään ajanvarausilmoitus.

Silmäyksikössä hoidetaan virka-aikana myös päivystyslähetteellä tulevat silmäpotilaat sekä ilman lähetettä vakavat silmävammat ja tietyt tulehduspotilaat. Virka-ajan ulkopuolella päivystykselliset silmäpotilaat hoidetaan sairaalan päivystyspoliklinikalla.

Jo hoidon piirissä olevien asiakkaiden hoito jatkuu suunnitellusti, eikä heidän tarvitse hakea uutta lähetettä muuton vuoksi.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Silmätaudit - Oma Häme

Dialyysi

Muuttopäivä 12.3.2026.
Toiminta käynnistyy 13.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Yksikkö on suljettu muuttopäivänä 12.3., mutta puhelimitse tavoitettavissa muuton aikana klo 7.30-16 (20). Akuuteissa tilanteissa potilaita ohjataan ottamaan yhteyttä päivystysyksikköön.

Muutosta johtuvat poikkeavat hoitovuorot on suunniteltu yksikön toimesta kokonaisuus huomioiden, ja niistä on tiedotettu potilaille etukäteen. Dialyysin puhelinnumerot säilyvät ennallaan.

– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta potilaiden hoidot jatkuvat turvallisesti myös siirtymän aikana. Hoitovuorot on järjestelty niin, että kokonaisuus toimii mahdollisimman sujuvasti, kertovat osastonhoitaja Jenna Järvinen ja sairaanhoitaja Eveliina Puhakka.

Dialyysiin tullaan nefrologin lähetteellä.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Dialyysi ja munuaistaudit - Oma Häme

Munuaispoliklinikka

Muuttopäivä 12.3.2026.
Toiminta käynnistyy 16.3.2026.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

Vastaanotot ja hoitajan takaisinsoitto suljettu 9.–15.3.

Ajanvarausasioissa sihteeri on tavoitettavissa 9.–11.3. Ajanvarauspuheluiden takaisinsoitossa on sulku 12.–13.3.2026.

Munuaispoliklinikalle tullaan lähetteellä, ja yksikkö lähettää vastaanottoajat hoitosuunnitelman mukaisesti. Ajanvarausmuutokset hoidetaan puhelimitse takaisinsoittonumeron kautta.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Dialyysi ja munuaistaudit - Oma Häme

Erikoissairaanhoidon tähystysyksikkö

Muuttopäivä 12.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 16.3.2026.

Tähystysyksikkö sijaitsee Assissa K-talossa, 3. kerroksessa.

Erikoissairaanhoidon tähystysyksikkö muuttaa torstaina 12.3.2026, ja toiminta käynnistyy Assissa maanantaina 16.3.2026.

Sijainti K-talo, 3. kerros.

Tähystystutkimuksia tehdään Assin lisäksi edelleen myös Riihimäen tähystysyksikössä (Kontiontie 77, Riihimäki).

Muuton aikana toiminnassa ei ole katkoksia.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Tähystykset - Oma Häme

13.3.2026 muuttavat yksiköt

Päiväsairaala Hämeenlinna

Muuttopäivä 13.3.2026.
Toiminta käynnistyy 17.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros

12.–16.3. lääkehoidoissa, tutkimuksissa ja toimenpiteissä on suunniteltu sulku.

– Muutto voi aiheuttaa hetkellisesti ruuhkaa Hämeenlinnan palveluissa, mutta potilailla on mahdollisuus asioida myös Forssan ja Riihimäen päiväsairaaloissa, kertoo sairaanhoitaja Laura Saarinen.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Päiväsairaala - Oma Häme

ECT-poliklinikka

Muuttopäivä 13.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 23.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Poliklinikalle saapuessa ilmoittaudutaan itseilmoittautumisautomaatilla, joka ohjaa oikeaan odotustilaan (nro 43). Hoitaja hakee potilaan odotustilasta toimenpiteeseen.

Huomioithan, että nivelalueen aulasta pääsee odotustiloihin klo 7.30 alkaen.

– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta toiminta voidaan käynnistää uusissa tiloissa turvallisesti ja suunnitellusti. Potilaiden hoito jatkuu Assissa aikataulun mukaisesti 23.3. alkaen, kertoo sairaanhoitaja Olli Karlsson.

ECT-poliklinikan puhelinnumero on 040 638 0311.
Puhelinpalvelu on avoinna ma–to klo 7–14 ja pe klo 7–13.

Yleistä asioinnista

Potilaita pyydetään tarkistamaan oma kutsukirjeensä, jossa on merkitty vastaanottopaikka ja tarkemmat ohjeet. Vastaanotolle tullessaan asiakkaat ilmoittautuvat itseilmoittautumisautomaatilla tai palveluneuvontaan.

Assi ei ole vielä avoinna yleisölle tutustumiskäynteihin. Vastaanottopäivänä kannattaa varata riittävästi aikaa perille löytämiseen. Pysäköinti Assissa on maksullista.

