UUTINEN / 16.05.2025

Riihikodin työntekijä Arja Augustin palkittiin Etelä-Hämeen Vuoden sairaanhoitajana

Palkinnon jakoi Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry. Augustin palkittiin kehitysmyönteisyydestä ja sydämellisestä ja ammattitoisesta työotteestaan.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijä Arja Augustin on palkittu Etelä-Hämeen Vuoden sairaanhoitajana 2025. Palkinnon myöntää Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry, joka on osa Suomen Sairaanhoitajien valtakunnallista yhteisöä. 

Arja Augustin työskentelee ikäihmisten asumisyksikön Riihikodin Torni- ja Lyhde-yksiköiden sairaanhoitaja-tiimikoordinaattorina. Hänet yllätettiin palkinnolla kesken työpäivän perjantaina. Onnittelukukkien, kahvien ja kunniakirjan lisäksi palkitulle tarjottiin osallistuminen vuoden 2025 Sairaanhoitajapäiville.  

Arja oli palkinnosta liikuttunut, yllättynyt ja kiitollinen. Hän kuvailee valinnan perusteluita omakseen ja itselleen tärkeiksi arvoiksi ja kokee olevansa ylpeä siitä, että pystyy näitä arvoja myös välittämään ja jakamaan muulle työyhteisölle.  

– Olen aina ollut aidosti oma itseni, koen että se on myös voimavara työssäni.  En pysty sanoin kuvaamaan sitä mitä tämä minulle merkitsee, kunnia on valtava.  Sairaanhoitajan vuosiini on mahtunut monenlaista ja tämä tunnustus tuntuu erityisen merkittävältä juuri tässä hetkessä. Olen kiitollinen, liikuttunut ja äärimmäisen onnellinen. Tämä on todella huikea juttu, kuvailee Arja. 

Palkintoperustelujen mukaan Arja Augustilla on kehitysmyönteinen asenne ja kollegiaalisuutta. Arjan on kuvailtu työskentelevän aina eettisesti ja toisia ihmisiä kunnioittain, oli kyseessä sitten työkaveri, asiakas tai omainen. Hän myös ohjaa ja opastaa opiskelijoita ja uusia työntekijöitä sydämellisesti ja ammattitaidolla ja pyrkii aina parhaimpaan. Perusteluiden mukaan jokaisella pitäisi olla oma Arja työkaverinaan. 

– On etuoikeus ja kunnia, että tämä timanttinen ammattilainen on juuri omassa tiimissäni. Arja on kokenut ja pitkään yksiköissä työskennellyt, positiivinen ja rauhallinen hoitaja. Hän kantaa vastuuta ja on kannustava työkaveri. Olen valtavan ylpeä Arjasta! Palkinto on varmasti iloa ja yhteisöllisyyttä lisäävä asia myös koko työyhteisössä, kuvailee Arjan esihenkilö, asumispalveluiden lähijohtaja Tiia Santala. 

Pitkä palkintoperinne juhlistaa arjen sankareita 

Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry on jakanut Vuoden sairaanhoitaja –palkintoa 1990-luvulta lähtien. Valinta julkistetaan kansainvälisen sairaanhoitajapäivän viikolla. Ehdotuksia voi jättää joko yksittäinen alueyhdistyksen jäsen tai työyhteisö. Lopullisen valinnan tekee alueyhdistyksen hallitus. Perinteenä on, että palkittavat yllätetään kesken työarkea, työkavereiden läsnä ollessa, mikä on entisestään nostanut juhlatunnelmaa. 

– Alueellisen vuoden sairaanhoitajan valinta on yksi Suomen Sairaanhoitajien ja Etelä-Hämeen sairaanhoitajien tunnustuksista. Palkinnon tarkoitus on nostaa esiin ja juhlistaa sairaanhoitajuutta ja sairaanhoitajien erityisosaamista. Haluamme siis nostaa esiin arjen sankareita tällä tavalla. Valitut ovat olleet yleensä hyvin otettuja ja ylpeitä tästä tunnustuksesta. Myös työyhteisöissä on otettu tieto "yhden meistä" valinta vastaan ilolla, kuvailee Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja Kaisu Heliölä. 

