UUTINEN / 23.05.2025

Kanta-Hämeeseen valmistui kolme uutta pelastussukeltajaa – Suomessa on kasvanut tarve syvemmän veden sukeltajille

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut perjantaina kolme uutta pelastussukeltajaa, kun kevään intensiiviselle kurssille osallistuneet viettivät valmistujaisiaan. Maakunnassa on nyt pintapelastajien lisäksi vajaa parikymmentä pelastussukeltajaa. 

Lari Laaksovirta, Sauli Kaikkonen ja Atte Ristanen ovat Kanta-Hämeen uudet pelastussukeltajat.

Useiden hyvinvointialueiden ja pelastuslaitosten yhteiselle yhdeksän viikon pelastussukelluskurssille osallistui Kanta-Hämeestä tänä keväänä kolme palomiestä. Kurssin järjestivät yhteistyössä Uudenmaan pelastuslaitokset (Helsinki, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa), Pirkanmaan pelastuslaitos sekä Rajavartiolaitos. Pelastussukeltajiksi Kanta-Hämeestä valmistui nuoria palomiehiä: Sauli Kaikkonen, Lari Laaksovirta ja Atte Ristanen. He kertovat tunnelman olevan tyytyväinen ja helpottunut. 

– Koulutus oli rankka, mutta antoisa. Koulutus alkaa parin viikon allaskaudella ilman laitteita ja kuivapukua, minkä jälkeen siirrytään harjoittelemaan sukeltamista kuivapuvun ja laitteiden kanssa. Kurssi on rankimpia mitä alalla on tarjota ja odotan, että pääsen harjoittelemaan taitoja työvuoroissa, kaksi vuotta Oma Hämeellä työskennellyt Kaikkonen kertoo.   

– Fiilikset ovat tällä hetkellä erittäin kivat ja helpottuneetkin, kun tietää kurssirupeaman olevan ohitse.  Minulle koulutukseen haku on ollut itsestäänselvyys jo heti pelastusopistoon päästyäni, koska olen siviilipuolella harrastanut laitesukellusta, Laaksovirta sanoo. 

– Koulutuksessa mieleenpainuvinta on allaskausi, jossa pääsi kokeilemaan omia rajojaan. Myös yhteisöllisyys ja ryhmähenki ovat omaa luokkaansa. Koulutus meni päivä ja viikko kerrallaan, ja nyt tuntuu hieman epätodelliselta, että kurssi on taputeltu ja valmistumme, Ristanen lisää. 

Uudet sukeltajat viettivät valmistujaisiaan perjantaina 23.5.

Sukellusvalmiuden ylläpito on tärkeää hyvinvointialueella 

Kanta-Hämeestä pelastussukelluskoulutukseen osallistui ensimmäistä kertaa moneen vuoteen työntekijöitä. Velvollisuus kurssin järjestämisestä oli pitkään Pelastusopistolla, mutta korona-ajan tauon jälkeen vetovastuu on siirtynyt pelastuslaitoksille. Hyvinvointialueen palvelutasopäätöksen mukaan hyvinvointialueella on pidettävä yllä pelastussukellustaitoja. 

Pelastussukellus eroaa yleisemmästä pintasukelluksesta siten, että sukellusta harjoitellaan jopa 30 metrin syvyydessä. Ensisijaisesti pelastuslaitoksen tehtäviä hoidetaan pintapelastajien avulla, mutta joskus on tarvetta syvemmälle veteen menemiselle. Oma Hämeellä oli ennestään noin 16 pelastussukeltajaa, mutta etenkin nuorempia sukeltajia on kaivattu riveihin. 

– Hyvinvointialueella on oltava valmius lähteä myös syvää sukellusta vaativiin tehtäviin, ja esimerkiksi lomakausien takia tarvitsemme useampia sukeltajia. Hyvä, että nyt valmistuu enemmän nuoriakin alalle. Edelleen tarve olisi muutamalle lisäsukeltajille, joten toivottavasti pääsemme myös tuleviin koulutuksiin. Koko maassa on ollut useamman vuoden pulaa pelastussukeltajista. Kanta-Hämeessä on myös paljon vesistöjä, joten valmiuden ylläpito on tärkeää, kertoo paloesimies Janne Rikala.  