UUTINEN / 06.03.2026

Assi-sairaalan käyttöönotto etenee sujuvasti – muutot edenneet aikataulua nopeammin

Ahveniston Assi-sairaalan käyttöönotto etenee suunnitellusti ja hyvässä yhteistyössä eri yksiköiden välillä. Toisen muuttoviikon aikana useita erikoissairaanhoidon yksiköitä on siirtynyt uusiin tiloihin, ja muutot ovat sujuneet erittäin hyvin.

Osassa muuttopäivistä muutot ovat valmistuneet jopa ennakoitua nopeammin. Tämä on mahdollistanut sen, että seuraavan päivän yksiköiden varustemuuttoja on voitu aloittaa jo etukäteen.
– Muuttojen sujuvuus kertoo siitä, kuinka huolellisesti yksiköt ovat valmistautuneet tähän vaiheeseen. Kun valmistelut on tehty hyvin, itse muuttopäivä etenee rauhallisesti ja hallitusti, kertoo muuttokoordinaattori Nina Vesterinen.

Assin käyttöönotto toteutetaan vaiheittain maaliskuun aikana. Muuttojen aikana keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että potilaiden hoito jatkuu keskeytyksettä.

– On hienoa nähdä, miten eri yksiköt ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen. Muutto on suuri logistinen kokonaisuus, mutta hyvä yhteistyö ja ennakointi näkyvät nyt konkreettisesti onnistuneina muuttopäivinä, sanoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Myös viestinnän näkökulmasta muuttojen eteneminen on ollut rohkaisevaa.

– Muuttojen onnistuminen kertoo vahvasta yhteistyöstä koko organisaatiossa. Kun tieto kulkee ja valmistautuminen on tehty huolella, suuri kokonaisuus pysyy hallittuna ja potilaiden palvelut turvataan koko siirtymän ajan, toteaa viestintäpäällikkö Elina Savolainen.

Assi-sairaalan käyttöönotto jatkuu vaiheittain maaliskuun aikana, ja uusia yksiköitä siirtyy tiloihin viikoittain.
 

ARTIKKELI / 06.03.2026

Psykiatrian muutto Assi-sairaalaan – suuri askel kohti modernia hoitoa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen psykiatrian palvelut ovat siirtyneet uuteen Assi-sairaalaan Ahvenistolle. Muutto on merkittävä virstanpylväs psykiatrian toiminnalle ja samalla tärkeä askel koko erikoissairaanhoidon kehityksessä.

Uudessa sairaalassa psykiatria toimii tiiviinä osana muuta erikoissairaanhoitoa. Aiemman erillisen sijainnin sijaan psykiatrian palvelut sijoittuvat nyt samaan sairaalakokonaisuuteen muiden erikoisalojen kanssa.

– Psykiatria ei ole enää erillinen sivurakennus, vaan olemme osa samaa erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuutta. Uudet tilat mahdollistavat myös modernimmat toimintatavat ja tukevat potilaiden hoitoa aivan eri tavalla kuin aiemmin, kertoo osastonhoitaja Petra
 Vuorinen.

Muuttoa valmisteltiin vuoden ajan

Psykiatrian muuttoa uuteen sairaalaan alettiin valmistella keväällä 2025. Muuton suunnitteluun osallistuivat psykiatrian muuttovastaavat sekä lähijohtajat, jotka tapasivat säännöllisesti lähes vuoden ajan.

Muutossa keskeistä oli potilaiden hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Poliklinikat olivat muuton aikana valmiudessa tukemaan vuodeosastoja potilashoidossa ja potilassiirroissa.

Muuton koordinoinnissa keskeisessä roolissa oli suunnitteluasiantuntija Nina Vesterinen, joka ohjasi ja tuki muuton valmistelua yhdessä yksiköiden kanssa.

– Muutto on ollut paljon yhteistä suunnittelua, koordinointia ja jatkuvaa vuoropuhelua yksiköiden välillä. Kun valmisteluun käytettiin aikaa ja ihmiset pääsivät osallistumaan suunnitteluun, muuttopäivä sujui rauhallisesti ja hyvässä hengessä, kertoo osastonhoitaja Minka  Virta.

Psykiatrian palvelut saman katon alle

Assi-sairaalaan siirtyvät psykiatrian vuodeosastot, psykiatrian poliklinikka, tehostettu avohoito, ECT-yksikkö, nuorisopsykiatrian poliklinikka Jopo, nuorisopsykiatrian osasto sekä lastenpsykiatrian poliklinikka.

Psykiatrian toiminnot sijoittuvat pääosin osastotaloon ja elektiiviseen taloon. ECT-yksikkö toimii kuuman sairaalan puolella. Psykiatrian vuodeosastot sekä nuorisopsykiatrian poliklinikka sijaitsevat osastotalossa, kun taas psykiatrian ja lastenpsykiatrian poliklinikat toimivat elektiivisessä talossa samoissa tiloissa somaattisten erikoisalojen kanssa.

Uudet tilat tukevat potilaiden toipumista

Psykiatrisessa hoidossa hoitoympäristöllä on suuri merkitys. Assissa tilat on suunniteltu tukemaan potilaiden toipumista, turvallisuuden tunnetta ja rauhallista hoitoilmapiiriä.

