UUTINEN / 09.10.2026

Oma Hämeen kotihoito Riihimäellä sai Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot

Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito nousi Kanta-Hämeen parhaiden vanhuspalveluyksiköiden joukkoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Oma Hämeen Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito on saanut Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot THL:n valtakunnallisessa vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Kotihoidossa parhaiden joukkoon ylsi myös Attendon kotihoito Riihimäellä. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot saivat Forssassa sijaitseva Attendo Retonkihovi sekä Ikifit Oy hyvinvointikoti Hellä. 

– Tämä on hieno onnistuminen Riihimäen tiimiltä ja on hienoa, että asiakkaat ovat antaneet tällaisen palautteen. Riihimäellä on pitkään tehty asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa työtä, joka näkyy hyvin näissä tuloksissa, sanoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

Asiakkaat arvioivat muun muassa turvallisuutta ja palvelun riittävyyttä 

THL asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitetään, miten ikääntyneet asiakkaat kokevat saamansa palvelut. Arvioinnissa tarkastellaan avun ja palvelun riittävyyttä, turvallisuuden tunnetta, asiakkaan toiveiden huomioimista sekä halukkuutta suositella palvelua muille. 

Tuloksia tarkastellaan sekä valtakunnallisesti että hyvinvointialueittain. THL on seurannut vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyttä vuodesta 2022 lähtien kahden vuoden välein. Jokaisella kyselykerralla vastauksia on saatu yli 40 000 asiakkaalta eri puolilta Suomea. 

Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden heikkeneminen on pysähtynyt 

Valtakunnallisten tulosten perusteella suurin osa vanhuspalvelujen asiakkaista on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, mutta eri osa-alueiden välillä on eroja. 

Hieman yli puolet asiakkaista on täysin tyytyväisiä avun ja palvelun riittävyyteen. Turvallisuuden kokemukseen täysin tyytyväisiä on kuusi kymmenestä asiakkaasta ja omien toiveiden huomioimiseen runsaat neljä kymmenestä. 

Kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyys heikkeni vuosina 2022–2024 useilla osa-alueilla. Arviot laskivat muun muassa turvallisuuden kokemuksessa, asiakkaiden toiveiden huomioimisessa sekä avun ja palvelun riittävyydessä. 

Keväällä 2026 toteutetun kyselyn perusteella kielteinen kehitys on kuitenkin pysähtynyt, ja joillakin osa-alueilla asiakastyytyväisyys on hieman parantunut. 

Tutustu tarkemmin tuloksiin:

• Parhaat asiakasarviot saaneet vanhuspalveluyksiköt vuonna 2026 

• Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden raportointipalvelu palveluntuottajille ja yksiköille 

• Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden raportointipalvelu kansalaisille 

ARTIKKELI / 08.10.2026

Blogi: Kuka huolehtii aivoterveydestäsi? Vastaus voi yllättää

Jos kysyisin, kuka vastaa aivoterveydestäsi, moni vastaisi: minä itse. 

Vastaus on osittain oikea. Omilla valinnoilla on suuri merkitys. Liikunta, ravitsemus, uni, sosiaaliset suhteet ja aivojen aktiivinen käyttö ovat kaikki aivoterveyden kulmakiviä. 

Mutta yksin ne eivät riitä. 

Aivoterveyden taustalla toimii laaja joukko ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita. Kunnat, järjestöt, hyvinvointialueet ja tutkimustoimijat rakentavat yhdessä edellytyksiä sille, että aivoterveyttä tukevat valinnat ovat mahdollisia jokaiselle. 

Aivoterveys kuuluu meille kaikille, mutta sen mahdollistaminen on yhteinen tehtävä.  

Aivoterveyttä rakennetaan yhdessä 

Juuri tähän ajatukseen perustuu FINGER-malli, kansainvälisesti tunnettu suomalainen toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea muistia ja ehkäistä muistisairauksia. FINGER perustuu viiteen osa-alueeseen: 

• terveellinen ravitsemus 

• liikunta 

• aivojen aktiivinen käyttö 

• sosiaalinen aktiivisuus 

• sydän- ja verisuoniterveydestä huolehtiminen 

Vaikka osa-alueet näyttävät selkeiltä, niiden toteutuminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Kuvittelemme helposti, että kyse on yksittäisen ihmisen päätöksistä, mutta todellisuudessa jokaisen arjen valintoihin vaikuttavat monet ympärillä olevat rakenteet ja palvelut. 

FINGER näkyy arjessa enemmän kuin huomaammekaan 

Monelle FINGER kuulostaa tutkimusohjelmalta tai ammattilaisten käyttämältä mallilta. Todellisuudessa se näkyy jo jokaisen jokapäiväisessä elämässä. 