Sukeltaja voi auttaa monenlaisissa tehtävissä 

Pelastussukelluskurssille haetaan pääsykokeen kautta, joka sisältää mm. paljon fyysisiä testejä. Varsinaisella kurssilla harjoitellaan sukellusta aamusta iltaan, ensin altaassa ja lopulta myös haastavissa meriolosuhteissa. 

Oma Hämeellä eli Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on vuosittain noin kymmenen tehtävää, jossa tarvitaan pelastussukeltajaa. Vesisukeltaja on toiminut esimerkiksi virka-apuna poliisille aseen etsinnässä vedestä, ja veteen pudonnutta mönkijää on myös nostettu sukeltajien avulla. Uudet pelastussukeltajat kertovat odottavansa innolla pääsyä uudenlaisiin tehtäviin.  

– Koulutuksessa varmasti mieleenpainuvinta oli allaskauden hengenpidätysharjoitteet ja laitesukellukset paikkoihin, joissa ei käytännössä näe yhtään eteensä. Tulevaisuudessa olisi kiva päästä työryhmiin mukaan kehittämään ja kouluttamaan vesisukellusta, Lari Laaksovirta pohtii.  

UUTINEN / 08.05.2025

Oma Häme suunnittelee paloasemien ostoa Hämeenlinnan kaupungilta

Oma Häme suunnittelee kiinteistökauppoja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Kauppa koskisi Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemia. Hyvinvointialueen on perusteltua omistaa palveluverkon kannalta keskeiset toimipisteet alueellaan. Paloasemat sijaitsevat pelastustoimen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa kohteissa. 

Mahdollisuus järjestelyyn nousi esiin hyvinvointialueen ja Hämeenlinnan kaupungin vuokrasopimusneuvotteluissa. Aluehallitus käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 12. toukokuuta. Kauppa vaatii aluevaltuuston päätöksen sekä käsittelyn Hämeenlinnan kaupungin toimielimissä. Kaupan toteutuminen vaatinee myös valtioneuvoston hyväksymän muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Asemat ovat sopimuspalokuntien käytössä

Kaupan kohteina olevien paloasemien nykyiset vuokrasopimukset ovat olleet taloudellisesti epäedullisia hyvinvointialueelle. Ja koska palo- ja pelastustoiminta on siirtynyt hyvinvointialueen järjestämisvastuulle, on toimipisteiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen järkevää myös Hämeenlinnan kaupungin kannalta.

Kiinteistökaupan taloudelliset ehdot perustuvat ulkopuolisen asiantuntijan arvioon, jonka molemmat osapuolet ovat hyväksyneet. Kauppahinnaksi on ehdotettu 950 000 euroa, joka kattaa sekä tontit että rakennukset

Oma Häme arvioi kiinteistökaupan takaisinmaksuajaksi viisi vuotta. Kiinteistöt tulevat kuitenkin olemaan teknisen elinkaarensa lopussa vuosien 2030–2040 aikana, joten niiden peruskorjaustarpeet arvioidaan erikseen osana alueen investointisuunnitelmaa. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemilla toiminnasta vastaavat ensisijaisesti sopimuspalokunnat.

Hämeenlinnan kaupungin osalta kiinteistöjen myynnistä päättää kaupunginhallitus. Kaupungin tilapalvelut on kiinteistöjen myynnin kannalla. Juuri valmistuneen kiinteistöohjelman tavoitteena on, että kaupungin kiinteistöomaisuus koostuu kiinteistöistä, jotka palvelevat kaupungin omaa palveluverkkoa. Näin ollen kiinteistöjen myynti olisi toteutuessaan myös kiinteistöohjelman mukainen toimenpide.

