Hyvinvointisi tueksi

Värityskuva ja kyniä

Näille sivuille koostamme hyvinvointia ja omahoitoa tukevaa tietoa ja linkkejä.

Tietopaketteja hyvinvointisi ja terveytesi tueksi

Tietopaketteja hyvinvointisi ja terveytesi tueksi

Itsehoito-ohjelmat ja valmennukset

Itsehoito-ohjelmat ja hyvinvointivalmennukset

Sisältöjulkaisija

Oma Hämeen mobiilisovellus on nyt ladattavissa

UUTINEN / 31.10.2023

Juuri julkaistu sovellus mahdollistaa etäasioinnin helposti ja nopeasti.

Oma Hämeen mobiilisovellus on nyt ladattavissa

UUTINEN / 31.10.2023

Juuri julkaistu sovellus mahdollistaa etäasioinnin helposti ja nopeasti.

UUTINEN / 31.10.2023

Oma Hämeen mobiilisovellus on nyt ladattavissa

Oma Häme -sovellus on nyt ladattavissa App Storesta ja Google Playsta. Asukkaat voivat käyttää palvelua myös verkkoselaimen kautta kirjautumalla sisään omahame.fi -sivun oikeasta yläkulmasta. Lisätietoja ja ohjeita löytyy osoitteesta omahame.fi/sovellus.

Sovelluksen kautta voi tarkastella omia ajanvarauksia, laboratoriotuloksia sekä ammattilaisten kirjauksia. Juuri nyt sovelluksen kautta voi varata influenssa- ja koronarokotukseen. Sovelluksella asukkaat voivat olla turvallisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiseen videoyhteyden tai chatin välityksellä. Sovelluksella voi myös hakea tietoa oman hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Mobiilisovellus mahdollistaa myös asioinnin läheisen tai lapsen puolesta.

– Asukkaiden selkeänä toiveena on ollut saada käyttöönsä mobiilisovellus, josta saa kokonaisvaltaisen ja kohdistetun käyttökokemuksen, projektipäällikkö Johanna Rauhala kertoo. 

Uusi mobiilisovellus täydentää jo hyvinvointialueella käytössä olevia digiratkaisuja. Oma Hämeen sairaanhoitaja- ja neuvola-chateja voi käyttää nyt myös mobiilisovelluksen kautta. Sairaanhoitaja-chatissa voi ottaa yhteyttä, jos oire tai vaiva ei edellytä tutkimista paikan päällä. Neuvoloiden chat-palveluissa voi hoitaa pikkulapsiarkeen, raskauteen, ehkäisyasioihin tai perhesuunnitteluun liittyviä asioita.

Asukkaat ja ammattilaiset mukana kehittämässä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on tarjota uudenaikaisia digipalveluita osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta. Digipalveluiden kehittäminen tukee myös hyvinvointialueen tavoitteita toiminnan tehostamisesta sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämisestä. Oma Häme on yksi ensimmäisistä hyvinvointialueista, joka on ottanut oman sovelluksen käyttöön.

Mobiilisovelluksen kehittäminen on aloitettu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä kesällä 2022. Kehittämistä on tehty alusta lähtien yhdessä hyvinvointialueen asukkaiden ja ammattilaisten kanssa, koko hyvinvointialueen palvelut huomioiden.

– Olemme halunneet varmistaa, että mobiilisovellus kokoaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden ja on aidosti käyttäjälähtöinen ja käytettävyydeltä korkeatasoinen. Haluamme, että se hyödyntää kansallisia digipalveluita sekä tukee Oma Hämeen prosesseja ja asiakasohjausta, Rauhala kertoo. 

Kehittämistyössä on ollut alusta saakka Oma Hämeen inhouse-yhtö Istekki alihankkijansa Digian kanssa.

Oma Häme jatkaa sovelluksen kehittämistä edelleen ja sitä myös uudistetaan säännöllisillä päivityksillä. Jatkossa sovelluksen on tarkoitus tukea myös uuden ASSI-sairaalan toimintaa ja potilasohjausta.