Aivoja aktivoit, kun opettelet uuden reseptin, ratkot ristisanatehtävää, käyt kirjastossa, osallistut luennolle tai opetat lapsenlapselle uuden taidon. Harrastat liikuntaa, kun kävelet lähikauppaan, hoidat pihaa, käyt uimahallissa tai osallistut liikuntaryhmään. Sosiaalinen aktiivisuus voi olla kahvittelu naapurin kanssa, kuoroharjoitukset, yhdistystoiminta tai vapaaehtoistehtävä. Sydän- ja verisuoniterveyttä puolestaan tukevat terveelliset elintavat, kuten tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja hyvä uni, sekä perussairauksien hyvä omahoito ja säännöllisistä terveystarkastuksista huolehtiminen. 

Aivoterveyden näkökulmasta pienilläkin teoilla on merkitystä. Kaiken ei tarvitse muuttua kerralla. 

Kuka mahdollistaa aivoterveyttä tukevan arjen? 

Vaikka FINGER näkyy yksilön arjessa, sen toteutuminen ei ole ainoastaan yksilön vastuulla. 

Kunnat luovat puitteet 

Kunnat mahdollistavat paljon sellaista, mitä emme välttämättä yhdistä aivoterveyteen. Lähiliikuntapaikat, turvalliset kävelyreitit, uimahallit, kirjastot, kulttuuritapahtumat, kansalaisopistojen kurssit ja yhteisölliset tapahtumat luovat mahdollisuuksia liikkua, oppia uutta ja kohdata muita ihmisiä. 

Kun kuntalainen osallistuu luontoretkelle, käy kuntosalilla, osallistuu ravitsemusluennolle tai löytää uuden harrastuksen, hän samalla vahvistaa aivoterveyttään. 

Järjestöt rakentavat osallisuutta 

Yksinäisyys on yksi merkittävistä hyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Järjestöt tarjoavat vertaistukea, harrastuksia, vapaaehtoistoimintaa ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. 

Monelle järjestön järjestämä liikuntaryhmä, muistikerho tai vapaaehtoistoiminta voi olla juuri se ensimmäinen askel, joka tuo lisää hyvinvointia, uusia ystäviä ja motivaatiota elämäntapamuutoksiin. 

Hyvinvointialue tunnistaa ja ohjaa 

Hyvinvointialueen tehtävänä on tukea asukkaita silloin, kun tarvitaan ammattilaisen apua tai ohjausta. 

Aivoterveyden näkökulmasta tärkeää on, että riskitekijät tunnistetaan ajoissa ja ihminen löytää tarvitsemansa tuen piiriin. Aivoterveyttä tukevat pitkälti samat tekijät kuin sydän- ja verisuoniterveyttä: verenpaineen seuranta, tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, riittävä liikunta, hyvä uni sekä perussairauksien hyvä hoitotasapaino. Lisäksi diabeteksen ehkäisy ja hoito, elintapaohjaus, liikuntaneuvonta sekä muistioireiden varhainen tunnistaminen ovat samalla myös aivoterveyden edistämistä. 

Oma Hämeessä rakennetaan parhaillaan alueellista aivoterveyspolkua, jossa eteneminen rakentuu vaiheittain tunnistamisesta ohjaukseen. Tavoitteena on, että aivoterveyteen liittyvät riskitekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja asukas ohjautuu sujuvasti tarvitsemiensa palvelujen ja tuen pariin. Näin ennaltaehkäisy ei jää yksittäisiksi teoiksi, vaan siitä muodostuu osa asukkaan arkea ja palvelupolkua. 

Tutkimus tuo vaikuttavuuden 

Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot tuottavat tietoa siitä, millaiset toimintatavat todella tukevat aivoterveyttä. Ilman tutkimusta emme tietäisi, mitkä keinot vaikuttavat tehokkaimmin muistisairauksien ehkäisyyn. 

Tutkimustieto auttaa myös kehittämään palveluita niin, että voimavarat kohdentuvat oikeisiin asioihin ja hyödyttävät meistä mahdollisimman monia. 

Aivoterveyden merkitys korostuu entisestään väestön ikääntyessä. Muistisairauksien määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä, minkä vuoksi ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen merkitys kasvaa koko ajan. Siksi tarvitaan sekä tutkimukseen perustuvia toimintamalleja että käytännön yhteistyötä, joka tuo ne osaksi ihmisten arkea. 