UUTINEN / 11.04.2025

Oma Häme kehittää varautumistaan yhteistyöllä – varautumisen seminaari kokosi asiantuntijat yhteen

– Jokainen ajatus varautumisesta parantaa kriisinkestävyyttä ja jokainen työntekijä on varautumisen avaintekijä, näillä sanoilla Oma Hämeen valmiuspäällikkö Tatu Pulkkinen hyvinvointialueen varautumisseminaarin tiistaina Hämeenlinnassa.

HAMK:in Visamäen kampuksella 8.4. järjestetty seminaari kokosi yhteen noin 140 henkilöä hyvinvointialueelta, Kanta-Hämeen kunnista, yrityksistä, oppilaitoksista ja järjestöistä. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota osallistujille tietoa ja näkökulmia tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen, henkiseen ja materiaaliseen varautumiseen, kyberturvallisuuteen ja terveydenhuollon huoltovarmuuteen. 

Hyvinvointialueilla, kuten muillakin julkisilla toimijoilla, on lakisääteinen velvoite varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet on helmikuussa hyväksytty aluevaltuustossa.

Valmiussuunnittelulla turvataan hyvinvointialueen kyky reagoida häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumista ja valmiussuunnittelua Oma Hämeessä koordinoi valmiusyksikkö, joka vastasi myös tiistaisesta seminaarista.

Seminaarissa nousi useissa puheenvuoroissa esiin ennakoinnin ja suunnittelun tarpeellisuus. Kriiseihin varautuminen ei voi olla kuitenkaan vain suunnitelmia paperilla – työtä on tehtävä konkreettisesti ja häiriötilanteissa toimimista on harjoiteltava. 

– Kun on valmis toimintamalli, on helpompi soveltaa sitä kuin aloittaa tyhjästä häiriön tai kriisin keskellä, muistutti valmiuspäällikkö Pulkkinen.

Sote-alueet kriisien etulinjassa

Yksi seminaarin pääpuhujista oli Sini Hyvönen Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksesta ja Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Hän muistutti, että hyvinvointialueet ovat kriisien hoidossa keskiössä.

– Hyvinvointialueilla on merkittävä rooli kriiseissä ja niistä palautumisessa. Tämä tulee meille luonnostaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kautta.

Suomessa toimii viisi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusta, jotka vahvistavat kansallista varautumista ja parantavat yhteiskunnan valmiutta vastata erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Oma Häme kuuluu Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa Sisä-Suomen valmiuskeskuksen alle.

Hyvinvointialueiden on varauduttava esimerkiksi pandemiaan, laajoihin sähköhäiriöihin ja kyberhyökkäyksiin. Lisäksi sote-palvelut ja pelastuslaitos ovat avaintoimijoita monissa kansallisesti tunnistetuissa poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi laajamittainen maahantulo, sotilaallisen voiman käyttö, terrorismi tai CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat). 

Seminaarin muut puhujat herättivät uusia ajatuksia valmiuspäällikössä. 

– Jäin pohtimaan yksilöiden merkitystä kyberturvallisuuden näkökulmasta ja sitä, miten meidän pitäisi kouluttaa ihmisiä parempiin, tietoturvallisiin työskentelytapoihin. Esimerkiksi kalastelusimulaatiot ovat hyvä tapa opettaa henkilöstöä tunnistamaan viestit, joiden linkkejä ei kannata avata, Sini Hyvönen pohtii.

Kyberuhkia vai oikeita uhkia? 

Everstiluutnantti Markus Wahlsteinin (kuvassa oikealla) puheenvuoro tarjosi osallistujille näkökulman sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuudesta. 

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja esitteli Ukrainan tilanteesta tehtyjä havaintoja. Wahlsteinin mukaan Ukrainassa muhi taustalla monia vuosia ilmiöitä, jotka vaikuttivat maan kokonaisturvallisuuteen ja ihmisten elämään. Pitkään kehittynyt kriisi muuttui sodaksi lopulta. poliittisella päätöksellä. Ukrainassa tapahtuneesta voidaan ottaa Suomessa opiksi.