Käyttäjät voivat antaa palautetta sovelluksesta ja sen käytöstä sovelluksen kautta. Anna palautetta – nappi löytyy sovelluksen Asiointi-osiosta.

Oma Hämeen sovellus pähkinäkuoressa


Sovellus on ladattavissa App Storesta ja Google Playsta. Palvelua voi käyttää myös verkkoselaimen kautta kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Lisätietoja löytyy osoitteesta omahame.fi/sovellus.

Nopea ja turvallinen 

Tunnistaudu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, kun otat sovelluksen käyttöön. Jatkossa pystyt kirjautumaan sovellukseen helposti PIN-koodilla, kasvojentunnistuksella tai sormenjäljellä. 

Lataamalla Oma Häme -sovelluksen, pääset:
•    Tarkastamaan omia tapahtumiasi, ajanvarauksiasi ja menneiden vastaanottojen asiantuntijan kirjauksia 
•    Hallinnoimaan ajanvarauksiasi 
•    Varaamaan rokotusajan 
•    Asioimaan etäyhteydellä chatin tai videovastaanoton kautta 
•    Ylläpitämään omaa lääkelistaasi 
•    Täyttämään Omaolo-oirearvion
•    Käyttämään OmaHoito-palvelua 
•    Seuraamaan sinulle sopivaa palvelupolkua 
 
Sovelluksella voit myös asioida alle 10-vuotiaan lapsen tai toisen puolesta suomi.fi-valtuutuksen turvin. 10–17 -vuotiaiden lasten puolesta asiointi tulee käyttöön vuodenvaihteessa.  

OmaHoito-palvelu 

Voit arvioida oireitasi Omaolo-oirearviolla sekä tehdä itsenäisesti valmennuksia. Pääset käyttämään OmaHoito-tietopankkia hakemalla luotettavaa tietoa Duodecimin Terveyskirjastosta. Palvelussa pystyt tallentamaan sinulle tärkeät tiedot suosikeiksi ja palaamaan niihin nopeasti oikopolkujen kautta. Palvelupolulla voit seurata oman elämäntilanteesi palveluita ja etenemistä.
 

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

ARTIKKELI / 19.09.2023

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

puuroa, marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kahvia, mehua, smoothieta

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

ARTIKKELI / 19.09.2023

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kirjoittaa Marianna Suonpää.

ARTIKKELI / 19.09.2023

Blogi: Keskusteluja ravitsemustottumuksista – säännöllinen ruokailurytmi tekee hyvää

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestettiin Elomessut, jossa myös Oma Häme oli mukana. Messuilla keskusteltiin muun muassa ravitsemustottumuksista. Keskustelua syntyi esimerkiksi riittävästä syömisestä, lasten ruokailusta ja aikuisten kasvisten käytöstä. 

Messukävijät nauttivat ruoasta

Messukävijöille jaettiin kyselylomaketta, jossa tarkasteltiin ruokailutottumuksia ja erityisesti säännöllistä ateriarytmiä. Osa messukävijöistä vei lomakkeen kotiinsa ja osa jätti sen Oma Hämeen työntekijöille. Jätettyjä vastauksia oli yhteensä 13 kappaletta. 
• Puolessa jätetyistä vastauksissa ruokailurytmin kuvattiin olevan säännöllinen. Ruokailukertoja oli näillä vastanneilla päivittäin lähes aina noin 3–6 kertaa. Loput vastaajat kertoivat ruokailurytminsä olevan vaihteleva tai ettei heillä ole tietynlaista rytmiä. 
• Useimmat vastaajat kertoivat syövänsä monipuolisen iltapalan. Osa vastanneista kertoi, ettei syö ollenkaan iltapalaa, tai koluaa usein iltaisin kaappeja nälkäisenä. 
• Lähes kaikki vastaajat kertoivat syömisen olevan heille luonnollista ja he kertoivat nauttivansa ruoasta hyvällä omallatunnolla. 