Arjaa (toinen vasemmalta) oli palkitsemassa lähijohtaja Tiia Santala (vas.) sekä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n varapuheenjohtaja Johanna Romu ja puheenjohtaja Kaisu Heliölä

UUTINEN / 16.04.2025

Kotihoidon etähoito laajenee – turvallisuus ja läsnäolo ovat tärkeässä roolissa etäpalveluissa

Oma Hämeessä vuoden 2025 tavoite on järjestää 8 % säännöllisen kotihoidon käynneistä etähoitona. Etähoidossa korostuu erityisesti läsnäolon taito. Asiakkaat ovat kokeneet puheluiden tuovan turvallisuutta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon käynneistä yli 5 % toteutuu tällä hetkellä etäpalveluna. Etähoitoon kuuluu etäneuvonta, kotihoidon etäkäynnit sekä itsenäisen lääkkeenoton tuki. Vuodella 2024 tavoite etähoidolle oli 5 %, ja se toteutui vaihtelevasti eri kuntien välillä. Esimerkiksi Hämeenlinnassa luku oli 4,5 %, Forssassa 4,2 % ja Riihimäellä 6,1 %. Vuodelle 2025 koko hyvinvointialueen tavoite on 8 %. 

Oma Hämeen strategian mukaan kotihoitoa annetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etäpalveluna, mutta asiakkaan kyky teknologian käyttöön arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Asiakkailta ei myöskään odoteta valmista teknistä osaamista, vaan sitä opetellaan yhdessä ammattilaisen kanssa. 

Vuoden alussa Oma Hämeessä aloittanut kotihoidon lähijohtaja Katri Saartila näkee, että etähoito vaatii hoitajilta vahvaa ammatillista osaamista esimerkiksi kohtaamisen, läsnäolon ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Etähoidosta puuttuu kosketuksen vaikutus, mutta turvallisuutta voi asiakkaalle luoda monin eri keinoin.  

– Etänä toimiessa on todella tärkeää keskittyä empaattisuuteen ja läsnäoloon. Silloin korostuvat enemmän hoitajan sanavalinnat ja miten niillä voidaan luoda turvallisuuden ja välittämisen tunnetta. Näen, että asiakas saa etäyhteydestä huolimatta sen saman kokemuksen siitä, että olen tässä ja kuuntelen. Kun kiireiset siirtymät paikasta toiseen jäävät pois, rauhalliselle kohtaamiselle on jopa enemmän aikaa, Saartila kuvailee. 

Enemmän aikaa kohdata jokainen ihminen 

Oma Häme ei ole toistaiseksi kerännyt palvelusta säännöllistä palautetta asiakkailta, mutta hoitajien saama suora palaute on ollut positiivista. Niissä korostuvat esimerkiksi turvallisuuden tunne. Asiakkaat ovat sanoneet puheluiden piristävän ja kiitosta on saanut myös se, että hoitajilla on ollut aidosti aikaa jutella ja kohdata, kun samaan aikaan ei ole tarvinnut tehdä muita työtehtäviä. Hyvänä asiana on koettu se, että myös omaiset saavat tarvittaessa hoitajaan videoyhteyden.  

– Etäyhteyden avulla hoitaja on auttanut myös esimerkiksi kadonneen tavaran etsimisessä. Haluaisin uskoa, että etähoito lisää mahdollisuutta vastata asiakkaiden tarpeisiin ja mahdollistaa asioita. Totta kai se on kulttuurinen muutos, ja vaatii totuttelua. Asiakkaan toimintakykyä arvioivat arviointitiimit ovat tässä kuitenkin tärkeässä roolissa; siellä arvioidaan asiakkaan hoidon ensiaskeleita, soveltuvuutta digipalveluihin ja esimerkiksi sitä, mihin osa-alueisiin voidaan nopeasti vastata etäkäynneillä. Ja täytyy muistaa, että myös lähihoito toteutuu edelleen etähoidon rinnalla: sama asiakas voi saada sekä fyysisiä käyntejä, että etäkäyntejä, Saartila lisää. 

Hänellä itsellään on taustaa mm. sairaanhoitajan, kätilön sekä ikäihmisten yksiköiden esihenkilön työstä. Uudessa pestissään Saartila toivoo pääsevänsä kunnolla näkemään, miten uudenlaiset palvelumuodot toimivat asiakkaiden arjessa ja eri yksiköissä. Tarkoituksena hänellä onkin kiertää yksiköitä ja kuunnella asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia.  

– Haluan aidosti ymmärtää etäpalveluiden hyödyn ja sen, mistä välittämisen kokemus ja kohtaamisen taidot syntyvät. Mitä kaikkea taitoja on käytettävissä etänä? Onneksi minulla on mahtava ja innostunut tiimi ympärillä, ja näen, että etähoito on lähtenyt hyvin käyntiin. Ikäihmiset ovat lähellä sydäntäni, ja uudessa työssä yhdistyy lähijohtaminen ja toiminnan kehittäminen - monta tärkeää asiaa. 

