UUTINEN / 28.02.2025

Uusi hanke kehittää rikoksiin syyllistyneiden nuorten kanssa työskentelyä

Toistuvasti ja vakavia rikoksia tehneiden nuorten auttaminen haastaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Vaikka valtaosa nuorista suhtautuu rikollisuuteen kielteisesti, rikokset kasaantuvat pienelle joukolle nuoria, joiden auttaminen on haastavaa esimerkiksi monimutkaisten elämäntilanteiden vuoksi.

Näihin haasteisiin vastaa uusi Nuorisorikoserityinen osaaminen Kanta-Hämeessä -hanke, jonka tavoitteena on kehittää vaikuttava tukitoimintamalli vakavia tai toistuvia rikoksia tehneille, pääasiassa alaikäisille nuorille. Hanke toteutetaan oikeusministeriön erityisavustuksella, ja se jatkuu maaliskuuhun 2026 saakka. Vastaavia hankkeita toteutetaan myös muualla Suomessa.

Ankkuri-tiimin vetämässä hankkeessa yhteistyötä tekevät muun muassa Oma Hämeen perhekeskuspalvelut, lastensuojelu ja terveyspalvelut, poliisi, rikosseuraamusvirasto sekä kuntien sivistyspalveluiden edustajia. Esimerkiksi yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa kehitetään uusia yhteistyörakenteita nuorten tukemiseksi.

Hankkeen keskiössä on rikoksia tekevien nuorten kanssa työskentelyssä tarvittavan osaamisen syventäminen. Vaikuttavuutta haetaan yhdistämällä kriminologian teorioita sekä asiakaslähtöisiä ja suhdeperustaisia työmenetelmiä. Hankkeessa vaikuttaviksi tunnistettuja toimintatapoja ja periaatteita testataan asiakastyössä monialaisesti eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen lopputuotoksena Oma Hämeen henkilöstölle luodaan koulutus- ja valmennuspaketit, jotka syventävät osaamista nuorisorikollisuuden syistä, ennaltaehkäisystä ja vaikuttavasta muutostyöskentelystä. Lisäksi luodaan rakenteet osaamisen kehittämiselle ja monialaisen yhteistyön varmistamiselle hankkeen päätyttyä.

UUTINEN / 11.02.2025

Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on viime vuosina kehitetty rakenteellista sosiaalityötä ja sen käytäntöjä osana valtakunnallisia hankkeita. Tämän kehitystyön tuloksena on valmistunut alueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma.

Suunnitelmassa kuvataan rakenteellisen sosiaalityön ideaa, rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen toimenpiteitä tulevina vuosina sekä kartoitetaan rakenteellisen sosiaalityön nykytilannetta ja kehittämistarpeita.

Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on havaita ja muuttaa syrjiviä rakenteita ja lisätä yhdenvertaisuutta tiedon ja monialaisen yhteistyön avulla. Ihmisten elämään vaikuttavat ongelmat eivät ole aina ratkaistavissa yksilötasolla. Siksi pitäisi kiinnittää huomiota myös, yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Niitä muuttamalla voidaan lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Rakenteellisella sosiaalityöllä pyritään sekä lisäämään tietoa että muuttamaan asioita. 

Rakenteellinen sosiaalityö tuo tietoa päätöksentekoon

Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueelle kuuluvaa lakisääteistä toimintaa ja sen keskeiset ideat ovat tieto, tiedolla vaikuttaminen, osallisuustyö ja asiakaslähtöinen työote. Rakenteellinen sosiaalityö tuo sosiaalihuollon tiedon osaksi yhteistä päätöksentekoa. Se auttaa tunnistamaan ja korjaamaan asiakkaiden kannalta toimimattomia rakenteita niin yhteiskunnassa kuin omassa organisaatiossakin. Tavoitteena on yhdenvertaiset ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Monimutkaistuvassa maailmassa on tärkeää, että meillä on käytössämme laadukasta ja ajantasaista tietoa hyvinvointialueen asukkaiden tilanteista.  Ratkaisuja haastaviin ilmiöihin tulee etsiä yhdessä asukkaiden ja ammattilaisten kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja siinä esitetyt tavoitteet ovat yksi väline, jolla voimme kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdenvertaisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi, sanoo erityisasiantuntija Katri Pellinen.

