UUTINEN / 24.08.2026

Syökö lapsesi koululounaan? – kouluruokailuun liittyvä kampanja käynnistyy

Moni lapsi ja nuori jättää koululounaan syömättä kokonaan tai syö siitä vain osan. Sillä on merkitystä. Kouluruoka ei ole vain yksi ateria muiden joukossa, vaan tärkeä osa koulupäivän jaksamista, oppimista ja hyvinvointia. 

Koululounas antaa lapselle tärkeitä ravintoaineita ja virtaa päivään. Monipuolinen ateria auttaa jaksamaan, keskittymään ja oppimaan. Koululounaan syömisestä on hyötyä myös perheelle: joka arkipäivä lapselle on tarjolla lämmin ateria, eikä huoltajan tarvitse huolehtia päivän lounaasta. 

Ruokailu on myös tärkeä osa ruokakasvatusta. Kaikesta ei tarvitse pitää heti, vaan uusiin makuihin tutustuminen ja niihin tottuminen vie aikaa. Koulu tarjoaa turvallisen paikan harjoitella monipuolista syömistä ja tutustua uusiin ruokiin yhdessä muiden kanssa. 

Kouluruokailuun saattaa liittyä myös monenlaisia käsityksiä ja uskomuksia. Kouluruoan ajatellaan joskus olevan maultaan heikkoa, liian prosessoitua tai sellaista, ettei se pidä nälkää. Vanhempien puheella ja suhtautumisella on suuri vaikutus siihen, millaisena lapsi näkee kouluruoan. Toisaalta moni huoltaja pohtii myös sitä, mitä tehdä silloin, kun lapsi ei halua syödä kouluruokaa lainkaan. 

Kampanja nostaa kouluruokailun parrasvaloihin 

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry käynnistää "Olen lastasi varten" -kampanjan, jonka viesti on yksinkertainen: koulu- ja päiväkotiruoka on suunniteltu lapsia varten. Se tukee hyvinvointia, tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin makuihin ja helpottaa lapsiperheiden arkea.  

Kampanjan aikana jaetaan tietoa kouluruokailun merkityksestä, ruokakasvatuksesta sekä siitä, miten huoltajat voivat tukea lapsensa myönteistä suhdetta ruokaan ja kouluruokailuun. Lisäksi kampanjassa käsitellään kouluruokaan liittyviä yleisiä myyttejä ja tarjotaan tutkittuun tietoon perustuvia näkökulmia niiden rinnalle.  

Keskiviikkona 9.9. klo 18 järjestetään kaikille vanhemmille ja huoltajille avoin etävanhempainilta. Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa siitä, miksi lapsi jättää joskus koulu- tai päiväkotiruoan syömättä ja miten vanhempi voi tukea lapsen tai nuoren ruokailua arjessa. Ilmoittaudu mukaan vanhempainiltaan tämän linkin kautta. 

Yhdessä kohti myönteistä suhtautumista 

Jokainen koululounas on mahdollisuus tukea lapsen hyvinvointia. Siksi kouluruoka kannattaa nähdä paljon muuna kuin päivän ruokalistana: se on investointi lasten kasvuun, oppimiseen, terveyteen ja tulevaisuuteen. 

Lue lisää Ruokakasvatusyhdistyksen kampanjasta

UUTINEN / 21.08.2026

Uusi Move!-malli vahvistaa kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä lasten liikkumisen edistämisessä

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kanta-Hämeessä tähän tarpeeseen on vastattu niin, että hyvinvointialue ja osa alueen kunnista ovat yhteistyössä luoneet toimintamallin, jonka tavoitteena on hyödyntää 5. ja 8. luokilla tehtävien Move-mittausten tuloksia nykyistä systemaattisemmin kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa. 

Uuden mallin avulla käytäntöjä yhdenmukaistetaan ja yhteistyötä vahvistetaan, jotta Move-mittausten tarjoamaa tietoa voidaan hyödyntää tehokkaammin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja liikkumisen tukena. 

Yhteistyön kehittämiselle on selkeä tarve. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan vain puolet 4. ja 5. luokan pojista ja runsas kolmannes tytöistä liikkui vähintään tunnin päivässä viikon jokaisena päivänä. 8. ja 9. luokilla osuudet olivat vielä pienemmät: pojista näin ilmoitti kolmannes ja tytöistä vain joka viides.

Tulokset osoittavat, että osa lapsista ja nuorista liikkuu edelleen terveytensä kannalta liian vähän, mikä korostaa yhteisten toimintatapojen ja varhaisen tuen merkitystä. 

Move!-mittaukset kertovat fyysisestä toimintakyvystä 

Move!-mittauksessa arvioidaan oppilaan fyysistä toimintakykyä erilaisten liikettä, kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta mittaavien tehtävien avulla. Mittausten perusteella oppilas saa tuloksen, joka kuvaa hänen fyysisen toimintakykynsä tasoa suhteessa arjessa jaksamiseen ja hyvinvointiin. Mittaukset toteutetaan 5. ja 8. luokan oppilaille kaikkialla Suomessa.  

Elo-syyskuussa osana koulupäivää toteutettavat mittaukset tarjoavat arvokasta tietoa niin oppilaille itselleen kuin myös kouluille ja kouluterveydenhuollolle. Tavoitteena on ennen kaikkea tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kannustaa liikkumaan. 

– Move!-mittaukset antavat tärkeää tietoa arjessa tarvittavasta fyysisestä toimintakyvystä, mutta niiden keskeisin tehtävä on kannustaa oppilasta huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, toteaa Minna Mäki, Lopen yhtenäiskoulun luokanopettaja. 