Vuodeosastoilla on pääosin yhden hengen potilashuoneet omilla kylpyhuoneilla, mikä lisää potilaiden yksityisyyttä ja rauhaa. Jokaiselta vuodeosastolta on myös pääsy suljetulle ulkoilupihalle. Psykiatrialla on lisäksi omat tilat turvasolulle, jota käytetään psykiatrisessa tehohoidossa.

Poliklinikoilla käytössä ovat yhteiskäyttöiset vastaanottohuoneet sekä yhteiset tiimi- ja taukotilat somaattisten erikoisalojen kanssa. Lisäksi psykiatrian käytössä on muun muassa kuntosali, liikuntatila, sauna ja aistihuone.

– Yhden hengen potilashuoneet ja rauhallinen ympäristö lisäävät turvallisuuden tunnetta sekä potilaille että henkilökunnalle. Myös mahdollisuus ulkoiluun ja tilojen viihtyisyys tukevat potilaiden toipumista, kertoo osastonhoitaja Mikko Paimela.

Potilaan näkökulmasta rauhallisempi hoitoympäristö

Potilaan näkökulmasta uusi sairaala näkyy ennen kaikkea modernimpina ja rauhallisempina tiloina. Oma huone lisää yksityisyyttä ja mahdollistaa levollisemman hoitojakson. Potilailla on myös mahdollisuus ulkoiluun vuodeosastoilla.

Saman rakennuksen sisältä löytyvät kahvila, R-kioski sekä muiden erikoisalojen palvelut. Lasten palveluissa yhteistyö eri erikoisalojen välillä helpottuu, kun esimerkiksi neurologian ja lastenpsykiatrian vastaanottoja voidaan toteuttaa vierekkäisissä huoneissa samalla kerroksella.

Assi tuo erikoissairaanhoidon toimintoja lähemmäs toisiaan. Psykiatria toimii nyt samassa rakennuksessa somaattisten erikoisalojen kanssa, mikä helpottaa yhteistyötä eri erikoisalojen välillä ja vahvistaa yhteistä hoitokokonaisuutta.

Psykiatrian muutto on ollut laaja yhteinen prosessi, jossa keskeistä on ollut avoin viestintä, suunnitelmallisuus ja yhteistyö yli yksikkörajojen. Muutoksen onnistumisen taustalla ovat luottamus ja yhdessä tekeminen.

ARTIKKELI / 05.03.2026

Ensimmäinen yö Assissa – uusi arki alkaa

Vanajaveden osasto 3:n toiminta siirtyi Assiin. Päivän aikana 17 potilasta muutti Viipurintieltä Ahveniston uuteen sairaalaan. Illan hämärtyessä alkoi ensimmäinen yö uudessa ympäristössä.
Sairaanhoitaja Outi Lehtinen kuvaa lähtötunnelmaa rauhalliseksi, vaikka mukana oli myös uuden alun jännitystä.

– Oma olo oli yövuoroon lähtiessä jotain innostuneen ja sopivasti jännittyneen väliltä. Mutta mieli oli levollinen, kun tiesi, että Marian kanssa kyllä selviämme.

Työparina oli lähihoitaja Maria Vahtera. Uusi sairaala, mutta tuttu työpari ja tuttu ammattitaito.

Huolellinen valmistelu kantoi

Potilaiden siirto sujui suunnitelmien mukaisesti. Lähettävä osasto Viipurintiellä ja vastaanottava tiimi Assissa toimivat rinnakkain.

– Kaikki oli tarkasti suunniteltu. Oman osaston väki oli lähettämässä potilaita ja samoin vastaanottamassa Assissa. Käsittääkseni kaikki potilaat olivat jo lounasaikaan siirtyneet.
Jokaisella oli oma tehtävänsä, ja kokonaisuus pysyi hallittuna. Hyvä valmistelu näkyi siinä, että siirtymä tuntui järjestelmälliseltä – ei kiireiseltä.

Ensiaskeleet uudessa sairaalassa

Yövuoroon saapuessa arjen käytännöt oli tehty helpoiksi.

– Oma varustelijamme oli meitä vastassa. Ei tarvinnut stressata avaimista, työvaatteista, pukukopista tai osastolle löytämisestä.

Osastolla vastassa olivat kollegat, jotka opastivat uusissa tiloissa. Tunnelma oli Outin mukaan rauhallinen.

Ensimmäinen yö sujui levollisesti. Potilaita oli vielä normaalia vähemmän, mikä antoi aikaa tutustua tiloihin ja hahmottaa uutta ympäristöä.

– Oli aikaa katsella, mistä mitäkin löytyy tarvittaessa.

Uudet yhden hengen huoneet näkyivät heti potilaiden voinnissa.

– Potilaat nukkuivat rauhallisemmin yhden hengen huoneissa.

Hallittu alku

Ensimmäinen yö Assissa eteni rauhallisesti. Se kertoi ennen kaikkea siitä, että valmistelu, yhteistyö ja henkilöstön kokemus kantoivat muutoksen yli.

Uusi sairaala ei näyttäytynyt suurena hetkenä, vaan arkisena työnä: potilaiden siirtymisenä turvallisesti, kollegoiden tukena toisilleen ja yönä, jonka aikana uusi ympäristö alkoi tulla tutuksi.