Oma Hämeessä etähoito sisältyy säännöllisen kotihoidon palvelumaksuun, eikä etähoitolaite maksa asiakkaalle erikseen mitään. Myös omaiset voivat käyttää etähoitolaitetta yhteydenpitoon. Tavoitteena on, että asiakkaan kokemus etä- ja digipalvelusta on hyvä ja hän kokee saavansa tarpeeseensa vastaavaa palvelua. Ikääntyneitä henkilöitä kannustetaan tutustumaan laitteisiin ja digipalveluihin jo ennen kotihoidon asiakkuutta. 

Kotiin vietävät etä- ja digipalvelut Oma Hämeessä: 

• Kotihoidon etäkäynnit 

• Itsenäisen lääkkeenoton tuki 

• Etäneuvonta 

Kotihoidon lisäksi etäpalveluja on käytössä myös ikäihmisten päivätoiminnassa. 

Lue lisää: Kotihoito - Oma Häme 

UUTINEN / 27.03.2025

Ilveskodissa alkaa laaja remontti – tilat uudistetaan ikäihmisten ja vammaispalveluiden käyttöön

Hämeenlinnassa toimiva ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluasumisen yksikkö Ilveskoti remontoidaan vuoden 2025 aikana. Jatkossa Ilveskodissa toimii sekä ikäihmisten palveluita että vammaispalveluita.  

Ilveskodissa tehdään kevään ja kesän aikana laajasti saneeraustöitä, joissa tarkoituksena on muun muassa uusia käyttöikänsä päähän tulleet vesiputket sekä toteuttaa tilamuutoksia vammaispalveluiden toimintaa varten. 

Saneeraustyöt toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe alkaa huhtikuussa ikäihmisten palveluiden tiloista. Tiloihin tehdään kolmen kuukauden aikana putkisaneeraustöitä. Samalla remontoidaan myös kellarikerros ja yhteiset sauna- ja pesutilat uusitaan.  

Ennen remontin alkua kaikki nykyiset asukkaat siirretään viereiseen B-siipeen. Työt kestävät noin kolme kuukautta. Asukkaat voivat ottaa henkilökohtaisia tavaroitaan mukaan, mutta esimerkiksi huonekalut pystytään suojaamaan remontin ajaksi. Asukkaita on tiedotettu asiasta ja muutoksista on kerrottu ja keskusteltu myös omaisten illassa torstaina 27. maaliskuuta. Asukkaat pääsevät muuttamaan takaisin remontoituun A-siipeen heinäkuussa, kun saneeraustöissä pidetään kahden viikon tauko.  

– Tällä remontilla ei ole vaikutusta ikäihmisten palveluihin tai asiakaspaikkamääriin. Remontin ensimmäisessä vaiheessa asukkaat muutetaan väliaikaisiin tiloihin Ilveskodin sisällä. Näistä muutoksista on kerrottu yksityiskohtaisesti ja tarkasti omaisten illassa, kertoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen. 

Remontin toinen vaihe alkaa kesällä 

Remontin toisessa vaiheessa Ilveskodissa uudistetaan tiloja vammaispalveluiden käyttöön. Ensimmäiseen kerrokseen tulee tilat kuudelle asukkaalle tilapäiseen tai pysyvämpään asumiseen ja 2. kerrokseen 12 asukkaalle pysyvämpään asumiseen. Samalla 1. kerrokseen rakennetaan aistihuone asukkaille. Aistihuone on tila, jossa voidaan heijastaa liikkuvaa kuvaa seinä- ja lattiapinnoille. Tilassa asukkaat voivat rauhoittua ja rentoutua ja tehdä fyysisiä harjoitteita pelillistämisen keinoin. Aistihuoneen ja liikkuvan kuvan ja äänimaiseman avulla asukkaat voidaan viedä esimerkiksi huvipuistoon tai metsäretkelle. 

Remontin toinen vaihe valmistuu arviolta lokakuussa. Urakoitsijana remontissa on Rakennustoimisto Taitoneliö, joka valittiin Oma Hämeen kilpailutuksen myötä. Asiasta on viranhaltijapäätös. 

Remontin aikana Ilveskotiin ja sen ympäristöön voi aiheutua melu- tai liikennehaittaa. Esimerkiksi viemäreiden pinnoitustyöt aiheuttavat satunnaisia porausääniä. Myös lyhyitä sähkö- tai vesikatkoja voi olla, mutta niistä tiedotetaan aina etukäteen asukkaita. Remontin aikana myös keittiö on noin viikon ajan pois käytöstä, jolloin ruuat hankitaan ateriapalvelujen kautta. Asukkaat pidetään mahdollisista muutoksista ja haitoista ajan tasalla. 

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville.