UUTINEN / 30.09.2025

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki allekirjoittivat kaupan paloasemista

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki ovat tehneet kiinteistökaupan, joka koskee Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemia. Kauppakirja allekirjoitettiin maanantaina 29. syyskuuta.

Oma Häme osti Hämeenlinnan kaupungilta paloasemat tontteineen. Kauppahinta 950 000 euroa perustuu ulkopuolisen asiantuntijan arvioon. 

Kauppa on hyväksytty aiemmin hyvinvointialueen aluevaltuustossa sekä Hämeenlinnan kaupungin toimielimissä. Kaupat toteutuivat, kun valtioneuvosto hyväksyi 25. syyskuuta  muutoksen Oma Hämeen lainanottovaltuuteen.

Sopimuspalokuntien toiminta jatkuu

Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemilla toiminnasta vastaavat ensisijaisesti sopimuspalokunnat. Paloasemat sijaitsevat pelastustoimen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa kohteissa, ja niiden siirtyminen hyvinvointialueen omistukseen vahvistaa palvelujen järjestämistä pitkällä aikavälillä.

Paloasemien vuokrasopimukset olivat taloudellisesti epäedullisia hyvinvointialueelle, joten kiinteistöjen siirtyminen Oma Hämeen omistukseen on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti perusteltua.

Paloasemien myynti tukee Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöohjelmaa, jonka tavoitteena on keskittää kaupungin omistus kiinteistöihin, jotka palvelevat kaupungin omaa palveluverkkoa.

Kiinteistöjen tekninen elinkaari päättyy vuosien 2030–2040 aikana, ja niiden peruskorjaustarpeet huomioidaan erikseen osana hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa. 

UUTINEN / 06.02.2026

Hämeenlinnan paloasemalla avoimet ovet 112-päivänä

Kanta-Hämeen pelastuslaitos avaa tuttuun tapaan ovensa yleisölle, kun se järjestää 112-päivän tapahtuman Hämeenlinnan paloasemalla keskiviikkona 11.2. klo 10– 18, osoitteessa Kutalantie 1.

Tapahtumassa pääsee tutustumaan viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden kalustoon, työhön ja arkeen, kun pelastuslaitos, poliisi, ensihoito, puolustusvoimat ja muut alueellisen turvallisuuden organisaatiot esittelevät toimintaansa! Tarjolla on nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Päivän tapahtuma on myös oiva mahdollisuus kysyä vinkkejä turvallisuuteen ja turvallisempaan arkeen.

112-päivä on Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kampanjassa halutaan kiinnittää suomalaisten huomio tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Vuoden 2026 teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret miehet.

Lue lisää 112-päivästä: Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta

UUTINEN / 22.01.2026

Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palveluihin pääsy on kahden viime vuoden aikana kehittynyt monissa palveluissa selvästi parempaan suuntaan. Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin.

Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.

– Talouden sopeuttaminen on vaatinut vaikeita päätöksiä, mutta se ei ole tarkoittanut lakisääteisistä palveluista tinkimistä. Seurannan perusteella voimme todeta, että palvelut toimivat ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Palveluihin pääsemisestä ja lakisääteisten velvoitteiden toteutumisesta vuonna 2025 on laadittu erillinen seurantaraportti, joka on koottu Oma Hämeen omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Raportti tukee toiminnan arviointia ja päätöksentekoa sekä tuo esiin kehittämistarpeita.

– Nämä mittarit kertovat, mitä meidän tulee lainsäätäjän mukaan tehdä. Säädöstely ei kaikilta osin ole mielestäni kovin onnistunutta, mutta yhdistettynä talouden tilanteeseen mittarit antavat selkeän suunnan sille, kuinka olemme onnistuneet sovittamaan toimintaa ja taloutta yhteen, Naukkarinen arvioi.

Kuulokeskuksen jonot on saatu purettua

Useissa terveyspalveluissa lakisääteiset tavoiteajat toteutuivat hyvin vuonna 2025. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy vaaditussa kolmessa kuukaudessa on toteutunut 100-prosenttisesti aikuisilla. Alle 23-vuotiaista kiireettömään hoitoon pääsi viime vuoden lopulla vaaditussa alle 14 vuorokauden määräajassa 99 prosenttia asiakkaista.

Myös suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on melko hyvin toteutunut lain mukaisessa ajassa viime vuonna. Yli 23-vuotiaiden hoitotakuu suun terveydenhuollossa piteni viime vuonna kuuteen kuukauteen. Tämä on käytännössä toteutunut yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Alle 23-vuotiaiden hoitotakuu muuttui kolmeen kuukauteen – siinä ajassa hoitoon pääsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 89 prosenttia asiakkaista.