Syksyllä siirrytään Muistijäljessä entistä vahvemmin käytäntöön 

Muistijälki-hankkeessa aivoterveyttä edistäviä toimintamalleja viedään tänä syksynä yhä vahvemmin käytäntöön. 

Pilotoinnin tavoitteena on testata, miten aivoterveyden edistäminen, riskien tunnistaminen, ohjaus ja FINGER-mallin mukainen tuki voidaan sovittaa osaksi kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen normaalia toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aivoterveys voi tulla vastaan esimerkiksi paikallisissa tapahtumissa, neuvonnassa tai erilaisissa palveluissa. 

Tällainen polku voi alkaa hyvin yksinkertaisesti. Kuntalainen osallistuu paikalliseen tapahtumaan, tekee muistisairauksien riskitestin ja keskustelee ammattilaisen kanssa omasta tilanteestaan. Keskustelun pohjalta hän löytää itselleen sopivia palveluja ja toimintoja. Vähitellen mukaan voi tulla liikuntaa, uusia sosiaalisia kontakteja, tietoa ravitsemuksesta tai osallistumista ryhmätoimintaan. Tällainen polku ei synny itsestään, vaan rakentuu kuntien, järjestöjen, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden yhteistyöstä. 

Yksi voi hyötyä liikuntaneuvonnasta, toinen ravitsemusohjauksesta ja kolmas yhteisöllisestä ryhmätoiminnasta. Tärkeintä on, että oikea tuki löytyy oikeaan aikaan ja että palvelut muodostavat asukkaan näkökulmasta sujuvan kokonaisuuden. 

Tavoitteena ei ole rakentaa uusia irrallisia palveluja, vaan yhdistää jo olemassa olevat voimavarat toimivaksi kokonaisuudeksi. Kun kunnat, järjestöt, hyvinvointialue ja tutkimustoimijat tekevät yhteistyötä, voidaan tarjota asukkaille nykyistä vaikuttavampaa tukea aivoterveyden vahvistamiseen. 

Mitä aivoterveydestä huolehtiminen tarkoittaa juuri sinun kohdallasi? 

Tärkeä kysymys ei ole, toteutanko FINGER-mallia täydellisesti. 

Tärkeämpi kysymys on: Mitä aivoterveydestä huolehtiminen tarkoittaa juuri minun kohdallani? 

Joku tarvitsee lisää liikettä arkeensa. Toinen hyötyisi monipuolisemmasta ravitsemuksesta. Kolmannen hyvinvointia tukisi uusi harrastus, vertaistuki tai lisää sosiaalisia kontakteja. Pienetkin muutokset voivat olla merkityksellisiä. 

Aivoterveys kuuluu kaikkiin elämänvaiheisiin 

Aivoterveyden edistäminen ei tarkoita pelkästään muistisairauksien ehkäisyä. Se tarkoittaa myös toimintakykyä, osallisuutta, oppimista, hyvää arkea ja mahdollisuutta elää omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään. 

Vaikka tämä kirjoitus puhuttelee erityisesti 60 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia, aivoterveydestä huolehtiminen ei ala vasta myöhemmällä iällä. Sen perusta rakentuu jo varhain työiässä arjen valinnoissa, palautumisessa, unessa, liikkumisessa, ravitsemuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Siksi aivoterveys on hyvä ottaa puheeksi ajoissa – ei pelotteluna, vaan mahdollisuutena vahvistaa hyvinvointia ja toimintakykyä tuleville vuosille. 

Aivoterveyden vahvistaminen ei ole vain investointi yksittäisen ihmisen hyvinvointiin, vaan myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. 

Aivoterveys on yhteinen investointi tulevaisuuteen 

Aivoterveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä, jossa kunnat, hyvinvointialue, järjestöt, tutkimustoimijat sekä asukkaat rakentavat yhdessä terveempää tulevaisuutta. 

Parhaimmillaan se näkyy parempana toimintakykynä, elämänlaatuna, osallisuuden kokemuksina ja hyvinvointina. Samalla se voi vähentää muistisairauksien riskiä ja tukea itsenäistä arkea mahdollisimman pitkään. 

Siksi tärkeä kysymys ei ole vain: 

"Mitä minä voin tehdä aivoterveyteni eteen?" 

Yhtä tärkeää on kysyä: 

"Miten me yhdessä voimme rakentaa ympäristöjä, palveluja ja yhteisöjä, jotka tukevat aivoterveyttä jokaisessa elämänvaiheessa?" 

Tiedätkö oman riskisi? 

Aivoterveydestä huolehtiminen alkaa omasta tilanteesta. Yksi hyvä tapa pysähtyä asian äärelle on tehdä muistisairauksien riskitesti. 

Riskitesti auttaa tunnistamaan sellaisia elintapoihin ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa. Samalla se voi herättää pohtimaan, mitä pieniä muutoksia juuri sinun arkeesi kannattaisi tehdä. 

Tee testi ja pysähdy hetkeksi pohtimaan, mikä olisi juuri sinun seuraava aivoterveystekosi. 

Oletko riskissä sairastua muistisairauteen? - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme 

Muistaakseni huomenna - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Leena Onttonen  
Projektiasiantuntija   
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke  
Kanta-Hämeen hyvinvointialue  
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)   

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Hanketta toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).

ARTIKKELI / 07.10.2026

Oma koti, mutta ihmisiä lähellä – yhteisöllinen asuminen tuo ikäihmisille turvaa ja yhteisöä arkeen

Yhteisöllinen asuminen tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden asua omassa kodissaan, mutta olla samalla osana yhteisöä. Yhteisöllinen asuminen toteuttaa käytännössä yhtä Oma Hämeen strategian keskeistä tavoitetta: ennaltaehkäisyä. Tarkoituksena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäistä arkea. Kaksi asukasta kertoo omista kokemuksistaan Kanta-Hämeessä.

Helena Riihijärvi, 72, istuu tottuneesti pianon ääreen. Musiikki on kulkenut mukana koko hänen elämänsä ajan. Hämeenlinnassa Esperi Hoivapalvelukeskus Hoivian yhteisöllisen asumisen yksikössä hän soittaa ja laulaa paljon sekä odottaa erityisesti viikoittaista karaokea, jossa pääsee esittämään omat suosikkilaulunsa. Helena yrittää usein houkutella muitakin musiikin pariin. 

– Kun minä tulin tänne, täällä ei paljon laulettu. Kun yksi aloittaa laulamisen, se tarttuu muihinkin, Helena naurahtaa. 

Karaoke, bingo, tuolijumppa ja yhteiset tapahtumat rytmittävät yhteisöllisen asumisen arkea Hoiviassa. Silti tärkein asia tulee muusta kuin tekemisestä. 

– Ei tämä olisi mitään ilman muita ihmisiä. Toiset ihmiset tuovat iloa, Helena sanoo. 

Oma koti säilyy yhteisön keskellä 

Yhteisöllisessä asumisessa jokaisella asukkaalla on oma asunto, mutta yhteisiä tiloja jaetaan muiden kanssa. Helena asuu kaksion kaltaisessa asunnossa, jossa on olohuone-keittiö, makuuhuone ja kylpyhuone. Yksikössä on yhteisiä tiloja, joissa kokoonnutaan ruokailuihin, viriketoimintaan ja seurusteluun.  

Hoiviassa hoitajat tai fysioterapeutit järjestävät yhteisöllistä toimintaa päivittäin. Siihen voi kuulua jumppaa, pelejä kuten bingoa ja visailua, musiikkia, ulkoilua ja muuta asukkaiden toiveiden mukaisesti. Lisäksi ulkopuolinen vapaaehtoinen käy joka maanantai pitämässä asukkaille Tullaan tutuiksi -ryhmää. 

Työntekijät Sanna Tuhkio ja Minna Taiponen korostavat, että tällainen asumismuoto mahdollistaa melko itsenäisen elämän, mutta antaa hoitajien tarjoavan tuen ja turvan. 

– Omaiset tykkäävät, kun läheiset saavat asua omissa asunnoissaan. Lisäksi asunnot ovat tilavia ja asukkaat voivat sisustaa ne omannäköisiksi. Asukkaat tykkäävät, kun voivat vierailla toistensa luona, mutta tarvittaessa oman rauhan saa omalla asunnolla. 

"Yksin asuessa pelotti enemmän" 

Myös 76-vuotias Toini Välimäki on asunut yhteisöllisen asumisen yksikössä jo useita vuosia. Hänen kotinsa sijaitsee Oitin Seniorikodissa, joka on Palveluneliö Oy yhteisöllinen asumisyksikkö Hausjärvellä. 

Toinin mielestä yksi suurimmista eduista yhteisöllisessä asumisessa on turvallisuuden tunne. 

– Yksin asuessa pelotti enemmän. Täällä on ihmisiä ympärillä ja apua saa tarvittaessa. Hoitajat ovat paikalla päivittäin aamusta iltaan. Yöaikaan apua saa turvarannekkeen avulla, hän sanoo. 