Siitä uusi arki alkaa.

UUTINEN / 04.03.2026

Näin saavut Ahveniston sairaalaan

Ahveniston sairaala eli Assi avautuu vaiheittain keväällä 2026, ja samalla asiointi uudessa sairaalaympäristössä muuttuu. 

Ahveniston sairaala sijaitsee Hämeenlinnassa luonnonläheisellä Ahveniston alueella. Uusi sairaala kokoaa yhteen Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksiköiden toimintoja sekä Vanajaveden ja Janakkalan sairaalan osastoja vaiheittain vuoden 2026 aikana.

Sairaalaan saavutaan sen mukaan, mihin palveluun asiakas on tulossa.

Sisäänkäynnit sairaalaan

Pääsisäänkäynti: Sairaalakatu 3B

Päivystys ja synnytykset: Sairaalakatu 3A

Julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä tai kävellen saapuvat: Ahvenistontie 24 (E2)

Kaikki sisäänkäynnit ovat esteettömiä.

Pysäköinti

Sairaalan pysäköinti perustuu rekisteritunnistukseen. Maksaminen onnistuu mobiilisovelluksilla tai maksuautomaatilla kortilla.

• Pysäköinti on maksullista päivittäin klo 8–20
• Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia
• Vuorokausimaksu on enintään 9 euroa

Saapuminen ajanvarauksella

Ahveniston sairaalaan tullaan pääsääntöisesti ajanvarauksella. Vastaanoton sijainti kannattaa tarkistaa etukäteen ajanvarauskirjeestä tai Oma Hämeen palveluista. Ilmoittautuminen tapahtuu joko automaatilla aulassa tai palveluneuvonnassa.

Sairaalan kartta helpottaa perille löytämistä

Oma Häme on julkaissut Ahveniston sairaala-alueen kartan, jonka avulla asiakkaat voivat suunnitella saapumisensa etukäteen.

AssiBussi helpottaa liikkumista sairaaloiden välillä

Nykyisen Kanta-Hämeen keskussairaalan ja uuden Ahveniston sairaalan välillä kulkee AssiBussi, joka palvelee asiakkaita ja henkilöstöä arkisin klo 8–15. Kuljetus lähtee keskussairaalan pääovelta ja saapuu Ahveniston sairaalan pääsisäänkäynnille.

AssiBussin tarkoituksena on tehdä asioinnista mahdollisimman sujuvaa muuton aikana ja helpottaa siirtymistä toimipisteiden välillä.

Kartan ja lisätiedot löydät myös: Ahveniston sairaala - Oma Häme

UUTINEN / 04.03.2026

Assin ensimmäinen asiakas: "Valoisa ja kodinomainen tunne tuli heti"

Leila Tuori-Laukkonen saapui Assin kuvantamispalveluihin mietteliäin ja odottavin tunnelmin. Hän ei tiennyt vielä tullessaan, että olisi aivan ensimmäinen asiakas uudessa sairaalassa.

– Lähinnä mietin, että mitähän täällä tulee vastaan, hän kertoo.

Ensimmäisten päivien tunnelma näkyi myös käytävillä. Henkilöstön perehdytysryhmiä kiersi tiloissa, ja ilmassa oli uuden alun tuntua – vielä hieman epätietoisuuttakin.

– Kun tulin sisälle, ajattelin että onpas hienoa. Tosi avaraa, valoisaa ja hygieenistä. Mukavat väritykset. Tuli heti miellyttävä olo.

Siirtyminen vanhalta sairaalalta uuteen sujui hänen mukaansa helposti. Sairaanhoitaja soitti etukäteen ja kysyi, voiko hän tulla tutkimukseen Assiin. Samalla hän sai tarkat ohjeet Assi-bussin aikatauluista ja kulkureitistä pääaulaan.

– Oli selkeää ja kiva opastus. Positiivinen kokemus, että pääsi näin helposti sairaaloiden välillä.

Henkilökohtainen ohjaus auttoi

Pääaulassa Leilalle konkretisoitui uuden sairaalan käytännöt ja pieni alkukankeus.  

– Ilmoittautuminen onnistui itseilmoittautumisautomaatilla, mutta lappua ei tulostunut. Otin näytöstä kuvan ja sain sen jälkeen henkilökohtaisen ohjauksen oikeaan paikkaan. Alussa oli hetken verran epätietoisuutta siitä, minne pitäisi mennä, ja pääaulassa henkilöstö ei vielä tarkasti tiennyt aikataulujen alkamisesta. Mutta sain heti apua, se oli tärkeää. 

Leilan mielestä hyvää opastusta kannattaa jatkaa erityisesti siksi, että uusi ympäristö voi jännittää monia, etenkin iäkkäämpiä asiakkaita. Kuvantamisen tiloissa tunnelma oli kuitenkin rauhallinen. Vastassa oli neljä ammattilaista. 

– Otettiin sisälle ja selitettiin toimenpide. Yleensä olen tottunut, että ohjeet tulevat kuulokkeista, mutta nyt ohjeistus olikin selkeästi monitorissa kuvitusten kanssa.