– Ollaanko Suomessa laajasti tietoisia informaatiovaikuttamisesta tai siitä, mitä kaikkea kriittisten kohteiden suojaus vaatii? Tukeeko yleinen ilmapiiri sitä, että epäilyttävästä toiminnasta ilmoitetaan viipymättä viranomaisille? Onko kybertila ja luotettava viestinnän varmistaminen viranomaisten hallussa vai olemmeko liikaa kaupallisten toimijoiden varassa, kysyi Wahlstein seminaarin osallistujilta. 

Viranomaisten ja julkisten toimijoiden vastuuta peräänkuulutti myös Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Matias Mesiä, joka muistutti tietoturvan merkityksestä. 

– Olisi erittäin tärkeää huolehtia perusasiat kuntoon: etäyhteyksien suojaaminen, monivaiheisen tunnistautumisen käyttö, tietojenkalastelun torjunta ja järjestelmäpäivitysten ajantasaisuus. Näillä saa kyberturvallisuutta edistettyä helposti. 

Mesiän mukaan kyberturvallisuuden pitäisi olla ihmisille yhtä helppoa ja itsestään selvää kuin kesärenkaiden vaihto.

Vanhempi varautumissuunnittelija Marjukka Kuittinen Huoltovarmuuskeskuksesta kävi omassa puheenvuorossaan läpi muun muassa terveydenhuollon huoltovarmuuden haasteita. Kuittinen kertoi, että Suomi on verkostoiduttu hyvin, mutta terveydenhuollon materiaaleissa ollaan lähes täysin tuonnin varassa. Siksi toimintaa kehitetään jatkuvasti: harjoituksia, verkostoitumista, vapaaehtoisten koulutusta ja tilannekuvien jakamista.

Osallistujat saivat eväitä omaan työhönsä

Osallistujille seminaaripäivä oli mahdollisuus verkostoitua uusien ihmisten kanssa ja saada ajankohtaiskatsaus varautumiseen niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti. Aluepalomestari Laura Lappalainen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, että päivä toi paljon uutta ajateltavaa. 

– Laaja kattaus sai ymmärtämään entistä paremmin, kuinka suuri kokonaisuus varautuminen on ja miten eri tahot sitä työstävät. Seminaarin eväillä on hyvä palata työpöydän ääreen ja arvioida omia toimia. Ja päivä sisälsi paljon kiinnostavaa myös ihan kansalaisen näkökulmasta, Lappalainen huomauttaa. 

Riihimäen kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ari Saarinen nostaa esiin tarpeen tiiviimmälle yhteistyölle hyvinvointialueen kanssa.

– Olisi hyvä tehdä vaikka pienemmilläkin ryhmillä voisi tehdä yhteistä valmiussuunnittelua ja työpöytäharjoituksia esimerkiksi evakuointeihin liittyen.

Saarinen kiitteli seminaarin sisältöä ja toivoi sen jatkuvan vuosittain. 

Oma Hämeen rakennuttajapäällikkö Liisa Haakana korosti teknisen varautumisen huomioimista jo suunnittelun alkuvaiheessa.

– Assi-hankkeessa, mikä on tällä hetkellä tärkein hankkeeni, on varauduttu monin eri tavoin sekä pandemiaan, fyysiseen turvallisuuteen ja järjestelmien toiminnan turvaamiseen. Tämä kaikki on vaikuttanut sekä sairaalan suunnitteluun että käytäntöihin työmaavaiheen aikana, Haakana listaa.

Perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosalueylihoitaja Auli Anttila kiitteli seminaarin tarjoamia näkökulmia erityisesti kyberuhkien ja ennakoinnin osalta:

– Avainsanoja, jotka jäivät mieleeni, olivat ennakointi, uhkiin varautuminen, systemaattinen harjoittelu, tilannekuvan analysointi – sekä yksikkökohtainen varautuminen, kuten 72 h-valmius, sanoo Anttila.