Tuki terveystarkastuksiin – tulokset keskustelun pohjana 

Move!-mittaustuloksia voidaan hyödyntää myös kouluterveydenhuollossa, mikäli huoltaja antaa siihen luvan. Huoltajalta pyydetään suostumus lukuvuoden alussa joko Wilman kautta tai paperisella lomakkeella. Suostumuksen antamisen jälkeen jälkeen mittaustulokset toimivat osana laajaa terveystarkastusta, jossa tarkastellaan lapsen tai nuoren hyvinvointia monipuolisesti.

Fyysisen terveyden lisäksi tarkastuksissa käsitellään muun muassa psyykkistä vointia, arjen jaksamista ja oppimista, ja liikkuminen sekä fyysinen toimintakyky ovat tässä kokonaisuudessa keskeisessä roolissa. 

– Move!-tulokset tarjoavat hyvän lähtökohdan keskustelulle liikuntatottumuksista, arjesta ja jaksamisesta. Ne auttavat tekemään näkyväksi asioita, joista voi muuten olla vaikea puhua, kertoo Tuula Henriksson, Riihimäen Eteläisen ja Herajoen koulun kouluterveydenhoitaja. 

Jos oppilaan tulokset jäävät alle tavoitetason, asia otetaan puheeksi yhdessä oppilaan ja perheen kanssa, ja keskustelussa etsitään yhdessä keinoja hyvinvoinnin tukemiseen. Oppilasta voidaan kannustaa löytämään itselleen mieluisia tapoja liikkua, ja tarvittaessa ohjata erilaisten harrastusten pariin. Kunnat, järjestöt ja urheiluseurat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja aktiiviseen arkeen. 

Yhteistyö keskeisessä roolissa 

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulun, terveydenhuollon ja muiden toimijoiden välillä. Kanta-Hämeessä yhteistyötä on kehitetty yhteisen toimintamallin avulla, jotta Move!-mittaustulokset siirtyvät sujuvasti liikunnanopettajilta kouluterveydenhuoltoon.  

– Toimiva yhteistyö perustuu selkeään työnjakoon ja aikataulujen yhteensovittamiseen. Kun tieto kulkee sujuvasti, pystymme tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia entistä paremmin, toteaa Niina Heikkilä, opetuspalveluiden asiantuntija Hämeenlinnasta. 

Yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ja kannustuksen liikkumiseen – omista lähtökohdistaan käsin. 

Tutustu yhtenäiseen malliin tästä

UUTINEN / 12.08.2026

Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa

Kesäloman jälkeen nuoret palaavat uusia mahdollisuuksia tarjoavaan arkeen. Osa nuorista palaa kouluun odottavin ja hyvin fiiliksin, mutta osalla saattaa olla myös väsymystä ja kuormitusta. Koulujen alkaminen voi muuttaa unirytmiä nopeasti, vaikuttaa ruutuaikaan ja nostaa esiin stressiä, ahdistusta sekä paineita sosiaalisissa tilanteissa.  

Oma Hämeen ammattilaiset muistuttavat, että nuorten hyvinvointi rakentuu usein pienistä arjen asioista: riittävästä unesta, palautumisesta, turvallisista aikuisista, vastavuoroisista kaverisuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja mahdollisuudesta puhua omista tunteista ajoissa.   

Myös säännöllinen liikunta tukee nuoren hyvinvointi ja jaksamista. Liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä esimerkiksi koulumatkan taittaminen kävellen ja kaverin kanssa harrastaminen ovat hyviä tapoja lisätä aktiivisuutta. Myös vanhemman oma esimerkki voi innostaa nuorta löytämään itselleen mieluisan tavan liikkua. 

Nuorten hyvinvoinnissa näkyvät tällä hetkellä pitkät ruutuajat, suorituspaineet ja sosiaalisen median kuormitus. Samalla monet nuoret tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen ja rauhallisiin hetkiin arjessa.   

–  Nuorten kuormitus ei aina näy ulospäin. Arkeen palaaminen voi tuntua raskaalta, vaikka kaikki näyttäisi päällepäin olevan hyvin. Siksi on tärkeää, että nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi myös tavallisessa arjessa, sanoo Forssan seudun koulupsykologi Viivi Ruotanen. 

Kesän aikana unirytmit muuttuvat usein myöhemmiksi, mikä voi näkyä koulun alettua väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina ja ärtyneisyytenä.  Riittävä uni on tärkeä hyvinvointia tukeva asia nuorilla. Myös vanhempien läsnäololla, yhteisillä rutiineilla ja kiinnostuksella nuoren arkea kohtaan on suuri merkitys. 

–  On tärkeää tukea nuorta löytämään ja kokemaan onnistumisia sekä elämäniloa. Huomioidaan nuorten vahvuudet ja huomataan heissä oleva hyvä, toteaa Hyrian kuraattori Jukka Joosela.  

Oma Hämeen opiskeluhuollon palvelut tukevat lapsia, nuoria ja perheitä koulun arjessa. Apua ja tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä huolen herätessä.  

 Koulujen alkaessa onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: 
– nukkuuko nuori riittävästi 
– palautuuko hänen mielensä päivän aikana 
– jääkö lepoon riittävästi aikaa 
– tietääkö nuori, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin 

Tutustu perhekeskuspalveluihimme 

Lue lisää nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Hyvinvointisi tueksi - sivuilta