Pellinen ja projektiasiantuntija Anu Ropponen ovat osallistuneet rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kansalliseen ja paikalliseen kehittämiseen ja vastaavat Kanta-Hämeen suunnitelman kirjallisesta toteutuksesta. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on hyväksytty rakenteellisen sosiaalityön ohjausryhmässä 7.1.2025.

Toteutussuunnitelmaa esitellään webinaarissa 12. helmikuuta

Toteutussuunnitelmaa ja rakenteellista sosiaalityötä Kanta-Hämeessä esitellään keskiviikkona 12. helmikuuta järjestettävässä webinaarissa, joka on kaikille avoin. Oma Häme järjestää webinaarin yhdessä Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa otsikolla Sosiaalihuollon tieto ja teot. Lisätiedot ja linkki webinaariin löytyvät täällä.

Rakenteellinen sosiaalityö on yhteistyölähtöistä. Hyvinvointialueen asukkaat, asiakkaat ja eri toimijat kuten kunnat, järjestöt ja palveluntuottajat ovat tärkeässä roolissa kehitystyössä. Asiakasraatien ja muiden osallistavien menetelmien käyttöä lisätään, jotta saadaan suoraa tietoa ihmisten elinolosuhteista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Rakenteellisen sosiaalityön keskeinen periaate on tiedolla vaikuttaminen. Tietoa kerätään asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja viranomaisilta. Teknologisia ratkaisuja kehitetään edelleen, ja vuoden 2025 aikana selvitetään tekoälyn käyttömahdollisuuksia raportoinnissa.

Keskeisenä tavoitteena vakiinnuttaa työorientaatio

Rakenteellisen sosiaalityön työorientaation vakiinnuttaminen Oma Hämeen organisaatioon on yksi keskeisimmistä tavoitteista. Tämä tapahtuu viestinnän, koulutusten, foorumien ja webinaarien avulla. Sosiaalisen raportoinnin ja tiedottamisen kehittämistä jatketaan aktiivisesti. 

Toteuttamissuunnitelmassa esitetään hyvinvointialueelle keskeisiä kehittämiskohteita vuosille 2025–2026

• Sosiaalisen raportoinnin kehittäminen: Asiakkaiden ja asukkaiden kokemusten sekä asiakastiedon tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteossa.
• Kirjaamiskäytäntöjen parantaminen: Kirjaamiskoulutusten jatkaminen ja perehdytysohjelman luominen uusille työntekijöille.
• Yhteisösosiaalityön ja etsivän sosiaalityön kehittäminen: Työmuotojen vakiinnuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa.

Rakenteellinen sosiaalityö ei ole vain yksittäinen prosessi, vaan jatkuva tapa toimia. Tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Toteutussuunnitelman avulla voidaan rakentaa toimivampia palveluja ja vaikuttaa päätöksentekoon entistä paremmin. 

Voit tutustua Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan täällä 

UUTINEN / 06.02.2025

Oma Häme kehittää työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluita Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeessä kehitetään 18–29-vuotiaiden koulutuksen, työelämän ja asepalveluksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten palveluita. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on jatkettu syksyllä 2024 yhteistä työskentelyä, jonka tavoitteena on parantaa NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) palveluita ja sitä kautta ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kehittäminen on osa Euroopan Unionin Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (Kanta-Hämeessä Syli-hanke), ja siihen on kutsuttu mukaan Oma Hämeen nuorten terveysneuvonnan, aikuissosiaalityön ja työllistymistä edistävien palveluiden lisäksi myös muita Kanta-Hämeen alueella toimivia palveluita tuottavia ammattilaisia, kuten ohjelmakoordinaattoreita ja etsivä nuorisotyö. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) mukana on hankkeen Sisä-Suomen kehittämispäällikkö. 

Syksyn aikana järjestetyissä neljässä työpajassa on luotu pohjaa monialaiselle yhteistyölle maakunnassa. Ammattilaisille järjestetyissä työpajoissa on tunnistettu kehityskohteita ja etsitty niille ratkaisuja. Kanta-Hämeessä NEET-nuorten palvelut on keskitetty Ohjaamojen toimintaan, mutta esimerkiksi niiden kytkeminen tiiviimmin muihin palveluihin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin, nähdään tärkeänä kokonaisvaltaisen tuen varmistamiseksi. Tavoitteena on, että jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen ajoissa ja sujuvasti ja että koko hyvinvointialueella voidaan tarjota ja turvata yhdenmukaiset palvelut.  