Kuulokeskuksen palveluissa hoitoon pääsy on ollut pitkään haasteellista, mutta tilanne on korjaantunut. Marraskuusta 2025 alkaen hoitoon pääsy on toteutunut lakisääteisessä ajassa (alle 180 vrk), mikä on merkittävä parannus aiempaan.

Ikäihmisten palveluissa palvelutarpeen arviointi on toteutunut hyvin. Viime vuoden lopulla palvelutarpeen arviointi valmistui lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa 98,6 prosenttisesti. Sen sijaan asumispalveluissa yksittäisten asiakkaiden odotusajat ylittivät viime vuoden lopussa ajoittain 90 vuorokauden lakisääteisen tavoitteen. 

Ensihoidon vasteajat ovat lyhentyneet

Kaikissa palveluissa lakisääteiset määräajat eivät vielä toteudu täysimääräisesti, ja tämä näkyy erityisesti sosiaalipalveluissa.

Lastensuojeluilmoitusten käsittely on kehittynyt myönteisesti, mutta lakisääteiseen määräaikaan ei vielä päästä kaikissa tapauksissa. Joulukuussa 2025 ilmoituksista 82,4 prosenttia käsiteltiin 7 vuorokauden määräajassa. Käsittelyaikojen lyhentämiseksi on tehty työnjakoon ja prosesseihin liittyviä muutoksia, ja kehitystyö jatkuu.

Vammaispalveluhakemusten ja toimeentulohakemusten käsittelyajoissa ei viime vuonna ihan päästy 7 arkipäivän tavoiteaikaan. Hakemusten käsittelyä on hidastanut erityisesti kahden eri asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö. Tämä on vaikuttanut tilastollisiin käsittelyaikoihin, vaikka asiakastyö sujuu käytännössä.

Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen. Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet selvästi vuodesta 2023, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 18 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 15 min 52 sek (vaade 15 min).

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa parannusta

Useissa palveluissa kehitys on ollut selkeää verrattuna vuoteen 2023. Erikoissairaanhoidossa lähetteiden käsittely on nopeutunut. Esimerkiksi psykiatrian erikoissairaanhoidossa lähetteet käsiteltiin viime vuoden lopussa kolmessa vuorokaudessa, kun lakisääteinen tavoite on 21 vuorokautta. 

– Erittäin talouspainotteisessa kansallisessa keskustelussa unohtuu usein se tosiasia, että hyvinvointialueet eivät kaikkialla perineet järjestelmää, jossa lakien ja asetusten vaatimukset ovat alun perin toteutuneet. Olen ylpeä henkilöstöstämme, joka on saanut palvelut pääsääntöisesti kohti edellytettyä saatavuutta ja saavutettavuutta, vaikka rahoitus on kasvanut huomattavasti kustannustekijöitä hitaammin, Naukkarinen toteaa.

Hoitoon pääsy psykiatriaseen erikoissairaanhoitoon toteutuu hyvin. Aikuisten hoitoon pääsy on parantunut viime vuonna: vuonna 2024 lakisääteisessä 180 vuorokauden määräajassa hoitoon pääsi 84,2 prosenttia asiakkaista ja viime vuoden lopulla 100 prosenttia. 

Nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsy on saatu vakiinnutettua lain mukaiseen 90 vuorokauden määräaikaan. Tämä on merkittävä muutos verrattuna hyvinvointialueen aloitusvuoteen 2023, jolloin jonot olivat pidempiä.

Myös Oma Hämeen henkilöstötilanne on parantunut. Oppilashuollon psykologimitoitus on kehittynyt selvästi, ja oppilasmäärä psykologia kohden on saatu merkittävästi laskemaan rekrytointien myötä. Vuonna 2023 yhtä psykologia kohden oli 2094 oppilasta, viime vuoden lopulla vastaava luku oli 847. Lakisääteinen mitoitus on 780 oppilasta psykologia kohden. Tämä näkyy suoraan lasten ja nuorten palveluihin pääsyssä.

Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Vuonna 2025 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi pysyi koko vuoden yli 80:ssä ja oli joulukuussa 84,2. Myös ensilinjapalveluiden NPS oli korkea ja oli joulukuussa 77,7. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Oma Häme jatkaa lakisääteisten palveluiden toteutumisen systemaattista seurantaa ja kehittämistä. Tavoitteena on ratkaista tunnistetut pullonkaulat ja varmistaa, että alueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti myös tulevina vuosina.

Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (pdf)