Modernit laitteet, puhtaat tilat ja ammattimainen henkilökunta tekivät vaikutuksen. Kodinomaista tunnelmaa lisäsi kiireettömät kohtaamiset. 

Erityiskiitoksen Leila antaa lähihoitajaopiskelijalle, joka opasti häntä oikeaan paikkaan ja jäi juttelemaan. 

– Hän oli todella ystävällinen. Se oli tosi kiva juttu.

"Perille kyllä löytää"

Kun Leila vertaa kokemusta vanhaan sairaalaan, ero on selvä. 

– Vanhassa oli pienet osastot. Täällä on enemmän tilaa, avaraa ja valoisaa. Yksityisyyttä on enemmän. On kivempi tulla.

Käynnistä jäi hyvä ja positiivinen olo. 

– Kaikki oli uutta ja valoisaa. Täällä oli mukava käydä. Voi tulla uudestaankin. 

Arjen sujuvuuskin yllätti. 

– Kuvittelin olevani ainakin tunnin, mutta pääsin viidessä minuutissa sisään. Tällainen on helppo sovittaa arkeen, voi käydä vaikka töiden välillä.

Ja mitä hän sanoisi seuraavalle tulijalle?

– Kiva ja valoisa sairaala. Hyvät kulkuyhteydet. Ihmiset otetaan positiivisesti vastaan, ja perille kyllä löytää.

Lue lisää Assista: Ahveniston sairaala - Oma Häme

UUTINEN / 04.03.2026

Kevennä nyt vähän -kampanja alkaa – pienet teot ratkaisevat painonhallinnassa

Painonhallinta koskettaa yhä useampaa, myös Kanta-Hämeessä, jossa ylipaino on yleistyvä ongelma. Moni on kokeillut painonhallinnassa erilaisia kuureja ja dieettejä – usein täysin ymmärrettävästi, haluten nopeaa helpotusta tilanteeseen.

Tiukat kuurit ja äkilliset suuret muutokset elintavoissa ovat kuitenkin harvoin pysyviä. Kun säännöt ovat liian ankaria, ne eivät kanna arjessa, ja lopputuloksena palataan helposti vanhoihin tapoihin ja päädytään joskus jopa lähtötilannetta heikompaan tilanteeseen. Sen sijaan pienet, realistiset muutokset ovat osoittautuneet kaikkein toimivimmiksi.  

Juuri tähän ajatukseen pohjautuu Kevennä nyt vähän -kampanja, jota vietetään 9.–15. maaliskuuta. Kampanjan tavoitteena on kannustaa tekemään vähän kerrallaan, kuten lisäämään yksi hyvä asia aterialle, tekemään 10 minuutin kävely joka päivä tai aikaistamaan vähän nukkumaanmenoa. Pienet teot johtavat useammin pysyvään muutokseen, joka tukee myös painonhallintaa.  

Kampanjaviikon teemat näkyvät sosiaalisessa mediassa muun muassa asiantuntijavideoina ja onnistumistarinoina. Myös Oma Hämeen terveyspalveluiden johtajat lähtevät kampanjaan mukaan. Lisäksi kampanjaviikon aikana hyvinvointialueen ammattilaiset ottavat vastaanotoilla elintavat puheeksi asiakkaiden kanssa tehostetusti. 

Kunnat ja yhdistykset ovat aktiivisesti mukana kampanjassa järjestämällä muun muassa kehonkoostumusmittauksia, aloittelijoiden kuntosaliopastuksia ja nostamalla esiin teemaan sopivaa kirjallisuutta kirjastoissa. Kampanjaviikolla alkaa myös elintapamuutoksen etäryhmä, ja osa kunnista järjestää tilan, johon etäryhmää pääsee seuraamaan muiden kanssa paikan päällä.  

Lue lisää kampanjasta ja lähde itse mukaan toteuttamaan pieniä tekoja: Painonhallinta - Hyvinvointisi tueksi

UUTINEN / 03.03.2026

Useita erikoissairaanhoidon yksiköitä siirtyy Assiin 4.–6.3.2026

Päivittyvä uutinen.

Ahveniston Assi-sairaalan käyttöönotto etenee vaiheittain maaliskuussa.
4.–6.3.2026 aikana useita erikoissairaanhoidon poliklinikoita ja yksiköitä siirtyy uusiin tiloihin.

Muuttojen yhteydessä osassa palveluista on lyhyitä sulku- tai katkosjaksoja, erityisesti puhelin- ja ajanvarauspalveluissa. Päivystyksellinen hoito turvataan kaikissa tilanteissa.

4.3. muuttavat yksiköt

Katkaisu- ja vieroitusyksikkö

Muuttopäivä: 4.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 4.3.2026.

Sijainti: O-talo, 1. kerros.

Saapuminen tapahtuu saattoliikenteen kautta ovesta O1 (Sairaalakatu 3A, Hämeenlinna).

Aiemmin yksikkö toimi Viipurintien terveysaseman tiloissa. Kahdeksanpaikkainen katkaisu- ja vieroitusyksikkö tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Yksikköön hakeudutaan lääkärin tai päihdetyöntekijän lähetteellä.

Toiminta ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Muuttopäivänä osaston toiminta jatkuu normaalisti, eikä hoitoon tule katkosta.

– Muutto mahdollistaa toiminnan jatkumisen uusissa, tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Hoito ja palvelut jatkuvat keskeytyksettä myös siirtymän aikana, sanoo palvelualuepäällikkö Tuulikki Forssén.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Päihde- ja riippuvuuspalvelut - Oma Häme

Psykiatrin yksiköt

Psykiatrian yksiköiden muutosta on oma tiedote, jonka voit lukea täältä.

Suusairauksien poliklinikka

3.3.2026 asti
Suun terveydenhuollon päivystys toimii Kanta-Hämeen keskussairaalassa
Parantolankatu 6, 13530 Hämeenlinna

4.–8.3.2026
Päivystys järjestetään Jukolan hammashoitolassa
Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna
Sisäänkäynti klo 15–21 ovikelloa soittamalla.

9.3.2026 alkaen
Päivystys siirtyy Assiin
Sairaalakatu 3B (pääovet)
Sairaalakatu 3A (Ensiavun sisäänkäynti pääovien ollessa suljettu)

Lue tarkemmat ohjeet Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksen toimipiste siirtyy ASSI-sairaalaan 9.3.2026 - Oma Häme

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kiireellinen hammashoito ja päivystys - Oma Häme

5.3. muuttavat yksiköt

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka
(KNK-poliklinikka)

Muuttopäivä 5.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 9.3.2026.

5.–6.3. poliklinikan ajanvaraustoiminnassa on katkos. KNK-päivystys toimii katkon aikana vanhan K-HKS:n päivystyksessä.

Sijainti: E-talo, 1. kerros.

Poliklinikan ajanvaraustoiminnassa on muuton vuoksi katkos 5.–6.3. Katkos koskee poliklinikan ajanvarausta. KNK-päivystys toimii katkon aikana normaalisti vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä.

18.3. alkaen KNK-päivystys sijaitsee Assin ensiavussa. Siirtymäaikana 2.–17.3. KNK-päivystys toimii vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä.

– Muuton tavoitteena on varmistaa, että KNK-poliklinikan toiminta jatkuu sujuvasti uusissa tiloissa. Potilaan kannalta hoitokäytännöt säilyvät ennallaan, sanoo ylilääkäri Heikki Teppo.

KNK-poliklinikka on lähetepoliklinikka. Vastaanotolle tarvitaan lähete, ja aika annetaan lähetteiden perusteella poliklinikalta. Aikaa ei voi varata itse. Jo hoidossa oleville potilaille takaisinsoittojärjestelmä numerossa 03 629 2900 toimii jatkossakin entiseen tapaan.

–  Korva-, nenä- ja kurkkutautien  päivystyksen siirtymisessä on tärkeää huomioida ajankohta: 18.3. alkaen KNK-päivystys toimii Assin päivystyksessä. Siirtymäaikana KNK-päivystys on vielä vanhan keskussairaalan päivystyksessä, Teppo muistuttaa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Oma Häme

Kuulokeskus

Kuulokeskus muuttaa Assiin 5.3.2026.
Toiminta käynnistyy viimeistään 10.3.2026.

Sijainti Assissa: E-talo, 1. kerros.

Lisäksi kuulokeskuksella on 17.3. alkaen toinen toimipiste apuvälinekeskuksen tiloissa Ahvenistonmäellä C-talossa (Parantolankatu 6).

Kuulokeskuksen vastaanotto ja esimerkiksi kuulokojeiden sovitus tapahtuvat molemmissa toimipisteissä. 

Kuulokojeiden huolto tapahtuu jatkossa apuvälinekeskuksen tiloissa vanhan keskussairaalan alueella C-talossa (Parantolankatu 6). Kuulokojeiden pikahuolto tapahtuu ainoastaan C-talossa, ja siihen tulee varata aika etukäteen. Kuulokojeen voi myös jättää korjaukseen C-taloon ilman ajanvarausta. Tällöin laitteen mukaan tulee liittää käyttäjän yhteystiedot.

– Muuton tavoitteena on varmistaa, että kuulokeskuksen palvelut jatkuvat sujuvasti uusissa tiloissa. Vaikka toiminta jakautuu kahteen toimipisteeseen, palvelun sisältö säilyy ennallaan, kuntoutuksen palvelupäällikkö Päivi Kallio.

Muuton ja laitteistojen asennuksen aikana kuulokeskus ei pysty vastaanottamaan puheluita eikä lukemaan tekstiviestejä 4.-6.3.2026 välisenä aikana. Maanantaista 9.3. alkaen kuulokeskus on jälleen tavoitettavissa puhelimitse ja viestein. Sama aikaväli koskee myös lasten ja aikuisten kuulonkuntoutusohjaajien puhelinnumeroita.

– Asiakkaan kannattaa tarkistaa kutsukirjeestä oikea toimipiste ja varata vastaanottopäivänä riittävästi aikaa perille löytämiseen. Näin asiointi sujuu mahdollisimman vaivattomasti myös muutoksen keskellä, vastuuaudionomi Maija Kämäri.