– Yhteiset työpajat auttoivat ymmärtämään, miten paljon alueella on eri toimijoita tuottamassa palveluita, ja miten tärkeää on, että ammattilaiset tunnistavat kyseiset NEET-nuoret ja osaavat ohjata heidät oikeiden palvelujen äärelle. Olemme tunnistaneet joitain toimintatapoja, joiden saaminen koko alueelle yhteiseksi toimintamalliksi voisi olla hyödyllistä. Kehittämiskohteina on esimerkiksi yhtenäiset kirjaamiskäytännöt, kertoo hankkeen projektipäällikkö Merita Kautonen. 

– NEET-nuorten tunnistaminen peruspalveluissa, kuten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, on keskeistä, jotta heidät voidaan ohjata oikea-aikaisesti tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Lisäksi nuorten omien kokemusten ja palautteen hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaamojen ja muiden palveluiden pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää riittävien resurssien turvaamista. Tämä mahdollistaa tasavertaisen ja laadukkaan tuen tarjoamisen kaikille nuorille, kuvailee hankkeessa mukana oleva THL:n Suomen kestävän kasvun ohjelman Sisä-Suomen kehittämispäällikkö Unto Raunio.  

Nuoret saavat neuvontaa ja apua Ohjaamoista

Matalan kynnyksen palvelu- ja kohtaamispaikkoja, Ohjaamoita, on Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäen seudulla (Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi). Asiakkaille voidaan tarjota samanlaiset palvelut seutukunnasta riippumatta, vaikka alueen Ohjaamot eivät olekaan täysin verrattavissa keskenään. Ohjaamoista saa esimerkiksi työllistymistä tukevia palveluita ja siellä toimii myös aikuissosiaalityö, etsivä nuorisotyö ja nuorten terveysneuvonta. Nuoret hakevat Ohjaamon kautta tukea mm. työelämään, koulutukseen ja opiskeluun, mielen hyvinvointiin, työttömyyteen, vapaa-aikaan, asumiseen, raha-asioihin ja KELA-asiointiin. Pääasiallinen asioinnin tarkoitus on saada neuvontaa ja ohjausta em. asioihin liittyen. Kanta-Hämeen Ohjaamoissa oli vajaa 15 000 asiointia vuoden 2024 aikana.  

Nuorilla työelämässä ja opinnoissa pärjäämiseen vaikuttavat esimerkiksi kokemus osallisuudesta, olosuhteet perheessä sekä peruspalvelujen saatavuus ja toimivuus. Riskitekijöinä syrjäytymiseen pidetään matalaa koulutusta, pitkäaikaista työttömyyttä, toimeentulo -haasteita ja päihde- ja mielenterveysongelmia. (THL, 2023). Pitkittynyt NEET-tilanne voi vaikeuttaa opiskeluun tai töihin pääsemistä ja altistaa syrjäytymiselle. Tärkeää on lisätä näiden asiakkaiden tunnistamista muissa palveluissa, mikä parantaa palveluiden oikea-aikaisuutta ja siten estää mahdollisten ongelmien monimutkaistumista. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret hyötyvät kannattelevasta ja rinnalla kulkevasta työotteesta, mikä ei välttämättä ole itsestään selvää tai samalla tavoin mahdollista kaikissa palveluissa.  

– Syksyn 2024 aikainen työ luo pohjan sille kehittämiselle, jota Oma Häme jatkaa muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaiden mahdollisimman oikea-aikainen ohjautuminen palveluihin ja sujuva asiakaslähtöinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa tukee NEET-tilanteiden pitkittymisen ehkäisyä. Yhteinen työskentelymme palveluiden kehittämiseksi osoittautui meille hankkeessa toimiville erittäin antoisaksi. Aiheen ajankohtaisuus ja tärkeys tuli esille kaikessa tekemisessä, Kautonen sanoo.  

– Kanta-Hämeen työpajatyöskentely ja sen tulokset osoittavat, että alueella on vahva tahto ja kyky vastata NEET-nuorten palvelutarpeisiin, Raunio lisää.