ARTIKKELI / 05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta! 

Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa. 

Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme. 

Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu. 

Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu 

Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

UUTINEN / 03.04.2024

Oma Häme tarjoaa kriisi- ja keskusteluapua Vantaan tapahtumista järkyttyneille

Vantaalla tiistaina tapahtunut kouluampuminen koskettaa syvästi suomalaisia. Oma Häme esittää lämpimän osanottonsa kuolleen koululaisen omaisille ja läheisille ja toivoo voimia loukkaantuneille ja heidän perheilleen.  

Ampumavälikohtaus voi herättää huolta ja pelkoa lapsissa ja nuorissa sekä heidän huoltajissaan asuinpaikasta riippumatta. Huolen tai pelon kanssa ei kannata jäädä yksin. Oma Hämeen sote-ammattilaiset ovat tarvittaessa tukena, niin koulujen arjessa kuin muissa palveluissa. Tälle sivulle olemme koonneet tietoa, mistä saa keskusteluapua ja miten kannattaa toimia, jos lapsen tai nuoren käytös herättää huolta. 

Keskusteluapua lapselle, nuorelle tai aikuiselle 

Vantaan tapahtumat voivat herättää huolta siitä, onko oma koulu turvallinen tai voisiko sama tapahtua omassa koulussa. Siksi on tärkeää, että vanhemmat ja koulun aikuiset vahvistavat turvallisuuden ja huolenpidon ilmapiiriä. Lasten ja nuorten huolia on kuunneltava ja heidän kysymyksiinsä on vastattava. Koulut huolehtivat keskustelumahdollisuuksien tarjoamisesta, mitä Oma Hämeen oppilashuolto tukee osaltaan. 

Lapset ja nuoret tavoittavat koulunsa terveydenhoitajan pääsääntöisesti omalta koululta tai Wilman kautta. Koulukuraattoriin ja koulupsykologiin voi niin ikään ottaa yhteyttä Wilmassa.  

Kouluterveydenhuollon yhteystiedot

Opiskeluhuollon kuraattoreiden yhteystiedot 

Opiskeluhuollon koulupsykologien yhteystiedot 

Oma Hämeen oppilashuollon ammattilaiset tarjoavat keskustelutukea koulun oppilaille nyt korostetusti ja matalalla kynnyksellä.  

– Olemme suositelleet oppilashuollon työntekijöiden jalkautumista myös välitunneille, koska aikuisten läsnäolo lisää turvallisuuden tunnetta. Jokaisella koululla varmasti myös pohditaan erilaisia tapoja tukea ja käsitellä asiaa. Toivomme, että oppilashuolto on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa asian käsittelyä maakunnan kouluilla, sanoo opiskeluhuollon ja nuorten palvelujen päällikkö Sari Tuomivaara Oma Hämeestä. 

Kriisiapua 

Jos Vantaan kouluampumisen uhrien läheisiä asuu Kanta-Hämeessä, vastaa kriisiavusta Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys. Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa numeroon 03 629 6560 ympäri vuorokauden. 

Vaikka et olisi lähiomainen, mutta tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi voimakkaan tunnereaktion, voit lukea vinkkejä sen käsittelemiseen Suomen Punaisen Ristin sivulta.

Tarvittaessa voit ottaa myös yhteyttä Hämeenlinnan kriisipisteeseen. Kriisipiste palvelee koko maakuntaa. Tapaamisia voi sopia myös etänä, jos ei ole mahdollista käydä Hämeenlinnassa. 

Apua tarjoaa myös Mieli ry valtakunnallisissa kriisipuhelimissa  sekä chat-palveluissa.

Ohjeita keskustelun tueksi huoltajille: 

Lapsille ja nuorille omien huoltajien läsnäolo, kuuntelu ja keskustelu ovat ensiarvoisen tärkeitä tällaisessa tilanteessa. Huoli ja pelko voivat tulla myös myöhemmin, ensimmäisten uutisten jo unohduttua. Aikuisten on tärkeä olla saatavilla, vaikka asian käsittely voi tuntua aikuisestakin raskaalta ja vaikealta. Alle on koottuna vinkkejä, miten vaikeaa asiaa voi käsitellä oman jälkikasvun kanssa. 