Kuulokeskuksen asiakkaaksi tullaan lähetteellä, joka tehdään tarvittaessa terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkärivastaanotolla. Kuulokeskuksella on käytössään tekstiviestinumero sekä takaisinsoittojärjestelmä.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Kuulokeskus - Oma Häme

Naistentautien poliklinikka ja lapsettomuuspoliklinikka

Muuttopäivä 5.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 6.3.2026.

Sijainti: K-talo, 3. kerros.

Naistentautien päiväaikainen päivystys (arkisin klo 9–14) on siirtynyt 2.3. alkaen vanhan sairaalan äitiyspoliklinikan tiloihin. Päivystystoiminta siirtyy kokonaisuudessaan Assiin 17.3. klo 8.00. Ilta- ja yöaikainen päivystys toimii siihen saakka nykyisissä ensiavun tiloissa.

Toiminnassa ei ole katkoksia muuton aikana.

– Muutto toteutetaan vaiheittain, jotta potilaiden hoito jatkuu keskeytyksettä koko siirtymän ajan. Ajanvarausvastaanotot käynnistyvät Assissa 6.3., ja päivystystoiminta siirtyy uusiin tiloihin 17.3., sanoo apulaisylilääkäri Sanna Hänninen.

Poliklinikoille tullaan lähetteellä. Vastaanottoajat lähetetään e-kirjeenä tai kirjeitse, ja kiireellisistä ajoista ilmoitetaan puhelimitse. Ilmoittautuminen tapahtuu pääaulassa tai 3. kerroksen aulassa.

– Asiakkaille tärkeintä on huomioida päivystystoiminnan väliaikaiset järjestelyt sekä 17.3. Tapahtuva päivystystoiminnan siirtyminen Assiin. Muutoin palvelu jatkuu normaalisti, Hänninen toteaa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Naistentaudit - Oma Häme

Äitiyspoliklinikka

Muuttopäivä 5.3.2026
Toiminta käynnistyy Assissa 6.3.2026 ajanvarauspoliklinikkana.

Sijainti: K-talo, 4. kerros

Raskaus- ja synnytyspäivystys siirtyy Assiin 18.3.2026 klo 8.00.  

Äitiyspoliklinikalle tullaan ajanvarauksella. Vastaanottoajat ilmoitetaan potilaalle kutsukirjeellä tai sähköisesti. Ajanvarauksia ja vastaanottoaikoja annetaan myös puhelimitse. Ilmoittautuminen tapahtuu pääaulassa tai 4. kerroksen aulassa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Raskaus ja synnytys - Oma Häme

6.3. muuttavat yksiköt

Keuhkosairauksien poliklinikka ja infektiopoliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 10.3.2026.

5.–9.3. Hämeenlinnan yksikkö on suljettu, myös puhelinpalvelu.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

Riihimäen ja Forssan yksiköiden toiminta jatkuu normaalisti.
– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta poliklinikoiden toiminta voidaan käynnistää uusissa tiloissa sujuvasti. Katkoksen jälkeen palvelu jatkuu Assissa normaalisti, sanoo sairaanhoitaja Emmi Järvinen.

Poliklinikoille tullaan lähetteellä. Ajanvaraus toimii puhelimitse numerosta 03 629 3025.

– Asiakkaille tärkeintä on huomioida muuton aikainen sulku sekä uusi sijainti Assissa. Riihimäen ja Forssan toimipisteet palvelevat normaalisti koko muuton ajan, Järvinen muistuttaa.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Keuhkosairaudet - Oma Häme

Kipupoliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy asteittain 10.3. alkaen.

Takaisinsoittopalvelu on suljettu 5.–11.3.

Sijainti: E-talo, 2. kerros.

– Muutto toteutetaan hallitusti, jotta poliklinikan toiminta voidaan käynnistää uusissa tiloissa sujuvasti. Toiminta laajenee asteittain normaalille tasolle, sanoo asiantuntijasairaanhoitaja Outi Tonteri.

Kipupoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, ja hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä. 

– Muutoksen aikana tärkeintä on huomioida takaisinsoittopalvelun katkos sekä uusi sijainti Assissa. Muutoin potilaiden hoito jatkuu suunnitellusti, Tonteri kertoo.

Sisätautien poliklinikka ja Diabeteskeskus

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy Assissa 16.3.2026.

6.3. yksiköt ovat suljettuina.
4.–15.3. toiminta on osittain supistettua.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

– Polikliininen toiminta jatkuu Assissa nykyiseen tapaan. Pyydämme potilaita seuraamaan omaa kutsukirjettään ja varaamaan riittävästi aikaa asiointiin, sanoo osastonhoitaja Auli Elo.

Reumapoliklinikka toimii normaalisti Riihimäellä ja Forssassa. Diabeteskeskus toimii normaalisti Viipurintiellä Hämeenlinnassa sekä Riihimäellä, Forssassa ja Janakkalassa.
– Assissa toiminta jatkuu nykyiseen tapaan, kertoo osastonhoitaja Auli Elo.

Poliklinikoille tullaan lähetteellä. Vastaanottoaika ilmoitetaan potilaalle ensisijaisesti Suomi.fi-palvelun kautta.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Sisätaudit - Oma Häme

Neurologian poliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Vastaanottotoiminta alkaa viikolla 12.