Myös Toinin arkeen kuuluu päivittäin järjestettyä toimintaa. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi bingoa, musiikkia, ulkoilua, pelejä, jumppaa tai erilaisia ryhmähetkiä. Asukkaat pääsevät myös vaikuttamaan toiminnan sisältöön. Viikoittaisissa asukaskokouksissa annetaan sekä ruusuja että risuja ja esitetään uusia toiveita. Päivittäiset yhteiset ruokailutkaan eivät ole vain ateriahetkiä, vaan myös päivän tärkeimpiä kohtaamisia. 

Omat harrastukset näkyvät 

Toini viihtyy myös omien harrastustensa parissa. Hoitajat tulostavat hänelle värityskuvia, sillä värittäminen on ollut mieluista jo kouluajoista lähtien. Hän osallistuu mielellään yhteisiin laulutilaisuuksiin. 

–  Minähän tykkään erityisesti värittämisestä ja noista laulujutuista, Toini sanoo. 

Sekä Toinin että Helenan kokemuksissa toistuu sama ajatus: yhteisöllisessä asumisessa seura on lähellä, mutta oma rauha säilyy. Yhteiseen toimintaan voi osallistua silloin, kun siltä tuntuu, ja halutessaan vetäytyä omaan asuntoon. Yhteinen arki rakentuu monenlaisista ihmisistä ja heidän omista kiinnostuksenkohteistaan. 

– Kyllä vähän käydään kylässä toistemme luona. Oma asunto on kuitenkin oma koti. Eikä täällä tarvitse olla erityisen sosiaalinen – tähän tottuu pikkuhiljaa, Helena sanoo. 

Kun Helenalta kysyy, voisiko hän kuvitella asuvansa yhteisöllisessä asumisessa loppuelämänsä, vastaus tulee empimättä. 

– Minnepä täältä menisi? 

Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa?   

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen tarjoaa kodinomaisen vaihtoehdon kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon välille. Kyseessä on esteetön ja turvallinen asumisyksikkö, jossa jokaisella asukkaalla on oma vuokra-asunto sekä mahdollisuus osallistua sosiaalista kanssakäymistä edistävään toimintaan. Kotihoito ja tukipalvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Pitkäaikaisessa yhteisöllisessä asumisessa ei ole hoitohenkilöstöä paikalla ympäri vuorokauden, vaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.  

Laki yhteisöllisen asumisen järjestämisestä on tullut voimaan vuonna 2023. Oma Hämeellä on erikseen myös lyhytaikaista yhteisöllistä asumista, joita järjestetään ns. Kotia kohti -yksiköissä.  Kanta-Hämeen hyvinvointialue lisää noin 150 pitkäaikaisen yhteisöllisen asumisen paikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. 

Yhteisölliseen asumiseen asiakkaat ohjautuvat asiakasohjauksen kautta palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalla on oma asunto, ja hän maksaa vuokran sekä tarvitsemansa palvelut. Säännöllisiä maksuja ovat esimerkiksi kotihoidon asiakasmaksu, ateria- ja muut tukipalvelumaksut sekä yhteisöllistä toimintaa tukevan SKE-toiminnan maksu.  

Oma Häme ottaa käyttöön pian pari uutta yksikköä. Forssan Tyykihovin on suunniteltu muuttuvan sosiaalihuoltolain mukaiseksi yhteisölliseksi asumiseksi alkuvuonna 2027. Myös Tammelan Tammikartano on siirtymässä yhteisöllisen asumisen käyttöön. Muutos ei vaikuta nykyisten asukkaiden asumiseen tai palveluihin. Jatkossa Tyykihovin ja myöhemmin myös Tammikartanon asukkailla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia osallistua yhteiseen, suunniteltuun toimintaan muiden asukkaiden kanssa.   

Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen - Oma Häme 

Yhteisöllisen asumisen kilpailutus herätti runsaasti kiinnostusta – Oma Häme lisää asuinpaikkoja ikäihmisille - Oma Häme 

Ennaltaehkäisy osana strategiaa 

Yhteisöllinen asuminen on yksi käytännön esimerkki siitä, mitä Oma Hämeen strategiassa tarkoitetaan ennaltaehkäisyssä onnistumisella. Tavoitteena on tarjota ikääntyneille oikea-aikainen ja turvallinen asumismuoto, joka tukee toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäistä arkea. 

Oma Hämeen uusi strategia vuosille 2026–2030 ohjaa hyvinvointialueen toimintaa tulevina vuosina. Tässä juttusarjassa kerromme käytännön esimerkkien kautta, mitä strategian neljä painopistettä tarkoittavat asukkaiden palveluissa ja henkilöstön työssä.