Väkivaltauutisista puhuminen lapsen kanssa - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi) 

SPR:n vinkit lapsen ja nuoren auttamiseen kriisitilanteessa

Tukea perheen huoliin ja kriiseihin - MLL
 
Huoli lapsesta tai nuoresta 

Joskus mediassa esillä ollut väkivaltatapaus voi nostaa esiin huolen omasta lapsesta tai nuoresta tai omaan tuttavapiiriin kuuluvasta henkilöstä. Huoli voi hyvin olla aiheellinen, eikä sen kanssa kannata epäröidä.  

Oma Hämeen lapsiperheiden ja nuorten neuvontaan voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palveluohjauksen tehtävänä on kartoittaa lyhyesti yhdessä perheesi ja verkostosi kanssa, millaisesta tuesta perheesi voisi hyötyä ja ohjata perheesi parhaiten auttaviin tukipalveluihin, kuten lapsiperheiden kotipalveluun, varhaisen tuen perhetyöhön, perheneuvolaan, lapsiperheiden sosiaalityöhön tai lastensuojeluun. 

Jos olet huolissasi lapsesta tai nuoresta, voit jättää huoli-ilmoituksen sähköisellä lomakkeella.  

Jos lapsen tai nuoren tilanne vaatii välitöntä puuttumista, niin sähköinen lomake on liian hidas. Soita tällöin suoraan sosiaali- ja kriisipäivystykseen, numero on 03 629 6560 vuorokauden ympäri. 

UUTINEN / 27.02.2024

Lähisuhdeväkivaltatyö vahvistuu ja yhtenäistyy Oma Hämeessä

Oma Hämeeseen on perustettu lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö. Se tarjoaa neuvontaa ja tukea ammattilaisille, tukee ja ohjaa asiakkaita lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tilanteissa ja koordinoi lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää työtä Kanta-Hämeessä. Yksikkö työskentelee väkivallan eri osapuolien kanssa työparityönä ammattilaisten kanssa. 

– Lähisuhdeväkivalta on viheliäinen ilmiö, joka on syvällä suomalaisuudessa ja periytyy herkästi sukupolvelta toiselle. Siihen liittyy häpeää, joka voi vaikeuttaa avun hakemista. Suunnitelmalliseen lähisuhdeväkivaltatyöhön panostaminen on kannattavaa, perustelee Ankkurin ja lähisuhdeväkivaltatyön johtaja Janne Yrjölä. 

Kanta-Hämeessä lähisuhdeväkivaltaan resurssointi on nähty tärkeäksi jo vuosia. 

– Lähisuhdeväkivallan alitunnistaminen palveluissa aiheuttaa epäinhimillisen ja kalliin kehän. Tutkimusten mukaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneet käyttävät runsaasti sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluita, mutta väkivalta juurisyynä ei välttämättä missään vaiheessa tule ilmi, toteaa lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Satu Lyytinen. 

Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivalta 

Lähisuhdeväkivaltatyö Kanta-Hämeessä saa tukea myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen avainhenkilömallista. Oma Häme on valittu mukaan THL:n pilottiin vuodelle 2024. Malli on ollut maakunnassa käytössä vaihtelevasti jo aiemminkin, mutta nyt menetelmä on tarkoitus vakiinnuttaa toimivaksi käytännöksi koko hyvinvointialueella. Pilotin aikana lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijat ja Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry järjestävät avainhenkilökoulutusta Oma Hämeen työntekijöille. 

– Keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen niin, että he osaavat tunnistaa ja puuttua lähisuhdeväkivaltaan osana normaalia työtään. Tähän asti palveluiden hajanaisuus ja palveluketjujen puutteet ovat voineet johtaa siihen, etteivät väkivallan osapuolet ole saaneet apua oikea-aikaisesti, Satu Lyytinen taustoittaa. 

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö toimii arkisin virka-aikana. Palvelu koskee kaikki ikäryhmiä ja kaikkia Kanta-Hämeen alueen asukkaita. Akuuteissa väkivaltatilanteissa tulee olla yhteydessä hätänumeroon tai Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. 

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö p. 03 629 6562 (arkisin klo 8–15) 

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys p. 03 629 6560 (avoinna 24/7) 

Hätänumero 112