5.–15.3. vastaanottotoiminnassa on sulku tai supistus.

Sijainti: E-talo, 2. kerros.

Viikolla 11 potilas asioita käsitellään kirje- ja soittoajoilla. Vastaanottokäynnit käynnistyvät viikolla 12.

Poliklinikan TeliaACE-puhelinpalvelu on käytössä 5.3. klo 10 asti ja uudelleen 9.3. klo 8 alkaen.

Poliklinikalle tullaan lähetteellä. Poliklinikka varaa ja ilmoittaa vastaanottoajat potilaille. Botox-hoitoa saavat potilaat varaavat aikansa pääsääntöisesti itse olemalla yhteydessä poliklinikkaan.

– Muuttopäivinä keskitymme toiminnan käynnistämiseen uusissa tiloissa. Potilaat saavat tarkemmat ohjeet omalta poliklinikaltaan, kertoo sairaanhoitaja Emmi Riuttala.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Neurologia - Oma Häme

Ortopedian poliklinikka, murtumapoliklinikka ja kipsaustoiminta

Muuttopäivä: 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy: 11.3.2026.

Sijainti: E-talo, 2. kerros.

Poliklinikoille tullaan ajanvarauksella. Vastaanottoajat on lähetetty asiakkaille e-kirjeellä. Saapuessaan sairaalaan asiakkaat ilmoittautuvat automaatilla, joka ohjaa oikeaan odotusaulaan.
Muuton aikana toiminnassa ei ole katkoksia.

Radiologisia tutkimuksia, kuten röntgen-, TT- ja magneettikuvauksia, tehdään Assin lisäksi edelleen myös Riihimäellä ja Forssassa.

– Muuton tavoitteena on varmistaa, että ortopedian poliklinikan toiminta käynnistyy sujuvasti uusissa tiloissa. Asiakkaiden kannalta asiointi jatkuu pääosin entiseen tapaan ajanvarauksen mukaisesti, kertoo muuttovastaava Merita Salminen.

Lisätietoa palvelusta:  Tervetuloa leikkaukseen! - Oma Häme

Iho- ja allergiapoliklinikka

Muuttopäivä: 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy: 9.3.2026.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

Muuttopäivänä 6.3. poliklinikka on suljettuna. Toiminta käynnistyy Assissa 9.3. supistetusti.
Iho- ja allergiapoliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Vastaanottoaika ilmoitetaan potilaalle ensisijaisesti Suomi.fi-palvelun kautta.

Iho- ja allergiapoliklinikan toimintaa on myös muualla Kanta-Hämeen alueella. Valohoitoa annetaan Riihimäellä ja Forssassa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Polikliinistä lääkärivastaanottoa järjestetään Forssassa kahtena päivänä viikossa.

– Polikliininen toiminta jatkuu Assissa potilaiden näkökulmasta pääosin entiseen tapaan, kertovat ylilääkäri Katja Vähävihu ja osastonhoitaja Auli Elo.

Syöpätautien poliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy 11.3.2026.

Poliklinikalla ei ole ajanvaraustoimintaa muuton aikana 6.–10.3.2026. Myös takaisinsoittopalvelu on suljettuna 6.-9.3.26.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

– Hoidon jatkuvuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Muutto on aikataulutettu niin, että hoito jatkuu suunnitelmien mukaisesti heti sulkujakson jälkeen, kertoo sairaanhoitaja Laura Saarinen.

Poliklinikalle tullaan lähetteellä. Äkillisissä tilanteissa potilaan tulee olla yhteydessä päivystysapuun numeroon 116117.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Syöpätaudit - Oma Häme

Palliatiivinen poliklinikka

Muuttopäivä 6.3.2026.
Toiminta käynnistyy 10.3.2026.

6.–9.3. sulku, myös ajanvaraustoiminta ja takaisinsoittopalvelu suljettuna.

Sijainti: E-talo, 3. kerros.

– Palliatiivisessa hoidossa korostuu jatkuvuus ja saavutettavuus. Muuttopäivien järjestelyt on suunniteltu niin, että potilaat ja läheiset saavat tarvitsemansa tuen myös siirtymävaiheessa, sanoo sairaanhoitaja Laura Saarinen.

Poliklinikalle tullaan lähetteellä. Äkillisissä tilanteissa potilaan tulee olla yhteydessä päivystysapuun numeroon 116117.

Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: Palliatiivinen hoito - Oma Häme

Yleistä asioinnista

Assi ei ole vielä avoinna yleisölle, joten sairaalan tiloihin tai parkkihalliin ei voi tulla tutustumaan etukäteen. Saapuessaan sairaalaan asiakkaat ilmoittautuvat pääaulan itseilmoittautumisautomaatilla. Ilmoittautumiseen tarvitaan henkilökortti, ajokortti tai Kela-kortti. Vastaanottopäivänä kannattaa varata riittävästi aikaa perille löytämiseen. Pysäköinti Assissa muuttui maksulliseksi 1.3. alkaen. Lue lisätietoa ja tarkemmat ohjeet maksullisesta pysäköinnistä.