Ihmisille saattavat sopia erilaiset ruokailutottumukset ja -rytmit. Pääasia on, että syöminen on luonnollista ja ruokailusta nautitaan. On kuitenkin hyvä olla tietoinen, että tietyt asiat, kuten säännöllinen ruokailurytmi, tukevat usein hyvinvointia.

Säännöllinen ruokailurytmi on hyödyksi

Messukävijöiden vastauksissa oli havaittavissa mielenkiintoinen seikka. Ainoastaan niissä vastaajissa, jotka kertoivat ruokarytminsä olevan epäsäännöllinen, oli heitä, jotka kertoivat koluavansa kaappeja iltaisin nälkäisenä. He myös vastasivat muita useammin, että he tuntevat itsensä liian täydeksi aterioiden jälkeen. 

Messukävijöiden vastauksia ei ollut paljon, mutta ne kertovat samaa kuin aikaisemmin on havaittu: Mikäli säännöllistä ateriarytmiä ei ole, verensokeri vaihtelee ja saa helposti aikaan mielitekoja erityisesti iltaisin. Tällöin ruokavalinnat eivät välttämättä ole terveyttä edistäviä, ja saattaa käydä niin, että tulee syötyä yli oman tarpeen. Olo voi tuntua liian täydeltä ja epämukavalta. 

Mikäli toivoo iltasyömiseen ja omaan ateriarytmiinsä muutoksia, tulisi olla valmiutta tarkastella omia ruokailutottumuksiaan. Milloin oikeastaan syö ja mitä syö? Kuinka pitkä aika aterioiden välissä yleensä on ja millainen näläntunne on ennen ja jälkeen ruokailun? Onko ruokailussa jokin asia, johon kaipaisi muutosta? 

Säännöllinen ateriarytmi on 3–4 tuntia

Mikäli kaipaa muutosta ateriarytmiin, sitä voi muuttaa vähitellen. Säännöllisessä ateriarytmissä ruokailuhetket toistuvat noin 3–4 tunnin välein. Mikäli aikaväli tuntuu liian tiheältä, voi rytmiä muokata omaan elämään sopivaksi esimerkiksi niin, että päivässä olisi noin neljä ruokailuhetkeä. Ateriarytmin tavoitteena on, että ruokailuhetket toistuvat päivittäin suurin piirtein samaan aikaan ja ruokailun jälkeen tuntee itsensä sopivan kylläiseksi ja vireäksi.

Uusia asioita opetellessa on hyvä muistaa, että kokeilu vie aikaa ja se saattaa vaatia aluksi etukäteissuunnittelua. Esimerkiksi ateriarytmin takaamiseksi on hyvä miettiä etukäteen, milloin päivän mittaan syö ja mitä syö. Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi lisäämällä päivän alkupuoliskolle kevyen aamupalan tai kasvispainotteisen lounaan. Mikäli aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen, voi esimerkiksi banaanin ja leivän pakata mukaan töihin.

Muutosten tekemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, joten uutta kokeilua kannattaa jatkaa useamman viikon ajan. Samalla kannattaa seurata, kuinka muutokset vaikuttavat oloon, vireyteen ja esimerkiksi nälän tunteeseen. Vähenevätkö vaikkapa illan mieliteot, jos on syönyt tasaisesti pitkin päivää? 

Palkintona hyvän olon tunne

Uusien asioiden opettelulla voi olla monia myönteisiä vaikutuksia, kuten hyvän olon tunne. Lisäksi kun uudesta tavasta tulee vähitellen tottumus, se ei vaadikaan enää niin paljoa suunnittelua ja pinnistelyä. Esimerkiksi aamun eväät voivat valmistua kuin itsestään.

Lisätietoa ateriarytmistä ja ruokavalion kulmakivistä löytyy Terveyskylän sivuilta
Kasvispainotteisia ruokareseptejä on tarjolla esimerkiksi Sydänliiton sivuilta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin puolesta,
elintapaohjauksen koordinaattori Marianna Suonpää